Vanhempainryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustuminen, vanhempien toiveet ja tavoitteet 2. Vanhemman oma jaksaminen 3. Perheen arjen organisointi ja tukipalvelut Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa. Jokainen kerta aloitetaan teetuokiolla ja fiiliskierroksella. Kaikkia tehtäviä ei välttämättä ehdi tehdä yhdellä ryhmäkerralla, joten niitä voidaan oman tarpeen mukaan jakaa eri kerroille. Varaa jokaiselle kerralle pientä syötävää sekä paperia ja kyniä. 1.Kokoontuminen: Tutustuminen, vanhempien toiveet ja tavoitteet Tällä kerralla - tutustutaan toisiimme - lähdetään tutustumaan turvataitokasvatukseen ja lasten turvataitoryhmän teemoihin  Aloitetaan: Alkukahvit ja välipala. Annetaan tietoisku turvataidoista ja luodaan avointa ja turvallista ilmapiiriä tunteiden/ajatusten jakamisen mahdollistamiseksi.  Fiiliskierros: Janan toisessa päässä on esim. iloisten kasvojen kuva (tosi hyvä fiilis) ja toisessa päässä vihaiset/ surulliset kasvot (huono fiilis/ei kiinnosta). Ääripäiden välille voi asettaa lievempiä ilmeitä, kuten vähän hymyilevät kasvot, hämmästyneet, epävarmat tai apeat kasvot. Jana voi olla esimerkiksi seinällä kuvina tai myös konkreettisesti voidaan mennä ”janalle” lattialle. Fiilisjanan voi muodostaa myös esimerkiksi numeroasteikolla 1-10 (1=huono fiilis, 10=erittäin hyvä fiilis). Tarkoituksena on katsoa senhetkisiä tuntemuksia ja vaihtaa niistä muutama sana, kuten miksi valitsi kyseisen fiiliksen ja millaisella fiiliksellä tuli ryhmäkerralle?  Esitellään itsemme: - Parihaastattelu: kuka olen, miksi olen täällä, mitä odotan ryhmältä, pari esittelee toisensa. (Voi lisätä itse jotain jos haluaa.) - Kerätään konkreettisia tavoitteita fläpille: (” Jos jotain hyötyä ryhmästä, miten se käytännössä näkyy”) - Myös ryhmänohjaajat esittelevät toisensa samalla tavalla.  Luodaan: Ryhmän säännöt - Luottamuksellisuus, ei puhuta muualla - Vapaaehtoisuus, ei ole pakko puhua - Kaikki kuulluksi, ohjaajalla oikeus keskeyttää - Sitoutuminen sääntöihin ja aikatauluihin Toisten kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen  Tutustutaan päivän teemaan: - Kouluun lähteminen elämän taitekohtana - Erityiskouluun tuleminen, minkälainen prosessi ollut, miten päätynyt tänne? - Minkälaisia ajatuksia lapsen itsenäistyminen herättää, ristiriitaisten tunteiden käsittely - Vanhempien huolet ja pelot - Jos on paljon osallistujia, voi jutella pienryhmissä 3-4 henkilöä, 5-10 min. ja kootaan tärkeimmät asiat yhteen  Lopetetaan: Esimerkiksi fiilisjanalla tai tunnekorteilla. Mitä toiveita seuraavalle kerralle? 2.Kokoontuminen: Vanhemman oma jaksaminen Tällä kerralla - pyritään löytämään omia voimavaroja ja keinoja jaksamiseen  Aloitetaan: Alkukahvit ja välipala. Vaihdetaan kuulumisia ja keskustellaan viime kerran tapaamisesta ja sen herättämistä ajatuksista ja tunteista.  Fiiliskierros.  Keskustellaan: Vanhempien omasta jaksamisesta. Omien voimavarojen pohtiminen: Mistä saan itse voimaa? Kenelle voin purkaa tunteitani? Mitä teen, jos kiukuttaa? Mitä teen, jos väsyttää?  Tehtävä: Kysymykset voidaan kirjoittaa esimerkiksi taululle tai näyttää tietokoneen kautta. Vastauksia voidaan miettiä kirjoittamalla, piirtämällä tai erilaisten kuvien avulla. (Olen ainutlaatuinen – Mitä hyvää näen lapsessani? Mitä lapseni/nuoreni on minulle opettanut? Mitä tunteita lapseni/nuoreni on minussa herättänyt? Miten osoitan rakkauttani/ välittämistäni lapselleni? Miten siedän lapseni/nuoreni kiukun? Mitä vaadin lapseltani/nuoreltani? Teenkö kaiken puolesta?  Lopetetaan: Esimerkiksi fiilisjanalla tai tunnekortteja käyttäen. Mitä toiveita seuraavalle kerralle? 3.Perheen arjen organisointi ja tukipalvelut Tällä kerralla - pohdimme yhdessä, miten perheen arkea saisi toimivammaksi - kaikkien vastuiden, roolien ja työnjaon järjestäminen perheessä.  Aloitetaan: Alkukahvit ja välipala. Vaihdetaan kuulumisia ja keskustellaan viime kerran tapaamisesta ja sen herättämistä tunteista ja ajatuksista.  Fiiliskierros.  Keskustellaan: Perheen arjen toimiminen. Kuka tekee mitäkin? Miten sujuu esimerkiksi kouluun lähteminen tai herääminen aamuisin? Onko jokaisella kotona tietyt tehtävät? Mitä hyvää perheen arjessa jo on? Miten arjen sujuvuutta voitaisiin kehittää? Mitkä ovat vahvuutenne perheenä? Mitä tukea perhe voisi tarvita? Mistä sitä voisi saada? (Keskustelun tukena voidaan käyttää esimerkiksi vahvuuskortteja tai muita kuvia. Jos ryhmä on suuri, niin pienryhmissä keskustelu toiminee helpommin.)  Lopetetaan: Esimerkiksi tunnekorteilla tai fiilisjanalla.