Akkusastoori 3/2014 - Valtakunnansyyttäjänvirasto
3 2014 • YRITYSMARATON • • KUULUSTELUJEN VIDEOINTI• • MERJA TERÄVÄ • KYBERTURVALLISUUS • SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Leuhkana lomalta töihin………………………………………3 ”Yhdestä kuulemisesta tuli viisi erilaista pöytäkirjaa”…………4 Taito-hanke etenee ……………………………………………7 Merja Terävä: "Olen kokenut tekeväni tärkeää työtä”…………8 Kansallinen kyberturvallisuus – syyttäjän näkökulma……… 11 Ensimmäinen päiväni syyttäjänä on vielä edessä…………… 13 VKSV ja Helsingin syyttäjänvirasto yritysmaratonilla……… 14 Työhyvinvointi- ja työsuojeluhenkilöt yhteisellä asialla…… 16 Ajankohtaista………………………………………………… 17 3/2014 4.8.2014 Henkilöstö …………………………………………………… 18 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle Tiedotus [email protected] Päätoimittaja Pilvi Isotalus [email protected] Toimitussihteeri Maria Turkia [email protected] Valtakunnansyyttäjänviraston edustus osallistui Naisten kympille 25.5.2014. Päivä oli kaunis ja kuuma. Puhelin 029 562 0820 Faksi 029 562 0888 PL 333, 00181 HELSINKI (Albertinkatu 25 A) vksv.fi Kannen kuva: Maria Turkia PÄÄTOIMITTAJALTA LEUHKANA LOMALTA TÖIHIN L omalta palanneille ei tarvitse muistuttaa, että vietämme hyvin suuren osan elämästämme töissä. Siksi se puhuttaa, mietityttää ja toivottavasti myös ilahduttaa vapaa-ajallakin. Jos työaikaan voitaisiin laskea kaikki se aika, jolloin pohdimme työasioita vapaallamme, näyttäisi kellokorttimme punaista plussan puolella. Töitä ei pääse pakoon – lomallakaan. Meillä kullakin on omat tapamme lomailla ja rentoutua. Toiset tekevät lomallakin ihan konkreettisesti töitä, kun taas toiset eivät siedä nähdäkään työkännykkää tai -sähköpostia omalla ajallaan. Hyvä viisaus on, että lomallaan voi tehdä mitä vain – töitä, remonttia, löhöilyä – jos sen tekee omasta halustaan. Myös niille, jotka lomalla kärsivät työnteosta, tulisi sallia täysin töiltä rauhoitettu loma. Mutta onko se nykyisin edes mahdollista ainakaan johtavassa asemassa oleville? Helsingin Sanomien (21.7.2014) mukaan viidennes työssäkäyvistä teki viime vuoden aikana töitä työajan ulkopuolella päivittäin tai viikoittain. Työmarkkinatutkimuksen 2013 mukaan reilu kolmannes vastaajista sanoi, ettei pysty pitämään kaikkia lomia ja vapaapäiviä alusta loppuun. Joskus töiden ajatteleminen lomalla voi olla oikeasti ahdistavaa. Huono ilmapiiri tai johtaja lamaannuttaa ja ajaa ihmisiä jopa masennukseen. Se voi heijastua koko elämään parisuhdeongelmina tai terveyden menettämisenä. Hankala työpaikka jättää pitkäksi aikaa jälkensä. Vaikka lopulta pääsisi kiinni parempaan tai ainakin erilaiseen työpaikkaan, voi vanha kokemus vaivata kuukausia ellei jopa vuosia mielessä ja painajaisissa. Työpaikan ilmapiiri on tärkeä tekijä myös työpaikkaa valittaessa. Nuorten on uutisoitu vaihtavan työpaikkaa yhä useammin paremman ilmapiirin perässä. Työelämätutkimusten mukaan jopa noin 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että työpaikalla tulee olla hauskaa ja ilmapiirin kunnossa. Hyvä työilmapiiri syntyy muun muassa luottamuksesta sekä mahdollisuudesta vaikuttaa oman työn sisältöön ja tekemiseen. Se on avointa viestintää, yhdessä tekemistä, laadukasta esimiestyötä ja hyvää johtamista. Usein työpaikan hyvää ilmapiiriä ei ymmärretä hyödyntää markkinoinnissa. Mutta jos haluaa houkutella töihin niitä parhaita, kannattaisi ilmapiiriin panostaa ja vähän leuhkiakin sillä. Siksi tässä lehdessä korkeakouluharjoittelija Minna Karvonen kirjoittaa (s. 13) rehellisesti ja kivasti tämän viraston ilmapiiristä. Hyvä työnantajakuva ei ole vain mielikuva, jota voidaan rakentaa ilman todellista kytkentää työpaikan arkeen. Koska työ lohkaisee niin suuren osan ajastamme, kannattaa taas syksyllä vastata työtyytyväisyystutkimukseen ja uskoa sen merkitykseen. Me raportoimme sitten tuloksista toivottavasti saamme myös leuhkia.m AKKUSASTOORI 3| 2014 Pilvi Isotalus 3 Psykologian tohtori Julia Korkman pohtii kuulustelujen videointia ”Yhdestä kuulemisesta tuli viisi erilaista pöytäkirjaa” m Teksti ja kuvat: Maria Turkia AKKUSASTOORI 3| 2014 Kuulustelujen videointi esitutkinnassa on jo arkea monessa maassa. Psykologian tohtori Julia Korkmanin mielestä Suomen oikeuslaitoksessa ei kuitenkaan ymmärretä vielä riittävän hyvin, kuinka epäluotettavaa on pelkkä kuulustelun kirjaaminen. 4 H ollannissa, jossa on samankaltainen kuulustelutapa kuin Suomessa, tehtiin tutkimus, jossa viisi ihmistä kirjoitti pöytäkirjan samasta kuulustelusta. Lopputulos oli, että jokainen pöytäkirja antoi ihan eri käsityksen asiasta. Psykologian tohtori Julia Korkman kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 28.3.2014 siitä, miten epäluotettavaa on kuulustelujen kirjaaminen. ”Kuulustelijan ennakkokäsitys ja asenne ohjaavat hänen tulkintaansa. Myös esimerkiksi kiireellä ja väsymyksellä on merkitystä tilanteessa”, Korkman toteaa. Poliisi ei myöskään ehdi aina riittävän tarkasti kirjata kuulusteltavan kertomusta, eikä sekään ole varmaa, että hän kuulee kaiken oikein. Toki kuulusteltava saa tarkistaa tekstin – mutta millainen on hänen mielentilansa ja keskittymiskykynsä ikävien tapahtumien jälkeen? Mielessä saattaa olla vain halu päästä pois tilanteesta. Julia Korkmanin mukaan kuulusteltava voi myös tuntea painetta puhua viranomaiselle, ja niinpä hän saattaa sanoa asioita vain jotain sanoakseen. ”Jälkeenpäin kuulusteltava ehkä toteaa, että pakkohan siinä oli jotain puhua. Hän voi luottaa VOIKO KAIKKEA MUISTAA? Korkmanin mielestä oikeussysteemi on tärkeää rakentaa siten, että se rasittaa lasta mahdollisimman vähän. ”Paras tapa kuulla lasta hänen etunsa mukaisesti on nauhoittaminen ja kuvaaminen”, hän painottaa. Meillä ihmisillä on taipumus yliarvioida muistim- GORILLAEFEKTI – VOIKO KAIKKEA HAVAITA? me toimintaa. Tosiasiassa muistikuvat kuitenkin muovautuvat yllättävän helposti ja heikkenevät ajan Meillä on harhakäsitys myös ihmisen havaintokymyötä, kun omassa elämässä ja ympärillä tapahtuu vystä. Korkman kertoo testistä, jossa ilmeni niin sauusia asioita. Korkmanin mukaan ihminen ei nottu gorillaefekti: kykene muistamaan esimerkiksi käymi”Kentällä oli kaksi koripallojoukkuetta, ään keskusteluja sanatarkasti. ja koehenkilöt ohjeistettiin laskemaan Spontaanius Hänen mukaansa on selvää, että valkoisen joukkueen pallonheittoja. on tärkeää mitä nopeammin tapahtumien jälKesken kaiken kentälle ilmestyi gorilkuulustelun keen kuulustelu saadaan tallennela ilmeilemään ja irvistelemään. Suualussa. tuksi, sitä luotettavampi on kuulusrin osa koehenkilöistä ei nähnyt gorilteltavan muistikuva. laa vaan keskittyi laskemaan valkoisen "Spontaanius on tärkeää kuulustelun joukkueen pallonheittoja.” alussa, ja kuulemisen on tapahduttava haasIhmiseltä voivat siis hyvinkin keskeiset tateltavan ehdoilla”, Korkman painottaa. asiat jäädä huomaamatta. ”Kuulusteltavalle saatetaan kuitenkin sanoa, että pakkohan sun on muistaa, kun olet ollut samassa MIKSI VIDEOINTI ON NIIN VÄHÄISTÄ? huoneessa. Voi näyttää myös siltä, että uhri valehtelee, kun häntä kuullaan oikeudessa joskus vuosien Yhdeksi syyksi kuulustelujen vähäiseen videoimipäästä eikä hän enää muista tapahtumia tai muis- seen Korkman arvelee kritiikin pelkoa. taa ne eri tavoin kuin esitutkintapöytäkirjaan on ”Totta on, että videointi altistaa kuulustelijan kirjoitettu.” kritiikille.” Korkmanin mielestä oikeusjärjestelmästä puutJotkut kuulustelijat voivat myös vierastaa uuttuu ymmärrys siitä, miten ihmisen havaintokyky ja ta tekniikkaa, ja joistakin videointi saattaa tuntua muisti toimivat. kiusalliselta. Näihin kuitenkin tottuu ja niitä alkaa kaivata. ”Esimerkiksi Englannissa poliisit muistelevat ENTÄ LAPSEN MUISTI? huvittuneina aikaa, jolloin kuulusteluja ei vielä talHUSin Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa kes- lennettu”, Korkman sanoo. kuksessa työskentelevä Korkman on erikoistunut Kuulustelujen videointiin tarvitaan myös selkeä lasten todistajakertomuksiin. Hänen mukaansa lap- ohjeistus. Pitäisi muun muassa tarkentaa se, onko sen muisti on vielä hatarampi kuin aikuisen. videoitu kuulustelu pakko litteroida kokonaisuudes”Mitä pienempi lapsi, sitä nopeammin hän saan ja pitääkö asianomistajan saada lukea litterointi unohtaa ja sitä vähemmän hänellä on kokemuksia, sekä tehdä siihen korjauksia. joiden ympärille rakentaa uusia muistikuvia. Myös vanhuksilla ja joillakin erityisryhmillä muisti on OIKEUSTURVAN JA TUNTEIDEN MERKITYS epävarma, ja he tulevat helposti johdatelluiksi.” Korkman opettaa kuulustelutekniikkaa poliiseil- Tieteellinen yhteisö on jo yksimielinen siitä, että le, erityisesti niille, jotka haastattelevat lapsia. Las- kuulustelut pitäisi videoida. Korkmanin mieten kuulusteleminen on taitolaji. lestä myös epäiltyjen kuulustelut pitäisi tallen”Yleisesti ottaen lasten haastattelemisen taso on taa, ettei syyllinen voi myöhemmin hyödyntää kuitenkin noussut.” tallentamattomuutta. AKKUSASTOORI 3| 2014 viranomaiseen sokeasti ja ajatella, että poliisin tekemien merkintöjen täytyy olla oikein”, Korkman miettii. 5 Jos videointi ei ole mahdollista, aluksi voisi käyttää vaikka tavallista digisanelinta. Videointi olisi hyväksi myös poliisin oikeusturvalle, hän muistuttaa. Kuulusteltavan tunteetkaan eivät ole mikään vähäinen asia. ”Jos oikeussysteemi onkin rakennettu ihmistä varten, sitä ei kuitenkaan ole rakennettu ihmisen käyttäytymiseen sopivaksi. Tuomiotakin tärkeämpää on se, että ihminen kokee tulleensa kuulluksi, Julia Korkman painottaa. m "Englannissa poliisit muistelevat huvittuneina aikaa, jolloin kuulusteluja ei vielä tallennettu." Psykologian tohtori Julia Korkmanin mielestä oikeusjärjestelmämme pitäisi ottaa nykyistä paremmin ihmisen todellinen käyttäytyminen huomioon. Kihlakunnansyyttäjä Leena Salovartio: ”Saman asian kertaaminen kerta toisensa jälkeen on ihmiselle epäinhimillistä” AKKUSASTOORI 3| 2014 ”Suullisella todistelulla saatu näyttö ei ole välttämättä luotettavaa enää hovioikeusvaiheessa", sanoo erikoissyyttäjä Leena Salovartio Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta. 6 ”Todistelun luotettavuuden kannalta näyttö olisi otettava tuoreeltaan, silloin kun todistaja vielä muistaa asian. Nykyään välitön suullinen prosessi kuitenkin edellyttää, että otamme näytön vastaan ehkä vasta vuosien kuluttua tapahtumista”, Salovartio sanoo. ”Esitutkintakertomusten hyödyntämistä ei kaikissa tapauksissa sallita, vaikka prosessin alkuvaiheessa asiat ovat vielä olleet muistissa. Kun aikaa kuluu, tulee muistia rasittavia virhelähteitä. Lapsilla on aikuistakin enemmän muistia rasittavia seikkoja.” Leena Salovartio puhuu myös inhimillisyyden puolesta. Hän on huolissaan siitä, että seksuaali- ja väkivaltarikoksissa todistavia ihmisiä joudutaan toistuvasti rasittamaan. Saman asian kertaaminen kerta toisensa jälkeen on epäinhimillistä. ”Asianomistajia joudutaan rasittamaan uudelleen kertomisella toistuvasti, vaikka voitaisiin toimia toisin. Ainakin alle 18-vuotiaiden kuulustelut ja vastakuulustelut pitäisi hoitaa esitutkinnassa niin, että syyttäjä on etupainoisesti mukana”, Salovartio sanoo. Hän arvioi, että tuoreeltaan otettu videoitu näyttö antaisi prosessille luotettavuutta. Jos sitten myöhemmin pitäisi kysyä jotain, tehtäisiin vain täydentäviä kysymyksiä. ”Silloin ihmistä ei tarvitsisi tarpeettomasti traumatisoida esitutkinnan jälkeen. Näin meillä olisi myös paremmat mahdollisuudet toteuttaa oikeudenmukainen ja uhrin huomioiva oikeudenkäynti kaikille osapuolille”, Salovartio toteaa. m ”Resurssit eivät riitä” Rikoskomisario Mia Tuominen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta Porvoosta kertoo, että kuulustelut videoidaan aina, kun laki velvoittaa. Esitutkintalain mukaan alle 15-vuotiaiden kuulemiset täytyy videoida. Videointi voi korvata lapsen kuulemisen pääkäsittelyssä – lähtökohtahan on, että alle 15-vuotiaita asianomistajia ja todistajia ei kuulla henkilökohtaisesti käräjäoikeudessa. ”Esitutkintalaki antaa mahdollisuuden tallentaa minkä tahansa kuulustelun, joskaan se ei siihen velvoita”, Tuominen toteaa. Tärkein syy videoinnin vähäisyyteen on hänen mukaansa resurssien riittämättömyys. ”Jos kuulustelua käytetään myöhemmin tuomioistuimessa, se pitää litteroida. Tätä ovat tehneet tutkintasihteerit. Aikaa siihen kuluu paljon, tuplasti kuulusteluun verrattuna.” Tuominen korostaa, että litterointi vaatii keskittymistä ja taitoa kirjoittaa kuulustelu auki tiettyjen sääntöjen mukaan. Epätietoisuutta on myös siitä, milloin kuulustelu pitää litteroida. Tämä vaatii tutkinnanjohtajan ja syyttäjän yhteistä arviointia. Yksi syy videoinnin vähäisyyteen on, että se ei yksinkertaisesti ole totuttu toimintamalli. Tallennuskäytäntö on kuitenkin jo leviämässä. ”Esimerkiksi vakavissa väkivaltajutuissa kuulusteluja on alettu videoida. Kun on tulossa pitkäkestoinen kuulustelu, tutkijat ja tutkinnanjohtajat osaavat jo ottaa vaihtoehdon huomioon.” Tuominen on samaa mieltä siitä, että kyse on myös oikeusturvasta, sekä kuulusteltavan että poliisin. ”Videointi antaa aika aukotonta näyttöä, miten kuulusteltavaa on kohdeltu ja miten hänen oikeutensa on toteutunut kuulustelussa. Jos asioita vain kirjoitetaan paperille, voi syntyä väite, että jokin kuulusteltavan ilmi tuoma seikka on jätetty kirjaamatta. Kaiken kirjoittaminen on haasteellista, jos kuulusteltava puhuu paljon”, hän myöntää. Hän uskoo, että mikäli jatkossa linjataan niin, että kuulustelut videoidaan, mutta niitä ei tarvitse litteroida, videoinnin kynnys madaltuu. m m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Viime toukokuun alussa asetetun Taito-hankkeen tavoitteena on syyttäjien osaamisen kehittämistä ja erikoistumisjärjestelyjä koskeva jatkosuunnittelu, ja täytäntöönpanon valmistelu yhtenä kokonaisuutena. Hankkeen alatyöryhmät on nyt myös asetettu ja asettamiskirjeet löytyvät intrasta. Työryhmien tulee saada työnsä valmiiksi 30.6.2015 mennessä. Ohjaus-työryhmän puheenjohtajana toimii valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto. Muita jäseniä ovat: johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Pohjalainen, apulaispäällikkö Tapio Nyrhilä, kihlakunnansyyttäjä Kaisa Ahva ja kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela. Lisäksi jäseneksi kutsutaan Suomen syyttäjäyhdistyksen nimeämä henkilö. Työryhmän tehtävänä on mm. suunnitella uudistettavan erikoitumisjärjestelmän ohjausjärjestelmä ja tarkastella valtionsyyttäjien roolia erikoistuvien ohjaamisessa. Osaamiset-työryhmän puheenjohtaja on VKSV:n koulutuspäällikkö Pia Meri ja muut jäsenet ovat johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen, apulaispäällikkö Eija Velitski ja kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala. Lisäksi Syyttäjäyhdistys nimeää oman jäsenensä. Tämän työryhmän tehtävänä on mm. tehdä ehdotus syyttäjälaitoksen koulutus- ja osaamisstrategiasta. Hallinnointi-työryhmää vetää VKSV:n lakimies Henrika Räsänen. Sihteerin on tarkastaja Satu Sarkala ja jäseninä johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund, kihlakunnansyyttäjä Maija Mononen, kihlakunnansyyttäjä Sari Aho ja kihlakunnansyyttäjä Mirva Hilander. Työryhmän tukena toimii hallitusneuvos Kirsi Äijälä Valtionvaraisministeriöstä (valtion työmarkkinalaitos). Resurssi-ryhmä on asetettu jo aiemmin muussa tarkoituksessa (asettamispäätös 13.6.2012, dnro 27/34/12) ja nyt sen toimeksiantoa on laajennettu. Laajennettu toimeksianto ilmenee hankesuunnitelmasta. Taito-hankkeen etenemistä voi seurata intrasta: Etusivu ->Toiminta -> Sisäiset työryhmät ja hankkeet -> Syyttäjälaitoksen hankkeet -> Taito-hanke m AKKUSASTOORI 3| 2014 Rikoskomisario Mia Tuominen: Taito-hanke etenee - alatyöryhmät asetettu 7 LÄHIKUVASSA Valtakunnansyyttäjän sihteeri Merja Terävä: ”Minua motivoi se, että olen kokenut tekeväni tärkeää työtä” m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Merja Terävä kokee saaneensa arvostusta sihteerin työssään. ”Onhan se niin, että jos ei itse arvosta omaa työtään, on arvostusta turha odottaa muiltakaan. Sihteerihän AKKUSASTOORI 3| 2014 tulee latinasta: salaisen sinetin vartija – se titteli on minulle kelvannut.” 8 E i uskoisi, että valtakunnansyyttäjän sihteeri Merja Terävä on jäämässä eläkkeelle 12 vuoden virastossa työskentelyn jälkeen. Hän on olemukseltaan ja asenteeltaan iätön, jutuiltaan jopa vallaton. Hän innostuu edelleen työstään ja harrastaa vapaa-aikanaan aktiivisesti kulttuuria. Hänet tullaan muistamaan pikkujouluohjelmien ja läksiäis- laulujen tekijänä sekä kahvipöydässä viisasten kerhon pyörittäjänä. ”Ehkä se on luonnekysymys. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja asioista. Koen olevani mielekkäässä paikassa, eikä työ ole koskaan ollut minulle vain leivänhankintaa.” Yksi Terävän salaisuuksista on huumori. KUVA: PILVI SIOTALUS Eläkkeelle on hyvä lähteä, kun tuntee tehneensä motivoivaa työtä ja saaneensa arvostusta ammatissaan. Merja Terävä aikoo nyt nauttia kulttuuririennoista ja kiireettömistä aamuista. LÄHIKUVASSA ”Yritän aina vaistomaisesti lyödä läskiksi tai löytää jotain huvittavaa harmittavistakin asioista. Huumoria pitää olla.” ”TUOSSA HAETAAN SINUA” AKKUSASTOORI 3| 2014 KUVA: PILVI SIOTALUS Terävä työskenteli kansanedustajan avustajana, kun hän näki VKSV:n työpaikkailmoituksen lehdessä. Jo silloin Terävän mies totesi, että ”tuossa haetaan sinua”. Pitkään pankkimaailmassa työskennellyt, sihteerin töitä koko uransa ajan tehnyt Terävä haki virastoon ja jäi sille tielle eläkeikään saakka. ”Täällä on ollut hyvä olla, kun molemmat Matit ovat olleet sellaisia, että olen voinut itse ehdottaa ja luoda yhteistyön mallia”, hän summaa. Neljä vuotta sitten Matti vaihtui toiseen Mattiin, mutta sihteerinä pysyi Terävä. ”Totta kai kummankin valtakunnansyyttäjän toimintatavat ovat jonkin verran erilaiset, mutta murheet tuntuvat olevan samat ‒ henkilöstö, talous ja esitutkintayhteistyö. Molemmat ovat olleet helposti lähestyttäviä, ja suhAlussa Merja Terävä hämmästyi siitä, kuinka moneen suuntaan syyttäjien kontaktit teemme on ollut toimiva.” Terävä on viihtynyt työssään, ulottuvat. Yhteistyötä ei tehdä vain poliisin ja oikeusministeriön kanssa, vaan syyttäjoka onkin eräänlainen näköala- jät toimivat asiantuntijoina muuallakin. paikka yhteiskuntaan. Hän myös ”Olen ollut valitettavankin vähän kentän kanssa kiittelee fiksuja ja hyviä työtovereita. ”Minua motivoi se, että olen kokenut tekeväni tekemisissä, mutta päälliköihin olen heidän kokotärkeää työtä. Kun asioistamme kirjoitetaan julki- uksissaan päässyt tutustumaan. Meille on syntynyt suudessa, se motivoi, kun tietää hääränneensä siel- luottamus puolin ja toisin. Olen saanut hyvän kuvan siitä, kuinka erilaisia virastot ja niiden asemat ovat.” lä taustalla.” Alussa Terävä hämmästyi siitä, kuinka moneen suuntaan syyttäjien kontaktit ulottuvat. YhteistyöVAIVASTA PALKKAA tä ei tehdä vain poliisin ja oikeusministeriön kanssa, Vuosien varrelta mieleen ovat jääneet muun mu- vaan syyttäjät toimivat asiantuntijoina muuallakin. ”Lisäksi yllätyin siitä, kuinka keskeinen rooli assa syyttäjälaitospäivät, joiden eteen on ensin nähty paljon vaivaa, ja ne ovat sitten onnistuneet syyttäjällä on rikosoikeudenkäynnissä, vaikka usein ihmiset eivät sitä ymmärrä." järjestelyiltään. 9 LÄHIKUVASSA Terävä jää eläkkeelle hyvillä mielin. Hänen miehensä on ollut eläkkeellä jo 13 vuotta, ja nyt he pääTyöelämässä mielipahaakin tulee koetsevät nauttimaan yhteisistä eläkepäivistä. tua joskus, mutta Terävällä se menee ”Eniten odotan kiireettömiä aamuja. "Mitähän helposti ohi. Voimaa hän saa koJotain pientä täytyy tietysti keksiä, että tapahtuisi, jos dista, ystävistä ja kirjoista – mijoutuu myös aivojaan välillä vaivaajonkin asian kään ei ole hienompaa kuin kirmaan. Mutta kulttuuririentoihin on jättäisikin tänään jaan uppoutuminen. entistä helpompaa mennä illalla, kun tekemättä? ”Kun tuntuu ankealta, rakasei tarvitse aamulla herätä aikaisin.” Tuskin mitään." tan arjen rutiineja. Kun vain toimii Nykyisessä työelämässä hän ihja tekee, vaikka harmittaisi, rutiimettelee sitä, että kaikilla on koko ajan nit auttavat. Kiukku helpottaa ja pääsee niin kauhea kiire. harmistaan. Töissä on myös hyvä, jos on joku ”Välillä jokainen voisi miettiä, että mitähän tatyökaveri, johon voi luottaa ja jonka kanssa voi tuu- pahtuu, jos jonkin asian jättäisikin tänään tekemätlettaa kaikkia asioita.” tä. Tuskin mitään.” m 10 KUVA: MARIRA TURKIA AKKUSASTOORI 3| 2014 KIIREETTÖMIÄ AAMUJA Merja Terävä kysyi läksiäiskahveillaan, että eikös hän olekin Suomen ensimmäinen valtakunnansyyttäjän sihteeri, joka jää eläkkeelle. Näin on. Kuvassa oikealla nykyinen valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, vasemmalla entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. Kansallinen kyberturvallisuus – syyttäjän näkökulma m Suomen kansallinen jäsen Harri Tiesmaa Valtion mielestä Suomen pitäisi kuulua maailman johtaviin kyberturvallisuusmaihin jo vuoteen 2016 mennessä. Miten se voi onnistua, kun syyttäjälaitoksesta halutaan samaan aikaan vähentää massiivinen määrä osaamista? AKKUSASTOORI 3| 2014 V altioneuvosto antoi tammikuussa 2014 periaa- konfiskointi ei valitettavasti ole sekään osana kantepäätöksen Suomen kyberturvallisuusstrate- sallista kyberturvallisuusstrategiaa. Rikoshyödyn pois ottamisella olisi rangaistuksia giasta. Syyttäjälaitos ja tuomioistuinlaitos on jätetty suurempi ennaltaehkäisevä ja estävä vaikustrategian ulkopuolelle. Sen sijaan osana tus rikollisten toimintamahdollisuuksiin. strategiaa on mainittu poliisin riittävät Vyöryvä Rikoshyödyn pois ottaminen on syyttaidot ja resurssit selvittää kybertoilumipallo on täjien velvollisuus ja vastuu. mintaympäristöön kohdistuvia ja pienellä viiveellä EU:n tasolla syyttäjien ja tuomasitä hyödyntäviä rikoksia. suomalaisen syyttäjän reiden koulutuksen tärkeys on haRikos voidaan katsoa selvitepöydällä. vaittu. Komissiolla on antaa rahoityksi vasta, kun rikoksesta on jotusta koulutusprojekteihin. Jonkun takuta syytetty ja lainvoimaisesti vain pitäisi kantaa vastuu projektien tuomittu. käynnistämisestä Suomessakin. Myös osalOikeusviranomaisten osaaminen ja listumista muiden käynnistämiin kouluttautumisresurssit olisikin tullut ottaa osaksi kansallista kyberturvallisuusstrategiaa, jotta poliisin, muiden vi- projekteihin tulisi lisätä. Koulutusta on saatavilla esimerkiksi EJTN:n ja ranomaisten ja yksityisen sektorin satsaukset kyberturvallisuuteen eivät jäisi rikosvastuun toteutumisen CEPOL:n kautta, mutta syyttäjälaitoksella on ollut huonot valmiudet irrottaa syyttäjiä pois ”tuottavasta osalta tyhjän päälle. syyteharkintatyöstä” erilaisille, etupäässä ulkomailla pidettäville kursseille. RIKOSHYÖDYN POIS OTTAMINEN ON Nyt näkyy kuitenkin valoa tunnelin päässä, silSYYTTÄJIEN VELVOLLISUUS JA VASTUU lä valtakunnansyyttäjä on tehnyt päätöksen kouKomissio on tuoreessa tiedotteessaan esittänyt tie- luttaa neljä uutta kyberosaajaa kouluttamaan muitoturvayhtiö Symantecin arvion kyberrikosuhrien ta syyttäjiä. Jos syyttäjätoiminta olisi osa kansallista turvalkärsimistä vahingoista: 290 miljardia euroa vuodessa. Tietoturvayhtiö McAfeen arvio kyberrikoshyö- lisuusstrategiaa, syyttäjälaitoksen olisi varmasti heldystä on jopa 750 miljardia euroa vuodessa. Tämän pompi perustella resurssitarpeitaan. Nyt asioita jouvaltavan rikoshyödyn jäljittäminen ja erityisesti sen dutaan hoitamaan hyvässä talkoohengessä. 11 KUULUMISIA EUROJUSTISTA RESURSSEJA KYBEROSAAMISEEN JOHTAVA MAA 2016 Kyberturvallisuus on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki. Valtion on jaettavasta niukkuudesta huolimatta annettava resursseja syyttäjien ja tuomareiden kyberosaamiseen. Kyberrikollisuuteen kuuluu piirteitä, jotka eivät kuulu perinteiseen lakimieskoulutukseen. Kybersyyttäjän kesKyberrikollisuus keiseen erikoisosaaon usein myös misalueeseen kuuluvat vakavaa ja esimerkiksi sähköijärjestäytynyttä sen todisteluaineiston kansainvälistä keräämiseen, säilyttärikollisuutta. miseen ja hyödyntämiseen rikosoikeudenkäynnissä liittyvät erityispiirteet. Niistä kumpuavat oikeudelliset ja näytölliset ongelmat ovat poikkeuksellisen hankalia. Lait muuttuvat hitaasti, mutta kyberosaaminen vaatii jatkuvaa ammattitaidon ylläpitoa. Valtioneuvoston visioissa Suomi on maailman johtavia kyberturvallisuusmaita 2016 mennessä. Tuohon ajankohtaan kohdistuvat myös oikeusministeriön syyttäjälaitokselle esittämät massiiviset henkilöstön leikkaustavoitteet. Nähtäväksi jää, voidaanko mahdottomasta tehdä mahdollinen syyttäjälaitoksen talkoohengen ja kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa lanseeratun strategisen kyberketteryyden avulla. m AKKUSASTOORI 3| 2014 OMAT ERITYISVAATIMUKSENSA 12 Kyberrikollisuus on myös usein vakavaa, järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta, joka asettaa syyttäjäntyölle omat erityisvaatimuksensa. Kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö sitoo huomattavasti resursseja. Kansainvälinen poliisiyhteistoiminta on osa kansallista kyberturvallisuusstrategiaamme, eikä kansainvälistä oikeudellista yhteistoimintaa voi pitää siitä erillään. EU-komissio on 7.2.2013 antanut ehdotuksen NIS-direktiiviksi (Network and Information Strategy), jolla on tarkoitus turvata korkeatasoinen verkko- ja tietoturvallisuus koko Euroopassa. Tunnettu tosiseikka on, että internet- ja muut verkkotoimijat ilmoittavat huonosti poliisille niiden toimintaan kohdistuneista rikoksista. Pelkona on huono julkisuus ja sitä seuraavat mahdolliset liiketaloudelliset menetykset. NIS-direktiivi asettaa vakavissa tapauksissa kybertoimijoille ilmoitusvelvollisuuden, joka voi merkitä tutkittavien kyberrikosasioiden räjähdysmäistä kasvua. Jo nykyisellään Europolin, Interpolin ja Eurojustin toiminnassa on nähtävissä melkoista kyberasioiden määrän kasvua. Vyöryvä lumipallo on pienellä viiveellä suomalaisen syyttäjän pöydällä. Mikä kyber? "Kyber" tarkoittaa tietokoneisiin, tietoverkkoihin ja tietoliikenteeseen liittyvää. Se on suomennos englanninkielisestä etuliitteestä cyber. Esimerkiksi "kyberavaruus" tarkoittaa avaruutta tietokoneiden ja verkkojen sisällä eli sitä, mitä ne voivat sisältää. Kun "sotaa käydään kyberavaruudessa", sitä käydään tietokoneilla tietoverkoissa ja tietoliikenteessä. Silloin esimerkiksi lähetellään vihollisen tietoverkkoihin viruksia, jotka voivat vakoilla tai aiheuttaa haittaa tietojärjestelmiin. Ensimmäinen päiväni syyttäjänä on vielä edessä Korkeakouluharjoittelija Minna Karvonen, Lapin yliopisto M uistatko ensimmäisen työpäiväsi syyttäjänä? Tuo päivä on varmasti ollut täynnä innostusta päästä aloittamaan uusi työ. Jännityksellä olet odottanut, että pääset testaamaan ja näyttämään taitojasi. Saatat muistaa ensimmäisen juttusi – se tuskin on ollut urasi monimutkaisin, mutta merkittävä se on ollut. Minulla tuo ensimmäinen päivä syyttäjänä on vielä edessäpäin. Ensimmäinen päiväni harjoittelijana täällä Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kuitenkin hyvin muistissa, ja niin on myös ensimmäinen juttuni. Jo nyt, kaksi kuukautta myöhemmin, on vaikeaa muistaa, kuinka vierasta kaikki oli alkuun. Päätöspohja, päätöksen eri kohdat järjestyksineen ja sisältöineen yhtä lailla kuin yksinkertaisimmat vakiolausekkeetkin, olivat kaikki uutta. Ensimmäisen päätösehdotukseni saatua hyväksynnän ja allekirjoitukset lähtökohdat työn tekemiseen olivat jo merkittävästi parantuneet. Virasto on juuri sopivan kokoinen siihen, että alussa jokin kuudesta käytävästä pääsi yllättämään ja en löytänytkään itseäni aivan sieltä, minne kuvittelin päätyväni. Haastavinta oli varmasti, kun ensin pääkaupungin läpi pyöräilleenä yritin löytää alakerran pukuhuoneille. Pannuhuoneen ja sähköpääkeskuksen tultua tutuiksi löytyi vaatimaton ovi, jonka takaa avautui toinen ovi ja etsimäni tilat. Enää en ihmetellyt, ettei vastaanoton mies tiennyt laisinkaan tilojen olemassaolosta. Tänne kuitenkin kotiutui nopeasti ja ensimmäisten juttujen myötä myös viraston väki alkoi tulla tutuksi. Yksi huolehti meidän harjoittelijoiden perehdytyksestä, toinen antoi ensimmäiset työtehtävät, kolmannelta käytiin kyselemässä juttuja ja seuraava löysikin jo huoneisiimme tehtävien kanssa; tiesi, että keräämme hiljaiseksi heinäkuuksi tehtäviä. Nopeasti oppi kenestä saa lounasseuraa, kuka kahvitauolla kertoo mielellään juttuja aiemmista töistään, kenellä vaativa juttu vie ylimääräisen ajan, ja jonka kiireitä ei juuri nyt häiritä. Alussa apua oli helpoin kysyä toiselta harjoittelijalta, mutta sittem- min on oppinut kenen ovelle mennä minkäkin kysymyksen kanssa. Kanteluita ja muutoksenhakupyyntöjä tutkiessa lakikirja ja oikeuskirjallisuus ovat olleet ahkerassa käytössä. Juttuja esitellessä olen huomannut, että opiskelijan innokkuuden seurauksena syytekynnys tahtoo jäädä matalalle. Syyttäjän harkintavalta on käsite, jota meille harjoittelijoille onkin sitten avattu. Täällä tiedostetaan hyvin syyttäjien työmäärä ja sen asettamat haasteet. On tapauksia, joissa yhtä oikein on ollut jättää syyte nostamatta kuin nostaa syyte. Kuvaavasti on pyydetty miettimään, että ”voitko elää syyttäjän päätöksen kanssa”. Toisaalta, tuo vastaus kysymykseen kielteisenä kuvaa hyvin syyttäjiä täällä. Oikeudenmukaisuus ja työn oikein hoitaminen ovat osa persoonaa. Päätöksistä kannetaan vastuuta. On arvokas kokemus päästä näkemään syyttäjälaitoksen toimintaa täältä keskusvirastosta käsin. Virastossa työtehtävät ovat monenlaiset ja jokainen hoitaa tehtäviään omana itsenään. Tätä joukkoa täällä yhdistää iloisuus ja korkea motivaatio omaan työhön. Syyttäjän työtä pidetään tärkeänä ja toisten ammattitaitoa arvostetaan. Kannustava ilmapiiri takaa sen, että joka aamu haluaa innoissaan aloittaa päivän työt. Työn kautta syyttäjien käsittelemät asiat maakunnissa ja Valtakunnansyyttäjänviraston erilaiset tehtävät ovat tulleet tutuiksi. Kiinnostavaa on ollut avustaa kansainvälisissä jutuissa ja nähdä läpileikkaus esitutkintalain mukaisista tutkintasuunnitelmista. Tänä kesänä huomiota ovat saaneet virastossa hoidettavana olevat laajemmat rikosasiat ja syyttäjälaitoksen rahoituksen tulevaisuus, joka on puhuttanut koko henkilöstöä. Tilanne on huolestuttava kansalaisen oikeusturvan kannalta, mutta myös monia uran alkuvaiheessa olevia harmittaa se, mitä se tarkoittaa mahdollisuuksille päästä syyttäjäksi. Minäkin toivon, että tuo ensimmäinen päiväni syyttäjänä vielä koittaa. m AKKUSASTOORI 3| 2014 m 13 KUVA: ESKO MIETTINEN VKSV ja Helsingin syyttäjänvirasto voittivat itsensä hikisellä yritysmaratonilla m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus 14 altakunnansyyttäjänviraston kahdeksan hengen joukkue osallistui jo toisen kerran Yritysmaraton-tapahtumaan 23.5.2014. Kirittäjänä oli myös Helsingin syyttäjänvirasto, joka peittosi VKSV:n juoksuajallaan. Mutta VKSV:n joukkueen tavoitteena olikin itsensä voittaminen ja hauska tapahtuma – ja siinä onnistuttiin. Päivä oli myös hikinen, koska sää todella suosi polttavassa auringonpaahteessa. Yritysmaratonviesti on joukkuejuoksukisa työyhteisöille, jossa 5-10 hengen joukkueet juoksevat viestinä maratonmatkan 42,195 km. Juoksureitti kulkee Töölönlahden ympäri 19 kertaa ja joukkue itse määrittelee miten nämä 19 kierrosta jaetaan joukkueen jäsenten kesken. Yhden kierroksen pituus on 2,2 km. Yritysmaratonviestin tuotot menevät lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen, joten jokainen joukkue on mukana tekemässä hyvää. m KUVA: MARIA TURKIA AKKUSASTOORI 3| 2014 V VKSV:n joukkueen Tea Kangasniemi ja Kukka-Maaria Kankaala alkulämmittelyssä. VKSV:n joukkeen kihlankunnansyytäjä Anssi Hiivalan taidonnnäyte. Helsingin syyttäjänviraston joukkuetta johtui selvästi paremmista eväistä (toim. huom. kuohuviini ei näy kuvassa). AKKUSASTOORI 3| 2014 Helsingin syyttäjänvirasto pärjäsi paremmin, mikä SIVUN KUVAT: MARIA TURKIA tauolla. 15 AJANKOHTAISTA Työhyvinvointi- ja työsuojeluhenkilöt yhteisellä asialla Koulutussuunnittelija Tuula Koponen Työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistäminen yhteistyössä synnyttää tietoisuutta, tahtoa. Niiden avulla kuljetaan kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Valtakunnansyyttäjänvirastossa järjestettiin 21.5.2014 OTE-hankkeeseen liittyvä työseminaaripäivä syyttäjälaitoksen työsuojeluhenkilöille ja Kaiku-kehittäjille. Tarkoituksena oli, että syyttäjälaitoksen työsuojelutoimijat verkostoituvat ja vahvistavat yhteistyötään sekä työstävät pitkän aikavälin työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistämissuunnitelmaa. Syyttäjälaitoksessa nähdään, että työsuojelu ja työhyvinvointi tukevat toisiaan, joten näitä pyritään tarkastelemaan yhdessä. Seminaaripäivän aikana saatiin aikaiseksi tietoisuutta, tahtoa ja oppivaa toimintaa työhyvinvointi- ja työsuojeluasioissa. KUVA: KIMMO BRANDT m Koulutussuunnittelija Tuula Koponen. kettiin ennakkotehtävässä esille nousseiden keskeisten teemojen kautta. Teemoja olivat 1) työn kuormittavuus / työn hallinta, 2) henkinen työsuojelu, 3) esimiestyö, johtaminen ja viestintä, 4) vuorovaikutus työyhteisössä ja 5) muutoksissa eläminen. Työskentelyilmapiiri oli innostava, ja seminaarin osallistujat antoivat tärkeän panoksensa yhteisen asian eteenpäin saattamiseksi. AKKUSASTOORI 3| 2014 MIKÄ OTE-HANKE? 16 OTE-hankkeen tavoitteena oli edistää oikeusministeriön hallinnonalan työnsuojelua. Se kokosi yli sadan viraston työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut pohtimaan työpaikkojensa työsuojelun kehittämistä. Hankkeen kolmivuotinen toiminta päättyi toukokuussa 2014, mutta sen viitoittama työ jatkuu oikeusministeriön asettamassa työsuojelun keskustoimikunnassa ja virastoissa. PÄIVÄN ANTIA Päivään oli valmistauduttu tekemällä ennakkotehtävä. Se ohjasi tavoitteelliseen työskentelyyn työhyvinvoinnin edistämissuunnitelman 2012–2016 laatimiseksi ja konkretisoimiseksi. Työskentelyä jat- MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Oikeusministeriötasoinen työ jatkuu työsuojelun keskustoimikunnassa, jossa syyttäjälaitosta edustaa valtionsyyttäjä Christer Lundström. Syyttäjälaitoksessa työ jatkuu työhyvinvointi- ja työsuojelutoimikunnassa Lundströmin johtamana. Muina toimikunnan jäseninä toimivat valtionsyyttäjä Jorma Äijälä, henkilöstöpäällikkö Sirpa Nousiainen, koulutussuunnittelija Tuula Koponen, johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Virtanen, apulaispäällikkö Pasi Pälsi, kihlakunnansyyttäjät Sari Aho ja Malla Sunell, syyttäjänsihteeri Minna Keinonen ja tarkastaja Tiina Rantanen. Myös työsuojelutoimijoiden arvokas toiminta virastoissa jatkuu, ja asiat konkretisoituvat yksittäisen virkamiehen tasolle. m AJANKOHTAISTA Virkamiehen käskyn noudattamatta jättäminen Syytetty sai sakkorangaistuksen haitanteosta virkamiehelle, koska hän ei käskyistä huolimatta ollut avannut asuntonsa ovea poliisille. Syytetty kiisti teon: hän oli ollut nukkumassa eikä ollut kuullut poliisin soittoja ja koputuksia. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske haki asiassa rangaistusmääräyksen purkua KKO:lta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4 kohdan nojalla. Kalskeen hakemuksen mukaan pelkkä passiivinen suhtautuminen virkamiehen käskyyn ei ole haitantekoa virkamiehelle, kun tämä on antanut käskyn toimivaltansa rajoissa. Päätöksessään KKO toteaa, että pelkästään kieltäytymällä noudattamasta poliisin määräystä avata ovi syytetty ei ole syyllistynyt haitantekoon virkamiehelle. Näin ollen rangaistusvaatimus on perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. KKO on määrännyt Länsi-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjän asiassa antaman rangaistusmääräyksen purettavaksi. m *** Oikeusministeriö avasi profiilinsa sosiaalisessa mediassa Oikeusministeriö avasi profiilinsa sosiaalisessa mediassa kesän alussa. Ministeriön päivityksiä voi seurata • Twitterissä: https://twitter.com/oikeusmin • Facebookissa: https://www.facebook.com/ oikeusministerio • Youtubessa: http://www.youtube.com/user/ oikeusministerio m Täsmennystä epäillyn ja syytetyn oikeuteen saada tietoa Rikoksesta epäillyn ja syytetyn oikeutta saada tietoa oikeuksistaan ja syytteen sisällöstä aiotaan täsmentää. Eduskunnalle annetulla hallituksen esityksellä pantaisiin täytäntöön EU:n direktiivi tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä. Tavoitteena on parantaa rikoksesta epäiltyjen ja syytettyjen oikeusturvaa. Direktiivi määrittelee tiedonsaantioikeutta koskevat vähimmäisvaatimukset, joita on sovellettava rikosoikeudellisissa menettelyissä koko EU:n alueella. Esityksen mukaan esitutkintalakiin lisättäisiin direktiivin edellyttämät säännökset esitutkintaviranomaisen velvollisuudesta ilmoittaa epäillylle hänen oikeuksistaan. Vapautensa menettäneelle epäillylle olisi ilmoitettava hänen oikeuksistaan kirjallisesti. m *** Sovitteluun ohjattujen rikosten ja riita-asioiden määrä väheni edelleen Sovitteluun ohjattujen rikos- ja riita-asioiden määrä on vähentynyt vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2013 soviteltavia rikos- ja riita-asioita oli kaikkiaan 11 586. Sovitteluun ohjatuista rikoksista ja riita-asioista runsas puolet oli väkivaltarikoksia vuonna 2013. Lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten osuus oli 16 prosenttia kaikista sovitteluun esitetyistä rikos- ja riita-asioista. Tekijöiksi epäillyistä 41 prosenttia oli alle 21-vuotiaita. Nuorten, alle 21-vuotiaiden tekijöiksi epäiltyjen osuus sovittelualoitteissa väheni 3 % vuodesta 2012. Rikos- ja riita-asioiden sovittelusopimuksiin kirjattujen korvausten rahallinen arvo oli 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2013. THL:n tilastoraportti sovittelusta: thl.fi: Etusivu -> Tilastot -> Tilastot aiheittain -> Aikuisten sosiaalipalvelut -> Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2013 m *** Henkilöstöjohtamisen tukiryhmä valmistelee ohjeita Oikeushallinnon henkilöstöjohtamisen tukiryhmä käynnisti työnsä helmikuussa 2014. Ryhmässä on valmisteltu virastojen käyttöön ohjeita henkilökierrosta, sisäisestä liikkuvuudesta, ryhmäkehityskeskustelusta sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta. Asiakirjat ovat luettavissa intrassa, ja ne käsitellään muun muassa syyttäjälaitoksen yt-kokouksessa. Työryhmässä on pysyviä jäseniä ministeriöstä, keskusvirastoista ja henkilöstöjärjestöistä sekä vaihtuvia jäseniä hallinnonalan virastoista. Vaihtuvat jäsenet edustavat hallinnonalan työsuojelutoimijoita ja Kaiku-kehittäjien verkostoa, joka edistää työhyvinvointityötä. Syyttäjälaitosta edustavat Tanja Salin Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta sekä Sirpa Nousiainen, Satu Sarkala ja Tuula Koponen Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Henkilöstöjohtamisen tukiryhmä jatkaa työtään syksyllä. Yhtenä käsiteltävistä teemoista on henkilöstöstrategian mukaisesti ainakin johdon ja esimiesten arviointi. m AKKUSASTOORI 3| 2014 KKO:n päätös 21.3.2014 nro 622 dnro H2013/229 17 HENKILÖSTÖ Nimitykset EUROJUST OULUN SYYTTÄJÄNVIRASTO Rikostarkastaja Karl Linderborg on määrätty kansalliseksi asiantuntijaksi (SNE) Eurojustiin 18.8. – 17.2.2015 Anna-Leena Jaako kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen 1.8. – 31.12.2014. Suvi Kangas kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014. LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO Matti Lukkarila kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen 16.6.2014–28.4.2015. Niko Siikaluoma kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen 1.8.–31.12.2014. SISÄ-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO Päivi Salminen kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen 1.9.2014–29.2.2016. Tällä kertaa Eurojustin kansallisen asiantuntijan tehtävä täytettiin keskusrikospoliisista. Järjestelyn keskeisenä tavoitteena on syventää ja kehittää osaamista ja yhteistyötä syyttäjälaitoksen ja poliisiorganisaation välillä. Näin turvataan myös kansallisen asiantuntijan tehtävän täyttäminen koko kalenterivuodeksi. Virkavapaudet LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO Mikko Valanne virkavapaalla 1.4.–28.9.2014 Elina Karvo virkavapaalla 16.6.2014–28.4.2015 SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO Timo Partanen on virkavapaalla 1.8.2014-31.12.2014. Heli Leinonen on virkavapaalla 1.9.2014-31.12.2014. SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO Hanna Kankaala S12-vaativuustason kihlakunnansyyttäjän virkaan 1.7.2014. Lasse Vehviläinen apulaissyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 18.8.2014-28.2.2015. VKSV:n määräaikaista ylitarkastajan virkaa ei täytetä Anna-Mari Jukola kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2014-31.12.2014. Valtakunnansyyttäjänvirastossa haettavana olleen määräaikaisen ylitarkastajan viran täyttömenettely on keskeytetty. Miia Pöllänen kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2014-31.12.2014. Riikka Loukonen kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen 6.7.2014-30.9.2014. Heidi Savurinne kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2014-31.12.2014. AKKUSASTOORI 3| 2014 HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO 18 *** Anja-Riitta Rinkinen apulaispäälliköksi 1.7.2014– 31.12.2015. Katja Harakka kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason virkaan 1.7.2014 alkaen. Sirpa Väätäinen huumausainerikoksiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen perehtyneen erikoissyyttäjän tehtävään 1.9.–31.12.2014. Syyttäjälaitoksen ja VKSV:n määrärahatilanne sekä erityisesti sen tulevat näkymät ovat hakuprosessin aikana olennaisesti huonontuneet. *** Syyttäjien Aslak-kurssi Tammikuussa 2015 alkavan Aslak-kurssin kohderyhmänä ovat syyttäjälaitoksessa työskentelevät syyttäjät ja muut lainkäyttöhenkilökuntaan kuuluvat. Hakuaikaa on 30.9.2014 saakka. Hakuohjeet ovat intrassa. Kurssiin kuuluu neljä jaksoa: 12.–16.1.2015, 4.–8.5.2015, 14.–19.9.2015 ja 11.–15.1.2016. Kaikki jaksot järjestetään Rantasipi Siuntiossa. Lisätietoja antaa VKSV:n tarkastaja Satu Sarkala, puh. 029 56 20807 tai [email protected] (henkilöstöhallinnon sähköposti). HENKILÖSTÖ Työtyytyväisyystutkimus 2014 KUVA: MARIA TURKIA Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus toteutetaan 10.–27.10.2014. Tutkimuksesta lisää seuraavassa Akkusastoorissa. Viime vuoden tulokset intrassa: Henkilöstöasiat » Työhyvinvointi ja työsuojelu » Työtyytyväisyys » Työtyytyväisyys syyttäjälaitoksessa. *** Valtion uusi rekrytointijärjestelmä korvaa Heli-järjestelmän Tea Kangasniemi aloitti Valtakunnasyyttäjänvirastossa valtionsyyttäjänä 1.4.2014. Heli2-järjestelmä otetaan käyttöön huhtikuussa 2015. Siihen asti käytetään normaalisti nykyistä Heliä. Heli2 otetaan käyttöön yhden yön aikana, samaan aikaan kaikissa virastoissa. Käyttöönottoon liittyvä ohjeistus ja materiaali tulee virastoihin vuoden 2014 aikana. *** Uusi asetus syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista voimaan 1.8.2014 Kolme syyttäjänvirastojen palvelutoimistoa lopetti toimintansa elokuun alussa. Lakkautetut palvelutoimistot ovat Länsi-Suomen syyttäjänviraston Salon palvelutoimisto sekä Itä-Suomen syyttäjänviraston Varkauden ja Savonlinnan palvelutoimistot. Uusi oikeusministeriön asetus syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista tuli voimaan 1.8.2014. Asetuksen myötä palvelutoimistojen määrä supistuu nykyisestä 26:sta 23:een. Valtakunnansyyttäjän uusi yleinen ohje ilmoitusvelvollisuudesta voimaan elokuussa Valtakunnansyyttäjä on antanut uuden yleisen ohjeen paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta. Se on voimassa 1.8.2014 alkaen ja kumoaa ohjeen VKS:2011:1. Yleinen ohje on julkaistu Valtakunnansyyttäjäviraston kotisivulla: Julkaisut ja ohjeet -> VAltakunnasyyttäjän yleiset ohjeet -> VKS:2014:1 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Ohjeen liitteenä on myös uusi ilmoituslomake. VKSV:n korkeakouluharjoittelijat nuorentavat taas keski-ikää kesän ajan. Kuvassa vas. Lars Lindeman Helsingin yliopistos- Hussu Turun yliopistosta. Kolmatta kesää virastossa työskentelee Ilkka Komulainen, 2. vas., tällä kertaa syyttäjänsihteerinä. KUVA: PILVI ISOTALUS ta, oik. Minna Karvonen Lapin yliopistosta ja Kati AKKUSASTOORI 3| 3|2014 2014 viraston työntekijöiden 19 Tiedotus [email protected] PL 333, 00181 HELSINKI vksv.fi ISSN-L 2242-7384 ISSN 2242-7384 (Painettu) ISSN 2242-7392 (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 1.9.2014
© Copyright 2024