P U o l U E k o k o U k s E l l E J ä T E T y T a l o i

P U OL U E KOKO U KS E LL E J Ä T E T Y T
ALOI T T E E T J A P U OL U E H ALLI T U KS E N
LA U S U NNO T NIIS T Ä
41
Puoluekokous 2010 sisus.indd 41
28.5.2010 15:24:44
P U OL U E KOKO U SALOI T T E E T
Puolueen sääntöjen mukaan oikeus aloitteiden
tekemiseen puoluekokoukselle on puolueen varsinaisilla jäsenillä ja eduskuntaryhmällä. Puolueen sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on
jätettävä puoluehallitukselle viimeistään kymmenen (10) viikkoa ennen kokousta. Muut aloitteet
on jätettävä viimeistään kahdeksan (8) viikkoa
ennen kokousta. Puoluehallitus lähettää tehdyt
aloitteet vähintään neljätoista (14) päivää ennen
kokousta lausunnoillaan varustettuina puolueen
varsinaisille jäsenille.
Puoluehallitus on antanut yhteiset lausunnot
aloitteista nro 1 – 2, 7 – 8, 19 – 21, 37 – 38, 43 –
46, 49 – 53, 61 – 63, 64 – 65, 71 – 72, 74 – 76,
77 – 80, 82 – 83, 96 – 97, 98 – 99, 104 – 106,
111 – 112, 118 – 119, 121 – 122, 124 – 126, 134
– 136, 140 – 141, 160 – 162, 164 – 167, 172 –
173 ja 179 – 180.
Jyväskylässä 11. – 13.6.2010 pidettävälle varsinaiselle puoluekokoukselle on jätetty sääntöjen
mukaisella tavalla määräaikaan mennessä 198
aloitetta. Aloitteet on pyritty ryhmittelemään aihepiirikohtaisesti.
42
Puoluekokous 2010 sisus.indd 42
28.5.2010 15:24:44
Vihreän sävyjä – Kokoomuksen puoluekokous 11.–13.6.2010
Puoluekokouksessa käsiteltävät aloitteet
01. J oensuun Opiskelevat Porvarit ry
KOKOOMUKSEN PUOLUEKOKOUKSEN
PÄÄTÖSVALTAISUUSVAATIMUSTA TIUKENNETTAVA................................................ 54
02. J yväskylän Kokoomusnaiset ry
ALOITTEIDEN KÄSITTELY JÄRKIPERÄISTETTÄVÄ.................................................... 54
03. P
ohjois-Karjalan Kokoomusnaiset ry
HYVÄKSYTTYJEN PUOLUEKOKOUSALOITTEIDEN
ETENEMISEN SEURAAMINEN....................................................................................... 55
04. K
okoomuksen Nuorten Liitto ry
PUOLUEVALTUUSTON TOIMINTAA TEHOSTETTAVA................................................ 55
05. S
alpausselän Kokoomus ry
YHDISTYSTEN KUNNIAJÄSENTEN JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ.............................. 56
06. H
elsingin Kokoomusyrittäjät ry
NYKYPÄIVÄ-LEHTEEN YRITTÄJYYSPALSTA................................................................ 57
07. K
auhavan Kokoomusnaiset ry
NYKYPÄIVÄ-LEHDEN MAKSUOSUUS POISTETTAVA PERUSJÄSENMAKSUSTA..... 58
08. P
irkanmaan Kokoomusnaiset ry
NYKYPÄIVÄ-LEHTI IRROTETTAVA PUOLUEEN JÄSENMAKSUSTA.......................... 58
09. K
okoomusteekkarit ry
PUOLUEEN JÄSENMAKSULASKUTUKSEN MUUTTAMINEN.................................... 59
10. B
rysselin Kansallisseura ry
VAALILAIN MUUTTAMINEN: EDUSKUNTAVAALIT TOUKOKUULLE...................... 59
11. T
ampereen Kokoomusteekkarit ry
INTERNET-ÄÄNESTYKSEN HANKKEESTA LUOPUMINEN........................................ 60
12. T
öölön Kansallisseura ry
SUOMALAISET VAIKUTTAMAAN KANSANÄÄNESTYKSILLÄ.................................... 68
13. T
ampereen Kokoomus ry
ELÄKELÄISEHDOKKAITA VAALEIHIN.......................................................................... 69
14. S
alpausselän Kokoomus ry
EDUSKUNTAVAALIEN JÄSENÄÄNESTYS...................................................................... 69
15. U
udenmaan Kokoomusnuoret ry
NUORISOVALTUUSTOJEN ASEMA KIRJATTAVA LAKIIN............................................ 70
16. A
urinkorannikon Kokoomus ry
ULKOSUOMALAISTEN POLIITTISEN AKTIIVISUUDEN KEHITTÄMINEN.............. 71
17. L
eppävaaran Kokoomus ry
VAALIMAINONNAN PAINOTTAMINEN EHDOKASKESKEISEMMÄKSI.................... 38
43
Puoluekokous 2010 sisus.indd 43
28.5.2010 15:24:44
18. V
irtuaalikokoomus ry
E-DEMOKRATIAKURSSIT HARJATTULAN OPISTOLLE.............................................. 73
19. R
iihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry
KOKOOMUKSELLE POLITIIKKAOHJELMA TEKIJÄNOIKEUKSISTA......................... 74
20. K
okoomusteekkarit ry
KOKOOMUKSELLE LAADITTAVA KATTAVA TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA........ 74
21. H
elsingin Kansallisseura ry
KULTTUURIN JA LUOVIEN ALOJEN POLITIIKKAOHJELMA..................................... 74
22. L
änsi-Vantaan Kokoomusnuoret ry
ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN
KOKOOMUKSEN YMPÄRISTÖPOLITIIKAN KÄRKITEEMAKSI.................................. 75
23. L
apuan Kokoomus ry
HALLITUSPOHJARATKAISU........................................................................................... 76
24. K
anta-Espoon Kokoomus ry
VAPAAEHTOISTYÖ........................................................................................................... 77
25. P
orin Kokoomus ry
KANSOJEN YHTEISTYÖN PUOLESTA EU:SSA.............................................................. 77
26. P
ohjois-Savon Kokoomus ry
HARVAANASUTTUJEN ALUEIDEN ERITYISOLOJEN
HUOMIOONOTTAMINEN EU:N ALUEPOLITIIKASSA................................................. 78
27. A
rkadian Kokoomus ry
EU:N SOSIAALISTA TOIMINTAOHJELMAA TUETTAVA............................................... 79
28. K
okoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
DEMOKRATIA JA IHMISOIKEUDET PALAUTETTAVA VENÄJÄLLE –
KOKOOMUKSEN TUETTAVA VENÄJÄN DEMOKRAATTISIA VOIMIA........................ 80
29. K
okoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
EU:LLE JA USA:LLE YHTEINEN VAPAAKAUPPA-ALUE................................................ 80
30. P
ohjanmaan Kokoomusnuoret ry
KEHITYSAPU JA SEN MÄÄRÄ MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN.................................... 30
31. T
öölön Kansallisseura ry
KEHITYSAVUN JAKOTAPOJA ON UUSITTAVA............................................................. 82
32. J oensuun Opiskelevat Porvarit ry
SUOMEN TULEE LIITTYÄ POHJOIS-ATLANTIN PUOLUSTUSLIITTOON................ 82
33. L
apin Kokoomusnaiset ry
ARKTISEN POLITIIKAN VALMISTELU LAPPIIN.......................................................... 83
34. J oensuun Opiskelevat Porvarit ry
SUOMESTA TEHTÄVÄ MONARKIA!................................................................................ 84
35. T
öölön Kansallisseura ry
TASAVALLAN PRESIDENTIN PALKKA JA ELÄKE VEROLLISIKSI............................... 85
36. T
ampereen Kokoomusteekkarit ry
PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN................................................................................... 85
37. R
iihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry
SUOMEN SOTASYYLLISYYSTUOMIOT PURETTAVA.................................................. 86
44
Puoluekokous 2010 sisus.indd 44
28.5.2010 15:24:44
38. V
irtuaalikokoomus ry
KORKEIMMALLE OIKEUDELLE ANNETTAVA TOIMIVALTA
SATUNNAISTEN TUOMIOISTUINTEN TUOMIOIDEN PURKAMISEEEN.................. 87
39. S
alpausselän Kokoomus ry
LAUTAMIESJÄRJESTELMÄN YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN........................ 87
40. T
ampereen Kokoomusteekkarit ry
ASETUSTEN JA LAKIEN MÄÄRÄAIKAINEN
KOMMENTOINTIMAHOLLISUUS (RULEMAKING).................................................... 88
41. H
uittisten Kokoomusnaiset ry
TALOUS- JA VELKANEUVONNAN PALVELUT HELPOMMIN SAATAVIKSI................ 89
42. P
orin Kokoomusnaiset ry
LAPSEN ELATUSAPUSOPIMUKSEN NYKYAIKAISTAMINEN..................................... 90
43. K
okoomuksen Naisten Liitto ry
AVIOLIITTOLAKI MUUTETTAVA SUKUPUOLESTA RIIPPUMATTOMAKSI............. 91
44. K
luuvin Kokoomuksen Naiset ry
SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI SUOMEEN.............................................. 92
45. K
okoomusteekkarit ry
SUOMEEN SAATAVA SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI............................. 93
46. P
ohjois-Savon Tuhatkunta ry
REKISTERÖIDYN PARISUHDELAIN KUMOAMINEN JA
AVIOLIITTOLAIN MUUTTAMINEN............................................................................... 93
47. K
älviän Kokoomus ry
OSUUSKUNTALAKIIN TÄSMENNYSTÄ!........................................................................ 94
48. P
ohjanmaan Kokoomusnaiset ry
PERHEVÄKIVALTAAN ON PUUTUTTAVA TEHOKKAAMMIN..................................... 95
49. P
ohjois-Savon Kokoomusnaiset ry
VÄKIVALTARIKOSTEN RANGAISTUSASTEIKKOA ON
KOVENNETTAVA JA ENNALTAEHKÄISEVÄÄ VALVONTAA ON TEHOSTETTAVA..... 96
50. K
okoomuksen Naisten Liitto ry
RIKOSLAKIA ON UUDISTETTAVA VÄKIVALTA- JA
RAISKAUSTUOMIOIDEN OSALTA................................................................................. 96
51. T
ampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry
VÄKIVALTA- JA SEKSUAALIRIKOKSISTA KOVEMMAT RANGAISTUKSET............... 96
52. P
irkanmaan Kokoomusnaiset ry
RAISKAUSTUOMIOIDEN PITUUKSIIN TEHTÄVÄ KORJAUSLIIKE............................. 97
53. K
okoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry
RAISKAUKSISTA MÄÄRÄTTÄVIEN RANGAISTUSTEN KOVENTAMINEN................ 97
54. P
ohjanmaan Kokoomusnaiset ry
TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISELLE OMA RIKOSNIMIKE............................. 98
55. L
apuan Kokoomus ry
ASELAIN MUUTOS.......................................................................................................... 99
56. T
öölön Kansallisseura ry
HAKKAPELIITOILLE OMA MUISTOPÄIVÄ.................................................................. 100
45
Puoluekokous 2010 sisus.indd 45
28.5.2010 15:24:44
57. U
udenmaan Kokoomusnuoret ry
YMPÄRISTÖRIKOSTEN SELVITTÄMISTÄ TEHOSTETTAVA...................................... 100
58. K
okoomuksen Naisten Liitto ry
TAIDERIKOLLISUUDEN TORJUNTAAN VAKAVAMMAT OTTEET............................ 101
59. O
ulun Läänin Kokoomusnuoret ry
LASTEN OIKEUKSIEN PAREMPI HUOMIOON OTTAMINEN
TURVAPAIKKAPOLITIIKASSA...................................................................................... 102
60. K
okoomuksen Nuorten Liitto ry
SUOMEN MAAHANMUUTTOPOLITIIKASSA ON SIIRRYTTÄVÄ
NS. KANADAN MALLIIN............................................................................................... 103
61. P
ohjanmaan Kokoomusnaiset ry
SUOMEEN MUUTTAVILLE TYÖTTÖMILLE ULKOMAALAISILLE
SAATAVA KUNNOLLINEN KIELIKOULUTUS............................................................. 104
62. K
okoomuksen Naisten Liitto ry
MAAHANMUUTTAJANAISTEN KOULUTUKSEEN PANOSTETTAVA....................... 105
63. K
okoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
UUSSUOMALAISTEN KOTOUTTAMINEN KIELIKOULUTUKSEN KAUTTA.......... 105
64. K
okoomuksen Naisten Liitto ry
KUTSUNNAT MYÖS NAISILLE..................................................................................... 106
65. K
okoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
KUTSUNNAT PAKOLLISEKSI KOKO IKÄLUOKALLE................................................ 107
66. A
kateemiset Kansalliset Nuoret ry
VARUSMIESTEN KOTIUTTAMISRAHAN PALAUTTAMINEN................................... 108
67. H
ämeen Kokoomusopiskelijat ry
LAURI ALLAN TÖRNIN UPSEERINARVO ON PALAUTETTAVA................................. 109
68. A
kateemiset Kansalliset Nuoret ry
PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAJAKOULUTUKSEN (AUK JA RUK)
HYVÄKSILUKEMIEN KORKEAKOULUOPINNOISSA................................................. 110
69. P
uotilan Kokoomus ry
SUOMEEN PERUSTETTAVA KODINTURVAJOUKOT................................................. 110
70. E
spoonlahden Kokoomus ry
VALTIONTALOUDEN TASAPAINOTUS ON ALOITETTAVA VIIPYMÄTTÄ................ 112
71. T
öölön Kansallisseura ry
TASAVEROMALLI ON MAHDOLLINEN....................................................................... 113
72. V
irtuaalikokoomus ry
TASAVEROMALLIN KÄYTTÖÖNOTTOA SUOMESSA ARVIOITAVA VAKAVASTI..... 113
73. K
anta-Espoon Kokoomus ry
TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VEROTUS................................................................................ 115
74. K
aarinan Kokoomus ry
SÄHKÖLLÄ TOIMIVIEN AUTOJEN VAPAUTTAMINEN AUTOVEROSTA................... 117
75. H
ätilän Kokoomus ry
SÄHKÖAUTOILTA POISTETTAVA SEKÄ
KÄYTTÖVOIMAVERO ETTÄ AUTOVERO..................................................................... 117
46
Puoluekokous 2010 sisus.indd 46
28.5.2010 15:24:44
76. K
oivukylä-Rekolan Kokoomus ry
SÄHKÖAUTOJEN VEROTTAMISEEN PIKAINEN MUUTOS....................................... 117
77. E
spoonlahden Kokoomus ry
YRITTÄJYYDEN ESTEITÄ ON MADALLETTAVA........................................................ 118
78. K
okoomuksen Nuorten Liitto ry
YHTEISÖVERO LASKETTAVA 23 PROSENTTIIN........................................................ 119
79. T
ampereen Kokoomusteekkarit ry
SÄÄSTÄMISESTÄ ON TEHTÄVÄ KANNATTAVAA........................................................ 120
80. V
arsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry
TYÖLLISTÄVÄ KASVUYRITTÄJYYS KANNUSTAVAKSI.............................................. 120
81. O
ulun Läänin Kokoomusnuoret ry
BISNESENKELEILLE LUOTAVA VEROKANNUSTIN................................................... 121
82. J oensuun Opiskelevat Porvarit ry
PERINTÖVERO RINTAPERILLISILTÄ POIS!................................................................. 123
83. T
öölön Kansallisseura ry
LESKIEN JA LASTEN PERINTÖVEROA UUDISTETTAVA........................................... 123
84. T
ampereen Kokoomusteekkarit ry
ILMOITUSOIKEUS VALTION TAI KUNNAN VAROJEN
VÄÄRINKÄYTÖSTÄ (WHISTLEBLOWING).................................................................. 124
85. H
elsingin Kokoomuksen Nuoret ry
JULKISHALLINNON SUOSITTAVA
TIETOJÄRJESTELMISSÄÄN AVOINTA LÄHDEKOODIA............................................. 125
86. T
öölön Kansallisseura ry
SUOMENKIELISYYS SÄILYTETTÄVÄ YRITYSTEN NIMEÄMISISSÄ......................... 126
87. K
ansalliset Ylioppilaat ry
POSITIIVINEN ERITYISKOHTELU POISTETTAVA
KUNTIEN PALKKAUSOHJEISTUKSESTA.................................................................... 126
88. S
alon Kokoomusnaiset ry
KUNTALAISVAIKUTTAMISEN VARMISTAMINEN SUURKUNNISSA....................... 127
89. S
alpausselän Kokoomus ry
JÄRJESTÖSTRATEGIAN, YHTEISTYÖSTRATEGIAN LAATIMINEN
KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN JA KUNTIEN VÄLILLÄ............................. 127
90. K
auklahden Kokoomus ry
YLEISEN JA VAKITUISEN ASUINRAKENNUSTEN KIINTEISTÖVEROPROSENTIN ALARAJOJEN PUDOTTAMINEN 0,10 PROSENTTIIN................. 129
91. K
auklahden Kokoomus ry
ASUINKIINTEISTÖJEN VARAINSIIRTOVEROKSI 1,6 PROSENTTIA......................... 130
92. P
orvoon Kokoomus ry
PERUSKOULUSSA JA TOISEN ASTEEN YLEISSIVISTÄVÄSSÄ
OPETUKSESSA ON LISÄTTÄVÄ OPPIAINEIDEN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ............... 131
93. O
ulun Kokoomusnaiset ry
PERUSOPETUKSEN RYHMÄKOKOIHIN YLÄRAJAT................................................... 132
47
Puoluekokous 2010 sisus.indd 47
28.5.2010 15:24:44
94. E
telä-Helsingin Kokoomus ry
KOULUTUKSEN LAATU TURVATTAVA....................................................................... 133
95. T
öölön Kansallisseura ry
SUOMALAISEN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN.................................................. 134
96. K
älviän Kokoomus ry
SUVIVIRSI- JA MUUN KRISTILLISEN PERINTEEN SÄILYTTÄMINEN..................... 135
97. L
apuan Kokoomus ry
KRISTILLISET ARVOT JA NIIDEN VAALIMINEN........................................................ 136
98. V
arsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry
TUNNUSTUKSELLISESTA USKONNONOPETUKSESTA ON
LUOVUTTAVA PERUSKOULUSSA JA TOISELLA ASTEELLA..................................... 137
99. K
okoomusteekkarit ry
PERUSOPETUKSEN USKONTOTUNTIEN MÄÄRÄÄ VÄHENNETTÄVÄ.................... 137
100. Jyväskylän Kokoomus ry
YRITTÄJYYSKASVATUS................................................................................................. 139
101. Oulun Kokoomuksen Nuoret ry
YHDISTYSTOIMINNAN OPETUKSEN LISÄÄMINEN
PERUSKOULUN YHTEISKUNTAOPIN OPETUKSESSA.............................................. 140
102. Töölön Kansallisseura ry
KIELIKIINTIÖT POISTETTAVA YLIOPISTOJEN JA
KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNOISSA......................................................... 141
103. Kokoomuksen Nuorten Liitto ry
RUOTSIN KIELEN PERUSTUSLAILLISEN ERITYISASEMAN PURKAMINEN......... 142
104. Töölön Kansallisseura ry
RUOTSIN KIELI VAPAAEHTOISEKSI OPPIAINEEKSI................................................. 143
105. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry
RUOTSINKIELEN OPINTOJEN VAIHTOEHTOISTAMINEN....................................... 143
106. Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry
PAKKORUOTSIN TILALLE VAPAASTI VALITTAVA TOINEN KIELI............................ 144
107. Opiskelevat Porvarit Helia ry
PAKKOHAUSTA LUOVUTTAVA!.................................................................................... 145
108. Tapiolan Kokoomus ry
TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISEN AIKAISTAMINEN
TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN.......... 146
109. Littoisten Kokoomus ry
KAIKILLE ALLE 18-VUOTIAILLE ON TAATTAVA PERUSKOULUN
PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN HARJOITTELU-, TYÖ- TAI OPISKELUPAIKKA................ 146
110. Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry
YLIOPISTO- JA AMMATTIKOULUTUKSESSA SIIRRYTTÄVÄ
KAKSIPORTAISEEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN................................................... 147
111. Turun Kokoomuksen Nuoret ry
KORKEAKOULUVERKON KEHITTÄMINEN............................................................... 149
48
Puoluekokous 2010 sisus.indd 48
28.5.2010 15:24:44
112. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
KORKEAKOULUJEN MÄÄRÄÄ JA ALOITUSPAIKKOJA KARSITTAVA....................... 149
113. Vaasan Kampusporvarit ry
UUTTA PUHTIA YLIOPISTOJEN RAHOITUKSEEN.................................................... 150
114. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
OPINTOTUEN TULORAJAT UUDISTETTAVA KANNUSTAVAMMAKSI.................... 151
115. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry
OPINTOTUEN TAKAISINPERINNÄN KORON KOHTUULLISTAMINEN.................. 152
116. Opiskelevat Porvarit Helia ry
SUOMEEN TÖIHIN JÄÄVIEN EU/ETA-MAIDEN ULKOPUOLISTEN
OPISKELIJOIDEN LUKUKAUSIMAKSUT PALAUTETTAVA VEROHELPOTUKSIN. 153
117. Tampereen Kokoomusteekkarit ry
TOHTORIN TUTKINNON LAATU................................................................................ 154
118. Joensuun Opiskelevat Porvarit ry
SUKUPUOLIKIINTIÖT POISTETTAVA!........................................................................ 156
119. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
SUKUPUOLIKIINTIÖT POISTETTAVA!........................................................................ 156
120. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry
MAATALOUDEN INVESTOINTITUKIA KORJATTAVA................................................ 157
121. Arkadian Kokoomuksen Naiset ry
ELÄINTEN SUOJELUA TULEE VAHVISTAA................................................................. 158
122. Porin Kokoomusnaiset ry
ALUEELLISTEN ELÄINSUOJELUA VALVOVIEN
ELÄINLÄÄKÄRIVIRKOJEN PERUSTAMINEN.............................................................. 159
123. Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry
TÖRKEÄ METSÄSTYSRIKOS JA TÖRKEÄ LAITTOMAN
SAALIIN KÄTKEMINEN KIRJATTAVA RIKOSLAKIIN................................................. 160
124. Turun Kokoomuksen Nuoret ry
YLEISRADION RAHOITUSTA ON TARKASTELTAVA KRIITTISESTI........................ 161
125. Kokoomusteekkarit ry
YLEISRADION TOIMINTAA SUPISTETTAVA............................................................... 162
126. Kokoomuksen Nuorten Liitto ry
YLEISRADIO ON YKSITYISTETTÄVÄ........................................................................... 162
127. Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry
MAXI-TAKSIEN KIELTÄMISESTÄ ON LUOVUTTAVA JA
TAKSIALA ON VAPAUTETTAVA.................................................................................... 164
128. Meri-Porin Kokoomus ry
MOPOIHIN JA MOPOAUTOIHIN REKISTERIKILVET................................................. 165
129. Porvoon Kokoomus ry
PÄÄKAUPUNKISEUDULTA ITÄÄN PÄIN KULKEVAA
RANTARATAHANKETTA ON KIIREHDITTÄVÄ........................................................... 166
49
Puoluekokous 2010 sisus.indd 49
28.5.2010 15:24:44
130. Töölön Kansallisseura ry
MOOTTORITEITÄ RAKENNETTAVA EU:N TUELLA.................................................. 167
131. Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry
MELUVALLIEN/-AITOJEN RAKENTAMISEN
AJOITTAMISESSA JA MÄÄRÄRAHOISSA TULEE PAREMMIN
HUOMIOIDA PÄÄKAUPUNKISEUDUN LIIKENTEEN MÄÄRÄ................................. 167
132. Töölön Kansallisseura ry
KAAKKOIS-SUOMEN TIEVÄYLÄT ON SAATAVA TOIMIVIKSI................................... 168
133. Toivakan Kokoomus ry, Jyväskylän Kokoomus ry
VALTATIE 4...................................................................................................................... 169
134. Munkinseudun Kokoomus ry
TYÖTÄ TEKEVÄ SUOMI ON HYVINVOIVA SUOMI..................................................... 171
135. Töölön Kansallisseura ry
TYÖTEKO KUNNIAAN.................................................................................................. 172
136. Kallion Kokoomusnaiset ry
TYÖURIEN PIDENTÄMINEN TYÖELÄMÄN LAATUA JA
TYÖAIKAJÄRJESTELYJÄ KEHITTÄMÄLLÄ.................................................................. 172
137. Vaasan Kokoomusnaiset ry
TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ JOKAISEN OIKEUS................................................ 173
138. Oulun Kokoomusseura ry
TEHOA TYÖTTÖMYYDEN POISTOON........................................................................ 174
139. Pohjois-Savon Tuhatkunta ry
TOIMENPIDEOHJELMA NUORISOTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI............. 175
140. Uudenmaan Kokoomusnuoret ry
LAITTOMIEN LAKKOJEN SAKKOJA SUHTEUTETTAVA LÄHEMMÄS TAPPIOITA
SEKÄ KRIITTISTEN ALOJEN LAILLISEN LAKON VAROAIKAA ON LISÄTTÄVÄ..... 176
141. Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry
LAITTOMISTA LAKOISTA LANGETETTAVIA
RANGAISTUKSIA KOVENNETTAVA............................................................................. 176
142. Töölön Kansallisseura ry
PIKAVIPPIJÄRJESTELMÄ LAITTOMAKSI.................................................................... 177
143. Uudenmaan Kokoomusnuoret ry
PIENYRITTÄJYYDEN EDELLYTYKSIÄ PARANNETTAVA.......................................... 178
144. Jyväskylän Kokoomusnaiset ry
OSA-AIKAYRITTÄJYYDEN ALOITUSVAIHEEN
TUKIMENETTELYJEN TARKISTAMISEKSI................................................................. 179
145. Oulujoen Kokoomus ry
VAIKEUKSIIN JOUTUNEIDEN YRITTÄJIEN TUKEMINEN........................................ 179
146. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
ENEMMÄN VASTUULLISUUTTA, VÄHEMMÄN REILUN KAUPAN TUOTTEITA.... 180
147. Oulujoen Kokoomus ry
PAIKALLISET YRITYKSET HUOMIOITAVA PAREMMIN
KUNNALLISISSA TARJOUSKILPAILUISSA.................................................................. 181
50
Puoluekokous 2010 sisus.indd 50
28.5.2010 15:24:44
148. Uudenmaan Kokoomusnuoret ry
SUOMEN YDINPOLTTOAINE JÄLLEENKÄSITELTÄVÄKSI........................................ 182
149. Munkinseudun Kokoomus ry
HIILINEUTRAALIIN TULEVAISUUTEEN KUSTANNUSTEHOKKAASTI................. 183
150. Kälviän Kokoomus ry
SYÖTTÖTARIFFIT MYÖS PIENSAHOILLE.................................................................. 184
151. Meri-Porin Kokoomus ry
LANNASTA LÄMPÖÄ..................................................................................................... 185
152. Helsingin Teknisten Kokoomus ry
KAUKOLÄMPÖVERKKO ON VAPAUTETTAVA VAPAALLE KILPAILULLE................ 186
153. Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry
PERUSTULO SOSIAALITURVAUUDISTUKSEN LÄHTÖKOHDAKSI......................... 187
154. Töölön Kansallisseura ry
PALUUMUUTTAJIEN OIKEUDET TURVATTAVA........................................................ 188
155. Töölön Kansallisseura ry
KELAN LOMAKKEET SELKOKIELELLE..................................................................... 188
156. Porin Kokoomus ry
LAPSIPERHEIDEN TALOUDELLISEN TILANTEEN PARANTAMINEN JA
KOLMANNEN SEKTORIN AVUSTUSMAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMINEN............ 189
157. Oulun Kokoomusseura ry
LASTENSUOJELUKERTOIMELLA MAKSETTAVA VALTIONAPU.............................. 190
158. Pohjois-Savon Tuhatkunta ry
LAPSILISÄSTÄ HUOMIOITAVA TULONA KORKEINTAAN
PUOLET TOIMEENTULOTUKEA MYÖNNETTÄESSÄ............................................... 191
159. Tapiolan Kokoomus ry
ELÄKKEIDEN LASKENTATAVAN KORJAAMINEN
VANHEMPAINLOMAN AIKAISTEN ANSIOIDEN OSALTA......................................... 182
160. Arkadian Kokoomus ry
TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ SIDOTTAVA PALKKAKEHITYKSEEN............................. 193
161. Oulun Kokoomusseura ry
TAITETUN INDEKSIN POISTAMINEN ELÄKKEISTÄ................................................ 193
162. Töölön Kansallisseura ry
ELÄKEKOROTUKSISSA SIIRRYTTÄVÄ TASAINDEKSIIN........................................... 193
163. Kaakkois-Suomen Kokoomusnaiset ry
(NAIS)YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA – MIKROYRITYKSESTÄ KASVUYRITYKSEKSI..... 194
164. Kokoomuksen Naisten Liitto ry
PERHEVAPAIDEN TASAAMINEN EDISTÄÄ
NAISYRITTÄJYYTTÄ JA NAISTEN TYÖLLISYYYTTÄ................................................. 195
165. Pääkaupungin Kokoomusnaiset ry
PERHEVAPAAKUSTANNUSTEN TASA-ARVOISELLA
JAKAMISELLA EDISTETÄÄN NAISYRITTÄJYYTTÄ................................................... 196
51
Puoluekokous 2010 sisus.indd 51
28.5.2010 15:24:44
166. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
VANHEMMUUDEN KUSTANNUSRAKENNETTA ON MUUTETTAVA...................... 196
167. Ruotulan Kokoomusnaiset ry
SAIRAUSAJAN JA MUIDEN POISSAOLOJEN
KUSTANNUKSET JAETTAVA TASAISEMMIN.............................................................. 197
168. Hätilän Kokoomus ry
TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTELMÄT ON YHDENMUKAISTETTAVA................ 198
169. Oulun Kokoomusnaiset ry
LASTEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN...................................................................... 199
170. Keuruun Kokoomusnaiset ry
NEUVOLOISSA KESKITYTTÄVÄ ENEMMÄN VANHEMPIEN
HENKISEEN HYVINVOINTIIN SEKÄ PARISUHTEEN TOIMIVUUTEEN.................. 200
171. Huittisten Kokoomusnaiset ry
ERITYISRYHMIEN PERUSTAMISEKSI PÄIVÄKOTEIHIN JA
KOULUIHIN TARVITAAN LISÄÄ VAROJA..................................................................... 201
172. Kansalliset Ylioppilaat ry
PÄIVÄHOITOPALVELUITA KEHITETTÄVÄ VASTAAMAAN TYÖN RAKENNETTA... 202
173. Kansalliset Ylioppilaat ry
TOIMIVA KUNNALLINEN OSAPÄIVÄHOITO OPISKELEVILLE VANHEMMILLE.... 202
174. Brysselin Kansallisseura ry
ASIAKKAALLE TÄYSI VAPAUS HOITAVAN LÄÄKÄRIN VALINNASSA........................ 203
175. Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry
OMAISHOIDON MERKITYKSEN NOSTAMINEN JA
PALVELUN LAADUN YHTENÄISTÄMINEN................................................................. 205
176. Kokoomuksen Naisten Liitto ry
TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT LIIKKEELLE LAPSISTA JA NUORISTA................. 205
177. Vaasan Kampusporvarit ry
NUUSKAN VALMISTUS- JA MYYNTIKIELTO KUMOTTAVA..................................... 206
178. Akateemiset Kansalliset Nuoret
VIINIT RUOKAKAUPPOIHIN........................................................................................ 207
179. Jyväskylän Kokoomusnuoret ry
NUORTEN MIELENTERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUTTA PARANNETTAVA.... 208
180. Itä-Vantaan Kokoomusnaiset ry, Uudenmaan Kokoomusnaiset ry
MIELENTERVEYSTYÖ PYSYVÄKSI OSAKSI
LASTEN JA NUORTEN KOULUTERVEYDENHUOLTOA............................................ 208
181. Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry
VOIMAVAROJA KOHDENNETTAVA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ
AMMATTITAITOISEN HOIDON SAATAVUUTEEN..................................................... 209
182. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
YTHS:STA KAIKKIEN KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN
ENSISIJAINEN TERVEYDENHUOLLON TARJOAJA..................................................... 210
52
Puoluekokous 2010 sisus.indd 52
28.5.2010 15:24:45
183. Kokoomuksen Naisten Liitto ry
YRITTÄJIEN TYÖTERVEYSHUOLTOA KEHITETTÄVÄ............................................... 212
184. Saarijärven Kokoomusnaiset ry
PIENYRITTÄJILLE LOMITUSPALVELUITA................................................................. 213
185. Oulun Kokoomusnaiset ry
SOTAORVOILLE MYÖNNETTÄVÄ SOTAORPOTUNNUS JA
OIKEUS KUNTOUTUKSEEN........................................................................................ 214
186. Pohjois-Savon Kokoomusnaiset ry
SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS JA MUU
AVUNTARVE LÄÄKÄRIN PÄÄTETTÄVÄKSI................................................................. 215
187. Kokkolan Kokoomusnaiset ry
VANHUSTEN ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMINEN................................................... 215
188. Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry
IÄKKÄIDEN IHMISTEN LAKISÄÄTEISEN
SOSIAALIPALVELUJEN TARPEEN ARVIOINNIN LAAJENTAMINEN......................... 217
189. Töölön Kansallisseura ry
UUSIA PALVELUTALOJA TARVITAAN.......................................................................... 217
190. Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry
VANHUSTEN PERHEHOIDON LISÄÄMINEN.............................................................. 218
191. Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry
VANHUSTEN PALVELUASUMISEN KUSTANNUSTEN
SÄÄTÄMINEN KUNNISSA LAITOSHOIDON TAVOIN................................................. 219
192. Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry
KANSALLINEN OHJELMA MUISTISAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISYN,
VARHAISEN TOTEAMISEN, HOIDON JA KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMISEKSI.... 220
193. Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry
HAMMASHOITOA KOKONAISUUTENA
OSAHOIDON JA JONOTTAMISEN SIJAAN................................................................... 220
194. Kokoomuksen Naisten Liitto ry
SUOMEN VEDENHANKINNAN TULEVAISUUS ON TURVATTAVA............................ 222
195. Hämeen Kokoomusnaiset ry
MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN YMPÄRISTÖN JA
TALOUDEN KANNALTA KESTÄVÄMMÄKSI............................................................... 223
196. Tampereen Kokoomus ry
KOKOOMUKSEN ENERGIAVAIHTOEHDOT............................................................... 224
197. Alajärven Kokoomus ry
UUDISRAKENTAMISEN LAADUN KOHENTAMINEN............................................... 225
198. Rovaniemen Kokoomus ry
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN §155 TARKENTAMINEN................................. 225
199. Oulaisten Kokoomus ry
ONGELMAJÄTTEIDEN VIENTI SUOMESTA EU-JÄSENMAIDEN
ULKOPUOLELLE UUSIOKÄSITELTÄVÄKSI, USEIN JOPA
LAITTOMASTI, KANSAINVÄLISTEN YRITYSTEN KAUTTA..................................... 227
53
Puoluekokous 2010 sisus.indd 53
28.5.2010 15:24:45
Aloite nro 1
sen vihdoin alettua. Paljon aloitteita jäi kokonaan
käsittelemättä puoluekokoukselta, ja ne siirtyivät
puoluehallituksen käsittelyyn.
Joensuun Opiskelevat Porvarit ry
KOKOOMUKSEN PUOLUEKOKOUKSEN
PÄÄTÖSVALTAISUUSVAATIMUSTA
TIUKENNETTAVA
Jyväskylän Kokoomusnaiset esittää, että puolueen sääntöjä muutettaisiin koskien aloitteiden
käsittelyä puoluekokouksessa. Aloitekeskustelun puheenvuorojen pituutta ja määrää rajoitettaisiin. Esimerkiksi kolmesta tai viidestä kannatus- ja vastustuspuheenvuorosta useimmat asiat
jo aukeavat puoluekokousväelle. Äänestys kaikista aloitteista olisi vasta lopuksi aloitteiden käsittelyn jälkeen.
Joensuun Opiskelevat Porvarit vaatii, että Kokoomuksen puoluekokous on päätösvaltainen vain,
jos paikalla on vähintään puolet kokoukseen ilmoittautuneista äänivaltaisista jäsenistä.
2008 Työmaakokouksessa Tampereella meni ensimmäisenä päivänä läpi aloitteita, jotka eivät
välttämättä olisi menneet läpi täydessä salissa.
Tämä antaa puoluehallitukselle liikaa valtaa, kun
he valitsevat, mihin järjestykseen aloitteet keväällä laittavat kokousta varten.
Edellä olevan perusteella Jyväskylän Kokoomusnaiset ry esittää, että puoluekokous hyväksyy
aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään
toimenpiteisiin puolueen sääntöjen muuttamiseksi
aloitteiden käsittelyn osalta.
Jos puoluekokousedustajat eivät pysty sitoutumaan kerran kahdessa vuodessa kolmeksi päiväksi tärkeään kokoukseen, heidän tulee tietää se
etukäteen ja valita muut henkilöt edustamaan yhdistystään, piiriään, liittoaan tai muuta sellaista.
Puoluehallitus (aloitteet nro 1 – 2):
Aloitteentekijät kiinnittävät aloitteessaan huomiota tärkeään puoluekokouksen menettelylliseen kysymykseen. Puoluehallituksen ohjeistamana puoluetoimisto on viime puoluekokouksen kokemusten ja saadun palautteen perusteella
ottanut asian perusteellisen tarkasteluun ja esittää muutoksia erityisesti puoluekokouksen menettelytapajärjestykseen. Asia onkin enemmän
puoluekokouksen menettelytapoja kuin sääntöjä koskeva kysymys. Aloitteissa kiinnitetään aivan
oikein huomiota myös kokousedustajien omaan
vastuuseen puoluekokousasioiden käsittelyssä.
Esimerkiksi Suomen Ylioppilaskuntien Liitto
(SYL) käyttää tätä menettelyä omassa liittokokouksessaan, eikä se vaadi kuin yhden ihmisen
pöydän taakse tietokoneen kanssa. Mitä ylioppilaat tänään, sitä Suomi huomenna. Suurimpien
taukojen aikana ei tarvitse ilmoittautua poistuvansa. Ideana on, että suurin osa kokousedustajista on paikalla, kun puoluekokous linjaa kymmenien tuhansien jäsenten puolesta myös monista varsin arvolatautuneista asioista.
Puoluekokouksessa on paikalla noin tuhat äänivaltaista kokousedustajaa. Puoluekokouksen valinnat, kannanotot ja aloitteet käsitellään työjärjestyksessä ja menettelytapajärjestyksessä ilmoitetun aikataulun mukaan. Vaalit ja kannanottojen
hyväksyminen voivat keskeyttää aloitteiden ja
muiden asioiden käsittelyn.
Edellä olevan perusteella Joensuun Opiskelevat
Porvarit esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous muuttaa puolueen sääntöjä siten,
että vuoden 2012 puoluekokouksessa ja kaikissa
sitä seuraavissa puoluekokouksissa kokous on päätösvaltainen vain, jos vähintään puolet sillä hetkellä kokoukseen ilmoittautuneista puoluekokousedustajista on paikalla.
Puoluekokouksessa ei tiukan asialistan vuoksi pidetä kokoustaukoja esimerkiksi ryhmäkokousten
tai edustajien ruokailujen vuoksi vaan edustajat
voivat olla salin ulkopuolella ja osallistua vaaleihin ja äänestyksiin käsittelyjärjestyksen mukaan.
Vaalien ja kannanottojen hyväksymisen suunnitellut ajankohdat ilmoitetaan kokouksen ohjelmassa ja työjärjestyksessä. Jos muutoksia tulee,
niin niistä tiedotetaan kokouspaikalla. Läsnäolokirjaukset lähes tuhannen kokousedustajan ja
tarkkailijan kohdalta on teknisesti vaikea hoitaa.
Vaatimus siitä, että yli puolet kokousedustajista
pitäisi olla paikalla puoluekokouksen päätösvaltaisuuden vuoksi antaa mahdollisuuden kokousedustajille salista poistumalla mitätöidä päätösten laillisuus. Vaatimus voisikin johtaa yhtä lailla
farssiin ja kokouksen sabotointiin.
Aloite nro 2
Jyväskylän Kokoomusnaiset ry
ALOITTEIDEN KÄSITTELY
JÄRKIPERÄISTETTÄVÄ
Puoluekokousaloitteiden jättäminen ja niiden
käsittely ovat hyvin tärkeä osa puoluedemokratiaa. Aloitetoimintaa on kuitenkin kehitettävä ajan
mukana. Tampereen puoluekokouksessa 2008
aloitteiden käsittely oli farssi. Puheenvuorot venyivät pitkiksi ja niitä runsaasti. Osa kokousväestä turhautui eikä ollut paikallakaan äänestyk-
54
Puoluekokous 2010 sisus.indd 54
28.5.2010 15:24:45
Useissa puoluekokouksissa aloitteiden käsittely, keskustelut ja äänestykset ovat vaatineet niin
paljon aikaa, että osan aloitteista on puoluekokous itse päättänyt siirtää puoluevaltuuston käsittelyyn. Jotta aikataulussa pysytään ja edustajat tietävät kokouksen kulun, ehdotetaan vaalien,
kannanottojen ja aloitteiden käsittelyä sekä puheenvuorojen määrää ja aikaa rajoitettavaksi menettelytapajärjestyksellä.
den tuoda joustavasti keskusteluun puoluekokouksessa hyväksyttyjen aloitteiden etenemisen
aloitteen tekijöiden tarkoittamalla tavalla kuitenkaan synnyttämättä puoluevaltuuston kokouksiin
kohtuuttoman raskasta asialistaa.
Useissa Jyväskylän puoluekokoukselle jätetyissä aloitteissa on esitetty muun muassa sitä, että
puoluehallitus raportoisi asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Puoluehallitus ei edellä mainituin perusteluin
esitä puolueen sääntöjä muutettavaksi puoluekokouksen päätösvaltaisuuden tai aloitteiden käsittelyn osalta. Ongelmat hoidetaan puoluekokouksen hyväksymässä työjärjestyksessä ja menettelytapajärjestyksessä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen sekä muiden aloitteiden yhteydessä esitetyt
vastaavankaltaiset menettelytavat.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteet.
Aloite nro 4
Aloite nro 3
PUOLUEVALTUUSTON
TOIMINTAA TEHOSTETTAVA
Pohjois-Karjalan Kokoomusnaiset ry
Puoluevaltuustoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusikymmentä (60) jäsentä ympäri Suomen.
Puoluevaltuusto kokoontuu vuosittain sääntöjen
puitteissa vähintään kolme (3) kertaa vuodessa. Useimmiten kokoukset pidetään Helsingissä,
jonne puoluevaltuuston jäsenet kokoontuvat eripuolilta Suomea. Kokouksissa puoluevaltuusto
hyväksyy yksimielisesti puoluehallituksen hyvin
ja perusteellisesti valmistelemat esitykset. Puoluevaltuuston rooli on siis nykymuodossaan toimia äärimmäisen kalliina kumileimasimena sekä
verkostointiorganisaationa.
Kokoomuksen Nuorten Liitto ry
HYVÄKSYTTYJEN
PUOLUEKOKOUSALOITTEIDEN
ETENEMISEN SEURAAMINEN
Kansallisen Kokoomuksen jäsenillä on demokraattinen oikeus esittää puoluekokoukselle aloitteita. Puolueen jäsenille aloiteoikeus on tärkeä
osallistumisväylä. Usein juuri kenttäväen aloitteissa voi olla uuden ja paremman kehityksen siemen.
Pohjois-Karjalan Kokoomusnaiset esittävät edellä
esitetyn johdosta, että hyväksyessään aloitteen,
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen selvittämään kahden viimeisen puoluekokouksen hyväksymien aloitteiden etenemisen ja raportoimaan asiasta
puoluevaltuuston kokouksessa.
Kokoomuksen Nuorten Liitto kannattaa hallintoa keventäviä toimenpiteitä. Miten hallinnon
keventämistä voidaan uskottavasti vaatia muilta, jos siihen ei olla itse valmiita? Puoluevaltuusto on taloudellisesti raskas organisaatio, josta ei
itsessään suurta lisäarvoa puolueelle ja sen jäsenille ole. Kokoomusnuorten mielestä puoluevaltuuston voisi vaikka lakkauttaa, jos puoluehallitukselle voitaisiin muutoin vuosittainen vastuuvapaus myöntää.
Puoluehallitus:
Puoluekokousaloitteiden etenemisen seuraaminen perustuu tällä hetkellä seuraavalle puoluekokoukselle laadittavaan ja puoluekokouskirjassa
julkaistavaan yhteenvetoon hyväksyttyjen aloitteiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Tämä
hyvin luonteva ja erittäin toimiva menettely syntyi vuoden 1999 Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen.
Tästä syystä Kokoomuksen Nuorten Liitto esittää, että Kokoomus r.p:n sääntöjä muutettaisiin
siten, ettei puoluevaltuuston tarvitse kokoontua
kuin kerran (1) kalenterivuoden aikana. Tämän
kokouksen aikana hoidettaisiin kaikki asiat, jotka puoluevaltuuston tulee hoitaa. Tämän vuoksi puoluesihteerin valinta olisi luonnollista siirtää
puoluekokouksen hyväksyttäväksi, jottei puoluevaltuustolla ole tarvetta kokoontua enää puoluekokousvuosina puoluekokouksen jälkeen.
Aloitteessa ehdotettu menettely on hyvin laaja ja
hallinnollisesti raskas. Puoluevaltuuston toimintaa on kehitetty keskustelevampaan ja avoimempaan suuntaan mm. ministereiden ja puoluejohdon kyselytunnilla. Tämä sekä puoluevaltuustoon
puolueen varsinaisilla jäsenillä oleva aloiteoikeus
antavat puoluehallituksen mielestä mahdollisuu-
55
Puoluekokous 2010 sisus.indd 55
28.5.2010 15:24:45
Edellä todetun perusteella Kokoomuksen Nuorten
Liitto ry esittää, että puolueen sääntöjä muutetaan
siten, että:
Yksi puoluevaltuuston kokous vuodessa pidetään
säännöllisesti muualla kuin Helsingissä. Tällöin
voidaan vahvistaa myös kokouspaikkakunnan ja
piirin vaali- ja järjestötyötä ja saadaan näkyvyyttä paikkakunnalla.
- Lisätään muotoilu 13 §:ään ”Valitaan puoluesihteeri, jonka toimikausi alkaa heti ja kestää seuraavan puoluesihteerin valintaan asti”
Puoluehallitus ei ehdota puoluevaltuuston sääntömääräisten kokousten vähentämistä.
- 15 §:n ensimmäinen momentti korvataan muodolla ”Puoluevaltuuston on pidettävä joka vuosi
yksi varsinainen kokous marraskuun loppuun
mennessä.”
Puoluesihteerin valinta oli ennen vuotta 1993
puoluevaltuuston päätettävänä, mutta sen jälkeen sääntömuutoksella puoluekokous valitsi
puoluesihteerin vuosina 1993 – 2004. Vuoden
2004 puoluekokouksessa Seinäjoella hyväksyttiin aloite, jonka mukaisesti vuonna 2006 hyväksytty sääntömuutos siirsi puoluesihteerin valinnan taas puoluevaltuustolle.
- 20 §:n ensimmäisestä momentista poistetaan
muotoilu ”ensimmäisessä varsinaisen puoluekokouksen jälkeisessä kokouksessaan puoluesihteerin, jonka toimikausi kestää seuraavaan puoluesihteerin valintaan saakka sekä”
Puoluesihteerin valinnan siirtämistä puoluevaltuuston päätettäväksi pidettiin perusteltuna. Siirtoa puolsi aloitteissa mainittu puheenjohtajan ja
puoluesihteerin työpariajattelu. Valinnan siirto
puoluevaltuustolle mahdollistaa paremmin puheenjohtajan vaikutusvallan puoluesihteerin valinnassa sekä sitoo puoluesihteerin tiukemmin
järjestön puhevaltaa käyttävään puoluevaltuustoon.
- 20 §:ssä määritellyt eri kokousten tehtävät vaihdetaan muotoon ”Varsinaisen kokouksen asiat”.
Puoluehallitus:
Puoluevaltuusto on puolueen sääntöjen mukaan
puoluekokousten välillä puolueen ylin päätöksentekoelin. Puoluevaltuustolle päätettiin sääntömuutokselle 2001 myös valita pysyvä puheenjohtaja puoluekokouksessa ja erottaa puoluevaltuuston puheenjohtajuus puolueen puheenjohtajan
tehtävistä. Tällä muutoksella haluttiin laajentaa
puolueen johtoa.
Ottaen huomioon vuonna 2006 tehdyn sääntömuutoksen ja sen perustelut puoluehallitus ei
voi puoltaa puoluesihteerin valinnan siirtämistä puoluekokoukselle. Puoluevaltuuston kokousten määrän vähentäminen ei ole riittävä perustelu puoluesihteerin valinnan siirtämiselle puoluekokoukselle.
Puoluevaltuuston vaalikokous valitsee helmikuun
loppuun mennessä puoluehallituksen. Vaalikokous tuli sääntöihin samoin vuoden 2001 sääntömuutoksessa. Puoluevaltuusto valitsee puoluehallituksen jäsenet lähinnä piirien ja jäsenliittojen
puheenjohtajista. Siksi on oikein, että puoluehallitus vaihtuu kohta sen jälkeen kun piirien ja jäsenliittojen puheenjohtajat ovat aloittaneet tehtävissään. Puoluevaltuuston kevätkokouksessa
käsitellään ja vahvistetaan tilinpäätös ja toimintakertomus. Syyskokouksessa käsitellään ja hyväksytään talousarvio, puolueen jäsenmaksu ja
toimintasuunnitelma. Puoluevaltuusto voi myös
pitää ylimääräisiä kokouksia ja aina eduskuntavaalien jälkeen puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous on pidettävä hallitusvastuuseen osallistumisesta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
Aloite nro 5
Salpausselän Kokoomus ry
YHDISTYSTEN KUNNIAJÄSENTEN
JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ
Kansallinen Kokoomus rp sallii sääntöjensä mukaan puolueen jäsenyhdistyksien osoittaa kiitollisuutta aktiivisille ja ansioituneille jäsenilleen
kunniajäseneksi nimityksellä. Perusyhdistys on
velvollinen huolehtimaan kunniajäsentensä jäsenmaksuista ja puolueen jäsenmaksurekisteri
on velvollinen ylläpitää tietoa kunniajäsenistä tietokannoissaan. Nykykäytännössä puolue on laiminlyönyt kunniajäsenten kunniallisen käsittelyn
ja jopa aiheuttanut ansioituneiden jäsenten eroamista puolueesta.
Sääntömääräisten asioiden lisäksi jokaisessa puoluevaltuustossa on tullut ja on aina syytä nostaa
esille ajankohtaisia politiikan sisältöasioita. Puoluevaltuuston jäsenet ovat samalla myös linkki
omiin piirijärjestöihinsä ja kuntiinsa puolueen
sanoman välittämisessä. Kaikki puoluevaltuuston kokoukset ovat medialle avoimia eikä kokousten poliittinen ja viestinnällinen arvo ole vähäinen. Puoluevaltuuston kokouksia ja niiden painoarvoa ei ole syytä aliarvioida.
56
Puoluekokous 2010 sisus.indd 56
28.5.2010 15:24:45
Kunniajäsenten jäsenmaksujen laskutuksessa ja
perinnässä on edelleen huomattavan paljon kehittämisen varaa. Puolueen jäsenrekisteri ei ole
pystynyt tukemaan yhdistyksiä kunniajäsenten
jäsenmaksulaskutuksissa ja perinnässä. Useana vuonna on jouduttu selvittelemään ja pyytämään moneen kertaan puolueen jäsenrekisteriä
ja jäsenlaskutuksista huolehtivia tahoja toimittamaan kunniajäsenten jäsenmaksulaskut yhdistykselle ennen kuin jäsenmaksut normaalisti lähtevät. Tämä ei kuitenkaan ole toiminut vaan kunniajäsenet ovat saaneet yhdistyksen velvoitteen
mukaiset laskut suoraan itselleen. Tämä ei ole
kunnioittavaa erityisesti ansioituneita yhdistyksen jäseniä kohtaan.
Esimerkiksi osa yhdistyksistä haluaa maksaa vain
kunniajäsentensä yhdistyksen jäsenmaksuosuuden ja haluaa puolueen lähettävän heille laskun
puolueen osuudesta. Kokoomus kehittää puoluetietojärjestelmäänsä, jossa otetaan huomioon
myös aloitteessa esitetyt Salpausselän Kokoomuksen toiveet koskien kunniajäseniään.
Kansallinen Kokoomus rp:n tulee huolehtia jäsenrekisteristään ja jäsenmaksulaskutuksestaan
perusyhdistyksiä ja jäseniä tukevasti.
NYKYPÄIVÄ-LEHTEEN YRITTÄJYYSPALSTA
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 6
Helsingin Kokoomusyrittäjät ry
Perinteisesti Kansallinen Kokoomus on profiloitunut yrittäjyyttä edistäväksi puolueeksi. Suomalaiset yrittäjät muodostavat talouden selkärangan. Yrittäjät vaikuttavat ratkaisevasti siihen, että
meillä riittää työtä ja hyvinvointia. Kokoomuksessa toimii nykyään työn ja yrittäjyyden poliittinen verkosto.
Edellä todetun perusteella Salpausselän Kokoomus
ry esittää, että Kansallinen Kokoomus rp:n puoluehallitus ryhtyy toimenpiteisiin jäsenrekisterin toimivuuden ja jäsenmaksulaskutuksen oikea-aikaisen
koordinoinnin parantamiseksi. Toimenpiteiksi Salpausselän Kokoomus ry esittää seuraavaa:
Politiikan viikkosanomalehti Nykypäivä on kokoomuksen äänenkannattaja ja jäsenlehti. Nykypäivän tehtävä on uutisoida, analysoida ja taustoittaa hallituspuolueen tavoitteita ja päätöksentekoa sekä toimintaa puoluekentässä. Nykypäivä
on myös poliittinen keskustelufoorumi. Lehden
tehtävä on lujittaa yhteisöllisyyttä kokoomuksen
kannattajien kesken.
- Yhdistysten ilmoittamien kunniajäsenten jäsenmaksulaskut toimitetaan yhdistyksen osoitteeseen.
- Kunniajäsenen osalta laskussa tulee ilmetä hänen
olevan perusyhdistyksensä nimeämä kunniajäsen
ja maksuvelvollisena perusyhdistys.
- Kunniajäsenen jäsenmaksulaskussa tulee olla esimerkittyä ainoastaan jäsenmaksun määrä.
Jotta yrittäjät saisivat konkreettista vastinetta jäsenyydelleen, ja jotta Kokoomus säilyisi myös
yrittäjille luontevana ja luotettava poliittisena valintana, puolueen tulee tarjota yrittäjäjäsenilleen
palveluja ja vaikuttamiskanava yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi. Paikalliset yrittäjäyhdistykset ovat vähäisiä ja toimivat erillään toisistaan,
koska niillä ei ole luontevaa yhteydenpitokanavaa tai resursseja yhteistoiminnan lisäämiseksi ja
mahdollisten uusien kokoomuslaisten yrittäjäyhdistysten perustamiseksi.
- Perusyhdistys on velvoitettu suorittamaan kunniajäsentensä jäsenmaksut eräpäivään mennessä.
- Perusyhdistyksen laiminlyödessä maksuvelvoitteensa, voi piiri pidättää jäsenmaksuja vastaavat
summat tulevasta mahdollisesta tuesta.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluehallitus sitoutuu uudistamaan jäsenmaksurekisterin hallintaa
kunniajäsenten osalta edellä mainitulla tavalla.
Edellä olevan perusteella Helsingin Kokoomusyrittäjät ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen
puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan siten, että Nykypäivä-lehteen perustetaan
oma Yrittäjyyspalsta yrittäjyyteen liittyville asioille.
Nykypäivä-lehden toimittajat keräävät ajankohtaisia yrittäjyyteen liittyviä asioita Yrittäjyyspalstalle ja kokoomuslaiset yrittäjäyhdistykset tiedottavat Yrittäjyyspalstalla tärkeistä asioista.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus on samaa mieltä aloitteen tekijöiden kanssa siitä, että kunniajäsenten pitkäaikaista
työtä tulee arvostaa. Puoluehallitus on myös tietoinen siitä, että jäsenmaksulaskutus ei ole yhdistysten kunniajäsenten kohdalla kaikilta osin toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdistysten kunniajäsenten laskusta ei kuitenkaan voida
toteuttaa yhtenäisesti aloitteen tekijöiden esittämällä tavalla, koska yhdistykset haluavat käsitellä
omien kunniajäsentensä jäsenmaksuja eri tavoin.
Puoluehallitus:
Nykypäivä-lehteä kustantaa Kansalliskustannus
Oy, joka on puolueen kokonaan omistama yhtiö.
57
Puoluekokous 2010 sisus.indd 57
28.5.2010 15:24:45
Sen suuntaviivat määritetään yhtiön hallituksessa, joka myös valvoo Kansalliskustannuksen toimintaa. Toimitukselliset ratkaisut tehdään Nykypäivä-lehden toimituksessa.
tuisi automaattisesti maksamaan lehden tilausta
jäsenmaksussaan.
Puoleen jäsenmaksussa on sisällä Nykypäivä-lehden tilaus; lehti siis tulee automaattisesti jäsenelle
- perheessä ainakin yhdelle jäsenelle, muut maksavat alennettua jäsenmaksua, jolloin samaan
perheeseen tulee vain yksi lehti.
Suoraa valtaa puolue käyttää ainoastaan Kansalliskustannuksen yhtiökokouksessa mm. hallitusta valittaessa.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Näin saamme laskettua puolueen jäsenmaksua
ja pidettyä arvokkaat jäsenemme mukana puolueyhteisössä. Tämä irrottaminen ja puolueen jäsenmaksun alennus antaisi pelivaraa myös paikallisyhdistysten jäsenmaksujen nostamiseen.
Aloite nro 7
Kauhavan Kokoomusnaiset ry
Hyväksyessään tämän ponnen puoluekokous velvoittaa puoluevaltuustoa ryhtymään toimiin Nykypäivän tilauksen irrottamiseksi puolueen jäsenmaksusta. Lisäksi puoluekokous velvoittaa
puoluehallituksen antamaan puoluekokoukselle
selonteon siitä, miten uudistus on edennyt.
NYKYPÄIVÄ-LEHDEN MAKSUOSUUS
POISTETTAVA PERUSJÄSENMAKSUSTA
Kauhavan Kokoomusnaiset ry ei hyväksy, että
Kokoomuksen perusjäsenmaksuun sisältyy automaattisesti myös Nykypäivä-lehden maksuosuus. Nykypäivä- lehden tilaaminen ei ole tällä
hetkellä vapaaehtoista – vaan se on pakkomyyntiä. Kauhavan Kokoomusnaiset ry on sitä mieltä, että jokaisen jäsenen tulee saada tehdä itse
päätös lehden tilaamisesta. Uskomme, että lehden nykyinen tilaajakanta on mahdollista säilyttää myös vapaaehtoisesti, kun pidetään huoli laadukkaasta sisällöstä.
Puoluehallitus (aloitteet nro 7 – 8):
Vuonna 2002 puolueessa nähtiin, että Nykypäivä-lehti oli pakko sisällyttää kiinteäksi osaksi puolueen jäsenmaksua. Muutoin lehden ilmestyminen oli vakavasti uhattuna ja lehtiyhtiön taloudellinen tilanne uhkasi myös puolueen taloutta.
Jäsenmaksujärjestelmän muutos toteutettiin vuoden 2003 alusta ja siitä lähtien puolueen jäsenmäärä on kasvanut joka vuosi ja Nykypäivä-lehden talous on nyt vakaalla pohjalla.
Kauhavan kokoomusnaiset ry pitää tärkeänä, että
voimavaroja kohdennetaan nykyaikaisesti myös
sähköiseen mediaan, jota jo suuri osa kansalaisista käyttää.
Ratkaisu on osoittautunut erinomaiseksi. Kokoomuksella on käytössään jäsenille menevä pää-äänenkannattaja ja järjestölehti, jonka levikki on tasaisesti noussut vuosi vuodelta. Palaute lehdestä
lukijatutkimuksissa ja jäsentyytyväisyyskyselyissä on ollut pääsääntöisesti positiivista. Nykypäivä tavoittaa periaatteessa kaikki kokoomuksen jäsenet, joten sen funktio tiedon välittäjänä on aivan keskeinen.
Perusjäsenmaksujen maksamattomuuden yleisin
syy on liian korkea hinta. Poistamalla Nykypäivän pakkomyynti, saadaan perusjäsenmaksu yhä
useamman maksukyvyn ulottuville.
Edellä esitetyn perusteella Kauhavan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluevaltuuston toimimaan
sen puolesta, että Nykypäivä- lehden maksuosuus
poistetaan perusjäsenmaksusta ja päätetään erikseen perusjäsenmaksu ja Nykypäivä-lehden tilausmaksu.
Nykypäivän levikin kasvu ja talouden vakaus on
mahdollistanut sen, että puolue voi resursoida
toimintaansa myös sähköisessä mediassa. Puolue
panostaa voimakkaasti Verkkouutisiin ja toimintaansa sosiaalisessa mediassa, mitä myös aloitteen tekijät pitävät tärkeänä.
Aloite nro 8
Kokoomuksen jäsenmaksun suuruus on varsin
maltillinen kun sitä vertaa muiden puolueiden
jäsenmaksuun tai jäsenmaksuihin yleensä. Nykypäivä tulee myös nähdä jäsenmaksusta saatavana
konkreettisena jäsenetuna, joka auttaa selkeästi
jäsenhankinnassa.
Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry
NYKYPÄIVÄ-LEHTI IRROTETTAVA
PUOLUEEN JÄSENMAKSUSTA
Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että Nykypäivä-lehti irrotettaisiin puoleen jäsenmaksusta siten, ettei puolueen jäsenelle automaattisesti
tulisi Nykypäivä-lehteä, eikä hän näin ollen jou-
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteet.
58
Puoluekokous 2010 sisus.indd 58
28.5.2010 15:24:45
Aloite nro 9
pa useita kuukausia liittymisen jälkeen, niin osa
jäsenistä koki, että heistä ei oltu lainkaan kiinnostuneita. Jäsenmaksu jäi kokonaan maksamatta.
Lisäksi vanha jäykkä järjestelmä aiheutti kustannuksia, koska Nykypäivä lehti lähetettiin uusille jäsenille välittömästi liittymisen jälkeen, mutta
jäsenmaksulasku vasta kuukausia liittymisen jälkeen. Nyt tuotot ja kustannukset vastaavat toisiaan ja uudet jäsenet maksavat jäsenmaksuna heti lähes 100 prosenttisesti.
Kokoomusteekkarit ry
PUOLUEEN JÄSENMAKSULASKUTUKSEN MUUTTAMINEN
Puoluekokouksessa Tampereella 13. - 15.6.2008
hyväksyttiin Nokian Kokoomus ry:n aloite puolueen jäsenmaksulaskutuksen muuttamiseksi.
Aloitteen mukaan laskutusta muutettiin niin, että se ei ole sidoksissa kalenterivuoteen vaan, että
maksettu jäsenmaksu on laskutuspäivästä lähtien
voimassa vuoden eteenpäin.
Käsityksemme mukaan jäsenmaksulaskutus ei
ole monimutkainen ja vaikeutunut vaan paremminkin helpottunut, kun laskut lähtevät reskontrasta tasaisemmin. Valvonta on myös yksinkertaista.
Puoluekokousaloite on aiheuttanut paikallisyhdistyksille kohtuutonta vaivaa. Paikallisyhdistysten edustusoikeudet aluejärjestön ja piirin kevät- ja syyskokouksiin sekä mahdollisiin liittokokouksiin määräytyvät yhdistyksen maksaneiden
jäsenten mukaan. Maksaneiden jäsenten seuranta ja etenkin jäsenmaksujen karhuaminen on vaikeutunut kohtuuttomasti.
Puolue perii maksamattomia jäsenmaksuja kaksi
kertaa, jonka jälkeen tiedot välitetään yhdistyksille pyynnöllä hoitaa loppujen maksujen perintä.Yhdistyksen johdolla on tällä hetkellä reaaliaikainen mahdollisuus seurata oman yhdistyksensä
jäsenmaksutilannetta puolueen jäsenrekisteristä.
Sieltä saa myös tarvittavat tiedot edustusoikeuksia varten.
Uusi jäsenmaksulaskutus on huomattavasti monimutkaisempi kuin vanha hyväksi havaittu käytäntö, jossa jäsenmaksu erääntyi maksettavaksi tammikuussa. Monimutkaisuus ei ole tuonut
mukanaan mitään merkittävää parannusta ja täten on perusteltua palata vanhaan ja yksinkertaisempaan jäsenmaksulaskutukseen.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
Aloite nro 10
Halutessaan uusille jäsenille voidaan antaa jäsenmaksusta lievennys siten, että mikäli jäsen liittyy
kalenterivuoden jälkimmäisellä puoliskolla, kattaisi jäsenmaksulasku myös seuraavan vuoden.
Brysselin Kansallisseura ry
VAALILAIN MUUTTAMINEN:
EDUSKUNTAVAALIT TOUKOKUULLE
Kokoomusteekkarit ry esittää, että puoluekokous
hyväksyessään tämän aloitteen velvoittaisi puoluehallituksen muuttamaan jäsenmaksulaskutusta
siten, että jäsenmaksukausi olisi kalenterivuosi.
Vaalilakia on 5.3.2010 esitetty muutettavaksi. Sen mukaan eduskuntavaalien vaalipäivä olisi jatkossa huhtikuun kolmas sunnuntai. Tämä
tarkoittaisi 17.4. seuraavissa eduskuntavaaleissa
2011 perinteisen maaliskuun sijaan.
Puoluehallitus:
Puolue siirtyi Tampereen puoluekokouksen päätöksen johdosta vuoden 2008 syksyllä puoluevaltuuston päätöksellä järjestelmään, jossa jäsenmaksu laskutetaan heti kun uusi jäsen liittyy
Kokoomuksen jäseneksi. Jäsenmaksu on tämän
jälkeen voimassa yhden vuoden maksuhetkestä
alkaen.
Brysselin kansallisseura ry pitää uudistusta tervetulleena, mutta ehdottaa samalla 2015 eduskuntavaalien järjestämistä vasta toukokuussa.
Vielä 80-luvun alussa eduskuntavaalien vaaliuurnilla kävi yli 80 % äänioikeutetuista. 2000-luvulle tultaessa äänestysvilkkaus on laskenut alle 70
prosentin. Eduskunta on suomalaisen parlamentarismin pyhättö ja siis maan tärkein päätöksentekoelin. Äänestysvilkkauden laskua on pidettävä
huolestuttavana. Näin ollen pienetkin keinot äänestysinnon nostamiseksi ovat paikallaan.
Kokemukset uudesta jäsenmaksujen kantojärjestelmästä ovat vuoden 2009 ja vuoden 2010 alun
perusteella ehdottomasti positiivisia.
Jäsenmaksukertymä on selkeästi parantunut erityisesti uusien jäsenien osalta. Aikaisemmin jopa hukattiin lukuisia uusia jäseniä sen vuoksi,
että jäsenmaksut laskutettiin kerran vuodessa.
Kun jäsenmaksulasku tavoitti uuden jäsenen jo-
Äänestyksen ajankohta ei ole yhdentekevää. Ilmatieteenlaitoksen tilastoista voidaan todeta
toukokuun tuntuvasti korkeampi keskilämpötila
huhtikuuhun nähden. Esimerkiksi Jyväskylän ta-
59
Puoluekokous 2010 sisus.indd 59
28.5.2010 15:24:45
salla pakkaspäiviä on huhtikuussa vielä yli puolet kuukaudesta. Lumipeitekään ei ole täysin sulanut. Sen sijaan toukokuun lopulla Sodankylässäkin lumet ovat jo menneet.
Aloite nro 11
Tampereen Kokoomusteekkarit ry
INTERNET-ÄÄNESTYKSEN
HANKKEESTA LUOPUMINEN
Voidaankin todeta, että viimeistään vapun jälkeen
Suomi herää talvihorroksestaan. Tämä näkyy ihmisistä täyttyvistä kaduista. Toisin sanoen vaalityö, jossa on kyse ihmisten kohtaamisesta, on
oikeastaan täydessä mitassaan mahdollista vasta toukokuussa.
Oikeusministeriö julkaisi muistion 30.9.2009
sähköisen äänestyksen pilottihankkeesta vuoden
2008 kunnallisvaaleissa. Tässä muistiossa arvioitiin kokemuksia ja opittuja asioita kyseisissä vaaleissa. Tarkastushetkellä (27.2.2010) kyseinen
muistio on saatavissa seuraavalta www-sivulta:
http://www.vaalit.fi/42321.htm
Kyse on myös tasa-arvosta: kenenkään ääni ei saa
jäädä antamatta sen vuoksi, ettei uskalla mennä
ulos liukastelemaan. Jokaisen ääni on yhtä arvokas.
Aloitteen tekijä suosittelee voimakkaasti tutustumaan kyseiseen muistioon.
Edellä mainitun johdosta Brysselin kansallisseura
esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja puoluevaltuuston toimimaan vaalilain
muuttamiseksi siten, että eduskuntavaalit 2015 järjestettäisiin huhtikuun sijaan vasta toukokuussa.
Tästä 30.9.2009 muistiosta kopioida luvun seitsemän (7) alaotsikot:
Puoluehallitus:
Kokoomuksen puoluehallitus jakaa Brysselin
kansallisseuran huolen äänestysaktiivisuuden vähenemisestä viimevuosina. Kansalaisten osallistumiseen vaaleissa vaikuttavat kumminkin monet
tekijät, eikä puoluehallitus usko, että eduskuntavaalien vaalipäivän siirtämisellä huhtikuulta
toukokuulle voisi olla ratkaisevaa merkitystä äänestysaktiivisuuden kannalta ottaen huomioon
esimerkiksi sen, että kansallisista vaaleista korkein äänestysaktiivisuus on tasavallan presidentin vaaleissa, jotka järjestetään tammikuun talvisessa säässä.
2. Äänestysjärjestelmästä tulisi
tulostaa paperivarmenne
Puoluehallitus katsoo, että vaalipäivän siirtäminen toukokuulle aiheuttaisi vaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen venymisen niin lähelle kesälomakautta, että tästä seuraisi huomattavaa haittaa
mm. seuraavan vuoden valtion talousarvion laadinnan osalta. Näin ollen puoluehallitus katsoo,
että vaalipäivän siirtäminen toukokuulle ei olisi
parlamentaarisen prosessin kannalta niin ongelmatonta, että siihen voitaisiin ryhtyä ilman selkeää näyttöä siitä, että vaalipäivän siirtämisellä kohti kesää saavutettaisiin merkittävää äänestysaktiivisuuden kasvua.
6. Vaalivarmuus parani vahvistettujen
sähköisten äänten osalta
1. Äänestysjärjestelmä tulisi
toteuttaa avoimella lähdekoodilla
3. Tietoliikenneyhteyksien
toimiminen on tärkeää
4. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymän
toiminnallisuuteen tulee kiinnittää
erityistä huomiota
5. Sähköinen äänestys ei kokonaisuutena
arvioiden vähentänyt vaaliviranomaisten
työtä
7. Sähköinen äänestys nopeutti
äänestäjien äänestystoimitusta
8. Sähköisellä äänestyksellä ei ollut
vaikutusta äänestysaktiivisuuteen
9. Sähköisten äänten laskenta oli
suhteellisesti ottaen melko hidasta
10. Sähköisen äänestyksen
kustannukset olivat korkeat
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
11. Sähköinen äänestys mahdollistaisi
ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän
välisen ajan tiivistämisen
12. Sähköisen äänestyksen hankkeelle
tulee varata riittävät henkilöresurssit
ja riittävästi aikaa
60
Puoluekokous 2010 sisus.indd 60
28.5.2010 15:24:45
Nyt valtioneuvoston tiedotteessa 13/2010 todetaan, että aikataulu riippuu siitä, milloin turvallinen avoimen lähdekoodin järjestelmä on rakennettavissa. Muistion lukijat saavat odottaa pitkään tällaista turvallista avoimen lähdekoodin
järjestelmää, koska esimerkiksi mainittu LINUXkäyttöjärjestelmää on kehitetty pian pari vuosikymmentä, ja vikoja havaitaan silti jatkuvasti.
18.1.2010 tilanteessa voidaan sanoa, että hallitus
teki 13.1.2010 viisaan päätöksen, ja Suomessa ei
jatketa äänestyspaikoilla käytettävää sähköistä äänestyskonetta; Tämä on erittäin onnistunut ja hyvä päätös, mutta Internet-äänestyksestä haaveilu
ei ole hyvä päätös.
Hallitus teki johtopäätöksiä Internet-äänestyksestä, joka julkaistiin valtioneuvoston tiedotteessa 13/2010. Tämän tiedotteen 13/2010 sisältöä
voidaan kopioida tähän:
Toinen ongelma on, että kehitettävä Internetäänestyksen järjestelmä tulisi sisältämään osia,
joiden tietoturvallisuudessa melkoisella todennäköisyydellä löydetään edellä mainittu vakava
(CVE) uhka.
”Jos internet-äänestystä koskeva kokeilu päätetään käynnistää, se voisi olla mahdollinen aikaisintaan vuoden 2016 kunnallisvaaleissa. Aikataulu riippuu siitä, milloin tietoturvallinen avoimen
lähdekoodin järjestelmä on rakennettavissa.”
Yksi ongelma on, että pelkkä avoin lähdekoodi
ei ratkaise sitä ongelmaa, että jokainen tietotekninen järjestelmä vaatii joukon asiasta kiinnostuneita kehittäjiä. Nyt siis oletetaan, että Suomesta
löytyisi vaadittava joukko tietoteknisesti suuntautuneita ihmisiä, jotka jaksaisivat paneutua Internet-äänestyksen järjestelmän ongelmiin; emme
puhu muodikkaasti haasteista, koska Internet-äänestyksen järjestelmä on ongelma.
Tämän jälkeen voimme katsoa läpi Oikeusministeriön 30.9.2009 muistion kunkin otsikon huolellisesti läpi, ja pohtia niiden merkitystä huolellisesti läpi Internet-äänestyksen kannalta.
1. Äänestysjärjestelmä tulisi
toteuttaa avoimella lähdekoodilla
On kuitenkin huomioitava, että emme voi laskea
sen varaan, että Internet-äänestyksen järjestelmän kehittäisivät innostuneet ihmiset ilman palkkaa. Eli Internet-äänestyksen järjestelmän kehittämiseen on varattava reilusti henkilötyövuosia.
Valtioneuvoston tiedotteessa 13/2010 otetaan kovin odottava asenne, ikään kuin avoimen lähdekoodin Internet-äänestyksen järjestelmä syntyisi
itsestään täysin tyhjästä.
Osalla tietoteknisistä järjestelmistä innostuneilla henkilöillä on erittäin vahva ja osin hyökkäävä usko avoimeen lähdekoodiin; Tällä perusteella osa näistä henkilöistä huutaa apuun avointa
lähdekoodia.
Avoin lähdekoodi on ajatuksena erittäin kannatettava, ja monessa tällaisessa hankkeessa hankittava tekninen laite on yleensä suhteellisen halpa:
esimerkiksi kotitietokone, kannettava mobiililaite, jokin tietty kotitietokoneen ohjelmisto tai kotitietokoneelta ohjattava palvelinsovellus.
Eli toisin sanoen avoin lähdekoodi ei kuitenkaan
turvaa mahdollisilta virheiltä.
2. Äänestysjärjestelmästä
tulisi tulostaa paperivarmenne
Kuuluisin esimerkki avoimesta lähdekoodista on
LINUX-käyttöjärjestelmän ydin, jonka kehittäjiä on ollut tuhansia eri vaiheissa. Huolimatta tuhansista kehittäjistä ja valtaisasta työmäärästä, on
myös LINUX-käyttöjärjestelmän ytimessä joskus
ilmaantunut erilaisia ongelmia.
Usko paperivarmenteeseen on osalla sähköisen
äänestysjärjestelmän kannattajilla hyvin vahva.
Tässä kohtaa on hyvä palauttaa Yhdysvaltojen
2000 presidentinvaalien Floridan osavaltion äänestysjärjestelmä, joka perustui paperivarmenteeseen. Kuten hyvin tunnettua, niin näiden paperivarmenteiden laatu vaihteli hyvin paljon, ja
ongelmia ilmeni
Tässä vaiheessa kannattaa katsoa kovaa todellisuutta, eli maailmanlaajuista yhtenäistettyä tietokantaa havaituista virheistä (Common Vulnerabilities and Exposures List, CVE) eri tietokonejärjestelmissä: http://cve.mitre.org/cve/
• äänestyslaite ei painanut paperivarmenteen
paperin läpi ollenkaan
Seuraavaksi on avattava tämän CVE-tietokannan hakusivu: http://web.nvd.nist.gov/view/vuln/
search
• äänestyslaite ei painanut paperivarmenteen
paperin läpi kunnolla
Kun tähän hakusanaan laittaa hakutermiksi LINUX, niin 18.1.2010 tilanteessa näitä vakavia
uhkia oli 1384.
• äänestyslaite painoi paperivarmenteen paperin
läpi vain osittain
61
Puoluekokous 2010 sisus.indd 61
28.5.2010 15:24:46
3. Tietoliikenneyhteyksien
toimiminen on tärkeää
Näillä perusteella paras paperivarmenne on käsin täytetty äänestyslippu, jonka täyttämiseen ei
tarvita tietokonetta.
3.a) tietoliikennekatkos itsessään
Tässä kohtaa on hyvä lainata suoraan Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiosta: ”Pilotissa havaittiin, että tietoliikennekatkoksia kuitenkin esiintyi.
Äänestyspäätteen tulisi katkostilanteissa selkeästi ilmoittaa äänestäjälle viasta järjestelmän toiminnassa.”
Nyt Internet-äänestyksen kohdalla voi kysyä, että
mihin tehtäisiin paperivarmenne. Oletusarvo valtioneuvoston muistiossa 13/2010 on, että Internet-äänestyksestä ei jäisi paperivarmennetta. Tietotekniikka kirjallisuudessa on tälle ilmiölle oma
nimityksensä (black hole experience), eli viestin
katoaminen jonnekin järjestelmän uumeniin. Internet-äänestyksessä tämä korostuisi entisestään,
koska käsin kosketeltavaa äänestyslippua ei jäisi
käytettäväksi.
Tässä kohtaa kyseinen muistio ei ota huomioon
sitä, että tietoliikennekatkokset voivat joskus kestää päiväkausia.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Internetäänestyksen aikana on täysin mahdollista, että
jokin keskeinen tietoliikenneyhteys (esim. operaattoreiden nettiyhteydet) katkeaa, jolloin osasta Suomen osia voi olla hyvin hitaat tietoliikenneyhteydet tai liikenne katkeaa kokonaan joltain
alueelta.
Minkäänlainen tarkistuslaskenta ei ole käytännössä mahdollinen Internet-äänestyksessä, koska äänestyksien äänet on merkitty pelkästään tietokantoihin, ja kukaan ulkopuolinen tarkastaja ei
voi tarkistaa tietokannan virheitä, koska tietokannoille ja tietokantaohjelmille annetuista komennoista ei ole jäljellä mitään varmennetta. Olisimme siis pelkästään tietokantojen mahdollisten virheiden tai oikeellisuuksien varassa.
Sitten tietysti hehkutetaan, että Internet-äänestyksessä Suomen ulkopuolella asuvat voisivat äänestää helposti. On tietysti näinkin, mutta ei ole
mitään takeita, että internet-yhteydet ulkomailta ovat joka hetki täydessä toiminnassa Internetäänestyksen aikana. Näin ollen osa äänestäjistä
on aina vaarassa jäädä ulkomaisten epävarmojen
internet-yhteyksien varaan.
On kuitenkin niin, että nykyisessä äänestysjärjestelmässä puolueiden keskinäinen epäluottamus
vaalilautakunnissa on ollut varmistus siihen, että kaikki äänet lasketaan oikein useampaan kertaan ja tavallisten ihmisten (maallikot) toimesta.
Nyt tätä kaikkien puolueiden yhtäaikaista epäluottamukseen perustuvaa varmennusta ei olisi.
Lähtökohtaisesti äänestyksen ei pitäisi olla kaupankäyntiin verrattava luottamukseen perustuva tapahtuma, jossa luotamme kauppiaaseen ja
kauppiaan omiin järjestelmiin. Ääntenlaskennassa pitäisi olla täydellinen tarkistustaso, koska äänestys ei ole mikään arkinen ja arkiset riskit sietävä toiminto, vaan harvoin toistuva yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä tapahtuma, jonka on
mentävä kerralla ja 100% varmasti oikein.
Lisäksi ongelmana on, että tietoliikennevian löytyminen on oma ongelmansa, ja tietoliikennevian korjaaminen on oma ongelmansa. Nyt tietysti
oletetaan, että Internet-äänestyksen aikana näitä
ongelman etsimisen ongelmia ei syntyisi.
3.b) Sähkökatkos
Kyseisessä Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiossa ei huomioida, että tietoliikennekatkoksen
alaluokka tai alaryhmä on sähkökatkos. Tämän
huomioimatta jättäminen osoittaa, että Oikeusministeriössä ei ole ollut tietotekniikan asiantuntijoita tekemässä kyseistä 30.9.2009 muistiota.
Tässä kohtaa jälleen vedotaan pankkijärjestelmän
toimivuuteen, mutta vertaus on täysin onneton.
Pankkijärjestelmässä on moninkertaiset varmennukset ja yhdistäminen henkilön valintoihin tietojärjestelmässä. Äänestysjärjestelmässä tätä yhdistämistä ei sallittaisi (ääni ja äänestäjä), jolloin
järjestelmän ja transaktioiden palauttaminen johonkin aikaisempaan tilaan ei mahdollista pankkijärjestelmän tavoin.
Tietotekniset järjestelmät vaativat täydellisen varmistetun sähkönsyötön koko ajan, ja verrattuna
mekaanisiin järjestelmiin jopa millisekunteja kestävät sähkökatkokset voivat olla hyvin vaarallisia
järjestelmien ylläpidon kannalta.
Edelleen tässä kohtaa oletetaan, että keskitetty
palvelin olisi jatkuvasti täydellä sähkönsyötöllä ja
täysin jatkuvalla tietoliikenneyhteydellä.
Erityinen ongelma Internet-äänestyksessä olisi
uusintalaskennan järjestäminen, jos järjestelmä
on hetkenkin aikaa pois käytöstä.
Nyt on huomioitava, että on mahdollista ostaa
kaupallisia palvelinympäristöjä, mutta niiden ylläpitolupaus on maksimissaan 99.99% luokkaa,
ei 100% luokkaa. Tältä pohjalta ajatellen olete-
62
Puoluekokous 2010 sisus.indd 62
28.5.2010 15:24:46
taan Internet-äänestyksen järjestelmässä, että kyseisellä 99.99% varmuudella mikään sähkönsyötön tai tietoliikenneyhteyden ongelmaa ei tulisi.
ta, että kuitenkin Internet-äänestyksen yhteydessä äänestäjille sattuisi sähkökatkoksia, tietoliikennekatkoksia, yms. katkoksia Internet-äänestyksen
aikana. Ja ongelmaksi tulisi, että kuinka kauan
toimimattomuutta Internet-äänestyksen käyttöliittymä sallisi: minuutin, kaksi, viisi vai viisikymmentä. Pankkijärjestelmätkin katkaisevat yhteyden, jos toimimattomuutta on tietty aika. Internet-äänestyksen yhteydessä tämä muodostuisi
ongelmaksi, koska äänestystapahtuma olisi ainutkertainen, joten pitäisikö liittymän toimimattomuutta sietää päiväkausia vai tuntikausia.
3.c.) Tietoliikenneosaaminen
On kuitenkin niin, että kokenutkaan tietokoneen
käyttäjä ei välttämättä aina jokaisessa tilanteessa
tiedä, että mikä on tietoliikennekatkoksen syy.
Yksi suuri ongelma tietoliikenneosaamisessa on
erilaiset internet-verkkoon kohdistuvat hyökkäykset eri suunnista. Tietoliikennehyökkäysten
suuri ongelma on, että kyseiset hyökkäykset voidaan tehdä hyvin huomaamattomasti, ja tietoliikennettä voidaan valvoa hyvinkin pitkään ilman
järjestelmän ylläpitäjien tietoa valvonnasta.
Oletuksena tässä tietysti on, että Internet-äänestyksen järjestelmän ylläpitäjinä olisi tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan kovat ammattilaiset. Mutta eivät hekään voi sille mitään, jos syntyy em. ongelmia tai tulipaloja, kaapelikatkoksia,
yms., jotka eivät ole näiden ammattilaisten hallinnassa.
5. Sähköinen äänestys ei koko­
naisuutena arvioiden vähentänyt
vaaliviranomaisten työtä
Kaikki uusi tietotekniikka sisältää mm. seuraavia vaiheita:
• järjestelmän suunnittelu
• järjestelmän kehittäminen ja testaaminen
• järjestelmän käyttöönotto
• järjestelmän sisäänajo ja käyttävien ihmisten
opastaminen
• tietoteknisen järjestelmän mahdollistamana
turhien töiden poisto
• uuden työjaon suunnittelu ihmisten välille
• ylläpitäminen, kehittäminen ja huolto.
4. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymän toiminnallisuuteen tulee
kiinnittää erityistä huomiota
Käyttöliittymien täydellinen helppous on Pyhä
Graalin malja tietotekniikan tietylle osaryhmälle, jotka tunnemme nimellä käyttöliittymäsuunnittelijat. Valitettavasti on niin, että täydellisen
käyttöliittymän todennettua kaavaa ei ole vielä
keksitty.
Kun ajatellaan ihan tavallista kotitietokonetta
ja yksinkertaista käsinkannettavaa pientä tietokonetta, niin näissäkin järjestelmissä uudelleenopettelu tuottaa kohtuullisen määrän lisätyötä
Käyttöliittymätutkimuksen ongelma on, että ihmiset voidaan jakaa tunnetulla tavalla jatkumolle (ns. Gaussin käyrä), jolloin jatkumon molemmissa päissä on erilaiset ihmiset: täydet tumpelot
ja huippuasiantuntijat.
Edellä mainittu vaihejako alkaen suunnittelusta
täysin ylläpidetyksi ja huolletuksi järjestelmäksi
voi kestää hyvinkin pitkään, jopa vuosia.
Internet-äänestyksen kehittäminen lisää työtä
toisaalta, ja tässä työssä on monia riskejä. Hyvin
keskeinen tietotekniikka-asiantuntija voi:
Tässä kohtaa käyttöliittymissä voi ottaa vertauksen pankkijärjestelmään, joiden helppouteen aina
vedotaan esimerkkinä. Tämä vertailu ei ole sopiva eri syistä. Pankkijärjestelmiä on kehitetty vuosia, ja niiden käyttöliittymät ovat käyttäjät oppineet vuosien myötä, eivät muutamassa minuutissa. Internet-äänestyksen osalta voi olla, että tätä
vuosien oppimista ja vuosien kehittämistä ei välttämättä ole, koska järjestelmää käytettäisiin mahdollisesti liian harvoin.
• erota kehittämistehtävästään
• sairastua pitkäaikaisesti
• menehtyä onnettomuudessa
• voi lakkoilla muiden mukana
• voi ryhtyä epärehelliseksi
• ym. hallitsemattomat tilanteet: tulipalo,
varkaus, yms.
Kuitenkin tässä samassa muutaman minuutin
ajassa oletetaan, että KAIKKI äänestäjät hoitaisivat äänestyksen virheettömästi. Ei tarvita kuin
muutama prosentti tai prosenttia toisesta päästä
kyseistä jatkumoa, eli täydet tumpelot, niin Internet-äänestyksessä on ongelmia.
Ja ongelmaksi kaikissa käyttöliittymissä tulevat
poikkeustilanteet, jotka olivat juuri sähköisen äänestyskoneen ongelmia. Oletusarvoisesti voi tode-
Nyt tietysti oletetaan, että keskeiselle tietotekniikka-asiantuntijalle löytyy helposti sijaisia. Tietotekniset järjestelmät ovat kuitenkin monimutkaisia, erityisesti ohjelmien lähdekoodi, eli ihmisen ymmärtämä teksti, joista ajetaan konekieliset
käskyt tietokoneelle.
Huolimatta vuosikymmenten kehitystyöstä, on
tietoteknisen järjestelmän ohjelmointi edelleen
63
Puoluekokous 2010 sisus.indd 63
28.5.2010 15:24:46
paljolti käsityötä, eli kirjoittamistyötä tietokoneella. Eli tätä työtä ei voi nopeuttaa tai hidastaa, minkä lisäksi ohjelmointityön tuottavuudessa on suuria eroja yksilöiden välillä.
Tältä pohjalta uusi työnjako asettaa Internet-äänestyksen järjestelmän kehittämiselle suuria riskejä, jotka keskittyvät pieneen joukkoon henkilöitä.
Tietokoneohjelman lähdekoodia voi verrata monikymmenosaiseen kirjasarjaan, jossa jokainen
osa olisi virheetön osa kokonaisuutta, ja rivejä
kirjasarjassa olisi miljoonia. Vastaavalla tavalla
oletamme miljoonien rivien tietokoneohjelmasta, että se olisi koko ajan hallittu ja täydellinen
kokonaisuus. Perehtyminen miljoonien rivien tietokoneohjelmaan vaatii aikaa, ja se ei tapahdu
nopeasti, ja perehtyminen voi viedä viikkoja tai
kuukausia.
6. Vaalivarmuus parani
vahvistettujen sähköisten äänten
osalta
Tämä kohta Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiossa on täysin käsittämätön, ja voimme kopioida tämän kohdan tähän suoraan: ”Vahvistettujen (onnistuneiden) noin 12 000 sähköisen äänen osalta voidaan todeta, että pilottihankkeen
tavoitteet täyttyivät: kaikki annetut äänet olivat
hyväksyttyjä ääniä (lukuun ottamatta luonnollisesti järjestelmällä annettuja tyhjiä ääniä), epäselviä äänestysmerkintöjä ei tarvinnut tulkita, äänet
menivät laskennassa aina oikean kunnan ja oikean äänestysalueen kohdalle, äänestäjä ei voinut
vahingossa äänestää väärää ehdokasta tai väärän
kunnan ehdokasta, koska hän sai valitsemansa
ehdokkaan tiedot näytölle ennen kuin hän vahvisti äänestyksensä.”
Jos keskeinen tietotekniikka-asiantuntija päättää
heittäytyä epärehelliseksi, niin tästä seuraa merkittäviä ongelmia. Käytännössä epärehellinen
keskeinen tietotekniikka-asiantuntija voi tehdä
erilaisia teknisiä ratkaisuja Internet-äänestyksen
järjestelmään:
* seurata äänestäjien äänestysvalintoja
* muuttaa äänestysvalintoja
* laatia seurantajärjestelmiä ääntenlaskentaan
* muuttaa ääntenlaskennan tapahtumaa
* muuttaa äänestystuloksia
* tehdä yleistä ilkivaltaa Internet-äänestyksen
järjestelmälle.
Kiistaton tosiasia on, että Karkkilan, Vihdin ja
Kauniaisten äänestyksessä katosi ääniä. Kunnallisvaalien jälkeen selvisi, että 232 sähköisesti
annettua ääntä oli hukkunut. Viitaan tässä Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätökseen
(KHO:2009:39), jolla se kumosi Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kunnallisvaalien tulokset sähköisen äänestyksen ongelmien takia.
Kun otetaan huomioon, että äänestysjärjestelmä
käytännössä olisi mahdollisesti miljoonien ohjelmakoodirivien järjestelmä, eli järjestelmän käyttö vaatii kymmeniä tuhansia käskyjä tietokoneelle, niin on mahdollista muuttaa osa tietokoneelle
tehtävistä käskyistä tekemään erilaisia aikaisemmin tuntemattomia käskyjä.
Jotenkin on käsittämätöntä, että Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiossa edelleenkään ei tunnusteta sitä tosiasiaa, että 232 ääntä hävisi sähköisessä äänestyksessä. Ottaen huomioon, että kyseiset
kokeilukunnat olivat suhteellisen pieniä, niin aivan varmasti voi todeta, että äänestyksen tulos
olisi erilainen, jos lasketut 232 ääntä olisivat olleet laskuissa mukana. Käytännössä on esimerkkejä yritysympäristöstä,
jossa jokin keskeinen luotettu keskeinen tietotekniikka-asiantuntija voi heittäytyä epärehelliseksi ja muuttaa yrityksen tietoteknisiä järjestelmiä
muilta tietotekniikka-asiantuntijoilta salaa. Tämä riski olisi Internet-äänestyksen järjestelmässä,
koska järjestelmää kehittäisi kohtuullinen joukko
tietotekniikka-asiantuntijoita.
Käytännössä Internet-äänestyksen järjestelmässä olisi useita teknisiä tasoja: tekninen käyttöliittymä, tietokoneohjelma, tietokanta, itse tietokone, yms. Jokaiselle tekniselle tasolle on omat
asiantuntijansa, ja yhtäkään kaikkien tietoteknisten tasojen osaajaa ei ole vielä koskaan ollut. Eli
käytännössä olisi teknisten huippuasiantuntijoiden työryhmä kehittämässä Internet-äänestyksen
järjestelmää. ON siis mahdollista, että keskeinen
tietotekniikka-asiantuntija voi tehdä muutoksia,
jotka ovat muille huippuasiantuntijoille huomaamattomia.
Tältä pohjalta voi sanoa, että yksikin hukattu ääni on liikaa, ja tältä pohjalta puoluekokous ei voi
hyväksyä Oikeusministeriön 30.9.2009 muistion
päätelmää tältä kohdin. Internet-äänestyksen osalta voi sanoa, että äänten hukkumisen ongelma laajenisi kaikkiin Suomen kuntiin, ei vain kolmeen kuntaan. Edelleenkään yhdenkin äänen hukkuminen ei ole
koskaan hyväksyttävissä, ja Internet-äänestyksen
järjestelmä moninkertaistaa äänten hukkumisen
ongelman. 64
Puoluekokous 2010 sisus.indd 64
28.5.2010 15:24:46
7. Sähköinen äänestys nopeutti
äänestäjien äänestystoimitusta
Vastaavaa voisi verrata siihen, että joku käyttäisi
tavallista lankapuhelinta, ja hänen pitäisi vastata satoihin tai tuhansiin sekunnin osia kestäviin
puheluin. Huolimatta hyvästä teknisestä kehityksestä ei ole vielä kehitetty palvelinta, jolla ei olisi mitään rajaa järjestelmien yhtäaikaisessa käsittelyssä. Tämän vuoksi moni järjestelmä on kehitetty hajautettuihin palvelinratkaisuihin, jolloin
samaa tehtävää on käsittelemässä kymmeniä, satoja tai tuhansia palvelimia – riippuen tehtävän
laajuudesta.
Tietysti on hienoa, jos Internet-äänestys jonkin verran nopeuttaisi äänestystoimitusta. Mutta edelliseen kohtaan 6 verrattuna on outoa, jos
pieni ajallinen säästö on arvokkaampaa kuin äänien hukkuminen.
Kun ottaa huomioon, että nykyisellä paperipohjaisella järjestelmällä saamme vaalien tulokset
YHDEN ILLAN AIKANA käytännössä muutamassa tunnissa. Monessa muussa maassa äänten
lasku voi kestää päiväkausia, joten muutaman minuutin säästö nykyiseen muutamaan tuntiin on
jokseenkin täysin käsittämätöntä.
Tunnettuja hajautettujen palvelimien järjestelmiä
ovat Google-yhtiön tuhannet hakupalvelimet ja
Wikipedia-yhteisön sadat tiedostopalvelimet. Kyseisten palveluiden luonteesta johtaen niiden toiminta voidaan hajauttaa maailmanlaajuisesti, ja
yhden palvelimen toiminnan loppuminen ei estä
kokonaisuuden toimintaa. 8. Sähköisellä äänestyksellä
ei ollut vaikutusta
äänestysaktiivisuuteen Tässä voimme lainata Oikeusministeriön
30.9.2009 muistiota: ”Sähköisellä äänestyksellä ei ollut sanottavaa vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.”
Internet-äänestyksessä joudutaan kuitenkin turvautumaan yhteen keskitettyyn palvelimeen, ja
tällöin tulee edelleen aiemmin mainittu 99.99%
varmuus. Jotkut politiikan tarkkailijat ehdottivat, että Internet-äänestys olisi hyvä asia nuorten houkutteluun yhteisten asioiden seurantaan ja osallistumiseen. Voiko pahempaa puppua kukaan esittää? Äänestystapahtuman tekninen luonne ei ole
olennaisin asia, että ihminen kiinnostuu yhteisistä asioista. Jos yhteiset asiat eivät kiinnosta, niin
mikään tekninen äänestysjärjestelmä ei ratkaise
henkistä ongelmaa.
Tältä pohjin voi todeta, että aina on virhemahdollisuus, että keskitetty palvelin ei kestäkään
kymmeniä tuhansia yhtäaikaisia palvelinpyyntöjä, huolimatta kaikesta mahdollisesta testauksesta.
10. Sähköisen äänestyksen
kustannukset olivat korkeat Tässä kohdassa riittää Oikeusministeriön
30.9.2009 muistion otsikko. Jos sähköinen äänestysjärjestelmä on kallis, niin miksi sitä edes
kannattaa kehittää. Samalla tavalla Internet-äänestyksen järjestelmän kehittäminen on hukkaan
heitettyä rahaa. Tältä osin on tosiaan outoa, jos henkistä ongelmaa yritetään ratkaista tekniikalla. Parempi tapa
nostaa äänestysaktiivisuutta on politiikan sisältö
ja kiinnostavuus.
9. Sähköisten äänten laskenta oli
suhteellisesti ottaen melko hidasta
11. Sähköinen äänestys mahdollis­
taisi ennakkoäänestyksen ja vaali­
päivän välisen ajan tiivistämisen
Tässä voimme lainata Oikeusministeriön
30.9.2009 muistiota: ”Sähköisten äänten salauksen purku eli äänten laskenta kesti suhteellisesti ottaen ja ennakko-odotuksiin nähden melko
kauan. Ensimmäiset tulosraportit voitiin tulostaa
järjestelmästä noin 23 minuuttia vaalihuoneistojen sulkemisen jälkeen. Suuremmalla äänimäärällä ja samoilla teknisillä järjestelyillä ääntenlaskenta olisi saattanut kestää jopa kauemmin kuin
äänestyslippujen laskenta.”
Tässä voimme lainata Oikeusministeriön
30.9.2009 muistiota: ”Sähköinen äänestys mahdollistaisi sen, että nykyinen ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän välinen neljän päivän ajanjakso
voitaisiin lyhentää tai jopa poistaa kokonaan. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että sähköinen äänestys olisi hyvin laajamittaisesti käytössä ennakkoäänestyksessä.” Tässä kohtaa voimme tehdä vertailun yhteishaun
järjestelmään, jonka kanssa oli suuria vaikeuksia
vuonna 2009. Kuten kaikki merkittävät järjestelmät, niin yhteishaunkin järjestelmä oli ja on kehitetty keskitettyyn palvelimeen. Ongelmaksi tulee, että hyväkin palvelinjärjestelmä tukehtuu, jos
palvelinpyyntöjä on yhtä aikaa tuhansia tai kymmeniätuhansia.
Tämä on aivan totta, eli Internet-äänestyksen äänestysjärjestelmän pitäisi olla toiminnassa useita
päiviä yhteen menoon. Kun kuitenkin olemme
edellä todenneet tietoliikenteen ja sähkökatkosten ongelmat, niin aika näiden riskien lisääntymiselle kasvaa suhteessa aikaan ja käytettyjen tietokoneiden määrään. 65
Puoluekokous 2010 sisus.indd 65
28.5.2010 15:24:46
Edellä olevan perusteella esitämme puoluekokoukselle seuraavaa päätöstä. Jos Internet-äänestyksen
järjestelmään siirrytään, niin puoluekokous edellyttää seuraavaa:
Mielenkiintoinen kysymys on yöllä äänestäminen, ja sallittaisiinko yöllä äänestäminen. Ajatuksena on tietysti mielenkiintoista, että keskellä yötä voisi äänestää haluamaansa ehdokasta.
Ongelmaksi tulee, että tällöin sähköisen äänestysjärjestelmän ylläpitäjiä pitäisi olla myös yöllä ylläpitämässä järjestelmää. Tämän vuoksi Internet-äänestykseen liittyisi erilaisia järjestelmän
sulkemisia ja käynnistämisiä uudelleen. Käytännössä on niin, että jokainen ison tietoteknisen järjestelmän sulkeminen ja käynnistäminen on oma
riskialtis toimintonsa. A1) Internet-äänestysjärjestelmä on toteutettava
avoimella lähdekoodilla.
A2) Internet-äänestysjärjestelmän äänestystapahtumasta on jäätävä paperivarmenne.
A3) Internet-äänestysjärjestelmään liittyvät tietoliikenneongelmat on ratkaistava.
A4) Internet-äänestysjärjestelmän käyttöliittymän
ongelmat on ratkaistava.
A5) Internet-äänestysjärjestelmään muut tekniset
ongelmat on ratkaistava.
A6) Ennen kuin Internet-äänestyksen järjestelmää
lähdetään kehittämään, niin puolueettoman lautakunnan, joka koostuu pelkästään
tietotekniikan huippuasiantuntijoista, on
annettava lausunto tietotekniikan oikeasta
toiminnasta mahdolliseen Internet-äänestyksen
järjestelmään.
A7) Jos teknisten asiantuntijoiden lautakunta ei
anna suositusta, niin Internet-äänestyksen järjestelmää ei lähdetä kehittämään.
A8) Teknisten asiantuntijoiden lautakunnan työ on
oltava julkista, ja lautakunnan asiantuntijakuulemiset on järjestettävä avoimina kuulemistilaisuuksina.
A9) Kaikille Internet-äänestyksen kehittämisestä
kiinnostuneille tahoille ja henkilöille on annettava lausuntomahdollisuus, jolloin lausunnoissa voidaan käydä läpi Internet-äänestyksen
teknisiä ratkaisuja oikeasti tekniseen keskusteluun perustuen.
12. Sähköisen äänestyksen
hankkeelle tulee varata
riittävät henkilöresurssit
ja riittävästi aikaa
Edellä on kuitenkin esitetty monia eri syitä miksi sähköinen äänestysjärjestelmä on hylättävä, ja
siihen ei kannata enempää käyttää henkilöstöresursseja tai aikaa.
13. Ulkomainen vai
kotimainen omistus
Sähköisen äänestyskopin tapauksessa kyseessä oli ulkomaisen järjestelmän sovitus suomalaisiin olosuhteisiin, ja tässä oli valtavasti ongelmia,
koska Suomen äänestysjärjestelmä on oma erikoisuutensa maailmalla. Jos Suomessa lähdetään
kehittämään Internet-äänestyksen järjestelmää,
niin keskeiset osat on hyvin tärkeää saada suomalaiseen omistukseen ja hallintaan.
14. Kenen ääni Internetäänestyksessä todella on merkitty
Internet-äänestyksen yhteydessä vedotaan tietysti joidenkin suomalaisten ylioppilaskuntien sähköisiin äänestyksiin ja tietysti Viron Internet-äänestyksen järjestelmiin. Ongelmana näissä kaikissa on edellä mainitut teknisen ongelmat. Lisäksi
ongelmaksi tulee, että kuka on todella merkinnyt
Internet-äänestyksessä oman äänensä. Käytännössä on siis mahdollista, että yksi Internet-äänestäjä voi merkitä useamman äänestäjän äänestyksen, jos hänelle tähän tarjoutuu mahdollisuus.
Todellisena ongelmana on äänioikeuden haltijan
tahdonvastainen pakottaminen antamaan äänensä jollekin ehdokkalle. Ongelmaksi tulee siis, että
äänestäjän todellinen tahdonilmaisu vääristyy tämän tahdonvastaisen pakottamisen vuoksi.
Kun edellä mainittiin pakottaminen johonkin äänestysratkaisuun, niin seuraavat aiheet selvitetään.
B1) Onko Internet-äänestys perustuslain ja vaalilain mukainen ratkaisu?
B2) Onko Internet-äänestyksen mahdollisesti toteutuva tekninen ongelma uhka tai este yleisen,
salaisen ja yhtäläisen äänestysoikeuden toteutumiselle?
B3) Onko Internet-äänestykseen mahdollisesti liittyvä tahdonvastainen pakottaminen johonkin
äänestysratkaisuun perustuslain ja vaalilain
vastainen tilanne?
Puoluekokous päättää myös seuraavaa Internetäänestyksestä.
15. Onko Suomessa oltava
riski ohjattuun demokratiaan?
C1) Puoluekokous vaatii, että Internet-äänestyksen
äänestysjärjestelmän kehittämiseen Suomessa
suhtaudutaan hyvin varauksellisesti.
C2) Puoluekokous vaatii, että Suomessa jonkin
lain nojalla järjestettävissä yleisissä ja yhtäläisissä vaaleissa äänestyksen on edelleen pe-
Yhteenvetona voi todeta, että Suomessa(kin) voisi syntyä ohjattu demokratia ja äänestäjien valinnoista tietävä ohjattu järjestelmä, ja ohjaus voisi
tulla ulkopuolisen toimesta kohdistuen Internetäänestyksen järjestelmään. Onko puolue valmis
ottamaan tämän riskin?
66
Puoluekokous 2010 sisus.indd 66
28.5.2010 15:24:46
rustuttava paperimuotoiseen äänestyslippuun,
johon valinta merkitään kynällä.
C3) Vuoden 2016 tilanteessa, jolloin harkitaan seuraavan kerran Internet-äänestyksen järjestelmää, on nimitettävä edellä mainituilla ehdoilla
teknisten huippuasiantuntijoiden lautakunta,
joka antaa suosituksen tietotekniikan kehityksen tasosta Internet-äänestyksen kehittämiselle.
vat herättää äänestäjässä epävarmuutta vaalisalaisuuden säilymisestä.
Äänestysjärjestelmästä paperivarmenne lisäisi
kustannuksia, vaarantaisi vaalisalaisuuden sekä
olisi muutenkin tarpeeton, varsinkin äänestettäessä vaalipäivänä. Ei ole tarkoituksenmukaista
järjestää sähköistä äänestystä ollenkaan, jos paperivarmenne todettaisiin välttämättömäksi äänen perille menon varmistamiseksi.
Puoluehallitus:
Kokoomus antoi Oikeusministeriölle marraskuussa 2009 lausunnon kunnallisvaaleissa käytetyn sähköisen äänestämisen kokeilusta ja sähköisen äänestämisen kehittämisestä. Vastaus
aloitteeseen noudattelee lausuntoa. Vahva kansalaisyhteiskunta on demokratian ja osallisuuden
edellytys ja turva. Kokoomus korostaa, että aktiivinen osallistuminen vahvistaa demokratiaa. Hyvä yhteiskunta perustuu kansalaisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon. Demokraattisen
järjestelmämme perusta on vapaa osallistumisoikeus, monipuoliset vaikuttamismahdollisuudet ja
ihmisten aktiivisuus.
Tietoliikenneyhteyksien varmistaminen on välttämätöntä. Järjestelmän katkoksista on tultava ilmoitus äänestäjälle ja myös vaalivirkailijalle.
Äänestäjän tulisi saada ohjeet äänestäessään,
kuinka edetä seuraavaan kohtaan äänestämisessä ja lopuksi tieto siitä, että ääni on mennyt perille ja sen jälkeen ilmoitus, että äänestäminen on
suoritettu loppuun.Yrityksillä on monia käytössä
olevia malleja osallistumisesta verkossa erilaisiin
kilpailuihin, kyselyihin ja tilauksiin.
Perinteinen ennakkoäänestyksen laskenta ei ole
monessakaan kunnassa ollut vaikeaa tai hidastanut varsinaista ääntenlaskentaa. Sähköinen äänestys ei siis tuo tältä osin parannusta, mutta vaaliviranomaisen valmistelutehtävät olivat kokeilussa ja olisivat jatkossa vaativampia kuin aiemmin.
Tiedonvälityksen ja kansalaisten laajojen sekä kehittyvien osallistumisen mahdollisuuksien lisäksi
on kuitenkin tärkeää vaalia äänestysaktiivisuuden
korkeaa tasoa. Äänestysaktiivisuuskampanjat eivät riitä, vaan kehittämisen kohteeksi on otettava
äänestämisen vaivattomuus ja äänestämisen monipuoliset ja helpot keinot.
Tukihenkilöiden läsnäolo äänestyspaikoilla on
omalta osaltaan vaarantamassa vaalisalaisuuden
ja sekoittaa vaaliavustajan ja vaalilautakunnan
jäsenten työtä. Tukihenkilöiden ”palkkaaminen”
äänestyspaikoille tulee kalliiksi ja voi olla mahdoton löytää sellaista määrää tietotekniikan hallitsevia avustajia.
Kannatamme, että nykyaikaista sähköistä tekniikkaa voidaan käyttää ja hyödyntää eri vaaleissa kunhan vaalisalaisuus turvataan. Tulevaisuutta
on se, että eri vaaleihin osallistuminen sähköisin
ja varmennetuin välinein tulee mahdolliseksi. Valtion ja kuntien tulee olla avoimia muutoksille ja
hyväksyä, että kansalaisoikeutena tietoyhteiskunnan palveluita on parannettava ja kehitettävä.
Vaalivarmuuden turvaaminen on ehdottoman
tärkeää. Äänestysmerkintöjen tulkintaa ei tarvita sähköisten äänten osalta. Tyhjän äänen antaminen on kuitenkin oltava edelleenkin mahdollista.
Kokeilu pilottihankkeena kunnallisvaaleissa epäonnistui, mutta se ei saa tarkoittaa, että sähköisestä äänestämisestä tai sen kehittämisestä luovuttaisiin jatkossa kokonaan. Pilottihankeen kokemukset osoittavat kuitenkin hankkeessa käytetyt
muodot, tekniikan ja tavat käyttökelvottomiksi.
Siinä muodossa kokeilua ei pidä uusia eikä näin
ollen ottaa käyttöön vaaleissa.
Äänestyksen nopeudella ei ole oleellista merkitystä. Äänestäminen ei ole vaatinut ennakkoäänestyspaikoilla normaalistikaan suurta jonotusta.
Aika äänestämisessä on kiinni siitä, onko äänestäjällä numero tiedossa vai etsiikö hän sitä vasta
”äänestyskopissa”. Todennäköistä on, että sähköistä äänestystä käyttivät nimenomaan ne, joilla oli etukäteen valmiina oma ehdokas. Käytetty
tekniikka ei nopeuttanut äänestämistä.
Äänestysjärjestelmän kehittämisessä tulisi harkita avointa lähdekoodia. Sähköistä henkilökorttia monipuolisempia ja joustavampia ovat mm
pankkitunnukset, joiden varmuuteen kansalaiset
jo nyt luottavat.
Sähköinen äänestys ei kokeillussa muodossa nostanut äänestysaktiivisuutta. Avoin koodi ja muut
kehitystoimet voivat parantaa mahdollisuuksia
äänestää, varsinkin jos äänestyspaikkoja voi olla
runsaasti enemmän.
Suljetun järjestelmän paperiset varmenteet ja auditointi nostaisivat myös kustannuksia ja voisi-
67
Puoluekokous 2010 sisus.indd 67
28.5.2010 15:24:46
53 §:n mukaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille
esitettävistä vaihtoehdoista. Kansanäänestyksissä
noudatettavasta menettelystä säädetään lailla.
Ääntenlaskenta ei nopeutunut. Ennakkoäänten
laskenta on normaalistikin valmiina heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua. Ennakkoääniä annetaan jo nyt yli kolmannes, joissain kunnissa kohta
puolet äänistä. Suurta merkitystä ei pidä asettaa
sille, että ennakkoäänten lisäksi sähköiset äänet
kerrottaisiin julki. Saattaa jopa vaarantaa vaalisalaisuuden. Vaalituloksen saaminen selville heti
vaalihuoneistojen sulkeuduttua ei ole ensisijainen
tavoite. Ääntenlaskennalla ei sähköisen äänestyksen käyttöä pidä perustella.
Suomessa on järjestetty eduskunnalle neuvoa-antava kansanäänestys kaksi kertaa. Vuonna 1994
neuvoa-antava kansanäänestys järjestettiin Euroopan unioniin liittymisestä ja sitä ennen vuonna 1932 kieltolain lakkauttamisesta. Kummassaan tapauksessa asiaa ei ratkaisu äänestyksellä,
vaan päätöksen teki lopulta eduskunta.
Kustannukset eivät alentuneet vaan pikemminkin johtivat lisäkustannuksiin. kokeilu ja sen jälkeinen vaalien uusinta tulvita kalliiksi. Tavoitteeksi tulee asettaa, että sähköinen äänestäminen alentaa eikä lisää vaalikustannuksia.
Kuntalain 30 § mahdollistaa kunnallisten kansanäänestysten järjestämisen. Kuntalain mukaan
valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta
asiasta toimitetaan kansanäänestys. Kansanäänestys on neuvoa-antava. Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan
osa-aluetta koskevana. Kunnan osa-alueena on
tällöin yksi tai useampi kunnallisvaalilaissa tarkoitettu äänestysalue. Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys on
salainen. Menettelystä kunnallisessa kansanäänestyksessä säädetään erikseen.
Sähköinen äänestys on välttämätöntä olla käytössä kaikkialla, koko maassa, ennen kuin sillä voidaan ennakkoäänestyksen päättymisen ja vaalipäivän väli kuroa umpeen. Ilman sähköistä äänestystäkin ennakkoäänestyksen ja varsinaisen
vaalipäivä välistä aikaa olisi syytä harkita lyhennettäväksi.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Suomessa on vahvan edustuksellisen demokratian perinne, mutta lainsäädäntö mahdollistaa jo
nykyisellään suoran demokratian soveltamisen
valtiollisella - ja kunnallisella tasolla neuvoa-antavien kansanäänestysten muodossa. Kuten aloitteen tekijä viittaa, tunnetuimpia suoran demokratian toteuttajia ovat Sveitsin kantonit, joissa
osassa on edelleen käytössä kansankokous. Sveitsin hallintojärjestelmä onkin ainutlaatuinen koko maailmassa. Kansa voi kumota minkä tahansa liittoparlamentin säätämän lain ja aloitteiden
kautta tehdä lisäyksiä perustuslakiin. Tämä tekee
Sveitsistä puolittain suoran demokratian. Suomessa, kuten muuallakaan Euroopassa, vastaavaa suoran demokratian perinnettä ei ole.
Aloite nro 12
Töölön Kansallisseura ry
SUOMALAISET VAIKUTTAMAAN
KANSANÄÄNESTYKSILLÄ
Oikeusministeriön ja MTV 3:n teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaisi nykyistä useammin päättää tärkeistä yhteiskunnallisista asioista kansanäänestyksellä. Näitä
neuvoa-antavia kansanäänestyksiä voitaisiin kätevästi toteuttaa vaalien yhteydessä. Näin saataisiin
selkeästi selville kansalaisten mielipide ajankohtaisista tärkeästä asiasta ja menettely lisäisi tehokkaasti kansalaisten mielenkiintoa yhteiskunnan
asioihin ja päätöksentekoon. Esim. Sveitsissä
usein järjestettävät kansanäänestykset on koettu
varsin mielekkäiksi.
Kansanäänestykset ovat luonteeltaan enemmistöparlamentarismin vastaisia. On hyvin vaikea tehdä linjanvetoa, mitkä kysymykset ovat riittävän
yksiselitteisiä ratkaistavaksi kansanäänestyksellä
ja siksi kansanäänestyskäytäntöön lähdettäessä,
olisi mentävä Sveitsistä tuttuun käytäntöön, jossa
kaikki lainsäädäntö on mahdollista alistaa kansan
ratkaistavaksi. Tämä ei kuitenkaan ole suomalaiselle edustukselliselle demokratialle ominainen
tapa toimia. Tästä syystä puoluehallitus näkee,
ettei Suomessa ole tarvetta erityisesti pyrkiä lisäämään kansanäänestyksiä.
Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous
velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla suomalaiset pääsevät
kansanäänestyksillä vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin.
Puoluehallitus:
Perustuslain mukaan Suomessa voidaan järjestää
neuvoa antavia kansanäänestyksiä. Perustuslain
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
68
Puoluekokous 2010 sisus.indd 68
28.5.2010 15:24:46
Aloite nro 13
taan huomioon vain nuoret ehdokkaat, mutta nyt
on pyritty huolehtimaan siitä, että jokaiseen piiriin tulee myös senioriehdokkaita.
Tampereen Kokoomus ry
ELÄKELÄISEHDOKKAITA VAALEIHIN
Vuoden 2009 eurovaaleissa Kokoomuksella oli
kaksi seniori-ikäistä ehdokasta.
Eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2011
eläkkeensaajia on yhteensä noin 1 500 000, näistä työeläkkeellä olevia on noin 1 400 000, kansaneläkkeellä ja muissa erityisryhmissä noin
100 000. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna
2010 jää eläkkeelle noin 80 000 palkansaajaa ja
lähivuosina sama määrä vuosittain. Tämä eläkeläisten määrä ja heidän hyvinvointinsa on Kokoomuksen syytä ottaa huomioon toimintastrategioita tehtäessä. Ihmiset vanhetessaan muuttuvat
konservatiiviseen suuntaan ja aktivoituvat äänestäjinä. Jo viime kunnallisvaaleissa äänestäneiden
enemmistö oli eläkeläisiä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 14
Salpausselän Kokoomus ry
EDUSKUNTAVAALIEN JÄSENÄÄNESTYS
Taitetun indeksin poistaminen ja verotuksen oikaiseminen tasa-arvoiseksi ovat nykyisin tärkeimpiä asioita eläkeläisjärjestöjen tavoitteissa ja toiminnassa. Eläkeläisten osallistumisesta Kokoomuksen toimintaan ja vaaleihin myös ehdokkaina
tulee kannustaa. Kokoomus on koko kansan puolue, siksi olisi tärkeää, että niin kunnallisvaltuustoihin, eduskuntaan kuin Euroopan parlamenttiin valittaisiin jo varsinaisesta työelämästä luopuneita eläkeläisiä.
Eduskuntavaalien vaalipiirijakoa ja erinäisiä säännöksiä ollaan uudistamassa. Kansallinen Kokoomus rp on sallinut sääntöjensä mukaan puolueen
piireille mahdollisuuden järjestää jäsenäänestys
Eduskuntavaalien ehdokkaista. Jäsenäänestysten
järjestäminen on yksin piirin päätettävissä ja puolueen säännöt sallivat kokonaisuudessaan varsin
löyhästi niiden tulosten käsittelyn. Pääsääntöisesti valinnat on tehty muilla kuin jäsenäänestyksen
suomilla tavoilla. Tämä on asettanut jäsenistön
vaikutusvallan kyseenalaiseksi ja valta on käytännössä luovutettu harvojen ihmisten käsiin.
Tampereen Kokoomus ry esittää, että puoluekokous päättää tukea eläkeläisten ehdokkuuksia eri
vaalipiireissä ja kehottaisi Kokoomuksen piirejä ja
paikallisyhdistyksiä nimeämään senioriehdokkaita
kunnallis-, eduskunta- ja Euroopan parlamentin
vaaleissa.
Suomen lakien mukaan kansalaisia tulee kohdella tasa-arvoisesti eikä ketään saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Kansallinen Kokoomus rp on aina halunnut tuoda tasa-arvoisuuden ensisijaisena
kohteluna esille, eikä näin ollen omat puolueen
säännöt saisi tehdä poikkeusta.
Puoluehallitus:
Tampereen Kokoomus perustelee hyvin aloitettaan. Kokoomuksen tulee kannustaa voimallisesti
eläkeläisiä osallistumaan ja myös jatkamaan Kokoomuksen toiminnassa eläköitymisen jälkeenkin sekä asettumaan ehdolle vaaleihin. Kokoomuksella on ollut kaikissa vaaleissa melko hyvin ehdolla myös senioriehdokkaita niin suurissa
kaupungeissa kuin maaseutumaisemmilla alueilla. Osassa kuntia ei ole saatu houkuteltua senioriväkeä ehdolle, joten kunnallisvaaleissa ei ole
ollut kaikkialla mahdollisuutta äänestää senioriehdokasta. Monesti tosin on kysymys siitä, että muutamiin kuntiin on saatu muutoinkin vähän ehdokkaita.
Tulevissa, uusien eduskuntavaalien säännösten
mukaisissa vaaleissa tullaan toteuttamaan uusia
äänten lasku ja vaalipiiriasetelmia, joka asettaa
myös poliittiset puolueet uuden haasteen eteen.
Jotta puolueen jäsenten ja etenkin vaaleihin pyrkivien tasavertaisuus tulee todeksi, on Kansallinen Kokoomus rp:n uudistettava ohjeensa, kuinka ehdokasasettelu tulee tehdä.
Salpausselän Kokoomus ry pyytää puoluehallitusta käsittelemään aloitteen sääntöjä tulkitsevana ja sitovana ohjeistuksena annettavana, ei sääntöjä muuttavana aloitteena.
Edellä olevan perusteella Salpausselän Kokoomus
ry esittää, että Kansallinen Kokoomus rp:n puoluehallitus laatii uudet sitovat ohjeet joiden mukaan
kukin vaalipiiri asettaa ehdokkaansa seuraaviin
Eduskuntavaaleihin. Ohjeiksi Salpausselän Kokoomus ry esittää seuraavaa:
Vuoden 2011 eduskuntavaalien ehdokasasetteluun liittyvissä ohjeissa on korostettu ehdokkaiden hyvää edustavuutta mm. iän suhteen. Piirien ja piirien toiminnanjohtajien kanssa käydyissä
neuvotteluissa on erikseen kiinnitetty huomiota
myös ehdokkaiden ikärakenteeseen. Usein ote-
69
Puoluekokous 2010 sisus.indd 69
28.5.2010 15:24:47
- Kukin Kansallinen Kokoomus rp:n piiri pyytää
jäsenyhdistyksiä nimeämään ehdokkaat järjestettävään jäsenäänestykseen.
Aloite nro 15
- Piirin jäsenäänestyksen perusteella valitaan suoraan puolet niistä ehdokkaista, jotka jäsenäänestyksessä ovat ehdolla ja saavat eniten ääniä. Jos
ehdokkaita on pariton määrä, niin suoraan tulee
valita yli puolet eniten ääniä saanutta ehdokasta.
NUORISOVALTUUSTOJEN ASEMA
KIRJATTAVA LAKIIN
Uudenmaan Kokoomusnuoret ry
Erilaiset nuorten vaikuttajaryhmät eli yleisesti
nuorisovaltuustot ovat hyväksi antavat nuorille
mahdollisuuden osallistua asuinkuntaansa koskevaan päätöksentekoon. Nuorivaltuustot ovat
nuorille jäsenilleen usein myös ensimmäinen kosketus politiikkaan ja mahdollisuus tutustua päätöksentekoon ilman puolueiden tunnuksia.
- Loput, siis puolet jäljellä olevista ehdokaspaikoista, piirin vaalitoimikunta ehdottaa piirikokoukselle täytettäviksi tasapuolisesti ottaen huomioon
piirin alueen kuntien jakauman, ikäjakauman,
sukupuolijakauman ja etnisen taustan kuitenkin
siten, että enintään 50% jäsenäänestyksen suoran
valinnan ulkopuolelle jääneistä ehdokkaista voidaan vaihtaa.
Nuorisolain 8 § velvoittaa, että nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien
asioiden käsittelyyn. Käytännön esimerkit ovat
osoittaneet, että nuorisovaltuustot ovat kiistatta
paras keino taata nuorten kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa.
- Kunkin puolueen piirin tulee suorittaa jäsenäänestys ja asettaa ehdokkaat Eduskuntavaaleja
edeltävän vuoden Toukokuun loppuun mennessä.
Nuorisovaltuustojen asema tulisi kirjata osaksi
Suomen lakia ja rinnastaa näin ollen oppilaitosten oppilaskuntien asemaan joka taataan lukiolain 31 § :ssä.
- Ehdokkaiden asettamien voidaan suorittaa joko
piirin sääntömääräisessä kevätkokouksessa tai
toukokuun loppuun mennessä pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa.
”Oppilaskunta: Jokaisella oppilaitoksella, jossa
järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta,
on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden
yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa 27 §:ssä säädetyissä
asioissa. ”
Puoluehallitus:
Eduskuntavaalien jäsenäänestyksestä määrää
vaalilaki. Puolueella on sitovana sääntönä puolueen sääntöjen lisäksi jäsenäänestyssääntö, joka
määrää tarkemmin eduskuntavaaliehdokkaiden
valitsemismenettelystä. Molempien mukaan jäsenäänestys on ensisijainen ehdokasasettelun väline. Muutoin on meneteltävä vaalilain periaatteiden mukaisesti.
Lisäksi Suomen perustuslain 14 § :ssä todetaan,
että julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön
mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen
toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan
päätöksentekoon.
Puoluehallitus on asianmukaisesti vahvistanut
kunkin piirin jäsenäänestysaikataulut, joiden
mukaan ehdokkaat asetetaan. Puolueen jäsenäänestyssääntö on piirijärjestöille toimitettu ja piirit ovat tiedottaneet jäsenyhdistyksilleen menettelystä.
Edellä mainitun perusteella esitämme, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous, velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan, jotta nuorisovaltuustojen asema kirjattaisiin
lakiin seuraavalla vaalikaudella.
Puolue ei voi antaa sitovia ohjeita, jotka ohittaisivat vaalilain, puolueen säännöt tai jäsenäänestyssäännön, vaan ehdokkaat on asetettava, kuten
näissä säädöksissä määrätään.
Puoluehallitus:
Nuorisovaltuustot ovat hyväksi havaittu tapa toteuttaa paikallisesti nuorisolain 8 § velvoitetta
nuorten kuulemisesta heitä koskevissa asioissa.
Puoluehallitus näkee, että kuntia on syytä kannustaa käyttämään nuorisovaltuustoja toimieliminä, joiden avulla paitsi turvataan nuorten
mahdollisuus tulla kuulluksi nuorisolain velvoitteiden mukaisesti, myös luodaan nuorille kokemuspohjaa yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja
sitä kautta kannustetaan jatkamaan yhteiskunnallista osallistumista äänestämällä vaaleissa ja
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
70
Puoluekokous 2010 sisus.indd 70
28.5.2010 15:24:47
toimimalla luottamustehtävissä myös aikuisiällä.
Suomalaisilla kunnilla on kuitenkin perustuslain
mukaan laaja itsehallinto ja mahdollisuus omaan
harkintaan hallintonsa järjestämisessä. Siksi puoluehallitus ei katso aiheelliseksi, että kuntien hallinnon järjestämisen perusteisiin tuotaisiin lainsäädännöllä uusia elementtejä, vaan kuntia tulisi
kannustaa järjestämään nuorten kuuleminen parhaaksi katsomallaan tavalla.
säätäminen helpottaa huomattavasti poliittisten
yhdistysten perustamista ulkomaille ja mahdollistaa ulkomailla asuvien suomalaisten rekisteröimisen niiden hallitusten jäseniksi. Kokoomuksella on hyvät mahdollisuudet synnyttää lisää paikallisyhdistyksiä useisiin maihin ja
saada sen avulla lisää jäseniä ja äänestäjiä puolueellemme. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Ruotsi (useita paikkakuntia), Viro (Tallinna), Espanja (Madrid, Mallorca, Torrevieja, Gran Canaria,
Teneriffa ), Portugali (Lagos)ja Turkki (Alania),
sekä mahdollisesti Yhdysvallat (Lake Worth) ja
Australia (Melbourne, Sidney).
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Edellä esitettyyn viitaten Aurinkorannikon Kokoomus ry esittää aloitteenaan, että
Aloite nro 16
Aurinkorannikon Kokoomus ry
- puoluehallitus ryhtyy toimiin puolueen toiminnan
kehittämiseksi ulkosuomalaisten keskuudessa ja
uusien ulkosuomalaisten kokoomusyhdistysten
perustamiseksi tavoitteena puolueen vaaleissa
ulkomailta saaman äänimäärän huomattava
lisääminen,
ULKOSUOMALAISTEN POLIITTISEN
AKTIIVISUUDEN KEHITTÄMINEN
Ulkomailla asuvia, Suomessa äänioikeutettuja
henkilöitä on noin 250 000. Heidän poliittinen
aktiivisuutensa on vähäinen, sillä heistä yleensä
alle 10 % äänestää Suomen vaaleissa. Tämä johtuu vieraantumisesta vanhan kotimaan poliittisista asioista ja äänestämisen vaikeudesta, mutta myös Suomen poliittisten puolueiden passiivisuudesta.
- puoluehallitus osoittaa resursseja ulkosuomalaisen
puoluetoiminnan kehittämiseen,
- puoluehallitus kiirehtii yhdistyslain muutosesityksen käsittelyä ja voimaantuloa, jotta uusien
kokoomusyhdistysten perustaminen ulkomaille
saadaan toteutusvaiheeseen ennen seuraavia
eduskuntavaaleja.
Vain Kokoomuksella on ulkomailla asuvan väestön keskuudessa poliittista toimintaa, sillä puolueen paikallisyhdistyksistä kolme toimii ulkomailla
(Aurinkorannikon Kokoomus, Brysselin Kansallisseura ja Westminsterin Kokoomus). Erityisesti yhdistyksemme Aurinkorannikon Kokoomus
(ikä 11 vuotta, lähes 300 jäsentä) on esimerkki
siitä, että ulkomaille on aikaansaatavissa tehokkaasti toimiva poliittinen yhdistys.
Puoluehallitus:
Kokoomus on ensimmäinen puolue, jolla on yhdistysrekisteriin merkittyjä ulkomailla asuvien
yhdistyksiä. Puolueen sääntöjen mukaan puolueen jäsenyhdistysten tulee olla myös jonkun piirijärjestön jäsenyhdistys. Aiemmin on nähty tarkoituksenmukaiseksi, että ulkomailla toimivat
kokoomusyhdistykset kuuluvat kaikki yhteen ja
samaan piirijärjestöön ja nyt piiri on Helsingin
Kokoomus ry. Kansainvälistyminen on jatkuvaa
ja siksi Kokoomus on aiemminkin tukenut ja tukee edelleen yhdistysten perustamista ulkomailla asuvien keskuuteen.Yhdistyksen perustaminen
edellyttää riittävää ja pysyväisluonteista asukaspohjaa. Toiminnan käynnistäminen ja rekisteröinti puolueen avustuksella on helppoa, mutta yhdistyksen toiminnan ylläpitäminen voi olla
haasteellista, ellei ole riittävää ja aktiivista jäsenjoukkoa. Yhteistyössä ulkosuomalaisparlamentissa toimivien kokoomuslaisten ja puolueen jäsenliittojen ja piirijärjestöjen kanssa kartoitetaan
maat ja alueet, joissa on mahdollisuuksia yhdistysten perustamiseen.
Toimintaympäristömme poikkeaa kotimaisesta. Emme aseta vaaliehdokkaita emmekä toimi
kunnallispolitiikassa, mutta pyrimme aktiivisesti
saamaan täällä oleskelevat äänes­tämään Kokoomuksen ehdokkaita. Olemme osa Helsingin piiriä, mutta emme tunne oloamme oikein kotoisaksi. Helsingin Kokoomus keskittyy luonnollisesti
Helsingin kaupungin kunnallispolitiikkaan, joten
asiamme ovat heille kovin etäisiä. Toimimme koko puolueen hyväksi, mutta joudumme rahoittamaan toimintamme lähes kokonaan itse, vaikka
piiri saa jäsenmääräämme perustuvaa puoluetukea.
Myös nykyinen yhdistyslaki ja sen tulkinta vaikeuttavat ulkosuomalaisten poliittisten yhdistysten perustamista ja toimintaa. Hallitus on antanut 22.12.2009 esityksen eduskunnalle yhdistyslain muuttamisesta. Esityksen mukaisen lain
71
Puoluekokous 2010 sisus.indd 71
28.5.2010 15:24:47
On ymmärrettävää, että ulkomailla asuvien osallistuminen piirin kokouksiin, tapahtumiin ja koulutukseen on usein mahdotonta. Kukin piirijärjestö itsenäisesti päättää jäsenyhdistysten toiminnan velvoitteista sekä toiminnan tukemisesta
ottaen huomioon tasapuolisuuden. Yhdistyksille
annettu puolueen tai piirin taloudellinen tuki on
aina rajallista, mutta samalla myös vastikkeellista. Erityisesti ulkomailla asuvien äänestysaktiivisuuden nosto ja vaalityö ulkomailla asuvien keskuudessa antaa perusteen puolueelle resurssien
osoittamiseen ulkomailla toimiville yhdistyksille.
Tuen määrä ja tavat valmistellaan yhdessä piirijärjestöjen kanssa. Ulkomailla asuvilla on äänioikeus eurovaaleissa joko asuinmaassa tai Suomessa, eduskuntavaaleissa siinä vaalipiirissä, jossa
on ollut viimeinen asuinpaikka ennen ulkomaille muuttoa ja kunnallisvaaleissa omassa kotikunnassaan. On syytä ottaa esille veljespuolueiden
kanssa, että on mahdollisuus tehdä yhteistyötä
euro- tai kunnallisvaaleissa ulkomailla toimivan
kokoomusyhdistyksen kanssa. Yhdistyksellä on
aina vaikutusmahdollisuudet puolueen päätöksenteossa, sillä piirijärjestössä ja sitä kautta myös
puolueessa jäsenyhdistyksillä on jäsenmääränsä
mukainen edustusoikeus.
silöt ovat vahvasti esillä puolueen yleismainoksissa. Tulevissa vaaleissa ihmiset etsivät entistä
vahvemmin omaa profiiliinsa puolesta sopivaa
henkilöehdokasta. Puoluelogon näytteille asettaminen ei riitä, vaan voittoon tähtäävä kampanjaa on tehtävä ehdokkaiden kasvoilla ja viestillä.
Vaalien ääniharavilla tulee olla persoonallinen ja
selkeä profiili.
Puolueiden välistä kilpailuasetelmaa ajatellen esimerkiksi Vihreät ovat saaneet etua hyvin toteutetusta vaalimainonnasta. Kampanja on rakentunut
vetovoimaisten ehdokkaiden ja heidän kasvojensa
varaan. ”Pienetkin seikat mainoksen graafisessa
ulkoasussa voivat muuttaa vaalitulosta dramaattisesti”, esittää Espoon kunnallispolitiikassa vaikuttava dipl.ins. Ville Lehtola.
Seuraavissa vaaleissa, viime vuoden vaalirahakohusta johtuen, yksittäisten ehdokkaiden on vaikea saada kampanjarahoitukseensa yksittäisiltä
tahoilta riittävästi rahaa, varsinkin kun kampanjarahoituksiin tullaan kiinnittämään paljon huomiota. Jos puoluetuen varaan rakentuva mainonta keskitetään vain puolueen brändin ympärille,
kokoomuslaiset ehdokkaat eivät näy riittävästi ja
liikkuvat äänestäjät eivät heitä löydä.
Yhdistyslain uudistus on eduskunnan lakivaliokunnan käsittelyssä (huhtikuu 2010). Kokoomuksen esityksestä oikeusministeriössä valmisteltuun hallituksen esitykseen tuli myös esitys,
että ulkomailla toimivan puoluepoliittisen yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenenä voi
toimia Suomen kansalainen, vaikka hänen asuinpaikkansa olisikin ulkomailla. Tämä muutos merkitsee, että ulkomailla asuvilla Suomen kansalaisilla on lain hyväksymisen jälkeen tältäkin osin
kaikki perusoikeudet.
Edellä olevan perusteella Leppävaaran Kokoomus
ry esittää, että puoluetuella tehtävää vaalimainontaa painotetaan enemmän ehdokkaiden henkilökohtaisten profiilien esiintuomiseen. Oikealla painotuksella vaalimainonnan tehokkuus paranee ja
samalla kokoomus selviää vaalivoittoon.
Puoluehallitus:
Aloitteessa todetaan, että ”suurempi kannatusvaikutus vaalimainonnasta saataisiin, jos keskityttäisiin esitteissä enemmän kärkiehdokkaiden
esittelyyn ja profiileihin.” Puoluehallitus huomauttaa, että Kokoomuksella ei ole listoillaan
kärkiehdokkaita. Kaikki Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaat ovat keskenään tasa-arvoisia ja puolueen osoittama tuki on kaikissa muodoissaan sama kaikille ehdokkaille.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous katsoisi
edellä esitetyn riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Aloite nro 17
Leppävaaran Kokoomus ry
Puolue osoittaa kaikissa valtakunnallisissa vaaleissa ehdokkailleen huomattavan määrän erilaista vaalitukea esimerkiksi koulutusten, aineistopohjien, tapahtumatuen ja tiedotuksen muodossa. Kaikki ehdokastuki ei nivoudu välittömästi
vaalimainontaan, vaan tukea tarjotaan kampanjoinnin kaikkiin eri sektoreihin liittyen.
VAALIMAINONNAN PAINOTTAMINEN
EHDOKASKESKEISEMMÄKSI
Kokoomus on saanut vuonna 2010 puoluetukea
4,5 miljoonaa euroa. Tästä osa käytetään vaalien
alla mainontaan puolueen brändin rakentamiseksi. Suurempi kannatusvaikutus mainonnasta saataisiin, jos keskityttäisiin esitteissä enemmän kärkiehdokkaiden esittelyyn ja profiileihin.
Mitä tulee vaalimainontaan, muun muassa kevään 2009 eurovaalikampanjassa ehdokkailla oli
näkyvä ja keskeinen asema puolueen valtakunnallisessa kampanjassa. Mainontaa ja mainontaan liittyviä resursseja tullaan puolueen tule-
Kolme suurinta puoluetta näyttää tasapaksuilta
verrattuna individualistisiin haastajiin, joissa yk-
72
Puoluekokous 2010 sisus.indd 72
28.5.2010 15:24:47
vissakin vaalikampanjoissa kohdentamaan ehdokasnäkyvyyden tehostamiseen. On kuitenkin
huomioitava erilaisten vaalien huomattavat erot
ehdokkaiden määrässä. Kun eduskuntavaaleissa ehdokkaita on yli 200 ja kunnallisvaaleissa yli
7 000, on puolueen valtakunnallisessa kampanjassa haasteellista kohdentaa näkyvyyttä jokaiselle ehdokkaalle yksilötasolla. Eduskunta- ja kunnallisvaaleissa piiri- ja paikallisjärjestöjen asema
alueellisten vaalikampanjojen suunnittelijoina ja
organisoijina on keskeinen. Piiri- ja paikallisjärjestöille onkin suositeltu näkyvyyden kohdentamista ehdokaspainotteisesti omissa kampanjoissaan.
nystä tuoda asioita keskusteluun.
eDemokratiahankkeita on toistaiseksi toteutettu
lähinnä kunnallistasolla, kuitenkin ilman laajempaa koordinaatiota tai selkeää tavoitteellisuutta. Tämä on näkynyt hajanaisuutena, resurssien
hukkaamisena ja ennen kaikkea ohjaamattomana, marginaaliin jääneenä toimintana silloin, kun
muu yhteisöllinen toiminta verkossa on päinvastoin noussut valtavirran kulttuuriksi. Mahdollisuuksia ja resursseja on hukattu jo tarpeeksi.
Teknologia on olemassa, se mitä puuttuu on
osaaminen ja ymmärrys verkossa tapahtuvan systemaattisen poliittisen toiminnan kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi koko maan laajuisena toimintana, ja miksei myös ulkosuomalaiset huomioon ottaen. Tämä on sijoitus tulevaan, jonka
tuotto on taattu!
Kuten puoluehallituksen lokakuussa 2009 hyväksymässä Kokoomuksen viestinnän toimintastrategiassa todetaan, tavoitteellisuus on yksi puolueen viestinnän keskeisimmästä toiminnallisista arvoista. Tämä tarkoittaa sitä, että puolueen
viestinnän kaikille toimintamuodoille asetetaan
tavoitteet, jotka palvelevat puolueen yleistä strategiaa. Tavoitteellisuus määrittelee kaikkea puolueen viestintää niin vaalitilanteessa kuin vaalien välilläkin.
Edellä olevan perusteella Virtuaalikokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan
sen puolesta, että Kokoomus kehittyy sähköisesti
parhaiten verkottuneeksi puolueeksi suomalaisessa
puoluekentässä sekä sen puolesta, että Kansallinen
Sivistysliitto aloittaa eDemokratia -kurssien pitämisen Harjattulan opistolla.
Puolueen eduskuntavaalikampanjasta vastaa
kampanjapäällikkö, joka yhteistyössä puoluejohdon kanssa päättää vaalimainonnan sisällöistä ja
muodoista. Se, miten puolueen vaalikampanjan
mainonta kohdennetaan, arvioidaan jokaisissa
vaaleissa erikseen tehtävän huolellisen tausta- ja
kilpailija-analyysin sekä poliittisen tilannearvion
pohjalta. Vaalikampanjassa tavoitteellisuus toteutuu vain tämän vaalien aikaiseen tilanteeseen liittyvän kokonaisarvion pohjalta. Vaalimainonnan
kohdentamisesta ei ole mahdollista tehdä etukäteispäätöksiä.
Puoluehallitus:
Virtuaalikokoomuksen aloite on tehty hyvin ajankohtaisesta aiheesta.
e-demokratialla tarkoitetaan sähköisiä palveluita,
jotka jotenkin tukevat demokraattisia prosesseja.
Kokoomus puolue ja sen läheisjärjestöt ovat aloittaneet 2009 kyseisestä teemasta erilaisia aktiivisia
toimia. Näitä ovat mm. puoluehallituksen hyväksymä Kokoomuksen viestinnän toimintastrategia jossa mm. ”määritellään viestinnän nykytila,
haasteet, arvot, tavoitteet, kohderyhmät, kanavat
ja toimintamuodot” ja siinä jonka yhtenä toimintamuotona on ”Kahdensuuntaisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen”. Toisena erillisenä toimintasuunnitelmana on koottu ”Sosiaalisen median toimintasuunnitelma. Siinä pureudutaan
erityisesti Sosiaalisen median hyödyntämiseen ja
ennen kaikkea siellä näkymiseen puoluetoiminnan näkökulmasta. Tämän suunnitelman pohjalta on piireihin koulutettu ensimmäiset ”Piirien
sosiaalisen median vastaavat eli Some-kouluttajat”. Heidän tehtävänään on koordinoida piirien
ja puolueen näkyminen sosiaalisessa mediassa ja
piirien nettisivuilla.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 18
Virtuaalikokoomus ry
E-DEMOKRATIAKURSSIT
HARJATTULAN OPISTOLLE
Teknologisten ratkaisujen kehittyessä sähköisen
demokratian ja sen toimintamallien kehittäminen välineenä aktivoida kansalaisia ja tuoda yhteiset asiat aidosti avoimeen keskusteluun on ensiarvoisen tärkeää. Virtuaalikokoomus ry toimii
muun muassa ns. eDemokratian puolesta. Meillä on nyt loistava mahdollisuus aktivoida nuoria
mukaan poliittiseen ym. yhteiskunnalliseen toimintaan ja osallistumiseen sekä madaltaa kyn-
Omana projektinaan on Suomen Toivo -ajatuspaja hakenut avustusta ”valtuuskunnat.fi” -nimellä
kulkevaan nettipalveluun. Kansalaisilla olisi sen
kautta mahdollisuus tehdä kansalaisaloitteita ja
osallistua keskusteluun eduskunnan valiokun-
73
Puoluekokous 2010 sisus.indd 73
28.5.2010 15:24:47
nissa esillä olevista asioista. Tähän järjestelmään
ei erikseen kirjauduta vaan se toimii kaikilla jo
olemassa olevilla sosiaalisen median tunnuksilla
suoraan ja eli se toimii ”sisällä sosiaalisessa mediassa”.
aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta
seuraavaan puoluekokoukseen mennessä luomaan
kokoomuslaisten arvojen mukainen politiikkaohjelma tekijänoikeuksista.
Kansallisen Sivistysliiton ja Opintokeskus Kansion toimesta on siis jo aloitettu mm. sosiaalisen median koulutus ja omissa opintokokonaisuuksien yhteydessä on tarkoitus kehittää verkossa tapahtuvaa opiskelua ja keskustelua. Kyse
on kuitenkin merkittävästä resursoinnista, koska
verkossa käytävä keskustelu vaatii investointeja
kyseisen foorumin järjestämiseksi. Lisäksi tällainen toiminta vaatii vähintään yhden työntekijän
työpanosta ohjaamaan verkossa käytävää keskustelua.
Aloite nro 20
Kokoomusteekkarit ry
KOKOOMUKSELLE LAADITTAVA
KATTAVA TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA
Tieto- ja viestintäteknologian kehittyessä ja
arkipäiväistyessä on usein huomattu nykyisen lainsäädännön olevan auttamattomasti ajastaan jäljessä. Kuluvalla vaalikaudella julkisessa keskustelussa ovat olleet mm.
tekijänoikeuskysymykset, Internetin estolistat,
sähköisen viestinnän tietosuojalaki ja Suomen
heikentynyt sijoittuminen tietoyhteiskuntavertailuissa. Kokoomuksen tapa reagoida esiin nouseviin kysymyksiin ei nykyisellään ole johdonmukaista eikä tulevaisuuteen katsovaa.
Aloitteessa esitetyt toimenpiteet huomioidaan
mahdollisuuksien mukaan Kansallisen Sivistysliiton ja Opintokeskus Kansion kehittämissuunnitelmassa ja toimintasuunnitelmassa vuodelle 2011. Esitetyt toimenpiteet voidaan toteuttaa joko itse tai yhteistyössä Harjattulan opiston
kanssa.
Tietoyhteiskuntakeskustelussa
korostuvat yksilöiden, yhteisöiden ja yritysten oikeudet sekä velvollisuudet ja näiden välinen rajankäynti. Kansalaisvapauksien, tietosuojan ja -turvallisuuden sekä myös hallinnon
tehokkuuden ja kansantalouden dynaamisuuden
kannalta tietoyhteiskuntakysymyksiä tulee pohtia
kokoavasti ja ennakoivasti sen sijaa, että toimitaan pakon sanelemana viimeisellä hetkellä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Aloite nro 19
Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry
Kansallisen Kokoomuksen on otettava näkyvästi
kantaa tekijänoikeuskysymyksiin.
Kokoomusteekkareiden mielestä on ensiarvoisen
tärkeää laatia Kokoomukselle puolueen periaateohjelmassa määriteltyihin arvoihin sekä asiantuntevaan tietoon perustuva kokonaisnäkemys tietoja viestintäteknologian käytöstä yhteiskunnassa.
Kesällä 2009 muodostettiin Suomeen Piraattipuolue –niminen uusi puolue Ruotsin tapaan.
Yksi syy puolueen perustamiseen yhden asian
liikkeen ohella on ollut se, ettei perinteisillä puolueilla ja niiden organisaatioilla ole ollut näkyvää
kantaa suhteessa tekijänoikeuskysymyksiin.
Edellä olevan perusteella Kokoomusteekkarit ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja suosittaa
eduskuntaryhmää toimimaan siten, että Kokoomukselle laaditaan kattava tietoyhteiskuntaohjelma.
KOKOOMUKSELLE POLITIIKKAOHJELMA TEKIJÄNOIKEUKSISTA
Tekijänoikeuskysymykset ovat monelle ihmisille arkipäivää internetin ansiosta. Sen takia onkin
tärkeää että kokoomus laajapohjaisena, aatteellisena puolueena ottaa nämä asiat esiin omalta
taholtaan ja esittää niihin kantansa. Tekijänoikeuskysymys on kuitenkin laaja politiikan alue, eikä riitä että asia kuitattaisiin yhdellä kannanotolla puolueen kautta, vaan asia tarvitsee laajempaa
järjestöllistä keskustelua.
Aloite nro 21
Helsingin Kansallisseura ry
KULTTUURIN JA LUOVIEN
ALOJEN POLITIIKKAOHJELMA
Kulttuurin ja luovien alojen merkitystä suomalaisten hyvinvoinnille ja taloudelle on mahdollista merkittävästi lisätä. Näiden alojen vahvistaminen auttaa suomalaisia kansakuntana ja yksilöinä
kohtaamaan globalisaation ja kiristyvän kansain-
Edellisen johdosta Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret esittävät, että hyväksyessään tämän
74
Puoluekokous 2010 sisus.indd 74
28.5.2010 15:24:47
välisen kilpailun haasteet. Tästä syystä Helsingin
kansallisseura ry ehdottaa, että Kokoomus tekee
kulttuurin ja luovien alojen politiikkaohjelman.
Sen tulee sisältää mm. seuraavaa:
- luovien alojen ja kulttuurialan työllisyyden ja
talouden lisääminen
- kulttuurikasvatuksen ja -koulutuksen kehittäminen
- luovien alojen työskentelyolosuhteiden ja sosiaaliturvan parantaminen
- kulttuurilaitosten kehittäminen valtakunnallisena kokonaisuutena.
Puolueen varapuheenjohtaja, opetusministeri
Henna Virkkusen vetämä työryhmä laatii talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavaa tulevaisuusohjelmaa, jossa niin osaamisella, luovalla taloudella kuin suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen
vauhdittamisella on suuri merkitys. Virkkusen
työryhmän raportti valmistuu vuodenvaihteessa.
Näin laaja-alaisen ohjelmatyön ollessa jo käynnissä puoluehallitus on taipuvainen odottamaan
mainittujen hankkeiden päättymistä ja niiden
saavuttamia tuloksia.
Puoluehallitus tosin ennakoi jo tässä vaiheessa,
että käynnissä olevassa valmistelutyössä ei seikkaperäisesti käsitellä esimerkiksi tekijänoikeuksiin
liittyviä kysymyksiä. Puoluehallitus haluaa omalta osaltaan rohkaista puolueen työn ja yrittäjyyden verkostoa, kulttuurivaltuuskuntaa sekä palkansaajavaltuuskuntaa yhteistyöhön tämän erityisteeman käsittelemiseksi.
Kulttuurialan ja muiden luovien alojen työllisyyden ja talouden kasvattaminen vaatii poliittisia
toimia. Kulttuurin ja taiteen kysyntää on lisättävä ja rahoitusta kehitettävä huomioimalla myös
markkinalähtöiset ratkaisut.
Tutkimukset osoittavat, että kulttuuri lisää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Kulttuurin on oltava
keskeisellä sijalla kasvatuksessa aina päiväkodeista aikuiskasvatukseen asti. Suomalainen taide on
hyvin korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua, mitä tulee hyödyntää entistä enemmän alan
koulutuksen kehittämisessä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro
19 – 21 johdosta.
Aloite nro 22
Taiteilijoiden ja muiden luovilla aloilla työskentelevien sosiaaliturvaa, kuten eläketurvaa, on kehitettävä. Myös tekijänoikeudellisia sopimuskäytäntöjä ja tekijänoikeusjärjestelmää on muutettava siten, että luovien alojen elinkeinotoiminta
vahvistuu edelleen. Julkisten kulttuurilaitosten
toimintaa on uudistettava vastaamaan tämän päivän tarpeita ja niiden välistä yhteistyötä on lisättävä merkittävästi.
Länsi-Vantaan Kokoomusnuoret ry
ENERGIATEHOKKUUDEN
PARANTAMINEN KOKOOMUKSEN
YMPÄRISTÖPOLITIIKAN KÄRKITEEMAKSI
Ilmastonmuutos ja sen tutkimus on viimeaikoina joutunut voimakkaan kritiikin kohteeksi. Osittain ihan syystäkin. Tämä kritiikki on saanut osan
hieman ymmälleen ja antaa pahimmillaan päättäjille perusteet pitää ”pelitaukoa” ilmastopolitiikan saralla.
Edellä olevan perusteella Helsingin kansallisseura ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen
puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä
kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin kulttuurin ja luovien alojen
politiikkaohjelman laatimiseksi ja raportoimaan
asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Oltiinpa ilmastonmuutoksesta mitä mieltä tahansa, energiatehokkuuden parantaminen kannattaa
aina. Energiatehokas yhteiskunta tuottaa enemmän, vähemmällä.
Tulevaisuudessa kasvava kilpailu luonnonvaroista johtaa raaka-aineiden hintojen kohoamiseen
ja ne, jotka pystyvät tuottamaan hyödykkeensä
energia- ja materiaalitehokkaasti tulevat saamaan
kilpailuetua tästä.
Puoluehallitus (aloitteet nro 19 – 21):
Kokoomuksella on käynnissä laaja-alainen ja
kunnianhimoinen ohjelmatyö. Ministeriryhmä
on asettanut kolme laajapohjaista työryhmää valmistelemaa vahvasti tulevaisuuteen suuntautuvaa poliittista agendaa. Puolueen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen vetämän
työryhmän työ liittyy suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen ja sen rahoituksen
turvaamiseen. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren
vetämä työryhmä rakentaa kunnianhimoista visiota kokoomuslaiselle ympäristö- ja ilmastopolitiikalle.
Energiatehokkuudesta hyötyy usein myös koko yhteiskunta. Esimerkiksi energiatehokkaampi liikennesuunnittelu tuntuu suoraan kansalaisten rahapusseissa, kun entisillä kustannuksilla voi
liikkua pidemmän matkan. Jos rakennusmateriaalien hinta nousee tulevaisuudessa, syntyy säästöä siitä, kun nämä materiaalit korvataan osittain kierrätetyillä materiaaleilla, osittain komposiiteilla.
75
Puoluekokous 2010 sisus.indd 75
28.5.2010 15:24:47
Rajallisten resurssien vallitessa, investoiminen
energiatehokkuuteen ei välttämättä ole yrityksille tällä hetkellä kaikkein houkuttelevin vaihtoehto, mutta näihin tärkeisiin investointeihin tulisi
luoda kannusteita, jotta ne toteutettaisiin. Käytössä olevat resurssit on usein helpompi investoida ydinliiketoimintojen ympärille, eikä tulevaisuuden kilpailukykyyn.
Aloite nro 23
Lapuan Kokoomus ry
HALLITUSPOHJARATKAISU
Lapuan Kokoomus esittää puoluekokoukselle että Kansallinen Kokoomus rp ilmoittaa julkisesti,
kannattavansa vuoden 2011 vaalien jälkeen, Kokoomuksen ja Keskustan varaan rakentuvaa porvarihallitusta. Nykyisen hallituksen toiminta on
osoittanut että pohja on toimiva, sekä Kokoomus
että Keskusta ovat tukeneet toisiaan koko vaalikauden ajan, vaikeinakin hetkinä.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Kanadassa yritysten
energiatehokkuutta merkittävästi kohentavia investointeja on alettu tukea veroporkkanalla. Tämä olisi oikea suunta myös Suomelle, ei pelkästään ilmastomme, vaan myös kilpailukykymme
kannalta.
Äänestäjällä on mielestämme oltava käsitys puolueiden hallituspyrkimyksistä, sitä voisi kutsua
äänestäjän ”kuluttajansuojaksi”.
Länsi-Vantaan Kokoomusnuoret ry. esittää, että
hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa
eduskuntaryhmää ja puolueen valmistelevia toimielimiä ottamaan energiatehokkuuteen kannustamisen ympäristöpolitiikan kärkiteemaksi ja pitämään
sitä esillä julkisuudessa.
Edellä mainituin perustein Lapuan Kokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa eduskuntaryhmää ja puoluevaltuustoa ilmoittamaan julkisesti, Kansallisen Kokoomuksen tavoittelevan Kokoomuksen
ja Keskustan varaan rakentuvaa hallitusta.
Puoluehallitus:
Energiatehokkuuden edistäminen on yksi tärkeimmistä toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Energian tehokas käyttö vähentää päästöjä
sekä säästää luonnonvaroja ja ympäristöä. Energiatehokkuuden parantamisella voidaan saada aikaan myös kustannussäästöjä. Kuten aloitteessa
todetaankin, energiatehokkuuden parantaminen
on kannattavaa, vaikka ilmastonmuutosta ei olisikaan.
Puoluehallitus:
Äänestäjien vaaleissa ilmaiseman tahdon on syytä näkyä vaalien jälkeen syntyvässä hallitusratkaisussa poliittisen järjestelmän legitimiteetin vuoksi. Näin tapahtui vuoden 2007 eduskuntavaalien
jälkeen. Asiantuntijoiden vahvasti ennakoima punamultahallituksen toinen kausi vaihtui äänestäjien tahdosta hyvää työtä tehneeksi sinivihreäksi
hallitukseksi.
Kokoomuksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa
energiatehokkuus on tärkeä osa-alue, jonka edistämiseksi on tällä hallituskaudella tehty konkreettisia toimenpiteitä esimerkiksi asumisessa. Näitä
toimenpiteitä ovat mm. rakennusten energiatehokkuusmääräysten kiristäminen sekä suhdanneluonteiset korjausavustukset taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantaviin remontteihin. Myös
toimet yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi lisäävät kokonaisenergiatehokkuutta, kun kaavoitusratkaisuin voidaan ehkäistä esimerkiksi liikennetarpeen kasvua.
Parlamentarismi on Suomessa vahvistunut
2000-luvulla perustuslain uudistamisen johdosta. Vakiintuneeksi käytännöksi on muodostunut
se, että suurin eduskuntapuolue kutsuu muut
eduskuntapuolueet koolle ja aloittaa tunnustelut hallituksen muodostamiseksi. Hallituksen
muodostamisessa keskeisiä ovat hallituksen ohjelmaan liittyvät kysymykset ja yhteinen näkemys
niistä uudistuksista, joita suomalainen yhteiskunta tarvitsee seuraavan vaalikauden aikana.
Energiatehokkuuden roolista kokoomuksen ympäristöpoliittisessa ohjelmatyössä puoluehallitus
viittaa puoluekokouksessa annettavaan ilmastoja ympäristöpoliittiseen kannanottoon.
Kokoomus on tehnyt hyvää yhteistyötä niin Suomen Keskustan kuin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) kanssa. Suomessa on nyt
useita uskottavia vaihtoehtoja hallituspohjalle,
mikä on myönteinen asia.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
edellä esitetyn riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
76
Puoluekokous 2010 sisus.indd 76
28.5.2010 15:24:47
Aloite nro 24
hottaa jotakin heistä toiminnassaan edistämään
vapaaehtoistyötä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kanta-Espoon Kokoomus ry
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
VAPAAEHTOISTYÖ
Vapaaehtoistyö vahvistaa sosiaalista pääomaa,
yhteisöllisyyttä ja lisää terveyttä. Lisäksi yksilötasolla se tuo lisää onnellisuutta niin antajalleen
kuin ottajalleen. Vapaaehtoistyöhön liittyy myös
monia muita positiivisia vaikutuksia. Se ehkäisee ja vähentää syrjäytymistä yhteiskunnasta, lisää yhteiskuntaan sitoutumista, vähentää väkivaltaa ja polarisointia sekä toimii yhtenä työttömän
polkuna takaisin yhteiskuntaan.
Aloite nro 25
Porin Kokoomus ry
KANSOJEN YHTEISTYÖN
PUOLESTA EU:SSA
EU-lainsäädäntö takaa työvoimalle vapaan liikkuvuuden. Tämä on yksi Euroopan Unionin kansalaisten perusoikeuksista, ja jokainen EU:n kansalainen voi halutessaan elää ja työskennellä jossain muussa jäsenvaltiossa. Tämä ei kuitenkaan
toteudu oikeudenmukaisella tavalla.
Suomalaisista 37 prosenttia on vapaaehtoistoiminnassa mukana. 60 prosenttia kansasta tekisi
vapaaehtoistyötä, jos joku kysyisi. Vapaaehtoistyön merkitys kasvaa tulevaisuudessa yhä enemmän. Vuonna 2011 vietetään Euroopassa vapaaehtoistyön teemavuotta
Hallinto ja lainsäädäntö ovat lapsenkengissä. Toisessa maassa suoritetut tutkinnot eivät ole vertailukelpoisia. Valtion omistamien laitosten johdossa ei voi toimia suomen kieltä osaamaton, vaikka työnkuva vaatisi nimenomaan kansainvälisiä
verkostoja. EU:n ja Pohjoismaiden kansalaiset
ovat myös eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Kohtelun pitää olla kaikille yhtäläistä ja tasa-arvoista.
Kanta-Espoon Kokoomus esittää, että vapaaehtoistyön kehittäminen ja rakenteiden vahvistaminen
sisällytetään puolueen vaaliohjelmaan ja hallitusohjelmaan.
Puoluehallitus:
Kokoomus on viime vuosina toistuvasti korostanut vapaaehtoistyön merkitystä ja arvoa suomalaiselle yhteiskunnalle. Puolueen puheenjohtaja
Jyrki Kataisen usein toistama näkemys tiivistää
tämän sanoihin: ”Ihmisten maailmassa välittämisen vastuuta ei koskaan voi ulkoistaa yksin viranomaisten tai julkisen vallan tehtäväksi. Meidän jokaisen tulee kantaa huolta lähimmäisistämme hieman enemmän kuin mihin olemme
tottuneet.”
Koko unionin kattavat työmarkkinat loisivat vankan pohjan kaikkien taloudelle. Eikö ihmisen työ
ja hyvinvointi ole yhtä tärkeää kotimaassa kuin
muualla unionin sisällä? Ja mikäli voimme edistää sitä lähtökohtaa niin, että yhteiskuntamme
varallisuus ja tulot kasvavat samalla, on se tavoittelemisen arvoista. Nationalistinen ja protektionistinen ajattelu on muutettava aktiivisen työvoimapolitiikan, Euroopan laajuisen hyvinvoinnin
sekä talousalueen kansojen yhteistyön kukoistukseksi.
Elämään ovat jääneet vuonna 2008 alkunsa saaneet Toivotalkoot, joiden viimeinen ilmentymä
on viime toukokuussa ympäri Suomea järjestetyt
Vihertoivotalkoot . Kokoomuslaiset ovat paistaneet lättyjä vanhustentalolla, haravoineet puistoja, siivonneet roskia pihoilta, kunnostaneet leikkipuiston välineitä ja keränneet kirjoja kirjastoihin.
Kuten saman vuoden kunnallisvaaliohjelmassa todetaan: ”Ruikuttamalla ei pitkälle pötkitä,
vaan tuloksia saadaan aikaan tekemällä”. Toivo
syntyy teoista.
Porin Kokoomus ry esittää, että Kansallinen
Kokoomus r.p.:n puoluekokous kehottaisi kokoomuksen europarlamentaarikkoja toimimaan EPPryhmässä keinotekoisia protektionistisia raja-aitoja
kaataen sekä tavoittelemaan unionin laajuista
tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta kansallisuudesta riippumatta.
Edelleen Porin Kokoomus ry esittää, että Kansallinen Kokoomus r.p.:n puoluekokous velvoittaisi
puoluehallituksen, eduskuntaryhmän sekä ministerit tavoittelemaan tasa-arvoista lainsäädäntöä ja
hallintoa unionin työvoiman vapaan liikkuvuuden
suhteen.
Puoluehallitus toivoo ja uskoo, että tämä asenne
on sisäistynyt kokoomuslaisiin ja että he vaalivat
tätä asennetta omalla kotiseudullaan. Tämä on
tämän päivän Kokoomuksen vahvuus riippumatta siitä, kirjataanko se puolueen vaaliohjelmaan
tai muihin virallisiin asiakirjoihin tai ei. Jokaisen
Kokoomuksen ministerin työpöydältä pitäisi löytyä Toivon käyttöohje, joka omalla tavallaan ke-
77
Puoluekokous 2010 sisus.indd 77
28.5.2010 15:24:47
Puoluehallitus:
Maailmanlaajuiseksi talouskurimukseksi muuttuneessa rahoitusmarkkinakriisissä Suomen talouden tilannetta on pahentanut kolme tekijää.
Ensimmäinen tekijä on se, että Suomen viennin
arvosta yli puolet syntyy 21 suuren yrityksen toimesta ja että monet näistä yrityksistä ja niitä tukevat alihankkijat toimivat sektoreilla, joilla tuotantoa siirtyy jatkuvasti halvempien kustannusten maihin. Toinen tekijä on pieni palvelusektori,
jonka kehitys on jäänyt selvästi vertaismaittemme
jälkeen. Kolmas tekijä yhdistää kahta edellistä ja
koskee Suomen talouden vähäistä kansainvälistymistä niin ulkomaisen pääoman kuin osaajienkin puolesta.
Aloite nro 26
Pohjois-Savon Kokoomus ry
HARVAANASUTTUJEN ALUEIDEN
ERITYISOLOJEN HUOMIOONOTTAMINEN
EU:N ALUEPOLITIIKASSA
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan EU:n
aluepolitiikkaa vuosille 2014 - 2020. Nykyinen
istuva ja eduskuntavaalien jälkeen 2011 nimitettävä hallitus ovat päättämässä Suomen kannasta
aluepolitiikan linjauksiin ja painopisteisiin.
Päättyvällä aluepolitiikan ohjelmakaudella harvaanasutut alueet (Itä-ja Pohjois-Suomi) ovat
Suomen liittymissopimuksen nojalla saaneet erityistukea alueidensa kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Harvaan asuttujen alueiden
kilpailukyvyn vahvistamisessa keskeistä on ollut
elinkeinojen ja yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, alueen saavutettavuuden parantaminen sekä alueen omista vahvuuksista lähtevän
osaamisen vahvistaminen. Tulokset ovat olleet
vaikuttavia ja luoneet alueelle aidosti uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
Jatkossa on selvää, että pelkkä panostus tutkimusja kehitystoimintaan ei riitä takaamaan menestystä jatkuvasti kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Ratkaisevaa on se miten Suomen talous kykenee kansainvälistymään. Tämä edellyttää, että
Suomeen saadaan huomattavasti nykyistä enemmän sekä ulkomaalaisia osaajia että sijoituksia.
Ulkomaalaisten osaajien kohdalla Suomi on perinteisesti ollut selvästi muita pohjoismaita jäljessä ja nyt myös ulkomaisten sijoitusten osalta välimatka erityisesti Ruotsiin ja Tanskaan on talouskriisin myötä entisestään kasvanut jälkimmäisten
eduksi. Mikäli tämä kehitys jatkuu, kykymme pitää hyvinvointiyhteiskuntamme pohjoismaisella
tasolla vaarantuu.
Väestökeskusten ja harvaan asuttujen seutujen
sekä toisaalta EU:n kilpailukykyisten alueiden ja
taloudellisista ongelmista kärsivien alueiden välisellä yhteistyöllä voidaan edistää tasapainoista
aluekehitystä. Tärkeää on tunnistaa alueiden väliset maantieteelliset, ilmastolliset ja demografiset erot, kun mietitään ja päätetään toimenpiteistä sekä tuen suuntaamisesta. Alueiden välisen taloudellisen eriarvoisuuden poistaminen edistää
myös alueellista koheesiota, mikä puolestaan lisää niin alueellista, kansallista kuin myös koko
EU:n kilpailukykyä.
Kansainvälisesti on voitu havaita, että uudet innovaatiot syntyvät sekä muuttuvat tuotteiksi ja
palveluiksi tavallisimmin korkeaa teknologiaa
hyödyntävissä pk-yrityksissä, jotka toimivat monikulttuurisessa ympäristössä ja joilla sitä kautta
on enemmän sijoituskanavia käytössään. Suomen
menestymisen kannalta tulee olemaan ratkaisevaa, kyetäänkö meillä luomaan edellytykset toimintaympäristölle, joka mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelukonseptien kehittämisen.
Pysyvistä haitoista kärsiville alueille tarvitaan
edelleen omia alueellisia kehittämis- ja tukitoimenpiteitä, jotta ne taloudellisessa kehityksessään saavuttavat muita kilpailukykyisimpiä keskusalueita ja luovat näin uusia markkinoita sekä
lisäarvoa ja hyvinvointia alueen ihmisille.
Kokoomus katsoo Suomen talouden kansainvälistymisen olevan kansallinen prioriteetti siten, että se tukee korkean lisäarvon innovatiivisten pkyritysten syntymistä ja kasvua. Tavoitteena tulee
olla Suomi, joka on entistä houkuttelevampi kohde ulkomaalaisille osaajille ja työntekijöille. Suomalaisten oikeus saada julkista palvelua äidinkielellään ei kuitenkaan saa vaarantua.
Positiivisen kehityksen turvaaminen kaikkein
epäsuotuisimmilla alueilla edellyttää riittäviä panostuksia sekä EU- että kansallisella tasolla.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ottamaan huomioon Itä- ja
Pohjois-Suomen harvaanasuttujen alueiden erityisaseman ja erityisen tuen tarpeen EU:n tulevaan
ohjelmakauteen 2014 - 2020 vaikutettaessa.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Puoluehallitus:
Kokoomuksen mielestä aluekehityksen ensisijaisina toteuttajina ovat alueen omat toimijat.
78
Puoluekokous 2010 sisus.indd 78
28.5.2010 15:24:47
esityksen direktiiviseksi, joka on saavuttanut poliittisen hyväksynnän Euroopan Unionin Parlamentissa 05.05.2009 (Neuvoston direktiivin ref.
no on INI/2008/2330).
Alueellisella kehittämisellä turvataan yksilöille
ja perheille mahdollisuus tehdä valintoja heidän
elämänlaatuunsa ja -tilanteeseensa liittyvissä kysymyksissä. Alueiden tukemisen on aina oltava
kannustavaa ja sillä on pyrittävä yritystoiminnan
toimintaedellytysten kehittämiseen ja alueen saavutettavuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseen.
Edellä olevan perusteella Arkadian Kokoomus ry
esittää, että Kokoomuksen tulee puolueena edistää
ja myötävaikuttaa EU:n sosiaaliseen toimintaohjelmaan.
Aluerakenteen kehittyminen edellyttää saavutettavuuden parantamista niin henkilö-, tavara- kuin
tietoliikenteenkin osalta. Sinivihreän hallituksen
ehkä merkittävimpänä aluepoliittisena uudistuksena voidaan pitää laajakaistarakentamista haja-asutusalueilla julkisella, osin EU:n tuella ensimmäisenä maana EU:ssa. Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitteena on, että vuoteen 2015
mennessä 99 prosenttia vakituisista asunnoista ja
toimipaikoista on kahden kilometrin päässä 100
megabitin runkoverkosta.
Puoluehallitus:
Arkadian Kokoomus ry tarttuu kysymyksessään
ajankohtaiseen aiheeseen ottaen huomioon myös
sen, että nyt eletään EU:ssa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen on yksi vuonna 2008 uudistetun EU:n sosiaalisen toimintaohjelman painopisteistä. Muita
painopisteitä ovat lasten ja nuorten aseman parantaminen; liikkuvuuden edistäminen; terveen
elämän edistäminen; investointi ihmisiin, ihmisten taitoihin ja työpaikkoihin; syrjimättömyys sekä maailmanlaajuinen mahdollisuuksien, saatavuuden ja yhteisvastuun lisääminen.
Harvaanasuttujen alueiden erityisasema on mainittu Suomen liittymissopimuksessa, uuden Lissabonin sopimuksen artiklassa 174 ja nykyisessä
hallitusohjelmassa.
Vuosien 2014–2020 aluepolitiikkaa valmisteltaessa vaikuttaa siltä, että EU:n aluepolitiikkaa
tullaan jatkossakin harjoittamaan. Pohjoisen harvaanasutuilla alueilla eli Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomessa EU-tuki on erityisen merkityksellinen. Esimerkiksi Itä-Suomen n. 500 miljoonan
euron tukipaketista (vuosille 2007–13) harvaanasuttu tuki on noin puolet. Koska muut EU:n
aluepoliittiset tuet ovat laskusuunnassa, juuri
harvaanasuttujen alueiden tuki on mahdollista
säilyttää. Tämä on myös Suomen kokonaisetu,
koska näin Suomi saisi takaisin osansa EU:n nettomaksajana.
Komissio on parhaillaan valmistelemassa jo uutta Eurooppalaista sosiaalista toimenpideohjelmaa kaudelle 2010 – 2015. Sen kehittämisessä
tärkeää on jatkuvuus. Monissa tärkeissä asioissa on edistytty ja työtä on uusien ohjelmien puitteissa jatkettava. Uusia ohjelmia on rakennettava
jo tehdyn työn päälle. Sosiaalipoliittinen uudistamistyö edellyttää aina pitkäjänteisyyttä.
Vuonna 2008 uudistetun EU:n sosiaalisen toimintaohjelman keskeiset tavoitteet ovat oikeat ja
niitä on kokoomuksen kaikin keinoin edistettävä
ja myötävaikutettava tavoitteiden saavuttamiseen
paitsi Suomessa myös koko Euroopassa.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Täysin ongelmattomia laajat toimintaohjelmat
eivät kuitenkaan ole. Ohjelmissa on useita ulottuvuuksia.Yksityiskohtaisesti ohjelman esityksiin
on siis perusteltua ottaa kantaa asiakokonaisuuksien tai yksittäisten asioiden tullessa normaaliin
käsittelyyn.
Aloite nro 27
Arkadian Kokoomus ry
EU:N SOSIAALISTA
TOIMINTAOHJELMAA TUETTAVA
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
EU:n komissio antoi heinäkuun 2.päivänä 2008
tiedonannon Euroopan Unionin Parlamentille, Neuvostolle sekä Talous-ja Sosiaalikomitealle uudistetuksi sosiaaliseksi toimintaohjelmaksi.
Tiedonanto pitää sisällään ehdotuksen syrjinnän
ja yhdenvertaisuuden puutteeseen puuttumisen
myös työelämän ulkopuolisissa suhteissa.
Nyt mainitun EU:n komission tiedonannon perusteella on Euroopan Unionin Neuvosto tehnyt
79
Puoluekokous 2010 sisus.indd 79
28.5.2010 15:24:48
Puoluehallitus:
Puoluehallitus esittää, että aloitteeseen vastattaisiin
puoluekokoukselle annettavalla ulko- ja turvallisuuspoliittisella kannanotolla.
Aloite nro 28
Kokoomuksen opiskelijaliitto
Tuhatkunta ry
DEMOKRATIA JA IHMISOIKEUDET
PALAUTETTAVA VENÄJÄLLE –
KOKOOMUKSEN TUETTAVA VENÄJÄN
DEMOKRAATTISIA VOIMIA
Aloite nro 29
Kokoomuksen opiskelijaliitto
Tuhatkunta ry
Suomen suurella naapurimaalla ei ole pitkää
demokratian perinnettä. Aikanaan lyhyt demokraattinen vaihe päättyi vuonna 1917 Leninin
johtamien bolshevikkien vallankaappaukseen,
josta sai alkunsa seitsemän vuosikymmenen mittainen kommunistinen diktatuuri, joka erityisesti Leninin ja Stalinin valtakausilla johti lukemattomaan kärsimykseen ja kymmeniin miljooniin
kuolonuhreihin.
EU:LLE JA USA:LLE YHTEINEN
VAPAAKAUPPA-ALUE
Euroopan unioni ja Yhdysvallat vastaavat yhdessä puolesta maailman bruttokansantuotteesta, kolmannesta maailman tavarakaupasta ja 40
prosenttia palveluista. Kaupankäyntiä EU:n ja
USA:n välillä kuitenkin vaikeuttavat monimutkaiset tullimaksujärjestelmät, investointirajoitukset ja standardikäytännöt.
Neuvostoliiton viimeinen johtaja Gorbatshov
demokratisoi Neuvostoliittoa, mutta kehitys pysähtyi vuonna 1991 vanhoillisten vallankaappaukseen jonka kukisti demokratiaa kannattanut
Jeltsin. Jeltsinin nousu de facto korkeimpaan valta-asemaan koko entisen Neuvostoliiton alueella
johti koko liittovaltion hajoamiseen.
Kaupan vapauttaminen EU:n ja USA:n välillä
on suuritöinen haaste. Tarkoitusta varten vuonna
2007 perustettu transatlanttinen talousneuvosto
TEC ei ole edistynyt työssään mainittavasti puutteellisten resurssien ja heikon poliittisen taustatuen vuoksi. Yhteisen vapaakauppa-alueen tarpeetonta viivästymistä ei tule enää sallia.
Jeltsinin demokraattinen Venäjä vuosina 1991 –
1999 oli ajoittain sekasortoinen mutta hallintomuodoltaan kuitenkin avoin ja kansanvaltainen,
vaikkakin hatarasti. Venäjä myös pyrki kunnioittamaan ihmisoikeuksia.
Yhteinen vapaakauppa-alue toimisi esimerkkinä
muulle maailmalle sitoutumisesta niiden esteiden raivaamiseen, jotka ovat aidon globaalin vapaakaupan toteutumisen tiellä. Se loisi myös painetta vauhdittaa WTO:n sisällä käytäviä, hitaasti
ja tehottomasti eteneviä neuvotteluja maailmankaupan vapauttamiseksi. EU:n ja USA:n välisen
kaupan vapauttamisen tavoitteena ei tule olla tullimuurien pystyttäminen muuta maailmaa vastaan. Näiden kahden johtavan talouden välinen
tiiviimpi yhteistyö tulee pitää avoimena muille
maille, jotka haluavat myöhemmin liittyä siihen
mukaan.
Vuodesta 1999 maassa vallassa on useiden Venäjä-asiantuntijoiden näkemyksen mukaan ollut turvallisuuspalvelutaustainen sekurokratian
klikki. Toisinajattelijoita ja valtaapitäville kriittisiä toimittajia on kadonnut ja murhattu, ihmisoikeuksia poljettu ja demokratia on saanut väistyä
valtapuolue Yhtenäisen Venäjän ja johtavan sekurokratian autoritaarisen hallinnon tieltä. Vaaleja
ei enää ole puolueettomien vaalitarkkailijoiden
mukaan voitu pitää vapaina ja rehellisinä, ja opposition toiminta on pyritty estämään.
Maailmanlaajuinen talouskriisi johtaa helposti lyhytnäköisen protektionistisen ajattelun voimistumiseen valtioiden kauppapolitiikassa. Ulkomaankaupasta riippuvaisen Suomen velvollisuus on toimia vapaan kaupan puolestapuhujana
myös vaikeampina aikoina. Vuonna 2009 USA oli
Saksan, Ruotsin ja Venäjän jälkeen Suomen neljänneksi tärkein vientimaa. Vapaakaupan edistäminen EU:n ja USA:n välillä olisi siis myös suoraan Suomen etu.
Venäjä on suuri ja tärkeä maa ja silta Euroopan ja
Aasia välissä. Onkin tärkeää että Venäjä pyritään
saamaan takaisin demokratian ja ihmisoikeuksien tielle tukemalla demokraattisia voimia ja avoimesti kritisoimalla ihmisoikeuksien polkemista.
Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa
Kansallisen Kokoomuksen puoluehallituksen ja
kehottaa ministeriryhmää sekä eduskuntaryhmää
toimimaan siten, että Venäjän demokraattista oppositiota kuten Toinen Venäjä -liikettä ja ihmisoikeusloukkauksista kertovia järjestöjä tuetaan ja
ihmisoikeusloukkauksia ja demokratian polkemista
kritisoidaan avoimesti.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous
velvoittaa puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää tukemaan aktiivisesti TEC:n työtä ja tavoitteita sekä
toimimaan aloitteellisesti yhteisen vapaakauppaalueen perustamiseksi Euroopan unionin ja USA:n
välille.
80
Puoluekokous 2010 sisus.indd 80
28.5.2010 15:24:48
Puoluehallitus:
Maailmanlaajuinen talouskriisi näyttää laantumisen merkkejä erityisesti Aasiassa, mutta myös
Yhdysvalloissa. Vaikka Euroopan unionin kilpailuasema juuri tällä hetkellä näyttää heikolta, on
erittäin tärkeää, että johdamme omalla esimerkillä avoimen ja yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän kehittämistä. Maailma voi edelleenkin ajautua itse
itseään ruokkivan protektionismin kurimukseen,
vaikka pelko protektionististen toimien merkittävästä lisääntymisestä ei olekaan toteutunut.
ole sellaisia merkittäviä kaupanesteitä, jotka vaikuttaisivat niillä vientisektoreilla, joilla Suomi on
vahvoilla.
Olisi kuitenkin suuri virhe jäädä makaamaan laakereille suhteissaYhdysvaltoihin. Kokoomus kannattaakin voimakkaasti transatlanttisen talousneuvoston TEC:in toiminnan kehittämistä niin,
että sen avulla kyetään entisestään lisäämään
unionin ja Yhdysvaltojen välisiä investointeja ja
kauppaa. Erityisen tärkeää olisi löytää neuvoston
kautta keinoja edistää kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen vastaista toimintaa kaupan ja investointien avulla.
Kokoomus katsoo tämän edellyttävän, että Suomen ja Euroopan unionin tulee välttää niin pitkälle kuin mahdollista itsekkyyteen ja puhtaasti kansallisiin etuihin tähtäävää politiikkaa kuten
protektionismia. Tämän linjan tulee koskea unionin toimintaa niin kansainvälisesti kuin sisämarkkinoillakin.
Talousneuvoston positiivinen agenda esimerkiksi
ympäristöteknologian viennin edistämiseksi kehitysmaihin loisi suotuisan ilmapiirin niiden todella vaikeiden kaupallisten pullonkaulojen kuten lentokonevalmistajien tukien tai geneettisesti
valmistettuja elintarvikkeita koskevien rajoitusten poistamiseksi. Tätä kautta tartuttaisiin niihin ongelmiin, jotka vääjäämättä vaikeuttaisivat
myös oikeudellisesti sitovan kauppasopimuksen
aikaansaamista Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä.
Ulkomaankaupasta riippuvaisen Suomen kannalta onkin ollut ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat sekä Maailman
kauppajärjestön WTO:n, Taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n että G20-ryhmän puitteissa edellyttäneet itseltään ja muilta valtioilta
toimia, jotka ovat tasapuolisia, avoimia sekä tilapäisiä ja jotka mahdollisimman vähän haittaavat
maailmantalouden kasvun kannalta elintärkeää
kansainvälistä kauppaa. Hallituspuolueena Kokoomus on voimakkaasti edistänyt tätä toimintalinjaa.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen ja puoluekokoukselle annetun ulko- ja
turvallisuuspoliittisen kannanoton riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 30
Kokoomus katsoo, että kriisi pitää myös nähdä
mahdollisuutena kriittisesti tarkastella omaa tuotantorakennetta ja niitä vientimarkkinoita, joihin
aikaisemmin panostettiin ja sitä kautta löytää uuden ja ekologisesti kestävän taloudellisen kasvun
ura. Tästä huolimatta kauppasuhteemme Yhdysvaltoihin ovat ja tulevat myös jatkossa olemaan
erittäin tärkeät.
Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry
KEHITYSAPU JA SEN MÄÄRÄ
MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN
Kehittyneiden maiden yhteistyöelimen OECD:n
(Organisation for Economic Cooperation and
Development) vuonna 1970 sovittu tavoite velvoittaa nämä maat osallistumaan kehitysmaiden
taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi vähintään 0,7 %:n osuudella bruttokansantuotteesta (BKT). Ulkoministeriön tilaston mukaan vuosien 1988 – 2008 aikana Suomi on valtiona sijoittanut kehitysyhteistyöhön
vuosittain 0,32 – 0,58 % BKT:stä ja yhteensä
yli 10 miljardia euroa (10 316 400 000 €). Vuonna 2009 kehitysyhteistyöhön käytettiin 915,6
miljoonaa euroa. Lisäksi erilaiset avustusjärjestöt avustavat kehitysmaiden ihmisiä omien ohjelmiensa puitteissa.
Yhdysvallat on kaupan kokonaisarvolla mitattuna Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani Saksan, Ruotsin, Venäjän ja Hollannin jälkeen.
Kahdenvälisten kauppavirtojen lisäksi Yhdysvallat vaikuttaa epäsuorasti suomalaiseen vientiteollisuuteen Saksan ja Ruotsin viennin kautta sekä suoraan esimerkiksi Hollannin kautta, jonka
satamien läpi iso osa Euroopan kauppavirroista kulkee.
On erittäin tärkeä havaita, että suomalaisen viennin kannalta mustana vuonna 2009 vienti Yhdysvaltoihin putosi ”vain” vajaa 14 prosenttia, kun
vientimme esimerkiksi Venäjälle putosi 47, Italiaan 38, Saksaan 29 ja Japaniin 30 prosenttia. Tästä voidaan suoraan päätellä, että Yhdysvalloissa ei
Historiallisesti ajateltuna kehitysapu on eräänlaista kehittyneiden maiden korvausta siitä, että ovat
muutamien vuosisatojen ajan kupanneet kehitysmaiden luonnonvaroja ja sortaneet paikallisia
81
Puoluekokous 2010 sisus.indd 81
28.5.2010 15:24:48
Edelliseen alustukseen perustuen Pohjanmaan Kokoomusnuoret esittää, että tämän aloitteen hyväksymällä puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta
sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää
toimimaan siten, että nykyisellään ilmeisen holtittoman kehitysyhteistyövarojen tuhlauksen sijasta
varat käytetään jatkossa kustannustehokkaasti
tukemaan kehitysmaiden ja kansalaistensa omaa,
ahkeruuteen ja työntekoon perustuvaa vastuunkantoa ja vaivannäköä tulevaisuudesta. Naisten
kouluttaminen, insinöörien kouluttaminen, mikrorahoitus, kyläpankkitoiminta, syntyvyydensäätely
sekä kokonaisvaltainen, loppuun asti kohdennettu
konkreettinen apu olkoon jatkossa Suomen tukea
kehitysmaille mittavien valuuttasiirtojen sijaan.
kansoja. On erikoista, että Suomi ja suomalaiset
kansana osallistuvat tähän sinänsä oikeutettuun
itseruoskintaan, vaikka olemme käytännössä itse
olleet kolonialististen maiden hyväksikäytön kohteena vuosisatojen ajan. Yli 50 vuoden ajan ovat
OECD-maat avustaneet kehitysmaita tuhansilla
miljardeilla. Kööpenhaminan ilmastokokouksen
yhteydessä tähän pottiin kilahtivat vielä lisävoittoluokat avustamaan kehitysmaita ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Luonnonvaroiltaan rikas ja sitä kautta afrikkalaisittain vauras maa Rhodesia vaihtoi 1979 nimensä Zimbabweksi ja alkoi samalla nostaa kansainvälistä kehitysapua. Nykyään Zimbabwe on
yksi maailman korruptoituneimmista ja köyhimmistä maista, samalla kun valtaan 80-luvulla demokraattisin menoin noussut, nyttemmin väkivaltaisen hallinnon turvin diktaattoriksi alkanut
Robert Mugabe perheineen elää kehitysapurahoineen leveästi. Tämä kehitys on nähtävissä useassa maassa, joissa diktaattori ja/tai heimopäällikkö
toisensa jälkeen teurastaa kansaansa kehitysapurahoilla ostetuin asein ja voi hyvin länsimaiden
heille maksamien miljardien turvin. Ironisesti kehitysapu onkin usein määritelty rikkaiden maiden köyhien antamaksi tueksi köyhien maiden
rikkaille. Maailmanpankin World Development
Indicators 2009 –julkaisussa on tilastokuvio, jonka mukaan kymmenen vuoden keskiarvolla mitattuna Afrikan maiden talouskasvu on kääntäen
verrannollinen kehitysapupanostuksiin verrattuna. Eli mitä enemmän näitä maita rahavaroin tuetaan, sitä huonompi on niiden tilanne. Mikäli
kehitysmaiden taloudet olisivat kehittyneet hyvien aikeiden mukaisesti, ne olisivat nyt BKT-luvuiltaan Espanjan ja Portugalin kaltaisten maiden kanssa samalla tasolla. Niin ikään Afrikassa
sijaitseva Ghana on taas hyvä esimerkki siitä, millaiset toimet auttavat ulos köyhyydestä. Ghanassa
on saatu aikaan markkinatalous, kasvava matkapuhelintiheys sekä jonkinlainen oikeusvaltio sopimuskulttuureineen.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus esittää, että aloitteeseen vastattaisiin
puoluekokoukselle annettavalla ulko- ja turvallisuuspoliittisella kannanotolla.
Aloite nro 31
Töölön Kansallisseura ry
KEHITYSAVUN
JAKOTAPOJA ON UUSITTAVA
Suomen kehitysapupanosta ei ole nostettu sovitulle tasolle. Tämän lisäksi apu usein annetaan
rahana ja valvonta ontuu. Parempi tapa tukea kehitysmaiden taloutta olisi antaa suoraan suomalaista teknologiaa tai suomalaisia tuotteita kohdemaahan, tietenkin siten, että hankkeiden valvonta
on tasokasta jo Suomessa. Suoran rahallisen tuen
antaminen kohdemaahan pitää lopettaa.
Edellisen perusteella Töölön kansallisseura esittää,
että puoluekokous Velvoittaa puolueen johdon ja
kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla
maamme kehitysyhteistyö suunnataan suomalaisen
osaamisen viemiseksi ja suorasta rahallisesta tuesta
kohdemaahan luovutaan.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus esittää, että aloitteeseen vastattaisiin
puoluekokoukselle annettavalla ulko- ja turvallisuuspoliittisella kannanotolla.
Miksi räjähdysmäisesti lisääntynyttä sortoa, inhimillistä hätää ja kansanmurhia tuetaan verovaroin? Miksi kehitysavun myötä diktatuureiksi
muuttuneita maita tuetaan suorin rahalahjoituksin? Siksi että he huippukokouksissa kehtaavat niitä vaatia ja sinisilmäiset maksajat antavat
aneensa ilomielin. Hyvää tarkoittavat vaate- ja
ruokalahjoitukset heikentävät paikallisen teollisuuden toimintamahdollisuuksia eli hyvinvointia.
Kehitysmaissa on huomattavat määrät luonnonvaroja ja potentiaalia, joiden räikeän väärinkäytön mahdollistaa juurikin kehitysapu tarjoamalla
kasvualustan väkivaltaisille diktatuureille, ääri-ilmiöille ja sorrolle.
Aloite nro 32
Joensuun Opiskelevat Porvarit ry
SUOMEN TULEE LIITTYÄ POHJOISATLANTIN PUOLUSTUSLIITTOON
Joensuun Opiskelevat Porvarit uskovat vahvasti, että Suomella ei ole mitään muuta mielekästä vaihtoehtoa, kuin hakea välittömästi Naton jäsenyyttä.
82
Puoluekokous 2010 sisus.indd 82
28.5.2010 15:24:48
kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että
Suomi hakee viipymättä Naton jäsenyyttä.
Kylmä sota on mennyttä, Neuvostoliitto on kaatunut, joten meillä ei ole enää mitään syytä pelätä ”Idän karhun” reaktiota, kun liitymme Natoon. Suomi ja Venäjä ovat kuitenkin molemmat
Naton yhteistyökumppaneita. Jäsenmaita on tällä
hetkellä 28 ja yhteistyökumppanimaita 22.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus esittää, että aloitteeseen vastattaisiin
puoluekokoukselle annettavalla ulko- ja turvallisuuspoliittisella kannanotolla.
Tällä hetkellä Suomi saattaa sotakalustoaan Nato-yhteensopivaksi ja osallistuu Naton harjoituksiin ympäri maailmaa. Maksamme, mutta emme pääse pöytiin, jossa meitäkin koskevia asioita päätetään. Nykyinen käytäntö on lähes tyhmin
mahdollinen
Aloite nro 33
Lapin Kokoomusnaiset ry
ARKTISEN POLITIIKAN
VALMISTELU LAPPIIN
Vaikka Nato (North Atlantic Treaty Organisation = Pohjois-Atlantin Sopimusorganisaatio) ei
ole enää lännen sotilasliittouma itää vastaan, artikla 5 (turvatakuu) takaa Naton olevan vieraille
valloille pelote ja tarvittaessa myös sotilaallinen
tuki Suomeen kohdistuvaa sotilaallista hyökkäystä vastaan. Mikään vieras valtio ei koko Naton
historian aikana ole hyökännyt yhtäkään Natomaata vastaan.
EU-ulkoministerien kokoontumisessa keväällä
2010 Saariselällä esille nousi Euroopan unionin
arktinen informaatiokeskus ja sen sijoittaminen
Rovaniemelle. Lappilainen tutkimus ja osaaminen olivat ansaitusti esillä perusteluina keskuksen
sijoituspaikalle. Suomalaismepit ovat ajaneet Euroopan parlamentissa Arktisen informaatiokeskuksen sijoittamista Rovaniemelle, missä arktista tutkimusta on jo ennestään. Toiminnallinen
informaatiokeskus sopisi erinomaisesti Rovaniemen Arktisen keskuksen yhteyteen.
NATO on länsimaiden yhteistyöfoorumi niin
tsunamien, terroristi-iskujen, kansanmurhien
kuin avoimien, valtioiden välisten sotien estämiseksi ja tarvittaessa ratkaisemiseksi. Kylmä sota
on korvattu kriisienhallinnalla.
On herätty siihen, että arktisten alueiden asiat
vaativat yhteistä koordinaatiota Euroopan unionissa. EU:n ulkoministeri Ashton ei ole ottanut
suoraan kantaa keskuksen sijoituspaikkaan. On
jatkettava aktiivista lobbausta sen eteen, että informaatiokeskus saadaan Suomeen ja Rovaniemelle. Lopullisen päätöksen tekee Euroopan komissio.
Suomen ei kuitenkaan tule Natoon liittymisen
myötä ajaa alas omia, toimivia puolustusvoimiaan, vaan yleinen asevelvollisuus tulee edelleen
säilyttää.
On kuitenkin fakta, että viimeistään 2020-luvulla
huomattava osa Suomen sotakalustosta, sisältäen mm. F18-hävittäjämme, tulee vanhenemaan,
eikä meillä ole tämänhetkisellä puolustusvoimien
budjetilla mahdollisuutta uusia niistä kuin murto-osa. Viimeistään silloin asetamme maamme
alttiiksi avoimelle hyökkäykselle, jos meillä ei ole
Naton turvatakuita.
Suomessa arktisia alueita koskevaa kansallista
päätöksentekoa tehdään monissa eri ministeriöissä. Arktisen informaatiokeskuksen lisäksi kansallisen arktisen politiikan valmistelutyön sijoittaminen sinne, missä sen osaaminen on, kasvattaisi
koordinaatiosta saatavaa hyötyä ja synergiaa. Lapissa tätä osaamista luonnollisesti on, ja siksipä
Lapin Kokoomusnaiset esittävät kansallisen arktisen politiikan valmistelu- ja suunnittelutyön sijoittamista Lappiin.
Kokoomus ei saa olla se taho, joka toteaa, ettei
Natoon liittyminen ole ajankohtaista tällä(kään)
vaalikaudella tai että haluamme jäädä ulkopuolelle.
Lapin Kokoomusnaiset tukevat harkittuja ja hallittuja alueellistamisprosesseja. Alueellistamisella on valtioneuvoston mukaan laaja poliittinen ja
kyselytutkimusten perusteella kansalaisten tuki.
Alueellistaminen tasapainottaa Suomen alueellista kehitystä, tukee työllisyyttä ja edistää alueellista tasa-arvoa. Alueellistamistoimia on siten
jatkettava ja ministeriöiden on tutkailtava alueellistamismahdollisuuksiaan edelleen. Alueellistamisen tulee olla osa tavanomaista hallinnon ja
muiden toimintojen kehittämistoimintaa. Siihen
tulee suhtautua prosessina, joka etenee hallitusti.
Asiasta ei tule järjestää kansanäänestystä, mutta
kansalaisten pelottelu Natoon liittyvien uhkakuvien maalailulla tulee sen sijaan lopettaa ja kertoa heille, mikä 2010-luvun Nato on.
Suomettumisen aika on ohi.
Edellä olevan perusteella Joensuun Opiskelevat
Porvarit esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja
83
Puoluekokous 2010 sisus.indd 83
28.5.2010 15:24:48
Aloitteen keskeinen tavoite vastaa Kokoomuksen
historiallista alkuperäistä tavoitetta Suomen hallitusmuodosta.
Yksi positiivinen esimerkki alueellistamisesta on
2000-luvun alussa Rovaniemelle silloisen sisäministeri Ville Itälän alueellistama poliisin tietohallintokeskus, joka sittemmin on muuttunut ja
laajentunut hallinnon tietotekniikkakeskukseksi,
Haltikiksi. Virasto on yksi merkittävä työnantaja
Lapissa, puhumattakaan sen mukana tuomista
muista positiivisista työllistämisvaikutuksista.
Lokakuun 9. päivänä 1918 eduskunta valitsi Suomelle kuninkaaksi Hessenin prinssi Friedrich
Karlin, josta piti tulla Suomen kuningas Väinö
I. Päätös syntyi Kansallisen Kokoomuksen edeltäjän, Vanhasuomalaisen puolueen, keskeisellä
myötävaikutuksella. Vuoden 1918 loppupuolella
kävi kuitenkin selväksi, että länsivallat eivät tunnustaisi Suomen itsenäisyyttä, jos maata hallitsisi
saksalainen ruhtinas. Kuninkuus kävi siten mahdottomaksi etenkin kun Saksa hävisi sodan ja antautui marraskuussa. Friedrich Karl luopui lyhytaikaiseksi jääneestä kuninkuudestaan näkemättä
koskaan valtakuntaansa.
Edellä esitetyn perusteella Lapin Kokoomusnaiset
ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa Kokoomuksen eduskunta-, europarlamentti- ja ministeriryhmän tekemään:
1) työtä Euroopan unionin arktisen informaatiokeskuksen saamiseksi Rovaniemelle sekä
2) selvityksen kansallisen arktisten alueiden politiikan valmistelu- ja suunnittelutyön keskittämisestä Lappiin.
Kuningaskysymyksellä oli Suomen sisäpolitiikkaan suuri vaikutus. Katkera kuningaskiista repi rikki porvaririntaman ja hajotti vanhasuomalaisen ja nuorsuomalaisen puolueen. Vanhasuomalaisten enemmistö oli monarkian kannalla ja
heihin liittyi myös runsaasti nuorsuomalaisia.
9. päivänä joulukuuta tasavallan kannattajat ja
saksalaissuutauksen vastustajat perustivat oman
puolueen, joka sai nimekseen Kansallinen edistyspuolue. Sen keulahahmoksi nousi K.J. Ståhlberg. Puolueen kannattajat olivat lähinnä nuorsuomalaisia, mutta mukana oli myös vanhasuomalaisia. Vaaleissa 1917 viisi paikkaa saanut
kansanpuolue liittyi myös puolueeseen.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus esittää, että aloitteeseen vastattaisiin
puoluekokoukselle annettavalla ulko- ja turvallisuuspoliittisella kannanotolla.
Aloite nro 34
Joensuun Opiskelevat Porvarit ry
SUOMESTA TEHTÄVÄ MONARKIA!
Joensuun Opiskelevat Porvarit ry vaatii että Suomen on siirryttävä välittömästi monarkiaan. Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan joulukuussa 2009 on Suomen presidentistä tullut
ulkopoliittinen rasite, joka hidastaa asioiden selkeää eteenpäin viemistä. Kenelle EU:n presidentti soittaa, kun hän soittaa Suomen poliittiselle
ykkösnimelle? Suomen kansa kaipaa itselleen todellista arvojohtajaa ja edustuskuvaa, ja siksi JOPO ry katsoo että tarkoitusta parhaiten vastaa
eurooppalainen monarkia järjestelmä. Miksi järjestämme joka kuudes vuosi kalliit vaalit saadaksemme henkilön, jonka poliittinen valta on huvennut olemattomiin ja kansansuosio on niin ja
näin? Itsenäisyytemme alkuaikojen epäröinti tulee korjata!
Vanhan puoluejaotuksen hajotessa myös monarkiaa kannattavat vanhasuomalaiset ja nuorsuomalaisten itsenäisyysmiehet yhdistivät voimansa.
Nämä ryhmät ryhtyivät valmistelemaan yhteistoiminnan aikaansaamista lujaa hallitusvaltaa kannattavien voimien kokoamiseksi. Tässä tarkoituksessa valittiin nelihenkinen toimikunta valmistelemaan yleistä kokousta.
Toimikunnan jäsenet, Hugo Suolahti, Ernst Nevanlinna, Kyösti Haataja ja K.R. Brotherus, kutsuivat koolle kokouksen Vanhalle ylioppilastalolle joulukuun 9. päiväksi 1918. Paikalle saapui yli
600 henkeä, jotka perustivat porvarillisen yhteispuolueen, jonka tarkoituksena oli koota yhteen
kaikki yhteiskuntaa rakentavat piirit. Valittu väliaikainen puoluehallitus valitsi uuden Kansallisen Kokoomuspuolueen puheenjohtajaksi Hugo
Suolahden.
Edellä olevan perusteella Joensuun Opiskelevat
Porvarit esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja
kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että
Suomesta tehdään perustuslaillinen monarkia.
Kokous hyväksyi puolueelle sen ensimmäisen ohjelman, jonka keskeinen vaatimus koski hallitusmuotoa. Kokous katsoi monarkian olevan edelleen parhaan hallitusmuodon uudelle valtiolle. Hallitusmuotokysymys ei kuitenkaan saanut
eduskunnassa kokoomuksen toivomaa ratkaisua
ja Suomesta tuli tasavalta.
Puoluehallitus:
Joensuun Opiskelevat Porvarit ry esittää aloitteessaan, että Suomen perustuslakia on muutettava ja maasta on tehtävä monarkia.
84
Puoluekokous 2010 sisus.indd 84
28.5.2010 15:24:48
Kokoomuksen puoluehallitus vaalii ja arvostaa
näitä puolueen historiallisia juuria. Tästä huolimatta kokoomus on jo pitkään ja johdonmukaisesti kannattanut vahvasti nykyisen perustuslakimme ensimmäisen lauseen mukaista Suomen
valtiosääntöä, jonka mukaan Suomi on valtiomuodoltaan tasavalta.
On kuitenkin selvää, että tasavallan presidentin
palkka ja sen verokohtelu muodostavat kokonaisuuden, joka tulee ratkaista samassa yhteydessä.
Luonteva tilanne tämän tyyppiselle yleistarkastelulle on vaalikauden vaihde.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
Aloite nro 36
Aloite nro 35
Tampereen Kokoomusteekkarit ry
Töölön Kansallisseura ry
PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN
TASAVALLAN PRESIDENTIN
PALKKA JA ELÄKE VEROLLISIKSI
Monessa maassa on erillinen perustuslakituomioistuin, ja Suomessa eduskunnassa on eduskunnan oma perustuslakivaliokunta.
Kyseinen verottomuus on outo jäänne tsaarinvallanajan ajattelutavoista ja sotii räikeästi nykyaikaista länsimaista demokratiaa vastaan. Jokaista Suomen kansalaista tulee kohdella yhdenvertaisesti lain - myös verolakien – edessä.
Suomessa järjestelmänä on siis, että Eduskunnan
omat kansanedustajat valvovat oman toimintansa perustuslainmukaisuutta omalla perustuslakivaliokunnallaan.
Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous
velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla Suomen tasavallan
presidentin palkka ja eläke saatetaan veronalaisiksi.
Aloitteen tekijöille on kuitenkin tullut mieleen,
että pidemmällä aikavälillä voi tulla ongelmia perustuslainmukaisuuden tulkinnassa, jos/kun nykyiset perustuslakivaliokunnan edustajat väistyvät tehtävästään. Nykyisillä edustajilla ja nykyisillä malleilla on pärjätty tähän saakka.
Puoluehallitus:
Töölön Kansallisseura ry esittää Suomen tasavallan presidentin palkan ja eläkkeen saattamista veronalaisiksi yhdenvertaisesti muiden suomalaisten palkkojen ja eläkkeiden kanssa. Verottomuudesta on säädetty tuloverolain 87 §:ssä, jonka
mukaan tasavallan presidentin toimen hoitamisesta saatu palkkio, eläke, perhe-eläke ja valtiolta
näiden lisäksi saatu asunto- tai muu etu eivät ole
veronalaista tuloa. Vastaava verottomuus-säännös
löytyy myös tasavallan presidentin palkkiosta säädetystä laista. Verottomuussäännös kattaa laajasti edut, jotka annetaan toimen hoitamisen perusteella. Tällä perusteella on katsottu verottomiksi
myös eläkkeellä olevien entisten tasavallan presidenttien palvelut.
Tämän vuoksi mieleen on tullut, että onko Suomessa pitkällä aikavälillä luotava oma, erillinen
perustuslakituomioistuin, jonka jäsenet voisivat
perehtyä laajemmin eri aiheiden perustuslainmukaisuuden. Käytännössä perustuslainmukaisuuden määrittely vaatii oman perehtymisaikansa,
jotta päätökset perustuslainmukaisuudesta ovat
oikeasti perusteltuja.
Tämän vuoksi aloitteen tekijöillä on tullut mieleen, että erillisestä perustuslakituomioistuimesta voisi teettää selvityksen. Tämä selvitys ei tietenkään pakota tai määrää luopumaan nykyisestä perustuslakivaliokunnasta.
Tämän vuoksi ehdotuksena on puoluekokoukselle
seuraava päätös.
On selvää, että palkkion verottomuus on lähinnä historiallinen jäänne, ja samankaltaista säännöstä tuskin säädettäisiin uutena verovapautena
nykypäivänä. Erilaiset verotuksessa tehtävät vähennykset ovat olleet hiljattain pinnalla alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla verotuksen
kokonaisuudistusta pohtivan työryhmän työn yhteydessä, sillä erilaiset vähennykset pienentävät
tuntuvasti verokertymää. Erilaisten vähennysten
ja verottomuuksien määrää on tulevina vuosina
pikemminkin karsittava selvästi mahdollisimman
laajan veropohjan saavuttamiseksi.
1) Puoluekokous edellyttää, että jäljellä olevalla
vaalikaudella 2007 – 2011 laaditaan selvitys
erillisestä perustuslakituomioistuimesta, erillisen
perustuslakituomioistuimen eduista, erillisen perustuslakituomioistuimen haitoista sekä erillisen perustuslakituomioistuimen toteutusmahdollisuuksista.
On aivan selvää, että selvityksen tuloksena voi olla
päätelmä, että nykyinen perustuslakivaliokunta on
toimiva järjestelmä, mutta selvitys antaisi paremman pohjan nykyjärjestelmälle.
85
Puoluekokous 2010 sisus.indd 85
28.5.2010 15:24:48
Puoluehallitus:
Aivan kuten aloitteen tekijät toteavat, Suomessa
toisin kuin monissa muissa maissa ei toistaiseksi
ole katsottu tarpeelliseksi perustaa erillistä tuomioistuinta tutkimaan lakien ja tai kansainvälisten sopimusten perustuslainmukaisuutta.
Aloite nro 37
Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry
SUOMEN SOTASYYLLISYYSTUOMIOT PURETTAVA
Pariisin rauhansopimus vahvistaa seuraavasti:
”Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja
osallistuttuaan sen rinnalla sotaan Sosialististen
Neuvostotasavaltojen Liittoa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja muita Yhdistyneitä Kansakuntia
vastaan, on osaltaan vastuussa tästä sodasta…”
Perustuslakivaliokunnalla on suomalaisessa järjestelmässä tehtävänä lakien perustuslainmukaisuuden ennakkovalvonta perustuslain 74 §:n
perusteella. Vaikka perustuslaissa siis edelleen
painopiste on lakien perustuslainmukaisuuden
ennakkovalvonnassa, perustuslain mukaan kaikkien tuomioistuinten on käsiteltävänään olevassa
asiassa annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen tuomioistuimen ratkaistavana olevassa yksittäistapauksessa
olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa (HE 1/1998 vp, s. 163).
Suomi onkin kantanut sotasyyllisen leimaa tuomitsemisesta lähtien, vaikka mm. presidentti Rytiä pidetään nykyään lähes kansallissankarina sekä jatkuvasti vakuutellaan, että suomettumisen
aika on ohi, ja suhteita Venäjään rakennetaan
puhtaalta pöydältä.
Tuomioistuin ei siis saa soveltaa ylemmän tason
normin kanssa ristiriidassa olevaa alemman tason säännöstä. Tuomioistuin ei voi arvioida yleisesti ja ilman konkreettista oikeustapausta lakien
säännöksiä suhteessa perustuslakiin. Tutkimistoimivalta on myös rajoitettu tilanteisiin, jossa lain
säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Lisäksi ristiriitatilanteessa tuomioistuin ei voi julistaa säännöstä perustuslainvastaiseksi, vaan se voi ainoastaan jättää
lain säännöksen soveltamatta kyseisessä yksittäistapauksessa. Näin ollen tuomioistuimen ratkaisu
ei sellaisenaan heijastu lain säännöksen voimassaoloon käsiteltävän oikeusjutun ulkopuolella, vaan
tämä edellyttää eduskunnan nimenomaista lainsäädäntötointa.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen: itse asiassa tilanne on absurdi ja länsimaisen oikeustajun
vastainen, ja siitä voi olla edelleen haittaa Suomen suhteille Venäjään. Kokoomuslainen J. K.
Paasikivi totesi aikoinaan että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. On siis myös tunnustettava, että Suomi ei ole sotaan syyllinen ja
että tuomioistuimen päätös on lainvastainen mm.
seuraavista juridisista syistä:
1. Taannehtiva laki on yksiselitteisesti länsimaisen oikeusjärjestelmän ja silloisen sekä nykyisen perustuslain vastainen.
2. Tuomion antoi ns. ”satunnainen tuomioistuin”, sotasyyllisyysoikeus, jotka olivat ja ovat
edelleen Suomen perustuslain mukaan kiellettyjä.
Itsenäisyyden ajalta on kertynyt kiistaton näyttö
siitä, että ennakkovalvonta on ollut riittävää lakien perustuslainmukaisuuden takaamiseksi. Mikäli asia olisi toisin, vedottaisiin tuomioistuimissa selvästi nykyistä enemmän perustuslakiin ristiriitatilanteissa. Myös havaintojen mukaan yleisen
perustuslainmukaisuuden jälkikäteisvalvonnan
puuttuminen ei ole vaikuttanut oikeusturvan toteutumiseen käytännössä. Näin ollen puoluehallitus arvioi, ettei tällä hetkellä ole syytä tai tarvetta tutkia järjestelmän muuttamista tältä kannalta.
Lisäksi on pystytty todentamaan, että oikeudenkäynti on ollut epäoikeudenmukainen. Oikeuden
puheenjohtaja esti normaalin puolustautumisen
oikeudenkäynnissä, ja keskeytti syytettyjen puheenvuoroja, kun he viittasivat Neuvostoliiton
hyökkäykseen maahamme. Jatkosodan käsitteleminen ilman talvisodan huomioonottamista on
absurdia ja syy-seuraussuhteen ymmärtämättömyyttä. Lisäksi osan oikeudenkäynnin tuomareista puolueettomuus oli kyseenalaista, kuten
muun muassa SKP:n Hertta Kuusinen.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
Näiden argumenttien valossa tulisi esittää kysymys, miksi sotasyyllisyystuomioita ei vieläkään
ole purettu, ennemmin kuin että miksi ne pitäisi purkaa.
Edellä todetun perusteella Riihimäen Kansalliset
Kokoomusnuoret ry esittää, että hyväksyessään
tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehal-
86
Puoluekokous 2010 sisus.indd 86
28.5.2010 15:24:48
lituksen sekä kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää toimimaan sen puolesta, että vuonna
1945 langetetut Suomen sotasyyllisyystuomiot puretaan juridisesti.
Puoluehallitus toteaa, että Pariisin rauhansopimuksen sisältöä ei tule asettaa kyseenalaiseksi.
Sen merkitystä sotasyyllisyyskysymyksen arvioimisen kannalta ei liioin tule korostaa. Puoluehallitus ei katso nykytiedon valossa, että Pariisin
rauhansopimus sellaisenaan olisi velvoittanut sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin, vaan on todennäköistä, että silloisessa tilanteessa sopimusta käytettiin Suomen sisäisen valtataistelun välineenä.
Aloite nro 38
Virtuaalikokoomus ry
KORKEIMMALLE OIKEUDELLE
ANNETTAVA TOIMIVALTA
SATUNNAISTEN TUOMIOISTUINTEN
TUOMIOIDEN PURKAMISEEEN
Pariisin rauhansopimus on olemassa oleva fakta,
joka on tehty täysin tietoisena, olosuhteiden velvoittamana, eikä sitä voida tai tule jälkeenpäin
mitätöidä. Suomi on täysimääräisesti täyttänyt
rauhansopimuksen velvoitteensa ja sopimus on
nykyään lähinnä historiallinen asiakirja. Myös sillä seikalla oliko Suomi Saksan liittolainen vai ei,
on nykyään lähtökohtaisesti akateemista, ei faktista merkitystä.
Oikeudenkäymiskaaressa ei tällä hetkellä ole
mainintaa satunnaisten tuomioistuinten muutostuomioistuimesta. Jopa perustuslain vastaisten erityistuomioistuinten tuomioihin ei siten ole
muutoksenhakuoikeutta. Tämä puute lainsäädännössä tulisi korjata tuomittujen ja omaisten
jatkuvien oikeusloukkausten estämiseksi ja tuomioiden purkamisen mahdollistamiseksi.
Puoluehallitus viittaa lisäksi tuoreeseen, asiasta
tehtyyn oikeusministeriön juridiseen selvitykseen
(22/2010: Sotasyyllisyysoikeudenkäynti; Jukka
Lindstedt ja Stiina Löytömäki), jossa vaihtoehtoja sotasyyllisten kunnian palauttamiseksi ja/tai
tuomioiden purkamista ja/tai muita vaihtoehtoja tarkastellaan.
Edellä olevan perusteella Virtuaalikokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja suosittaa
eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan sen
puolesta, että Oikeudenkäymiskaaren 31:8 §:ään
lisätään eduskunnan päätöksellä lause ”KKO:lle
annetaan toimivalta purkaa poikkeuslain perusteella rikosasiassa annetut tuomiot.”
Mahdollisten satunnaisten tuomioistuinten antamien tuomioiden purkamisen osalta muiden kuin
sotasyyllisyysasian osalta puoluehallitus toteaa,
perustuslakimme 98 § sisältää säännöksen, jonka perusteella satunnaisten tuomioistuinten asettaminen on kielletty ja niiden antamat päätökset
ovat lähtökohtaisesti näin ollen siis mitättömiä
eikä siis kyseeseen tule lainvoimaisen tuomion
purkaminen. Mitättömyys on itsestään vaikuttavaa eikä mitätöntä voi purkaa.
Puoluehallitus (aloitteet nro 37 – 38):
Puoluehallitus katsoo sotasyyllisyystuomioiden
osalta, että niille, joilta kunniaa ei ole koskaan
viety, ei sitä tarvitse myöskään palauttaa. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti satunnaisessa tuomioistuimessa ei täyttänyt oikeudenkäynnille länsimaissa asetettuja vaatimuksia eikä sitä voida missään muodossa pitää oikeudenmukaisena. Laki
sotasyyllisten rankaisemisesta rikkoi lainsäädännön taannehtivuuskieltoa ja satunnaisten tuomioistuinten kieltoa. Syytetyt valittiin yhdenvertaisuusperiaatetta loukaten ja heidän mahdollisuuttaan puolustautua rajoitettiin. Tuomioistuimeen
kohdistui voimakas ulkopuolinen painostus ja osa
sen tuomareista oli jäävejä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro
37 – 38 johdosta.
Aloite nro 39
Salpausselän Kokoomus ry
LAUTAMIESJÄRJESTELMÄN
YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN
Sotaan syyllisten rankaisemisesta annettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä (silloinen valtiopäiväjärjestyksen 67 §) erillislaki (Hallituksen esitys nro 54/1945 vp. laiksi sotaan syyllisten
rankaisemisesta). Vaikka perustuslainsäätämisjärjestystä noudattaen annetulla poikkeuslailla oli
tapana poiketa aikaisemman perustuslain säännöksistä, erillislaki puuttui niin perinpohjaisesti keskeisiin oikeusvaltion periaatteisiin, ettei ole
täysin selvää voidaanko lakia edes muodolliselta
kannalta pitää pätevänä. Silti tilanne ajautui siihen, että sitä oli pakko käyttää.
Suomen lautamiesjärjestelmä on perinteinen ja
oleellinen osa oikeusjärjestelmäämme. Lautamiehet ovat yksi vanhimmista maallikoille osoitetuista tehtävistä virkamiesvaltaisessa järjestelmässä.
Lautamiesten toimintaa, edellytyksiä ja olemassa olon oikeutusta on muutettu viimeisten vuosien aikana. Järjestelmällä on kuitenkin kansalaisten kannalta oleellinen merkitys, jonka toiminta
on turvattava.
87
Puoluekokous 2010 sisus.indd 87
28.5.2010 15:24:48
Lain säätäjä pyrkii aina mahdollisimman täydelliseen ratkaisuun ja kirjaimen merkitykseen. Kuitenkin kansalaisten oikeustajun ja oikeamielisyyden kannalta on tärkeää, että on järjestelmä joka tukee oikeuskäsittelyssä muutakin kuin lain
kirjainta. Lain kirjaimen tulkinta on aina teknokraattista ja ammattituomari on loogisessa päättelyssään sidottu juuri niihin sanoihin, jotka lakitekstissä on annettu. Mikään ei ole aukotonta
ja monien lakien osalta myös jatkuva kehittäminen, täydentäminen ja paikkaaminen jättävät sekä liikkumavaraa että tulkintavaraa. Muun muassa näissä kohdin on maallikon näkemykselle selvä tarve.
päättää ratkaisukokoonpanoistaan. Samalla lautamiesten käyttöä karsittiin, niin että lautamiehet
osallistuvat vain vakavimpien ja yhteiskunnallisesti merkittävien rikosten käsittelemiseen. Lautamieskokoonpanoa voidaan käyttää muissakin
tapauksissa esimerkiksi silloin, jos rangaistuksesta näyttää tulevan ankara, rikos ei vaikuta rutiiniluonteiselta tai jos se kiinnostaa laajaa yleisöä.
Muutokset ovat vähentäneet lautamiesten osallistumista käräjäoikeuksien lainkäyttötoimintaan.
Koska lautamiesten käytön vähentämistä perusteltiin muun muassa säästyvien varojen käyttämisellä ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen, on syytä seurata tarkasti, että näin
myös asianlaita on. Oikeusministeriön mukaan
käräjäoikeuksien tuomareiden virkoja onkin pystytty lisäämään.
Lainsäätäjä pyrkii aina aukottomaan tekstiin ja
sellaiseen muotoon joka ei jättäisi tulkinnan varaa. Lautamiesjärjestelmä omalta osaltaan antaa
myös kansalaisille tunteen luottamuksesta, että
oikeussalissa pyritään näkemään myös kantajien,
vastaajien, syyttäjien ja puolustajien esille tuomien asioiden inhimillisen yksilöllinen puoli. Näin
tämä puoltaa tunnetta oikeudenmukaisen tuomion saamisesta, ei vain lainmukaisesta tuomiosta.
Kuten aloitteessakin todetaan, on lautamiesjärjestelmä perinteinen ja oleellinen osa oikeusjärjestelmäämme. Sen historia ulottuu satojen vuosien
taakse. On selvää, että lautamiesten osallistuminen käräjäoikeuksien toimintaan on jatkossakin
erittäin tärkeää. Lautamiesten mukanaoloa päätöksenteossa voidaan pitää perusteltuna jo pelkästään avoimuuden ja kontrollin kannalta. Sen
olennaisimpia - ellei olennaisin - tehtävä on kuitenkin suomalaisten luottamuksen ylläpitäminen
tuomioistuinlaitokseemme.
Myös kansainvälisesti arvioiden suomalainen järjestelmä on toimiva ja hyvässä suhteessa monien muiden sivistysvaltioiden maallikkotuomarijärjestelmiin. Myös muualla maailmassa tukeudutaan maallikoihin.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Kansallinen Kokoomus on aina ollut oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden puolustaja.
Lautamiesjärjestelmä on yksi oikeusjärjestelmän
kulmakivi, jota myös Kokoomuksen tulee tukea.
Edellä olevan perusteella Salpausselän Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen, Kansallinen Kokoomus rp lupautuu edelleen ylläpitämään ja kehittämään suomalaista
lautamiesjärjestelmää. Kansallinen Kokoomus ei
anna taloudellisten rasitteiden tai säästötoimenpiteiden vaikuttaa lautamiesten toiminnan edellytyksiin.
Aloite nro 40
Tampereen Kokoomusteekkarit ry
ASETUSTEN JA LAKIEN
MÄÄRÄAIKAINEN KOMMENTOINTI­
MAHOLLISUUS (RULEMAKING)
Monessa maassa on määräaika lakiehdotuksen ja/
tai asetuksien lausuntoajalle, jolloin kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus antaa lausunto.
Puoluehallitus:
Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan seuraavasti: Hallitus parantaa kansalaisten
oikeusturvaa ja oikeuden tasa-arvoista saatavuutta tehostamalla käräjäoikeuksien toimintakykyä,
keskittämällä voimavaroja lainkäyttötehtäviin ja
siirtämällä oikeudenkäyntien painopiste vahvemmin käräjäoikeuksiin. Lautamiesjärjestelmästä
luovutaan muissa kun vakavissa rikosasioissa ja
säästyneet varat käytetään pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen.
Suomessakin olisi mahdollisuus toteuttaa sama
järjestelmä, jossa lakiehdotuksia voisi kommentoida jonkin määräajan puitteissa.
Paras tapa kyseisen ajatuksen toteuttamiseen on
hallituksen esitys (HE), jonka yhdeksi luvuksi
voidaan laittaa ohjeet määräajasta ja ohjeet palautuksesta. Tällöin saapuneet lausunnot voidaan
ottaa huomioon hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyssä, ja kirjata saapuneet lausunnot käsitellyiksi ja tiedoksi valiokuntakäsittelyn yhteydessä.
Hallitusohjelman mukaisesti 2009 vuoden alusta tuli voimaan lainmuutos, jonka mukaan käräjäoikeuksille tuli aiempaa useampia vaihtoehtoja
88
Puoluekokous 2010 sisus.indd 88
28.5.2010 15:24:49
Tietysti pelkona voi olla, että palautteita tulee satamäärin johonkin lakialoitteeseen. Käytännössä
on muista maista havaittuna, että loppujen lopuksi näitä palautteita tulee suhteellisen vähän,
joten Eduskunta ei tukehdu valtaisaan kasaan
lausuntoja. Lisäksi Euroopan Unionin tasolla
tehtyihin kyselyihin on tullut hallittavissa oleva
määrä lausuntoja, joten Suomen mittakaavassa
tämä ei tuota määrällistä ongelmaa.
teistaan ja ovat velvollisia vastaanottamaan niitä
koskevaa kansalaispalautetta ja vastaamaan niille
osoitettuihin kirjeisiin.
Lisäksi käytännössä on niin, että tiedottamalla
jonkin (etu)järjestön jäsenistölle saadaan ehkä
jonkin verran lausuntoja tätä kautta.
Näin ollen puoluehallitus katsoo, ettei ole riittävää perustetta säätää pakolliseksi uutta kuulemiskanavaa.
Ehdotus puoluekokoukselle:
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rule making
–järjestelmä ei toisi Suomen oikeusjärjestykseen
riittävästi lisäarvoa nykyisten joustavien ja sangen hyvin kansalaismielipiteen huomioon ottavien kuulemismenettelyjen rinnalle.
1) Hallituksen esityksille on annettava määräajat,
jolloin kaikki kiinnostuneet voivat antaa lausunnon yksittäiseen lakiehdotukseen.
Aloite nro 41
Huittisten Kokoomusnaiset ry
2) Uutena lukuna hallituksen esityksiin on tästä
eteenpäin lisättävä ohjeet ja määräajat lausunnonantajille.
TALOUS- JA VELKANEUVONNAN
PALVELUT HELPOMMIN SAATAVIKSI
3) Valiokuntakäsittelyn vaiheessa annetut lausunnot on käsittelyn jälkeen merkittävä käsitellyiksi.
Joskus raha-asiat ovat niin solmussa, ettei niistä
selviä omin neuvoin. Talous- ja velkaneuvonta on
lakisääteinen ja maksuton palvelu. Näitä palveluja järjestävät kunnat yksinään tai yhdessä.
Puoluehallitus:
Aloitteen tekijät esittävät Common Law –maissa toimivan lausuntojärjestelmän tuomista Suomeen. Rule making on noissa maissa etenkin
käytössä hallinnollisten säännösten antamisen
yhteydessä. Kun perustetaan jokin virasto, sen
toimintaa säännellään puitelailla, joka yleensä
määrää toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tarkemmat, säädeltävää asiaa koskevat säännökset annetaan rule making kuulemiskäytäntöjen kautta.
Jonotusajat neuvontaan ovat pitkiä ja puhelinajatkin ovat kiven alla. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen ruuhkauttaa velkaneuvojat. Kuitenkin on ensiarvoisen tärkeää, että raha-asioidensa
kanssa tuskitteleva asiakas saa nopeasti ohjeita
ja apua tilanteensa selvittämisessä. Mitä pikemmin saadaan esimerkiksi velkajärjestelyhakemus
eteenpäin, sitä paremmat mahdollisuudet on velallisella selvitä velvoitteistaan ja myös velkojilla
saada rahojaan takaisin.
Tilanne Common Law –maissa eroaa Suomesta
siinä, että eduskunta säätää lailla hallinnollisten
puitesääntöjen lisäksi myös keskeiset sisältöä koskevat säännöt. Rule making toteutuu käytännössä eduskunnan sisällä valiokuntalaitoksessa, joka
kuulee eri alojen asiantuntijoita ehdotetun säännöksen osalta. Tämä tarkoittaa käytännössä kaikkien keskeisten intressitahojen kuulemista. Paitsi että eduskunta kuulee alan asiantuntijoita, voi
se kuulla valiokuntatyönsä yhteydessä myös järjestäytymättömiä tahoja, ketä tahansa, sikäli kun
vastaanotetun kansalaispalautteen osalta se on
katsottu tarpeelliseksi.
Huittisten Kokoomusnaiset ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskuntaryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta
talous- ja velkaneuvonnan resursseja lisätään ja
palvelut tulevat helpommin tarvitsevien saataville.
Puoluehallitus:
Aloitteentekijät ovat kiinnittäneet huomiota tärkeään asiaan. Talous- ja velkaneuvonnalla on
merkittävä tehtävä yksityishenkilöiden ja kotitalouksien taloudellisen toimintakyvyn palauttamisen ja ylläpitämisen kannalta. Oikea-aikaisesti
saatu neuvonta voi pienentää syntyvien taloudellisten vastuiden kertymistä.
Ennen kuin hallituksen esitykset tulevat vireille
eduskuntaan tai asianomainen ministeriö antaa
asetuksia kuullaan usein eri kansalaisyhteiskunnan tahoja, järjestäytyneitä tai järjestäytymättömiä. Ministeriöt myös kertovat avoimesti lainsäädäntöhankkeistaan sekä niihin liittyvistä tavoit-
Talous- ja velkaneuvontaa koskevan lain voimaan
tulosta tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen
vuotta. Vastuu palvelun saatavuudesta annettiin
lääninhallituksille. Aluehallintouudistuksen myö-
89
Puoluekokous 2010 sisus.indd 89
28.5.2010 15:24:49
keaksi. Lain mukaan muuttaminen on mahdollista vain, jos olosuhteissa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä,
että elatusvelvollisen tulot ovat olennaisesti kasvaneet tai alentuneet aiemman päätöksen tai sopimuksen jälkeen. Vallitseva elatusavun muutoskynnys on mielestämme nykyisessä oikeuskäytännössä liian korkea.
tä tämä vastuu siirtyi tämän vuoden alussa valtion aluehallintovirastoille.
Talous- ja velkaneuvontapalvelujahan tuottavat nykyisin pääosin kunnat aluehallintoviraston
kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Valtio taas
maksaa kunnille korvausta palvelujen tuottamisesta. Kuluttajavirasto johtaa, ohjaa ja valvoo talous- ja velkaneuvontaa.
Porin Kokoomusnaiset esittävät, että lapsen 18
ikävuoteen asti tehtyyn elatussopimukseen lisättäisiin pykälä, joka oikeuttaisi sopimuksen molempia
osapuolia tarkistamaan elatusavun suuruutteen
vaikuttavat tulot riittävän usein, esim. 5 vuoden
välein. Lähtökohta elatusavun muuttamiseen tulisi
näin joustavammaksi, ja lapselle turvattaisiin riittävä elatus hänen elatuksen tarpeensa lisäännyttyä
tai hänen kanssaan asuvan vanhemman elatuskyvyn alennuttua. Toisaalta vastaavasti estettäisiin
elatusapurästien syntyminen ja velkaantumiskierre
lapsesta erossa asuvan vanhemman elatuskyvyn
alennuttua. Lisäämällä elatussopimukseen esitetty
pykälä, voitaisiin välttää turhat riidat ja oikeustaistelut siitä, onko elatuskyvyn tarkistaminen
tarpeellista vai ei. Lakia nykyaikaistamalla elatuskykyä voitaisiin tarkistaa säännöllisin väliajoin.
Tilastojen mukaan tarve talous- ja velkaneuvontaan kasvaa edelleen. Kuluttajaviraston mukaan
uusien asiakkaiden määrät ovat nousussa. Velkaantuminen näkyy nousseina velkajärjestelyhakemusten määrissä, jotka olivat laskeneet aikaisemmin 2000-luvulla. Hallitus osoittikin talousja velkaneuvontaan viime vuonna lisämäärärahan,
jonka avulla huonontunutta tilannetta voitiin helpottaa palkkaamalla lisää henkilökuntaa ja näin
nopeuttamalla velkaneuvontaan pääsyä.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta valmistui noin vuosi sitten selvitys talous- ja velkaneuvonnan toimivuudesta ja kehitystarpeista.Yksi tärkeimmistä esille nousseista seikoista siinä oli
neuvonnan resursointi, erityisesti sen kehittäminen edellyttää lisäresursseja. Selvityshenkilö ehdotti myös velkaneuvonnan siirtämistä kunnilta
valtion oikeusaputoimistoihin. Tämä ja muut talous- ja velkaneuvontaa parantavat esitykset ovat
parasta aikaa pohdinnassa Oikeusministeriössä.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus pitää aloitteessa esitettyjä tavoitteita kannatettavina.
Lapsen elatuksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan vanhemmat vastaavat yhdessä alle
18-vuotiaan lapsensa elatuksesta kykyjensä mukaan. Vanhempien eron yhteydessä pyritään sopimaan siitä miten lapsesta erossa asuva vanhempi
osallistuu lapsen menoihin. Yleensä elatusvelvollisen mahdollinen yhteistyöhaluttomuus otetaan
huomioon elatussopimusta laadittaessa ja tämän
johdosta sopimus on usein voimassa koko elatusvelvollisuusajan.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Aloite nro 42
Porin Kokoomusnaiset ry
LAPSEN ELATUSAPUSOPIMUKSEN
NYKYAIKAISTAMINEN
Vanhempien eron tai lapsen syntymän yhteydessä laaditaan sopimus lapsen elatusavun maksamisesta. Sopimus lapsen elatuksesta tehdään 18
ikävuoteen asti. Monesti erot ovat riitaisia ja oikeanlaiseen sopimukseen pääseminen on vaikeaa. Tehty elatussopimus on kuitenkin voimassa
siihen asti, että lapsi täyttää 18 vuotta. Muuttuneen yhteiskuntarakenteen myötä tämä on vanhanaikaista. Lapsen syntymän tai eron hetkellä
oleva vanhempien elämäntilanne ei ole välttämättä sama koko lapsen eliniän ajan, esimerkkinä tästä opiskeluaikana syntynyt lapsi.
Puoluehallitus toteaa aivan kuten aloitteen tekijätkin, että elatusavun määrää laskettaessa lähtökohtana on lapsen elatustarve – lapsen etu (Laki
lapsen elatuksesta 5.9.1975/704). Elatusvelvollisen elatuskyky saattaa rajoittaa elatusavun määrää, mutta se ei toisaalta kasvata elatusapua suuremmaksi kuin lapsen todelliset tarpeet ovat.
Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien kanssa laaditun ja Oikeusministeriön kaavan mukaisen sopimuksen, jonka jälkeen sopimus on täytäntöönpanokelpoinen samalla tavalla kuin tuomioistuimen päätös. Mikäli vanhemmat eivät pääse
elatusavun määrästä yhteisymmärrykseen, voidaan siitä hakea päätös käräjäoikeudesta.
Lapsen elatusavun suuruutta voidaan nykyäänkin muuttaa joko sopimuksella tai tuomiolla. Jos
vanhemmat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä
elatusavun muuttamisesta, asia muodostuu vai-
Elatussopimus voidaan tehdä myös määräaikaisena, mutta tämä voi aiheuttaa ongelmia silloin, jos
90
Puoluekokous 2010 sisus.indd 90
28.5.2010 15:24:49
elatusvelvollinen ei ole halukas neuvottelemaan
uutta sopimusta määräajan jälkeen. Ennen uutta
sopimusta tai käräjäoikeuden velvoittavaa päätöstä lapsi ei saa itselleen kuuluvaa elatusapua. Käräjäoikeus voi kuitenkin määrätä elatusavun maksettavaksi takautuvasti sopimuksettomalta ajalta,
enintään kolmelta kuukaudelta.
Nykyistä oikeuskäytännössä vallitsevaa elatusavun muutoskynnystä on pidetty suhteellisen korkeana. Elatusavun määrälle ei ole tarkkaa mittapuuta ja näin ollen muutoskynnyksen ylittymisen
arviointi on vaikeaa. Tämän johdosta Oikeusministeriö on 21/05/2007 julkaissut ohjeen (julkaisu 2007:2) lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Ohje koskee myös elatusavun muuttamiskynnystä.
tyksen laatimisesta joka viides vuosi ole pidettävä sinänsä tarpeellisena. Sen sijaan voi olla tarpeen tiedottaa tietojensaantimahdollisuuksista
elatusvelvollisen tuloista ja painottaa viranomaisille näiden korostettua neuvontavelvollisuutta
elatusapuasioissa.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 43
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
AVIOLIITTOLAKI MUUTETTAVA
SUKUPUOLESTA RIIPPUMATTOMAKSI
Ohjetta laadittaessa on lähtökohtana ollut se, että
elatusavun muuttamisen tulee olla riittävän joustavaa, jotta lapselle turvataan riittävä elatus hänen elatuksen tarpeensa lisäännyttyä tai hänen
kanssaan asuvan vanhemman elatuskyvyn alennuttua ja jotta toisaalta vastaavasti estetään elatusapurästien syntyminen ja velkaantumiskierre
lapsesta erossa asuvan vanhemman elatuskyvyn
alennuttua. Elatusavun muuttamiskynnyksen säilyttämistä on kuitenkin pidetty tarpeellisena, jotta osapuolten omia ja viranomaisten voimavaroja ei tarvitse käyttää merkitykseltään vähäisten
muutosten toistuvaan tekemiseen.
Kirkon piirissä käydään aktiivista keskustelua
samaa sukupuolta olevien rakkaussuhteiden hyväksymisestä. Valtion rooli on taata kirkolle toimintavapaus uskonnonvapauden myötä, ja valtakirkolla onkin oikeus tunnustaa sitä uskoa, josta
eduskunnan säätämässä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä on mainittu.
Valtio on säädellyt tarkemmin avioliittolailla kirkon toimintaa. Vaikka kirkollisilla häillä on vahva ja arvostettu perinne suomalaisessa yhteiskunnassa, avioliitto ei ole kirkollinen sakramentti valtakirkolle. Avioliitto lainsäädäntömielessä onkin
maallinen instituutio.
Ohjeen mukaan elatusavun muuttaminen edellyttää sitä, että uusien tietojen perusteella laaditun elatusapulaskelman mukaan elatusavun määrä poikkeaa aikaisemmin vahvistetusta elatusavun
määrästä vähintään 15 prosenttia puoleen tai toiseen. Muutos ei saa olla lyhytaikainen, ja elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua
suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen
pidettävä kohtuullisena. Tämä suositus on puoluehallituksen mielestä riittävän täsmällinen elatusavun muuttamisen vaatimiseksi.
Suomen perustuslaki takaa kattavan syrjimättömyyden suojan, joka perustuu sekä ihmisten yhdenvertaisuuteen että ihmis- ja perusoikeuksien
kunnioittamiseen poikkeuksetta. Myös tasa-arvosta säädetään lailla, jolla on ollut vaikutuksia
työelämän kysymyksiin kirkon piirissä.
Hankaluutta aiheuttaa se, että maallisen lainsäädännön tulee kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti, mutta sillä määrätään uskonnonvapauden puitteissa toimivan kirkon sisäistä toimintaa.
Nykyinen avioliittolaki on epätasa-arvoinen, jopa
perustuslain hengen vastaiseksi, sillä avioliittolaki
rajoittuu koskemaan kahden eri sukupuolta olevia henkilön solmimaa parisuhdetta. Vaikka suomalainen yhteiskunta on hyväksynyt lainsäädännössäkin samaa sukupuolta olevat parisuhteet,
erilainen kohtelu on sisällytetty lainsäädäntöön.
Lain [viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) ja henkilötietolain
(523/1999)] mukaan myös asianosainen voi selvittää elatusvelvollisen tulot esim. verohallinnolta
milloin tahansa. Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai
on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Mikäli nykyistä avioliittolakia muutetaan niin, ettei valtio enää määrää parisuhteen osapuolten sukupuolia, erillinen laki rekisteröidystä parisuhteesta voitaisiin poistaa. Edelleen valtiokirkoilla
säilyisi vapaus päättää avioliiton siunaamisesta
tai siunaamatta jättämisestä muutoksen myötä.
Kirkkohan itsessään ei siunaa avioliittoa, vaan
Asianosaiselta tai tämän lailliselta edustajalta tai
elatustukea maksavalta tulee omassa asiassaan
edellyttää riittävää aktiivisuutta muuttuneiden
olosuhteiden selvittämiseksi. Näin ollen puoluehallitus ei katso, että säännöstä erillisestä selvi-
91
Puoluekokous 2010 sisus.indd 91
28.5.2010 15:24:49
pyytää kirkollisessa toimituksessa sille siunausta.
gisen lapsen niin, että puolisot yhdessä ovat lapsen holhoojia.
Ihmisten arjessa nykyinen lainsäädäntötilanne
heikentää erityisesti rekisteröidyssä parisuhteessa elävien syrjimättömyyden suojaa. Parisuhteen
laatu tulee esille tilanteissa, jossa asialla ei ole
merkitystä. Mm. viralliset lomakkeet ja työnhakutilanteet antavat mahdollisuuden arvioida henkilöä myös tämän seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella, vaikka perustuslaki tämän yksiselitteisesti kieltää. Lainsäädännön tulisi olla niin
laadukasta ja syrjimättömyyteen pyrkivää, ettei
vastaavia tilanteita lainsäädäntörakenteista johtuen pääse syntymään.
Rekisteröityyn parisuhteeseen ei myöskään sovelleta nimilain säännöksiä puolison sukunimestä. Parisuhteensa rekisteröivät puolisot eivät voi
ottaa yhteistä sukunimeä tai yhdistelmänimeä ilmoittamalla siitä rekisteriviranomaiselle. Automaattinen oikeus yhteiseen nimeen kuuluu vain
avioliittoon.
Merkittävin ero avioliiton ja rekisteröiden parisuhteen välillä on kuitenkin loppujen lopuksi symbolinen. Laissa on haluttu tehdä selvä ero
samansukupuolisen ja erisukupuolisten parien
kanssa. Tälle ei ole mitään perustetta. Yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen edellyttää lainsäädännön olevan sukupuolineutraalia kaikkialla,
missä sukupuolierityiselle kohtelulle ei ole riittäviä perusteluja.
Periaatteellista on myös pohtia miten pitkälle valtion tulee määritellä kahden aikuisen ihmisen tekemää liittoa ja kuuluuko valtion nimenomaan
määritellä näiden henkilöiden sukupuolet, kuten
nyt kahdella erillisellä lailla: avioliittolailla ja lailla rekisteröidystä parisuhteesta. Kirkko sen sijaan
voi uskonnonvapauteen pohjaten arvioida edellytykset parisuhteiden siunaamiselle riippumatta säädelläänkö avioliittolailla osapuolten sukupuolia vai ei.
Kahden miehen tai kahden naisen on mahdollista avioitua EU-maista nykyään jo Hollannissa,
Belgiassa ja Espanjassa. Norjassa hyväksyttiin sukupuolineutraali avioliittolaki kesäkuussa 2008.
Ruotsin valtiopäivät puolestaan hyväksyivät suurella enemmistöllä sukupuolineutraalin avioliiton
keväällä 2009. Euroopan ulkopuolella sukupuolineutraali avioliittolaki on käytössä Kanadassa
ja Etelä-Afrikassa. Yhdysvaltain osavaltioista samansukupuoliset parit voivat avioitua Massachusettsissa ja Connecticutissa.
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten
Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen
puoluekokous, velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään
toimenpiteisiin, jotta avioliittolakia uudistettaisiin
siten, että siitä poistettaisiin sukupuolen määrittely
ja parisuhteet asetettaisiin lain edessä tasavertaiseen asemaan turvaten valtakirkon asema myös tulevaisuudessa sekä pyydetään raportoimaan asian
etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Nykyinen avioliittolaki olisikin muutettava sukupuolineutraaliksi siten, että avioliitto on mahdollinen myös samaa sukupuolta olevien henkilöiden välillä. Samalla laki rekisteröidystä parisuhteesta olisi kumottava.
Lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa myös niin, että
avioliitto ja siviililiitto eriytettäisiin instituutioina
toisistaan. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Belgiassa. Oikeus vihkiä avioliittoon varattaisiin uskontokunnille. Niillä olisi vapaus päättää
vihkimisen ehdoista, mukaan lukien se, pitääkö
puolisoiden olla eri sukupuolta. Oikeus siviililiittoon taas olisi yhtäläinen pariskunnille puolisoiden sukupuolesta riippumatta.
Aloite nro 44
Kluuvin Kokoomuksen Naiset ry
SUKUPUOLINEUTRAALI
AVIOLIITTOLAKI SUOMEEN
Laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan
1.3.2002. Lain mukaan kaksi samaa sukupuolta
olevaa henkilöä voi rekisteröidä parisuhteensa ja
saada pääsääntöisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliiton solmivat mies ja nainen.
On aika poistaa erilaisiin perhetyyppeihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Ei ole kysymys vain lain
säätämästä oikeudesta, vaan suvaitsevaisuudesta
ja yhdenvertaisuudesta. Erilaisuus on nykypäivää ja rikkaus.
Rekisteröidyssä parisuhteessa ei kuitenkaan ole
kaikkia samoja oikeuksia eikä velvollisuuksia kuin
avioliitossa. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei ole
mahdollisuutta adoptoida lasta yhdessä. Sinivihreän hallituksen toimesta on jo mahdollistettu
perheen sisäinen adoptio eli se, että parisuhteen
toinen osapuoli saa adoptoida puolisonsa biolo-
Edellä olevan perusteella Kluuvin Kokoomuksen
Naiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskuntaryhmää toimimaan sen puolesta, että
92
Puoluekokous 2010 sisus.indd 92
28.5.2010 15:24:49
Suomeen säädetään sukupuolineutraaliavioliittolaki.
ottamatta. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei ole
mahdollisuutta adoptoida lasta yhdessä (perheen
ulkopuolinen adoptio). Rekisteröityyn parisuhteeseen ei myöskään sovelleta säännöksiä puolison sukunimestä. Automaattinen oikeus yhteiseen sukunimeen kuuluu vain avioliittoon.
Aloite nro 45
Kokoomusteekkarit ry
Merkittävin rekisteröidyn parisuhteen ja avioliiton välinen ero on kuitenkin symbolinen, koska rekisteröity parisuhde on avioliitosta erillinen
instituutio. Tilannetta voidaan verrata siihen, että
käytössä olisi erillinen parisuhdelaki myös muille
vähemmistöille, esimerkiksi romaneille tai tummaihoisille. Perustuslain takaaman yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen edellyttää lainsäädännön olevan sukupuolineutraalia kaikkialla.
SUOMEEN SAATAVA
SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI
Suomessa tuli vuonna 2002 voimaan laki, joka
antoi samaa sukupuolta oleville pareilla mahdollisuuden rekisteröidä parisuhteensa. Tämän jälkeen samaa sukupuolta olevien parien asemaa
on parannettu muun muassa mahdollistamalla
naisparien hedelmöityshoidot (2007) ja samaa
sukupuolta olevien parien perheensisäiset adoptiot (2009).
Sosiaali- ja verolainsäädännössä käytetään avoliitosta puhuttaessa termiä ”avioliiton omainen
suhde”. Koska avioliitto on määritelty vain miehen ja naisen väliseksi, pidetään myös avoliiton
edellytyksenä pääsääntöisesti sitä, että kyse on
miehen ja naisen välisestä suhteesta. Yhdenvertaisuus ei siis tältä osin toteudu rekisteröimättömien, samaa sukupuolta olevien parisuhteissa.
Avioliittolain korjaaminen sukupuolineutraaliksi
korjaisi myös tämän epäkohdan.
Parannuksista huolimatta samaa sukupuolta olevat parit eivät ole tasa-arvoisessa asemassa eri
sukupuolta oleviin pareihin nähden. Nykytilanteessa samaa sukupuolta olevilta pareilta puuttuu esimerkiksi täysi adoptio-oikeus. Kokoomusteekkarit näkee myös periaatteellisena ongelmana
sen, että Suomessa sovelletaan erilaisiin parisuhteisiin erilaisia sääntöjä ja täten asetetaan ne eriarvoiseen asemaan.
Samaa sukupuolta olevien on tällä hetkellä mahdollista avioitua esimerkiksi Alankomaissa, Belgiassa ja Espanjassa, Kanadassa ja Etelä-Afrikassa. Uusimpana myös Norjassa hyväksyttiin sukupuolineutraali avioliittolaki kesäkuussa 2008.
Sukupuolineutraalia avioliittolakia valmistellaan
myös Ruotsissa.
Sukupuolineutraalin avioliittolain säätäminen
olisi suuri askel kohti seksuaalivähemmistöjen
todellista tasa-arvoa niin periaatteellisessa kuin
käytännöllisessä mielessä. Se antaisi kaikille pareille yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet puolison sukupuoleen katsomatta.
Näihin seikkoihin vedoten Kokoomusteekkarit
ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen
puoluekokous velvoittaa puoluejohdon ja kehottaa
kokoomuksen eduskuntaryhmää kaikin tavoin
edistämään sukupuolineutraalin avioliittolain säätämistä.
Aloitteessa ehdotetaan avioliittolain (13.6.1929/
234) muuttamista sukupuolineutraaliksi. Tämä
aiheuttaa muutoksia myös avioliittoasetukseen ja
edellyttää rekisteröidystä parisuhteesta annetun
lain kumoamista.
Hyväksyessään puoluekokousaloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskuntaryhmää toimimaan siten, että laki rekisteröidyistä parisuhteesta kumotaan ja rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan tämän lain voimaan
tultua muutettua avioliittolakia. Avioliittolaki tulee
muuttaa sukupuolineutraaliksi kaikilta osiltaan.
Aloite nro 46
Pohjois-Savon Tuhatkunta ry
REKISTERÖIDYN PARISUHDELAIN
KUMOAMINEN JA AVIOLIITTOLAIN
MUUTTAMINEN
Puoluehallitus (aloitteet nro 43 – 46):
Puoluekokoukselle on jätetty neljä lähes samansisältöistä aloitetta, joissa kaikissa asetetaan tavoitteeksi avioliittolain muuttaminen sukupuolineutraaliksi.
Suomen lainsäädäntö ei ole perheoikeudellisten
muotojen osalta yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen.
Laki rekisteröidyistä parisuhteista (9.11.2001/
950) on ollut voimassa 1.3.2002 alkaen. Laki
rinnastaa samaa sukupuolta olevien parisuhteet
pääosin avioliittoon tiettyjä poikkeuksia lukuun-
Kuten aloitteissakin todetaan, rekisteröidyssä parisuhteessa ei ole kaikkia samoja oikeuksia eikä
velvollisuuksia kuin avioliitossa. Rekisteröidyn
93
Puoluekokous 2010 sisus.indd 93
28.5.2010 15:24:49
parisuhteen ja avioliiton suurin ero lienee se, ettei rekisteröidyssä parisuhteessa ole mahdollista adoptoida yhdessä lasta. Nykyisen hallituksen
toimesta sen sijaan on tällä vaalikaudella mahdollistettu perheen sisäinen adoptio.
Osuuskunnissa, joissa edustajisto on olemassa,
edustajiston vaalijärjestyksen 5 §:n yleisin sanamuoto on poikkeuksetta seuraava: ”5 § Yleistiedotus jäsenille edustajiston vaalista – Vaalin aikataulusta, jäsenalueiden rajoista ja ehdokaslistojen
jättämisestä julkaistaan keskusvaalilautakunnan
toimesta tiedote, joka joko asetetaan osuuskaupan kaikkiin myymälöihin jäsenten nähtäväksi tai
julkaistaan vähintään yhdessä hallituksen päättämässä, toimialueella jäsenkunnan keskuuteen leviävässä lehdessä. Lisäksi jäseniä on kehotettava
tarvittaessa tarkistamaan jäsentiedostossa olevat
postiosoitteensa, joilla äänestysliput vaalijärjestyksen ao. pykälän mukaisesti lähetetään.” Eli
vaalin tuloksesta ei kerrota mitään.
Voidaan perustellusti katsoa, että lainsäädäntömme ei tältä osin toteuta yhdenvertaisuusperiaatetta. Lainsäädännön tulee olla sukupuolineutraalia. Jo kaksi vuotta sitten puoluehallitus esitti
puoluekokoukselle aloitevastauksessaan, että se
hyväksyisi avioliittolain muuttamisen sukupuolineutraaliksi. Puoluekokous kuitenkin hylkäsi
aloitteen.
Silloiset perusteet puoluehallituksen esitykselle
ovat edelleen kohdallaan. Kahden ihmisen välisen liiton eli avioliiton solmimisen perusteet tulisi olla aviopuolisoiden päätettävissä olevia kysymyksiä, eikä valtiolla tulisi olla tarvetta puuttua
siihen, mitä sukupuolta tai suuntausta avioliiton solmijat edustavat. Sukupuolen ei siis pitäisi muodostaa estettä avioliitolle tai siviilivihkimiselle.
Vaalin tuloksen julkistamiseksi sanotaan ao. pykälässä seuraavaa: Vaalin tuloksen julkistaminen
– ”Keskusvaalilautakunta julkistaa vaalin tuloksen vaalijärjestyksen 5 §:n 1 momentin mukaisella tavalla sekä lähettämällä kirjeen valituille edustajiston jäsenille, mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään seitsemän päivän kuluessa vaalin
päättymisestä. ”
On kuitenkin syytä huomioida, että puoluehallitus ei tällä kannallaan halua puuttua kirkkojen
ja uskonnollisten yhdyskuntien sisäisiin asioihin
kirkollista toimitusta koskien ja että kyse on ns.
omantunnon asiasta mahdollisessa eduskuntakäsittelyssä.
Tämän päivän todellisuutta yleisesti osuuskunnissa on se, että kun vaaleista on kulunut jopa
lähes 2-vuotta, monikaan vaaleissa mukana ollut
ja valitsematta jäänyt ei tiedä äänimääräänsä, eihän tämmöinen järjestelmä voi sopia suomalaiseen demokratiaan eikä osuuskunnan imagoon,
joista usea kertoo toimivansa avoimesti. Eikä vaalin tuloksien julkistaminen voi kuulua vaaliasiamiehen tehtäviin. Vaikka yhden äänen ehdokkaitakin on, saatu tulos kuuluu mielestämme jokaisen äänestäneen osuuskunnan tai osuuskaupan
jäsenen ja ehdokkaana olleen saada tietoonsa. Ei
voi olla myöskään niin, että heikosti menestyneitä ehdokkaita suojellaan julkisuudelta liiketaloudellisten syiden vuoksi.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteet nro 43 – 46.
Aloite nro 47
Kälviän Kokoomus ry
OSUUSKUNTALAKIIN TÄSMENNYSTÄ!
Akuuttisin sääntömuutos tulisi saada välittömästi
toteutetuksi Osuuskuntalakiin edustajiston vaalijärjestykseen ja pidettyjen vaalien tuloksien julkaisemisessa. Nykyisin voimassa oleva väljä lain
tulkinta lienee lähinnä kopio entisen Neuvostoliiton aikakaudelta, jota nykyisin Pohjois-Korea
lienee ainut valtiomahti, joka sitä käytäntöön soveltaa.
Siksi sääntöjen edustajiston vaalijärjestyksen §:n
tulisi lisäksi kuulua ”…,joilla äänestysliput vaalijärjestyksen §:n mukaisesti lähetetään. Vaalin
tuloksen valmistuttua keskusvaalilautakunnan
toimesta julkaistaan vaalin tulos, josta käy ilmi
edustajistoon valitut heidän varaedustajansa ja
jokaisen ehdokkaana olleen äänimäärä, josta tiedote lähetetään kaikkiin toimipaikkojen ilmoitustaululle julkipantavaksi. Lisäksi vaalin tulokset lähetetään jokaiselle osuuskunnan jäsenelle
seuraavan jäsenpostin liitteenä ja lisäksi vaalin
tulos julkaistaan vähintään yhdessä hallituksen
päättämässä jäsenkunnan keskuuteen leviävässä
lehdessä.”
Vaalien tuloksien julkaiseminen nykymuodossa,
jossa vain valitut ovat tulleet julkisuuteen, ei liene
aivan voimassa olevan julkisuuslainkaan mukaista. Osuuskunnissa käytäntö edustajistovaalien tuloksen julkistamisessa nojaa vapaasti valittuun tapaan, joka mahdollistaa mitä epäoikeudenmukaisimman ja kirjavimman käytännön sovellutukset
vaalin tuloksen julkistamisessa ehdokkaan ja äänestäjän kannalta.
Edellä olevaan viitaten Kälviän Kokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän
94
Puoluekokous 2010 sisus.indd 94
28.5.2010 15:24:49
ja ministerit toimimaan vielä tämän vaalikauden
aikana osuuskuntalain osalta sellaisiin muutoksiin
edustajiston vaalijärjestyksen osalta, joka perustuu
avoimuuteen, joka seuraa vapaiden yleisten ja yhtäläisten valtakunnassa pidettävien vaalien tapaa
myös tuloksien puolesta kaikkien osalta julkisuuteen.
raiskataan tuhansia naisia ja lähes joka kolmatta naista pahoinpidellään elämänsä aikana jossakin suhteessa.
Perheväkivalta ei tunne sosiaalisia rajoja, vaan on
tuttu ilmiö kaikissa sosiaaliluokissa. Poliisi kuitenkin kutsutaan herkemmin alimpien sosiaaliryhmien perheisiin. Poliisi hoitaa vuosittain noin
50000 kotihälytystä joista lähes kolmannekseen
sisältyy perheväkivaltaa. Vakavastakin perheväkivallasta tulee poliisin tietoon vain noin 10 %.
Puolustuskyvyttömien lasten pahoinpitelyrikoksissa tilanne on vieläkin heikompi.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus pitää aloitteessa esitettyjä tavoitteita avoimuuden lisäämisestä kannatettavina.
Osuuskuntatoiminta on tärkeä osa Suomen elinkeinoelämää. Osuuskunta on taloudellinen yhdistys, jossa jäsenyys antaa vaikutusmahdollisuudet niihin taloudellisiin valintoihin, joita osuuskunta tekee. Mahdollisimman suuri avoimuus
on siis perusteltua osuuskunnan ylimmän päättävän elimen, osuuskunnan jäsenten päätösvaltaa käyttävän edustajiston, valinnan osalta, silloin
kun osuuskunnassa tämä elin on.
Suurin osa perheväkivallasta tapahtuu perheissä, joissa on lapsia jolloin lapset ovat suoraan tai
epäsuorasti väkivallan uhreja. Mikään ei ole lapsen kehityksen ja kasvun kannalta tuhoisampaa
kuin syntyä perheeseen, jossa väkivalta, vihanpito ja päihteiden väärinkäyttö on jatkuvasti läsnä. Lapsi kantaa koko aikuisikänsä äidin itkun
ja isän rähinöinnin ja lyömisen aiheuttamia haavoja sisällään. Väkivallan kierre usein siirtyy isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Kierre voidaan kuitenkin katkaista.
Perinteisesti on katsottu, että sekä osakeyhtiöiden
että osuuskuntien osalta yhtiöjärjestys tai säännöt ovat se väline, jonka avulla yhteisön hallintoa
käytännössä säännellään. Laki sinänsä muodostaa vain puitteet osuuskunnan käytännön toiminnalle. Koska osuuskuntien joukossa on huomattavan erilaisia yhteisöjä, ei puoluehallitus sinänsä
pidä perusteltuna puuttua liian yksityiskohtaisella sääntelyllä taloudellisen toiminnan harjoittamiseen.
Pohjanmaan Kokoomusnaiset haluavat että raiskaustuomioiden, myös parisuhteessa, alarajoja
korotetaan ja että lähisuhdeväkivallan sovittelun
todelliset vaikutukset arvioidaan. Väkivallan tekijöille täytyy olla tarjolla nopeaa apua ja turvakotien rahoitus on turvattava kunnissa.
Näin ollen puoluehallitus toteaa, että myöskään
edustajistonvaalitulosten julkistamisesta ei ole
tarkoituksenmukaista säätää lailla, vaan asian
tarkempi sääntely kuuluu pikemminkin osuuskunnan sääntöihin aivan kuten aloitteen tekijät ehdottavat. Puoluehallitus toteaa osuuskunnan yhdistysluonteen johdosta, että on kaikkien
osuuskuntien oma etu toteuttaa julkisuusperiaate mahdollisimman laajalti.
Edellä esitetyn perusteella Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä
kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan sen puolesta, että raiskaustuomioiden alarajoja korotetaan,
lähisuhdeväkivallan sovittelun todelliset vaikutukset arvioidaan ja että kunnille on valtion taholta
osoitettuna riittävät resurssit väkivallan tekijöiden
hoitoon sekä turvakotien ylläpitoon.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus pitää aloitteessa esitettyjä tavoitteita perheväkivallan kitkemisestä kannatettavina ja esitettyjä keinoja hyväksyttävinä. Puoluehallitus toteaa, että oikeusministeriössä on valmisteilla esitys parisuhde- ja työpaikkaväkivallan
ja näihin liittyvien pahoinpitelysäännösten tarkistamiseksi.
Aloite nro 48
Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry
PERHEVÄKIVALTAAN ON
PUUTUTTAVA TEHOKKAAMMIN
Keskeinen tavoite oikeusministeriön valmistelussa on, että läheissuhteessa tapahtuva nykyisin lieväksi arvioitava pahoinpitely voitaisiin siten jatkossa arvioida säännöksessä mainittujen
edellytysten täyttyessä ankarammin perustunnusmerkistön mukaiseksi pahoinpitelyksi. Samalla nämä teot tulisivat virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi.
Perheväkivalta on vakava ja valitettavan yleinen
ilmiö Suomessa. Tilastojen mukaan se on pääosin miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa. Väkivallan kohteena on myös miehiä, lapsia ja vanhuksia. Suomessa kuolee vuosittain perheväkivallan uhrina keskimäärin 27 naista. Parisuhteessa
95
Puoluekokous 2010 sisus.indd 95
28.5.2010 15:24:49
Aloitteen tekijöiden esitys on laajempi ja kokonaisvaltaisempi ja ottaa huomioon myös asiaan
vaikuttavat muut tekijät rikosoikeuden tarkistamista laajemmin. Puoluehallitus katsoo, että asiaa on tarkasteltava aloitteen tekijöiden tavoin kokonaisvaltaisesti.
kimuksen mukaan nainen ottaa yhteyttä viranomaiseen keskimäärin, kun häntä on pahoinpidelty 40 kertaa.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Vähintä, mitä pitäisi tehdä, on ottaa käyttöön
jo olemassa olevista rangaistusasteikoista muukin kuin alalaita. Lievät rangaistukset esimerkiksi seksuaalirikoksista eivät vastaa kansalaisten
yleistä oikeustajua. Raiskauksesta ei saa selvitä
ehdonalaisella.
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen vaatii erityisiä, ankaria toimenpiteitä.
Aloite nro 49
Pohjois-Savon Kokoomusnaiset ry
Kriminaalipolitiikan tarkastaminen on vain yksi keino. Jokaiseen Suomen kuntaan on saatava
perheväkivallan vastainen toimintaohjelma. Valtakunnallisen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen toimintaohjelman toteuttamiseen on varattava riittävästi resursseja, ja turvakotipalvelujen
saatavuus ympäri Suomea on turvattava. Vähintään yhtä tärkeää on lisätä tietoisuutta sukupuolten tasa-arvosta, ihmisarvon kunnioittamisesta ja
varhaisen puuttumisen tärkeydestä.
VÄKIVALTARIKOSTEN RANGAISTUS­
ASTEIKKOA ON KOVENNETTAVA JA
ENNALTAEHKÄISEVÄÄ VALVONTAA
ON TEHOSTETTAVA
Yhteiskunnan tehtävä on turvata kansalaisille
turvallinen elinympäristö.
Maan rajojen ulkopuolelta tuleviin uhkiin varaudutaan kiitettävästi.
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten
Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen
puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään
toimenpiteisiin, jotta rikoslakia uudistetaan väkivalta- ja raiskaustuomioiden osalta sekä lähisuhdeväkivallan uhreille ja tekijöille suunnattavien tukipalvelujen saatavuus turvataan sekä pyydetään
raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran
vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Suomessa kansalaisten on voitava liikkua turvallisesti yleisillä paikoilla.
Tiedot ampumisista ja yhä raaemmista pahoinpitelyistä ovat päivittäistä uutisaineistoa. Esimerkkeinä ovat Kauppakeskus Sellon ampumatapaus
joulukuussa 2009, 14-vuotiaan raaka pahoinpitely samassa ympäristössä lokakuussa 2009, ampuminen Kuopion torilla kesäkuussa 2009.
Koska Kokoomus on arvo- ja yhteiskunnasta vastuuta kantava puolue, vaadimme, että
Aloite nro 51
- väkivaltarikosten rangaistusasteikkoa on kovennettava,
Tampereen Yliopiston
Kokoomusopiskelijat ry
- poliisien resursseja on kohdennettava entistä
enemmän partiointiin yleisillä paikoilla, sekä
VÄKIVALTA- JA SEKSUAALIRIKOKSISTA
KOVEMMAT RANGAISTUKSET
- henkilö- ja kameravalvontaa tulee lisätä kauppakeskuksissa ja niiden lähiympäristössä.
Suomen kansan oikeudentajua ovat koetelleet
pitkään julkisuudessa keskustelua herättäneet
raiskaus- ja seksuaalirikokset ja niiden tuomiot.
Vinoutuneet oikeuskäytännöt langettavat kovemmat rangaistukset talousrikoksille kuin henkeen
ja terveyteen kohdistuneille rikoksille. Ihmisen
omaisuus on oikeudessa paremmin suojattu kuin
ruumiillinen koskemattomuus, mikä sotii ihmisten oikeudentajua vastaan. Väkivalta ja seksuaalirikoksien tuomiot vaihtelevat ehdollisista tuomioista aina ehdottomiin vankeusrangaistuksiin
erittäin laajalla skaalalla, eikä yhtenäistä linjaa
näytä löytyvän. Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset lähes kolminkertaistuivat vuodesta 2005
vuoteen 2006 eikä väkivaltarikosten määrässä ole
laskun merkkejä.
Aloite nro 50
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
RIKOSLAKIA ON UUDISTETTAVA
VÄKIVALTA- JA RAISKAUSTUOMIOIDEN OSALTA
Joka päivä 250 naista joutuu pahoinpitelyn uhriksi. Yksi joka kuudes minuutti. YK:n valvontaelimet ovat useaan kertaan huomauttaneet Suomen
korkeista lähisuhdeväkivallan luvuista. Erään tut-
96
Puoluekokous 2010 sisus.indd 96
28.5.2010 15:24:49
Edellä olevan perusteella Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry esittää että, hyväksyessään
aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen
ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistusasteikon tiukentamiseksi.
Raiskaus ja jo raiskauksen yritys on shokki. Ihmisellä on oikeus koskemattomuuteen. Erityisen
tuomittavana on pidettävä kaikenlaista alaikäisen seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen puuttumista. Seksuaalinen hyväksikäyttö merkitsee
uhrille elinikäistä traumaa, josta on vaikea myöhemminkään puhua.
Aloite nro 52
Ehdolliseen rangaistukseen määräämisen ei pitäisi olla lainkaan mahdollista ala-ikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten yhteydessä. Seksuaalirikoksista määrättäviä rangaistuksia pitäisi yleisesti
koventaa ja rangaistusasteikkoa kaventaa oikeuskäytännön yhtenäistämiseksi eri puolilla maata.
Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry
RAISKAUSTUOMIOIDEN
PITUUKSIIN TEHTÄVÄ KORJAUSLIIKE
Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry on huolissaan
siitä, että Suomessa raiskauksista annetut tuomiot ovat rikoksen vaikutuksiin nähden liian alhaiset. Lisäksi oikeuskäytäntö raiskaustuomioissa
vaihtelee merkittävästi valtakunnallisella tasolla.
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten
Helsingin piiri esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta seksuaalirikoksista määrättäviä rangaistuksia yleisesti kovennettaisiin, rangaistusasteikkoa kavennettaisiin
ja ehdollinen rangaistus poistettaisiin kokonaan
alaikäisiin kohdistuvien rikosten seuraamusvaihtoehdoista, ja raportoimaan asian etenemisestä
vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Raiskaus on rikos, jolla on pitkäaikainen vaikutus
sekä uhrin fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin
ja usein myös uhrin lähipiiriin, kuten esimerkiksi lapsiin ja perheeseen. Kuitenkin raiskauksista
langetettavien tuomioiden pituus jää usein väkivaltarikosten niin sanottua normitasoa ja vaikkapa talousrikoksien rangaistuksia lyhyemmiksi.
Rangaistusasteikon kirjo myös vaihtelee eripuolilla Suomea ja eri oikeusasteissa.
Puoluehallitus (aloitteet nro 49 – 53):
Puoluehallitus pitää aloitteissa esitettyjä tavoitteita, väkivallan kitkemistä suomalaisesta yhteiskunnasta ja uhrien auttamista, kannatettavina.
Puoluehallitus ei kuitenkaan katso perustelluksi
asettaa aloitteiden 50 ja 53 mukaista vuosittaista
raportointivelvollisuutta. Niin ikään puoluehallitus ei esitä aloitteen 53 mukaisesti, että ehdollinen vankeusrangaistus poistettaisiin kokonaan
alaikäisiin kohdistuvien rikosten seuraamusvaihtoehdoista.
Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että raiskaustuomioiden ankaruutta koko asteikolla kovennettaisiin. Lisäksi esitämme, että oikeuskäytännön yhdenmukaisuuteen kiinnitetään nykyistä
tarkempaa huomiota ja että tuomioiden rangaistusasteikkoa kovennetaan.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluehallitus velvoittaa puoluevaltuustoa ryhtymään toimiin mainitun epäkohdan poistamiseksi.
Puoluehallituksen mielestä nuoren henkilön ja
nuoren rikoksentekijän tekemien rikosten osalta
on säilytettävä laajempi rangaistusvalikoima kuin
yli 21 vuotiaan tekemissä rikoksissa on käytössä.
Etenkin tämä koskee nuoren henkilön, siis alaikäisen tekemiä rikoksia.
Aloite nro 53
Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry
RAISKAUKSISTA MÄÄRÄTTÄVIEN
RANGAISTUSTEN KOVENTAMINEN
Lähisuhdeväkivallan osalta puoluehallitus viittaa
aloitteesta nro 48 antamaansa vastaukseen. Henkilö- ja kameravalvonnan osalta puoluehallitus
tulkitsee aloitteen nro 49 tekijöiden tarkoittavan
poliisin omia valvontalaitteita ja niiden mahdollista lisäämistä eikä yksityisten kiinteistönomistajien asentamia laitteita.
Raiskauksista määrätyt lievät tuomiot koettelevat kansalaisten oikeustajua. Tuomioita määrätään jopa ehdollisina. Tuomioiden mittaaminen
vaihtelee myös huomattavasti eri puolilla maata.
Seksuaalirikoksiin liittyvä rikostutkinta ja oikeudenkäynti ovat uhrille raskas kokemus, jossa traumaattiset tapahtumat käydään uudelleen läpi.
Mikäli uhrin ennakkokäsitys on se, ettei oikeudenkäynnissä ole saatavissa oikeutta, yhä useampi uhri jättää rikoksen ilmoittamatta ja yhä useampi rikollinen jää siksi kokonaan rangaistuksetta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro
49 – 53 johdosta.
97
Puoluekokous 2010 sisus.indd 97
28.5.2010 15:24:50
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
seuraavan ponnen: ”Kokoomus katsoo tarpeelliseksi, että 1) väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa kovennetaan, 2) lähisuhdeväkivallan
uhreille ja tekijöille suunnattavien tukipalvelujen
saatavuus turvataan, ja 3) poliisin resursseja ja
valvontaa kohdennetaan yleisten paikkojen, kuten
kauppakeskusten ja niiden lähiympäristön, turvallisuuden varmistamiseen.”
nen tulisi olla keskeinen tehtävä perhe-neuvoloissa, gynekologeilla sekä muilla naisia ja tyttöjä hoitavilla aloilla.
Edellä olevan perusteella Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta
sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta rikoslakiin säädetään
oma rikosnimike tyttöjen sukuelinten silpomiselle
sekä selkeä oma rangaistuasteikko, sekä tekemään
ne toimenpiteet jotka ovat tarpeen siihen että
silpomisen tunnistaminen ja siitä viranomaisille
ilmoittaminen tulee keskeiseksi tehtäväksi perheneuvoloissa, gynekologeilla sekä muilla naisia ja
tyttöjä hoitavilla aloilla, ja raportoimaan asian
etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Aloite nro 54
Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry
TYTTÖJEN SUKUELINTEN
SILPOMISELLE OMA RIKOSNIMIKE
Tyttöjen sukupuolielimien silpominen liittyy tiettyihin kulttuureihin, joissa miehet ovat erittäin
hallitsevassa asemassa, kuten esim. muslimien
keskuudessa. Tyttöjen niin sanottu ympärileikkaus aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia tytön
fysiologialle. Silvonnan tarkoituksena on kontrolloida ja tukahduttaa naisen seksuaalisuus, jotta hän ei olisi uskoton, eikä olisi yhdynnässä ennen avioliittoa.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus pitää aloitteessa esitettyjä tavoitetta estää tyttöjen sukuelinten silpomista kannatettavana. Puoluehallitus katsoo aloitteen tekijöiden
tavoin, että kyseessä on suomalaisen oikeuskäytännön mukaan yleensä törkeä pahoinpitely. Puoluehallitus katsoo, ettei erityis- ja yleisestävyyden
kannalta ole tärkeää säätää erikseen sukuelinten
silpomisesta tyttöjen (eikä poikien) osalta, koska
silpominen mielletään jo nyt rikokseksi, vielä törkeäksi rikokseksi, aivan kuten aloitteen tekijät toteavat. Hyvä lainsäädäntö on niin ikään riittävän
yleistä ja tässä tapauksessa sama päämäärä saavutetaan mitä ilmeisimmin myös nykyisellä kattavammalla teonkuvauksella.
Puoluehallitus ei usko, että vähäisten rikosepäilyjen ja/tai tuomioiden syy olisi siinä, että teolta puuttuu oma rikosnimike. Puoluehallitus katsoo sen sijaan, että vähäiseen määrään tiedoksi
tulleita tapauksia vaikuttavat etenkin kulttuurien väliset erot.
Suomessa sukupuolielinten silpomista on havaittu maahanmuuttajien keskuudessa. Teoriassa tyttöjen ympärileikkauksia on kaikissa muodoissaan
Suomessa tarkasteltu rikoslain pahoinpitelytunnusmerkistön täyttävinä tekoina ja ne tulkitaan
törkeäksi pahoinpitelyksi, myös silloin, kun Suomessa asuva tyttö viedään leikattavaksi ulkomaille. Suomessa myös rikoslaki ja lastensuojelulaki
käytännössä asettavat tytön ympärileikkaamisen
suunnittelusta tietäville henkilöille velvollisuuden
ilmoittaa tietonsa viranomaisille. Vaikka silvontaa suomalaisten maahanmuuttajien keskuudessa
esiintyykin, käytännössä pahoinpitelysyytteitä tyttöjen ympärileikkauksista ei saatavana olevan tiedon mukaan kuitenkaan ole nostettu. Sukupuolielinten silpominen estää myös maahanmuuttajanaisten ihmisoikeuksien toteutumisen.
Puoluehallitus kannattaa aloitteen osaa, jossa kehotetaan eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään tarpeellisiin hallinnollisiin toimenpiteisiin
silpomisen tunnistamiseksi ja ilmoittamiseksi.
Puoluehallitus ei pidä kuitenkaan tarpeellisena
asiasta tehtävää vuosittaista kertomusta puoluevaltuustolle, vaan luottaa eduskuntaryhmän ja
kulloinkin mahdollisesti toimivan ministeriryhmän kykyyn ja harkintaan ryhtyä toimenpiteisiin
tässä tärkeässä asiassa.
Valtioneuvoston selonteossa suomen ihmisoikeuspolitiikasta todetaan, että tällä hetkellä Suomessa keskustellaan kansallisen toimintasuunnitelman laatimisesta tyttöjen ympärileikkauksien ennaltaehkäisemiseksi, ja jo ympärileikattujen
tyttöjen ja naisten tukemiseksi. Hienojen ennaltaehkäisevien toimien lisäksi silpomiselle tulisi säätää rikoslakiin oma rikosnimike sekä selkeä rangaistuasteikko. Tämän lisäksi mm. viranomaisten
tulisi osata aktiivisesti tunnistaa tyttöjen sukuelinten silpominen naisiin kohdistuvaksi rikoslain
alaisuuteen kuluvaksi väkivallaksi. Silpomisen
tunnistaminen ja siitä viranomaisille ilmoittami-
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
seuraavan ponnen: ”Kokoomus katsoo tarpeelli-
98
Puoluekokous 2010 sisus.indd 98
28.5.2010 15:24:50
seksi, että Suomessa ryhdytään sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tyttöjen sukuelinten
silpomisen tunnistamisen ja ilmoitusvelvollisuuden
tehostamiseksi.”
sia työkaluja. Toisin sanoen tarkoituksena on karsia käsiaseiden luvanhakijoista ja luvanhaltijoista
pois sellaiset henkilöt, jotka käyttävät käsiasetta
virkistysammuntatyyppiseen ampumiseen tai jotka eivät lainkaan harrasta aseellaan tai jotka eivät
sovellu toimimaan aseen kanssa.
Aloite nro 55
Aselain uudistustyöllä on kolme keskeistä lähtökohtaa: YK:n tuliasepöytäkirjan voimaantulo,
EU:n asedirektiivin implementointi sekä omat
kansalliset tarpeemme. Aselain uudistustyö on
aloitettu jo ennen koulusurmia, mutta on selvää
että nimenomaan näihin kansallisiin tarpeisiin on
viimevuosien tapahtumilla ollut runsaasti vaikutuksia. Kokoomusministerit ovat linjanneet yksimielisesti, että aselain ykkösvaiheessa ”käsiaseiden saatavuutta rajoitetaan merkittävästi”.
Lapuan Kokoomus ry
ASELAIN MUUTOS
Metsästäjät, ampumaurheilijat sekä vapaa-ehtoista maanpuolustustyötä harrastavat henkilöt ovat
pelolla seuranneet aselain uudistuksen valmistelua. Esillä olleet uudistustavat voimaantullessaan
hankaloittaisivat aseharrastustoimintaa vakavasti.
Valmistelussa on tullut esiin myös monia perustuslaillisia epäkohtia. Siksi Lapuan Kokoomus
esittää puoluekokoukselle että Kansallinen Kokoomus rp keskeyttää aselain uudistustyön nykyvalmistelun pohjalta ja aloittaa sen puhtaalta
pöydältä, asiantuntijavoimin.
Aselain ykkösosa on annettu kevätistuntokaudella 2009 Eduskuntaan, jossa hallituksen esitys on
parhaillaan käsiteltävänä. Sitä käsittelevät mm.
hallinto-, puolustus- ja perustuslakivaliokunta.
Aselain kakkosvaihe on parhaillaan ministeriössä
työn alla ja se annetaan viimeistään syksyllä Eduskunnalle. Mahdollisiin perustuslaillisiin epäkohtiin otetaan kantaa Eduskunnassa. Perustuslakivaliokunnan lausunto ykkösvaiheesta oli uudistustyön edelleen viemisen kannalta positiivinen.
Lähinnä ongelmallisena on pidetty velvollisuutta
kuulua seuraan käsiaseen hankkimisluvan saamisen edellytyksenä. Lisäksi perustuslakivaliokunta
edellytti tarkennettavaksi terveydenhuollon ammattihenkilön ja puolustusvoimien oma-aloitteisen ilmoitusoikeuden edellytyksiä.
Edellä mainituin perustein Lapuan Kokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa eduskuntaryhmää ja puoluevaltuustoa toimimaan siten että aselain uudistaminen
menossa olevalla tavalla lopetetaan ja se käynnistetään uudelleen asiantuntijavoimin.
Puoluehallitus:
Lapuan Kokoomus voi olla tyytyväinen, sillä nykyinen aselainmuutosprosessi tähtää siihen, että monipuolinen ampumaurheilu, metsästys ja
vapaa-ehtoinen maanpuolustustyö voivat maassamme jatkua. Käsiaseiden täyskieltoa ei valmistella, vaikka sitä ovat esittäneet useat tahot mm.
Kauhajoen tutkintalautakunta. Käsiaseiden luvansaantia ja harrastuksen jatkumisen valvontaa
on tarkoitus oleellisesti tiukentaa, mutta siten, että harrastustoiminta voisi edelleen jatkua. Aselakia valmistellaan poliittisten linjojen mukaisesti
sisäasiainministeriön poliisiosastolla yhteistyössä
poliisihallituksen kanssa. Poliisin aseisiin ja aselupiin liittyvä laaja asiantuntemus on uudistustyön pohjana.
Asealan sidosryhmiä on valmistelun yhteydessä kuultu laajasti. Ennen varsinaisen valmistelun aloittamista järjestettiin eri ryhmille kuulemiset. Perusvalmistelun aikana kuultiin noin
neljässä kokouksessa ampuma-aselautakuntaa,
jossa eri harrastajaryhmien ja elinkeinonharjoittajien edustajat ovat edustettuina. Luonnos lakiesityksestä lähetettiin lausuntokierrokselle, josta tuli runsaasti kirjallisia lausuntoja. Tämän lisäksi kansalaisia kuultiin otakantaa.fi -foorumilla.
Vaikka eri intressitahojen kuuleminen on tärkeää,
on kuitenkin selvää, että uudistuksessa on kyse
yhteiskunnan kannalta niin merkittävästä ja ristiriitaisestakin asiasta, ettei sitä pystytä ratkaisemaan pelkästään aseharrastajien toiveiden mukaisesti. Uudistustyö on oikean suuntaista ja sitä tulee jatkaa.
Suomessa on noin 1,6 miljoonaa asetta, joista käsiaseita on 250 000 kpl. Luvanhaltijoita on
670 000 henkilöä. Suomessa käsiaseluvan on saanut aiemmin varsin lievin perustein. Arvioiden
mukaan asialliseen harrastustoimintaan aselain
uudistuksella olisi vain vähän vaikutuksia. Sen
sijaan sillä pystyttäisiin vähentämään sellaisten
aseiden määrää, joille ei löydy hyväksyttävää käyttötarkoitusta sekä sellaisten aseiden määrää, joihin liittyvä harrastustoiminta on päättynyt. Myös
henkilön soveltuvuuden arviointiin on etsitty uu-
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
99
Puoluekokous 2010 sisus.indd 99
28.5.2010 15:24:50
Aloite nro 56
Aloite nro 57
Töölön Kansallisseura ry
Uudenmaan Kokoomusnuoret ry
HAKKAPELIITOILLE OMA MUISTOPÄIVÄ
YMPÄRISTÖRIKOSTEN
SELVITTÄMISTÄ TEHOSTETTAVA
Ruotsalaisuuden päivää vietetään kuningas Kustaan II Adolfin kuolinpäivän, 6.11.1632, muistoksi. Päivä on vakiintunut liputuspäivä. 30-vuotisessa sodassa, 1618 – 1648, tuhansittain suomalaisia talonpoikia (hakkapeliittoja) joutui
lähtemään omin hevosin ja varustein rintamalle.
Koska ruotsalaisuuden päivä ei suomalaisten keskuudessa ole saavuttanut erityistä suosiota, ehdotamme, että hakkapeliittojen muistopäivä merkitään almanakkaan ruotsalaisuuden päivän rinnalle ja näin saadaan muistopäivä niille tässä sodassa
menehtyneille suomalaisille miehille, jotka uhrasivat henkensä Ruotsin kuningaskunnan sotaisilla tantereilla.
Suomi on ympäristönsuojelussa valveutunut maa
ja suomalaisilla yleisesti ottaen on läheinen, kunnioittava suhde luontoon. Tästä huolimatta julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle on
jäänyt ympäristörikosten määrän jatkuva kasvu ja
se että ympäristörikoksista vain murto-osa tulee
poliisin tietoon. Poliisin tilastojen mukaan selville tulleista ympäristörikoksista vain 30 prosenttia voidaan selvittää ja näistä vain viidennes etenee syyteharkintaan asti. Asiaa ei helpota se että
ympäristörikokset ovat usein luonteeltaan monimutkaisia ja vaativat aiheen erityisosaamista mitä vain harvalla poliisin tutkijalla on.
Hakkapeliittojen muistopäiväksi 6.11.
Yleisimpiä ympäristörikoksia ovat laittomat kaatopaikat, veden tai ilman pilaaminen, luvattomat
rakennelmat, suojeltujen rakennusten purkaminen ja rauhoitettujen sekä uhanalaisten eläinten
metsästäminen ja salakauppa. Ympäristölainsäädännön käytännön toteutumisen valvonta kuuluu
pääsääntöisesti alueellisille ympäristökeskuksille
ja kunnallisille ympäristönsuojeluviranomaisille.
Lain mukaan viranomaisten tulee tehdä ympäristörikkomuksista ilmoitus poliisille, mutta usein
tämä jää kuitenkin tekemättä sillä vastaavat viranomaiset ovat usein ylityöllistettyjä, etenkin aluehallintouudistuksen myötä. Ympäristönsuojeluviranomaisilla on usein myös haasteellinen toimintaympäristö sillä pienessä kunnassa ihmiset
tuntevat toisensa mikä voi heijastua viranomaisten puolueettomuuteen ja aktiivisuuteen negatiivisesti.
Puoluehallitus:
Aloitteentekijät haluavat määritellä hakkapeliitoille erityisen muistopäivän. Suomessa ei ole
säädöksiä eikä vakiintuneita käytäntöjä erityisistä muistopäivistä. Viralliset liputuspäivät on määritelty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa
asetuksessa. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä
on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti
astuu virkaansa. Jokaisella on Suomen lipusta annetun lain nojalla oikeus liputtaa kansallislipulla
niin halutessaan.
Virallisten liputuspäivien lisäksi vakiintuneita liputuspäiviä on vuosittain yksitoista ja ne on
merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin. Yksi valtiokalenteriin merkityistä
vakiintuneista liputuspäivistä on 6.11 eli ruotsalaisuuden päivä.
Ympäristörikollisuudella ei ole haitallisia vaikutuksia ainoastaan luontoon sekä ihmisten ja
eläinten elinympäristöön, vaan se on samalla
myös talousrikollisuutta mikä mm. vääristää yritysten välistä kilpailua kun toiset säästävät jäteja lupamaksuissa sekä laitehankinnoissa ja -huollossa, etenkin rakennusalalla jossa harmaa talous
rehottaa. Ympäristörikollisuudella on täten haitallinen vaikutus myös paikalliseen elinkeinotoimintaan. Ympäristörikollisuus tulisikin perustellusti ottaa paremmin huomioon suhteessa muuhun, tavanomaiseen rikollisuuteen. Merkittävä
parannus olisi ympäristölainsäädännön käytännön toteutumisen valvonnan siirtäminen ympäristökeskuksilta ja kunnallisilta ympäristönsuojeluviranomaisilta pääosin poliisille jolle myös perustettaisiin ympäristörikollisuuteen erikoistunut
yksikkö, esimerkiksi talousrikoksiin erikoistuneen
yksikön yhteyteen. Näin ympäristörikollisuuden
selvittämisestä tulisi riippumatonta, keskitettyä
ja tehokkaampaa.
Ruotsalaisuuden päivällä halutaan kunnioittaa
yhteistä, kaksikielistä isänmaata sekä ruotsin kielen asemaa toisena kansalliskielenä. Sen taustana on Suomen ja Ruotsin 700-vuotinen yhteinen valtiollinen historia, jota juhlistettiin vuonna
2009 erityisellä merkkivuodella sekä Suomessa
että Ruotsissa. Puoluehallitus pitää kaksikielisyyttä sekä suomen ja ruotsin kielten asemaa kansalliskielinä olennaisena osana suomalaisuutta.
Ruotsalaisuuden päivän eli marraskuun 6. päivän historialliseen taustaan sisältyy suomalaisten
hakkapeliittojen - sekä suomen- että ruotsinkielisten - merkittävä rooli 30-vuotisessa sodassa.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
100
Puoluekokous 2010 sisus.indd 100
28.5.2010 15:24:50
Uudenmaan Kokoomusnuoret esittääkin että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa puolueen eduskunta- sekä ministeriryhmää toimimaan siten, että
ympäristölainsäädännön käytännön toteutumisen
valvonta siirrettäisiin pääosin poliisin vastuulle ja
poliisin organisaatioon perustettaisiin ympäristörikosten selvittämiseen erikoistunut yksikkö ympäristö- ja talousrikollisuuden vähentämiseksi.
Ympäristönsuojeluviranomaisten väitetty resurssivaje ei ole järkevä peruste valvonnan siirtämiseksi poliisille. Kaikkien tiedossa ovat ne resursseihin liittyvät haasteet, joiden kanssa eri viranomaiset joutuvat tänä päivänä toimimaan.
Valvontavastuu tulee säilyttää ympäristöviranomaisilla. Sen sijaan ympäristörikosten paljastaminen ja niiden tutkinnan tulee tapahtua poliisin
ja eri viranomaisten tiiviinä yhteistyönä, vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi talousrikostentutkinta pääasiassa tapahtuu.
Puoluehallitus:
Uudenmaan Kokoomusnuoret ovat kiinnittäneet
huomiota tärkeään asiaan. Ympäristörikoksia on
selvitettävä tehokkaasti. On myös totta, että ympäristörikollisuudessa esiintyy laaja-alaista haitallisuutta, yhteyttä talousrikollisuuteen ja harmaaseen talouteen sekä elinkeinotoiminnan vahingoittamiseen.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 58
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
Ympäristölainsäädännön toteuttamisen valvontavastuu on tällä hetkellä jaettu valtakunnan,
alueellisen ja paikallistason viranomaisille. Ympäristönsuojelulain mukaisia valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset. Ympäristönsuojeluunkin olennaisesti liittyvänä ympäristölupaviranomaisina toimivat aluehallintovirastot ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset.
Ympäristönsuojelulainsäädännön yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat ympäristöministeriölle. Näiden viranomaisten valvontatoimenpiteiden siirtäminen esitetyllä tavalla
pelkästään poliisille olisi hyvin vaikeaa, eikä siirtämisellä päästäisi välttämättä nykyiseen tai nykytilaa parempaan lopputulokseen.
TAIDERIKOLLISUUDEN
TORJUNTAAN VAKAVAMMAT OTTEET
Taidekaupan on tärkeää säilyä kulttuurillisena
turvattuna harrastuksena ilman rikollisuuden pysyvää pesiytymistä.
Kotimaisille taidemarkkinoille on viime vuosina
enenevästi lisääntynyt ammattirikollisten ja järjestäytyneet kansainväliset rikollisryhmittymät.
Huumausaineiden ja rahanpesun lainsäädäntöjen kiristyminen ovat muun muassa lisänneet nopeaa ja helppoa rahaa etsiviä rikollisia mukaan
taidekauppaan. Aikaisemmin taiderikollisuutta
on tullut rajojen yli Venäjältä ja Virosta, nyt lisäystä on alkanut tulla myös Ruotsin puolelta.
Kasvava rikollisuus heikentääkin toimivien taidemarkkinoiden uskottavuutta. On ajankohtaista turvata taideharrastuksen ja taiteen hankinnan
rikollisuuden kasvulta.
Poliisilla on tärkeä rooli ympäristönsuojeluun
liittyvissä kysymyksissä tutkiessaan epäiltyjä ympäristörikoksia. Poliisissa vakavat ympäristörikosasiat on keskitetty pääosin alueellisiin talousrikostutkintayksiköihin osaltaan sen vuoksi, että ympäristörikosasioissa varsin usein joudutaan
tutkinnallisin keinoin osoittamaan teon todellinen luonne, mikä edellyttää vastuun kohdentamista tosiasiallisiin tekijöihin. Poliisin talousrikoskoulutuksessa on nostettu ympäristörikosasiat näkyvästi esille. Viime vuosina poliisi on
paljastanut yhteistyössä ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa laajoja törkeitä ympäristörikoksia, jotka ovat liittyneet liiketoimintaan ja siten talousrikollisuuteen. Ympäristörikosten tutkintaan
poliisissa on tällä hetkellä hyvät valmiudet, riittävästi koulutettua henkilöstöä ja tutkinnan kannalta tärkeä syyttäjäyhteistyö on myös järjestetty. Esimerkiksi Suomen merialueella tapahtuvien
laivojen öljypäästöjen osalta poliisi on keskittänyt tutkinnan valtakunnallisesti Varsinais-Suomen poliisilaitoksen talousrikosyksikköön, joka
yhdessä Länsi-Suomen merivartioston kanssa
vastaa tutkintatoimenpiteistä.
Tällä hetkellä poliisien käytössä on vain vähän
tietoa taidemarkkinoista ja tieto on hajanaista.
Jos yhdessä paikassa rikollisen työn saa estettyä,
siirtyvät he Suomessa toisaalle eikä rikosten ennaltaehkäisyyn päästä käsiksi. Tämän vuoksi tiedon kulkua tulisi helpottaa ja asiantuntijoiden tulisi pystyä samaan tietoa nopeasti. Taideväärennökset ovat usein piilorikollisuutta: uhri ei usein
saa oikeutta itselleen, vaan menettää omistamansa teoksen arvon ja salaa huiputuksen tulemisen,
mikä on useimmiten välttämätöntä, koska asiat
eivät ratkea oikeusteitse. Nykytilanne on epäoikeudenmukainen rehellistä harrastusta harjoittaville taiteen ystäville
Tilanteen parantamiseksi tulisi perustaa taiderikollisuuskomitea. Komitean tehtävänä olisi koota taideväärennöksiin liittyviä ennakkotapauksia
101
Puoluekokous 2010 sisus.indd 101
28.5.2010 15:24:50
ta alaikäisiksi ilmoittautuvia turvapaikanhakijoita oli vain yksittäisiä.
ja suodattaa niiden pohjalta parhaimmat toimintatavat. Näin ennaltaehkäistäisiin nykyisenkaltaisen piilorikollisuuden olemassaoloa ja ennen
kaikkea parannettaisiin rikoksen kohteeksi joutuneiden asemaa.
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeudet ovat
laajemmat kuin täysi-ikäisten. Tämä on perusteltua, koska on selvää, että lapsen mahdollisuudet
huolehtia itsestään vieraassa ympäristössä ovat
heikommat kuin aikuisen. Tämä on valitettavasti
muodostanut kannustimen esiintyä alaikäisenä,
vaikka hakija olisikin todellisuudessa täysi-ikäinen. Esimerkiksi Parikkalan vastaanottokeskuksen alaikäisiksi oletetuista asukkaista yli puolet
osoittautui Etelä-Saimaan uutisen (6.5.2009)
mukaan täysi-ikäisiksi jopa ilman lääketieteellistä
iänmääritystä. Monet Parikkalan vastaanottokeskuksessa majailevista on hakeutunut Suomeen
muualta Euroopasta, ja muiden EU-maiden viranomaisilta löytyneiden tietojen perusteella henkilöiden on voitu todeta antaneen iästään virheellisiä tietoja.
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten
Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen
puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään
toimenpiteisiin, jotta taiderikosten torjuntaa vahvistava taiderikoskomitea perustetaan ja poliisien
resurssit rikosten selvittämiseksi turvataan nykyistä
paremmin sekä pyydetään raportoimaan asian
etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Puoluehallitus:
Kokoomuksen Naisten Liitto on tarttunut tärkeään asiaan. Taiderikoksia pitää pystyä selvittämään tehokkaasti.
Alaikäisiksi ilmoittautuvien turvapaikanhakijoiden ikätestit ovat olleet ilmeisen tehokas keino
ennaltaehkäistä virheellisten ikätietojen antamista. Tämä on ollut merkittävä edistysaskel, koska
näin on osaltaan voitu varmistaa, että alaikäisten
suojelemiseen tarkoitetut voimavarat todella kohdistuvat alaikäisille. Voidaan olettaa, että ikätestien vakiinnuttaminen käyttöön on taittanut alaikäisiksi ilmoittautuvien turvapaikanhakijoiden
määrän kasvua.
Poliisilta löytyy alan asiantuntemusta viime kädessä KRP:n teknisen laboratorion kautta.
KRP:ssä on tehtävänsä ja strategiansa mukaisesti kohdennettu henkilöstöä ammattimaisen ja erityisesti järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan. KRP painottaa näitä resursseja
painopisteiden ja akuuttien ongelmien mukaan.
Ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista perustaa uusia, pysyviä elimiä kuten taiderikollisuuskomiteaa. Poliisin organisaatiota on pyritty viime vuosina kehittämään matalampaan suuntaan
ja siten, ettei erillisyksiköitä välttämättä muodostettaisi erityyppisten ongelmien ympärille. Sen sijaan on tärkeä, että poliisi käy taidealan toimijoiden kanssa säännöllistä vuoropuhelua ja keskustelua. On toivottavaa, että taidealan järjestöt ja
asiantuntijat ovat poliisin kanssa kiinteässä vuorovaikutuksessa.
Ikätestien ansiosta alaikäisille tarkoitetut erityistoimet suuntautuvat entistä tehokkaammin niille, joille ne on tarkoitettu. Alaikäisten turvapaikanhakuun liittyy silti edelleen monia ongelmia.
Toistaiseksi on jäänyt turhan vähälle huomiolle eräs inhimillisesti aivan kestämätön toimintamalli, jota kutsutaan ankkurilapsi-ilmiöksi. Tämä
tarkoittaa, että alaikäisiä lapsia toimitetaan ihmissalakuljettajien mukana Suomeen, missä perille
päässeet jättävät ensin turvapaikka- ja myöhemmin perheenyhdistämishakemukset.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
LASTEN OIKEUKSIEN PAREMPI HUOMIOON
OTTAMINEN TURVAPAIKKAPOLITIIKASSA
Ihmissalakuljetus on kansainvälistä, järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on kytköksissä muun
muassa huumekauppaan ja prostituutioon. Ei ole
tiedossa, kuinka paljon esimerkiksi somalialaislapsia katoaa matkalla Suomeen. Lastensuojelullisesta näkökulmasta tarkastellen ei voida pitää
hyväksyttävänä, että suomalaisessa turvapaikkajärjestelmässä on tällaista toimintamallia ruokkivia piirteitä.
Yksin tulleiden alaikäisten tai sellaisiksi ilmoittautuvien turvapaikanhakijoiden määrä oli Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuonna 2009
yhteensä 557 henkilöä. Selvästi merkittävimmät
lähtömaat olivat Somalia (201 hakijaa), Irak (151
hakijaa) ja Afganistan (85 hakijaa). Muista mais-
Jos kyse on pienestä lapsesta, olisi epäilemättä
lapsen edun kannalta parasta ottaa hänet huostaan, mikäli on perusteltu aihe epäillä sukulaisten antaneen hänet rikollisten kuljetettavaksi. Itse
asiassa jo nykyisestä lastensuojelulainsäädännös-
Aloite nro 59
Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry
102
Puoluekokous 2010 sisus.indd 102
28.5.2010 15:24:50
tä, esimerkiksi vuoden 2007 lastensuojelulaista,
voidaan löytää jopa velvoittavia kohtia toimenpiteisiin ryhtymiseksi tilanteissa, joissa on ilmeistä,
että lapsi on tarkoituksella altistettu hänen kehitystään merkittävästi vaarantaville olosuhteille.
alaikäiset saavat heille kuuluvaa erityiskohtelua.
Eduskunnan odotetaan hyväksyvän lakimuutoksen vielä ennen kesätaukoa.
Kokoomus on esittänyt myös, että Suomi korvaisi jatkossa vain Suomessa pakolaisaseman saaneiden henkilöiden perheenyhdistämismatkat. Pakolaisaseman saavat poliittisen tai muun vainon
kohteena olevat henkilöt, jotka tarvitsevat suojelua (alle 5% kaikista Suomen turvapaikanhakijoista). Suomi on nykyisin ainoa maa, joka korvaa
matkakulut henkilölle, jotka ovat saaneet oleskeluluvan perheenyhdistämisen perusteella. Muutos toisi Suomen lähemmäksi muiden EU-maiden käytäntöä, ja vähentäisi houkutusta käyttää
ankkurilapsia.
Olisikin aiheellista ottaa selvitettäväksi, millä
edellytyksillä voitaisiin ottaa turvapaikanhakijoina ilman huoltajaa maahan tulevat pienet lapset
pääsääntöisesti huostaan ja lastensuojelullisten
toimien piiriin. Varsinkin niitä tapauksia ajatellen, joissa epäilyksettä on kyse ihmissalakuljetuksen uhrista ja hyvin pienestä lapsesta, paras olisi
tehdä lastensuojelulainsäädäntöön sellaiset muutokset, jotka mahdollistavat lapsen mahdollisimman nopean adoptoinnin vapaaehtoiseen suomalaisperheeseen ja kaikkien siteiden katkaisemisen
lähettäjäsukuun.
Lisäksi Kokoomus on esittänyt, että yksin tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan perhe pyrittäisiin ensisijaisesti yhdistämään lähtömaahan.
Näin toimitaan jo muun muassa Ruotsissa.
Nykyistä vahvemmin lapsen edun ensisijaisuutta korostavaan käytäntöön siirtyminen olisi omiaan myös ajan myötä vähentämään lähtömaissa
kiinnostusta lähettää pieniä lapsia rikollisten kuljetettaviksi. Jos turvapaikkajärjestelmässä on piirteitä, jotka kannustavat toimimaan lasten kehitystä vaarantavalla tavalla, järjestelmää on aiheellista
muuttaa tarpeellisilta osin. Heikoimmista huolehtiminen on sivistyneen yhteiskunnan eettinen
velvollisuus.
Puoluehallitus kannattaa aloitteen tavoitetta vahvistaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden suojelua.
Puoluehallitus ei kuitenkaan katso, että lapsen
erottaminen vanhemmista ja huostaanotto vieraassa maassa voi pääsääntöisesti olla turvapaikkaa hakevan lapsen etu. Aloitteen tavoitteena on
myös poistaa Suomen turvapaikkajärjestelmästä
tekijöitä, jotka kannustavat ankkurilapsen käyttöön. Puoluehallitus katsoo, että mahdollisuus
lapsen huostaanottoon voi olla kannustin lähettää lapsi Suomeen.
Edellä olevan perusteella Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen Kansallinen Kokoomus r.p.:n puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä ministeriryhmää ryhtymään
toimenpiteisiin, jotta turvapaikanhakijoina maahan ilman huoltajaa tulevat pienet lapset otettaisiin
pääsääntöisesti adoptoitaviksi tai lastensuojelullisten toimien piiriin ilman perheenyhdistämisoikeutta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 60
Puoluehallitus:
Niin kutsuttujen ankkurilasten käyttö turvapaikan saamiseksi perheenjäsenille on todellinen ongelma. Siksi siihen pitää puuttua määrätietoisesti.
Puoluehallitus yhtyy Oulun Läänin Kokoomusnuorten näkemykseen, ettei ankkurilasten käyttöä pidä hyväksyä, eikä Suomen turvapaikkajärjestelmän tule kannustaa tällaiseen toimintaan.
Lähtökohtana tulee aina olla lapsen etu.
Kokoomuksen Nuorten Liitto ry
SUOMEN MAAHANMUUTTOPOLITIIKASSA
ON SIIRRYTTÄVÄ NS. KANADAN MALLIIN
Kanada käyttää maahanmuuttopolitiikassaan
pisteytysmallia, jonka tehtävänä on seuloa hakijoista sellaiset henkilöt, joilla on parhaat mahdollisuudet integroitua Kanadan yhteiskuntaan ja
tulla näin täysipainoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Kanadassa oleskeluluvan hakijat jaetaan kolmeen eri kategoriaan: työperäiset maahanmuuttajat, Kanadan kansalaisen ja vakituisen oleskeluluvan haltijan perheenjäsenet sekä pakolaiset.
Hallitus on esittänyt eduskunnalle, että alaikäisen turvapaikanhakijan ikätesti kirjataan ulkomaalaislakiin. Tieto ikätestien käytöstä on ulkomaalaisviraston mukaan vaikuttanut siihen, että
yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden
määrän kasvu on saatu taittumaan (706 hakijaa
vuonna 2008 ja 557 hakijaa vuonna 2009). Iän
määrittäminen myös auttaa varmistamaan, että
Oleskelulupaa myönnettäessä tulisi Suomessakin ottaa huomioon hakijan ominaisuudet, kuten koulutus, kielitaito, kulttuuritausta ja perhesiteet. Lisäksi on tunnustettava, että muuttaja,
103
Puoluekokous 2010 sisus.indd 103
28.5.2010 15:24:50
joka tulee Suomea muistuttavasta kulttuuriympäristöstä, kotiutunee Suomeen helpommin kuin
sellainen muuttaja, jonka kulttuurinen tausta on
kovasti Suomesta poikkeava.
Aloitteessa ehdotettu pisteytysjärjestelmä työperäisille maahanmuuttajille on toiminut hyvin
Kanadassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa.
Mallia on kuitenkin erittäin vaikea toteuttaa sellaisenaan Suomessa.
Ulkomaalaisten määrä Suomessa on vuodesta 1995 yli kaksinkertaistunut. Tuolloin maassamme asui noin 68 000 ulkomaalaista. Vuoden
2008 lopussa heitä oli noin 143 000. Koko väestön työllisyysaste oli hieman yli 70 prosenttia
vuonna 2007, mutta ulkomaalaisten vain 52 prosenttia, missä on huomattavia eroja eri kansalaisuusryhmien välillä. Heikko työllisyysaste lisää
vääjäämättä yhteiskunnan taloudellista taakkaa,
varsinkin Suomessa, jossa on käytössä poikkeuksellisen kattava sosiaaliturva.
Euroopan unionin jäsenenä Suomi voisi pisteyttää vain EU:n ulkopuolelta tulevat työnhakijat.
Järjestelmä myös syö paljon resursseja. Esimerkiksi Kanada markkinoi työmahdollisuuksiaan
aktiivisesti kymmenien ulkomaan toimipisteiden avulla. Tällä Kanada pyrkii houkuttelemaan
osaavaa työvoimaa maista, joissa sellaista on tarjolla. Suomella ei tällaiseen ole taloudellisia edellytyksiä.
Sen sijaan Suomen olisi järkevää perustaa suurlähetystöjen yhteyteen rekrytointipisteitä sellaisiin maihin, joissa on saatavilla Suomen työmarkkinoille sopivaa työvoimaa. Tällaisia yhteistyökumppanimaita voisivat olla esim. Vietnam,
Filippiinit, Thaimaa, Intia ja Kiina. Suomen on
järkevää kohdistaa markkinointiresurssit valittuihin kohdemaihin. Tämä helpottaa myös kielikoulutuksen järjestämistä.
Kanadan mallin käyttöönotto selkiyttäisi Suomen
maahanmuuttojärjestelmää, ehkäisisi työttömyyden kasvamista ja auttaisi lyhentämään hakemusten käsittelyaikoja. Järjestelmä toisi säästöjä koko
yhteiskunnalle ja varmistaisi että maahanmuutosta hyötyy maahanmuuttajan lisäksi myös vastaanottava yhteiskunta. Ns. Kanadan mallin käyttöönottoa on esittänyt myös Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Martti Ahtisaari sekä
Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen.
Hallitus on jo esittänyt eduskunnalle muutoksia
ulkomaalaislain työntekoa koskeviin säännöksiin.
Ulkomaalaislain muutoksilla pyritään selkeyttämään työntekijän oleskelulupajärjestelmää, jolloin myös valvonnan mahdollisuudet paranevat.
Samalla ennakkovalvonta laajenee. Hallitus esittää saatavuusharkinnasta luopumista, mutta vaatimuksena olisi, että työnantaja ensin yrittää rekrytoida Suomesta ja muualta EU/ETA-alueelta.
Työvoiman maahanmuutto perustuisi jatkossakin työvoiman tarpeeseen, ja työntekijä muuttaa
voi maahan vasta kun työpaikka on jo saatu.
Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen Nuorten
Liitto esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään
puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan
siten, että Suomi ottaisi käyttöön Kanadan mallin
kaltaisen maahanmuuttopoliittisen järjestelmän.
Puoluehallitus:
Kokoomuksen mielestä jokainen on tervetullut
Suomeen tekemään työtä ja rakentamaan yhteistä hyvinvointia. Tärkeintä on työllistää maassamme jo olevat työttömät, olivat he sitten kantasuomalaisia tai maahanmuuttajia. Työikäisten määrä työmarkkinoillamme kuitenkin pienenee joka
vuosi noin 15 000 henkilöllä. Siksi Suomi tarvitsee jatkossa uusia työntekijöitä ja veronmaksajia työperäisen maahanmuuton kautta. Kaikkia työntekijöitä on kohdeltava tasa-arvoisesti, ja
myös maahanmuuttajien kohdalla on noudatettava suomalaisia työehtoja ja lakeja.
Puoluehallitus on kuitenkin jyrkästi eri mieltä
Kokoomuksen Nuorten Liiton kanssa siitä, että
maahanmuuttajan kulttuuritausta tulisi huomioida oleskelupäätöksissä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 61
Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry
Yhden työpaikka ei ole automaattisesti toiselta pois, vaan mitä enemmän Suomessa tehdään
työtä ja mitä nopeammin avoimet paikat täytetään, sitä enemmän Suomeen syntyy hyvinvointia. Maahanmuuttajien mukana Suomi saa uudenlaista luovuutta ja erilaisista näkökulmia yhteisten haasteiden kohtaamiseen.
SUOMEEN MUUTTAVILLE
TYÖTTÖMILLE ULKOMAALAISILLE
SAATAVA KUNNOLLINEN KIELIKOULUTUS
Suomeen tulevien ulkomaalaiset on saatava tehokkaan kielikoulutuksen piirin heti maahantulon jälkeen.
104
Puoluekokous 2010 sisus.indd 104
28.5.2010 15:24:50
Kielen osaaminen on edellytys lähes poikkeuksetta työpaikan saamiseen Suomessa, ja näin ollen kieltä osaamaton ulkomaalainen jolla ei ole
työpaikkaa valmiina maahan tullessaan, syrjäytyy
ja jää yhteiskunnan toiminnan ulkopuolelle. Kotouttamisen tärkein tehtävä on kohdemaan kielen ja kulttuurin sekä lainsäädännön oppiminen,
joista kielen oppiminen on ensivaiheen tärkein
tavoite.
heikko kielitaito, jonka lisäksi he tuntevat huonosti suomalaista yhteiskuntaa. Siinä missä naisen euro on Suomessa 82 senttiä, maahanmuuttajanaisen euro on mukaan vain noin 20 senttiä.
Suomalainen yhteiskunta antaa kansainvälisiä ihmisoikeuksia kunnioittavan aseman naisille tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Silti joissakin maahanmuuttajayhteisöissä naisten asema on
heikompi kuin miehillä, ja yhteisöllä saattaa olla
vahingollisia traditioita. Valtaväestö ja viranomaiset eivät puolestaan tunne ja tunnista naisille tyypillisiä ongelmia ennaltaehkäisevästi. Esimerkiksi
tehdyt sukuelinten silpomiset tulevat esiin vasta
synnytysten yhteydessä.
Maahan tuleville työttömille ulkomaalaisille on
aloitettava puhekielen ja kirjoituksen sekä lukemisen opetus maahantulon jälkeen, kahden viikon sisällä. Koulutuksen on kestettävä koko sen
ajan kun henkilö odottaa päätöstä omasta maahan jäämisestään pakolaiskeskuksessa tai muussa
hänelle osoitetussa paikassa. Koulutuksen edistymistä on tarkkailtava tasokokeilla 3 kuukauden
välein. Myös teho-opetusta hitaammin edistyville tulee tarjota tasokokeiden tulosten perusteella.
Kurssin läpäiseminen tulee olla edellytys maahan
jäämiselle. Jäämispäätöksen saatuaan on henkilön jatkettava kielen opiskelua vielä vähintään 6
kuukautta. Tällöin koulutukseen voidaan jo lisätä vahvemmin kulttuurin ja lainsäädännön opiskeluakin.
Suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyminen ja
tieto omista oikeuksista lähtee liikkeelle suomen
tai ruotsin kielen taidosta. Iso osa esimerkiksi
pakolaisnaisista hoitaa lapsiaan kotona, jolloin
heidän kielitaitonsa ei kehity. Samoin avioliiton
kautta maahan saapuneilla naisilla ei välttämättä
ole tietoa omista oikeuksistaan eikä muuta kosketuspintaa suomalaiseen yhteiskuntaan kuin puoliso.
Kielen oppimisen tiellä on arkisia esteitä. Esimerkiksi lastenhoitomahdollisuuden tarjoaminen kielikurssin yhteydessä kannustaa ja mahdollistaa varsinaisen oppimisen. Perheenäiteihin
panostaminen kannattaa, sillä nimenomaan naisten kielitaidon parantaminen tukee myös jälkikasvun koulumenestystä ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Opettamalla alusta lähtien maahan muuttaville
Suomen kieltä, kulttuuria sekä lainsäädäntöä heijastuu se varmasti positiivisesti heidän kykyynsä osallistua yhteiskunnan toimintaan sekä saada työtä. Näin kotouttaminen on onnistunut ja
myös yhteiskunta saa henkilöstä mahdollisimman suuren hyödyn. Kotouttamisen onnistuminen voi olla myös askel rasismin nujertamiseen,
molemmin puolin.
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten
Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen
puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään
konkreettisiin toimenpiteisiin, jotta parannetaan
maahanmuuttajanaisten suomen tai ruotsin kielen
taitoa erityisesti naisille suunnatuilla toimenpiteillä
sekä pyydetään raportoimaan asian etenemisestä
vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Edellä esitetyn perusteella Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan sen puolesta, että
kaikille maahan tuleville työttömille ulkomaalaisille
toteutuu kunnollinen kielikoulutus sekä Suomen
kulttuurin ja lainsäädännön koulutus.
Aloite nro 62
Aloite nro 63
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
Kokoomuksen
Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
MAAHANMUUTTAJANAISTEN
KOULUTUKSEEN PANOSTETTAVA
UUSSUOMALAISTEN KOTOUTTAMINEN
KIELIKOULUTUKSEN KAUTTA
Maahanmuuttajanaisten asema suomalaisessa
yhteiskunnassa vaatii erityistä huomiota. Työperäinen maahanmuutto usein takaa vakaan aseman
suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneillä maahanmuuttajanaisilla on omia, erityisiä haasteita suomalaisessa yhteiskunnassa. Tällä erityisryhmällä on usein
Tilastokeskuksen tekemässä tutkimuksessa, joka koskee maahanmuuttajien elinoloja ja elämää
Suomessa (2002) käy ilmi, että enemmistö työttömistä maahanmuuttajista olisi valmis ottamaan
työtä vastaan huomattavasti suomalaista palkka-
105
Puoluekokous 2010 sisus.indd 105
28.5.2010 15:24:50
tasoa alhaisemmalla palkkatasolla. Suurin osa
heistä on myös halukas ottamaan vastaan koulustaan vastaamatonta työtä. Maahanmuuttajissa piilee huikea työllisyyspotentiaali.
Maahanmuuttajanaisten integraatioon vaikuttavat huomattavalla tavalla naisten kotimaan kulttuuriset odotukset ja ihanteet. Monet maahanmuuttajat saapuvat Suomeen maista, jossa naisen itsenäinen elämä kodin ulkopuolella ei ole
hyväksyttävää.
Kielitaito on avain yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien ja uussuomalaisten suomen kielen opetukseen on panostettava enemmän kohdentamalla
maahanmuuton kustannuksia uudelleen.
Naisille suunniteltujen kotouttamishankkeiden
jatkeeksi olisi tarpeellista kehittää selkeä polku
työelämään, joka helpottaa myös puolison suhtautumista työelämään siirtymiseen. Maahanmuuttajaperheissä puolisot on saatava sitoutumaan toistensa kotoutumisprosesseihin.
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta
ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että uussuomalaisille tarjotaan entistä
kattavammin suomen kielen koulutusta ja että uussuomalaisten täysi työpotentiaali hyödynnettäisiin.
Hallitus on alkanut toteuttaa uudistuksia, jotka
perustuvat pitkälti Kokoomuksen maahanmuuttoraporttiin. Esimerkiksi nuorten maahanmuuttajien valmistavaa opetusta on pidennetty puolesta vuodesta vuoteen. Samalla on lisätty maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan
täydennyskoulutusta.
Puoluehallitus (aloitteet nro 61 – 63):
Kokoomus on linjannut eduskuntaryhmän maahanmuuttoraportissa ”Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen” mm. seuraavaa:
Hallitus on myös kiinnittänyt huomiota siihen,
että osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista,
etenkin naisista, on vaarassa joutua hyväksikäytön uhriksi. Sisäasiainministeriö on toteuttanut
thaimaalaisten naisten kotoutumista edistävän
hankkeen, ja poliisi on lisännyt toimia mm. hierontaliikkeiden rikosepäilyjen selvittämiseksi. Ihmiskaupan vastaisia toimenpiteitä ja lainsäädäntöä kehitetään edelleen.
Riittävä kielitaito on yksi kotoutumisen tärkeimmistä perusedellytyksistä. Vain kielen hallinnan
kautta ihminen voi integroitua ympäröivään yhteiskuntaan ja kommunikoida muiden kanssa.
Kaikilla maahanmuuttajilla tulee olla mahdollisuus opiskella suomen tai ruotsin kieltä ja muutoinkin saada kotoutumista edistäviä neuvoja
käytännön ongelmien ratkaisussa.
Aloitteen nro 62 etenemisen seurannan osalta
puoluehallitus viittaa vastaukseensa aloitteesta
nro 3.
Tieto maahanmuuttajille tarjolla olevasta kielten opetuksesta tulee olla saatavissa yhdestä paikasta. Kieliopetusta tulisi lisätä ja osaamistasoja koordinoida kattavammin yhtenäisen järjestelmän avulla.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteet nro 61 – 63.
Kieliopetus tulisi aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa. Mitä pidemmälle kotouttamistoimenpiteet venyvät, sitä vaikeampaa kotoutuminen on.
Aloite nro 64
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
Kotouttamispalvelut sekä suomen tai ruotsin kielen opiskelu tulisi järjestää työssäkäyvien maahanmuuttajien osalta työelämän yhteydessä niin,
että maahanmuuttaja voi olla samaan aikaan työelämässä ja tehokkaiden kotouttamispalveluiden
piirissä.
KUTSUNNAT MYÖS NAISILLE
Kielitaitovaatimuksista työpaikoilla on pystyttävä myös joustamaan, mikäli kielen täydellinen
hallinta ei ole välttämätöntä työnteon kannalta.
Kohtuuttomat vaatimukset aiheuttavat noidankehän; työllistyminen vaikeutuu kun kielitaito ei
ole riittävä, mutta kielitaito ei puolestaan kehity
kun maahanmuuttaja ei saa työtä.
Vapaaehtoisista naisista noin 60 prosenttia saa
puolustusvoimissa johtajakoulutuksen, miehistä vajaa kolmannes. Erityisesti ikäluokkien pienentyessä on tärkeää huolehtia siitä, että koko
ikäluokkansa parhaimmisto saa maanpuolustuskoulutuksen ja tulisi mukaan puolustusvoimien
vahvuuteen.
Suomalaisilla naisilla on ollut mahdollisuus suorittaa asepalvelus jo 15 vuoden ajan. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrä
on ollut vuosittain noin 500. Viime vuosina naisten määrä on kuitenkin vähentynyt.
106
Puoluekokous 2010 sisus.indd 106
28.5.2010 15:24:50
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa
1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” korostetaan
naisten roolia kriisien ehkäisyssä ja hallinnassa
sekä kriisienjälkeisten yhteiskuntien jälleenrakentamisessa. Suomen kansallinen ohjelma aiheesta
valmistui vuonna 2008. Päätöslauselmalla muistutetaan naisten ja tyttöjen erityisestä suojelutarpeesta konflikteissa. Naisten määrän lisääminen kriisinhallintatehtävissä ehkäisee rakenteellisia ongelmia, jotka syntyvät, kun naiset eivät ole
rauhanrakentamisen osapuoli, vaan ainoastaan
toimenpiteiden kohde.
vuodessa, mutta määrä on viime vuosina ollut
laskussa. Vuosien kokemukset ovat osoittaneet,
että palveluksen suorittaneet naiset ovat olleet
motivoituneita ja heidän kiinnostuksensa puolustusvoimien tarjoamaa laadukasta koulutusta
kohtaan on ollut suurta.
Yhä suurempi osa pienevistä miesikäluokista hylätään omissa kutsunnoissaan fyysisten tai psyykkisten ominaisuuksien perusteella. Mikäli kehitys
jatkuu samansuuntaisena, pätevien naisten panos tulee olemaan merkittävä toimivan puolustuksemme takaamiseksi.
Kaikki miespuoliset Suomen kansalaiset ovat
18-vuotiaaksi tullessaan kutsuntavelvollisia, ja
saavat puolustusvoimilta henkilökohtaisen kutsuntakuulutuksen. Kutsuntatilaisuudessa puolustusvoimat esittelee toimintaansa, tapaa jokaisen kutsuntavelvollisen henkilökohtaisesti ja
määrää tapaamisen perusteella kutsuttavalle palvelusajan- ja paikan.
Merkittävä este naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutumisen tiellä on se, että naisten on erikseen ilmoittauduttava valintatilaisuuksiin, jotka ovat miesten kutsunnoista poiketen keväällä. Hakuprosessia suositellaan aloitettavaksi
jo vähintään vuotta ennen toivottua palveluksen
alkamisajankohtaa – monen nuoren naisen tapauksessa tämä olisi samana vuonna kuin oman ikäluokan miehillä. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että myös kaikki palvelusikäiset naisikäluokat saisivat velvoittavan kutsuntakuulutuksen, jossa heille
osoitettaisiin kutsuntapaikka ja -aika.
Nuorille naisille ei sen sijaan vastaavaa tilaisuutta ole. Kokoomusnaiset ehdottavat, että jatkossa
myös naisille lähetettäisiin kutsuntakirje. Kutsunnoissa naisilla olisi mahdollisuus saada monipuolisesti tietoa asepalveluksesta ja puolustusvoimien
tarjoamista uramahdollisuuksista sekä kansainvälisistä rauhanturvatehtävistä.
Kun kutsunnat ulotettaisiin kattamaan koko ikäluokka, niitä voitaisiin myös hyödyntää syrjäytymisen torjumisessa ja yleisessä kansanterveyden
edistämisessä, hieman samaan tapaan kuin esimerkiksi ennen oppivelvollisuuden aloittamista
järjestettäviä neuvolakäyntejä.
Kutsuntoihin osallistuminen ei tarkoittaisi asevelvollisuuden ulottamista naisiin. Se kuitenkin
edellyttäisi lakimuutosta, sillä tällä hetkellä puolustusvoimat saa rekisterin ainoastaan 18 vuotta
täyttävistä suomalaisista miehistä. Kutsuntakirjeen toimittamista varten puolustusvoimien olisi
saatava osoitetiedot myös saman ikäluokan naisista.
Mikäli kutsunnat kattavat koko ikäluokan, vältytään varusmiespalvelukseen haluavien naisten tiedon puutteen aiheuttamalta kadolta. Tämän lisäksi, jos kutsuntoihin menemisen kynnystä madalletaan, parannetaan naisten tietämystä
puolustusvoimista ja sen tarjoamista uramahdollisuuksista. Velvoittavan kutsuntakuulutuksen lähettäminen ei kuitenkaan ylettäisi asevelvollisuutta naisiin, vaan toimisi informaation ja mahdollisuuksien välityskanavana.
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisen
Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen
puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään
toimenpiteisiin, jotta kutsunnat kattaisivat koko
ikäluokan sukupuolesta riippumatta sekä pyydetään raportoimaan asian etenemisestä vähintään
kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Tämän vuoksi Kokoomuksen Opiskelijaliitto
Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta
sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta kutsunnat järjestettäisiin koko ikäluokalle.
Aloite nro 65
Kokoomuksen
Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
Puoluehallitus (aloitteet nro 64 – 65):
Kuten aloitteessakin todetaan, on suomalaisilla
naisilla ollut mahdollisuus hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen vuodesta 1995. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrä on ollut vuosittain noin 500 naista. Noin 300
naista suorittaa varusmiespalveluksen loppuun.
KUTSUNNAT PAKOLLISEKSI
KOKO IKÄLUOKALLE
Naisten on ollut mahdollista suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus jo noin viidentoista vuoden
ajan. Vuodesta 1995 lähtien asepalvelukseen on
hakeutunut keskimäärin noin 400 – 500 naista
107
Puoluekokous 2010 sisus.indd 107
28.5.2010 15:24:51
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus toteutetaan
Suomessa kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa varusmieskoulutusta antavissa joukko-osastoissa. Edellytyksenä asepalvelukselle on 18-29
vuoden ikä, Suomen kansalaisuus sekä terveyden
ja muiden ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen.
Parasta aikaa työskentelee Risto Siilasmaan johdolla asevelvollisuuden tulevaisuutta pohtiva työryhmä, jonka esityksiin tämän kokonaisuuden
voisi sisällyttää.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteet nro 64 – 65.
Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeudutaan erillisellä hakulomakkeella vuosittain
maaliskuun alkuun mennessä siihen aluetoimistoon, jonka alueella hakijan kotikunta sijaitsee.
Erikoisjoukkoihin haku tapahtuu kuitenkin kunkin joukon hakuohjeiden mukaisesti.
Aloite nro 66
Akateemiset Kansalliset Nuoret ry
VARUSMIESTEN KOTIUTTAMIS­RAHAN PALAUTTAMINEN
Aluetoimistot kutsuvat hakemusten perusteella hakeutuneet naiset erilliseen aluetoimistojen
keväällä järjestämään valintatilaisuuteen. Valintatilaisuudessa annetaan samanlainen informaatio kuin normaalissakin kutsunnassa. Varusmiespalvelusta parhaillaan suorittava nainen kertoo
valintatilaisuudessa omista kokemuksistaan palveluksen aikana ja vastaa hänelle esitettyihin kysymyksiin. Valintatilaisuudessa on mahdollisuus
kokeilla taisteluvyötä sekä marsseilla ja harjoituksissa käytettävää reppua.
Kotiuttamisrahaa maksettiin varusmiespalveluksesta kotiutuville aina vuoteen 1993 asti. Suuruus vastasi noin kahden viikon elinkustannuksia
(300 mk). Kotiuttamisraha poistettiin heikkoon
taloustilanteeseen vedoten.
Varusmies on suorittamassa kansalaisvelvollisuuttaan, eikä täten kykene palveluksensa aikana
hankkimaan lisätuloja työskentelemällä toisaalla. Tämä aiheuttaa sen, että kotiutuva varusmies
saattaa ns. pudota tyhjän päälle. Kotiutuminen
myös aiheuttaa menolisäyksiä muualle valtion /
kuntien menoihin esim. toimeentulotuen muodossa.
Kutsunnan alaisia ovat miespuoliset Suomen
kansalaiset. Asevelvollisille osoitettu kutsuntakuulutus on nähtävillä puolustusvoimien verkkosivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla vähintään
kaksi viikkoa ennen kutsuntoja sekä kutsuntojen
ajan. Laki ei edellytä lähettämään erillistä kutsuntakuulutusta kutsunnanalaisille, vaikka heille
lähetäänkin informaatiota kutsunnoista ja varusmiespalveluksesta. Kutsunnat pidetään vuosittain elokuun 15. päivän ja joulukuun 15. päivän
välisenä aikana. Todettakoon, että Norjassa kutsunnat naisille tulevat pakollisiksi vuonna 2012.
Uudet lainamuodot kuten pikavipit houkuttelevat ottamaan helppoa lainaa, joka entisestään
hankaloittaa nuoren taloudellista tilannetta. Kotiuttamisraha voisi olla porrastettu samoin kuin
päivärahatkin esim. seuraavalla tavalla: 180 vrk
palveleva saisi 150 euroa, 270 vrk palveleva 300
euroa ja 360 vrk palveleva 450 euroa. Kotiuttamisrahaa ei maksettaisi palveluksensa keskeyttäneille, joten kotiuttamisraha myös kannustaisi
suorittamaan palveluksen kunnialla loppuun.
Naisista ei voida pitää yllä vastaavanlaista rekisteriä kuin asevelvollisista miehistä, joille kutsunnat ovat lakisääteinen velvollisuus. Rekisterin ylläpito edellyttäisi lain muutosta, jotta jokaiselle
ikäluokan naiselle voitaisiin lähettää tietoa asepalveluksesta.
Akateemiset Kansalliset Nuoret ry esittää, että
puoluekokous hyväksyy aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta sekä eduskuntaryhmää ryhtymään
välittömiin toimenpiteisiin kotiuttamisrahan palauttamiseksi.
Puoluehallitus:
Asevelvollisille maksettiin valtion varoista kotiuttamisrahaa aina vuoteen 1993 saakka, jolloin se
poistettiin osana valtion lama-ajan säästötoimenpiteitä. Kotiuttamisrahan tavoitteena oli helpottaa kotiutuvan henkilön siirtymistä opiskeluun
tai työelämään. Rahan maksamisesta saadut kokemukset ovatkin olleet positiivisia.
Puoluehallituksen mielestä lakia voitaisiin muuttaa siten, että rekisterin ylläpito naisista olisi mahdollista ja samalla kutsunnat ulotettaisiin koskemaan myös naisia. Koko ikäluokka, niin naiset
kuin miehet, saisivat kutsuntakirjeen. Asevelvollisuutta ei ulotettaisi naisiin, vaan kutsuntoihin
tuleminen olisi naisille vapaaehtoista.
Puoluehallitus yhtyy myös aloitteiden tekijöiden
näkemykseen, että tämä lisäisi asepalveluksen
käyneiden naisten määrää ja omalta osaltaan vaikuttaisi myös siihen, että naisia saataisiin enemmän mukaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.
Puoluehallituksen mielestä asevelvollisten taloudellis-sosiaaliseen asemaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Vaikka päivärahoja koro-
108
Puoluekokous 2010 sisus.indd 108
28.5.2010 15:24:51
legioonaan. Sittemmin Törni loi vielä maineikkaan uran Yhdysvaltain armeijassa, ja suomalaiset ja kansainväliset retkikunnat etsivät hänen
ruumistaan vuosien ajan kunnes hänen jäännöksensä löydettiin.
tettiin vuoden 2009 alusta ja tullaan edelleen korottamaan vuoden 2011 alusta, ei se riitä.
Puoluehallitus yhtyy aloitteen tekijöiden kantaan
ja kannattaa kotiuttamisrahan palauttamista. Kotiuttamisrahan palauttaminen olisi yksi konkreettinen ja kokonaiskustannuksiltaan varsin edullinen tapa parantaa asevelvollisten taloudellis-sosiaalista asemaa. Rahan palauttaminen olisi myös
selvä signaali asevelvollisille siitä, että valtio arvostaa nuorten panosta kansalaisvelvollisuutensa suorittamisessa.
Törniltä vietiin sotilasarvo ja kansalaiskunnia sotiemme päättymisen jälkeen. Niiden perään on
kysytty moneen otteeseen, mutta hallituksen taholta on yleensä vastattu lyhyesti ja väistellen.
Kunnian palautus ei Suomessa ole ollut yleinen
käytäntö, mutta Törnin tapaus tuskin häipyy ihmisten mielestä. Konkreettisena toimena ainakin
Lauri Törnin upseerinarvo olisi oikein ja kohtuullista palauttaa.
Kotiuttamisraha kuuluisi valtion tulo- ja menoarviossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan, eivätkä sen kustannusvaikutukset olisi merkittäviä.
Lauri Törniltä vietiin sotien jälkeen sotilasarvo ja
kansalaiskunnia, vaikka hän oli suurimpia sotasankareitamme. On sanottu, että menetettyä kunniaa ei voi palauttaa, koska hän ei monien suomalaisten silmissä menettänyt kunniaansa koskaan.
Kuitenkin ainakin Lauri Törnin Suomen armeijan upseerin arvo on syytä palauttaa konkreettisena ja oikeudenmukaisena toimenpiteenä.
Ohessa kaksi esimerkkilaskelmaa:
Esimerkki 1.
Kotiuttamisraha 100 euroa (180 vrk palvelevat),
125 euroa (270 vrk) ja 150 euroa (362 vrk) Kustannusvaikutus noin 3,3 Meuroa / vuosi
Esimerkki 2.
Kotiuttamisraha kaikille 100 euroa
Kustannusvaikutus noin 2,7 Meuroa / vuosi
Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa
Kansallisen Kokoomuksen puoluehallituksen ja
kehottaa ministeriryhmää ja eduskuntaryhmää toimimaan siten, että ryhdytään toimenpiteisiin Lauri
Törnin upseerinarvon palauttamiseksi.
Myös eduskunta on edellyttänyt kotiuttamisrahan palauttamista.
Puoluehallitus:
Aloitteen tekijät nostavat esille erittäin merkittävän henkilön suomalaisessa historiassa.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Lauri Törni johti jatkosodassa erikoistehtäviä varten perustettua jääkärikomppaniaa. Sotilaallisista
ansioistaan Törni palkittiin nimityksellä Mannerheim-ristin ritariksi ja ylennyksellä kapteeniksi.
Suomen irtauduttua sodasta Törni siirtyi Saksan
asevoimien erikoistehtäviin.
Aloite nro 67
Hämeen Kokoomusopiskelijat ry
LAURI ALLAN TÖRNIN
UPSEERINARVO ON PALAUTETTAVA
Lauri Törni oli viime sotiemme suurimpia sotasankareita. Törni oli legendaarinen kaukopartiomies, jonka ryhmässä mm. myöhempi tasavallan
presidentti Mauno Koivisto taisteli. Sodan päättymisen jälkeen monien vaiheiden – mm. asekätkentäjutun, vankeustuomion ja armahduksen jälkeen Törni lähti Yhdysvaltoihin.
Välirauhansopimuksen solmimisen jälkeen Suomi joutui sotaan Saksaa vastaan ja sotilaallinen
palvelu Saksan asevoimissa johti siihen, että Törni
tuomittiin Suomessa maanpetoksesta 21.5.1947
vapausrangaistukseen ja menettämään kansalaisluottamuksensa määräajaksi. Silloisen rikoslain
mukaan kansalaisluottamuksen menettäminen
merkitsi myös sotilasarvon menettämistä. Presidentti J. K. Paasikivi armahti Törnin vapausrangaistuksen suorittamisesta ja palautti kansalaisluottamuksen jo joulukuussa 1948.
Suomesta lähetettiin vaaran vuosina poliittisia
vankeja – ns. Leinon vangit – kommunistisisäministeri Yrjö Leinon toimesta vankeuteen Neuvostoliittoon. Poliittisesta tilanteesta johtuen monet urheasti sodissamme palvelleet kokivat olevansa uhattuina vaaran vuosina. Törnin ohella
joutui lähtemään moni muukin keskeisissä tehtävissä toiminut upseeriemme – kuka Ruotsiin,
kuka Yhdysvaltoihin, kuka Ranskan muukalais-
Sotilasarvon palauttamista olisi tullut anoa erikseen ja tällaista anomusta Törni ei ilmeisesti tehnyt. Myöhemmin Törni värväytyi Yhdysvaltain
asevoimien palvelukseen, jossa hänet aikanaan
ylennettiin majuriksi. Törni katosi miehistöineen
109
Puoluekokous 2010 sisus.indd 109
28.5.2010 15:24:51
tiedustelulennolla Vietnamissa vuonna 1965, ja
sittemmin, kuten aloitteessakin todetaan, hänen
maalliset jäännöksensä löydettiin vuosien etsinnän jälkeen.
RUK:n suorittaneille voitaisiin myöntää esimerkiksi 3-5 op:n opintosuoritusmerkintä kandidaatin tutkinnon vapaisiin opintoihin.
Akateemiset Kansalliset Nuoret ry esittää, että
puoluekokous hyväksyy aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta sekä eduskuntaryhmää ryhtymään
välittömiin toimenpiteisiin armeijan johtamiskoulutuksen hyväksi lukemiseksi osaksi korkeakoulujen
kandidaatin tutkinnon vapaita opintoja.
Lauri Törni menetti suomalaisen sotilasarvonsa rikosoikeudellisena seuraamuksena rikostuomion yhteydessä. Tasavallan presidentti voi perustuslain 105 §:n nojalla yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä
rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta
seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Sotilasarvon menettämisen katsotaan kuuluvan armahdusmahdollisuuden piiriin. Lähtökohtana
armahdusinstituutiossa kuitenkin on, että armahdus voi koskea vain elossa olevaa henkilöä.
Ajatus tuomittujen kunnian palauttamisesta virallisin keinoin on pohjoismaiselle yhteiskunnalliselle ja oikeudelliselle perinteelle vieras. Meidän
oloissamme luontevampia tapoja arvioida menneisyyttä ovat historian tutkimus ja julkinen keskustelu.
Puoluehallitus:
Akateemiset Kansalliset Nuoret esittävät aloitteessaan, että puoluehallitus ja eduskuntaryhmä
ryhtyisivät välittömiin toimenpiteisiin armeijan
johtamiskoulutuksen hyväksi lukemiseksi osana
korkeakoulututkintoja.
Puoluehallitus toteaa, että opetusministeri Henna Virkkunen on jo esittänyt tammikuussa 2010,
että korkeakoulut myöntäisivät opintopisteitä armeijan johtajakoulutuksesta. Varusmiespalvelutuksesta saatava kokemus on arvokas ja opintopisteet voisivat osaltaan nopeuttaa armeijan käyneiden valmistumista.
Mitä tulee kysymykseen Lauri Törnin kunniasta,
voidaan todeta se, mikä aloitteessakin tulee hyvin
esille, että mitään sellaista ei voi palauttaa, mitä
ei ole koskaan menetettykään.
Tällä hetkellä lähes kaikki ammattikorkeakoulut
huomioivat armeijan johtajakoulutuksen hyvin,
käytännössä kaikkialla annetaan 6-8 opintopistettä. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden ja hallinnon alalla aliupseeri- tai
reserviupseerikurssin suorittamisesta hyötyy 6–8
pisteen verran. Myös joissakin yliopistoissa pisteitä on myönnetty tapauskohtaisesti. Oppilaitokset ja tiedekunnat ovat asiassa täysin itsenäisiä ja
yhtenäinen käytäntö puuttuu. Yliopistopuolella
käytännöt vaihtelevat enemmän.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Aloite nro 68
Akateemiset Kansalliset Nuoret ry
PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAJAKOULU­
TUKSEN (AUK JA RUK) HYVÄKSILUKEMIEN
KORKEAKOULUOPINNOISSA
OPM:n työryhmä (2007) ja rehtorien neuvostojen työryhmä (2009) ovat antaneet korkeakouluille suosituksia siitä, millaisia prosesseja korkeakouluissa tulisi hyväksi lukemisessa olla. Korkeakoulujen kannalta on tärkeää, että koulutuksen
sisältö määriteltäisiin Puolustusvoimien puolelta
tarkemmin. Nykyään korkeakouluilla ei ole tarpeeksi tietoa armeijan tarjoamasta koulutuksesta,
minkä takia käytännöt vaihtelevat suuresti.
Suomen armeija tarjoaa on erittäin monipuolista johtajakoulutusta, joka koostuu monimuoto –
oppimisesta sekä ryhmätaitojen kehittämisestä.
Nämä taidot edistävät yksilön ryhmässä toimimista ja – oppimista.
Puolustusvoimat on lähes ainoa organisaatio, jossa kehittyvä nuori saa johdettavakseen oikeita ihmisiä. Johtajuutta ja sen teoriaa voi opiskella laajalti, mutta tilaisuuksia käytännön johtamiseen ja
johtamisoppien soveltamiseen aidoissa, vaativissa tilanteissa harvoin ilmenee ennen opiskeluaikaa ja työelämää.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Aloite nro 69
Puotilan Kokoomus ry
Opintopisteiden myöntäminen johtajakoulutuksesta kannustaisi varusmiehiä ensiksikin palvelusaikana pyrkimään entistä parempiin suorituksiin
ja toisaalta myös edistäisi armeijan johtamiskoulutuksen arvostusta korkeakouluissa. AUK:n ja
SUOMEEN PERUSTETTAVA
KODINTURVAJOUKOT
Uhat eivät ole väistyneet maapallolta, joten on
ensiarvoisen tärkeää huolehtia riittävän ajois-
110
Puoluekokous 2010 sisus.indd 110
28.5.2010 15:24:51
Edellä sanotun perusteella Puotilan kokoomus ry
esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa
eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten,
että Suomeen perustetaan kodinturvajoukot.
sa kriisivalmiudesta. Suomea uhkaavia tekijöitä
ovat mm. aina yllätysaltis Venäjä, maapallon väestön räjähdysmäinen kasvu 9–10 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä, ilmastonmuutos,
kulkutaudit ja mittavat luonnonkatastrofit. Mikä
tahansa näistä voi minä hetkenä hyvänsä syöstä
maailman infrastruktuurit kaaokseen, jolloin jokaisen maan puolustuskyky ja omavaraisuus joutuvat koetukselle.
Puoluehallitus:
Muissa Pohjoismaissa on kodinturvajoukoilla
pitkät perinteet. Niiden rooli on säilynyt ja viime
vuosina jopa korostunut, kun muut Pohjoismaat
Suomea lukuun ottamatta ovat voimakkaasti supistaneet asevoimiaan. Ruotsin viimeisimmän,
kesäkuussa 2009 hyväksytyn, puolustuksen mukaan kodinturvajoukkojen vahvuutta kasvatetaan, niiden varustusta parannetaan ja tehtäviä
lisätään.
Supistuvan armeijamme tueksi tarvitsemme lujan, koko maan kattavan puolustusjärjestön, Suomen kodinturvajoukot. Kodinturvajoukoista on
hyvät kokemukset muissa Pohjoismaissa. Puolustusorganisaation hajauttaminen ja koko maan
kattava organisaatio ovat vihollisen teknisen kehityksen takia entistäkin tärkeämpiä. Järjestö takaisi
oikeudellisen suojan kriisitilanteissa nyt sijoittamattomille reserviläisille, sillä se antaisi oikeuden
harjoitella kriisiajan tehtävään ja realistisen mahdollisuuden puolustaa maata tehokkaan organisaation osana, mikä nykylainsäädännön mukaan
ei ole mahdollista. Armeija ja kodinturvajoukot
olisivat koko yhteiskunnan kattava kansanarmeija, joten sotilasvallankaappaukset olisivat mahdottomuus. Tällainen järjestö nostaa lisäksi rauhan aikana maanpuolustustahtoa, talkoohenkeä
ja yhteisöllisyyttä.
Suomessa kodinturvajoukoille ei ole sotien jälkeen nähty tarvetta suuren reservin ja alueellisen
puolustusjärjestelmän vuoksi. Myös viittaukset
sotien jälkeen lakkautettuun Suojeluskuntajärjestöön ovat tyrehdyttäneet keskustelun mahdollisista kodinturvajoukoista.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta on laskettu viimeisen vajaan kahden kymmenen vuoden aikana runsaasta puolesta miljoonasta nykyiseen 350 000:en. Vahvuuden lasku on perustunut
turvallisuusympäristömme muutoksiin, ikäluokkien pienenemiseen, materiaalin vanhenemiseen
ja henkilöstön sitoutumiseen yhä enemmän yhteiskunnan toiminnan turvaamiseen kriisiaikana
muissa kuin sotilaallisissa tehtävissä.
Muodostettavalle järjestölle tulee taata sisäinen
itsehallinto, jotta se välttyisi liialta byrokratialta.
Se tulee kuitenkin sitoa valtiovaltaan ja kiinteäksi osaksi ylimpiä sotilaallisia elimiä. Kustannustehokkuuteen pääsemiseksi rauhanajan toiminta
olisi vapaaehtoista ja kriisiaikana pakollista. Toiminta tapahtuisi seuraavasti:
2010- luvun puolivälissä joudumme jälleen uudelleen arvioimaan puolustusvoimien sodanja rauhan ajan rakennetta. Oletettavissa on, että 2020-luvulle tultaessa puolustusvoimien vahvuus on huomattavasti nykyistä pienempi. Sen
sijaan jäljelle jäävät joukot voidaan varustaa nykyistä paremmin.
Kodinturvajoukkoihin sijoitettaisiin armeijan liikekannallepanovahvuuksiin kuulumaton reservi.
Maakuntajoukot, Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja osa reserviläisjärjestöistä sulautettaisiin kodinturvajoukkoihin. Myös vapaaehtoisille armeijaa käymättömille pitäisi antaa mahdollisuus kouluttautua kriisiajan tehtäviin.
Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2009 mukaisesti puolustushallinto on selvittämässä, miten tulevaisuuden puolustusvoimat rakentuvat. On oletettavaa, että yleinen
asevelvollisuus säilyy ja takaa siten laajan reservin
puolustusvoimiemme käyttöön. Tässä yhteydessä tulee tarkasteltavaksi laajan reservimme käyttö sen jälkeen, kun se vapautuu puolustusvoimien sodan ajan tehtävistä.
Kriisiaikana tehtävinä olisivat mm. suojata ja osallistua armeijan ruoka-, ammus-, lääkintä-, polttoaine- ja vaatehuoltoon, vartioida sotavankeja tai
organisoida karanteenialueita sekä erikoistua pioneeriaselajiin ja sen tukemiseen. Järjestö pystyisi
oivallisesti varustautumaan vanhemmallakin kalustolla, joten lisähankintoja ei tarvittaisi.
Yleinen asevelvollisuus on yksi merkittävä tekijä
korkean maanpuolustustahdon ylläpitäjänä. Kodinturvajoukot olisivat yksi mahdollisuus turvata reservillemme nousujohteinen ura sen jälkeen,
kun reserviläinen vapautuu puolustusvoimien sodan ajan tehtävistä.
Rauhan aikana kodinturvajoukkojen nuorisoosasto nostaisi tulevien varusmiesten kuntoa jo
ennen armeijaa opettaen leiriytymistaitoja, pesäpalloa, suunnistusta, ammuntaa, hiihtoa ja kamppailulajeja yhteistyössä urheiluseurojen kanssa.
Senioriosaston tehtävinä olisivat toiminnan organisointi, perinteet ja rahoituksen turvaaminen.
111
Puoluekokous 2010 sisus.indd 111
28.5.2010 15:24:51
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
louden arvioidaan olevan edelleen selvästi alijäämäinen vuonna 2014. Valtionvelka kasvaa ja on
vuonna 2014 noin 110 miljardia. euroa, mikä olisi noin 50 % bruttokansantuotteesta. Tämä skenaario toteutuu, mikäli ei tehdä uusia, julkista taloutta tasapainottavia toimia.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
seuraavan ponnen: ”Kokoomus katsoo tarpeelliseksi, että puolustushallinto tutkii rakennemuutoksen suunnittelun yhteydessä kodinturvajoukkojen
perustamista yhtenä vaihtoehtona turvata laajan
reservimme käyttö myös sen jälkeen, kun se on vapautunut puolustusvoimien sijoituksista.”
Kokoomus toimii siten, että julkinen talous saatetaan kestävälle uralle. Suomea ei saa päästää
hallitsemattoman velkaantumisen kierteeseen.
Kokoomuksen ensisijaiset keinot talouden tasapainottamiseksi ovat rakenteelliset uudistukset, joista tärkeimpiä ovat työurien pidentäminen, talouskasvua stimuloivat verouudistukset sekä tuottavuuden kasvattaminen. Mitä paremmin
näillä keinoilla onnistutaan, sitä vähemmän tarvitaan menoleikkauksia sekä talouskasvua ja työllisyyttä ehkäiseviä veronkorotuksia.
Aloite nro 70
Espoonlahden Kokoomus ry
VALTIONTALOUDEN TASAPAINOTUS
ON ALOITETTAVA VIIPYMÄTTÄ
Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilta alkanut talouden romahdus iski voimalla vientivetoiseen Suomeen. Suomen BKT supistui viime vuonna 7,8
%. Samalla valtiontalous ajautui vakavaan alijäämään. Tänä vuonna neljännes valtion menoista katetaan lainalla. Vaikka Suomen valtionvelka suhteessa BKT:hen oli lähtökohdiltaan muita
maita paremmin hallinnassa, on velkaantumisen
kasvu ja sen nopeus ollut dramaattista.
Espoonlahden Kokoomus ry esittää, että muiden kuin talouden elpymistä välittömästi tukevien menojen karsimiseen ryhdytään vielä tämän vuoden aikana. Puoluehallitus korostaa, että toisin kuin aloitteessa todetaan, hallitus on jo
aloittanut toimet valtiontalouden tasapainottamiseksi. Sekä vuoden 2010 budjetissa että vuosien 2011 – 2014 kehyspäätöksen yhteydessä on
supistettu ministeriöiden ja virastojen toimintamenoja ja tehty uudelleenkohdennuksia taloutta
elvyttäviin ja pitkän aikavälin talouskasvua edistäviin toimiin.
Vasta tulevalle hallituskaudelle ollaan suunnittelemassa toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Ei ole nähtävissä, että talouskasvu tulevina
vuosina nousisi sellaiselle tasolle, että valtion menojen ja tulojen erotus kuroutuisi umpeen. Menot ovat aivan liian korkealla tasolla odotettavissa
oleviin tuloihin nähden. Tilanteen korjaaminen
vaatii kansainvälisten esimerkkien valossa nopeita toimenpiteitä.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen johdolla hallitus on myös päättänyt toimista, joilla valtiontalouteen kerätään vuosittain 1,5 miljardin euron
suuruiset lisäverotulot. Arvonlisäverokantojen
yhden prosenttiyksikön korotus astuu voimaan
1.7.2010, jolloin yleinen alv nousee 23 prosenttiin, elintarvikkeiden verokanta nousee 13 prosenttiin ja alin alv-kanta 9 prosenttiin. Samassa yhteydessä ravintolapalveluiden alv alenee
22 prosentista samaan kantaan elintarvikkeiden
kanssa, minkä arvioidaan edistävän työvoimavaltaisen ravintola-alan työllisyyttä.
Edellä olevan perusteella Espoonlahden Kokoomus
ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta vaikuttamaan hallituksen politiikkaan siten,
että muiden kuin talouden elpymistä välittömästi
tukevien menojen karsimiseen ryhdytään vielä tämän vuoden aikana.
Lisäksi energiaveroja korotetaan noin 750 miljoonalla eurolla vuoden 2011 alusta alkaen, mikä
parantaa valtiontalouden tasapainoa sekä edistää
päästövähennyksiä, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä esimerkiksi talojen lämmityksessä ja liikenteessä. Näiden lisäksi virvoitusjuomaveroa korotetaan ja makeisvero otetaan
käyttöön vuoden 2011 alusta, mikä lisää verotuloja noin 100 miljoonaa euroa.
Puoluehallitus:
Kuten Espoonlahden Kokoomus ry aivan oikein
toteaa, talouskriisi iski voimalla Suomeen ja julkisen talouden tasapaino on sen seurauksena heikentynyt rajusti. Vuoden 2010 toisen lisätalousarvioehdotuksen mukaan valtio ottaa tänä vuonna
velkaa noin 11 miljardia euroa. Tämänhetkinen
arvio valtionvelan määrästä vuoden 2010 lopussa on noin 75,5 miljardia euroa, mikä on noin 43
prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vaikka puoluehallitus yhtyy Espoonlahden Kokoomus ry:n huoleen valtiontaloudesta, se on eri
mieltä menoleikkauksien ajoituksesta sekä niiden
laajuudesta. Tällä hetkellä ovat voimassa monet
Mikäli talouden elpyminen jatkuu, vahvistaa se
julkista taloutta tulevina vuosina. Silti julkisen ta-
112
Puoluekokous 2010 sisus.indd 112
28.5.2010 15:24:51
Aloite nro 72
elvytystoimet, joista on päätetty usean eri elvytyspaketin yhteydessä vuosina 2008 – 2010. Näin
pitääkin olla, sillä arvioiden mukaan alkuvuodesta 2010 on tulossa taantuman vaikein esimerkiksi työllisyyden kannalta. Elvytyksen tavoitteena
on ollut ennen kaikkea työllisyyden ylläpitäminen, ja tässä onkin onnistuttu. Työttömyys ei ole
kasvanut läheskään sitä vauhtia, mitä bruttokansantuotteen 7,8 prosentin alentuma olisi ennakoinut.
Virtuaalikokoomus ry
TASAVEROMALLIN KÄYTTÖÖNOTTOA
SUOMESSA ARVIOITAVA VAKAVASTI
Suomessa on totuttu vahvasti progressiivisen verotukseen, mitä on samalla yksioikoisesti pidetty pohjoismaisen hyvinvointivaltion takeena. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana - ja myös talouden suhdanteista riippumatta - on jatkuvasti
etsittävä ennakkoluulottomia ratkaisuja kansallisen kilpailukyvyn takaamiseksi ja parantamiseksi nyt sekä tulevaisuudessa, samoin kuin yleensäkin kansatalouden rakenteiden vahvistamiseksi.
Tällöin on kyettävä kyseenalaistamaan myös tabuina pidetyt periaatteet.
Julkisen talouden tasapainottaminen on edessä,
mutta tällä hetkellä järjestys on se, että nyt annetaan elvytyksen vaikuttaa ja valitettavasti velkaannutaan, mutta talouden tasapainottamisen
aika on heti, kun talous on tukevammin kasvun puolella. Elvytyksestä irtaudutaan asteittain.
Herkässä taloustilanteessa suuret menoleikkaukset rapauttaisivat kansalaisten ja kotitalouksien luottamusta, mikä heijastuisi välittömästi kotimarkkinoihin. Tämän lisäksi menoleikkaukset
osuisivat pahimmin heikoimmassa asemassa oleviin ja jarruttaisivat talouden kääntymistä pysyvämmälle kasvu-uralle.
Tasaveromalli mahdollistaa Kokoomuksenkin
periaateohjelmassa mainitun mahdollisuuksien
tasa-arvon, sillä kyseisessä mallissa ketään ei rangaista taloudellisesta menestyksestä. Tasaveron
on eri yhteyksissä todettu aidosti edistävän taloudellista kasvua sekä työnteon kannustavuutta
siten edesauttaen myös harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Kansantaloutemme nykytilanteessa ei pelkkä elvytys riitä, mikäli hyvinvointimme halutaan säilyvän kaikilla edes nykyisen tasoisena. Kansallinen menestyksemme ei voi olla
kiinni vanhoihin rakenteisiin kompastumisesta!
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
Aloite nro 71
Töölön Kansallisseura ry
Edellä olevan perusteella Virtuaalikokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja suosittaa
eduskuntaryhmää toimimaan sen puolesta, että
tasaveromallista käydään avointa tavoitteellista
keskustelua ja asia tuodaan eduskuntakäsittelyyn
sen edellytysten täyttyessä.
TASAVEROMALLI ON MAHDOLLINEN
Hyvinvointiyhteiskunta perustuu pitkälti progressiivisen verotuksen varaan ja tietenkin siihen,
että kansalaisten veromoraali on korkealla. Progressiivinen verotus kuitenkin estää palkansaajien halukkuutta tehdä parempia työsuorituksia ja
hankkia lisätuloja. Veroasteen alentamista on jatkettava, mutta palkansaajien tasaveromallia on
myös samalla kokeiltava. Tasaveron vallitessa olisi kaikenlainen yhteiskunnallinen ennakointi helpompaa ja työnteon motivaatio kasvaisi valtavasti. Tämä veromalli lisäisi merkittävästi kansallista
kilpailukykyämme.
Puoluehallitus (aloitteet nro 71 – 72):
Aloitteissa nro 71 ja 72 Töölön Kokoomus ry ja
Virtuaalikokoomus ry esittävät tasaveron toteuttamisen tutkimista ja veromuutosten toteuttamista mahdollisimman nopeasti. Kokoomuksen
puoluekokous otti tasaveromalliin kantaa viimeksi
Joensuun puoluekokouksessa vuonna 2006 (vastaus puoluekokoukselle esitettyihin aloitteisiin
nro 28 - 31). Tuolloin puoluekokous totesi erilaisten esitettyjen tasaveromallien (mm. palkkatulojen tasaverokanta, ns. progressiivinen tasavero ja kaikkien tulolajien verokohtelun yhdenmukaistaminen) tarkoittavan tutkimusten mukaan
yksinkertaistaen joko keskituloisten palkkatulojen verorasituksen nousua tai hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan rapautumista. Puoluekokous totesi, ettei kumpikaan näistä vaihtoehdoista ole Kokoomuksen tavoitteiden mukainen.
Tältä osin Kokoomuksen kanta tuloverotuksen
järjestämisen malliin ei ole muuttunut.
Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous
velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, että palkkatulojen tasaveromalli otettaisiin käyttöön mahdollisimman
nopeasti.
113
Puoluekokous 2010 sisus.indd 113
28.5.2010 15:24:51
Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2008 alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toimivan
verotuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän
tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita
ja tehdä tarvittavat ehdotukset verojärjestelmän
kehittämisen suuntalinjoista. Tavoitteena on hahmotella sellainen verojärjestelmän kaikki osat kattava kokonaisuus, joka tukee nykyistä paremmin
kestävää talouskasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan
rahoitusta ottaen samalla huomioon ympäristönäkökohdat.
kituloisten työtulot puolestaan muodostavat suurimman osan koko ansiotuloverokertymästä, joten heidän verotukseensa tehtävillä pienilläkin
muutoksilla on tuntuva vaikutus verokertymään.
Esimerkiksi 25 000 – 50 000 € vuosittain ansaitsevien maksamat verot muodostavat yli 50 % ansiotuloverokertymästä. Keskituloisten osalta verotuksen tasolla voidaan vaikuttaa lähinnä tehtyjen työtuntien määrään ja haluun edetä uralla,
joskin erityisesti tehtyihin ylityötunteihin vaikuttavat tutkimusten mukaan vahvasti yrityskohtaiset ja työntekijäkohtaiset tekijät. Korkeimmilla
tulotasoilla marginaaliverotus vaikuttaa erityisesti kannustimiin muuntaa palkkatuloja pääomatuloiksi, eikä korkeimpien työtulojen verotus tämän vuoksi saisikaan olla liian korkea suhteessa
pääomatulojen verotukseen. Pahimmassa tapauksessa kireä korkeimpien työtulojen verotus luo
kannustimen siirtyä työskentelemään Suomen
rajojen ulkopuolelle, mikä heikentäisi korkeasti koulutetun asiantuntijatason työvoiman saatavuutta Suomessa.
Työryhmä pohtii verotuksen rakennemuutoksia
suotuisan tuottavuuskasvun, korkean työllisyysasteen, yrittäjyyden, kannustavuuden ja verojärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.
Se tarkastelee eri toimintojen toivottavaa ja kestävää verorasitusta kestävän julkisen talouden puitteissa ja verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta. Työryhmä on teettänyt useita asiantuntijaselvityksiä verotuksen eri aihealueilta, kuullut
sekä järjestöjen että akateemisen maailman edustajia, järjestänyt julkisia kuulemistilaisuuksia ja
pyrkinyt ylläpitämään julkista keskustelua verotuksen kehittämisestä. Työryhmän on tarkoitus
tehdä lopulliset esityksensä kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Työn verotus on progressiivista sekä vähennysten että tulon mukaan nousevan valtionveroasteikon marginaaliveroasteiden vaikutuksesta. Vaikka
kunnallisvero ja kirkollisvero ovatkin periaatteessa tasasuuruisia, tekevät vähennykset niistä käytännössä progressiivisia. Työn verotuksen keventäminen kaikilla tulotasoilla on edelleen tarpeen
vuodesta 1995 lähtien tapahtuneen määrätietoisen veronkevennyspolitiikan mukaisesti – kaikilla
tulotasoilla. Työn verotuksen keventämiselle luodaan mahdollisuuksia kohdentamalla verotuksen
painopistettä nykyistä enemmän kulutus- ja ympäristöpainotteiseen verotukseen, jolloin myös
ekologinen kestävyys tulee huomioiduksi verojärjestelmän kokonaisuudessa. Tässä yhteydessä tuloverotuksen progressiivisuuden säilyminen
on tärkeää, jotta jatkossakin verotaakka jakautuu
tulonsaajan maksukyvyn mukaisesti. Verojärjestelmän progressiivisen elementin säilyttäminen
tarkoittaa sitä, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen tarvittavat määrärahat voidaan kerätä yksilön näkökulmasta kohtuullisemmalla verorasituksella.
Jopa 90 % julkisen sektorin rahoituksesta tulee
työn verotuksesta (yhteensä karkeasti 60 %, josta
ansiotulot 30 % ja pakolliset sosiaaliturvamaksut
30 %) sekä työstä saatujen tulojen kuluttamisesta (kulutusverot 30 %). Mitä suurempi osa väestöstä on työelämän ulkopuolella, sitä suuremmat
julkiset menot ovat ja sitä pienemmät julkiset tulot ovat. Näin ollen ainoastaan korkea työllisyys
tuo riittävän talouskasvun ja takaa julkisen talouden kestävyyden, ja sitä kautta mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen. Ansiotuloverojen kokonaisuus muodostaakin suuren osan
hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjasta, ja verojärjestelmään tehtävillä muutoksilla on suuri
merkitys paitsi palkansaajien ostovoimaan myös
hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja etuuksien rahoitukseen. Verokertymän kannalta on merkitystä erityisesti sillä, millä tuloalueella suuri tulomassa sijaitsee.
Kokoomuksen ministeriryhmä on asettanut hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haastetta
käsittelevän työryhmän. Puheenjohtaja Kataisen
johtaman työryhmän tehtävänä on laatia raportti toimenpiteistä ja keinoista, joilla Suomen julkinen talous tasapainotetaan ja säilytetään vahvana. Työryhmä arvioi työssään myös Suomen
verojärjestelmän kehittämistarpeita. Tavoitteena
on riittävän veropohjan turvaaminen hyvinvointiyhteiskunnan tarpeita varten siten, että verotus
kannustaa työn tekemiseen ja edistää talouskasvua ekologisesti kestävällä tavalla. Työryhmä etsii
Verotuksella on vaikutusta työllisyyteen ja talouskasvuun kaikilla tulotasoilla. Tutkimusten mukaan verotuksen työllisyysvaikutukset ovat suurimmillaan pienituloisilla ja tämän vuoksi matalien työtulojen verotusta kannattaa keventää.
Työtulosta tehtäviä vähennyksiä onkin 1990-luvulta lähtien kasvatettu, millä on haluttu lisätä
työn tarjontaa keventämällä työnteon verotusta
suhteessa tulonsiirtojen varassa elämiseen. Kes-
114
Puoluekokous 2010 sisus.indd 114
28.5.2010 15:24:51
myös vastauksia siihen, miten edistetään uusien
työpaikkojen syntymistä ja investointeja talouskriisin jälkeen. Verotuksen tasolla ja rakenteella
on suuri merkitys talouskasvuun, työllisyyteen,
yrityksiin ja investointeihin. Tässä yhteydessä
otetaan kantaa myös työn verotuksen rakenteeseen ja tasoon. Työryhmä tarkastelee ensisijaisesti
toimenpiteitä, jotka voidaan ottaa käyttöön vaalikaudella 2011 – 2015. Työryhmän raportti valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä.
joonaa euroa. Diabeetikkojen määrä on kasvanut 200 000:sta yli 300 000:n. Diabeteksen hoito
vei vuonna 2007 noin 10 prosenttia Suomen terveydenhuollon menoista.( Diabetesliitto 2009/9)
Kun tietämättään tyypin 2 diabetesta sairastavat
lasketaan mukaan, diabeetikoiden määrä on noin
500 000. (Diabetesliitto)
Positiivinen kehitys sydäntautien osalta on pysähtynyt (arviolta 70 %:lla työikäisistä on kohonneet veren rasva-arvot ja 50 %:lla on kohonnut
verenpaine).Ylipaino kuormittaa terveydenhuoltoa raskaasti, koska lihavuus lisää monien muiden sairauksien riskiä (mm. tyypin 2 diabetes,
metabolinen oireyhtymä, kihti, rasvamaksa, syöpä, uniapnea jne.) Osaselitys terveysongelmiin
löytyy ruokavaliostamme: saamme liikaa energiaa kulutukseen nähden. Lisäksi tyydyttyneen rasvan, sokerin ja suolan saantimme on liian suurta,
kun taas kuidun saanti on liian vähäistä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteet nro 71 ja 72.
Aloite nro 73
Kanta-Espoon Kokoomus ry
TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VEROTUS
Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet reippaasti, 4,7 miljardia reaalisesti ja 7,2 miljardia nimellisesti vuosina 1995 – 2007 (Stakes 2/2009).
Terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon kustannusten ennakoidaan nousevan. Jos ei tehdä mitään, BKT-osuus nousee vuoden 2010 7,1 prosentista vuoteen 2040 mennessä 10,1 prosenttiin.
(STM2009/1).Tulevaa nousua ennakoi myös
viime vuosikymmeninä suomalaisten ylipainon
yleistyminen epidemian omaisesti (työikäisestä
väestöstä jo yli puolet ylipainoisia).
Ikääntyvä Suomi tarvitsee terveitä tekijöitä, enemmän reippaita elinvuosia ja vähemmän sairauksia sekä terveydenhuollon kustannusten pienenemistä. Verotus on yksi keinoista vaikuttaa kansanterveyteen. Vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen
kaupan tiskillä - valitsenko rasvattoman vai tyydyttyneitä rasvoja sisältävän tuotteen tai vaikuttaa karkkipussien pakkauskokoon ja karkkien
ostomääriin. Tavoitteena on, että terveellisempi tuote on halvempi. Ohjaaminen terveellisiin
ruokailutottumuksiin auttaa alentamaan riskiä
sairastua sepelvaltimotautiin, verenpainetautiin,
perifeeriseen valtimosairauteen, aivoverisuonten
sairauteen, lihavuuden tuomiin vaivoihin, diabetekseen jne. (Koskenvuo ja Vertio 1998).
Jo leikki-ikäisistä arviolta 5–10 % on ylipainoisia. Alle 18-vuotiaiden lihavuus on viime vuosikymmenien aikana yleistynyt niin Suomessa kuin
muissa teollisuusmaissa (Käypä Hoito). Nuorten
terveystapa -tutkimuksen mukaan 12–18-vuotiailla nuorilla ylipainon yleisyys 2–3-kertaistui
vuosina 1977–2003 (Rimpelä ym. 2004).
Valmisteveroista käytössä on tupakka-, alkoholi- ja virvoitusjuomavero. Uutena verona vuonna
2011 otetaan käyttöön makeisvero. Valmisteverojen laajempaa käyttöä voidaan perustella terveysvaikutusten lisäksi myös verotuksen siirtymisellä
tuloverotuksen välilliseen verotukseen.
Lihomisen taustalla on elinympäristön muutos
mm. työ- ja koulu- sekä arkiliikuntaa on yhä vähemmän, elintarvikkeiden pakkauskoot yhä suurempia ja väestön kulutustottumukset ovat yhä
enemmän poikkeavia ravitsemussuosituksista.
Tästä yksi esimerkki on makeisten syönnin kasvu. 20 vuodessa makeisten syönti on kaksinkertaistunut 14 kiloon per henkilö vuodessa.
Vaihtoehdot terveyttä edistävälle verotukselle:
arvonlisäveron, valmisteverojen tai arvonlisäveron ja valmisteverojen yhdistelmän käyttäminen.
Nostetaan ja laajennetaan valmisteveroja epäterveelliseksi luokiteltavissa tuotteissa. Lasketaan
arvonlisäveroa mm. vihanneksissa, marjoissa ja
hedelmissä.
Yksi elintapojen muutosta kuvaava sairaus on
Diabeteksen räjähdysmäinen lisääntyminen.
Erityisesti on lisääntynyt Diabetes 2, johon voidaan vaikuttaa. Diabetes on hyvä esimerkki niistä syistä, miksi terveydenhuollon kustannukset
ovat kasvaneet. Diabetesliiton mukaan diabeteksen kustannustaakka on kaksinkertaistunut 10
viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2007 diabeteksen hoito maksoi 1 350 miljoonaa euroa, kun
sen kustannukset vuonna 1998 olivat 738 mil-
Kanta-Espoon Kokoomus esittää, että terveyttä
edistävän verotuksen laajentamista jatketaan ja
se otetaan mukaan niin puolueen vaaliohjelmaan
kuin hallitusohjelmaan.
115
Puoluekokous 2010 sisus.indd 115
28.5.2010 15:24:51
Puoluehallitus:
Kanta-Espoon Kokoomus ry esittää terveyttä
edistävän verotuksen käytön laajentamisen asettamista Kokoomuksen tavoitteeksi. Jo kuluvan
vaalikauden aikana verotuksen painopistettä on
siirretty työn verotuksesta kohti kulutus- ja ympäristöpainotteisia veroja. Osana tätä painopistemuutosta myös terveyteen liittyviä haittaveroja,
eli alkoholi- ja tupakkaveroa, on kiristetty vaiheittain. Terveyspainotteiseen verotukseen siirtymiseksi on Kanta-Espoon Kokoomus ry:n aloitteessa esitetty sekä arvonlisäveron porrastamista että
valmisteverojen kiristämistä epäterveelliseksi luokiteltavissa tuotteissa.
sissä veroissa nähdään kuitenkin verovelvollisten
suuri lukumäärä sekä se, ettei kaikki tuotteet kattavaa pakottavaa lainsäädäntöä ainesosien tai ravintoarvojen ilmoittamisesta ole. Esimerkiksi lihan osalta tarkan rasvasisällön ilmoittaminen olisi käytännössä hyvin vaikeaa. Rasvaveron osalta
onkin Tanskassa törmätty vaikeuksiin juuri rasvapitoisuuden määrittämisen, mutta myös valtiontukiongelmien kanssa. Sokeripitoisuuden määrittäminen olisi ehkä hieman rasvaa yksinkertaisempaa, mutta hallinnollisesti ja valvonnan kannalta
työlästä, sillä erilaisia veronalaisia tuotteita olisi
hyvin paljon ja tuotteiden sokeripitoisuus voisi
vaihdella myös yksilöllisesti. Kotimaisista tuotteista tuotetiedot olisivat saatavilla, mutta ongelmia aiheuttaisi tuontituotteiden sokeripitoisuuden määrittäminen. EU-lainsäädännön syrjintäkiellon vuoksi tuontituotteita ei voitaisi verottaa
niiden keskimääräisen sisällön perusteella. Tanskan nykyinen ns. sokerivero on käytännössä Suomessa käytössä olleen makeisveron kaltainen tuotevero. Myös Norjassa kannetaan veroa makeisista ja suklaasta.
Arvonlisäverolain mukaan elintarvikkeisiin ja ravintolaruokaan sovelletaan heinäkuun 2010 alusta lähtien 13 prosentin verokantaa. Verokanta on
elintarvikkeiden ominaisuuksista riippumatta
sama. Arvonlisäverotuksessa Suomea sitovat arvonlisäverodirektiivin säädökset. EU-lainsäädäntö edellyttää, että toisiaan korvaaviin kilpaileviin
tuotteisiin ei sovelleta eri verokantoja. Tämän
vuoksi terveysvaikutteisten hyödykkeiden siirtäminen muita elintarvikkeita alemman alennetun
verokannan (tässä tapauksessa 9 % heinäkuun
2010 alusta lähtien) piiriin olisi hyvin todennäköisesti yhteisölainsäädännön vastaista. Alemman alv-kannan piiriin kuuluvien hyödykeryhmien määrittely tavalla, joka ei syrjisi kilpailevia
tuotteita, olisi erittäin vaikeaa. Suurin ongelma
olisi elintarvikkeiden luokittelu hyviä ja huonoja
terveysvaikutuksia omaaviin tuotteisiin, sillä edes
alan asiantuntijat tai tutkimukset eivät ole yksimielisiä oikeasta jaottelusta. Lisäksi tietty terveysvaikutteinen tuote ei välttämättä edistä kaikkien
kuluttajien terveyttä, jolloin eriytetty arvonlisäverokohtelu asettaisi kuluttajat epätasa-arvoiseen
asemaan. Ongelmia aiheutuisi myös esimerkiksi
terveysvaikutuksiltaan myönteisen ainesosan vaaditun osuuden määrittämisestä tuotteen koostumuksesta. Kaiken kaikkiaan arvonlisävero on kuluttajien terveellisten ruokatottumusten edistämisessä vaikeasti käytettävä tukimuoto.
Valmisteverotuksen osalta hallitus teki kesän
2009 budjettiriihen yhteydessä päätöksen kerätä vuositasolla yhteensä 100 miljoonaa euroa ottamalla uudelleen käyttöön makeisvero ja uudistamalla virvoitusjuomaveroa. Veromuutosten on
tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta lähtien. Haitallisena pidettyjen elintarvikkeiden ainesosien verottamisen käytännön vaikeuksien vuoksi
onkin tässä vaiheessa päädytty etenemään tuoteveroissa – eli mahdollisimman laajaan veropohjaan pohjaavaan makeisverossa sekä virvoitusjuomien kattavammassa verottamisessa. Valmisteverojen mahdollisuuksien kartoittamista on
kuitenkin tarkoitus jatkaa, sillä aloitteessa kuvatut terveydelliset näkökohdat puoltavat kaikkien
keinojen käyttöä suomalaisten terveyden edistämiseksi.
Verotuksen kokonaisuutta pohtii parhaillaan valtiovarainministeriön syyskuussa 2008 asettama
alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toimiva verotuksen kehittämistyöryhmä. Kokoomuksen ministeriryhmä on myös asettanut puolueen
vaalivalmistelua tukemaan hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haastetta käsittelevän työryhmän, jota vetää puheenjohtaja Katainen. Myös
valmisteverot ovat varmasti esillä sekä Hetemäen työryhmän raportissa, että Kokoomuksen sisäisessä työskentelyssä.
Vaihtoehtona makeis- ja virvoitusjuomaveron
kaltaisille tuoteveroille on esitetty haitallisina pidettävien ainesosien – kuten sokerin ja eläinrasvojen – valmisteveroa, jolloin verotettaisiin siis
elintarvikkeen tiettyä ainesosaa. Tämän tyyppisten verojen toteuttamista on alustavasti tutkittu
valtiovarainministeriössä, ja toteutuksen on todettu sisältävän suuria verotusteknisiä ja käytännön toteutukseen liittyviä haasteita, jotka eivät
ole nopealla aikataululla ratkaistavissa. Tällaiset
veromuutokset edellyttäisivät mm. kokonaan uudenlaista veronkantojärjestelmää ja tarkoittaisivat yrityksille lisääntyneitä hallinnollisia kustannuksia. Suurimpana ongelmana tämän tyyppi-
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
116
Puoluekokous 2010 sisus.indd 116
28.5.2010 15:24:51
naan ylimääräisen kahden vuoden polttoaineannoksen verrattuna siihen, että uusin tekniikka olisi jatkuvasti laajassa käytössä.
Aloite nro 74
Kaarinan Kokoomus ry
SÄHKÖLLÄ TOIMIVIEN AUTOJEN
VAPAUTTAMINEN AUTOVEROSTA
Suomessa on olemassa bensiinivero ja käyttövoimavero, joilla katetaan mm. tiestön kulumisesta
ja tieverkon rakentamisesta tulevia kuluja. Näistä veroista sähköautot maksavat käyttövoimaveroa. Lisäksi sähköauton käyttäjät maksavat sähköveroa.
Autoteollisuudessa on orastamassa suuri muutos: akuista voimansa saavat moottorit ovat kehittymässä hyvää vauhtia. Samaan aikaan raakaöljyn hinta pitemmällä aikavälillä kohoaa uusiin
ennätyksiin. Toisaalta kasvihuonepäästöjen vähentämisvelvoitteet pakottavat uusiutuviin polttoaineisiin.
Sähköautoilta kerättävä autovero on vuoden
2008 alusta voimaan astuneen autoverolain mukaan 10 %, kun se sitä ennen oli 26 %. Mikäli Suomen valtio haluaa saada henkilöautoilusta
tulevat päästöt kuriin, on mielestämme ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja tässä taloudellisessa tilanteessa tuettava erityisesti.
Suomeen on Varkauteen rakennettu uusi akkutehdas autoissa käytettävien akkujen valmistusta
varten ja Uudenkaupungin autotehdas valmistaa jo kokonaan sähköllä toimivia golf-autoja ja
Fisker Karma -merkkistä urheiluautoa suunnitellaan hybridi periaatteella.
Edellä olevan perusteella Hätilän Kokoomus ry
esittää, että puoluekokous hyväksyessään tämän
aloitteen velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskunta- ja ministeriryhmään toimimaan siten,
että sähköautoilla nyt olevat käyttövoimavero ja
autovero poistetaan kokonaan. Näin voimme saada uusista ja turvallisista sähköautoista kustannuksiltaan kilpailukykyisen vaihtoehdon käytetylle
polttomoottoriautolle.
Suomella olisi nyt eturivin mahdollisuus kulkea
kehitystyön kärjessä. Tästä voisi seurata tuhansia
uusia työpaikkoja sekä suunnitteluun ja valmistukseen. On laskettu, että sähköauto on akkujen vuoksi huomattavasti kalliimpi kuin vastaava
polttomoottoriauto. Autoveron poisto sähköautoilta toisi sähköautot kilpailukykyisiksi tavallisten autojen kanssa.
Valtion verotulojen menetykset jäisivät pieneksi,
sähköllä toimivien autojen kehitystyö ja valmistus varmasti korvaisivat verotulojen menetykset.
Suomessa sähkön tuotannosta vain noin neljännes tapahtuu uusiutumattomilla luonnonvaroilla,
ja öljyn osuus on lähes olematon.
Aloite nro 76
Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry
SÄHKÖAUTOJEN
VEROTTAMISEEN PIKAINEN MUUTOS
Sähköauto on tulevaisuuden kulkuneuvo, se ei
saastuta ja lisäksi se poistaa taajamista meluhaittoja. Sähköautot yleistyvät maailmalla kovaa
vauhtia ja Suomalaisetkin hyötyvät kehityksestä
oman autoteollisuutemme tuotannon käydessä
jo kuumana.
Autoveron poistamisella voimme siirtää Suomen kilpailukyvyn sähköautojen markkinoinnissa, suunnittelussa ja tuotannossa uusiin ulottuvuuksiin.
Edellä todetun perusteella Kaarinan Kokoomus
ry esittää puoluekokoukselle, että puolue ryhtyisi
tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sähköautoilta voitaisiin poistaa autovero.
Todettakoon että maailmalla sähköautojen yleistymistä tuetaan useissa maissa jopa rahallisesti.
Lisäksi muina etuina ne saavat ajaa bussikaistoja
ja niille on ilmaisia parkkipaikkoja. Suomessa autokannan tulevaan muutokseen ei ole varauduttu
vielä millään tavoin.
Aloite nro 75
Hätilän Kokoomus ry
SÄHKÖAUTOILTA POISTETTAVA SEKÄ
KÄYTTÖVOIMAVERO ETTÄ AUTOVERO
Sähköautot ovatkin jo pian kaikkien hankittavissa, mutta niiden yleistymistä Suomessa hidastaa
niihin kohdistuva korkea ja epäoikeudenmukainen verotus.
Suomen autokanta on läntisten EU-maiden
vanhin. Suomessa henkilöauton keskimääräinen
käyttöikä on yli 18 vuotta. Käytännössä näin pitkä keskimääräinen käyttöikä tarkoittaa sitä, että
keskimääräinen henkilöauto kuluttaa käyttöaika-
Suomessa sähköautoista joutuu maksamaan käyttövoimaveron (ent. dieselvero) ja autoveron. Esitämme käyttövoimaveron ja autoveron poistamista kokonaan sähköautoilta.
117
Puoluekokous 2010 sisus.indd 117
28.5.2010 15:24:51
Verojen poistaminen nopeuttaisi sähköautojen
yleistymistä ja niiden tarvitseman infrastruktuurin kehitystä. Päätös vaikuttaisi positiivisesti myös
kotimaisen sähköauto- ja akkuteollisuuden kehittymiseen. Se myös toisi työpaikkoja autoteollisuuteemme sekä sitä kautta verotuloja valtiolle.
tystolppaverkosto, jota voitaisiin käyttää hyväksi
sähköautojen latauksessa. Liikenteen sähköistyminen parantaa myös energiatehokkuutta, koska
sähköautojen hyötysuhde on parempi kuin polttomoottoreiden.
Uskomme että muutkin hallituspuolueet ja erityisesti Vihreät kannattavat tätä uudistusta. Keskustakin on ollut aktiivisesti esillä mediassa luvaten
sähköautoille tukea, mutta mitään toimenpiteitä
ei ole nähty, ainakaan tämän aloitteen jättöpäivään mennessä.
Näistä syistä puoluehallitus on aloitteiden tekijöiden kanssa yhtä mieltä siitä, että sähköautojen
käyttöä tulee ehdottomasti edistää. Toimenpiteitä
valittaessa on kuitenkin tärkeää säilyttää teknologianeutraalius, jottei jotakin tiettyä teknologiaa
suosita jonkun toisen teknologian kustannuksella
hallinnollisilla päätöksillä.
Edellä olevan perusteella Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry esittää, että puoluekokous hyväksyy
aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta sekä eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta käyttövoima- ja autovero poistetaan
pikaisesti sähköautoilta.
Tällä hetkellä sähköautot ovat auto- ja ajoneuvoverotuksessa alimmassa veroluokassa. Veron
poistaminen kokonaan päästöttömyyden vuoksi ei ole perusteltua, sillä autoilun verotuksella
katetaan myös muita autoilusta koituvia haittoja
kuin päästöhaittoja.
Puoluehallitus (aloitteet nro 74 – 76):
Kaarinan Kokoomus ry esittää sähköautoilta perittävän autoveron poistoa ja Hätilän Kokoomus
ry sekä Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry esittävät autoveron poiston lisäksi myös käyttövoimaveron poistoa. Puoluekokous on viimeksi vastannut autoilun ympäristöystävällisyyttä koskeneeseen aloitteeseen Joensuussa v. 2006, jolloin
linjattiin, että liikenteen verotuksessa olisi tarpeen toteuttaa rakenneuudistus, jossa painopistettä siirretään autojen hankinnan verotuksesta
käytön verotuksen suuntaan. Tässä yhteydessä
todettiin myös, että autokannan uusiutumista on
syytä helpottaa autoveroa keventämällä ja huomioimalla paremmin ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat.
Sen sijaan valmistelussa olevan polttoaineverotusuudistuksen yhteydessä käyttövoimaveroa on
tarkoitus kehittää siten, että sähköautojen päästöttömyys otetaan huomioon. Tällä hetkellä sähköautojen käyttövoimavero määräytyy auton
massan mukaisesti ja näin ollen se on sähköautoilla sama kuin samanpainoisilla diesel-autoilla.
Käyttövoimavero voisi jatkossa olla porrastettu
henkilöautojen eri käyttövoimatekniikoille objektiivisen laskentamallin mukaisesti. Siten esimerkiksi diesel-, sähkö- ja kaasuhenkilöautoilla olisi
yksilölliset käyttövoimaverotasot.
Kokonaisuutena autoilun verotuksen tavoitteena
on oltava se, että verotus suosii tekniikkaneutraalisti kaikkia vähäpäästöisiä ajoneuvoja hankinnan
ja käytön eri vaiheissa.
Nykyhallitus on toiminut Kokoomuksen puoluekokouksen linjausten mukaisesti tekemällä merkittävän autoilun verotuksen uudistuksen, jossa
sekä auto- että ajoneuvovero on porrastettu auton hiilidioksidipäästöjen mukaisesti. Parhaillaan
on valmistelussa myös polttoaineverotuksen porrastaminen päästöjen mukaan, mikä entisestään
vahvistaisi ympäristöohjausta vähäpäästöisten
autojen valinnan ja käytön suuntaan.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro
74 – 76 johdosta.
Aloite nro 77
Espoonlahden Kokoomus ry
YRITTÄJYYDEN
ESTEITÄ ON MADALLETTAVA
Aloitteiden perusteluista on helppo olla samaa
mieltä. Sähköautojen yleistyminen vähentäisi
merkittävästi kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöjä sekä meluhaittoja. Lisäksi, kuten aloitteissa todetaan, Suomella on myös vientimahdollisuuksia sähköautojen ja niiden komponenttien valmistamisessa. Lisäksi Suomella on hyvät
mahdollisuudet nousta sähköautojen ja niiden
yleistymiseen tarvittavien järjestelmien edelläkävijämarkkinaksi mm. jo olemassa olevan infrastruktuurin ansiosta. Suomessa on kattava lämmi-
Suomessa on seuraavan vuosikymmenen aikana
siirtymässä eläkkeelle lähes 100 000 yrittäjää. Jotta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin olisi mahdollista saada osaavia ja motivoituneita jatkajia, olisi yrittäjyyden oltava nykyistä houkuttelevampi
vaihtoehto työllistää itsensä.
Tulevan hallituskauden aikana on käymässä päinvastoin. Valtion alijäämäisen talouden paikkaa-
118
Puoluekokous 2010 sisus.indd 118
28.5.2010 15:24:52
miseksi ollaan muun muassa kaavailemassa veronkorotuksia. Samalla listaamattomien yhtiöiden omistajat ollaan laittamassa kaksinkertaisen
verotuksen piiriin.
Aloite nro 78
Kokoomuksen Nuorten Liitto ry
YHTEISÖVERO
LASKETTAVA 23 PROSENTTIIN
Nykytilanteessa yhtiö maksaa yhteisöveroa 26
% verotettavasta tulosta. Omistajaa ei veroteta
toistamiseen listaamattomasta yhtiöstä saadusta
osingosta, kun osinko on vähemmän kuin 9 %:n
tuotto laskettuna osakkeen matemaattiselle arvolle ja osinko on enintään 90 000 euroa. Tämän
jälkeen listaamattoman yhtiön osakkaan nostamasta osingosta 70 % verotetaan ansiotulona.
Kokoomuksen Nuorten Liiton mielestä kasvua
on edistettävä ja työllistämisen verotusta on kevennettävä tuntuvasti. Vuonna 2009 tehtiin sekä vero- että menoelvytystä. Menoelvytyksen tehokkain osa painottui julkisten investointien kasvattamiseen. Vähemmälle suosiolle jäi suurempi,
luotto- ja takausinstrumentteihin kohdistunut
osa.
Jotta yhtiö voisi maksaa osinkoa 90 000 euroa ilman kaksinkertaista verotusta, on yhtiöllä oltava
omia vapaita pääomia 1 000 000 euroa. Siihen
päästäkseen yhtiö on joutunut maksamaan yhteisöveroa nykyisen 26 prosentin verokannan mukaan 350 000 euroa. Ei ole olemassa verovapaita osinkoja. Kun osakeyhtiöiden keskimääräinen
nettovarallisuus on noin 40.000 euroa, kaksinkertaisesti verottamatta jäävä osinko on keskimäärin
3 600 euroa. Noin 40.000 euroa ansaitsevan yrittäjän maksamien verojen ja sosiaaliturvamaksujen määrä on suunnilleen sama kuin palkansaajalla. Nykyjärjestelmämme ei kannusta yrittäjyyteen verotuksen kautta. Siitä huolimatta yrittäjien
verotusta ehdotetaan kiristettäväksi.
Elvytystä tulee jatkaa uusin painotuksin. Julkisten investointien kasvattamisessa on saavutettu
saturaatiopiste. Esimerkiksi uusien väylähankkeiden siunaamista työllisyysperusteisina investointeina on vaikea perustella. Pelätty rakennusalan
massatyöttömyys on saatu vältettyä. Luotto- ja
takausinstrumentteihin ei puolestaan ole patoutunut kysyntää.
Veroelvytystä on lisättävä. Verotuksella on tutkitusti kiistaton yhteys talouskasvuun. Kasvu-uran
hakemista tuleekin jatkaa aktiivisella veropolitiikalla. Verotuksen painopiste tulee siirtää pois
työn, osaamisen ja yrittämisen verottamisesta; ei
pelkästään välillisiä veroja korottamalla, vaan laskemalla yhteisövero kilpailukykyiselle tasolle.
Tulevaisuudessa 2/3 uusista työpaikoista syntyy
pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Hyvinvointimme tulee siten riippumaan pitkälti pk-yritysten
menestymisestä. Yritysten vahvat taseet estivät
pelätyn konkurssiaallon nykyisen laman aikana,
jolloin myös työpaikkoja säilyi.
23 prosentin yhteisöverolla Suomi olisi EU-keskiarvoa kilpailukykyisempi. Se mahdollistaisi terveen talouden, jossa painopiste olisi jälleen yksityisten yritysten investoinneissa. Tämän toimenpiteen kustannukset olisivat ruuan arvonlisäveron
alentamisen luokkaa.
Yrittämisen on oltava kannustavaa ja siihen on sisällyttävä myös palkitsemiselementti, jotta yrittäjäriskin ottaminen olisi perusteltua. Yrittäjyyteen
liittyy aina epävarmuus toimeentulosta, riski epäonnistumisesta ja palkansaajia heikompi sosiaaliturva. Yrittäjät tekevät keskimäärin 25 % enemmän työtunteja ja jäävät eläkkeelle myöhemmin
kuin muut työntekijät. Vahvan ja työllistävän pkyrittäjäkentän luomiseksi tarvitaan yrittäjyyttä kannustavaa verotusta sekä työllistämisen esteiden madaltamista, jotta työllistävien yritysten
määrä kasvaisi.
Kun bruttokansantuote kääntyy aikanaan nousuun, samat tulot saadaan kerättyä pienemmälläkin veroasteella. Mikäli annamme käydä toisin ja
verotuksella tehdään työllistäminen entistä kannattamattomammaksi, ei uusia työpaikkoja ainakaan synny. Korkeaa työllisyysastetta pitää tavoitella, koska hyvinvointi syntyy työstä.
Masennustilasta ei nousta kiristämällä vaan kannustamalla. Verotuksella tuettiin onnistuneesti kasvua 1990-luvun pohjakosketuksen jälkeen.
Nyt on jälleen aika panna toimeksi ja nostaa Suomi nousuun – työllä ja yrittämisellä.
Edellä olevan perusteella Espoonlahden Kokoomus
ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin
erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamiseksi ja yrittäjyyttä
kannustavan verotuksen säilyttämiseksi.Verojärjestelmän tulisi kannustaa yrittäjäksi ryhtymiseen,
yritykseen kasvattamiseen sekä vahvoihin taseisiin.
Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen Nuorten
Liitto esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään
puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan
siten, että yhteisöveroa lasketaan nykyisestä 26 prosentista 23 prosenttiin.
119
Puoluekokous 2010 sisus.indd 119
28.5.2010 15:24:52
vat yhtiöt, jotka luovat uusia työpaikkoja ja kantavat riskin kasvupyrkimyksistä. Kasvuyrittäjille
usein suurin investointi onkin uusien työntekijöiden palkkaaminen. Henkilöstökulut huomioiva malli antaisi nykyistä paremmin arvoa myös
ns. henkistä pääomaa omaaville yhtiöille, joiden
arvokkain tuotannontekijä ei ole tehdashalli vaan
osaava henkilökunta.
Aloite nro 79
Tampereen Kokoomusteekkarit ry
SÄÄSTÄMISESTÄ ON
TEHTÄVÄ KANNATTAVAA
Suomen nykyinen verolainsäädäntö ei nykyisellään kannusta säästämiseen. Suuri pääomatulovero vie helposti säästön tuotoista jopa niin suuren osan, että inflaatio ja muut kulut huomioiden,
voi säästön todellinen ostovoima olla jopa pienempi kuin säästämistä aloitettaessa. Parhaimmissa tapauksissa säästö kasvaa, mutta kasvu voi
olla niin pientä, ettei säästäminen houkuttele.
Uudistuksen olisi käytännössä toteutettavissa
mallina, jossa verovelvollisella on mahdollisuus
valita itselleen edullisempi vaihtoehto joko nykyisestä nettovarallisuuteen perustusvasta tai uudesta henkilöstökulut huomioivasta laskentatavasta. Vaihtoehtoisesti olisi mahdollista siirtyä
yhteen täysin uuteen laskentamalliin, joka huomioisi sekä yhtiön nettovarallisuuden että henkilöstökulut.
Pääomatuloveroa tulisi muuttaa enemmän säästämistä suosivaksi, esimerkiksi muuttamalla
piensäästäjien pääomatulot verottomaksi muutamaan tuhanteen euroon asti ja pienentämällä myös suursäästäjien verotusta, kuten Yhdistyneessä Kuningaskunnassa tehtiin vuonna 2008.
Säästämistä suosiva ilmapiiri lisäisi suomalaisten
osakesäästämistä ja tätä kautta vähentäisi Suomen ulkomaista nettovelkaa sekä osinkojen virtaamista ulkomaille.
Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret esittää, että
hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa
puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää
yritysverotuksen uudistusta valmistellessaan selvittämään muiden vaihtoehtojen lisäksi mahdollisuutta ottaa käyttöön henkilöstökulut huomioiva
listaamattomista osakeyhtiöistä nostettavan osingon
verotusmalli.
Sijoitusasuntosäästäjien tapauksessa pääomatuloverotuksen alentamisella olisi positiivinen vaikutus vuokralaisten vuokramenoihin, koska ainakin osa verohelpotuksesta näkyisi vuokralaiselle
pienempänä vuokrana. Näin ollen, säästämiseen
kannustava verotus näkyisi positiivisesti muuallakin, kuin vain säästäjien kukkarossa.
Puoluehallitus (aloitteet nro 77 – 80):
Aloitteet nro 77 - 80 käsittelevät verotuksen uudistamisen linjauksia – verotuksen kannustinvaikutuksia suhteessa yrittäjyyteen ja työllistämiseen
(aloite nro 77), yhteisöverokannan tasoa (aloite
nro 78), pääomatulojen ja säästämisen verotusta (aloite nro 79) ja osinkojen verotusta (aloite nro 80).
Tampereen Kokoomusteekkarit ry edellyttää, että
hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja
ministeriryhmiä ryhtymään toimenpiteisiin, joilla
säästämiseen liittyvää verotusta, kuten pääomatulovero, kevennetään lähemmäksi Eurooppalaista
keskitasoa.
Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2008 alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toimivan
verotuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän
tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita
ja tehdä tarvittavat ehdotukset verojärjestelmän
kehittämisen suuntalinjoista. Tavoitteena on hahmotella sellainen verojärjestelmän kaikki osat kattava kokonaisuus, joka tukee nykyistä paremmin
kestävää talouskasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan
rahoitusta ottaen samalla huomioon ympäristönäkökohdat. Työryhmä pohtii verotuksen rakennemuutoksia suotuisan tuottavuuskasvun, korkean työllisyysasteen, yrittäjyyden, kannustavuuden
ja verojärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn
kannalta. Se tarkastelee eri toimintojen toivottavaa ja kestävää verorasitusta kestävän julkisen talouden puitteissa ja verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta. Työryhmä on teettänyt useita
asiantuntijaselvityksiä verotuksen eri aihealueilta, kuullut sekä järjestöjen että akateemisen maa-
Aloite nro 80
Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry
TYÖLLISTÄVÄ KASVUYRITTÄJYYS KANNUSTAVAKSI
Listaamattomien osakeyhtiöiden maksamien osinkojen verotusta on muutettava siten, että osingon tuloverosta vapaan osuuden laskentaan vaikuttavat yhtiön nettovarallisuuden lisäksi myös yhtiön henkilöstökulut.
Tavoitteena on kannustaa työllistämiseen ja kasvuun tähtäävää yrittäjyyttä. Hyötyjiä, nykyiseen
vain suuria pääomia keränneitä yhtiöitä suosivaan malliin verrattuna, olisivat nuoret ja kasva-
120
Puoluekokous 2010 sisus.indd 120
28.5.2010 15:24:52
ilman edustajia, järjestänyt julkisia kuulemistilaisuuksia ja pyrkinyt ylläpitämään julkista keskustelua verotuksen kehittämisestä. Työryhmän on
tarkoitus tehdä lopulliset esityksensä kuluvan
vuoden loppuun mennessä.
kannan nostamisen tarpeellisuuteen. Suurimpana ongelmana on pidetty pääomatulojen ja korkeimpien ansiotulojen verotuksen tuntuvaa eroa,
joka houkuttelee keinotekoiseen tulojen muuntamiseen ansiotulosta pääomatuloksi. Tämän tulonmuunnon ongelmat ja sen aiheuttaman verojärjestelmän korjaustarpeen nosti viimeksi esille
OECD huhtikuussa julkaistussa Suomea koskevassa raportissaan. Sen sijaan kotitalouksien
säästämiseen kannustamiseksi nykyhallituksenkin hallitusohjelmaan kirjattu pienten osinkotulojen verovapaus on edelleen kannatettava toimenpide, jolla voitaisiin lisätä pääomamarkkinan
toimivuutta ja suomalaisyritysten rahoitusmahdollisuuksia.
Kokoomuksen ministeriryhmä on asettanut hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haastetta
käsittelevän työryhmän. Puheenjohtaja Kataisen
johtaman työryhmän tehtävänä on laatia raportti toimenpiteistä ja keinoista, joilla Suomen julkinen talous tasapainotetaan ja säilytetään vahvana. Työryhmä arvioi työssään myös Suomen
verojärjestelmän kehittämistarpeita. Tavoitteena
on riittävän veropohjan turvaaminen hyvinvointiyhteiskunnan tarpeita varten siten, että verotus
kannustaa työn tekemiseen ja edistää talouskasvua ekologisesti kestävällä tavalla. Työryhmä etsii
myös vastauksia siihen, miten edistetään uusien
työpaikkojen syntymistä ja investointeja talouskriisin jälkeen. Verotuksen tasolla ja rakenteella
on suuri merkitys talouskasvuun, työllisyyteen,
yrityksiin ja investointeihin. Tässä yhteydessä
otetaan kantaa myös yritys- ja pääomaverotuksen rakenteeseen ja tasoon. Työryhmä tarkastelee ensisijaisesti toimenpiteitä, jotka voidaan ottaa käyttöön vaalikaudella 2011 – 2015. Työryhmän raportti valmistuu kuluvan vuoden loppuun
mennessä.
Joka tapauksessa selvää on, että verojärjestelmää
uudistettaessa on tarkasteltava kokonaisuutta.
Tällöin yhteisövero- ja pääomaverokannan taso sekä säästämisen ja osinkojen verokohtelu on
tarkoituksenmukaisinta ratkaista yhdessä muiden
merkittävien verolajien – eli ansiotulojen verotuksen ja kulutuksen verotuksen - uudistamisen
kanssa. Tätä työtä tehdään parhaillaan Hetemäen johtamassa työryhmässä, ja samaan aihekokonaisuuteen Kokoomuksen kantoja valmistelee
Kataisen johtama hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haastetta käsittelevä työryhmä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden
nro 77 – 80 johdosta.
Taloustieteellisen analyysin mukaan yhteisövero on kansainvälisessä ympäristössä keskeisin investointeihin vaikuttava vero. Suomen yritysverotus oli vielä 2000-luvun alussakin kansainvälisesti
kilpailukykyinen, mutta yhteisöverokannan alentamisesta huolimatta tämä kilpailuetu on pitkälti
menetetty. Vuonna 2000 ero EU15-maiden yhteisöverokannan keskiarvoon oli eduksemme vielä 6 prosenttiyksikköä. Viime vuonna EU:n vanhojen jäsenmaiden keskiarvo kuitenkin jo alitti
Suomen yhteisöverokannan tason. Tämä puhuisi
selvästi yhteisöveron alentamisen puolesta.
Aloite nro 81
Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry
BISNESENKELEILLE
LUOTAVA VEROKANNUSTIN
Suomalaisessa elinkeinoelämässä eräs leimallinen piirre verrattuna muihin teollisuusmaihin
on vaikeus saada yksityistä pääomaa perustettaviin kasvuyrityksiin. Pääomasijoittajien vähäinen
määrä hidastaa kasvuyrittäjyyttä ja hankaloittaa
uusien yritysten syntyä.
Henkilötason pääomaverolla on talousteorian
mukaan yhteisöverokantaa vähemmän vaikutusta
investointeihin ja yritysten kasvuun, mutta sekin
voi vaikuttaa tuntuvasti kotimarkkinoilla toimivissa ja erityisesti pienissä kasvavissa yrityksissä.
Osinkoverotuksen tasolla on sen sijaan vaikutusta lähinnä uusien ja kasvavien yritysten investointeihin ja kasvuun. Osinko- ja luovutusvoittovero
voivat kuitenkin johtaa verosuunnitteluun, jolla
voi olla vaikutuksia investointipäätöksiin ja pääoman tehokkaaseen käyttöön. Osinkoverotus on
kokonaisuus, josta päätettäessä on huomioitava yrittäjyyden, kasvun ja investointien kannustimet sekä resurssien mahdollisimman tehokas
käyttö. Pääomaverokannan osalta viime aikoina
käyty keskustelu on liittynyt lähinnä pääomavero-
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat valmistelleet vuonna 2009 verokannustinta niin sanotuille bisnesenkeleille. Bisnesenkeli on yksityishenkilö, joka sijoittaa omaa rahaansa pääsääntöisesti alkaviin yrityksiin.Yleensä
bisnesenkeleillä on takanaan tuloksellista yrittäjätoimintaa. Muiden tavoitteidensa ohella bisnesenkelit haluavat aidosti auttaa yritystä menestymään. Aloittelevalle yritykselle on pelkän rahoituksen lisäksi jopa ratkaisevan tärkeää saada
asiantuntevan yksityisen sijoittajan henkistä pääomaa käyttöönsä.
121
Puoluekokous 2010 sisus.indd 121
28.5.2010 15:24:52
Bisnesenkeleille suunnattu veroporkkana olisi tehokas kannustin, jonka aiheuttamat valtion välittömät verotulomenetykset olisivat hyvin pieniä.
Vastaavasti niiden mahdollistama yritysten menestyksen synnyttämä kasvu olisi kansantalouden
ja työllisyyden kannalta merkittävää. Koska kyseessä olisi lähinnä yksityishenkilöille suunnattu kannustin, se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi
vähennyksenä tuloverotuksessa. Tietyt kriteerit
täyttävään yritykseen sijoittava henkilö tai hänen
hallussaan oleva yritys voisi vähentää sijoittamansa summa johonkin erikseen määriteltävään kattoon asti verotuksessaan. Käytännössä valtio saisi
rahansa moninkertaisesti takaisin verottaessaan
sijoituksen tuottoja, sekä menestyvän yrityksen
tuottaman lisäarvon ja työllistävän vaikutuksen
myötä.
kertaistaen kaksi erilaista tapaa huojentaa bisnesenkeleiden verotusta: joko myöntämällä huojennus luovutusvoitosta tai myöntämällä huojennus
sijoitushetkellä esim. pääomatuloista. Molemmissa perusmalleissa on törmätty useisiin ongelmiin. Verotuettavan toiminnan määrittely on hyvin ongelmallista: olisi pystyttävä määrittelemään
verolainsäädännön vaatimalla tarkkuudella bisnes-enkelin ominaisuuksille ja/tai sijoituksen ja
kohdeyrityksen ominaisuuksille asetettavat vaatimukset. Näiden kriteereiden täyttymisen valvonta pitäisi myös järjestää kokonaan erikseen. Kynnyskysymykseksi asiaa käsiteltäessä muodostui
kuitenkin se, ettei bisnesenkeli-ajatteluun olennaisesti kuuluvan liiketoimintaosaamisen siirtymisen varmistavaa veromallia pystytty rakentamaan. Tällöin verotuki olisi pitänyt antaa yleisenä
verohuojennuksena, jonka olisivat saaneet kaikki
muut kohdeyritykseen sijoittavat, paitsi yrittäjä
itse. Tällainen tilanne olisi hyvin ongelmallinen.
Erityisesti taantumassa on tärkeää turvata aloittavien yritysten rahoitus ja pärjääminen, jotta talous saadaan mahdollisimman nopeasti nousuun
ja luotua uusia työpaikkoja Suomeen. Ilman riittäviä pääomia ja tehokkaita sijoitusinstrumentteja ei Suomeen synny kasvuyrityksiä, joiden menestyminen on suomalaisen talouselämän kannalta kriittinen tekijä.
Bisnesenkelien verokannustimen rajausongelmat ovat verotuille hyvin tyypillisiä. Verotukien
vaikuttavuus verrattuna suoriin tukiin onkin ylipäätään heikko, sillä verolainsäädännön on oltava täsmällistä ja kohdeltava eri verovelvollisia tasapuolisesti. Tämän vuoksi suorat tuet ovat tukimuotona paljon tehokkaampia, koska niihin voi
sisältyä valikointia ja harkintaa. Verotukena annettava tuki on yleensä yleinen tuki, jolloin tuensaajien määrä on suuri, tukimuoto on kallis ja
sen tehokkuus vähäinen. Lisäksi verokannustinta
käsiteltäessä todettiin, että yritysten kasvua olisi
pyrittävä tukemaan verojärjestelmän sisällä laajemmin kuin vain yksittäisten rajattujen huojennusten kautta. Tämä tarkoittaa verojärjestelmän
kokonaisuuden rakentamista yritysten kasvulle
suotuisaksi.
Pysyvästi menetettyjen vanhojen teollisuustyöpaikkojen tilalle on tärkeää synnyttää uusia työpaikkoja sellaisille toimialoille, joilla on todellista
kasvupotentiaalia. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen kannalta tämä on suorastaan välttämätöntä.
Edellä olevan perusteella Oulun Läänin Kokoomusnuoret esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen Kansallinen Kokoomus r.p.:n puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskuntaryhmää, sekä ministeriryhmää toimimaan tehokkaan verokannustimen luomiseksi
kasvuyrityksiin sijoittaville ns. bisnesenkeleille.
Puoluehallitus:
Hallitus käsitteli bisnesenkelien verokannustinta
viime vuoden lopulla. Tuossa yhteydessä rajatun
verotuen etsimisestä luovuttiin. Hallitus päätyi
houkuttelemaan bisnesenkeleitä tekemään riskisijoituksia kasvuyrityksiin pidentämällä tuloverolain 50 §:ssä säädettyä omaisuuden luovutustappioiden vähentämisaikaa siten, että omaisuuden
luovutuksesta syntynyt tappio vähennettäisiin
omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena. Aiemmin luovutustappiot on voinut vähentää vain
verovuonna ja kolmena sitä seuraavana verovuonna. Bisnesenkeleiden sijoituksista suurin osa
on tappiollisia, ja tappiot saattavat jäädä vähentämättä, jos luovutusvoittoja ei synny riittävän
nopeasti - voitollisista sijoituksista ei välttämättä
ole mahdollista tai järkevää irtautua nopeassa aikataulussa. Tappioiden vähentämisajan pidentämistä ei luonnollisesti pystytä määrittelyongelmien vuoksi kohdentamaan vain bisnesenkeleihin.
Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry:n aloitteessaan esittämä ns. bisnesenkelien verokannuste on
huomioitu jo nykyhallituksen hallitusohjelmassa, jonka mukaan tavoitteena on kannustaa pääomasijoittajia sijoittamaan kasvuyrityksiin ja varmistaa että samalla myös sijoittajan omaa liiketoimintaosaamista siirtyy kohdeyritykseen. Huoli
siitä, että varakkaat ihmiset käyttäisivät enenevässä määrin rahojaan juuri kasvavien uusien yritysten rahoitukseen, on täysin perusteltu. Juuri tällaista toimintaa Suomessa tarvitaan.
Ns. bisnesenkeleiden verokannustin on ollut hallituskauden aikana useaan otteeseen esillä sekä
TEM:ssä ja VM:ssä että asiaa pohtineissa työryhmissä. Päätöksenteossa on esillä ollut yksin-
122
Puoluekokous 2010 sisus.indd 122
28.5.2010 15:24:52
Perintäverolakia tulisikin muuttaa siten, että vero voitaisiin suorittaa siirrettynä verona sen jälkeen, kun leskikin kuolee ja omaisuus on tämän
jälkeen helpompi myydä.
Yleisenä toimena se kuitenkin on omiaan aktivoimaan piensijoittajia ja kannustamaan osakesijoituksiin. Muutosesitystä valmistellaan parhaillaan VM:ssä ja sitä on tarkoitus soveltaa jo tänä
vuonna syntyviin tappioihin. Muutos pienentää
verokertymää joitakin kymmeniä miljoonia euroja vuosittain.
Töölön Kansallisseura esittää, että puoluekokous
velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, jolla leskien ja lasten perintöveron maksua voitaisiin siirtää.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Puoluehallitus (aloitteet nro 82 – 83):
Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite perintöveron huojennuksesta toteutettiin heti nykyhallituksen ensimmäisessä budjetissa vuoden 2008
alusta lähtien. Perintöverotus keveni merkittävästi kaikilla, mutta erityisesti leskien ja alaikäisten lasten osalta.
Aloite nro 82
Joensuun Opiskelevat Porvarit ry
PERINTÖVERO RINTAPERILLISILTÄ POIS!
Suomi on verotuksen luvattu maa, mutta joku
tolkku on oltava. Ihmiset maksavat ensin veroa
tuloistaan, sitten hankkimistaan hyödykkeistä ja
kiinteistöistä, mutta tämän jälkeen läheisimmät
perilliset, oma puoliso ja lapset, joutuvat kohtuuttoman törkeän perintöveron uhreiksi. Monesti leski on pakotettu myymään asuntonsa, koska ei pysty maksamaan perinnöstä aiheutuvaa veroa. Monet perheyritykset ovat loppuneet, koska
jälkeläiset eivät ole pystyneet ottamaan haltuun
suvun pitkäaikaista yritystä. Tälle järjettömyydelle on tultava loppu!
Vuoden 2008 alusta lähtien verotettavan perinnön alaraja nostettiin 3 400 eurosta 20 000 euroon, lesken vähennysoikeus nostettiin 6 800 eurosta 60 000 euroon sekä alaikäisten lasten vähennysoikeus 3 400 eurosta 40 000 euroon.
Tämän lisäksi poistettiin kolmas veroluokka, mikä tarkoitti mm. sitä, että avopuolisoiden perintöverotus keventyi.
Uudistuksen myötä pienet perinnöt vapautuivat
verosta kokonaan. Verouudistuksen aikaan arvioitiin, että jatkossa jopa kolmesta neljäsosasta, eli
75 prosentista perintöjä veroa ei tarvitse maksaa
lainkaan. Ennen uudistusta verottomien perintöjen osuus oli yksi kolmasosa.
Jos jossain asiassa voimme ottaa mallia länsinaapuristamme, tämä olisi se asia. Siellä suunta on
oikea perintöveron osalta.
Vuonna 2009 tehtiin vielä pieni uudistus perintöverotukseen. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien verovelvollisten perintöosuuksiin ja lahjoihin sovellettavia veroprosentteja alennettiin edelleen kolmella prosenttiyksiköllä. Tämä helpottaa
mm. yritysten sukupolvenvaihdoksia, kun yritys
siirretään ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvalle jatkajalle, esim. rintaperilliselle.
Joensuun Opiskelevat Porvarit ry:n aloitteeseen
viitaten puoluehallitus toteaa, että rintaperillisten
verotusta on kevennetty erittäin huomattavasti
sekä yritysten sukupolvenvaihdoksia helpotettu. Töölön Kansallisseura ry:n aloitteeseen viitaten puoluehallitus toteaa, että aloitteen kaltaisessa tilanteessa lesken ja lasten kannattaa huolehtia siitä, että perukirjaan liitetään lesken ilmoitus
asunnon hallinnasta, mikä vähentää lapsilta perittävän veron määrää. Mikäli leski tietää asuvansa yhteisessä asunnossa määräajan tai vaikkapa koko elinaikansa, hän ilmoittaa pitävänsä
asunnon hallussaan jakamattomana ja asuu siinä
elinikänsä ajan tai esimerkiksi 10 vuoden ajan.
Tällöin lesken asumisesta lapsille seuraava rasite
otetaan huomioon ja sille lasketaan arvo, jolloin
rasite alentaa lasten saaman perinnön veropoh-
Edellä olevan perusteella Joensuun Opiskelevat
Porvarit esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja
kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että
perintövero poistetaan suomesta rintaperillisten
osalta.
Aloite nro 83
Töölön Kansallisseura ry
LESKIEN JA LASTEN
PERINTÖVEROA UUDISTETTAVA
Perintövero lankeaa maksettavaksi välittömästi myös tapauksissa, missä kuolinpesän ainoana
omaisuutena on lesken käyttämä asunto. Myös
lapset - mahdollisesti alaikäiset tai varattomat
opiskelijat - joutuvat maksamaan kuolleen vanhempansa jälkeen jättämästä omaisuudesta perintöveron, vaikka omaisuutta on inhimillisesti
katsoen mahdotonta realisoida.
123
Puoluekokous 2010 sisus.indd 123
28.5.2010 15:24:52
jaa ja siten myös lasten perinnöstä maksamaa veroa. Verotuspohjan alennus voi olla erittäin merkittävä erityisesti silloin, jos leski on nuori. Näin
ollen aloitteessa kuvatun kaltaisessa tilanteessa
leski voi omalla ilmoituksellaan alentaa lastensa verotaakkaa, mikäli kunkin lapsen saaman perintöosuuden arvo nousee 20 000 euron vapaata
perintöosaa ja alaikäisten lasten saamaa 40 000
euron lisähuojennusta suuremmaksi.
Aloite nro 84
Tampereen Kokoomusteekkarit ry
ILMOITUSOIKEUS VALTION TAI
KUNNAN VAROJEN VÄÄRINKÄYTÖSTÄ
(WHISTLEBLOWING)
Monessa maassa on perinne, jossa viranhaltijalla tai työntekijällä on oikeus ilmoittaa valtion tai
kunnan varojen väärinkäytöstä tai muusta väärinkäytöksestä (whistleblowing).
Puoluekokous vastasi samantyyppisiin, perintöveroa käsitteleviin aloitteisiin Tampereen puoluekokouksessa vuonna 2008. Silloin todettiin, että
tavoite perintöveron poistosta pidemmällä aikavälillä on oikea ja että puoluehallituksen näkemyksen mukaan Kokoomuksen on tulevilla hallituskausilla tavoiteltava perintöveron asteittaista poistoa.
Yleisesti voi todeta, että Suomessakin tapahtuu
väärinkäytöksiä julkisella sektorilla. Tämän vuoksi viranhaltijalla tai työntekijällä on oltava oikeus
ilmoittaa valtion tai kunnan varojen väärinkäytöstä tai muusta väärinkäytöksestä.
Tietysti on vaihtoehto, että viranhaltijalla tai
työntekijällä olisi oikeus haastaa oikeuteen jokin
valtion tai kunnan yksikkö, joka on käyttänyt rahavaroja väärin tai tehnyt jonkin muun väärinkäytöksen.
Verotukseen kohdistuu tällä hetkellä korotuspaineita, koska julkisen talouden alijäämä on mittava. Julkisen talouden kestävyydestä on pidettävä huolta, jottei Suomi joudu hallitsemattomaan
velkakierteeseen. Kokoomuksen keinoja julkisen
talouden tasapainottamisessa ovat työurien pidentäminen, tuottavuuden kasvattaminen ja talouskasvua edistävät rakenteelliset ja verotukselliset uudistukset. Kokoomuksen tavoitteena on
pyrkiä pitämään työn tekemisen, yrittämisen ja
työllistämisen verotus mahdollisimman kannustavana, jotta työnteko ja työllistäminen olisivat aina kannattavaa. Tällöin veronkorotuspaineita on
suunnattava pois työn ja työllistämisen verotuksesta esimerkiksi kulutus- ja ympäristöverotuksen suuntaan.
Täysimittainen oikeudenkäynti on käytännössä
kovin raskas hanke, ja se voi kestää vuosia nähden saavutettavaan hyötyyn.
Tämän vuoksi kevyempänä menettelynä on viranhaltijan tai työntekijän valituksen käsittely, joka voidaan suorittaa vähemmällä metelillä ja oikeudenkäyntiä nopeammin.
Valtion osalta voi todeta, että valitusosoite väärinkäytöksestä on Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Kuntien osalta mahdollisesti sopiva osoite on valtiovarainministeriö, tai sitten luodaan jokin kuntatalouden oma tarkastusjärjestelmä.
Jonkin tasoisen perintö- ja lahjaverotuksen säilyttämistä voi perustella siitä näkökulmasta, että
verotus ylipäänsä perustuu veronmaksukykyyn.
Mikäli saa perinnön tai lahjan, kiistatta veronmaksukyky tältä osin paranee. Kokoomus haluaa
kuitenkin jatkossakin huolehtia, ettei perinnönsaanti esimerkiksi pakota leskeä tai lapsia lainanottoon ja että suomalaisten yritysten ja työpaikkojen toiminta voidaan siirtää uudelle yrittäjäsukupolvelle. Se tarkoittaa sitä, että perintöverotusta
tulee tulevaisuudessakin keventää omaisuusarvojen kasvaessa.
Tämän vuoksi puoluekokous edellyttää seuraavaa:
1) Puoluekokous edellyttää, että Suomessa aloitetaan lainsäädäntötyö valtion viranhaltijan tai
työntekijän oikeudesta ilmoittaa valtion varojen
väärinkäytöstä tai muusta väärinkäytöksestä.
2) Puoluekokous edellyttää, että Suomessa aloitetaan lainsäädäntötyö kunnan viranhaltijan
tai työntekijän oikeudesta ilmoittaa kunnan
tai kuntayhtymän varojen väärinkäytöstä tai
muusta väärinkäytöksestä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
On huomioitava, että väärinkäytöksestä ilmoittavalle virkamiehelle on oltava suojauskeinoja,
jotta ilmoitetusta väärinkäytöksestä ei seuraa
kohtuuttomia tilanteita ilmoittaneelle virkamiehelle.
124
Puoluekokous 2010 sisus.indd 124
28.5.2010 15:24:52
3) Puoluekokous edellyttää, että valituksen tekevällä kunnan tai valtion viranhaltijalle /
työntekijälle laaditaan lainsäädännölliset turvajärjestelmät, jolloin valituksen tekevä ei joudu
kohtuuttomiin tilanteisiin.
org, on viime vuosina tullut yhä käyttökelpoisempia vaihtoehtoja perinteisille suljetuille ohjelmistoille. Ne ovat osoittautuneet sekä ominaisuuksiltaan että tietoturvaltaan riittäviksi vaativaankin käyttöön.
Puoluehallitus:
Suomessa kansalaisen perusoikeudet ovat perustuslaissa ja niitä vahvistavat oikeudet, jotka ovat
mm kuntalaissa ja hallintolaissa. Kansalaisella on
oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaa. Suomessa lainsääntö on yleisesti ottaen kunnossa eikä erityistä puutetta esitetyllä alueella ole.
Tärkeimpiä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen
etuja ovat kustannussäästöt ja toimittajariippuvuuden väheneminen. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ohjelmistolisenssit ovat yleensä maksuttomia ja ohjelmiston jatkokehitys- ja tukipalvelut on mahdollista kilpailuttaa vapaasti kaikissa
ohjelmiston elinkaaren vaiheissa. Taloudellisten
näkökulmien lisäksi Helsingin Kokoomuksen
Nuorten mielestä ohjelmistojen avoimuus on
kannatettava arvo myös itsessään.
Kansalaisilla on aina ollut oikeus ilmoittaa havaitsemastaan tai tietämästään rikoksesta poliisiviranomaisille tai tehdä rikosilmoitus. Moraalisesti se on myös velvollisuus, joskin henkilö voi
olla pidättyväinen monista eri syistä, joihin aloitteentekijät välillisesti viittaavat. Kansalaisilla on
oikeus tehdä valitus tuomioistuimiin hallintoasioissa ja rikosasioissa, tehdä kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle, ilmoittaa valtiontalouden tarkastajille, ottaa yhteyttä päätöksentekijöihin ja saattaa esimerkiksi kunnan viranomaisen
tekemä päätös ylemmän päätöksentekoelimen
käsittelyyn.
Esimerkki avoimen lähdekoodin ohjelmistojen
käytöstä julkisessa hallinnossa on Oikeusministeriön siirtyminen Microsoft Officesta avoimeen
OpenOfficeen. Kokemukset ovat olleen hyviä ja
OpenOffice on pystynyt tarjoamaan Microsoft
Officea vastaavan ja riittävän toiminnallisuuden.
Näihin seikkoihin vedoten Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluejohdon ja
kehottaa puolueen eduskunta- ja ministeriryhmiä
edistämään määrätietoisesti avoimen lähdekoodin
ohjelmistojen käyttöönottoa valtion ja kuntien tietojärjestelmissä.
Kyseisellä aloitteella ilmeisesti pyritään hyvään,
mutta erityissäännökset johtavat kyseisen ilmiön ylikorostamiseen, tilanteet kärjistyisivät ja synnytettäisiin käsitys eräänlaiseen poliisivaltioon ja
erillisten viranomaisten perustamiseen.
Puoluehallitus:
Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry kiinnittää
aloitteessaan huomiota tärkeään kysymykseen.
Muun muassa seuraavissa linjauksissa ja suosituksissa on otettu kantaa avoimen lähdekoodin
käyttöön julkishallinnossa:
Vastaisuudessakin tulee paremminkin korostaa
yleistä kansalaisaktiivisuutta, kun ongelmia havaitaan. Rehellistä rikosilmoituksen tai kantelun
tekijää ei rangaista, mutta vääriä ilmoituksia pitää samalla varoa. Moraalisesti vahvassa yhteiskunnassa on riittävän hyvät suojajärjestelmät ilmoituksentekijän puolella.
- Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003, 5 §): ”Viranomaisen on pyrittävä käyttämään asiakkaan kannalta teknisesti
mahdollisimman yhteensopivia ja helppokäyttöisiä laitteistoja ja ohjelmistoja.”
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
- Hallituksen kannanotto 6.3.2009 Tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittaminen: ”Edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin
käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä”.
Aloite nro 85
Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry
JULKISHALLINNON SUOSITTAVA
TIETOJÄRJESTELMISSÄÄN
AVOINTA LÄHDEKOODIA
- Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan JUHTA:n hyväksymä JHS 169 -suositus koskee avoimen lähdekoodin käyttöä. Suosituksen tarkoitus on opastaa julkisen hallinnon
organisaatioita avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hankinnassa ja käyttöönotossa. Suositus
keskittyy julkisen hallinnon toimijoihin ohjelmistojen hankkijana ja käyttäjänä. Suositus ei
ole pakottava.
Avoimen lähdekoodin ohjelmisto tarkoittaa tietokoneohjelmistoa, jonka lähdekoodi on vapaasti
saatavilla ja jonka levittäminen ja jatkokehittäminen on vapaata. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoista, kuten Linux-käyttöjärjestelmä, Mozilla Firefox -selain ja toimisto-ohjelmisto OpenOffice.
125
Puoluekokous 2010 sisus.indd 125
28.5.2010 15:24:52
liikelaitos Destiaksi, Imatran Voima Fortumiksi
ja Valtion Painatuskeskus Editaksi. Vanhoja edelleen hyvin perinteisillä nimillä toimivia yhtiöitä
on kuitenkin esim. Neste, Nokia ja Alko, joiden
suomalainen nimi ei ole ollut kansainvälistymisen este.
Näiden suositusten ja linjausten täytäntöönpano
on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.
Kuten aloitteessa todetaan julkisia IT-hankintoja tehtäessä kokonaiskustannukset koko järjestelmän elinkaaren aikana ja potentiaaliset kustannussäästöt ovat keskeisessä roolissa. On arvioitu,
että tieto- ja viestintäteknologian kustannuksista
julkisella sektorilla yli 70 % on henkilöstökuluja,
noin 7 % on lisenssikuluja.
Suomen valtion ja kuntien olisikin suosittava suomalaisperäisiä sanoja yritystensä nimissä.
Puoluehallitus:
Töölön kansallisseura kiinnittää huomiota erittäin tärkeään ja jatkuvasti ajankohtaiseen asiaan.
Vierasperäiset nimet ja erilaiset kulttuurittomat
lyhenteet ovat yleistyneet voimakkaasti viima aikoina yritysten ja julkishallinnonkin nimistössä,
oli sitten kyse uusista organisaatioista tai vanhoista, jotka haluavat uudistua.
Avointa lähdekoodia tärkeämpää onkin korostaa tietojärjestelmien avoimia rajapintoja ja tämä
vaatimus tulisi aina sisällyttää kriteerinä julkisiin
IT-hankintoihin. Keskeistä on, että viranomaisen
tulee käyttää asiakkaan kannalta yhteen toimivia
ratkaisuja. Avointa lähdekoodia ei voi julkisissa
hankinnoissa teknologianeutraliteettia seuraten
määritellä kriteeriksi ohi lisensointisoftan.
Kehitys on toisaalta ymmärrettävää. Kansainvälistyminen ja kansainväliset yhteydet lisääntyvät jatkuvasti. Joudumme yhä useammin kommunikoimaan ulkomaalaisten ja eri kulttuureista
peräisin olevien toimijoiden ja organisaatioiden
kanssa. Erityisesti aloilla, joissa kansainvälistä
toimintaa ja kontakteja on paljon, voi helppo ja
yleisesti ymmärrettävissä oleva nimi auttaa tuota kanssakäyntiä. Tämä pätee erityisesti yrityksiin, joista valtionyhtiö Itella on hyvä esimerkki:
toiminta on laajentunut jo paljon Suomen rajojen ulkopuolelle.
Avoimen koodin periaatetta on hyvä suosia myös
julkishallinnon tietojärjestelmissä, mutta se ei voi
olla itse tarkoitus. Sen käyttöä on hyvä lisätä asteittain siellä, missä siitä syntyy säästöjä ja missä se on mahdollista. Lisenssikustannusten säästyessä uusia tuntuvia menoja saattaa kuitenkin
tulla muun muassa koulutuksesta, käyttäjätuesta, aiempien dokumenttien konvertoinnista, arkistoinnista, sähköisestä kalenterista ja usein nämä liitännät pitää rakentaa kokonaan uudelleen.
Maksuton ei siis ole ilmaista.
Suuri osa IT-kustannuksista syntyy tietojärjestelmien kehityksessä, yhteensopimattomuuksissa ja sovelluskehityksessä. Julkishallinnon tietojärjestelmien avoimilla rajapinnoilla saavutettaisiin paitsi tehokkuutta myös kustannussäästäjä.
Lisäksi avoimet palvelurajapinnat edistäisivät julkisen tiedon saatavuutta ja avoimuutta.
Aloitteen tekijät ovat kuitenkin oikeassa. Julkinen
hallinto näyttää esimerkkiä siitä, mikä on meille suomalaisille hyvä linja. Erityisesti silloin kun
yrityksen, liikelaitoksen tai organisaation toimialue rajautuu Suomeen, olisi nimenkin oltava ensisijaisesti suomenkielinen. Myös kansainvälistyvät organisaatiot voivat valita nimikseen suomenkielisiä sanoja, jotka on kuitenkin helppo lausua
kansainvälisillä kielillä. Hyviä esimerkkejä tästä
ovat vaikkapa maailman tunnetuimpien tavaramerkkien joukkoon kuuluva suomalainen paikannimi Nokia tai hissiyhtiö Kone.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Aloite nro 86
Töölön Kansallisseura ry
SUOMENKIELISYYS SÄILYTETTÄVÄ
YRITYSTEN NIMEÄMISISSÄ
Aloite nro 87
Viestintäkulttuuri on muuttunut rajusti viimeisen 20 vuoden aikana. Maapalloistuminen ja
englannin kielen ylivalta näkyvät puhekielessä
ja suomalaisessa nimistössä. Yritysten vanhojen,
suomalaisten nimien korvaaminen ns. kansainvälisemmällä, yleensä englannin kieleen perustuvalla uudisnimellä on ollut viime vuosina harmittavan yleistä: Suomen Posti muuttui Itellaksi, Tie-
Kansalliset Ylioppilaat ry
POSITIIVINEN ERITYISKOHTELU
POISTETTAVA KUNTIEN
PALKKAUSOHJEISTUKSESTA
Aloite on poistettu tekijöiden pyynnöstä.
126
Puoluekokous 2010 sisus.indd 126
28.5.2010 15:24:52
Aloite nro 88
tava kehittyä ja laajentua. Osallistumista ja osallisuutta tulee edistää, ei kahlita eikä holhota, siksi
järjestötoiminta on mahdollista vain ottamalla
huomioon paikalliset olosuhteet ja ihmisten aktiivisuus.
Salon Kokoomusnaiset ry
KUNTALAISVAIKUTTAMISEN
VARMISTAMINEN SUURKUNNISSA
Suomessa on syntynyt vuoden aikana useita uusia suurkuntia. Kuntalaisvaikuttaminen jää alueen reuna-alueilla vähäiseksi. Yhdistysaktiivisuus
heikkenee ja yhteisöllisyys häviää. Kaikkien pitää
voida tuntea kuuluvansa kokonaisuuteen. Suomessa muutos on tapahtunut nopeasti. Emme
saa hukata ihmisiä muutostilanteissa, kun kuntamuotoja rakenteellisesti suurennetaan. Kokoomusyhdistysten toimintaan kaivataan ihmisiä kipeästi. Syrjäytyminen piinaa niin nuoria kuin
vanhempiakin ihmisiä. Se on yhteiskunnallinen
ongelma. Meidän tulee muistaa kokoava yhteisöllisyys.
Kokousten pitämistä ja jäsenistöön yhteyden pitämistä helpottaa, kun uuden teknologian ja sähköisten välineiden käyttö tulee mahdolliseksi. Ao.
yhdistyslain muutos hyväksytään eduskunnassa
kevään aikana.
Toiminnastamme kokoomusyhdistyksissä on tehtävä helposti lähestyttävää ja ihmisläheistä vuorovaikutustoimintaa. Arvot ja oikea välittäminen
auttaa monia ihmisiä vaikeiden tilanteiden yli. Pidetään yhteyttä toisiimme ja kannustetaan yhteisöllisyyteen. Saavutamme paremman tulevaisuuden olemalla kiinnostuneita toisistamme ja kanssaihmisistämme. Yhdistys on monelle iäkkäälle
perheen korvike, mahdollisuus kokoontumisen ja
ajatusten vaihtoon. Hiljaisen tiedon siirto on sukupolvien välillä merkittävää. Kaikilla ei ole omia
isovanhempia. Ystävyydestä on iloa monissa eri
tilanteissa.
Kansallisen sivistysliiton opintokeskus Kansio on
valmistellut mm. Yhdistysoppaan.
Kokoomus on kannattanut sitä, että tekniset apuvälineet tulisivat mahdollisiksi käyttää yhdistystoiminnassa, jos yhdistys hyväksyy välineiden
käytön säännöissä, kuten puolue tulee aikanaan
kehottamaan. Kokoomus korostaa, että näin yhdistystoiminta saa siten uusia mahdollisuuksia
erityisesti haja-asutusalueilla.
Yhdistystoiminnan sähköinen käsikirja sisältää
neljä osaa: Tekemisen Meininiki, Varainhankinnan ABC, Kokoustaminen ja Aktivointi. Yhdistystoiminnan näkökulma oppaassa on paikallisyhdistyslähtöinen ja esimerkkitapauksina on
käytetty Kokoomuksen paikallisyhdistyksiä. Tämä aineisto on useiden vuosien tuotekehittelyn
tulos. Kansallisen Sivistysliiton järjestökoulutukseen osallistuva henkilökunta on koonnut yhdistystoimintaan liittyvän tietämyksensä yhteen nippuun Kansion jäsenjärjestöjen vapaasti käytettäväksi.
Salon Kokoomusnaiset haluavat, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa
puoluehallitusta, eduskuntaa ja ministeriryhmiä
toimimaan siten että yhdistystoiminnasta saadaan
kirvoitettua kannustin ihmisten löytämiseksi yhteisiin hankkeisiin haja-asutusalueilla ja maaseudulla.Yhdistystoiminta ja kolmas sektori voi toimia
myös nuorisotyötä kannustavasti ja nuorten viikonloppuja valvoen.
Aineisto ei tietysti ole vielä valmis. Ei ehkä tule
koskaan olemaankaan. Aineisto koostuu useista
moduuleista ja sen tavoitteena on pitää sisällään
tavallisen yhdistyksen tavallisessa toiminnassa
tarvittava tavallinen tietämys ja taito. Kokoomus
kehottaa yhdistyksiä käyttämään oasta ja myös
osallistumaan Kansion koulutukseen.
Puoluehallitus:
Aktiivinen osallistuminen vahvistaa demokratiaa.
Hyvä yhteiskunta perustuu kansalaisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen osallistua yhteisten
asioiden hoitoon ja päätöksentekoon. Tavoiteltava demokraattinen järjestelmämme perustuu ja
sen tulee perustua vapaaseen osallistumisoikeuteen, monipuolisiin vaikuttamismahdollisuuksiin
ja ihmisten aktiivisuuteen. Tavoitteena on kansalaisten kuuleminen ja monipuolinen vuorovaikutus. Vahva kansalaisyhteiskunta on demokratian
ja osallisuuden edellytys ja turva.
Kokoomus korostaa, että yhdistystoiminta, kolmas sektori ja vapaa kansalaistoiminta on yhteiskunnan voimavara. Yhdistystoiminnan on sallit-
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Aloite nro 89
Salpausselän Kokoomus ry
JÄRJESTÖSTRATEGIAN,
YHTEISTYÖSTRATEGIAN LAATIMINEN
KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN JA
KUNTIEN VÄLILLÄ
Kuntien ja järjestöjen tiivis yhteistyö on yhteiskunnan peruspilari. Hyvinvointivaltiota raken-
127
Puoluekokous 2010 sisus.indd 127
28.5.2010 15:24:52
mahdollista rakentaa nykyistä paremmin toimivat
mallit yhteistyöhön kuntien ja kolmannen sektorin
välille.
nettaessa korostettiin julkisen vallan vastuuta ja
järjestöillä nähtiin avustava rooli. Laman aikana
kolmatta sektoria ryhdyttiin pitämään yhteiskunnan pelastajana. jolle julkinen valta voi osin siirtää tehtäviään. Nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa korostuu järjestöjen palveluntuotantotehtävä.
Järjestöt rinnastetaan usein yrityksiin. Yhteistyö
on laajaa ja monimuotoista, mutta usein myös
jäsentymätöntä ja sekavaa. Kilpailuyhteiskunta asettaa yhteistyön uusien kysymysten eteen –
yhteistyön periaatteiden määritteleminen on tarpeellista.
Puoluehallitus:
Laaja kuntalaisten itsehallinto on suomalaisen
yhteiskunnan keskeinen kulmakivi. Julkisessa
hallinnossa päätöksenteon tulee olla läheisyysperiaatteen mukaisesti mahdollisimman lähellä
kuntalaista ja käsiteltävinä olevia asioita. Kuntien muutosvalmius, kyky uudistaa palveluita ja etsiä uusia ratkaisuja ovat välttämättömiä väestörakenteen ja palveluiden muuttuessa.
Kaupungit ostavat järjestöiltä palveluja, toisaalta myös järjestöjä avustetaan. Lisäksi on muuta
yhteistyötä.
Kuntalaisten itsehallinnon edellytyksistä, verotusoikeudesta ja tehtävien järjestämisestä on huolehdittava. Kuntien vastuulla on järjestää itse tai
yhteistyössä muiden kuntien, yksityisen sekä kolmannen sektorin kanssa palveluita siten, että ne
ovat kattavia, korkealaatuisia, tehokkaasti tuotettuja ja saatavilla kohtuullisella etäisyydellä palvelun luonteen mukaan.
Ostopalvelut ovat kunnan järjestämisvastuulla
olevien palvelujen hankintaa. Yhteistoimintasopimuksessa taas on kysymys molempien osapuolten intresseistä, ne ovat kumppanuussopimuksia.
Nämä vaativat selkeyttämistä yhteistyön periaatteista ja vastuista.
Kokoomus on tukenut Paras-hanketta, sen toimeenpanoa, kuntauudistusta, palvelurakenteen
uudistamista uusien palvelutuotannon tapojen
käyttämistä ja kuntalaisen mahdollisuutta valita
palveluista ja palveluntarjoajista.
Avustustoiminnassa intressit ovat järjestöllä, kunta valvoo jaetun rahan käyttöä. Tasavertaisen kohtelun toteuttamiseksi pitää luoda selkeät periaatteet: miten, kenelle, miksi avustuksia jaetaan?
Tällä hetkellä toimialojen ja kuntien käytännöt
ovat vaihtelevia ja erilaistavia.
Kokoomuksen kunnallisvaalikampanja ”Korva”
tarjosi hyviä käytännön esimerkkejä eri kunnista. Valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteistyöllä on koottu ja Kuntaliitto pitää yllä nk. ”Hyväkäs tietopankkia”, josta selviää vastauksia ”Näin kunnat sen tekivät”.
Strategisen kumppanuuden rakentuminen edellyttää kohtaamista, halua yhteistyöhön ja yhteistyön motiivien löytämisen. Samalla se edellyttää
näkemystä päämääristä, kumppanuudesta ja resursseista.
Osoitteessa www.kunnat.net/hyvakas voi tutustua lupaavien esimerkkien tietopankkiin.
Tarkasteluun täytyy saada myös kumppanuuden
rakenteet, mahdollinen ohjausrakenne ja vastuut.
Yhteisen toiminnan osalta täytyy löytää myös
kumppanuuden lisäarvo ja arvioida hyöty.
Strategian luominen on kunnille sekä järjestöille suuri mahdollisuus. Yhteistyö pitää resursoida johdonmukaiseksi. Vaikka yhteistyötä on tehty paljon, jäsentyneempi malli tuo lisää tietoa
toiminnoista, keskinäistä arvostusta, mahdollisuuksia etsiä yhteisiä toiminnan kohteita ja konkreettisia välineitä. Joissakin suurissa kaupungeissa mm. Espoossa on järjestöstrategian luominen
kunnassa todettu hyödylliseksi.
Tietopankissa esitellään erilaisia palveluratkaisuja, jotka ovat luoneet edellytyksiä esimerkiksi palvelujen tuottavuudelle ja vaikuttavuudelle, kuntalaisten arjen sujuvuudelle, johtamisjärjestelmän
toimivuudelle tai elinympäristön laadun parantamiselle. Hyvien käytäntöjen havainnollistamiseksi on laadittu palvelukortteja, videoita ja kehittämistarinoita. Kuvauksia ja tarinoita voit etsiä toimialoittain tai hakusanalla. Tietopankissa
esitellään mm: kuntapalvelujen järjestämiseen tai
tuottamiseen, yhdyskuntien toimivuuteen, henkilöstöjohtamiseen sekä kunnan elinvoimaisuuden ja yrittäjyyden edistämiseen liittyviä lupaavia käytäntöjä.
Edellä todetun perusteella Salpausselän Kokoomus
esittää, että Kokoomus ottaa kantaa siihen, miten
käytäntöjä voitaisiin kunnissa valtakunnallisesti
järkevöittää. Kokoomuksen ideologiassa kun erityisesti korostetaan kuntalaisen ja vapaaehtoistyön
ja järjestöjen merkitystä hyvinvointiyhteiskuntaa
rakennettaessa. Strategian laatiminen parantaisi
kuntien ja järjestöjen tietoisuutta toisistaan ja olisi
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
128
Puoluekokous 2010 sisus.indd 128
28.5.2010 15:24:52
Aloite nro 90
en pidentäminen, tuottavuuden kasvattaminen
ja talouskasvua edistävät rakenteelliset ja verotukselliset uudistukset. Kokoomuksen tavoitteena on pyrkiä pitämään työn tekemisen, yrittämisen ja työllistämisen verotus mahdollisimman
kannustavana, jotta työnteko olisi aina kannattavaa. Myös Tampereen vuoden 2008 puoluekokous vastasi samantyyppiseen aloitteeseen, että
Kokoomuksen ensisijainen tavoite verotuksen keventämisessä on työn verotuksen keventämisen.
Pidemmällä aikavälillä tämä tarkoittaa koko verojärjestelmän kannalta painopisteen siirtämistä
toisaalta kulutuksen verotukseen ja toisaalta kiinteän veropohjan verottamiseen.
Kauklahden Kokoomus ry
YLEISEN JA VAKITUISEN
ASUINRAKENNUSTEN KIINTEISTÖ­
VEROPROSENTIN ALARAJOJEN
PUDOTTAMINEN 0,10 PROSENTTIIN
Vakituisen asunnon kiinteistövero ei ota huomioon asukkaan maksukykyä. Samoin maamme
eri osissa verotusarvot vaihtelevat huomattavasti
toisistaan. Varsinkin kasvukeskusten alueilla kiinteistöjen verotusarvot ovat nousseet Verohallituksen päätösten mukaisesti kymmeniä prosentteja
vuodessa. Useilla paikkakunnilla se on merkinnyt
jo nyt tuntuvaa korotusta asukkaiden kiinteistöverolaskuun. Lisäksi kun kiinteistöveron alarajat
ovat nousseet. Kiinteistövero on noussut joillakin
huomattavasti. Esimerkiksi asunnossaan vuosikymmeniä asuneelle vanhukselle, joka saa vielä
pientä eläkettä, maksurasitus voi aiheuttaa kohtuuttoman tilanteen. Vastaava tilanne voi tulla
myös asuntovelkaiselle lapsiperheelle.
Kuten Kauklahden Kokoomus ry:n aloitteessakin todetaan, kiinteistövero antaa kunnille mahdollisuuden itsenäisen kuntatalouden harjoittamiseen ja korostaa kunnallisen itsehallinnon
toteuttamismahdollisuuksia. Kiinteistövero on
kuntatasolle sopiva verotusmuoto vakaan tuottonsa vuoksi toisin kuin esimerkiksi suhdanteille
alttiimpi yhteisövero. Se on tasaisesti kehittyvä ja
ennustettavissa oleva verotuotto liikkumattoman
veropohjansa takia. Kiinteistövero on myös vähän vääristävä tai jopa neutraali veromuoto, joka
ei kohdistu työhön.
Tällä hetkellä kunnat saavat päättää yleisen kiinteistöverosta prosentista välillä 0,60-1,35 ja vakituisen asunnon kiinteistöverosta välillä 0,320,75.
Vaikka kiinteistöveron osuus paikallishallinnon
verotuloista on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa, sen merkitys kuntien rahoitusmuotona on kansainvälisesti vertailtuna pieni. Kiinteistövero täydentää verojärjestelmää ja keventää
osaltaan muuhun verotukseen, erityisesti tuloverotukseen, kohdistuvia paineita. Koska kunnat päättävät itsenäisesti soveltamistaan kiinteistöveroprosenteista, ne voivat lisätä merkittävästi
veron tuottoa taloutensa tukemiseksi.
Ehdotamme yleisen ja vakituisenasunnon kiinteistöveron alarajan pudottamista 0,10 prosenttiin. Alarajan pudottaminen lisäisi kuntien liikkumavaraa ja tukisi kuntien itsenäistä asemaa päättämässä omista verorakenteistaan.
Edellä olevan perusteella Kauklahden Kokoomus
ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin aloitteen eteenpäin saamiseksi.
Kuten aloitteessakin aivan oikein todetaan, kiinteistöveron korottaminen on johtanut joihinkin
kohtuuttomiin tilateisiin, jos esimerkiksi eläkeläisen kodin kiinteistövero nousee merkittävästi, mutta eläketulot eivät. Näitä pulmia voidaan
pyrkiä ratkomaan eri tavoin, esimerkiksi harkitsemalla järjestelmää, jossa kiinteistöverotusta lykätään ja se peritään kiinteistöstä jälkeenpäin perintöverotuksen yhteydessä.
Puoluehallitus:
Kuntien verotulot romahtivat talouden laskusuhdanteen seurauksena. Kuntatalouden kokonaisuudessaan arvioidaan heikentyvän edelleen tulevina vuosina, vaikka talous kääntyisikin pysyvämpään kasvuun. Tähän liittyen hallitus korotti
kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja vuoden
2010 alusta lähtien. Tavoitteena oli muiden kuntataloutta elvyttävien toimien ohella parantaa
kuntien taloudellista tilannetta antamalla kunnille liikkumavaraa kiinteistöveron keräämisessä.
Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2008 alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toimivan
verotuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän
tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita ja tehdä tarvittavat ehdotukset verojärjestelmän kehittämisen suuntalinjoista. Tavoitteena
on hahmotella sellainen verojärjestelmän kaikki
osat kattava kokonaisuus, joka tukee nykyistä pa-
Julkisen talouden kestävyydestä on pidettävä
huolta, jottei Suomi joudu hallitsemattomaan
velkakierteeseen. Verotukseen kohdistuu tällä
hetkellä korotuspaineita, koska julkisen talouden
alijäämä on mittava. Kokoomuksen keinoja julkisen talouden tasapainottamisessa ovat työuri-
129
Puoluekokous 2010 sisus.indd 129
28.5.2010 15:24:53
remmin kestävää talouskasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta ottaen samalla huomioon
ympäristönäkökohdat. Työryhmän on tarkoitus
tehdä lopulliset esityksensä kuluvan vuoden loppuun mennessä.
euroa, josta 4 prosentin kannalla verotettavien
kiinteistöjen vaihdanta muodostaa valtaosan, 60
prosenttia. Kauklahden Kokoomus ry:n aloitteen
valtiontaloudelliset vaikutukset ovat siten merkittävät.
Asuntoministeri Jan Vapaavuori on asettanut työryhmän, joka pohtii kiinteistöveron porrastamisen mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden mukaisesti.
Puoluekokous vastasi samantyyppiseen aloitteeseen Tampereen puoluekokouksessa 2008. Tällöin todettiin, että asumisen verotusta on tarkasteltava kokonaisuutena, ja tosiasia on, että omistusasumista tuetaan jo nykyisellään tuntuvasti.
Suomessa asumisen verotuet ovat kansainvälisesti tarkastellen poikkeuksellisen suuret. Näihin lukeutuvat asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus, oman asunnon myynnin täysi verovapaus,
laskennallisen asuntotulon verottamatta jättäminen, kansainvälisessä vertailussa edelleen kevyt
kiinteistöverotuksen taso, ensiasunnon verovapaus varainsiirtoverotuksessa ja matala varainsiirtovero huoneisto-osakkeille.
Kokoomuksen ministeriryhmä on asettanut hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haastetta
käsittelevän työryhmän. Puheenjohtaja Kataisen
johtaman työryhmän tehtävänä on laatia raportti toimenpiteistä ja keinoista, joilla Suomen julkinen talous tasapainotetaan ja säilytetään vahvana.
Työryhmä arvioi työssään myös Suomen verojärjestelmän kehittämistarpeita. Työryhmän raportti valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tässä yhteydessä otettaneen kantaa myös
kiinteistöveron merkitykseen Suomen verojärjestelmässä.
Koko omistusasumisen tukemisen kokonaisuutta tarkastaessa on pidettävä mielessä myös yhdenvertaisuus suhteessa niihin suomalaisiin, joilla ei ole mahdollisuutta tai jotka eivät halua ostaa
omaa asuntoa. Varainsiirtoveron kevennyksessä
on myös se ongelma, että pahimmillaan se valuisi asumisen hintoihin – eikä siten verotuksen keventäminen näkyisi asumisen kustannusten alenemisena.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 91
Kauklahden Kokoomus ry
Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2008 alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toimivan
verotuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän
tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita ja tehdä tarvittavat ehdotukset verojärjestelmän kehittämisen suuntalinjoista. Tavoitteena
on hahmotella sellainen verojärjestelmän kaikki
osat kattava kokonaisuus, joka tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta ottaen samalla huomioon
ympäristönäkökohdat. Työryhmän on tarkoitus
tehdä lopulliset esityksensä kuluvan vuoden loppuun mennessä.
ASUINKIINTEISTÖJEN
VARAINSIIRTOVEROKSI 1,6 PROSENTTIA
Omakotitalon ostajat joutuvat maksamaan kiinteistön omistajan vaihdostilanteessa 4 %:n varainsiirtoveron. Asunto-osakkeen kaupassa vero
on 1,6 prosenttia. Tälle eriarvoiselle kohtelulle ei
löydy mitään todellisia perusteita. Nyt 200 000
euron omakotitalon ostaja joutuu maksamaan
4 800 euroa enemmän kokonaishintaa kiinteistökaupasta.
Ehdotamme asuinkiinteistöjen varainsiirtoveroksi 1,6 prosenttia. Näin oman asunnon ostotilanteessa saataisiin aikaan tasaveroinen kohtelu.
Kokoomuksen ministeriryhmä on asettanut hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haastetta
käsittelevän työryhmän. Puheenjohtaja Kataisen
johtaman työryhmän tehtävänä on laatia raportti toimenpiteistä ja keinoista, joilla Suomen julkinen talous tasapainotetaan ja säilytetään vahvana. Työryhmä arvioi työssään myös Suomen
verojärjestelmän kehittämistarpeita kokonaisuutena. Työryhmän raportti valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tässä yhteydessä arvioitaneen myös varainsiirtoveron merkitys Suomen
verojärjestelmässä.
Edellä olevan perusteella Kauklahden Kokoomus
ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin aloitteen eteenpäin saamiseksi.
Puoluehallitus:
Nykyään asunnon ostaja maksaa varainsiirtoveroa 1,6 % asunnon velattomasta kauppahinnasta
tai 4 % kiinteistön hinnasta. Vuonna 2010 varainsiirtoveron kertymäksi arvioidaan 400 miljoonaa
130
Puoluekokous 2010 sisus.indd 130
28.5.2010 15:24:53
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001) säädetään perusopetuksen yleisistä tavoitteista sekä
opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako). Parhaillaan ollaan
uudistamassa perusopetuksen yleisiä tavoitteita
ja tuntijakoa, valtioneuvoston on tarkoitus päättää asiasta alkuvuodesta 2011. Tuntijakoratkaisun yhteydessä on otettava kantaa myös siihen,
miten opetus on etenkin tulevaisuuden haasteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista järjestää. Struktuuri voi perustua nykyisiin oppiaineisiin, laajempiin tiedonalakokonaisuuksiin, oppiaineiden tai tiedonalakokonaisuuksien väliseen
eheyttämiseen, kokonaan ilmiöpohjaiseen oppimiseen tai näiden yhdistelmiin.
Aloite nro 92
Porvoon Kokoomus ry
PERUSKOULUSSA JA TOISEN
ASTEEN YLEISSIVISTÄVÄSSÄ
OPETUKSESSA ON LISÄTTÄVÄ
OPPIAINEIDEN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ
Peruskoulussa ja toisen asteen yleissivistävässä opetuksessa on lisättävä oppiaineiden välistä
yhteistyötä. Esimerkiksi liikuntaa ja ulkoilua voidaan lisätä sisällyttämällä lukuaineisiin kenttätyöskentelyä, johon löytyy myös valmista opetusmateriaalia.
Oppiaineiden välinen yhteistyö on tärkeää siksikin, että näin oppilaille syntyy kuva maailmasta,
jossa aineet eivät ole irrallisina omissa lokeroissaan, vaan kytkeytyvät toisiinsa mitä moninaisimpina yhdistelminä. Nykyisessä opetussuunnitelmassa monitieteistä yhteistyötä on jo suhteellisen
helppo toteuttaa, kun valittua teemaa voi käsitellä
olemassa olevan tuntijaon puitteissa.
Samoin kieltenopiskelua voidaan tehostaa käyttämällä muissa oppiaineissa osin vieraskielistä
opetusta ja opetusmateriaalia, jolloin näiden erikoissanasto tulee tutuksi luonnollisessa asiayhteydessä ja myös suhteessa oman äidinkielen sanastoon.
Sujuva integrointi edellyttää opettajalta kiinnostusta ja tietoa muista oppiaineista. On otettava
selvää, keskusteltava ja pyrittävä yhteistyöhön.
On myös jaettava omia tietojaan ja kokemuksiaan sekä luotettava opettajakollegoihin.
Edellä olevan perusteella Porvoon Kokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskunta- ja ministeriryhmään ryhtymään toimenpiteisiin oppiaineiden yhteistyön edistämiseksi
peruskoulussa ja toisen asteen yleissivistävässä
opetuksessa.
Hyviä esimerkkejä oppiaineyhteistyöstä on esimerkiksi kasvi- ja sienivärjäysprojekti, jossa värjäysprosessia tarkastellaan biologian, kemian, kuvataiteen ja tekstiilikäsityön näkökulmista. Biologian tunneilla kerätään sienet ja kasvit, kemian
tunneilla eristetään väriaine sienistä, kuvataiteessa suunnitellaan tuotteet, jotka valmistetaan tekstiilityön tunneilla.
Puoluehallitus:
Porvoon Kokoomus esittää aloitteessaan, että eri
oppiaineiden yhteistyötä edistettäisiin peruskoulussa ja toisen asteen yleissivistävässä opetuksessa.
Aloitteen tekijät ovat tarttuneet tärkeään teemaan, jota myös kokoomuslaiset opetusministerit ovat pitäneet esille. Esimerkiksi opetusministeri Virkkunen on korostanut liikunnan opetuksen
yhteydessä, että on tärkeä edistää - pakollisten
ja valinnaisten oppituntien ja kurssien ohella myös osana oppiaineiden yhteistyötä, aihekokonaisuuksien toteuttamisella, kerhoissa, aamu- ja
iltapäivätoiminnassa ja muussa harrastustoiminnassa sekä välitunneilla ja koulumatkoilla. Hyvinvoivan ja liikunnallisen yhteisön syntyminen
edellyttää asennemuutosta, jossa koulun ja oppilaitoksen johto, opettajat, oppilaskunta sekä
oppilaat ja opiskelijat mieltävät liikunnan osaksi kasvua jatko-opintoihin, ammattiin ja työelämään.
Myös koulunäytelmät, jopa musikaalit toimivat
yhteistyön muotoina. Tällöin musiikin tunneilla
harjoitetaan laulut, puvustus käsityöntunneilla ja
liikuntatunnilla tanssi.
Opetuksessa on myös mahdollisuus jo nyt käyttää
myös muuta kieltä, kuin koulun opetuskieltä (=
vieraskielinen tai kielikylpyopetus). Tällöin kuitenkin opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen tulee
noudattaa opetussuunnitelman perusteita.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
131
Puoluekokous 2010 sisus.indd 131
28.5.2010 15:24:53
ry. esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallituksen ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhtymään toimenpiteisiin perusopetuksen lainsäädännön muuttamiseksi
siten, että perusopetuksen opetusryhmien ylärajat
määritellään. Opetusryhmien koon ylärajan tulisi
olla 1. ja 2. luokilla 20 ja 3.-9. luokilla 23 oppilasta.
Aloite nro 93
Oulun Kokoomusnaiset ry
PERUSOPETUKSEN
RYHMÄKOKOIHIN YLÄRAJAT
Perusopetuksen lainsäädäntö ei määrittele opetusryhmien koon ylärajaa. Perusopetuslaissa todetaan vain, että opetusryhmät tulee muodostaa
siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet (Perusopetuslaki 30 §).
Puoluehallitus:
Oulun Kokoomusnaiset nostavat aloitteessaan
perustellusti esiin opetusryhmien koon merkityksen opetuksen laatuun. Ryhmäkoko on yksi
aivan keskeisesti koulutuksen laatuun vaikuttava
seikka. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja tukea monipuolisesti lahjakkuutta. Pienessä opetusryhmässä on myös helpompi pitää
yhteyttä vanhempiin ja puuttua esimerkiksi kiusaamiseen.
Käytännössä 1.-2. luokilla on varsin yleisesti pidetty ylärajana 25 oppilasta. 3.-9. luokilla oppilasmäärät ovat usein huomattavasti tätä isompia.
Tiukentunut kuntatalous luo paineita kasvattaa
opetusryhmiä opettajien henkilöstökulujen pienentämiseksi. Muita merkittäviä menojen leikkauskohteita on koulujen vaikea löytää.
Perusopetuksen laadun parantaminen on ollut
vahvasti kokoomuslaisten opetusministereiden
työlistalla. Opetusministeri Sari Sarkomaan toimesta selvitettiin ensimmäistä kertaa se, minkä
kokoisia opetusryhmiä maassa on. Selvitys valmistui syksyllä 2008 ja osoitti, että keskimääräisesti suurimmat opetusryhmät ovat perusopetuksen 3.-6. vuosiluokilla. Keskimäärin ryhmäkoot
ovat kohtuullisia, mutta joka luokka-asteella löytyy myös isoja, yli 30 oppilaan ryhmiä. Perusopetuksen suurten opetusryhmien määrä kasvaa
vuosiluokittain ensimmäiseltä luokalta kuudennelle luokalle siirryttäessä.
Suuret opetusryhmät tuottavat opetuksen laadun
sekä oppilaiden ja opettajien jaksamisen ongelmia. Monen opettajan kokemus on, että nykyään
luokissa on hyvin monenlaisia oppijoita. Keskittymisen, käyttäytymisen ja oppimisen ongelmat
ovat oppilailla tavallisia. Yleisenä suuntauksena
on, että yleisopetuksen ryhmiin integroidaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Toisaalta luokissa on oppilaita, jotka oppivat nopeasti ja kaipaavat haasteita. Jos luokkakoko on suuri, opettajan
on vaikeaa ennättää vastaamaan oppilaiden tarpeisiin. Tarve erityisopetukselle on suurta.
Jatkossa ryhmäkokojen kehittymistä on tarkoitus
seurata systemaattisesti. Perusopetuslain vaade
yksilöllisestä opetuksesta on toteuduttava jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla.
Suuressa opetusryhmässä pelkästään normaali
työskentely tuottaa melua. Toiminnallisten työskentelytapojen käyttö vaikeutuu. Oppilaiden turvallisuudesta vastaaminen käy opettajalle yhä
haastavammaksi.
Ryhmäkokojen pienentämiseen on myös ensimmäistä kertaa ohjattu rahaa. Vuonna 2009 valtio osoitti 16 miljoonan euron määrärahan valtionosuutena opetuksen järjestäjille opetusryhmien pienentämiseksi. Opetusministeriön teettämä
selvitys osoitti, että vuonna 2009 rahat kohdistuivat myös oikeaan tarkoitukseen. Vastaajat käyttivät lisää rahaa erityisesti jakotuntien lisäämisen
(35,4 %) ja ryhmien pienentämiseen (30,2 %).
Kaikilla näillä toimenpiteillä on sama vaikutus,
oppilaat voivat opiskella pienemmissä ryhmissä.
Opetusryhmien ylärajojen määrittelyllä olisi suotuisia vaikutuksia opetuksen laatuun ja oppilaiden hyvinvointiin. Sopivan kokoisessa ryhmässä työskentely on rauhallisempaa ja opettajalla on enemmän aikaa oppilailleen. Opettaja voi
näin ennaltaehkäistä oppimisen ongelmia auttamalla ajoissa vaikeuksissa olevaa oppilasta. Erityisopetuksen tuki voidaan kohdistaa niille oppilaille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Luokkaan
voidaan myös entistä joustavammin integroida
oppilas, jolla on pidennetty oppivelvollisuus. Perusopetuslain mukaan yleisopetuksen opetusryhmässä saa olla enintään 20 oppilasta, jos ryhmässä opiskelee oppilas, jolla on pidennetty oppivelvollisuus (Perusopetusasetus 2 §).
Vastaajia, jotka ilmoittivat, etteivät käyttäneet rahoitusta lainkaan ryhmien pienentämiseen, oli
kaikkiaan 68 eli 17,9 %. Näistä kaikkiaan yli puolet eli 46 ilmoitti, että ryhmät ovat jo niin pieniä,
että pienentämistä ei tehty tai oppilasryhmät pienenivät oppilasmäärän vähenemisen myötä joka
tapauksessa.
Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusnaiset
132
Puoluekokous 2010 sisus.indd 132
28.5.2010 15:24:53
Vuonna 2010 opetusministeri Henna Virkkunen
myönsi ryhmäkokojen pienentämiseen yhteensä
30 miljoonaa euroa valtionavustuksina. Opetuksen järjestäjä voi käyttää valtionavustusta henkilöstön palkkakustannuksiin, jakotuntien lisäämiseen sekä resurssiopettajien lisäämiseen eli
opettajien samanaikaisopetuksen järjestämiseen
luokassa. Hakemusten mukaan rahoitusta suunnitellaan käytettäväksi eniten jakotuntien lisäämiseen. Opetuksen järjestäjät raportoivat rahan
käytöstä keväällä 2011.
Aloite nro 94
Etelä-Helsingin Kokoomus ry
KOULUTUKSEN LAATU TURVATTAVA
Kansallinen Kokoomus on sivistyspuolue. Toimiva julkinen koululaitos on pitkään ollut Suomen
menestystekijä. Suomen menestys on perustunut
ja perustuu jatkossakin koulutukseen ja osaamiseen. Suomen yleissivistävä koulutus on jo itsessään brändi ja tänä päivänä jopa vientituote.
Tiukkaa lakia ryhmäkoosta on kuitenkin mahdotonta säätää, sillä tilanteet vaihtelevat, koulut
ja ryhmät ovat hyvin erilaisia. Se, mikä on sopiva
ryhmäkoko, riippuu niin oppilaasta ja heidän tarpeistaan, koulun tiloista kuin opetettavasta oppiaineesta. Lisäksi maksimikoosta tulisi hyvin pian
minimi, mikä ohjaisi opetuksen järjestäjiä ei-toivottuun suuntaan.
Näemme koulutuksen uhkakuvina yhteiskunnan taloudelliset säästöpaineet. Koska yleissivistävään koulutukseen valmistellaan tällä hetkellä merkittäviä säädösmuutoksia, Etelä-Helsingin
Kokoomus pitää välttämättömänä opetuksen toimintaedellytysten ja resurssien turvaamista myös
jatkossa. On huolehdittava siitä, ettei Suomen
koululaitoksen taso pelkästään säily hyvänä vaan
jalostuu ja rikastuu yhä paremmaksi.
Perusopetukseen on kuluvalla hallituskaudella
myös valmisteltu historian ensimmäiset laatukriteerit. Ne valmistuivat syksyllä 2009 ja niiden
käyttöön ottoa kunnissa on tuettu vuonna 2010
erillisin avustuksin. Laatukriteerit toimivat kuntapäättäjien tukena, kun oman kunnan perusopetuksen laatua arvioidaan ja kehitetään. Laatukriteereissä kiinnitetään huomiota ryhmäkokoon ja
ensimmäistä kertaa myös määritellään suositeltava enimmäisvälys ryhmäkoolle.
Monimuotoiset ryhmät ovat kasvava haaste sekä
oppilaille että opettajille. Pedagogisten ja etnisten erityisryhmien huomioiminen koulutuksessa on turvattava. Samoin on huolehdittava riittävän laadukkaan opetuksen antamisesta lahjakkaille lapsille ja nuorille.
Opetuksen laatu on erityisesti taattava tilanteissa, joissa useiden oppilaitosten omistajuus siirtyy
esimerkiksi koulutuskuntayhtymille.
Laatukriteerien mukaan perusopetuksen ”Ryhmäkokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on
mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä myös yhteistyössä kotien
kanssa, edistää ja hyödyntää oppilaiden välistä
yhteistyötä sekä käyttää monipuolisia menetelmiä. Opetusryhmien suositeltava enimmäiskoko
on keskimäärin 20 – 25. Opetusryhmiä muodostettaessa on tarpeen pienentää ryhmiä sen mukaan, kuinka paljon joukossa on erityistä tukea
tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita. Kun opetusta annetaan yhdysluokissa tai
yhdessä esiopetusryhmän kanssa, on ryhmäkokoja mietittävä tapauskohtaisesti. Myös turvallisuustekijät vaikuttavat opetusryhmien kokoon.
Samoin opetustilanteiden työskentelyrauhaa voidaan parantaa ja kodin ja koulun yhteistyön edellytykset ovat paremmat pienessä opetusryhmässä. ”
Katsomme, että koulutuksen arviointijärjestelmiä on kehitettävä. On säilytettävä korkeatasoinen opettajankoulutus, jonka tulee jatkossakin
olla edellytyksenä opettajan ja rehtorin ammatin
harjoittamiselle. Pedagoginen professionaalisuus
on osa kansakunnan henkistä pääomaa.
Etelä-Helsingin Kokoomus esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskuntaryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, joilla
turvataan suomalaisen koulutuksen korkea laatu
tulevaisuudessa.
Puoluehallitus:
Aloitteen laatijat kiinnittävät huomiota koulutuksen laadun tärkeyteen ja siihen, kuinka laatu
voidaan jatkossa turvata. Myös puoluehallituksen mielestä Suomen menestys perustuu jatkossa korkeaan osaamiseen. Kokoomuslaisten opetusministerien johdolla koulutuksen laatuun on
pyritty voimakkaasti panostamaan viime vuosina kaikilla koulutusasteilla. Koulutuksen laatu on
ollut yksi viidestä painopistealueesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa kuluvalle hallituskaudelle.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
133
Puoluekokous 2010 sisus.indd 133
28.5.2010 15:24:53
Yleissivistävään koulutukseen ei ole valmisteilla lainsäädäntömuutoksia. Valmisteilla on ainoastaan perusopetuksen tuntijakouudistus. Opetusministerin asettama työryhmä valmistelee
ehdotukset perusopetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja perusopetuksen tuntijaoksi.
Valtioneuvosto päättää tuntijaosta eli perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden opetukseen sekä tavoitteista alkuvuodesta
2011, jonka jälkeen Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteista. Tämän työn yhteydessä on tärkeää, että opetukseen varataan riittävät resurssit ja uudistus aidosti kehittää suomalaisen opetuksen laatua.
Venäjän kielen määrää on myös lisättävä kuten
edellä kiinankieltä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Koulutus pitäisi alkaa jo peruskoulutasolla, jolloin
voitaisiin puhua esim. oman talouden opettamisesta; lukiossa: yritystoiminnan ja –talouden ymmärtäminen; opistotasolla: opetustoimintaa pyrittäisiin
syventämään; ammatti- ja korkeakoulutasolla:
opetustoimintaa lisättävä.
Kulttuuri- ja tapakoulutus:
Em. kielikoulutuksen lisäämisen myötä samalla
sen rinnalla on annettava molempia jättimaita eli
Kiinaa ja Venäjää koskevaa kulttuuri- ja tapakoulutusta. Suomalaisista on kehitettävä osaavia ja
tehokkaita kaupan taitajia.
Liiketoimintaosaaminen:
Tätä aihetta koskevan koulutuksen tärkeyden
ymmärtäminen, oivaltaminen ja omaaminen on
yritystoiminnassa ensiarvoisen tärkeätä.
Aloite nro 95
Töölön Kansallisseura ry
Puoluehallitus:
Aloitteen tekijät kiinnittävät huomiota tärkeään aiheeseen, suomalaisten monipuolisen kielitaidon ja koulutuksen kehittämiseen. Erityisesti
esiin nostetaan Aasian maiden vahva nousu maailman valtioiden keskinäisessä kanssakäymisessä
sekä Venäjän asema Suomen kauppakumppanina.
SUOMALAISEN KOULUTUKSEN
UUDISTAMINEN
Kielikoulutus:
Maailman taloudellinen painopiste suuntautuu
yhä enemmän Aasiaan ja silloin nimenomaan
Kiinaan. Tänä päivänä koulunsa aloittavat ovat
työmarkkinoille valmistautuvia n. 15 – 17 vuoden
päästä. Kun Kiinan kansantalous ja väestömäärä
kasvaa tänä päivänä n. 10 %:n vuosivauhtia, niin
15 – 17 vuoden kuluttua maan ja maanosan vaikutus on moninkertainen niin EU-tasolla kuin
myös muualla läntisessä maailmassa.
Vuonna 2001 A2-kieltä opiskeli noin 34 % prosenttia ja B2-kieltä noin 17 % ikäluokasta. Vuonna 2007 vapaaehtoista A2-kieltä opiskeli enää
25 % ja valinnaista lyhyttä kieltä (B2-kieli) noin
13 % oppilaista. Myös B2-kielen opiskelijamäärät
ovat laskeneet ja siten mm. venäjän opiskelijoiden
määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt huolestuttavasti. Elinkeinoelämän keskusliiton keräämien tietojen mukaan venäjän kielen merkitys on
kuitenkin kasvussa, aivan kuten aloitteen tekijät
toteavat. Toisaalta myös saksan, ranskan, espanjan ja kiinan osaajia tarvitaan tulevaisuudessa.
Pienen Suomen kansan on syytä visioida koulutuksensa painopistealueet em. näkymät huomioiden. Kaupankäynti Kiinaan vaatii Suomesta yhä
kielikoulutetuimpia ihmisiä.
Kiinan kielen opetuksen määrää lisättävä huomattavasti koulutuksen kaikilla asteilla: peruskoulu,
lukio, opistotaso, ammatti- ja korkeakoulu sekä
yliopistotasolla.
Kieliohjelmien monipuolisuus on kielikoulutuspolitiikan keskeinen tavoite, jonka saavuttamiseksi resursseja suunnataan niin tutkimukseen
kuin suoraan opetuksen järjestäjille. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kansallisten toimenpiteiden lisäksi paikallistason päättäjien sitoutumista.
Rajanaapurimme Venäjä on Suomelle tulevaisuudessa yhä vaativampi kauppakumppani. Suomen
on orientoiduttava siihen, että siltä ja sen kansalaisilta nimenomaan kauppakumppaneina venäläisillä on oikeus vaatia, johon vaatimukseen me
emme pysty vastaamaan ilman erityistä trimmausta ja osaavuutta. Tämä kehitys on jo tänä päivänä nähtävissä.
Monipuolisen kielivalikoiman kannalta on merkittävää, millaiseksi uusi perusopetuksen tuntijako muodostuu. Opetusministerin asettama työryhmä valmistelee toukokuun 2010 aikana ehdotukset perusopetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi
tavoitteiksi ja perusopetuksen tuntijaoksi. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on vahvis-
Kielen koulutukseen olisi panostettava välittömästi.
134
Puoluekokous 2010 sisus.indd 134
28.5.2010 15:24:53
taa taito- ja taideaineiden asemaa, mutta myös
laajan kielivalikoiman mahdollistaminen on yksi keskeisistä tavoitteista. Valtioneuvosto päättää
tuntijaosta eli perusopetukseen käytettävän ajan
jakamisesta eri oppiaineiden opetukseen sekä tavoitteista alkuvuodesta 2011 opetusministerin
esityksestä.
Siksi olisikin lainsäädännön tarkentamisella ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, että ne antavat
kaupunkien ja kuntien viranhaltijoille riittävän
selkeät ja yksiselitteiset toimintatavat ja oikeudet
järjestää päiväkotien, vanhainkotien ja koulujen
kevät- ja joulujuhlat suomalaisen tavan ja kulttuuriperinteen mukaisesti.
Opetusministeri Henna Virkkunen on myös
käynnistänyt jo keväällä 2009 vieraiden kielten
opetuksen kehittämishankkeen, johon mukaan
hakeutuvat, perusopetuksen kieliohjelmien monipuolistamiseen sitoutuvat kunnat ovat voineet
saada valtionavustusta yhteensä noin 3 miljoonaa
euroa. Tavoitteena on ollut, että nykyistä useammalla oppilaalla on jatkossa mahdollisuus opiskella englannin lisäksi myös muita vieraita kieliä.
Tavoitteeseen pyritään mm. lisäämällä huoltajien
ja oppilaiden tietoisuutta monipuolisen kielitaidon merkityksestä.
“Suvivirsi” saisi vapaasti kaikua ja Jouluevankeliumi sekä siihen liittyvät kuvaelmat voisivat perinteisesti jatkua.
Kerätyt varorahat ovat ensisijaisesti tarkoitettu
suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan käyttöön
demokraattisesti tehtyjen päätösten mukaisesti,
joten niitä voisi tällöin käyttää.
Päätökset eivät tietenkään voi taata jokaisen yhteisön, niihin kuuluvan yksilön henkilökohtaisia
toiveita tai vaatimuksia, koska noudatetaan suomalaisen demokratian sääntöjä. Tällöin on luonnollisesta, että enemmistön päätöksiä noudatetaan ja vähemmistön on siihen sopeuduttava.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Mikään älköön kuitenkaan estäkö vähemmistöryhmien omien tilaisuuksiensa järjestämistä heille, joille suomalaisen perinteen mukaisiin tilaisuuksiin osallistuminen on mahdottomuus.
Aloite nro 96
Kälviän Kokoomus ry
Tällöin on tietenkin noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä muita määräyksiä.
SUVIVIRSI- JA MUUN KRISTILLISEN
PERINTEEN SÄILYTTÄMINEN
Maahamme muuttavia on kaikin tavoin opastettava tiedostamaan ja noudattamaan maamme lakeja ja muita säädöksiä, jolloin he sopeutuvat parhaiten yhteiskuntaamme.
Suomen perustuslain tulee turvata kansalaisilleen
yhdenvertaisuus lain edessä. Näin ollen säädettyjen lakien tulee olla ristiriidattomia kohtaaman
elävässä elämässä syntyvät tapahtumat. Viime aikoina on maahamme muuttajille, yhä enenevässä
määrin, alettu vaatia erioikeuksia toteuttaa omia
mieltymyksiään, tapojaan ja tottumuksiaan.
“Suvivirren” tulee saada kaikua vapaasti ja Jouluevankeliumin ja siihen liittyvät kuvaelmat tulee vuosisatoja jatkuneen perinteen mukaisesti
sallia.
Tämä on toisaalta aivan hyväkin asia, koska monikulttuurinen Suomi on suuri rikkaus. Näiden
vaatimusten johdosta ei saisi kuitenkaan käydä
siten, että perinteisiä suomalaisen yhteiskunnan
vanhoja, jopa ikivanhoja, syvälle juurtuneita kulttuurillisia tapoja ja tottumuksia aletaan muuttaa
ja pahimmassa tapauksessa jättää niitä kokonaan
pois käytöstä..
Edellä olevaan viitaten Kälviän Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja
ministerien ryhtyvän lainsäädännön osalta sellaisiin selventäviin muutostoimiin, jotka antavat kaupunkien ja kuntien viranhaltijoille selkeät ja yksiselitteiset toimintatavat/-ohjeet järjestää päiväkotien,
vanhainkotien sekä koulujen kevät ja joulujuhlat
suomalaisen tavan ja kulttuuriperinteen mukaisesti,
ja käyttää niihin myös tarvittaessa verovaroja.
Näitä ovat mm. “Suvivirren” poistaminen päiväkotien vanhainkotien ja koulujen juhlista. Samoin
on käymässä Jouluevankeliumin ja muiden evankeliumiaiheisten kuvaelmien jättäminen pois vastaavista tilaisuuksista.
Tänä päivänä kirkkomme on vielä kansankirkko,
joka edelleen koetaan ehdottomasti keskeiseksi
suomalaisen yhteiskunnan peruspilariksi.
135
Puoluekokous 2010 sisus.indd 135
28.5.2010 15:24:53
valtuustoa toimimaan siten, että aamuhartaudet
otetaan käyttöön kaikissa Suomen kouluissa.
Aloite nro 97
Lapuan Kokoomus ry
Puoluehallitus (aloitteet nro 96 – 97):
Aloitteentekijät ovat tarttuneet ihmisiä hyvin
henkilökohtaisesti koskettavaan teemaan, uskontoon. Opetussuunnitelman perusteissa on pyritty
turvaamaan jokaisen henkilökohtainen, oman uskonnon opetus Perusteet onkin luotu valtiokirkkojen uskontojen lisäksi 11 muulle uskonnolle.
KRISTILLISET ARVOT
JA NIIDEN VAALIMINEN
Ennen vanhaan kansakouluissa ja lukioissa koulupäivä aloitettiin kristillisellä päivänavauksella,
johon sisältyi virsi, hartauspuhe ja rukous; keskipäivällä ennen aterian aloittamista ruokarukous
kuului asiaan ilman muuta; koulupäivän päättyessä oli usein vielä hartaustilaisuus. Myöskin ammattikouluissa oli kristillinen päivänavaus, ainakin virrenveisuun muodossa.
Vuonna 2003 uskonnonvapauslain uudistuksen
yhteydessä todettiin, etteivät suvivirsi ja muut
perinteiset, koulukulttuuriin ja juhlatraditioon
liittyvät toimet riko uskonnonvapauslakia. Ainoastaan varsinaisesta tunnustuksellisuudesta
luovuttiin uskonnonopetuksessa. Mm. evankelis-luterilainen kirkko on pitänyt uudistusta hyvänä, sillä se turvaa oikeuden oman uskonnon
opetuksen sen sijaan, että vanhan lain aikaan annettiin vapaus uskonnosta.
Uskontoa pidettiin arvokkaana oppiaineena.
1970-luvulla ajettiin sellaista asiaa, että uskonnonopetus maamme kouluissa pitää lopettaa kokonaan. Aivan noin jyrkästi asiaa ei kuitenkaan
toteutettu, mutta uskonnonopetuksen asema
heikentyi. Maassamme onkin maallistuminen ja
uuspakanuus ja ateismi saanut suurta jalansijaa,
ainakin joskus tulee tuollainen vaikutelma. Uskonto-sanalla tarkoitamme kristinuskoa, joka ratkaisevasti ja selvästi eroaa muista uskonnoista.
Tosin kristikunta on hajaantunut, mutta kun on
verrattu eri kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä toisiinsa, niin ollaankin suurena yllätyksenä havaittu, että opilliset erot eivät läheskään ole niin suuria kuin on luultu.
Kouluilla on siis edelleen mahdollisuus ja oikeus
järjestää perinteisiä kevät- ja joulujuhlia. Suvivirsi
saa olla edelleen osa kevätjuhlaa. Tätä myös Kokoomuksen opetusministeri Henna Virkkunen on
tuonut esiin toimikaudellaan.
Joidenkin koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden
osalta on kuitenkin haluttu kunnioittaa kouluyhteisön erilaisten ihmisten kulttuurisia taipumuksia kehittämällä yhteisistä juhlista jokaista oppilasta ja vanhempaa puhutteleva juhla. Parhaimmillaan jokainen koulun oppilas on voinut tuoda
juhlaan jotakin omaa. Erilaisuuden esiintuominen ja vuorovaikutus erilaisten elämäntapojen välillä on rikastuttavaa, ei pelottavaa. Parhaimmillaan se synnyttää uuden oivaltamista, luovuutta
ja syvempää ymmärrystä erilaisia ihmisiä kohtaan.
Kristinuskon opetuksen on oltava sellaista, mikä soveltuu oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheeseen,
mutta sellaista, että kristinuskon kaikki totuudet
tuodaan selvästi esille. Että esim. opetetaan, että ainoastaan Jeesuksen kautta ihminen pelastuu
iankaikkiseen elämään, taivaaseen.
Kouluissa on myös sellaisia oppilaita, jotka on vapautettu kristinuskon opetuksesta, koska he kuuluvat johonkin ei-kristillisiin yhteisöihin tai eivät
kuulu mihinkään. Heitä on kuitenkin kohdeltu
yhtä reilusti kuin muitakin. Ei voi mennä sanomaan, että he kuoltuaan joutuvat iankaikkiseen
kadotukseen, helvettiin. Jumala on armollinen ja
oikeudenmukainen. Raamatussa kerrotaan, että
Jeesus julisti sanaa vielä tuonpuoleisessakin, ilmeisesti niille, jotka maallisen vaelluksensa aikana eivät koskaan ole kuulleet sanomaa Jeesuksesta.
Jos peruskouluissa siirryttäisiin takaisin tunnustukselliseen opetukseen ja muuhun tunnustukselliseen toimintaan, on vaarana, että muut kuin
kristillisen kirkon jäsenet eivät enää osallistuisi
laadukkaaseen ja kansainvälistä tunnustusta saaneeseen suomalaiseen perusopetukseen, vaan nämä lapset otettaisiin kotiopetukseen. Koko suomalaisen kansakunnan etu on ennemmin vuorovaikutuksen ja tasavertaisten mahdollisuuksien
antaminen erinomaisen peruskoulun kautta, kuin
voimakkaiden uskonnollisten eroavaisuuksien
myötä epätasa-arvoisuuden kasvattaminen.
Nyt Kansallisen Kokoomuksen on syytä nostaa
esiin kristilliset arvot ja niiden vaaliminen. Nämä
asiat puolueessa näyttävät hämärtyneen.
Puoluehallitus näkee, että tunnustuksellinen,
kristillinen tai muu uskonnollinen opetus on esisijaisesti perheiden, kirkkojen ja uskonnollisten
yhteisöjen tehtävä. Peruskoulun tehtävä on taas
Edellä mainituin perustein Lapuan Kokoomus ry
esittää että hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa eduskuntaryhmää sekä puolue-
136
Puoluekokous 2010 sisus.indd 136
28.5.2010 15:24:53
Nykyisessä tuntijaossa uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen on varattu 11 vuosiviikkotuntia. Määrä on huomattavan korkea, kun sitä vertaa esimerkiksi historiaa ja yhteiskuntaoppia varten varattuun 10 vuosiviikkotuntiin. Usein
toistettu väite ns. oman uskonnon opetuksen tunnustuksettomuudesta ei alakoulujen käyttämien
oppimateriaalien perusteella käytännössä toteudu, vaikka tunnustuksettomuuden pitäisi olla uskonnollisesti sitoutumattomassa perusopetuksessa ehdoton vaatimus.
antaa hyvä yleissivistys ja eväät opinnoissa eteenpäin kunnioittaen ja vaalien perinteitä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen nro 96
johdosta ja hylkäisi aloitteen nro 97.
Aloite nro 98
Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry
TUNNUSTUKSELLISESTA
USKONNONOPETUKSESTA ON
LUOVUTTAVA PERUSKOULUSSA
JA TOISELLA ASTEELLA
Kokoomusteekkarit katsoo, että uskontokasvatus
on ensisijaisesti perheiden ja uskonnollisten yhdyskuntien, ei julkisilla varoilla toimivien koulujen tehtävä. Kouluissa annettavan uskonnonopetuksen tulee olla luonteeltaan neutraalia ja
yleissivistävää, ja se tulee aloittaa vasta ylemmillä luokilla, jolloin oppilaat ovat riittävän kypsiä
erottamaan toisistaan tieteellisesti perustellun ja
uskonvaraisen tiedon. Uskonnonopetuksen painottaminen ylemmille luokille vapauttaa resursseja, joita voidaan käyttää esimerkiksi taito- ja taideaineiden aseman vahvistamiseen hallitusohjelman mukaisesti.
Lisääntynyt maahanmuutto ja kansainvälistyminen ovat johtaneet Suomessakin tilanteeseen,
jossa kouluja käyvät lapset edustavat useita uskontokuntia. Kuitenkin koulumme keskittyvät
edelleen tunnustukselliseen kristinuskon opettamiseen. Tilanne onkin johtanut siihen, että suuremmissa kunnissa joudutaan tarjoamaan muun
muassa muslimeille omaa uskonnonopetustaan
ja osa oppilaista hakeutuu elämänkatsomustiedon pariin.
Näihin seikkoihin vedoten Kokoomusteekkarit ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluejohdon tavoittelemaan
peruskoulujen uskonnonopetuksen tuntimäärän pienentämistä sekä katsomusneutraalimman sisällön
tuomista perusopetukseen perusopetuksen tuntijakoa uudistettaessa.
Ei ole koulun tehtävä kasvattaa lapsia kristityiksi,
muslimeiksi tai hinduiksi. Koulujemme tarkoitus
on sivistää ja antaa kaikille yhtäläiset edellytykset
elämässä menestymiseen. Uskonnollinen kasvatus kuuluu lapsen perheelle ja omalle uskontokunnalle. Kouluissa tulisikin siirtyä siksi uskontotietoon, joka käsittelisi tasapuolisesti kaikkia
maailman suuria uskontoja, niiden alkuperää,
eroja ja yhtenäisyyksiä. Etiikan ja moraalikäsitysten tutkistelu nousisi keskiöön. Tällöin voisimme tarjota kaikille oppilaille oikeasti hyödyllistä tietoa ja opettaa suvaitsevaisuutta toisiamme kohtaan.
Puoluehallitus (aloitteet nro 98 – 99):
Aloitteentekijöiden esittämä ongelma pureutuu
erityisesti peruskouluissa annettavan opetuksen
tosiasialliseen sisältöön. Aloitteentekijät esittävät
näkemyksenään, että uskonnonopetus olisi edelleen tunnustuksellista peruskouluissa. Väite pohjautuu oppilaiden jaotteluun uskonnon opetukseen uskontokuntaan kuulumisen perusteella.
Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret esittää, että
hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta luopumisen puolesta ja
edesauttamaan siirtymistä uskontotietoon.
Opetushallituksen mukaan: ”Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen
kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon
opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja
katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon
opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia
identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön
elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja
katsomuksellinen yleissivistys.”
Aloite nro 99
Kokoomusteekkarit ry
PERUSOPETUKSEN USKONTOTUNTIEN
MÄÄRÄÄ VÄHENNETTÄVÄ
Perusopetuksen tuntijakoa ollaan uudistamassa
alkuvuodesta 2011 valtioneuvoston asetuksella.
Tuntijakouudistuksen yhteydessä on keskusteltu myös uskonnonopetuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta.
137
Puoluekokous 2010 sisus.indd 137
28.5.2010 15:24:53
Perusopetus- ja lukiolaeissa käsite ”tunnustuksellinen uskonnonopetus” korvattiin vuonna 2003
uskonnonvapauslain myötä käsitteellä ”oman uskonnon opetus”. Uudistusta edelsi Opetushallituksen laaja katsomusaineiden oppimistulosten
arviointi vuonna 2001. Selvityksen johtopäätöksenä todettiin, että opetus antoi hyvät eväät oppilaan sivistykselliseen, sosiaaliseen ja hyvin käyttäytyvään kasvuun. Myös evankelis-luterilainen
kirkko on ollut tyytyväinen uskonnonvapauslain
uudistukseen, joka turvaa oikeuden omaan uskonnonopetukseen.
lään myös uskonnonopetuksen. Myös oppikirjavalinnoissa opettajalla on merkittävä rooli, tosin
usein yhdessä muiden aineenopettajien kanssa.
Näin ollen puitteet ja ohjeet ei-tunnustuksellisen uskonnonopetuksen antamiseen on olemassa. Keinoja turvata opetuksen laatu on useita. Jokaisen koulun pedagogisena johtajana toimii rehtori tai koulunjohtaja, jonka tehtävänä on ohjata
opettajia työssään. Opetuslautakunnilla on mahdollisuus vahvistaa koulujen opetussuunnitelmat ja siten puuttua mahdolliseen epäasialliseen
opetuksen sisältöön. Edelleen vanhemmilla on
mahdollisuus valittaa entisiin lääninhallituksiin,
nykyisille aluehallintoviranomaisille (AVI) opetuksesta. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus ohjata opettajien täydennyskoulutusresursseja juuri
vahvistamaan opettajien perehtyneisyyttä opetussuunnitelmauudistuksiin ja uusiin vaatimuksiin.
Uudistetun lain mukaan oppilaiden enemmistön
mukaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas osallistuu enemmistön uskonnonopetukseen vain, jos hän ilmoittautuu siihen
erikseen. Vastaavasti enemmistökirkkoon kuuluvan oppilaalle haluttiin antaa oikeus uskontokuntansa uskonnonopetukseen, vaikkei sen tule olla
tunnustuksellista. Uudistuksen myötä evankelisluterilaista ja ortodoksista uskonnonopetusta antavalta opettajalta ei enää edellytetä asianomaisen
kirkon jäsenyyttä. Häneltä edellytetään kuitenkin kyseisen aineen hallintaa. Jokaisella oppilaalla
on vaihtoehtoisesti valittavaan myös elämänkatsomustieteen opetukseen osallistuminen.
Nyt käynnissä olevan tuntijakouudistuksen yhteydessä on selvitetty opettajien, oppilaiden ja vanhempien näkemyksiä tuntijaosta. Kaikkien ryhmien näkemys on ollut, että uskonnonopetus on
ylimitoitettua nykyisellään peruskoulussa. On silti edelleen keskusteltavana miten eri opetettavat
aineet jaotellaan uudessa tuntijakouudistuksessa, sulautetaanko eri opetusaiheita yhteen tai jaetaanko tuntiresurssia uudelleen.
Uskonnonvapauslain uudistuksen myötä uudistuivat perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. Muiden uskontojen opetuksen perusteista
Opetushallitus antoi ohjeet kunnille opetussuunnitelmien laadinnasta ja opetuksen arvioinnista
vuonna 2006. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnonopetuksen lisäksi opetussuunnitelman perusteet ovat 11 muulle uskonnolle (adventistinen, bahá´í, buddhalainen, herran kansa
ry:n uskonto, islam, juutalainen, katolinen, krishna liike, kristiyhteisö, myöhempien aikojen pyhien jeesuksen kristuksen kirkko, vapaakirkollinen
uskonto). Pääosa tällä hetkellä annettavasta opetuksesta on evankelis-luterilaista, ortodoksista tai
islamilaista uskonnonopetusta. Opetussuunnitelmien uudistusta seurasi opetusmateriaalin uudistuminen, jonka tuottamisesta ovat vastanneet oppikirjakustantajat.
Monikulttuurisuus ja eri uskontokuntien lisääntyminen suomalaisessa yhteiskunnassa ovat kasvattaneet painetta myös kunnissa lisätä eri uskontojen opetusta. Kunnalla ei ole oikeutta livetä
tästä velvollisuudesta. On selvää, että opetuksen
peruskouluissa tulisi olla sellaista, ettei estettä oppivelvollisuuden täyttämiselle pääse syntymään
riippuen esimerkiksi uskonnollisesta taustasta tai
vammaisuudesta. Myös opetuksen laadukkuuden
turvaamiseksi on syytä pyrkiä järjestelyihin siten,
että opetuksen sisältöä kehitetään niin, että opetusta antava henkilö on pääasiassa aina opettajapätevyyden saanut henkilö.
Järkevää ei siis ole perustaa muutaman oppilaan
opetusryhmiä uskonnonopetuksen osalta, vaan
nykyistä uskonnonopetusta on kehitettävä sellaiseksi, että se antaa yleissivistävät eväät jokaiselle
oppilaalle elämässä eteenpäin.
Edelleen opetussuunnitelmien perusteissa on
valtionkirkkojen uskonnonopetuksesta kirjattu,
että se pitää sisällään useiden uskontokuntien
esittelyä. On nähty hyväksi, että oppilas tuntee
kansallista historiaa ja saa eväät muiden kulttuurien ymmärtämiseen. Varsinainen tunnustuksellinen uskonopetus on perheiden ja kirkkokuntien vastuulla.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen nro 98 ja toteaisi vastauksen riittäväksi
selvitykseksi aloitteen nro 99 johdosta.
Akateemisesti koulutetun opetushenkilökunnan
tehtävänä on johtaa kuntakohtaisista opetussuunnitelmista omat opetussuunnitelmat pitäen sisäl-
138
Puoluekokous 2010 sisus.indd 138
28.5.2010 15:24:53
Aloite nro 100
taan 12 vvh nykyisen 13 vvh:n sijaan ja tuntijaon perusteisiin lisätään 1 vvh yrittäjyyskasvatusta
yhteisenä aineena. Yrittäjyyskasvatus tulisi kohdentaa ensisijaisesti annettavaksi perusopetuksen
päättövaiheessa 9. vuosiluokalla.”
Jyväskylän Kokoomus ry
YRITTÄJYYSKASVATUS
Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja julkisen sektorin rahoituksen turvaamiseksi Suomi
tarvitsee yrittäjyyttä. Yrittäjyyteen olisi kasvettava jo nuorena. Yrittävää suhtautumista työntekoon voi ja pitää olla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Edellä todetun perusteella Jyväskylän kokoomus
ry. esittää, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja
ajaa kaikin voimin sen eteenpäin viemistä Opetusministeriössä.
Puoluehallitus:
Yrittäjyyskasvatuksella pyritään siihen, että opiskelijoille syntyy käsitys yrittäjyyteen vaadittavista tiedoista ja taidoista ja tätä kautta yrittäjyyteen
liittyvät valmiudet kehittyvät ja täydentyvät. Koulutuksen ja kasvatuksen tehtävä on tukea yrittäjyyden kehittymistä toimintatavaksi, jossa asenne,
tahto ja halu toimia yhdistyvät tietoihin ja korkeaan osaamiseen.
Maamme tarvitsee lisää uusia, kehittyviä ja työllistäviä yrityksiä. Yrittäjyysasenne on ratkaiseva
asia yritysten taustalla. Yrittäjyyteen kasvun tukemiseksi perusopetuksen tulee tarjota nuorille
kipinä yrittäjyyteen jo ennen jatko-opintoratkaisuja tehtäessä. Yrittäjyyskasvatuksessa tulisi korostaa sisäistä yrittäjyyttä, vastuunkantoa itsestä
ja muista, mahdollisuuksia vaikuttaa kansalaisyhteiskunnassa sekä taloustaitoa.
Osana Opetushallituksen ammatillisten perustutkintojen uudistusta ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osiin sisällytettiin valinnaiset lisäosat, jotka sisältävät myös yritystoiminnan (4 ov)
opintokokonaisuuden. Jotta nivelvaihe siirryttäessä perusopetuksesta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sujuisi mahdollisimman jouheasti, yrittäjyyttä ja yritystoiminnan perusasioita tulisi opettaa jo peruskoulun päättövaiheessa.
Yrittäjyyskasvatus muodostaisi yhtenäisen opinpolun kahden koulutusasteen välille.
Kuten aloitteessa todetaan, yrittäjyyskasvatusta on jo lisätty osana ammatillista perustutkintoa. Opetusministeri Henna Virkkusen johdolla
laadittujen yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivojen
(2009) perusperiaatteena on yrityskasvatuksen
vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla. Yleissivistävässä koulutuksessa korostetaan myönteisiä asenteita, yrittäjyyteen liittyviä perustietoja ja
–taitoja sekä yrittäjämäistä toimintatapaa. Toisella asteella ja korkea-asteella osaamista syvennetään ja mukaan tulevat myös yritystoimintaan liittyvät valmiudet.
Tällä hetkellä perusopetuksen tuntijako sisältää n. 1 vvh:n taloustaidon opetusta sisältyen yhteiskuntaopin oppimäärään. Määrä on riittämätön, sillä opetussuunnitelman oppisisällöt eivät
korosta yrittäjyyttä, vaan keskittyvät makrokansantaloudellisiin ilmiöihin. Tuntijaon perusteella
kouluilla on ollut vapaus järjestää myös taloustaidon/kaupallisten aineiden valinnaiskursseja
oman opetussuunnitelmansa puitteissa. Koulujen valitsemisen vapaus asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan.
Perusopetuksen tuntijakoa ollaan paraikaa uudistamassa ja uudesta tuntijaosta päättää valtioneuvosto. Opetushallitus päättää opetuksen tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä vahvistamalla
opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta
opetuksen järjestäjät laativat paikallisen opetussuunnitelman. Valinnaisten aineiden osalta pyritään niiden määrän lisäämiseen, sillä oppilaita
halutaan kannustaa yksilöllisiin opinpolkuihin ja
omien vahvuuksien ja luontaisen luovuuden kehittämiseen.
Yhteisenä oppiaineena yrittäjyyskasvatus mahdollistaisi tasa-arvoiset perustiedot kaikille oppilaille siirryttäessä toisen asteen oppilaitoksiin
ja myöhemmin jatko-opintoihin. Näin yrittäjyydestä tulisi keskeinen ja luonnollinen osa suomalaisuutta.
Opetusministeri Virkkunen on asettanut tavoitteeksi yrittäjyyskasvatuksen nykyistä vahvemman
sisällyttämisen uudistuvan opetussuunnitelman
perusteisiin. Sen halutaan tulevaisuudessa olevan
myös entistä vahvemmin osana koulujen ja oppilaitosten omia opetussuunnitelmia.
Jyväskylän kokoomus ry esittää perusopetuslain
(628/1998) 14.1 §:n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 3 luvun 6 §:n muuttamista siten, että perusopetuksen tuntijakoa
muutetaan vuosiluokilla 7-9 seuraavasti: ”Valinnaisten aineiden vuosiviikkotuntimääräksi asete-
Aina kun jonkun tietyn oppiaineen tuntimääriä
halutaan opetussuunnitelman perusteissa lisätä,
täytyy vastaavasti jonkun toisen oppiaineen tuntimääriä vähentää. Painotuksissa on siis pitkälti
kyse arvovalinnoista ja siitä, mikä aine nähdään
painoarvoltaan tärkeämmäksi tai vähemmän tär-
139
Puoluekokous 2010 sisus.indd 139
28.5.2010 15:24:53
keäksi. Kyse on myös siitä, että opetussuunnitelman perusteissa on aina kyse kokonaisuudesta,
johon yksittäiset oppiaineet liittyvät. Tietyn aineen painoarvon lisääminen täytyy siis aina suhteuttaa tähän kokonaisuuteen. Yrittäjyyskasvatus
on tärkeä kokonaisuus, jonka lisäämiseen Kokoomus on sitoutunut niissä puitteissa, kun se opintosuunnitelman perusteiden kokonaisuus huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista.
jää monille nuorille vieraaksi eikä mielenkiintoa
tai valmiuksia osallistua usein ole tarpeeksi. Peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksen ja nuorten
yhdistystoiminnan kehittämiseksi käytännöllistä
opetusta yhdistystoiminnassa tulee peruskoulussa lisätä, ja opetuksen tulee tarjota oppilaalle valmiudet mennä mukaan itseään kiinnostavaan yhdistystoimintaan.
Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomuksen
Nuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen Kansallinen Kokoomus r.p.:n puoluekokous
velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin yhdistystoiminnan opetuksen lisäämiseksi
peruskoulun yhteiskuntaopin opetukseen.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Aloite nro 101
Puoluehallitus:
Oulun Kokoomuksen Nuoret ry esittää yhdistystoiminnan opetuksen lisäämistä peruskoulun yhteiskuntaopin opetukseen.
Oulun Kokoomuksen Nuoret ry
YHDISTYSTOIMINNAN OPETUKSEN
LISÄÄMINEN PERUSKOULUN
YHTEISKUNTAOPIN OPETUKSESSA
Vuonna 2004 otettiin käyttöön uusi perusopetuksen opetussuunnitelma. Suunnitelman mukaan vuosiluokkien 7-9 yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on saada oppilas kiinnostumaan
yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Keskeisissä oppisisällöissä yhteiskunnallista vaikuttamista käsitellään kuitenkin hyvin
pintapuoleisesti, eikä esimerkiksi yhdistystoiminnan mahdollisuuksia käsitellä.Yhdistyslain muutoksilla vuonna 2009 pyrittiin lisäämään nuorten mahdollisuuksia osallistua yhdistystoiminnan
kautta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, mutta silti monet nuoret eivät ole nykyisellään kiinnostuneita tai kykeneviä osallistumaan yhdistystoimintaan.
Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden
käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa,
taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta.
Kuten aloitteessa todetaan, nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelmat astuivat voimaan
2004, jolloin yhteiskuntaopin opetusta peruskouluissa lisättiin. Seuraava mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaopin opetuksen painoarvon lisäämiseen perusopetuksessa on opetussuunnitelman perusteiden tullessa uudelleenmäärittelyyn.
Parhaillaan on käynnissä opetusministeri Henna Virkkusen käynnistämänä työ perusopetuksen
yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamiseksi. Työryhmän esitys luovutettiin ministerille kesäkuun 2010 alussa ja kesän aikana ehdotus on
lausuntokierroksella. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää tavoitteista ja tuntijaosta alkuvuodesta 2011. Tämän jälkeen käynnistyy opetussuunnitelmien uudistaminen.
Ohjaamalla nuoria mukaan yhdistystoimintaan
saavutettaisiin monia etuja. Kansalaistoiminta
kuuluu osana demokratiaan, ja sitä kautta nuori osallistuu ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti, itsenäistyy ja kasvaa aktiiviseksi kansalaiseksi.Yhdistystoimintaan ohjaava opetus houkuttelisi nuoria
kokeilemaan erilaisia yhdistystoiminnan muotoja, mikä osaltaan kasvattaisi nuorten sosiaalista
pääomaa ja olisi osana ehkäisemässä nuorten syrjäytymistä. Kolmas sektori on kansantaloudellisesti merkittävää, ja on tärkeää varmistaa että se
pysyy uusien nuorten toimijoiden myötä elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.
Koulun toiminnan kannalta keskeinen opetusta
ohjaava normi ovat Opetushallituksen päättämät
perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Sen laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä, joka on useimmiten kunta. Opetussuunnitelma on koulun kasvatus- ja opetustyön perusta.
Nykyinen peruskoulun yhteiskuntaopin opetus
ei anna tarvittavia valmiuksia yhteiskunnalliseen
osallistumiseen ja vaikuttamiseen yhdistystoiminnan kautta. Koulujen yhteiskuntaopin opetus
ei kerro yhdistystoiminnan periaatteista eikä tarjoa tietoa siitä, kuinka nuori voi käytännössä toimia yhdistyksissä. Tämän takia yhdistystoiminta
Voimassa olevien opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen yhteiskuntaopin
yhtenä aiheena on ”vaikuttaminen ja päätöksenteko”, johon kokonaisuuteen kuuluu kansalais-
140
Puoluekokous 2010 sisus.indd 140
28.5.2010 15:24:54
ten mahdollisuudet vaikuttaa, demokratia, vaalit
ja äänestäminen, politiikan ja hallinnon toimijat
kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla sekä media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
Yksi perusopetuksen aihekokonaisuuksista puolestaan on ”Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys”. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyötä eheyttäviä teemoja, jotka käsitellään eri
oppiaineissa ja koulun muun toiminnan kuten
aamunavausten, juhlien, opintokäyntien ja retkien ja kerhotoiminnan yhteydessä. Kyseisen aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta
hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille
toimintatavoille.Yhdistystoiminnan tuntemus on
siis luonteva osa aihekokonaisuutta.
Suomessa ei ole yhtään pelkästään suomenkielisille tarkoitettua yliopistoa tai korkeakoulua.
Ruotsin äidinkielekseen ilmoittavalla on oikeus pyrkiä, tenttiä ja tehdä kirjalliset opinnäytteet
omalla äidinkielellään kaikissa korkeamman asteen oppilaitoksissa. Toisaalta ruotsinkielisillä on
ns. Hanken ja Åbo Akademi, joihin suomenkielisten pitää pyrkiä ruotsin kielellä, vastata tentteihin
ja tehdä pro gradu ruotsin kielellä Ruotsinkieliset
ovat kovin etuoikeutettuja tässä suhteessa.
Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yhdistystoimintaan voidaan kouluissa tutustua myös varsinaisten oppituntien ulkopuolella. Valtioneuvoston hyväksymässä lapsi- ja nuorisopoliittisessa
ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että jokaisessa Suomen peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa on toimiva oppilaskunta, jolla on hyvät toimintaedellytykset koulussa ja laajemmin
koko kunnassa. Sekä perusopetuksessa että toisella asteella parannetaan opettajien valmiuksia
tukea oppilaskuntaa ja toimia yhteistyössä sen
kanssa.
Suomalaisia opiskelijoita syrjivät kielikiintiöt poistettava.
Pääsykokeissa ei ole lupa suosia lisäpistein esim.
saman vuoden ylioppilaita. Miksi ruotsinkielisillä on mahdollisuus saada opiskelupaikka esim.
lääketieteelliseen tai oikeustieteelliseen tiedekuntaan jopa 10 pistettä heikommalla tuloksella pelkästään äidinkielensä ansiosta?
Puoluehallitus:
Töölön Kansallisseura esittää aloitteessaan korkeakoulujen kielikiintiöiden poistoa.
Puoluehallitus toteaa, että ruotsinkieliseen koulutukseen voivat hakeutua myös suomea tai jotain
muuta kieltä äidinkielenään puhuvat, mikäli heidän kielitaitonsa on opiskelun kannalta riittävä.
Ruotsinkielisen koulutuksen aloituspaikat eivät
siis ole sidoksissa opiskelijan äidinkieleen, vaan
opiskelun kannalta riittävään kielitaitoon.
Tavoitteena on säätää vielä kuluvalla vaalikaudella perusopetuslakiin se, että koululla on oppilaskunta. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia lisäävät rakenteet
vakiinnutetaan osaksi peruskoulujen toimintamuotoja. Näin nuorten osallistumista yhdistystoimintaan voidaan kannustaa myös oppilaskuntatoiminnan kautta.
Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista. Suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutuksen tarvetta arvioidaan jatkuvasti
ja koulutustarjontaa suunnataan tehtyjen ennakointien mukaan. Seuraavan kerran koulutustarjonta määritellään Koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelmasta päätettäessä loppuvuodesta 2011.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Yliopistolain mukaan opiskelijoiden ottamisesta päättää yliopisto, jonka tulee soveltaa yhdenmukaisia valintaperusteita opiskelijoihin. Yhdenmukaisista valintaperusteista voidaan rajoitetusti
poiketa jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi.
Aloite nro 102
Töölön Kansallisseura ry
KIELIKIINTIÖT POISTETTAVA
YLIOPISTOJEN JA KORKEAKOULUJEN
OPISKELIJAVALINNOISSA
Helsingin yliopistolla (HY) on kaksikielisenä yliopistona vastuu huolehtia siitä, että niille aloille,
joiden opetusta annetaan ruotsiksi vain HY:ssä,
koulutetaan riittävä määrä ruotsin kieltä taitavia
henkilöitä. Ruotsinkielisten opiskelijoiden rekrytointia tuetaan erityisesti niillä aloilla, joilla Helsingin yliopistolla on valtakunnallinen koulutusvastuu. Valintaperusteiden yksityiskohdista,
Ruotsinkielisten helpompi sisäänpääsy perustuu
siihen, että korkeakoulujen kielikiintiöiden opiskelijamäärä ei vastaa väestöosuutta vaan on suurempi.
Suomenkielisiä opiskelijoita syrjitään.
141
Puoluekokous 2010 sisus.indd 141
28.5.2010 15:24:54
kuten pisteytyksistä, päättää kukin tiedekunta itsenäisesti.
salaisuutta koskevia rajoituksia. Tosin poikkeuksena tästä säännöksestä on juuri kielitaito. Suomessa syyllistytään kielitaitovaatimusten osalta
useimmissa tapauksissa sisämarkkinoiden toimivuutta varmistavien säädösten laiminlyöntiin.
Niin ikään IOM:in (International Organisation
of Migration) mukaan tyypillinen esimerkki syrjinnästä on rekrytointitilanne, jossa työnhakijoilta edellytetään maan virallisen kielen täydellistä
hallintaa, vaikka kielen hallinta ei olisikaan välttämätön edellytys kyseisen työn menestyksellisen
suorittamisen kannalta.
Perimmältään on kyse siitä, että kummankin kieliryhmän tulee perustuslakiemme mukaan saada palveluita omalla kielellään. Tämän tavoitteen
saavuttamiseksi on eräillä koulutusaloilla varattu
osa aloituspaikoista ruotsin kieltä taitaville opiskelijoille.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
Lähinnä historiallisten seikkojen juontamasta
mukavuudenhalusta johtuvaa ruotsin virallisen
kielen erityisasemaa ylläpidetään myös kustannuksista ja hallinnollisesta kuormituksesta piittaamatta. Ruotsin kielen erityisaseman ilmeneminen jopa tuhlailevana talouspolitiikkana konkretisoituu esimerkiksi suurina käännöskuluina
vuodessa, kun muun muassa kaikki viralliset asiakirjat tulee kääntää kaikille kansalliskielille.
Aloite nro 103
Kokoomuksen Nuorten Liitto ry
RUOTSIN KIELEN PERUSTUSLAILLISEN
ERITYISASEMAN PURKAMINEN
Ruotsin kielen perustuslaillinen asema kansalliskielenä ei ole enää käytännössä perusteltu. Täten perustuslain 17 §:ää tulisi muuttaa siten, että Suomen kansalliskieli on ainoastaan suomi ja
ruotsin kielen asema kansalliskielenä poistettaisiin.
Pahimmillaan perustuslain 17 §:n ruotsin kielen
kansalliskielen aseman turvaava säännös aiheuttaa yhteiskuntaan maamme kilpailukykyä uhkaavia vääristymiä. Ruotsin kielen erityisasema
heijastuu pahiten esimerkiksi koulutuspolitiikassa. Riski siitä, etteivät lahjakkaimmat yksilöt valikoidu opiskelun tai myöhemmin työmaailman
pariin Suomen ruotsinkielisiä perusteettomasti
suosivan opiskelupaikkojen kiintiöjärjestelmän
vuoksi, on tarpeettoman suuri.
Ruotsin kielen asema tulisi turvata alueellisena
vähemmistökielenä ja taata ruotsinkielisten oikeudet omakielisiin palveluihin alueellisesti todellisten tarpeiden mukaisesti. Alueellisen vähemmistökielen asema tulisi juridisesti järjestää
samaan tapaan kuin muidenkin Suomen vähemmistökielten, oikeudellisen analogian hakien esimerkiksi saamen kielilaista, jossa saamelaisten
perustuslain mukainen oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa on käytännössä turvattu.
Globaalissa katsannossa alue- ja vähemmistökielet ovat vain harvoin virallisia kieliä. Vähemmistökielen aseman turvaaminen ei edellytä virallisen
kielen ts. kansalliskielen asemaa kansainvälisenkään tai EU- tasoisen sääntelyn, kuten alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen
peruskirjan, nojalla. Kansainvälisistä sitoumuksista johtuvat ruotsin kielen käyttämiseen liittyvät
oikeudelliset velvoitteet pystytäisiin laintasoisesti
turvaamaan säädettäessä ruotsin kielelle alueellisen vähemmistökielen asema.
Lainsäätämisprosessin monivaiheisuus ei saa olla este lainsäädännön laadulle, jolla on laajempaa
yhteiskunnallista merkitystä. Lukuisat alemmanasteisten säädösten, lakien tai asetusten, muutokset ruotsin aseman kansalliskielenä aiheuttamien epäkohtien ratkaisemiseksi esimerkiksi
koulutuspolitiikan saralla voivat lopulta koitua
vahingollisemmiksi. Saman ongelman, ruotsin
kielen tarpeettoman korostuneen aseman lainsäädännössämme, sääntelemiseksi ei tarvitsisi
soveltaa tarpeettoman monia ohjauskeinoja. Vähäisemmälläkin määrällä instrumentteja, perustuslain 17 §:n muutoksella, pystyttäisiin lähtökohtaisesti turvaamaan asetettujen päämäärien
saavuttaminen.
Päinvastoin, unionitasolla tämänhetkinen ruotsin
kielen erityisasema Suomessa on este EU:n perussopimuksen, sopimuksen Euroopan unionin
toiminnasta, kantavien perusperiaatteiden, henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja yhdenvertaisen
kohtelun, tehokkaalle ja täysimittaiselle toteutumiselle. Jokaisella EU-kansalaisella on oikeus
ryhtyä ansiotyöhön toisessa EU-maassa samoin
ehdoin kuin kyseisen maan omilla kansalaisilla.
EU-kansalaisten työhönotossa ei saa asettaa kan-
Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen Nuorten
Liitto ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä
kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että
- perustuslakiuudistuksen yhteydessä perustuslain
17 §:n 1 ja 2 momenteista poistetaan ruotsin kieltä koskevat osuudet,
142
Puoluekokous 2010 sisus.indd 142
28.5.2010 15:24:54
- r uotsin kieltä koskeva sääntely siirretään perustuslain 17 §:n 3 momenttiin muiden vähemmistökieliä koskevan sääntelyn yhteyteen,
Muut pohjoismaat panostavat englannin opetukseen ja ajavat suomalaisten ohi. EU-maiden
keskinäisessä kanssakäymisessä eniten käytetään
englantia (75 %), seuraavaksi ranskaa, saksaa, espanjaa ja italiaa. Ruotsin kieli on yhtä vähäpätöisessä asemassa kuin suomen kielikin.
- samassa yhteydessä ajantasaistetaan ne 38 tällä
hetkellä voimassa olevaa perustuslain 17 §:n nojalla annettua ruotsin kielen asemaa turvaavaa
lain tai asetuksen tasoista säädöstä.
Ruotsin kieli on tehtävä vapaaehtoiseksi oppiaineeksi kaikilla koulutustasoilla ja ns. virkamiesruotsin vaatimuksesta luovuttava.
Puoluehallitus:
Suomi on kaksikielinen maa ja Kokoomus kaksikielinen puolue, jonka voimassa olevan periaateohjelman (2006) mukaan tavoitteenamme on
kansallisen perinnön, Suomen kielten ja kulttuurien vaaliminen ja tukeminen, koko kansan osaamis- ja sivistystasosta huolehtiminen sekä työn ja
yrittäjyyden edistäminen. Samoin mielestämme
sukupuolten, sukupolvien ja vähemmistöjen tasaarvon tulee toteutua niin palveluissa, työelämässä, hallinnossa kuin lähiyhteisöissäkin.
Aloite nro 105
Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry
RUOTSINKIELEN OPINTOJEN
VAIHTOEHTOISTAMINEN
Ruotsin kielen perustuslailliseen asemaa ei tule
muuttaa. Sen sijaan sen koulutuspoliittinen asema on arvioitava uudelleen. Suomi on karkeasti
jaettavissa pituussuunnassa kolmeen osaan. Lännessä puhutaan suomen ohella ruotsia ja idässä venäjää. Keskimmäisessä osassa ei ole erityisemmin korostunut kumpikaan kieli. Tätä jakoa
silmällä pitäen ruotsinkielen opiskelusta peruskoulussa tulisi tehdä vaihtoehtoista esimerkiksi
venäjän kielen kanssa. Näin nuoret voivat opiskella sitä kieltä, mistä alueella on heille enemmän hyötyä.
Kuten aloitteessakin on todettu, niin kansalliskielistä ja oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin
on säädetty perustuslain 17 §:ssä. Sen mukaisesti
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Puoluehallitus ei näe perusteita aloitteessa esitetyille
perustuslain muutoksille.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
Opiskelemalla sitä kieltä mikä nuorelle tuntuu
ympäristö huomioiden mielekkäämmälle, tuemme kielten oppimista. Tutkimusten mukaan kielten opiskelu etenkin lukiossa, jossa vapaaehtoisia
kieliä on tarjolla, on vähentynyt. Opiskelemalla
alueelle ominaisia kieliä, on ne helpompi omaksua, ja tämä kannustaa ja antaa valmiuksia myös
muiden kielten opiskeluun.
Aloite nro 104
Töölön Kansallisseura ry
RUOTSIN KIELI
VAPAAEHTOISEKSI OPPIAINEEKSI
Kielikoulutuksen muutoksen tarve on ilmeinen.
Suomen perustuslaki ei määrää ruotsin kielen
opetuksesta ja näin ollen se on rinnastettava muihin vieraisiin kieliin kaikilla opetustasoilla.
Ruotsinkielisten palvelut on turvattava – sitä ei
tule tässä yhteydessä unohtaa. Nykyinen virkamiesruotsimalli ei ole kaikkein tehokkain tähän,
sillä virkamiesruotsin suorittaminen ei kasvata
kielitaitoa riittävästi. Sen sijaan valtion virastoissa tulisi olla sekä suomen- että ruotsinkielentaitoisia työntekijöitä - ruotsin sujuvasta osaamisesta maksettaisiin kannustimena kielilisä.
Perustuslain 17§ tulisi kuitenkin uudistaa vastaamaan 2010 tarpeita.
Ruotsinkielisten pitää itse kantaa vastuu omasta
kielestään, ei suomenkielisten. Vain 1 % väestöstämme kommunikoi pelkällä ruotsin kielellä
Koulutuspoliittisen aseman muutoksessa on otettava myös huomioon suomen- ja ruotsinkielisten
korkeakoulujen asema. Niiden yhteistyön lähentämistä on kannustettava luonnollisen kaksikielisyyden ja helpon omaksumisen vuoksi.
Edellä mainituin perustein Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta
sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää
toimimaan ruotsinkielen koulutuspoliittisen aseman
Moni pitää ruotsin kieltä rikkautena, mutta pakottamisella on enemmän haittaa kuin hyötyä ja
se johtaa huomattaviin tasa-arvo-ongelmiin, laskee opiskelumotivaatiota ja on jopa esteenä suomalaisten nuorten menestymiselle. Muiden tärkeimpien kielten opiskeluun ei riitä enää resursseja. Vapaaehtoisuus todennäköisesti edistäisi
ruotsin kielen suosiota.
143
Puoluekokous 2010 sisus.indd 143
28.5.2010 15:24:54
ajantasaistamisen puolesta ja edistämään vaihtoehtoisten kielten opetustarjontaa kaikkialla Suomessa
sekä kehittämään virkamiesruotsimalli kannustinpalkkiomalliseksi.
laillisen aseman purkamista. Tältä osin puoluehallitus viittaa vastaukseensa aloitteen 103 osalta.
Puoluehallitus ei kuitenkaan ole katsonut aiheelliseksi luopua ruotsin kielen nykyisestä asemasta toisena virallisena kielenä, eikä niin ollen yhdy
aloitteiden tekijöiden ehdotukseen muuttaa toinen kotimainen kieli peruskouluissa valinnaiseksi aineeksi.
Aloite nro 106
Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry
PAKKORUOTSIN TILALLE VAPAASTI
VALITTAVA TOINEN KIELI
Puoluehallituksen mielestä kansainvälistymisen perusta on vahvassa oman kulttuurin tuntemuksessa ja arvotuksessa. Myös ruotsinkielisellä vähemmistöllä on paikkansa suomalaisen
kulttuurin kirjossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvä kielitaito ja sen aktiivinen käyttäminen edistävät kansainvälistymistä. Vieraiden kielten valikoima kouluissa on jatkossakin turvattava
ja opetuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota.
Myös kielikylpyopetus täydentää monissa kunnissa tätä tarjontaa.
Toisen kotimaisen kielen pakollisuus peruskoulussa ja lukiossa on herättänyt keskustelua jo vuosikymmenten ajan. Tällä hetkellä peruskoulussa,
lukiossa ja muissa toisen asteen koulutusohjelmissa on pakko lukea kahta kieltä oman äidinkielen lisäksi, ja näistä kielistä toisen on aina oltava
toinen kotimainen kieli. Jo kokoomuslainen opetusministeri Riitta Uosukainen yritti 1990-luvun
alussa poistaa toisen kotimaisen kielen pakollisuuden, siten että toisen kielen englannin lisäksi olisi voinut vapaasti valita. Tämä hanke kaatui
vahvasta kannatuksesta huolimatta RKP:n vastustukseen, kun RKP teki asiasta hallituskysymyksen.
Kokoomuslaisten opetusministereiden johdolla
onkin tuettu kuntia monipuolistamaan kielivalikoimaansa ns. Perusopetus paremmaksi eli POPohjelman avustuksin. Parhaillaan on käynnissä
perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen, missä osaltaan arvioidaan sitä,
miten tuntijaon kautta voitaisiin parhaiten tukea
monipuolisia kielivalintoja.
Pakollisuus ei ole paras mahdollinen motivaattori. Kielitaito olisi paremman motivaation myötä vahvempaa, jos esimerkiksi itäisessä Suomessa voisi pakollisen ruotsin sijasta opiskella halutessaan esimerkiksi venäjän kieltä.
Kansalliskielistä ja oikeudesta omaan kieleen ja
kulttuuriin on säädetty perustuslain 17 §:ssä. Sen
mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja
ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa
ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen
vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Kielitaito on tärkeää, eikä toisen kotimaisen kielen vapaaehtoisuus heikentäisi Suomen kaksikielisyyttä millään tavalla. Kaksikielisyys ja peruskoulun sekä toisen asteen opetussuunnitelmat
ovat kaksi täysin eri asiaa. Kielitaidon parantamiseksi on hyvä säilyttää vähintään nykyinen kielten opiskelun määrä peruskouluissa ja lukioissa.
Kansainvälistyvässä maailmassa kaikkien on tärkeä opiskella vähintään kahta kieltä. Kielet täytyy
kuitenkin resurssien puitteissa voida itse valita.
Edellä olevan perusteella Riihimäen Kansalliset
Kokoomusnuoret ry esittää, että hyväksyessään
tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa kokoomuksen puoluehallituksen ja kehottaa ministeriryhmää sekä eduskuntaryhmää toimimaan siten, että
peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä
voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen
kotimaisen pakollisuus poistetaan.
Perusopetuslain 11 §:n mukaan perusopetuksen
oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä
aineina mm. toista kotimaista kieltä. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa toinen kotimainen
kieli on siis kaikille oppilaille ja opiskelijoille pakollinen oppiaine, jota voidaan opiskella joko pakollisena B1 -kielenä tai pakollisena tai valinnaisena A -kielenä (vuosiluokilta 1-6 alkava kieli).
Ylioppilaskirjoituksissa toisen kotimaisen kielen
kirjoittaminen tuli vapaaehtoiseksi syksyllä 2004.
Tuolloin sovittiin, että muutoksen vaikutuksia arvioidaan kuuden vuoden välein. Muutoksen vaikutukset arvioidaan siis syksyllä 2010.
Puoluehallitus (aloitteet nro 104 – 106):
Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret, Töölön
Kansallisseura ja Pohjanmaan Kokoomusnuoret
ehdottavat aloitteissaan toisen kotimaisen kielen
pakollisen opiskelun poistamista. Töölön Kansallisseura ehdottaa myös ruotsin kielen perustus-
144
Puoluekokous 2010 sisus.indd 144
28.5.2010 15:24:54
Puoluehallitus:
Työttömyysturvalaki edellyttää, että työmarkkinatuen saamisen ehtona on aktiivinen hakeutuminen koulutukseen. Valtioneuvoston asetus
työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä määrittelee, että alle 25-vuotiaan ammatillista koulutusta vailla olevan katsotaan hakeutuvan aktiivisesti koulutukseen, jos hän hakeutuu
yhteishaussa vähintään kolmeen sellaiseen tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen,
joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää.
Ottaen huomioon perustuslain turvan koskien molempia kansalliskieliä, on perusteltua molempien kotimaisten kielten opiskelu ja osaaminen koko maan kattavasti. Oikeusturvan kannalta saattaisi syntyä hankalia tilanteita, jos osassa
maata toisen kotimaisen opetus olisi pakollista
ja osassa ei.
Kokoomus kannustaa kuntia monipuolisten kielivalikoimien ylläpitoon. Kotimaisten kielten ja
muiden kielen opiskelun vastakkainasettelu ei
kuitenkaan ole perusteltua, eikä oppilaiden ja
heidän huoltajiensa kannalta järkevää.
On tärkeää, että jokainen nuori voisi löytää ammattikoulun tai lukion jälkeen mieluisen jatkoopiskelupaikan tai siirtyä sujuvasti työelämään.
Opiskelu- ja työpaikalla on suuri merkitys paitsi yksittäisen nuoren, mutta koko suomalaisen
yhteiskunnan kannalta. Nuorten syrjäytymisen
ehkäisyn kannalta on ensisijaisen tärkeää, ettei
yksikään nuori tipu pois koulutusjärjestelmästä.
Lisäksi huoltosuhteen heikkeneminen edellyttää,
että nuoret löytäisivät oman opinpolkunsa entistä
nopeammin, jolloin myös siirtyminen työelämän
palvelukseen nopeutuu.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteet nro 104 – 106.
Aloite nro 107
Opiskelevat Porvarit Helia ry
PAKKOHAUSTA LUOVUTTAVA!
Jotta lukiosta valmistunut nuori olisi oikeutettu työmarkkinatukeen ilman opiskelupaikkaa
jäädessään, on hän velvoitettu hakemaan jatkoopiskelupaikkaa joko toisen asteen ammatillisesta
oppilaitoksesta tai ammattikorkeakoulusta. Ammattikorkeakouluopinnot aloittaneista opiskelijoista pahimmillaan reilusti alle puolet suorittaa
tutkinnon loppuun. Koska ammattikorkeakoulujen rahoituksesta merkittävä osa tulee aloituspaikkojen perusteella, ei ammattikorkeakouluilla
itsellään ole merkittävää motivaatiota ongelman
ratkaisemiseen.
Opetusministeri Henna Virkkunen esitti hiljattain pääsykoejärjestelmän uudistamista. Uudistuksessa pääsykoejärjestelmän rinnalle luotaisiin
uusille ylioppilaille oma opiskelijavalintajärjestelmä, jossa valinta suoritettaisiin pääasiassa ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Myös
opinto-ohjaukseen satsataan, jotta nuori saisi oikean kuvan jatko-opintomahdollisuuksistaan jo
lukion aikana.
Ilman motivaatiota opintonsa aloittaneet vievät opiskelupaikkoja motivoituneemmilta opiskelijoilta aiheuttaen opintojen venymistä ja keskeytyksiä. Samaan aikaan monet nuoret jäävät
kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Nuorten syrjäytymistä ei ehkäistä sysäämällä vastuuta ammattikorkeakoulujen harteille. Pahimmillaan
pakkohaku vain kärjistää ongelmia, kun nuoret
näyttävät tilastojen perusteella opiskelevan, vaikka todellisuus on jotain ihan muuta.
TEM ja OPM ovat uudistuksen kaavailun yhteydessä myös sitoutuneet selvittämään ns. pakkohaun vaikutukset ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoihin ja ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen.
Pääsykoejärjestelmää uudistamalla ja pullonkauloja poistamalla voidaan turhat välivuodet jättää
historiaan. Uusien ylioppilaiden mahdollisuus
hakeutua itselleen mieluiseen koulutukseen helpottuu oman hakuväylän ansiosta. Tämän toivotaan omalta osaltaan karsivan myös ns. pakkohakua ammattikorkeakouluihin. Uudistus näkyy
osittain jo ensi kevään opiskelijavalinnoissa.
Pakkohaku myös kuormittaa ammattikorkeakoulujen hakutoimistoja ja vääristää ammattikorkeakoulujen hakutilastoja. On kestämätöntä politiikkaa siivota työttömyystilastoja siirtämällä nuoret
opiskelemaan ilman motivaatiota.
Yliopistolain uudistuksen yhteydessä myös ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteita uudistetaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007 – 2012 linjausten mukaisesti.
Suunnitelman mukaan ”Ammattikorkeakoulujen
rahoitusta kehitetään nykyistä kannustavammaksi siten, että rahoitus määräytyy nykyistä enemmän
tutkintotavoitteiden ja suoritettujen tutkintojen sekä
Edellä olevan perusteella Opiskelevat porvarit
Helia ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja
kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää
toimimaan siten, että pakkohausta luovuttaisiin
kokonaan.
145
Puoluekokous 2010 sisus.indd 145
28.5.2010 15:24:54
koulutuksen laadun perusteella.” Lähtökohtana on
siis laadullisten tavoitteiden korostaminen määrällisten (esim. aloituspaikat) tavoitteiden sijasta.
Näillä uudistuksilla pyritään siihen, että jokainen
nuori voisi saada itselleen mieluista ja laadukasta koulutusta.
sää nuorille räätälöityjä harjoittelu- ja työpaikkoja. Niitä saadaan tukemalla kaikin keinoin
työnantajia, jotka luovat nuorille työpaikkoja ja
harjoittelumahdollisuuksia. Niiden kustannukset voidaan maksaa työttömyyden hoitoon osoitetuista valtion varoista.
Puoluehallitus muistuttaa, että ns. pakkohaku voi
olla myös monen nuoren pelastus. Parhaimmillaan se ehkäisee alkavan syrjäytymiskierteen ja
avaa nuorelle uusia mahdollisuuksia.
Opiskelupaikkoja on laskennallisesti riittävästi.
Haaste on niiden kohdentaminen toisaalta lukion
ja ammatillinen opetuksen välillä sekä toisaalta
ammatillisessa koulutuksessa eri alojen välillä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää toisen asteen
ammatillisen koulutuksen pakolliseen työssäoppimiseen tarvittaviin harjoittelupaikkoihin, niiden riittävään saatavuuteen. Nuorten valmistumisen viivästyminen sopivien työssäoppimispaikkojen (harjoittelupaikkojen) puutteen vuoksi ei
ole hyväksyttävää.
Aloite nro 108
Tapiolan Kokoomus ry
Nuorten työ- ja harjoittelumahdollisuuksien lisäämiseksi ja opiskelupaikkojen oikein kohdentamiseksi tulee kehittää tukijärjestelmä yhteistyössä
työvoima- opetusviranomaisten sekä työelämää
edustavien tahojen kanssa.
TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISEN
AIKAISTAMINEN TOISEN
ASTEEN KOULUTUKSESSA JA
SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN
Työurien pidentäminen on keskeinen tavoite ja
edellytys, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut pystytään jatkossakin tarjoamaan.
Edellä olevan perusteella Littoisten Kokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, joilla kaikille alle 18-vuotiaille taataan
peruskoulun päättymisen jälkeen harjoittelu-, työtai opiskelupaikka.
Tavoitteena tulee olla:
- sujuva siirtyminen ilman välivuosia toisen
asteen koulutuksesta työelämään
- toimiva ja tehokas yksilön tarpeita palveleva
ammatillinen peruskoulutus
- jatko-opintoihin ohjaava ja kannustava lukiokoulutus ja
- työelämälähtöisyys
Puoluehallitus (aloitteet nro 108 – 109):
Nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiin on panostettu voimakkaasti nykyhallituksen
toimesta. Jo hallitusohjelman mukaan jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle turvataan
koulutuspaikka sekä riittävä opintojen ohjaus ja
tukitoimet. Koulupudokkuutta vähennetään kiinnittämällä huomiota erityisesti nivelvaiheisiin.
Edellä olevaan perustuen esitämme, että kaikille
peruskoulunsa päättäville taataan opiskelupaikka tai vaihtoehtoisesti oppisopimuspaikka. Tämä
edellyttää, että opiskelijoille tarjotaan yksilölliset
opintopolut; valinnat yli oppilaitosrajojen, mahdollisuus suorittaa perus- ja osatutkintoja, toimiva
ylioppilastutkinto sekä ajantasaiset ja yksilölliset
neuvonta- ja ohjauspalvelut.
On tärkeää, että jokainen nuori pysyy mukana
koulutusjärjestelmässä tai työelämässä, sillä erityisesti nuorten kohdalla syrjäytymisriski on todellinen. Hallitus on pyrkinyt varmistamaan, että
jokainen nuori löytäisi oman koulutuspaikkansa
peruskoulun päättämisen jälkeen. Ammatillisen
koulutuksen opiskelijapaikkoja on lisätty jo 9 400
tämän hallituskauden aikana ja niitä on pyritty
kohdentamaan alueille, joilla opiskelupaikoista
on pulaa. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ammattistartti vakinaistettiin tämän vuoden alusta. Lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon kehittämistarpeita
pohditaan paraikaa ja kehittämisehdotukset valmistuvat tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä.
Aloite nro 109
Littoisten Kokoomus ry
KAIKILLE ALLE 18-VUOTIAILLE
ON TAATTAVA PERUSKOULUN
PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN HARJOITTELU-,
TYÖ- TAI OPISKELUPAIKKA
Kaikille alle 18-vuotiaille on taattava peruskoulun päättymisen jälkeen harjoittelu-, työ- tai opiskelupaikka. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi li-
146
Puoluekokous 2010 sisus.indd 146
28.5.2010 15:24:54
Vuodelle 2010 annettuun ensimmäiseen lisätalousarvioon tehtiin merkittäviä kohdennuksia
nuorten työllisyyden parantamiseksi. Lisätalousarvion kohdennetuilla toimenpiteillä saadaan yli
15 000 nuorelle työ- harjoittelu- tai opiskelupaikka. Nuorten valmentavaa työvoimakoulutusta lisätään ja sitä suunnataan erityisesti koulutuksen
nivelvaiheisiin. Oppisopimuskoulutukseen luodaan 1 250 uutta opiskelupaikkaa. Neuvontapalveluja ja opinto-ohjausta kehitetään, jotta jokainen nuori löytäisi oman opinpolkunsa tai työuransa mahdollisimman sujuvasti. Starttirahaa,
yrittäjäkoulutusta ja erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden palkkatukea lisätään.
Aloite nro 110
Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry
YLIOPISTO- JA AMMATTIKOULUTUKSESSA
SIIRRYTTÄVÄ KAKSIPORTAISEEN
KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN
Helsingin Kokoomuksen Nuoret pitävät tosiasiana, että nykyinen yliopisto-opetus ei juuri tarjoa työelämässä tarvittavia konkreettisia tietoja
ja taitoja. Mielestämme opintojen tärkeintä antia ovat tiedonhaun ja -sisäistämisen kehittäminen, oman ajankäytön hallinta ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Katsomme kuitenkin, että
nämä hyödyt olisivat ilmeisiä poikkeuksia (esim.
lääketiede) saavutettavissa lyhyemmälläkin koulutuksella.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkunen on myös useaan otteeseen
vedonnut yrityksiin, jotta ne palkkaisivat nuoria
harjoittelijoita taloustilanteesta huolimatta. Harjoittelumahdollisuudet ovat jo siitäkin syystä tärkeät, että ne tuovat työkokemusta, joka helpottaa työllistymisessä opintojen jälkeen. Hallitus on
näyttänyt hyvää esimerkkiä, kun viime kesänä valtion tuottavuusohjelmaan tehtiin tämän vuoden
loppuun asti ”nuorten mentävä aukko”. Vuodelle
2010 annetussa lisätalousarviossa päätetyn palkkatukisetelin voimin 4 460 työtöntä nuorta saa
työpaikan ja 800 nuorta yrittäjää saa starttipaketin, joka auttaa yritystoiminnan aloittamisessa.
Kunnille suunnatulla palkkatuella työllistetään
yhteensä 610 nuorta.
Työelämän tarpeisiin kandidaatin paperit ovat
useimmiten vähintäänkin riittävät ja maisterin
tutkinto tarvitaan nykytilassa lähinnä maan tavan vuoksi. Tällä hetkellä kandidaatteja pidetään
työnhakutilanteessa vielä opiskelijoina tai opintojensa keskeyttäjinä. Kansainvälisesti bachelor-aste on kuitenkin ns. perustutkintoja master-tason
suorittavat vain pidemmälle akateemisesti suuntautuneet opiskelijat. Mielestämme Suomessa pitäisi siirtyä käytäntöön, jossa opiskelijavalinnassa saadaan opinto-oikeus vain kandidaatin tutkintoon. Maisterivaiheeseen tulisi pyrkiä erikseen
niin, että jatko-opintopaikkoja olisi selvästi vähemmän kuin kandidaattiohjelmassa.
Puoluehallitus muistuttaa, että myös etsivän nuorisotyön edellytyksiä on parannettu. Parhaillaan
eduskunnan käsittelyssä olevan nuorisolain muutoksen tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa ohjaus- ja tukipalvelut. Lisäksi laissa säädetään etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen
tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten
palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään
hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Näin voimme varmistua siitä, että jokainen nuori pääsee
tarvitsemiensa palveluiden piiriin.
Mielestämme muutos toisi helpotusta useaan ongelmaan, joista tärkeimpänä voitaneen pitää valmistumisen nopeutumista ja näin työurien pidentymistä. Pidämme myös todennäköisenä, että
opintojen keskeyttäminen vähentyisi, kun valmistuminen olisi opintojen alusta lähtien lähempänä.
Lisäksi välttyisimme toivottavasti edes osittain ns.
ylikouluttautumisen kierteeltä, jossa työelämän
epärealististen tapaedellytysten takia yhä useampi kolmekymppinen on pian tuplamaisteri.
Kansantaloustieteellisten hyötyjen lisäksi väitämme, että muutoksella olisi myös koulutuksellinen
lisäarvo. Suomessa itsessään hieno arvo kaikkien oikeudesta koulutukseen on alkanut osittain
kääntyä itseään vastaan. Peruskoulutuksesta tuttu, ns. tasapäistämisen kulttuuri on hiljalleen siirtynyt myös yliopistoon. Nyt surullinen tosiasia
on, että monilla tieteenaloilla vastavalmistunut
maisteri ei kykene edes lukemaan oman alansa
huippututkimusta, puhumattakaan sellaisen tekemisestä. Mikäli maisteriohjelmaan olisi karsinta, voitaisiin varmistaa opiskelijoiden riittävä
osaaminen ja motivaatio, jolloin opetus voisi olla nykyistä vaativampaa ja palkitsevampaa niin
opiskelijoille kuin opettajillekin. Tällöin maiste-
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro
108 ja 109 johdosta.
147
Puoluekokous 2010 sisus.indd 147
28.5.2010 15:24:54
riohjelmat voisivat paremmin vastata yhteiskunnan niille asettamiin odotuksiin, joiden täyttämistä T&K ja innovaatiosuomi tulevaisuudessa
kipeästi kaipaavat.
teen tekijät ovat huolissaan myös opintojen keskeytymisestä sekä ylikouluttautumisesta eli ns.
tuplatutkinnoista.
Korkeakoulukenttä on käynyt mittavan uudistuksen läpi kuluneen 15 vuoden aikana. Ammattikorkeakoulujärjestelmän luonti, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, Bolognan prosessin
myötä kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtyminen ja yliopistolain uudistus ovat myllertäneet suomalaista korkeakoulutusta. Muutokset
ovat lähteneet tarpeesta nykyaikaistaa korkeakoulutusta, mutta myös tukea liikkuvuutta esimerkiksi Euroopan sisällä. Bolognan prosessin
mukainen kaksiportainen tutkintojärjestelmän
vaikuttavuus ja uudistuksessa onnistuminen arvioidaan kuluvana vuonna.
Samaa kaksiportaista mallia voitaisiin mielestämme soveltaa myös toisen asteen ammattikoulutukseen. Kun kaksivuotisesta ammattikoulusta
siirryttiin nykyiseen kolmen vuoden malliin, lisättiin opintojen teoriapitoisuutta ja näin mahdollistettiin myös joustava jatkokouluttaminen. Samalla kuitenkin hidastettiin niiden nuorten valmistumista, jotka yksinkertaisesti halusivat itselleen
tietyn ammatin. Lisäksi nostettiin keskeyttämisvaaraa juuri heidän osaltaan, joiden valmistuminen muutenkin oli pahimman riskin alla, käytännöntekijöiden, joille kaikki koulussa istuminen on
pakkopullaa.
Kokoomuksen tavoitteena on suomalaisen osaamis- ja sivistystason nostaminen myös akateemisen koulutuksen keinoin. Koulutustason nostaminen parantaa koko kansakuntamme sivistystasoa, mutta tuo myös kilpailukykyä pienelle maalle.
Sivistys on itseisarvo, ja kilpailukyky hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen elinehto. Suomella
ei ole varaa jättää kouluttamatta parhaalla mahdollisella tavalla yhtäkään opintoihin kykenevää,
lahjakasta ja motivoitunutta ihmistä. Lisäksi puoluehallitus näkee edelleen tarpeellisena profiloida
korkeakouluja työelämälähtöiseen ammattikorkeakoulutukseen sekä tieteeseen, tutkimukseen ja
kriittistä ajattelua kehittävään akateemiseen koulutukseen. Koulutuslinjojen erilaisuus on koko
duaalimallin perusta. Opintoihin mielivällä on aina vapaus valita itselleen sopiva koulutuslinja sen
sijaan, että tutkinnot tasapäistettäisiin.
Helsingin Kokoomuksen Nuoret katsovatkin, että ammattikoulutuksen tulisi tulevaisuudessa olla
kaksiosainen. Ensin kaksi vuotta käytäntöä ja vain
kiinteästi ammattiin liittyvää teoriaa, jonka jälkeen opiskelija saisi ammattipätevyyden. Tämän
jälkeen kolmas yleissivistävä ja teoriapainotteinen
vuosi, joka antaisi mahdollisuuden jatko-opiskeluihin. Nykyiset sisällöt säilyisivät siis koulutuksessa, mutta vain toisin ryhmiteltyinä. Lisäksi
ehdotamme, että tulevaisuudessa kolmas opintovuosi olisi opiskelijalle vapaaehtoinen, mutta kaikille halukkaille mahdollinen. Kolmannen
vuoden opinnot voisi myös halutessaan palata viimeistelemään myöhemmin, esimerkiksi muutaman vuoden työskentelyn jälkeen.
Näihin seikkoihin vedoten Helsingin Kokoomuksen
Nuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja
kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää
Aloitteentekijät ovat huolissaan myös ammatillisen koulutuksen pituudesta ja suomalaisten
nuorten kyvykkyydestä suorittaa tutkintoa. Ratkaisuksi aloitteentekijät esittävät koulutuksen
karsimista.
- edistämään yliopistokoulutuksen aitoa kaksiportaisuutta ja kandidaatin tutkinnon yhteiskunnallista asemaa mm. ajamalla erillisen karsinnan
käyttöönottoa useimpiin maisterikoulutusohjelmiin, sekä
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kasvattaminen jatko-opintokelpoisuuden antavaksi oli
selkeä keino ns. koulutuksellisten umpiperien
ja koulutuksellisten urapolkujen poistamiseksi.
Nähtiin, että nuorella, peruskoulun päättäneellä
henkilöllä tulee olla mahdollisuudet jatkaa opinnoissa eteenpäin, vaikka valitsisikin ammatillisen
koulutuksen. Näin ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta myös parannettiin. Edelleen kokoomuslaisten opetusministerien Sarkomaan ja
Virkkusen johdolla on reippaasti nostettu ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamäärää, jotta työmarkkinoiden tarpeisiin voitaisiin vastata.
Suomeen on haluttu siis lisää osaamista, ei vähemmän.
- selvittämään ja sekä eteenpäin viemään aloitteessa kuvatun kaltaisen kaksiportaisen koulutuksen
käyttöönottoa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.
Puoluehallitus:
Aloitteentekijät ovat huolissaan akateemisen koulutuksen antamasta työelämäkelpoisuudesta. Tekijät näkevät, että tiede- ja taidekorkeakoulutuksen maisterivaihe ei sinänsä anna valtaosissa yliopistollisia koulutusohjelmia työelämään
suuntaavia taitoja ja tietoja. Ratkaisuksi aloitteentekijät ehdottavat koulutuksen karsimista. Aloit-
148
Puoluekokous 2010 sisus.indd 148
28.5.2010 15:24:54
Turun Kokoomuksen Nuoret on ilahtunut kehityksestä, jota korkeakoulusektorilla on tapahtunut. Katsomme kuitenkin että nyt suunnitellut
toimenpiteet eivät ole riittäviä vaan korkeakouluverkkoa tulisi edelleen kehittää. Opetuksen keskittäminen suurempiin yksiköihin parantaa opetuksen laatua ja vapauttaa resursseja perusopetukseen sekä tutkimukseen. Pelkkä hallinnollinen
yhdistyminen korkeakoulukentällä ei ole riittävää. Samalla voitaisiin tarkastella mitä opetetaan,
missä opetetaan, miten opetetaan ja kuinka paljon, jotta osaajia saataisiin aloille joille heitä tarvitaan ja kortistoon valmistuminen vähenisi.
Puoluehallitus näkee, että omaksumis- ja oppimisongelmat eivät ratkea oppimista, opetusta ja
opintoja vähentämällä. Ongelman ydin on silloin koulutuksen sisällössä, jolloin tutkintojen
rakenteen sijasta tarkasteluun tulisi siirtää erityisesti koulutuksenantajien pedagogiset valmiudet. Ongelmien ratkaisu palaamalla takaisin kaksivuotiseen ammattikouluun olisi lyhytnäköistä
ja palauttaisi vanhan järjestelmän ongelmat ns.
umpiperistä uudelleen ratkaistaviksi. Vastaavasti yliopistotutkintojen lyhentäminen vaarantaisi
kilpailukykymme rakentamisen.
Opintoaikojen vauhdittamiseksi ja työurien pidentämiseksi myös uran alkupäässä on esitetty
Kokoomuksessa toimenpiteitä. Ylioppilastutkintoa voitaisiin uudistaa vauhdittamalla uusien ylioppilaiden siirtymistä korkea-asteen opintoihin.
Opintotukijärjestelmää tulisi uudistaa siten, että
se mahdollistaisi opintorahapainotteisen opiskelun kandidaatin tutkintoon saakka. Kokoomuksen keinovalikoimaan ei ole kuulunut koulutustason alentaminen – päinvastoin.
Suurempien yliopistojen filiaaleissa tai pienemmissä korkeakouluissa annettavan opetuksen ja
tutkimuksen laatu eivät aina yllä suurempien yksiköiden tasolle, eikä opiskelijoilla ole samanlaisia
mahdollisuuksia koota poikkitieteellisiä tai monitieteellisiä opintokokonaisuuksia.
Ymmärrämme huolen alueilla, joilla korkeakouluopetus tulisi loppumaan. Luotamme kuitenkin
että suuremmilla, laadukkaammilla ja taloudellisesti vahvemmilla yksiköillä on mahdollisuus tarjota yhteistyötä entistä laajemman alueen elinkeinoelämälle.
Puoluehallitus katsoo, että aloitteentekijöiden
ehdotus opiskeluoikeuden rajaamisesta vain kandidaatin tasoiseen koulutukseen ja toisen asteen
ammatillisen koulutuksen palauttaminen takaisin
kaksivuotiseksi heikentäisi kansallista tavoitetta
koulutustason nostamisesta ja vaarantaa Suomen
kansainvälistä kilpailukykyä tulevaisuudessa. Tähän yhdelläkään tulevaisuuden veronmaksajalla
ja hyvinvointiyhteiskunnan ystävällä ei ole varaa.
Sivistys ja osaaminen kunniaan!
Suunnittelutyö korkeakouluverkon kehittämisestä kohti vielä suurempia, monitieteellisiä ja omiin
strategisiin painopistealueisiinsa tukeutuvia korkeakouluja voitaisiin aloittaa seuraavalla hallituskaudella ja toteuttaa 2020 luvulla. Yksiköiden
supistuksista huolimatta pitäisi pitää huolta riittävän suurista aloituspaikkamääristä ja alueellisesta saatavuudesta, jotta EU:n asettamat tavoitteet väestön korkeakoulutuksen määrästä voitaisiin turvata.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
Turun Kokoomuksen Nuoret esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa
puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja
ministeriryhmiä jatkamaan korkeakouluverkon
kehittämistä kohti suurempia ja laadukkaampia
yksiköitä.
Aloite nro 111
Turun Kokoomuksen Nuoret ry
KORKEAKOULUVERKON KEHITTÄMINEN
Opetusministeriössä aloitettiin vuonna 2008 korkeakoulujen rakenteellisten uudistusten suuntaviivojen valmistelu, joka tähtää alueellisesti ja
aloittain vaikuttavaan sekä laadukkaaseen korkeakouluverkkoon. Tavoitteena on, että korkeakouluja ja yksiköitä on vuonna 2012 nykyistä vähemmän ja ne ovat taloudellisesti vahvempia ja
niillä on entistä paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön. Nykyistä suuremmat yksiköt parantavat
kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä, vahvistavat monitieteisyyttä ja laajentavat opiskelijoiden
valintamahdollisuuksia. Yliopistoja on enintään
15 ja ammattikorkeakouluja 18. Tämän verkon
sisällä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on
4-5 strategista liittoumaa.
Aloite nro 112
Kokoomuksen
Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
KORKEAKOULUJEN MÄÄRÄÄ JA
ALOITUSPAIKKOJA KARSITTAVA
Korkeakoulujen toimipisteverkoston on vastattava suomalaisen sivistysyhteiskunnan tarpeita
painottuen kehittyviin ja kasvaviin alueisiin. Korkeakouluja tulee yhdistää ja toimipisteiden määrää tulee karsia. Nykyisellään Suomessa on liikaa
149
Puoluekokous 2010 sisus.indd 149
28.5.2010 15:24:54
korkeakouluja ja toimipisteitä, jotta ne kaikki voisivat tuottaa laadukasta koulutusta. Opetusministeriön on luotava kriteerit elinvoimaisista korkeakouluista ja korkeakouluyksiköistä. Kriteerien
tulee perustua ennen kaikkea opintojen läpäisyyn
sekä koulutuksen, tutkimus- ja kehitystoiminnan
laatuun, mutta myös määrään. Lisäksi kriteerien tulee ottaa huomioon valmistuneiden työllistyminen alueelle. Korkeakoulujen on erikoistuttava säilyttääkseen kilpailukykynsä ja laadukkaan
koulutuksen.
läpäisyaste, tutkintojen suorittamiseen käytetty
aika, tieteellinen julkaisutoiminta, resurssien tehokas käyttö sekä tutkinnon suorittaneiden työllistyminen.
Kehityksen seurauksena esimerkiksi yliopistojen määrä on vähentynyt 20:stä 16:een. Lisäksi yliopistot ovat uudistaneet tiedekuntarakenteitaan ja korkeakoulut ovat karsineet heikoiten
menestyneitä toimipisteitään. Hallitus jatkaa korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä edelleen
vuonna 2010 siten, että tutkimus- ja innovaationeuvosto tarkastelee koko innovaatiojärjestelmän
rakenteita, ml. korkeakoulut ja sektoritutkimuslaitokset, vielä syksyn aikana.
Suomessa korkeakoulutetaan liian suuri osa ikäluokasta työelämän tarpeisiin nähden. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on karsittava ja niiden
on vastattava paremmin työelämän todellista tarvetta. Lisäksi tutkinnon sisältöjä on tarkistettava
erityisesti niillä aloilla, joilla on päällekkäistä koulutusta ja ylitarjontaa. Tällaisia aloja ovat muun
muassa kaupalliset ja tekniikan alat. Ikäluokkien
pienetessä korkeakoulutettujen määrä suhteessa
ikäluokan kokoon tulee kasvamaan entisestään,
ellei aloituspaikkoja karsita tuntuvasti.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteet nro 111 – 112.
Aloite nro 113
Vaasan Kampusporvarit ry
UUTTA PUHTIA
YLIOPISTOJEN RAHOITUKSEEN
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta
ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että korkeakoulujen määrää karsitaan
asetettujen kriteerien pohjalta sekä korkeakoulujen
aloituspaikkoja vähennetään vastaamaan työelämän todellisia tarpeita.
Tuloverolain mukaan yhteisöt saavat vähentää
tuloistaan vähintään 850 euron ja enintään 250
000 euron suuruisen rahalahjoituksen yliopistolle
tai korkeakoululle. Vähennysoikeus on myönnetty väliaikaisesti myös luonnollisille henkilöille ja
kuolinpesille vuoden 2010 loppuun asti. Vähennysoikeudella on haluttu tukea yliopistojen käynnissä olevia varainkeruuhankkeita. Hallitus on luvannut valtion osallistuvan yliopistojen pääomittamiseen 2,5-kertaisesti niiden vuoden loppuun
mennessä keräämien lahjoitusten verran.
Puoluehallitus (aloitteet nro 111 – 112):
Aloitteissa ehdotetaan, että eduskunta- ja ministeriryhmät jatkaisivat korkeakouluverkon kehittämistä siten, että korkeakouluja kootaan laadultaan ja kooltaan vahvemmiksi yksiköiksi sekä
aloituspaikkoja karsitaan vastaamaan paremmin
työelämän määrällisiä tarpeita.
Yliopistot voivat käyttää valtion perusrahoituksen
lisäksi pääomatuottojaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Yliopistojen rahoituksen
vahvistaminen on tärkeänä kansallinen hanke, johon osallistumiselle ei pidä asettaa takarajaa.Yliopistojen mahdollisuus kerätä monipuolista rahoitusta on turvattava myös nyt käynnissä olevan
alkupääomituskierroksen jälkeen.
Puoluehallitus pitää aloitteita hyvin perusteltuina. Opetusministeri Sari Sarkomaan aloittaman
ja ministeri Henna Virkkusen jatkaman korkeakoulu-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on alueellisesti vahvemman ja vaikuttavamman korkeakouluverkon saavuttaminen sekä korkeakoulujen
parempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kyky
reagoida toimintaympäristön ja työelämän muuttuviin tarpeisiin.
Monet suomalaiset tukisivat mielellään suomalaisen tieteen ja taiteen menestystä. 850 euron
alaraja vähennyskelpoisuudelle on kuitenkin tarpeettoman korkea. Vastaavasti keinotekoinen 250
000 euron yläraja asettaa tarpeettoman esteen
merkittäville panostuksille, jotka mahdollistavat
investoinnit korkealaatuiseen tutkimus- ja opetusinfrastruktuuriin sekä huipputason tutkijoiden ja opettajien täysipainoisen omistautumisen
työlleen.
Maaliskuussa 2008 sivistyspoliittinen ministeriryhmä hyväksyi ns. ”Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008 –
2011” -linjauksen, jonka mukaan korkeakoulujen
ja niiden toimipisteiden määrä vähenee. Tavoitteena on tiivistää korkeakouluverkkoa siten, että
opetuksen ja tutkimuksen laatu paranee. Kriteereinä ovat mm. korkeakoulujen vetovoimaisuus,
150
Puoluekokous 2010 sisus.indd 150
28.5.2010 15:24:54
Yliopistoille on varmistettava oikeus tarjota yksityishenkilöille houkutteleva mahdollisuus tukea suomalaista tiedettä, taidetta ja koulutusta.
Vaasan Kampusporvarit esittävät tuloverolakia
muutettavaksi siten, että luonnollisille henkilöille väliaikaisesti myönnetty oikeus vähentää verotuksessa yliopistoille ja korkeakouluille osoitetut
rahalahjoitukset vakinaistetaan. Lisäksi verovähennysoikeutta on laajennettava siten, että sen
alaraja lasketaan korkeintaan 500 euroon ja yläraja nostetaan vähintään 500 000 euroon.
tuva muuttaminen ei lähivuosina ole tarkoituksenmukaista.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Aloite nro 114
Kokoomuksen
Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous
velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että yhteisöjen yliopistoille antamien lahjoitusten tuloverolain mukaisen
vähennysoikeuden alarajaa lasketaan korkeintaan
500 euroon ja ylärajaa nostetaan vähintään 500
000 euroon, sekä siten, että vastaava vähennysoikeus ulotetaan koskemaan pysyvästi myös luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä.
OPINTOTUEN TULORAJAT
UUDISTETTAVA KANNUSTAVAMMAKSI
Tämänhetkinen opintotukijärjestelmä on opiskelijalle epäkannustava. Edellinen uudistus opintotuen tulorajoista tuli voimaan vuoden 2008 alusta. Tuolloin esimerkiksi tavanomaisen yhdeksän
kuukauden opintotuet lukuvuodessa saavan opiskelijan vapaantulonraja kohosi 11 850 euroon
vuodessa. Tulorajojen uudistaminen kohtuullisti opiskelijoiden mahdollisuuksia ansaita palkkatyöllä, mutta ei poistanut kannustavuuden ongelmaa. Nykyisessä mallissa opintotuet peritään
takaisin mikäli ansaitut tulot ylittävät tulorajat,
vaikka opintopisteet täyttyisivät vaatimusten mukaan. Järjestelmä ei kannusta tehokkaaseen opiskeluun.
Puoluehallitus:
Hallituksen toteuttaman yliopistouudistuksen tavoitteena on turvata uusimuotoisille yliopistoille vakaa taloudellinen asema ja laajentaa niiden
rahoituspohjaa, vaikkakin valtion turvaa perusrahoituksen yliopistojen toimintaan jatkossakin.
Yliopistot keräävät parhaillaan lahjoituksia pääomaansa ja valtio on sitoutunut panostamaan
2,5-kertaisesti yliopistojen keräämän summan
yliopistojen pääomittamiseen.
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry:n
vaatimus on, että vapaatulo määräytyisi suoritettujen opintopisteiden mukaan. Jokaista opintopistettä kohti, opiskelija saisi ansaita esimerkiksi
250 euroa ilman, että hänen oikeuttaan opintotukeen evättäisiin. Edelleen opintotuen myöntäminen ja maksaminen edellyttäisivät vähintään
4,8 opintopisteen suorittamista nostettua tukikuukautta kohti, mikä tarkoittaisi 1 200 euron
vapaata tuloa opintotuen lisäksi. Opintojaan suositusajassa suorittavalle opiskelijalle (60 op/lukuvuosi) tämä tarkoittasi opiskelijalle mahdollisuutta ansaita 15 000 euroa opintotuen lisäksi.
Yrityksiä, yhteisöjä ja kansalaisia on haluttu kannustaa lahjoituksiin verovähennysoikeuksia parantamalla. Tieteelle tehtävien yrityslahjoitusten
verovapautta kasvatettiin merkittävästi vuoden
2008 alusta. Nyt yläraja on 250 000 euroa aiemman 25 000 euron sijaan. Yksityishenkilöillä on
vuosia 2009 – 2010 koskeva määräaikainen oikeus vähentää yliopistoille tekemänsä 850 - 250
000 euron lahjoitukset verotuksessa.
Monissa maissa, kuten Isossa-Britanniassa, suurimmat lahjoituksista kertyvät varat tulevat yliopistoille entisten opiskelijoiden eli nykyisten
alumnien lahjoittamista pienistä, mutta lukumääräisesti useilta alumneilta tulevista yksittäisistä lahjoituksista. Jotta Suomessakin tällainen
toimintakulttuuri kehittyisi, yksityishenkilöiden
tieteelle tekemien lahjoitusten verovähennysoikeudesta pitäisi tehdä pysyvä. Yksityishenkilöiden pysyvä lahjoitusvähennysoikeus kannustaisi
etenkin alumneja tukemaan omia yliopistojaan,
tiedettä ja tutkimusta pitkäjänteisesti. Tulevina
vuosina kaikkia eri verotuksessa tehtäviä vähennyksiä tullaan varmasti tarkastelemaan kriittisesti. Julkisen talouden kestävyys edellyttää, että jatkossa veropohjamme on mahdollisimman laaja.
Tämän vuoksi lahjoitusvähennyksen rajojen tun-
Edellä esitelty järjestelmä kannustaisi samalla
opiskeluun, mutta ei rankaisisi työn tekemistä.
Nykyinen malli on epäoikeudenmukainen niille, jotka sekä opiskelevat että työskentelevät ahkerasti. Olemalla ahkerampi opinnoissa avautuisi
samalla myös mahdollisuus ansaita enemmän.
Edellä esitetyillä perusteilla Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että hyväksyessään
tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan
siten, että vapaantulonrajat sidotaan suoritettuihin
opintopisteisiin. Opintotukijärjestelmää on uudistettava nopeampiin valmistumisaikoihin kannustavaksi mahdollistaen samalla ansiotyö ilman kaikkien etuuksien menettämistä.
151
Puoluekokous 2010 sisus.indd 151
28.5.2010 15:24:55
Puoluehallitus:
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää
aloitteeseen opintotuen tulorajojen uudistamista
kannustavammaksi niin, että tulorajat sidottaisiin
opintopisteisiin.
Kokoomuksen mielestä olisi perusteltua edelleen
korottaa opiskelijan tulorajoja 20 % ja sitoa tulorajojen kehitys ansiotasoindeksiin.
Opiskelija kohentaa usein toimeentuloaan ansiotuloilla, ja oman alan töiden tekeminen varsinkin opiskelujen loppuvaiheessa tukee opiskelualan tuntemuksen syventymistä ja työllistymistä
valmistumisen jälkeen.
Opintotukijärjestelmän uudistaminen on sinivihreän hallituksen työlistalla. Opintotukijärjestelmää on sen perustamisesta lähtien uudistettu palasissa, ja kokonaisnäkemys järjestelmästä
on hämärtynyt. Nykyjärjestelmä ei vastaa enää
2000-luvun tarpeita opintotuelle.
Rajojen korottamisen lisäksi tulorajojen seurannan järjestelmää tulisi yksinkertaistaa ja saattaa
paremmin ajan tasalle. Puoluehallituksen mielestä olisi ennen kaikkea mietittävä keinoja siihen,
miten opiskelijan olisi helpompi seurata tulorajojensa lähestymistä entistä reaaliaikaisemmin. Nykyinen käytäntö, jossa tulot perustuvat edellisen
vuoden tuloihin aiheuttaa huomattavan suuren
määrä maksujen takaisinperintää ja näin hallinnollisia kustannuksia.
Hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2009 sovittiin, että opintotukijärjestelmä uudistetaan rakenteellisesti niin, että se kannustaa päätoimiseen
opiskeluun. Työryhmä jätti omat ehdotuksensa
opintotuesta vastaavalle kulttuuriministeri Stefan
Wallinille joulukuussa 2009, mikä jälkeen ehdotuksesta järjestettiin laaja lausuntokierros.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
Kokoomus katsoi omassa lausunnossaan opintotuen rakenteellisesta kehittämisestä, että tehtävänannosta huolimatta on työryhmä keskittynyt
pääasiallisesti listaamaan yksittäisiä toimenpiteitä. Ne ovat sinällään tärkeitä ja oikeansuuntaisia ja parantavat mm. opintotuen tasoa. Mutta
kokoomuksen näkemyksen mukaan ne vastaavat
kuitenkin varsin heikosti itse annettuun tehtävänantoon, jonka tavoite on yksiselitteinen.
Aloite nro 115
Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry
OPINTOTUEN TAKAISINPERINNÄN
KORON KOHTUULLISTAMINEN
Kokoomus esitti jo vuonna 2003 oman opintotukimallinsa. Siinä parannetaan opiskelijan toimeentuloa ja kannustetaan etenemään opinnoissa. Kokoomus on esittänyt, että tämä jo 2003
esitelty malli pilotoidaan määräaikaisesti ensivaiheessa yliopisto-opiskelijoilla siten, että vaihtoehtoinen malli on rinnakkainen nykyjärjestelmään
nähden ja opiskelijat saavat valita kumman järjestelmän ottavat käyttöönsä.
Opiskelijan oikeusturvan parantamisessa pienetkin askelet ovat tärkeitä. Opiskelijoiden toimeentulon parantaminen on opiskelijaliikkeen pitkäaikainen tavoite, jossa on tällä hallituskaudella
otettu askelia eteenpäin. Opiskelijoille maksetaan
opintotukea tietyin tarkoin ehdoin. Tuki koostuu
opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Tuen saamiseksi opintojen on
edistyttävä riittävissä määrin eikä opiskelijan tulot saa kasvaa liian suuriksi.
Puoluehallitus pitää perusteltuna sitä, että opintotuen yhtenä myöntämisperusteena on edelleen
taloudellisen tuen tarve ja näin ollen on perusteltua, että omat tulot vaikuttavat opintotukeen.
Toimeentulojärjestelmät on syytä pitää yksinkertaisina, jotta ne koetaan oikeudenmukaisiksi eikä aloitteessa tehty ehdotus selkiytä nykyjärjestelmää. Siten ei ole perusteltua siirtyä aloitteessa
esitettyyn käytäntöön.
Epäkohta on kohtuuttoman suuri rangaistuskorko perittäessä takaisin tulorajan asettamaa määrää ylittävää opintotukea. Tulorajojen ylittymisen
tai opiskelujen etenemättömyyden vuoksi takaisinperittävän opintotuen korko on 15 prosenttia.
Velallisen viivästyskorko on tällä hetkellä yleisesti kahdeksan prosentin tasolla. On kohtuutonta,
että velallisten viivästyskorko on matalampi kuin
takaisinperinnän rangaistuskorko.
Opiskelijalla voi olla tuloja 660 euroa jokaista
kuukautta kohti, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää sekä 1 970 euroa jokaista kuukautta kohti, jolta hän ei ole saanut opintorahaa
tai asumislisää. Tulorajoja nostettiin 30 % sinivihreän hallituksen toimesta vuonna 2008. Korotuksen vaikutus näkyi heti. Vuonna 2008 yli 28
000 opiskelijaa ansaitsi liikaa, mikä oli 40 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Vapaaehtoisella tukien palauttamisella kyseinen
rangaistuskorko vältetään. Tosin vapaaehtoinen
takaisinmaksu suoritetaan ennen edellisen vuoden verotuksen vahvistamista. Tämä vaikeuttaa
etenkin pätkätöitä tai projekteja tekeviä arvioimaan vuoden tuloja ja mahdollisesti palauttamaan oikean tukimäärän takaisin.
152
Puoluekokous 2010 sisus.indd 152
28.5.2010 15:24:55
Edellä mainituin perustein Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta
sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää
toimimaan opintotuen takaisinperinnän koron kohtuullistamiseksi.
Kokoomuksen mielestä olisi perusteluta edelleen
korottaa opiskelijan tulorajoja 20 % ja sitoa tulorajojen kehitys ansiotasoindeksiin.
Opiskelija kohentaa usein toimeentuloaan ansiotuloilla, ja oman alan töiden tekeminen varsinkin opiskelujen loppuvaiheessa tukee opiskelualan tuntemuksen syventymistä ja työllistymistä
valmistumisen jälkeen.
Puoluehallitus:
Pohjanmaan Kokoomusnuoret esittävät aloitteeseen opintotuen takaisinperinnän koron kohtuullistamista. Aloitteessa kiinnitetään huomiota siihen, että velallisen viivästyskorko on yleisesti 8 %
ja että opintotuen vapaaehtoinen takaisinmaksu
on suoritettava ennen edellisen vuoden verotuksen vahvistamista.
Rajojen korottamisen lisäksi tulorajojen seurannan järjestelmää tulisi yksinkertaistaa ja saattaa
paremmin ajan tasalle. Puoluehallituksen mielestä olisi ennen kaikkea mietittävä keinoja siihen,
miten opiskelijan olisi helpompi seurata tulorajojensa lähestymistä entistä reaaliaikaisemmin. Nykyinen käytäntö, jossa tulot perustuvat edellisen
vuoden tuloihin aiheuttaa huomattavan suuren
määrä maksujen takaisinperintää ja näin hallinnollisia kustannuksia.
Opintotukilain (65/1994) mukaisen opintotuen yhtenä myöntämisperusteena on taloudellisen tuen tarve, jota harkittaessa otetaan huomioon opiskelijan omat tulot. Opiskelijalla voi olla
tuloja 660 euroa jokaista kuukautta kohti, jolta
hän on saanut opintorahaa tai asumislisää sekä 1
970 euroa jokaista kuukautta kohti, jolta hän ei
ole saanut opintorahaa tai asumislisää. Tulorajoja nostettiin 30 % sinivihreän hallituksen toimesta vuonna 2008. Korotuksen vaikutus näkyi
heti. Vuonna 2008 yli 28 000 opiskelijaa ansaitsi liikaa, mikä oli 40 prosenttia vähemmän kuin
vuotta aiemmin.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Aloite nro 116
Opiskelevat Porvarit Helia ry
SUOMEEN TÖIHIN JÄÄVIEN EU/ETAMAIDEN ULKOPUOLISTEN OPISKELIJOIDEN
LUKUKAUSIMAKSUT PALAUTETTAVA
VEROHELPOTUKSIN
Tulorajojen perusteella määritellään kalenterivuodelle niin sanottu vapaa tulo, jonka opiskelija voi ansaita menettämättä tukeaan. Opiskelijan omia tuloja ei tarkisteta tukea myönnettäessä, vaan opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, että
vuositulo ei ylitä vapaan tulon rajaa.
Tulevaisuudessa Suomeen tarvitaan yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa korjaamaan
heikkenevää huoltosuhdettamme sekä parempaa
integrointia Suomeen muuttaville. Uuden asetuksen mukaan korkeakouluilla on mahdollisuus
periä lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.
Jos omat tulot ylittävät sallitun vuositulorajan
eikä opiskelija ole vapaaehtoisesti palauttanut
tukea, liikaa maksettu opintoraha ja asumislisä
peritään takaisin verotuksen valmistuttua suoritettavan vuositulovalvonnan yhteydessä. Opintotukilain yhteydessä on määritelty, että opintotuen määrää korotetaan tällöin 15 prosenttia. Kyseessä on kertaluonteinen korotus eikä summalle
kerry missään tilanteessa muuta korkoa. Takaisinperinnän yhteydessä opiskelija voi sopia Kelan kanssa pitkäaikaisistakin maksujärjestelyistä,
eikä tällöinkään siis summalle tule muuta korkoa kuin tuo 15 %. Saatavan määrä ei myöskään
kasva mahdollisen muutoksenhaku prosessin aikana.
Suomessa opiskellut on uutta tulokasta enemmän
integroitunut jo valmiiksi suomalaiseen kieleen ja
kulttuuriin. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta
on tarkoituksenmukaista, että valmistuneita kannustetaan jäämään töihin Suomeen.Yksi kannustin Suomeen töihin jäämiselle on palauttaa lukukausimaksut verohelpotuksin.
Edellä olevan perusteella Opiskelevat porvarit Helia ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen
puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomeen töihin jäävien EU/ETA-maiden
ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut palautetaan verohelpotuksin.
Takaisinperinnän kulut on haluttu lainsäätäjän taholta pitää korkeina, jotta opiskelija osaltaan seuraisi tarkkaan omia tulojaan ja palauttaisi liikaa maksetun opintotuen vapaaehtoisesti.
15 prosentin korotus on kuitenkin kaikkinensa
melko korkea.
Puoluehallitus:
Uuden yliopistolain tarkoituksena on kehittää
153
Puoluekokous 2010 sisus.indd 153
28.5.2010 15:24:55
Aloitteen tekijät kuitenkin kiinnittävät huomiota siihen, että pääasiallinen lukemisto tieteentekijöille on oman alan tieteellisten aikakausjulkaisujen artikkelit.
suomalaisten yliopistojen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta opetuksen ja tutkimuksen laatua
ja vaikuttavuutta parantamalla. Korkealaatuinen
koulutus on globaalisti kysyttyä. Myös Suomen
on mahdollista tarjota koulutusta ulkomaalaisille
tutkinto-opiskelijoille ja houkutella opiskelijoita
jäämään valmistumisen jälkeen töihin Suomeen
ja edistämään suomalaista yhteiskuntaa veronmaksajina. Samalla kun meidän on pystyttävä pitämään kiinni omista osaajistamme, on meidän
myös houkuteltava Suomeen kansainvälisiä kykyjä.
Tämän vuoksi aloitteen tekijöillä on tullut mieleen, että mahdollinen yhdistelmä tohtorinväitöskirjalle ja tohtorinväitökseen liittyvään artikkelimäärä olisi kohtuullinen ratkaisu ongelmalle.
Tosiasia on, että pelkkä tohtorinväitöskirja ei ole
ainut edellytys haettaessa ulkomaisia ja kotimaisia akateemisia työtehtäviä.
Uuteen yliopistolakiin sisällytettiin viisivuotinen
kokeilu, jolla suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat tarjota tutkintoon johtavaa
maksullista koulutusta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville yksittäisille opiskelijoille. Kokeilu mahdollistetaan ministeriön asetuksella yksittäisissä vieraskielisissä maisteriohjelmissa ja se
edellyttää toimivaa stipendijärjestelmää, jolla voidaan tukea lahjakkaita opiskelijoita. Kokeilun jälkeen arvioidaan saatujen tulosten pohjalta, mihin
suuntaan uudistusta tulee viedä.
Tämän vuoksi aloitteen tekijöille on tullut mieleen, että tutkijoiden liikkuvuuden edistämiseksi
tohtorinväitökseen liittyvät tieteelliset artikkelit
edistäisivät suomalaisten tohtorien liikkuvuutta
kansainvälissä tehtävissä.
Aloitteen tekijöille on tullut mieleen mahdollisuus, että pelkkä tohtorienväitösten määrän seuraaminen voi johtaa ns. tohtoritehtailuun. Tosiasiassa ns. tohtoritehtailu on alasta ja akateemisesta tutkimus- ja oppilaitoksesta riippuva ilmiö,
ja tätä ei voi yleistää kaikkiin akateemisiin tutkimus- ja oppilaitoksiin.
Puoluehallitus näkee, että aloitteessa esitettyä
lukukausimaksujen verovähennysoikeutta myöhemmässä tuloverotuksessa on viisainta tarkastella koko kokeilun arviointityön yhteydessä. Tällöin käytössä on se kaikki kokemus ja tieto, jota nyt käynnistetyllä kokeilulla saavutetaan. Kun
mahdolliset muutokset yliopistolakiin, ammattikorkeakoululakiin ja tuloverolakiin tehdään vasta
kokeilun tulosten perusteella, on kokeilun jatkostakin mahdollista päättää puhtaammalta pohjalta
ja todelliset tarpeet huomioiden.
Ongelmaksi tässä yhdistelmässä voi tulla, että tavoitteeksi tulee julkaista mahdollisimman monta
artikkelia, mikä taas johtaa ns. artikkelitehtailun
ongelmaan. Tämäkin ongelma on todellinen, jolloin artikkelien laatu ei olekaan mittari vaan artikkelien määrä.
Tämän vuoksi aloitteen tekijöille on tullut mieleen, että ehkä voisi asettaa työryhmän/toimikunnan selvittämään, että miten tohtorinväitöksen ja
tohtorinväitöksiin liittyvien artikkelien yhdistelmälle luodaan selvät pelisäännöt.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Aloitteen tekijöiden mielestä Suomen tieteen taso on hyvä, ja jokainen hyvin tehty tieteellinen
väitöskirja edistää omalta osaltaan Suomen tiedettä. Toisaalta Suomen tieteen tason paras mittari on arvovaltaisissa aikakausjulkaisuissa julkaistut artikkelit, ja näiden artikkelien laatu.
Aloite nro 117
Tampereen Kokoomusteekkarit ry
TOHTORIN TUTKINNON LAATU
Suomessa koulutetaan runsaasti tohtoreita, ja
on esiintynyt arvostelua, että tohtoreita koulutetaan liikaa. Tämä on mahdollisesti tilanne, ja silloin tohtorimäärien vähentämisen tai lisäämisen
vuoksi on tehtävä omat toimenpiteensä.
Tämän vuoksi ehdotamme puoluekokoukselle seuraavaa:
1) Jäljellä olevalla vaalikaudelle 2007 – 2011 nimitettävä työryhmä tutkii eri alojen tohtorinväitösten määriin liittyvät ongelmat.
Aloitteen tekijöillä on kuitenkin tullut mieleen,
että mahdollisesti ongelma ei olekaan tohtorien
määrä, vaan pikemminkin tohtorienväitösten laatu. Suomessa on perinteenä, että tohtorinväitös
on yksi kirja, eli tohtorinväitös. Sinällään tähän ei
ole tarvetta tehdä muutoksia, ja perinne on arvokas edelleen.
2) Nimetty työryhmä tutkii, miten eri aloilla voidaan yhdistää tohtorinväitökseen liittyvien artikkelien julkaisu.
154
Puoluekokous 2010 sisus.indd 154
28.5.2010 15:24:55
3) Nimetty työryhmä tutkii, miten eri aloilla voidaan arvottaa joidenkin tieteellisten julkaisujen
taso ja määrä suhteessa tohtorinarvoon vaadittavalle väitöskirjalle.
Yksi korkeakoulu- ja tiedepolitiikan keskeisistä
teemoista kuluvalla rahoituskaudella 2010 - 2012
on tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittäminen nykyistä ennakoitavammaksi ja läpinäkyvämmäksi. Suomessa on paljon tutkimustyötä tekeviä suhteessa väestöpohjaan, mutta tohtoreiden
osuus tutkimustyötä tekevistä ei ole kansainvälisesti vertaillen korkea. Tavoitteenamme on lisätä
tutkijankoulutetun työvoiman osuutta tutkimustyötä tekevistä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä nykyisestä runsaasta 14 prosentista. Tätä
perustellaan osaamistason nostamisen ohella uudenlaisen osaamisen lisäämisellä.
Selvää on, että jokaiselle tieteenalalla ei voida
laatia samankaltaisia sääntöjä, joten tässä tulee nimetylle työryhmälle erilaisia lisäongelmia ratkaisun
esittämiseksi.
Puoluehallitus:
Aloitteen tekijät kiinnittävät huomion suomalaisen tieteen ja tutkimuksen tulevaisuuden kannalta erittäin keskeiseen tavoitteeseen, tohtorin tutkinnon laatuun. Tampereen Kokoomusteekkarit
esittävät erillisen työryhmän nimittämistä pohtimaan tohtorin tutkinnon laatua.
Suomalainen tutkijakoulujärjestelmää pidetään
eurooppalaisessa keskustelussa ainutlaatuisena.
Järjestelmä syntyi 1990-luvun puolivälissä vahvojen tutkimusryhmien ympärille ja on johtanut
näillä aloilla suunnitelmallisen, opiskelijan näkökulmasta aiempaa vetovoimaisempaan tutkijankoulutusväylään ensimmäisenä tutkijanuran vaiheena. Tutkijakouluja ei kuitenkaan ole kaikilla
aloilla ja nimenomaan opiskelijanäkökulmasta eri
alojen tulevaisuuden osaajat halutaan tutkijankoulutuksen seuraavassa vaiheessa tasavertaistaa.
Tavoitteena on, että yliopistot organisoivat toimintonsa entistä suunnitelmallisempaan ja vastuullisempaan tutkijankoulutukseen ja tarkastelevat jatko-opintopäätöksiä tehtäessä myös omia
resurssejaan sitoutua noin nelivuotiseen päätoimiseen jatkokoulutukseen ohjaus- ja muilla resursseilla. Tohtorin tutkinnon määrällisiä tavoitteita ei olla lähivuosina nostamassa.
Koulutuksen laadun vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla on ollut yksi kokoomuslaisten opetusministerien keskeisiä ohjenuoria. Kuluvalla
vaalikaudella hyväksytyn Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman yhdeksi viidestä painopistealueesta valittiin syksyllä 2007 koulutuksen laatu.
Tohtorin tutkintojen laatuun kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi kattaa myös tutkijakoulutuksen. Yliopistojen ja opetusministeriön
välisessä ohjausmenettelyssä on korostettu suunnitelmallisen tutkijankoulutuksen lisäämistä mm.
linjaamalla tutkijakoulujen hyviä käytänteitä, tavoitteena koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden
parantaminen.
Uusi yliopistolaki astui voimaan vuoden 2010
alusta ja se antoi yliopistoille lisää taloudellista ja
hallinnollista autonomiaa. Itsenäiset yliopistot tekevät ratkaisunsa tutkijankoulutuksesta itse, mutta opetusministeriö on ohjannut yliopistoja jatkoopiskelijoita valitessaan tarkastelemaan entistä
kriittisemmin paitsi hakijan, myös omat resurssinsa nelivuotisen päätoimisen opiskelun edistämiseksi. Opetusministeriö on myös korostanut,
että yliopistojen tutkijanurakehittämistoimia olisi perusteltua tarkastella yliopistojen välisessä yhteistyössä, että tutkijanuramallit eri yliopistoissa olisivat työntekijöiden kannalta verrannolliset.
Myös julkisten rahoittajien on helpompi seurata
yhtä tai muutamaa mallia 16 eri mallin sijaan.
Kuten aloitteessakin todetaan, tutkijakoulutuksen keskeisin osuus on väitöskirjatyö. Väitöskirjan laadun varmistus hoidetaan yliopistoittain ja
aloittain vaihtelevalla hyväksymisprosessilla, joka
sisältää aina tiedeyhteisön tekemän vertaisarvioinnin (nk. esitarkastus). Arvioinnin perusteella
väitöskirjan esitarkastajat suosittelevat väitöskirjalle painatuslupaa. Esitarkastettu, painatusluvan
saanut väitöskirja on yleensä käytännössä hyväksytty väitöstyö. Äärimmäisen harvoin väitöskirja hylätään esitarkastuksen jälkeen tai väitöstilaisuudessa. Väitöstilaisuus vaikuttaa lähinnä väitöskirjasta annettavaan arvosanaan.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Julkisuudessa usein näkee väitettävän, että väitöskirjojen taso on laskenut tohtoreiden määrän kasvaessa. Tästä ei ole tutkittua evidenssiä. Useimmat yliopistojen tiedekunnat ovat pitäneet väitöskirjavaatimuksensa samankaltaisina kuin ennen
tohtorimäärän kasvua. Yliopistot omilla ohjeillaan pitävät huolen väitöskirjojen tasosta.
155
Puoluekokous 2010 sisus.indd 155
28.5.2010 15:24:55
Kokoomuksen tulee olla suunnannäyttäjä siinä,
että ketään ei syrjitä sukupuolensa perusteella
vaan luottamustehtäviin valikoituu kyvykkäimmät henkilöt sukupuolesta riippumatta. Kokoomuksen tulee olla etujoukoissa liputtamassa sen
puolesta, että kumpikaan sukupuoli ei tarvitse
keinotekoisia kiintiöitä pärjätäkseen vaan molemmista sukupuolista löytyy yhtä lailla päteviä ihmisiä, jotka tulevat valituksi luottamustoimiinsa kykyjensä eikä sukupuolensa perusteella.
Aloite nro 118
Joensuun Opiskelevat Porvarit ry
SUKUPUOLIKIINTIÖT POISTETTAVA!
Joensuun Opiskelevat Porvarit (JOPO) vaatii, että sukupuolikiintiöt on toimimattomuuden vuoksi poistettava. Naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annetun lain 4 a § käsittelee julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten
kokoonpanoa ja pitää sisällään sukupuolikiintiöt.
Sukupuolikiintiöt tarkoittavat, että naisia ja miehiä kumpiakin pitää olla vähintään 40 prosenttia,
jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että hyväksyessään
tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää
toimimaan siten, että sukupuolikiintiöt poistetaan
lainsäädännöstä.
2000-luvun Suomessa voidaan unohtaa sukupuolikiintiöt, jotka estävät pätevimpien ihmisten valinnan niin ministereiksi, kunnanhallituksen jäseniksi ja 2005 vuodesta lähtien jopa ylioppilaskuntien ja muiden julkista valtaa käyttävien
yhteisöjen hallitusten jäseniksi.
Puoluehallitus (aloitteet nro 118 – 119):
Sukupuolten kiintiöt julkista valtaa käyttäviin toimielimiin luotiin vuonna 1995, kun koettiin, että on tarpeellista turvata se, että miehiä ja naisia
on kumpiakin tasavertaisesti mukana päättämässä yhteisistä asioista. Kiintiöiden käytön erityinen
syy on siis mahdollisuuksien tasa-arvon turvaaminen miehille ja naisille.
Kokoomuksen tulee olla suunnannäyttäjä, kuinka naisten asema on parantunut vuosisatojen aikana jo niin merkittävästi, että heitä ei saa enää
pitää automaattisesti huonompana sukupuolena,
joka tarvitsisi luonnotonta tukea sukupuolikiintiöiden muodossa päästäkseen haluamaansa asemaan.
Koska kumpaakaan sukupuolta ei pidetä lähtökohtaisesti toista kyvyttömämpänä vallankäyttäjänä, todettiin valintajärjestelmässä olevan rakenteellisia ongelmia, jotka ovat heikentäneet pääasiassa naisten valintaa päätöksentekopaikoille, sillä
naiset ovat olleet selkeästi ennen kiintiöiden käyttöönottoa aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa eri tasoilla.
Edellä olevan perusteella Joensuun Opiskelevat
Porvarit esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja
kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että
sukupuolikiintiöt poistetaan lainsäädännöstä.
Kiintiöt eivät ole enää vain naisia varten, vaan
yhä enenevässä määrin ne turvaavat myös miesten osallistumista päätöksentekoon.
Aloite nro 119
Kokoomuksen
Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
Kiintiösäädös on vaikuttanut nopeammin, kokonaisvaltaisemmin ja kattavammin kummankin sukupuolen tasavertaiseen edustukseen poliittisessa päätöksenteossa kuin mikään muu toimi lähihistoriassa. Kiintiöt ovat siis toimineet
tismalleen tarkoituksensa mukaisesti. Kiintiöjärjestelmä toimii monella tavalla; mahdollistamalla
kummankin sukupuolen edustajien valinnat päätöksentekopaikoille, luodaan samalla roolimalleja ja esimerkkejä seuraaville sukupolville kaikille avoinna olevista mahdollisuuksista, jotka taas
rohkaisevat niin miehiä kuin naisia hakeutumaan
vallan käytön merkkipaikoille.
SUKUPUOLIKIINTIÖT POISTETTAVA!
Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun
lain 4 a § käsittelee julkisen hallinnon ja julkista
valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanoa ja pitää sisällään sukupuolikiintiöt. Sukupuolikiintiöt
tarkoittavat sitä, että ilman erityistä syytä naisia
ja miehiä kumpiakin pitää olla vähintään 40 prosenttia toimielimessä.
Sukupuolikiintiöt ruokkivat ajatusta toisen sukupuolen kykenemättömyydestä itse pärjätä. Lisäksi kiintiöt estävät arvioimasta todellisen tasa-arvon toteutumista. Tuhatkunta uskoo, että Suomessa on päästy jo siihen pisteeseen, että miehillä
ja naisilla on lähtökohtaisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä. Luottamustehtäviin on
tarjolla päteviä naisia ja miehiä, jotka voivat pärjätä omilla ansioillaan.
Aloitteen tekijät ovat huolissaan siitä, ettei kiintiöistä johtuen päästä arvioimaan tasa-arvon tilaa
ja esittävät nykytilanteesta oman näkemyksensä.
Puoluehallitus näkee, että kiintiöiden tarvetta on
mahdollista arvioida suhteessa vastaaviin toimie-
156
Puoluekokous 2010 sisus.indd 156
28.5.2010 15:24:55
limiin tai tehtäviin, joissa kiintiösäännöstä ei sovelleta. Huolimatta Tuhatkunnan uskosta, kiintiöt edelleen turvaavat miesten ja naisten tasapuolista etenemistä vallankäyttäjinä. Esimerkiksi
vuonna 2009 kunnanhallitusten puheenjohtajista vain 21 % oli naisia. On edelleen arkipäivää,
että esimerkiksi naisten eteneminen taloudellisen
vallan käyttäjiksi yritysten hallituksiin ja toimitusjohtajiksi on kivisempi tie kuin miehillä. Myös
julkishallinnossa johtaviin virkatehtäviin valitaan
edelleen huomattavasti harvemmin naisia kuin
miehiä. Kiintiösäännös ei myöskään sovelleta julkisten toimielinten puheenjohtajuustehtävien jakoa, vaikka tehtäviä olisi useampikin jaossa samaan aikaan esimerkiksi kuntavaalien jälkeen.
Näihin tehtäviin ei edelleenkään valita tasapuolisesti naisia ja miehiä. Varsinaisena kehityksen
keihäänkärkenä Kokoomus toimii siis silloin, kun
ykkösketjun luottamustehtäviin nimetään tasapuolisesti naisia ja miehiä – myös kunnallisella
tasolla. Tähän Kokoomuksen luottamuspaikkajako-ohjeissa onkin pyritty.
Aloite nro 120
Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry
MAATALOUDEN
INVESTOINTITUKIA KORJATTAVA
Suomalainen maatalous on kokenut Euroopan
Unionin jäsenyyden aikana merkittävän rakennemuutoksen. 15 vuoden aikana tiloista on poistunut kolmannes. Maatilojen on täytynyt kasvaa
pysyäkseen kilpailukykyisinä. Tämä kehitys ei ole
vielä ohi.
Maatalouden tukemismuodoista investointien
osittainen rahoittaminen on järkevää ja tehokasta, kun sen tekee oikein. Siinä on kuitenkin tehty virheliikkeitä.
Kun maatalousinvestointeihin on annettu suoraa
tukea, on ollut valitettavan yleistä, että hyöty on
mennyt maatilan ohi materiaalivalmistajille. Nämä kun ovat usein nostaneet hintoja investointitukea vastaavan määrän.
Puoluehallitus kummeksuu aloitteentekijöiden
päätelmää, että kiintiöt estävät pätevimpien valinnan, vaikka samalla aloitteentekijät toteavat tehtäviin jo olevan tarjolla riittävästi päteviä naisia
ja miehiä. Pätevyys ja sopivuus ovat aina poliittisessa prosessia arvioitavia ominaisuuksia luottamuspaikkoja jaettaessa eikä absoluuttista sapluuna pätevyydestä ole, vaikka itse pitäisi jotakin ehdokasta toista parempana. Poliittista valtaa
käyttämään tarvitaan tavallisia kansalaisia edustavia ihmisiä. Sen vuoksi niin ehdokkaiksi kuin
valittuihin tehtäviin päätyvät usein myös sopivimmat henkilöt, vaikka ns. pätevyyttä koulutuksen
ja työkokemuksen myötä voisi muutenkin olla.
Investointitukien tulee olla jatkossa ensisijaisesti
korkotukea. Tällöin niistä olisi enemmän hyötyä
suomalaiselle maataloudelle. Korkotuki ei vääristä niin pahasti hintoja kuin suora tuki. Se keventäisi investointikustannusta ja vähentäisi suhdannevaihteluista johtuvia riskejä.
Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry. esittää puoluekokousaloitteena, että Kansallinen Kokoomus r.p.
ajaisi maatalouspolitiikkaa, jossa investointituet
olisivat ensisijaisesti korkotukea.
Puoluehallitus:
Kotimaisen maa- ja metsätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten
turvaaminen on tärkeää koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomessa on taattava kaikenlaisissa olosuhteissa kotimaiseen raaka-aineeseen
pohjautuvien turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden saatavuus. Maa- ja metsätaloudella
on myös keskeinen rooli maaseudun pitämisessä asuttuna sekä ympäristön monimuotoisuuden
säilyttämisessä.
Toisinaan tilanne on sellainen, että varsinkin
kunnallisiin luottamustehtäviin ei näytä olevan
riittävästi halukkaita valittaviksi. Kiintiösäädöksen purkaminen ei ole vastaus tähän ongelmaan,
vaan itse asiassa vain syventää jommankumman
sukupuolen edustajien puutetta myös tulevaisuudessa poliittisessa päätöksenteossa. Kiintiösäännöksen purkamisen sijaan onkin syytä miettiä uusia tapoja kannustaa yhä useampaa suomalaista
naista ja miestä mukaan politiikkaan, jotta vastaavaan tilanteeseen ei jouduta. Kokoomus on perusarvoissaan sitoutunut juuri mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseen, jota myös sukupuolikiintiöillä turvataan.
Kuten Pohjanmaan Kokoomusnuoret aloitteessaan toteavat, maatilojen kehittyminen ja kilpailukykyisenä säilyminen edellyttää investointeja
uuteen. Maatilojen kilpailukykyä tulee parantaa
panostamalla viljelijöiden osaamiseen, uuden teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä toiminnan tehostamiseen tuotantoa laajentamalla ja
uusia tuotantomenetelmiä soveltaen. Vain riittävä
yksikkökoko ja modernit tuotantotavat takaavat
sen, että yksikkökustannukset pysyvät kurissa ja
viljelijä saa riittävän palkan työstään.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteet nro 118 – 119.
157
Puoluekokous 2010 sisus.indd 157
28.5.2010 15:24:55
Nykyään maatalous on yhä enemmän normaalia
yritystoimintaa, mikä edellyttää tuottajilta kykyä
investointihankkeiden realistiseen etukäteissuunnitteluun. Koska maatalous on jo sinällään suuria
pääomia sitova elinkeino ja lisäksi tavoiteltu rakennekehitys vaatii pääomia, tarvitaan investointeihin julkista rahoitustukea.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Maatalouden yrityskokoa pyritään kasvattamaan
rakennetuella, jota myönnetään Maatalouden kehittämisrahastosta Makerasta korko- ja investointitukina sekä valtion takauksina
ELÄINTEN SUOJELUA TULEE VAHVISTAA
Aloite nro 121
Arkadian Kokoomuksen Naiset ry
Monet viimeaikaiset uutiset ovat kertoneet ihmisen piittaamattomasta tai jopa julmasta suhtautumisesta eläimiin. Eläimet ovat tuntevia luontokappaleita. Lemmikkieläimiä otetaan joskus heppoisin perustein ja ne jäävät heitteille tai huonolle
hoidolle. Kotieläinten pitäjillä on kuitenkin vastuu lemmikkieläintensä hyvinvoinnista. Tuotantoeläinten pidon ei tarvitse tuottaa kärsimystä
eläimille, vaan niille voidaan taata lajin ominaispiirteiden mukainen hyvä kohtelu. Hyvä kohtelu
on täysin mahdollista, siitä esimerkkeinä nautojen pihatot, possujen pahnakarsinat ja vapaiden
jyvillä ruokittujen kanojen kuopsuttelu. Eläinten
hyvä kohtelu on myös osa luonnonsuojelua ja alkuperäislajien säilyttämistä. Tästä on esimerkkinä ikivanhan lajin norpan suojelu ja verkkokalastuksen kielto norppien pesintäaikaan.
Investointituen määrä vaihtelee kohteen mukaan
ja nuoret viljelijät voivat lisäksi saada tiettyihin investointeihin korotettua tukea. Korotetun tuen
saamisen ehtona on, että viljelijä on alle 40-vuotias ja alkanut harjoittaa maataloutta alle 5 vuotta sitten. Investointituen myöntämisen edellytyksiä ovat, että maatila on elinkelpoinen ja elinkeinon harjoittajalla on tarvittava ammattitaito ja
iältään 18 vuotta täyttänyt mutta alle 63-vuotias.
Lisäksi tuen kohteena olevan yritystoiminnan tulee muodostaa olennaisen osa, vähintään 25-prosenttia toimeentulosta. Makerasta myönnettävillä
avustuksilla tuetaan maatilojen tuotannollisia investointeja ja sukupolvenvaihdoksia vuonna 2010
arviolta noin 86 miljoonalla euroa.
Sivistysvaltiossa Suomessa ei voida ajatella, ettei
ole niin väliä miten eläimiä kohdellaan. Eläinten inhimillinen kohtelu kertoo meistä ihmisistä ja ajattelutavastamme. Suomessa tulee pyrkiä
poistamaan sellaiset toimet, jotka lisäävät eläinten kärsimyksiä ja ajamaan sellaista politiikkaa,
jolla eläinten julma tai huono kohtelu saadaan
lopetettua.
Korkotukilainoja puolestaan voidaan vuonna 2010 myöntää enintään 300 miljoonan euron lainapääomalle. Korkotukilainoja myönnetään muun muassa tuotantorakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen
liittyviin hankintoihin. Varat kohdennetaan elinkeinon jatkuvuuden ja tuotannon kannattavuuden parantamisen kannalta keskeisiin kohteisiin.
Maatalouden rakennetukilain nojalla vuonna
2010 myönnettävissä korkotukilainoissa valtion
korkotuki on enintään 4 prosenttiyksikköä, kuitenkin niin, että viljelijän maksama korko on vähintään 1 prosenttiyksikköä. Valtiolle korkotukilainoista on budjetoitu vuonna 2010 aiheutuvan
menoja vajaa 60 miljoonaa euroa.
Suomessa on vahva kansalaismielipide eläinsuojelurikosten rangaistuskäytäntöjen tiukentamiseksi. Olisi langetettava tuntuvia sakkoja rikkomuksista, ja julmimmissa tapauksissa vankeusrangaistukset voisivat tulla käyttöön. Rikkomuksista
tulee aina tuomita myös eläintenpitokieltoon, vähintään pitkään tai tarpeen vaatiessa pysyvään.
Eläimiä kaltoin kohtelevat eivät tee niin vahingossa vaan se on tapa, eikä voi olettaa, että he kohtelevat eläimiä tulevaisuudessakaan yhtään paremmin.
Pohjanmaan Kokoomusnuoret esittävät, että investointien tukemisessa painotettaisiin nykyistä
enemmän korkotukea suorien investointitukien
kustannuksella. Vaikka suorillakin investointituilla on oma merkityksensä, on aloite korkotukien
painottamisesta perusteltu. Korkotuki ei vääristä hintoja samalla tavoin kuin suora tuki mutta
keventää investointikustannuksia, vähentää suhdannevaihteluista johtuvia riskejä ja tukee näin
yrittäjyyttä. Korkotuen painottaminen vähentäisi
myös byrokratiaa monessa eri vaiheessa ja mahdollistaisi Makeran rahoituksen riittämisen nykyistä paremmin maatalouden kehittämishankkeisiin.
Eläimet eivät ole kuin mikä tahansa tavara. Eläimet ovat eläviä ja tuntevia olentoja, viattomia ja
usein ihmisten armoilla. Kaikilla eläimillä tulee
olla mahdollisuus hyvään lajinmukaiseen elämään, olipa kyse sitten lemmikeistä tai tuotantoeläimistä. Meillä kaikkivoivilla ihmisillä on siitä vastuu.
Edellä olevan perusteella Arkadian Kokoomuksen
Naiset ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous suosittaa puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta
158
Puoluekokous 2010 sisus.indd 158
28.5.2010 15:24:55
- kaikista eläinsuojelurikoksista voidaan tuomita
nykyistä tiukempiin tuomioihin ja tuomioiden antamisen käytäntöjä yhdenmukaistetaan, ja
tulee puuttua välittömästi havaittuihin eläinsuojelurikkomuksiin. Tällä hetkellä kunnaneläinlääkärit ovat niin työllistettyjä, etteivät he ehdi tehdä
tuotantotiloille muuta kuin normaaleja lääkintäkäyntejä asiakkaiden pyynnöstä. Monet eläinsuojelurikkomukset jäävät tästä syystä huomioimatta.
Kunnaneläinlääkäreillä on usein myös korkea
kynnys puuttua asiakkaidensa tuotantotapoihin, ja
juuri tämän takia eläinsuojelutarkastuksiin pitää
perustaa oma eläinsuojelua valvova eläinlääkärinvirka.Viran avulla pystyttäisiin valvomaan
paremmin eläintenoikeuksia ja kokonaisvaltaista
hyvinvointia.
- selvitetään, millä keinoin tiloilla, joilla harjoitetaan karja- ja hyötyeläinten kasvatusta voidaan
lisätä eläinlääkärien suorittamaa säännöllistä ja
puolueetonta valvontaa, ja
- hyöty- ja lemmikkieläinten pidossa tavatuista
väärinkäytöksistä voidaan tuomita pitkäaikaisiin
tai pysyviin eläintenpitokieltoihin, ja jotta
- eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamisen hyödyt ja kustannukset selvitetään.
Puoluehallitus (aloitteet nro 121 – 122):
Arkadian Kokoomuksen Naiset ja Porin Kokoomusnaiset ovat aloitteissaan nostaneet esille useita tärkeitä ja ajankohtaisia eläinten suojeluun ja
hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Kokoomus pitää tärkeänä eläinsuojelulainsäädännön parempaa valvontaa ja tuotantoeläinten elinolojen parantamista.
Aloite nro 122
Porin Kokoomusnaiset ry
ALUEELLISTEN ELÄINSUOJELUA
VALVOVIEN ELÄINLÄÄKÄRIVIRKOJEN
PERUSTAMINEN
Arkadian Kokoomuksen Naiset kiinnittää huomiota tarpeeseen tehostaa eläinten rikosoikeudellista suojaa. Maa- ja metsätalousministeriö
vastaa ylimpänä eläinsuojelun valvojana yleisesti
eläinsuojelulainsäädännön valmistelusta. Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat rikoslain 17 luvun säännökset (eläinsuojelurikos ja lievä eläinsuojelurikos, eläintenpitokielto ja menettämisseuraamus).
Elintason nousu ja ihmisten hyvinvoinnin parantuminen ovat saaneet aikaan vaatimuksia myös
eläinten elämänlaadun parantamiseksi. Ihmisillä on moraalinen velvollisuus kunnioittaa kaikkia
eläimiä ja ottaa huomioon niiden kyky muistaa ja
tuntea kärsimystä. Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta
ja tuskalta sekä edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla. Suomessa on voimassa Eläinsuojelulaki 4.4.1996/247
(Eduskunta) ja Eläinsuojeluasetus 7.6.1996/396
(Maa- ja metsätalousministeriö).
Eläinsuojelun kunnallisia valvojia ja täytäntöön
panevia viranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisin edustajat. Alueellisten ja paikallisten eläinsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä kohdellaan
eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Aluehallintovirastoissa eläinten hyvinvoinnin valvonta kuuluu läänineläinlääkärin tehtäviin. Viranomaisten
lisäksi eläinsuojelutarkastuksia tekevät aluehallintovirastojen valtuuttamat eläinsuojeluvalvojat.
Kansalaisilla on merkittävä osuus eläinten hoitoon liittyvien laiminlyöntien ilmoittamisesta viranomaisille. Euroopan Unioni edellyttää otantaan perustuvia eläinsuojelutarkastuksia, joita on
toteutettu mm. vasikka- ja sikatiloilla sekä turkisja siipikarjayksiköissä.
Oikeusministeriössä on parhaillaan valmistelussa
lakiesitys eläinsuojelurikosten seuraamusten tehostamisesta. Tavoitteena on eläinsuojelua koskevien rangaistussäännösten, eläintenpitokiellon
sekä eläinten huostaanoton ja takavarikon tehostaminen. Asiaa valmistellut työryhmä, jossa oli
lukuisten viranomaistahojen lisäksi myös muun
muassa Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen edustus, luovutti mietintönsä vuonna 2009. Lausuntokierroksen jälkeen oikeusministeriö on valmistellut lakiesitystä, jonka on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyyn 2010 mennessä.
Lakiesityksessä on tarkoitus lisätä rikoslakiin uusi
säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomittu olisi samalla tuomittava eläintenpitokieltoon. Tuomioistuin
voisi kuitenkin jättää kiellon määräämättä, jos siihen on erityisiä perusteita. Eläintenpitokielto ehdotetaan ulotettavaksi koskemaan myös eläimen
omistamisen kieltämistä.
Porin Kokoomusnaiset esittävät, että jokaiseen
aluehallintovirastoon perustettaisiin ainakin yksi
eläinsuojelua valvova eläinlääkärin virka.Viranhaltijalla olisi oikeus ja velvollisuus tehdä säännöllisiä tarkastuskäyntejä tiloihin, joissa pidetään tuotantoeläimiä. Eläinsuojelua valvovan eläinlääkärin
Oikeusministeriön johdolla valmistellaan myös
uutta eläintenpitokieltorekisteriä koskevaa lakia,
joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Rekisteriä ylläpitäisi Oikeusrekisterikeskus ja sen tie-
159
Puoluekokous 2010 sisus.indd 159
28.5.2010 15:24:55
tojen avulla valvontaviranomaiset pystyisivät tehostamaan eläinsuojeluvalvontaa sekä eläinten
hyvinvointiin liittyvien maataloustukien ehtojen
noudattamista.
edistää mm. eläinten hyvinvoinnin valvonnan ja
tutkimuksen yhteistyötä. Näin varmistetaan, että lainsäädäntö ja valvonta perustuvat uusimpaan
tutkimustietoon. Lisäksi tuotantoeläinten hyvinvointia pohtii vuonna 2009 asetettu laajapohjainen neuvottelukunta ja maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan myös lemmikkieläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan asettamista.
Erillisen eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamista on syytä selvittää, mikäli muun muassa
edellä mainittujen elinten työskentelyn myötä se
nähdään tarpeelliseksi.
Arkadian Kokoomuksen Naiset ja Porin Kokoomusnaiset esittävät molemmat eläinlääkärien suorittamien tarkastusten tehostamista tiloilla, joilla pidetään tuotantoeläimiä. Eläinsuojelusäännösten toteutumisen valvonnasta on aivan
aiheellisesti käyty paljon julkista keskustelua ja
valvonnan tehostamiseksi on myös ryhdytty moniin toimiin.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro
121 – 122 johdosta.
Vuoden 2009 marraskuussa voimaan tulleen uuden eläinlääkintähuoltolain perustavoitteena on
eläinten hyvinvointi ja eläinten terveydenhoito eli
sairauksien ennalta ehkäisy. Lain myötä aluehallintovirastoissa työskenteleville läänineläinlääkäreille siirtyi kokonaisuudessaan ns. EU-eläinsuojelutarkastukset sekä eläinten hyvinvointiin liittyvien maataloustukien ehtojen noudattamisen
valvonta. Lisäksi läänineläinlääkärit osallistuvat
vaikeimpien eläinsuojelutapausten hoitamiseen.
Aluehallintovirastoihin on palkattu 15 uutta läänineläinlääkäriä entisten 26:n lisäksi.
Aloite nro 123
Tampereen Yliopiston
Kokoomusopiskelijat ry
TÖRKEÄ METSÄSTYSRIKOS JA TÖRKEÄ
LAITTOMAN SAALIIN KÄTKEMINEN
KIRJATTAVA RIKOSLAKIIN
Oikeusministeriö on viime lokakuussa asettanut
työryhmän valmistelemaan rikoslakiin säännöksiä törkeästä metsästysrikoksesta ja törkeästä laittoman saaliin kätkennästä. Työryhmän on tarkoitus päättää työnsä tämän vuoden toukokuussa.
Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat kannattaa keskustelunavausta ja toivoo sen johtavan
tehokkaisiin toimenpiteisiin uhanalaisten eläinten suojelemiseksi.
Eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään riittävät resurssit valvontatehtäviin. Valtio on varannut vuoden 2010 budjettiin kunnille 3,78 miljoonaa euroa lisärahaa, jotta kunnat
yhteistoiminnassa perustaisivat ns. valvontaeläinlääkärin virkoja. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tavoitteena on, että virkoja perustettaisiin yhteensä 50–85. Tällä hetkellä vauhti
on turhan hidas, virkoja on perustettu alle kymmenen ja kolmenkymmenen viran perustamisesta on olemassa suunnitelmat.
Tällä hetkellä poliisilla ei ole valtuuksia eikä resursseja valvoa ja selvittää metsästysrikoksia tarvittavan tehokkaasti, mistä osoituksena muun
muassa useat viime aikoina esiin nousseet selvittämättömät salametsästystapaukset. Varsinkin
suurten nisäkkäiden salametsästyksessä on olemassa varteenotettavia epäilyjä aikaisempaa ammattimaisemmasta toiminnasta. Erityisesti hirvien ja susien salametsästys on noussut niin korkealle tasolle, että siitä alkaa koitua korvaamattomia
vahinkoja lajikantojen elinvoimaisuudelle. Erityisen huolestuttavaa on se, että varsinkin susia salametsästetään runsaasti myös luonnonpuistoissa
ja luonnonsuojelualueilla, joilla eläimet eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle, ja joilla
uhanalaisten eläinten tulisi voida elää turvassa.
Uusien valvontaeläinlääkärin hoitaessa sekä
eläinsuojelu- että eläintautien valvontaa voivat
kunnaneläinlääkärit keskittyä valvontatehtävien
vähentyessä nykyistä enemmän eläinten terveyden- ja sairaanhoitoon. Näin myös vähenevät Porin Kokoomusnaisten esille nostamat mahdolliset jääviysongelmat, kun kunnaneläinlääkäri ei
enää valvoisi sellaista kohdetta, johon hänellä on
kiinteä asiakassuhde. Tämä periaate on kirjattu
myös eläinsuojelulain perusteluihin.
Arkadian Kokoomuksen Naiset esittää myös erillisen eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamisen
selvittämistä. Mahdollisen eläinsuojeluvaltuutetun tehtäviä ei aloitteessa tarkemmin eritellä.
Eläinsuojelukysymysten koordinaatio on luonnollisesti tärkeää ja sitä on lisätty viime vuosina.
Vuonna 2008 aloitti toimintansa Helsingin yliopiston yhteydessä yliopiston ja Eviran yhteisellä sopimuksella Eläinten hyvinvointikeskus, joka
Jotta voimme olla varmoja siitä, että Suomessa on
tulevaisuudessakin rikas, tasapainoinen ja elinvoimainen villieläinkanta, tulee metsästysrikosten tutkintaa tehostaa laajentamalla poliisin esitutkinta- ja pakkokeinovaltuuksia. Lisäksi metsästysrikoksista annettavia rangaistuksia tulee
koventaa, jotta lain voima rikoksia ennaltaehkäi-
160
Puoluekokous 2010 sisus.indd 160
28.5.2010 15:24:55
sevänä tekijänä nousisi uskottavalle tasolle. Sopiva rangaistusasteikko törkeän metsästysrikoksen
tapauksessa voisi noudattaa esimerkiksi nykyään
törkeästä ympäristön turmelemisesta (RL 48 luku 2 §) annettavia rangaistuksia.
Puoluehallitus toteaa, että oikeusministeriön työryhmän mietintö ja sen pohjalta mahdollisesti annettava hallituksen esitys muodostavat pohjan tilanteen arvioimiselle. Näin ollen mitään erillisiä
toimenpiteitä ei tässä vaiheessa tarvita.
Edellä olevan perusteella Tampereen yliopiston kokoomusopiskelijat ry esittää, että hyväksyessään
aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta
ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää:
- edistämään kaikin keinoin törkeän metsästysrikoksen ja törkeän laittoman saaliin kätkemisen
lisäämistä rikoslakiin mahdollisimman nopeasti.
- toimimaan siten, että metsästysrikoksista langetettavia rangaistuksia kovennetaan kautta linjan.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Aloite nro 124
Turun Kokoomuksen Nuoret ry
YLEISRADION RAHOITUSTA ON
TARKASTELTAVA KRIITTISESTI
Puoluehallitus:
Puoluehallitus korostaa, että luonnonvaroja koskeva lainsäädäntö ei ole säilyttävää tai suojelevaa,
vaan kyse on käytön sääntelystä. Luonnon käyttömuotona sekä metsästys että kalastus perustuvat kestävän käytön periaatteelle. Myös metsien
käytön tavoitteet ovat laajentuneet puuntuotannollisten taloudellisten seikkojen lisäksi ympäristöllisiin päämääriin.
Kokoomuslaista politiikkaa ei ole se, että julkisen palvelun rahoitus ei voi olla kritiikin kohteena. Julkinen palvelu ei saa olla synonyymi rajattomalle rahoituksen lisääntymiselle, vaan myös
julkisen palvelun toteuttajan on pystyttävä tarkastelemaan palvelu- ja kulurakennettaan siten,
ettei sen olennaisen sisällön tuottamisesta aiheudu kohtuuttomia kuluja itse kuluttajalle.
Puoluehallitus katsoo, että voimassa olevat rangaistussäännökset kuvastavat melko hyvin nykyisiä käsityksiä taloudellisten ja ekologisten
seikkojen yhteensovittamisen tarpeellisuudesta
luonnonvarojen käytössä. Metsästysrikosta, kalastusrikosta ja metsärikosta koskevissa säännöksissä säädetään näistä rikoksista kahden vuoden
vankeusuhka.
Yleisradion tehtävien toteutukseen on vuosina
2001 - 2009 ollut mahdollista käyttää hieman
vuodesta riippuen noin 330 – 395 miljoonaa
euroa (liikevaihto, Yleisradion tilinpäätöstiedot
2002 - 2008). Keväällä eduskuntaryhmien puheenjohtajat esittivät, että Yleisradion toiminnan
turvaamiseksi olisi kerättävä vuosittain 480 miljoonaa euroa, josta verojen ja keräyskulujen jälkeen käytettäväksi jäisi noin 440 miljoonaa euroa.
(Helsingin sanomat, 6.4.2010.) Huomattavasti
pienemmällä summalla kuin nyt esillä olleella lähes sadan miljoonan euron lisäyksellä on toisinaan tehty negatiivisia tuloksia, mutta merkittävä
määrä myös positiivisia tuloksia. Rahoitusta ei voi
kasvattaa näin suurella määrällä kerralla.
Nykyiset säännökset luonnonvararikoksista on
annettu vuonna 2002. Puoluehallitus kyseenalaistaa sitä, että käsitykset luonnonvarojen käytöstä olisivat muuttuneet alle 10 vuodessa siinä
laajuudessa, että tarvittaisiin metsästysrikoksen
törkeän tekomuodon erillistä kriminalisointia.
Yleisradion lakisääteisten perustehtävien lisäksi Yleisradiolla on huomattavasti muuta toimintaa, josta räikeimpiä esimerkkejä on ollut viime
aikoina HBO:n ohjelmien esitysoikeuksien osto.
On edelleen syytä miettiä, onko Yleisradion tehtävänä esimerkiksi kilpailla kansainvälisten viihdeohjelmien tarjoamisesta kaupallisten kanavien
kanssa. Tarkastelun alle on syytä myös laittaa se
seikka, onko todella tarpeellista lähettää jatkuvasti ohjelmaa neljältä kanavalta samanaikaisesti.
Yleisradion toiminta kaipaa jatkuvaa uudelleenarviointia – mieluiten riippumattoman yhtiön ulkopuolisen elimen toimesta.
Puoluehallitus on niin ikään sitä mieltä, että kahden vuoden vankeusuhka tekee lähtökohtaisesti mahdolliseksi luonnonvararikoksen törkeyden
ottamisen huomioon riittävässä määrin eikä syytä
kiristää rangaistuksia tältä osin ole. Lisäksi puoluehallitus kiinnittää aloitteentekijöiden huomioon siihen, että uusien kriminalisointien tutkiminen olisi ollut järkevintä toteuttaa samassa yhteydessä kun luonnonvararikoksia olisi mahdollisesti
arvioitu kokonaisuutena uudelleen.
Erityiskriminalisoinnit yhden oikeushyvän (luonnonvaran/riistan) kohdalla vaikuttavat rikoslain
selkeyteen ja fragmentoivat rangaistavuutta. Rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä oli tarkoitus nimenomaan koota yhteen kriminalisointeja ja välttää sirpalemaista oikeushyvien suojelua.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja
ministeriryhmiä toimimaan aktiivisesti sen puoles-
161
Puoluekokous 2010 sisus.indd 161
28.5.2010 15:24:55
ta, että Yleisradion rahoitus on jatkuvasti kriittisen
tarkastelun alla, eikä sitä kasvateta perusteettomasti merkittävillä summilla, ja että Yleisradion valvontaa varten perustetaan riippumaton ulkopuolinen valvontaelin.
Aloite nro 126
Kokoomuksen Nuorten Liitto ry
YLEISRADIO ON YKSITYISTETTÄVÄ
YLEISRADION TOIMINTAA SUPISTETTAVA
Suomen Yleisradio on kansainvälisesti vertailtuna mammuttimainen, sekava ja tehoton julkisen
tiedonvälityksen organisaatio. Tavalliset suomalaiset joutuvat vuosittaisella lupamaksulla rahoittamaan uudistuskyvytöntä hallintoa ja poliittisia
virkanimityksiä. Tämä ei ole kokoomuslaista politiikkaa.
Laki Yleisradio Oy:sta määrittelee Yleisradiolle
tiettyjä tehtäviä, kuten ajankohtais- ja keskusteluohjelmien tuottaminen, kotimaisen kulttuurin
ja taiteen edistäminen sekä suvaitsevaisuuden ja
monikulttuurisuuden tukeminen. Näiden lakisääteisten tehtävien lisäksi Yleisradio on huolestuttavalla tavalla lähtenyt kilpailemaan kaupallisten televisiokanavien kanssa esimerkiksi esittämällä ulkomaisia televisiosarjoja ja televisioimalla
kalliita urheilutapahtumia.
Yleisradio on vuosien varrella omaa toimenkuvaansa laajentamalla vienyt yksityiseltä medialta markkinoita ja kuluttanut lupamaksuilla hankittuja varojaan hankkimalla kalliita ulkomaisia
viihdeohjelmia. Voidaan pitää hyvin kyseenalaisena sitä, että julkisen palvelun viestintäyhtiö
käyttää kansalaisilta keräämiään varoja yksityisten mainosrahoitteisten yritysten kanssa kilpailemiseen.
Aloite nro 125
Kokoomusteekkarit ry
Yleisradion toiminta rahoitetaan lupamaksuilla, joka jokaisen televisiota käyttävän kotitalouden on maksettava riippumatta siitä, käyttääkö
se Yleisradion palveluita vai ei. Siksi on arveluttavaa, että Yleisradio harjoittaa kaupallisten televisioyhtiöiden kanssa kilpailevaa toimintaa, joka
vääristää kysyntään ja tarjontaan perustuvaa vapaata kilpailua sekä pakottaa television omistajat perusteettomasti maksamaan sellaisista palveluista, joita he eivät välttämättä halua edes käyttää.
Kaikki Yleisradion tehtävät voidaan hoitaa myös
yksityisen tahon toimesta. Yle tulisi siksi viipymättä yksityistää ja lupamaksukäytännöistä luopua.
Ne Yleisradion nykyiset palvelut, jotka katsotaan riittävän tärkeiksi turvata verovaroista, tulee hankkia ostopalveluna joko uudelta yksityiseltä Yleltä tai muulta kaupalliselta toimijalta.
Kilpailuttamalla julkisen palvelun ohjelmisto se
voidaan tuottaa tehokkaammin ja paremmin kuluttajien tarpeita vastaavasti.
Erityisen huolestuttavaa Yleisradion paisunut toiminta olisi tilanteessa, jossa Yleisradio alkaisi kerätä niin sanottua mediamaksua jokaiselta kotitaloudelta.Yleisradio voisi tässä tilanteessa vaatia
kaikkia kansalaisia maksamaan palveluistaan pelkästään sillä perusteella, että se on asettanut palvelunsa julkisesti saataville. Millään muulla yhtiöllä ei vapaassa markkinataloudessa ole, eikä tulekaan olla tällaista oikeutta.
Moni Ylen tällä hetkellä tuottama kulttuuri- ja
opetusohjelmisto selviäisi nykyisin kysynnän perusteella hyvin myös kaupallisella kanavalla. On
kuitenkin viime kädessä poliittinen päätös, minkälaista tv- ja radio-ohjelmistoa halutaan hankkia
kansalaisille julkisin varoin. Yksityisiltä markkinoilta ostamalla nämä ohjelmistot on mahdollista
tarjota suomalaisille paljon nykyistä tehokkaammin ja dynaamisemmin.
Näihin seikkoihin vedoten Kokoomusteekkarit ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluejohdon selvittämään, millä
tavoin Yleisradion toimintaa voidaan supistaa vastaamaan yleisradiolain vähimmäisvaatimuksia, ja
toimimaan määrätietoisesti näiden toimenpiteiden
edistämiseksi.
Edellä todetun perusteella Kokoomuksen Nuorten
Liitto ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä
kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan
sen puolesta, että Yleisradio yksityistetään.
Puoluehallitus (aloitteet nro 124 – 126):
Aloitteiden 124 ja 125 laatijat suhtautuvat kriittisesti Yleisradio Oy:n toiminnan laajuuteen. Mediaympäristömme on jatkuvassa muutoksen tilassa ja internet on mullistanut tiedonvälityksen.
Monikanavaisuuden vuoksi vastaanotamme julkisen palvelun sisältöjä television ja radion lisäksi
162
Puoluekokous 2010 sisus.indd 162
28.5.2010 15:24:56
internetissä ja mobiilisti. Televisiovastaanottimen
omistukseen perustuva rahoitusjärjestelmä onkin
lähivuosina tiensä päässä.
Viitaten aloitteeseen nro 126, voimassa oleva
lain Yleisradio Oy:stä (1380/1993) mukaan Yle
on julkista palvelua harjoittava osakeyhtiö. Yhtiön oikeudesta harjoittaa televisio- ja radiotoimintaa säädetään erikseen. Yhtiön osakekannasta on
valtion omistuksessa ja hallinnassa oltava määrä,
joka on vähintään 70 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja kaikkien osakkeiden tuottamasta
äänimäärästä. Nykyään valtio omistaa osakkeista lähes kaikki.
Myös Euroopan komissio on tiedonannossaan
valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen
yleisradiotoimintaan (2009/C 257/01) edellyttänyt, että julkisen palvelun laadullisen määritelmän olisi oltava tarkkarajainen siten, että sen
perusteella olisi saatava varmuus siitä, onko jäsenvaltion tarkoituksena sisällyttää jokin tietty
toiminto julkisen palvelun tehtävään. Suomen
nykyinen määritelmä sisältyy Yleisradiosta annetun lain (1380/1993) 7 §:n 2 momenttiin. Se täyttää edellä mainitut kriteerit muutoin, mutta ei ole
tarkkarajainen. Julkisen palvelun tarkkarajainen
määrittely on edellytys ja lähtökohta julkisen palvelun rajojen arvioinnille ja myös rahoitusjärjestelmän suuntaviivoille.
Puoluehallituksen mielestä osakeyhtiömuoto on
tarkoituksenmukainen ja järkevä tapa järjestää
Ylen toiminta. Lisäksi puoluehallituksen mielestä on järkevää, että osakekannan enemmistö on
valtion omistuksessa ja hallinnassa.Ylen omistuspohjan muuttaminen vaatisi eduskunnalta lainmuutosta ja mikäli omistuspohja muuttuisi yksityiseksi, tulisi Ylestä julkisesti rahoitettava yksityinen mediayhtiö. Myös EU asettaa reunaehtoja
julkisen palvelun rahoitukselle. EU:n mukaan
julkinen palvelu on annettava selkeästi tehtäväksi yhdelle tai useammalle toimijalle joko lainsäädännöllä tai sopimuksella. Kaiken julkisen palvelun sisällön kilpailuttaminen ei siis liene mahdollista EU-säännösten puitteissa. Moni julkiseen
palveluun kuuluva tehtävä, vaikka saamenkieliset tai viittomakieliset uutiset tuskin hoituisivat
markkinaehtoisesti.
Vanhasen II hallitusohjelmassa sovittiin, että
Yleisradio Oy:n vuoden 2010 jälkeistä rahoitusta selvittämään asetetaan parlamentaarinen työryhmä. Kansanedustaja Mika Lintilän johtama
työryhmä sai työnsä valmiiksi huhtikuussa 2009.
Lintilän työryhmän raportti oli liikenne- ja viestintäministeriössä tämän jälkeen käynnistyneen
valmistelutyön pohjana.
Hyvin pian kävi kuitenkin ilmi, että Lintilän työryhmän esittämä mediamaksuun liittyy ongelmia
pienituloisten ja tiettyjen erityisryhmien kannalta. Hallituksen piirissä Lintilän mallin rinnalle vaadittiin erillistä kompensaatiota pienituloisille. Erillisten kompensaatioiden rakentaminen
veroluonteiselle asuntokohtaiselle tasamaksulle osoittautui haasteelliseksi. Kokoomuksen ministeriryhmä asetti veroluonteisen maksun etenemiselle ehdoksi Ylen hallinnon uudistamisen
eli julkisen palvelun arviointielimen. Molemmat
edellä mainitut täydennykset olivat tulleet esille
Lintilän työryhmän raportin lausuntokierroksella. Täydennetylle Lintilän mallille ei ollut laajaa
tukea eduskunnassa eikä Yle-uudistuksen eteenpäinviemiselle ollut mahdollisuuksia.
Lain Yleisradio Oy:stä (1380/1993) mukaan Ylen
tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja
radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.
Lisäksi Ylellä on myös velvollisuus kansalaisten
tavoittamiseen mahdollisen kriisin kohdatessa.
Yle ostaa jo nyt paljon sisällöistään ulkoa itsenäisiltä tuotantoyhtiöiltä, samoilta sisällöntuottajilta kuin kaupalliset kanavatkin. Puoluehallitus toivoo, että Yle tekisi tätä jatkossa yhä enenevässä määrin ja tukisi näin erityisesti kotimaista
sisällöntuotantoa. Laki televisio- ja radiotoiminnasta määrittää, että televisiotoiminnan harjoittajan on varattava eurooppalaisille ohjelmille suurin osa vuosittaisesta lähetysajastaan. Yleisradio
on siis myös merkittävä laadukkaan kotimaisilla kielillä tuotetun sisällöntuotannon hankkija ja
mahdollistaja.
Valmistelussa olleessa lainuudistuksessa oli seuraavat perusperiaatteet: Julkisen palvelun määritelmää tarkistettaisiin ja siitä tehtäisiin tarkkarajainen, julkisen palvelun ohjaus ja valvonta erotettaisiin selkeästi toisistaan sekä julkista palvelua
arvioimaan perustettaisiin uusi riippumaton julkisen palvelun neuvosto. Julkisen palvelun tehtävän tarkkarajainen määrittely ja ulkopuolinen
arviointielin olisivat yhdessä mahdollistaneet sen
arvioinnin, onko jokin palvelu julkista palvelua
vai ei. Nykyisin tätä julkisen palvelun arviointitehtävää hoitaa Ylen hallintoneuvosto, joka on
osakeyhtiölain mukaan Ylen sisäinen toimielin.
Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistelu
Ylen rahoituksen ja hallinnon osalta jatkuu vuoden 2011 hallitusneuvotteluja varten. Puoluehallituksen mielestä Ylen rahoitus on turvattava
mallilla, jolla on myös kansalaisten tuki. Julkisen
palvelun tehtävä tulee määritellä tarkkarajaisesti ja sitä arvioimaan on perustettava ulkopuolinen elin.
163
Puoluekokous 2010 sisus.indd 163
28.5.2010 15:24:56
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro
124 – 125 johdosta ja esittää, että puoluekokous
hylkäisi aloitteen nro 126.
kysynnän ja tarjonnan, eli kuluttajan mieltymysten,
määrätä taksien oikea määrä ja laatu.
Puoluehallitus:
Taksialaa koskevasta lupasääntelystä ja aloitteessa mainitusta taksilain Maxi-taxi -porsaanreiästä
on keskusteltu viimeaikoina runsaasti.
Aloite nro 127
Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry
Kuten aloitteessakin todetaan, on elinkeinovapaus äärimmäisen tärkeä perustuslaissa säädetty perusarvo. Perustuslakivaliokunta on pitänyt
elinkeinovapautta perustuslain mukaisena pääsääntönä, mutta katsonut elinkeinotoiminnan
luvanvaraisuuden olevan mahdollista poikkeustapauksissa. Luvanvaraisuudesta on säädettävä
lailla, jossa säädettävien elinkeinovapauden rajoitusten tulee olla täsmällisiä ja tarkkarajaisia,
minkä lisäksi rajoittamisen laajuuden ja edellytysten tulee ilmetä laista. Sääntelyn sisällön osalta valiokunta on pitänyt tärkeänä, että säännökset
luvan edellytyksistä ja pysyvyydestä antavat riittävän ennustettavuuden viranomaistoiminnasta.
MAXI-TAKSIEN KIELTÄMISESTÄ
ON LUOVUTTAVA JA TAKSIALA
ON VAPAUTETTAVA
Julkiseen keskusteluun on noussut viime aikoina
eräs merkittävä epäkohta suomalaisessa yhteiskunnassa, nimittäin taksiala ja sen aikansa elänyt lupa- ja sääntelyjärjestelmä. Nykyisin taksien
määrän sääntelee lääninhallitus, ja taksien perimät maksut on määrätty laissa.
Kekseliäät yrittäjät ovat havainneet aukon lupaviidakossa; niin kutsutut Maxi-taksiyrittäjät ovat
onnistuneet pääsemään markkinoille rekisteröimällä autonsa kuorma-autoiksi. Kartelliaseman
menettämisen pelko on saanut jotkut vanhat taksiyrittäjät turvautumaan jopa väkivaltaan.
Nykyisenlainen sääntely on esteenä vapaalle elinkeinonharjoittamiselle, mikä on yksi yhteiskuntajärjestelmämme kulmakivistä ja kokoomuslainen
perusarvo. Tämänkaltaisen lainsäädännön ei tulisi olla työllistymisen este.
Nykyinen taksiliikennelaki astui voimaan
1.8.2007. Taksilupa oikeuttaa luvanhaltijan harjoittamaan tilausliikennettä yhdellä henkilöautolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Laissa asetetaan luvanhakijalle tarkkoja vaatimuksia. Hänen on täytettävä vaatimukset, jotka
koskevat oikeustoimikelpoisuutta, hyvämaineisuutta, suoritettua taksiliikenteen yrittäjäkoulutusta, kuuden kuukauden kokemusta taksinkuljettajana tai muussa palveluammatissa, kykyä
vastata taloudellisista velvoitteista ja sitä, ettei hänen taksilupaansa ole peruutettu. Koska taksilupien määrä on rajoitettu, liikenteen harjoittamiseen kohdistuu myös useita velvoitteita. Tärkein
näistä on ajovelvollisuus.
Kuluttajalle nykykäytäntö takaa EU:n korkeimmat hinnat ja tuntikausien jonot silloin, kun taksia eniten tarvitsisi. Halvemmat hinnat ja suurempi tarjonta olisivat suomalaisten edun mukaisia. Ympäristön kuormitus myös laskee, kun
yksityisautoilun tarve vähenee. Poliittisesti hyvin
verkostoituneet taksiyritykset olisivat ainoita häviäjiä alan vapautuessa. Vapauttamalla kilpailun
voisimme nähdä yhteiskunnan jossa taksin saa,
kun sitä tarvitsee. Pyrkimyksenä on, että palvelun laatuun voi vaikuttaa ja hinta on entistä useamman suomalaisen maksettavissa.
Taksiliikennelain keskeisenä tarkoituksena on
turvata laadukkaat taksiliikennepalvelut koko
maassa. Laki sisältää säännöksiä muun ohella
taksipalvelutoiminnan luvanvaraisuudesta, luvan saamisen edellytyksistä ja luvan peruuttamisesta, taksipalvelujen laatuvaatimuksista, hintojen määräytymisestä sekä ajovelvollisuudesta ja
ajovuorojärjestyksestä. Lupasääntely on merkityksellistä perustuslaissa turvatun elinkeinovapauden kannalta.
On aika luopua menneen ajan lupa- ja sääntelyjärjestelmästä, joka kuuluu komentotalouteen.
Nykyinen lupajärjestelmä ei perustu taksien turvallisuuteen, vaan pienen intressiryhmän monopolivoittojen edistämiseen. Taksiala on tuotava
kaksituhatluvulle markkinatalouden piiriin.
Taksitoiminnan harjoittamisen luvanvaraisuuden ensisijaisena tarkoituksena on taata asiakkaiden turvallisuus ja mahdollistaa tämän turvaava tehokas viranomaisvalvonta. Taksitoimintaan kohdistuu osana Suomen julkisen liikenteen
järjestelmää korostuneita liikenne- ja asiakasturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Lisäksi luvanvaraisuuden perusteena on tavoite turvata taksipalvelujen hyvä laatu ja riittävä saatavuus koko
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Nuorten
Helsingin Piiri ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää
toimimaan siten, että Suomessa luovutaan elinkeinonvapauden rajoittamisesta taksialalla sekä luovutaan hintojen ja lupien sääntelystä ja annetaan
164
Puoluekokous 2010 sisus.indd 164
28.5.2010 15:24:56
maassa. Mahdollisuus pitkäjänteiseen ja kannattavaan yritystoimintaan parantaa edellytyksiä
taksipalvelujen säilymiselle alueilla, joilla joukkoliikennepalvelut ovat vähenemässä, ja toisaalta
turvaa riittävän tarjonnan alueilla, joilla kysyntä
on vilkasta. Tällaiset turvallisuuteen ja kuluttajansuojaan liittyvät perusteet luvanvaraisuudelle
ovat perustuslakivaliokunnan mukaan perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä.
Aloite nro 128
Meri-Porin Kokoomus ry
MOPOIHIN JA MOPOAUTOIHIN
REKISTERIKILVET
Terveydenhuollon kustannukset ovat kuntatalouden merkittävin kuluerä. Kuntien resurssit ovat
rajalliset, joten terveydenhuollon rasitteena ei tarvita yhtään turhaa asiakasta. Piittaamattomuus ja
holtiton toiminta liikenteessä aiheuttavat kuitenkin liian usein juuri näitä turhia terveydenhoidon
palveluiden tarpeita. Poliisien liikenteen valvonnalla voidaan onnettomuuksia merkittävästi vähentää, etenkin nyt kun käyttöön on otettu uutta
teknologiaa. Oman valvovan sosiaalisen paineen
kaahaajille luo myös yleisön liikenteen seuranta. Erityisesti tämä seuranta kohdistuu taajamissa
mopoihin ja mopoautoihin. Sosiaalisen paineen
lisääminen on yhteiskunnalle halpa ratkaisu liikenteen valvonnassa, sen ainoa edellytys on, että
kulkuväline on tunnistettavissa, nyt näin ei ole.
Taksiliikenteessä on kysymys erityislaatuisesta liiketoiminnasta, jossa asiakkaalla ei yleensä ole etukäteen mahdollista valita vapaasti palvelujen tarjoajaa tai tehdä palveluja koskevia hintavertailuja. Kuluttajansuojelulliset perusteet ovat erityisen
merkittäviä iäkkäiden, vammaisten ja terveydentilansa vuoksi heikommassa asemassa olevien asiakkaiden suojelemiseksi. Elinkeinonharjoittajan
näkökulmasta olennaista on, että kuluttajahintojen tulee olla kustannussuuntautuneita siten, että
niihin sisältyy kohtuullinen voitto. Kustannustason muutoksia tarkastellaan taksiliikenteen kustannusindeksin perusteella ja hintojen muutoksista säädetään asetuksella vuosittain, joten kustannusten mahdollinen kohoaminen ei vaikuta
kohtuuttomasti liikenteenharjoittajan tulokseen.
Meri-Porin Kokoomus ry esittää, että puoluekokous hyväksyy seuraavan esityksen: Eduskuntaryhmä ryhtyy toimiin joilla tieliikenne lainsäädäntöä muutetaan siten, että kulkuvälineiden
vakuutuskilvistä luovutaan ja mopoissa ja mopoautoissa on jatkossa normaalin kokoinen rekisterikilpi kulkuvälineen tunnistamisen helpottamiseksi.
Keväällä 2009 kaksi yrittäjää on alkanut laajemmin harjoittaa kuorma-autoilla taksinomaista toimintaa. Toinen yrityksistä harjoittaa liikennettä
yhdellä kuorma-autolla ilman mitään liikennelupaa tai kuljettajan ammattiajolupaa. Toinen
on yhtiö, jolle Etelä-Suomen lääninhallitus on
myöntänyt joukkoliikenneluvan enintään 40 linja-autolle.
Puoluehallitus:
Aloitteessa kiinnitetään huomio erittäin keskeiseen tieliikenteen turvallisuutta koskevaan kysymykseen. Viime vuosien aikana tieliikennekuolemien määrää on saatu laskemaan. Samaan aikaan nuorten tieliikenneonnettomuustilastot
ovat kuitenkin synkentyneet. Muun muassa mopojen ja mopoautojen onnettomuuksien määrät
ovat nopeasti kasvaneet ja keskeisenä syynä onnettomuuksille on ollut kuljettajan heikot kyvyt
hallita ajoneuvoa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2009 kuoli 10 ja loukkaantui 1124 mopoilijaa. Mopoilijoiden henkilövahingot lisääntyivät vuonna 2009 suhteessa enemmän
kuin mopojen määrä. Kuolonuhrien määrä on
pysynyt viime vuosina melko samana, mutta poliisin tietoon tulleiden loukkaantuneiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti vuoden 2002 jälkeen, jolloin loukkaantuneita oli 338.
Tänä keväänä hallitus antoi esityksen (HE
32/2010), jossa esitetään taksiliikennelakia muutettavaksi niin, että paketti- tai kuorma-autolla
harjoitettava ammattimainen henkilöiden kuljetus kiellettäisiin. Muutoksilla lisättäisiin matkustajien turvallisuutta mm. estämällä taksipalveluun sopimattomien autojen käyttö. Turvallisuutta lisäisi myös se, että matkustajat eivät voisi
enää tietämättään käyttää taksipalveluja, joissa
kuljettajan ammattitaidosta, soveltuvuudesta tai
paikkakunnan tuntemuksesta ei olisi varmuutta.
Matkustajat voisivat jatkossa entistä paremmin
luottaa siihen, että yrittäjät ovat ammattitaitoisia
ja hyvämaineisia ja että lupaviranomaiset voivat
tarvittaessa aina puuttua väärinkäytöksiin.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Mopot ja mopoauto on Suomessa rekisteröitävä
ja niissä on oltava rekisterikilvet. Lisäksi vuodesta 2006 mopoautoihin on tullut asentaa hitaan
ajoneuvon lisäkilpi. Tämän tarkoituksena on ollut erottaa nämä mopoautot muusta liikenteestä. Mopon vakuutuskilvistä on luovuttu vuodesta 1995 alkaen ja ne on korvattu rekisterikilvillä.
165
Puoluekokous 2010 sisus.indd 165
28.5.2010 15:24:56
Ajoneuvon tiedot ovat rekisteritunnuksen mukaisesti valvontaviranomaisten saatavilla vastaavasti
kuin muillakin ajoneuvoluokilla. Suomessa mopon ja mopoauton rekisterikilven on oltava mitoiltaan 110 x 124 millimetriä. Autoille tarkoitettu rekisterikilpi on kooltaan joko 118 x 442
millimetriä tai 200 x 256 millimetriä. Rekisterikilven tilan kokoa säädellään EU-direktiivillä.
Rekisterikilven tulee sopia sille varattuun tilaan.
Aloitteessa esitetty kilven koon suurentaminen
ei valitettavasti teknisistä syistä onnistu, johtuen
rekisterikilvelle varatun tilan rajallisuudesta sekä
siitä, että rekisterikilvessä olevan merkkimäärän
on mahduttava rekisterikilpeen. Mikäli rekisterikilven merkkimäärää vähennettäisiin nykyisestä, ei rekisterinumeroiden variaatiot kattaisi tarvittavaa määrää erilaisia rekisterinumeroita kaikkiin mopoihin.
Aloite nro 129
Porvoon Kokoomus ry
PÄÄKAUPUNKISEUDULTA ITÄÄN
PÄIN KULKEVAA RANTARATAHANKETTA ON KIIREHDITTÄVÄ
Pääkaupunkiseudulta itään päin kulkevaa rantaratahanketta on kiirehdittävä, jotta itärannikolle,
Kaakkois-Suomeen ja Venäjälle suuntautuva junaliikenne saadaan ajanmukaiselle tasolle henkilö- ja tavaraliikenteen nykyisiä ja tulevia tarpeita ajatellen.
Hanke on tulevaisuuden kannalta olennainen
kansantalouden ja ulkomaankaupan kannalta ja
se edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävää kehitystä sekä palvelee etelärannikon satamien, elinkeinoelämän ja työpaikkaliikenteen logistisia tarpeita.
Mopojen virittäminen on tutkimusten mukaan
erittäin yleistä. Pohjoismaisena yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa lähes puolet suomalaispojista ja noin kuudennes tytöistä kertoi moponsa
olevan viritetty. Viritetyllä mopolla ajaneista yli
80 prosenttia ilmoitti, että heidän vanhempansa
tietävät lastensa mopon olevan viritetty. Pojat virittävät yleensä moponsa itse. Tytöistä yli puolet
vastasi, että heidän vanhempansa olivat virittäneet mopon. Lähes puolet pojista sanoi moponsa kulkevan yli 60 km/h ja viidennes ilmoitti nopeudeksi yli 80 km/h.
Edellä olevan perusteella Porvoon Kokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin itään päin kulkevan rantaratahankkeen
kiirehtimiseksi.
Puoluehallitus:
Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeään seikkaan. Liikenneyhteyksien laatu erityisesti maamme rajojen ulkopuolelle on Suomelle tärkeä kilpailutekijä. Pääkaupunkiseudulta itään päin
kulkeva rantaratahanke on ollut pitkään esillä.
Viimeksi Helsinki–Pietari-rautatieyhteyden kehittämistä selvitettiin Ratahallintokeskuksen toimesta vuonna 2008.
Mopojen virittämiseen puututaan monin keinoin
mm. poliisin moporatsioilla sekä valistuksella.
Myös vanhempien on syytä keskustella lastensa
kanssa turvallisesta mopoilusta. On tärkeää, että
liikennesäännöt tunnetaan ja niitä noudatetaan.
Mopokoulutus voisi myös olla kotona sovittu ehto mopon saamiselle.
Helsinki–Pietari-välille suunniteltu nopea raideliikenneyhteys toimii nykytilanteessa Helsinki–Lahti–Luumäki–Vainikkala rataosan kautta.
Rataosa kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN-liikenneverkkoon ja se on vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen rata, jota käyttää valtaosa itäisen
Suomen raideliikenteestä. Helsingin ja Pietarin
välinen matka-aika on nykyisin 5 tuntia 42 minuuttia. Helsingin ja Pietarin väliseen liikenteeseen tarkoitetun ensimmäisen Allegro-junan ajotestit junaradoilla ovat alkaneet tänä keväänä. Jatkossa Lahden ja Luumäen välinen kaksiraiteinen
rataosa sekä Luumäeltä Venäjän rajalle Vainikkalaan johtava 32 km pitkä sähköistetty rataosa palvelevat idän liikennettä. Vuonna 2011 uudet junat lyhentäisivät matka-ajan Helsingin ja Pietarin
välisessä liikenteessä noin 3,5 tuntiin.
Liikenneturva järjestää tänä keväänä suuren
kampanjan, jossa 66 000 mopoilijan vanhemmalle lähetetään kirje. Tämä on osa Käännä pää
-hanketta, jonka tavoitteena on viestittää myös
vanhempien vastuuta lastensa mopoilusta. Lisäksi verkossa on mahdollisuus kysyä ja keskustella
mopoilusta asiantuntijoiden kanssa. Toukokuussa järjestetään mopoaiheisia tapahtumia kouluissa eri puolilla maata.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa kehotetaan ottamaan huomioon tilavaraukset
seutukaavoituksessa ja maankäytön suunnitte-
166
Puoluekokous 2010 sisus.indd 166
28.5.2010 15:24:56
saan huomiota tärkeään seikkaan. E18 Turku−
Helsinki−Vaalimaa on Suomen kansainvälisin tie
ja osa EU:n priorisoimaa ”Pohjolan Kolmion”
liikennejärjestelmää.Yhteydestä Turusta pääkaupunkiseudun kautta Venäjän rajalle yli puolet on
jo nyt moottoriväylätasoista. Vanhasen II hallitusohjelman mukaan Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki−Vaalimaa-moottoritien E18 vuoteen 2015 mennessä (noin 750 miljoonaa euroa),
jonka varmistamiseksi sen puuttuvista osista tehdään koko yhteysvälin kattava toteutuspäätös.
Osa hankkeesta voidaan toteuttaa PPP-rahoitusmallilla (public private partnership).
lussa muun muassa Helsinki−Pietari-oikoradan
(HELI-rata) suhteen. Esiselvityksen tavoitteena
on ollut osoittaa Helsingistä itään suuntautuvan
radan, kaukoliikenteen lentoasemayhteyden sekä
näiden mahdollisen kytkennän edellyttämät jatkoselvitystarpeet, jotta tarvittavat kaavalliset varaukset voidaan turvata.
Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa
eduskunnalle (2008) linjataan liikennepolitiikan
linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020 asti. Selonteon mukaan
rataverkon välityskyvyn kasvattamiseen tulee varautua ja verkon laajuutta arvioidaan liikenteen
tarpeiden mukaan. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi raideliikenteen tarjoamat mahdollisuudet
on jatkossa hyödynnettävä entistä tarkemmin.
Moottoritien Turku-Vaalimaa kehittämiseen EU
on myöntänyt yhteensä 57 miljoonaa euroa, josta
tähän saakka on saatu 47 miljoonaa euroa. Koska
kyseessä on PPP-hanke, tukea saadaan vuosittain
tieyhtiöiden maksujen erääntyessä. E18-tien kehittämiseen haetaan lisää tukea sitä mukaa kun
rakentaminen etenee. Yhteysvälin toteuttaminen
sisältää Kehä III:n parantamisen, Haminan ohikulkutien, Koskenkylä−Loviisa−Kotka -moottoritien ja Hamina−Vaalimaa-moottoritien.
Pääkaupunkiseudulta itään päin kulkevaa rantaratahankkeen suhteen ei vielä ole tehty tarkempia linjauksia tai aikataulutusta. Kyseessä on pitkän aikavälin hanke ja hankkeen tärkeys on tiedostettu. Puoluehallituksen mielestä itään päin
kulkevaa rantaratahankkeen toteuttamisedellytyksiä on arvioitava vuoden 2011 jälkeistä investointilistaa laadittaessa suhteessa vastaaviin muihin hankkeisiin. Mikäli hanke tässä yhteydessä
osoittautuu kannattavaksi, on kokoomus valmis
sitä osaltaan tukemaan.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 131
Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry
MELUVALLIEN/-AITOJEN RAKENTAMISEN
AJOITTAMISESSA JA MÄÄRÄRAHOISSA
TULEE PAREMMIN HUOMIOIDA
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LIIKENTEEN
MÄÄRÄ
Aloite nro 130
Töölön Kansallisseura ry
MOOTTORITEITÄ
RAKENNETTAVA EU:N TUELLA
Monet asukkaat ovat pitkään olleet hyvin huolissaan liikennemelun kasvusta. Liikenne ja erityisesti raskas liikenne kasvaa edelleen pääkaupunkiseudulla. Vuosaaren sataman valmistuminen on entisestään lisääntynyt liikennettä Kehä
III:lla ja Lahden moottoritiellä. Erityisesti vanhat asuinalueet, jotka ovat valtaväylien varressa,
ovat jääneet vuosikymmenten ajan vaille tarvittavia meluaitoja/-valleja. Suurimmat puutteet ja
meluntorjunnan tarpeet ovat mm. Vantaalla hyvin vilkkaasti liikennöityjen teiden varrella. Tällaisia ovat esim. Lahden moottoritien viereiset
asuinalueet Mikkolasta Päiväkumpuun sekä Kehä III:lla Vaaralan asuinalueen kohdat, joissa raskaan liikenteen määrä on erityisen suuri ja melu sietämättömän korkea. Talot ovat teiden välittömässä läheisyydessä. Tiehallinto on todennut,
että Lahden moottoritie ja Kehä III ovat erityisiä
melualueita. Mielestämme viihtyisä, terveellinen
ja turvallinen asuinympäristö kuuluu asumisen
perusoikeuksiin.
Suomen moottoritieverkosto on kovin kehittymätön. Esimerkiksi Turku-Pietari yhteys on vielä monessa paikassa varsin vaatimaton ja vaarallinen, kantatietasoinen väylä. Kun maantiekuljetusten merkitys kansantalouden toiminnalle on
aivan keskeinen, on maamme moottoritieverkostoa pikaisesti laajennettava. Koska mm. TurkuPietari väylä on merkittävä eurooppalainen yhteys, on sen rakentamiseen saatava EU:n tukea.
Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous
velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla maamme moottoritieverkostoa pikaisesti parannetaan mm. EU-tukien
avulla.
Puoluehallitus:
Töölön Kansallisseura ry kiinnittää aloittees-
167
Puoluekokous 2010 sisus.indd 167
28.5.2010 15:24:56
Pääkaupunkiseutu tarvitsee huomattavasti enemmän meluaitoja, kuin tiehallinnon suunnitelmat
mahdollistavat. Valtio/liikenneministeriö omalta osaltaan ratkaisevat rahoituksen. Ymmärrämme, että tarvetta on muuallakin Suomessa, mutta
huomioiden raskaan liikenteen poikkeuksellisen
suuri määrä ja ajoneuvojen suuri määrä on pääkaupunkiseudulla muuta maata huomattavasti
suurempi. Tämä tulee näkyä paremmin määrärahojen kohdentamisessa pääkaupunkiseudulle.
Vanhojen asuinalueiden puuttuvat meluvallit tulee ottaa erityishuomioon seuraavassa hallitusohjelmassa. Meluvallien rakentamisen ajoittamisessa ja määrärahoissa tulee paremmin huomioida
pääkaupunkiseudun liikenteen suuri määrä ja erityiset melualueet. Vetoamme myös EU-melunormiin, joka velvoittaa rakentamaan meluvallit/-aidat erityisen meluisille taajama-alueille.
Tämän hallituskauden meluntorjuntatoimien toteutus on riippunut LVM:n 2008–2012 meluntorjunnan teemapaketin rahoituksesta. Paketissa
kaavailtujen meluntorjuntatoimia yhteiskustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 92 miljoonaa euroa. Näistä 72 miljoonaa euroa käytettäisiin Tiehallinnon meluntorjuntatoimenpiteisiin
maanteiden meluntorjunnassa ja 20 miljoonaa
euroa Ratahallintokeskuksen meluntorjuntatoimenpiteisiin. Lisäksi kunnat osallistuisivat meluntorjuntahankkeiden rahoitukseen omalla erikseen sovitulla osuudella.
Meluntorjuntahankkeet tulisi rahoittaa perustienpidon rahoista, mutta liikennehallinnossa
(ELY-keskuksissa) on priorisoitu muita hankkeita, kuten liikenneturvallisuutta ja pohjavesisuojauksia meluntorjunnan edelle. Valitettavaa on, että meluntorjunnan teemapaketille ei ole osoitettu
erillistä rahoitusta. Esitykset vuoden 2011 jälkeisistä hankkeista, myös perusväylänpidon määrärahoista, tekee seuraava hallitus. Kokoomuksen
tavoitteena on osoittaa vaalikausittain liikenneväylien hoitoon, ylläpitoon ja kehittämiseen rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston palvelutaso ja liikenneturvallisuus.
Edellä olevan perusteella Koivukylä-Rekolan Kokoomus ry esittää, että puoluekokous hyväksyy
aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta meluvallien/-aitojen rakentamisen ajoittamisessa ja määrärahoissa huomioidaan
paremmin pääkaupunkiseudun liikenteen suuri
määrä.
Aloitteessa vedotaan EU:n melunormiin. EUdirektiivi ympäristömelun hallinnasta ja arvioinnista toteutettiin Suomessa vuonna 2004 ympäristönsuojelulain muutoksella. Seuraavat ympäristömeludirektiivin mukaiset meluselvitykset
ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmat laaditaan vuosina 2011–2012. Toimintasuunnitelma
lähetettäneen lausunnoille ja sen valmistelun yhteydessä järjestettäneen yleisötilaisuuksia. Puoluehallitus ehdottaa, että Koivukylä-Rekolan
Kokoomus ry olisi aktiivinen myös tässä prosessissa.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen siitä, että viihtyisä, terveellinen ja turvallinen asuinympäristö kuuluu asumisen perusoikeuksiin.
Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt
meluntorjuntaan vaadittavia toimenpiteitä meluntorjunnan teemapaketissaan. Tämän lisäksi
Tiehallinnon laatima maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma on listannut ne maantiejaksot, joiden liikenne ylittää 6 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Näiden tiejaksojen varren alueilla asuu noin 140 000 asukasta, joilla melutaso
ylittää 55 dB. Suunnitelmassa esitetään 44 kohteeseen meluntorjuntatoimia, joista hyötyisi noin
13 000 asukasta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 132
Kuten aloitteessa todetaan, suurin tarve meluntorjunnalle on pääkaupunkiseudulla ja suurin osa väylien varsille rakennetuista meluesteitä
onkin Uudellamaalla. Helsingin kaupunki rakentaa parhaillaan Lahdenväylän varteen Alppikylän kohdalle meluestettä, Tuusulantien melueste
Maunulan kohdalla on vasta valmistunut. Vuoden 2009 elvytyspakettiin saatiin rahoitus Turun moottoritien meluesteelle Munkkiniemen ja
Munkkivuoren kohdalle, Uudenmaan ELY-keskuksen rakennuttama melueste valmistuu tänä
vuonna.
Töölön Kansallisseura ry
KAAKKOIS-SUOMEN
TIEVÄYLÄT ON SAATAVA TOIMIVIKSI
Autoliikenne Kaakkois-Suomen teillä on lisääntynyt valtavasti viime vuosina. Liikenteen kasvu
johtuu kasvaneesta venäläisestä rekkaliikenteestä joka kuljettaa tavaraa Etelä-Suomen satamista Venäjälle. Erityisen tukkoisia ja vaarallisia ovat
valtatiet 6, 7, 15 ja 26.
168
Puoluekokous 2010 sisus.indd 168
28.5.2010 15:24:56
Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous
velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla Kaakkois-Suomen
valtateiden 6, 7, 15 ja 26 parannustöitä kiirehditään.
keinen lista on priorisoimaton ja tähtää riittävän
suunnitteluvalmiuden ylläpitämiseen tavoitteena olevan pitkäjänteisyyden saavuttamiseksi. Tähän listaan on kuitenkin sisällytetty: Valtatie 15
Kotkan sisääntuloväylä, 21 miljoonaa euroa sekä
valtatie 15 Kotka−Kouvola, 60 miljoonaa euroa.
Esityksen eduskunnalle vuoden 2011 jälkeisistä
investoinneista tekee seuraava hallitus.
Puoluehallituksen mielestä yhdistyksen esittämien parannustöiden toteuttamisedellytyksiä on
arvioitava vuoden 2011 jälkeistä investointilistaa
laadittaessa suhteessa muihin vastaaviin väyläinvestointiehdotuksiin. Mikäli Kaakkois-Suomen
valtateiden 6, 7, 15 ja 26 parannustyöt tässä tarkastelussa osoittautuvat kannattaviksi ja järkeviksi, on myös Kokoomus valmis niitä osaltaan tukemaan. Kokoomuksen tavoitteena on osoittaa vaalikausittain liikenneväylien hoitoon, ylläpitoon ja
kehittämiseen rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston palvelutaso ja liikenneturvallisuus.
Puoluehallitus:
Kokoomuksen tavoitteena on ollut liikennepoliittisen päätöksentekojärjestelmän saattaminen
väyläpäätösten osalta pitkäjänteistäiseksi ja niiden kytkemiseksi entistä paremmin yhteiskunnan
muihin toimintoihin, erityisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Liikennejärjestelmän suunnittelua liikennepoliittisten selontekojen avulla on päätetty jatkaa myös seuraavalla
hallituskaudella. Selontekomenettelyn näkökulma kattaa koko liikennejärjestelmän, keskittymistä vain liikenneväyliin on pyritty välttämään.
Näkökulma tulee jatkossa korostumaan entisestään haettaessa liikennepolitiikan keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pitkäjänteisyyden
lisäämisen arvioidaan tuovan mukanaan myös
säästöjä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Kuten aloitevastauksessa 130 todetaan, hallitus
on sitoutunut toteuttamaan Helsinki-Vaalimaa
-moottoritien (osa tietä E 18) vuoteen 2015 mennessä. Koskenkylän ja Loviisan välillä nykyinen
moottoriliikennetie täydennetään moottoritieksi
(15 km). Loviisan ja Kotkan välille rakennetaan
uusi moottoritie pääosin nykyisen tien pohjoispuolelle (39 km). Hanketta esitetään toteutettavaksi elinkaarimallilla siten, että investointikustannus olisi 285 miljoonaa euroa ja kokonaiskustannus 650 miljoonaa euroa. Haminan kohta on
E 18 -tiestä pullonkaula, koska liikenne joutuu
siellä kulkemaan katuverkossa. Haminan ohikulkutieksi on tarkoitus rakentaa uusi moottoritiejakso (15 km), joka ohittaa Haminan keskustan
pohjoispuolelta.
Aloite nro 133
Toivakan Kokoomus ry,
Jyväskylän Kokoomus ry
VALTATIE 4
Keski-Suomessa ELYn liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueella on meneillään valtatie 4:n
parantaminen muun muassa välillä Toivakka –
Vaajakoski. Työt tällä uuteen väylään rakennettavalla moottoriliikennetiellä etenevät siten, että
tie välillä Viisarimäki - Kanavuori avataan liikenteelle lokakuussa 2010 ja osuus kokonaisuudessaan tulee valmiiksi suunnitelman mukaan vuonna 2011. Kanavuoren ja Vaajakosken väli, joka
on osa valtakunnallista päätieverkostoa (valtatiet
4, 9, 13 ja 23, sekä samalla E63 ja E75), on tällä hetkellä arviointiohjelma- ja yleissuunnitelmavaiheessa.
Liikenneinvestointihankkeiden priorisointi on
luonteeltaan prosessi eli hankkeita valitaan ja karsitaan monessa vaiheessa. Hanke-ehdotukset arvioidaan ensiksi niiden yhteiskuntataloudellisen
tehokkuuden näkökulmasta. Lähtökohta on, että
vain yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita uusinvestointihankkeita otetaan jatkotarkasteluun.
Kanavuori-Vaajakoski
Ruuhkat välillä Kanavuori - Vaajakoski aiheuttavat merkittävää haittaa elinkeinoelämän kuljetuksille ja muulle aikataulujen mukaisesti ajettavalle liikenteelle. Paikalliset asukkaat kärsivät
myös huomattavasti lähes päivittäisistä liikenteen
sujuvuusongelmista, jotka saattavat aiheuttaa jopa kymmenien minuuttien viivästyksiä. Liikenne
ruuhkautuu erityisesti perjantaisin ja muinakin
viikonpäivinä huipputuntien aikoina. Tieosuuden molemmissa päissä nykyisin olevien kiertoliittymien välityskyky ei ole riittävä. Samoin sivusuunnista valtatielle pääsy on ajoittain hyvin vaikeaa ja vaarallista.
Hallituskaudella liikenneinvestointihankkeita
toteutuu Suomenennätysvauhdilla ja hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yhtälailla ennätystasolla. Tästä huolimatta kaikkia yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita ja tärkeitä hankkeita
ei vaalikauden puitteissa pystytä toteuttamaan.
Kaakkois-Suomen väyläinvestointien merkitys
on keskeinen Suomelle erityisesti Venäjälle kasvavan kauttakulkuliikenteen vuoksi. Liikennepoliittiseen selontekoon sisältyvä vuoden 2011 jäl-
169
Puoluekokous 2010 sisus.indd 169
28.5.2010 15:24:56
- Nisulan ja Oravasaaren eritasoliittymien rahoitus
varmistetaan ja liittymät rakennetaan meneillään
olevan tienparannustyön aikana.
Kanavuoren ja Vaajakosken välillä sijaitsevan automaattisen liikennelaskentalaitteen (LAM 929
Hupeli) mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL 2009) tieosuudella on lähes 18000
ajoneuvoa, josta noin 10 % on raskasta liikennettä. Liikenteen kasvu vuosina 2002–2007 on
ollut 20 %. Lusi - Kanavuori -välin valmistuessa vuoden 2011 aikana on Vaajakosken kohdalle odotettavissa entistä pahempi valtakunnallisen päätieverkon pullonkaulakohta, jota ei nykyistä tietä parantamalla voida ratkaista. Lyhin
kiertomahdollisuus pidentää ajomatkoja liki 40
km. Tien herkkä tukkeutuminen esimerkiksi onnettomuustilanteessa on jo kriittistä hälytyskuljetusten kannalta.
Toivakan kokoomus ry ja Jyväskylän kokoomus ry.
esittävät, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja
ajaa kaikin voimin sen eteenpäin viemistä Liikenne- ja viestintäministeriössä.
Puoluehallitus:
Aloitteen tekijät Toivakan kokoomuksesta ja Jyväskylän kokoomuksesta ovat oikeassa siinä, että valtatie 4:n kunnostus välillä Kanavuori – Vaajakoski olisi merkittävä koko Jyväskylän seudun
kannalta. Valtatie 4 on yksi kaupungin keskeisin
sisääntuloväylä ja asiointi- ja työmatkaliikenteen
lisäksi väylällä liikkuu runsaasti myös pitkänmatkalaisia.
Vaajakosken kiertoliittymän parantamisen yhteydessä laaditun liikenteen simuloinnin perusteella on arvioitu, että toteutetut parannustyöt ovat
riittäviä liikenteen sujuvuuden takaamiseksi vain
noin viideksi vuodeksi. Näiden tietojen valossa
on tärkeää, että rahoitus turvataan välittömästi
eikä viivästyksiä tien peruskorjaukseen saa tulla.
Kanavuori-Vaajakoski -hankkeen kokonaiskustannuksen on arvioitu olevan noin 85 miljoonaa
euroa ja hanke voitaisiin rakentaa myös vaiheittain. Hankkeesta on laadittu tiesuunnitelma jo
1990-luvulla asemakaavoituksen pohjaksi. Vaikka
parannustyöt Kanavuorelta Vaajakoskelle olisivat
luonteva jatke Toivakka – Vaajakoski -hankkeelle,
ei Kanavuori-Vaajakoski -hanketta ole sisällytetty
liikennepoliittisen selonteon vuonna 2011 alkavien hankkeiden listaan.
Nisulan ja Oravasaaren eritasoliittymät
Toivakan kunnan alueella sijaitseva Nisulan ja Jyväskylän kaupungin alueella sijaitseva Oravasaaren eritasoliittymä ovat tiesuunnitelmissa, mutta
uhkaavat rahoituksen puuttuessa jäädä toteuttamatta. Toivakan kunnan osalta rakentamatta jättäminen olisi vakava takaisku kuntastrategialle
sekä rakennemallin ja maankäytön suunnitelmille, jotka ovat parhaillaan suunnittelu- ja lausuntovaiheissaan.
Kuten aloitteessa todetaan, Oravasaaren sekä
Nisulan (jolla tarkoitettaneen Majalahden liittymää) eritasoliittymät on sisällytetty tiesuunnitelman muutokseen valtatie 4:n parantamiseksi välillä Viisarinmäki-Kanavuori. Tiesuunnitelman
muutoksen mukaisten ratkaisujen toteuttamisajankohta ei kuitenkaan ole vielä tiedossa ja hankkeita ei ole sisällytetty liikennepoliittisen selonteon vuonna 2011 alkavien hankkeiden listaan.
Eritoten Nisulan eritasoliittymän poisjäänti merkitsisi kolmen kylän, Nisulan, Rutalahden ja
Haukanmaan osittaista liikenteellistä eristämistä, mikä mitätöisi osaltaan nelostien kasvukäytävämerkityksen Toivakan kunnalle. Oravasaaren
eritasoliittymällä tulee olemaan niin ikään vaikutuksensa mainittujen kylien ja itse Oravasaaren
elinvoimaan.
Kokoomuksen tavoitteena on ollut liikennepoliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen väyläpäätösten pitkäjänteistämiseksi ja niiden kytkemiseksi entistä paremmin yhteiskunnan
muihin toimintoihin, erityisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Liikennepoliittisten selontekojen menettelyä on päätetty jatkaa,
mikä mahdollistaa pitkäjänteisyyden liikennepolitiikan suunnittelussa. Vuonna 2008 laaditussa
liikennepoliittisessa selonteossa on samalla kertaa päätetty nelivuotisen vaalikauden liikenneinvestoinneista ja niiden rahoittamisesta. Tämä antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa hankkeita pitkäjänteisesti niin,
että myös maarakennusmarkkinoiden suhdannetilanne voidaan ottaa huomioon. Myös Pasi Holmin selvitys Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: soveltuisivatko tie- ja
liikennerahastot Suomeen? sisältää monia var-
Sujuva, turvallinen valtatie 4:n liikenne turvaa
maaseutukunnan elinvoimaisuuden ja siksi on
tärkeää, että Nisulan ja Oravasaaren eritasoliittymiin löytyy tarvittava rahoitus.
Edellä olevan perusteella Toivakan Kokoomus ry ja
Jyväskylän Kokoomus ry esittävät, että Valtatie 4:n
- Kanavuori – Vaajakoski välin kunnostuksen
rahoitus turvataan siten, että työt voivat alkaa
mahdollisimman pian tiesuunnitelman valmistuttua luontevana jatkona välin Viisarimäki – Kanavuori valmistumiselle, ja että
170
Puoluekokous 2010 sisus.indd 170
28.5.2010 15:24:56
sosiaali- ja terveyspalveluille sekä niiden järjestämiselle, myös työmarkkinoille. Seuraavan hallituskauden aikana eläköityy valtava määrä suomalaisia palkansaajia ja yrittäjiä. Poistuma on suurimmillaan vuonna 2012, jolloin arviolta 70 000
henkilöä jää eläkkeelle. Seuraavan hallituksen on
nostettava keskiöön työvoimatarpeen kattamiseen ja yrittäjyyteen liittyvät toimenpiteet sekä
politiikkaohjelmat.
teenotettavia esityksiä siitä, miten liikennehankkeiden rahoitukselle voitaisiin saada joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Hallitus on tehnyt liikennepoliittiset linjauksensa
vuonna 2008 eduskunnalle annetussa liikennepoliittisessa selonteossa vuoteen 2020 asti. Vuoden 2011 jälkeinen hankelista on kuitenkin priorisoimaton ja esitykset vuoden 2011 jälkeisistä
investointihankkeista tekee seuraava hallitus. Liikenneinvestointihankkeiden priorisointi on luonteeltaan prosessi eli hankkeita valitaan ja karsitaan monessa vaiheessa. Hanke-ehdotukset arvioidaan ensiksi niiden yhteiskuntataloudellisen
tehokkuuden näkökulmasta. Lähtökohta on, että vain yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita uusinvestointihankkeita otetaan jatkotarkasteluun.
Vaikka hankkeita toteutuu tällä hallituskaudelle
runsaasti, tästä huolimatta kaikkia tehokkaita ja
tärkeitä hankkeita ei pystytä toteuttamaan.
Työurien pidentäminen molemmista päistä on
Suomen tulevaisuuden ja kestävän hyvinvointipolitiikan kannalta keskeistä. Ensi hallituskaudella on ratkaistava myös eläkeiän nostoon liittyvät
kysymykset työelämään siirtymiseen nopeuttamisen lisäksi. Tähän vaaditaan kannustimia, johtajuuden sekä työhyvinvoinnin kehittämistä, mutta
myös muutoksia lakiin ja eläkejärjestelmään.
Suomen ja työtätekevien kannalta kestämätöntä on huoltosuhteen nouseminen liian korkeaksi. Maahanmuuttajien työttömyysluvut ovat valtaväestöön verrattuna erittäin korkeita. Samalla
suurin osa maahanmuuttajista haluaisi työmarkkinoille ja etsii aktiivisesti työtä. Myös ikääntyvät,
yli 50-vuotiaat ovat saatava tehokkaampien työllistämistoimien piiriin. Sosiaaliturvaa on edelleen
kehitettävä aktivoivammaksi ja sen on kannustettava työntekoon.
Kokoomuksen tavoitteena on osoittaa vaalikausittain liikenneväylien hoitoon, ylläpitoon ja kehittämiseen rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston
palvelutaso ja liikenneturvallisuus. Puoluehallituksen mielestä yhdistyksen esittämien hankkeiden toteuttamisedellytyksiä on arvioitava vuoden
2011 jälkeistä investointilistaa laadittaessa suhteessa muihin vastaaviin väyläinvestointiehdotuksiin. Huomioitavaa on kuitenkin se, että hankkeita ei ole sisällytetty selonteon vuonna 2011 alkavien hankkeiden listaan ja uusien hankkeiden
saaminen listalle saattaa olla vaikeassa taloustilanteessa haasteellista. Mikäli aloitteessa esitetyt
hankkeet tässä tarkastelussa kuitenkin osoittautuvat kannattavaksi ja järkeväksi, on myös Kokoomus valmis niitä osaltaan tukemaan.
Työmarkkinoiden rakennemuutos jatkuu voimakkaana myös seuraavan hallituskauden aikana. Teollisuustuotannosta osa siirtyy muualle
globalisaation myötä ja palvelusektori sekä uusiin innovaatioihin, uuteen teknologiaan ja uuteen yrittäjyyteen pohjautuvat alat nousevat esiin.
Suomen on pysyttävä muutoksen ohjaajana: tutkimus- ja kehittämistoiminta, (uuden) yrittäjyyden helpottaminen veroratkaisuin sekä palkkajärjestelyin sekä kotimaisen rahoituksen varmistaminen on nostettava aiempaa enemmän esille.
Ensi hallituskaudella on varmistettava myös se,
että työ ja sen tekijät kohtaavat. Kohtaanto-ongelma eri alueiden ja alojen välillä on jo nyt merkittävä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Aloite nro 134
Munkinseudun Kokoomus ry
Parhaimmat tulokset saadaan aikaan eri tahojen
kanssa yhteistyössä. Ensi hallituskaudella on tätä
toimintaa kehitettävä sekä kolmikantaisen sopimuspolitiikan ja muiden työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön voimin.
TYÖTÄ TEKEVÄ SUOMI
ON HYVINVOIVA SUOMI
Suomi on seuraavalla hallituskaudella suurien
haasteiden edessä. Väestön ikääntyminen sekä
työmarkkinoiden rakennemuutos ovat muutoksia, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan kaikilla sen
tasoilla. Oleellista on se kuinka työllisyyspolitiikka otetaan vielä aiempaa voimakkaammin osaksi
hyvinvoivan Suomen käsikirjoitusta. Työtä tekevä Suomi on hyvinvoiva Suomi.
Edellä olevan perusteella Munkinseudun Kokoomus ry esittää puoluekokoukselle, että se velvoittaisi
puoluejohtoa sekä eduskuntaryhmää ryhtymään
täysipainoisesti kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotta
suomalaista työelämää kehitetään järkevästi, pitkäjänteisesti ja vastaamaan hyvinvoivan Suomen
asettamiin haasteisiin sekä mahdollisuuksiin.
Väestön ikääntyminen aiheuttaa paineen paitsi
171
Puoluekokous 2010 sisus.indd 171
28.5.2010 15:24:56
- Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmalle valmistellaan jatko-ohjelma.
Eläkeaikeisiin vaikuttavat työmotivaatio, terveydelliset ja työssä jaksamiseen liittyvät syyt. Ihmiset hakeutuvat vapaaehtoisesti eläkkeelle, koska
eivät enää koe positiivista työn imua.
- Työuria on pidennettävä molemmista päistä. Eläkeikää on nostettava kolmikantaisesti sopien ja
nuorten pääsyä työmarkkinoille helpotettava ja
nopeutettava edelleen.
Työuria tulee pidentää kiinnittämällä huomiota
työhyvinvointiin, ikäjohtamiseen sekä monipuolisiin työaikaratkaisuihin. Työuran loppupuolella
on voitava sovittaa elämän eri osa-alueita yhteen
työelämän vaatimusten kanssa. Iän ja yksilön elämäntilanteen huomioivat työaikajärjestelyt, esimerkiksi osa-aikaeläke tai muuten toteutettu
osa-aikatyö tukevat mm. omasta terveydestä ja
jaksamisesta huolehtimista sekä mahdollista huolenpitoa edellisistä tai seuraavista sukupolvista.
Vuorotteluvapaata koskevaa lainsäädäntöä tulee
muuttaa niin, että se ei heikennä eläkettä. Työpaikoilla tulee kiinnittää huomiota organisaation johtamiseen, arvioida ja järjestellä työtehtäviä niin että vanhempien työntekijöiden kokemus
hyödyntävät organisaatiota.
- Työllistämistoimia erityisryhmien osalta on parannettava ja kohtaanto-ongelmaan kiinnitettävä
huomiota.
- Edistetään ja tuetaan uutta yrittäjyyttä sekä innovaatioita, luovia ja vihreitä aloja. Kehitetään
näiden rahoitusmahdollisuuksia ja lisätään panostuksia T&K –toimintaan.
- Kehitetään sosiaaliturvaa ja eläkejärjestelmää
aktivoivaan suuntaan. Työn tekemisen on oltava
aina kannattavaa.
Aloite nro 135
Suomalaisen työelämän kehittämiseen erilaisten
ohjelmien ja tutkimuksen avulla on käytetty ja
käytetään suuria summia julkista rahaa. Kehittämisen tulosten on aika näkyä työpaikkatasolla
ja muuttaa työn arkea aidosti työurien jatkumista tukevaksi.
Töölön Kansallisseura ry
TYÖTEKO KUNNIAAN
Suomi elää työllä ja työn tuloksilla. Toisin kuin
monesti väitetään, ei työ ole Suomessa tekemällä loppunut. Viime aikoina yhä polttavammaksi ongelmaksi on noussut työperäinen uupumus
ja väsyminen. Hyvinvointivaltio ei saa perustua
pakkotahtiseen työhön, vaan pikemminkin iloiseen haluun tehdä työtä itsensä ja läheisten hyväksi. Suomesta puuttuu selkeä kansallinen ohjelma, joka nostaisi työnteon arvostusta.
Edellä olevan perusteella Kallion Kokoomusnaiset
ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous, velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää:
- r yhtymään toimenpiteisiin, jotta viime vuosina
tehtyjen lukuisten työelämän kehittämisohjelmien
tulokset otetaan aidosti käyttöön työpaikoilla,
että työnantajia tuetaan lainsäädännöllä ja
konkreettisilla kannustimilla kehittämään uusia
työaikajärjestelyjä ja paremmin huomioimaan
ikääntyvien työntekijöiden jaksaminen ja osaamisen hyödyntäminen sekä
- raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous
velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, että puolue laatii selkeän
kansallisen ohjelman, joka palauttaa työnteon taas
kunniaan.
Aloite nro 136
Puoluehallitus (aloitteet nro 134 – 136):
Aloitteissa tuodaan hyvin esille Suomen tulevaisuuden haasteet:
Kallion Kokoomusnaiset ry
TYÖURIEN PIDENTÄMINEN
TYÖELÄMÄN LAATUA JA TYÖAIKA­
JÄRJESTELYJÄ KEHITTÄMÄLLÄ
- väestön ikääntyminen ja siitä seuraava
huoltosuhteen heikkeneminen,
Työurien pidentäminen on yksi keskeinen keino, jonka avulla suomalainen yhteiskunta säilyy
myös tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskuntana.
Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää kestävää julkista taloutta, jossa tulot ja menot ovat tasapainossa. Väestön ikääntyminen ja talouden taantuma
haastavat tämän yhtälön.
- hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan
turvaaminen,
- julkisen talouden velkaantumisen
pysäyttäminen,
172
Puoluekokous 2010 sisus.indd 172
28.5.2010 15:24:56
- työnteon kannustavuus ja
ta, joilla Suomen julkinen talous tasapainotetaan
ja säilytetään vahvana. Työryhmä arvioi työssään
Suomen verojärjestelmän kehittämistarpeita työn
tekemiseen kannustavammaksi. Työryhmä etsii
myös vastauksia siihen, miten edistetään uusien
työpaikkojen syntymistä ja investointeja.
- sosiaaliturvan aktivoivuus.
Ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja
työurien pituudet ovat viime aikoina olleet myös
poliittisen keskustelun keskiössä. On luontevaa
ajatella, että työurat pitenevät eliniän odotteen
pidentyessä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä arvioitiin, että eliniänodote pitenee vuosina 2009 – 2050 vajaalla kolmella vuodella. Uusimpien väestöennusteiden mukaan nousu onkin
lähes 6,5 vuotta.
Varapuheenjohtaja Virkkusen työryhmän tehtävänä on laatia raportti toimenpiteistä ja keinoista, joilla Suomi menestyy tulevaisuudessa ja joita tarvitaan maamme talouskasvun, työllisyyden
vahvistamiseksi ja työn tuottavuuden kohentamiseksi. Lisäksi työryhmä tarkastelee toimenpiteitä, joiden avulla suomalaisen osaamisen taso
voidaan pitää korkeana.
Työuria on pidennettävä molemmista päistä: nopeammin koulun penkiltä työelämään ja pidentyvästä eliniästä jokin osa käytetään työn tekemiseen.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro
134 – 136 johdosta.
Aloitteissa aivan oikein todetaan, työuria tulee
pidentää kiinnittämällä erityistä huomiota työhyvinvointiin. Aivan liian moni joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle työelämän kuormittavuuteen
liittyen henkisten syiden vuoksi. Eri elämäntilanteisiin soveltuvat työaikajärjestelyt, perheen
ja työelämän joustava yhteensovittaminen, johtaminen työpaikoilla, omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen ovat tärkeitä edellytyksiä työssä viihtymiselle ja näin myös pidemmille
työurille. Tärkeää on, kuten aloitteissakin todetaan, valmistella uudistuksia kolmikantaisesti
työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken.
Aloite nro 137
Vaasan Kokoomusnaiset ry
TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ JOKAISEN OIKEUS
Jokainen työtä tekevä kansalainen ansaitsee turvallisen ja viihtyisän työympäristön. Turvallisuus
ja viihtyisyys edistävät työntekijän fyysistä sekä
psyykkistä terveyttä ja lisäävät työssä jaksamista.
Myös asiakkaalla on oikeus saada tarvitsemansa palvelut turvallisissa oloissa. Hoito- ja hoivaaloilla turvallisuus on osa laadukasta hoitoa.
Aloitteissa tuodaan esille lukuisat ohjelmat ja
hankkeet paremmalle työelämälle, yrittäjyyteen
kannustamiselle ja työnteon kannattavuudelle.
Hallituksella on ollut erityinen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. Siltä on hyvä
odottaa hallituskauden päätteeksi esityksiä työelämän ja yrittäjyyden kehittämiseksi. Vain tulokset antavat oikeutuksen mahdollisille jatko-ohjelmille. Kriittisesti on voitava arvioida ovatko erilaiset politiikkaohjelmat oikea tapa valmistella
uudistuksia. Viime hallituskauden tulokset olivat
politiikkaohjelmien osalta varsin laihat.
Hoitohenkilökuntaa todennäköisimmin uhkaava
riski on potilaan väkivaltaisuus. Noin joka kolmas
hoitohenkilökuntaan kuuluva työntekijä on joutunut jossain vaiheessa kokemaan fyysisen väkivallan uhkaa, kaksi kolmasosaa on joutunut sanallisen uhkailun, nimittelyn tai muun henkisen
väkivallan uhriksi.
Monilla muilla aloilla, kuten esimerkiksi kaikilla
palvelualoilla sekä oppilaitoksissa työntekijä sekä
asiakas tai oppilas voi joutua kohtaamaan väkivaltaa. Tavallisimpia uhkia ovat asiattomat moitteet,
pahoinpitely tai aseellinen uhkaaminen. Uhka on
huolestuttava erityisesti naisvaltaisilla aloilla.
Kokoomus on valmistelemassa puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen
johdolla valmistelemassa ohjelmaa Hyvinvoinnin
pelastamiseksi ja varapuheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkusen johdolla Talouskasvun ja
työllisyyden vahvistamiseksi. Aloitteessa 135 penättiin kokoomukselta ohjelmaa, joka ”palauttaa
työnteon taas kunniaan”. Kataisen ja Virkkusen
ohjelmatyöstä löytyy varmasti ratkaisuja myös tähän kysymykseen.
Peruslähtökohtana on, että turvallisuus on sekä
hoitajan että hoidettavan, opettajan ja oppilaan,
asiakaspalvelijan sekä asiakkaan moraalinen oikeus. Kysymys yhteisön turvallisuudesta on näin
ollen mitä suurimmassa määrin myös eettinen
kysymys.
Turvallisuutta vaarantavat tilanteet aiheuttavat
työyhteisössä syyllistävää ilmapiiriä, jonka vaiku-
Puheenjohtaja Kataisen työryhmän toimeksiantona on laatia raportti toimenpiteistä ja keinois-
173
Puoluekokous 2010 sisus.indd 173
28.5.2010 15:24:57
tukset saattavat heikentää työssä jaksamista. Syyllisten etsimisen sijaan olisi tärkeää tunnistaa virheitä ja käsitellä läheltä piti –tilanteita. Kaikkiin
hoito-, opetus- ja palvelualojen toimintayksiköihin tulisikin luoda selkeä ja yhtenäinen toimintamalli.
Aloite nro 138
Oulun Kokoomusseura ry
TEHOA TYÖTTÖMYYDEN POISTOON
Taustaa
Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita, joita ei saada tehokkaasti työllistettyä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle on laitettu suuri
määrä ihmisiä, joilla on halu tehdä työtä ja myös
kyky siihen, ainakin jossain määrin ja ehkäpä pienen kuntoutuksen jälkeen. Samoin nuorisotyöttömyys on iso ongelma.
Väkivalta on – kohdistui se asiakkaaseen tai työntekijään – aina ihmisoikeusrikkomus ja samalla
vakava työsuojelullinen ja terveydellinen ongelma. Turvallinen työyhteisö on jokaisen oikeus.
Asiaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja kehittää uusia malleja turvallisuuden ja
riskien hallintaan.
Vaasan kokoomusnaiset esittää, että kokoomuslaiset
päättäjät lainsäädäntötyössään huomioivat entistä
tarkemmin tämän työturvallisuuteen liittyvän asian.
Toisaalta meillä on eräillä aloilla työvoimapula,
jota pyritään ratkaisemaan muun muassa työperäisellä maahanmuutolla. Maahanmuuttajien
työpanos ei kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa,
vaan on otettava tehokkaammin käyttöön kotimainen työvoimaresurssi.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus jakaa Vaasan Kokoomusnaisten
huolen palvelualoilla yleistyneen väkivallanuhan
osalta. On erittäin huolestuttavaa, että mm. terveydenhuollossa yhä useammat työntekijät ovat
joutuneet kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa.
Fyysisen väkivallan osalta työyhteisissä on lähdettävä ehdottomasta nollatoleranssista. Uhkatilanteiden määrällistä kehitystä pitää yleisesti
seurata kaikissa työyhteisöissä ja työsuojelu- ja
poliisiviranomaisille tulee välittömästi ilmoittaa
huolestuttavasta kehityksestä. Väkivallasta on aina ilmoitettava viranomaisille. Työyhteisöissä tulee selvittää työntekijöille yksintyöskentelyn työturvallisuusriskit. Työnantajan on myös annettava riittävä koulutus turva- ja hälytysjärjestelmien
käytöstä.
Ratkaisuehdotus
Työvoimatoimistoissa tulee ottaa käyttöön suomalainen sovellus ns. ”Tanskan mallista”: työnhakijan on otettava tarjottu työ vastaan, jos se
vähänkään vastaa hänen osaamistaan. Työnhakija voi kieltäytyä työstä vain erittäin painavilla
syillä.
Työvoimatoimistojen on muutettava rooliaan lausuntojen antajista aktiiviksi työnhakijoiden osaamisen markkinoijiksi. Avoimet työpaikat ja työnhakijat on saatava kohtaamaan toisensa nykyistä
paremmin. Tämä tarkoittaa työvoimatoimistojen
harjoittamaa aktiivista yhteydenpitoa yrityksiin
ja kolmannen sektorin toimijoihin. Työvoimatoimistojen tehtävä on työnvälitys.
Puoluehallitus pitää hyvänä, että esimerkiksi palvelualoilla työnantajat ja työntekijät (mm. Palvelualojen ammattiliitto PAM) ovat yhdessä sopineet työehtosopimusneuvotteluidensa yhteydessä palvelualan työhön kohdistuvan väkivallan
uhan arvioinnista ja torjuntaan on asetettu yksityiskohtaisia velvoitteita. Vastaavanlaista väkivallantorjuntaan tähtäävää toimintaa on syytä tukea koko palvelusektorilla. Myös lainsäätäjän on
omalta osaltaan luotava edellytyksiä työturvallisuuden paranemiselle palvelualoilla.
Työvoimatoimistojen ja yksityisten henkilöstövuokrausyritysten yhteistyötä tulee lisätä.
Kansaneläkelaitoksen ja eri eläkevakuutuslaitosten tulee käydä läpi omat asiakkaansa ja etsiä työhaluiset, joille tulee löytyä töitä työvoimatoimistojen tai henkilöstövuokrausyritysten kautta.
Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusseura ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta ja kehottaisi
eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään aloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Puoluehallitus:
Oulun Kokoomusseura ry tarttuu erittäin tärkeään aiheeseen, työttömyyden hoitaminen on yksi
yhteiskuntamme kaikkein tärkeimmistä tehtävistä tällä hetkellä. Oulun Kokoomusseuran aloitteessa on esitelty monia keinoja, joilla työttömyyttä voitaisiin torjua.
174
Puoluekokous 2010 sisus.indd 174
28.5.2010 15:24:57
Ehdotetuissa keinoissa on esityksiä, joita ehdottomasti pitäisi voida toteuttaa nykyistä paremmin, kuten työ- ja elinkeinotoimistojen aktiivinen yhteydenpito yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin sekä työ- ja elinkeinotoimistojen
ja henkilöstövuokrausyritysten yhteistyön lisääminen. Samoin työ- ja elinkeinotoimistojen rooli
voisi nykyistä enemmän olla työnhakijoiden osaamisen markkinointi.
1990-luvun alun lama nosti nuorisotyöttömyyden korkealle tasolle, jonne se jäi pysyvästi. Vuodesta 2009 lähtien nuorisotyöttömyys on jatkanut kasvuaan. Valmistumisen jälkeen omalle alalle työllistyminen ei ole enää itsestäänselvyys.
Epätyypillisistä työsuhteista on tullut pysyvä ilmiö. Tilastokeskuksen mukaan nuorisotyöttömyys tulee vakavaksi silloin, kun nuori ei puutteellisen koulutuksen ja vähäisen työkokemuksensa
vuoksi pääse työuran alkuun. Työttömyysasteen
ollessa korkealla, tarjolla on runsaasti kokenutta työvoimaa, jotka ovat vastavalmistuneita paremmassa asemassa työmarkkinoilla. Jos nuori ei
työllisty valmistumisensa jälkeen, pääsy pitkäkestoiselle uralle vaarantuu.
Hieman vaikeammin toteutettavissa ovat ehdotukset Tanskan mallin käyttöönottamisesta sekä
Kansaneläkelaitoksen ja eläkevakuutuslaitosten
velvollisuudesta etsiä työhaluiset henkilöt. Tanskan malli poikkeaa Suomen mallista monessakin
suhteessa. Järjestelmän yhtä osaa on tarkasteltava suhteessa koko järjestelmään. Suomessakin on
tietyin ehdoin velvollisuus vastaanottaa tarjottua
työtä. Vastaanottovelvollisuus ei perustu kuitenkaan pelkästään osaamiseen (mikä aloitteessa
nostetaan esiin), vaan myös esim. työssäkäyntialueeseen ja työn luonteeseen. Työn vastaanottovelvollisuutta ja sen mahdollisia tiukennuksia on
pohdittava siis Suomen nykytilanteesta ja lähtökohdista käsin.
Työurien pidentämisestä käydyssä keskustelussa tavoitteiksi asetetut 40 vuoden keskimääräiset
työurat eivät ole realistisia, jos nuorisotyöttömyydelle ja epätoivotulle pätkätyöllisyydelle ei keksitä
nykyaikaisia ratkaisuja.
Kokoomuksella ei toistaiseksi ole omaa ohjelmaa,
joka vastaisi nuorisotyöttömyyden ja epätoivotun
pätkätyöllisyyden ongelmiin. Puolueen on aloitettava välittömästi ohjelmatyö, joka tähtää nuorison työllisyysongelman ratkaisemiseen.
Kansaneläkelaitokselle ja eläkevakuutuslaitokselle on vaikea säätää yksiselitteistä velvoitetta etsiä
työhaluiset. Aloitteessa ollaan kuitenkin oikealla asialla siinä mielessä, että työkykyisille ja –haluisille suomalaisille pitäisi löytää töitä mahdollisimman tehokkaasti.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous
velvoittaa puoluehallitusta käynnistämään työn
nuorisotyöllisyyttä koskevan toimenpideohjelman
valmistelemiseksi.
Puolueen varapuheenjohtaja, opetusministeri
Henna Virkkunen johtaa työryhmää, joka valmistelee kokoomuslaisia linjauksia talouskasvun ja
työllisyyden vahvistamiseksi. Oulun Kokoomusseuran vastaukset toimitetaan Virkkusen työryhmälle jatkopohdintaan.
Puoluehallitus:
Pohjois-Savon Tuhatkunta ry tarttuu aloitteessaan yhteen tämän hetken tärkeimmistä aiheista. Nuorisotyöttömyys on valtava ongelma, sillä
syrjäytymiskehitys voimistuu jo muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen ja työttömyys muutoinkin jättää pisimmän arven juuri nuorten ihmisten työuraan.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Nuorisotyöttömyysongelmaan on tällä hallituskaudella puututtu aivan erityisin toimin. Sekä
valtiovarainministeriö että työ- ja elinkeinoministeriö ovat tuottaneet omat raporttinsa siitä, miten
nuorisotyöttömyyttä voidaan lievittää. Toimenpiteitä on viety eteenpäin useiden talousarvioiden
yhteydessä. Tänä keväänä tehtiin myös erityinen nimenomaan nuorisotyöttömyyteen painottunut lisätalousarvio. Tärkeintä on edelleen viedä eteenpäin jo hyviksi havaittuja keinoja patoamaan virtaa työttömyyteen ja helpottamaan jo
työttömäksi jääneiden nuorten tilannetta.
Aloite nro 139
Pohjois-Savon Tuhatkunta ry
TOIMENPIDEOHJELMA
NUORISOTYÖTTÖMYYDEN
VÄHENTÄMISEKSI
Pätkätyö, koulutusta vastaamaton työ ja kasvava nuorisotyöttömyys ovat nykyhetken kasvavia
ongelmia. Kaksikymmentä vuotta sitten työllistyminen valmistumisen jälkeen oli varmempaa.
Koulutuksen saanut ja motivoitunut nuori löysi lyhyen ajan sisällä koulutustaan vastaavan työpaikan lähes aina.
Paitsi hallitustyöskentelyssä, myös puolueen
ohjelmatyössä nuorisotyöllisyys on huomioitu.
Nuorisotyöllisyyttä käsitellään puolueen varapu-
175
Puoluekokous 2010 sisus.indd 175
28.5.2010 15:24:57
heenjohtajan, opetusministeri Henna Virkkusen
johtamassa työryhmässä talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Eduskuntaryhmässä on
myös oma kansanedustaja Ilkka Kanervan johtama työryhmä työllisyyshaasteeseen vastaamiseksi. Työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden hoitaminen on yksi yhteiskuntamme
tärkeimmistä tehtävistä tällä hetkellä. Tähän on
kokoomus vastannut niin hallitusvastuussa kuin
puolueen omassa ohjelmatyössäkin.
varoitusajan jälkeen, mutta työnantajalla pitää olla oikeus palkata niitä tuhansia muita innokkaita työntekijöitä lakkoilijoiden tilalle. Jos ahtaajat
menevät laittomaan lakkoon liian lyhyellä varoitusajalla, AY-liikkeen pitää korvata suurempi osa
teollisuuden tappioista.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous
velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskuntaryhmän toimimaan siten, että ahtaajien sekä
muiden kohtuuttoman suurta taloudellista tuhoa
aiheuttavien alojen laillisen lakon lakkovaroitusaikaa pidennettäisiin. Laillinen lakko olisi mahdollinen pitkällä varoitusajalla, mutta työnantajalla
on oikeus palkata muita halukkaita työntekijöitä
lakon ajaksi. Laittomien lakkojen sakkomaksuja
AY-liikkeille suhteutetaan lähemmäs lakon aiheuttamia tappioita.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 140
Uudenmaan Kokoomusnuoret ry
LAITTOMIEN LAKKOJEN SAKKOJA
SUHTEUTETTAVA LÄHEMMÄS TAPPIOITA
SEKÄ KRIITTISTEN ALOJEN LAILLISEN
LAKON VAROAIKAA ON LISÄTTÄVÄ
Aloite nro 141
Tampereen Yliopiston
Kokoomusopiskelijat ry
Ahtaajat, jotka tienaavat keskimäärin 3718 euroa
kuukaudessa (Taloussanomat 5.3.2010), menivät
muutamaksi viikoksi lakkoon maaliskuussa 2010.
Vastaavaa työtä tekevä varastoterminaalityöntekijä tienaa keskimäärin 2265 euroa kuukaudessa (Taloussanomat 5.3.2010). Ahtaajien palkat
nousivat 2000-luvulla lähes nopeimmin kaikista
Suomen ammateista. Ahtaajat vaativat kohtuuttoman pitkiä irtisanomissuojia verrattuna muihin ammatteihin.
LAITTOMISTA LAKOISTA LANGETETTAVIA
RANGAISTUKSIA KOVENNETTAVA
2000-luvulla laittomista lakoista näyttää tulleen
työriitojen sovittelussa tasavertainen keino laillisten työnseisausten rinnalle. Lakia työnseisauksen toimeenpanemisesta (27.7.1962/420), jonka
mukaan lakosta tulee ilmoittaa kirjallisesti valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle viimeistään
kahta viikkoa ennen työnseisauksen alkamista, rikotaan säännöllisesti välittämättä lakon aiheuttamista vahingoista valtiolle, työnantajalle ja koko
suomalaiselle yhteiskunnalle.
Ahtaajien lakko on kohtuuttoman tuhoisa verrattuna muihin ammatteihin. Lakko pysäyttää
noin 90 % Suomen viennistä ja täten lähes 50
% Suomen BKT:sta häiriintyy. Arvioiden mukaan 3000 ahtaajan lakko aiheutti noin 100 miljoonaa euroa tappioita päivässä Suomelle. Ahtaajaa kohden tappio on siis 33 000 euroa per
päivä. Ahtaajat käyttävät tätä ylivoimaisen suurta
tuhoa aiheuttavaa lakkoa hyväkseen ja kasvattavat
etujaan ja ansioitaan nopeammin kuin muut vastaavat alat. Ahtaajan ammattiin olisi lukuisia innokkaita tulijoita pienemmälläkin palkalla, mutta
suuren palkkavääristymän ja rajallisen työpaikkatarjonnan takia vain pieni osa halukkaista voidaan työllistää.
Laissa on säädetty, että työntekijäyhdistys on tuomittava työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomisesta sakkoon. Nykyään sakot ovat kuitenkin
suhteettoman pieniä verrattuna lakoista aiheutuneisiin vahinkoihin. Tästä hyviä esimerkkejä ovat
muun muassa Paperiliiton joulukuussa 2003 järjestämä lakko ja tuoreempana tapauksena viime
joulukuinen IAU:n maapalvelutoimintojen lakko.
Kyseiset lakot aiheuttivat yhteiskunnalle yhteensä noin 55 miljoonan euron kustannukset. mutta sakkoja niistä langetettiin Paperiliitolle vain
150 000 euroa ja IAU:lle naurettavat 13 000 euroa.
Laittomien lakkojen sakkoja tulisi korottaa sekä
laillisen lakon lakkovaroitusaikaa tulisi lisätä ahtaajilla sekä joillakin muilla aloilla, joissa lakko
aiheuttaa kohtuuttoman suurta tuhoa. Kaikilla
pitäisi kuitenkin olla oikeus lailliseen lakkoon ja
mielenilmaukseen, mikäli työnantaja vaatii kohtuuttoman huonoja työehtosopimuksia. Ahtaajat
saisivat edelleenkin mennä lakkoon pitkän lakko-
On selvää, että tämänsuuruiset sakkorangaistukset ovat täysin riittämätön rangaistus lakkojen
koko yhteiskunnalle aiheutetuista miljoonavahingoista. Niin kauan kuin sakot pysyvät nykytasolla, pysyvät laittomat lakotkin halpana kiristyskeinona ja mielivaltaisena osana työtaistelua.
176
Puoluekokous 2010 sisus.indd 176
28.5.2010 15:24:57
Edellä olevan perusteella Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry esittää, että hyväksyessään
aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta
ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että laittomista työtaistelutoimista
langetettavia sakkoja korotetaan huomattavasti
suhteuttaen ne nykyistä paremmin kyseisten toimien aiheuttamiin vahinkoihin.
suuntaan, että työrauhalainsäädännön kunnioitus säilyy ja neuvottelukulttuuri suomalaisella
työmarkkinakentällä voi kehittyä työrauhaa turvaavaksi, työntekijöiden asemaa parantavaksi ja
taloutemme kilpailukykyä turvaavaksi.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden
nro 140 – 141 johdosta.
Puoluehallitus (aloitteet nro 140 – 141):
Vuonna 2009 Suomessa oli 71 työtuomioistuimessa työrauhalain vastaisina laittomiksi tuomittua lakkoa. Kuten aloitteen tekijä toteaa, laittomien lakkojen aiheuttamat kustannukset voivat olla
mittavat, eivätkä vahingot läheskään aina kohdistu vain työtaistelun kohteena olevaan työnantajaan, vaan ne voivat kohdistua myös ympäröivään
yhteiskuntaan. Laittomien lakkojen aiheuttamat
vahingot kovassa kansainvälisessä kilpailussa mukanaoleville yrityksille ja välillisesti myös koko
suomalaiselle yhteiskunnalle ovat muodostuneet
viimevuosina sen verran huomattaviksi, että myös
lainsäädännön kautta on syytä luoda tulevaisuudessa entistä paremmat edellytykset työrauhan
säilymiselle.
Aloite nro 142
Töölön Kansallisseura ry
PIKAVIPPIJÄRJESTELMÄ LAITTOMAKSI
Yhä useampi suomalainen on joutunut pikavippiensä takia jopa elinikäiseen kurimukseen. Varsinkaan monet nuoret eivät hyväuskoisuudessaan
ja kokemattomuuttaan käsitä, mihin ansaan he
ajavat itsensä langetessaan erilaisten pikavippiyritysten houkutuksiin saada nopeasti ja vaivatta
”helppoa” rahaa. Kun karu todellisuus paljastuu,
ollaan sitten jo usein pohjattomassa velkasuossa,
jota korkeat korot ja kohtuuttomat perintäkulut
tehokkaasti syventävät. Tällä hetkellä esim. Keski-Uudenmaan perintätoimiston mukaan velkojen perimiseksi nostetut haastehakemukset ovat
lisääntyneet 52 %:lla ja 70 % niistä johtuu pikavipeistä.
Koska pikavippijärjestelmä on kokonaisuudessaan varsin salakavala ja turmiollinen,
Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous
velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla kyseinen lainansaanti tehdään mahdottomaksi.
Puoluehallitus:
Pienlainojen tai ns. pikavippien suosio on viime aikoina kasvanut erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Tästä syystä nykyhallitus näki
tarpeelliseksi pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistamisen ja uudet lait astuivat voimaan
1.2.2010 alkaen. Uusilla säännöksillä voidaan vähentää pikaluottojen tarjonnassa esiintyneitä ongelmia.
Uusi lainsäädäntö velvoittaa pieniä ja lyhytaikaisia lainoja markkinoivia yrityksiä ilmoittamaan
luoton todellinen vuosikorko. Näin on parannettu kuluttajan mahdollisuuksia saada asianmukaista tietoa pikaluottojen ja muiden lyhytaikaisten luottojen hinnasta. Samalla hintavertailu näiden ja muiden luottojen välillä helpottuu.
Uudella lainsäädännöllä on myös kielletty luoton
myöntäminen ja maksaminen kuluttajalle silloin,
kun luottoa haetaan myöhään illalla tai yöllä. Tällä ja useilla muilla uusilla kuluttajaa suojaavilla
säännöksillä helpotetaan maksuvaikeuksiin joutuneiden kuluttajien asemaa ja ehkäistään ylivelkaantumista.
Lainsäädännön tulee perustua lain kunnioitukseen. Sen vuoksi ei ole yhteiskunnallisesti kestävää, että nykyisen työrauhalainsäädännön vallitessa on muodostunut käytännöksi, että laittomat
työtaistelut voivat jatkua, vaikka työtuomioistuin
on ne jo laittomaksi tuominnut.
Mm. Ruotsissa on voimassa laittomien lakkojen vahingonkorvauskäytäntö. Tämä mahdollistaa lakkosakkojen lisäksi työnantajalle oikeuden
vaatia vahingonkorvauksia laittoman työtaistelun aiheuttamista kustannuksista. Käytännössä
Ruotsissa kynnys korvauksiin tuomitsemiseksi
on korkealla, mutta jo pelkkä vahingonkorvausmahdollisuus kannustaa olemassaolollaan ylläpitämään työrauhaa. Vaihtoehto vahingonkorvausmallille on lakkosakkojen korotus. Nykyään maksimisakko on 28 300 euroa, joka ei nouse, vaikka
samasta lakosta tulisi toistuvasti tuomituksi työtuomioistuimessa.
Suomalainen kolmikantajärjestelmä on perinteisesti onnistunut puolustamaan laillisten lakkojen
osalta työrauhaa varsin hyvin. Laillisissa lakoissa
menetettyjen työpäivien määrä ei ole kansainvälisesti vertailtaessa Suomessa erityisen suuri. Työmarkkinajärjestöillä on työrauhaan liittyviä kysymyksiä pohtiva työryhmä, joka miettii keinoja laittomien lakkojen vähentämiseksi. Työrauhan
turvaaminen työpaikoilla on kaikkien yhteinen
etu. Siksi myös Kokoomus on tarvittaessa valmis
työskentelemään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa lainsäädännön kehittämiseksi siihen
177
Puoluekokous 2010 sisus.indd 177
28.5.2010 15:24:57
merkiksi siivoustyön, lasten- ja vanhustenhoidon
sekä erilaiset piha- ja remonttityöt. Vähennyksen
osuus itse palkatun työntekijän palkkakuluista on
30 prosenttia ja yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia. Vaikkakin kotitalousvähennys on monille ihmisille vielä melko
hämärä, jopa tuntematon käsite niin sen suosio
on verohallituksen tilastojen mukaan kuitenkin
kasvanut keskimäärin 20 prosentilla vuodessa ja
se tarjoaa etenkin pienyrittäjille yhä laajenevan
asiakaskunnan. Sen lisäksi että kotitalousvähennys on tehnyt pienyrittäjyydestä kannattavampaa
ja näin parantanut työllistymisen edellytyksiä, sen
on havaittu tehokkaasti myös vähentävän pimeää
työtä sillä kotitaloustyön tekevän tahon on oltava ennakkoperintärekisterissä jotta vähennyksestä voisi hyötyä. Tämä on omalta osaltaan lisännyt
valtion ja kuntien verotuloja sekä vähentänyt talousrikollisuutta. Näiltä osin kotitalousvähennyksen vaikutus valtion veropohjaan voidaan katsoa
olevan positiivinen.
Eduskunta on myös edellyttänyt, että hallitus antaa vielä tällä vaalikaudella esityksen lainsäädännöksi, jolla säädetään kulutusluottojen myöntäminen rekisteröintiä edellyttäväksi elinkeinoksi ja
näin helpotetaan viranomaisten mahdollisuuksia
valvoa pikaluottojen ja muiden kulutusluottojen
tarjoajien toimintaa sekä puuttua lainvastaiseen
toimintaan sanktioiden avulla mm. poistamalla
kulutusluottojen tarjoaja rekisteristä. Tällä pyritään turvaamaan se, että kulutusluottojen tarjoajilla on riittävä ammattitaito ja että he ovat luotettavia toimijoita.
Puoluehallitus huomauttaa, että oikein käytettynä pienlainoille on kysyntää ja ne voivat olla hyvä apuväline hetkittäisiin talouskapeikkoihin. On
kuitenkin tärkeää, että juuri lainsäädännöllä huolehditaan siitä, että sekä lainan antaja että ottaja ovat tietoisia siitä millä ehdoin lainaan sitoutuvat.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
Palkan ja työkorvauksen vähennysosuuden nostaminen lisäisi kotitalousvähennyksen suosiota
etenkin keskituloisten keskuudessa samalla kun
se lisäisi eri tuloryhmien välistä tasapuolisuutta tuen käyttömahdollisuuksissa. Kotitalousvähennys kohdistuu suoraan yrittäjien hyväksi ja se
on osoittanut toimivuutensa. Kotitalousvähennyksen parantaminen myös vahvistaisi Suomea
palveluyhteiskuntana joka vähentäisi Suomen
riippuvuutta viennistä ja osaltaan turvaisi suomalaisen työn, yrittäjyyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuden.
Aloite nro 143
Uudenmaan Kokoomusnuoret ry
PIENYRITTÄJYYDEN
EDELLYTYKSIÄ PARANNETTAVA
Yrittäjyys on vastuullisen markkinatalouden kivijalka joka kumpuaa yksittäisten ihmisten ahkeruudesta, päättäväisyydestä, sitkeydestä ja aidosta halusta luoda itselleen ja läheisilleen paremman huomisen. Vain työ ja yrittäjyys voivat
luoda aitoa ja kestävää hyvinvointia jolle rakentaa tulevaisuus. Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2009 julkaiseman yrittäjyyskatsauksen
mukaan alle kymmenen henkilön yrityksiä oli 93
prosenttia kaikista Suomessa toimivista yrityksistä joista valtaosa työllistää alle kaksi henkilöä.
Juuri pienyrittäjyydellä on mitä mainioin potentiaali kehittyä entistä merkittävämmäksi työpaikkojen, palveluiden ja hyödykkeiden tuottajaksi
tulevaisuudessa, etenkin palvelusektorilla kun ihmiset käyttävät jatkuvasti enemmän erilaisia palveluita arkielämässään. Erityisesti hoiva- ja asiointipalveluilla on kasvava merkitys yhteiskunnassa väestön ikääntyessä.
Uudenmaan Kokoomusnuoret esittääkin että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa puolueen eduskunta- sekä ministeriryhmää toimimaan siten että
kotitalousvähennyksen vähennysosuus itse palkatun
työntekijän palkkakuluista nostetaan 30 prosentista
40 prosenttiin ja maksetusta työkorvauksesta 60
prosentista 70 prosenttiin yrittäjyyden tukemiseksi
ja kannustamiseksi, uusien työpaikkojen luomiseksi
sekä pimeän työn vähentämiseksi.
Puoluehallitus:
Kotitalousvähennysoikeus on hyvin suosittu vähennys verotuksessa, kuten aloitteessa mainitaan.
Kotitalousvähennyksen vaikuttavuutta tutkittaessa on voitu todentaa, että se on osoittautunut
työllisyyttä tukevaksi ja kasvattavaksi järjestelmäksi. Samalla on saatu mittava määrä aiemmin
harmaan talouden puolella tehtyä työtä verotuksen piiriin. Kokoomus pitää merkittävänä saavutuksena sitä, että kotitalousvähennys on onnistunut näissä tavoitteessaan hyvin.
Pienyrittäjiä rasittavat pitkät työpäivät, raskas ja
sekava byrokratia, vastuu yrityksestä ja samalla
omasta, jopa koko perheensä toimeentulosta. Onkin mitä tärkeintä että yrittäjyyttä ja etenkin pienyrittäjyyttä tuetaan ja siihen kannustetaan. Tässä
vuonna 2001 käyttöönotettu kotitalousvähennys
on erinomainen väline. Kotitalousvähennys mahdollistaa sen että kotitaloudet voivat osittain vähentää verotuksessaan kotona teetetyn työn, esi-
178
Puoluekokous 2010 sisus.indd 178
28.5.2010 15:24:57
sensä työllistämisen vaihtoehdoksi. Erityisesti tämä koskee naisvaltaisia hoiva- ja kotipalvelualoja, joiden alueella mahdollisuus tarttua osa-aikaiseen yrittäjyyteen (esim. 30h/viikko) edesauttaisi
paitsi yrittäjyyden kasvua, tulevien kasvukelpoisten ja työvoimatarpeisten alojen tarpeeseen vastaamista, myös yrittäjyyskynnyksen madaltamista, sekä perheen ja työn yhdistämistä entistä joustavammin elämäntilanteen mukaan.
Kotitalousvähennyksen kattavuutta on muutettu
ja sen määrää korotettu useamman kerran vuodesta 1997 alkaen, jolloin se ensi kertaa tuli käyttöön. Viimeksi vuoden 2009 alusta sen enimmäismäärä nostettiin 3 000 euroon henkilöä kohden.
Tämä on osaltaan vahvasti lisännyt vähennyksen
käyttöä, mutta myös siitä aiheutuvia kustannuksia. Verotukivaikutus on henkilöä kohden merkittävä. Vuonna 2007 vähennystä käytti 260 000
henkilöä ja sen kustannukset olivat noin 183 miljoonaa euroa. On selvä, että vähennyksen määrä
tulee tulevinakin vuosina nousemaan, kun kotipalveluja tarjoavia yrityksiä syntyy koko ajan lisää
ja kotitaloudet oppivat täysimääräisesti hyödyntämään vähennyksen. Verokustannusten nousupaine vähennyksen osalta on huomattava.
Jyväskylän kokoomusnaiset haluavatkin kiinnittää huomiota erityisesti osa-aikaisen yrittäjyyden
entistä parempaan mahdollistamiseen.
Edellä olevan perusteella Jyväskylän Kokoomusnaiset ry esittää puoluekokoukselle että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa
puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin yrittäjyyden
aloitusvaiheen tukimuotojen tarkistamiseksi ja korjaamiseksi siten, että myös aloittava osa-aikayrittäjä on oikeutettu starttirahaan tai muuhun vastaavaan tukimuotoon yrityksen perustamisvaiheessa.
Vähentynyt harmaa talous tuo osaltaan verotulojen lisäyksen valtiolle tai kunnalle. Tämän ei kuitenkaan ole voitu osoittaa nousseen suuremmaksi
kuin vähennyksinä aiheutunut lisäkustannus verokertymän pienentymisestä.
Tulevina vuosina kaikkia eri verotuksessa tehtäviä vähennyksiä tullaan varmasti tarkastelemaan
kriittisesti. Julkisen talouden kestävyys edellyttää, että jatkossa veropohjamme on mahdollisimman laaja.
Puoluehallitus:
Aloitteentekijät nostavat esiin tärkeän seikan yrittäjyyden aloittamisen helpottamiseksi. Yrittäjyys
kuuluu kokoomuksen keskeisiin arvoihin ja siihen tulee kannustaa. Työelämä on vahvassa muutoksessa ja osa-päiväiset ratkaisut ovat yhä tavallisempia. Eri alojen työt eivät aina muodosta totuttua kokopäiväistä työtä. Osa-aikaisen yrittämisen
mahdollisuudet on tutkittava
Kotitalousvähennys tulee olemaan mukana tässä tarkastelussa, jota parhaillaan tehdään alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toimivassa
työryhmässä. Kokoomus pitää tärkeänä kotitalousvähennyksen käytön jatkamista sen nykyisessä
laajuudessaan.
Kokoomus on kansanedustaja Eero Lehden raportissa Yrittäjyyden positiivinen kierre kirjannut
pitkäaikaisen tahtotilan yrittäjyyden kannusteista.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Aloite nro 144
Jyväskylän Kokoomusnaiset ry
Aloite nro 145
OSA-AIKAYRITTÄJYYDEN
ALOITUSVAIHEEN TUKIMENETTELYJEN
TARKISTAMISEKSI
Oulujoen Kokoomus ry
VAIKEUKSIIN JOUTUNEIDEN
YRITTÄJIEN TUKEMINEN
Liian moni yrittäjäunelma kaatuu riskinotonpelkoon, vaikka idea olisi hyvä ja toimivakin. Erityisesti osa-aikayrittäjyys on muodostunut monitahoiseksi haasteeksi yrittäjyyden ja yrittämisen
kannalta. Mm. oman toimen ohessa yrittäminen
on yhä yleisempää, kun taipaleensa alkumetreillä
vielä osa-aikaisesti työllistävä yritys ei ole starttija käynnistystukikelpoinen.
Monilla aloilla on yrittäjien yritystoiminta keskeytynyt tai loppunut heistä riippumattomien
olosuhteiden takia. Kärsijöinä ovat aina perheet.
Monilla aloilla, joissa tarvitaan paljon fyysistä
jaksamista, ovat yrittäjät usein nuoria ja yritystoimintansa vuoksi velkaantuneita. Heidän toimeentulonsa on kaiken sen avun ulkopuolella,
minkä palkannauttijat saavat. Erinomaisena esimerkkinä on ahtaajien lakon aikainen työnloppuminen. Lakolla uhkailu saatikka lakkoilu ei hei-
Samoista syistä osa-aikayrittäjyys vaihtoehtona
on sitä halajaville tehty lähes mahdottomaksi it-
179
Puoluekokous 2010 sisus.indd 179
28.5.2010 15:24:57
omaan viestintään perustuvien totuuksien levittäminen ja kilpailevien vaihtoehtojen poissulkeminen eivät ole vastuullista ja yrittäjyyttä kunnioittavaa toimintaa.
tä auta. Selvyyden vuoksi mainitsemme muutamia tarkoittamiamme toimialoja, joilla yrittäjät
ovat jo nyt vaikeuksissa: autoilijat, metsäkone- ja
maansiirtoyrittäjät, kalastajat ja turkistarhaajat
sekä erilaiset alihankkijat ja tukipalvelujen tuottajat.
Kokoomuslaiset ovat aloitteellisia joukkuepelaajia, joilla on tilaisuus vaikuttaa juuri niissä yhteisöissä, jotka ovat vaarassa päätyä brändipelin
uhreiksi.
Edellä olevan perusteella Oulujoen Kokoomus ry
esittää, että yhteiskunnan on perustettava kiireellisesti rahasto yrittäjistä riippumattomista syistä
johtuvista olosuhteista kärsivien yrittäjien ja heidän
perheidensä tueksi.
Esimerkiksi Reilu seurakunta kampanjaan sitoutuvat seurakunnat ovat sitoutuneet ”käyttämään Reilun kaupan merkillä varustettua kahvia ja teetä kaikissa seurakunnan tapaamisissa ja
tilaisuuksissa”, “osallistumaan kerran vuodessa
Reilun kaupan viikkoihin” sekä “tiedottamaan
seurakuntalaisille Reilusta kaupasta ja ottamaan
Reilun kaupan huomioon eri työmuodoissa” eli
seurakuntalaiset ovat aina seurakuntayhteisön
tilaisuuksissa korvauksetta mainoksen yleisönä.
Tämän lisäksi seurakunnat joutuvat kirjaamaan
toimintasuunnitelmaansa, miten ne toteuttavat
Reilua kauppaa toiminnassaan. Vastineeksi toiminnastaan seurakunta saa kunniakirjan.
Puoluehallitus:
Aloitteen tekijät ovat kiinnittäneet huomioita
erittäin tärkeään yrittäjyyttä rajoittavaan ja jopa estävään tekijään. Yrittäjä on usein alttiimpi
muidenkin ottamille riskeille. Riskinotto kuuluu
yrittäjyyteen usein voimakkaammin kuin muihin
töihin.Yrittäjyyden tukeminen ja kannustaminen
kuuluu osaksi puolueen keskeisiä arvoja.
Monet toimialat ovat murroksessa toimintaympäristön muutoksesta tai muista syistä johtuen.
Aloitteen tekijät kiinnittävät huomiota yrittäjien asemaan tällaisissa murroksissa mainiten esimerkkeinä mm. maansiirtoyrittäjät, autoilijat ja
kalastajat.
Yhteen brändiin sitoutuminen johtaa yleensä siihen, ettei kilpailevista vaihtoehdoista jakseta enää
ottaa selvää. Näin ollen Reilun kaupan ympäröimiltä ihmisiltä jää huomaamatta, että vastaavia
sertifikaatteja on useita, ja niiden vaatimukset
tuottajien hyvästä kohtelusta, ympäristöä kunnioittavista tuotantotavoista ja tuotteiden laadusta voivat olla tapauksesta riippuen olla tiukemmat kuin tutuimmassa vaihtoehdossa. Kokoomuksen tulee vaalia moniäänisyyttä ja tervettä
kilpailua myös toimintakenttänsä ruohonjuuritasolla, vaikka se ajoittain tarkoittaisi uusien kahvilaatujen kokeilemista erilaisten kokoontumisten tarjoiluissa.
Kokoomus suhtautuu suurella varauksella budjetin ulkopuolisten rahastojen perustamiseen. Välittömän budjettivallan ulkopuolelle ei pidä siirtää julkisia varoja.
Puoluehallitus katsoo, että yrittäjyyden edellytysten parantamiseen tähtäävät toimet liittyvät hyvän toimintaympäristön synnyttämiseen yrittäjyydelle. Riskejä tulee tasoittaa niin ikään hyvällä
lainsäädännöllä ja sosiaalipoliittisin toimin sekä
sosiaalivakuuttamisen keinoin.
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta
ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää sekä
kokoomuslaisia kunnallisia ja seurakunnallisia
luottamushenkilöitä toimimaan siten, ettei mitään
julkisyhteisöjä valjasteta yhden tuotemerkin taakse
vaan kannustetaan terveellä kilpailulla vastuullisiin kuluttajavalintoihin.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen
johdosta.
Aloite nro 146
Kokoomuksen
Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
Puoluehallitus:
Reilu kauppa -termiä käytetään erilaisista kaupankäyntitavoista, joilla pyritään huomioimaan
mm. kestävä kehitys ja markkinoita häiritsevien
tekijöiden aiheuttamien epäkohtien vaikutukset
taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta.Yritykset käyttävät termiä myös tarkoittamaan
erilaisia yrityskohtaisia sosiaalisen vastuun ohjelmia.
ENEMMÄN VASTUULLISUUTTA,
VÄHEMMÄN REILUN KAUPAN TUOTTEITA
Reilu kauppa on yksi tuotemerkki, joka suomalaisessa kielenkäytössä on vakiintumassa synonyymiksi järkeville kuluttajavalinnoille. Kyseessä on
kuitenkin kansainvälisesti levitetty brändi, samalla tavalla kuin joidenkin virvoitusjuomien tai urheiluvälineiden tapauksessa. Yhden tuotemerkin
180
Puoluekokous 2010 sisus.indd 180
28.5.2010 15:24:57
kunnan kivijalostamon sijaan Kiinasta ja kunnan
teknisen viraston laajennukseen käytettävä puumateriaali Kroatiasta.
Kuten aloitteen tekijä toteaa, tarkoitetaan Suomessa nykyään reilulla kaupalla useimmiten
Fairtrade Labelling Organizations International
(FLO)-järjestön omistaman Fairtrade -tavaramerkin suomenkielistä tavaramerkkikäännöstä.
Reilun kaupan merkki tuotteessa tarkoittaa, että
tuotantoketju noudattaa edellä mainitun FLOjärjestön Reilun kaupan kriteerejä. Reilun kaupan tuotteet eivät ole minkään yksittäisen maahantuojan tai kauppaketjun tuotteita.
Samalla puhutaan kauniita korulauseita alueen
työllisyyden parantamisesta ja ostovoiman säilymisestä alueella. Eräänä kriteerinä tarjouspyynnössä esim. tietotekniikan tai sähkötarvikkeiden
toimittamisen ehtona voi olla, että tarjoavan yrityksen liikevaihto pitää olla vähintään 10 miljoonaa euroa. Tällöin jo alkuvaiheessa blokataan
pois oman kunnan, seudun tai jopa valtakunnan
yrittäjät. Tämä on käsittämätöntä toimintaa nykyisessä tilanteessa. Voimassa oleva hankintalaki
antaa mahdollisuuden painottaa myös alueellisia
työllisyys- ja talousnäkökohtia huomattavasti nykykäytäntöä laajemmin.
Monilla yrityksillä ja yksittäisillä kansalaisjärjestöillä on Reilua kauppaa muistuttavia sertifiointihankkeita. Näitä ovat esimerkiksi Rainforest Alliancen Better Banana, Starbucks-kahvilaketjun
Coffee Sourcing Guidelines ja useiden kahviyhtiöiden Common Code for the Coffee Community. Erot hankkeiden välillä ovat yleisimmin ostohinta- ja sosiaalisen kehityksen kriteereissä. Jotkin yritysten hankkeet ovat luonnonsuojelullisista
näkökohdistaan Reilun kaupan järjestelmää tiukempia. Luomutuotanto Reilun kaupan piirissä
sertifioidaankin erikseen luomumerkin myöntäjän toimesta.
Kokoomuslaisten luottamushenkilöiden tulisikin
voimakkaammin ja näkyvämmin edistää alueensa
perhe-, lähi- ja pienyrittäjin toimintaedellytyksiä.
Tämä tapahtuu joko suoraan tai välillisesti käymällä keskusteluja alueella toimivien keskusliikkeiden johdon kanssa, että lähikauppojen hyllyillä olisi entistä enemmän saatavilla oman alueen
elintarvikkeita, käsitöitä ja muuta pientavaraa.
Myös esim. siivous- ja kuljetuspalveluissa kunnan virastoissa, laitoksissa tai liikuntapaikoissa
tulisi käyttää ensisijaisesti ja nykyistä enemmän
alueen yrittäjien palveluita.
Kokoomus haluaa edistää kestävää kehitystä ja
oikeudenmukaisuutta maailmassa. Kokoomus
kannustaakin kaikkia suomalaisia tekemään kestävän kehityksen mukaisia kuluttajavalintoja. Kokoomuksen puoluehallitus uskoo myös, että suomalaiset kykenevät tekemään vastuullisia kuluttajavalintoja ilman, että puolueen toimesta erikseen
kannustetaan erityisiin toimintamalleihin minkään yksittäisten tavaramerkkien tai tuotteiden
suhteen.
Edellä olevan perusteella Oulujoen Kokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous kehottaa Kokoomuksen valtioneuvoston
jäseniä, kansanedustajia ja puoluetoimistoa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla valtakunnallisesti saadaan parannettua paikallisten yritysten huomioimista kunnallisissa tarjouskilpailuissa.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Puoluehallitus:
Julkisen sektorin hankinnoissa on noudatettava
hankintalakia, joka on vuodelta 2007. Lain soveltaminen koetaan edelleen monilta osin vaikeaksi. Tehostetun koulutuksen ja ohjeistuksen tarve
sekä lainsäädännön muutoksen tarve ovat olleet
nähtävissä. Hallitus antoikin esityksen hankintalain ja erityisalojen hankintalain muuttamisesta.
Muutoksella muutetaan kansallisia kynnysarvoja ja pyritään tehostamaan julkisten hankintojen
oikeussuojajärjestelmää. Laki tulee voimaan kesäkuussa 2010.
Aloite nro 147
Oulujoen Kokoomus ry
PAIKALLISET YRITYKSET HUOMIOITAVA
PAREMMIN KUNNALLISISSA
TARJOUSKILPAILUISSA
Tällä hetkellä kuntien kilpailutuksissa liian usein
paikalliset yritykset eivät tule huomioitua esimerkiksi valittaessa oman kunnan ravinto- ja ruokapalveluihin elintarvikkeiden, palveluiden ja tukitehtävien toteuttavaa yritystä. Monessa, liian monessa, kunnassa ei osata tehdä kilpailutusta oikein
ja painottaa oikeita kriteerejä, jolloin ratkaisevana
kriteerinä toimii vain tuotteen hinta. Näin perunat tulevat oman lähikoulun vieressä sijaitsevan
pellon sijasta Puolasta ja lihatuotteet Thaimaasta. Vastaavasti kunnan katukivet tilataan naapuri-
Koska hankintalaki ei koske kansallisen kynnysarvon alittavia hankintoja, on saattanut sekä tarjoajille että hankkijoille syntyä harhakuva siitä, ettei
pieniä hankintoja tarvitsisi lainkaan kilpailuttaa.
Näin ei kuitenkaan ole. Enää ei ole suljettua paikallistaloutta, eikä sen varassa mikään yritys voi
toimia, vaan markkinoiden pitää toimia.
181
Puoluekokous 2010 sisus.indd 181
28.5.2010 15:24:57
Kansalliset kynnysarvot alittavien ns. pienhankintojen tarkoituksenmukainen, hankinnan laatuun ja laajuuteen soveltuvien hankintatapojen
soveltaminen jää hankintayksiköiden omaan harkintaan. Myös pienhankintoja koskevat perusperiaatteet kilpailusta ja tasapuolisesta kohtelusta.
On varmistettava hankintojen avoimuus, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu, markkinoiden toimiminen, ostotoiminnan tehokkuus
sekä hyvän hallinnon periaatteet myös kansalliset
kynnysarvot alittavissa hankinnoissa.
Aloite nro 148
Uudenmaan Kokoomusnuoret ry
SUOMEN YDINPOLTTOAINE
JÄLLEENKÄSITELTÄVÄKSI
Suomen ydinenergialaki 6 a § (29.12.1994/1420)
määrää tällä hetkellä, että kaikki Suomessa käytetty ydinpolttoaine on käsiteltävä ja loppusijoitettava kotimaassa. Ydinpolttoaine voidaan jälleenkäsitellä jolloin sitä voidaan käyttää uudelleen
energiantuotannossa, mutta nykyinen ydinenergialain muotoilu tekee tämän käytännössä mahdottomaksi sillä erillisen jälleenkäsittelylaitoksen perustaminen Suomeen ei ole taloudellisesti kannattavaa vähäisten ydinjätemäärien vuoksi.
Ydinpolttoainetta jälleenkäsittelevät muun muassa Ranska ja Iso-Britannia jonne ydinjätteen
vieminen jälleenkäsittelyyn olisi turvallista ja taloudellisesti mahdollista. Lähes kaikki jälleenkäsittelypalveluja tarjoavat yritykset edellyttävät ja
vaativat valtiollisen takuun siitä, että jälleenkäsittelyjätteet ja jälleenkäsittelyssä erotetut aineet palautetaan niiden alkuperämaahan mikä osaltaan
takaa ydinpolttoaineen turvallisen käsittelyn.
Hankintalainsäädäntö edellyttää, että hankintayksikön on määriteltävä tärkeimmät sopimusehdot jo tarjouspyynnössä. Myös tarjoajien tulee tuntea sopimusehtojen merkitys hankintaprosessissa, sillä tarjouspyynnöstä poikkeavien
sopimusehtojen esittäminen tarjouksessa on yksi
yleisimmistä tarjouksen hylkäämiseen johtavista syistä.
Eduskunnan hyväksymässä laissa kansallisia kynnysarvoja nostetaan siten, että tavara- ja palveluhankintojen sekä käyttöoikeussopimusten kynnysarvo nousee 15 000 eurosta 30 000 euroon,
sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen sekä eräiden koulutuspalveluhankintojen kynnysarvo
50 000 eurosta 100 000 euroon ja rakennus- ja
käyttöoikeusurakoiden kynnysarvo 100 000 eurosta 150 000 euroon. Kynnysarvojen nosto vähentää hankintamenettelystä syntyviä hallinnollisia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa sekä
hankintayksiköiden että tarjoajien näkökulmasta.
Lakimuutoksen avulla kestävän kehityksen periaatteisiinkin nojaten osa käytetystä ydinpolttoaineesta voitaisiin palauttaa polttoainekiertoon
jälleenkäsittelyn avulla. Ydinjätteen uraanista ja
plutoniumista saataisiin jälleenkäsittelyllä 99,9
prosenttia talteen ja siitä voidaan valmistaa kevytvesireaktoreihin niin kutsuttua MOX – polttoainetta. Suomen kaikilla ydinvoimalaitoksilla on
käytössä kevytvesireaktorit.
Kynnysarvojen noustessa kasvaa hankintalain ulkopuolelle jäävien pienhankintojen määrä. Niitä koskevat hankinnat toteutetaan hankintayksikön omien ohjeiden mukaisesti. Lain muutoksen
lähtökohtana on, että kynnysarvojen alle jäävissä pienhankinnoissa oikeussuojakeinot vastaavat
voimassa olevaa lakia lukuun ottamatta hankintaoikaisun käyttömahdollisuutta, joka tulisi koskemaan myös pienhankintoja. Hankintaoikaisua
voidaan käyttää pienhankinnoissa silloin, kun
hankintayksikön ohjeistuksen mukaisesti hankinnasta on järjestettävä kevennetty kilpailu ja
tehtävä muodollinen hankintapäätös. Hankintaoikaisun käyttömahdollisuus ei kavenna hankintayksiköiden harkintavaltaa hankintamenettelyjen osalta.
Uudenmaan Kokoomusnuorten mielestä ydinenergialakiin pitäisi tehdä muutos siltä osin, että kotimaisen ydinjätteen vieminen jälleenkäsittelyyn esimerkiksi Iso-Britanniaan tai Ranskaan
tulisi olla mahdollista. Lakimuutos edesauttaisi
polttoaineen saamista uudelleen kiertoon, jolloin
jäte saataisiin hyötykäytettyä.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous
velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa puolueen
eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan tämän
pykälän osalta ydinenergialain muutoksen puolesta.
Puoluehallitus:
Uusien ydinvoimaloiden periaatelupahakemukset ovat aiheellisesti nostaneet esiin ydinjätteen
käsittelyn. Ydinjätteen käsittelyn asiantuntijaorganisaatio Posiva on jättänyt periaatepäätöshakemukset koskien syntyvän ydinjätteen loppusijoitusta. Rakentamislupahakemuksen odotetaan
voitavan jättää valtioneuvostolle vuonna 2012.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
182
Puoluekokous 2010 sisus.indd 182
28.5.2010 15:24:57
Loppusijoituslaitoksen käyttölupaa voitaisiin tämän hetkisen aikataulun mukaan hakea valtioneuvostolta vuonna 2018. Näin loppusijoitus voidaan aloittaa 2020. Jätteen vaihtoehtoisen käsittelyn mahdollisuuksia mahdollista kehittää myös
kotimaassa. Posiva tekee laajaa yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa
ydinjätteen käsittelystä.
Energiateknologialla on keskeinen rooli tavoiteltaessa vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Panostamalla tutkimus- ja kehitystyöhän voidaan energiatehokkuutta parantaa olennaisesti, kehittää täysin
uusia teknologioita, vähentää fossiilisten energialähteiden päästöjä ja kehittää nykyisiä energian
tuotantomuotoja entistä paremmiksi ja turvallisemmiksi.
Suomessa käytetty ydinpolttoaine on tällä hetkellä välivarastoitu asianmukaisesti ja lainmukaisesti. Kokoomus katsoo että nykyisen ydinenergialain kirjaus ydinpolttoaineen jälleenkäsittelystä kotimaassa on tällä hetkellä vastuullinen
ja riittävä.
Energiatehokkuus edistää hyvinvointia, kilpailukykyä ja energian toimitusvarmuutta sekä vähentää energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksia. Energian käytön tehostamisessa
on vielä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia.
Energiatehokkuutta voidaan olennaisesti parantaa rakennuksissa, kotitalouksissa ja myös teollisuus- ja palveluyrityksissä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Päästöjen vähentäminen on energiapolitiikan yksi keskeinen tavoite. Tavoitteen saavuttamiseksi
eri teknisten ratkaisujen on oltava monipuolisesti käytettävissä. Ilmastotavoitteen keinoista – uusiutuva energia, energiatehokkuus, ydinvoima ja
uudet teknologiat – ei pidä tehdä omia, itsenäisiä eikä etenkään päätavoitteen kanssa kilpailevia tavoitteita, vaan niistä on valittava kustannustehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseksi.
Lisäämällä sähkön ja kaukolämmön käyttöä liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa voidaan päästöjä vähentää merkittävästi.
Aloite nro 149
Munkinseudun Kokoomus ry
HIILINEUTRAALIIN TULEVAISUUTEEN
KUSTANNUSTEHOKKAASTI
Hallituskaudella 2011 - 2015 tehtävillä päätöksillä pitkälti ratkaistaan, kuinka hyvin Suomi saavuttaa EU:n asettamat vaativat päästöjen vähentämis-, uusiutuvien energialähteiden lisäämisja energiatehokkuuden parantamistavoitteet, ns.
20/20/20 tavoitteen.
Energiaomavaraisuuden kasvattamista on edistettävä. Tyypillisesti uusiutuvien energialähteiden kotimaisuusaste on korkea ja niiden tukeminen myös tässä mielessä on perusteltua. Kotimaisten polttoaineiden ohella ydinvoima edistää
hyvin omavaraisuustavoitetta.
Suomen on oltava aktiivinen EU:n energia- ja
ilmastopolitiikassa. Valtaosa energiaan liittyvästä kansallisesta lainsäädännöstä perustuu jo nykyisin EU-lainsäädäntöön ja Euroopan unionin
merkitys Suomen energiatulevaisuudelle korostuu entisestään lähitulevaisuudessa.
EU:n valitsema tapa vähentää päästöjä on päästökauppa. Se antaa markkinoilla hinnan päästöille ja signaalin investoinneille. Päästökaupan kanssa päällekkäinen tai ristiriitainen ohjaus aiheuttaa
lisäkustannuksia ja luo epävarmuutta investoinneille. Siksi nykyistä päällekkäistä ohjausta on
purettava. Energiaan liittyvät verot on kohdistettava energian kulutukseen tuotannon asemasta,
ja päästökaupassa mukana olevia laitoksia ei tule
lisäksi verottaa päästöperusteisesti.
Puolet suomalaisista asuu kaukolämmitetyssä
asunnossa. Kaukolämpö mahdollistaa energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja se
on ilmansuojelun ja energiatehokkuuden kannalta erinomainen ratkaisu. Lisäksi kaukolämmityksessä päästöjen rajoittaminen on tehokkaampaa
kuin rakennuskohtaisessa lämmityksessä. Energiatehokkuuden ja suomalaisen energiainfrastruktuurin kannalta on tärkeätä huolehtia siitä,
ettei jo päästökaupan piirissä olevaa kaukolämpöä rasiteta lisäksi korkealla verotuksella.
Energiaratkaisut ovat hyvin pitkäkestoisia, useita kymmeniä vuosia, ja myös toteutettavan energiapolitiikan tähtäin on asetettava 20-40 vuoden
päähän. Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 % vuoteen
2050 mennessä osana kansainvälistä sitoumusta.
Energiahaasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi ja kestäväksi kasvuksi järkevillä ja kustannustehokkailla toimilla.
Olennainen kysymys on, kuinka kansantalouden
kilpailukyky ja ihmisten hyvinvointi voidaan säilyttää siirryttäessä vähähiiliseen yhteiskuntaan.
Taloudesta ja hyvinvoinnista erityisesti Kokoomus on perinteisesti kantanut vastuuta ja niin pitää olla nytkin.
183
Puoluekokous 2010 sisus.indd 183
28.5.2010 15:24:57
Tieliikenteen päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti liikennettä sähköistämällä. Sähköautot kuluttavat vain noin kolmanneksen polttomoottoriautojen tarvitsemasta energiasta. Ne eivät aiheuta
suoria kasvihuonekaasupäästöjä ja ovat paikallisilta ympäristövaikutuksiltaan ylivoimaisia polttomoottoriajoneuvoihin verrattuna.
määriteltiin tavoitteet ja keinot Suomen vähäpäästöisen politiikan toteuttamiselle.
Uusiutuvan energian lisääminen on Kokoomukselle keskeinen tavoite. 38 prosentin tavoite uusiutuvalle energialle on kova. Bioenergian käyttöä
on lisättävä niin paljon kuin mahdollista ilman että puun saanti muuksi raaka-aineeksi vaikeutuu.
Myös tuulivoimaa lisätään valtavasti lähivuosina. Monipuolisia ratkaisuja tarvitaan, ja niiden
kustannukset suomalaisten sähkölaskuissa ja veroissa tulevat olevan huomattavia. Kustannusten
tulee kokoomuksen mielestä olla mahdollisimman läpinäkyviä, jotta tiedämme mistä maksamme. Parempi ja puhtaampi ympäristö on meille
arvokas ja sen säilymisestä on maksettava. Hiilen tehokas ja nopea korvaaminen vaatii nopeita
ja tavoitteellisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan
sovitun aikataulun pitäminen. Vuoden 2020 teknologia on muutamassa vuodessa saatava kaupallisesti tehokkaaseen käyttöön.
Ilmasto- ja energiahaasteiden ratkaiseminen edellyttää runsaasti investointeja. Energia-ala on kaikista teollisuudenaloistamme pääomavaltaisin ja
ala on noussut koko teollisuutemme investointiveturiksi. Laman aikana näiden investointien
merkitys on ollut aivan ratkaiseva hyvinvoinnille, työllisyydelle ja koko yhteiskunnalle. Myönteisen kehityksen vauhdittamiseksi energia-alan
investointien esteitä, kuten raskaita ja hitaita lupamenettelyjä, on pyrittävä määrätietoisesti purkamaan.
Edellä olevan perusteella Munkinseudun Kokoomus ry esittää puoluekokoukselle, että se velvoittaisi
puoluejohtoa sekä eduskunta- ja europarlamenttiryhmää ryhtymään täysipainoisesti kaikkiin
tarvittaviin toimiin, jotta Suomen ja EU:n harjoittama energiapolitiikka johtaisi mahdollisimman
kustannustehokkaaseen päästöjen vähentämiseen
pitkällä aikavälillä. Erityisesti on:
Puoluekokouksessa on käsittelyssä ilmasto- ja
ympäristöpoliittinen kannanotto Puhtaamman
ja vihreämmän Suomen puolesta. Kannanotto tuo ympäristövalinnat jokaisen ulottuville ja
kannustaa kokoomuslaisia ympäristöfiksuun toimintaan.
Puoluehallitus ehdottaa, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
- toteutettava johdonmukaista, aktiivista ja pitkäjänteistä energia- ja ilmastopolitiikkaa, jonka
peruspilareita ovat energian tehokas tuotanto ja
käyttö, uusiutuvat kotimaiset energialähteet, ydinvoima ja muut vähäpäästöiset teknologiat,
Aloite nro 150
Kälviän Kokoomus ry
- panostettava voimakkaasti energiateknologian
kehittämiseen,
SYÖTTÖTARIFFIT MYÖS PIENSAHOILLE
- pienennettävä rakennusten lämmön tarvetta sekä
turvattava taajamissa kaukolämmön asema ja
edistettävä taajamien ulkopuolella lämpöpumppujen käyttöä,
Saadun tiedon mukaan Suomen Sahat ry on jo
useaan otteeseen tehnyt aloitteen mm. työ- ja
elinkeinoministeriölle syöttötariffin aikaan saamiseksi sahateollisuudelle. Sen mukaan tämä teollisuuden ala on jo tänään lämpöenergian suhteen
omavarainen ja samoilla laitoksilla olisi mahdollista tuottaa nykyisestä bioenergian raaka-aineesta ”puhdasta sähköä”. Sähkön tuottaminen vaatisi kuitenkin kalliit investoinnit, jotka vaatisivat
investoinneille säännöllisen tulon takaisinmaksun varmistamiseksi ja johon voisi sahateollisuus
luottaa. Syöttötariffi takaisi tämän. Tällainen menetelmä on käytössä liki kaikilla EU-mailla, joiden sahateollisuus myös kilpailee suomalaisen
sahateollisuuden kanssa sahatavaramarkkinoista
kaikkialla maailmassa. Ruotsi hoitaa asian vihreiden sertifikaattien ostovelvoitteella, jolloin syöttötariffia ei tarvita.
- edistettävä liikenteen sähköistymistä ja vähäpäästöisten biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä,
- purettava päästökaupan kanssa päällekkäistä tai
ristiriitaista ohjausta, sekä
- nopeutettava investointeja päästöttömään energiantuotantoon mm. virtaviivaistamalla lupaprosesseja.
Puoluehallitus:
Aloitteentekijät ovat ansiokkaasti tuoneet esiin
useita ajankohtaisia tekijöitä suomalaisen vähäpäästöisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Kokoomus on aktiivisesti osallistunut hallituksen ilmasto- ja energiapoliittiseen työskentelyyn, jossa
Nykyinen hallitusohjelma korostaa, että se tukee
hajautettua lämmön ja sähkön tuotantoa ja hel-
184
Puoluekokous 2010 sisus.indd 184
28.5.2010 15:24:58
litusohjelman toteuttamiseksi, jossa se lupaa tukea
hajautettua lämmön ja sähkön tuotantoa ja helpottaa niiden markkinoille pääsyä. Siksi hajautetun
lämmön ja sähkön tuotannon tähänastinen este
syöttötariffin puuttuminen sahateollisuuden jäsensahoilta, tulisi asetusta, lakia ja sääntöjä muuttaen
muuttaa viipymättä siihen muotoon, että syöttötariffin käyttöön otto olisi sitä haluaville sahoille
mahdollista.
pottaa niiden markkinoille pääsyä. On perin outoa ja vastuutonta työllisyydenkin kannalta, ettei Suomessa sähkön tuottamisen alalla saisi olla
kuin vain suuria toimijoita, kun hyviä ympäristöystävällisiä ratkaisuja on kerran olemassa.
Syöttötariffin antaminen sahateollisuudelle käynnistäisi varmuudella useita hankkeita maamme
eri osissa. Hankeketju muodostuisi suurempien
sahojen omista hankkeista ja pienempien sahojen yhteishankkeista, sillä onhan tämä teollisuuden ala jo nykyisin yhteistoiminnassa paikallisten energia-alan toimijoiden kanssa. Edellisen
toteutuessa sähkötuotannon lisäksi syntyisi samalla monessa tapauksessa kaukolämpöä asutuskeskuksille.
Puoluehallitus:
Hallituksen valmistelemassa uusiutuvan energian velvoitepaketissa tehtiin myönteisiä ratkaisuja pienten CHP-laitosten tukemiseksi. Yhdyskuntien ja teollisuuden lämpökuormia on mahdollista hyödyntää tehokkaammin korvaamalla
lämpökattiloita pienillä yhteistuotantoyksiköillä. Näissä laitoksissa on energian – niin lämmön
kuin sähkönkin – tuotanto toteutettavissa monipuolisilla raaka-aineilla. Pienten CHP-laitosten sähköntuotantokustannus on markkinahintaa korkeampi ja näin ollen uusien investointien
toteutuminen edellyttää tukitoimia. Uusiutuvan
energian velvoitepaketissa päädyttiin syöttötariffiin. Syöttötariffina annetun tuen maksimimääräksi rajattiin 750 000 euroa vuodessa. Näin kustannukset ovat kontrolloitavissa ja laitoskokoon
sidottaessa riskinä olevia investoinnin vääristymiä. Syöttötariffia tulisi soveltaa kaikille puupolttoaineille, mutta vain uusille laitoksille.
Tämä toisi nykyisessä työllisyystilanteessa, joka
syrjäseuduilla on vaikeutunut entisestään, näille
alueille lisää taloudellista aktiviteettia, joka varmasti lisäisi alueille työpaikkoja ja hyvinvointia.
Hajautettu sähkön- ja lämmöntuotanto antaisi kaikissa edellä mainittuihin liittyvissä investoinneissa mahdollisuuden hyödyntää kotimaista kone- ja laiteosaamista. Edellä esitetty sähköntuotantomalli olisi ekologisin vaihtoehto tuottaa
bioenergia mahdollisimman lähellä raaka-aineen
syntypaikkaa. Se vähentäisi myös merkittävästi
liikennepäästöjä, kun nykyisin bioenergia saattaa
siirtyä rattailla, jopa satojen kilometrien päähän
jalostettavaksi lämmöksi tai sähköksi.
Puun käytön lisääntyminen kattiloissa tukee
myös sahojen toimintaa, kun käytetty puuaines
saadaan tarkempaan käyttöön. Pienimuotoisen
CHP-tuotannon tukemisen lähtökohtana ei ole
ainoastaan uusiutuvan energian käytön lisäämisen tavoitteet vaan myös uuden teknologian kehittäminen.
Sahateollisuus ei vaaranna muiden toimijoiden
raaka-ainehuoltoa, sillä sahoilla ei olisi tarvetta
juurikaan lisätä poltettavaa, koska heillä on lähes
käyttämättä metsähankinnassa tuleva hakkuutähde, eikä sahojen omissa intresseissä ole polttaa
sellaista puuta, josta voidaan tehdä puuteollisuuden tarvitsemaa raaka-ainetta. Myös sahojen jalostusaste kohoaa vauhdilla, joka tuo kaiken aikaa
uutta poltettavaa puuainesta sahoille. Kun syöttötariffi on hallinnollinen takuuhinta, joka vaikuttaa sähkön kuluttajahintoihin, eikä valtion budjettiin, se pitäisi kansantaloudenkin näkökulmasta lukemattomine myönteisvaikutteineen saattaa
kiireellä voimaan. Sahojen syöttötariffin kustannusvaikutus jäänee alle euron MWh:lta, joka on
vähäinen verrattuna viime vuosina tapahtuneisiin hinnan kohoamisiin ja joka tulee päästökaupan johdosta joka tapauksessa tulevaisuudessa
toteutumaan. Hallinnollisen syöttötariffin kustannukset olisi helppo hoitaa linjayhtiö Finngridin toimesta samaan tapaan kuin turpeelle annettu syöttötariffi.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 151
Meri-Porin Kokoomus ry
LANNASTA LÄMPÖÄ
Meri-Porin Kokoomus ry tukee puolueen linjaa
lähimmäisestä välittämisestä. Eräänä osana välittämisessä on myös kestävän kehityksen –ajatus ja
sen noudattaminen. Kestävään kehitykseen kuuluu olennaisesti myös uusiutuvien energiamuotojen hyväksikäyttö.
Edellä olevaan viitaten Kälviän Kokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän
ja ministerit toimimaan vielä voimassa olevan hal-
Maailmanlaajuisesti on alkuperäiskansojen keskuudessa aavikoilla ja muilla puuttomilla alueilla ollut tapana polttaa hyötyeläinten kuivuneita
185
Puoluekokous 2010 sisus.indd 185
28.5.2010 15:24:58
kinoiden toimivuutta edistää vapauttamalla kaukolämpötoimintaa kilpailulle ja markkinatalouden periaatteille.
ulosteita tarvittaessa lämpöä ruuan valmistukseen.
Meri-Porin Kokoomus ry esittää, että puoluekokous hyväksyy seuraavan esityksen: Puoluekokous
edellyttää, että hallituksen ja eduskunnan energiapoliittisilla linjauksilla mahdollistetaan eläinten
lannan poltto lämpövoimaloissa.
Edellä olevan perusteella Helsingin Teknisten Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan
siten, että kaukolämmön siirtoverkkojen vapauttamista edistetään kaikkien halukkaiden lämmön
tuottajien käyttöön ja kaukolämmön siirtoverkot
erotetaan omiksi yksiköksi nykyisistä kaukolämmön tuotantoa, jakelua ja myyntiä harjoittavista
yhtiöistä tai kunnallisista laitoksista ja lämmön
siirtotariffin hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta
siirretään Energiamarkkinaviraston alaisuuteen.
Puoluehallitus:
Hallitus sopi uusiutuvan energian velvoitepaketista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ilmastotavoitteiden mukaisesti huhtikuussa.
Osana velvoitepakettia sovittiin pien-CHP laitosten tukemisesta syöttötariffilla. Nämä yhteispolttolaitokset soveltuvat useiden eri energiaraaka-aineiden polttamiseen.
Puoluehallitus:
Aloitteen tekijät tuovat esiin kaukolämmön tuottajan määräävän markkina-aseman, minkä vuoksi tulisi olla huolissaan kaukolämpömarkkinoiden
hinnoittelusta, läpinäkyvyydestä ja valvonnasta.
Hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkö ja
lämmön yhteistuotannon edistämiseksi on Euroopan parlamentti ja neuvosto antanut direktiivin 2004/8/EY jonka tarkoituksena on lisätä energiatehokkuutta ja parantaa toimitusvarmuutta.
Tämä niin sanottu CHP direktiivi määrittelee
keskeiset käsitteet. Osana valmistelua on myös
ns. sivutuoteasetus, jossa määritellään biokaasulaitoksissa käyttökelpoiset energiaraaka-aineet.
Asetuksen mukaan näitä ovat muut kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavat sivutuotteet, kuten eläinten lanta sekä teollisuuden
bioperäiset jätteet. Näin ollen rajoitteita ei lannan polttoon kaasutukseen perustuvissa yhteispolttovoimaloissa ole.
Kaukolämmitys ja siihen kiinteästi liittyvä sähkön
ja lämmön yhteistuotanto on luoteeltaan paikallista. Perusteita kuluttajamarkkinoiden avaamisesta kilpailulle ei ole selvityksissä voitu osoittaa.
Markkinoiden toimivuutta voidaan edistää muilla keinoin, kuten mahdollistamalla ulkopuolisten
tuottajien pääsy kaukolämpöverkkoon ja läheisten lämpöverkkojen yhdistelyllä ja näin syntyvän
markkinan sisäisellä kaupankäynnillä.
Suuri osa kaukolämpöyhtiöistä on eriyttänyt laskennallisesti kaukolämpötoiminnan, vaikkakaan
ei julkista eriytettyä tuloslaskelmaa ja tasetta. Toiminnan läpinäkyvyyden kannalta tämä olisi kannatettava asia, jota varsinkin kaupunkiyhtiöissä
olisi mahdollisuus edistää.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 152
Kauppa- ja teollisuusministeriö teki vuonna 2006
selvityksen kaukolämpöliiketoiminnan avaamisen mahdollisuuksista sekä edellytyksistä joilla
kaukolämpömarkkinoiden läpinäkyvyyttä voitasi edistää.
Helsingin Teknisten Kokoomus ry
KAUKOLÄMPÖVERKKO ON VAPAUTETTAVA
VAPAALLE KILPAILULLE
Suomi on ollut yksi edelläkävijöistä sähkömarkkinoiden vapauttamisessa kilpailulle. Sähkömarkkinoiden vapauttamisesta kilpailulle on saatu
runsaan vuosikymmenen kuluessa pääosin positiivisia kokemuksia. Energiamarkkinoiden vapauttaminen ei ole kuitenkaan ulottunut kaukolämpötoimintaan, vaan se on pysynyt pääosin
kilpailun ulkopuolella. Lähivuosina kaukolämpötoiminta tulee kohtaamaan uusia haasteita kuten kiristyvät kasvihuonepäästötavoitteet, päästökaupan muutokset, uudet kilpailevat tekniikat
ym. Myös kansalaisten maksaman kaukolämmön
hintaa kohtaan tulee merkittäviä korotuspaineita.
Kaukolämpötoimintaa voidaan tehostaa ja mark-
Kaukolämmön tuotanto ja jakelu on normaalin
kilpailuvalvonnan piirissä ja kuuluu näin ollen
Kilpailuviraston vastuulle. Kilpailunrajoituslain
katsottiin edellä mainitun selvityksen mukaisesti
antavan riittävät eväät valvonnan suorittamiselle
eikä suurille muutoksille ole tarvetta. Selvityksen
perusteella eri sidosryhmät ovat varsin tyytyväisiä
nykyiseen kaukolämmön viranomaisvalvontaan.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
186
Puoluekokous 2010 sisus.indd 186
28.5.2010 15:24:58
Aloite nro 153
Kokoomuksen periaatteena on aina ollut työntekoon kannustaminen, jota nykyinen sosiaaliturvan malli ei tue, kun taas perustulo tekee jokaisesta työtunnista hyödyllistä tekijälleen. Perustulo
on myös oikeudenmukainen ja selkeä järjestelmä,
jota ei voi myöskään huijata tai väärinkäyttää.
Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry
PERUSTULO SOSIAALITURVA­UUDISTUKSEN LÄHTÖKOHDAKSI
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on nykyisellään
sekava ja byrokraattinen erilaisten tukien viidakko, joka hyvistä tarkoitusperistä huolimatta on
ihmisarvoa alentava ja pakottaa joutilaisuuteen.
Sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistäminen on
mahdotonta, pienetkin ansiot vähentävät sosiaaliturvan määrää, pienyrittäjät jäävät käytännössä
sosiaaliturvan ulkopuolelle ja tilapäisten työsuhteiden vastaanottaminen ei ole kannattavaa. Työttömyysturvassa oleva kannustinloukku on aivan
järjetön: Jos pysyt työttömänä, saat tasaisen toimeentulon työttömyysturvan kautta. Jos otat työtä, erityisesti lyhytaikaista sellaista, työttömyysturva katkeaa.
Edellä olevan perusteella Oulun Läänin Kokoomusnuoret ry esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen Kansallinen Kokoomus r.p.:n puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskuntaryhmää, sekä ministeriryhmää luomaan
Kokoomuslaisen mallin sosiaaliturvajärjestelmän
täydelliseksi uudistamiseksi perustulomallin pohjalta.
Puoluehallitus:
Oulun Läänin Kokoomusnuoret ovat oikealla
asialla. Sosiaaliturvan ja työn tekemisen yhdistämisen tulisi olla nykyistä toimivampaa muun
muassa työn kannustavuuden parantamiseksi.
Sosiaaliturvajärjestelmän tuli olla myös selvästi nykyistä yksinkertaisempi, jolloin byrokratian
määräkin olisi kohtuullinen.
Nykyisellään perustoimeentulo on hankalan anomisen ja viranomaisharkinnan takana. Pahimmillaan kuukausien odotus ilman mitään varmuutta
toimeentulosta ja sekavan byrokratian viidakossa seikkailu ei ole ihmisarvoista. Tukijärjestelmän
kankeus houkuttaa harmaan työn pariin, koska
työpalkka vähennetään työttömyyskorvauksesta.
Työttömälle tämä on rankaisu töihin menosta hän nimittäin tienaa saman tai vähemmän kuin
työttömänä ollessa jonka lisäksi työttömyysturvan katkettua alkaa uusi hakemusprosessi ja odotusajat ennen Kelan korvausten uudelleenkäynnistymistä.
Kokoomuksen lähtökohdat sosiaaliturvan kokonaisuudistamisessa olivat kannustavuuden lisääminen, byrokratian vähentäminen ja riittävä tuen taso yhteiskunnan tukea aidosti tarvitseville.
Nämä ovat lähtökohtia edelleen sosiaaliturva uudistettaessa.
Perustulo, kansalaispalkka ja negatiivinen tulovero ovat olleet sosiaaliturvan kokonaisuudistustyössä jonkin verran esillä. Niiden kannatus
on kuitenkin ollut melko vähäinen etenkin siksi,
että niiden vaikutuksia kansalaisten toimeentuloon, työn kannustavuuteen sekä sosiaaliturvan
byrokraattisuuteen ja kustannuksiin ei tunneta tai
niiden aiheuttamien haittojen arvioidaan olevan
hyötyjä suuremmat. Merkille pantavaa on muun
muassa se, ettei yhdessäkään hyvinvointivaltiossa ole otettu käyttöön perustuloa, kansalaispalkkaa tai negatiivista tuloveroa.
Perustulo, kansalaispalkka tai samankaltaiseen
lopputulokseen johtava negatiivinen tulovero on
sosiaaliturvajärjestelmä, jossa syyperusteinen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu kaikille kansalaisille maksettavalla perustulolla. Perustulo on verovapaa etuus, jota ei tarvitse erikseen anoa. Erään mallin mukaan kuukausittain
maksettava summa voisi olla 440 euroa. Perustulojärjestelmää ovat kannattaneet monet taloustieteilijät, tunnetuimpana monetarismin kehittäjänä tunnettu Nobel-palkittu ekonomisti Milton Friedman.
Aloitteen mukainen 440 euron kuukausittainen
perustulo ei riittäisi turvaamaan toimeentuloa.
Sen lisäksi tarvittaisiin edelleen suuri määrä nykyisiä etuuksia, joilla kompensoidaan esimerkiksi
asumisesta, lapsista, työttömyydestä ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia tai tulonmenetyksiä. Järjestelmä ei näin ollen yksinkertaistuisi. Perustulon määrän korottaminen johtaisi puolestaan suuriin kustannuksiin.
Perustulon myötä monenlaisissa tukiviidakoissa seikkaileminen vähenisi merkittävästi ja kansalaisten ”luukuttaminen” loppuisi. Monen sairaan, vanhuksen ja mielenterveysongelmaisen
ihmisen kyky huolehtia hänelle kuuluvan sosiaaliturvan hakemisesta on niin heikko, että monet
jäävät jopa vaille lakisääteisiä etujaan puhumattakaan harkinnanvaraisesta sosiaaliturvasta. Viimeksi mainitun hakeminen ja myöntäminen on
lisäksi usein nöyryyttävä prosessi, joka nujertaa
entisestäänkin heikkoa itsetuntoa.
Nykyisen syyperusteisen sosiaaliturvan vahvuutena on muun muassa yhteiskunnan avun tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja kustannusten hallinta. Syyperusteisuudella julkinen tu-
187
Puoluekokous 2010 sisus.indd 187
28.5.2010 15:24:58
ki pystytään kohdentamaan yhteiskunnan tukea
oikeasti tarvitseville sosiaalipoliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Syyperusteisuus on osoittautunut myös työn kannustavuutta edistäväksi
ominaisuudeksi.
Periaatteessa työviranomaisia olisi mahdollista
ohjeistaa tämän ongelmakohdan poistamiseksi,
mutta käytännössä rajanveto on vaikeaa. Haasteeksi muodostuu se, mikä lasketaan työttömyysturvan kannalta hyväksyttäväksi syyksi olla poissa
palkkatyöstä. Hakijoiden yhdenvertaisuus täytyy
taata kaikissa olosuhteissa.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden johdosta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 154
Töölön Kansallisseura ry
Aloite nro 155
PALUUMUUTTAJIEN
OIKEUDET TURVATTAVA
Töölön Kansallisseura ry
Moni ulkomaankomennukselta Suomeen palaava aviopuoliso ei saa samanvertaista työttömyystukea kuin muut Suomessa työttömäksi joutuneet työttömyyskorvauksen hakijat.
KELAN LOMAKKEET SELKOKIELELLE
Kansaneläkelaitoksen asiakkaat joutuvat täyttämään useita lomakkeita anoessaan yhteiskunnan tukea erilaisissa elämäntilanteissaan, Se, että vanhuksilla on suuria vaikeuksia ymmärtää viranomaiskieltä erityisesti paperille painettuna, ei
enää ole harvinaista. Nykyään kansaneläkelaitos
on ottanut tehtäväkseen myös nuorison ja opiskelijoiden erilaisten tukien myöntämisen. On kuitenkin ilmennyt, että lomakkeiden kielellinen ilmaisuvoima on niin sekavaa, että korkean peruskoulutuksenkaan avulla eivät lomakkeet “aukea”.
Ei voi olla oikein, että kansalainen tarvitsee erityispalveluita saadakseen selville mitä viranomainen ehkä sekavalla sanonnallaan on mahdollisesti
ajatellut tai ehkä tarkoittanut.
Suomen palaavan palkansaajan työssäoloehto ei
täyty, koska aviopuolison mukana ulkomaan komennuksen aikana ei aina ole mahdollisuutta olla palkkatyössä.
Jos esimerkiksi kysymyksessä on ollut maa, jossa jo kieli on ollut esteenä työn saannille tai aviopuolisolle ei ole myönnetty työlupaa, koska hän
on tullut perheenjäsenenä komennusmaahan.
Asianomaisen puolison palatessa takaisin ja hakiessa työttömyysturvaa eivät viranomaiset kiinnitä tähän historiaan mitään huomiota. Niinpä
aviopuoliso tippuukin maahan palattuaan turvajärjestelmän ulkopuolelle.
Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous
velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla kansaneläkelaitoksen
lomakkeet yksinkertaistetaan selkeiksi kansalaisen
omalla äidinkielellä ymmärrettäviksi asiakirjoiksi.
Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous
Velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, ulkomailla komennustyössä
olevan aviopuolison paluuturvaa parannetaan.
Puoluehallitus:
Kela tekee noin 16 miljoonaa hakemuspäätöstä vuodessa. Verkkopalveluissa oli viime vuonna
runsaat 14 miljoonaa päätetapahtumaa. Puhelinpalveluihin tulee yli 4 miljoonaa puhelua ja toimistoissa oli yli 3 miljoonaa asiointia. Kela lähetti
asiakkailleen 17,5 miljoonaa kirjettä.
Puoluehallitus:
Oikeus peruspäivärahaan edellyttää, että palkansaajan työssäoloehto täyttyy. Näin tapahtuu, jos
hakija on ollut palkkatyössä vähintään 8 kk työttömyyttä edeltäneiden kahden vuoden ja neljän
kuukauden aikana. Lisäksi hakijan työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa, ja kokoaikatyön
palkka on ollut alan työehtosopimuksen mukainen. Tämä siis mahdollistaa puolentoista vuoden
oleskelun ulkomailla menettämättä oikeutta peruspäivärahaan.
Kela on siis jokaisen suomalaisen arjessa. Ihmiset odottavat Kelan hakemuksilta ja ratkaisuilta
selvyyttä kertalukemalla, yksilöllisyyttä, jotta voi
vakuuttua, että asia on tutkittu perin pohjin ja että ratkaisut tulevat nopeasti. Ilmausten täsmällisyys ja yhtenäisyys ovat Kelan ilmaisemia tavoitteita. Tätä kehitystyötä Kela sanoo tekevänsä systemaattisesti.
Tarkastelujaksoa voidaan tietyissä tapauksissa pidentää, mutta aviopuolison ulkomaankomennusta ei ole työttömyysturvalaissa eritelty erikseen
tällaiseksi tapaukseksi.
Kelan toiminnasta vastaavat viime kädessä eduskunnan valitsemat Kelan valtuutetut ja valtuutettujen nimeämä Kelan hallitus.
188
Puoluekokous 2010 sisus.indd 188
28.5.2010 15:24:58
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen saattaen aloitteen ja siihen annetun vastauksen Kokoomuksen eduskuntaryhmän tietoon.
heille yhteenkuuluvuudentunteen suomalaiseen
yhteiskuntaan. Aikuisina he tuntevat velvoitteensa yhteiskuntaa kohtaan ja osallistuvat normaalisti yhteiskunnan toimintaan tekemällä töitä ja
maksamalla veroja.
Aloite nro 156
Porin Kokoomus ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskuntaryhmää ryhtymään toimenpiteisiin lapsiperheiden
taloudellisen tilanteen parantamiseksi ja kolmannen
sektorin avustusmahdollisuuksien lisäämiseksi.
Porin Kokoomus ry
LAPSIPERHEIDEN TALOUDELLISEN
TILANTEEN PARANTAMINEN
JA KOLMANNEN SEKTORIN
AVUSTUSMAHDOLLISUUKSIEN
LISÄÄMINEN
Puoluehallitus:
Porin Kokoomus ry tarttuu aloitteessaan erittäin
tärkeään aiheeseen. Lapsiperheiden taloudellinen
asema on talouden taantuman myötä heikentynyt ja avuntarve on kasvanut. Tärkeintä lapsiperheiden tukemiseksi olisi saada työllisyys jälleen
kasvu-uralle, sillä lapsiperheiden avuntarve syntyy usein työttömyydestä. Tämän eteen on tehty
ja tullaan tekemään paljon nyt kokoomuksen ollessa hallitusvastuussa.
Vuosi 2010 on Euroopan Unionissa köyhyyden ja
sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi.
Teema on kohdallaan, sillä 90-luvun laman syrjäytymisen vaikutukset näkyvät edelleen.
Porissa olemme huolissamme etenkin lapsiperheiden lisääntyneestä tarpeesta hankkia ruokapusseja leipäjonoista. Suomalaisen ylpeydelle on
kova paikka tukeutua ulkopuolisen apuun ja etenkin lähteä leipäjonoon. Porissa kolmannen sektorin avustuspussien tarve on lisääntynyt viimeisen hallituskauden aikana huomattavasti. Vuonna
2005 jaettiin koko vuoden aikana 104000 ruokapussia kun 2010 tammi-maaliskuun aikana on
jaettu samojen toimijoiden osalta yli 110000 ruokapussia. Noin 80 000 hengen edullisen hintatason kaupungissa pidämme tätä huolestuttavana
suuntana. Uskomme, että ruokapussien jakamisen kehitys on samansuuntaista myös muualla
Suomessa, vaikka Porissa jaettujen ruokapussien määrä on 5,4-kertainen verrattuna Helsingissä jaettuihin.
Lapsiperheille suunnattuja tukia ovat perhevapaiden ja päivähoitopalveluiden lisäksi äitiysavustus
(useimmiten äitiyspakkaus), lapsilisä ja elatustuki. Tällä vaalikaudella on tehty paljon positiivisia uudistuksia myös lapsiperheille suunnattuihin tukiin. Lisäksi lasten, nuorten ja perheiden
politiikkaohjelmalla on pyritty puuttumaan juuri
esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymiseen yhtenä tärkeänä osahankkeena.
Isyysvapaata on pidennetty kahdella kuukaudella. Vanhempainvapaajärjestelmää pyritään uudistamaan parhaillaan. Lapsilisiä on korotettu
10 eurolla sekä yksinhuoltaja-, että monilapsisten perheiden osalta. Lapsilisät tullaan sitomaan
indeksiin maaliskuusta 2011 lähtien, eli kokoomuksen pitkäaikainen tavoite täyttyy. Elatustuki
on siirretty kunnista Kelan hoidettavaksi, näin on
yhdenmukaistettu käytäntöjä ja vapautettu kunnista sosiaalityön resursseja. Sata-komitea esittää myös asumistuen kokonaisuudistusta, josta
lukuisat perheet hyötyisivät.
Ruokapussien menekki on osoitus perusturvan
puutteellisuudesta tämän päivän hintatasolla tai
merkki sosiaalituen hakemisen raskaudesta henkisesti vaikeassa tilanteessa.
Jatkuvasti lisääntyneen tarpeen edessä lapsiperheiden taloudellista tilannetta pitäisi parantaa,
kolmannen sektorin avustustoimintaa tulisi rahoittaa paremmin ja kolmannen sektorin toimijat hyödyntää osana julkista palvelujärjestelmää.
Avustustoimintaa voidaan tukea esimerkiksi antamalla tilat toiminnalle ja tarjoamalla työttömiä
työntekijöitä avustustehtäviin.
Aloitteessa todetaan aivan oikein, että lapsiperheitä tukemalla annetaan lapsille ja nuorille yhteenkuuluvuuden tunnetta suomalaiseen yhteiskuntaan. Siksi lapsiperheitä tuetaan monin tavoin
ja kokoomus on sitoutunut lapsiperheiden tukemiseen myös jatkossa.
Mikäli lapsiperheet eivät pärjää taloudellisesti,
perheen vanhemmat syrjäytyvät ensin työelämästä ja lapset heidän jälkeensä. Elleivät nämä lapset tee työiässä töitä, niin rahat eivät riitä työttömyyskorvauksiin, eikä eläkkeiden maksuun. Kuka meistä sitten pitää huolen? Nuoria ei ole varaa
syrjäyttää yhteiskunnasta. Pitämällä lapsiperheet
vireänä vaikeista tilanteista huolimatta annamme
Aloitteessa nostetaan esiin myös kolmannen sektorin avustusmahdollisuudet. Tämä on tärkeä
asia, sillä kolmannen sektorin työ tarkoittaa usein
käytännössä sellaisia välittämisen tekoja, mitkä
eivät viranomaistyönä onnistu. Hallitusohjelmasta löytyy kirjaus siitä, että julkisen, yksityisen ja
189
Puoluekokous 2010 sisus.indd 189
28.5.2010 15:24:58
tibisneksen. On järkyttäviä esimerkkejä siitä, että
lastenkoteja on perustettu jopa kosteusvaurioisiin vanhoihin kouluihin, eikä ”hoito” niissä täytä minkäänlaisia kriteerejä. Lasten tilanteet ovat
näissä laitoksissa paljon pahemmat kuin kotona,
josta sosiaaliviranomaiset ovat nähneet tärkeäksi
heidät ottaa väkivalloin pois.
kolmannen sektorin yhteistyötä palvelutuotannossa lisätään. Tätä on vielä erikseen korostettu
lapsiperheiden palveluiden kohdalla.
Valtioneuvosto teki vuonna 2007 periaatepäätöksen, jolla turvataan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Periaatepäätöksellä luotiin julkisen
vallan toimintalinjaa suhteessa kansalaisjärjestöihin sekä lisättiin toimien johdonmukaisuutta ja
ennakoitavuutta. Periaatepäätös selkiyttää myös
vapaaehtoistyöhön perustuvan toiminnan asemaan sekä huomioi yleishyödyllisten yhteisöjen
ja yritysten tasapuolisen kohtelun markkinoilla.
Monet kunnat ovat tehtailleet huostaanotoilla taloutensa kuntoon muutamassa vuodessa, koska
valtiolta saatava raha ei käsittääksemme ole millään lailla lastensuojeluun korvamerkittyä.
Tuhansien tavallisten perheiden rikkirepiminen
ei ole voinut olla lainsäätäjän tarkoitus. Tilanne
on korjattava välittömästi.
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta asetettiin vuonna 2007 parantamaan julkisen
vallan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta. Neuvottelukunnan tehtäväksi asetettiin muun
muassa arvioida ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioita ja kansalaisten kuulemiskäytäntöjä.
Voimme vain kuvitella mitä historiankirjoitus
tulee toteamaan suomalaisten lasten ja perheiden kohtelusta 2000-luvulla. On myös viisasta ja
kaukonäköistä ottaa huomioon se, että kun viesti suomalaisesta lastensuojelusta kiirii maailmalle, globaalit huippuyritykset eivät todennäköisesti
ole halukkaita sijoittamaan toimintojaan maahan,
jossa työntekijöiden perheet joutuvat ”maan tavan” vuoksi vaaraan.
Suomalainen malli, jossa tuetaan ja rahoitetaan
kolmatta sektoria, esim. sosiaali- ja terveysalan
järjestöjä, on toimiva. Hyvinvointiyhteiskunta perustuu usean toimijan vastuisiin. Hyvinvointipalvelujen päävastuu on edelleen julkisella sektorilla, mutta kolmas sektori ja meistä jokainen voi
toimia hyvänä täydentäjänä. Kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia onkin syytä kehittää edelleen.
Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusseura ry
esittää, että eduskunta muuttaa joulukuussa 2005
tehtyä lakimuutosta lastensuojelun valtionavusta
siten, että sitä ei enää makseta suhteessa huostaanottojen määrään. Maksuperuste tulee muuttaa
siten, että muut perheen tukitoimet huomioidaan
valtionapua määriteltäessä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Lastensuojeluperusteisen valtionavun tulee määräytyä suhteessa lastenpsykiatrian palveluiden
käyttämiseen, neuvolakäyntien määrään ja ennen
kaikkea perustyötä perheissä tekevien kodinhoitajien määrään. Perhetyöntekijöitä, joilla on vain
kuuntelijan rooli, ei tarvita. Kodinhoitajia koulutetaan esim. palvelualan oppilaitoksissa eri puolilla
Suomea.
Aloite nro 157
Oulun Kokoomusseura ry
LASTENSUOJELUKERTOIMELLA
MAKSETTAVA VALTIONAPU
Joulukuussa 2005 tehty lakimuutos, jossa lastensuojelukertoimella tuleva valtionapu muutettiin
tulemaan suhteessa huostaanottojen määrään, on
johtanut Suomessa ennen näkemättömään tilanteeseen, jossa perheet revitään hajalle viemällä
lapset huostaan, vaikka perheissä ei ole merkkiäkään väkivallasta ja päihdeongelmista ja huostaanotolle ei ole perustetta.
Puoluehallitus:
Oulun Kokoomusseura ry:n aloitteessa nostetaan
esiin tärkeä kysymys liittyen lastensuojeluun ja
erityisesti huostaanottoihin ja niiden vaikutus
kuntien valtionosuuksiin.
Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan vuoden 2008
alusta. Laissa säädetään yksiselitteisesti ne edellytykset, joiden perusteella huostaanotto tulee tehdä.
Lakimuutos joulukuussa 2005 on johtanut siihen, että huostaanotto on lähes ainoa tukimuoto
perheelle. On tapauksia, joissa perheen äiti tarvitsisi apua syöpähoitojen ajaksi ja esim. Oulussa on
ainoana apuna tarjottu lasten huostaanottoa.
Huostaanotto on tulee mahdolliseksi vain, mikäli avohuollon tukitoimilla ei pystytä takaamaan
lapsen edun mukaista huolenpitoa. Esimerkiksi
kunnan määrärahojen riittämättömyys ei ole lais-
Lakimuutos ja sitä seurannut huostaanottobuumi on poikinut myös villin perhekoti- ja lastenko-
190
Puoluekokous 2010 sisus.indd 190
28.5.2010 15:24:58
sa tarkoitettu sellainen syy, jonka perusteella voitaisiin arvioida, ettei tukitoimien järjestäminen
ole ollut muulla tavalla mahdollista.
Aloite nro 158
Valtionosuuden lastensuojelukerroin lasketaan
jakamalla kunnassa huostaanotettujen lasten
määrä kunnan asukasmäärällä. Osamäärä puolestaan jaetaan koko maan vastaavalla osamäärällä. Tämän jälkeen asukasta kohden määritelty
lastensuojelun perushinta (v. 2010 43,02 euroa)
kerrotaan kunnan asukasluvulla ja lastensuojelukertoimella. Näin saadaan kunnan laskennalliset kustannukset lastensuojelun tarpeen perusteella.
LAPSILISÄSTÄ HUOMIOITAVA
TULONA KORKEINTAAN PUOLET
TOIMEENTULOTUKEA MYÖNNETTÄESSÄ
Pohjois-Savon Tuhatkunta ry
Henkilön joutuessa viimesijaisen sosiaaliturvan
eli toimeentulotuen varaan, pääsääntöisesti hänen kaikki tulonsa huomioidaan tulona tukea laskettaessa. Myös lapsilisä huomioidaan siis kokonaisuudessaan tulona toimeentulotukea myönnettäessä.
Lapsilisä on tarkoitettu universaaliksi etuudeksi.
Henkilön tai perheen joutuessa toimeentulotuen varaan, lapsilisä menettää alkuperäisen tarkoituksensa: se siis ikään kuin vähennetään kaikkein
heikoimmassa asemassa olevien tuloista. Kaikkiin muihin tuloluokkiin kuuluvat saavat nauttia
lapsilisäetuudesta täysimääräisenä.
Valtionosuusjärjestelmää uudistettiin vuoden
2010 alusta. Tällöin valtionosuudet siirrettiin ns.
yhteen putkeen, jolloin ne valtion talousarviossa
siirtyivät valtiovarainministeriön hallinnonalalle yhdelle valtionosuusmomentille. Uudistuksen
yhteydessä oli alun perin tarkoitus uudistaa myös
valtionosuuden määräytymisperusteita. Muutoksien valmisteluvaiheessa kävi ilmi, että määräytymisperusteiden uudistaminen olisi johtanut tuntuviin kuntakohtaisiin muutoksiin. Nykyisessä taloustilanteessa, kuntatalouden ollessa tuntuvissa
vaikeuksissa verotulojen voimakkaan pudotuksen
ja samanaikaisen menojen kasvun takia, ei ollut
perusteltua vaikeuttaa kuntien tilannetta valtionosuusjärjestelmän muutoksista mahdollisesti aiheutuvilla menetyksillä.
Valtionosuusjärjestelmään liittyvien määräytymisperusteiden uudistaminen on edelleen tarpeen. Määräytymisperusteita on yksinkertaistettava, jolloin valtionosuuksista tulisi aiempaa läpinäkyvämmät. Ikääntymisen aiheuttamat haasteet
ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat huomioiden on selvä, että määräytymisperusteisiin
on jatkossa liitettävä menokehityksen hillintään
kannustavia elementtejä. Tämä tarkoittaa käytännössä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden huomioimista nykyistä paremmin kuntien vastuulla olevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Tästä syystä lapsilisästä tulisi jättää huomioimatta esimerkiksi puolet toimeentulotuen määrää laskettaessa.
Uudistuksella pureuduttaisiin omalta osaltaan
köyhyyden ytimeen, koska toimeentulotukea
saavat lapsiperheet, erityisesti yksinhuoltajien
perheet ovat yhteiskunnassamme taloudellisesti
kaikkein heikoimmassa asemassa.
Hyväksyessään puoluekokousaloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskuntaryhmää toimimaan siten, että lakia toimeentulotuesta (30.12.1997/1412) muutetaan lain
11§:n osalta. Lakimuutoksen myötä lapsilisästä
tulee huomioida tulona korkeintaan puolet.
Puoluehallitus:
Lapsilisät ovat osa perhepoliittisia tulonsiirtoja,
joilla tasataan kustannuksia lapsettomien kotitalouksien ja lapsiperheiden välillä. Lapsilisän tarkoituksena on korvata lapsiperheille lapsen elatuksesta aiheutuvia kustannuksia.
Erilaisten ongelmien ennaltaehkäisy on julkisen
talouden kannalta pidemmällä aikavälillä paljon
tehokkaampaa kuin vakavien ongelmien hoitaminen niiden jo synnyttyä. Tämän lisäksi ennaltaehkäisy on yksilöiden ja perheiden kannalta inhimillisesti paljon parempi vaihtoehto kuin se, että
ongelmien annetaan kärjistyä ja kasautua. Tämä
pätee luonnollisesti myös lastensuojeluun.
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jolla turvataan vähintään perustuslaissa tarkoitettu välttämätön toimeentulo. Koska toimeentulotuki on
viimesijainen etuus, tarkoittaa tämä sitä, että pääsääntöisesti kaikki henkilön tai perheen käytettävissä olevat tulot ja varat otetaan huomioon toimeentulotukea määrättäessä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Toimeentulotuen perusosan määrä on laskennallinen. Lapsen perusosan määrä kuluvana vuonna on 221 – 292 euroa/kk lasta kohti riippuen
lasten iästä ja lukumäärästä. Lapsen perusosalla katetaan lasten kulutusta, eli tavoite on sama
191
Puoluekokous 2010 sisus.indd 191
28.5.2010 15:24:58
kuin lapsilisillä. Jotta päällekkäisyys tukien osalta
voidaan estää, lapsilisä vähentää perheen saamaa
toimeentulotukea.
Kun muistetaan, että äitiyspäivärahan suuruus
ei suinkaan ole vastannut vakioprosenttia äidin
todellisesta palkasta, vaan taittuu voimakkaasti
varsin alhaisten kuukausitulojen jälkeen, on ensimmäinen ”etujen leikkaus” tapahtunut jo tuolloin.
Toimeentulotuen muodostumista pidempiaikaiseksi tulon lähteeksi tulee vähentää. Riippuvuutta
toimeentulotuesta voidaan vähentää korottamalla ensisijaisia etuuksia. Nykyinen hallitus on korottanut lapsilisän määrää 10 eurolla kolmannesta lapsesta alkaen. Samoin lapsilisän yksinhuoltajakorotusta on nostettu 10 eurolla lasta kohti.
Nyt perheen kustannukset maksatetaan vielä uudelleen toisella vanhemmista - työeläke-etuuksia
huonontamalla!
Kun otetaan huomioon opiskeluajat ja äitiysja vanhempainlomajaksot, on tulevan eläkkeen
määrä suuri pettymys monille.
Lapsilisät tullaan sitomaan indeksiin maaliskuusta 2011 lähtien, eli kokoomuksen pitkäaikainen
tavoite täyttyy.
Saadakseen eläkkeen, jolla pystyy tulemaan toimeen, olisi työskenneltävä yhä pidempään. Vuoden alusta käyttöön otetun elinaikakertoimen
vuoksi työssäoloaika pitenee yhä edelleen.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Tapiolan Kokoomus ry
Nyt työeläkettä kertyy 18 - 52 ikävuosina 1,5 prosenttia vuosittaisesta tulosta, 53 -62 ikävuosina
1,9 prosenttia vuosittaisesta tulosta ja 63 – 68
ikävuosina 4,5 prosenttia vuosittaisesta tulosta.
ELÄKKEIDEN LASKENTATAVAN
KORJAAMINEN VANHEMPAINLOMAN
AIKAISTEN ANSIOIDEN OSALTA
Eläkkeiden määräytymisen pitäisi olla niin selkeä,
että jokainen voi sen itse laskea ja tietää miten
pystyy eläkkeensä suuruuteen vaikuttamaan.
Aloite nro 159
Eläkkeiden määräytymisperusteet ovat muuttuneet. Viimeisin eläkeuudistus tuli voimaan vuoden 2010 alussa.
Edellä olevaan perustuen esitämme, että eläkkeiden
kertymän laskentatapa vanhempainloman ajalta
tulee korjata perhe- ja väestöpoliittisesti oikeudenmukaiseksi, molempia vanhempia yhdenvertaisesti
kohtelevaksi ja kannustavaksi.
Kun ennen vuotta 2010 toinen vanhemmista yleensä äiti - päätti jäädä pois töistä hoitamaan
lapsia muutamaksi vuodeksi, määräytyi eläke tällöin viimeisimpien työvuosien tulojen perusteella.
Puoluehallitus:
Aloitteessa puututaan tärkeään asiaan. Vanhempainvapaa on työstä poissaolojakso, jota tulee pitää sosiaaliturvassa työn veroisena aikana. Lähtökohta on syytä olla se, että vanhempainvapaa ei
vaikuta myöhemmän eläkkeen määrään.
Nyt eläkkeen määräytymisperustetta on muutettu ja eläke lasketaan perustuen koko työssäoloaikaan 18 – 68 vuoden ikäisenä. Ennen vuotta 2005
ei alle 23-vuotiaana tehtyä työtä kuitenkaan oteta
huomioon työeläkettä laskettaessa. Eläkkeen laskenta tehdään kahdessa osassa, jossa taitekohtana on 31.12.2004. Ennen vuotta 2005 tehdystä
työstä työeläkettä kertyy 23 - 59 ikävuosina 1,5
prosenttia vuosittaisesta tulosta ja sen jälkeen 2,5
prosenttia.
Pääsäännön mukaan työeläkettä kertyy työnansioista aloitteessa todetuin karttumaprosentein.
Sen lisäksi työeläkettä kertyy myös eräiltä niin
sanotuilta palkattomilta jaksoilta. Näistä yksi
on vanhempainvapaa-aika. Sen ajalta työeläkettä kertyy äitiys- ja vanhempainrahan perusteena
olevan työansion perusteella. Karttumaprosentti on sama kuin 18 – 52 -vuotiailla. Tätä ansiota
korotetaan vielä siten, että ansiona otetaan huomioon 117 prosenttia sairausvakuutuslain mukaisesta työansiosta. Sairausvakuutuslain ja työeläkelainsäädännön mukainen työtulon käsitteet
ovat käytännössä identtiset.
Kokonaiseläkekertymä jää jokaisen lapsen kohdalla vanhempainloma-ajalta noin vuoden jaksolta huomattavasti alhaisemmaksi. Jos lapsia
on useampia, on vaikutus eläkekertymään useita prosentteja.
Tämä muutos ei ole ollut tiedossa silloin kun
päätöksiä lasten hoitamisesta kotona – perheen
hyväksi ja oman työuran kustannuksella – on tehty. Äidin työeläke jääkin nyt käytännössä pysyvästi pienemmäksi.
Näistä säännöistä seuraa, että työntekijän vanhempainvapaa, jonka pituus on enintään äitiys-
192
Puoluekokous 2010 sisus.indd 192
28.5.2010 15:24:58
ja vanhempainrahakauden mittainen, ei vaikuta
työeläkkeeseen. Tämä olettaen, että äitiys- ja vanhempainpäivärahan perusteena oleva työansio ei
poikkea olennaista siitä tulosta, jonka työntekijä olisi saanut, jos ei olisi ollut vanhempainvapaalla. Mitoittamalla vanhempainvapaan pituus
”oikein”, vanhempainvapaalla ollut työntekijä
voi saada lopulta jopa suuremman eläkkeen kuin
täsmälleen muutoin samanlaisen työuran tehnyt
työntekijä.
mattava, että työeläke maksuilla kerättävät varat
kasvavat vähintään 6 % per vuosi.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden johdosta.
Aloite nro 161
Edellä olevan perusteella Arkadian Kokoomus ry
esittää, että Kokoomuksen tulee puolueena edistää ja myötävaikuttaa työeläkkeiden saajien oikeudenmukaisempaa kohtelua sitomalla työeläkejärjestelmämme kokonaisuudessaan palkkakehitykseen ja poistamalla työeläkkeitä murentava
taitettu indeksi.
Oulun Kokoomusseura ry
TAITETUN INDEKSIN
POISTAMINEN ELÄKKEISTÄ
Aloite nro 160
Taitettu indeksi (80/20) on heikentänyt eläkkeitä
vuodesta 1996 lähtien verrattuna palkkoihin. Ostovoima on pudonnut 13 vuodessa 60 prosentista
noin 40 prosenttiin.
Arkadian Kokoomus ry
TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ
SIDOTTAVA PALKKAKEHITYKSEEN
Työeläkejärjestelmämme sidottiin alun perin sataprosenttisesti palkkakehitykseen, josta sittemmin on tultu eri vaiheiden jälkeen kuten 90-luvun
laman ”kansallistalkoiden” jälkeen ääripäähän eli
taitettuun indeksiin, jolloin palkkojen osuus on
enää 20 % ja hintojen 80 %.
Eläkeläisten verotuksessa on korjattavaa muutenkin. Useiden kaupunkien ja kuntien nostaessa veroäyriä eläkeläisten ostovoima on pudonnut lisää.
Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusseura ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään
toimenpiteisiin eläkeläisten toimeentulon ja ostovoiman turvaamiseksi. Suomessa on palattava
niin sanotun tasaindeksin (50/50) käyttöön.
Työeläke on ansiotuloa siinä missä palkkatulokin
ja siksi sitä pitäisi kohdella samalla tavalla kuin
palkkatuloakin niin indeksikorotuksen kuin ansiotulovähennyksenkin suhteen.
Palkat ovat taitetun indeksin voimassaoloaikana
esim. 1996 – 2007 nousseet 52 % ja työeläkkeiden kasvu oli ainoastaan 22 %.
Aloite nro 162
Töölön Kansallisseura ry
Esimerkiksi vuonna 1996 eläköityneen henkilön eläke, joka oli alkuaan 60 %, oli enää vuoden
alussa enintään 45 % saman ammatin ja palkan
nykyarvosta.
ELÄKEKOROTUKSISSA
SIIRRYTTÄVÄ TASAINDEKSIIN
Eläkkeiden kehitys nivoutuu kohtalokkaasti taitettuun indeksiin ja johtaa jo muutamassa vuodessa siihen, että keskivertoeläkekin on kuukaudessa useita satoja euroja pienempi kuin vastaava
alkava eläke. Ei voi olla oikeudenmukaista, että eläkeläisen vanhetessa ja hänen avuntarpeensa koko ajan lisääntyessä toimeentuloa jatkuvasti vuosittain heikennetään jopa useammalla prosentilla. Kyse ei ole rahasta vaan tahdosta, sillä
tasaindeksi maksaa n. 145 miljoonaa euroa eläkerahastojen varallisuuden ollessa nykyisin jo 158
miljardia euroa.
Tilanne on siis kehnompi mitä kauemmin eläkkeellä on ollut.
Työeläkevarat ovat tarkoitettu eläkkeitä varten ja
lakisääteisesti niitä kerätään nimenomaan eläkkeitä varten, joten maksajilla on niihin myös täysi
oikeus hallitusmuotomme 5§:n omaisuuden suojan mukaan.
Työeläkevaramme tähän muutokseen riittävät
varsin hyvin koska jo nyt kokonaisvarat ovat 125
miljardia euroa.
Indeksitarkistus tulee tehdä - kuten aikaisemmin
tehtiinkin - kaksi kertaa vuodessa, jotteivät eläkkeiden korotukset nykyiseen tapaan laahaisi niin
pahasti jäljessä palkkojen ja hintojen korotuksista.
Työeläkemaksuina vuosittain kerättävät varat
riittävät eläkkeiden maksuun ja näin kertyvistä
vuosimaksuista jää varoja vuosittain 125 miljardin kokonaisvarallisuuteen liitettäväksi. On huo-
193
Puoluekokous 2010 sisus.indd 193
28.5.2010 15:24:58
Töölön kansallisseura esittää, että puoluekokous
velvoittaa puolueen johdon ja kehottaa eduskuntaryhmää toimenpiteisiin, joilla eläkekorotuksissa
siirrytään tasaindeksiin ja indeksitarkistukset tehdään kahdesti vuodessa.
Aloite nro 163
Kaakkois-Suomen Kokoomusnaiset ry
(NAIS)YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN SOSIAALIJA TERVEYSALALLA – MIKROYRITYKSESTÄ
KASVUYRITYKSEKSI
Puoluehallitus (aloitteet nro 160 – 162):
Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeään seikkaan. Eläkkeensaajien toimeentulon turvaaminen
on valtiovallan tärkeimpiä tehtäviä. Työkykynsä
menettäneiden ja vanhuuseläkeiän saavuttaneiden tulee voida luottaa siihen, että toimeentulo
on kohtuullisesti turvattu.
Valtion ja kuntien taloustilanteen huononeminen, elinkeinorakenteiden muutokset, väestön
ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu ovat kiihdyttäneet tarvetta monipuolistaa kuntien elinkeinoelämää. Valtiovallan taholta on jo useamman vuoden kannustettu erityisesti naisia perustamaan yrityksiä ja tavoitteena on naisyrittäjien
osuuden nostaminen kaikista yrittäjistä 40 prosenttiin. Tätä tahtotilaa on hyvin tukenut hyvinvointialanyritysten markkinoille tulo.
Rahan arvojen ja palkkojen muutoksen huomioon ottaminen on ollut työeläkejärjestelmän syntyajoista lähtien keskeinen kysymys. Indeksejä on
muutettu useaan otteeseen osana eläkejärjestelmän muita uudistuksia. Esimerkiksi viimeisimmässä isossa eläkeuudistuksessa indeksien muutokset liittyvät olennaisesti eläkkeen karttumisprosenttien ja eläkkeen ansainnan muutokseen.
Indeksiturvaa koskevat muutokset on toteutettu
tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.
Kymmenen viime vuoden aikana yksityisen palvelutuotannon määrä sosiaalipalveluissa on yli
kaksinkertaistunut ja terveydenhuollossakin toiminnan osuus on kasvanut jatkuvasti 1995 luvulta lähtien. Siitä huolimatta vain pieniosa yrityksistä on ns. menestyviä kasvuyrityksiä. Sosiaalija terveysalan yrityksille tunnusomaista on, että
ne ovat keskimäärin hyvin pieniä ja yritysmuodoltaan pääosa on naisyrittäjätaustaisia yksityisiä
toiminimiä. Yrittäjänaisten keskusliiton jäsenistä
70 % on yksinyrittäjiä.
Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa kuluttajahintojen muutoksen paino on 80 prosenttia ja palkkojen muutoksen paino on 20 prosenttia. Tästä seuraa, että
työeläkkeiden ostovoiman kehitys on aina positiivinen, jolloin työeläkkeellä saa palveluja ja tavaroita aina seuraavan vuonna enemmän kuin
edellisvuonna. Monissa muissa maissa kaikkien
maksussa olevien eläkkeiden indeksitarkistukset
tehdään ottaen huomioon vain kuluttajahintojen
muutoksen.
Olennaisempaa kuin uusien ”yhdennaisen” yritysten syntyminen on, että olemassa olevat yritykset pääsevät kasvuun. Sen lisäksi, että yleisesti naisyrittäjyyden kasvun esteenä ovat vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen
ja työn ja perheen yhteensovittaminen, on sosiaali- ja terveysalalla toimivilla yrittäjillä vastassa alan tarpeisiin soveltuvien palveluiden puuttuminen esim. neuvontapalvelut ja rahoitusratkaisut. Myös KELAn sairaanhoitokorvaustaksojen
jälkeenjääneisyys ei koske vain lääkäripalkkioita
vaan myös yksityisten sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien palveluita.Yksityisten sairaanhoitajien
palveluiden käyttöä rajaa myös se, että saadakseen korvauksen, asiakas tarvitsee lähetteen yksityiseltä lääkäriltä. VALTAVA –laki 1984 mahdollisti julkisen sektorin lääkärin kirjoittaman lähetteen yksityisiin fysioterapiapalveluihin ja oli näin
ollen merkittävä uudistus fysioterapiapalveluita
tuottaville yrityksille. Uudistus käynnisti vahvan
kasvun alalla.
Työeläkeuudistusten tavoitteena on ollut eläkeetuuksien turvaaminen myös pitkällä aikavälillä,
parantaa eläkemaksujen ja eläke-etuuksien vastaavuutta, lisätä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta sekä edistää eläketurvan rahoituksista
kestävyyttä. Indeksisuojan muuttaminen aloitteissa esitetyillä tavoilla olisi ongelmallista suhteessa näihin tavoitteisiin.
Nykyinen hallitus on toteuttanut tai toteuttamassa monia eläkkeensaajien toimeentuloa parantavia muutoksia. Niistä Kansaneläkkeen tasoa on
korotettu, lakiesitys takuueläkkeestä on annettu
eduskunnalle ja eläkkeensaajien verotusta on kevennetty vastaamaan palkansaajien verotus.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro
160 – 162 johdosta.
Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita tulisikin
tarkastella tasavertaisena osana julkista palveluntuotantoa. Uusien lainsäädännöllisten muutosten tulee kohdella tasapuolisesti myös yksityistä sektoria. Esimerkkinä tästä mainittakoon mm.
pian voimaan tuleva laki sairaanhoitajan resep-
194
Puoluekokous 2010 sisus.indd 194
28.5.2010 15:24:58
tinkirjoitusoikeudesta. Lääkkeen määräämisoikeuden saamiseksi sairaanhoitajan on oltava palvelusuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Tämä tarkoittaa, että uudistus koskisi vain kunnan
omana toimintana toteutettavaa palvelua. Laki
selkeästi rajaa yksityisen sektorin toimintatapojen kehittämistä ja on osoitus, että asenne yksityiseen sosiaali- ja terveysalaan on edelleen ristiriitainen.
ta yksityiselle sektorille tarkasteltaneen sen jälkeen kun uudesta säännöksestä saatujen kokemuksia.
Kokoomukselle yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan olennainen
osa. Ne täydentävät kuntien järjestämisvastuulla
olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeitä myös kuntien järjestämisvastuulla olevissa julkisissa palveluissa, sillä yksityiset tuottavat merkittävän osan julkisista
sosiaali- ja terveyspalveluista. Kunnan oma tuotanto, kuntien yhteistuotanto sekä ostopalvelut
toisilta kunnilta, yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta tulee olla kilpailullisesti mahdollisimman tasavertaisessa asemassa. Palvelujen järjestäminen
on siis pääasia, ei niiden tuottaja.
Me Kaakkois-Suomen Kokoomusnaiset esitämme,
että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous
velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan siten, että edellä
mainitut esteet saadaan poistettua ja sosiaali- ja
terveysalalla toimiville yrityksille saadaan aidot
kasvun edellytykset.
Puoluehallitus:
Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeisiin seikkoihin: yrittäjyyden, naisyrittäjyyden ja yritysten
kasvun edistämiseen. Nämä ovat välttämättömien työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Yrittäjyyttä, naisyrittäjyyttä ja yritysten kasvua tarvitaan myös julkisten hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tarkoituksenmukaisella tavalla.
Vastikään voimaan tulleella palvelusetelilainsäädännöllä on mahdollistettu uudenlainen tapa
käyttää yksityistä palvelutuotantoa julkisten palvelujen osana. Asiakkaiden valinnanvapaus tukee
yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen menestymismahdollisuuksia.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloitteessa nostetaan esiin vanhemmuuden yrityksille aiheuttamat kustannukset. Vanhemmuuden kustannusten jakamista sekä työn ja perheen yhteensovittamista on arvioitu aloitteiden
nro 164-167 vastauksessa.
Aloite nro 164
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
Yksityishammaslääkärin palvelut pois lukien yksityisten terveyspalvelujen kela-korvausten korvaustaksoja ei ole korotettu pitkään aikaan. Tämä on johtanut siihen, että kela-korvaukset ovat
enää noin puolet sairausvakuutuslain alkuperäisesti korvaustasotavoitteesta. Korvaustaksojen
mitoituksessa on kuitenkin jouduttu ottamaan
huomioon muun muassa julkiset palvelut, julkisen talouden kestävyys ja verotuksen kohtuullisuus. Taksojen korottamisen asemasta voimavaroja on päätetty kohdentaa julkisten terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseen.
Jossakin vaiheessa korvaustaksoja tulee tarkistaa,
sillä muutoin yksityisen hoidon kela-korvaukset
menettävät merkityksensä kokonaan.
PERHEVAPAIDEN TASAAMINEN
EDISTÄÄ NAISYRITTÄJYYTTÄ
JA NAISTEN TYÖLLISYYYTTÄ
Hallitusohjelmassa luvataan perhepoliittisilla toimenpiteillä jakaa vanhemmuuden kustannuksia
tasaisemmin työnantajien kesken. Mahdollinen
raskaus on vielä tänä päivänäkin este naisten tasaarvoiselle sijoittumiselle työmarkkinoille. Lisäksi naisille kynnys ryhtyä yrittäjäksi on korkeampi
johtuen perhekustannusten epätasaisesta jakaantumisesta naisten ja miesten kesken.
Lasten saaminen on yhteiskunnan peruspilari ja
luonnollinen asia, mutta lasten saamisesta aiheutuvien kustannusten kasaantuminen nuoria naisia työllistävien yrittäjien niskaan on kohtuutonta ja asiaan pitää saada muutos. Nyt äitiyspäivärahan ylittävän osan joutuu maksamaan naisten
työnantaja. Erityisesti pienissä, naisvaltaisissa
palvelu- tai hyvinvointialan yrityksissä tämä aiheuttaa ongelmia. Raha tulee vain tehdystä työstä, ja yrittäjä joutuu itse oman työnsä ohella tekemään tuplatyön saadakseen äitiysvapaan kulut
maksettua. Käytännössä siis naisvaltaisella alalla ja naisyrittäjällä sukupuoli tuo kilpailuhaittaa,
koska Suomessa ei ole saatu korjattua vanhempainvapaajärjestelmää oikeudenmukaiseksi.
Sairaanhoitajien reseptinkirjoitusoikeus on rajattu julkisen terveydenhuollon terveyskeskuksiin.
Reseptionkirjoitusoikeuden lähtökohtina ovat
etenkin julkisen terveydenhuollonerityistarpeet.
Oikeuden laajentaminen liittyy tavoitteeseen hallita suuria potilasmääriä tarkoituksenmukaisella hoitohenkilökunnan työnjaolla. Oikeuteen liittyy myös merkittävä täydennyskoulutusvelvoite ja
työnantajan rahoitusvastuu, joilla tähdätään hoitotyön pitkäjänteisyyteen. Oikeuden laajentamis-
195
Puoluekokous 2010 sisus.indd 195
28.5.2010 15:24:59
Nykyisin perhevapaakustannukset kanavoituvat
lähinnä naisvaltaisille aloille. Työnantajan maksettavaksi lankeavat työntekijän raskauden aikaiset sairauslomat ja työntekijän alle 10 vuotiaan
sairaan lapsen hoidosta aiheutuvat poissaolokulut.Yrittäjänaisten Keskusliiton mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle noin 10 000 euroa.
Esimerkiksi hoiva-alalla kustannukset ovat yli 12
000 euroa ja kun äiti jää hoitamaan alle 10-vuotiasta sairastunutta lastaan, äidin työantajan kustannukset voivat nousta jopa 20 000 euroon.
Naisten yrittäjyys on Suomen kilpailukyvyn ja
yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta hyvin
tärkeää ja sen edistäminen ajankohtaista. Tulevaisuuden tavoitteena tulisi olla kasvattaa naisten osuus yrittäjistä nykyisestä reilusta 30 prosentista 40 prosenttiin. Yritystoimintaa haetaan
erityisesti luovilta aloilta ja hyvinvointisektorilta.
Naisyrittäjyys vauhdittaa pienten ja keskisuurten
yritysten perustamista, kehittämistä, osaamista ja
kasvua.
Naiselle yrittäjäura merkitsee usein perheen ja
työuran yhteensovittamista. Tutkimuksen mukaan naisyrittäjät ovat keskivertosuomalaisia
tyytyväisempiä työnsä sisältöön ja haastavuuteen
sekä urakehitykseensä ja asemaansa työelämässä. Ehkä hieman yllättäen he ovat myös keskimääräistä tyytyväisempiä perhe-elämäänsä, vaikka naisyrittäjien usein ajatellaan kokevan työn ja
perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmalliseksi.
Hallitusohjelmassa Kokoomus on sitoutunut
perhepoliittisilla toimenpiteillä jakamaan vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin työnantajien kesken. Tutkimuksen mukaan naisyrittäjät
ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Työn ja perheelämän sekä vanhemmuuden ja yrittäjyyden yhteensovittamisen tukemista on kehitettävä perhevapaakustannusten tasa-arvoisella jakamisella.
Edellä olevan perusteella Pääkaupungin Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta
sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin edistääkseen
naisyrittäjyyttä mm. uudistamalla perhevapaajärjestelmää, sekä pyydetään raportoimaan asian
etenemisestä puoluevaltuuston kokouksissa.
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten
Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen
puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä
kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin, jotta esteitä
naisten yrittäjiksi ryhtymiselle poistuu mm. uudistamalla perhevapaajärjestelmä sekä pyydetään
raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Aloite nro 166
Kokoomuksen
Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
Aloite nro 165
Pääkaupungin Kokoomusnaiset ry
VANHEMMUUDEN KUSTANNUS­
RAKENNETTA ON MUUTETTAVA
PERHEVAPAAKUSTANNUSTEN
TASA-ARVOISELLA JAKAMISELLA
EDISTETÄÄN NAISYRITTÄJYYTTÄ
Vanhemmuuden kustannukset lankeavat tällä
hetkellä lähes kokonaan äidin työnantajan harteille ja nettokustannus yhtä äitiä kohden on työnantajalle kutakuinkin vakio. Nykyisessä tilanteessa vanhemmuuden kustannusten suhteellinen
osuus työnantajan liikevaihdosta on pääsääntöisesti sitä suurempi, mitä vähemmän työntekijöitä työnantaja työllistää. Tämän vuoksi työntekijän vanhemmuus on erityisesti pienille yrityksille kohtuuttoman kallista. Tilanne onkin johtanut
siihen, että erityisesti perheettömän nuoren naisen on valmistuttuaan selvästi vaikeampi työllistyä vakituiseen työsuhteeseen samassa tilanteessa
oleviin miehiin nähden, koska erityisesti pk-yritykset joutuvat kulissien takana tekemään riskiarvioita nuorten naisten palkkauksessa.
Suomalainen naisyrittäjyys on tärkeä kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Vaikka naisyrittäjien osuus on Suomessa korkea Eurooppalaisen tasoon verrattuna, on yrittämisen
reservissä potentiaalia nostaa osuus nykyisestä 30
prosentista 40 prosenttiin. Naisyrittäjyyden edistämisellä voidaan vaikuttaa työllisyyteen ja parantaa sukupuolien välistä tasa-arvoa.
Naisyrittäjyyden kasvupotentiaalia on palvelualoilla, joilla toimii jo yli 60 prosenttia naisyrittäjistä. Väestön ikääntymisen myötä erityisesti hoiva- ja hoitopalvelujen tarve lisääntyy. Toisaalta
naisyrittäjätkin ovat suhteellisen iäkkäitä, noin
25 prosenttia naisyrittäjistä on yli 50 vuotiaita.
Nuorten naisyrittäjien ja työnantajayrittäjyyden
kasvattaminen on yhteiskunnallisesti merkittävää
huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi.
Nettokustannus yhtä äitiä kohden on työnantajalle kutakuinkin vakio. Tällä hetkellä vanhemmuuden kustannusten suhteellinen osuus työnantajan liikevaihdosta onkin pääsääntöisesti sitä
196
Puoluekokous 2010 sisus.indd 196
28.5.2010 15:24:59
mutta yksittäisiin tapauksiin ei tietenkään voida puuttua. Vaikka selvästi joku jossain toimii rikollisesti, lainsäädäntömme tukee tätä, ja kärsijä, viulujen maksaja on työnantaja, palvelualalla
useimmiten pk-yrittäjä. Voidaan kysyä, onko sairauslomasta tullut ”saavutettu etu”, jota lääkärit kirjoittavat herkästi juuri tuolle ajalle. Toisaalta työntekijät voivat yrityksen taloudellista tilannetta ajatellen riskeerata jopa oman terveytensä
hoitamisen, ja järjestelmä voi joissakin tapauksissa kääntyä näin itseään vastaan.
suurempi, mitä vähemmän työntekijöitä työnantaja työllistää. Tämän vuoksi työntekijän vanhemmuus on erityisesti pienille yrityksille kohtuuttoman kallista.
Kokoomusopiskelijat katsovat, että tilanteen korjaamiseksi vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tulee siirtää suoralla tasolla työnantajilta valtiolle. Tästä valtiolle aiheutuvat kustannukset tulee edelleen kattaa siirtämällä ne kaikkien
työntekijöiden palkasta maksettaviin sivukuluihin. Talloin työntekijän sukupuoli sen paremmin
kuin ikäkään ei enää vaikuttaisi merkittävällä tavalla palkkaukseen, koska vanhemmuudesta aiheutuvaa yllättävää kustannusriskiä ei enää olisi.
Järjestely kohtelisi myös yrityksiä nykyistä tasavertaisemmin, silla nettokustannukset keskittyisivät työvoimaintensiivisille aloille suorassa suhteessa työntekijämäärään, mikä edelleen kannustaisi myös pienimpiä yrityksiä työntekijöiden
palkkaamiseen matalammalla riskillä. Tällä olisi selkeästi työllisyyttä lisäävä ja yrittäjyyttä tukeva vaikutus.
Myös äitiyden ja vanhemmuuden tuomat poissaolot lisäävät tätä kustannusrasitetta. On laskettu,
että kukin uusi suomalainen lapsi maksaa työnantajalle 10 000 euroa. Tämäkin rasite kohdistuu
erityisesti naisvaltaisille palvelualoille ja pk-sektorille, jossa yhden työntekijän osuus kokonaisuudesta on aina hyvin suuri.
Edelleen tämä ongelma ja vääryys kertaantuu lisäksi siinä, että kun yrittäjä sairastuu, alkaa hän
saada KELA:n korvausta vasta 10 päivän jälkeen.
Hänen on katettava niin sijaisensa palkkakulut
kuin omat elin- ja sairauskustannuksensakin yrityksen tuotosta. Miksi yrittäjä on työntekijänä
lainsäädännössämme eri asemassa kuin toisen
palveluksessa elantonsa ansaitseva? Juhlapuheissa ja periaateohjelmissa valtiovalta, hallitus ja Kokoomuspuolue painottavat yrittäjyyden merkitystä. Nyt on aika ulottaa tämä puhe myös käytännön tekoihin.
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta
ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että vanhemmuudesta työnantajille
koituvat kustannukset siirretään valtiolle ja rahoitetaan kaikkien työntekijöiden palkan sivukuluja
korottamalla.
Toinen ja juuri työn alla oleva asia on yhteisöveron alennus ja sitä kompensoiva työnantajamaksujen korotus. Jälleen väärin tämän laman
alla kärvisteleviä pienyrittäjiä kohtaan. Vaikeimmassa asemassa olevat yrittäjät eivät tällä hetkellä lamatilanteen johdosta maksa veroa eivätkä siis
saa hyötyäkään, mutta heidän maksujaan kyllä
aiotaan korottaa, sitä enemmän mitä useampi
työntekijä heillä on. He hoitavat kyllä osuutensa yhteiskuntaa kohtaan työntekijöiden verojen
ja maksujen kautta. Veroja alennettakoon, mutta yrittäjille ei saa laittaa maksuja lisää. Sellainen
voi olla se viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän.
Aloite nro 167
Ruotulan Kokoomusnaiset ry
SAIRAUSAJAN JA MUIDEN POISSAOLOJEN
KUSTANNUKSET JAETTAVA TASAISEMMIN
Nykyisen lainsäädäntömme mukaan työnantajan
velvollisuus on maksaa täysi palkka sairastumispäivältä ja 9 arkipäivältä sairausajalta jokaiselta
sairastumisjaksolta. Se on kova rasite erityisesti työvoimavaltaisille aloille ja palvelualojen yrityksille, yrityksille, joissa ei voida koneilla tehdä
sarjatöitä. Tämän, sinällään työtyytyväisyyttä, hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäävän kuluerän ei kuitenkaan tulisi olla sairastumisen alkuajalta, 1+9 päivältä, ainoastaan yritysten rasitteeksi jäävää kulua.
Ruotulan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen Kokoomuspuolue ryhtyy välittömästi toimii edellä kuvattujen yritystoiminnan
ja erityisesti palvelualojen, naisvaltaisten alojen ja
pk-yritysten ongelmien helpottamiseksi, ja ottaa
seuraavaan hallitusohjelmaan tavoitteen lainsäädännön muuttamiseksi niin, että sairausajan ja
muun poissaolon palkkakustannukset katetaan yhteiskunnan yhteisistä varoista, jolloin kulut jakautuvat tasapuolisesti eri sektorien kesken ja taataan
suomalaisen yritystoiminnan elinkelpoisuus.
Ei voi olla yrittäjän syy, että joku sairastaa. Tämän edun väärinkäytöksiä on jo julkisuudessakin
kevään 2010 aikana käsitelty. Kun luottamusmies
suhtautuu tv-haastattelussa naureskellen yhtäkkiseen työntekijöiden 50 % sairastumiseen, on
syytä huolestua. Elinkeinoelämän Keskusliiton
lääkäri totesi asian olevan ”moraalisesti vakava”,
197
Puoluekokous 2010 sisus.indd 197
28.5.2010 15:24:59
Puoluehallitus (aloitteet nro 164 – 167):
Aloitteissa kiinnitetään huomiota tärkeään asiaan.Yrityksiä ja erityisesti pieniä yrityksiä rasittavat palkan luontoiset kustannukset, joita maksetaan muulta kuin työajalta ja joiden syntymiseen
työnantajat eivät juuri voi vaikuttaa. On ymmärrettävää, että näitä kustannuksia pidetään epäoikeudenmukaisina.
jemman uudistamisen mahdollisuus. Työryhmän
ehdotusten on määrä valmistua vuoden 2010 lopulla. Ehdotusten valmistuttua ratkaistaan, miten vanhempainvapaajärjestelmää mukaan lukien perhevapaakustannusten korvaaminen tulisi
muuttaa. Kokoomus pitää tärkeänä, että perhevapaakustannusten korvaamisessa löydetään
kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
Verotuksen uudistamisen yhtenä lähtökohtana
on ollut työn verotuksen kohtuullisuus. Osana
tätä työnantajan kansaneläkemaksusta on luovuttu. Näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa yhteisöveron tason tarkistukset heijastuisivat työnantajamaksuihin.
Työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle
palkkaa sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9
päivältä perustuu työsopimuslakiin, jolla säännellään työsopimussuhteen keskeiset oikeudet ja velvollisuudet. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus
on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa on pyritty
tasapainoisella tavalla ottamaan huomioon työnantajien ja työntekijöiden intressit. Työsopimuslain perustuu vahvasti työmarkkinaosapuolten ja
valtiovallan yhdessä sopimiin ratkaisuihin. Siksi
sen sisällöllinen uudistamisen tulee perustua kolmikantaratkaisuihin.
Aloitteiden nro 164 ja 165 etenemisen seurannan
osalta puoluehallitus viittaa vastaukseensa aloitteesta nro 3.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteet nro 164 – 167.
Yrittäjien ja palkansaajien asema sairausajan korvauksissa on erilainen. Palkansaajalle sairausajan
palkan maksaa ensimmäiseltä 10 päivältä työnantaja, joka taas saa korvausta Kelalta maksamastaan sairausajan palkasta. Yrittäjällä ei ole työnantajaa, joka huolehtisi palkanmaksusta. Lainsäädäntöä on kuitenkin muutettu siten, että
yrittäjällä on nyt oikeus sairauspäivärahaan työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sitä seuraavan
neljän päivän jälkeen aikaisemman 9 päivän sijasta. Tästä seuraa, että sairausajan kompensaatiossa yrittäjät on saatu lähemmäksi palkansaajia.
Aloite nro 168
Hätilän Kokoomus ry
TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTELMÄT
ON YHDENMUKAISTETTAVA
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n toimintakertomuksesta ja terveydenhuollon tietojärjestelmien vakavista puutteista ja virhelähteistä valmistui tiistaina 9.12.2008.
Tarkastusvaliokunnan tiedote Tarkastusvaliokunta: Terveydenhuollon tietojärjestelmät pantava
kuntoon löytyy osoitteesta http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-trv01/
tiedotearkisto.htx?templateId=50.htx&id=2074.
Kysymys perhevapaakustannusten korvaamisesta
ja tasaamisesta on käytännöllisesti ja periaatteellisesti monisäikeinen kokonaisuus. Viimeisimmissä perhevapaauudistuksissa työnantajien saamia korvauksia on parannettu siten, että kaikki
lakisääteiset perhevapaakustannukset korvataan
työnantajille. Välillisiä kustannuksia sekä työehtoja työsopimusperusteisia kustannuksia ei korvata
tai niitä korvataan vain osittain. Sopimusperusteisista äitiysajan palkanmaksun kustannuksista
korvataan keskimäärin noin kaksi kolmasosaa.
Tämä on toteutettu siten, että työnantajalla on
oikeus saada itselleen se äitiyspäiväraha, joka ilman äitiysajan palkanmaksuvelvollisuutta maksettaisiin työntekijälle.
Suomessa terveydenhuollon käytössä on yli 4000
tietojärjestelmää. Esimerkiksi Ruotsissa on yksi
(1) terveyden huollon tietojärjestelmä. Erilaiset
tietojärjestelmät haittaavat terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon ja työterveyslaitosten välistä
kommunikaatiota huomattavasti. Tästä syntyy
varmasti vaaratilanteita potilaille, potilasvahinkoja ja suoranaisia laiminlyöntejä potilaan sairauden hoidossa. Lisäksi voimme vain arvata kuinka hidasta ja tehotonta toiminta tässä tietojärjestelmäviidakossa on.
Perhevapaakustannusten korvausten kehittämisen avainkysymys on, kenelle kuuluu työehto- ja
työsopimusperusteiden palkanmaksuvelvollisuus
ajalta, jona työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaaseen. Muun muassa tätä kysymystä pohditaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa
laajapohjaisessa työryhmässä, jonka tarkoituksena on selvittää vanhempainvapaajärjestelmän laa-
Suomen terveydenhuollon kustannukset ovat
valtavat ja ne tulevat kasvamaan koko ajan väestön ikääntyessä. Emme saa kuvitella, että näillä
resursseilla ja näillä tietojärjestelmillä kykenisimme toimimaan tulevaisuudessa.
198
Puoluekokous 2010 sisus.indd 198
28.5.2010 15:24:59
Edellä todetun perusteella Hätilän Kokoomus ry
esittää, että puoluekokous hyväksyessään tämän
aloitteen velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskunta- ja ministeriryhmään toimimaan siten,
että terveydenhuollon tietojärjestelmät saadaan yhdenmukaisiksi mahdollisimman pian.
Aloite nro 169
Oulun Kokoomusnaiset ry
LASTEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN
Suomalainen yhteiskunta on muuttunut rajusti
viime vuosikymmeninä. Muutokset ovat vaikuttaneet myös perhe-elämään mm. siten, että monet aiemmin perhepiirissä toteutetut toiminnot
ovat siirtyneet osin perheen ulkopuolella hoidettaviksi. Perhe on tästä huolimatta edelleen yhteiskunnan perusyksikkö ja ensisijainen kasvatusvastuu kuuluu vanhemmille. Vanhempien on
kuitenkin aiempaa vaikeampi selviytyä kasvatustehtävästään ilman lähiyhteisön tukea. Vanhemmat, jotka ovat kasvaneet tyystin erilaisissa olosuhteissa kuin lapsensa, tuntevat itsensä herkästi
neuvottomiksi kasvattajina. Toisaalta lasten kasvuun vaikuttavat myös monet muut tekijät kuin
kotiolosuhteet.
Puoluehallitus:
Hätilän Kokoomus ry ottaa aloitteessaan kantaa tärkeään asiaan. Toimivilla tietojärjestelmillä paitsi alennetaan kustannuksia, myös parannetaan terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta sekä lisätään tuottavuutta helpottamalla
henkilöstön työtä.
Parhaillaan on jo käynnissä ns. KanTa-hanke,
eli Kansallisen Terveysarkiston luominen. Hankkeessa rakennetaan valtakunnallinen potilastietoarkisto sekä keskitetty tietokanta lääkemääräyksille. Potilastietojärjestelmät velvoitetaan
tuottamaan potilastiedot ja reseptit yhteisessä
esitysmuodossa ja toimittamaan ne valtakunnallisiin palveluihin. Hankkeeseen osallistuvien tahojen suuri määrä ja verkostomainen toimintatapa ovat kuitenkin tehneet hankkeen odotettua
haastavammaksi ja tavoitteeseen on jouduttu etenemään vaiheittain alkaen tärkeimmistä asiakirjoista.
Erilaiset lasten kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät
ongelmat ovat lisääntyneet. Tämä näkyy koulujen
järjestyshäiriöiden lisääntymisenä, mutta myös
lastensuojelun, erityisopetuksen ja lastenpsykiatrian palveluiden tarpeen kasvuna. Tutkimusten
mukaan erilaisista ongelmatilanteista selviytyvät
parhaiten ne lapset, jotka saavat lähiyhteisöltään
tukea. Lähiverkostolta saatu tuki on useimmiten
tehokkainta myös pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnan tuki tulee sen sijaan usein enemmän tai vähemmän jälkijunassa. Sen painopiste on herkästi
korjaavassa tuessa, jolloin myös tuen tarjoamisen
kustannukset ovat huomattavasti korkeammat
kuin varhaisessa ja ennaltaehkäisevässä tuessa.
KanTa-hanke ohjaa kokonaisuudessaan merkittävästi myös potilastietojärjestelmien kehitystä.
KanTa yhdenmukaistaa potilastietoja ja terveydenhuollon toimintaprosesseja. Tietojen siirrosta järjestelmästä toiseen tulee olennaisesti helpompaa.
Lasten hyvinvointia voidaan edistää vahvistamalla perheiden ja muiden lasten kasvuympäristöissä toimivien kasvatuskumppanuutta. Kasvatuskumppanuudessa on kyse eri toimijoiden (esim.
päivähoito, koulu, nuorisotyö, järjestöt) perheiden kanssa tekemästä yhteistyöstä sekä vanhempien keskinäisestä vertaistuesta, jotka tukevat lasten tervettä kasvua ja jotka tukevat myös
kasvattajia heidän tehtävässään. Kumppanuus ei
kuitenkaan lähde nyky-yhteiskunnassa liikkeelle itsestään. Se tarvitsee aloitteentekijänsä. Päivähoito ja koulu kokoavat lapsia yhteen, joten ne
ovat luontevia aloitteentekijöitä myös laaja-alaisen kasvatuskumppanuuden käynnistämisessä.
Yksittäisten potilastietojärjestelmien kehitystä ei
kuitenkaan voida ohjata keskitetysti nykyisessä
terveydenhuoltojärjestelmässä, jossa lähdetään
siitä, että palveluiden järjestämisvastuu on kunnilla. Kukin kunta voi itsenäisesti päättää käyttämästään potilastietojärjestelmästä, joita markkinoilla on useita. Osana KanTa-hanketta arkistoon liittyvät potilastietojärjestelmät kuitenkin
sertifioidaan, joten niiltäkin osin tietojärjestelmien yhteensopivuutta parannetaan. Tärkeintä
terveydenhuollon tietojärjestelmien kehityksessä
onkin nyt KanTa-hankkeen reipas eteneminen ja
riittävien resurssien varmistaminen.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusnaiset
ry. esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta ja kehottaisi
eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin laaja-alaisen kasvatuskumppanuuden
edistämiseksi
199
Puoluekokous 2010 sisus.indd 199
28.5.2010 15:24:59
- lisäämällä päivähoito- ja opetusalan henkilöstön
valmiuksia perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön koulutuksen kautta
den hyvinvointia ja vanhempien kokemaa tyytyväisyyttä, kun kumpikaan vanhempi ei jää yksin
lasten kasvatuksen haasteiden ja toisaalta ilojen
kanssa.
- lisäämällä ja kehittämällä päivähoidon, koulujen
ja muiden lasten ja nuorten parissa toimivien perheiden kanssa tekemää yhteistyötä
- tukemalla vanhempien ja muiden lasten kasvuympäristöissä toimivien verkostoitumista ”koko
kylä kasvattaa” periaatteen mukaisesti (esim.
alueelliset tapahtumat, teemaillat, kotiintuloaikoihin, kielenkäyttöön ym. liittyvistä kasvatuksen
pelisäännöistä sopiminen)
”Koko kylä kasvattaa” –periaate on erinomainen
myös kunnallisessa päätöksenteossa käytettynä.
Usein tuki on löydettävissä läheltä, mutta tarvitaan rohkaisua ja aloitteentekijöitä omassa lähipiirissä ja yhteisössä. Poliittinen päätöksenteko
on kunnissa suurelta osin vanhempien käsissä.
Perhenäkökulman tuominen päätöksentekoon on
myös sinivihreän hallituksen ohjelman mukaista
ja sopii mainiosti Kokoomuksen linjaksi.
- sekä raportoimaan asian etenemisestä vähintään
kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Aloitteen etenemisen seurannan osalta puoluehallitus viittaa vastaukseensa aloitteesta nro 3.
Puoluehallitus:
Aloitteentekijät ovat kuvanneet erinomaisesti
varsinkin lapsiperheiden kokemia kasvatushaasteita. Moni vanhempi kokee epävarmuutta lasten
ja nuorten kasvatuksessa. Kasvatusyhteistyö lähtee liikkeelle lähipiirin kesken, naapureista lähipalveluihin. Aina kyse ei ole edes erityisestä tuesta, vaan positiivisesta vahvistamisesta ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa. Tukemalla
vanhempia, tuetaan lapsia ja nuoria.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Aloite nro 170
Keuruun Kokoomusnaiset ry
NEUVOLOISSA KESKITYTTÄVÄ ENEMMÄN
VANHEMPIEN HENKISEEN HYVINVOINTIIN
SEKÄ PARISUHTEEN TOIMIVUUTEEN
Kokoomus uskoo perheisiin ja vanhempiin. On
vastuullista hakea tietoa ja tukea vanhemmuuteen, kun kokee epävarmuutta. Sinivihreä hallitus käynnisti vastuukauden alkajaisiksi lasten,
nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman, jonka tarkoituksena on ollut myös vanhemmuuden tukemisen kautta lasten ja nuorten
tukeminen.
On tunnettu tosiasia, että vanhempien henkinen
hyvinvointi ja toimiva parisuhde ovat lapsen edun
mukaista. Ensi- ja turvakotien liitto ry:n mukaan
vauvaa kohdellaan huonosti todennäköisemmin
silloin, kun vanhempia kuormittavat monenlaiset huolet ja vaikeudet. Sellaisia ovat esimerkiksi vanhempien taloudelliset huolet, parisuhdeongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmat tai
vanhemman itse kokema väkivalta ja kaltoin kohtelu omassa lapsuudessa tai parisuhteessa. Vanhemmat eivät yleensä kohtele lapsiaan kaltoin pahuuttaan. Useimmiten on kyse tietämättömyydestä, osaamattomuudesta ja kyvyttömyydestä
sekä lapsina opituista malleista, joita vanhemmat siirtävät omien lastensa kasvatukseen. Vauvojen elämä voi olla kovaa myös ulkoisesti hyvin
toimeentulevissa perheissä.
Varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen kautta tuetaan myös perheiden hyvinvointia. Maan hallitus
onkin ryhtynyt toimenpiteisiin selvittäessään varhaiskasvatuksen siirtämistä hallinnollisesti opetusministeriön alaisuuteen. Koululaisten kerhotoimintaan on ohjattu resursseja, minkä myötä
koulujen kerhotoiminta on uudelleen elvytetty.
Varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen kolmikantakeskustelut huoltajien ja oppilaan kanssa antavat tukea lapsen kasvuun. Sähköisten välineiden
kautta jopa päivittäinen viesti lapsen toiminnasta koulussa tai päiväkodissa on nykyaikaa. Kasvatus on kumppanuutta, jossa päävastuu on aina vanhemmilla.
Suomessa on hyvät lastenneuvolapalvelut, mutta niissä keskitytään liiaksi pelkästään lapseen ja
ns. näkyviin ongelmiin, jolloin vanhempien todelliset huolet ja näin myös henkinen hyvinvointi jää taka-alalle. Esimerkiksi synnytysvalmennus
tarjoaa pelkästään kirjatietoa synnytyksestä. Tietoa, jonka jokainen voi halutessaan saada netistä
tai kirjoista. Vanhempien tai tulevan lapsen hyvinvoinnille siitä ei kuitenkaan ole mitään apua.
Neuvoloissa kartoitetaan vanhempien fyysiset
sairaudet ja päihteidenkäyttö, mutta ei millään
tavalla selvitetä heidän lapsuudenaikaisia koke-
Myös rakenteellisilla uudistuksilla on vanhemmuutta tukevia vaikutuksia. Esimerkiksi perhevapaajärjestelmää uudistamalla ja erityisesti isyyttä
tukemalla pidentämällä isyysvapaata tuetaan kasvatuskumppanuutta perheiden sisällä. Tasapuolisempi vanhemmuuden jakaminen lisää perhei-
200
Puoluekokous 2010 sisus.indd 200
28.5.2010 15:24:59
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
muksiaan tai perhetilannetta. Se tapa, jolla tulevaa vanhempaa on lapsuudessa kasvatettu ja se,
kuinka häntä on kohdeltu, tulee kuitenkin mitä
toden näköisemmin heijastumaan hänen omaan
käyttäytymiseensä vanhempana. Tulevien vanhempien elämäntilanteen tarkemmalla selvittämisellä voitaisiin ehkäistä monet avioerot, huostaanotot, masennustilat ja lasten pahoinpitelyt.
Isät, heidän tarpeensa, sekä tasa-arvon toteutuminen parisuhteessa tulee myös huomioida entistä paremmin.
Aloite nro 171
Huittisten Kokoomusnaiset ry
ERITYISRYHMIEN PERUSTAMISEKSI
PÄIVÄKOTEIHIN JA KOULUIHIN
TARVITAAN LISÄÄ VAROJA
Keuruun Kokoomusnaiset ry esittää, että äitiysneuvolakäyntien yhteyteen lisätään käynti perheterapeutilla tai perhetyöntekijällä, joka selvittää entistä
tarkemmin tulevien vanhempien elämäntilanteen
ja perhetaustan sekä heidän todelliset tarpeensa ja
ryhtyy jatkotoimiin mahdollisia ongelmia havaitessaan.
Nykyisessä opetus- ja kasvatuskulttuurissa on tavoitteena integroida kaikki erilaiset oppijat yleisopetukseen. Tämä kehitys ei kuitenkaan ole pienentänyt opetusryhmien kokoja vaan ainoastaan
muuttanut oppilasaineksen entistä heterogeenisemmaksi. Tällä on varmasti ollut vaikutus myös
opetuksen laatuun ja saatavuuteen. Myöskään
mikään tutkimus ei tue ison ryhmän tehostavaa
vaikutusta oppimiseen. Samaan aikaan koulukokoja on suurennettu.
Lisäksi Keuruun Kokoomusnaisten mielestä synnytysvalmennus tulee päivittää parisuhdevalmennukseksi, joka synnytystietouden lisäksi auttaa vanhempia huolehtimaan keskinäisestä suhteestaan.
Erilaisten oppimisvaikeuksien kohdalla integraatio on usein hyvä ratkaisu. Kuitenkin koko ajan
kasvaa erityisryhmä, jonka muodostavat sosioemotionaaliselta käytökseltään erilaiset oppilaat.
Näiden oppilaiden kohdalla erityisen merkittävää on läheisen ja samana pysyvän aikuiskontaktin luominen. Ainoa turvallinen ja luotettava aikuinen voi olla päiväkodissa tai koulussa. Näissä tapauksissa aikuisen ihmisen huomion ja tuen
tarve on huomattavasti suurempi kuin muilla oppilailla. Kasvatuksellinen merkitys korostuu tällöin tiedollisia sisältöjä enemmän. Tämä tuki tulee aloittaa jo päiväkodissa, jotta sillä on myöhempää koulumenestystä parantava vaikutus.
Puoluehallitus:
Keuruun Kokoomusnaiset ry nostaa aloitteessaan esiin tärkeän kysymyksen liittyen vanhempien henkiseen hyvinvointiin.
Kuten aloitteessakin todetaan, Suomessa on hyvät lastenneuvolapalelut. 1.7.2009 tuli voimaan
asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Tämä asetus on
merkittävä, koska sillä varmistetaan valtakunnallisesti yhdenvertainen laatu- ja palvelutaso.
Huittisten Kokoomusnaiset ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa
eduskuntaryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotta
päiväkoteihin ja kouluihin voidaan perustaa pieniä
erityisryhmiä, jotka vastaavat sosio-emotionaalisesti häiriintyneiden oppilaiden tarpeisiin.
Aikaisemmin neuvolapalveluiden sisällöstä on
määritelty suosituksissa ja oppaissa. Nyt velvoittavalla asetuksella säädetään esimerkiksi siitä, että neuvoloissa tulee tehdä perheiden laajat terveystarkastukset. Laajassa terveystarkastuksessa
katsotaan, onko perheen oloissa jotain sellaista,
joka voisi vaarantaa lapsen kehitystä.
Puoluehallitus:
Huittisten Kokoomusnaiset puuttuu aloitteessaan tärkeään asiaan, erilaisten oppimisvaikeuksien kasvuun sekä kasvavaan joukkoon sosioemotionaaliseltaan käytökseltään erilaisiin oppilaisiin.
Laaja terveystarkastus on uusi neuvolatoiminnassa vaikka tähänkin asti neuvolatyössä on tarkasteltu koko perheen hyvinvointia. Asetuksella
halutaan entisestään korostaa koko perheen hyvinvoinnin tarkastelua ja ensimmäinen laaja terveystarkastus tulisi tehdä odotusaikana siten, että
siinä on mukana myös tulevan lapsen isä.
Aloitteessa esitetään erityisryhmien perustamista
päiväkoteihin ja kouluihin, jotka vastaisivat sosioemotionaalisesti häiriintyneiden oppilaiden tarpeisiin.
Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri. Tarvittaessa tulee hankkia myös
muuta asiantuntemusta.
Puoluehallitus toteaa, että säännökset eivät estä
tällaisten pienryhmien perustamista. Ensisijaises-
201
Puoluekokous 2010 sisus.indd 201
28.5.2010 15:24:59
ti kuitenkin olisi varmistettava se, että lapset saavat heille kuuluvat tukitoimet riittävän varhain niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa. Yksi peruskoulun kehittämisen ydinkysymys
kuuluu, saako jokainen tukea tarvitseva koululainen tarvitsemansa tuen, riittävän varhain ja
oikeassa kohdassa. Varhaisen tuen inhimillisistä
ja taloudellista eduista varmasti kaikki ovat yhtä mieltä.
Aloite nro 172
Kansalliset Ylioppilaat ry
PÄIVÄHOITOPALVELUITA KEHITETTÄVÄ
VASTAAMAAN TYÖN RAKENNETTA
Nykyinen malli jolla päivähoito kunnissa järjestetään on alunperin suunniteltu palvelemaan vain
kokopäivätyössä käyviä. Palvelua on sittemmin
kehitetty ja otettu käyttöön muun muassa osapäivähoito ja kotihoidon tuki. Kehitys on kuitenkin
ollut hyvin kuntakohtaista.
Lähtökohtaisesti sosio-emotionaalisten oppilaiden osalta on tärkeää, että he pääsevät tarvittaessa hoitoon nopeastikin. Onkin tärkeää varmistaa
se, että esimerkiksi lapsen siirtyessä päiväkodista
kouluun, tieto tarvittavasta tuesta kulkee mukana. Kaiken kaikkiaan eri hallinnonalojen yhteistyö nousee tältä osin haasteeksi.
Työn rakenne yhteiskunnassamme on muuttunut. Enää ei ole yksinomaan kokopäivätyössä
käyviä, työttömiä ja kotiäitejä, vaan joukossamme on runsaasti esimerkiksi osa-aika- ja freelancetyöntekijöitä. Tällaisia ryhmiä ei päivähoidon
palveluiden kehittämisessä ole kaikissa kunnissa huomioitu.
Esimerkiksi sairaalaopetuksen osalta on puutteita, koska paikkoja sairaalassa ei ole riittävästi. Erittäin tärkeää on kiinnittää huomiota joustaviin opetuksen järjestelyihin, esimerkiksi niin,
että lapsi on välillä omassa ryhmässään ja välillä
pienryhmässä.
Osa kunnista järjestää tilapäistä osapäivähoitoa,
esimerkiksi Helsingissä palvelun hinnat on selkeästi ilmoitettu. Kotihoidon tuen saaminen tai päivähoitopaikka toisessa kunnassa eivät ole este tilapäisen paikan käytölle. Tällaisen tilapäisen osapäivähoidon tulisi olla mahdollista kaikissa niissä
kunnissa, joiden asukkailla on tarvetta kyseiselle palvelulle.
Kuluvalla hallituskaudella on kokoomuslaisten
opetusministereiden johdolla kiinnitetty voimakkaasti huomiota perusopetuksen laatuun. Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelmaan kuuluu
useita mittavia toimia ongelmien varhaisen tunnistamisen taitojen ja tehokkaiden ennalta ehkäisevien toimintatapojen kehittämiseksi. Tämä
on ollut selkeä suunnanmuutos aiempaan. Ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat ryhmäkokojen
pienentäminen, tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen, oppilaanohjauksen ja oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen, koulujen kerhotoiminnan sekä kodin ja koulun yhteistyön lisääminen.
POP-ohjelman rahoitus kasvaa tällä vaalikaudella yhteensä 80 miljoonaan euroon. Yksin ryhmäkokojen pienentämiseen ohjattiin 16 miljoonaa
euroa vuonna 2009 ja 30 miljoonaa euroa vuonna 2010.
Kansalliset ylioppilaat vaatii kuntia kehittämään
päivähoidon palveluitaan vastaamaan nykyistä työn rakennetta. Kaikki työn, työttömyyden
ja niiden välistä löytyvät muodot tulee huomioida päivähoidon järjestämisessä. Kansalliset Ylioppilaat on sitä mieltä, ettei ketään pidä kannustaa viemään lastaan vastoin toivomuksiaan kokopäivähoitoon, eikä jäämään lapsensa kanssa
yksinomaan kotiin. Osapäivähoidon palveluiden
käytön tulee olla kannustavaa, sillä onhan osapäivähoito kunnallekin huomattavasti kokopäivähoitoa edullisempaa.
Kansalliset Ylioppilaat ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa kaikkien kuntien valtuustoryhmiä ryhtymään toimenpiteisiin tilapäisen
osapäivähoidon järjestämiseksi niissä kunnissa
joissa sitä tarvitaan.
Koulun aikuisilla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Pienemmät ryhmäkoot mahdollistavat parhaiten jatkossa sen, että lapset ja nuoret saavat
tarvitsemansa erityishuomion. Opettajalla on oltava riittävästi aikaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat
erityishuomiota ja toisaalta aikaa tukea erilaista
lahjakkuutta. Pienessä opetusryhmässä on myös
helpompi toteuttaa erilaisia opetusmenetelmiä.
Aloite nro 173
Kansalliset Ylioppilaat ry
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
TOIMIVA KUNNALLINEN OSAPÄIVÄHOITO
OPISKELEVILLE VANHEMMILLE
Opiskelija on ensimmäisen luokan väliinputoaja päivähoidon kehityksessä. Nykyinen malli jol-
202
Puoluekokous 2010 sisus.indd 202
28.5.2010 15:24:59
Puoluehallitus (aloitteet nro 172 – 173):
Kansalliset ylioppilaat ry tarttuu kahdessa aloitteessaan erittäin tärkeään aiheeseen. Hyvinvointipalvelujen on pystyttävä vastaamaan työn ja
opiskelun murrokseen. Järjestämisen haasteista
hyvä esimerkki on juuri päivähoito. Erilaisilla lastenhoitoratkaisuilla on kyettävä luomaan mahdollisimman toimiva vaihtoehto lukuisille suomalaisperheille, joiden elämäntilanteet ovat kovin erilaisia.
la päivähoito kunnissa järjestetään on alunperin
suunniteltu palvelemaan vain kokopäiväisissä
töissä käyviä. Sittemmin joissain kunnissa palveluja kehitettäessä on otettu huomioon lähinnä
osa-aikatyössä käyvät sekä työttömät. Opiskelijat
ovat jääneet kehityksen jalkoihin.
Nykyisin ainakin suurimmat kaupungit maksavat kotihoidontuen lisäksi myös kuntalisää niille
vanhemmille jotka eivät vie lastaan päivähoitoon,
vaan hoitavat tätä kotona. Tällä käytännöllä on
saatu säästöjä muuten todella korkeaksi nouseviin päivähoidon kustannuksiin. Käytäntö ei kuitenkaan tue tavoitteita työurien pidentämiseksi,
sillä opiskelevat vanhemmat käytännössä kannustetaan jäämään lastensa kanssa kotiin.
Lasten päivähoidosta annetun lain 11 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten
päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä
tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve
edellyttää. Laissa siis tunnustetaan jo nyt perheiden erilaiset tarpeet.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta järjestää lapsiparkki-toimintaa, jossa lapsen voi viedä hoitoon
alle kolmeksi tunniksi kerrallaan, jotta voisi käydä luennolla tai tentissä. Palvelu on Helsingin yliopiston opiskeleville vanhemmille elinehto opiskelulle. Lapsiparkki heikentää kuitenkin ylioppilaskunnan taloutta merkittävästi, eikä tämän
tyyppisen; opiskelun mahdollistavan palvelun tulisi olla ylioppilaskunnan talouden varassa.
Aloitteessa nro 173 esitetyssä esimerkissä nostetaan erityisesti opiskelevien perheiden osapäivähoitoon liittyvät ongelmat. Nämä koskevat erityisesti kuntia, joissa on yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Toisissa kunnissa pulmana voi olla
laaja vuorohoidon tarve. Tarpeet vaihtelevat alueittain ja siksi lainsäädännön tasolla on perusteltua puuttua nimenomaan siihen, että palveluja on järjestettävä tarpeen mukaan. Kunnallisten
päätöksentekijöiden on oltava valppaana oman
alueen tarpeiden suhteen. Tähän puoluehallitus
haluaakin kokoomuslaisia kuntapäättäjiä kannustaa ja edellyttää, että päivähoitolakia uudistettaessa huomioidaan nykyistäkin paremmin erilaiset hoitotarpeet.
Jotkut kunnat mahdollistavat tilapäisen osapäivähoidon, esimerkiksi Helsingissä tällainen hoito maksaa vanhemmille/vanhemmalle 19,5 € per
kerta. Kotihoidon tuen saaminen tai päivähoitopaikka toisessa kunnassa eivät ole este tilapäisen
paikan käytölle. Tällaisessa palvelussa hinta asettuu kuitenkin opiskelijalle liian korkeaksi. Lisäksi palvelu ei takaa tilapäistä hoitopaikkaa läheltä,
vaan voi olla että opiskelija joutuu viemään lapsensa hoitoon hyvinkin kauas opiskelupaikasta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden nro
172 - 173 johdosta.
Kansalliset Ylioppilaat vaatii kuntia kehittämään
päivähoitoaan opiskelijat huomioon ottaen. Kuntien tulee mahdollistaa sellainen osapäivähoito
kotihoidon tuen ohelle, jonka kustannukset eivät
käy opiskelijan kukkarolle ylitsepääsemättömiksi
ja jonka palvelut ovat oppilaitosten läheisyydessä. Osapäivähoito tulee kunnalle edullisemmaksi kuin kokopäivähoito, ja sen käytön mahdollistaminen opiskelijoille maksaa itsensä takaisin
tehokkaamman opiskelun nopeamman valmistumisen ja aikaisemman työelämään pääsyn myötä.
Aloite nro 174
Brysselin Kansallisseura ry
ASIAKKAALLE TÄYSI VAPAUS
HOITAVAN LÄÄKÄRIN VALINNASSA
Suomessa on käynnissä lukuisia sosiaali- ja terveyspoliittisia hankkeita. On mm. Terveyden
edistämisen politiikkaohjelma, Kaste-, Sata-, Paras- ja Masto-ohjelmat, Terveys 2015 kansanterveysohjelma sekä Toimiva terveyskeskus – toimenpideohjelma. Tämän päälle tulevat vielä terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeet.
Kansalliset Ylioppilaat ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa eduskuntaryhmää, ministeriryhmää sekä kaikkien kuntien valtuustoryhmiä
ryhtymään toimenpiteisiin kunnallisen osapäivähoidon järjestämiseksi perheellisille opiskelijoille.
Terveydenhoitoa ja erikoissairaanhoitoa suunnitellaan harpin ja viivoittimen kanssa. Hoitoa tarvitseva kansalainen ei ole asiakas, vaan osa väestöpohjaa.
203
Puoluekokous 2010 sisus.indd 203
28.5.2010 15:24:59
Edellä olevaan viitaten Brysselin Kansallisseura
esittää, että suomalaisen vanhentuneen terveydenhoitojärjestelmän loppumattoman paikkaamisen
sijaan koko Suomen terveydenhoitojärjestelmä uudistetaan. Mallia suosittelemme hakemaan Belgiasta. Perusajatuksena tulee olla, että kansalainen saa
aidosti itse päättää, kuka tai ketkä häntä hoitavat.
Onko Suomessa sitten maailman paras terveydenhoitojärjestelmä, jota edelleen kehitetään?
Suomen terveydenhoitojärjestelmä sijoittui taannoin WHO:n vertailussa sijalle 34. Tuloksesta syytettiin vääriä mittausmenetelmiä ja ymmärryksen
puutetta maan erityisolosuhteita kohtaan.
Sanotaan, että kyse on pohjoismaisesta mallista,
joka perustuu kaikille tarjolla oleviin universaaleihin palveluihin. Herää kysymys, mikä on pohjoismainen malli, kun jo Ruotsissa sairaanhoito
on järjestetty eri tavalla, Tanskasta puhumattakaan.
Aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa
puolueen keskeiset terveydenhoitopolitiikasta vastaavat päättäjät tutustumaan Belgian terveydenhoitojärjestelmään, asiakkaiden valinnanvapauteen
ja rahoitusjärjestelmään. Samalla terveydenhoitojärjestelmän kokonaisuudistus mallin mukaiseksi
tulee kirjata Kokoomuksen hallitusohjelmatavoitteeksi.
Suomalaisessa terveydenhoitokeskustelussa tunnutaan käyvän loppumatonta väittelyä siitä, jakaako yksityisen ja julkisen terveydenhoitojärjestelmän rinnakkaiselo kansan kahteen kastiin.
Puoluehallitus:
Vuoden 2007 hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti Kokoomus on vienyt voimakkaasti eteenpäin terveydenhuoltoon liittyvää uudistusta.
Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämien terveydenhuoltolaiksi annetaan kevätistuntokaudella eduskunnan käsiteltäväksi.
Kun Brysselin Kansallisseuran jäsen kysyy belgialaiselta, kävikö tämä viimeksi hoidattamassa
itseään julkisessa vai yksityisessä sairaalassa, ei
hän ymmärrä koko kysymystä. Belgiassa on yhdentekevää, kuka sairaalaa pitää yllä. Jos sairaalahoito on tarpeen, valinta määräytyy sen mukaan,
mihin oma perhelääkäri asiakkaansa ohjaa.
Terveydenhuoltolakiesityksessä laajennetaan potilaiden valinnanmahdollisuuksia. Asiakas voisi
valita terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Asiakas voisi valita hoidon
antavan erikoissairaanhoidon yksikön oman erityisvastuualueensa (yliopistollinen sairaanhoitopiiri) sisältä. Valinnanvapaus laajennetaan sekä
perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon
osalta vuonna 2014 koko maan kattavaksi. Valinnanvapauden vaiheittainen laajentaminen tässä
vaiheessa on perusteltua kuntien talouden hallinnan kannalta. Lisäksi palvelujen hinnoittelu saadaan järjestettyä läpinäkyväksi.
Kukin siis valitsee ihan itse oman perhelääkärinsä suositusten, kokemusten, maineen tai minkä
tahansa perusteella. Moni kotilääkäri tekee aivan normaalina pidettyjä kotikäyntejä – aika hyvä palvelu vaikkapa korvatulehduksista kärsivälle
lapsiperheelle. Terveyskeskukseen ei joudu jonottamaan, sillä sellaisia ei Belgiassa tunneta. Synnytykset hoitaa aina äidin itsensä valitsema erikoislääkäri, joka myös vastaa odotusajan seurannasta. Synnytyssalissa on fysioterapeutti, joka on
vastannut valmennuksesta ja joka huolehtii synnytyksen jälkeisestä kuntoutuksesta. Ja tämän lisäksi maassa on myös neuvolat ja koululääkärit.
Esityksen mukaan potilas voisi myös väliaikaisesti toisella paikkakunnalla asumisen aikana käyttää hoitosuunnitelman mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai erikoissairaanhoidon yksikköä koko maassa. Tämä mahdollistaisi
käytännössä esimerkiksi mökkipaikkakunnan terveyskeskuksen käyttämisen pitkäaikaissairauden
kontrollikäynneissä.
Belgian järjestelmä on toki Suomea kalliimpi. Suomessa terveydenhuollon kokonaismenot
bruttokansantuotteesta ovat Unkarin ja Espanjan tasoa.
Lääkärissä käynnit korvaa Belgiassa sairaskassa
(mutualité) siten, että asiakkaan omavastuu jää
suomalaisen terveyskeskusmaksun tasolle.
Terveydenhuoltolaki mahdollistaisi myös hoitohenkilöstön valinnan. Lain mukaan potilaalle
olisi annettava mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, yksikön toiminnan
tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa.
Olisiko Suomessa aika muuttaa järjestelmä niin
radikaalisti, että kansalaiselle oikeasti annettaisiin oikeus itse valita lääkärinsä? Peruspalveluministerimme on uudistanut järjestelmää oikeaan
suuntaan: valinnan vapautta ollaan Suomessakin
lisäämässä. Malli, jossa kansalaisen on etukäteen
tehtävä ilmoitus mahdollisesta terveyskeskuksen
vaihtamisesta, on kuitenkin edelleen byrokraattinen ja järjestelmälähtöinen.
Rahoituksen osalta on julkisuudessa esitetty useita malleja. Nykyisen hallituksen toimesta on meneillään selvitystyö liittyen terveydenhuollon monikanavarahoitukseen.
204
Puoluekokous 2010 sisus.indd 204
28.5.2010 15:24:59
Koska nyt valmisteltu terveydenhuoltolakiesitys
koskee terveydenhuollon sisältöjä, tulee viimeistään seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa päättää rakenteita, järjestämistä ja rahoitusta
koskevan lainsäädännön laatimisesta tai muuttamisesta.
myös omaishoitajat. Strategia on signaali kuntalaisille siitä, että omaishoito voi olla yksi mahdollisuus
vaihtoehtoisia hoito- ja hoivamuotoja arvioitaessa.
Lisäksi esitämme, että palveluohjaus otetaan keskeiseksi osaksi omaishoitoperheiden kanssa tehtävää yhteistyötä.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Puoluehallitus:
Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry esittää
aloitteessaan, että kokoomus kannustaisi kuntia
luomaan oman erillisen omaishoidon strategian.
Strategia ottaisi huomioon kaikki omaishoitoperheet. Aloitteessa korostetaan myös palveluohjausta, mikä on tärkeää kaikissa palveluissa, ei vain
omaishoitoperheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Aloite nro 175
Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry
OMAISHOIDON MERKITYKSEN
NOSTAMINEN JA PALVELUN
LAADUN YHTENÄISTÄMINEN
Omaishoito on useimmiten inhimillisin ja hyvin
tuettunakin taloudellinen vaihtoehto järjestää
hoito ja huolenpito. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja asema kunnan palvelujen kokonaisuudessa vaihtelevat eri kunnissa. Omaishoitoa pohtiva perhe ei välttämättä edes tiedä, miten kunta voisi perhettä tukea ja millaiset oman
kunnan tukikäytännöt ovat. Omaishoidon tuki ei
ole pelkkä hoitopalkkio, vaan siihen kuuluu myös
palveluita sekä hoidettavalle että omaishoitajalle.
Omaishoidon tuki on merkittävä ja lisääntyvä
kunnallinen palvelumuoto maassamme. Tutkimustieto osoittaa, että tukemalla omaishoitoa
kunnat säästävät laitoshoidossa jopa 30 000 euroa vuodessa omaishoitoperhettä kohden. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten laatusuosituksen mukaan omaishoidon tuen päätöksiä
tulisi olla yli 75-vuotiaiden osalta 5-6 % väestöstä vuoteen 2013 mennessä. Tällä hetkellä maan
keskiarvo on 4,1 % ja omassa maakunnassamme
Etelä-Savossa 3,7 %.
Omaishoidon tukea on tarpeen kehittää yhä paremmaksi palveluksi. Kunnissa sekä henkilöstön
että palvelua tarvitsevien olisi hyvä tietää nykyistä
paremmin, millaisia mahdollisuuksia omaishoitoon ja omaishoidon tukemiseen on ja millaisia
kehittämistarpeita löytyy.
Julkisen palvelujärjestelmän tulee tehdä omaishoidon merkitys ja uudistamistarve näkyväksi osana uudenlaista kotiin vietävää ja ihmisten
luonnollisissa ympäristöissä tapahtuvaa palvelumallia. Omaishoidon tulee olla kodin ja palvelujärjestelmän kumppanuutta korostavaa, kodin
kulttuurista merkitystä arvostavaa, ja perheen kokonaisuutta kunnioittavaa räätälöityyn palvelusuunnitteluun perustuvaa uudenlaista hoivan ja
hoidon kokonaisuutta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Aloite nro 176
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
Tällä hetkellä kunnat linjaavat omaishoitoa osana vanhuspoliittisia ohjelmia tai vanhusstrategioitaan. Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja
palvelu- ja hoitosuunnitelmakäytännöt vaihtelevat maan eri osissa. Odotamme Sata- komitean
esityksen omaishoidon tuen palkkion maksatuksen siirtämisestä Kelalle toteutuvan ja toivomme
sen yhtenäistävän omaishoidon tukipalkkioiden
maksuluokat sekä arviointikäytännöt.
TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
LIIKKEELLE LAPSISTA JA NUORISTA
Terveet elämäntavat rakentuvat jo lapsena ja nuorena opituista tavoista, ja kantavat läpi elämän.
Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat
Suomessa Länsi-Euroopan suurimmat. Vanhempien koulutustaustan ja varakkuuden on todettu
vaikuttavan terveysuhkien torjunnassa. Perheen
valinnat terveiden elämäntapojen harjaannuttamiseen ovat monesti riippuvaisia taloudellisista
ja tiedollisista seikoista.
Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry esittää,
että Kokoomus kannustaa kuntia luomaan oman
erillisen omaishoidon strategian, jossa otetaan
huomioon lapsiperheet, vammaispalveluja ja mielenterveyspalveluja tarvitsevat asiakkaat sekä
iäkkäiden perheet. Strategia tulee laatia laajana
yhteistyönä eri toimijoiden kesken, mukaan lukien
Valtakunnallisilla seurantatutkimuksilla on selvitetty vuosikymmenen ajan nuortemme terveysuhkia. Esimerkiksi ammattikoululaisten ja lukio-
205
Puoluekokous 2010 sisus.indd 205
28.5.2010 15:24:59
laisten välillä on merkittävä ero tupakoinnissa.
Vaikka tutkimusnäyttöä on ollut, toistaiseksi toimenpiteet nuorisoryhmien välisten terveyserojen
korjaamiseen ovat olleet kentällä vähäiset.
Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen on pitkäjänteistä työtä, jossa kaikkien hallinnonalojen tulee olla mukana.
Esimerkiksi suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa ruokapalveluilla on tärkeä merkitys ja toimenpiteitä on kohdistettu erityisesti
kouluruokailun laadun ja arvostuksen kehittämiseksi.
Nuorisoryhmien terveyskäyttäytymiserojen vähentämiseen tarvitaan useita toimenpiteitä. Lasten ja nuorten liikunnallisuutta tukevat asuinalueiden, päiväkotien ja koulujen toiminnalliset
puistot ja piha-alueet sekä liikunnallinen kerhotoiminta, joka on jokaisen lapsen saatavilla. Kouluruokailu kasvattaa ja tukee terveellistä elämää,
ja kouluruokailu on palautettava sen ansaitsemaan arvoon kiinnittämällä huomiota erityisesti
sen monipuolisuuteen ja koettuun laatuun. Itsestään selvää on, että kaikkien toisen asteen oppilaitoksien on oltava tupakoimattomuutta tukevia. Jotkut ammatillista koulutusta hallinnoivat
vastuunsa tuntevat koulutuskuntayhtymät ovat
toteuttaneet tämän kansanterveydelle välttämättömän seikan jo nyt.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 177
Vaasan Kampusporvarit ry
NUUSKAN VALMISTUSJA MYYNTIKIELTO KUMOTTAVA
Nuuskan valmistus, myynti ja markkinointi
EU:ssa on kielletty Euroopan unionin neuvoston direktiiveillä 622 vuodelta 1989 ja 41 vuodelta 1992. Suomen ja Itävallan kanssa unioniin
vuonna 1995 liittyneelle Ruotsille on kuitenkin
myönnetty pysyvä poikkeus kiellon noudattamisesta. Kielto perustuu sen aikaisiin oletuksiin
nuuskan haitallisista terveysvaikutuksista. Myöhempi tutkimus on sittemmin osoittaneet nämä
oletukset virheellisiksi.
Ammattiin opiskeleville pitää lisätä opetusta elämäntapoihin liittyvissä oppiaineissa ja kerhoissa.
Terveisiin elämäntapoihin harjaannutaan opettamalla ja oppimalla niitä. Liikunnan avulla nuoremme voivat kokea olevansa vastuussa omasta
terveydestään. Ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten kerhoihin tarvitaan lisää rahaa peruskoulujen kerhotoiminnan tapaan.
Edellä esitetyn perusteella Kokoomuksen Naisten
Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen,
puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään
edellä lueteltuihin toimenpiteisiin, jotta terveys ja
hyvinvointi jakautuisivat tasaisemmin yhteiskunnassamme sekä pyydetään raportoimaan asian
etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Kiellon syntyhistoriaan liittyy epäselvyyksiä. Ei
esimerkiksi ole varmuutta siitä, kuinka suuri vaikutus silloisten jäsenvaltioiden savuketeollisuudella on ollut päätökselle: lakitekstissä nuuskaan
viitataan ”uutena tupakkatuotteena”. Ruotsin
vanhin nuuskamerkki Ettan on kuitenkin rekisteröity jo vuonna 1822. Sekaannusta aiheuttaa
myös mikä ymmärretään nuuskaksi. 1500-luvulla
Manner- Euroopassa yleistynyt, nenän kautta sisään hengitettävä nuuska (engl. snuff) ja pohjoismaiseen kulttuuriperintöön kuuluva, huulen alle
asetettava nuuska (engl. snus) ovat eri asioita.
Puoluehallitus:
Kokoomuksen Naisten Liitto ry nostaa esille
ajankohtaisen ja tärkeän asian liittyen lasten ja
nuorten terveisiin elämäntapoihin.
Nuuskan, kuten alkoholin, savukkeiden tai vaikkapa ylenpalttisella suolan käytöllä ei ole myönteisiä terveysvaikutuksia. Nuuskan terveyshaitat
verrattuna tupakkaan ovat kuitenkin ylivoimaisesti pienemmät: nuuska ei aiheuta käyttäjälleen lainkaan keuhkosyöpää, eikä altista sivullisia tupakansavulle. Vastoin aikaisempia kuvitelmia nuuskan käyttö ei todistetusti lisää myöskään
suusyövän riskiä.
Suomessa on tutkittu väestöryhmien terveyseroja
enemmän kuin useimmissa muissa maissa. Monilla mittareilla mitattuna suomalaisten terveydentila on kohentunut, mutta sosioekonomiset
terveyserot ovat pääosin pysyneet ennallaan tai
jopa kasvaneet.
Nykyisellä hallituksella on erityinen terveyden
edistämisen politiikkaohjelma, jonka tavoitteena
on väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Terveyserojen kaventamiseen liittyen on vuonna 2008 julkaistu erillinen toimintaohjelma, joka linkittyy tiiviisti terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 37
vuodelta 2001 koskien tupakkatuotteiden varoitusmerkintöjä perustuu kehittyneemmälle tutkimukselle ja tekee siksi paremmin oikeutta nuus-
206
Puoluekokous 2010 sisus.indd 206
28.5.2010 15:24:59
kalle. Siinä missä savukepakkauksiin on merkittävä varoitukset ”Tupakointi tappaa / Tupakointi
on hengenvaarallista” tai ”Tupakointi vahingoittaa vakavasti sinua ja ympärilläsi olevia”, nuuskapakkauksien merkintä kuuluu: ”Tämä tupakkatuote voi vaarantaa terveytesi ja aiheuttaa riippuvuutta”.
Aloite nro 178
Akateemiset Kansalliset Nuoret
VIINIT RUOKAKAUPPOIHIN
Miedot viinit (alle 21%) tulisi saattaa myyntiin
elintarvikeliikkeisiin. Valtaosassa Euroopan maista viinejä myydään ruokakaupoissa. Mannermaisen juomakulttuurin omaksumisen edistäminen
Suomessa voisi saada pontta kun viinit miellettäisiin osaksi ruokailua – seurustelu ja ruokajuomiksi.
Niin kauan, kun Euroopan unioni jäsenvaltioineen ei aja kaikkien tupakkatuotteiden myynnin
ja valmistuksen kieltoa, pelkän nuuskan kieltäminen kansanterveydellisistä syistä on nähtävä perusteettomana ja kaksinaismoralistisena. Nuuskan myynnin ja valmistuksen kielto EU:n alueella
aiheuttaa vahinkoa markkinoille tukemalla yhtä
tupakkateollisuuden osaa toisen kustannuksella.
Pohjoismaista perinnettä loukkaava kielto myös
rajoittaa yksilön vapautta valita itselleen kahdesta pahasta pienempi.
Valvonnallisesti viinien tulo ruokakauppojen hyllyille ei muuttaisi mitään, sillä viinejä voitaisiin
myydä samojen lakien ja määräysten mukaisesti
kuin mietoja alkoholijuomiakin. Kuluttajan valinnanvapaus kasvaisi kun lähikaupassa vaihtoehtoina oluille ja siidereille tarjottaisiin myös viinejä.
Edellä mainituin perustein Vaasan Kampusporvarit esittävät nuuskan valmistus-, myynti- ja
markkinointikiellon kumoamista Euroopan unionin alueella.
Akateemiset Kansalliset Nuoret ry esittää, että
puoluekokous hyväksyy aloitteen ja velvoittaa puoluehallitusta sekä eduskuntaryhmää ryhtymään
välittömiin toimenpiteisiin aloitteen tavoitteiden
edistämiseksi.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous
velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää ja europarlamenttiryhmää toimimaan
aloitteellisesti nuuskan valmistus-, myynti- ja
markkinointikiellon kumoamiseksi Euroopan unionin alueella.
Puoluehallitus:
Nuuska on kiistatta terveydelle vaarallinen ja
riippuvuutta aiheuttava tuote. Nuuskan käyttö
aiheuttaa terveysongelmien lisäksi yhteiskunnalle kustannuksia.
Puoluehallitus:
Alkoholin vähittäismyyntimonopolin tarkoituksena on vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja. Saatavuutta rajoittamalla supistetaan etenkin
alkoholin väärinkäytön aiheuttamia terveyshaittoja. Mietojen viinin vähittäismonopolin purkaminen johtaisi suurella todennäköisyydellä alkoholin terveyshaittojen kasvuun. On todettu, että vähittäismyyntimonopoli tukee osaltaan myös
lasten ja nuorten alkoholinkäytön ehkäisyä.
Nuuskan markkinoille saattamiskielto perustuu
EU:n niin sanottuun tupakkatuotedirektiiviin,
joka koskee kaikkia muita maita paitsi Ruotsia.
Suomi on vaikuttanut siihen, että ruotsalainen
nuuska ei leviäisi Suomeen. Kotimaisten terveyspoliittisten seikkojen ohella yleiseurooppalaista
nuuskan markkinoille saattamiskieltoa puoltaa
se, että Ruotsia lukuun ottamatta muut jäsenmaat pitävät kieltoa tarkoituksenmukaisena.
Terveyshaittojen kasvun lisäksi mietojen viinien
vähittäismyyntimonopolin purkaminen johtaisi
väkevien alkoholijuomien alueellisen saatavuuden heikkenemiseen, sillä Alkon myymäläketju
harventuisi olennaisesti etenkin maaseutualueilla. Maan eri alueita ei tule kohdalla väkevien alkoholijuomien saatavuuden näkökulmasta epätasa-arvoisella tavalla. Nykyään Alkolla on hyvä
myymäläverkko.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
On myös esitetty, että viinien vähittäismyyntimonopoli edistää tarkoituksenmukaisen alkoholikulttuurin edistämistä. Alkoholin myyntiin
erikoistuneet myymälät pystyvät palvelemaan
asiakkaitaan erikoistumattomia myymälöitä paremmin.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen.
207
Puoluekokous 2010 sisus.indd 207
28.5.2010 15:25:00
Aloite nro 179
Aloite nro 180
Jyväskylän Kokoomusnuoret ry
Itä-Vantaan Kokoomusnaiset ry,
Uudenmaan Kokoomusnaiset ry
NUORTEN MIELENTERVEYSPALVELUIDEN
SAATAVUUTTA PARANNETTAVA
MIELENTERVEYSTYÖ PYSYVÄKSI
OSAKSI LASTEN JA NUORTEN
KOULUTERVEYDENHUOLTOA
Kelan 8.12.2008 päivätyn teemakatsauksen mukaan vuonna 2007 1900 nuorta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Vuonna 2007 mielenterveyden häiriöiden
vuoksi korvattiin sairauspäivärahoja alle 30-vuotiaille yhteensä 790 900 päivältä.Yksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä nuori maksaa yhteiskunnalle kokonaisuudessaan noin miljoona euroa. Kansantaloudelle aiheutuva rasitus on merkittävä.
Asetus kouluterveydenhuollosta määrittelee perusterveydenhuollon lapsille ja nuorille. Asetus
edellyttää kunnan järjestämään määräaikaisia
terveystarkastuksia jotka pääsääntöisesti kouluissa tekee terveydenhoitaja. Laaja terveystarkastus
tulee järjestää 1., 5. ja 8. luokilla. Lisäksi asetuksen mukaan ”kunnan on järjestettävä oppilaan
tarpeen mukaisesti erikoislääkärin, psykiatrin ja
psykologin tekemät tutkimukset.” (Valtioneuvoston asetus 28.5.2009, luku 2, § 5−§ 7)
Hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteena on, että mielenterveyden häiriöiden vuoksi vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä vähenee. Ohjelmassa
ei kuitenkaan esitetä, miten tähän tavoitteeseen
pyritään ja minkälaisilla toimilla nykytilaa parannetaan.
Nuorten alkoholin käyttö masennus ja sen mukanaan tuomat sairaudet kuten anorexia ovat yleistyneet. Vakava masennus ennakoi toistuvaa alkoholin käyttöä ja säännöllistä humalajuomista sekä
huumeiden käyttöä. Nuorten epävarmuuden, yksinäisyyden ja masennuksen oireet purkautuvat
usein sekä pojilla että tytöillä väkivallan tekoina
joko itseä tai muita kohtaan. (Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009−2015,
STM, THL)
Sosiaali- ja terveysministeriön ns. neuvola-asetuksen (380/2009) mukaan kuntien on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle,
koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten
ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle.
Asetus kuitenkin sivuuttaa mielenterveyspalvelut
mainiten ne vain ohimennen.
Meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon
valtakunnallisen kehittämisohjelman (KASTE
−ohjelma) tavoitteena ovat muun muassa syrjäytymisen väheneminen, hyvinvoinnin ja terveyden
lisääntyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen
kaventuminen. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä ja
puuttua varhain, varmistaa henkilöstön riittävyys
ja osaaminen sekä luoda sosiaali- ja terveydenhuoltoon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. KASTE −ohjelma korostaa
lasten palvelujen kehittämistä yli sektorirajojen
sekä palvelujen tuomista lasten ja nuorten kehitysympäristöihin (koti, koulu, vapaa-ajan ympäristö) (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen
kehittämisohjelma KASTE 2008 – 2011)
Mielestämme ihmisen fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ovat kokonaisuus, jonka yhtäkään osaaluetta ei saa unohtaa. Lasten ja nuorten fyysistä
terveyttä valvotaan jo tasaisin väliajoin suoritettavilla terveystarkastuksilla, mutta tarkastuksissa
ei kiinnitetä riittävästi huomiota psyykkiseen hyvinvointiin.
Jotta lasten ja nuorten mielenterveysongelmia
voitaisiin ennaltaehkäistä ja niihin pystyttäisiin
puuttumaan nykyistä paremmin, vaadimme, että edellä mainittua asetusta täydennetään siten,
että siihen lisätään kohdat, joilla varmistetaan
nuorten aikainen pääsy hoitoon sekä oppilaitoksissa että kunnallisten palvelujen kautta. Lisäksi
asetuksen täydentämisen tavoitteena on tasoittaa kuntien välisiä eroja nuorten mielenterveyspalveluissa.
Nuorille tulisi siis tuoda nykyistä paremmin
mielenterveyspalvelut helposti saavutettaviksi ja
konkreettisena ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä tulisi järjestää tapaaminen terveydenhuollon
mielenterveystyön ammattilaisen kanssa osana
kouluterveydenhuollon laajaa terveystarkastusta.
Edellä kerrotun pohjalta, Jyväskylän Kokoomuksen nuoret esittävät, että puoluekokous hyväksyessään tämän aloitteen velvoittaa puoluehallituksen
ja eduskuntaryhmän ryhtymään toimenpiteisiin,
jotta valtioneuvosto täydentää valtioneuvoston
asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä
suun terveydenhuollosta (380/2009) nuorten mielenterveyspalveluiden osalta.
Itä-Vantaan Kokoomusnaiset ry yhdessä Uudenmaan Kokoomusnaiset ry:n kanssa esittää, että
puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta asetukseen kouluterveydenhuollosta liitetään laajan terveystarkastuksen
208
Puoluekokous 2010 sisus.indd 208
28.5.2010 15:25:00
pysyväksi osaksi lasten ja nuorten mielenterveyden
tukemiseen kohdistuvat palvelut.
veluiden osalta säädettäisiin 3 kuukauden enimmäisajasta hoitoon pääsyn osalta 23 ikävuoteen
saakka.
Puoluehallitus (aloitteet nro 179 – 180):
Aloitteissa puututaan tärkeään lasten ja nuorten
mielenterveyspalveluita koskevaan asiaan. Valitettavasti lasten ja nuorten psykiatrisen avun tarve on lisääntynyt 1990-luvulta lukien. Vaikka avohoitopalveluita on lisätty, ei lisäyksillä ole kuitenkaan pystytty kaikkialla vastaamaan kasvaneeseen
kysyntään.
Mielenterveyspalveluihin liittyen on tämän hallituskauden aikana tehty useita toimia. Sosiaali- ja
terveysministeriössä on laadittu erityinen kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009). Suunnitelma linjaa ensimmäistä kertaa
valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdetyön
kehittämistä yhtenä kokonaisuutena.
Lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja on viime
vuosikymmeninä kehitetty. Tällä hetkellä on tarjolla sekä nuorisopsykiatrisia osastopalveluja että avohoitopalveluja. Tärkeintä on, että palvelut
ovat helposti saavutettavissa ja lasta ja nuorta tuetaan hänen normaalissa kasvuympäristössään.
Lisäksi mielenterveyspalveluita kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE- ohjelma) puitteissa. Yhteensä
lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen on Kaste-ohjelmassa myönnetty 29 miljoonaa euroa vuosina 2008 – 2010. Näissä hankkeissa on mielenterveyteen ja ennaltaehkäisevään
työhön liittyviä osioita. Erityisesti mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämiseen on ohjelman
puitteissa jaettu 14 miljoonaa euroa.
Mahdollisimman varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä ongelmien syntyä ja pahenemista.
Varhainen puuttuminen edellyttää kunnissa ammattikunta- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
Asetuksessa neuvola-, kouluterveydenhuolto- ja
opiskeluterveydenhuollon palveluista säädetään
lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ehkäisevien palveluiden yhdenmukaisuudesta ja tasavertaisesta toteuttamisesta maan eri osissa. Asetuksessa korostetaan lasten ja nuorten terveyden
edistämistä, johon tulee aina kuulua myös mielenterveyden edistäminen.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden
nro 179 – 180 johdosta.
Aloite nro 181
Tampereen Yliopiston
Kokoomusopiskelijat ry
Asetuksessa säädetään terveystarkastusten järjestämisestä. Terveystarkastukseen sisältyy fyysisen
ja neurologisen kehityksen lisäksi aina mielenterveyden hyvinvointi. Niin sanottuja laajoja terveystarkastuksia tulee tehdä asetuksen mukaan
neuvolassa raskausvaiheessa kerran sekä lapsen
ollessa 18 kuukautta ja 4 vuotta vanha. Kouluterveydenhuoltoon sisältyy myös laajat terveystarkastukset kolme kertaa.
VOIMAVAROJA KOHDENNETTAVA
MIELENTERVEYSTYÖSSÄ
AMMATTITAITOISEN HOIDON
SAATAVUUTEEN
Lapsen psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi kuuluu aina laajaan terveystarkastukseen. Perusterveydenhuoltoon on kehitetty erityinen uusi
menetelmä lasten psyykkisen terveyden arviointiin ja seurantaan. Ns. LAPS-lomake on tarkoitettu 4-15 -vuotiaiden psyykkisen terveyden arviointiin. Myös alle 4-vuotiaille on kehitteillä oma
lomake. Lomakkeen käyttöön järjestetään koulutusta ja sitä kokeillaan osana Kaste-ohjelmaa
4-vuotiaiden laajassa terveystarkastuksessa.
Mielenterveyshoitojärjestelmän voidaan katsoa
pirstoutuneen ja rapautuneen 1990-luvulla, eikä tilanne ole olennaisesti parantunut vielä tähänkään päivään mennessä.Yhä enenevässä määrin hoitoon pyrkivälle tarjotaan ensimmäiseksi ja
jopa ainoaksi ratkaisuksi lääkityksen aloittamista, vaikka terapiajakso olisi useassa tapauksessa
soveltuvampi ja potilaan kannalta mielekkäämmäksi koettu vaihtoehto. Ammattitaitoiseen ja
tarpeenmukaiseen hoitoon on kuitenkin vaikea
päästä: jonot ovat pitkiä ja hoitoajat lyhyitä. Pelkän lääkehoidon tarjoaminen jättää apua hakevan usein myös tuntemaan olonsa syrjäytyneeksi ja hylätyksi, sekä kokemaan, ettei tule pahoinvointinsa kanssa otetuksi vakavasti.
Ennaltaehkäisevän työn lisäksi on tärkeää varmistaa hoitoon pääsy. Hallituksen esityksessä
terveydenhuoltolaiksi esitetään ikärajojen yhdenmukaistamista hoitoon pääsyn osalta. Nykyisin
ikärajat ovat voineet vaihdella eri puolilla Suomea. Jatkossa lasten ja nuorten mielenterveyspal-
Mielenterveysongelmat ovat myös suuri sairauslomia ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Mikäli oikeanlaista apua ei ole saatavilla
ongelmat pitkittyvät, työhön paluu vaikeutuu ja
ihmisen kokonaisvaltainen toimintakyky heikkenee. Työnteko ja sen pitkäaikaisuus on kuitenkin
209
Puoluekokous 2010 sisus.indd 209
28.5.2010 15:25:00
merkittävä tekijä koko yhteiskuntamme tulevaisuuden menestykselle. Ongelmien pahentumisen
ennaltaehkäisyksi kokonaisvaltaisen hoidon tarjoamisella on suuri merkitys. Lääkityksen tarjoaminen erityisesti ilman pohjahoitoa ei ratkaisukeinona ole useimmissa tapauksissa riittävä.
lon kansallisen kehittämisohjelman ( KASTEohjelma) puitteissa. Vuonna 2009 kahta laajaa
(alueellisesti puolet Suomesta käsittävää) mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanketta
on rahoitettu useilla miljoonilla euroilla. Lisäksi Kaste-rahoitusta on myönnetty useisiin lasten,
nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistä
koskeviin hankkeisiin, joissa on osana mielenterveyteen ja ennaltaehkäisevään työhön liittyviä osioita. Yhteensä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen on myönnetty 29
miljoonaa euroa vuosina 2008 – 2010 ja erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen 14 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry esittää, että hyväksyessään
tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä
ryhtymään toimenpiteisiin, joilla mielenterveyspalveluiden tarjoamisessa olevia puutteita korjattaisiin
tarpeita paremmin vastaaviksi.
Puoluehallitus:
Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat ry:n
aloitteessa puututaan tärkeään mielenterveyspalveluita koskevaan kysymykseen.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Mielenterveyspalveluihin liittyen on tehty tämän
hallituskauden aikana useita toimia. Sosiaali- ja
terveysministeriössä on laadittu erityinen kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009). Suunnitelma linjaa ensimmäistä kertaa
valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdetyön
kehittämistä yhtenä kokonaisuutena.
Aloite nro 182
Kokoomuksen
Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
YTHS:STA KAIKKIEN KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ENSISIJAINEN
TERVEYDENHUOLLON TARJOAJA
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjauksena on asiakkaan aseman vahvistaminen, ennaltaehkäisyyn panostaminen, palveluiden toteuttaminen toimivana kokonaisuutena ja ohjauskeinojen
kehittäminen.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on
ollut yliopisto-opiskelijoiden ensisijainen terveydenhuoltopalvelujen tarjoaja. YTHS on paitsi
palveluntarjoaja myös asiantuntija opiskelijoiden
terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto sen sijaan on ollut kuntien vastuulla ja
sitä on hoidettu vaihtelevasti.
Suunnitelmassa esitettyjä ehdotuksia viedään
parhaillaan eteenpäin yhdessä eri toimijoiden
kanssa.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden tulee siirtyä
YTHS:n palvelujen piiriin terveydenhuollon parantamiseksi. Tällä tavalla voidaan taata yhdenvertainen terveydenhuolto kaikille korkeakouluopiskelijoille. YTHS:n kiistattomia etuja ovat
järjestelmän kustannustehokkuus, kattavuus sekä järjestämisvarmuus. Kaikille korkeakoulupaikkakunnille ei tarvitse perustaa omaa toimipistettä
vaan palvelut voidaan järjestää ostopalveluina.
Hoitoon pääsy on ensiarvoisen tärkeää. Hoitotakuu määritteleekin yksiselitteisesti hoidon alkamisen kiireettömän psykiatrisen erikoissairaanhoitotasoisen hoidon osalta. Valvira valvoo
hoitoon pääsyä kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidossa. Lääninhallitukset puolestaan valvovat yksittäisten lähetteiden käsittelyaikaa. Mikäli hoitotakuuaikoja laiminlyödään hoitoon pääsyn osalta, on mahdollista määrätä uhkasakko.
Ammattikorkeakouluopiskelijoille tulee säätää lailla pakollinen terveydenhoitomaksu, joka
on samansuuruinen kuin yliopisto-opiskelijoilla. Tosiasiallisesti opiskelijat joutuvat kuitenkin
käyttämään myös kunnallisia terveyspalveluita
YTHS:n ollessa kiinni esim. iltaisin ja viikonloppuisin. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtyessä YTHS:n palveluiden piiriin, opiskelijoiden
kunnallisista terveyskeskusmaksuista tulee luopua YTHS:n ollessa kiinni, sillä yhdenvertaisuuden nimissä yhdeltä heikoimmin toimeentulevalta kansan osalta ei voida periä kolminkertaisia
maksuja omasta terveydenhuollostaan.
Mielenterveyspalveluihin liittyen hallituksen esityksessä terveydenhuoltolaiksi esitetään ikärajojen yhdenmukaistamista hoitoon pääsyn osalta.
Nykyisin ikärajat ovat voineet vaihdella eri puolilla Suomea. Jatkossa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden osalta säädettäisiin 3 kuukauden enimmäisajasta hoitoon pääsyn osalta 23 ikävuoteen saakka.
Lainsäädäntöuudistusten lisäksi mielenterveyspalveluita kehitetään sosiaali- ja terveydenhuol-
210
Puoluekokous 2010 sisus.indd 210
28.5.2010 15:25:00
Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta
ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että ammattikorkeakouluopiskelijat
siirtyvät YTHS:n palveluiden piiriin ja heille määrätään pakollinen terveydenhoitomaksu. Samalla
kunnat luopuvat terveyskeskusmaksujen perimisestä YTHS:n piirissä olevilta korkeakouluopiskelijoilta.
vankka erityisosaaminen opiskeluterveydenhuollon erityispiirteistä sekä opiskelijoiden elämänvaiheeseen liittyvistä terveysriskeistä.
Tärkeimpinä YTHS-mallin etuina voidaan pitää
opiskeluterveydenhuollon palvelujen hyvää saatavuutta ja palvelujen tarpeenmukaista toteutumista eri opiskelupaikkakunnilla sekä opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia. Etuina ovat
myös laadunvarmistusjärjestelmä ja opiskeluterveydenhuoltoon erikoistunut organisaatio, joka
tuottaa tai ostaa palvelut opiskelupaikkakunnilla. Lisäksi keskitetty opiskeluterveydenhuollon
organisaatio mahdollistaa koordinoidun toiminnan johtamisen ja yhtenäiset tukiprosessit. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto on tällä hetkellä monilla paikkakunnilla puutteellisesti järjestetty.
Puoluehallitus:
Opiskeluterveydenhuollon järjestämiseen liittyvä
kysymys on ollut viimeisten vuosien aikana useissa eri yhteyksissä esillä. Viimeksi asiaa ovat käsitelleet sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä
sekä ehdotuksia työurien pidentämiseksi pohtinut ns. Ahtelan työryhmä. Molemmat ovat esityksissään päätyneet siihen, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon
järjestäminen tulisi ensisijassa toteuttaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön(YTHS) järjestämänä.
YTHS:n nykyinen rahoitus toteutetaan niin, että yliopisto-opiskelijat maksavat vuotuisena terveydenhoitomaksuna ja muina maksuina n 20 %
säätiön menoista, noin 10 % menoista maksavat
avustuksina sekä yliopistokaupungit että opetusministeriö ja noin 60 % menoista maksaa Kansaneläkelaitos. Säätiön toimintamenot vuonna
2010 ovat noin 38 miljoonaa euroa.
Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on kansanterveyslaissa säädetty oppilaitoksen sijaintikunnalle riippumatta opiskelijoiden kotikunnasta. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoito voidaan kunnan
suostumuksella järjestää myös muulla tavalla.
Yliopisto-opiskelijat ovat vuodesta 1954 lähtien
saaneet terveydenhuoltopalvelunsa Ylioppilaiden
terveydenhoitosäätiöltä (YTHS) joka on tehnyt
asiaa koskevat sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymät järjestämissopimukset kuntien kanssa.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen on ollut ammattikorkeakoulu-paikkakuntien vastuulla.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden saattamiseen
YTHS:n palveluiden piiriin liittyy lisärahoitustarve. Lisäksi toimipiirin laajentaminen edellyttää vuotuisen terveydenhoitomaksun asettamista myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, jotta
YTHS:n toiminnan vakuutusluonteisuus säilyy.
Kelan sairaanhoitovakuutusrahastosta maksettavaa rahoitusosuutta olisi lisättävä arviolta noin
18,4 miljoonaa euroa. Se koostuisi sairausvakuutusrahastosta maksettavista kuluista, jotka
rahoitettaisiin valtion (9,2 miljoonaa euroa) ja
vakuutettujen (9,2 miljoonaa euroa) yhtä suurilla osuuksilla. Lisäksi opetusministeriön kautta
maksettavia korvaukset YTHS:n tilavuokrista on
arvioitu nousevan noin 2,3 miljoonaan euroon.
AMK-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon
järjestäminen YTHS-mallin pohjalle vähentäisi kuntien palveluiden rahoitustarvetta arviolta
14,7 miljoonaa euroa. AMK-opiskelijat maksaisivat YTHS:lle vuotuisina terveydenhoitomaksuina ja muina maksuina n noin 5,6 miljoonaa
euroa.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä on tällä
hetkellä omia yksiköitä 15 paikkakunnalla ja lisäksi kahdeksalla paikkakunnalla palvelut tuotetaan kokonaan ostopalveluina. Yhteensä palveluja tuotetaan noin 135 000 yliopisto-opiskelijalle tiiviissä yhteistyössä kunnallisen terveystoimen
kanssa. Tilastokeskuksen vuoden 2007 tietojen
mukaan 63 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista oli paikkakunnilla, joilla YTHS:llä jo
tällä hetkellä on toimipaikka.
Tuorein korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus osoittaa, että ammattikorkeakoulujen ja
yliopistojen perustutkinto-opiskelijoiden välillä ei ole merkittäviä terveydentilaan tai palveluiden tarpeeseen liittyviä eroja. Tämän tiedon perusteella YTHS:n nykyinen osaaminen soveltuisi
myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseen.
Yli 50 vuoden kokemuksen pohjalta säätiöllä on
Aloitteen ehdotusta siitä, että kunnat samalla luopuvat terveyskeskusmaksujen perimisestä
YTHS:n piirissä olevilta korkeakouluopiskelijoilta ei voida pitää kannatettavana, koska YTHSn
tuottamien palveluiden lisäksi opiskelijoilla myös
on oikeus käyttää oman kotikuntansa terveyspalveluja, eikä YTHS järjestä kiireellistä päivystyksenluontoista toimintaa.
211
Puoluekokous 2010 sisus.indd 211
28.5.2010 15:25:00
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen siltä osin, kun se koskee ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtymistä YTHS:n palveluiden
piiriin ja heille pakollisen terveydenhoitomaksun
määräämistä.
vata työkykyään ja parantaa työympäristöään ennalta ehkäisevien palveluiden avulla.
Mikäli työterveyshuoltoa ei ole, yrittäjät voivat
pudota ennalta ehkäisevän turvaverkon ulkopuolelle ja hakeutua vasta selvien terveysongelmien
ilmetessä sairaanhoidon piiriin. Yrittäjä turvaa
usein terveydenhuoltonsa yksityisellä sairausvakuutuksella, mikä sinänsä on hyödyllinen, mutta
ei välttämättä riittävä toimi.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi
aloitteen siltä osin, kun se koskee kuntien luopumista terveyskeskusmaksujen perimisestä YTHS:n
piirissä olevilta korkeakouluopiskelijoilta.
Työterveyshuollon tavoitteena on nimenomaan
terveyden tukeminen ja toisaalta sairauden varhaisten oireiden havaitseminen. Työterveyshuolto painottaa työn ja työympäristön osuutta terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Työterveyshuoltopalveluiden vähäinen käyttö
johtunee osin myös siitä, etteivät yrittäjät tunne
työterveyshuollon tarjoamia mahdollisuuksia tukea yrittäjää ja yritystä.
Aloite nro 183
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
YRITTÄJIEN TYÖTERVEYSHUOLTOA KEHITETTÄVÄ
Yrittäjien ja pienten yritysten määrä on kasvanut Suomessa 1990-luvun alusta lähtien. Tällä
hetkellä yrityksiä on runsaat 240 000. Yrittäjien
ikärakenne on kuitenkin palkansaajia korkeampi, ja työ- ja toimintakykyä ylläpitävien toimien
tarve yrittäjien kohdalla tullee kasvamaan lähivuosina.
Työterveyshuollon tunnettuuden lisääminen taas
edellyttäisi markkinointia ja tiedottamista. Yksityiset terveyspalveluiden tuottajat ovat jo pitkään
tarjonneet palveluitaan aktiivisesti. Terveyskeskusten toiminnasta tiedottaminen on yleensä rajoittunut aukioloaikojen ilmoittamiseen. Näin
myöskään työterveyshuolto ei terveyskeskusten
toiminnassa juuri näy. Koska toiminta ei näy, palveluita ei osata kysyä tai mielikuva niistä voi olla
virheellinen. Koska ei ole kysyntää, ei ole myöskään mahdollisuuksia osoittaa tarpeellisuutta ja
työterveyshuolto jää muun kansanterveystyön,
kuten sairausvastaanottojen ja vuodeosastotyön,
varjoon.
Terveyttä pidetään yhtenä yrittämisen perusedellytyksenä, mutta sen menettämisen riskin vähentämiskeinoja ei ole juurikaan pohdittu. Yrittäjiltä
puuttuu säännöllinen terveyden seuranta ja työn
terveydellisten riskien arvio. Työterveyshuollon
rooli terveyttä tukevana ja ylläpitävänä tahona on
yrittäjien kohdalla harvinaista.
Työterveyslaitoksen julkaiseman tutkimuksen
mukaan vuonna 2006 työnantaja oli järjestänyt
työterveyshuollon 92 prosentille palkansaajista.
Yksinyrittäjien ja ammatinharjoittajien työterveyshuollon kattavuus on edelleen alhainen, vaikka onkin hieman aikaisempaa parempi (32 prosenttia vuonna 2003 ja 37 vuonna 2006).
Edellä esitetyn perusteella Kokoomuksen Naisten
Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen
puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään
toimenpiteisiin, joilla parannetaan yrittäjien työterveyshuollon käyttöä, korvataan yksinyrittäjien ja
mikroyrittäjien työterveyshuollon työpaikkakäynnit
sekä työolohaastattelut ja tuetaan kannustavilla
vakuutusmaksuilla.
Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien (alle 10 työntekijää) työpaikkakäynnit sekä työolohaastattelut
tulisi korvata valtion varoista maatalousyrittäjien
tapaan. Nykyisin yksinyrittäjät ja mikroyrittäjät
saavat Kelan korvausta 60 % ehkäisevän työterveyshuollon ja 50 % yleislääkäritasoisen, työterveyspainotteisen avosairaanhoidon kustannuksista. Korvaus ei voi ylittää Kelan vahvistamia yrittäjäkohtaisia vuotuisia enimmäismääriä. Loput
yrittäjä tai yritys maksaa itse.
Puoluehallitus:
Työterveys ja työhyvinvointi ovat keskeisiä kysymyksiä pohdittaessa suomalaisten työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. Työterveyden
edistämisellä on keskeinen merkitys paitsi henkilön itsensä, myös kansantalouden kannalta. Työssä jaksamista voidaan edistää muokkaamalla työ
ja työjärjestelyt tekijälleen sopivaksi ottamalla
huomioon ihmisen voimavarat ja elämäntilanne.
Yrittäjien työterveyshuoltotoimintaa tulisi tukea
kannustavilla vakuutusmaksuilla. Yrittäjät tulisikin saada konkreettisesti käyttämään työterveyshuoltopalveluita ja hyötymään niistä. Siten voidaan tukea ikääntyvien yrittäjien työkykyä. Yhtä
hyvin myös vasta aloittava nuori yrittäjä voi tur-
Työterveyshuolto on merkittävä toimija yrittäjien terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Työpaikkakäynnit, terveystarkastukset,
212
Puoluekokous 2010 sisus.indd 212
28.5.2010 15:25:00
työkyvyn tukeminen sekä neuvonta ja ohjaus ovat
työterveyshuollon keinoja. Viime kädessä tarpeelliset työolosuhteiden muutokset ovat yrittäjän itsensä vastuulla.
Kuntien palvelurakenneuudistuksella (PARAShanke) pyritään sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen koko
maassa. Uudistuksen merkitys työterveyshuoltojärjestelmän kehittymiselle on suuri. Terveyskeskukset ovat avainasemassa yrittäjille, pienyrityksille sekä haja-asutusalueilla työterveyshuollon
palvelujen tuottajana.
Työkykyasioita tulee ottaa esille mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa, avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Yrittäjät toimivat yksin, heillä ei ole
esimiestä eikä työtovereita, jotka voisivat havaita työkyvyn muutoksen. Olisi tärkeää muodostaa paikallisia yrittäjien verkostoja, jotka voisivat
omalta osaltaan seurata jäsentensä jaksamista ja
ohjata tarvittaessa hakemaan apua, jos työkyky
on uhattuna. Olennaista on toimia silloin, kun
mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on runsaasti. Jokaisella yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus saada
tukea työssä jaksamiseen.
PARAS-kyselyn vastausten mukaan kunnallisen
työterveyshuollon yksiköt suurenevat merkittävästi ja niiden kokonaismäärä puolittuisi vuoteen 2012 mennessä.Yrittäjien työterveyshuollon
kattavuudesta tiedetään, että n. 24.000 yrittäjää
oli liittynyt työterveyshuoltoon v.2007 loppuun
mennessä. Tämän lisäksi n. 40.000 maatalousyrittäjää oli samana ajankohtana työterveyshuollon piirissä. Varsinkin yksin toimivilla yrittäjillä
työterveyshuollon kattavuus on matala. Yrittäjille työterveyshuolto on vapaaehtoinen.
Työterveyshuoltoa on ryhdytty kehittämään niin,
että työterveyshuolto vastaisi paremmin sisällöltään, toimivuudeltaan ja hyvien käytäntöjen osalta niihin tarpeisiin, joita yrittäjällä on.
Yrittäjien ennaltaehkäisevä työterveystyö vaatii
erityisosaamista ja yrittäjien työolosuhteiden tuntemusta. Palvelujen järjestäminen suurempiin yksiköihin tarjoaa mahdollisuuden erikoistumiseen.
Suuremmat yksiköt eivät ole niin haavoittuvia, jos
henkilöstöstä on vajausta.
Vuodesta 2006 alkaen yrittäjien on ollut mahdollista hankkia kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa
siten, että ehkäisevä työterveyshuolto ja sairaanhoito muodostavat työterveyshuollon palvelut.
Tarkoituksena on, että samat työterveyshuollon
ammattihenkilöt ja heidän tarvitsemansa asiantuntijat vastaavat sekä ehkäisevän toiminnan että
sairaanhoidon palvelujen toteuttamisesta.
Yrittäjien työterveyshuollon kehittämisestä huolimatta järjestelmässä on vielä selkeitä puutteita.
On selvitettävä, miten järjestelmää voitaisiin kehittää edelleen niin, että se parhaiten vastaisi yrittäjien omia tarpeita. Puoluehallituksen mielestä
työpaikkakäyntijärjestelmän laajentamisen mahdollisuutta kaikkia mikro- ja yksinyrittäjiä koskevaksi on selvitettävä. Työterveyden tunnettavuutta yrittäjien keskuudessa on myös edistettävä.
Vuoden 2010 alusta uudistettiin osasairauspäivärahajärjestelmää. Nyt osasairauspäivärahaa voidaan myöntää jo heti sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Tämä on mahdollista myös kokoaikaisille yrittäjille.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Työterveyshuollon, terveydenhuollon ja kuntoutuksen prosesseja voidaan kehittää vielä siten,
että ne paremmin vastaavat yrittäjien tarpeisiin.
Osaaminen on pirstoutunut eri asiantuntijoille,
joiden yhteistyö ei toimi riittävän hyvin. Työkunnon palauttava hoito viivästyy ja tarpeenmukainen ja oikea-aikainen kuntoutus ei toteudu. Seurauksena on usein liian pitkä sairauspoissaolo ja
pahimmillaan jopa työkyvyttömyyseläke.
Aloite nro 184
Saarijärven Kokoomusnaiset ry
PIENYRITTÄJILLE LOMITUSPALVELUITA
Pienyrittäjille on luotava vuosiloman ja sairausloman pitämiseen mahdollistava järjestelmä. Vuorotteluvapaajärjestelmä tulee ulottaa myös pkyrittäjiin.Yrittäjän sijaisuutta voivat hoitaa henkilöt, jotka on koulutettu tehtävään. On aloitettava
yrittäjien lomittajakoulutus.
SATA-komitean ehdotuksen pohjalta valmistellaan parhaillaan hallituksen esitystä työterveyshuollon korvauskäytäntöjen muuttamisesta. Nykyisen 60 prosentin työterveyshuollon lakisääteisen korvauksen edellytyksenä olisivat sovitut
toimintamallit siitä, miten työkykyä hallitaan,
seurataan ja varhaista tukea toteutetaan. Soveltuvin osin tämä tulee liittymään myös yrittäjien
työterveyshuollon korvaamiseen.
Edellä esitetyn perusteella Saarijärven Kokoomusnaiset ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen
ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään mainittuihin toimenpiteisiin.
213
Puoluekokous 2010 sisus.indd 213
28.5.2010 15:25:00
Puoluehallitus:
Suomalaiset yrittäjät muodostavat talouden selkärangan. Yrittäjät vaikuttavat ratkaisevasti siihen, että meillä riittää työtä ja hyvinvointia. Tästä syystä yrittäjyyden edellytyksiä on pyrittävä
parantamaan ja muun muassa yrittäjien sosiaaliturvaan onkin tällä hallituskaudella tehty tärkeitä parannuksia. Sosiaali- ja terveyspoliittisten
tavoitteiden mukaista on, että kaikilla työtä tekevillä kansalaisilla, työskentelivätpä he omassa
yrityksessään tai vieraan palveluksessa, on mahdollisuus ajoittain irrottautua työstään ja päästä virkistäytymään. Pienten yritysten ja itsensä
työllistävien yrittäjien yritystoiminnan kasvuun
ja yrittäjänä jaksamiseen tarvitaan tukea ja arkea
helpottavia työkaluja. On tärkeää, että yrittäjällä olisi aikaa myös yritystoiminnan kehittämisen,
lisäkoulutuksen hankkimiseen ja tätä kautta yrityksen kasvun mahdollistamiseen.
keskeisenä tavoitteena tulee olla yrittäjien lomien ja vapaapäivien mahdollistaminen sekä yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittaminen entistä sujuvammin.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 185
Oulun Kokoomusnaiset ry
SOTAORVOILLE MYÖNNETTÄVÄ
SOTAORPOTUNNUS JA OIKEUS
KUNTOUTUKSEEN
Sotaorpo on henkilö, joka on menettänyt sodassa joko toisen tai molemmat vanhempansa. Viime sodissa menetti henkensä noin 90 000 sotilasta. Osa heistä oli perheellisiä, ja noin 55 000
lasta jäi sotaorvoksi.
Pienten- ja yksinyrittäjien tilannetta on pyritty
helpottamaan useilla työllistämiseen rohkaisevilla työkaluilla. Muun muassa kokeilua ensimmäisen työntekijän palkkaukseen saatavasta tuesta on
laajennettu. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on
yrittäjäraportissaan esittänyt, että tukimahdollisuutta tulisi tietyin rajoituksin laajentaa koskemaan myös määräaikaisia työsuhteista, jotta yksinyrittäjän kynnys työllistämiseen olisi mahdollisimman alhainen. Hallitus on toteuttanut myös
muita työllistämiseen kannustavia uudistuksia
kuten työnantajan kela-maksun poiston ja kotitalousvähennysten käyttöönoton.
Kaatuneitten Omaisten Liitto selvittää vielä elossa olevien sotaorpojen määrää. Paikalliset jäsenyhdistykset tekevät selvitystyötä alueellisesti kevään 2010 aikana. Rekisteröinnin tavoitteena on
sotaorpotunnuksen saaminen Suomen sotien sotaorvoille.
Sotaorvoksi jääneen lapsen elämän lähtöasetelmat ovat olleet usein hyvin vaikeat. Lapsuudenvuosia ovat sävyttäneet traumaattiset kokemukset, jotka ovat jättäneet elinikäisen henkisen
taakan. Moni sotaorpo on lapsena joutunut ottamaan liian varhain vastuuta perheestä ja vastaamaan mm. raskaista maa- ja metsätaloustöistä. Toimeentulon ongelmat ovat olleet näille perheille tuttuja huoltajan kuoltua.
Eduskuntaryhmän yrittäjyysraportissa kannustetaan myös sijaispalvelujärjestelmien kehittämiseen. Sijaispalvelut ovat erityisen tärkeitä naisyrittäjille, joiden osuus yksinyrittäjistä on korkeampi. Työ- ja elinkeinoministeriön työn, yrittäjyyden
ja työelämän politiikkaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi naisyrittäjien sijaispalvelujärjestelmän
laajentaminen asteittain valtakunnalliseksi viime
vuodesta alkaen. Pirkanmaalla toteutettu järjestelmän laajentamista koskeva pilottihanke käynnistyi vuoden 2009 lopulla. Järjestelmän valtakunnallistamiseen ja vakinaistamiseen on budjetoitu 300 000 euroa neljälle vuodelle.
Ympäröivän yhteisön suhtautuminen sotaorpoihin ei aina ole ollut kannustavaa. Sotienjälkeinen
poliittinen ilmapiiri ei ollut sodan uhreille suopea. Sotaorpous on ollut sotaorpojen lapsuuden,
nuoruuden ja lähes koko aikuisuuden ajan vaiettu ja häpeällinen asia. Tavallinen selviytymiskeino on ollut vaikeneminen ja menetyksen salaaminen.
Puoluehallituksen mielestä on syytä selvittää,
millä tavoin sijaispalvelujärjestelmiä voitaisiin
kehittää edelleen niin, että se hyödyttää kaikkia
yrittäjiä parhaalla mahdollisella tavalla. Puoluehallitus korostaa, että sijaispalvelun levittäminen
laadullisesti yhtenäisenä valtakunnalliseksi yrittäjyyttä tukevaksi palvelujärjestelmäksi edellyttää
yhtenäiset pelisäännöt ja normiston palvelujärjestelmän eri osatekijöille. Yrityksiä ja yrittäjäjärjestöjä on kuultava, jotta on mahdollista kartoittaa
sijaisten keskeiset koulutustarpeet. Järjestelmän
Vasta viime vuosikymmeninä asenneilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi ja myötätuntoisemmaksi. Kuitenkaan sotaorpojen kokeman
menetyksen merkitystä ja arvoa ei ole vieläkään
yleisesti tunnustettu. Sotaorvot ovat jääneet sodan uhreina lähes kokonaan vaille yhteiskunnan
osoittamaa arvonantoa ja tukea. Vain osa heistä
on nuoruudessaan voinut hyödyntää sotaorpojen
koulutustukea.
214
Puoluekokous 2010 sisus.indd 214
28.5.2010 15:25:00
Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry. esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallituksen
ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhtymään
toimenpiteisiin, jotta sotaorvoille myönnettäisiin
sotaorpotunnus ja oikeus valtion tukemaan kuntoutukseen. Näin sotaorvoille osoitettaisiin viimein heidän ansaitsemansa tunnustus.
Puoluehallitus:
Sotaveteraaneilla on oltava oikeus päästä avo- tai
laitoskuntoutukseen lääkärin lähetteellä. Kuntoutustarpeen käsittely muissa tahoissa on tarpeetonta, ja aikaa vievää. Sotaveteraanien kotona asumista on tuettava niin pitkään kuin heidän
on mahdollista asua kodeissaan.
Puoluehallitus:
Pohjois-Savon Kokoomusnaiset ry:n aloite koskee tärkeää sotaveteraanien kuntoutusta.
Oulun Kokoomusnaiset ry:n aloitteessa nostetaan esiin paljon keskusteluissa ollut kysymys sotaorpojen asemasta.
Kuntoutuksen järjestäminen kuuluu kunnille ja
kullekin kunnalle jaetaan Valtiokonttorin toimesta määräraha kunnassa asuvien rintamalisän saajien suhteessa. Koska kuntoutukseen hakeutuvien määrä voi vaihdella kunnissa vuosittainkin, on
joissain kunnissa jaettavana ollut raha voinut loppua kesken kun taas joissain kunnissa rahaa on
palautunut Valtiokonttorille.
Sota on koskettanut lähes koko tämänhetkistä
vanhusväestöämme. He ovat kukin osaltaan olleet rakentamassa yhteiskuntaamme.
Sotaorvoilla on ollut mahdollista saada sotilasvammalain nojalla huoltoeläkettä ja lisäksi heidän opiskeluaan on tuettu 24 vuoden ikään asti.
Sotaorpo, joka on sairastunut tai vammautunut
pysyvästi, eikä ole voinut siirtyä työelämään, on
saanut toimeentulon sotilasvammalain perusteella. Täysorvolle on voitu lisäksi maksaa lisähuoltoeläkettä.
Tästä syystä jakoperusteita on parannettu siten,
että käyttämättä jääneet kuntoutusrahat voidaan
jakaa edelleen niille kunnille, joiden kuntoutusmäärärahat eivät ole riittäneet. Näin voidaan
osaltaan mahdollistaa se, että kaikki halukkaat
veteraanit pääsevät kuntoutukseen.
Sotien jälkeen voimaan on tullut yleinen sosiaalivakuutusjärjestelmä. Tämä samoin kuin palvelujärjestelmien kehittyminen ovat koskeneet myös
sodassa orvoiksi jääneitä henkilöitä.
Kuten aloitteessakin todetaan, sotaveteraanien
kotona asumista on tuettava niin pitkään kuin
heidän on mahdollista asua kodeissaan. Tässä
merkittävänä tukena voi olla avokuntoutus tai
kotona annettava kuntoutus.
Sotaorvot eivät ole ainoa ryhmä, jotka ovat toimineet sodan aikana rintamaolosuhteita vastaavissa tehtävissä ja joilla ei ole veteraanitunnuksia, jotka oikeuttavat esimerkiksi kuntoutuksen
saamiseen.
Parhaillaan on valmisteilla suunnitelma sotainvalidi- ja veteraanipolitiikan kehittämiseksi vuosina 2010 – 2015.
Kaikki toimet ikääntyvien palveluiden kehittämiseksi koskevat luonnollisesti myös veteraaniväestöä. Esimerkiksi valmisteilla oleva vanhuspalvelulaki tuo nykyisin suositusten tasolla olevia ikäihmisten palveluta lain tasoisesti säädettäviksi.
Sotaorpojen kuntoutustarve tulee nähdä osana
koko ikääntyvän väestön kuntoutuspalvelujen
kehittämistä. Kuntoutus- ja muiden ikäihmisten
palveluiden kehittämisen sisällöissä tulee voida
huomioida myös sellaiset erityistarpeet, joita sotaolosuhteista on voinut aiheutua.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 187
Aloite nro 186
Kokkolan Kokoomusnaiset ry
Pohjois-Savon Kokoomusnaiset ry
VANHUSTEN ELÄMÄNHALLINNAN
TUKEMINEN
SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS JA MUU
AVUNTARVE LÄÄKÄRIN PÄÄTETTÄVÄKSI
Ikääntyneiden henkilöiden määrä kasvaa lähivuosina entisestään. On luonnollista, että ikä aiheuttaa vanhukselle erilaisia tarpeita arjesta selviämiseen. Vanhus kuitenkin mielellään asuu omassa
kodissaan, hoitaa itse arkiaskareisiin liittyvät asiat
Sotaveteraaniemme keski-ikä lähenee 90 vuotta.
Nyt on vielä mahdollisuus osoittaa heille kunnioitusta konkreettisesti.
215
Puoluekokous 2010 sisus.indd 215
28.5.2010 15:25:00
ja myös terveyden huoltoon liittyvät käynnit. Koti
on tuttu ympäristö ja lisää hänen turvallisuuttaan
ja elämänlaatua. Vanhuksia tulee tukea kaikin tavoin kotona asumisessa ja arjesta selviytymisessä.
Yhteiskunnassa tapahtuneet teknologiset muutokset saattavat myös vaikeuttaa vanhuksen selviämistä, jolloin hänen elämänhallintansa heikkenee. Elämänhallinnan heikkeneminen voi taas
aiheuttaa mielenterveydellisiä ongelmia ja avuttomuutta. Tukeminen on kannustamista aktiiviseen asioiden hoitamiseen, tarvittavan hoitotyön
saamiseen ja kotitöiden tekemiseen vanhuksen
kunnon mukaisesti. Itse vanheneminen on luonnollinen prosessi - vanhuus ei ole sairaus - mutta
vanhus voi myös äkillisesti sairastua. Tavoitteena
pitää olla vanhuksen omatoimisuus, hänen auttamisensa vain niissä asioissa ja terveysongelmissa,
joista selviäminen tuottaa ongelmia.
nasta ei saa tehdä liian ”tieteellisiä” vaan yksinkertaista tilanteen mukaan toimimista.
Edellä olevan perusteella Kokkolan Kokoomusnaiset esittää, että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja
velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin
vanhusten kotona asumisen tukemisessa nimenomaan elämänhallinnan tukemisen näkökulmasta.
Puoluehallitus:
Kokkolan Kokoomusnaiset ry puuttuu aloitteessaan tärkeän vanhuspalveluihin liittyvään kysymykseen.
Vanhusväestön määrän kasvaessa myös erilaisten
palveluiden tarve kasvaa. Valtaosa vanhuksista
haluaa asua kodissaan mahdollisimman pitkään
ja myös tämän jälkeen mieluiten kodinomaisessa
ympäristössä. Tämä tavoite on ollut myös ikäihmisten palveluiden laatusuosituksessa, joka on
annettu vuonna 2008. Valitettavasti kunnissa ei
kuitenkaan kaikilta osin ole toteutettu suositusten ohjeita. Tästä johtuen peruspalveluministeri Risikon aloitteesta on käynnistetty vanhustenhuoltoa koskevan lainsäädännön valmistelu.
Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen edellyttää, että hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota
ikääntyneiden kohdalla. Erilaisten neuvontapalveluiden ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien
kautta ikääntyneitä voidaan saada palvelujen piiriin. Tutkimustulosten mukaan esimerkiksi ehkäisevät kotikäynnit säilyttävät ja edistävät toimintakykyä eniten silloin, kun ne ajoittuvat riittävän
varhaiseen vaiheeseen. Silloin henkilön toimintakyky ei ole vielä heikentynyt olennaisesti.
Kolmas hoitotyön kansallinen toimintaohjelma
v. 2009 - 2011 asettaa vaateita myös vanhuksen
hoitotyölle korostaen mm. terveyden edistämistä ja valottaen yhteistyötä sosiaalialan kansallisiin
toimintaohjelmiin. Terveyden edistäminen integroituu puolestaan hoitotyön johtamiseen ja käytäntöön, jotka taas liittyvät sosiaali- ja terveysalan
yhteistyöhön. Vanhuksenkin kohdalla yhteistyötahoja on suuri määrä. Perusterveydenhuollon,
sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö,
työnjako ja toimintatavat asettavat suuria haasteita arkeen. Palveluketjun hallinta edellyttää asiakaslähtöisen toimintakulttuurin luomista, jolloin
vanhus kohdataan yksilönä ja häntä hoidetaan tai
autetaan arjessa selviytymisessä. Vanhuksella tulee aina olla oikeus vaikuttaa omaan hoitoonsa.
Ohjauksen tulee olla monitahoista, mikä asettaa suuria vaatimuksia ohjauksen sisällölle ja toteutukselle (Huom. uusi terveydenhuoltolaki).
Tärkeänä lenkkinä, mikäli mahdollista, on myös
ohjaajien yhteys vanhuksen omaisiin, joilla on
tärkeä rooli vanhuksen elämänhallinnan tukemisessa. Mikäli vanhuksilla ei ole lähellä omaisia, eräs vaihtoehto on saada tukihenkilöitä eli sijaisomaisia.
Kotikäyntien osalta tulee erityisesti kiinnittää
huomiota sisältökysymyksiin, kuten ravitsemukseen, liikuntaan, tapaturmien ehkäisyyn, mielenterveyteen, lääkitykseen, muistiin liittyviin asioihin ja yksinäisyyteen.
Tämän hallituksen aikana on tehty lakimuutos,
jolla alennettiin sosiaalipalvelujen palvelutarpeen
arviointi 80 ikävuodesta 75 vuoteen. Myös terveydenhuoltolakiin tulee pykälätasolla säännökset ikäihmisten neuvontapalveluista.
Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja asian eteenpäin
viemiseksi. Liikkuminen ja elämänhallintaan liittyvät taidot auttavat vanhusta selviämään arjesta. Elämänhallinnalla ymmärretään yksilön kokemusta mahdollisuuksistaan vaikuttaa oman elämänsä kannalta merkityksellisiin tapahtumiin.
Vanhus haluaa olla itsenäinen ja huolehtia omista asioistaan.
Kolmannella sektorilla sekä meillä kaikilla yksittäisinä henkilöinä on oma roolimme vanhusväestön omatoimisuuden ja terveyden edistämisessä.
Jokainen voi osaltaan olla mukana iäkkäiden läheisten elämässä auttamalla arkipäivän asioissa.
Yksinkertaisimmillaan toiminta voi olla vierailua vanhuksen luona muutaman kerran viikossa
ja keskustelua seuraavien päivien ohjelmasta tai
ajankohtaisista uutisista. Tilanteista tai toimin-
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
216
Puoluekokous 2010 sisus.indd 216
28.5.2010 15:25:00
Aloite nro 188
Tällä vaalikaudella palvelutarpeen arvioinnin ikärajaa laskettiin 80 vuodesta 75 vuotta täyttäneisiin. Tutkimusten mukaan palvelutarve lisääntyy
75-ikävuodesta alkaen. Koska ikärajamuutos tehtiin vuoden 2009 alusta, on syytä seurata, miten
tämä ikärajan alentaminen on kunnissa toiminut,
ennen kuin ikärajaa lasketaan uudelleen
Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry
IÄKKÄIDEN IHMISTEN LAKISÄÄTEISEN
SOSIAALIPALVELUJEN TARPEEN
ARVIOINNIN LAAJENTAMINEN
Oikeus lakisääteiseen sosiaalipalvelujen tarpeen
arviointiin on tällä hetkellä kaikilla 75 vuotta
täyttäneillä henkilöillä, jotka eivät vielä ole sosiaalipalvelujen piirissä sekä henkilöillä, jotka ovat
palvelujen piirissä mutta joiden palvelun tarve on
muuttunut. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta kuntaan. Ikäihmisten palvelutarpeen
arviointi koskee sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kuten koti- ja asumispalveluja, omaishoidon tukea, laitoshoitoa, sosiaalihuollon erityislakien mukaisia palveluja kuten vammaispalveluja,
päihdehuollon palveluja ja toimeentulotukea.
Tavoitteen tausta-ajatus sinänsä on hyvä, sillä
kuten aloitteessa mainitaan, hyvillä ennakoivilla palveluilla voidaan ehkäistä toimintakyvyn laskua. Mikään ei kuitenkaan tälläkään hetkellä estä kuntia tekemästä palvelutarpeen arviointia jo
alle 75-vuotiaille. Ennen kuin asiaan uudestaan
lainsäädännöllisesti tartutaan, on kuitenkin hyvä
saada tuloksia siitä, miten tämä kokoomusjohtoisesti tehty hyvä uudistus toimii.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Tällä hetkellä Suomessa syntyvällä poikalapsella on tilastollista elinikää jäljellä 76,3 vuotta ja
tyttölapsella 83,0 vuotta. Nyt eläkkeelle jäämässä olevilla, vuosina 1945–49 syntyneillä ikäluokilla on noin 22 (miehet) ja 27 (naiset) elinvuotta jäljellä 60 ikävuoden jälkeen. (Tilastokeskus
2009).
Aloite nro 189
Töölön Kansallisseura ry
UUSIA PALVELUTALOJA TARVITAAN
Esitimme viime puoluekokouksessa aloitteen
vanhusten palvelutalojen lisäämisestä. Aloite ei
valitettavasti ole johtanut merkittäviin uusiin avauksiin. Esimerkiksi kunnissa puuhastellaan talousongelmien takia enemmän erilaisten ruokailu- ja siivousratkaisujen parissa. On siis tarpeen
uusia aloite:
Jotta iäkkäät ihmiset voisivat asua kodeissaan
mahdollisimman itsenäisesti ja pitkään, on tärkeää kartoittaa palvelujen tarve riittävän varhaisessa vaiheessa. Tämä on merkityksellistä ihmisten
elämänlaadun kannalta, mutta myös taloudellisesta näkökulmasta. Hyvillä ennakoivilla palveluilla voidaan ehkäistä toimintakyvyn laskua ja
iäkkäiden henkilöiden siirtymistä kalliiseen ympärivuorokautiseen hoitoon. Esim. asuinympäristön muutostarpeiden selvittäminen on syytä tehdä jo silloin kun toimintakykyä on vielä jäljellä.
Näin voidaan vastata sekä naisten että erityisesti
miesten tarpeisiin oikea-aikaisesti.
Suomalaisten keski-ikä on jatkuvasti kasvanut.
Samalla on lisääntynyt vanhusten asuminen kotonaan mahdollisimman pitkään. Suurten ikäluokkien eläköityessä lähivuosina syntyy tarvetta merkittävästi suuremman palvelutalotarjonnan
aikaansaamiseksi. Kun julkisen sektorin mahdollisuus investoida uusiin palvelutaloihin on rajallinen, tarvitaan tulevaisuudessa yksityisiä palvelutaloja entistä enemmän. Tämän lisääntyvän tarjonnan turvaamiseksi on tarpeen selvittää miten
tämä palvelutalojen kasvava kysyntä tyydytetään
ja miten kunnat osallistuvat siihen.
Edellä olevan perusteella Itä-Helsingin Kokoomusnaiset esittää, että puoluekokous velvoittaa
puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin iäkkäille
ihmisille suunnatun lakisääteisen sosiaalipalvelujen
tarpeen arvioinnin laajentamiseksi koskemaan 70
vuotta täyttäneitä, ja raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston
kokouksessa.
Tämän vuoksi Töölön kansallisseura esittää, että
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ryhtymään toimenpiteisiin, joilla selvitetään palvelutalojen tarve seuraavien kymmenen vuoden aikana ja
että samalla selvitetään millaisissa olosuhteissa tulevat eläkeläiset haluavat asua ja vielä selvitetään
kuinka paljon julkisia ja yksityisiä palvelutaloja on
tarpeen rakentaa.
Puoluehallitus:
Itä-Helsingin Kokoomusnaiset tuovat aloitteessaan esiin tavoitteen kartoittaa ikäihmisten palveluiden tarve riittävän aikaisessa vaiheessa.
217
Puoluekokous 2010 sisus.indd 217
28.5.2010 15:25:00
Puoluehallitus:
Töölön Kansallisseura ry:n aloitteessa nostetaan
esille tärkeä kysymys palvelutalojen tarpeesta väestön ikääntyessä.
hoidossa hoito rakentuu oman hoitajan ympärivuorokautisen läsnäolon turvaan. Kodinomaisuus ja ryhmän pieni koko luovat arkielämään
yhteisöön kuulumista, perheenjäsenyyttä instituution asiakkuuden sijaan, osallisuutta ja yksilöllisen elämänhistorian läsnäoloa.
Väestön ikääntyminen on Suomessa nopeaa. Lähivuosikymmeninä Suomi ikääntyy nopeimmin
kaikista EU-maista. Tällä hetkellä noin 100 000
ikäihmistä tarvitsee jatkuvaa hoitoa tai hoivaa kotona, palveluasunnossa tai laitoksessa. Toisaalta
on kuitenkin syytä korostaa sitä, että moninkertainen määrä ikääntyneitä tulee toimeen omatoimisesti.
Perhehoito toimii jatkuvana hoitomuotona mutta tarjoaa myös lyhytaikaista turvallista hoivajaksoa esimerkiksi omaishoitajan vapaan aikana tai
tilapäistä ympärivuorokautista hoitoa esimerkiksi
yksinasuvan vanhuksen sairaalan leikkaushoidosta kotiutumisen tueksi. Perhehoito kaikissa muodoissaan vahvistaa omaisten mukanaoloa ja läheisyyttä.
Vuonna 2007 valmistui Stakesin tekemänä raportti ikäihmisten palveluasumistarpeen osalta.
Raportissa arvioidaan valtakunnallisten skenaarioiden avulla tulevaa palveluasumistarvetta ja esitellään kunnille arviointimalli paikallisen palveluasumistarpeen arviointiin. Raportissa oli mukana kuusi erikokoista kuntaa: Sodankylä, Vihti,
Hämeenlinna, Iitti, Joensuu ja Tampere.
Perhehoitajat tarvitsevat gerontologista osaamista, koulutusta, valmennusta ja ohjausta tehtävässään, kykyä ymmärtää vanhuksen erilaistuvia tarpeita, kykyä hoivata yksilöllisesti ja yhteisöllisesti
ja soveltuvuutta ottaa vanhus perheenjäseneksi.
Me, Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset,
edustamme aluetta, jossa yli 75-vuotiaiden määrä on yli kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin
muualla maassa ja määrä kasva koko ajan. Edellytämme, että ikääntymiseen liittyvät arvot ja asenteet sekä palvelujen muodot, tavat ja suunnat on
uudistettava ja monipuolistettava. Vanhusten
asumisen selkeän suunnan tulee olla kotona asumisen tukeminen ja kodinomaisten yhteisöllisten
asumisen tapojen tuntuva lisääminen.
Koska ikärakenne ja näin myös tarve ikäihmisten
palveluille esimerkiksi asumisen osalta vaihtelee
alueittain, ovat kuntien virkamiehet ja päättäjät
avainasemassa arvioitaessa palvelutalojen määrää kullakin alueella.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry esittää,
että Kokoomus pyrkii vaikuttamaan politiikassaan
niin, että vanhusten perhehoitoa lisätään tuntuvasti.
Aloite nro 190
Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry
Puoluehallitus:
Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry ottaa
aloitteessaan esiin vanhusten perhehoidon lisäämisen.
VANHUSTEN PERHEHOIDON LISÄÄMINEN
Ikääntyneiden asumisen palvelujen järjestämisessä on menossa suuret rakenteelliset ja sisällölliset muutokset. Laitoshoitoa puretaan ja samalla tehostetun palveluasumisen tarve ja määrä kasvaa.
Perhehoito on ympärivuorokautista hoitoa, jota on mahdollista järjestää kaiken ikäisille henkilöille hänen oman kotinsa ulkopuolisessa yksityiskodissa. Useimmiten perhehoitoa käytetään
lasten ja nuorten lastensuojelullisena sijaishuoltopaikkana.
Sosiaali- ja terveysministeriön kunnille osoittamien ikäihmisten palvelujen laatusuositusten
mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli
75-vuotiaita tulisi olla enintään 3 %, kotihoitoa
saavia 14 % ja omaishoidon piirissä 8 % ikäihmisistä.
Vanhusten osalta perhehoitoa käytetään harvoissa kunnissa, vaikka se kodinomaisuutensa vuoksi olisi erittäin hyvä vaihtoehto myös ikäihmisten
asumis- ja hoivapalveluiden järjestämiseksi. Valtaosalla perhehoitoon sijoitetuista vanhuksista on
jokin dementoiva sairaus, mutta ei välttämättä
muuta sairautta, joka edellyttäisi esimerkiksi terveyskeskushoitoa vuodeosastolla.
Perhehoito on vanhusmyönteinen, perheyhteyttä korostava ja lähiympäristöön liittävä hoivan ja
hoidon muoto. Se sopii vanhuksen asumisen tavaksi erityisesti silloin, kun omassa kodissa selviytymisen esteeksi tulevat yksinäisyys, turvattomuus, päivittäisissä toiminnoissa oleellisesti
lisääntynyt avun tarve ja muistisairaudet. Perhe-
218
Puoluekokous 2010 sisus.indd 218
28.5.2010 15:25:01
Vuonna 2008 on uudistettu ikäihmisten palveluiden laatusuositukset, joiden tavoitteena on
nimenomaan tukea vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Perhehoito voi olla luonteva jatko tilanteissa, joissa ei enää pärjätä
omatoimisesti omassa kodissa.
sille usein taloudellisesti edullisempaa kuin palveluasuminen, koska laitoshoitomaksujen perusteet ja enimmäismäärät on säädetty asetuksella.
Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry esittää,
että kunnissa palveluasumisen maksuista päätettäessä tulisi huomioida asiakasmaksulain sallima
maksujen kohtuullistamismahdollisuus, koska
tällä hetkellä maksualennuksista ei löydy selkää
säännöstä. Esitämme myös, että nykyisellään epälooginen, monimutkainen ja tulkinnanvarainen
maksulainsäädäntö uudistetaan kokonaisvaltaisesti
ja pikaisesti.
Kuntia tulee kannustaa käyttämään perhehoitoa yhtenä vaihtoehtona järjestettäessä palveluita vanhusväestölleen.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Puoluehallitus:
Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry nostaa
aloitteessaan esiin tärkeän kysymyksen vanhusten palveluasumisen kustannuksiin liittyen. Kuten aloitteessakin todetaan, oikea suunta on se,
että terveyskeskuksen vuodeosastolla vanhusta
hoidettaisiin vain silloin kun siihen on lääketieteelliset perusteet.
Aloite nro 191
Mikkelin seudun Kokoomuksen naiset ry
VANHUSTEN PALVELUASUMISEN
KUSTANNUSTEN SÄÄTÄMINEN KUNNISSA
LAITOSHOIDON TAVOIN
Kunnat vähentävät ikäihmisten laitoshoitopaikkoja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti.
Ongelmia esiintyy palveluasumisen maksuihin
liittyen. Maksuissa voi olla laaja hintahaarukka
ja laskutuskäytännöt voivat vaihdella eri puolilla Suomea.
Tavoitteena on, että vanhus on vuodeosastolla
hoidossa ainoastaan, jos se on lääketieteellisesti perusteltua. Tämä on oikea suunta. Uudistukseen liittyy kuitenkin sudenkuoppa maksukäytäntöjen suhteen.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on asetettu työryhmä pitkäaikaishoidon ja –hoivan uudistamisen tukemiseksi. Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotukset ikäihmisten ympärivuorokautisen
hoiva- ja hoitopalvelujen rakenteiksi ja toiminnan sisällöksi. Työryhmä tekee myös ehdotukset ikäihmisten asumispalvelujen asiakasmaksun
määräytymistä koskeviksi linjauksiksi. Työryhmä
tulee antamaan esityksensä, sisältäen myös säädösmuutostarpeet, syksyllä 2010.
Laitospaikkoja saatetaan kunnissa muuttaa tehostetuksi palveluasumiseksi vain pienillä toiminnallisilla uudistuksilla. Suurimmat uudistukset saattavat tällöin liittyä vain maksupolitiikkaan.
Vanhukset voivat joutua eri kunnissa eriarvoiseen
asemaan ja jopa taloudellisiin vaikeuksiin palveluasumisesta perittävien maksujen takia.
Ikäihmisten asumispalveluiden maksujen linjauksia pohdittaessa tulee huomioida erityisesti
asiakaskeskeisyys, valinnanvapaus, järjestelmän
yksinkertaisuus ja selkeys sekä taloudellinen ja
sosiaalinen kestävyys.
Palveluasumisessa asiakas maksaa aterioiden,
vuokran ja turvan lisäksi myös muista käyttämistään huolenpidon palveluista. Kela osallistuu
vain asumis- ja lääkekuluihin.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Kunnilla on oikeus määritellä itsenäisesti maksujen määräytymisperusteet, ja ne hinnoittelevat palvelunsa hyvin eri tavoin. Asumispalveluissa kattona on se, ettei kunta saa periä palveluista
niiden tuotantokustannuksia suurempaa maksua.
Tällöin on otettava huomioon, etteivät palveluasumisen maksut muodostu pienituloiselle kohtuuttomiksi. Silti asumispalveluissa vuokra ja ateriamaksut saattavat ylittää kirkkaasti täyden kansaneläkkeen tason.
Kannatamme välimuotoisten ja yhteisöllisten
asumismuotojen kehittämistä ikäihmisille. Tällöin on nurinkurista, että laitoshoito on vanhuk-
219
Puoluekokous 2010 sisus.indd 219
28.5.2010 15:25:01
Puoluehallitus:
Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry tarttuu aloitteessaan erittäin tärkeään asiaan. Kuten aloitteessakin todetaan, muistisairaiden ihmisten määrä
lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. Ennusteen mukaan vähintään keskivaikeasti dementoituneita ihmisiä on Suomessa vuonna 2020 lähes
130 000.
Aloite nro 192
Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry
KANSALLINEN OHJELMA
MUISTISAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISYN,
VARHAISEN TOTEAMISEN, HOIDON JA
KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMISEKSI
Suomen väestö ikääntyy tulevina vuosikymmeninä nopeammin kuin Euroopassa keskimäärin.
Vuoteen 2040 mennessä 75 vuotta täyttäneiden
määrä yli kaksinkertaistuu nykyisestä 433 000
henkilöstä 936 000 henkilöön, ja osuus väestöstä
kasvaa 8.1 %:sta 16.3 %:iin. Väestön ikääntymiseen liittyy myös keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien henkilöiden määrän kasvu
nykyisestä 75 000:sta 187 000:een ja osuuden
kasvu 1.4 %:sta 3.3 %:iin.
Muistisairauksia sairastavien hoito ja kuntoutus
on ammatillisesti vaativaa ja siihen tarvitaan paljon paitsi taloudellisia, myös inhimillisiä voimavaroja. Suomen Muistiasiantuntijat ry:n mukaan
muistisairauksien kustannukset yhteiskunnalle
ovat vuonna 2015 lähes 3,9 miljardia euroa.
Muistisairaiden ihmisten palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittämistä linjataan useissa valtakunnallisissa asiakirjoissa, kuten tällä vaalikaudella
uusitussa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa, STM:n ja THL:n Laadukkaat dementiapalvelut –oppaassa sekä Kaste-ohjelman hankkeissa.
Jo tällä hetkellä suurin osa ikääntyville suunnatuista ympärivuorokautisen hoidon paikoista on
varattu muistisairauksia sairastaville henkilöille.
Jotta kasvava muistisairaiden henkilöiden joukko
saa jatkossa tarvitsemansa avun, muistisairauksia sairastavien ikäihmisten hoitoa omissa kodeissa on myös kehitettävä, ja uusia palvelumuotoja ja toimintatapoja on luotava. Muistisairauksien hoidossa on tärkeää varhainen toteaminen
ja asiantunteva, turvallinen hoito sekä tuki kaikissa sairauden vaiheissa. Myös yhteiskunnallista
asennemuokkausta tarvitaan, jotta iäkkäät ja erityisesti muistisairauksia sairastavat ihmiset voivat elää ihmisarvoista elämää erilaisissa asuinympäristöissä.
Haasteena on edelleen sellaisten hoito- ja tukimuotojen kehittäminen, jotka vastaavat muistisairaiden ihmisten ja heidän perheenjäsentensä
yksilöllisiin tarpeisiin, mutta ovat kuitenkin taloudellisesti järkeviä. Muistisairaudet ovat juuri
niitä, jotka yleisimmin johtavat laitoshoivan tarpeeseen. Palveluiden kehittäminen on tavoitteellista, laaja-alaista työtä, jossa tarvitaan näkemyksiä paitsi ammattilaisilta, kehittäjiltä, tutkijoilta
ja päättäjiltä, erityisesti muistisairailta ihmisiltä
itseltään ja heidän läheisiltään.
Ikääntyvien, muistisairauksia sairastavien ihmisten hyvän hoidon järjestämiseksi myös tulevina
vuosikymmeninä Suomeen tarvitaan kansallinen
ohjelma muistisairauksien ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen, hoidon ja kuntoutuksen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Monissa Euroopan maissa tällainen muistiohjelma jo on. Ohjelman laadinnassa ja sen toimeenpanossa on syytä
hyödyntää kaikkia muistisairauksia sairastavien
ihmisten tukemiseen osallistuvia tahoja: julkista sektoria, seurakuntia, järjestöjä ja muita kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä tahoja.
Muistiohjelman avulla voidaan väestön ikääntymisestä johtuvaan haasteeseen vastata ennakoiden.
Puoluehallitus voikin ilokseen todeta, että kokoomuslainen peruspalveluministeri Paula Risikko on perustamassa työryhmän valmistelemaan
kansallista muistiohjelmaa. Työryhmätyössä tulee selvittää millainen palvelujärjestelmän tulisi
olla ja millaiset ovat järjestelmän kustannusvaikutukset.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 193
Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry
Edellä olevan perusteella Itä-Helsingin Kokoomusnaiset esittää, että puoluekokous velvoittaa
puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin muistiohjelman ja sen toimeenpanon valmistelemiseksi sekä
raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran
vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
HAMMASHOITOA KOKONAISUUTENA
OSAHOIDON JA JONOTTAMISEN SIJAAN
Suurimmissa kaupungeissa ei pystytä järjestämään kokonaishammashoitoa järkevästi. Tarkastukseen toki pääsee lakisääteisen kuuden kuukauden sisällä. Tällöin ”poimitaan” korjattavista
220
Puoluekokous 2010 sisus.indd 220
28.5.2010 15:25:01
toimenpiteistä kiireellinen hoito, mikä lähetetään
ostopalveluna sopimushammaslääkäreille. Tarvittaisiin kristallipallo, jotta kaikki mikä voi osoittautua ”kiireelliseksi” eli asiakkaalle vaivaa aiheuttavaksi, osattaisiin lähettää eteenpäin. Siksi asiakas
joutuukin usein vielä tässä välissä turvautumaan
päivystykseen ja taas uuteen lähetteeseen.
korvaus olisi 60 % todellisista kuluista eikä 60 %
kovin alhaisista kela-taksoista. Yksityisestä hammashoidosta maksetaan Kela-korvauksia kaikille Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluville. Keskimäärin tavanomaisesta hammashoidosta korvataan noin kolmannes.
Muuttamalla kelataksat euromääräisiksi nykyisen prosenttiosuuden sijaan asiakas näkisi suoraan mitä hoito tulee maksamaan. Nykyisin esim.
kahden pinnan paikan hinnasta korvataan 60 %
57 eurosta (kela-taksa). Jos paikka maksaa 100 €,
niin maksettavaa jää 100 - 34,20= 65,80 €.
Kiireettömän hammashoidon jonossa vierähtää
helposti toinen puolivuotinen. Valitettavan usein
aika tarkastukseen varataan, kun on jo jotain vaivaa suussa. Kun aikaa on vierähtänyt vuoden verran, on tilanne suussa jo aivan toinen. Näin tarkastuksessa tehty hoitosuunnitelma ei ole enää
ajan tasalla, kun hammashoitoa päästään aloittamaan yksityispuolella. Siinä horjuu myös usko
kollegan tarkastuksen huolelliseen tekemiseen.
Toki ammattilaiset ymmärtävät, että reikiä tulee
helposti lisää, kun on yksikin reikä, sillä silloin
bakteerien määrä suussa on korkea.
Hampaiden hoidossa täytyisi miettiä kokonaisuutta ja hyvää hoitotapaa. Kun todetaan, että
suussa on hoidon tarvetta, ei ole syytä odottaa,
että ongelma pahenee tai korjattavaa tulee lisää.
On turha tarkastaa, jos ei hoitoa voida antaa. Kun
samaa asiakasta hoitavat useat hammaslääkärit,
näin hukataan aikaa, rahaa ja resursseja. Jo pelkästään ostopalvelun tai maksusitoumusten paperitöihin uppoaa monen työntekijän vuotuinen
työpanos.
Karies eli hammasmätä on infektiosairaus, joka
etenee, kunnes reikä on puhdistettu ja hammas
paikattu (eihän syövässäkään poisteta vain osaa
etäispesäkkeistä ja jatketa sitten puolen vuoden
kuluttua hoitoa). Valitettavaa on myös se, että reikä voi edetä hampaan hermoon asti vaatien kalliin juurihoidon, mikä heikentää koko hampaan
kestävyyttä. Myös laajojen paikkojen kestäminen
purennassa on aina huonompaa, mitä enemmän
omaa hammasta on menetetty. Tällaiset hampaat
harvoin kestävät lopun ikää. Menetetty hammas
heikentää noin 30 % purentatehoa. Valitettavasti ihmisillä, joille reikiä muodostuu helpommin (huono suuhygienia, ruokailutavoista johtuvat usein toistuvat happohyökkäykset, sairaudet, lääkitykset) menetetään helposti useampikin
hammas, iensairauksia unohtamatta. Hampaita
voidaan toki korvata esim. keinojuurilla, osa- tai
kokoproteeseilla. Kustannukset ovat tällöin sadoista euroista tuhansiin, joten kaikilla ei ole siihen varaa.
Pidämme tärkeänä, että hammashoidon toteuttamista tulee nyt arvioida uudestaan, jotta asiakkaiden hammasterveys turvataan ja jotta vältyttäisiin
tarpeettoman laajoista ja kalliista hoidoista.
Edellä olevan perusteella Itä-Helsingin Kokoomusnaiset esittää, että hammashoidon kela-taksoja
korotettaisiin ja muutettaisiin euromääräisiksi, jotta
asiakkaat voisivat vapaasti halutessaan valita
yksityispuolen hammashoitopalvelun kohtuullisin
kustannuksin. Näin terveyskeskusten ruuhkat
helpottuisivat, kokonaishoito mahdollistuisi ja työn
mielekkyys palaisi kunnalliseen hammashoitoon.
Lisäksi esitämme, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous, velvoittaisi puoluehallitusta
sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää
ryhtymään toimenpiteisiin ja raportoimaan asian
etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
Kun aikuisille täytyy lakisääteisesti järjestää tarkastusaika 6 kk:n sisällä, on jouduttu lasten tarkastuksia lykkäämään sekä ohjeistettu pidentämään tarkastusväli jopa kolmeen vuoteen. Ottaen
huomioon nykyiset kotihoito- ja ruokailutottumukset sekä purentavirheiden lisääntyminen tarkastusväli on mielestämme liian pitkä. Välitarkastuksia on ohjattu suuhygienisteille, mutta nähtäväksi jää, riittääkö suuhygienistien koulutus
hammaslääkäritasoiseen suun sairauksien ja purentavirheiden toteamiseen.
Puoluehallitus:
Itä-Helsingin Kokoomusnaiset ry nostaa esiin
keskeisen pulman suun terveydenhuollon toteuttamisesta. Ongelmia suun terveydenhuollon
järjestämisessä on, vaikka Suomessa suun terveydenhuollon tasa-arvoiseen saatavuuteen ja
kustannusten korvaamiseen on panostettu huomattavasti enemmän kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi hoitotakuu ja hammaslääkärinpalkkioista maksettavat Kela-korvaukset ovat
turvaamassa palveluiden saatavuutta.
Ehdotamme harkittavaksi olisiko parempi vaihtoehto, että asiakkaat saavat vapaasti valita hoidattavatko he hampaat yksityispuolella vai terveyskeskuksissa? Tämä olisi mahdollista, jos kela-
221
Puoluekokous 2010 sisus.indd 221
28.5.2010 15:25:01
Tällä vaalikaudella hammaslääkärinpalkkioista maksettavien Kela-korvausten tasoa on nostettu siten, että todellinen korvaustaso nousi 40
prosenttiin korvausperusteesta. Myös suuhygienistien hammaslääkärin määräyksen perusteella
tekemä tutkimus ja antama hoito korvataan jatkossa sairausvakuutuksesta. Hammaslääkärikoulutusta on lisätty tuntuvasti ja sillä pyritään helpottamaan hammaslääkäripulaa, mikä osaltaan
vaikeuttaa esim. hoitotakuun toteutumista. Uudessa terveydenhuoltolaissa terveyden edistämistä korostetaan ja myös suun terveydenhuollossa
painotetaan ennaltaehkäisyä.
Aloitteessa todetaan, että hampaiden hoidossa
täytyy miettiä kokonaisuutta ja hyvää hoitotapaa.
Asia on juuri näin.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Aloite nro 194
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
SUOMEN VEDENHANKINNAN
TULEVAISUUS ON TURVATTAVA
Aloitteessa nostetaan erityisenä huolena esiin lasten tarkastukset. Tähän on puututtu neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä
lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevalla asetuksella. Asetuksella yhtenäistetään määräaikaistarkastusten toteutumista sekä
tuetaan toimintaprosessien painottumista ehkäisevään toimintaan. Asetuksella selkiytetään lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa kokonaisuutena ja vahvistetaan alle kouluikäisiin suuntautuvaa toimintaa. Kouluikäisten
suun terveydenhuollossa asetuksella yhtenäistetään nykyistä kirjavaa toimintaa ja varmistetaan
tarpeellisten terveystarkastusten toteutuminen.
Suomi on täysin omavarainen vedenhankinnan
suhteen ja koko vesihuoltomme perustuu pääosin laadukkaan ja edullisen pohjaveden käyttöön. Pohjavettä hyödynnetään talousveden lisäksi laajasti myös teollisuuden raaka-aineena, ja
sillä on suuri merkitys elinkeinoelämässä.
Pohjavesien määrän ja laadun turvaaminen on
suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuuden
elinehto, joka varmistetaan parhaiten tehostamalla pohjavedensuojelua lainsäädännön tarkistamisen ja ympäristöpoliittisten linjausten avulla. Budjetissa tuleekin jatkossa esittää erikseen
määrärahoja pohjavesien määrän ja laadun turvaamiseksi.
Osana toimiva terveyskeskus –toimenpideohjelmaa on monia suun terveydenhuoltoon liittyviä
kehittämishankkeita.
Pohjavesialueiden rajat ovat keskeisessä asemassa vesivarojemme suojelun toteutumisessa sillä
ne vaikuttavat mm maankäytön suunnittelussa
sekä ympäristösuojelu- ja vesilain mukaisten lupien myöntämisessä tehtäviin päätöksiin. Tämän
vuoksi on ensisijaisen tärkeää niin pohjavesiensuojelun valvonnan kuin kansalaisten ja yritysten
oikeusturvan kannalta, että pohjavesialueiden rajauksia tarkistetaan.
Paljon on siis kokoomusjohtoisesti jo tehty, mutta suun terveydenhuollon positiiviseen kehittämiseen on sitouduttava edelleen.
Aloitteessa esitetään suun terveydenhuollon järjestämiseksi mallia, jossa asiakkaat saisivat vapaasti valita, hoidetaanko hampaita yksityisellä
palveluntuottajalla vai terveyskeskuksissa. Aloitteessa esitetään, että tämä mahdollistuisi nostamalla hammaslääkärinpalkkioista maksettavien Kela-korvausten todellista korvaustasoa 60
prosenttiin. Todellisen korvaustason nostaminen
edelleen on sinänsä kannatettavaa, mutta valitettavasti se ei ratkaise kokonaisuudessaan suun terveydenhuollon pulmia. Edelleen jäisi suuri joukko ihmisiä, joilla ei olisi todellista mahdollisuutta
käyttää yksityisiä suun terveydenhuollon palveluita. Suurimpien operaatioiden kustannukset
voivat nousta tuhansiin euroihin, joten esimerkiksi pelkän kansaneläkkeen varassa elävä ei voisi sellaista kustannusta maksaa. Pyrkimyksenä on
ja on oltava kuitenkin edelleen kaventaa sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja myös suun terveydenhuollossa.
Pohjavesialueilla nykyisin sijaitsevien riskitoimintojen siirtymistä pohjavesialueiden ulkopuolelle
tulee tukea taloudellisesti ja tasa-arvoisesti. Uusien riskitoimintojen sijoittumista pohjavesialueille tulee estää tarkennetun ympäristölainsäädännön avulla.
Suomalaisten pohjavesivarojen mittaamaton ympäristöllinen ja taloudellinen arvo kasvaa globaalissa maailmassa, kun pohjaveden laatu ja määrä
turvataan riittävän tehokkaasti.
Edellä esitetyn perusteella Kokoomuksen Naisten
Liitto esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen,
puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään
toimenpiteisiin, joilla vahvemmin turvataan ainutlaatuisten suomalaisten pohjavesivarojemme laatu
222
Puoluekokous 2010 sisus.indd 222
28.5.2010 15:25:01
ja määrä ja mahdollistetaan niiden hyödyntäminen
myös tulevaisuudessa sekä pyydetään raportoimaan
asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.
piteitä jätteen synnyn ehkäisemiseksi, kierrättämisen ja hyödyntämisen lisäämiseksi sekä haitattoman käsittelyn ja loppusijoituksen turvaamiseksi. Suunnittelun aikana saatiin myös laajasti
tietoa lainsäädännön ja hallintokäytännön muutostarpeista. Lainsäädännön uudistaminen ja kehittäminen ovat tehokkaita keinoja ohjata uusiutumattomien maa-ainesten sekä maa-ainesjätteiden hyödyntämistä.
Puoluehallitus:
Kokoomuksen Naisten Liitto tuo aloitteessaan
esille tärkeitä näkökohtia liittyen pohjavesivarojen laadun ja määrän turvaamiseen.
Pohjavesivarojen suojelutarve on ilmeinen. Ympäristönsuojelulaissa on määrätty ehdoton pohjaveden pilaamiskielto. Ympäristönsuojeluasetuksessa määrätään tarkemmin ympäristöluvanvaraisuudesta. Sijoittuminen tärkeälle tai muulle
vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja pohjaveden pilaantumisen vaara edellyttävät ympäristölupaa tavallista vähäisemmällekin toiminnalle. Myös maankäytön suunnittelu
on keino ohjata riskitoiminnot pois pohjavesialueilta. Lisäksi laaditaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. Pohjavesien suojelussa ennaltaehkäisy on olennaista, sillä jo tapahtuneiden pohjavesivaurioiden korjaaminen on kallista, hankalaa
eikä käytännössä aina edes mahdollista.
Neitseellisten maa-ainesten, kuten soran ja kallioaineksen, käyttöönottoa ei nykyisin veroteta
eikä lainsäädäntö näin ollen kannusta jo kerran
käyttöönotettujen materiaalien, jätemateriaalien tai sivutuotteiden hyötykäyttöön esimerkiksi maarakentamisessa tai teollisuuden raaka-aineina. Maa-ainestenottoa on järkeistettävä ja jo
kerran käyttöönotettujen materiaalien hyödyntämistä lisättävä maa-ainesvero/luonnonvaraveron
kehittämisellä.
Jätevero ei tällä hetkellä koske teollisuuden omassa käytössä oleville kaatopaikoille eikä maa- ja kiviainesten kaatopaikoille sijoitettuja jät­­teitä. Jäteverolakia tulee kehittää niin, että verotus ohjaa
entistä tehokkaammin myös teollisuusjätteiden
sekä maa- ja kiviainesten hyödyntämistä. Jätelain
osalta maa-ainesjätteen tuottajien velvoitteita tulee tarkentaa niin, että tuottajat ovat velvollisia
ilmoittamaan hyödyntämiskelpoiset maa-ainesjätteet.
Tällä hallituskaudella on pääosin jatkettu normaaleja pohjavesien suojelutoimenpiteitä. Pohjavesille riskejä aiheuttavat toiminnot pyritään ohjaamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesialueilla jo olevat riskitoiminnot tarkastetaan
ja mahdollisiin puutteisiin puututaan.
Samanaikaisesti verotuksen kanssa on kehitettävä ympäristönsuojelulakia niin, että ympäristölupajärjestelmä mahdollistaa jätteiden hyödyntämisen entistä laajemmassa mittakaavassa.
Tällä hallituskaudella käynnistettiin pohjavesialueiden rajaamismenetelmiä selvittänyt hanke.
Tänä vuonna valmistuneessa loppuraportissa todetaan, että kiireellisiä selvitystarpeita noin 90
pohjavesialueella, ja kohteille esitetään tehtäväksi tarkemmat tutkimukset kolmen vuoden aikana. Toisaalta kokonaisuudessaan pohjavesialueiden tarkistustyön arvioidaan jatkuvan vuosikymmeniä.
Harjumme ja kalliomme eivät uusiudu, joten
meidän on pidettävä huolta siitä, että niitä hyödynnetään suomalaisen ympäristön ja talouden
kannalta mahdollisimman kestävästi.
Edellä esitetyn perusteella Hämeen Kokoomusnaiset
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta sekä kehottaisi
eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotka tehostavat maa-ainesvarojemme
ympäristön ja talouden kannalta kestävämpää
hyödyntämistä. Hämeen Kokoomusnaiset esittää
lisäksi, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous edellyttää puoluevaltuuston antavan vuoden kuluttua selonteon siitä, mitä aloitteen johdosta
on tehty.
Aloitteen etenemisen seurannan osalta puoluehallitus viittaa vastaukseensa aloitteesta nro 3.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Aloite nro 195
Hämeen Kokoomusnaiset ry
Puoluehallitus:
Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeään asiaan. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on
merkittävä kysymys, johon tulee löytää toimivia
ratkaisuja. Aloite on oikeansuuntainen ja linjas-
MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN
YMPÄRISTÖN JA TALOUDEN KANNALTA
KESTÄVÄMMÄKSI
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa 2020
(ELSU) esitetään tarpeellisia ja keskeisiä toimen-
223
Puoluekokous 2010 sisus.indd 223
28.5.2010 15:25:01
Maalämmön osalta Suomi on kehitysmaa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Samalla lämmönvaihtotekniikalla lämpöenergiaa voidaan hyödyntää maan lisäksi vedestä, kallioista, ilmasta. Se
on ympäristövaikutuksiltaan suurin askel, jonka yksittäinen suomalainen, suomalainen perhe
tai kiinteistöosakeyhtiö voi tahollaan tehdä. Suomessa tiedotus asiasta on vielä erittäin puutteellista.
sa Kokoomuksen periaateohjelman kanssa. Periaateohjelmassa todetaan, että ympäristön suojelun toteutumisesta on huolehdittava ohjaamalla kulutusta ja luonnonvarojen käyttöä kestävään
suuntaan.
Tämän vaalikauden toimista mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisessa on
huomioitu maa-ainesten kestävä hyödyntäminen.
Tarkistettujen alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden
kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä
sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet.Yleistavoitteena on edistää alueidenkäytöllä
luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville.
Päällimmäisenä julkisuudessa puhutaan tuulivoimasta, joka tosiasiassa lisää perheiden asumiskustannuksia. Pitäisi puhua säästöistä ja ympäristöystävällisyydestä, jonka maalämpö lämmitysmuotona tarjoaa. Pitäisi puhua säästöistä
ja ympäristöystävällisyydestä, jonka maalämpö
lämmitysmuotona tarjoaa. Maalämpöjärjestelmä
kuolettaa investointikustannuksensa seitsemässä
vuodessa, jolloin ylläpitokustannukset jäävät erittäin pieniksi.
Valmisteilla olevassa jätelain kokonaisuudistuksessa esitetään, että maa-aines, joka käytetään
sellaisenaan rakennustarkoituksiin kaivupaikalla
tai muualla, ei ole jätettä. Aikaisempi epäselvyys
asiasta on johtanut vaihteleviin vaatimuksiin ympäristöluvan tarpeesta. Tarkoituksena on selkiyttää tilannetta ja vähentää turhaksi katsottavaa byrokratiaa maa-ainesten hyödyntämisessä.
Kokoomuksen täytyy ympäristöperiaatteiden nimissä toimia luonnonenergioiden lisäämisen hyväksi. Niille kiinteistöille ja yhtiöille, jotka siirtyvät luonnonenergioiden käyttöön tulee tarjota
porkkanana verohelpotuksia tai pitkäaikaisia tuettuja lainoja.
Jäteveron laajentamista yksityisiin kaatopaikkoihin on tarkasteltu jäteverolain voimassaoloaikana
ajoittain. Valtiovarainministeriön asettama jäteveron uudistusta selvittänyt työryhmä on muistiossaan vuodelta 2009 esittänyt, että teollisuuden
yksityiset kaatopaikat tulisi edelleen pitää verottomina. Jätevero aiheuttaisi teollisuudelle suuren
kustannusrasituksen, mikä tässä taloudellisessa
tilanteessa olisi kohtuutonta.
Auringosta saatavan energian hyödyntämistä tulee kehittää ja tutkimusta tukea.
Koskien luonnonvarojen kestävän käytön huomioimista kokoomuksen ympäristöpoliittisessa ohjelmatyössä puoluehallitus viittaa puoluekokouksessa annettavaan ilmasto- ja ympäristöpoliittiseen kannanottoon.
Puoluehallitus:
Tampereen Kokoomus ry esittää lämpöpumppujen ja aurinkoenergian käytön edistämistä. Puoluekokous hyväksyi samantyyppisen aloitteen
Tampereella 2008, ja Kokoomus on hallituksessa toiminut uusiutuvan energian, lämpöpumppujen ja aurinkoenergialle annettavan t&k -rahoituksen lisäämisen puolesta.
Tampereen Kokoomus ry esittää, että Kokoomuksen puoluekokous tukee hankkeita, joilla edistetään
luonnonenergioiden käyttöön ottamista. Puoluekokous edellyttää, että puoluehallitus yhdessä puolueen kansanedustajien kanssa toimii siten, että lainsäädäntöön saadaan asiaa edesauttavat muutokset.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Nykyhallitus on keväällä 2010 päättänyt mittavasta uusiutuvan energian edistämispaketista.
Sen yhtenä osana on edistää lämpöpumppujen
käyttöä siten, että niiden tuottama energia nousee 8 terawattituntiin v. 2020 mennessä (nykyään
n. 2 TWh). Samassa yhteydessä hallitus on päättänyt, että aurinkoenergiajärjestelmien tukemista jatketaan energiatuen puitteissa.
Aloite nro 196
Tampereen Kokoomus ry
KOKOOMUKSEN ENERGIAVAIHTOEHDOT
Kokoomus liputtaa aivan oikein ydinenergian
puolesta.Ydinvoiman rinnalla Kokoomuksen tulee panostaa voimakkaasti bioenergian ja luonnonenergioiden lisäämiseksi.
Kokoomuksen linjausten ja jatkotoimien osalta
puoluehallitus viittaa puoluekokouksessa hyväksyttävänä olevaan ilmasto- ja ympäristöpoliitti-
224
Puoluekokous 2010 sisus.indd 224
28.5.2010 15:25:01
seen kannanottoon. Kokoomus haluaa tehdä aidosti kestävän kulutuksen ja kehityksen politiikkaa, jossa ekologiset ja taloudelliset asiat ovat
tasapainossa.
sa siirtymässä entistä vahvemmin korjausrakentamiseen, jolloin tarvitaan uudenlaista osaamista
etenkin kosteusvaurioiden ja muiden sisäilmaongelmien korjaamisen osalta. Myös kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset tuovat uusia haasteita
koko rakentamisen kentälle.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi
aloitteen.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus teki hallitusohjelmansa asuntopoliittisten tavoitteiden
mukaisesti periaatepäätöksen korjausrakentamisesta 18.9.2008. Periaatepäätöksen toteuttamiseksi ympäristöministeriö laati Korjausrakentamisen strategian toimeenpanosuunnitelman
vuosille 2009 – 2017, jossa yhtenä hankekokonaisuutena on rakennusten kosteus- ja homevaurioiden ehkäisy ja korjaaminen.
Aloite nro 197
Alajärven Kokoomus ry
UUDISRAKENTAMISEN
LAADUN KOHENTAMINEN
Olemme huolestuneita siitä, että rakentaminen
- myös uudisrakentaminen - aiheuttaa terveysongelmia.
Puolivälin politiikkariihessään helmikuussa
2009 valtioneuvosto päätti käynnistää viisivuotisen poikkihallinnollisen Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman vuosille 2009 – 2013.
Ohjelman vetovastuu on ympäristöministeriöllä. Sen tavoitteena on kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten järjestelmällinen vähentäminen sekä uusien kosteusvaurioiden syntymisen
torjuminen uudis- ja korjausrakentamisessa.
Valtioneuvosto teki asuntoministeri Jan Vapaavuoren esityksestä asiasta periaatepäätöksen tämän vuoden toukokuussa käsiteltyään ensin kosteus- ja hometalkoiden keskeisiä toimia huhtikuisessa iltakoulussaan. Talkoiden onnistumisen
kannalta eri osapuolien (erityisesti rakennus, tutkimus, ja koulutus) sitoutuminen kunnianhimoisiin, mutta erittäin perusteltuihin tavoitteisiin on
täysin olennaista.
Peruskorjattavissa ja uusissa rakennuksissa todetaan suuria terveydelle haitallisia ongelmia. Rakenteelliset viat vaikuttavat sisäilman laatuun
ja se aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle esim.
hengityselinsairauksien määrän kasvuna.
Tämä tuottaa huomattavia kustannuksia niin sairauksien hoidon kuin rakennusten pikaisten korjauksienkin suhteen. On hälyttävää, jos jo muutaman vuoden kuluttua rakentamisesta todetaan
rakennuksissa rakenteellisia ongelmia, puhumattakaan ihmisille aiheutuvista terveysongelmista ja
sairauksista.
Edellä sanotun perusteella Alajärven Kokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous edellyttää, että asuntoministeri Jan Vapaavuori ryhtyy selvittämään asiaa, miten voidaan
turvata hyvä, pitkäaikainen uudisrakennusten
kunto ja välttyä ennenaikaisilta peruskorjauskustannuksilta. Onhan kyse merkittävästä yhteiskunnallisesta säästöstä, jos asiaan saadaan parannusta.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Puoluehallitus:
Alajärven Kokoomus ry:n aloite uudisrakentamisen laadun kohentamisesta nostaa esiin yhteiskunnallisesti erittäin merkittävän asian. Kyse ei
kuitenkaan ole vain uudisrakentamisen haasteesta, sillä olemassa olevassa rakennuskannassamme olevat ongelmat ovat myös hyvin mittavia. Eri
arvioiden mukaan jopa 600 000 - 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille.
Aloite nro 198
Rovaniemen Kokoomus ry
MAANKÄYTTÖ- JA
RAKENNUSLAIN §155 TARKENTAMINEN
Voimassa oleva lainsäädäntö:
Maankäyttö- ja rakennuslain 21 luku: Rakentamiseen liittyvät järjestelyt
155 § Asuinrakennuksen yhteyteen tulee järjestää
riittävästi ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelualueita varten. Ne on turvallisesti erotettava liikenteelle varatusta alueesta. Tilojen riittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös lähiympäristön tarjoamat vastaavat tilat ja alueet sekä
kiinteistöjen yhteiset järjestelyt.
Kosteus- ja homevaurioista johtuvat rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat merkittäviä terveydellisiä haittoja ja suuria kansantaloudellisia
kustannuksia. Ongelma koskee kaikkia rakennustyyppejä ja suurta osaa rakennuskantaa.
Rakentamisen painopiste on lähitulevaisuudes-
225
Puoluekokous 2010 sisus.indd 225
28.5.2010 15:25:01
Leikkipaikkojen ja oleskelualueiden järjestämisvelvollisuudesta voidaan sallia poikkeus vähäisen lisärakentamisen sekä rakennuksen korjaus- ja muutostyön osalta, jos se kiinteistön koon,
maaston tai muun vastaavan syyn vuoksi on perusteltua.
Rovaniemen Kokoomus ry:n aloite on konkreettinen esitys ja kannanotto Jyrki Kataisen työryhmälle Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.
Rovaniemen Kokoomus ry esittää Kokoomuksen
puoluekokoukselle, että Kokoomuksen eduskuntaryhmä tekisi lakialoitteen maankäyttö- ja rakennusalain §155 muuttamiseksi siten, että laki
huomioisi väestön rakenteessa tapahtuvan muutoksen sekä huomioisi rakentamiseen liittyvissä järjestelyissä lasten lisäksi myös muiden väestöryhmien
terveysliikunta- ja ulkokuntoilualueiden tilatarpeet.
Rovaniemen Kokoomus ry:n aloite tukee valtioneuvoston periaatepäätöstä liikunnan edistämisen linjoista ja STM:n terveyden edistämisen
politiikkaohjelmaa. Kansallisen liikuntapolitiikan
visiona on, että Suomi on yhteiskunta, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus toteuttaa
liikunnallista elämäntapaa ja kokea yhteisöllisyyttä liikunnan avulla. Kaikille kuntalaisille avoimien lähiliikuntapaikkojen rakentaminen on Rovaniemen Kokoomus ry:n mielestä keskeisintä liikuntapolitiikkaa ja suomalaisen yhteiskunnan
terveyden edistämistä.
Puoluehallitus:
Aloitteentekijät ovat sinänsä oikealla asialla korostaessaan liikunnan ja erityisesti lähiliikuntapaikkojen merkitystä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 155 § ei koske ainoastaan leikkipaikkoja, vaan myös oleskelualueita. Oleskelualuetta ei ole tarkemmin määritelty. Sen voidaan katsoa soveltuvan kaikille iästä
ja kunnosta riippumatta ja oleskelualue voidaan
rakentaa monin eri tavoin. Pykälässä otetaan toisin sanoen huomioon kaikki ikäryhmät, ei ainoastaan lapsia.
STM:n terveyden edistämisen ohjelmassa todetaan seuraavaa: ”Jokaisen terveyteen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa myös niillä päätöksillä,
jotka koskevat muun muassa rakennettua ympäristöä. Kaavoituksen vaikutusten arvioinnin yhteydessä olisikin käsiteltävä myös terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset.”
Lasten leikkipaikka luonnollisesti vaatii varsin rajoitetusti tilaa verrattuna aikuisten terveysliikunta- ja ulkokuntoilualueiden tilatarpeisiin. Samaisen pykälän mukaan tuleekin ottaa huomioon
myös lähiympäristön tarjoamat vastaavat tilat ja
alueet, kuten esim. puistot ja korttelipihat.
Aloitteessa esitetty muutos johtaisi nykyistä
energiatehottomampaan ja hajanaisempaan yhdyskuntarakenteeseen. Asemakaavoitetut tontit
kasvaisivat kovin suuriksi, jos asuinrakennusten
yhteyteen järjestettäisiin tilaa aikuisten terveysliikunnalle ja ulkokuntoiluun.
Avoimet ja kaikille kuntalaisille maksuttomat lähiliikuntapaikat ovat tasa-arvoista liikuntapolitiikkaa ja hyvinvoinnin polarisoinnin ennaltaehkäisyä, johon myös SLU:n valmisteilla olevassa
visiossa 2020 viitataan. Myös Nuoren Suomen
tavoitteena on laajentaa lähiliikuntapaikka käsitettä ja ajattelua koskemaan myös nuoria, aikuisia ja aktiivisenioreita.
Miksi tarvitaan maankäyttö ja rakennuslain §155
tarkennusta? Lähiliikuntapaikat on aikaisemmin
mielletty vain ja ainoastaan lasten leikkipaikoiksi.
Suomen kuntien asukkaista noin 90 % on muita kuin lapsia. Lisäksi yli 65-vuotiaiden määrä
kasvaa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä noin
800 000 henkilöstä 1,2 miljoonaan henkilöön ja
yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Täten maankäyttö- ja rakennuslaki vaatii päivitystä, jotta lähiliikuntapaikoista saadaan aidosti kaiken ikäisten terveyttä ja hyvinvointia palvelevia
paikkoja.
On syytä huomioida, että aloitteessa viitattu velvollisuus tilojen järjestämiseen olisi laajennettunakin edelleen rakennushankkeeseen ryhtyvällä.
Tästä syystä se väistämättä myös nostaisi asuntojen hintoja, johtuen siitä, että hankkeeseen ryhtyvä veisi luonnollisesti kyseisestä vaateesta aiheutuvat kustannukset (kasvanut tontin koko ja
liikuntapaikkojen toteuttaminen) asuntojen ostajien maksettavaksi.
Mielestämme Kansallisen Kokoomus ry:n ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän tulee olla terveys- ja liikuntapolitiikassa Euroopan edelläkävijä
ja suunnannäyttäjä. Peruspalveluministeri Paula
Risikko on ilmaissut, että lakialoite on tärkeä ja
välittänyt asian asuntoministeri Jan Vapaavuorelle käsiteltäväksi.
Edellä mainituista syistä on jatkossakin perustellumpaa järjestää aikuisten ulkokuntoilu ja terveysliikunta keskitetysti erilaisilla virkistysalueilla
eikä hankkeeseen ryhtyvän vastuulla asuinrakennusten yhteyteen.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
226
Puoluekokous 2010 sisus.indd 226
28.5.2010 15:25:01
Aloite nro 199
avulla. Tällaisia valvontaiskuja voidaan järjestää
myös yhteistyössä eri EU-maiden viranomaisten
kanssa. Tarkastustoiminta ja tiedottaminen ovat
olennaisia laittomien jätevientien ehkäisemiseksi.
Laittoman jäteviennin ongelmat ovat enemmän
resurssi- kuin lainsäädännöllinen kysymys.
Oulaisten Kokoomus ry
ONGELMAJÄTTEIDEN VIENTI SUOMESTA
EU-JÄSENMAIDEN ULKOPUOLELLE
UUSIOKÄSITELTÄVÄKSI, USEIN JOPA
LAITTOMASTI, KANSAINVÄLISTEN
YRITYSTEN KAUTTA
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi
vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.
Suomessa syntyvien ongelmajätteiden vientiin
maastamme on kiinnitettävä enemmän huomiota, niin lainsäädännön kuin valvonnan uudistusten kautta.
Suomi on EU:n jäsenmaana sitoutunut kansainvälisin sopimuksin ympäristöpäästöjen vähentämiseen, myös ongelmajätteistä syntyvien ympäristösaasteiden vähentämiseen. Kuitenkin on
havaintoja, ongelmajätteiden lupaviranomaisten
seurannasta huolimatta, että niitä päätyy lopulta
uusiokäsiteltäväksi, jopa laittomasti EU:n jäsenmaiden ulkopuolellekin.
Nykyinen tuottajavastuu laki ei kaikissa tapauksissa toteudu lain edellyttämällä tavalla. Laittomat jätesiirrot synnyttävät tarpeen uudistaa ohjeistusta ja arvioida uudelleen rangaistuksia.
Edellä olevan perusteella Oulaisten Kokoomus ry
esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta ja kehottaisi
eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin jäteviennin epäkohtien poistamiseksi lainsäädännön uudistusten yhteydessä.
Puoluehallitus:
Jätteitä voidaan siirtää niiden tuottajavaltioista
toisiin valtioihin käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi.Ympäristön kannalta kansainväliset jätesiirrot ovat järkevää toimintaa, jos vaaralliset jätteet
voidaan käsitellä maassa, jossa on käsittwelyyn
paremmat edellytykset ja käytettävissä soveltuvaa tekniikkaa. Kansainvälisiin jätesiirtoihin liittyy kuitenkin epäkohtia, joita myös aloitteessa
tuodaan esille.
EU:n jätteensiirtoasetus (1013/2006) kieltää
kaikkien vaarallisten jätteiden viennin EU- ja
OECD-maiden ulkopuolelle. Jätteiden siirtojen
valvonta tapahtuu EU:n jätteensiirtoasetuksen
mukaisesti. Jätelaissa on eräitä sitä täydentäviä
kansallisia säännöksiä. Valmisteilla olevassa jätelainsäädännön uudistuksessa on esitetty joitakin,
lähinnä täsmentäviä ehdotuksia jätteiden kansainvälisiä siirtoja koskeviin säännöksiin.
Suomen ympäristökeskus valvoo jätevientejä
yhteistyössä tullin kanssa. Laittomia jätesiirtoja pyritään ehkäisemään kenttävalvontaiskujen
227
Puoluekokous 2010 sisus.indd 227
28.5.2010 15:25:01
228
Puoluekokous 2010 sisus.indd 228
28.5.2010 15:25:01
V U O D E N 2 0 0 8 T A M P E R E E N P U OL U E KOKO U KS E SSA H YVÄKSY T T Y J E N
ALOI T T E I D E N E T E N E M IN E N
Hyväksyttyjen puoluekokousaloitteiden etenemistä on seurattu aina vuoden 1999 Jyväskylän puoluekokouksesta lähtien seuraavan puoluekokouksen puoluekokouskirjassa. Käytännössä seuranta on tarkoittanut taulukkoa, jossa on pyritty mahdollisimman tiivisti esittelemään hyväksyttyjen aloitteiden johdosta tehdyt toimenpiteet.
Puoluekokoukselle jätettyjen aloitteiden määrä on kasvanut. Joensuun puoluekokoukselle vuonna 2006
jätettiin 98 puoluekokousaloitetta. Tampereen puoluekokous kaksi vuotta myöhemmin käsitteli 139 puoluekokousaloitetta. Jyväskylän puoluekokoukselle jätettiin 198 aloitetta.
Kaikki Tampereen puoluekokouksen hyväksymät, toimenpiteitä aiheuttaneet aloitteet on toimitettu toimenpiteitä ja jatkoseurantaa varten eteenpäin niin Kokoomuksen eduskuntaryhmälle kuin puolueen
ohjelmatyön verkostoille, valtuuskunnille, työryhmille ja toimikunnille.
Seuraavassa esitellään aiempaa laajemmin eräiden keskeisten hyväksyttyjen aloitteiden muuttumista
käytännön politiikaksi.
229
Puoluekokous 2010 sisus.indd 229
28.5.2010 15:25:02
Ympäristöpolitiikalle merkittävämpi painoarvo
Kallion Kokoomusnaiset ry ja Aleksis Kiven Kokoomus ry esittivät aloitteissa nro 13 ja 14, että Kokoomukselle laadittaisiin kokonaisvaltainen ympäristöpoliittinen kokonaisohjelma.
Jyväskylän puoluekokoukselle annetaan Kokoomuksen ministerityöryhmän asettaman, asuntoministeri Jan Vapaavuoren vetämän työryhmän valmistelema ilmasto- ja ympäristöpoliittinen kannanotto Suomesta maailman ympäristötietoisin kansa – Vihreällä on viisi miljoonaa sävyä.
Kannanotto ohjaa Kokoomuksen ilmasto- ja ympäristöpoliittista valmistelua lyhyen aikavälin tavoiteohjelmien ja vaaliohjelmien teossa. Työtä ympäristöpoliittisen ohjelman laatimiseksi on tarkoitus jatkaa
kannanotossa esitetyn vision pohjalta. Tämä ympäristöpoliittinen ohjelma on tarkoitus hyväksyä Kokoomuksen puoluevaltuustossa ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja.
Puolueen ohjelmatoimintaa täydennettiin käynnistämällä Tampereen puoluekokouksen jälkeen syksyllä
2008 ympäristöpolitiikan verkosto. Verkosto tavoittaa niin kokoomuslaisia ympäristölautakuntien jäseniä kuin muita ympäristöasioista kiinnostuneita.
Lisäksi Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omalta osaltaan panostanut ympäristöpoliittisten kysymysten seurantaan. Ryhmäkansliassa on marraskuusta 2009 lähtien työskennellyt ympäristöpoliittinen sihteeri.
Lisäksi puoluehallitus on hyväksynyt keväällä 2010 Kokoomuksen järjestötoiminnan ja työyhteisön
ympäristöohjelman. Tavoitteena on vähentää toiminnan aiheuttamia ympäristöhaittoja. Ohjelma koskee puoluetoimistoa jäsen- ja läheisjärjestöineen sekä puolueen omistamia yhtiöitä että piiritoimistoja.
Käytännön tavoitteina on mm. vähentää niin paperin ja energian kulutusta kuin myös toiminnasta syntyvän jätteen määrää. Ohjelman tarkoituksena on myös lisätä henkilöstön tietoisuutta oman toimintansa ympäristövaikutuksista sekä tehdä kokoomuslaisista tapahtumista mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia.
Keväällä 2009 Kokoomus järjesti ympäri Suomea yli sadat Vihreät toivotalkoot, joissa tehtiin joukkovoimalla monenlaisia arjen ympäristöfiksuja tekoja.
Jäsenmaksujen laskutusta parannettu
Nokian Kokoomus ry esitti aloitteessa nro 3 puolueen jäsenmaksulaskutuksen irrottamista kalenterivuodesta siten, että maksettu jäsenmaksu on laskutuspäivästä lähtien voimassa vuoden eteenpäin.
Kokoomus siirtyi Nokian Kokoomuksen hyväksytyn aloitteen johdosta vuoden 2008 syksystä järjestelmään, jossa jäsenmaksu laskutetaan heti kun uusi jäsen liittyy Kokoomuksen jäseneksi. Jäsenmaksu on
tämän jälkeen voimassa yhden vuoden maksuhetkestä alkaen.
Kokemukset uudesta jäsenmaksujen kantojärjestelmästä ovat yksinomaan myönteisiä. Jäsenmaksukertymä on selkeästi parantunut uusien jäsenten osalta. Uudet jäsenet hoitavat jäsenmaksunsa lähes 100-prosenttisesti.
Opiskelijaperheiden tasa-arvoa ja toimeentuloa parannettu
Kansalliset Ylioppilaat ry, Joensuun Opiskelevat Porvarit ry sekä Kokoomuksen Nuorten Helsingin Piiri ry esittivät aloitteissa nro 27 – 29 muutettavaksi Kansaneläkelaitoksen opintotuen asumislisän myöntämisedellytyksiä.
Hallitus on muuttanut opintotukilakia vuoden 2009 alusta. Uudistuksen jälkeen puolison tuloja ei enää
oteta huomioon asumislisää myönnettäessä. Kun puolison tuet eivät enää vaikuttaneet tukeen, asumislisä nousi noin 2 000:lla opiskelijalla.
Hallitus korotti vuoden 2009 alusta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen vähimmäismäärän samalle tasolle kuin työttömyysturvan vähimmäismäärän kanssa. Uudistus merkitsi noin 170 euron kuukausittaista korotusta ao. etuuksiin. Uudistuksella on erityistä merkitystä opiskelevien lapsiperheiden taloudelliselle tilanteelle.
230
Puoluekokous 2010 sisus.indd 230
28.5.2010 15:25:02
Vammaispolitiikan merkittävin uudistus 20 vuoteen
Kallaveden Kokoomusnaiset ry ja Ruotulan Kokoomusnaiset ry esittivät aloitteissa nro 41 ja 42 henkilökohtaisen avustajan järjestelmää vaikeavammaisille henkilöille.
Hallitus toteutti merkittävimmän vammaispoliittisen uudistuksen 20 vuoteen säätämällä vaikeavammaisten henkilökohtaisesta avusta vuonna 2009.
Uudistus astui voimaan 1.9.2009. Henkilökohtainen apu kuuluisi kunnan erityisen järjestämisvastuun
piiriin. Kunta ei voisi evätä apua vaikeavammaiselta henkilöltä määrärahojen puutteeseen vedoten, jos
laissa olevat edellytykset palvelun saamiselle muuten täyttyvät.
Henkilön palvelutarve on selvitettävä määräajassa ja hänelle on laadittava yksilöllinen palvelusuunnitelma. Laissa määrätään myös, että vammaispalveluja koskeva asia on käsiteltävä viivytyksettömästi. Henkilökohtainen apu on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän
vamman tai sairauden takia välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa kotona tai kodin ulkopuolella.
Muutos edistää merkittävällä tavalla vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta sekä muita perus- ja ihmisoikeuksia.
Päihdeongelmaisten vanhempien lasten auttaminen
Ruotulan Kokoomusnaiset ry ja Laihian Kokoomusnuoret ry esittivät aloitteissa nro 44 ja 45 huolensa
alkoholin käytön aiheuttamista terveyshaitoista, erityisesti lapsilla, jotka kärsivät häiriöistä, joita äidin
raskaudenaikainen päihteidenkäyttö on aiheuttanut.
Ongelma on erittäin vakava. Erityisen huolestuttavaa on myös se, että päihdeäitien lasten määrä on kasvanut. Joka vuosi syntyy noin 3 000 päihteille altistunutta vauvaa, joista 600:lla on sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä oireita.
Alkoholin kulutukseen vaikuttavat saatavuuden ja valituksen lisäksi myös hinta. Tampereen puoluekokouksen jälkeen hallitus on korottanut alkoholiveroa kahdesti: ensimmäinen 10 prosentin korotus tehtiin 1.1.2009 ja toinen niin ikään 10 prosentin korotus tehtiin 1.10.2009.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti helmikuussa 2009 peruspalveluministeri Paula Risikolle luovuttamassaan raportissa sitä, että raskaana oleville naisille olisi säädettävä subjektiivinen
oikeus päästä välittömästi päihdehoidon tarpeen arviointiin sekä sen edellyttämään päihdehoitoon. Työryhmä oli sitä mieltä, että Suomessa pitäisi selvittää mahdollisuus valmistella vapaaehtoisesta tahdosta
riippumatonta hoitoa koskevat säännökset Tanskan ja Norjan mallin mukaan.
Työryhmä edellytti myös, että laissa pitäisi säätää mahdollisuus tahdosta riippumattomaan hoitoon syntyvän lapsen terveysvaaran perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiesitystä työryhmän
esitysten pohjalta. Hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle tällä hallituskaudella.
Lisäksi peruspalveluministeri Paula Risikko on nimittänyt toukokuussa 2010 sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän valmistelemaan päihdeperheiden lasten riittäviä tukipalveluja. Työryhmä selvittää palveluiden nykytilaa, arvioi niiden kehittämistarpeita sekä tekee ehdotukset päihdeongelmaisten vanhempien
lasten riittävistä tukipalveluista. Työryhmä jättää esityksensä helmikuun 2011 loppuun mennessä.
Hallitus on toimillaan myös edistänyt painopisteen siirtoa kunnissa korjaavista palveluista ehkäiseviin
palveluihin. Esimerkiksi asetus neuvolatoiminnasta tuli voimaan 1.7.2009. Asetuksella varmistetaan valtakunnallisesti yhdenvertainen laatu- ja palvelutaso. Ennen asetuksen antamista kuntia ohjattiin suosituksilla.
Uutta asetuksessa ovat neuvoloissa tehtävät perheiden laajat terveystarkastukset. Laajassa terveystarkastuksessa selvitetään, onko vanhemmilla tai perheen oloissa jotakin sellaista, mikä voisi vaarantaa lapsen kehitystä ja huolenpitoa. Lapsen hyvinvointia ja kehitystä voivat vaarantaa esimerkiksi vanhempien
päihde- ja mielenterveysongelmat. Laajojen terveystarkastusten yhteydessä voidaan tarkemmin miettiä
sitä, mitä apua ja tukea perheelle voidaan järjestää.
231
Puoluekokous 2010 sisus.indd 231
28.5.2010 15:25:02
Tupakoinnin vähentäminen
Kokoomusteekkarit ry esitti aloitteessa nro 46, että tupakoinnin vastaista työtä on jatkettava mm. kieltämällä työpaikkatupakointi julkisella sektorilla ja luomalla kannusteohjelma, jolla työntekijöitä kannustetaan saavuttamaan täysi savuttomuus.
Tupakointia on onnistuttu merkittävästi vähentämään. Vuonna 1949 suomalaisista aikuisista miehistä
tupakoi päivittäin 76 prosenttia. Kansanterveyslaitoksen vuonna 2007 tekemän tutkimuksen nykyään
enää noin 25 prosenttia miehistä polttaa päivittäin. Naisista tupakoi päivittäin 17 prosenttia. Tupakointi aiheuttaa vuosittain noin 5000 ennenaikaista kuolemaa.
Hallitusohjelman mukaan tupakointia pyritään edelleen vähentämään rajoittamalla tupakkatuotteiden
saatavuutta, tehostamalla valvontaa ja suuntaamalla ennaltaehkäiseviä toimia erityisesti lapsiin ja nuoriin. Siksi eduskunnan käsittelyssä olevassa tupakkalain uudistuksessa mm. rajoitetaan tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpitoa vähittäismyynnissä. Alle 18-vuotiailta kiellettäisiin tupakkatuotteiden hallussapito ja maahantuominen.
Tupakoivan työntekijän on arvioitu maksavan työnantajalle vuodessa noin 3 000 euroa mm. ylimääräisten sairauspoissaolojen seurauksena.
Monissa kunnissa kokoomuspäättäjät ovat toimineet aloitteen edellyttämällä tavalla ja savuttomien kuntien määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana merkittävästi.
Esimerkiksi Espoo on vuoden 2010 alusta ollut savuton kaupunki. Kaupungin hallinnoimissa sisätiloissa ei saa polttaa, eikä myöskään päiväkotien, oppilaitosten ja harrastetilojen ulkopuolella. Tupakoivaa
henkilökuntaa tuetaan lopettamaan tupakointi. Lisäksi esimerkiksi kaikki Pohjois-Savon 23 kuntaa ovat
vuonna 2010 julistautuneet savuttomiksi - viimeisenä päätöksen teki Suonenjoki maaliskuussa 2010.
Etelä-Savon 17 kunnasta savuttomia on kymmenen.
Suomen suurimman kaupungin Helsingin terveyslautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle, että
kaupunki työnantajana kieltää henkilökunnan tupakoinnin työaikana. Kielto ei koske virallisia lepotaukoja silloin, kun niitä ei lasketa työajaksi. Helsingin kaupunginvaltuusto päättää tupakointikiellosta kesäkuussa 2010.
Julkisella sektorilla esimerkiksi kaikki sairaanhoitopiirit ovat olleet savuttomia työpaikkoja.
Samaa sukupuolta oleville pareille oikeus sisäiseen adoptioon
Kluuvin Kokoomuksen Naiset ry esitti aloitteessa nro 53, että samaa sukupuolta oleville, parisuhteensa
rekisteröinneille pareille annetaan mahdollisuus adoptoida lapsia. Kokoomuksen Naisten Liitto ry esitti aloitteessa nro 54, että adoptio-oikeus tehdään perhemuodosta riippumattomaksi.
Puoluehallitus esitti vastauksessaan, että ”kaikkia kansalaisia pitäisi kohdella tasapuolisesti myös adoptio-oikeuden suhteen. Oikeudet eivät voi olla kiinni seksuaalisesta suuntautumisesta, sillä silloinhan kyse olisi syrjinnästä. Oikeudenmukaiselta ei vaikuta sellainenkaan tilanne, jossa rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä ei olisi mahdollisuutta adoptioon, mutta ilman rekisteröitymistä puolisoilla olisi oikeus
adoptoida lapsi yksinään.”
Tämä puoluekokouksen tavoite on edennyt vain hallitusohjelmaan vuonna 2007 kirjatun mukaan. Ohjelmaan kirjattu tavoite tehdä mahdolliseksi nais- ja miesparien oikeus perheen sisäiseen adoptioon on
toteutettu muuttamalla lakia rekisteröidystä parisuhteesta.
Uudistuksen jälkeen rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä on ollut 1.9.2009 lähtien mahdollisuus adoptoida parisuhteen toisen osapuolen lapsi. Tämän perheen sisäisen adoption jälkeen lasta pidetään parin yhteisenä lapsena. Uudistus paransi samaa sukupuolta olevien perheissä elävien lasten oikeudellista
asemaa. Lapsen suhde adoptiovanhempaan rinnastuu täysin hänen suhteeseensa biologiseen vanhempaansa mm. asioissa, jotka koskevat lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta sekä elatusvelvollisuutta ja perintöoikeutta.
232
Puoluekokous 2010 sisus.indd 232
28.5.2010 15:25:02
Hallitus on tehnyt 1.9.2010 voimaanastuvan lakimuutoksen, jonka myötä rekisteröidyssä parisuhteessa
elävät saavat oikeuden ottovanhemman vanhempainrahaan sisäisen adoption jälkeen edellyttäen, että
adoptoitu lapsi on korkeintaan vuoden ikäinen. Uudistuksen myötä naisparitkin saavat oikeuden isyysrahan kaltaiseen etuuteen. Uutta on myös oikeus isäkuukauteen verrattavaan vanhempainpäivärahakauteen sekä nais- että miespareilla.
Säännösten muuttaminen saattaa rekisteröidyssä parisuhteessa elävä tasavertaisempaan asemaan muiden adoptiovanhempien kanssa.
Kauppojen aukiolo vapautettiin
Valkeakosken Kokoomusnuoret ry esitti aloitteessa nro 105 kauppojen aukiolon vapauttamista.
Eduskunta hyväksyi marraskuussa 2009 uuden liikeaikalain. Laki astui voimaan joulukuun 2009 alusta. Laki vapautti merkittävissä määrin vähittäiskauppojen aukiolon. Alle 400 m2:n kokoiset päivittäistavaramyymälät voivat halutessaan pitää ovensa avoinna ympäri vuorokauden.
Harvaan asuttujen alueiden tietoliikenneyhteydet varmistettiin
Aloitteessa nro 119 Kannonkosken Kokoomusnaiset ry, Karstulan Kokoomus ry, Kivijärven Kokoomus
ry, Kyyjärven Kokoomus ry, Saarijärven Kokoomus ry ja Saarijärven Kokoomusnaiset ry edellyttivät,
että haja-asutusalueiden tietoliikenneresurssit turvataan riittävillä langattomilla tai muilla ratkaisuilla.
Hallitus teki viestintäministeri Suvi Lindénin johdolla 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta
laajakaistahankkeesta. Ensimmäisessä vaiheessa laajakaista muuttui yleispalveluksi, jolle määritelty tulevan liikenteen vähimmäisnopeus on keskimäärin 1 Mbit/s. Tältä osin hallituksen linjaus on jo lähes
toteutettu. Viestintävirasto on määrännyt yleispalveluvelvolliset teleyritykset, joiden tulee alueillaan heinäkuun 2010 alkuun mennessä tarjota yhden megan yhteyksiä kohtuulliseen hintaan.
Suomi on ensimmäisenä Euroopan maana nostanut laajakaistayhteyden yleispalveluksi. Suomalainen
tietoyhteiskunta on saavuttanut pisteen, jossa laajakaista lasketaan välttämättömäksi perusviestintäpalveluksi.Yleispalvelutasoisen yhteyden nopeuden korottamista yhdestä megasta esimerkiksi kahteen megaan harkitaan myöhemmin.
Laajakaistahankkeen lopullinen tavoite on kuitenkin se, että vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki vakinaiset asunnot (yli 99 prosenttia väestöstä) sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Taajamiin nämä huippunopeat yhteydet rakennetaan markkinaehtoisesti. Teleyrityksiltä kerättyjen tietojen mukaan kaupallisten verkkojen kattavuus
olisi vuoden 2015 loppuun mennessä lähes 95 % eli hallituksen linjauksen mukainen.
Kaikkein harvimmin asutuilla alueilla, joilla asuu 5 % Suomen väestöstä, käytetään myös julkista tukea.
Teleyritys maksaa kustannuksista vähintään kolmanneksen ja julkinen tuki - kaksi kolmannesta - jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Julkista tukea käytetään yhteensä noin 130 miljoonaa euroa (valtio 66 miljoonaa euroa, EU:n maaseutuohjelma 25 miljoonaa euroa ja kunnat noin 40 miljoonaa euroa). Kunnan maksuosuus on muun muassa sen taloudellisesta kantokyvystä ja asukastiheydestä riippuen 8, 22 tai 33 prosenttia.
EU:n komissio hyväksyi toukokuussa 2015 julkisen tuen käytön Suomen laajakaistahankkeissa. Tukea
maksetaan vuosina 2010 - 2015 ja sen piirissä on noin 130 000 kotitaloutta. Maakuntien liitot ovat laatineet toteutettavista hankkeista ohjelmat, joihin sisältyy yhteensä noin 800 hanketta. Hankkeita on 80
prosentissa Suomen 342 kunnasta. Ensimmäiset pilottihankkeet valmistuvat kesällä 2010. Laajakaistahankkeen päävaiheen hakumenettelyt käynnistyvät täydellä teholla alkukesästä 2010. Ensivaiheessa
maakuntien liitot etsivät toteuttajaa runsaalle sadalle hankkeelle eri puolilla Suomea. Hankkeiden toteuttajiksi valitut teleyritykset hakevat julkista tukea joko Viestintävirastolta tai elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksilta riippuen hankkeen sijaintikunnasta.
233
Puoluekokous 2010 sisus.indd 233
28.5.2010 15:25:02
Uusien rakennusten energiamääräyksiä tiukennettu
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esitti aloitteessa nro 127, että uudet talot rakennetaan matalaenergiatalotekniikalla.
Energiatehokkuuden edistämisellä on tärkeä sija Kokoomuksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa. Rakennuskannan osuus on koko Suomen energiankulutuksesta jopa 40 prosenttia. Rakennusten osuus
maamme kasvihuonepäästöistä on noin 40 prosenttia. Uudisrakentamisen lisäksi merkittävä vaikutus
on myös korjausrakentamisella, sillä kaikista niistä rakennuksista, jotka ovat käytössä Suomessa vuonna
2050, puolet on jo rakennettu tänään.
Uusien rakennusten osalta energiatehokkuusmääräyksiä on tiukennettu 1.1.2010 alkaen. Uudet rakennusmääräykset kiristivät uusien rakennusten energianormeja 30 prosentilla. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren johdolla valmistellaan uutta noin 20 prosentin tiukennusta uusien rakennusten energiatehokkuusmääräyksiin. Vuoden 2012 alusta voimaan tulevilla muutoksilla olisi tarkoitus siirtyä laajempaan,
kokonaisenergiakulutukseen perustuvaan sääntelyyn, jossa vaatimustasolla otettaisiin huomioon myös
lämmitystavan vaikutus päästöihin.
Vuoden 2010 tavoite kehitysavun määrässä ylitettiin
Töölön seudun Kokoomus ry edellytti aloitteessa nro 134, että Suomi ei saa lipsua tavoitteistaan kehitysavun suhteen.
Hallitus vahvisti helmikuussa 2009 hyväksymässään selonteossa Suomen turvallisuus- ja ulkopolitiikasta, että Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyömenojen osuuden bruttokansantulosta 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
Kehitysyhteistyön määrärahatason arvioidaan vuonna 2010 ylittävän 0,55 prosenttia BKTL:sta. Tämä
osuus on enemmän kuin mihin Suomi sitoutui (0,51 prosenttia) osana Eurooppa-neuvoston vuonna
2005 tekemää päätöstä.
234
Puoluekokous 2010 sisus.indd 234
28.5.2010 15:25:02