1.6.2012 - Vihdin Seurakunta
Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 1.6.2012 Suurella Sydämellä Juha Auvinen -vapaaehtoistoiminnassa on kaikille tilaa! s. 12 Kirjuri helpottaa kanslistia ja kansalaista s. 5 Nimikkolähetimme maailmalla s. 6–7 Puutarhuri astui vieraisiin saappaisiin s. 8 240-vuotias Vihdin kirkko toimii taas Tiekirkkona s. 12 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Paimenen palsta Kirkko – maamerkki ja elämän perusta Koko Ruotsin valtakunnassa harjoitettiin 1700–1800-luvuilla kuninkaiden käskystä laajamittaista uudisraivausta. Vanhojen viljelytilojen lisäksi tarvittiin kipeästi uutta peltoalaa. Siemenviljan loppuessa peltomiehen köyhyys oli huipussaan. Maanviljelys ja sen kanssa yhteen sopivat oheisammatit kalastus, metsästys, karjanhoito, käsityöt olivat enemmän sääntö kuin poikkeus. Tilallinen ja hänen alustalaisensa viljelivät karua, pohjoista maata toivoen sen tuottavan satonsa ajallaan ja luonnollisesti peläten pahinta. Sadon varttumista seurattiinkin todella tarkoin aina kylvötöiden aloituspäivämäärästä sadonkorjuun hetkeen saakka. Vasta silloin saatettiin huokaista, kun vilja oli kerätty talteen. Pahimpien katovuosien jälkeen jouduttiin syömään jopa siemenviljaa näin ei ollut mahdollisuutta ilman ulkopuolista siemenapua saada edes kylvöä suoritetuksi. Silloin peltomiehen köyhyys oli maksimissaan. Rukouksen taustaksi on hyvä muistaa, että viljojen varmuusvarastot jos niitä oli lainkaan eivät olleet lähellekään nykyisellä tasolla. Tässä mielessä elettiin todellakin Luojan kädestä suuhun -elämää. Sarkastisesti voisi todeta, että tuon ajan maanviljelijän ammatti todellakin elvytti rukouselämää. Seuraava Vakka ilmestyy 7.9.2012 Paino Salon Lehtitehdas 2 Peltomiehen rukous ”Kaikkivaltias Jumala, koko luomakunnan Luoja! Sinä asetit Edenin paratiisissa Adamin viljelemään ja varjelemaan. Sinä olet myös syntiinlankeemuksen jälkeen käskenyt meidän syödä leipämme otsa hiessä. Minä olen saanut maanviljelijän kutsumuksen, luottaen ja odottaen siinä Sinun siunaustasi että voisin näin saada elantoni kätteni töiden kautta. Jumala, Herrani! Sinun puoleesi minä nostan silmäni ja rukoilen turvallisesti: Siunaa työni. Kastele kynnetty maa. Estä rajuilmat. Varjele maan hedelmä ja suo meidän saada siitä leipää syödäksemme, siementä kylvääksemme ja karjan ruokaa eläimillemme. Varjele kehoani ylirasitukselta ja sairauksilta, suo perheeni aina palvella Sinua ja poista petollisuus yhteistyökumppaneistani. Varjele pahuudelta ja viekkaudelta kyläyhteisössä. Poista myös kaikki esteet ja vahingot, jotka ovat ammattini harjoittamisen tiellä. Suo minun pitää oi armollinen Jumala kaikessa työssäni ja toimessani puhdas ja saastuttamaton omatunto, jotta voisin jälkeeni ja omilleni jättää hyvän maineen ja Herran siunauksen. Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Aamen.” Nykysuomeksi toimittanut ja johdannolla varustanut: Pekka Tuomikoski / Kotimaadeski Lähde: Vanhan virsikirjan Rukouskirja vuodelta 1701 Vakan toimitus Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti 09 3478 5018 09 3478 5019 www.vihdinseurakunta.fi Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) 3478 5014 [email protected] Toimitus: Outi Lähteenoja Heikki Nieminen [email protected] Kustantaja Kuvankäsittely ja taitto Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä [email protected] p. 020 754 2309, 040 509 4962 Kesän kynnyksellä vietämme helluntain juhlaa. Tämän juhlan ytimessä on ajatus siitä, että Jumala lahjoittaa Henkensä kautta meille uskon häneen itseensä ja rakkauden kaikkia lähimmäisiä kohtaan. Lahjasta tulee meille todellinen silloin, kun otamme sen vastaan. Uskossa on kysymys siitä, että menemme avoimin mielin kirkossa Jumalan eteen ja pyydämme häntä antamaan meille uskon lahjan. Rakkauden kanssa on vähän samanlaista kuin uskon kanssa. Sekin on meille suuri lahja, mutta ei niin käsittämätön kuin usko. Vanhemmat rakastavat lapsiaan ja puolisot toisiaan. Meillä on taipumus rakastua ja meillä on taipumus samaistua hädänalaisten kohtaloon ja ryhtyä auttamaan heitä. Kaikki tämä rakkaus on luontaisesti meissä. Kipuilumme on ennen kaikkea siinä, jos jäämme elämän matkan varrella pahasti rakkauden vajeeseen. Se aiheuttaa meissä syvää vihaa ja kenties vääristynyttä käyttäytymistä, jolla vahingoitamme toisia ihmisiä. Rakkaus voi kuitenkin voittaa vihan ja voimme kasvaa ihmisinä ja kristittyinä kohti uutta ihmisyyttä. Emme saavuta sitä täydellisesti koskaan, mutta elämä on tällaista matkan tekoa, jota värittää oman epätäydellisyyden näkeminen ja ymmärtäminen. Eikä yksinomaan tämä, vaan jatkuva turvautuminen Jumalan aarteisiin, joita hän lahjoittaa uskon ja rakkauden runsautena. Olet lämpimästi tervetullut kirkkoon ja sen sanoman äärelle tänä kesänä! Pekka Valkeapää, kirkkoherra Seurakunta hengellisenä kotina Kirkossa kuin kotonaan Ensimmäistä vierailuani Vihdin kirkkoon en muista, niin pienenä se on tapahtunut. Yksi ensimmäisistä mielikuvista liittyy kuinkas muuten musiikkiin ja jouluun. Olin isäni kanssa laulamassa Kauneimpia joululauluja, ja vieläkin voin muistaa, miten päästelin 6-vuotiaan pitelemättömällä innolla tuttuja säveliä niin paljon kuin palkeista lähti. Suurin osa lämpimistä muistoistani Vihdin kirkossa liittyy musiikkiin. Pikkupoikana aloitettu viuluharrastus vei Kapelliin, seurakunnan maankuuluun orkesteriin, jonka riveissä kirkon kattoa yritettiin nostaa tiloiltaan useaan otteeseen, esimerkiksi Verdin Requiemin loppurytinässä tai Kaanaanmaan aikana, kun koko kirkkokansa veisaa kertosäkeistöä orkesterin ja kuoron kanssa. On toki muitakin kuin musiikillisia muistikuvia. Ripillepääsystä tulee kesällä kuluneeksi 22 vuotta, ja soutelimme avioliiton onnelliseen satamaan kotikirkossamme kauniina kesäpäivänä vuonna 1998. Nuorempana hautausmaa oli iltaisin jännä paikka kuljeskella. Vieläkin, vaikka siinä oman elämänsä rajallisuuden tulee yhä paremmin ymmärtäneeksi hautakiviä lukiessaan, on mukava tallustella kirkon ympärillä ja ihastella maisemaa Kirkkojärvelle päin. Aina se on yhtä hieno. Viimeisimpänä musiikkielämyksenä kotikirkossani koin amerikkalaisen ihmeen, Anderson University Choralen, konsertin toukokuisena sunnuntaina. Vihdissä taas vieraillut huippukuoro ei onnistunut pettä- mään odotuksia tälläkään kertaa, vaan nuoret laulajat loihtivat kirkon täyteen täydellisiä harmonioita, puhtaita ääniä ja nuoruuden pakottamatonta iloa. Ei auta kuin jäädä odottamaan seuraavaa vierailua. Kun astun Vihdin kirkkoon, kotikirkkooni, mieli rauhoittuu ja tunnen olevani kotona. Portaat urkuparvelle, alttaritaulu, saarnastuoli, sivusali - jota myös orkesterikylmiöksi aikoinaan kutsuttiin kaikki ne tuovat mieleen lämpimiä muistoja ja ajatuksia. Liian harvoin siellä tulee käytyä, mutta aina sinne päästessä on hyvä olla. Heikki Nieminen Pirjo Nieminen Rehellisen suomalaisen känsäkouran rukous Puhumme täällä Vihdissä, niin kuin monella muullakin paikkakunnalla kirkonkylästä, siis meillä on Vihdin kirkonkylä. Kylän nimi tulee Hartanmäellä seisovasta vuonna 1772 valmistuneesta kivikirkosta. Kirkko on antaa leimansa koko kylän silhuettiin noustessaan yläpuolelle kaiken muun rakennuksena. Kirkonmäeltä ja kirkon tornista avautuvat huikaisevat näkymät Kirkkojärvelle ja ympäröiville pelloille ja metsiin. Käypä tutustumassa tähän maisemaan kirkon tornista vaikkapa Vihti- päivien yhteydessä elokuussa. Kirkko on meille rakennuksena tärkeä. Sen muurit tarjoavat suojan niin fyysisessä kuin hengellisessä merkityksessä. Samalla tavalla kuin kirkko on jykevä, avara ja korkea Jumala on elämämme vankka perusta, joka kestää kaikissa elämän myrskyissä ja koettelemuksissa. Isämme ja äitimme ovat tahtoneet rakentaa kirkkonsa tällaiseksi ja näin kunnioittaa myös rakennuksen muodolla Jumalaansa. Kirkossa kurottaudutaan kohti Jumalaa, joka on yhtä lailla suuri ja pelottava kuin avara ja armahtava lapsiaan kohtaan. Kirkko on enemmän kuin rakennus. Kirkko edustaa meille elämän vakaumuksellista puolta. Kirkolla on sanomansa, jota se levittää ja kuuluttaa kirkkorakennuksessa vietettävässä jumalanpalveluksessa ja kirkollisessa toimituksessa. Kirkon viesti on karkeasti luonnehtien kahden suuntainen. Meillä on Jumala, johon voimme uskoa ja meillä on lähimmäinen jota voimme rakastaa. Koko ihmisen elämä on kamppailua näiden kahden asian kanssa, haluaisimme uskoa ja rakastaa, mutta emme siinä aina onnistu. Allekirjoittanut Vihdin Kapellin 15-vuotisjuhlakonsertissa vuonna 1994. Mitä ne sanookaan tukasta ja järjestä...? 1.6.2012 n Vakka Pirjo Nieminen Outi Lähteenoja Jo 16. kertaa järjestetty Vappuvaellus kirkonkylän maisemissa keräsi satapäin ihmisiä tutustumaan kyläympäristöön ja sen luontoon. Haudankallion uimarannan luona kerrottiin paikan entisestä käytöstä kylän santa-apajana. Vappuvaelluksen oli jälleen suunnitellut HilkkaMaija Virrankoski, ja sen toteuttivat kirkonkylän lähetyspiiriläiset ja muut seurakunnan vapaaehtoiset. Vihtiläisen diakoniatyön 100-vuotisjuhlaa vietettiin huhtikuussa. Juhlaväkeä oli saapunut runsaasti, ja tarjolla oli hengenravinnon lisäksi myös seurakunnan emännän ja apujoukkojen loihtima herkullinen lounas kakkukahveineen. Seurakunnan leirikeskus Riuttarannan uusi päärakennus vihittiin käyttöön 20 vuotta sitten, joten nyt oli juhlan aika. Riuttarannassa yli 15 vuotta palvellutta emäntä Leena Kanervaa tervehtimässä diakoniatyöntekijät Pirkko Orakoski (vas.), Päivi Tapaninen ja Eija Nurmio. Heikki Nieminen Heikki Nieminen Seurakunnassa tapahtunutta Luottamushenkilön kynästä Kesämuistoja tekemässä toja, mistä jutellaan aikanaan omille lapsille. Kesälomat ovat meidän perheessä viime vuosina muodostuneet siten, että ajellaan kotimaassa muutaman päivän reissuja yöpyen ystävillä, joita ei arjen kiireen keskellä ehdi tapaamaan kuin kesällä. Nukutaan siskonpetissä ja syödään kesän herkkuja, uidaan ja nautitaan hyvästä seurasta. Kotiin palatessa käväistään se pakollinen huvipuisto, missä vanhemmatkin nauttivat pyörityksestä kuin lapset. Ja kotosalla nukutaan aamuisin pitkään, löhötään päivät rannalla eväitä syöden ja hyvästä kirjasta, auringosta ja aikatauluttomasta elämästä nauttien. Pieni harmitus hiipii äidin mieleen, ettenkö tänäkään kesänä saa tarjottua lapsille sitä ulkomaanmatkaa? Mutta omia lapsuusmuistojani miettiessä ei päällimmäisenä ole se, etten päässyt ulkomaille. Mieleeni ovat jääneet ne reissut, kun mummin kanssa köröteltiin junalla serkkujen luokse. Ja kun isukki kärsivällisenä päivittäin kuskasi meitä uimarannalle ja käytiin Puuhamaassa ja Lintsillä ja tehtiin eväsretkiä Kokkokalliolle. Ja kun rakennettiin kavereitten kanssa sateenvarjomaja pihalle ja saatiin yöpyä siinä (ja kömpiä takapihan ovesta omaan sänkyyn nukkumaan kun ulkoilmaelämä alkoikin pelottaa) :) Rentoa kesää meille kaikille, isoille ja pienille ihmisille! Tiina Laitinen Espoon hiippakunnan tuore piispa Tapio Luoma vieraili Vihdissä tutustumassa seurakunnan työntekijöihin ja luottamushenkilöihin. Eri työmuodot esittelivät työtään piispalle jopa erityisen ansiokkaasti, kuten taloussihteeri Kirsi Karhunen. Kuvassa oikealla kirkkoherra Pekka Valkeapää. Outi Lähteenoja ”Äiti, mennääks viikonloppuna Lintsille? Eiku mennää jo tänää!! Ja sit ku on kesä ja loma ni mennää myös Särkänniemeen ja Powerparkkiin ja Tykkimäelle ja ruotsinlaivalle. Tai vuokrataan asuntoauto! Ja kylpylään! Ja miksei me ikinä mennä minnekään ulkomaille, kaikki meiän kaverit menee jonneki kunnon reissuun. Mä en oo koskaan ollu ees lentokoneessa...” Silmissä mustenee ja tekee heti mieli sanoa että no ei todellakaan mennä kuin ehkä yhteen paikkaan ja ei todellakaan mennä laivalle, vastahan me muutama vuosi sitten oltiin.. Ja haloo, ettäkö oikein ulkomaille, ai näillä palkoilla!? Samalla mietin että olikohan sinne S-tilille kertynyt minkä verran bonuksia... Mutta rauhoitan itseni sanomaan: katotaan, me mietitään iskän kaa ja jutellaan tästä sit lähempänä kesää. Näin juteltiin huhtikuussa. Ja nyt toukokuussa. Vielä on lapsille riittänyt vastaukseksi että katotaan, joo, mietitään. Itsellä alkaa paniikki hiipiä niskaan: mihin me oikeasti tänä kesänä mennään? Huvipuistot on niiiin nähty. Laivalle ei todellakaan mennä. Mökkiä ei jaksa miettiä, saako sitä edes rahalleen vastinetta, jotain rötisköjä kuitenkin. Ja karavaanariksi en rupea, ajatuskin siitä että olisi teiden tukkona alkaa hikoiluttaa. Joka vuosi luon äitinä itselleni (turhan) stressin siitä, että ’sit lomalla tehdään jotain tosi kivaa’. Sitä ajattelee, että on sitten lapsilla jotain mistä kertoa syksyllä koulussa. Jotain mistä niille oikeasti jää semmoisia muis- Seurakunnan kaikki iltapäiväkerholaiset kokoontuivat viettämään mukavaa toukokuista iltapäivää Pappilan pihamaalle. Ohjelmassa oli leikkejä, pelejä ja makkaranpaistoa. Mukana menossa olivat tietysti myös ip-kerhonohjaajat. 3 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Taivas auki Aasiaan R adiolähetysjärjestö Sanansaattajat etsii jatkuvasti uusia tapoja tavoittaa Aasian suurkaupunkien asukkaita. Suurkaupungeissa elää miljoonia ihmisiä, mutta jo yhdenkin hätään vastaaminen on tärkeää. Sanansaattajien kesäkeräyksellä tuetaan erityisesti japanin, khmerin, mandariinikiinan ja thain kielillä Aasian suurkaupungeissa kuultavia kristillisiä radioohjelmia. an suurkaupunkeja, Eila Murphy sanoo. Monet Aasiassa kuultavista radio-ohjelmista rakennetaan vuorovaikutteisiksi, koska silloin päästään pureutumaan kuuntelijoita askarruttaviin kysymyksiin. Esimerkiksi Bangkokin suur- kaupungissa kuunnellaan thainkielistä Sydänystävä-ohjelmaa tehtaassa työn lomassa. Ohjelma luo yhteyksiä kuulijoihin ja ystävystyy heidän kanssaan. Kuuntelijoiden kysymyksiin ja ongelmiin vastataan raamatullisesta näkökulmasta. – FEBC:n toimistolla vierailleet kuuntelijat kertoivat, että heidän tehtaassaan sata naista kuuntelee kännykällä kristillisiä radio-ohjelmia. Tehtaan ilmapiiri on muuttunut ohjelmien myötä. Vihaiset työntekijät eivät ole enää yhtä vihaisia, ja myös ahkeruus on Lahjoitusesimerkkejä: Yhteydenpito kuuntelijaan kuukauden ajan 3 € (Thaimaa) Yksi paikallisradio-ohjelma 90 € (thai, khmer, kiina) Yksi keskiaalto-ohjelma 130 € (japani) Vuosittainen kuuntelijatapaaminen 500 € (Thaimaa) Lahjoitustili: IBAN: FI37 5062 0320 0320 18 OKOYFIHH Viitenumero 711150045 Puhelinlahjoitus: Soita p. 0600 18808. Puhelun hinta on 15,23 € + pvm/puhelu. Soittamalla tuet medialähetystyötä siellä, missä apua eniten tarvitaan. Keräyslupa Manner-Suomi 2020/2011/2584, voimassa 1.1.2012–31.12.2013, Poliisihallitus 17.11.2011. Kerätyt varat käytetään medialähetystyöhön vuosina 2012–2014. Nyt on Aasian aika Sanansaattajien lähetystyöntekijä-tutkija Eila Murphy vakuuttaa, että nyt on Aasian aika. Hän on seurannut maanosan mediakehitystä jo vuosien ajan työskennellessään Aasian suurimman medialähetysjärjestön, Far East Broadcasting Companyn (FEBC) työyhteydessä. – Noin 60 prosenttia maailman väestöstä elää Aasiassa, mutta vähemmän kuin kahdeksan prosenttia kaikista maailman lähetystyöntekijöistä toimii siellä. Mediatyön kautta meillä on hieno mahdollisuus tavoittaa Aasi- Reilua kauppaa yli 100 miljoonalla R eilun kaupan tuotteiden myynti ylitti Suomessa viime vuonna ensimmäisen kerran sadan miljoonan euron rajapyykin. jokainen suomalainen käytti Reilun kaupan tuotteisiin keskimäärin 19 euroa. Eniten rahaa käytettiin kahviin, viiniin, kukkiin ja banaaneihin. Kovimmassa kasvuvauhdissa olivat Reilun kaupan kaakao, suklaa, kukat ja viini. Reilujen tuotteiden kokonaismyynti kasvoi edellisvuodesta 10 prosenttia. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Sivonen selittää jatkuvaa kasvua tunnettuudella ja Reilun kaupan herättämällä luottamuksella. – Myös vastuullisuutta arvostava kuluttaja valitsee ostamansa tuotteen usein parissa sekunnissa. Reilun kaupan suosiminen on suomalaisille vaivaton tapa vaikuttaa, sillä 94 pro- senttia kuluttajista tuntee Reilun kaupan merkin ja 85 prosenttia luottaa siihen, Sivonen sanoo. Outi Lähteenoja Reilut tuotteet tutuksi työyhteisölle Vihdin seurakunnan työntekijät pääsivät tutustumaan Reilun kaupan tuotteiden valikoimaan Reilulla aamupalalla, jonka oli järjestänyt työyhteisön Reilun kaupan tiimi. Aamiaisella maisteltiin eri kahvilaatuja, kuivattuja hedelmiä, myslejä ja tuoremehuja. Päivittäistavarakaupoista saatava valikoima laajenee jatkuvasti, mutta edelleen tuotteita voi olla vaikeaa löytää. Tiettyjä tuotteita ei vielä saa Suomesta, joten päätin ryhtyä tuomaan niitä itse maahan, kertoi vihtiläinen Reilun kaupan tuotteiden maahantuoja ja myyjä Anna Garton. Hänen verkkokauppansa löytyy osoitteesta www.sidai.fi. Hän myös valotti esimerkein, mitä hyvää Reilun kaupan järjestelmä saa kehittyvissä maissa aikaan. Esimerkiksi Reilun kaupan sopimuksen solminut kahvinviljelijä saa aina tuottamistaan kahvipavuista sovitun korvauksen, eivätkä suuryritykset pääse polkemaan hintoja mahdollisimman suurta voittoa tavoitellessaan. Vihdin seurakunta toimii edelleen Reilun kaupan seurakuntana. Tilaisuuksissamme tarjotaan aina vähintään Reilun kaupan teetä ja kahvia, ja myös muita tuotteita on usein tarjolla. Heikki Nieminen Lähde: www.reilukauppa.fi 4 lisääntynyt, Eila Murphy kertoo. – On tärkeää, että kukaan ei jää suurkaupungissa yksin ongelmiensa kanssa. Radio-ohjelmat ja kuuntelijatapaamiset voivat olla silta seurakuntaan ja ystävyyteen toisten kuuntelijoiden kanssa. Leipää ja suolaa Virtaavan veden äärelle! Yksi ystäväni kertoi vuosia sitten kuinka hänen avioliittonsa oli parantunut dramaattisesti, kun hän oli 50 -vuotiaana ymmärtänyt, että hänen vaimonsa ei osannutkaan lukea hänen ajatuksiaan. Hän alkoi kertoa mitä hänen mielessä liikkui: toiveita, unelmia ja jopa suruja. Kommunikaatioon liittyy puhumisen lisäksi kuuleminen – kuunteleminen. Onkohan siinä joku juju, että meillä on kaksi korvaa ja yksi suu. Liittyyköhän tämä siihen, että on todella merkittävää oikeasti kuulla ja ymmärtää. Jumala on jättänyt meille riittävästi tietoa, Raamatun, että voisimme ymmärtää kuka Jumala on ja miten voimme kuulla hänen tahtonsa ja äänensä. Isolle osalle meistä ihmisistä Raamatun salaisuudet eivät ole oikein auenneet. Toiset sanovat kyllä, että Raamattu on ehtymätön puhuttelun ja viisauden lähde. Neljä (4) klassista (siis jakamattoman) kristinuskon raamatunluvun metodia voivat auttaa meitä itse kutakin ymmärtämään Jumalan ja Raamatun salaisuuksia. I:n Raamatun lukutapa on Sensus Litteralis- siis kirjaimellinen lukutapa: mitä on faktuaalisesti tapahtunut tietyssä historiantilanteessa. II:n lukutapa on Sensus Spiritualis, siis hengellinen, allegorinen, vertauskuvallinen lukutapa. Tässä lukutavassa me ihmiset avaudumme Jumalan puhutteluun. III:n lukutapa on Sensus Tropologicus, siis tiehen ja elämäntapaan liittyvä lukutapa. Tämä lukutapa avaa moraalisen, sanasta tekoihin Paavalin mainitsemantodeksi elettävän elämänaspektin. IV: lukutapa on Sensus Anagogicus, (= johtaa ylöspäin). Tämä lukutapa avaa eskatologisen merkityksen, siis sen näkökulman, että kerran tämä kaikki loppuu, ja Mestari saapuu lupauksensa mukaan takaisin noutamaan luomansa ihmiset. Siis samoin kuin kaikki on saanut alkunsa, niin kaikki myös loppuu. Luther sanoi kuo- lemasta, että mieti sitä päivittäin, niin osaat valita ja toimia viisaasti. Esimerkki: 1 Sam 17 kerrotaan kuinka Daavidin linkoama kivi osuu Goljatia otsaan ja hän kaatui suulleen maahan. Klassisen I:n lukutavan mukaan luetaan, mitä littera/sana sanoo; ilman mitään tulkintaa. Siis mitä tapahtui! II:n hengellinen/allegorinen lukutavan mukaan ymmärrämme: Uusi ”Daavid”= Jeesus voittaa vastustajansa Perkeleen Golgatalla. Voittamalla ristinkuolemallaan kuoleman Jeesus voitti fysikaalisen kuoleman. Meille kaikille on luvattu ylösnousemus edeltäkulkijan jalanjäljissä. III:n lukutavan mukaan Daavidin ja Goljatin kertomus kertoo meille uskovan ja sielunvihollisen taistelusta arjessa. Kilvoittelija pystyy kyllä katkaisemaan Mestarin avulla kiusaukselta pään. IV:n Raamatun luvutavan mukaan ko. raamatunpaikka johtaa lukijan mielen ylös viimeiseen tuomiopäivään. Silloin Jumala murskaa Pahan lopullisesti: kadotetut vasemmalle ja valitut oikealle. Herra anna meille kuulevat korvat ja ymmärtävä sydän Sinun edessäsi, niin saamme viisaan sydämen. Kuulolla J I kappalainen Matti Helimäki 1.6.2012 n Vakka E nsimmäiset seurakunnat siirtyvät tässä kuussa uuteen, yhteiseen jäsentietojärjestelmään. Yli 130 seurakuntaa ottaa vielä toukokuun aikana käyttöön kirkon uuden valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin. Vihdin seurakunnassa Kirjurin käyttämiseen siirrytään syksyllä. Tähän asti jokainen seurakunta on ylläpitänyt omaa tietojärjestelmää jäsenistään. Kirkon rekisterijohtajan Mikko Tähkäsen mukaan Kirjurista on hyötyä kirkon jäsenille esimerkiksi siksi, että perunkirjoitusta varten tarvittavat sukuselvitykset saadaan yhdestä pisteestä yhtenä todistukse- na toisin kuin ennen. Uusi tietojärjestelmä korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Kirjuriin merkitään muun muassa kasteet, rippikoulut, esteiden tutkinnat, vihkimiset ja hautaamiset. Kirjurin kansalaisliittymän avulla voi tulevaisuudessa myös liittyä kirkkoon ja tilata esteettömyystodistuksia. Uusiminen parantaa myös tietoturvaa. Kirkkolaki edellyttää, että Kirkkohallitus huolehtii järjestelmän tekniikasta ja tietoturvasta, joten vastuu ei jää seurakunnille. Tulevaisuudessa Kirjurista löytyvät digitoituina myös vanhojen, käsin kirjoitettujen kirkonkir- jojen tiedot. – Tarkoituksena on, että seurakunnat digitoivat vuoden 2014 loppuun mennessä kirkonkirjansa vuodesta 1860 eteenpäin. Arkistolaitos on jo digitoinut sitä vanhemmat, Tähkänen kertoo. Vihdin seurakunnassa kirkonkirjojen digitointi on jo suoritettu hyvissä ajoin. Lähde: Kotimaa Outi Lähteenoja Kirjuri säästää aikaa ja vaivaa Vihtiläisistä kertovia alkuperäisiä, 1850-luvulta lähtien pidettyjä kirkonkirjoja säilytetään jatkossakin, vaikka Kirjurin avulla sukutietoja voi tilata mistä tahansa kirkkoherranvirastosta, arkistosta vastaava Taina Karvanen esittelee kirkkoherranviraston paloturvallista arkistoa, joka on jo siirretty sähköiseen muotoon. Hetkiä historiassa V ihdin ensimmäisen kirkon, 1400–1500-lukujen vaihteessa rakennetun Pyhän Birgitan nimikkotemppelin rauniot sijaitsevat luonnonkauniilla Vihdinniemellä. Kirkosta on jäljellä enää seinät parin metrin korkeuteen sekä sakaristo. Samalla paikalla on asiantuntijoiden käsityksen mukaan ollut jo ennen kivikirkkoa vaatimaton puukirkko, jonka yhteyteen on rakennettu kivinen sakaristo, joka myöhemmin on liitetty puukirkon paikalle rakennettuun kivikirkkoon. Ensimmäisen kerran Vihti mainitaan asiakirjoissa vuonna 1433, jolloin Vihti oli Lohjan kappelina. Pertunpäivänä vuonna 1507 Turun tuomiorovasti Henrik Wenne asetti tässä kirkossa virkaansa Vihdin ensimmäisen kirkkoherran Martin. Tästä alkaen on Vihti ollut itsenäinen seurakunta. Sakaristo kirkon vanhin osa Kirkon vanhin osa on harmaakivinen sakaristo. Sakariston luoteispäädyssä on pyörökaarinen, holvattu ja tiilillä vuorattu ikkuna-aukko. Sakariston päädyssä on kaksi lokeroa, joista toinen on ikkuna-aukon koillispuolella ja toinen koillisseinällä. Sakariston ja kirkon välillä on pyöreäkaarinen oviaukko, ja ovikäytävä on kokonaan tiilillä vuorattu. Sakariston pohjoisnurkasta paljastui vuonna 1946 suoritetuissa kaivauksissa viinikellari. Sakaristo on saatettu rakentaa jo 1400-luvun ensimmäisellä neljänneksellä, ja sitä on vuonna 1650 korotettu Olkkalan kartanon majuri Henrik Ekestubben toimesta ja samalla katto varustettiin ristiholvauksella. Ekestubben suvun vaakuna ripustettiin sakariston seinälle. Sakariston oven päällä oli Hästesko-suvun vaakuna. Kirkon pääovi järvelle päin Suorakaiteen muotoinen kirkko on rakennettu suuntaan lou- nainen ja koillinen. Seinämuurin vahvuus on 1,9-2,5 m. Sakariston oven lisäksi kirkossa on ollut neljä ovea, joista pääovi on järven puoleisessa lounaispäädyssä. Kaakkoisella seinällä on kaksi oviaukkoa, joista toinen on ns. papinovi, jonka kautta entisinä aikoina, suurina juhlapyhinä papit saapuivat kulkueena kirkkoon. Kirkon pohjoiskulmassa, ullakolle johtaneiden portaiden alapäässä oli kapea ovi. Kirkossa on ollut viisi pyöreäkaarista ikkunaa, jotka olivat varustettuja lyijypuitteisilla ikkunoilla. Kaakkoisseinällä molempien ovien kohdalla oli puiset eteishuoneet, joita kirkon asiakirjoissa on nimitetty asehuoneiksi Mikko Yli-Rosti Temppeli rannalla Vihdinniemellä Puuholvinen sisäkatto Kirkon sisäkattona on ollut puuholvinen ns. tynnyriholvikatto ja kirkon seinät ovat olleet kalkkilaastin peittämät. Puuholvisessa katossa ja kirkon sivuseinillä on ollut vuonna 1670 tehtyjä raamatullisia maalauksia. Kirkon seinillä oli pitäjän aatelissukujen vaakunoita. Kirkon pääoven yläpuolella oli lehteri, jonka oli rakennuttanut Irjalan kartanon omistaja Stälhane. Uskonpuhdistus toi penkit Kirkon koillisseinällä oli alttaripöytä, jolla kynttilänjaloissa jumalanpalveluksissa paloivat kynttilät ja alttaripöydällä oli montrassi eli ehtoollisleipäsäiliö. Kirkossa ei katolisena aikana ollut penkkejä, vaan lattia oli kovaksi poljettua maata. Uskonpuhdistus toi kirkkoihin penkit. Samoihin aikoihin syntyi tarkka penkkijako. Penkkijaon tarpeellisuudesta kirjoitti Ruotsin kuningas vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1696 Turun hovioikeudelle. Vihdin vanhan kirkon penkkijakoasiakirja vuodelta 1730 kertoo, kuinka aatelisilla oli etuoikeus parhaisiin penkkeihin kirkon etuosassa. Pyhän Birgitan kirkko sijaitsee kirkonkylässä, Kirkkoniementien päässä. Miesten puolella oli kuoripalkista alimmalle ovelle 18 penkkiä. 1.penkissä olivat Kourlan, Olkkalan ja Tervalammen paikat. Tavallisten talonpoikien penkit olivat taaempana, esimerkiksi penkissä oli paikat Härköilän Tuusalle ja Nissolalle. ja 15. penkissä Härköilän Sepälle, Rostille, Hemmilälle sekä Ridalille. Temppeli raunioitui Kirkko tuli vihtiläisille tutuksi ja kotoiseksi, omassa kirkossa pirskotettiin lapsen otsalle vihkivettä ja annettiin lapselle nimi. Tällainen oli entisajan vihtiläisen ensimmäinen kirkkomatka. Viimeinen matka kirkkoon päättyi leposijaan joko kirkon lattian alle tai hautausmaahan. Kirkko alkoi vähitellen rappeutua ja käydä kasvavalle seurakunnalle liian pieneksikin. Isonvihan aikana 1700-luvun alussa kirkko ryöstettiin ja oli rauhan palattua maahan huo- nossa kunnossa ja mittavia orjauksia jouduttiin suorittamaan Vuonna 1758 katsottiin, että kirkko oli niin huonossa kunnossa, että korjauksia ei kannattanut tehdä ,vaan päätettiin rakentaa uusi kirkko. Kirkko myytiin huutokaupalla Kustaankirkko valmistui vuonna 1772 ja vanhaa kirkkoa käytettiin hautakirkkona vuoteen 1793 asti. Tuolloin oli kirkko jo niin huonossa kunnossa, että kukaan ei voinut ilman hengen vaaraa mennä kirkkoon sisälle saatikka suorittaa siellä mitään toimituksia. Pitäjänkokous päätti 1801 kirkkoherra Tuderuksen ehdotuksesta, että kirkko myytäisiiin huutokaupalla, mikä myös tapahtui. Kirkosta jäivät jäljelle vain seinämuurit. Säälle alttiina oleva kirkko alkoi nopeasti rappeutua. Länsipääty sortui syysmyrskyssä lokakuussa 1869. Rauniokirkkoa kunnostettiin Vasta 1900-luvun vihtiläiset alkoivat kunnostaa kirkonraunioitaan. Vuonna 1946 suoritettiin alueella kaivauksia ja raunioiden kunnostusta suoritettiin vuosina 1946–52. Sakaristo sai katon suojakseen vuonna 1962. Nykyisin on rauniokirkossa jumalanpalveluksia kesällä ja Pertunpäivän aikaan toimii Vanhankirkonniemi juhlapaikkana. Mikko Yli-Rosti Lähteitä: Luoteis-Uusimaa 24.8. 1957 Vihdin 450- vuotisjuhlanumero Reino Ollila. Vihdin keskiaikainen kirkko. Onni Halla: Vihdin kirja Vihdin kirjapaino 1969 Kaarle Soikkeli: Vihti I ja II K.F.Puromiehen kirjapaino 1929 5 Vakka n Tervehdys seurakunnasta n Arvo Survo, Venäjä Vihdin seurakunnan nimikkolähetti Arvo Survolla on värikäs ja vaiheikas elämä. Arvon perhe asui ensin Virossa, mutta joutui myöhemmin siirtymään Neuvostoliiton alueelle. ti. Myös kielitieteen, sanojen etymologian sekä kiinnostuksen suomalais-ugrilaisuutta kohtaan Arvo on voinut liittää osaksi lähetystyötään Venäjällä, jossa hän toimii Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetystyöntekijänä. Työnkuva on lyhyesti: Kristuksesta sanoin ja sävelin. Siihen kuuluvat tilaisuudet lähinnä keski- ja länsi-Inkerissä. Arvo on myös kirjoittanut kirjoja ja koonnut inkeriläisten omaa historiaa. Viimeisin kirja on 2006 ilmestynyt Suur-synty Kiesus -apokryfi korpikansan kertomana, joka sisältää perinnekeräystä, kokonainen apokryfi vanhojen runojen kokoelmista, arvokasta runo-ainesta, Arvo kertoo. Kirja antaa näkökulman itämerensuomalaisiin heimoihin, joissa kansa osasi sovittaa kristillisen sanoman ja sen juurtumisen taitavasti omaan maisemaansa. Runot on valtaosin Arvo syntyi 1954 Hatsinassa, kun Stalin oli kuollut ja Hruštšov aloitti alussa lupaavalta näyttävän valtakautensa. Ateismia opetettiin kouluissa, josta päästyään vuonna 1971 Arvo sai asiakirjoihin merkinnän, että on altis vieraille aatteille. Aina sanavalmis Arvo kyseenalaisti merkintää ääneen opettajilleen näin: ”Kymmenen vuotta koulussa on minua yritetty aivopestä ateismilla, siinä onnistumatta. Inkerinsuomalaisten kirkko toimi epävirallisesti 1960-luvulta lähtien, ja vuonna 1969 saatiin virallisesti lupa ensimmäisen, Petroskoin luterilaisen seurakunnan perustamiselle. Puskinin seurakunta, jonka työhön Arvo tuli vuonna 1981, perustettiin 1976. Vuonna 1987 hänet vihittiin ensimmäisenä Inkerin kirkon omaksi papiksi. Perestroikan myötä alkoi myös inkeriläisten paluumuutto Suomeen. Presidentti Koivisto totesi vuonna 1990, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää paluumuuttajina. Näihin paluumuuttajiin voidaan ehkä Survonkin perhe lukea, sillä he muuttivat asumaan Puskinista Lappeenrantaan. Perheeseen kuuluu virolaistaustainen vaimo Krista, joka on ammatiltaan lähihoitaja, sekä pojat Reijo, Arto ja Raimo sekä tämän suomalainen vaimo. – Lappeenranta on paras paikka inkerinsuomalaiselle, sillä siellä on paljon inkeriläisiä ja venäläisiä. Heillä on kommunikaation tarve ja taito ja asiat esitetään suuremmalla volyymillä. Jopa paikalliset ovat maininneet tästä ilmaisun ilosta ja taidosta, Arvo iloitsee. Kirjallinen ura Arvon harrastuksiin ja työhön musiikki kuuluu erottamattomas- Lähetystyötä Venäjällä Lähetystyössä Venäjällä on tarkoitus kristinuskon kautta vaikuttaa ympäristössä niin paljon kuin mahdollista eri työalojen kautta. Määrällisesti ortodoksinen uskonto jättää kaikki muut varjoonsa. Venäläiset ovat uskonnollisia ihmisiä, ja nyt kouluihin ajetaan mm. ortodoksista uskonnonopetusta. Kouluissa on mahdollista Tuula Kankkunen Värikäs elämä kerätty jo 1800-luvulla, osa löytyi Inkeristä. Arvo Survo Nimikkolähettien lisäksi Vihdin seurakunnan lähetystyön nimikkokohteita ovat: n Tigrinjankielinen radio-ohjelma, Eritrea Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat n Sat7, arabiankielinen naisille suunnattu satellittitelevisio-ohjelma Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat n Kiinan Raamattutyö Suomen Pipliaseura n Stipendiaatti Patirick Ngumba, teologian opiskelut Tansanian yliopistossa Suomen Lähetysseura n Lisäksi tuetaan lyhytaikaiseen lähetystyöhön esim. lähetyslaivoilla lähteviä nuoria. saada opetusta myös muista uskonnoista. – Myös muille paikallisille ryhmille voidaan antaa lupa uskonnonopetukseen, kuten esimerkiksi protestanttiseen opetukseen, sanoo Arvo. Luterilaisuus kuuluu perinteisten kirkkokuntien joukkoon Venäjällä. Kirkon omat resurssit ovat kuitenkin vähäisiä, vaikka he saavatkin vapaammin tehdä työtä. Suomessa voidaan huonosti – Rukouksella on valtava merki- tys, sitä ei voi millään mitata. Esirukous on tärkeätä, että voisi tavoittaa ihmiset. Jumala on joko olemassa tai ei ole olemassa, Kristus on joko pelastanut meidät tai ei ole pelastanut. Nyt tuntuu siltä, että elämme ikään kuin Kristus olisi jäänyt taka-alalle. Haluan toivoa Jumalan Sanan johdatusta Vihtiin niin, että sana säväyttää ja parantaa. Suomessa perheet voivat pahoin – siitä kertovat ne monet perhetragediat, joista on uutisoi- Nimikkoläh ilosanomaa n Sari-Johanna Kuittilo, Israel Sari-Johanna Kuittilo toimii Suomen Lähetysseuran lähettämänä Vihdin seurakunnan nimikkolähettinä Israelissa. Alun perin Sari-Johanna oli lähdössä lähetystyöhön Taiwanille, kun odottamattomasta syystä lähtö viivästyi. Viivytyksen aikana myös työkenttä muuttui ja hänet lähetettiinkin Israeliin vuonna 2005. Tällä hetkellä Suomessa ollessaan Sari-Johanna kiertelee kouluissa ja seurakunnissa kertomassa lähetystyöstä. Paluu Israeliin on kuitenkin suunnitelmissa. Sovintoa rakentamassa Usein kysytään, miksi Israelissa tehdään lähetystyötä koska oletetaan, että kun kerran kristinusko on lähtenyt Israelista, siellä myös tunnetaan Jeesus. Näin ei kuitenkaan ole, koska kristinuskon alkuvaiheissa sen keskus siirtyi Israelista pois. Suuri osa maan asuk- 6 kaista ei tiedä, kuka Jeesus on. Israelin-lähetit toimivat kristittyinä rauhan ja sovinnon työssä, sillanrakentajina rauhaa vailla olevassa maassa. Lähetystyö mielletään usein vain kehitysyhteistyöksi Afrikassa, mutta se on paljon laajempi käsite. Siihen kuuluu sekä evankeliumin kertominen että arkisen työn tekeminen. Ihmiset halutaan tavoittaa kokonaisvaltaisesti ruumiin, sielun ja hengen tasolla. Rauhan ja sovinnon työtä on se, että arabeja ja juutalaisia kutsutaan elämään yhdessä, tukemaan ja rohkaisemaan toinen toisiaan. Hyvänä esimerkkinä on sokeiden järjestö. Sokeat ovat Israelissa huonossa asemassa, mutta tämän järjestön työllä tuetaan sokeutuneita juutalaisia ja arabeja toimimaan yhdessä. Israelissa on noin 2 % kristittyjä, sisältäen messiaaniset juutalaiset (= Jeesukseen messiaana uskovat), arabikristityt sekä muut kristityt. Kirkko vaati aikaisemmin, että kääntyessä pitää jättää juutalainen tausta. Nykyään useimmat messiaaniset juutalaiset painottavat sitä, että heidän perinteensä nousee juutalaisuudesta ja Jeesukseen uskovinakin he haluavat pitää juutalaisen perinnön. On niitäkin, jotka haluavat irtisanoutua juutalaisesta uskonnollisuudesta. Immanuel-kirkon seurakunnan tehtävänä on antaa uudenlainen kosketus kristinuskoon. Osa toimintaan tulevista juutalaisista jää kirkon piiriin, osa hakeutuu johonkin messiaaniseen seurakuntaan. Kun perheenjäsenestä tulee messiaaninen Jeesukseen uskova, osa perheistä hyväksyy asian, osa taas ei ollenkaan. Suurimmalle osalle asia on negatiivinen, jopa maallistuneet juutalaiset kokevat uskon Jeesukseen kielteisenä. Islaminuskoisten puolella pahimmassa tapauksessa koko suku hylkää kristityksi kääntyneen. Immanuel-seurakunta, särkyneiden majatalo Immanuel-seurakuntaan, jossa Sari-Johanna työskentelee, tulevat ihmiset ovat persoonallisia ja useat rikkinäisestä taustasta tulleita. Heidät hyväksytään ja heitä rakastetaan sellaisenaan. Työntekijät tarvitsevat voimia, pitkäjänteisyyttä ja ammatillista otetta. Ammatillisuus tarkoittaa sitä, että moniongelmaiset ohjataan eteenpäin eheytymisen tiellä. Israelissa koetaan paljon häpeää siellä on sanonta: omilla ongelmilla ei saa rasittaa toisia. Ehkä siksi ulkomaalaiselle on helpompi puhua. Emme mainosta paljoa toimintaamme, ja sana konsultaatiotyöstä kulkeekin usein puskaradion kautta, kertoo Sari-Johanna. Sari-Johanna Kuittilo Lähetystyötä ei olisi ilman lähettäjiä – Vihdin merkitys lähettäjäseurakuntana on suuri ja on ollut ilo saada käydä Vihdissä ja saada lähettäjilleni kasvot. Me teemme tätä työtä yhdessä kun te olette mukana rukoillen. Myös siellä oleville ihmisille merkitsee paljon, kun kerron että Suomessa on ystäviä jotka mahdollistavat auttamistyömme esimerkiksi, että voin maksaa jonkun silmälasit, Sari-Johanna iloitsee. Jos haluat tietää enemmän lähetystyöstä Israelissa, voit ottaa yhteyttä: [email protected] Tuula Kankkunen 1.6.2012 n Vakka n Johanna Tervonen, Japani Tuula Kankkunen Japani on korkean elintason maa. Kehitysyhteistyötä ei maassa tarvitakaan, mutta lähetystyölle riittää sarkaa: kristittyjä on väestöstä alle 1 %. – Jeesus on ainoa tie taivaaseen ja siksi kerromme evankeliumia, ilosanomaa, Johanna sanoo. Japanissa on monenlaisia uskomuksia ja rituaaleja. Suurin osa japanilaisista on sekä shintolaisia että buddhalaisia. Buddhalaisuus on lähinnä esi-isien palvontaa ja esi-isille uhrataan. Uhrien ajatus on edesauttaa esi-isi- en perillepääsyä. Shintolaisuus kuuluu elämän iloisiin juhliin. Näitä juhlia on esimerkiksi uusivuosi, häät ja 3-, 5- ja 7-vuotiaiden siunaaminen intotemppelissä. Buddhalaiset papit hoitavat hautajaiset ja ihmiset palvovat esi-isiään ja saattavat heidät näin tuonpuoleisuuteen. Palvomista ja uhraamista täytyy jatkaa 49 vuotta tiettyinä aikoina vuodesta. Ihmisillä on pelko, että henget kostavat, siksi uhrataan myös varmuuden vuoksi. Uskonvalinta ei ole helppo Japanilaisen kääntyminen kristityksi merkitsee vastavirtaan menemistä. Sukulaiset voivat olla kasteen ottamista vastaan ja ääritapauksissa voi tulla jopa suvun hylkäämäksi. – Kuitenkin usko Jeesukseen vapauttaa pelosta ja uhreista, Johanna iloitsee. Johanna pitää seurakunnassa erilaisia piirejä, jonne kutsuu nuoria: englanninpiiriä, Pizza & Bible-piiriä ja erilaisia nuorten tilaisuuksia ja leirejä. – Haluan antaa aikaani japanilaisille ja ystävystyä heidän kanssaan, rukoilla ihmisten kanssa. Kuntokeskuksen tuttu rouvakin on käynyt kirkossa, vaikka hän alussa kyseli, saako hän buddhalaisena edes tulla sinne. Kirkossa käymisestään hän totesi: sydämessä tuntuu paljon paremmalta, kun laulan virsiä, verrattuna siihen kun uhraan kotialttarilla esi-isille”. Erilaisia ja silti samankaltaisia hetit vievät a maailmalle Tuula Kankkunen tu viime aikoina. Suomesta on tullut perheiden pahoinvointipaikka. – Kristinuskolla on paljon annettavaa, kun se tehdään terveellä tavalla mustavalkoisesti julistamalla. Tarvitaan selvää julistusta, herätyskellon täytyy piristä kunnolla ja kuuluvasti, vaikka se jotakuta suututtaisikin, Arvo sanoo. Arvo Survon lauluja löytyy hänen sivuillaan www. arvosurvo. com sekä YouTubessa. Johanna Tervonen Suorittamisen yhteiskunta Sopeutuminen japanilaiseen kulttuuriin on sujunut suhteellisen helposti, sillä Johanna on asunut maassa aiemminkin. Alkuun oli aika shokki käydä kaupassa, jossa monet myyjät kiljuivat tervetuloa ja lähtiessä kumarsivat kumartamistaan vielä pitkän matkan päässä. Asiakas on täällä aina oikeassa ja asiakaspalvelu onkin todella hyvää. Nyt on shokki käydä suomalaisessa kaupassa, Johanna nauraa. Japanilaiset ovat tunnetusti Suomi-hullua väkeä. – Ehkä Japanissa on paratiisimainen mielikuva Suomesta. He kokevat että Suomi on kuin muumilaakso, paljon tilaa ja avaruutta, mitä taas täällä ei ole, ihmisiäkin kun on 128 miljoonaa, Johanna pohtii. Televisiossa on usein ohjelmia Suomesta. Japanilaisessa ja suomalaisessa on tiettyä samankaltaisuutta ihmisluonteessa, ehkä tiettyä ujoutta, vaikkakin suomalaiset ovat suorempia. Suuri, kaikkeen elämään vaikuttava ongelma Japanissa on kiire, joka näkyy kipeästi myös kouluissa ja opiskelijoiden elämässä. Yhteiskunta on rakennettu niin, että ihmisillä ei ole vapautta. Ei voi pitää välivuotta, on pakko mennä heti koulun jälkeen opiskelemaan ja valmistuttua taas heti töihin, joita ei ole kaikille valmistuville. Tilastojen mukaan jopa miljoona japanilaisnuorta on ajautunut yhteiskunnan ulkopuolelle, eikä yhteiskunnalla ei ole keinoja vastata tähän haasteeseen. Japanissa on tunnetusti korkeat itsemurhatilastot, ja suurimmat riskiryhmät ovat nuoret ja naiset. Ongelmista on vaikea puhua, ja itsemurha nähdään kunniallisena tapana päästä vaikeuksista. Johanna haluaa kertoa kristinuskosta japanilaisille myös sen, että jokaisella ihmisellä on ääretön arvo Jumalan luomana. Ihmisarvo ei perustu suorittamiseen. tensa elänyt lähetysmaissa. Heillä on kaksi lasta ja nuorempi juuri Ingridin ikäinen, ja heidän kauttaan syntyy ikkuna lähetyslapsen elämään. Suuri Kiina on Taiwanin lähin naapuri, ja se vaikuttaa suuresti taiwanilaisten elämään. Poliittiset ja keskinäiset suhteet ovat tärkeät ja iso asia. Kiinaan matkustellaan paljon ja noin 2 miljoonaa taiwanilaista käy Kiinan puolella töissä. wanilla enemmän koulua käymättömän väestönosan keskuudessa. Kristittyjä on n. 5 %. Suomen Lähetysseura on tehnyt työtä Taiwanilla jo 56 vuotta. Taiwanin kristityille usko on antanut elämään rauhan. Monet ovat saaneet kokea myös selkeitä rukousvastauksia, parantumisihmeitä, näkyviä ja selkeitä muutoksia kristityiksi tulleiden elämässä ja esimerkiksi vapautumisia henkivaltojen ja riivaajien otteesta. Vihdin seurakunnalla on tärkeä merkitys lähettäjänä. Ilman lähettäjäseurakuntia ei lähettejä olisi Taiwanillakaan. Mitä tutummaksi tulee lähettäjien kanssa henkilökohtaisesti, sitä tärkeämmäksi suhde tulee. – On rohkaisevaa, kun tietää ihmisten rukoilevan sekin on vapaaehtoistyötä, Pienaarit kiittävät vihtiläisiä tukijoitaan ja ystäviään. Tuula Kankkunen n Hanna ja Sean Pienaar, Taiwan Vihdin seurakunta sai nimikkolähetikseen Hanna Palosen, kun hän vuonna 2007 lähti ensimmäiselle työkaudelleen Taiwanille, Kaochungin kaupunkiin. Työkauden aikana Hanna avioitui eteläafrikkalaisen englanninopettaja Sean Pienaarin kanssa ja perheeseen syntyi Ingrid-tyttö ennen kotimaanlomalle lähtöä. Suomessa Sean opiskeli suomen kieltä sekä osallistui Suomen Lähetysseuran lähetyskurssille Hannan ollessa äitiyslomalla. Vuoden 2012 alussa perhe palasi takaisin Taiwanille, tällä kertaa pohjoiseen Hsinchun kaupunkiin. Tulevaisuuden suunnitelmissa on Seanin kohdalla luterilaisen seminaarin pappis- sekä evankelistaopiskelijoiden englanninopetus, sekä pariskunnalle yhdessä maahanmuuttajatyö. Maahanmuuttajien pariin Englanninopetuksen lisäksi Sea- nille ja Hannalle on kaavailtu työtä maahanmuuttajien parissa. Thailaisia on maassa tuhansittain ja he työskentelevät esimerkiksi tehtaissa ja kotiapulaisina. Maahanmuuttajia on myös Filippiineiltä sekä Indonesiasta. Osa maahanmuuttajista on niin sanottuina vierasvaimoina Taiwanilla, ja heidän asemansa perheessä on usein vaikea, monesti kielitaidottomuuden takia. Thaityön ongelma Pienaarin pariskunnalle on kieli, sillä useimmiten thailaiset eivät puhu kiinaa, eivätkä Sean ja Hanna sitä osaa. – Aloitamme mahdollisesti Filippiineiltä Taiwanille muuttaneiden kanssa, joiden parissa voimme aloittaa ihmisten etsimisen ja kutsumisen tilaisuuksiin, Pienaarit kertovat. Hanna on vielä pääasiassa Ingridin kanssa kotona. Hän toivoo tutustuvansa paikallisiin äiteihin Hanna ja Sean Pienaar sekä Ingrid-tytär. ja saavansa kontakteja ympäristön elämään ja muista maista maahanmuuttajina tulleisiin vierasvaimoihin, joiden elämä Taiwanilla ei ole helppoa. – Rukoilen, että Jumala lähettäisi luokseni niitä, joiden tukena voisin olla, Hanna sanoo. Ingridin varttuessa hän aikoo siirtyä enemmän maahanmuuttajatyöhön. Pienen lapsen kanssa ulkomailla asuminen ei aina välttämättä ole helppoa. Ingrid-tyttö on kuitenkin sopivan ikäinen ja sopeutuu helposti uusiin asioihin. Lähellä asuu myös lähetystyössä toimiva suomalaispariskunta, joka on lapsuu- Usko tuo rauhan taiwanilaiselle Taiwanin uskonto on buddhalaistaolais-konfutselaisen kansanuskon sekoitus. Temppeleitä on joka kadunkulmassa. Uskontoon kuuluu uhraaminen ainakin tärkeinä juhlapäivinä. Uhreilla ostetaan menestystä, onnea, terveyttä ja turvallisuutta. Tavallisen taiwanilaisen elämää hallitsee pelko. Taikauskoisuutta esiintyy Tai- Tuula Kankkunen 7 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Puutarhuri moottoritietä rakentamassa V ihdin seurakunnassa on n. 80 työntekijää, jotka työskentelevät eri työaloilla seurakuntalaisten hyödyksi. Työkaverit eivät kuitenkaan aina tiedä, mitä toisen työpäivään kuuluu. Nyt on mahdollisuus kurkistaa, mitä tapahtuu kun seurakunnan työntekijä viedään aivan uuteen ympäristöön yhden työpäivän ajaksi. Seurakuntapuutarhuri Marko Laakso lupautui kokeilemaan uudenlaista työpaikkaa, mutta löysikin itsensä jälleen kukkien ja taimien keskeltä. Klo 8 aamulla seurakunnan Ojakkalan kerhotilassa valmistaudutaan kerholaisten tuloon herneentaimia kastellen, siivoillen ja tarvikkeita esiin nostellen. Tämän päivän ajan Markon opastajana on varmaotteinen lastenohjaaja Tia Mutikainen. – Mikään ei ole roskaa, kunnes toisin todistetaan, Tia toteaa ja kasaa pöydälle huonekalujen kuljetuslaatikoista löytyneitä vekkuleita kulmapalikoita. Marko nyökkäilee vieressä, hänellekin lausahdus on tuttua lapsuuskodista, lastentarha-äidin arjesta. Tian tuomista palikoista voisi syntyä vaikkapa seikkailujen pyramidikylä tai kulmikas satumetsä. Tänään kuitenkin teemana ovat kukat. Tia ohjeistaa Markon piirtämään paperille suuren kukan jokaiselle lapselle vesiväritettäväksi. – Kukkien pitäisi olla Markolle tuttuja, mutta meinaan, että tässä taitaa tulla kiire, Tia leikkisästi pomottaa Markoa, kun kello rientää. Hykerryttävä tilanne, koska paljastuu, että he tuntevat toisensa vuosien takaa ja Marko on tulevana kesänä vuorostaan Tian opastaja Vihdin hautausmaan puutarhatöissä. Juuri ennen Mikserit-kerholaisten, eli 3–5-vuotiaiden lasten tuloa Tia antaa vielä ne tärkeimmät ohjeet. – Silmät pitää olla selässäkin. Kaikilta tulee tekstiä ja kaikille pitää pystyä vastaa- maankin! Marko ei osaa jännittää alkavaa kerhopäivää, mutta huomaa jo nyt suuren eron tavalliseen työpäiväänsä. – Puille voi jutella, mutta ne eivät huutele takaisin. Kerhon alkaessa tila täyttyy aaltoilevasta puheensorinasta. Sinkoilevat takit, kengät ja reput löytävät lopulta oman paikkansa syvennyksistä. Lelut otetaan esiin ja vapaamuotoinen leikki voi alkaa. Joku löytää kuormaauton, toinen puupalikat. Yhtäkkiä huonetta halkoo moottoritie, jolla liikkuvat pärisevät ja renkaita vonguttelevat autot. Naurussa on pitelemistä. – Meillä puutarhatöissä saamme käyttää kuulosuojaimia ja aiheutamme itse melun, Marko toteaa hyörinän keskellä. Lasten kiljahdukset, nauru taukoavat kuitenkin kuin seinään, kun kokoonnutaan alkupiiriin. Piirissä kerrotaan lempeistä enkeleistä ja luonnon eläimistä. Hyvyys asuu keskellämme. Välipalaa nautitaan prinsessojen ja autojen koristamista rasioista. Kiire on, kun täytyy heti päästä takaisin oman taideteoksen pariin. Markon kaikille piirtämät kukat saavat hehkuvat värit isoista vesivärinapeista ja kuivuttuaan ne leikataan seinälle ripustettaviksi kukiksi. Kaksi tuntia on kulunut kuin siivillä. Marko saa luettavaksi Nalle Puh -satukirjan. – Uskomatonta, kuinka lapset kuuntelevat herkeämättä, muut lastenohjaajat kehuvat Markon taitoja oppia hetkessä suuren ryhmän edessä sadunkerronnan. Samaan aikaan vapaiksi jääneet lastenohjaajat jo valmistelevat sivupöydillä seuraavan ryhmän tuloa. Kerhon päätteeksi piirileikki raikuu ja lapset huiskutellaan hakemaan tulleiden vanhempiensa mukaan. Seuraava ryhmä tulee jo alle puolin tunnin kuluttua. Päivän päätteeksi työnkiertolainen lähtee hyvillä mielin vie- Vuosien suosikki – Fortuna-peli värikkäine lasikuulineen kiinnostaa tänäkin päivänä. Siinä missä toinen jo kaipaa uutta pelikierrosta, joku toinen ottaa hetken itselleen ohjaajan sylissä. lä. – Mutta en mä kyllä tätä joka päivä jaksaisi tehdä, Marko huokaisee. Lastenohjaajat eivät pysty kuin nauramaan, heille kun tällainen on ollut jokapäiväistä – joillekin jopa kymmenien vuosien ajan. Päiväryhmien jälkeen kerhotilat muuntautuvat jälleen eri käyttöön, kun seurakunnan muut kerhot kokoontuvat tiloihin. Kerhohuone on toivottamassa heidätkin tervetulleeksi iloisilla kukkasilla – lasten vesivärimaalauksilla ja multaan istutetuilla taimilla. Jotka ovat nyt myös seurakuntapuutarhurin tarkastamia ja hienoiksi havaitsemia. Lastenohjaajan arkea klo 8 tulevan päivän valmistelua klo 9 ensimmäinen kerho alkaa klo 9.15 aamupiiri klo 9.30 askartelua klo 10 hartaus klo 10.30 välipala klo 11.10 toimintatuokio klo 11.30 kerho päättyy tilojen siivoilua, työntekijän lounas ja seuraavaan ryhmään valmistautumista klo 11.50 ensimmäiset ip-kerholaiset saapuvat klo 12 koululaisten iltapäiväkerho alkaa klo 16.30 ip-kerho päättyy ja lastenohjaajien päivä päättyy Kirjoittaja ja kuvat Outi Lähteenoja Tia Mutikainen, Vihdin seurakunnan lastenohjaaja viihtyy työssään lasten parissa, jossa ei ehdi tylsistymään. Tian vapaaaikaa hallitsee vanhan talon remontointi ja ison puutarhan askareet. Marko Laakso, Vihdin seurakunnan vs. seurakuntapuutarhuri on myös tottunut asiakaspalveluun, jota on merkittävä osa hautausmaan arjessa. 10 vuotta sitten Vihdin seurakunnassa kesätöissä aloittanut Marko harrastaa vapaillaan musisointia ja maanviljelystä. Lastenkirkko.fi muistuttaa pihaleikkien tärkeydestä L Outi Lähteenoja 8 astenkirkko.fi ja Espoon seurakunnat ovat tehneet viiden pihaleikin videosarjan yhdessä espoolaisen Komeetan koulun oppilaiden kanssa. Videolla lapset kertovat leikkien säännöt ja johdattavat katsojan mukaan leikkiin. Espoolaisen koulun pihalla leikitään Kirkonrottaa, Kymmentä tikkua laudalla, Pii laskee -leikkiä, Lohikäärmeen häntää sekä Ketjuhippaa. Lastenkirkko.fi:n hankekoordinaattori Katri Saarela toivookin, että lapset saavat vi- deosta kipinän siirtyä ulkoleikkien pariin. Pihaleikit ovat perinnettä, jotka kestävät sukupolvelta toiselle. Ne kehittävät lasten sosiaalisia taitoja ja yhteisöllisyyttä, opettavat ongelmanratkaisua ja lisäävät fyysistä kuntoa. Pihaleikit yhdistävät naapuruston lapsia, eikä pihaleikeissä tunneta ikärajoja. Parhaimmillaan pihaleikit ovat silloin, kun leikkijöitä on paljon, Katri Saarela toteaa. Videot löytyvät osoitteesta lastenkirkko.fi 1.6.2012 n Kestävä kesäkukkanen Vakka Kirkkoniemen katit Tarvitset: Tyhjä, puhdas jogurttijuoma tms. purkki Askartelumaalia Askartelupunosta Liimaa Tarlatania, kennopaperia tai kartonkia, mistä teet kukkasen Maalaa haluamallasi tavalla jogurttijuomapurkki, anna kuivua. Laita purkkiin hiekkaa tms.painoksi. Pyydä aikuista tekemään purkin korkkiin pieni reikä esim.naulalla. Reikään pujotetaan askartelupunos, jossa kennopaperista tai kartongista/tarlatanista tehty kukkanen. Mukavia askarteluhetkiä kesääsi toivottavat: Helena ja Satu Kalajuttu Oletko sinä kalastanut? O talammella, Laurin kylällä asui Pyyre-niminen kissa. Sen isäntä Paavo piti metsästämisestä ja kalastamisesta. Keväisin Pyyre tarkkaili, kun isäntä pyydysti kaloja järvestä. Ahvenet isäntä piti itse, mutta särjet hän antoi Pyyrelle. Kerran Pyyre pääsi kalaan Kirkkojärvelle. Isäntä oli auttamassa kirkkoherraa verkkojen kokemisessa. Miehet saivat pal- jon kalaa. Sitten verkoista nousi paljon Pyyreä itseään isompi hauki. Pyyre pelästyi niin, että meinasi pudota mereen. Miehet olivat iloisia ja kiittivät Jumalaa hyvästä kalansaaliista. Siitä isosta hauesta saatiin komea juhla-ateria pappilan väelle ja Pyyren kotiin seuraavaksi sunnuntaiksi. Kuva ja teksti: Tarja Rae Teijo Kemppainen Enkelipoika 9 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Jumalanpalvelukset Messut Vihdin kirkossa su klo 10, Nummelan kirkossa klo 12 Juhannuspäivänä la 23.6. Sanajumalanpalvelus Vihdin kirkossa klo 10 Messu Nummelan kirkossa klo 12 Su 24.6. Kansanlaulumessu, kesävieraiden kirkkopyhä Vihtijärven kappelissa klo 10 Messu Vihdin kirkossa klo 10 Sanajumalanpalvelus Nummelan kirkossa klo 12 Messu Vihdin kirkossa su 1.7. Osa Lopen suviseuroja, saarna Tyrnävän kirkkoherra Timo Liikanen Ma 23.7. Pyhän Birgitan kuolinpäivän hartaus Pyhän Birgitan kirkossa klo 18. Su 12.8. Vesikansan kyläkirkko Maamiesseuran talolla klo 14 Su 19.8. Messu, Yliveden nuorisoseuran kotiseutupäivä Nummelan kirkossa klo 12 Su 26.8. Vihti-Päivät Laudes Pyhän Birgitan kirkossa klo 9, josta kulkue Vihdin kirkon messuun klo 10 Kirkonkylässä ei kesällä kirkkokahveja. Nummelassa kirkkokahvit messun jälkeen Aikuisille DIAKONIATYÖ Pysäkki-kahvila auki kesällä ti ja pe klo 12–15 Olkkari 18.6. saakka ma klo 12–15 ja aukeaa jälleen 13.8. ma klo 12–15 Ma–ke 4.–6.6. Perheleiri Riuttarannassa Leiri on täynnä, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella diakoniatyöntekijöiltä. To 26.7. Kerhojen retki Kemiön saarelle Retki on täynnä, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella. Elokuussa Riuttarannassa Ke 8.8. Näkövammaisten retki. Ilmoittautumiset Eija Nurmio p. 040 530 6452 Ke 8.8. Vanjärven saunailta klo 17– 21. Ilm. Airi Taponen p. 040 848 6642 To 9.8. Palvelutalojen retkipäivä klo 10–14 Ilm. Maria-Liisa Pakalèn p. 040 189 9349 Ke 15.8. Mäntyrinteen retkipäivä. Ilm. Sirkku Peltoniemi p. 040 176 1356 Ti 14.8. Invalidien retkipäivä. Ilm. Sylvi Reinikainen p. 040 580 3870 Ti 14.8. Perheiden saunailta 17–21. Ilmoittautumiset virastoon Päivi Putkonen-Hegazi p. 3478 5048 to–pe 16.–17.8. Toimintakeskuksen leiri. Ilm. Sirkku Peltoniemi p. 040 176 1356 La-su 18.–19.8. Vapaaehtoisten Suurella Sydämellä -leiri. Ilm. Päivi Putkonen-Hegazi p. 3478 5048 Ti 21.8. Eläkeläisten retki klo 10–16. Kesämusiikkia Ilm. Maria-Liisa Pakalèn 040 189 9349 Pe 22.8. Omaishoitajien virkistyspäivä 12–15. Ilm. Eija Nurmio p. 040 530 6452 Ti 28.8. Naisten saunailta rantasaunalla. Ilm. Päivi Putkonen-Hegazi p. 3478 5048 To 30.8. Miesten vapaailta, rantasauna Ti 4.9. Pysäkki-kahvilassa Riitta Kukkasniemen näyttelyn avajaiset klo 12–15 La 8.9. Soppatykki Nummelan torilla klo 10–14 Ma–ke 8.–10.10. Sydänleiri Riuttarannassa. Ilm. elo-syyskuussa Eija Nurmio p. 040 530 6452 Tiistaisin klo 9–11 Kirkonkylän diakoniatoimisto p. 3478 5040 Keskiviikkoisin klo 13–15 Nummela p. 3478 7745 tai p. 3478 7748 DIAKONIATYÖN KESÄPÄIVYSTYKSET 2012 toimistoissa ajantilausta varten Kesäkuu Kirkonkylä 5.6., 12.6., 19.6., 26.6. Nummela 6.6., 13.6., 20.6., 27.6. Heinäkuu Kirkonkylä 3.7., 10.7., 17.7., 24.7., 31.7. Nummela 4.7., 11.7., 18.7., 25.7. Elokuu Kirkonkylä 7.8., 14.8., 21.8., 28.8. Nummela 1.8., 8.8. 15.8., 22.8. KULJETUKSET HAUTAUSMAILLE VKO 23 ke 6.6. klo 9–11 ilmoittautuminen Osmolle p. 040 578 0328 to 7.6. klo 17.40 kirkonkylän seurakuntatalolta ja klo 18.00 Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) lähtö Vihtijärven hautausmaalle. pe 8.6. klo 13.00 Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) Vihdin hautausmaalle. Paluulähtö klo 14.30. VKO 24 ma 11.6. klo 9–11 ilmoittautuminen Osmolle p. 040 5780 328 ma 11.6., ti 12.6., to 14.6., pe 15.6. klo 13.00 Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) Vihdin hautausmaalle. Paluulähtö klo 14.30. VKO 25 ma 18.6. klo 9–11 ilmoittautuminen Osmolle p. 040 578 0328 ma 18.6. klo 13.00 Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) Vihdin hautausmaalle. ti 19.6. klo 17.40 kirkonkylän seurakuntatalolta ja klo 18.00 Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) lähtö Vihtijärven hautausmaalle. ke 20.6. klo 13.00 ja klo 13.40 Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) Vihdin hautausmaalle. LAULUHETKI KAPPELISSA klo 14.00. Paluulähdöt klo 15.00 ja klo 15.40. to 21.6. klo 13.00 Nummelan seurakuntakeskukselta Vihdin hautausmaalle. Paluulähtö klo 14.30. VKO 26 ma 25.6. klo 9–11 ilmoittautuminen Osmolle p. 040 578 0328 ti 26.5. klo 13.00 Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) Vihdin hautausmaalle. ke 27.6. klo 13. Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) Vihdin hautausmaalle. to 28.6. klo 13.00 Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) Vihdin hautausmaalle. Takaisin lähtö klo 14.30 Lähetystyö La 28.7. Lähetysseurat Raili ja Pekka Ketolalla Kattilamäentie, Nummela klo 14. Tilaisuudessa puhuu messiaaninen juutalaispastori Rafi Shimon ja häntä tulkkaa Israelin lähetti Anja Kolehmainen. Tervetuloa mukaan! Pe 23.8. Japania usealla aistilla. Japanilaisia makuja, tekemistä, musiikkia sekä Japanin-lähettimme Johanna Tervonen kirkonkylän seurakuntatalossa kello 18. La 24.8. Vihti-Päivien Wuosisatamarkkinoilla kirkon sivusalissa lähetyskahvila, Japanin lähetti tavattavissa torilla sekä lähetystyön myyntikoju. Su 25.8. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahveilla seurakuntatalossa Johanna Tervonen kertoo työstään Japanissa. HILJAISUUDEN VILJELY Hiljaisuuden retriitti 3.–5.8. Riuttarannan vanhalla puolella. Retriitissä mahdollisuus akvarellimaalaamiseen joko luonnossa tai vasemmalla kädellä. Hinnat ovat tarjoushintoja: vihtiläiset 30 € ja vieraat 55 €. Ilmoitt.19.6. mennessä kirsti. suutari (at) evl.fi tai p. 0500 861 843. Retriitissä mukana myös Eija Nurmio. ”LEPOA, HILJAISUUTTA JA VIRKISTYSTÄ” Vihdin seurakunnan tämän vuoden ruskaretki tehdään Pyhätunturin Kairosmajalle 1.–9.9.2012 Savonlinnan Viuluakatemian konsertti Nummelan kirkossa ke 20.6. klo 18 Suviyön soitto Vihdin seurakunnassa Vihdin kirkossa juhannusaattona pe 22.6. klo 22 Pirjo Koskenperä laulu, Ulla Eho-Saario, urut ja Timo Saario, yhteislaulut Pianoilta Vihdin kirkossa ti 17.7. klo 19 Henri Hersta, piano säveltäjäniminä mm. Bach, Beethoven, Liszt Viipurilaisen osakunnan laulajien kesäkiertuekuoro Vihdin kirkossa su 22.7. klo 17 joht. Erkki Nurmi “Kesäisiä säveliä” Nummelan kirkossa ke 25.7. ke klo 19 Olli Hautala, piano Kesäinen yhteislauluhetki Vihtijärven kappelissa to 26.7. klo 19 laulattajana Pirkko Kela “Nyt jyrähtää” urkumusiikkia kaksilla uruilla Vihdin kirkossa su 26.8. klo 18 Kalevi Kiviniemi ja Matti Pesonen Camerata Vihti & Kesä! Ensemble Vihdin kirkossa su 2.9. klo 18 joht. Ruut Kiiski 10 1.6.2012 n Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 Kairosmaja sijaitsee Pyhätunturin kupeessa n. 50 km Kemijärveltä pohjoiseen. Paikka tarjoaa opastettuja retkiä päivittäin n. 8–12 km ja mukana pärjää keskimääräisellä kunnolla varustettu kulkija. Reitin varrella pysähdyslaavuilla nokipannukahvimahdollisuus. Lisäksi on iltaohjelmaa tunturikappelissa ja Saila Seurujärven sunnuntaikonsertti. Kairosmaja tunnetaan avaran hengellisyyden ja hyvän ilmapiirin omaavana paikkana, jonne on helppo tulla. (ks. www.kairosmaja.fi) Jäljellä on majoitustiloja 2hh/ 364 €, 2 ja 3hh/ Tervahovi (hotellitaso) 469 € ja yksiössä 4hh/416 €. täysihoidolla. Lisäksi bussikuljetus Vihti – Kairosmaja – Vihti 130 €/henk. (Vainion Liikenne). Ilmoittautumiset Päivi Putkonen-Hegazi p. 09 3478 5048 arkisin klo 9–15. Tarkempia tietoja matkanjohtajilta a ton o k in ? Yks ylsää? t Kirsti Suutari p. 0500 861 843 tai Kari Tuovinen p. 040 146 0480 Lapsille ja perheille PERHERETKI KUTSUU Ma 11.6. Suomenlinna Lähde vanhan linnoituksen valoisille valleille ja hämyisiin bastioneihin selvittämään Kustaan miekan arvoitusta. Huhujen mukaan jossakin Viaporin kätköissä on salaperäinen, maaginen miekka. Kuka tämän miekan on kätkenyt ja miksi? Keitä ovat nämä ihmiset, jotka keinoja kaihtamatta tavoittelevat kyseistä miekkaa? Löytyykö miekka ja kenelle se lopulta kuuluu? Kustaan miekka, Suomenlinnan seikkailukierros lapsille, on – Tule kesäkerhoon! historiallisiin tosiseikkoihin perustuva esitys, joka tempaa lapset vanhempineen mukaansa jännittävälle ja hauskalle aikamatkalle valistusajan Viaporiin. Suositusikäraja 6 vuotta. Lähtö Vihdistä klo 8.30 ja 8.45 Nummelasta. Retken hinnat: aikuiset 20 €, lapset 6–17 v. 16 € ja alle 6 v. 10€ sisältäen bussi- ja vesibussimatkat ja opastetun Kustaan miekka seikkailukierroksen (1,5 h). Pikaiset ilmoittautumiset 5.6. mennessä P. 09 347 85 048 Päivi Putkonen-Hegazi tai [email protected] Vakka Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet. 040 712 8888 SERTIFIOITU MÄRKÄTILA-ASENTAJA SANEERAUSTYÖT PUUSEPÄNTYÖT Yksin kotona – tylsää?? Tule kesäkerhoon! Kesäkerho tuleville eka- ja tokaluokkalaisille (2005 ja 2004 syntyneille lapsille) 30.7.–3.8.2012 ja 6.– 10.8.2012 kirkonkylällä Pappilassa ja Nummelassa seurakuntakeskuksessa. Viikon hinta 50 €, molemmat viikot 90 €, sisältäen lounaan ja välipalan. Päivittäin klo 9–15 mukavaa tekemistä leikkien, pelien, askartelujen ja ulkoilun parissa kahden lastenohjaajan turvallisessa seurassa. Molempiin ryhmiin mahtuu 18 lasta/vko. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Lotta Saine p. 040 356 9217. 045 673 9164 Välitämme. Kotimaa-yhtiöt ilmoitusmarkkinointi toivottaa aurinkoista ja hyvää kesää. Jaana Mehtälä 020 754 2309, 040 509 4962 [email protected] Lasten taideleiripäivät Riuttarannassa 6.–7.8. klo 9.30–15. Maalausta luonnossa, lämmin ateria ja uimista iltapäivällä. Päivä ilmainen alle kouluikäisille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 19.6. mennessä kirsti.suutari@ evl.fi, p. 0500 861 843 tai arkisin klo 9–15 p. 09 3478 5048. Ekaluokkalaisten Koulutielle siunaaminen Vihdin kirkossa ma 13.8.2012 klo 18.00. Tervetuloa koko perheen, kummien ja muiden tärkeiden ihmisten kanssa juhlistamaan tätä tärkeää hetkeä pienen koululaisen elämässä! RIIHITIE 4 03400 VIHTI J. MYRSKYLÄ Kesäkerho tuleville eka- ja tokaluokkalaisille (2005 ja 2004 syntyneille lapsille) 30.7.–3.8.2012 ja 6.–10.8.2012 kirkonkylällä Pappilassa ja Nummelassa seurakuntakeskuksessa. Viikon hinta 50 €, molemmat viikot 90 €, sisältäen lounaan ja välipalan. Päivittäin klo 9–15 mukavaa tekemistä leikkien, pelien, askartelujen ja ulkoilun parissa kahden lastenohjaajan turvallisessa seurassa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Lotta Saine p. 040 356 9217. Ilmoittautumisessa kerro lapsen syntymävuosi, ruoka-aineallergiat, sekä vanhemman yhteystiedot. www.siivensuojassa.net Hääyö Vihdin kirkossa la 25.8.2012 klo 20 - 24 Tiedustelut: 09 3478 500 [email protected] Raamattukylän kesä 2012 ESITYKSET: • 2.-15.6. ja 22.-23.6. klo 11 Kuningas Salomo, klo 14 Tuhlaajapoika • 8.7., 10.-12.7, 14.-15.7., 18.-19.7., 22.7., 25.-26.7. ja 28.-29.7. klo 11 Kuningas Salomo, klo 14 Tien kulkijat • 2.8., 3.8., 5.8. ja 10.-13.8. klo 11 Kuningas Salomo, klo 14 Tuhlaajapoika Erillisesitykset 10 e, koko päivä 15 e. Pullakahvit 3 e, lounas ark. 10 e/su 12 e, lapset 5/6 e. Ennakkovaraukset! Tilaa ilm. esite! www.vivamonraamattukyla.fi Molempiin ryhmiin mahtuu 18 lasta/vko. Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, LOHJA 0207 681 760 [email protected] TERVETULOA SUVISEUROIHIN LOPELLE 29.6.–2.7.2012 Lopen Räyskälän lentokentälle kohoaa kesä-heinäkuun vaihteessa keskisuuri suomalainen kaupunki, jonne odotetaan saapuvaksi noin 65 000–70 000 seuravierasta. Seuroihin tullaan kuulemaan Jumalan sanaa, laulamaan ja tapaamaan ystäviä. Aattoseurat 28.6 ja avajaiset 29.6. Suviseuraohjelmaa 5 päivän ajan Kaikki ovat tervetulleita suviseuroihin! Voit seurata suviseuroja myös netissä www.suviseurat.fi 90 vuotta luotettua hautauspalvelua VIHDIN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKAPALVELU KAUHANEN KY hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset Pisteenkaari 4, Nummela (09) 222 6615 www.hautauspalvelut.net Nurmijärventie 28, Vihti kk (09) 224 7371 www.kukkapalvelut.net Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen 11 Vakka n Tervehdys seurakunnasta 279 Tiekirkkoa avaa ovensa kesämatkailijoille T änäkin kesänä sadat kirkot avaavat ovensa kesämatkailijoita varten. Tiekirkot sijaitsevat ympäri Suomea, ja mukana on sekä luterilaisia että ortodoksisia kirkkoja. Kirkot aukeavat kesäkuun 10. päivään mennessä, ja niihin voi pysähtyä tauolle koulujen alkuun asti. Avoimiin kirkkoihin johdattavat aiempien vuosien tapaan Tiekirkko-liikennemerkit. Kaikki Suomen Tiekirkot löytyvät internetistä osoitteesta www.taivaallinentaukopaikka.fi. Sivuilla on kerrottu kirkkojen aukioloajat ja ajo-ohjeet sekä muutakin tietoa esimerkiksi lähistöllä sijaitsevista uimarannoista, kahviloista ja erilaisista nähtävyyksistä. Matkailijat voivat valita puukirkkokierroksen, Alvar Aallon kirkkojen kierroksen tai fillarikierroksen Internetsivuilla on ehdotuksia erilaisiksi tiekirkkokierroksiksi. Tämän kesän uutuuskierros on supisuomalainen puukirkkokierros. Matkalaisille tarjotaan myös esimerkiksi keskiaikaisten kivikirkkojen tai Alvar Aallon suunnittelemien kirkkojen kierrosta. Urheileville lomailijoille on tar- jolla fillarikierros kirkosta kirkkoon. Tulevana kesänä Turun Arkkihiippakunnassa on 39, Tampereen hiippakunnassa 35, Oulun hiippakunnassa 51, Mikkelin hiippakunnassa 36, Kuopion hiippakunnassa 38, Lapuan hiippakunnassa 38, Helsingin hiippakunnassa 3, Espoon hiippakunnassa 15 ja Porvoon ruotsinkielisessä hiippakunnassa 10 tiekirkkoa. Ortodoksikirkkoja on mukana 14. Tiekirkot sijaitsevat pääteiden läheisyydessä. Tiekirkkotoiminta alkoi vuonna 1991 ja on sen jälkeen levinnyt koko maahan. Kävijämäärät eri kirkkojen välillä vaihtelevat suuresti, mutta seurakuntien tavoitteena on edelleen tarjota matkalaisille astetta rauhallisempi pysähdyspaikka. Tiekirkkojen Top 5 kesällä 2011: 1. Turun tuomiokirkko 84 810 2. Rovaniemen kirkko 34 185 3. Finlaysonin lasten katedraali Tampereella 16 852 4. Kuopion tuomiokirkko 15 410 5. Tuusulan kirkko 15 344 240-VUOTIAS VIHDIN KIRKKO ON MYÖS TIEKIRKKO Vuonna 1772 rakennettu Vihdin kirkko on avoinna tiekirkkona su–pe 5.6– 12.8.2012 ja Vihti-päivien aikana 24.–26.8.2012 klo 10–18. Lauantaisin ja juhannusaattona kirkko on suljettu. Kirkon tiedotuskeskus Suurella sydämellä vihtiläinen VIHDIN SEURAKUNTA VIHTI-PÄIVILLÄ 24.–26.8. S Pe 24.8. Japania usealla aistilla. Japanilaisia makuja, tekemistä, musiikkia sekä Japanin-lähettimme Johanna Tervonen kirkonkylän seurakuntatalossa kello 18. Wuosisatamarkkinat la 25.8. Seurakunnan Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan ja lähetystyönkojut raitin varrella. Japanin-lähetti Johanna Tervonen tavattavissa. Kirkon aarteet lapsille ja perheille kirkonmäellä. Kirkko avoinna, pääsy myös kirkontorniin. Lähetyskahvila kirkon sivusalissa, Su 26.8. Laudes Pyhän Birgitan kirkossa klo 9, jonka jälkeen kulkue Vihdin kirkon messuun klo 10. Kirkkokahvit seurakuntatalossa messun jälkeen, jossa Japanin-lähetti Johanna Tervonen kertoo työstään. Heikki Nieminen eurakunnassa vapaaehtoistyö on merkittävä osa toimintaa. Vihdissä koordinoidaan Suurella sydämellä -verkkopalvelun kautta yhteydenpitoa vapaaehtoisiin, tarjolla olevia vapaaehtoistehtäviä ja koulutustarjontaa. Vapaaehtoisen voi nähdä muun muassa kirkkoväärtinä, kuorolaisena, kahvilaemäntänä, apua tarvitsevan kaverina tai ryhmänvetäjänä. Vihdin seurakunta järjestää vastaavasti vapaaehtoisille monenlaista toimintaa, virkistystä ja koulutusta. Kaksi kertaa vuodessa vapaaehtoiset saavat Suurella sydämellä -kirjeen seurakunnalta, jossa kerrotaan tulevan kauden tarjonnasta. Toukokuisena iltana lähes 20 vapaaehtoista on saapunut kirkonkylälle oppimaan uutta kouluttajilta, SPR:n sosiaalipalveluohjaaja Marjo Oksman-Isoaho ja Vihdin seurakunnan johtava diakoni Päivi Tapaninen. – Koulutuksessa osallistujat miettivät mm. motiivejaan omaan toimintaansa sekä vapaaehtoistoiminnan arvoja ja periaatteita seurakunnassa. Esille nousivat jo entuudestaan seurakunnan toimintastrategiasta tutut arvot, kuten luotettavuus, vastuullisuus, myönteisyys ja suvaitsevaisuus. Toinen kurssi-ilta keskittyy vuorovaikutukseen ja mahdollisiin haasteellisiin tilanteisiin. Vapaaehtoiset saavat myös tarkkaa tietoa oman seurakunnan toiminnasta. Peruskurssi pyritään toteuttamaan vuosittain, mutta vapaaehtoiseksi pääsee ilman kurssejakin. Lisäksi eri tehtäviin järjestetään erityiskoulutusta. – On mahtavaa, että vapaaehtoistoi- Meillä täällä vapaaehtoistoiminnan peruskurssilla on todella innostuneita ja iloisia ihmisiä, kuvailee Päivi Tapaninen kaksi iltaa kestäneen kurssin tunnelmista. mintaan hakeutuu erilaisia ihmisiä, joilla on monenlaista osaamista ja annettavaa – koska heitä kaikkia tarvitaan, Päivi iloitsee. Suurella sydämellä -toimintaan voi osallistua kuka tahansa ja kuinka pitkäksi aikaa tahansa. Vaikkapa vain yhteen tapahtumaan tai yhdelle avuntarvitsijalle iloksi. Ilmoittautuminen vapaaehtoiseksi on helppoa – siihen riittää tietojen ilmoittami- nen suurellasydamella.fi -sivuston kautta tai ottamalla yhteyttä suoraan diakoni Päivi Tapaniseen, p. 040 353 2241, paivi. [email protected] Lisätietoa www.suurellasydamella.fi Kuvat ja teksti Outi Lähteenoja Kirkon aarteita etsitään taas kirkonmäellä lauantain Wuosisatamarkkinoilla. Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n 12
© Copyright 2024