30.3.2012 - Vihdin Seurakunta
Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 30.3.2012 Lähetysseuralta hätäapua Senegaliin s. 4 Taas vaelletaan Ylös Jerusalemiin s. 5 Pääsiäispäivänä aurinko tanssii s. 6 Lapsityöstä päiväksi suntion saappaisiin s. 8 Outi Lähteenoja 100 vuotta auttamista – Vihdin seurakunnan diakoniatyö juhlii 22.4. s. 12 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Rukous Paimenen palsta Hyvää odotettavissa Kunnollisen perheenisän huokaus Perheenisällä oli 1700–1800 -lukujen Suomessa usein jatkuva huoli toimeentulosta ja sadosta. Vaikka miehen tuli pitää perhe kurissa taloudellisesti ja moraalisesti, rukous huokuu yhteisöllisyyttä. Satokauden hyvyys määritteli seuraavan talven taloudellisen ankaruuden. Kovat pakkaset saattoivat pilata muuten mukavan talven ja siirtää viljan kylvämistä kohtuuttoman kauas. Kaiken yllä leijui siis pelko, sillä suomalaiset olivat sananmukaisesti säiden armoilla. Myös kulkutaudit uhkasivat terveyttä. Puhdasoppisuuden ajan perintönä suomalaiset olivat sisäistäneet ahkeran kirkossa käymisen ja hurskaat elämäntavat. Niitä noudatettiin talosta ja torpasta riippuen hyvin vaihtelevasti. Pahimmat tapaukset joutuivat kirkko-oikeudellisten rangaistustoimenpiteiden kohteiksi. Ne tosin lievenivät 1800-luvun lopulle tultaessa. Joka tapauksessa perheenisän ihannemitat täyttävä suomalainen mies piti sekä taloudellista että moraalista kuria täysimääräisesti vaimoaan ja lapsiaan kohtaan. Aviomiehen rukouksessa on kuitenkin myös pehmeämpiä sävyjä. Koska vaimo oli ”armon ja elämän kanssaperillinen”, oli häntäkin kohdeltava kunnioittavasti ja rakastavasti. Aviomiehen rukous ”Laupias ja iankaikkinen Jumala, Sinä joka paratiisissa asetit pyhän avioliiton ihmiskunnan lisääntymiseksi. Sinä olet myös minut johdattanut avioliittoon. Rukoilen Sinua kaikesta sydämestäni, että antaisit minulle isällistä apuasi ja turvaasi, jotta minulla olisi aviopuolisoani kohtaan todellinen rakkaus ja uskollisuus. Lainaa armoasi, että voisin hyvässä sovussa ja toimeliaana asua hänen kanssaan sekä osoittaa hänelle – joka myös armon ja elämän kanssaperillinen on – hänen ansaitsemansa kunnioituksen. Suo minun toimia perheenpäänä hänelle ja lapsilleni, jotta me kaikki kasvaisimme Sinun tuntemisessasi ja eläisimme kunniallista elämää. Varjele meitä, oi rauhan Jumala, vihasta, riidasta, eripuraisuudesta ja mustasukkaisuudesta. Kun perheessämme tapahtuu erehdyksiä, auta meitä armollisesti – niin kuin Sinun lapsesi – antamaan ne kärsivällisesti anteeksi toinen toisillemme. Kaiken tämän ohella lahjoita meille hyvä terveys ja raittiit elämäntavat. Siunaa meidän työmme ja ajallinen ravintomme. Anna uskollista ja kuuliaista työväkeä. Suo minun kantaa avioliitossanikin ristiäsi kärsivällisesti. Johdata niin, että me vaimoni kanssa tämän elämän jälkeen löytäisimme toinen toisemme iankaikkisessa ilossa ja kunniassa. Aamen.” Nykysuomeksi toimittanut ja johdannolla varustanut Pekka Tuomikoski / Kotimaadeski Lähde: Vanhan virsikirjan Rukouskirja vuodelta 1701 Seuraava Vakka ilmestyy 1.6.2012 2 Vakan toimitus Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti puh. (09) 3478 5018 www.vihdinseurakunta.fi Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) 3478 5014 [email protected] Toimitus: Outi Lähteenoja Heikki Nieminen puh. (09) 3478 5019 [email protected] Kustantaja Kuvankäsittely ja taitto Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä [email protected] p. 020 754 2309, 040 509 4962 Jotkut kantavat ristiä, ankkuria ja sydäntä kaulassaan tai ranteessaan. He muistuttavat itseään ja muita uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Nuo kolme sanaa ovat elämän tärkeimmät sanat. On todettu, että ”niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus”. Usko, toivo ja rakkaus kantavat meitä elämän suurimpina lahjoina. Lahjan luonteeseen kuuluu se, ettei sitä voi millään ansaita tai itselleen väkisin ottaa. Ne annetaan meille ja ne tulevat meihin sulasta Jumalan vaikutuksesta ja armosta. Minkä tähden rakkaus on kaikista suurin? Sen tähden, että rakkaus saa meissä aikaan myös uskon ja toivon. Vain rakkautena ilmenevä usko synnyttää uskon meihin ja tekee uskon eläväksi meissä. Koettu rakkaus on aina samalla uskon syntymäpäivä, mutta ei ainoastaan uskon, vaan myös toivon. Kun tulemme ihmisten ja Jumalan rakastamiksi meihin ankkuroituu ajatus siitä, että jotakin hyvää on odotettavissa tässä elämässä ja tulevassa. Toivon ydin on luottamus hyvän voittoon pahasta. Toivon ydin on luottamus kärsimyksen vaihtumiseen rauhaan, iloon ja turvaan. Pääsiäisen sydänääni on toivon ääni, joka kaikuu taivaan karkeloista maan alhaisimpiin paikkoihin. Sinne ja siellä, missä on kärsimystä, menetyksiä ja kuolemaa, toivo sanoo: Tässä ei ole kaikki. Vielä koittaa autuaallinen ylösnousemuksen aamu, joka murtaa toivottomuuden salvat ja avaa taivaan portit. Kristus on toivon tien lähettiläs, joka on kulkenut ja kulkee kanssamme pitkänperjantain kautta pääsiäisaamun riemuun. Tässä toivon luottamuksessa jatkamme maallista matkaa. Siunattua paastonaikaa, sovituksen juhlaa ja pääsiäisaamun toivon juhlaa! Pekka Valkeapää, kirkkoherra Luottamushenkilön kynästä Pimeydestä valoon Ihminen tarvitsee valoa pysyäkseen terveenä ja vireänä. Sitä ei tarvitse kenellekään todistaa. Valo vaikuttaa myönteisesti ihmisen mielialaan ja suorituskykyyn. Viime syys- ja talvikauden aikana puhuttiin varmaankin enemmän kuin koskaan pimeästä vuodenajasta ihmisen terveyden näkökulmasta. Osa meistä suomalaisista kärsii nimittäin kaamosmasennuksesta. Se ei ole pelkkää jatkuvan hämärän ja pimeän aiheuttamaa alakuloa ja haluttomuutta, vaan todella lamauttava ja haitallinen vaiva, johon aivan aiheellisesti etsitään lievitystä ja apukeinoja. Jo vuosia on ollut tarjolla kirkasvalolamppuja, joista monen on väitetty saavan apua. Varsin tuore suomalainen keksintö on ns. kirkasvalokuulokkeet, joiden hyöty tosin asetettiin äskettäin näkyvästi kyseenalaiseksi. Pääsiäisen ajankohta täällä Suomessa tuntuu parhaalta mahdolliselta. Valo on taas kerran pääsemässä voitolle pitkän pimeän jälkeen. Itsekin huomaan mielialani kohoavan, hymy on lähempänä pintaa, tekee mieli suorastaan ahmia valoa. Valo ja pimeys toistensa vastakohtina ovat näkyvästi esillä Raamatussa, myös pääsiäiseen liittyen. Niihin sisältyvä symboliikka ei selityksiä kaipaa, niin itsestään selvää se on. Kun Jeesus kuoli Golgatalla maailman syntien, minunkin syntieni, sovitukseksi, näytti hetken siltä, että pimeys voittaa. Mutta pääsiäisaamu muutti kaiken. Jeesus nousi kuolleista. Maailmaan syttyi valo, jota mikään ei enää voi sammuttaa, ”todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen” (Joh. 1:9). Jo ennen ratkaisevaa pääsiäistä Jeesus muistutti, että hän on maailman valo. Ja hän jatkaa: ”Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo” (Joh. 8:12). Pääsiäisen valoa ja iloa! Pekka Nieminen 30.3.2012 n Vakka Seurakunnassa tapahtunutta Hetkiä historiassa Hautausmaista ja vanhoista hautaustavoista Vihdissä V ainajien hautaamiseen liittyvät käytännöt ovat aikojen kuluessa muuttuneet. Vuosisatojen ajan noudatettiin katoliselta ajalta peräisin olevaa käytäntöä, jonka mukaan vainajat haudattiin kirkon lattian alle tai kirkon välittömään läheisyyteen. Pyhän Birgitan kirkkoon ja sen vieressä sijainneelle hautausmaalle on kätketty viimeiseen lepoon vihtiläisiä ainakin neljän vuosisadan ajan. Pyhän Birgitan kirkko palveli hautakirkkona aina vuoteen 1793 asti. Kirkon lattian alla oli vihtiläisten papiston, säterikartanoiden ja kantatilojen sukuhautoja. Arvokkaimmat hautapaikat olivat kirkon alttarin läheisyydessä. Vanha tapa haudata vainajia kirkon lattian alle jäi vähitellen historiaan, kun vuonna 1782 kiellettiin koko maassa kirkon sisäisten hautapaikkojen myynti. Vainajien hautaaminen kirkkoihin kiellettiin lopullisesti vuonna 1822. Hipping laski vuonna 1844, että hautausmaalle oli siihen mennessä tuotu jo 15000 hevoskuormaa hiekkaa ja urakka oli vieläkin kesken. töön heinäkuussa 1890. Hautausmaa sijaitsee Vanhalan kylän alueella. Hautausmaata on ajan mittaan laajennettu hankkimalla uusia maa-alueita. Ruumishuoneen rakentaminen Vanhat hautaustavat säilyivät pitkään Pitäjänkokouksessa 23.6.1844 päätettiin ruumishuoneen rakentamisesta. Osittain kivestä ja osittain tiilestä rakennettu obduktioja ruumishuone valmistui vuonna 1846 hautausmaan läntisen portin viereen. Seurakuntalaiset olisivat halunneet, että ruumishuoneen yhteyteen olisi rakennettu myös viimeinen leposija Vihdin kirkkoherra Hippingille ja hänen perheelleen, mutta kirkkoherra kieltäytyi tästä ” pitäjäläisten rakkauteen perustuvasta hyväntahtoisuudesta” perustellen asiaa sillä, että haudan rakentaminen olisi vaatinut suuria kustannuksia. Vainajien siunaaminen toimitettiin joko Vihdin kirkossa, josta vainaja kuljetettiin hautausmaalle ruumisvaunuilla tai siunaus toimitettiin haudalla. Entisinä aikoina ihmisen maallinen elämä päättyi useimmiten kotona. Vainaja säilytettiin hautajaispäivään saakka kotona esimerkiksi riihessä tai yhdessä talon huoneessa. Viimeinen matka alkoi kotoa hevosen vetämillä ruumisvaunuilla. Vihdissä säilyivät vanhat hautaustavat pitkään. Kirkkomaa Hartanmäellä Terveysohjesääntö aiheuttaa muutoksia Kustaankirkko valmistui Hartanmäelle vuonna 1772 ja kirkon ympärille merkittiin hautausmaan rajat kahta vuotta myöhemmin. Ympärysmuuri rakentamista hautausmaan ympärille alettiin suunnitella vuonna 1782. Kirkonmäen maaperä oli hyvin kivikkoista, joten maa oli raivattava kivistä vapaaksi. Lisäksi hautausmaata oli täytettävä hiekalla. Kirkkoherra Anders Johan Uuden hautausmaan hankintaan ryhdyttiin vuonna 1885. Vihdin silloinen kirkkoherra Borenius perusteli uuden hautausmaan tarvetta sillä, että uusi terveysohjesääntö vaati hautausmaan sijoittamista kylän ulkopuolelle. Noin kolmen kilometrin päästä Vihdin kirkolta Irjalaan johtavan tien varrelta hankittiin noin kahden hehtaarin laajuinen hautausmaa- alue, joka otettiin käyt- Toll-suvun hautakappeli Kaukana Vihdin hautausmaista Kourlan kartanon maalla sijaitsee Toll-suvun hautakappeli, joka on rakennettu vuonna 1785. Kappeli pystytettiin kuninkaallisen majesteetin erivapausluvalla Kourlan kartanon omistajan majuri Carl Fredrik Tollin (1718–1784) viimeiseksi leposijaksi. Hautakammioon on haudattu myös hänen puolisonsa Charlotta o.s. Swedenmark (1744–1813) sekä viisi muuta Toll-suvun jäsentä. Kappelin oven yläpuolella olevassa marmorilaatassa on kultakirjaimiset sanat, jotka kuuluvat suomennettuna: ”Tämän hauta- Vihdin seurakunnan Olkkari-kahvilan vapaaehtoiset kokoontuivat joukolla suunnittelemaan tulevaa kautta Vihdin kirkonkylään. Kokoustamisen jälkeen olikin hauska kokeilla Löhönurkan sohvia. Mikko Yli-Rostin arkisto Kuvat ja tekstit Outi Lähteenoja Talvisodan päättymisen muistohartaus pidettiin tiistaina 13.3. Vihdin kirkossa. Sankarihaudoille johtaneessa kulkueessa edustettuina olivat Sotainvalidien veljesliiton Vihdin osasto ry, Vihdin Rintamaveteraanit ry, LänsiUudenmaan Sotaorvot ry, Vihdin reserviupseerikerho ry, Vihdin reservialiupseerit ry, Vihdin Maanpuolustusnaiset ry ja Vihdin kunta sekä Vihdin seurakunta. Lippuvartion johtajana Hannu Santti. Nummelalaisen Yrjö Blomqvistin viimeinen matka toukokuussa 1927. Arkkua kannetaan Vihdin kirkosta kohti tien varrella odottavia ruumisvaunuja. kammion alla makaa Kuninkaallisen majesteetin uskottu palvelija ja majuri, kuninkaan miekkaritariston ritari jalosukuinen herra Carl Frid: Toll, Kourlan ja Olsbölen herra, synt. Siperiassa syyskuun 27 p:nä 1718 kuollut Olsbölen kartanossa lokakuun 26 p:nä 1784. Hautakammion pystytti ja kiven piirrätti v. 1785 hellä ja sureva puoliso Catherine Charlotte Swedenmark, joka hänkin odottaa kuolemansa jälkeen löytävänsä täällä leposijansa”. Hautausmaiden ulkopuolella sijaitsevia hautapaikkoja on lähellä Lankilan kylää nykyisen Kaalitien varrella. Perimätiedon mukaan sinne on haudattu Hanko-Hyvinkään rautatien rakentajia, jotka olivat menehtyneet sairauksiin. Pahan koleraepidemian aikana 1800-luvulla eräs lehto Korppilassa vihittiin hautapaikaksi. Tämän lehdon paikkaa ei enää tiedetä. Mikko Yli-Rosti Mikko Yli-Rosti Kerhonohjaajat Milla ja Maisa valmistautuvat vetämään eka- ja tokaluokkalaisten askartelukerhoa. – Me askarrellaan, pelataan ja leikitään kaikkea kivaa, ihan mitä vaan meiltä keksitään pyytää! Keskiviikkoisin Vihdin kirkonkylän seurakuntatalossa klo 16.30 kokoontuvasta kerhosta saa lisätietoa nuorisotyönohjaaja Maarit Tampiolta. Kaiken kansan Kalajuhlassa Nummelan seurakunta keskuksessa, lauantaina 10.3. syötiin lähes 200 litraa vihtiläistä kalakeittoa Yhteisvastuun kannattamiseksi. Hiidenrannasta saapuneelle eloisalle Isoahon perheelle keitto maistui. Samana päivänä nimipäiviään viettänyt Inna 5 v. (oik.) oli iloisella tuulella. –Sain päättää, mitä me tehdään nimppareillani, niin mä halusin, että me tullaan tänne! Inna oli myös yksi tapahtuman taustalla ahkeroineista vapaaehtoisista, jotka saivat aikaan Vihtiläinen kala auttaa -tunnelman. Nummelan päiväkerholaiset nimittäin askartelivat kalat, jotka koristivat Nummelan seura kuntakeskuksen seiniä. Vihdin kirkon portin vieressä sijaitseva, vuonna 1846 valmistunut ruumishuone. 3 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Yhteinen maailmamme Lisätietoja: kehitysyhteistyökoordinaattori Tiina Tuominen, puh. 0400-891 667 (tällä hetkellä työmatkalla Senegalissa) katastrofityön koordinaattori Mari Tuohimaa, puh. 043 8245 079 Lähetysseuran Länsi-Afrikan aluepäällikkö Tor-Erik Store, puh. +221 77 03 50 148 Katso Idols tekee hyvää -konsertti 30.3. I dols tekee hyvää -konsertin avulla tuetaan kehitysmaiden kaikkein köyhimpiä ihmisiä Kirkon Ulkomaanavun kautta. Konsertissa nähdään huippuesiintyjiä ja kuullaan tarinoita Kirkon Ulkomaanavun kohdemaista Haitista ja Kongosta. Esiintyjinä ovat mm. teinisensaatio Robin, Elokuu, Laura Närhi sekä Herra Ylppö & Ihmiset. Idols-tuomariston puheenjohtaja Jone Nikula kävi Haitissa katsomassa, miten avustustyö on edennyt sitten viime vuoden vierailun. Kongoon puolestaan matkustivat Idolsin juontaja Niina Backman sekä 4 vuoden 2008 Idols-voittaja Koop Arponen. Katso suora lähetys 30.3. klo 20.05–22 MTV3:lta ja lähetä apusi perille! Lähteet: www.kua.fi www.mtv3.fi Lähetysseuran katastrofirahaston lahjoitustiedot: tilisiirtona IBAN: FI38 8000 1400 1611 30, BIC: DABAFIHH, viesti: AUTA verkossa www.mission.fi/katastrofikerays Perinteinen Vappuvaellus kirkonkylässä ti 1.5. Lähdöt klo 10 – 13 välisenä aikana srktalosta. Koko perheelle sopiva reitti noin 5 km. Palautetut opaskartat (5 €) osallistuvat arvontaan. Srktalossa arpajaiset ja onnenpyörä ja kahvila, josta saa kahvia, simaa, munkkeja ja vohveleita. soita numeroon 0600 02020 (19,95 euroa + pvm) lähetä tekstiviesti AUTA5 (5 e) tai AUTA10 (10 e) numeroon 16160 Lä he tys a l l i o l aal .2012 4. - 6.5ety sle iri Läh 10-14 vuotiaille Leirikeskus Saarikko Leirin hinta 20 € sis. majoituksen, ruuat Ilmoittautuminen viim. 18.4. mennessä www.vihdinseurakunta.fi Suomen Lähetysseura Hirssi on yksi Senegalin tärkeimmistä viljakasveista. Joillakin alueilla voidaan viljellä myös pieniä alueita riisiä. www.sankarla.fi uomen Lähetysseura on myöntänyt 100 000 euroa hätäapua Keski-Senegalin alueelle, joka kärsii ruokapulasta. Vuoden 2011 niukat sateet ja kylvökauden epäonnistuminen ovat johtamassa mittavaan nälkäkatastrofiin Länsi-Afrikassa. Senegalissa nälkä uhkaa FAO:n mukaan noin 850.000 asukasta eli 6 % väestöstä, sillä sato oli noin neljänneksen normaalia huonompi. Joillakin alueilla sato menetettiin lähes kokonaan. Lähetysseuran myöntämä apu toimitetaan perille Luterilaisen maailmanliiton Mauritanianmaaohjelman kautta. Avun jakelun hoitaa Senegalin luterilainen kirkko Fatickin alueella maan keskiosassa. Alueella on tällä hetkellä runsaat 10 000 avuntarvitsijaa. Apua annetaan ensisijaisesti haavoittuville väestöryhmille kuten lapsille, raskaana oleville ja imettäville naisille sekä vanhuksille. Ruokaturvaa parannetaan välittömästi jakamalla ravinnerikasta ruokaa. Pitempiaikaiseen apuun kuuluu työkalujen ja siemenviljan jakaminen. Esimerkiksi hirssin kylvökausi alkaa alueella toukokuussa. Lähetysseura myönsi 150 000 euroa nälkäapua tammikuussa Luterilaisen maailmanliiton Mauritanian-maaohjelmalle. Koko ohjelman tavoitteena on tukea noin 60 600 avunsaajaa Mauritaniassa ja Senegalissa. Heidän arvioidaan tarvitsevan apua 12 kuukautta. Paula Laajalahti Suomen Lähetysseura myönsi hätäapua Senegalin kuivuudesta kärsiville alueille S Tuotto lähetystyölle. Järj. Vihdin seurakunnan kirkonkylän lähetyspiiri Vihdin kirkkoherranvirasto Päivi Putkonen-Hegazi p. 09 3478 5048 30.3.2012 n Vakka Seurakunta hengellisenä kotina Lähde kanssamme Ylös Pia Stenström Jerusalemiin -vaellukselle! Raili ja Pekka Ketola lähdössä tervehtimään uusia nummelalaisia. Uusia vihtiläisiä tervehditään kotiovilla Tule mukaan! V ihdin seurakunta jatkaa edelleen syksyllä alkanutta tervehdysten jakamista Nummelassa uusille vihtiläisille. Jakaminen tapahtuu ennalta sovittuina päivinä vapaaehtoisten seurakuntalaisten voimin. Vastaanotto tervehdyksille on ollut myönteistä ja yhdessä tekeminen on tuottanut iloa myös meille tervehdysten jakajille. Pastori Tuula Kiiski on toiminut tervehdysten jakamisen koordinaattorina. Ennen liikkeelle lähtöä olemme nauttineet iltapalaa ja hiljentyneet rukoukseen. Lähtötilanteissa tiimiläiset ovat jakaneet myös kokemuksiaan menneiltä jakoreissuil- ta hauskoine sattumuksineen. Olemmepa viritelleet kahvipöydässä syvällisempiäkin keskusteluja, jotka ovat antaneet paljon meille kaikille. Meitä mukanaolijoita vetää puoleensa yhdessä tekemisen ilo ja tervehdyksen saajien hymyilevät kasvot. Pienistä puroista kasvaa suuri virta - tule sinäkin rohkeasti mukaan iloiseen joukkoomme! Seuraavan kerran kokoonnumme lähteäksemme pareittain oville ke 11.4. klo 17.30 Nummelan seurakuntakeskuksessa. Tuo tullessasi itsesi, se riittää. Toivotetaan uudet vihtiläiset tervetulleiksi henkilökohtaisesti!” Pia Stenström Vihdin kylistä Vihtijärvellä, kirkonkylällä ja aiemmin myös Olkkalassa on viety tervehdykset uusille kyläläisille aktiivisten vapaaehtoisten toimesta. Ne on otettu kodeissa yleensä lämmöllä ja kiitollisuudella vastaan. Jos haluat olla mukana toivottamassa omaan kylääsi muuttaneita uusia vihtiläisiä, voit ilmoittautua pastori Tuula Kiiskille p. 040 356 4514 [email protected] tai osoitteessa www. suurellasydamella.fi Solmuja parisuhteessa -parineuvonta J os parisuhteenne on tilanteessa, jossa omat voimavarat ja keinot tuntuvat loppuvan kesken, voitte hakea tukea kriisin selvittämiseen Solmuja parisuhteessa -neuvonnasta. Työskentelyn rakenne on kehitetty niin selkeäksi ja turvalliseksi, että kriisissä olevia pareja voi auttaa ilman terapiakoulutusta. Kahdeksan tapaamiskertaa sisältävä Solmuja parisuhteessa -työskentely on tarkoitettu kriisissä oleville pariskunnille, myös vaikeissa kriiseissä oleville sekä vakavasti eroa pohtiville. Solmuja parisuhteessa –menetelmä on syntynyt Kataja ry:n ja Kirkkohallituksen Perheasioiden pitkän kehitystyön ja testauksen tuloksena. Solmuja parisuhteessa -työskentelyn tavoitteena on lisätä ymmärrystä puolisoiden välillä ja auttaa kumpaakin ymmärtämään myös toisen näkökannalta mistä solmutilanteessa on kysymys. Miten solmu on syntynyt, mitä tunteita ja millaisia käsittelemättömiä asioita siihen liittyy? Kun molemmat ymmärtä- vät, mistä on kysymys, on selkeämpää miettiä sitä, mitä kumpikin tahtoo tässä tilanteessa ja millainen toiminta auttaa pääsemään päämäärään. Lisäksi tavoitteena on opetella vuorovaikutustaitoja sekä ristiriitojen ratkaisutaitoja Solmuja parisuhteessa -työskentelyssä tapaatte neuvojat kahdeksan kertaa. Jokaisella tapaamisella on sovittu teema. Vihdin seurakunnassa koulutettuja Solmu-parisuhdeneuvojia ovat diakoni Pirkko Orakoski 0400 362 707 tai [email protected] ja diakoni Päivi Tapaninen040 353 2241 tai [email protected] ja pastori Tuula Kiiski 040356 4514 tai tuula.kiiski@ evl.fi ri Tuula Kankkunen sanoo. Näytelmässä selviää mm. miksi Pilatus tuomitsi syyttömän Jeesuksen, miltä Pietarista tuntui kun hän oli kolmasti kieltänyt Jeesuksen ja mitä naiset ajattelivat löytäessään tyhjän haudan. Tervetuloa seuraamaan pääsiäisen tapahtumia! Kaikille avoimet kierrosajat ovat: su 1.4. klo 15 (ruotsinkielinen opastus), 15.15, 15.30, 15.45, 16 (kierrosten lähtöajat) ma 2.4. klo 8.30 - 13 (lähdöt 10 minuutin välein) ti 3.4. klo 8.30 - 13 ja 18 - 19 ke 4.4. klo 8.30 - 13 klo 18 - 19 to 5.4. klo 8.30 - 12.30 ja 17 - 18.30 Vaelluksen yhteydessä olevan Basaarin tuotto menee lähetystyölle. Lisätiedot Maarit Tampio puh. 040 576 4016. Susanne Vuorinen Perinteeksi muodostunut elämyksellinen näytelmävaellus Ylös Jerusalemiin toteutetaan tänä vuonna Nummelan seurakuntakeskuksessa os. Kappelitie 5. Näytelmävaelluksen myötä voi lähteä matkalle halki historian ja virittäytyä pääsiäisen tunnelmaan. "Näytelmävaellus sopii kaikille vauvasta vaariin. Vaellukselle osallistuminen on hyvä aloitus pääsiäisen viettoon. Sen myötä muistuu mieleen miksi pääsiäistä vietetään ja pääsee konkreettisesti mukaan seuraamaan pääsiäisen tapahtumia, pääsee ikään kuin historiallisten tapahtumien keskipisteeseen", vaelluksesta vastaava Maarit Tampio toteaa. "Vaellus on elämys niin lapsille kuin aikuisillekin. Historia tulee siinä eläväksi", lähetyssihtee- Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. Joh. 20:1 Aikuisten Virkistysleiri Ohjelmassa mm. tiistai-torstai 29. - 31.5.2012 ulkoilua, pelaamista Riuttarannan leirikeskus yhteisiä ohjelmahetkiä Tervetuloa alkukesän heräävän luonnon keskelle lepäämään ja virkistymään saunomista ja hyvästä ruuasta nauttimista Lähto ti klo 10 Nummelan diakoniatston piha seurakunnan autolla ja omilla autoilla Paluu to klo 13 jälkeen Mukaan ulkoiluun sopivat kengät ym. varusteet, pyyhe ja liinavaatteet Hinta 30e Maksu ilmoittautuessa diakoniatoimistoon tai leirin alkaessa Ilmoittautuminen viim. 15.5. Sirkku Peltoniemi p. 040 176 1356 Maria-Liisa Pakalén p. 040 189 9349 Osmo Vapalahti p. 040 578 0328 5 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Pääsiäispäivänä aurinko tanssii Pitkän paaston ja hiljaisen piinaviikon tapahtumat huipentuvat pääsiäispäivän koittaessa. Tyhjä hauta kertoo Kristuksen ylösnousemuksesta. Pääsiäispäivä on ilon juhla, ja sen viettoon on liittynyt paljon perinteitä. P itkäperjantain jälkeen lankalauantain iltana on Pohjamaalla poltettu pääsiäisvalkeita aina 1600-luvulta lähtien. Kokkojen savun uskottiin suojaavan pahalta, sillä sinä yönä hyvä ja paha taistelivat. Tuli symboloi alkua ja loppua. Paha tuhoutuu tulessa, ja valkeus voittaa pääsiäispäivän myötä. vot, että olisi virkku koko vuoden ja että ei päivettyisi kesällä. Kirkon alkuaikoina uudet jäsenet kastettiin useimmin pääsiäisyön jumalanpalveluksessa. Nykyisinkin katolilaiset kastavat aikuisena kirkkoon liittyneet pääsiäisenä. Vanha tapa on pukeutua pääsiäispäivänä uuteen pukuun tai ainakin puhtaisiin juhlavaatteisiin. ”Nyt herää yöstä, henkeni” ”Oi nouse aurinkomme kirkas ja suloinen ” Pääsiäisyön kellonsoitto oli tyypillinen kymenlaaksolainen tapa, joka säilyi pisimpään Valkealassa. Nuoret kokoontuivat mukanaan lehmänkelloja, helistimiä, kalistimia sekä pillejä ja kulkivat talosta taloon aamuyöhön asti. Taloissa oli varattu täysinäisiä vesiämpäreitä, jotka yritettiin tyhjentää meluajien päälle. Perinne on lähtöisin Keski-Euroopasta. Katolisessa pääsiäisyön messussa pappi siunaa veden ja vihmoo sitä läsnäolijoiden päälle. Pääsiäinen on latinaksi pascha ja tuota pääsiäissoittelua Valkealassa kutsuttiin karusti ”paskomiseksi”. Vesi oli muutenkin tärkeää pääsiäisenä. Aikaisin aamulla piti käydä kaivolla pesemässä kas- Auringon katsominen on tunnettu perinne monissa maissa. Taustalla löytyy tietysti pakanallinen aurinkokultti, jolle kristinusko antoi uuden sisällön. Uskottiin, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii, hypähtelee ja keikkuu riemuissaan siitä ilosta, että Jeesus on noussut kuolleista. Ihmiset kulkivat aamulla pitkiäkin matkoja hyville näköalapaikoille tai järvien jäälle auringon nousua ihailemaan. Hiljaisen viikon aikana lapset eivät saaneet leikkiä, mutta pääsiäisenä oli lupa telmiä. Silloin pystytettiin keinuja eli kiikkuja pihapiiriin. Siellä keinuttiin ja sinne laitettiin hyppylauta. Lapset kiersivät talosta taloon keinuja kokeilemassa. Jos- 6 Pääsiäisenä pystytettiin keinuja ja kiikkulautoja pihapiiriin lasten leikittäväksi. Hiljaisella viikolla leikkiminen oli kielletty. meen tapa on tullut Venäjältä ja Virosta. ”Veisatkoot iloisesti myös kielet kankeat” kus pystytettiin isoja kyläkeinuja nuorille. Jos ilma oli kolea, narukiikku laitettiin sisätiloihin. Narukei- nu on tunnettu jo tuhansia vuosia sitten Intiassa ja KaakkoisAasiassa. Antiikin Kreikassa tytöt keinuivat kevätjuhlissa. Suo- Ennen vanhaan uskoteltiin, että minkä eläimen näki ensimmäiseksi pääsiäisaamuna, sen luontoinen oli koko vuoden. Jos näki hevosen, oli vahva, ja jos näki lehmän, oli laiska. Lammas merkitsi laupeutta, harakka vilkasliikkeisyyttä, kissa uneliaisuutta ja koira viisautta. Pääsiäispöytä ei ollut yltäkylläinen, sillä ruokavarastot olivat vähissä. Niinpä kalpeasta ihmisestä sanottiin, että ”sillä on posket kuin pääsiäisen pyhät”. Lehmän- tai sianpäänpuolikas kuului pääsiäisen perinneruokiin. Kansanomaisia herkkuja olivat verimakkara, rieskat, uunijuusto, munamaito, vasikanpaisti ja mämmi. Vanha paastoruoka ja pitkänperjantain ateria mämmi on supisuomalainen erikoisuus, jota Lounais-Suomessa syötiin jo 1200– 1300 -luvuilla. Monet perinteistämme liittyvät vanhaan talonpoikaisyhteiskuntaan. Ne kertovat, että kansa todella otti elämässään huomioon koko pääsiäisajan. Siinä on meilläkin opittavaa. Marja Meura / Kotimaadeski 30.3.2012 n Vakka Haaveiletko häistä? Jukka Kankainen: Luukas-passio Vihdin kirkossa ti 3.4.2012 klo 19 Kamarikuoro Vox Nova johtaa Juha Kuivanen Jeesus Antti Mäenpää Evankelista Eero Santala Pilatus Reijo Korhonen urkuri Henri Hersta Vapaa pääsy Ohjelma 10 €, tuotto Yhteisvastuulle Konsertit www.sxc.hu A violiitto on elämän, arjen ilojen ja surujen jakamista, rakastamista ja yhdessä kasvamista. Liitto perustuu parin valintaan ja päätökseen. Ilmaistessaan tahtonsa rakastaa toinen toistaan vihittävät sitoutuvat avioliittoon ja siihen, että tekevät parhaansa, jotta kumpikin voisi olla siinä onnellinen. Kirkollisessa avioliittoon vihkimisessä keskeistä on siunauksen pyytäminen. Vihittävät jättävät toinen toisensa ja yhteisen liittonsa Jumalan huolenpitoon. Seurakunta rukoilee Jumalan siunausta avioparille. Liitto ei ole kiinni vain ihmisistä, vaan Jumala siunaa yhteistä elämää. Siunauksen pyytäminen yhteiselle elämälle koetaan tärkeäksi: kirkollisen vihkimisen valitsee kahdeksan kymmenestä kihlaparista. Pienet vai suuret häät? Vihkitilaisuudet ovat kaikki ainutlaatuisia. Toimituksen voi järjestää vaikka kahden todistajan läsnä ollessa tai kutsua kirkon täyteen sukulaisia ja ystä- www.vihdinseurakunta.fi viä. Vihkiminen toimitetaan useimmiten kirkossa tai kappelissa mutta se voidaan toimittaa myös kodissa, juhlapaikassa tai muussa sopivassa paikassa. Vihkipari itse päättää omien häidensä paikan, suuruuden ja juhlavuuden. Tärkeintä on, että tilaisuus tuntuu parista itsestään omalta ja mieluisalta. Ennen vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Siten varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu. Esteiden tutkintaa täytyy pyytää kirkkoherranvirastosta tai maistraatista viimeistään viikkoa ennen vihkipäivää. Jos toinen puolisoista on ulkomaalainen, esteiden selvittely voi kestää viikkoja, joten liikkeellä kannattaa olla hyvissä ajoin. Esteiden tutkinta on voimassa neljä kuukautta, eli sen voi tehdä jo hyvissä ajoin valmiiksi. Myös pappi, kanttori ja vihkipaikka on hyvä varata ajoissa seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Avioliitto solmitaan joko kirkollisena vihkimisenä tai siviilivihkimisenä. Ev.lut. kirkossa avioliittoon vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkollisesti voidaan vihkiä myös sellaiset parit, joista toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan. Jos toinen ei kuulu kirkkoon tai muuhun kristilliseen uskontokuntaan, kirkollista vihkimistä ei voida suorittaa. Myös siviilivihkimisen jälkeen voidaan järjestää kirkollinen siunaustilaisuus. Kaikissa vihkimiseen liittyvissä asioissa teitä palvelee kirkkoherranviraston väki p. 09-3478 500, [email protected], sekä päivystävä pappi p. 09-3478 5016 (arkisin klo 9-14). Lisätietoa myös www.vihdinseurakunta.fi > Toiminta > Kirkolliset toimitukset Susanne Vuorinen Pitkäperjantain ilta hartaus Vihdin kirkossa klo 18. J.S. Bachin kantaatti Ich Habe Genug BWV 82. Oskari Nokso-Koivisto, bassobaritoni; Kristiina Salmi, oboe; Henri Hersta, urut. Bach-lauantaisarja Nummelan kirkossa 21.4. ja 26.5. klo 16. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa J.S. Bachin klaveeriteoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Konsertti Tyttökuoro Piritat Vihdin kirkossa su 29.4. klo 18 Yhteisvastuukonsertti Vihdin kirkossa pe 11.5. klo 18 Hannu Kiiskin sello-oppilaat Sibelius-Akatemiasta, pianistina Risto Lauriala, mukana myös prof. Niels Ullner Kööpenhaminasta Vapaa pääsy, ohjelma 5 € Huippukuoro Indianasta anderson university Chorale johtaa Richard Sowers Lähteet: evl.fi/avioliitto, www.kirkkoon.fi/haat, http://haat.helsinginseurakunnat.fi/haat.html Hääyö Vihdin kirkossa la 25.8.2012 klo 20 - 24 Tiedustelut: 09 3478 500 [email protected] Konsertti Vihdin kirkossa su 20.5.2012 klo 18 Ohjelmistona klassisen ja hengellisen kuororepertoaarin helmiä. Mukana myös Henri Hersta ja Hannu Kiiski. Väliajalla Vihdin Marttojen järjestämät kahvit kirkonmäellä, kahvien tuotto Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € 7 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Suntion työpäivä toisen silmin V ihdin seurakunnassa on n. 80 työntekijää, jotka työskentelevät eri työaloilla seurakuntalaisten hyödyksi. Vierekkäin lounastavat työkaverit eivät kuitenkaan aina tiedä, mitä toisen työpäivään kuuluu. Nyt on mahdollisuus kurkistaa, mitä tapahtuu kun seurakunnan työntekijä viedään aivan uuteen ympäristöön yhden työpäivän ajaksi. Lapsityönohjaaja Lotta Saine ilmestyy Vihdin kirkon pihalle kirkkaan väriset kumisaappaat laukusta pilkottaen. Lotalle oli etukäteen ilmoitettu ajankohta ja varustautuminen sisä- ja ulkotöitä varten sopivilla vaatteilla. – Otin mun lempikumpparitkin varmuuden vuoksi mukaan, Lotta naurahtaa ja vaihtaa limenvärisiin saappaisiin kirkon sivusalissa. Hänelle on juuri selvinnyt, että kokeellisen työnkiertopäivän ajan hän on kakkossuntio, pääsuntio Tapio Arvolan työpari Vihdin kirkossa. Tällä kertaa työpäivän alku on kiireinen, vaikkakin usein kiireisintä on keskellä päivää kahden tilaisuuden välissä. Tapio ja Lotta aloittavat pihalla jäänpoistosta ja hiekoituksesta. Lapioilla riittää töitä edeltäneiden päivien lämpötilanvaihteluiden vuoksi. Tänään kirkolla on Talvisodan päättymistä juhlistava muistohartaus, jota kunnioittavat läsnäolollaan lukuisat veteraaniyhdistykset. Ennen tilaisuuden alkua suntiolla on paljon valmisteltavaa. Aikaisemmin suunniteltu kirkon kattokruunun lampunvaihto jää seuraavaan kertaan, koska pihatyöt vievät niin paljon aikaa. – Edellisenä iltana ei voi tietää, mitä päivä tuo tullessaan, Tapio sanoo rientäessään vaihtamaan työhaalareita suntion tummaan pukuun. Sisäaskareiden aikana ei paljon ehdi viivyttelemään, vaikka te- Tapio Arvola, Vihdin kirkon suntio nauttii itsenäisestä työstään, jossa ei todellakaan voi tietää, millainen on seuraava työpäivä. 18 vuotta kirkosta huolehtinut Tapio pitää joulua kiireisimpänä aikana. Tärkeimpänä asiana hän korostaa seurakuntalaisten kohtaamista kirkossa. – Siihen voi vain kehittyä vuosien myötä pikkuhiljaa, vuodesta 1968 lähtien Vihdissä asunut Tapio toteaa. Lotta Saine, Vihdin seurakunnan lapsityönohjaaja on kahden alaasteikäisen tyttären äiti ja varsinainen energiapakkaus. Arkisin Lotta hurauttaa Espoosta kirkonkylän idylliseen Pappilaan. Päivät hän työskentelee vastuullaan 17 lastenohjaajaa ja erilaiset lapsille perheille suunnatut tapahtumat. – Se on kato tää työ, joka pitää nuorena, nauravainen Lotta toteaa ja jatkaa taas askareitaan. kijöitä on kaksi; konkari ja keltanokaksi itseään tituleeraava Lotta. Kirkon säilytystiloista tuodaan esille telineitä järjestöjen lipuille ja muistoseppeleille. Päivänvalossa yritetään vielä kertaalleen raaputtaa irti lapsilta tippuneita rusinoita lattiasta. Alttari valmistellaan alttarikukilla ja liinalla. Lotta saa tehtävän sytyttää kirkkosalin kynttilät ja valaistuksen. – Kynttilän sytyttyä tulitikku puhalletaan – ei kättä ravistele- malla ja rannetta vatkaten, Tapio opastaa kunnioittamaan pyhää tilaa. Kirkon valokatkaisijat ovat helppokäyttöisiä, ne löytyvät sakastista uudenaikaisesta kirkkosalia kuvaavasta painiketaulusta. Kirkon sivulla olevassa sakastissa on myös kirkon äänentoistolaitteistot, mikrofonien latauspisteet ja tietenkin kirkonkellojen soittonappula. Kirkonkelloja voidaan soittaa myös kirkonkylän kirkkoherranvirastosta, jonne on asennettu samanlainen nappula. Lotalla riittää ihmeteltävää touhun keskellä Tapion myhäillessä taustalla. Vielä muutama rusinanirrotus, ennen kuin on aika rauhoittua ottamaan vastaan kirkkoon saapuvaa väkeä. Tilaisuuden aikana suntiot toimittavat askareita mahdollisimman näkymättöminä. Muistohartaus päättyy sankarihaudoilla käymiseen, joten käytävien hiekoitus tarkastetaan. Jo alle tunnissa hiekoitus on auringon lämmön vuoksi uponnut jäähän, joten muutamaan kohtaan joutuu heittämään lisää hiekoitusta. Tummissa edustusvaatteissa suntio yleensä voi joutua uuteen tilanteeseen. Hienotunteisuutta tarvitaan, jos jopa 600 ihmistä istuu kirkkosalissa ja papille pitäisikin toimittaa jokin tieto. Työpäivän aikana suntio ja hänen kakkossuntionsa tulivat mainiosti toimeen. Rauhalliseksi päivää ei voinut sanoa missään vaiheessa. Oli helpotus huomata, että jopa energiapakkaus-Lotastakin loppuu joskus virta. Etukäteen hiukan jännittänyt Lotta myöntää päivän jälkeen, että hänestä ei ehkä olisi suntioksi. – Stressiä aiheuttavia juttuja on vaan niin paljon, Lotta toteaa. Yllättävä lause ihmiseltä, joka on työskennellyt vuosikymmeniä lasten parissa, myös lastensuojelussa. Kokeneella Tapiollakin oli epäilyksensä työnkiertokokeilijasta, mutta myöntää Lotan työkaveruuden olleen mieluisaa vaihtelua yksinäisessä suntion arjessa. Yksittäisiä suntioharjoittelijoita lukuun ottamatta Tapio ei ole esitellyt kokonaisen työpäivänsä sisältöä kenellekään. – Suntion työtä ei voi verrata talonmiehen työhön, vaikka lumiseen aikaan voi mennä useita tunteja lumenluomiseen, Tapio selventää. Tasan 240-vuotiaalla kirkolla kun on omat haasteensa ja sen seurakuntalaisilla toiveensa – niihin on mielenkiintoista löytää vastauksia. Kirjoittaja ja kuvat Outi Lähteenoja Vihdin kirkon suntion talvinen työaamu klo 8 lumenluonti ja käytävien hiekoitus klo 10 mennessä lipunnosto, ovien avaaminen, salin valojen ja kynttilöiden sytyttäminen, alttarikukat sekä muut järjestelyt. klo 10.30 seurakuntalaisten vastaanottoa ja tervehtimistä klo 10.45 papin avustaminen sakastissa, mm. alban ja mikrofonien asettelu klo 11 tilaisuus alkaa, jonka aikana lasketaan kävijämäärä, tarkkaillaan seurakuntalaisten avuntarvetta, hiekoituksen tarvetta ja äänentoistoa. Tilaisuuden jälkeen valmistelut toisinpäin – lunta ei kuitenkaan luoda takaisin käytäville Ystävänkirja Lotta Saine Sami Huotari käy kahdeksan kuisen Janna-tyttärensä kanssa Nummelan Toukkatuvassa torstaisin. Hän on (vielä) kerhon ainoa isä. Nimi: Sami Huotari Ikä: 33v. Perheeni: Vaimo Laura ja tytär Janna (8kk) Kerho, jossa käyn: Nummelan torstai-iltapäivän Toukkatupa, lisäksi käymme muskarissa muualla. Harrastukseni: Lastenhoito ja kodin ylläpito, omakotitalon laittaminen. Tennis ja uinti. 8 Koko perheen yhteisenä harrastuksena on vauvauinti. Lempiruokani: Vaimon tekemä kasvissosekeitto ja tuoreet sämpylät. Janna on kaikkiruokainen. Asia , joka saa minut iloiseksi on lapsen kanssa oleminen! Jannan hymy aamulla sängyssä; lapsen myötä uudenlainen sisältö elämään. Vaihtelua myös työssä käymiselle, erilaisen arjen elämien. Asia, joka saa minut suuttumaan on epäjärjestys. Lapsen myötä lelut hujan hajan … var- masti kasvattaa luonnetta. Kerhossamme pidän siitä että se on hyvä tapa tavata muita lasten kanssa kotona olevia. Tiedon jakaminen ja kuulumisten vaihtaminen tapahtuvat mukavalla tavalla. Ainoa isä kerhossa aiheuttaa positiivisessa mielessä hämmennystä! Kerhooni toivoisin enemmän porukkaa, siitä olisi kaikille etua. Kerhon jälkeen menemme kotiin ruokailemaan ja Janna toisille päiväunille sen jälkeen. Vihdin seurakunta on (Jannaan liittyen) antanut vinkke- Toukkatupa ensimmäisen lapsen saaneille tai häntä vielä odottavalle äidille tarkoitettu oma kerho Nummelan seurakuntakeskus, Kappelitie 5, puh.0400-253681 keskiviikkoisin ja torstaisin klo 13-15 Kirkonkylä, Pappila, Niuhalanraitti 6 c, puh. 0400-235738, tiistaisin klo 13-15 Toukkatuvassa keskustellaan asioista, jotka ovat juuri tässä elämäntilanteessa tärkeitä ja merkityksellisiä. Oma parisuhde, äitiys, kasvatus, oma minäkuva, jaksaminen ja lapsen kehitys ovat tärkeitä asioita yhdessä jaettavaksi. jä parisuhteeseen, ja tietynlaista tukea valmistauduttaessa lapsen tulemiseen. Eka erä ja Toukkatupa ovat olleet positiivisia asioita. Jumalasta ajattelen positiivisia ajatuksia. Uskon, että Jumala on jossain. Kirkko ja Jumala ovat tutuksi tulleita asioita jo omassa lapsuuden perheessä. Terveiseni Vakan lukijoille: Pienten lasten isille haluan lähettää terveisiä siitä, että viettäkää aikaa lastenne kanssa, jos se vain on mahdollista. Töitä ehtii tehdä myöhemminkin. Aurinkoista kevättä kaikille! Lotta Saine Lähde perheretkelle Heurekaan! Lauantaina 28.4. suuntaamme kohti tiedekeskus Heurekaa. Heurekassa voit esimerkiksi matkustaa tulevaisuuteen aikajunalla tai kahlata jättimäisessä vesialtaassa. Tarkemmin Heurekan näyttelytarjontaan voit tutustua osoitteessa www.heureka.fi. Lähdemme bussilla kirkonkylän seurakuntatalolta klo 9.00 ja Nummelan seurakuntakeskukselta klo 9.15. Heurekassa voi kierrellä näyttelyissä sekä käydä yhdessä haluamassanne planetaarioesityksessä. Oman aikataulun mukaan voi ruokailla joko eväspaikalla tai ravintolassa. Mukaan kannattaa varata myös varavaatteet, jos vaatteet sattuvat kastumaan Klima X -näyttelyn vesialtaassa. Takaisin kotia kohti lähdemme klo 14. Retken hinta sisältää bussimatkat, pääsylipun Heurekaan ja yhden planetaarioesityksen. Hinnat: aikuiset 25 €, Lapset 6–15- vuotiaat 18 €, alle 6-vuotiaat 5 €. Ilmoittautumiset 20.4. mennessä: Päivi Putkonen-Hegazi p. 09 347 85048 klo 9–15 tai paivi. [email protected] 30.3.2012 n Virvon, varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks P ääsiäinen on kirkkovuoden vanhin ja tärkein juhla. Pääsiäiseen liittyy keväisen luonnon heräävän elämän vertauskuvia: narsissit, rairuoho, tiput ja pääsiäispuput. Hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat. Kevätpäiväntasauksen jälkeen valo voittaa pimeyden, elämä kuoleman. Muna on vertauskuva hedelmällisyydelle ja kasvulle. Pääsiäistä edeltää Hiljainen viikko. Hiljaisen viikon päivät on nimetty niin, että niitä on mukava miettiä lastenkin kanssa: Palmusunnuntai, jolloin pääsee virpomaan. Malkamaanan- tai (maitomaanantai), tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pikäperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai. Näistä on mukava isompien lasten kanssa yhdessä miettien taiteilla viikon kalenteri. Piirtämällä, maalaamalla, leikaten ja liimaten saa näyttävän taideteoksen seinälle. Me olemme pääsiäistunnelmaa saaneet aikaiseksi kerhotilaan heräävän luonnon avulla. Lasten kanssa istutimme rairuohoa, ohraa ja herneitä, koivunoksat piristävät maljakossa. Seiniä koristavat tiput, koristeelliset pääsiäismunat sekä maalatut pajunkissat. Pääsiäinen on kevään juhla, ja Kirkkoniemen katit lapsille kerrottaessa pääsiäisen tapahtumat onkin hyvä rinnastaa luontoon: Kun luonto puhkeaa kukkaan ja kaikki ikäänkuin herää uudestaan, sitä on mukava seurata yhdessä. Näin saamme asiaan lapsille sopivan pehmeän ja kauniin lähestymistavan. Ja luonnon heräämistä seuratessa saa itsekin nauttia alkavasta keväästä, suloisesta lämmöstä ja piristävästä valosta. Työn luontaisetuja. Keväisin terveisin: Lastenohjaajat Tia Mutikainen ja Anni Kerkkonen sekä Emppu-pupu Kevätpurojen solinaa Martti-pappi Kevätpurojen solinaa, kasvun riemua huumaavaa. Kaikkialla soi laulu onnellinen. Multa janoaa elämää, luonto valoa hengittää. Sinä hellästi täytät kaipauksen. Voiko anteeksiannon ostaa rahalla? – Anna-Mari Kaskinen S VINKKI! Tian Emppu-pääsiäispupu Karkkilasta toivottaa kaikille oikein aurinkoista pääsiäistä! Vakka Tehkää keväin en tutkimusm atka luontoon. Jo kainen saa ot taa mukaansa jonk in luonnosta lö ytämänsä aart een. Aarteista on sitten kätevä ä järjestää näyt tely! aksassa eli 1500-luvulla nuori mies nimeltä Martti Luther. Kerran illalla kotiin tullessaan hän joutui yllättäen kovaan ukkosmyrskyyn. Salama iski aivan hänen lähelleen. Martti rukoili pelästyneenä Jumalaa ja lupasi ryhtyä munkiksi, jos pelastuisi myrskystä. Hän selvisi hengissä ja toteutti lupauksensa. Hänestä tuli munkki, pappi ja myöhemmin yliopiston opettaja. Siihen aikaan kirkossa opetettiin, että ihminen saattoi ostaa rahalla Jumalalta pahoja Tekojaan anteeksi. Se oli Martin mielestä ihan väärin. Hän uskoi, että Jumala armahtaa katuvaa ihmistä ja antaa tälle synnit anteeksi ilmaiseksi. Monet uskoivat hänen olevan oikeassa ja niin vähitellen syntyi Martin nimeä kantava luterilainen kirkko. Teksti ja piirrokset: Tarja Rae Teijo Kemppainen Enkelipoika 9 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Jumalanpalvelukset Normaaliviikkoina Vihdin kirkossa klo 10, Nummelan kirkossa klo 12 Palmusunnuntaina 1.4. Messu, 40 vuotta sitten ripille päässeiden kutsujuhla Vihdin kirkossa klo 10. Hirsto, Hiekkanen, Kela Messu Nummelan kirkossa klo 12. Hirsto, Hiekkanen, Eho-Saario Svensk mässa kl. 14. Mäenpää, Eho-Saario Hiljainen viikko ja pääsiäinen: Ma 2.4. Iltakirkko Vihdin kirkossa klo 18. Tuovinen, Kela, Suvi-Orvokki Heinimäki, huilu Ke 4.4. Ahti Vihdin kirkossa klo 18. Valkeapää, Eho-Saario Kiirastorstaina 5.4. Messut Vihdin kirkossa klo 19. Hiekkanen, Hirsto, Hersta Nummelan kirkossa klo 19. Luukkonen, Kiiski, Kela Vihtijärven kappelissa klo 19. Hanhisuanto, Eho-Saario Pitkäperjantaina 6.4. Sanajumalanpalvelus Vihdin kirkossa klo 10. Hanhisuanto, Hersta Jeesuksen kuolinhetken hartaus Nummelan kirkossa klo 15. Hiekkanen, Eho-Saario Pitkäperjantain ilta Vihdin kirkossa klo 18. Luukkonen. J.S. Bachin kantaatti ”Ich habe genug” BWV 82. Oskari Nokso-Koivisto, bassobaritoni; Kristiina Salmi, oboe; Henri Hersta, urut. Lauantaina 7.4. Pääsiäisyön messu Vihdin kirkossa klo 22. Kiiski, Hirsto, Kela, Produktiokuoro. Nyyttikestit kirkon sivusalissa messun jälkeen. 1. pääsiäispäivänä su 8.4. Messu Vihdin kirkossa klo 10. Valkeapää, Hersta, Kirkkokuoro Ei messua Nummelan kirkossa, kuljetus pääkirkon messuun Nummelasta Ojakkalan kautta. 2. pääsiäispäivänä ma 9.4. Sanajumalanpalvelus Vihdin kirkossa klo 10. Tuovinen, Kela Perhemessu Vihtijärven kappelissa klo 10. Kiviniemi, Eho-Saario Sanajumalanpalvelus Nummelan kirkossa klo 12. Tuovinen Kela Su 15.4. Messu, Sydänyhdistyksen kirkkopyhä Vihdin kirkossa klo 10. Hiekkanen, Hanhisuanto, Hersta Seikkailijan messu ja 10-synttärit Nummelan kirkossa klo 12. Helimäki, Kolmen Kopla Su 22.4. Diakoniatyön 100-vuotisjuhlamessu Vihdin kirkossa klo 10. Pekka Valkeapää, dialogisaarna Eija Nurmio ja Sirkku Peltoniemi, Henri Hersta Pe 27.4. Kansallisen veteraanipäivän hartaus Vihdin kirkossa klo 11. Tuovinen, Eho-Saario Su 29.4. Hiljaisuuden Ystävien kirkkopyhä Vihdin kirkossa klo 10. Saarna tj. Sirkka-Liisa Raunio Jumalanpalveluksen jälkeen yhdistyksen kevätkokous seurakuntatalolla. Aikuisille 40 vuotta sitten ripille päässeiden kutsutilaisuus Vihdin kirkossa su 1.4. klo 10 vuonna 1972 Vihdin seurakunnassa rippikoulunsa käyneille. 10 Kyläkerhot 16.4. Ojakkalan kyläkerho klo 10–12 26.4. Selin kyläkerho klo 13, mukana Sampo Luukkonen 7.5. Ojakkalan kyläkerho klo 10–12 Kasvunaikaseurakuntakoulu Nummelan srk-keskuksessa torstaisin klo 18–20.30 (Huom! 16.5. on keskiviikko) Löydä lahjasi, löydä paikkasi -kurssi 12.4. Mikä ihmeen seurakunta? Seurakunta, sen näky ja tehtävä 19.4. Jalat maassa ja pää pilvissä! Kolmiyhteisen Jumalan työtoverina 26.4. Ainakin on hyvä Henki! Pyhä Henki, seurakunnan rakentaja 3.5. Kurkistetaan varastoon! Armolahjojen löytyminen 10.5. Löytyisikö käyttöohjeita? Armolahjoihin liittyviä ongelmia 16.5. Entäs minä sitten? Oman tehtävän löytyminen ja siinä kasvaminen Kurssi Sinulle, joka etsit omaa paikkaasi ja tehtävääsi seurakunnassa tai muuten haluat tutkia Raamattua yhdessä muiden kanssa. Sisältönä mm. seurakunnan olemus ja tehtävät, Pyhä Henki seurakunnan rakentajana ja armolahjojen jakajana sekä keskustelua ja rukousta. Opettajana KRS:n pastori ja kouluttaja Virpi Nyman Kurssiaineiston hinta 8 €. Ota mukaan Raamattu ja kynä. Ilmoittautuminen 5.4. mennessä [email protected] tai p. 040 3564514. Taideretki Ateneumiin Carl Larssonin näyttelyyn sekä Sinebrychoffin taidemuseon Rembrandt-näyttelyyn lauantaina 14.4. Lähtö kirkonkylän srk-talolta klo 10 ja Nummelan srk-keskukselta klo 10.15. Paluu n. klo 15. Hinta 32 € sis. bussikuljetuksen, pääsymaksut ja esittelyn Larssonin näyttelyssä. Kahvit ym. omalla kustannuksella. Ilm. 2.4. mennessä p. 09 3478 5048 arkisin klo 9–15. Miesten vapaaillat 19.4., 26.4. ja 10.5. kauden päätösmessu Miehet liikkuu 12.4., 3.5. ja 31.5., kokoontuminen 16.45 Nummelan uimahallilla. Naisten saunaillat Riuttarannassa 24.4. ja 15.5. ilmoittautumiset Päivi Putkonen-Hegazi 09 3478 5048 Naiset liikkuu 29.3., 19.4., 26.4., 10.5. ja 24.5., kokoontuminen 16.45 uimahallilla. 9–15 31.3. mennessä. Lisätietoja: Kirsti Suutari p. 0500 861 843 kirsti.suutari@ evl.fi tai Kari Tuovinen 040 146 0480 [email protected] HILJAISUUDEN VILJELY -"Rukoile ja tee työtä" -talkooretriitti 25.–26.4., jossa Riuttarantaa kaunistetaan mm. haravoiden ja ympäristöä siistien. Rukoushetket ja ruokailut hiljaisuudessa, ulkotyössä voi puhella. Ilmoittautumiset 3.4. mennessä p. 0500 861 843 tai [email protected] Retriitti on talkoolaisille ilmainen Toivotaan erityisesti vapaaehtoisia mukaan. Ohjaajat Kari Tuovinen ja Kirsti Suutari Kesäretriitti 3.–5.8. Riuttarannan lumoavassa luonnossa maalausta ulkona ja sisällä F. Assisislaisen Yksinkertaisuuden hengessä elokuun kuutamon alla. Ilmoittautumiset 20.6. mennessä p. 0500 861 843 tai [email protected] Lapsille ja perheille www.siivensuojassa.net Ylös Jerusalemiin -vaellus Nummelan srk-keskuksessa 1.–5.4. Kts. tarkemmat tiedot sivulta 5. Huom! Nummelassa ei pyhäkoulua palmusunnuntaina 1.4. Perheretki Heurekaan la 28.4. Hinnat sis. bussimatkat, pääsylipun ja yhden planetaarioesityksen: Aikuiset 25 €, lapset 6–15v. 18 €, alle 6-vuotiaat 5€ Ilmoittautumiset 20.4. mennessä: Päivi Putkonen-Hegazi p. 09 3478 5048 klo 9-15 tai [email protected] …Kesällä keinussa kerran… perheleiri 4.–6.6. Riuttarannassa. Iloista yhdessäoloa ja monipuolista ohjelmaa. Hinta 30 €/aik. 10 €/lapset ja alle kouluikäiset ei maksua. Ilmoittautumiset 16.4.–16.5. välisenä aikana Pirkko Orakoski 0400 362707 Kesän perheretket suuntautuvat kohti Helsinkiä: 4.6. Korkeasaari 11.6. Suomenlinna Lisätietoja retkistä lähiaikoina osoitteessa www.siivensuojassa.net Koululaisille Seurakunnan soppatykki Nummelan torilla la 5.5. klo 10–13. Eläkeläiskerhojen retkipäivä Riuttarantaan to 24.5. klo 10–14. Bussikuljetus Nummelasta ja Kirkonkylästä. Ilmoittautumiset kerhoissa. Riuttarannan talkoopäivä 27.4. klo 9–15. Ilmoittautumiset Osmo Vapalahti 040 578 0328 Aikuisten virkistysleiri 29.–31.5. alk. tiistaina klo 10 ja päättyy torstaina klo 13. Ilmoittautumiset 16.5. mennessä Sirkku Peltoniemi 040 176 1356 ja Maria-Liisa Pakalèn 040 189 9349 ”Lepoa, hiljaisuutta ja virkistystä ruskan keskellä” Ruskaretki Pyhätunturin Kairosmajalle 1.–8.9. Tarjolla opastettuja retkiä päivittäin (8–12 km) ja siitä selviää hyvällä peruskunnolla varustettu kulkija. Mahdollisuus myös muutamaan pidempään tunturiretkeen viikon aikana. Lisäksi iltaohjelmaa Kairosmajan tunturikappelissa. Muutamia paikkoja jäljellä, ilmoittautumiset p. 09 3478 5048 arkisin klo 10-synttärit kaikille v. 2002 syntyneille Tervetuloa juhlimaan yhdessä täyskymppisynttäreitä Nummelan seurakuntakeskuksessa, Kappelitie 5, su 15.4.2012 klo 12.00–14.30 Ohjelmassa: Seikkailijan messu (klo 12) sekä konsertti, arvonta, mehua ja täytekakkua. Esiintymässä Kolmen kopla Seikkailijan messun liturgina toimii Matti Helimäki Juhlavieraan mukaan saa tulla yksi aikuinen. Kesällä leirille – totta kai! Riuttaranta on Vihdin seurakunnan leirikeskus, jossa on täydelliset puitteet mahtavien kesäleirien viettoon. Tänä kesänä leireillä tehdään lauttoja ja testataan niiden kelluvuutta ja vauhtia! Päivät täyttyvät yhdessä olemisesta, leikeistä, peleistä, uimisesta, saunomisesta, syömisestä, hiljentymisestä ja naurusta. Lauttaleiri 1–3-luokkalaisille (vuosina 2002–2004 syntyneet) 13.–15.6.2012 Osallistumismaksu 40 €. Leiri alkaa ke 13.6. klo 10 ja päättyy pe 15.6. klo 15.00. 4–7-luokkalaisille (vuosina 1998–2001 syntyneet) 17.–20.6.2012 Osallistumismaksu 50 €. Leiri alkaa su 17.6. klo 18 ja päättyy ke 20.6. klo 15.00. Aikuinen-lapsi-leiri 15.–17.6.2012 Ota 6–13-vuotias lapsesi/kummilapsesi/lapsenlapesi kainaloon ja tule nauttimaan alkukesästä! Houkuttele läheinen aikuinen (isä/äiti/kummi/mummi…) mukaan, ja tulkaa yhdessä leirille! Ohjelmassa mm. lautan rakentelua, jättikeinua ja vaikka mitä muuta kivaa! Ilmoittautumiset leireille 16.4.–25.5. Eila Musikka p. 040 410 6932 [email protected] Osallistumismaksu 30 €. Leiri alkaa pe 15.6. klo 18 ja päättyy su 17.6. klo 13. Ilmoittautumiset leireille 16.4.–25.5. arkisin klo 9–15 p. 09 3478 5048 tai [email protected] Sähköpostitse ilmoittautuessa odota varmistavaa kuittausviestiä. Ilmoittautuessa kerro lapsen nimi, syntymävuosi, ruoka-aineallergiat, osoite ja huoltajan puhelinnumero sekä sähköpostiosoite mikäli leirikirjeen voi lähettää sähköisesti. Lisätietoja www.sankarla.fi sekä Lauttaleirit: nuorisotyönohjaaja Eila Musikka, [email protected] Aikuinen-lapsi-leiri: nuorisotyönohjaaja Maarit Tampio, maarit.tampio@ evl.fi Yksin kotona – tylsää?? Tule kesäkerhoon! Kesäkerho tuleville eka- ja tokaluokkalaisille (2005 ja 2004 syntyneille lapsille) 30.7.–3.8.2012 ja 6.–10.8.2012 kirkonkylällä Pappilassa ja Nummelassa seurakuntakeskuksessa. Viikon hinta 50 €, molemmat viikot 90 €, sisältäen lounaan ja välipalan. Päivittäin klo 9–15 mukavaa tekemistä leikkien, pelien, askartelujen ja ulkoilun parissa kahden lastenohjaajan turvallisessa seurassa. Molempiin ryhmiin mahtuu 18 lasta/ vko. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 10.– 30.4.2012 Lotta Saine p. 040 356 9217 Ilmoittautumisessa kerro lapsen syntymävuosi, ruoka-aineallergiat, sekä vanhemman yhteystiedot. Lähetyspiirit Nummelan lähetyspiiri kokoontuu joka toinen maanantai kello 13.00 Nummelan seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. 2.4. Osallistumme Ylös Jerusalemiin -vaellukseen, lähtö kierrokselle tasan kello 13 16.4. Jari Hiekkanen 30.4. Tuula Kankkunen 14.5. Tuula Kankkunen, kevään viimeinen piiri Vihdin kirkonkylän lähetyspiiri, kokoontuu joka toinen tiistai klo 10–12 srk-talossa 10.4., 24.4., 8.5., 22.5. kevään viimeinen piiri Mediapiiri Joka toinen keskiviikko Nummelan srkkeskuksen takkahuoneessa kello 18.30 4.4. Osallistumme Ylös Jerusalemiin -vaellukseen, lähtö kello 19.00 18.4. Jari Hiekkanen 2.5. Tuula Kankkunen 16.5. Jari Hiekkanen, kevään viimeinen piiri Selin lähetyspiiri 12.4. Jari Hiekkanen, ensimmäinen käsky 10.5. Tuula Kankkunen Kevään rukousillat Nummelan seurakuntakeskuksessa alkavat iltateellä 18.30 takkahuoneessa ja kello jatkuvat klo 19.00 Nummelan kirkossa perjantaisin 30.3., 27.4., 1.6. Naisten kevät Naiset liikkuu -ryhmä torstaisin klo 17–18 uimahallin edustalla Hiidenvedentie 3, Nummela kokoontuminen klo 16.45 29.3. Kuntopiiri 19.4. Vesijuoksu, uinti 26.4. Kuminauhajumpat 10.5. Sauvakävely 24.5. Keilailu Vetäjänä liikunnanohjaaja Sami Hakala-Bergman p. 044 767 4851 Lähetystyö Naisten saunaillat Vappuvaellus kirkonkylässä ti 1.5. Lähdöt klo 10–13 välisenä aikana srktalosta. Koko perheelle sopiva reitti noin 5 km. Palautetut opaskartat (5 €) osallistuvat arvontaan. Srk-talossa arpajaiset ja onnenpyörä ja kahvila, josta saa kahvia, simaa, munkkeja ja vohveleita. Kokoontuminen Nummelan srk-keskuksen diakonian parkkialue klo 17.15 kirkonkylän srk-talo klo 17.30 Päiväretki Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhlaan Turkuun 26.5. Lähtö klo 8 kirkonkylän srk-talolta ja klo 8.15 Nummelan srk-keskukselta. Alustava hinta-arvio 50 euroa, joka sis. matkat ja ruokailut. Retki Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlille Haminaan 7.–10. 6. Perjantaina voi osallistua Symposiumiin (hinta 50 e) tai tutustua Haminan kaupungin nähtävyyksiin. Kustannukset: majoitusja ruokailukustannukset. Majoitumme kotimajoitukseen. Retkille ilmoittautumiset Tuula Kankkunen 0400 219 997 tiistaisin 24.4. ja 15.5. Riuttarannan leirikeskus Ilmoittautuminen Päivi Putkonen-Hegazi p. 09 3478 5048 Tiedustelut naisten kevään toiminnasta diakonissa Sirkku Peltoniemi p. 040 176 1356 30.3.2012 n Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet. 040 712 8888 Vakka Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 28. ja 29.5. klo 17.30-20 kirkonkylän seurakuntatalolla. Ilmoittautumiset 21.5. mennessä Päivi Tapaninen 040 353 2241 ILMOITUSMYYNTI Vapaaehtoisten koulutus- ja virkistysretki Tallinnaan Jaana Mehtälä 020 754 2309, 040 509 4962 14-15.6. Lähtö Vihdistä 14.6. klo 8.30 ja paluu 15.6 n. klo 22.00. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 25.5. mennessä Päivi Tapaninen 040 353 2241 Mietityttääkö läheisesi psyykkinen sairaus ja oma jaksamisesi? SERTIFIOITU MÄRKÄTILA-ASENTAJA SANEERAUSTYÖT PUUSEPÄNTYÖT Nummelan omaisryhmä kokoontuu huhti-toukokuussa Tied. diakonissa Sirkku Peltoniemi p. 040 176 1356 045 673 9164 90 vuotta luotettua hautauspalvelua VIHDIN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKAPALVELU KAUHANEN KY hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset Pisteenkaari 4, Nummela (09) 222 6615 ESITYKSET ma 2.4. klo 14 ja 18 ti 3.4. klo 12 ja 18 ke 4.4. klo 12 ja 18 to 5.4. klo 14 pe 6.4. klo 14 ja 18 la 7.4. klo 14 ja 18 su 8.4. klo 14 Pääsiäisvaellus Ihmisen Poika vie uskon ytimeen. Pääsiäisaamuna tapahtuu ihme, johon kristityt laittavat toivonsa tänäkin päivänä. Liput 10 e. Kesto n. 1,5 h. Teethän varauksesi ennakkoon! Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2 08200 LOHJA puh. 0207 681 760 Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen www.vivamonraamattukyla.fi Jokainen ihminen on Luojan luoma ihme. Kotimaa kertoo, mitä siitä seuraa. 15. JOULUK UUTA 2011 | HINTA: 3,00€ | 107. VUOSIK ERTA | 004359 5–11–51 MATTI KARPPINEN Tarjous on voimassa 31.5.2012 saakka, ja se koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tarjoustunnus KM 40 2/12. 1.1.2012 lähtien vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien verokanta on 9% ja Digilehden 23%. Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus) Sähköposti Puhelin Postinumero ja -toimipaikka Osoite Nimi Kotimaa maksaa postimaksun. Voit tehdä tilauksen myös 020 754 2333 (lankaverkosta 8,21snt/ puhelu + 6,9snt/min, matkapuhelimesta Tilaan Kotimaa-lehden 3 ilmaista näytenumeroa! 8,21snt/puhelu + 14,9snt/min) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta Lähetä tilauskortissa mainitut tiedot ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. sähköpostilla osoitteeseen [email protected] Voit jatkaa tilausta kätevästi puhelimitse tai sähköpostilla. Kyllä kiitos! Ihmisen Poika - pääsiäisvaellus Nurmijärventie 28, Vihti kk (09) 224 7371 www.kukkapalvelut.net J. MYRSKYLÄ Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 VASTAUSLÄHETYS www.hautauspalvelut.net RIIHITIE 4 03400 VIHTI [email protected] Kotimaa päivittää kerran viikossa Suomen suurimman yhteisön, kirkon, kuulumiset. Lehti kertoo myös kiinnostavia tarinoita elämästä sekä pyhästä arjessa. Nauti lukemisesta, jossa on sisältöä. Tilaa 3 kpl Kotimaa-lehden näytenumeroita. TÄSSÄ IÄSSÄ Tilaa 50 näytenumerot ILMAISEKSI! KALLIS RAHA Pikavippi on epäreali stinen yritys siirtää velkakrii siä, tietää Takuu-Säätiön Jukka Heinonen. SIVULL A 2 Näyttelijä Eila Roine, 80, ja viisi muuta iäkästä ihmistä kertovat, mistä on tehty hyvä elämä . Sivuilla 10–15 JOULURADIO Sosiaalinen media siivittää seurakuntien joulumu siikkikanavan suosiota. SIVULL A 4 KUNNIOITTAEN Lähetysjärjestöjen johtajat kirjoittivat yhteisen, hyvän tahdon julkilausuman. SIVULL A 9 11 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Diakoniatyö 100 vuotta Diakoniatyön satavuotisjuhlassa julkistetaan historiikki Rinnallakulkijat Juha Kosonen S Ahkerat diakoniakerhot toimivat eri kylillä vuosikymmenien ajan sekä oman kylän että kaukaisempien lähimmäisten auttamiseksi vaikeuksissa. Palajärven diakoniakerholla oli pöytä Nummelan myyjäisissä v. 1994. Vasemmalta Helvi Palojärvi, Pirkko Juslin ja Hilkka Sainio. Juhlakutsu Vihdin seurakunnan diakoniatyön 100-vuotisjuhlaan Vihdin kirkonkylässä su 22.4.2012 Juha Auvinen Vihdin ensimmäisen diakonissan, Anna Sivosen, päiväkirjan sivu sadan vuoden takaa. Diakoniatyö oli silloin lähes yksinomaan sairaanhoitotyötä. Pirjo Nieminen Juha Kosonen ata vuotta sitten Vihdin ensimmäinen diakonissa Anna Sivonen riensi pitkin Vihdin kärrypolkuja auttamassa niin syöpäpotilaita kuin kulkutauteihin sairastuneitakin. Diakonissan työ oli tuolloin pitkälti sairaanhoitoa sisältäen niin lääkepistosten antamista kuin haavojen sitomistakin. Työnkuva on muuttunut paljon sadassa vuodessa. Kun Vihdissä viisi vuotta sitten vietettiin diakoniatyön 95-vuotisjuhlaa, tilaisuudessa tehtiin aikamatka menneeseen haastattelemalla vihtiläisiä diakoniaveteraaneja. He kertoivat muistojaan muun muassa diakoniakerhoista, joita ennen toimi joka kylällä, ja kehitysvammaisten kerhotoiminnan aloittamisesta. Jokainen tarina oli arvokas ja kiinnostava. Diakonissa Maria-Liisa Pakalénin mielessä heräsi halu kuulla lisää. Yhdessä diakoniatyössä vuosikymmenet aktiivisesti mukana olleen Eeva Tuurnan kanssa he tuumasivat, että nämä tarinat on syytä saada talteen niin kauan kuin vielä on ihmisiä, jotka muistavat. Maria-Liisa pyysi Sanna Luukkosta haastattelemaan muutamia vanhoja diakonia-aktiiveja. Haastattelut päätettiin julkaista diakonian satavuotisjuhlan kunniaksi. Maria-Liisan toiveesta menneiden sukupolvien työtä haluttiin tuoda esiin laajemminkin, joten muistitiedon lisäksi Avun tarve ei ole vähentynyt vaikka se on muuttanut muotoaan. Diakoniatyö etsii väliinputoajia, joihin yhteiskunnan tukiverkko ei yllä. EU-ruokakassien jakeluun v. 2010 valmistautumassa diakonissat Maria-Liisa Pakalén, Eija Nurmio ja Sirkku Peltoniemi sekä pastori Pekka Kankkunen. Vihdin seurakunnan diakoniatyön tiimi joulukuussa 2011. Takarivi: Tuulikki Vuorela, Maria Hanhi– korpi, Matti Hanhisuanto, Päivi Tapaninen, Sampo Luukkonen, Sirkku Peltoniemi, Osmo Vapalahti. Eturivi: Pirkko Orakoski, Maria-Liisa Pakalén, Eija Vuorela. päätettiin käyttää muutakin saatavilla olevaa lähdemateriaalia ja laajentaa kirja käsittelemään koko vihtiläisen seurakuntadiakonian sataa vuotta. Taustaksi kirjassa kerrotaan ajasta ennen diakoniatyötä, ja diakonian vaiheet liitetään yhteiskunnallisiin tapahtumiin ja muutoksiin. Kirjan on kirjoittanut Sanna Luukkonen. Hänen apunaan olleeseen työryhmään ovat kuuluneet Pirjo Nieminen, Maria-Liisa Pakalén, Susanne Vuorinen ja Mikko Yli-Rosti. Nykyiset diakoniatyöntekijät ovat kirjoittaneet tämän päivän diakoniatyöstä. Lisäksi Mikko Yli-Rosti on tehnyt kirjaan tietolaatikoita, jotka auttavat lukijaa liittämään diakonian historian paikallishistoriaan. Historiikki julkaistaan satavuotisjuhlassa kiitollisuuden osoitukseksi kaikille niille, jotka ovat antaneet niin paljon diakoniatyölle. runonäytelmä Höyhen Kuonolla Perjantai 20.4.2012 klo 18 Rinnallakulkijat-kirjan työryhmä Lausunta Riitta Vasenkari Jutta Lehtinen Ohjaus Marja-Leena Kuronen Ohjelma ja kahvitarjoilu 5 € Nummelan seurakuntakeskus Juhlamessu Vihdin kirkossa klo 10 Päiväjuhla kirkonkylän seurakuntatalossa klo 12.30 Linja-auto Nummelan seurakuntakeskukselta klo 9.15, reitti: Ojakkalantie, kanto n. 9.25, Pyölin- ja Nummelantietä kirkkoon. Reitin varrelta pääsee kyytiin. Kuljetus kirkosta päiväjuhlaan, josta paluulähtö n. klo 14.30. järj. Vihdin Sydänyhdistys ja Vihdin seurakunnan diakonia Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n 12
© Copyright 2024