vaikuttamiseen
www.aikashop.fi Nro 10 5. maaliskuuta 2015 RV Ristin Voitto Digi- Ristin voitto << PRO2 - Posti Oy << Posti Green SYVÄ RAUHA w w w. r i s t i n v o i t t o . f i Mieskuoro Graniitti ”Ajat ovat muuttuneet avioliitto-asiassa” Harry Wallinista tuli SDP:n toisinajattelija. Sivu 2 Ovet auki vaikuttamiseen Pääkirjoitus » Helluntailiike ja politiikka »Kristittyjä paljon ehdolla eduskuntaan Sivut 16–20 »Siviilipalvelus on mahdollisuus Sivut 4–5 ■ Vanhan testamentin pojat Sivut 10–11 ■ Herran tyttäret Sivu 12 Sivu 3 » puheenaihe » uutiset » keskustelu » usko ja elämä » ajassa » radio-TV » ilmoitukset 2 puheenaihe 5. maaliskuuta 2015 RV RV Anssi Tiittanen Anssi Tiittanen [email protected] Raittiusmies ja veturin- V – ja Jeesuksen. ”Asiaan palataan vielä” SDP:n eduskuntaryhmästä vain Wallin ja Kari Rajamäki äänestivät tasa-arvoista avioliittoa vastaan. Demarit oli ainoa suurista puolueista, joka käytännössä yksimielisesti asettui lain taakse. Harry Wallin, mitä sosiaalidemokraattisessa puolueessa on tapahtunut? Sitä ei ole totuttu näkemään näin tarmokkaana sellaisten hankkeiden takana, joissa on selvästi Raamatun vastainen arvolataus taustallaan. – En osaa sanoa. Yksi selitys on se, että ryhmässämme on nykyisin enemmistö naisia. Tarkoitan siis sitä, että naiset ovat miehiä enemmän ylipäätään olleet sukupuolineutraalin avioliiton kannalla, Wallin sanoo. Oman eduskuntaryhmänsä sisällä Wallin ei kerro kokeneensa painostusta. Asiasta ei ryhmässä juuri edes puhuttu: sen todettiin olevan omantunnon kysymys, jossa edustajat saivat äänestää haluamallaan tavalla. – Jotkut ovat jopa jälkikäteen sanoneet, että olisi ehkä sittenkin pitänyt äänestää toisin. – Uskon, että asiaan palataan vielä seuraavalla vaalikaudella. Ristin Voitto Kristillinen viikkolehti ■ Vuodesta 1912 ■ Päätoimittaja Leevi Launonen Suomen helluntaiseurakuntien julkaisu ■ 104. vuosikerta, ISSN 0355-4155 ■ www.ristinvoitto.fi Toimituksen postiosoite rv.toimitus@aikamedia. fi ■ Aikamedia/RV-lehti, Jäspilänkatu 2, 04250 KERAVA ■ fax (09) 495 676 kuljettaja löysi politiikan iime marraskuun 28. päivänä kansanedustaja Harry Wallin suunnisti eduskuntatalolle. Perjantai oli lumettoman harmaa, talvikaamoskin alkoi olla synkimmillään. Wallin tiesi, että tänään hän tulisi äänestämään toisin kuin suurin osa kollegoistaan omassa eduskuntaryhmässään. Tunnelma salissa oli puolen päivän jälkeen jännittynyt. Lehterit olivat täynnä yleisöä. Myös kaikki kynnelle kyenneet kansanedustajat olivat paikalla. Ulkopuolella eduskuntatalon edessä värjötteli kourallinen kristittyjä kyltteineen, joissa vakuuteltiin, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Kauempana Sanomatalon edessä velloi riehakas ihmisten ja sateenkaarilippujen meri toisenlaisen viestin kanssa. Ensin salissa äänestettiin istuvalle hallitukselle luottamuslause. Sitten puhemies paukutti läpi ennalta selviä äänestyksiä vähemmän huomiota herättäneistä laeista. Listan loppupuolella oli lakivaliokunnan mietintö kansalaisaloitteesta tasa-arvoisesta avioliittolaista, jota valiokunta oli täpärästi päätynyt vastustamaan. Harry Wallin painoi jaa-nappia osoittaakseen tukensa valiokunnan näkemykselle. Vihreitä ja punaisia valoja syttyi äänestystuloksesta kertovalle taululle. Eiääniä oli lopulta 105, kyllä-ääniä 91. Aloite jatkoi matkaansa hyväksyttäväksi suureen valiokuntaan ja myöhemmin suuren salin toiseen käsittelyyn. pääkirjoitus 3 5. maaliskuuta 2015 Helluntailiike ja politiikka SUKUPUOLINEUTRAALIA avioliittolakia koskevan kansalaisaloitteen läpimeno eduskunnassa viime marraskuussa on herättänyt monet kristityt. Se on aktivoinut myös helluntailaisia yhteiskunnallisesti aivan uudella tavalla. Ristin Voiton toimitus on saanut lakiäänestyksen jälkeen lukuisia kirjoituksia, joille on yhteistä vahva poliittisen vaikuttamisen tahto. Näyttää myös siltä, että kevään eduskuntavaaleissa tulee olemaan ennätysmäärä helluntaiseurakuntiin kuuluvia ehdokkaita. Nukkuvien puolueeseen ei haluta tällä kertaa jäädä. Helluntailaisten suhde politiikkaan on kokenut sadan vuoden aikana melkoisia muutoksia. Vuoden 1918 kansalaissodan verinen jakolinja valkoisiin ja punaisiin opetti nuorta helluntailiikettä varovaisuuteen poliittisten kannanottojen kanssa. Evankeliumia Jeesuksesta julistettiin yhtä lailla äärikommunisteille kuin poroporvareillekin. Puoluepolitiikkaa kartettiin seurakunnan sisäisen eheyden suojelemiseksi aina 1960-luvulle saakka. Erityisen kristillisen puolueen tulo valtakunnan politiikkaan ja yhteiskunnan liberalisoituva lainsäädäntö alkoivat kuitenkin muuttaa asenteita 1970-luvulla. Uusi sukupolvi ei enää kärsinyt sodanaikaisista poliittisista traumoista. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen alettiin nähdä entistä tärkeämmäksi. Myös ensimmäisen oman ministerin saaminen 1990-luvulla kohotti helluntailiikkeen poliittista itsetuntoa. Vaalikauden viimeinen kevät on kiireistä aikaa. Harry Wallin kulkee viikoittain Helsingin ja Seinäjoen väliä. Harri Wallin halusi pitää kiinni periaatteistaan Demareiden toisinajattelija Ainakin adoptioasia tullaan ottamaan vielä käsittelyyn, Wallin sanoo. Veturimiehestä poliitikko Harry Wallin syntyi 61 vuotta sitten Seinäjoella rautatieläisperheeseen. Isä, samoin kuin isoisäkin olivat molemmat aikanaan veturinkuljettajia. – Samoilla kulmilla lähes kaikissa perheissä oli rautatieläisiä, Wallin kertoo. Koulussa kohtuullisen hyvin pärjänneestä Wallinista piti tulla historianopettaja. Sitten iski tarve päästä liikkumaan ja näkemään muutakin kuin lakeuksia. Seinäjoen ratapihalla oli eräänä keväänä 1970-luvun alussa vaunu, jossa valkotakkiset miehet testasivat veturinkuljettajaksi pyrkivien sopivuutta ammattiin. Kuljettajanoppiin mielinyt Harry Wallin tiesi, että teknistä lähestymistapaa arvostettiin. – Kun minulle näytettiin musteläiskää joka muistutti perhosta, sanoin, että kampiakseli. Läpi meni, Wallin nauraa. Hän kertoo olevansa enemmän humanisti kuin teknikko. Kolmekymmentä vuotta raiteilla sujuivat kuitenkin mukavasti. Työpaikan luottamustoimet sopivat helposti lähestyttävälle supliikkimiehelle. 1980-luvun lopulla hänet valittiin Veturimiesten liiton hallitukseen. Vuoden 1999 vaaleissa hän nousi ensiyrittämällä eduskuntaan, jossa vaikutti kaksi kautta. Suhteellinen vaalitapa on murjonut Harry Wallinia poikkeuksellisen paljon. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa hän oli toiseksi eniten ääniä saanut mutta eduskunnan ulkopuolelle jäänyt ehdokas yli 6 000 äänellä. Sama toistui seuraavissa vaaleissa, tosin silloin Wallin sai eniten ääniä – 6 346 – koko maan valitsematta jääneistä. Nykyiselle pätkäkaudelleen Wallin pääsi varasijalta viime kesänä, kun Mia-Petra Kumpula-Natri valittiin Euroopan parlamenttiin. Kunnanvaltuutettuna hän on vaikuttanut 1980-luvulta lähtien. Veturinkuljettajien eläkeikä on 55 vuotta. Wallin on siis ehtinyt olla eläkemiehenä hetken aikaa. – Kun jäin pois, kahtatoista veturimiehen paikkaa haki 700 hakijaa. Mielelläni annoin omani pois jollekin nuoremmalle. Merkittävä kahvihetki Wallinilla on kolme aikuista lasta ja 12 lastenlasta vuonna 2008 menehtyneen Tarja-vaimonsa kanssa. Kuluvan vuosikymmenen alussa Harry Wallinin elämässä alkoivat puhallella uudenlaiset tuulet. Nykyisen vaimon, Ullan, kanssa tuli lähdettyä Seinäjoen helluntaiseurakuntaan. Molemmilla oli syntynyt sisimmässä kaipaus hengellisten asioiden puoleen. – Ulla kävi aikoinaan Niilo YliVainion kokouksissa. Minulla itselläni oli kristitty lapsuudenkoti. Kirkossa käytiin säännöllisesti. Vuodet olivat kuluneet. Työt olivat vieneet miestä. Jumala ei ollut kuitenkaan täysin unohtunut, ja Wallinin velikin oli tullut uskoon 1980-luvun lopulla. Joulukuussa 2012 Seinäjoen helluntaiseurakunnan Sateet Lähetä -kokouksessa vieraili entinen kansanedustajatoveri Marja-Liisa Tykkyläinen. Wallin, Tykkyläinen sekä pastori Martti Kallionpää Marjatta-vaimoineen menivät kokouksen jälkeen kahville. Siitä kahvihetkestä muodostui poliitikolle käännekohta. Tykkyläinen kysyi, saisiko hän rukoilla Wallinin kanssa. Se sopi herätyksen tilassa olevalle miehelle. Harry Wallin oli aina ollut hyvien periaatteiden mies. Demareissa puhutteli aikanaan raittiusliiketausta. Veturimiehenäkin hän oli toiminut Raittiit rautatieläiset -ryhmässä. Perhe-elämä oli ol- lut tärkeää, eikä Wallin ollut ollut kiinnostunut kovan vauhdin herrahissistä. Peruskansanedustajuus oli riittänyt. Rukoillessa jotain loksahti kohdalleen. Sympaattinen mies kohtasi syntien sovittajan. – 12.12. vuonna 2012 tulin uskoon. Se päivämäärä on helppo muistaa, Wallin hymyilee. Seurakunta on tärkeä Noin vuoden kuluttua oli edessä uskovien kaste. Vaimo oli ehtinyt käydä kasteella kuukautta aiemmin. – Kasteesta on selvä ohje Raamatussa. Halusin myös päästä täydeksi jäseneksi seurakuntaan. Wallinista tuli helluntailainen. Seurakunta tuntuukin olevan hänelle rakas asia. Kiireinen mies ei juuri ehdi vastuita ottamaan, mutta Seinäjoen temppelin penkkien kangasverhoilua hän on päättänyt kuluttaa ahkerasti. Viime kesänä hän rakenteli seurakunnan kesätapahtumassa lavaa. Kokouksessa Wallin piti pienen puheenvuoron. – Olin äsken tuolla lavan alla. Nyt pääsin sentään käväisemään tässä lavan päälläkin, Wallin nauratti yleisöä. Viime sunnuntaina Wallinia ei naurattanut, pikemminkin hän joutui taistelemaan kyyneleitä vas- taan: kansanedustaja puhui Martti Kallionpään eläkejuhlassa. Kallionpäät ovat olleet Wallineille tärkeitä hengellisiä vanhempia. Rukousaamiainen tulossa Eduskunnassa on pieni aktiivinen joukko kristittyjä eri puolueista. He kokoontuvat eduskunnan rukousryhmässä. Maaliskuun toisella viikolla järjestetään Kalastajatorpalla rukousaamiainen, hieman Yhdysvaltain kongressin hengessä. – Mukaan on nyt ilmoittautunut yli sata henkilöä. Olemme pyrkineet saamaan mukaan poliitikkojen ohella elinkeinoelämän vaikuttajia. Harry Wallin pyrkii eduskuntaan kevään vaaleissa. Hän tietää olevansa onnekas, koska on saanut noin vuoden mittaisen verryttelyjakson ja lähtee vaaleihin istuvana kansanedustajana. Pari täpärästi hävittyä vaalia pitää kuitenkin jalat maassa. – Elän joka tapauksessa rikasta, hyvää aikaa. Toivon, että pääsisin jatkamaan tätä työtä. Se ei ole kuitenkaan elämän tärkein asia. Jatkan, jos Luoja suo ja kansalaiset sallivat, Wallin sanoo. – Se on varmaa, että kristillisiä arvoja ei eduskunnassakaan vaalita, jos niitä ei ole kristittyjä täällä vaalimassa. Suhde politiikkaan on muuttunut radikaalisti. Viime vuosina helluntailiikkeen suhde politiikkaan on muuttunut radikaalisti. Myös monet seurakuntien työsuhteessa olevat pastorit ovat olleet avoimin puoluepoliittisin tunnuksin ehdolla vaaleissa, ja osa heistä on valittu vaikuttamaan paikkakuntansa valtuustoihin. Talvipäivien vanhoja politiikkalinjauksia ei ole enää muistettu. Asenteet ovat muuttuneet nopeasti ja ilman herätysliikkeen yhteistä keskustelua poliittisen toiminnan periaatteista. Yhteiskunnallinen aktivoituminen on monessa suhteessa myönteinen asia. Helluntailiikkeen olisi kuitenkin syytä selkeyttää näkemystään seurakunnan ja politiikan välisestä suhteesta – samoin pastorin yhteiskunnallisesta roolista. Tarvitsemme evankeliumin julistusta ja siihen liittyvää hyvän tekemistä. Tarvitsemme myös lainsäädäntötyöhön, kansalaisten elämään ja politiikkaan vaikuttamista. Seurakunnan ja politiikan perustehtävät on kuitenkin syytä pitää kirkkaasti erillään, vaikka niiden taustalla vaikuttavatkin kristityllä samanlaiset arvot. Helluntailiikkeessä kaivataan nykyistä syvällisempää ja jäsentyneempää yhteiskuntafilosofista ajattelua. Ottaisiko Suomen Helluntaikirkko tästä uuden haasteen? Tulevissa eduskuntavaaleissa vaikuttaminen on joka tapauksessa tärkeää. Eduskunnan kokoonpano ratkaisee pitkäksi aikaa maamme arvokehityksen suunnan. Siksi jokaisella annetulla äänellä on merkitystä. Leevi Launonen Miten Pyhän Hengen teemavuosi toteutuu? HELLUNTAIHERÄTYKSESSÄ vuosi 2015 on neuvoa-antavien vanhinten aloitteesta nimetty Pyhän Hengen teemavuodeksi. Tämä näkyy muun muassa Juhannuskonferenssin teemassa ”Pyhä Henki – Lupaus Voimassa”. Aihe on otettu huomioon myös Aikamedian kirjojen ja lehtien julkaisusuunnitelmissa. Neuvoa-antavat vanhimmat ovat vedonneet, että Pyhän Hengen merkitystä pidettäisiin eri tavoin esillä seurakunnissa ja yhteisillä työntekijäpäivillä. Miksi tällaista teemavuotta tarvitaan, neuvoa-antavien vanhinten puheenjohtaja Kauko Vehniäinen? – Tiedossamme on, että huomattava osa seurakuntiemme jäsenistä ei ole vielä täyttynyt Pyhällä Hengellä. Tämä näkyy myös siinä, että seurakuntakasvu on vähäistä ja lähetystyön ja evankelioinnin into liian laimeaa. Puutuu myös rohkea uskon todeksi eläminen arjen keskellä. Koimme neuvoaantavina vanhimpina, että nyt on aika rohkaista koko herätysliikettä Pyhän Hengen siunauksen alueella. moittelussa. Esimerkiksi rukouskokousten teemana on Pyhän Hengen ilta, ja Hengen täyteyteen rohkaistaan myös käytännössä. – Ehkä vieläkin konkreettisempaa toteutusta kuitenkin tarvitaan, jotta puheiden lisäksi päästään myös rukoilemaan Pyhän Hengen kastetta odottavien puolesta. Miten teemavuoden haasteeseen on vastattu? – Iloitsemme siitä, että teemavuosi on otettu huomioon Juhannuskonferenssia myöten. Lisäksi olen havainnut, että teemavuosi näkyy jonkin verran seurakuntien il- Miten toivot aiheen olevan esillä maakunnallisilla työntekijäpäivillä? – Toivon, että työntekijäpäivillä kehotetaan seurakuntia ottamaan tosissaan tämä teemavuosi, niin että jokainen helluntaiseurakunta olisi nimensä veroinen. Meidän tulee olla tänäkin päivänä ”täynnä Pyhää Henkeä ja uskoa”! Huomattava osa seurakuntalaisista ei ole vielä täyttynyt Pyhällä Hengellä. Miten seurakunnat ja Hyry-yhdistykset voisivat huomioida teeman? – Jokainen Hyryn jäsen voisi omalla esimerkillään ja antautumisellaan viestittää yhdistysten elämään Pyhän Hengen voitelun tuomaa viisautta, voimaa ja rakkautta. ”Pyhä Henki ja me” on edelleen paras järjestys, jolla päätöksiä tehdään. (RV)
© Copyright 2024