VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I 1/2014 Energiaseuranta alkaa Pohjanmaa saa ensimmäisen ison tuulivoimapuistonsa Testissä klapikoneet : i t t i i s i v Asiakas y l l y M n i g n i Hels nette VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy kesäkuussa 2014. Numero:1/2014 Julkaisijat: Vaasan Sähkö Oy, Vaasan Sähköverkko Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: 06 324 5111 Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h) (puhelut nauhoitetaan) Faksi: 06 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN:1458-7297 Päätoimittaja: Mikaela Jussila [email protected] Toimituskunta: Olli Arola Håkan Bodö Göran Heino Katja Luomaranta Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Office Oy Painopaikka: UPC Print Kansikuva: Mikko Lehtimäki S I S Ä L LY S Asiakaspalvelu avoinna klo 8.00 - 16.00 06 324 5750 [email protected] Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut. Kysymyksiä asiakkailtamme Tämän otsikon alla vastaamme asiakaspalveluun tulleisiin sekä Nette-lehden lukijoiden esittämiin kysymyksiin. Onko sinulla kysymys, jonka haluat esittää tällä palstalla? Lähetä se osoitteeseen [email protected]. Miten muistan maksaa verkkopankkiini tulleen e-laskun, kun ei enää tule paperilaskua? Kansikuva: Mikko Lehtimäki 3 4 8 9 10 14 18 19 Pääkirjoitus Energiaseuranta alkaa Pohjanmaa saa ensimmäisen ison tuulivoimapuistonsa Meillä töissä: Mikko Pieskä Asiakasvisiitti: Helsingin Mylly Testissä klapikoneet Lyhyesti Ristikko Ei huolta! Verkkopankissasi voit laskuttajakohtaisesti asettaa e-laskuille automaattisen maksatuksen eräpäivänä. Lisäksi voit säädellä automatiikkaa siten, että tietyn summan ylittävät laskut hyväksyt aina itse ennen maksua. Kirjautuessasi verkkopankkiisi saat myös huomautuksen, mikäli sinulla on vahvistamattomia e-laskuja odottamassa hyväksyntääsi. Suoraveloitukseni muuttui e-laskuksi. Mistä näen käyttöpaikan, käytetyt kilowattitunnit ja muut sellaiset tiedot? Pääsääntöisesti kaikki e-laskut näkyvät verkkopankin e-laskusivulta. Listalla on laskuttajan nimi sekä laskun euromäärä ja eräpäivä. Yksittäinen laskutiedosto avautuu napsauttamalla, jolloin voit tarkastella sen sisältöä tarkemmin. Talvella lämmin lattia tuntuu mukavalta, mutta paljonko lattialämmitys kuluttaa sähköä neliömetriltä? Moni on varmasti talven kylminä kuukausina miettinyt samaa asiaa. Jos pidät esimerkiksi 5 m2:n kylpyhuoneessa lattialämmitystä päällä koko vuoden, kuluu sähköä noin 4 300 kWh. Kuukaudessa se tarkoittaa viitisenkymmentä euroa. Yhtä neliötä kohti lattialämmityksen päällä pitäminen maksaa siis runsaat kymmenen euroa kuukaudessa. Käyttöaikaa lyhentämällä ja lämmitystehoa pienentämällä saat siis aikaan ihan mukavia säästöjä! Älä myöskään tuhlaa energiaa lämmittämällä koko asuntoasi lattialämmityksellä. Pidä siis kylpyhuoneen ovi kiinni. Pohdin aurinkopaneelien asentamista. Pitääkö siitä ilmoittaa sähköyhtiölle? Tuo on usein esitetty ja hyvä kysymys. Jos aiot kytkeä laitteiston sähköverkkoon, tulee sinun olla verkkoyhtiöön yhteydessä hyvissä ajoin (3–4 kk) ennen tuotantolaitteiston käyttöönottoa – mielellään jo ennen laitteiston hankkimista. Näin voidaan varmistua siitä, että laitteisto soveltuu verkkoon liitettäväksi. Ennen kuin tuotantolaitteisto liitetään verkkoon, tulee sinun toimittaa verkonhaltijalle laitteiston tiedot. Siihen on oma lomakkeensa (Mikrotuotannon yleistietolomake). Lisäksi verkonhaltijan kanssa tulee solmia tuotannon liittymissopimus. Lisätiedot: [email protected] PÄÄKIRJOITUS Hannu Linna toimitusjohtaja Rohkaisevaa asiakaspalautetta Loppuvuonna 2013 tehty Energiateollisuus ry:n tilaama energia-alan yhteinen asiakastyytyväisyystutkimus osoitti, että Vaasan Sähköön ollaan tyytyväisiä. Sähkön myynti ja sähkön siirto saivat asiakkailta yleisarvosanan erinomainen. Kaukolämmön yleisarvosana oli erittäin hyvä. Kiitosta asiakkaat antoivat kyselyssä mm. henkilöstön palveluhalukkuudesta, sovittujen asioiden hoitamisesta, luotettavasta tiedottamisesta ja imagosta. Ensimmäistä kertaa mukana ollut kaukolämpöliiketoiminta oli asiakkaiden mielestä toimialan keskiarvoa parempi hintojen kilpailukykyisyydessä, hintalaatusuhteessa sekä joustavassa imagossaan. Todennäköisesti sähkön käyttäjät huomasivat, että syksyllä koettujen myrskyjen aiheuttamat katkot vaivasivat muualla Suomessa pitempään kuin Vaasan alueella. Viankorjauksen nopeus ja henkilökohtaisiin tekstiviesteihin pohjautuva häiriötiedottaminen saivat erityisesti kiitosta. Ehkäpä tuloksessa näkyy se, että sähköverkkoon on Vaasan alueella investoitu pitkäjänteisesti ja voimakkaasti. Sähkön myynnin arvosanat paranivat edellisvuodesta myös lähes kaikilla osa-alueilla. Vaasan Sähkön vahvuuksia ovat kilpailukykyinen hinta ja operatiivinen yksinkertaisuus asioiden hoitamisessa. Virheitäkin on tullut. Siitä huolimatta on mukavaa, että asiakastyytyväisyydessä on kokonaisuutena edetty. Tämä erinomainen asiakaspalaute lämmittää. ”Vaasan Sähkön vahvuuksia ovat kilpailukykyinen hinta ja operatiivinen yksinkertaisuus asioiden hoitamisessa.” Sähköverkko kuljettaa energiaa valon nopeudella Ykkössijan sähkön siirto -sarjassa saavuttanut Vaasan Sähköverkko oli kaikilla mitatuilla osaalueilla parempi tai yhtä hyvä kuin toimiala keskimäärin. Myös edellisvuoteen verrattuna tulokset paranivat. Erityisen tyytyväisiä Vaasan Sähköverkon asiakkaat ovat olleet vikojen korjausnopeuteen, jossa yhtiön pistemäärä oli 4,17 ja alan keskiarvo 3,47. Energian kulutuksen raportoinnissa kehitettävää Raportoinnin kehittämisen perusongelma on siinä, että kulutuslukemat ovat verkkoyhtiön vastuulla ja raportointi sähkön myyjän vastuulla. Lähivuosien suuri tavoite onkin nostaa energiankulutuksen raportointi sellaiselle tasolle, että asiakkaat voivat saada mahdollisimman suuren hyödyn irti etämittaukseen siirtymisestä. Vuoden 2013 tunnusluvut Vuodet 2012 ja 2013 olivat keskenään hyvin erilaisia. Kuitenkin Vaasan Sähkö -konsernin vuoden 2013 liikevaihto 149,3 (149,8) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 24,5 (24,4) näyttävät lähes edellisvuoden lukujen kopioilta. Investointien määrä oli viime vuonna 56,6 miljoonaa euroa, mikä on ennätyksellinen konsernin historiassa. Mukavaa kevättä toivottaen Hannu Linna Keskeiseksi kehityskohteeksi asiakkaat nostivat energiankäytön raportoinnin. Raportoinnissa on parannettavaa ja siksi Vaasan Sähköllä on käynnissä merkittäviä IT-hankkeita sen kehittämiseksi. nette 1/2014 3 ENERGIASEURANTA 1 2 3 4 osa 1 KERROS TA LO Energiaseuranta alkaa Nette vierailee tänä vuonna neljässä kodissa energianeuvojan kanssa. Asiantuntija kartoittaa asunnosta kohteet, joissa energiaa voi kulua hukkaan ja opastaa perhettä tehokkaampaan energiankäyttöön. Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen | Kuvitus Bock’s Office Vaasan Sähkö etsi joulukuussa Nette-lehden lukijoiden joukosta omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasujia, jotka haluaisivat osallistua energiaseurantaan. Ilmoittautuneiden joukosta valittiin mukaan neljä perhettä. Ensimmäiseksi käymme vaasalaisen Sverre Slotten luona. Eläkkeellä oleva sähkötekniikan opettaja asuu vaimonsa kanssa Vaasan keskustassa vuonna 1968 valmistuneessa kerrostalossa, jossa on kaukolämmitys. Asunnossa on 95 neliötä ja lasitettu parveke. Pariskunnan sähkönkulutus on noin 3 000 kWh vuodessa. – Sähkönkulutus ei vaikuta kovin suurelta, energianeuvoja Mika Korpi Pohjanmaan energianeuvonnasta toteaa. 4 nette 1/2014 Sverre Slotte kertoo olleensa varsinkin nuorempana tarkka seuraamaan sähkönkulutusta. Pariskunta ei ainakaan tietoisesti halua tuhlata sähköä, vaan esimerkiksi valot sammutetaan valaisimista, jos huoneissa ei oleskella. – Tästä on joskus erimielisyyttäkin vaimon kanssa, Slotte paljastaa. Hän jättäisi mielellään wc:n pienloistelampun palamaan yöksi, niin liikkuminen olisi helpompaa ja turvallisempaa. Vaimosta se on kuitenkin tuhlailua. Energia-asiantuntija myöntää, että valojen sammuttaminen on energiansäästön kannalta hyvä ratkaisu, mutta ehdottaa, että Slottet voisivat hankkia turvallisuutta tuomaan hä- märäkytkimellä toimivan, pistorasiaan asennettavan yövalon. Hehkulamppujen tilalle energiansäästölamput Valaisimista löytyy ensimmäinen kohde, jossa perhe voi tehostaa energiankäyttöään ja säästää rahaa. Asunnossa on useita valaisimia, joissa kaikissa on hehkulamput. Sverre Slotte kiipeää jakkaralle ja näyttää, että hänellä on jääkaapin päällä olevassa kaapissa vielä iso varasto hehkulamppuja. Korpi neuvoo vaihtamaan energiansäästölamput heti niihin valaisimiin, joita Slottet pitävät useimmin päällä. Muihin valaisimiin Sverre Slotte ja Mika Korpi etsivät tietokoneelta linkit sivustoille, joilla annetaan hyviä neuvoja lamppujen ostoon. vaihdon voi tehdä vähitellen, kun hehkulamppuvarasto alkaa tyhjentyä. Hehkulamppujen tilalle voi vaihtaa myös led-lamppuja. Sverre Slotte surkuttelee hehkulamppujen häviämistä kaupoista. Asunnossa on kristallikruunuja, joihin energiansäästölamput eivät Slotten mielestä sovi. Mika Korpi myöntää, ettei Slotte tule löytämään kristallikruunuihinsa aivan hehkulamppujen kaltaisia lamppuja. Lamppujen ostaminen oli ennen helpompaa, kun valinta tehtiin pelkän wattiluvun perusteella. Nyt pitää tietää, millaiseen valaisimeen lamppu tarvitaan. On esimerkiksi tarkistettava, voiko energiansäästölamppua himmentää vai ei. – Netissä on paljon lampputietoa, Korpi sanoo ja miehet siirtyvät työhuoneeseen Slotten tietokoneelle. Korpi neuvoo käymään esimerkiksi sellaisilla sivuilla kuin www.lampputieto.fi ja www.premiumlight.eu. Vaihda pöytäkone kannettavaan – Tämä tietokone sinun kannattaisi vaihtaa kannettavaan. Pöytäkone kuluttaa energiaa monin verroin enemmän, Korpi huomauttaa. Jos pöytäkonetta kuitenkin haluaa käyttää, siitä olisi hyvä sammuttaa virta pois, kun konetta ei käytä. – Silloin kun olin vielä työelämässä, kone oli päällä yötä päivää. Nyt se on päällä vain silloin tällöin, Slotte kertoo. Uudet kodinkoneet ovat energiatehokkaita Slotten pariskunnan kodinkoneet ovat melko uusia ja hyväkuntoisia. Vaikka markkinoille on tullut vielä energiatehokkaampia laitteita, Korven mukaan kunnossa olevia koneita ei ole tarve lähteä vaihtamaan. – Vaihdatte vasta sitten, kun näihin tulee jokin vika. Korjaamaan ei välttämättä kannata lähteä, Korpi sanoo. Jos Slottet haluavat ostaa valurautalevyin varustetun sähkölieden tilalle uuden, Korpi suosittelee induktioliettä. Se tosin vaatii myös erityisesti induktioliesille suunnitellut kattilat. nette 1/2014 5 – Käytän sähköliettä tosi harvoin. Kokkaan yleensä mikroaaltouunilla, ruokataloudesta nykyään vastaava Sverre Slotte kertoo. Sulata pakastin ja imuroi taustat Lämpömittari näyttää, että asunnossa on aika kuuma, + 23 astetta. Matalampi lämpötila säästäisi energiaa. Huoneenlämpötilan suositus on 20–22 astetta, makuuhuoneen lämpötila voi olla vielä viileämpi. Yhden asteen pudotus säästää lämmitysenergiaa noin 5 prosenttia vuodessa. Sverre Slotte on sulattanut jääkaappi-pakastimen ja pakastimen noin kuukausi sitten. Miehet vetävät jääkaappi-pakastimen ulos syvennyksestä, ja kaapin taustakin saa Korvelta hyväksynnän. – Ei täällä ole juurikaan pölyä, mutta imuroidaan nyt, kun kerran vedettiin esiin, hän sanoo. Kylmäkalusteiden taustat on hyvä imuroida kerran vuodessa, vaikkapa sulatuksen yhteydessä. Samalla kannattaa kurkistaa, että lauhdeastia on varmasti paikallaan. Kaapin taakse kertyvä pöly lisää laitteen energiankulutusta. Kaapin yläpuolella ja molemmissa sivuissa pitäisi olla tilaa ilmanvaihtumista varten. – Yläpuolella on hyvin tilaa, mutta sivuissa ei. Tämä on tyypillinen virhe melkein kaikissa keittiöissä, Korpi tietää. Pakastinta ja jääkaappia ei kannata pitää liian kylmänä. Slotten perheessä lämpötilat ovat kohdallaan: pakastimessa -18 ja jääkaapissa +5. Jääkaapin suosituslämpötila on +2 – +6 astetta ja pakastimen -18 astetta. Käsin tiskatessa kuluu paljon vettä Perheessä ei ole astianpesukonetta, ja Sverre Slotte kertoo pesevänsä astiat käsin. Siinä tuhlaantuu vettä. Uudet astianpesukoneet pesevät koneellisen astioita noin 15 vesilitralla. Kun vastaavan astiamäärän tiskaa käsin, vettä kuluu 35 – 140 litraa. Esimerkiksi kahden hengen taloudessa astioiden huuhtominen juoksevalla vedellä voi kuusinkertaistaa huuhteluveden kulutuksen astianpesukoneeseen verrattuna. Slottet pesevät pyykkinsä yleensä taloyhtiön pesukoneessa. Kylpyhuoneessa olevaan pyykkikoneeseen Sverre Slotte heittää useimmiten vain omat urheiluvaatteensa. Hän harrastaa aktiivisesti hiihtoa, ja esimerkiksi viime vuonna hän hiihti 75-vuotispäivänsä kunniaksi 75 kilometrin pituisen lenkin. – Tänä vuonna hiihtäminen on jäänyt vähemmälle, kun ei ole tullut lunta, Sverre Slotte harmittelee. Juttusarjan seuraavassa osassa käymme katsomassa, miten omakotitalossa asuva perhe voi tehostaa energiankäyttöään. Energianeuvoja neuvoo kotitalouksia ja taloyhtiöitä Jääkaapin tiivisteiden kunnon voi testata setelillä: Pane seteli oven väliin ja vedä kevyesti. Tiivisteet ovat kunnossa, jos tunnet vastustusta, vaikka seteli tuleekin ulos ovenraosta. Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan laboratoriossa, Technobothniassa, laboratorioinsinöörinä työskentelevä Mika Korpi toimii alueellisena energianeuvojana Vaasan seudulla. Pohjanmaan energianeuvonta on yksi 17 valtakunnallisesta neuvontaorganisaatiosta. Mika Korven työ energianeuvojana alkoi vuosi sitten. Aluksi energiansäästöön ja energiatehokkuuteen tähtäävää neuvontaa ovat saaneet Vaasan seudun asukkaat ja taloyhtiöt, mutta palvelua on tarkoitus laajentaa koko Pohjanmaan alueelle. Energianeuvojan palvelut ovat osa Motivan, Vaasan kaupungin, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin ja Vaasan ammattikorkeakoulun rahoittamaa Energianeuvonta-hanketta, joka jatkuu vuoteen 2016 saakka. Energianeuvojan yhteystiedot: 6 nette 1/2014 Neuvontapuhelin: 040 686 9877. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 8–12 ja torstaisin klo 12–16. Sähköposti: [email protected] Lisätietoa: www.eneuvonta.fi Kannattaako valot sammuttaa? Jos haluat säästää energiaa, vastaus on kyllä. Tämä koskee myös pienloistelamppuja ja energiansäästölamppuja. Siihen, kannattaako sammuttaminen myös taloudellisesti, vaikuttaa moni seikka: lampun hinta, sähkön hinta, lämmitysenergian hinta, sytytyskertojen määrä. Aalto-yliopiston tekemien laskelmien mukaan sammuttaminen kannattaa myös rahansäästön näkökulmasta, jos valoja ei tarvita vähintään 15 minuuttiin. Lampun käyttöiän kannalta vastaus on edelleen selvä kyllä hehkulamppujen, halogeenien ja ledilamppujen osalta. Sytyttäminen ei lyhennä niiden polttoikää. Energiansäästölamppujen ja loisteputkivalaisimien polttoikää sytyttäminen lyhentää jonkin verran. Energian kokonaiskulutuksen kannalta asialla ei ole suurta merkitystä, koska polttoiän lyheneminen vaikuttaa vain vähän niiden koko elinkaareen. Lampun käyttäminen vie kuitenkin enemmän energiaa, kuin mitä sen valmistamiseen on sitoutunut. Hyvin toimivia kodinkoneita on turha vaihtaa uusiin. Jos laitteeseen tulee vika, esimerkiksi vanha sähköliesi kannattaa vaihtaa energiatehokkaampaan induktiolieteen. Kylmälaitteiden taustat kannattaa imuroida noin kerran vuodessa, Mika Korpi opastaa. Muista huoltaa ilmanvaihtojärjestelmä Sverre Slotte ei voi vaikuttaa kerrostaloasuntonsa ilmanvaihtoon, koska vuonna 1968 valmistuneessa talossa on rappukäytäväkohtainen huippuimuri. Monissa uusissa kerros-, rivitalo- ja omakotitaloissa on kuitenkin koneellinen, lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä, jota asukkaan pitää muistaa huoltaa. Ilmanvaihdon kautta asunnosta voi poistua jopa 30 prosenttia talon lämmittämiseen käytetystä energiasta. – Ilmanvaihtojärjestelmän huoltaminen unohtuu usein, ja se tuhlaa turhaan energiaa, energianeuvoja Mika Korpi sanoo. Jotta järjestelmä toimisi moitteettomasti, suodattimet pitää vaihtaa vähintään kerran vuodessa. – Vaihtaminen ei yksin riitä. Ne pitäisi myös säännöllisesti imuroida, Korpi huomauttaa. Ilmanvaihtokoneen venttiileihin ei pidä mennä koskemaan ollenkaan, jotta ilmanvaihto ei häiriinny. Koneen säätöjä kannattaa kuitenkin tarkkailla, jotta ei tule lämmittäneeksi asuntoaan ilmanvaihtokoneella. Tuloilmaa ei kannata lämmittää liikaa. Rahaa palaa hukkaan etenkin silloin, jos tuloilmaa lämmitetään sähkövastuksella. Sverre Slottea harmittaa, kun kristallikruunuun ei enää saa kauniin punasävyisiä kynttilälamppuja. Mika Korpi myöntää, ettei energiansäästölamppu ole aivan samannäköinen. Kaikkien energiaseurantaan ilmoittautuneiden kesken on arvottu kolme Polar FT4-sykemittaria. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. nette 1/2014 7 Vaasan Sähkön asiakkaiden ostaman sähkön päästöttömyys lisääntyy, kun Torkkolan tuulivoimapuisto Vaasassa valmistuu kesällä 2015. Lisää päästötöntä sähköä Pohjanmaa saa ensimmäisen ison tuulivoimapuistonsa Vaasan Vähäänkyröön rakennettavasta tuulivoimapuistosta tulee yksi Suomen suurimmista: sen 16 tuulivoimalaa tuottavat sähköä vuodessa noin 10 000 omakotitalon tarpeisiin. Tuulivoimapuiston rakentaminen alkaa kevään aikana, ja sen arvioidaan valmistuvan ensi vuoden kesään mennessä, jolloin myös kaupallinen sähköntuotanto alkaa. Rakentamisesta vastaa EPV Tuulivoima Oy. Energiantuottokyvyltään tuulivoimapuisto on yksi Suomen suurimmista. Vuotuinen sähköntuotanto tulee olemaan noin 150 000 MWh, mikä vastaa lähes 10 000 sähkölämmitteisen omakotitalon kuluttamaa sähkön määrää. Vaasan tuulivoimapuisto lisää Suomen tuulivoimatuotantoa viidenneksellä. Viime vuonna Suomessa tuotettiin kaikkiaan 777 000 MWh sähköä tuulivoimalla. Ympäristöystävällistä energiaa Energiapääkaupungin imago vahvistuu Alueelle rakennetaan kuusitoista 3,3 MW:n tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu kokonaisteho on 52,8 MW. Voimalat ovat fyysisiltä mitoiltaankin suuria: jokaisen yksittäisen tuulivoimalan napakorkeus on 137 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Vaasan Sähkö omistaa EPV Energian suurimpana omistajana tuulivoimapuistosta 49 prosenttia. Vaasan Sähkön toimitusjohtajan Hannu Linnan mielestä on hienoa, että Pohjanmaan ensimmäinen teollisen mittakaavan tuulivoimapuisto sijoittuu nimenomaan Vaa- 8 nette 1/2014 saan. Tuulivoimapuisto voimistaa Vaasan mainetta Suomen energiapääkaupunkina, jossa energiateknologian keskittymä työllistää noin 10 000 ihmistä. Vaasan Sähkön ja yhtiön asiakkaiden kannalta tuulivoimapuisto on Hannu Linnan mielestä hyvä asia, koska sähköntuotantopaletin vahvistaminen pienentää energianhankintaan liittyviä riskejä. - Tuulienergian osuus Vaasan Sähkön sähkönhankinnasta nousee tuulipuiston myötä vajaasta kahdesta prosentista yli viiteen prosenttiin, Hannu Linna jatkaa. MEILLÄ TÖISSÄ Teksti Anne Kytölä KuvaMikkoLehtimäki|KuvitusBock’sOffice Maalämpömiehestä tuli kaukolämpömies Raahesta kotoisin oleva Mikko Pieskä kävi kymmenisen vuotta sitten opiskelemassa Vaasassa teollisuusekonomiksi. Työ vei miehen Pohjois-Savoon Leppävirralle, mutta vuosi sitten Mikko palasi Vaasaan. Ensimmäinen paluuvuosi vierähti Teknologiakeskus Merinovan palveluksessa maalämpöön erikoistuneena energia-asiantuntijana. Tämän vuoden alussa Mikko aloitti energiaasiantuntijana Vaasan Sähkön kaukolämpöyksikössä. Mikko halusi tulla Vaasan Sähköön töihin, koska yhtiö on tehnyt paljon investointeja ja työtä sen eteen, että se voi tuottaa ja jakaa ympäristöystävällistä energiaa kustannustehokkaasti. Mikko haluaa olla mukana kehittämässä tulevia ratkaisuja. – Parhaat ratkaisut ovat sellaisia, että niistä hyötyvät aidosti asiakkaat, yhtiö, ympäristö ja koko yhteiskunta, Mikko uskoo. Leppävirralla Mikko teki töitä yrityksessä, joka myi maalämpöratkaisuja ja kaukolämpövaihtimia. Työt aloittaessaan Mikko oli vannoutunut maalämmön kannattaja. Hän uskoi sen olevan ainoa oikea tapa lämmittää kiinteistöjä. Vuoden työskentely avasi silmät: – Tajusin, että kaukolämmölle on omat kohteensa ja sitä paitsi sillä on myös vientipotentiaalia, Mikko sanoo. Leppävirran aikaa Mikko pitää hyvin opettavaisena. – Se aika oli minulle varsinainen lämmitystekniikan korkeakoulu, Mikko kiittelee ja kertoo nähneensä aika monta kiinteistöä ja niiden lämmitysratkaisuja eri puolilla Suomea. yhteistuotantolaitoksissa syntyvä kaukolämpö on ympäristöystävällistä, ja ympäristöystävällisyyttä voidaan edelleen parantaa polttoainevalinnoilla. – On vaikea keksiä tapaa, jolla lämpöä voisi tehdä ympäristöystävällisemmin, Mikko sanoo, mutta lisää, että haja-asutusalueilla, kaukolämpöverkon ulkopuolella, maalämpö on erinomainen valinta. Vaasassa on panostettu tekniikkaan, joka mahdollistaa kaukolämmön tuottamisen entistä ympäristöystävällisemmin. Vaasan Sähkön, Vaskiluodon Voiman ja Westenergyn yhteistyö toi viime vuonna Vuoden ilmastoteko -tunnustuksen. Yritysten ”energiatäyskäännöksen” ansiosta Vaasan hiilidioksidipäästöjä on mahdollista vähentää 525 000 tonnia vuodessa. – Näen luvuista, jos esimerkiksi kiinteistön laitteissa on jotakin vikaa, Mikko sanoo ja kertoo jo soitelleensa muutamille kaukolämpöasiakkaille poikkeavista lukemista. Mikko huomauttaa, että kiinteistön omistajan kannattaa hoitaa säädöt kuntoon, vaikka energiahukka olisi pienikin. Kiinteistö säästää rahaa, ja kaukolämpöverkon toiminta paranee, kun lämmönsiirtoon tarvitaan vähemmän pumppaustehoa. Mikon tehtäviin kuuluu myös hankkia uusia kaukolämpöasiakkaita, tehdä laskelmia kaukolämpöverkoston laajentamisesta ja olla mukana erilaisissa kehityshankkeissa. Vaasan Sähkö toivottaa uuden energiaasiantuntijansa tervetulleeksi taloon. Kaukolämpöäkin voi käyttää tehokkaammin Vaasan Sähköllä Mikko on ensi töikseen tutkinut numeroita, jotka kertovat miten kaukolämpöä virtaa kiinteistöihin. Etäluettavat mittarit helpottavat tiedonkeruuta ja auttavat palvelemaan asiakkaita nopeammin. Tietojärjestelmien avulla datasta löydetään poikkeavuudet. Kaukolämpö on ympäristöystävällistä Kaukolämmön hyvät puolet valkenivat Mikolle vielä enemmän, kun hän tutustui nollaenergiarakentamisen asiantuntijan, tekniikan tohtori Jarek Kurnitskin ajatuksiin. Kaukolämpö on etenkin tiiviisti asutuissa kaupungeissa puhdas ja erinomainen lämmönlähde. Sähköntuotannon sivutuotteena Mikko Pieskä on kaukolämmön uusi energia-asiantuntija. nette 1/2014 9 ASIAKASVISIITTI Suomen suurin luomuviljan jalostaja Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki valmistaa hiutaleet aamupuuroosi Jos söit aamulla kaurapuuroa, söit suurella todennäköisyydellä Vaasassa valmistettuja kaurahiutaleita. Helsingin Myllyn Vaasan tuotantoyksikkö Polar Mills jalostaa vuoden aikana viljasta pääasiassa hiutaleita ja leseitä noin 15 miljoonaa kiloa. Hiukan yli puolet tuotannosta menee ulkomaille. – Teemme myös ruis-, ohra- ja vehnähiutaleita sekä -leseitä, mutta kaura on ehdottomasti päätuotteemme, tuotantopäällikkö Ville Mäki kertoo. Yhtiö uskoo kauraan sen terveysvaikutusten takia. Ville Mäki kertoo australialaisesta asiakkaasta, joka ylistää Suomessa kasvatetun kauran olevan maailman parasta. – Jotakin taikaa siinä on. Ehkä se johtuu maaperästä tai vuodenaikojen vaihtelusta, mutta suomalainen yöttömän yön kaura on arvostettua ympäri maailmaa, Mäki vakuuttaa. Luomuviljaa kerätään koko Suomesta Iso osa Vaasassa jalostettavasta viljasta tulee pelloilta, jotka ovat noin sadan kilometrin säteellä tuotantolaitokselta. Luomuviljaa kerätään koko Suomesta, ja se varastoidaan varastoihin eri puolille maata. – Luomuviljelijöitä pitäisi olla paljon nykyistä enemmän, Mäki sanoo. Kun yritys jalosti vuonna 2002 noin 1,5 miljoonaa kiloa luomukauraa, tänä vuonna määrä on 12 miljoonaa kiloa. Viljan hankinnasta vastaa Pekka Kultti, joka istuu mylläreiden huoneessa kuulosuojaimet päässään. Toisella korvalla, kuulosuojaimen alla, on kännykkä. Linjan toisessa päässä on viljelijä, jolta Kultti kyselee, paljonko viljelijällä on vielä kauraa jäljellä. – Viljaa pitää tulla tasaisesti joka päivä ja joka tunti. Ostamme viljaa keskusliikkeiltä ja sadoilta viljelijöiltä, Kultti kertoo. Kultti tekee ostopäätöksen viljelijän lähettämien esinäytteiden mukaan. Kultti ottaa viljakuormat vastaan ja tarkistaa laadun joka kerta, ennen kuin hän antaa luvan kuorman purkamiseen. – Tänään viljaa tulee vain rekoilla, mutta huomenna tänne ajaa muutama viljelijäkin traktorikuormansa kanssa, Kultti kertoo. Vilja lajitellaan monta kertaa Kun viljakuorma on kipattu myllyrakennukseen, se lajitellaan, esipuhdistetaan ja pannaan varastosäiliöihin odottamaan käsittelyä. Myllyn puolella viljanjyviä odottaa uusi lajittelu, puhdistus ja kuorinta. Kuoret jyvistä irrottava kone pitää niin isoa ulinaa, että työntekijät käyttävät kuulosuojaimia tai korvatulppia. – Ääni johtuu siitä, että kone toimii imulla, ylimylläri Hannu Rahkonen selittää. Helsingin Mylly lyhyesti Helsingin Mylly on virolaisen Edward Puhkin Helsinkiin vuonna 1934 perustama perheyritys. Puhkin suvulla on ollut myllytoimintaa Virossa 1600-luvulta lähtien. Yritys on edelleen suvun omistuksessa, ja suku on vahvasti mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa. 10 nette 1/2014 Perustajan pojantytär, Maret Puhk, on hallituksen puheenjohtaja, ja Maret Puhkin poika Niklas Kumlin on markkinointitiimissä. Helsingin Mylly on Suomen suurin luomuviljan jalostaja, ja sillä on tuotantolaitokset Vaasassa, Järvenpäässä ja Tallinnassa. Tam- mikuussa yhtiö osti närpiöläisen TopFoodin, jonka myötä tuotanto laajenee mm. muroihin. Helsingin Myllyn liikevaihto oli viime vuonna noin 35 miljoonaa euroa. Ylimylläri Hannu Rahkonen on tehnyt myllyalalla töitä yli 28 vuotta. nette 1/2014 11 Vaasan tuotantolaitoksella käsitellään vuodessa noin 26 tonnia viljaa. Noin puolet määrästä on luomuviljaa. Mylläri Ari Kangasmäki tutkii hiutalenäytettä. Kuorimisen jälkeen vilja lajitellaan jälleen. Jyvät, joista kuori ei ole vielä irronnut, palautetaan kuorijan käsittelyyn. Seuraavaksi on vuorossa leikkaus, ja sitten vilja on valmis höyrytettäväksi ja litistettäväksi koneessa, jota sanotaan valssimyllyksi. Hiutaleiksi muuttunut vilja kuivataan, jäähdytetään, seulotaan ja pakataan. Osa pakataan kuluttajille päätyviin pahvipakkauksiin, osa suurkeittiöille lähteviin suuriin säkkeihin. – Jos tehdään leseitä, valmistusta jatketaan vielä rikkomalla hiutaleet ja poistamalla niistä tärkkelys, Rahkonen täydentää. 12 nette 1/2014 Laadunvalvonnassa apuna suu ja nenä Viljan laatua valvotaan koko prosessin ajan. Ville Mäki koppaa käteensä kokonaisia kauranjyviä, heittää suuhunsa ja rouskuttaa. Saman hän tekee myöhemmin linjastossa, kun jyvät ovat litistyneet hiutaleiksi. – Tämä kuuluu myllärin työhön. Ihmisen haju- ja makuaisti kertovat heti, jos viljassa on jotakin vikaa. Jo haju kertoo esimerkiksi sen, jos viljaa on säilytetty tunkkaisessa varastossa, Mäki sanoo. Tuotantolaitoksella on myös laboratorio, jonne vuorossa oleva mylläri Ari Kangasmäki kiikuttaa linjalta napattua näytettä. Hän ojentaa pakastemuovirasian laborantti Satu Bergendahlille, joka kaataa hiutaleet pöy- Laborantti Satu Bergendahl tutkii mylläri Ari Kangasmäen tuomaa hiutalenäytettä. dälle ja poimii nopsasti pinseteillä joukosta muutaman tumman hiutaleen. – Ne eivät ole hiutaleita, vaan rikkakasvien siemeniä, Bergendahl valistaa. Rikkakasvit ovat erityisesti luomuviljan vitsaus, koska vilja kasvatetaan ilman torjunta-aineita. – Onko liikaa, Kangasmäki kysyy Bergendahlilta, ja kaksikko päätyy siihen, että tuotannossa olevalle viljaerälle annetaan vielä mahdollisuus ja siitä otetaan uusi näyte puolen tunnin kuluttua. Luomun myynti Venäjälle kasvussa Susanna Rönn tulee konttorista tuotantolaitoksen puolelle paperinipun kanssa. – Tässä on poikien käsikirja, hän nauraa. Listat kertovat ”pojille” eli mylläreille ja va- Helsingin Mylly panostaa ympäristöystävällisyyteen. Vaasassa otettiin viime vuonna käyttöön biovoimalaitos, joka tuottaa lämpöä ja prosessissa tarvittavaa höyryä kaurankuorista. Vaasan tuotantolaitoksella menee hyvin. Tuotanto kasvaa ja myllyyn ostetaan tänä vuonna lisää koneita, tuotantopäällikkö Ville Mäki kertoo. Hiutaleet ovat valmiina lähtemään asiakkaille. Trukkia ajaa Petri Rönn. rastotyöntekijöille, mitä tuotteita myllyssä pitää valmistaa, miten ne pakataan ja minne ne lähetetään. Susanna Rönn vastaa Vaasassa kaikista vientiin liittyvistä asioista, toki Järvenpäässä työskentelevän vientijohtajan ohjeiden mukaan. Kaikki vientituotteet valmistetaan Vaasassa tilauksesta. Rönn ottaa tilaukset vastaan, käsittelee byrokratian vaatimat paperit, joita kuulemma kertyy nippukaupalla, etenkin kun kauppaa tehdään Venäjälle. Hän huolehtii myös logistiikasta ja tilaa kuljetukset viemään viljatuotteet maailmalle. Vaasassa valmistettuja viljatuotteita viedään moniin maihin. Rönnin mukaan ranskalaiset pitävät erityisesti mysleistä ja luo- Työn ja kokeneiden mylläreiden kouluttama Mäki on käynyt hakemassa alan oppia Sveitsistä, joka on mylläreiden korkeakoulu. Sveitsiin hän on lähdössä myös jutuntekohetkellä. Tällä kertaa Mäellä on kuitenkin mielessään investoinnit. – Tuotanto Vaasassa kasvaa ja investoimme uusiin laitteisiin vielä tämän vuoden aikana. Laajennamme myös varastohallia, vaikka laajensimme sitä vasta äskettäin, vuonna 2010, Mäki kertoo. Hyvät uutiset merkitsevät sitä, että Vaasaan saatetaan palkata lisää työntekijöitä. Tällä hetkellä viljoja jalostaa hiutaleiksi ja leseiksi 21 henkilöä. mutuotteita viedään Venäjälle koko ajan enemmän. Myös esimerkiksi aasialaiset arvostavat suomalaisia luomuviljatuotteita. Uusia koneita ja isompi varasto Ville Mäki tuli taloon nuorena poikana 1997. Samana vuonna myllystä tuli osa Helsingin Myllyä. – Olen myllyn kasvatti, Mäki sanoo ja äänessä kuultaa ylpeys. Mäki on kiitollinen siitä, että perheyritys on antanut tilaisuuden kasvaa ja kehittyä. Mäki on tehnyt töitä kaikissa tuotannon vaiheissa ja edennyt vuoromyllärin töistä työnjohtajaksi ja sitten vuonna 2007 tuotantopäälliköksi. Hankkipa hän ylioppilastodistuksenkin työn ohessa. nette 1/2014 13 NETTE TESTAA Sähköllä toimiva puun halkaisukone helpottaa urakkaa, kun pilkottavia puita on paljon. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Nette testasi klapikoneet Sähkö helpottaa monia töitä – niin polttopuiden pilkkomistakin. Halkaisu kone, tuttavallisemmin klapikone, halkoo puut siististi, kevyesti ja hiljai sesti. Klapikone on hyvä apuri etenkin silloin, kun pilkottavaa on paljon. asti polttopuut ainakin silloin, jos pilkottavaa ei ole mottikaupalla. Neljä klapia yhdellä kertaa Testiin on valittu kolme klapikonetta: pystymalli Max Pro 78–9452 ja vaakamallit Park LS6T-52 sekä kahteen suuntaan halkaiseva ”urakkamalli” Max Power 78–9459. Halkaisuvoima on kaikissa yhtä suuri: 6 tonnia. Testaajista vain Timo Riikillä on ennestään kokemusta klapikoneista. Hän on käyttänyt traktorin perään kiinnitettävää 14 nette 1/2014 halkaisukonetta. Åke Blundin on peräti klapikoneen omistaja, mutta hän ei ole vielä ottanut konetta pois myyntipakkauksesta. – Ostin sen kolme vuotta sitten, kun sattui olemaan tarjouksessa, Åke naureskelee. Hän on pärjännyt tähän asti mielestään mainiosti kirveen kanssa. Timo ja Börje Sandberg ovat samaa mieltä: kirves on hyvä työkalu, jolla pilkkoo nope- Åkella on omakotitalonsa pihassa kasa pilkkomista odottavia koivun, kuusen ja männyn kantoja ja puupölkkyjä. – Ne ovat olleet kuivumassa vuoden verran, Åke kertoo ja miehet alkavat nostella pölkkyjä ensimmäisen koneen selkään. Sininen Max Power on nostettu kahden kuormalavan päälle, jotta työskentelyasento olisi hiukan mukavampi. Max Powerissa on hyödyllinen varuste valmiina: ristiterä, joka halkaisee puun kerralla neljään osaan. Terän voi ostaa myös erikseen ainakin Max Pro -laitteeseen. Max Power halkoo puita molempiin suuntiin. Ominaisuudesta on hyötyä varsinkin silloin, kun pilkottavana on suunnilleen samanpituisia ja -paksuisia puita. Max Powerille kannattaa hankkia jalusta tai pöytä. Muuten työskentelyasento on aika epämukava. Börje Sandberg, Timo Riiki ja Åke Blundin uskovat, että naiset voisivat innostua pilkkomaan puita, jos saisivat apuriksi testin kevyimmän Park-koneen. Kone on myös testin halvin ja se pilkkoo puut siististi ja hiljaisesti. Park-klapikone halkaisee maksimissaan noin puolen metrin mittaiset puut. Max Power ei ole ulkomitoiltaan suuri, mutta laite painaa 63 kiloa. Kaikissa testattavissa koneissa on kaksi pyörää, jotka helpottavat laitteen siirtelyä. Mutta jos kone pitää nostaa esimerkiksi peräkärryyn, 63-kiloinen Max Power on aika raskas yksin nostettavaksi. Miehet huomauttavat, että painolla on hyvätkin puolensa. – Vahvasta värkistä tehty kone. Ei varmaan hajoa kovin helposti, miehet pohtivat. Max Powerilla voi pilkkoa puita kahteen suuntaan. Laitteen keskellä oleva musta kappale liikkuu vuorotellen oikealle tai vasemmalle ja painaa väliin jäävää puuta laitteen molemmissa päissä olevia teriä vasten. Puristusvoimaa on tonnin verran vähemmän, 5 tonnia, kun menosuunta on vasemmalle. Halkaistavan puun enimmäispituus saa olla 39 cm ja halkaisija 26 cm. Koneessa on mukana musta ristiterä. Se halkaisee pölkyn kerralla siististi neljään osaan. Terä loksautetaan kiinteän terän päälle. – Näppärää, miehet ihailevat lopputulosta. Park on kevyin ja edullisin Park on testin halvin kone. Se on Max Powerin tavoin vaakamalli eikä siinäkään ole jalustaa valmiina. Testikoneeseen on ostettu erikseen myytävä jalusta ja kiinnitetty se valmiiksi paikoilleen. Jalustan ansiosta työskentelyasento on parempi kuin Max Powerin ääressä. Parkiin mahtuu pidempiä puita kuin Max Poweriin: puulla saa olla mittaa enintään 52 cm ja paksuutta 25 cm. Testaajat huomaavat, että puulla myös pitää olla mittaa, sillä kun koneen syötäväksi annetaan 20 senttimetrin pituinen pöllinpala, klapikone ei pysty tekemään sille mitään. – Työntövara loppuu kesken, Börje raportoi. Park palauttaa puuta työntävän osan halkaisun jälkeen itsestään alkuasentoon. Periaatteessa se nopeuttaa työntekoa. Timon mielestä automaattinen palautus on kuitenkin vain haitaksi, jos töitä tekee yksin, koska puiden pilkkoja ei välttämättä pysy koneen tahdissa. – Apurin kanssa työ sujuu kyllä nopeasti: toinen käyttää konetta ja toinen syöttää puuta, Timo sanoo. nette 1/2014 15 Terä jää helposti jumiin paksujen kantojen sisään. Pystymalli halkoo pisimmät puut Yli 90 kiloa painava Max Pro on testin isokokoisin laite. Åke on kuljettanut sen testipaikalle pakettiautolla. Tavalliseen henkilöautoon kone ei mahdu. – Äijämalli, miehet tuumivat. Jykevä kone miellyttää miehiä selvästi eniten jo testin alussa, vaikka miehet naureskelevatkin panevansa painoa ulkonäölle vain silloin, kun ovat ostamassa autoa. Klapikoneen muotoilulla tai värillä ei heidän mukaansa ole suurta merkitystä. Pystymallinen klapikone toimii eri tavalla kuin vaakamalli. Työasento on hyvä, koska käyttäjä seisoo selkä suorassa koneen edessä. Puu pannaan työskentelytasolle käyttäjän eteen. Ylhäältä tuleva terä halkaisee puun, kun käyttäjä pitää kiinni työskentelytason molemmin puolin olevista vivuista ja painaa niitä yhteen, itseensä päin. Työskentelytason korkeutta voi säätää pilkottavien puiden pituuden mukaan. – Tähän mahtuu metrinenkin tavara, Åke sanoo. Käyttöohje vahvistaa Åken huomion. Sen mukaan halkaistavalla puulla saa olla pituutta enintään 106 ja paksuutta 40 senttiä. Testin isoin ja jykevin Max Pro on miesten mieleen. ”Äijämalli” tekee polttopuuta yli metrin pituisista pölkyistä. Työasento on ergonomisesti paras. Hiljaisia koneita Kaikki testin koneet ovat miellyttävän hiljaisia. Käyttöohjeet neuvovat käyttämään kuulosuojaimia, mutta koneiden käyntiääni on niin hiljainen, ettei testaajien tarvitse korottaa ääntään. Suurimman äänen pitää välillä rusahdus, joka syntyy terän halkaistessa paksun, kuivan puun. Pystymallisen Max Pron ääni tuntuu kovimmalta, koska kone pitää käyntiääntä myös silloin, kun se ei leikkaa puuta. Polttopuita syntyy kaikilla Testin lopputulos on, että kaikki testin koneet selviytyvät hyvin polttopuiden pilkkomisesta. 16 nette 1/2014 Ne eivät tee kirvestä kokonaan tarpeettomaksi, mutta keventävät työtä huomattavasti. Klapikoneen kanssa puita pilkkoessa ei tule välttämättä edes hiki. – Ei hiki ole haitaksi, Börje huomauttaa ja aikoo halkoa polttopuut jatkossakin kirveellä. Hänestä puiden pilkkominen käy myös liikunnasta. Kaikille halonhakkuu ei ole yhtä suurta herkkua, joten klapikone on hyvä hankinta, jos työstä haluaa päästä helpommalla joko terveyssyistä tai muuten vain. Jos testaajat olisivat ostamassa klapikonetta itselleen, tai varsinkin, jos he saisivat sen ilmaiseksi, kaikki valitsisivat massiivisimman Max Pron. – Se on monipuolisin, testaajat perustelevat. Jos testaajat olisivat ostamassa klapikonetta itselleen, kaikki valitsisivat massiivisimman Max Pron. Nyt on pakko ottaa poikkeuksellisesti käyttöohje käteen, testaajat naureskelevat. Pystymallisen Max Pron terän palautusmatkaa voi säätää, mutta vasta käyttöohjeesta selviää, mitä ruuvia pitää vääntää. Tuotenimi ja malli Halkaisukone 6 T Max Pro Halkaisukone 6 TN 39 CM Max Power Polttopuun halkaisija Park PI90 LST6-52 ja jalusta IQ00 Pystymalli 78-9452 Kahteen suuntaan halkaiseva vaakamalli 78-9459 Vaakamalli Hinta 399,00 € 349,00 € Klapikone 199 € Jalusta 20,70 € Moottori 3 000 W 2 000 W 2 200 W 19 MPa 20 Mpa Hydraulinen paine Halkaisuvoima 6 tonnia Oikealle 6 tonnia ja vasemmalle 5 tonnia. 6 tonnia Suurin halkaisupituus 106 cm 39 cm 52 cm Puun paksuus enintään 40 cm 26 cm 25 cm 90 kg 63 kg Myyjä Motonet Motonet Starkki Plussat Hyvä työskentelyasento. Ristiterä halkaisee puun kerralla neljään osaan. Hyvä työskentelyasento jalustan kanssa. Tason korkeutta voi säätää. Ei synny tyhjäkäyntiä, kun kone pilkkoo puita molempiin suuntiin. Kevyt Pilkkoo jopa metrin mittaiset puut. Tukevan oloinen, vankka laite. Tuntuu ajoittain tehottomalta. Vaatii jalustan tai pöydän alustaksi. Laitteen mitat Koneen paino 94 x 27 x 51 cm (ilman jalustaa) Muuta Miinukset 42 kg, jalustan kanssa 50 kg. Jalusta myydään erikseen. Hiukan hankala käyttää yksin. Huom. Malli on poistumassa Motonetin valikoimista. Sen korvaa urakkamalli 7 TN, joka sisältää valmiiksi jalustan. Tuotenumero 78-9453 nette 1/2014 17 LYHYESTI Westenergyllä hyvä vuosi Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama jätteenpolttolaitos Westenergy Oy Ab aloitti toimintansa vuoden 2012 lopussa, ja ensimmäinen kokonainen toimintavuosi sujui odotuksia paremmin. Toimitusjohtaja Olli Alhoniemi kertoo, että laitoksessa poltettiin viime vuonna kaikkiaan 188 000 tonnia jätettä, kun tavoitteeksi oli asetettu 150 000 tonnia. Laitoksen käyttöaste on ollut lähes 100 prosenttia. Jätteidenpoltosta syntyvä höyry päätyy Vaasan Sähkön kautta sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Sähköä tuotettiin viime vuonna 91 GWh ja kaukolämpöä 275 GWh. – Esimerkiksi viime kesänä kaikki vaasalaisten tarvitsema kaukolämpö tehtiin täällä meillä, Alhoniemi kertoo. 231 65 Merkittävä hiilijalanjäljen pienentyminen Mikäli olet Vaasan Sähkön kaukolämpöasiakas, voit iloita lämmitysmuodon ympäristöystävällisyydestä! Kaukolämpöratkaisumme palkittiin viime vuonna vuoden ilmastotekona, eikä syyttä: Vaskiluodon Voiman metsäenergiaa hyödyntävä kaasutinlaitos ja Westenergyn kierrätyskelvotonta jätettä hyödyntävä jätteenpolttolaitos takaavat, että jopa 50 % Vaasan kaukolämpötuotannosta on hiilidioksidivapaata. Muutos on ollut huima, ja parhaiten eroa kuvaakin ominaispäästökertoimen tippuminen 231 grammasta 65 grammaan tuotetulta kilowattitunnilta. Vastaathan lukijakyselyymme! Nette-lehteä tehdään luonnollisesti sen lukijoita varten. Sisältöä suunnitellessamme pohdimme, mistä asioista on tärkeää tiedottaa asiakkaillemme ja mitkä aihealueet taas voisivat kiinnostaa lehden lukijoita juuri silloin, kun Nette tipahtaa postiluukusta. Vuoden ensimmäinen Nette on myös kokenut jonkinasteisen muodonmuutoksen. Koemme onnistuneemme, jos lehteä lukevat pitävät sitä sisällöltään mielenkiintoisena ja ulkoisesti piristävänä. Kerro siis sinä meille, mitä pidit tästä maaliskuun numerosta! Otamme ilomielin myös vastaan ehdotuksia aiheista lehden tuleviin numeroihin. Lukijakyselyyn voit vastata joko täyttämällä takakannen lomakkeen tai verkossa www.vaasansahko.fi. 18 nette 1/2014 RISTIKKO Joulukuun Nette-lehden ristikon ratkaisun lähetti meille 217 lukijaa! Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus 25.4.2014 mennessä osoitteeseen: ”Nette-ristikko” Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa tai sähköpostin liitteenä: [email protected] Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl Iittalan pientä Mariskoolia. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Maj-Britt Ahlskog, Koivulahti Urho Rantanen, Vihti Edellisen ristikon ratkaisu. nette 1/2014 19 Lukijakysely Mielipiteesi on meille tärkeä! Vastaa alla olevalla lomakkeella tai verkkosivuillamme www.vaasansahko.ﬁ. Miten kiinnostavina pidit seuraavia artikkeleita? Vaasan Sähkö Oy maksaa En lukenut Tyydyttävä Hyvä Erinomainen postimaksun Pääkirjoitus ........................................................ Energiaseuranta alkaa ........................................ Pohjanmaa saa ensimmäisen ison tuulivoimapuistonsa .......................................... Meillä töissä: Mikko Pieskä ................................ VAASAN SÄHKÖ OY Tunnus 5005432 00003 Vastauslähetys Asiakasvisiitti: Helsingin Mylly ........................... Testissä klapikoneet............................................ Mitä pidit Nettelehden ulkonäöstä? Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Miten aktiivisesti luet Nettelehteä? Luen lähes kokonaan Selailen En lue Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavissa Nettelehdissä? Ruusuja ja risuja Nettelehdestä: Haluan osallistua arvontaan Voita iPad Vastaajan sukupuoli Vastaajan ikä mies alle 20 nainen 21-30 31-40 41–50 51–60 yli 60 Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Voit postittaa Nette-ristikon ja lukijakyselyn vastaukset yhdessä. Irrota sivu ja lähetä se meille. Vaasan Sähkö Oy maksaa postimaksun. Vastaa kyselyyn 25.4.2014 mennessä ja osallistu iPad:in arvontaan. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.