Westenergy polttaa jätteet energiaksi Lamppuostoksilla menee
nette VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I Westenergy polttaa jätteet energiaksi Lamppuostoksilla menee helposti sormi suuhun Testissä kengänkuivaimet 4/2012 Sähköenergian hinnanalennus päättyy ja alv nousee s. 18 A S I A K A S PA LV E L U S I S Ä L LY S 4 Westenergyn toimitusjohtaja Jan Teir on syystäkin ylpeä komeasta rakennuksesta. 3 4 8 10 Westenergy polttaa jätteet energiaksi Lamppuostoksilla menee helposti sormi suuhun Rakentajat viettivät joulua uudessa kodissa Asiakkaiden kysymyksiä asiakaspalvelulle Miksi pitää maksaa siirtomaksua? Sähkö ei tule itsestään kotiin, vaan sitä varten pitää ensin rakentaa sähköverkko. Verkon rakentamisesta, uusimisesta, huoltamisesta ja tasalaatuisen sähkön toimittamisesta maksetaan sähkönsiirtomaksun muodossa. Vuodesta 1996 lähtien laki on vaatinut, että sähkönsiirto ja sähkönmyynti pitää näkyä laskulla erikseen. Tätä ennen nämä olivat yhdessä. Sähkönsiirrosta on siis maksettu aina, joten uusi maksu tämä ei ole. Mihin kellonaikaan takaatte, että mittari vaihtaa yösähkölle? Mittari vaihtaa aina yösähkölle tasan klo 22 eli yösähköasiakkailla kaikki sähkö, joka kulutetaan 22 – 07 välillä on halvempaa yösähköä. Sähkötaulusta klo 22 – 23 kuuluva ”napsahdus” on varaavien sähkökuormien ohjaus, eikä merkki yösähkön päälle menosta. Vievätkö sähkölaitteet virtaa, kun ne ovat kytkettyinä seinässä vai pitääkö aina ottaa irti? Mikäli sähkölaitteen virtajohdossa on muuntaja, kuten esimerkiksi rikkaimurissa ja kännykän laturissa, sähkölaite kuluttaa hiukan sähköä aina kun, laite on kiinni pistorasiassa. Tämän tuntee muuntajan lämpenemisestä. Muut sähkölaitteet, esimerkiksi kahvinkeitin, leivänpaahdin ja pölyimuri, kuluttavat sähköä vain käytettäessä. Voinko saada vuosittaisesta energiankäytöstäni raportin? Lähetämme laskun mukana kerran vuodessa raportin, josta selviää vuosittainen sähkönkulutus. Jos mittari on etäluennassa ja käyttötiedot saadaan laskutusjärjestelmään joka kuukausi, laskun erittelysivulla näkyy kuukausittain kulutettu energia kilowatteina Sähkö oli ennen ylellisyyttä Nette testasi kengänkuivaimet Kuntaliitos yhdistää energiayhtiötkin Lyhyesti Ristikko nette 12 14 17 18 19 Pääkirjoitus T I E D OT TA A Asiakaspalvelu 06 324 5750 [email protected] VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy Maaliskuussa 2013. Numero: Julkaisija: Postiosoite: Käyntiosoite: 4/2012 Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: 06 324 5111 Asiakaspalvelu: avoinna klo 8.00 - 16.00 Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h) (puhelut nauhoitetaan) Faksi: 06 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Hannu Rintala [email protected] Toimituskunta: Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Office Oy Painopaikka: UPC Print Kansikuva: Mikko Lehtimäki nette VINKIT Talven helpot energiansäästövinkit Tarkista, ettei kylmälaitteesi vieressä ole lämpöpatteri, liesi, astianpesukone tai muu lämpöä tuottava laite ja ettei ilmankiertoritilät ole peitetty. Työtehoseuran mittausten mukaan kylmälaitteen ilmankierron peittäminen voi nostaa laitteen sähkönkulutusta jopa 160 prosenttia. Tuntuuko, että vesipatteri ei oikein lämpene tai lämpenee vain osittain alareunastaan? Vai kuuluuko patterista lorinaa, sihinää, kurlutusta? Nämä ovat merkkejä siitä, että vesipatterissa on ilmaa veden seassa. Osta ilmausavain rautakaupasta ja kysy samalla patterin ilmausohjeet. Koska viimeksi olet imuroinut ilmalämpöpumppusi suodattimet? Sisäyksikön suodattimet keräävät pölyä, mikä pienentää huomattavasti laitteesta saatavaa hyötyä. Tarkasta myös, ettei ulkoyksikön ritilöissä ole esimerkiksi puista pudonneita lehtiä. Mikäli joudut jatkuvasti turvautumaan lisälämmittimeen, on lämmitysjärjestelmässä tai talossa jotain vialla. Yksikin lisälämmitin voi saada aikaan satojen eurojen lisälaskun talven aikana. Auton esilämmitykseen sopiva aika on puolesta tunnista kahteen tuntiin. Käytä aina ajastinta. Auton puolipeite on säästäväisen vaihtoehto sisätilalämmittimelle. Se estää ihan hyvin ikkunoiden jäätymisen. Sulje pakkasella sälekaihtimet ja vedä verhot ikkunoiden eteen ainakin yöksi. Äläkä unohda sulkea väliovea tuulikaappiin. PÄÄKIRJOITUS Hannu Linna toimitusjohtaja Vaasan kaukolämpötuotanto siirtyy uuteen aikakauteen Kaksi merkittävää tuotantoinvestointia, Westenergyn voimalaitos ja Vaskiluodon Voiman kaasutuslaitos, otetaan käyttöön vuodenvaihteessa 2013. Molempien investointien valmistuminen ja käyttöönotto on jo vuosia sitten ajateltu taloudelliseksi puskuriksi EU:n uuden päästökauppajakson alkamiselle. Vuosia kestäneet mittavat investointiprojektit suunnittelu-, rahoitus-, rakentamis-, asennus- ja käyttöönottovaiheineen ovat nyt viimeistelyä vaille valmiit. Vuoden ilmastoteko? Näiden investointien seurauksena Vaasan alueen hiilidioksidipäästöt pienenevät yhteensä lähes 525 000 tonnia vuodessa. Määrä vastaa noin 175 000 henkilöauton vuosipäästöjä. Saavutus on niin merkittävä, että Vaasan Sähkö Oy, Westenergy Oy ja Vaskiluoto Oy ovat yhdessä päättäneet hakea Energiateollisuuden Vuoden ilmastoteko tunnustusta, joka ratkeaa keväällä 2013. Westenergyn voimalaitos on ollut koekäytössä elokuusta alkaen. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan jätettä, jota ei voi kierrättää. Vaasan Sähkö käyttää laitoksen tuottaman höyryn sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Sähköä laitos tuottaa 80 GWh vuodessa, mikä vastaa noin 7000 kotitalouden sähkön kulutusta. Kaukolämpöä laitos tuottaa 240 GWh, mikä vastaa noin kolmasosaa Vaasan kaupungin kaukolämmön vuosikulutuksesta. Investoinnit ovat Vaasassa olleet valtavia ja pääomakulut tulevat rasittamaan taloutta. Polttoaineveroissa ja päästöoikeuksien hankinnassa saavutettavat säästöt lieventävät kasvaneiden pääomakulujen korottavaa vaikutusta kaukolämmön hintaan. Käyttöön otettujen voimalaitosten ansiosta Vaasan kaukolämpö tulee säilymään eräänä Suomen edullisimmista pitkälle tulevaisuuteen. Vaskiluodon Voiman kaasutuslaitoksen ideana on korvata osa voimalaitoksen hiilikattilassa poltettavasta hiilestä biokaasulla. Biokaasu valmistetaan kaasutuslaitoksessa käyttäen Vaasan lähialueelta kerättävää metsähaketta. Myös ruokohelven ja olkien käyttö on teknisesti mahdollista. Metsähakkeen saatavuutta rajoittavat polttoaineen käsittelyalueiden lupaongelmat. Syntynyt polttoainevaje paikataan energiaturpeella. Vaskiluodon Voimalaitos säilyy Vaasan kaukolämmön suurimpana tuotantoyksikkönä ja kivihiilen käyttö laitoksessa vähenee 25 – 40 % sähkömarkkinatilanteesta riippuen. Onnea vuodelle 2013. nette 4/2012 3 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Westenergy polttaa jätteet energiaksi Osa Vaasan Sähkön kaukolämpöasiakkaiden lämmöstä on peräisin Mustasaareen rakennetusta Westenergyn jätteenpolttolaitoksesta. Laitos valmistui etuajassa ja viisi miljoonaa euroa halvemmalla kuin alun perin suunniteltiin. Jan Teirin kädessä on tekstiilisuodattimen osa, pussisuodin, joka puhdistaa savukaasuista epäpuhtauksia. Tekstiilisuodattimen sisällä on yli 1 500 pussisuodinta, ja suodattimen kokonaispintaala on 3 700 neliömetriä. 4 nette 4/2012 Jätteet palavat tuhannen asteen lämpötilassa. Westenergyn jätteenpolttolaitoksen suunnittelua ja rakentamista johtanut toimitusjohtaja Jan Teir on syystäkin ylpeä komeasta rakennuksesta, jonka uumenissa jätteet roihuavat tuhannen asteen lämpötilassa. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan laitoksen piti ryhtyä tuottamaan sähköä ja kaukolämpöä vasta tammikuussa 2013, mutta tuotanto alkoi jo elokuussa 2012. Teir kiittää onnistumisesta ensinnäkin realistisesti laadittua kustannusarviota ja riittävän väljäksi asetettua aikataulua. Laitoksen rakentamiseen varattiin rahaa 135 miljoonaa euroa, mutta viisi miljoonaa euroa jäi käyttämättä. – Aika ja raha kulkevat käsi kädessä. Jos toinen pettää, pettää toinenkin. Rahaa on käytettävä enemmän, jos on kurottava kiinni aikaa. Jos taas rahat loppuvat kesken, työ ei koskaan valmistu, Teir sanoo. Ei yhtään valitusta Teir kiittää avoimesti ja huolellisesti tehtyä ympäristövaikutusten arviointia, jonka ansiosta vältyttiin valituksilta. Se on Teirin mukaan ainutlaatuista, kun kyse on jätteitä polttavasta laitoksesta. Kiitosta Teiriltä saavat myös kokeneet konsultit, joiden neuvojen mukaan laitosta ei tehty avaimet käteen -periaatteella, vaan muutamaan kokeneeseen toimittajaan luottaen. – Seitsemällä urakalla ja tusinalla sopimuksia saimme meille räätälöidyn laitoksen, Teir sanoo. Projektin ydin oli koko ajan hyvin pienen insinöörijoukon käsissä. Teirin lisäksi Westenergyn palkkalistoilla oli suunnitteluvaiheessa vain kaksi muuta henkilöä, ja neljäs työntekijä palkattiin, kun laitosta ryhdyttiin rakentamaan. – Päätöksenteko on nopeaa, kun väkeä on vähän. Kukaan ei voi myöskään piiloutua toisen selän taakse, vaan jokainen kantaa vallan lisäksi myös vastuun tekemisistään, Teir sanoo. Ahkerat rakentajat ulkomailta Rakentamisvaiheessa mukana oli melkein 2 000 ihmistä, joista toista tuhatta tuli ulkomailta. Teirin mielestä monen suomalaisen kannattaisi ottaa oppia ulkomaalaisten innosta tehdä työtä. – He ovat tehneet äärimmäisen hyvää työtä, Teir kehuu. Westenergyn työmaalla sattui vain yksi vakavampi turma, kun asentajan peukalo repeytyi irti. Onneksi sekin saatiin ommeltua takaisin ja toimintakykyiseksi. Joka sekunti palaa pari jätepussia Westenergyn jätevoimala pystyy polttamaan parhaimmillaan 550 000 kiloa jätteitä vuorokaudessa. Koko kapasiteetti ei ole käytössä, sillä Westenergyn omistavat jäteyhtiöt Stormossen, Botniarosk, Lakeuden Etappi, Millespakka ja Vestia tuovat Mustasaaren laitokselle noin 400 000 kiloa jätteitä vuorokaudessa. – Se tarkoittaa sitä, että arinalle syötetään joka sekunti pari kolme jätepussia, Teir selventää. Jäteautot tyhjentävät jätekuormat 14 metriä syvään jätebunkkeriin. Kun bunkkeriin tulee isoja roskia, kuten huonekaluja, murskain pilkkoo ne pienemmiksi. Suuri metallinen koura sekoittaa jätevuorta, jotta poltettava jäte olisi mahdollisimman tasalaatuista. Valvomon ikkunoista avautuu näkymä jätebunkkeriin. Pieni kaistale lattiasta seinän vierellä on lasia, joten näemme jätteet suoraan jalkojemme alapuolella. – Allamme on noin kolme miljoonaa kiloa roskia, Teir huomauttaa. Kahmari nostaa jätteet suppiloon, joka ohjaa ne arinalle puoli metriä paksuksi kerrokseksi. Ensimmäisellä vyöhykkeellä polttoaine kuivuu, sitten seuraavat pyrolyysi-, kaasuuntumis- ja palamisvaiheet. Hyvin suojattu kamera välittää koko ajan palamisesta kuvaa ylös valvomoon ja aulaan. Palamista voi katsoa myös kahdesta lasiluukusta alhaalla arinan edessä. – Kaikki säädöt pystytään tekemään periaatteessa valvomon pöydän ääressä, mutta joka työvuoron aikana käydään myös kierroksella laitoksessa katsomassa ja kuuntelemassa, että kaikki on kunnossa, Teir kertoo. Korva oppii nopeasti tunnistamaan, jos jokin muuttuu laitoksen käyttöäänessä. Westenergyssä on tosin melko hiljaista; Teirin mukaan Westenergy on hiljaisin kaikista jätteenpolttolaitoksista, joissa hän on käynyt. Tulevaisuuden huoltotarpeet otettiin huomioon jo rakennusvaiheessa. 42 metriä korkeaan rakennukseen on helppo ajaa sisään autoilla, ja varaosat voidaan nostaa nostureilla ylös kerroksiin. nette 4/2012 5 Jens Sandberg ja Kristian Isuls tarkkailevat valvomossa jätteiden palamista. Suuri metallinen koura sekoittaa jätevuorta, jotta poltettava jäte olisi mahdollisimman tasalaatuista. Kaukolämpöä Vaasan Sähkölle Palavista jätteistä syntyvä lämpö siirtyy savukaasuista veteen suuressa kattilassa. Vesi kuumennetaan höyryksi, joka ohjataan turbiiniin. Turbiini pyörittää generaattoria. Höyrystä syntyy sähköä ja kaukolämpöä. Kaukolämpökeskus on turbiinisalin alapuolella. Lämpöenergia siirtyy kaukolämpökeskuksen lämmönvaihtimissa kuumasta höyrystä Vaasan Sähkön kaukolämpöverkon veteen. Laitokseen palaava kaukolämpövesi lämmitetään lämmönvaihtimissa 75–115 asteeseen vuodenajasta riippuen. Höyry kondensoituu vedeksi, ja se palautuu syöttövesisäiliön kautta takaisin kattilaan kuumentumaan jälleen höyryksi. Vaasan Sähkön asiakkailleen myymä kaukolämpö on tähän asti tehty 90-prosenttisesti Vaskiluodon Voiman sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantovoimalaitoksella Vaskiluodossa. Kymmenisen prosenttia kaukolämmöstä on tehty öljyllä Vaasan Sähkön omilla tuotantolaitoksilla. – Jätteenpolttolaitoksen ansiosta öljyllä tuotettu kaukolämpö vähenee huomattavasti, ja tulevaisuudessa myös todennäköisesti Vaskiluodosta tuotetaan vähemmän kaukolämpöä, kaukolämmön asiakaspalvelupäällikkö Håkan Bodö Vaasan Sähköstä kertoo. Kaukolämmöntuotanto muuttuu ympäristöystävällisemmäksi. Tilanne paranee entisestään, kun Vaskiluodon Voiman kaasutuslaitos otetaan käyttöön ja kivihiiltä korvataan biomassalla. Vuodesta 2013 alkaen noin puolet kaukolämmön tuotannosta tulee olemaan päästötöntä lämpöä. 6 nette 4/2012 Kaukolämpökeskus on turbiinisalin alapuolella. – Suurista ympäristöinvestoinneista huolimatta kaukolämmön hinta pysyy kilpailukykyisenä, Bodö sanoo. Vaasan Sähkö on investoinut sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa noin 25 miljoonaa euroa. Rahalla on rakennettu noin kuusi kilometriä uutta kaukolämpölinjaa, pumppaamo, jätteenpolttolaitoksessa sijaitsevat sähkön- ja lämmöntuotantolaitteet, sähkölinja Westenergyltä Ristinummen sähköasemalle sekä muuntamo sähkölinjaa varten Westenergyn voimalaitokselle. Edistyksellisiä ratkaisuja Teirin mukaan Westenergyn jätteenpolttolaitos on yksi Euroopan parhaista jätteenpolttolaitoksista, ellei suorastaan paras. – Tänne on poimittu parhaat ideat eurooppalaisista jätteenpolttolaitoksista. Olemme kuorineet kerman päältä, noin 40 laitoksessa vieraillut Teir myöntää. Westenergyn laitoksessa on muutama tekninen erikoisuus, mitä muissa laitoksissa ei ole. – Savukaasujen käsittelyssä käytössä oleva typenoksidien poistojärjestelmä on ainoa laatuaan, Teir sanoo. Westenergyllä on myös mittareita, jotka mittaavat koko ajan savukaasujen elohopeapitoisuutta ja päästöjen kokonaismäärää. Pohjakuonat lastataan suoraan kontteihin. Rekat kuljettavat kontit Ilmajoelle, jossa Lakeuden Etappi käsittelee tuhkat kierrätykseen sopivaksi. Paluumatkalla rekat tuovat Mustasaareen taas uutta jätettä poltettavaksi. Tehokasta ja ympäristöystävällistä! Jätteenpolttolaitokset Suomessa Käytössä olevat jätteenpolttolaitokset ja niiden polttotehot. Sulkeissa oleva vuosiluku kertoo, milloin laitos on otettu käyttöön. 1. Orikedon jätteenpolttolaitos, Turku, 55 MW (1975) 2. Ekokemin jätteenpolttolaitos, Riihimäki, 53 MW (2007) 3. Korkeakosken hyötyvoimalaitos, Kotka, 34 MW (2008) 4. Laanilan ekovoimalaitos, Oulu, 55 MW (2012) 5. Westenergyn jätteenpolttolaitos, Mustasaari, 61 MW (2012) 6. Kymijärven kaasutuslaitos, Lahti, 160 MW (2012) Suunnitteilla tai rakenteilla olevat laitokset. Sulkeissa arvioitu käyttöönottoaika. 1. Ekokemin jätevoimala 2, Riihimäki, 55 MW (12/2012) 2. Vantaan Energian jätevoimala, Vantaa, 208 MW (2014) 3. Tammervoima, Tampere, (2014–2015) 4. Puhoksen jätevoimala, Kitee (2014) 5. Itä-Suomen jätevoimala, Leppävirta (2015) 6. Lounais-Suomen jätevoimala, Turku tai Raisio Varsinaisten jätevoimaloiden lisäksi yhdyskuntajätteitä poltetaan rinnakkaispolttona myös muutamissa tavanomaisissa voimalaitoksissa. Suomeen on nykyisten suunnitelmien perusteella syntymässä riittävä jätevoimalakapasiteetti vuoteen 2015 mennessä. Käynnissä, rakenteilla ja suunnitteilla olevien jätevoimaloiden kapasiteetti on yhteensä noin 1,14 miljoonaa tonnia. Lähde: Jätelaitosyhdistys ry., www.jly.fi Patteriverkko Miten kaukolämpö toimii? Energiamittari Painemittarit suluin Lämpömittari Varoventtiili Kesäsulku Pumppu Säätökeskus Lämmin käyttövesi Lämmityksen lämmönsiirrin Lämpötila-anturi Käyttöveden lämmönsiirrin Pumppu Paisunta-astia Lämmityksen säätöventtiili Virtausanturi Käyttöveden säätöventtiili Kylmä vesi Asiakkaan pääsulkuvernttiilit Suomen suurissa kaupungeissa kaukolämpö tuotetaan yhteistuotannossa. Sähköntuotannosta jäävä ylimääräinen lämpö käytetään hyödyksi, ja sillä lämmitetään lähes kaikki kaupungin kiinteistöt. Lämpö siirretään asiakkaille lämpimän veden muodossa suljettua, kaksiputkista kaukolämpöverkostoa pitkin. Asiakkaille tulevan kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään mukaan 65– 115 ºC välillä. Alimmillaan se on kesällä, jolloin lämpöä tarvitaan vain lämpimään käyttöveteen. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitysverkossa, vaan asiakkaan luo saavuttuaan vesi johdetaan lämmönsiirtimien avulla asiakkaan lämmitysverkkoon. Lämmönjakokeskus luovuttaa edelleen lämpöä huoneiden ja käyttöveden lämmittämiseen lämmönsiirtimien avulla. Kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä, 40–60-asteisena paluujohtoa pitkin takaisin tuotantolaitokseen, jossa se kuumennetaan uudelleen. Vaasalainen omakotiasukas – haluatko liittyä Vaasan Sähkön kaukolämpöön? 1. Kysy Vaasan Sähkön asiakaspalvelusta, voidaanko kiinteistösi liittää kaukolämpöverkkoon. Liittymisen edellytys on, että kiinteistösi sijaitsee kohtuullisen matkan päässä kaukolämpöverkostosta, jolloin liittymismaksu on 3300 euroa. Kaukolämpövesi on käsitelty mekaanisten epäpuhtauksien ja hapen poistamiseksi ja putken sisäpuolisen korroosion estämiseksi. Usein vesi myös värjätään mahdollisten vuotojen tai vaurioiden paikantamiseksi. Vaivatonta lämmitystä Kaukolämpö on helppo ja toimitusvarma lämmitysmuoto. Asiakkaan ei tarvitse tehdä oikeastaan mitään, sen jälkeen kun kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkkoon, sillä järjestelmää ei tarvitse juurikaan huoltaa. Teknisissä tiloissa kannattaa silti käydä aina silloin tällöin katsomassa, että kaikki on kunnossa, asiakaspalvelupäällikkö Håkan Bodö suosittelee. Aikaisemmin kaukolämpöasiakkaat lähettivät Vaasan Sähkölle kerran kuukaudessa kulutustiedot, mutta nyt kaukolämmönkin kohdalla on siirrytty lähes kokonaan mittarien etäluen- 2. Jos asuinalueellasi ei vielä ole kaukolämpöverkostoa, voit ryhtyä puuhamieheksi ja kerätä naapurustostasi muiden kaukolämmöstä kiinnostuneiden nimiä. Vaasan Sähkö voi ryhtyä rakentamaan kaukolämpöverkkoa, jos riittävän moni sitoutuu hankkeeseen. Vaasan kaukolämpöverkostoa on laajennettu monta kertaa esimerkiksi asukasyhdistysten aktiivisuuden ansiosta. 3. Kun liittyminen on mahdollista, toimita kiinteistösi tiedot Vaasan Sähkölle. Yhteys- ja kiinteistötietojen lisäksi tarvitaan tontin ase- taan. Marraskuun alussa etäluettavia mittareita oli asentamatta enää noin 130 kiinteistöön. Kaukolämpö on Bodön mukaan hyvin toimitusvarma lämmitysmuoto, sillä käyttökeskeytyksiä on harvoin. Esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen kaukolämpöön tuo noin 50 prosentin säästön lämmityksen vuosikustannuksiin. Varsinkin vanhoissa taloissa, joissa on öljylämmitys, ja joiden öljykattila alkaa olla elinkaarensa päässä, kaukolämpö on erinomainen vaihtoehto. – Uusien rakennusmääräyksien mukaan rakennetuissa normaalipientaloissa käyttökustannukset ovat noin 1 000 euroa vuodessa, Bodö kertoo. Käyttökustannukset sisältävät perusmaksun ja energiamaksun. mapiirustus, pohjakuva talosta ja tieto siitä, missä lämmönjakohuone sijaitsee. 4. LVI-urakoitsijan kanssa voit sopia lämmönvaihtimen hankinnasta ja asennuksesta. 5. Vaasan Sähkö Oy rakentaa liittymisjohdon sekä asentaa mittauskeskuksen. Valitsemasi LVI-urakoitsija asentaa lämmönvaihtimen ja liittää sen kaukolämmön mittauskeskukseen. Asennusten jälkeen LVI-urakoitsija tilaa Vaasan Sähköltä käyttöönottotarkastuksen. 6. Kun kaikki on kunnossa, kaukolämpö voidaan kytkeä päälle. nette 4/2012 7 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Lamppuostoksilla menee helposti sormi suuhun Lampun ostamisesta on tullut hankalaa. Hehkulamput pitäisi osata korvata energiatehokkaammilla valonlähteillä, mutta millaisilla? Wattien sijasta kuluttajan pitäisi tietää nyt, mitä tarkoittavat luumen ja kelvin. Vaasalaisen ValaisinTarvikkeen omistajat Hannele ja Tapani Leppiniemi ymmärtävät hyvin kuluttajien hämmennyksen ja harmin. Etenkin vanhoihin, suvussa perintönä kulkeneisiin antiikkivalaisimiin ei ole helppo löytää tyyliin sopivaa lamppua. – Pelastus tässä asiassa on, että energia- ja halogeenilamppuja saa hehkulampun näköisinä, Tapani Leppiniemi sanoo. Led-valotkin kehittyvät koko ajan kestävämmiksi, mutta 31 vuotta valaisimia myynyt pariskunta ei niistä innostu. 8 nette 4/2012 – Aluksi niiden väri oli kylmän sinistä, mutta nyt saa jo lämpimiäkin sävyjä. En tiedä, ehkä olen vanhanaikainen, kun en niistä oikein tykkää, Tapani Leppiniemi sanoo. 1980-luku oli kulta-aikaa Leppiniemet perustivat liikkeensä Vaasaan, Hovioikeudenpuistikolle, kesäkuussa 1981, kun Tapani Leppiniemen työnantaja lopetti toimintansa Vaasassa. Sähkölaitteita myynyt yritys, Pohjoismainen Sähkö Oy, toimi saman kadun varrella, melkein naapurissa. Hannele Leppiniemi uskoo erikoisliikkeiden nousevan vielä uuteen kukoistukseen. Hannele Leppiniemi teki aluksi kahta työtä, mutta vaihtoi kohta kokopäiväiseksi yrittäjäksi hänkin, kun kaupassa tarvittiin lisää myyjiä. 1980-luku oli liikkeen kulta-aikaa: asiakkaita riitti, sillä kilpailijoita ei juuri ollut eikä valaisimia vielä myyty marketeissa. Verkkokaupoista ei osattu edes uneksia. Parhaimpina vuosina liikkeessä oli kiireisimpinä aikoina avioparin lisäksi töissä kuusi työntekijää. Nyt riittää kahden ihmisen työpanos. – Ei tässä työssä pääse rikastumaan eikä köyhtymään, Tapani Leppiniemi sanoo. Hannele ja Tapani Leppiniemen Vaasan ValaisinTarvike on toiminut Hovioikeudenpuistikolla 31 vuotta. Erikoisliike palvelee Hannele Leppiniemi uskoo erikoisliikkeiden nousevan vielä uuteen kukoistukseensa. Jo nyt moni käy Vaasan ValaisinTarvikkeessa kysymässä neuvoja ja apua, kun marketista ostetun valaisimen kanssa tulee ongelmia. – Ihmiset kaipaavat palvelua ja kyllästyvät isoihin kauppoihin, Hannele Leppiniemi ennustaa. Palvelun takia Vaasan ValaisinTarvikkeeseen astuu myös mustasaarelainen Regina Hakala. Hän on muuttanut miehensä kanssa uuteen asuntoon, ja kotiin on pitänyt hankkia monta uutta valaisinta. Hakalalla on ollut kotisovituksessa ikkunaan ripustettava pieni kristallivalaisin. Se näytti niin hyvältä, että kaupat syntyvät. Hannele Leppiniemi katkaisee sähköjohdon oikeaan pituuteensa ja valmistelee valaisimen ripustuskuntoon. – Jos ostaisin marketista, joutuisin tekemään tuon itse. En halua, vaan jätän työn mieluummin ammattilaisille. Täältä olen saanut aina palvelua ja juuri sellaiset valaisimet, mitä olen etsinyt, Vaasan ValaisinTarvikkeessa jo vuosia asioinut Hakala kertoo. Minkä näistä nyt valitsisi? Kristallit ovat taas muotia Vanhojen aikojen paluu näkyy ainakin valaisinmuodissa: Leppiniemet kertovat, että nuoret ovat nykyään innostuneita kristallikruunuista. Niitä ostetaan kotiin jopa useita kappaleita. Suosittuja ovat myös lattia- ja seinävalaisimet. Tapani Leppiniemi muistelee, että ennen valikoimissa oli paljon Suomessa valmistettuja valaisimia. Kotimaiset yritykset katosivat lähes kokonaan kymmenkunta vuotta sitten. Valaisimetkin tehdään nyt pääosin Kiinassa, nopeana massatuotantona. – Ennen tuli paljon kristallikruunuja Italiasta. Ne olivat viimeisen päälle laadukkaita, Tapani Leppiniemi sanoo haikeana. Naapurimaasta Ruotsista tulee sentään vielä laatutavaraa. Tapani Leppiniemi odottaa liikkeeseen ruotsalaisia keittiövalaisimia. Ne ovat kuulemma valaisinten aatelia; huippuunsa viimeisteltyjä. Hannele Leppiniemellä on neuvo kristallikruunujen omistajille: – Ostakaa kristallikruunuun aina puhdasta valkoista valoa antavia lamppuja. Valkoinen valo saa kristallin sädehtimään, Hannele Leppiniemi sanoo. 1. Tarkista hehkulampun wattimäärä. 2. Katso valomittarin keskeltä hehkulampun valovirta-arvo/lumen. 3. Etene siitä oikealle ja valitse sopiva energiansäästölamppu Lähde: Airam Mitä lampun ostajan pitää tietää? 1. Kun lähdet ostamaan lamppua valaisimeesi, tarkista valaisimesta, millainen kanta lampussa pitää olla. Etsi sama merkintä lamppupakkauksesta, esimerkiksi E27 tai E14. 2. Lampun värilämpötila ilmoitetaan Kelvinyksiköllä. Valitse tunnelmavalaistukseen lämmin 2 700 K ja työvaloksi kylmä valkoinen yli 4 000 K. Värintoistoindeksi Ra (CRI) ilmoitetaan lukuarvona 0–100. Värintoistokyky on sitä parempi, mitä suurempi luku on. 3. Valaistustehon mitta on luumen. Etsi oikea luumen esimerkiksi Airamin lamppuoppaasta tai oheisesta taulukosta vertaamalla lukua watteihin, joilla lampun teho ennen ilmaistiin. Esimerkiksi 40 watin hehkulampun korvaat 300–600 luumenin lampulla. 4. Onko valaisimessasi himmenninkytkin? Tarvitset lampun, joka on himmennettävä ”Dimmerable”. 5. Syttymisnopeus. Älä osta hitaasti syttyvää lamppua paikkaan, jossa lamppua sytytetään ja sammutetaan usein. Pakkauksessa on merkintä, joka kertoo, kuinka nopeasti lamppu saavuttaa 60 prosenttia valaistustehostaan. 6. Etsitkö lamppua saunaan tai ulkovalaisimeen? Tarkista pakkauksesta, mihin lämpötilaan lamppu on tarkoitettu. 7. Lampun käyttöikä kerrotaan pakkauksessa käyttötunteina. Jos luku ilmoitetaan vuosina, oletuksena on, että lamppu palaa 1 000 tuntia vuodessa. Ilmoitettu aika on keskiarvo, joten todellinen käyttöikä voi olla lyhyempi tai pidempi. 8. Sytytyskertojen määrä vaikuttaa energiansäästölamppujen käyttöikään. Valitse esimerkiksi liiketunnistimella varustettuun valaisimeen lamppu, jossa sytytyskertojen määrä on suuri. 9. Energiatehokkuusluokitus kertoo lampun sähkönkulutuksesta. A-luokan lamppu kuluttaa sähköä vähemmän kuin C-luokan lamppu. 1. HEHKULAMPPU 100W – E27 75W – E27 60W – E27 40 W – E27 25W – E14 15W – E14 2. 3. VALOVIRTA/ LUMEN ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU* 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 23W Spiral – E27 23W Longlife – E27 20W Spiral – E27 20W Liliput Plus– E27 20W Prismatic– E27 20W Globe – E27 15W Longlife – E27 14W Spiral – E27 15W POP/Globe – E27 14W Liliput – E27 11W Spiral – E14/E27 11W Liliput – E14/E27 11W Classic – E27 8W Spiral– E27 9W Candle – E14 7W Longlife – E27 5W Spiral – E14/E27 7W Ultra Compact – E14/E27 5W Candle – E14 4W Ultra Compact – E14/E27 nette 4/2012 9 rasi Nette seu n ri nuorenpa kaa k ra su u n n e rak energiaasta näkökulm Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki << Jessica ja Anders tinkivät olohuoneessa energiatehokkuudesta ulkonäkösyistä. Isot ikkunat vievät talvella paljon energiaa, mutta näyttävät upeilta. Näin nuorten rakennusprojekti eteni Kerroimme Andersin ja Jessican talonrakentamisesta myös Nette-lehdissä 3 ja 4/2010, 1, 2, 3 ja 4/2011. Lehdet voi lukea Vaasan Sähkön verkkosivuilla www.vaasansahko.fi. Jessica päivittää edelleen blogia (ruotsiksi) urakan etenemisestä: http://vallvik.wordpress.com. Rakentajat viettivät joulua uudessa kodissa Nette-lehti seurasi syksystä 2010 vuoden 2011 loppuun asti nuorenparin rakennusurakkaa Mustasaaressa. Lukijoiden toivomuksesta kävimme katsomassa, mitä nuorille kuuluu nyt. Nuorten elämässä on tapahtunut vuoden aikana paljon. Jessican ja Andersin häitä tanssittiin heinäkuussa, ja samalla Jessicankin sukunimi vaihtui Burmaniksi. Omaan tupaan nuoret muuttivat keväällä, viimeinen päivä maaliskuuta. Pitkään odotettu muutto tuntui hienolta, mutta nuorten yllätykseksi kotiutuminen vei aikaa. – Aluksi tuntui oudolta. Ihan kuin olisimme muuttaneet rakennustyömaalle. Vasta muutaman viikon kuluttua koti alkoi tuntua kodilta, Anders muistelee. Kuusivuotias Melvin-kissa sen sijaan otti uuden kodin heti omakseen eikä lähtenyt karkuretkille. 10 nette 4/2012 Budjetti ylittyi 30 000 eurolla Anders ja Jessica suunnittelivat rakentavansa 218-neliöisen omakotitalon ja 102 neliön suuruisen autotallin 250 000 eurolla. Rahaa on mennyt 265 000 euroa, mutta talo ei ole vielä aivan valmis. Anders arvioi kokonaisbudjetin ylittyvän yhteensä noin 30 000 eurolla. Budjetin ylittyminen ei harmita, sillä rahalla on saatu kotiin yhdessä mietittyjä, toivottuja ratkaisuja. – Takka ja keittiö, varsinkin keittiönkoneet, maksoivat enemmän kuin olimme arvioineet, Jessica huomauttaa. Luksusta ja kauniita muistoja Luksusta keittiössä on esimerkiksi jääkaapin ja jääkaappi-pakastimen ovissa. Anders annoste- lee toisesta ovesta juomalasiin pari jääpalaa ja toisesta kylmää vettä. Vettä saa hiilihapoilla tai ilman. Induktioliesi keittiön keskellä olevassa saarekkeessa kuumentaa Andersin tarjoileman glögin sekunneissa. Anders on erityisen tyytyväinen keittiöön ja vierasvessaan, joiden sisustuksen hän on saanut valita mielensä mukaan. Andersin mieltymys tekniikkaan näkyy hierovassa suihkussa, joka on varustettu radiolla ja mahdollisuudella puhelinliitäntään. Yksi kylpyhuoneen seinistä on hopeanhohtoisella mustalla maalattua raakalautaa. Tyylikästä! Jessica pitää erityisesti makuuhuoneen katossa olevista paksuista puupalkeista. Ihania muistoja huoneeseen tuovat vanhan talon hirsiseinästä tehty sängynpääty ja Andersin nik- karoimat sisustustikkaat, jotka ovat alun perin olleet heinäseipäitä Jessican lapsuudenkodissa. – Heinäseipäät ja sängynpääty olivat molemmat koristeina häissämme, Jessica kertoo. Elävä tuli tuo tunnelmaa Jessican ja Andersin koti lämpenee maalämpöpumpulla, jonka kokonaiskustannukset olivat lattialämmitysjärjestelmineen noin 18 000 euroa. Lattialämmitysputkea on talossa ja autotallissa yhteensä 1,8 kilometriä. Taloa voidaan jäähdyttää kesällä samalla nesteellä, millä sitä lämmitetään talvella. Porakaivosta tuleva kylmä neste kulkee eteisessä olevan jäähdytyspuhaltimen, puhallinkonvektorin, kautta maalämpöpumpulle. Jäähdytyspuhallin oli käytössä elokuussa, kun aurinko paistoi matalalta olohuoneen koko seinän korkuiseen ikkunaan. Teknisessä tilassa oleva ilmanvaihtokone piti talon muun ajan kesästä riittävän viileänä. Laitteen ns. kesäjäähdytystoiminto puhalsi asuntoon viileää ilmaa kesäöinä. Olohuoneen ja keittiön välissä oleva, molempiin huoneisiin avautuva takka toimii tarvittaessa lisälämmittimenä ja varalämmönlähteenä. Anders on laskenut, että tontilta kaadetuista puista riittää polttopuita 14 vuodeksi. – En tiedä vielä, pitääkö laskelmani paikkansa, mutta arvioin selviäväni kuutiollisella puita talvessa, Anders sanoo. Talossa on myös bioetanolitakka, joka ei tarvitse piippua, joten sen paikkaa voi siirrellä asunnossa, kunhan taustalla vain on palamaton materiaali. Bioetanolitakka lämmittää 3 kilowatin teholla. Sähköä on kulunut vähän Tammi- ja syyskuun välisenä aikana talossa käytettiin sähköä 6 348 kWh. Eniten sähköä kului huhtikuussa, heti muuton jälkeen, 1 104 kWh. – Olimme säätäneet sisälämpötilan aluksi liian korkeaksi, ja autotallissa oli aivan liikaa lämpöä, Anders kertoo. Koska tämän vuoden kulutuksesta kolme kuukautta oli vielä rakennusaikaa, on vaikea arvioida, paljonko talo kuluttaa sähköä normaalisti vuodessa. Syyskuun lopun lukujen perusteella vuosikulutus näyttäisi olevan noin 10 000 kWh. Kun kulutusarviota vertaa 120-neliöisen sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutukseen, joka on keskimäärin 18 000 kWh, Andersin ja Jessican koti kuluttaa sähköä ilmeisesti hyvin vähän. Varsinkin kun ottaa huomioon, että lämmitettäviä neliöitä on reilusti yli 300. Ei koskaan enää kellaria Jessica ja Anders ovat tyytyväisiä kättensä jälkiin, mutta sen verran raskas pari vuotta kestänyt rakennusprojekti oli, etteivät nuoret välttämättä enää toista kertaa ryhtyisi samanlaiseen hommaan. – Ainakin kellari jäisi rakentamatta, molemmat toteavat yhdestä suusta. Kotona riittää puuhaa vielä pitkäksi aikaa, sillä saunaosaston ja kellarin lisäksi yksi makuuhuoneista on kesken. Nuorten apua tarvitaan nyt muuallakin, sillä monet Andersin ja Jessican ystävistä rakentavat parhaillaan. – Mekin saimme paljon talkooapua, joten nyt on meidän vuoromme auttaa muita. Omat työt saavat odottaa vähän aikaa, Anders sanoo. >> Olohuoneen ja keittiön välissä oleva kiertoilmatakka ottaa takan alareunassa sijaitsevien, säädettävien ritilöiden kautta huoneilmaa tulipesän alle. Lämmin ilma tulee huoneeseen takan päällä sijaitsevista ritilöistä. >>> Makuuhuone on sisustettu hääpäivän muistoilla. >> Led-valonauha erottaa askeleen verran alempana olevan olohuoneen keittiöstä. >> << Kylpyhuoneen valaisimissa on liiketunnistin, samoin vesihanassa. Bioetanolitakassa ei ole piippua, joten sitä voi siirrellä asunnossa huoneesta toiseen, kunhan tausta vain on palamatonta materiaalia. nette 4/2012 11 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikael Ahlfors << Hämeenlinnan sähkömuseo Elektra yhdistää sähkön historian ihmisten arkipäivään ja näyttää, miten kodit muuttuivat, kun sähkö tuli taloon. Museonjohtaja Kimmo Kyllösen kädessä on vanha hehkulamppu puhallettua lasia. Lampun kärjessä on pieni lasipiikki. Aku Ankan lukijoille muoto on tuttu: sehän näyttää Pelle Pelottoman pikkuapurilta! << Kuparikehykset tekivät lamppukamiinasta komean näköisen mutta vaarallisen, sillä laitteessa ei ollut minkäänlaista maadoitusta. Kyllönen nostaa valkoiset hansikkaat kädessä vitriinistä ihmeteltäväksi aikansa turhakkeen: sikarinsytyttimen. Sytytin on ollut huikean kallis, sillä koristeena oleva pojan figuuri on pronssia. – Tämä on kuulunut todennäköisesti jollekin kartanonherralle, jolla on ollut tiluksillaan oma sähkölaitos, Kyllönen sanoo. Sähkö oli ennen ylellisyyttä Hämeenlinnassa sijaitseva sähkömuseo Elektra esittelee viehättävästi sähkön historiaa. Eri vuosikymmenten tyyliin sisustetut huoneet näyttävät, mitä suomalaisissa kodeissa tapahtui, kun sähkö tuli taloon. Sähkö tuli suomalaisiin kaupunkilaiskoteihin 1800-luvun lopussa. Sähkölaitteet yleistyivät hitaasti, sillä sähkö oli kallista. Museonjohtaja Kimmo Kyllönen esittelee prameaa lämmitintä, jonka kehykset ovat kuparia. Lamppukamiinassa on ollut alun perin neljä 250 watin lamppua, mutta yksi on kadonnut tai rikkoutunut vuosien kuluessa. Kamiina on ollut oikea sähkösyöppö, jonka käyttämiseen vain rikkailla on ollut varaa. 12 nette 4/2012 – 1800-luvun lopullaa sähkö oli niin kallista, että jos hehkulamppua piti päällä puoli tuntia, siihen meni työmiehen koko päiväpalkka, Kyllönen havainnollistaa. Sähkölaitteet ovat olleet varakkaille keino osoittaa varakkuuttaan. Rikkauteen on usein kytkeytynyt kiinnostus uuteen ilmiöön. Sama ilmiö näkyy nykyajassakin: – Nytkin markkinoille tulevia kalliita uutuustuotteita ostavat ensin tekniikasta kiinnostuneet hyvätuloiset ihmiset, Kyllönen rinnastaa. Muotoilu muuttui hitaasti Vaikka tekniikka mullistui, esineet säilyivät pitkään samannäköisinä kuin ennenkin. Hyvä esimerkki on jääkaappi 1920-luvulta. Elintarvikkeiden viilennykseen käytettiin ennen jäätä. Kaapin yläosan laatikkoon sijoitettu jääkimpale viilensi alapuolella olevia ruokia. Ensimmäisissä jääkaapeissa jääkimpale korvattiin lauhdutinkoneella, mutta muuten kaappi näytti samalta kuin ennenkin. – Vasta myöhemmin tajuttiin, että painava lauhdutin kannattaa sijoittaa alas, jolloin saadaan enemmän tilaa ruuille, Kyllönen sanoo. Kyllönen nostaa käteensä kiiltävän leivänpaahtimen. – Tässä on kiehtovaa, kuumottavaa innovaatiota ja pitkälle mietittyjä yksityiskohtia, Kyllönen hehkuttaa ja demonstroi matkapuhelimellaan, miten paahtimessa olevat pienet metallinpalat kääntävät leivänpalan, ja tuloksena on molemmin puolin paahtunut leipä. Leivänpaahtimen museoarvoa nostaa Kyllösen mukaan se, että sen alkuperäispakkaus on tallella. – Harva meistä säästää pakkauksia; siksi ne ovat museoihmisille monesti arvokkaampia kuin itse esineet, Kyllönen sanoo. << << Kekseliäs leivänpaahdin 1930-luvulta käänsi leivän puoliautomaattisesti. Kun Imatran Voima hankki Saksasta kantaverkon mallinnusjärjestelmän 1957, se edusti aikansa uusinta tekniikkaa ja maksoi paljon. Eikä ihme, sillä jokainen johto on juotettu kiinni käsin ja laatikostot ovat jalopuuta. Kokonaisen huoneen täyttävä simulaattori oli opetuskäytössä Otaniemessä vielä 1980-luvulla. Energiayhtiöiden historia talteen Elektran esineet ovat pääosin Suomesta. Kokoelman perustan muodostavat Imatran Voiman ja toimintansa lopettaneen Hämeen Sähkömuseon kokoelmat. Kokoelma karttuu koko ajan pääosin yksityisiltä saatavilla lahjoituksilla. – Mikään muu museo Suomessa ei tallenna energiayhtiöiden historiaa. Meillä on myös noin 1 300 nidettä kirjallisuutta, joten meillä alkaa olla materiaalia jo tutkijoillekin, Kyllönen sanoo. Vuonna 1997 perustetussa museossa käy vuosittain hieman alle 3 000 ihmistä. Museota ylläpitää Perinneyhdistys Elektra ja sen toimintaa rahoittaa Fingrid. Museo on auki toukokuussa ti-pe 10–16 ja kesä-elokuussa ti-pe klo 11–18 ja la 10–17. Lisätietoja: www.elektra.fi. << >> Ensimmäisissä jääkaapeissa ei ollut kovin paljon kylmäsäilytystilaa. Rikkaan miehen lelu vuodelta 1910. Sikarinsytyttimen johto on epäkäytännöllisen lyhyt, mutta koristefiguuri on täyttä pronssia. >> Hämeenlinnalaisesta omakotitalosta sähkömuseoon kulkeutunut sähkötaulu oli käytössä 1930-luvulta 1980-luvulle asti. Taulun alaosassa on automaattisulakkeita 1960-luvulta. nette 4/2012 13 TESTI Nette testasi kengänkuivaimet Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien Sähköllä toimiva kengänkuivain osoittautui helppokäyttöiseksi ja yllättävän tarpeelliseksi laitteeksi. Kuivaimesta on hyötyä ainakin silloin, jos perheessä harrastetaan paljon urheilua ja ulkoilua. Lapsiperheessä kertyy nopeasti iso pino kuivatettavia vaatteita ja kenkiä, kun ulkona on märkää ja kuraista. 14 nette 4/2012 >> Britt-Marie Niemisen perheessä OBH Nordica –kengänkuivainta käytti eniten jääkiekkoa ja kartingia harrastava Lenni. Pikkusisko Ella hääri apuna. >> Urheilullisessa Rosingin perheessä kengänkuivain osoittautui todella tarpeelliseksi laitteeksi, joka on käytössä päivittäin. Kengänkuivain on sähkölaite, jossa on kiinni neljä letkua. Ne pannaan kenkien sisään, ja lämmin ilma kuivattaa kenkiä sisäpuolelta. Laitteessa voi olla lisävarusteena teline myös hansikkaiden ja pipojen kuivattamista varten. Nette-testiin valittiin mukaan Adax ST 12T Vaasan Gigantista, Coline 34-4027 Clas Ohlsonilta ja OBH Nordica 6112 Hyllykallion Prismasta. Vaasan Sähkö –konsernin työntekijät Arja Rosing, Johanna Rajamäki ja BrittMarie Nieminen testasivat kengänkuivaimia kotonaan parin viikon ajan. Kaikissa testiperheissä on lapsia. Arjan lapset Eleonora ja Eemeli ovat 16- ja 12-vuotiaita, urheilevia nuoria. Eleonora on pelannut jalkapalloa jo 12 vuotta ja Eemeli jääkiekkoa 7 vuotta. Arja ja perheen Ari-isä lenkkeilevät Xorro- ja Rio-koirien kanssa päivittäin. Johannalla on kolme lasta: 5-vuotias Tomi, 3-vuotias Julia ja 1-vuotias Henna. Kengät ovat olleet märkiä ja kuraisia etenkin tänä syksynä, sillä perhe on muuttanut vastikään uuteen omakotitaloon, ja piha on vielä keskeneräinen. Kengänkuivainta käyttivät omatoimisesti ja ahkerasti myös Britt-Marien lapset 9-vuotias Lenni ja 7-vuotias Ella. Selkeät ohjeet, helppo käyttää Kengänkuivain oli kiinnitettävä ensin seinään ruuveilla. Kaikissa perheissä laite asennettiin kodinhoitohuoneeseen, ja asennus sujui ongelmitta. Johanna asensi kuivaimen itse; Arjan ja Britt-Marien luona aviomiehet hoitivat asennuksen. – Aviomiehen mukaan laite oli todella helppo kiinnittää, mutta ruuvit, kaksi kappaletta, piti käydä ostamassa itse, Britt-Marie kertoo OBH Nordicasta. Muissa laitteissa kiinnitysruuvit tulivat pakkauksen mukana. Kaikkien laitteiden käyttöohjeet olivat selkeitä ja helppolukuisia. Ehkä siksi, että kengänkuivaimen toiminta on suhteellisen yksin- kertaista eikä laitteessa ole monia painikkeita. Britt-Marien luona kengänkuivainta käyttivät pääasiassa lapset. – Käyttö oli tosi helppoa. Panin kengät tai hansikkaat kuivaimeen, käänsin laitteen päälle ja panin ajastimella kuivausajaksi tunnin, Lenni kertoo. OBH Nordica oli siitä kätevä, että laiteen voi nostaa seinätelineestä myös lattialle. Laitteen sai siten siirrettyä lähemmäs kenkiä. Kaksi kenkäparia kerralla Kaikissa kengänkuivaimissa oli neljä muoviputkea, joten kuivaimessa voi kuivattaa enintään kaksi paria kenkiä kerralla. Johannan perheen testaamassa Colinessa letkut olivat säädettäviä. Letkut sai vedettyä 90-senttisiksi, kun muissa laitteissa letkujen maksimipituus oli 60 senttimetriä. Käytännössä muiden laitteiden lyhyemmät, mutta materiaaliltaan joustavammatt letkut olivat parempia. Colinen letkut olivat kovaa muovia, johon tuli helposti taitoksia. Johanna epäili, että ajan mittaan taitoksiin voi tulla reikiä. – Putkien käsittely oli aika hankalaa, eivätkä ainakaan lapset osanneet taitella niitä takaisin asentoonsa, Johanna kertoo. Colinessa ja OBH Nordicassa oli lisäksi erillinen lapasteline, joka on Johannan mielestä turha, mutta Britt-Marien mielestä todella hyvä. – En edes tiennyt, että lapaskuivaimia on olemassa, mutta meidän mielestämme se oli hyvä ja tarpeellinen. Laite kuivasi lapaset nopeasti, Britt-Marie kehuu. Johanna kuivattaa lapaset mieluummin pesuhuoneen seinällä olevan pyyhekuivainpatterin päällä tai jättämällä lapaset yksinkertaisesti lattialämmityksen kuivatettavaksi kodinhoitohuoneen lattialle. Arjan testaamassa Adaxissa ei ollut erillistä lapastelinettä, mutta hansikkaiden kuivaus sujui hyvin myös kenkien kuivaamiseen tarkoitetuilla letkuilla. nette 4/2012 15 • • • • • • • Teho: Hinta: Virtajohdon pituus: Ilmaletkun pituus: Asennusruuvit: Ajastin: Lämpötilansäädin: • • • • Ääni: Lapasenkuivausteline: Putkien sulku: Muuta: nette 4/2012 kerralla ei saa kuivumaan enempää kuin yhdet kengät ja kahdet lapaset tai kaksi kenkäparia, Johanna perustelee. Laite olisi ollut hänen mielestään parempi, jos toiset letkut olisivat lähteneet laitteen yläosasta. Arja ja Britt-Marie ottavat kengänkuivaimet vakituiseen käyttöön. – Emme tienneet tarvitsevamme tällaista, mutta se osoittautui käteväksi eikä ole pahanhintainenkaan, Arja sanoo. Coline 34-4027 290 W 49,90 € Vaasan Gigantti 180 cm 60 cm Kyllä Kyllä, 120 minuuttia. Ei. Kuivauslämpötila 40°C. 61 dB Ei Ei Takuu 2 vuotta Testaajien kommentteja: Ulkonäkö ihan ok, aika huomaamaton. Helppo käyttää. Kuivasi luistimet ja jääkiekkohanskat kuiviksi puolessa tunnissa. Huono puoli laitteessa oli se, että kenkien hikinen haju levisi asuntoon. Sateessa läpimäriksi kastuneet nahkaiset jalkapallokengät olivat kuivauksen jälkeen kovat. 16 Colinessa ja OBH Nordicassa oli erillinen lapasteline hansikkaiden ja pipojen kuivaamiseen. Kuvassa Colinen teline ja Tomi Rajamäki. << Adax ST 1T2 << Rumahko, mutta hyödyllinen Yksikään laite ei saanut kiitosta ulkonäöstä. Kukaan testaajista ei kelpuuttaisi laitetta eteiseen. Laite sijoitettiin kodinhoitohuoneeseen myös siksi, että kengänkuivain vaatii ympärilleen melko paljon tilaa, ja sitä on harvemmin ylen määrin tarjolla eteisessä. Esimerkiksi Coline vaatii eteensä vähintään 90 senttimetriä vapaata tilaa. Kengänkuivainten ääni oli testaajien mielestä kohtuullinen. Sen kyllä kuuli, kun laite oli päällä, mutta ääni ei ollut häiritsevän kova. – Pyykinpesukone pitää kovempaa ääntä, Arja vertaa. Laitteen hyödyllisyys jakoi hieman mielipiteitä. Johanna ei ostaisi omaan kotiinsa kengänkuivainta, mutta Britt-Marie ja Arja huomasivat – omaksi yllätyksekseenkin – tarvitsevansa kengänkuivainta. – Meidän kolmilapsiselle perheelle kengänkuivain oli joka tapauksessa liian pieni, kun • • • • • • • • • • • Teho: Hinta: Virtajohdon pituus: Ilmaletkun pituus: Asennusruuvit: Ajastin: Lämpötilansäädin: Ääni: Lapasenkuivausteline: Putkien sulku: Muuta: Takuu Laitteet olivat helppokäyttöisiä ja käyttöohjeet selkeitä. Arja Rosing lukee Adaxin käyttöohjetta. OBH Nordica 6112 310 W 42,95 € Clas Ohlson 190 cm Säädettävä 30 – 90 cm Kyllä Kyllä, 60 minuuttia. Kyllä, asento I tai II. 58 dB Kyllä Kyllä 2 vuotta Testaajien kommentteja: Kuivasi hyvin eikä ääni ollut häiritsevän kova. Oikein märkien lapasten kuivattaminen vaati kolme 20 minuutin kuivausjaksoa. Ilmaletkuja oli hankala käsitellä. Letkut ulottuisivat paremmin ja laite olisi parempi, jos toiset letkut lähtisivät laitteen yläosasta. 325 W 59,95 € Hyllykallion Prisma 200 cm 60 cm Ei Kyllä, 180 minuuttia. Kyllä. Asento 1 aroille ja asento 2 kestäville materiaaleille. • Ääni: 58 dB • Lapasenkuivausteline: Kyllä • Putkien sulku: Ei • Muuta: Takuu 2 vuotta • • • • • • • Teho: Hinta: Virtajohdon pituus: Ilmaletkun pituus: Asennusruuvit: Ajastin: Lämpötilansäädin: Testaajien kommentteja: Helppo käyttää. Tehokas ja nopea laite. Lapasteline oli kätevä. Plussaa siitä, että laitteen voi nostaa myös lattialle, lähemmäs kenkiä. Ainut huono puoli oli se, että asennusruuvit piti ostaa erikseen. Lukuohje Putkien sulku tarkoittaa laitteiden teknisissä tiedoissa sitä, voiko osan kengänkuivaimen ilmaletkuista sulkea pois käytöstä. Tämä oli testin laitteista mahdollista vain Colinessa. Ominaisuudesta on hyötyä, jos haluaa esimerkiksi kuivattaa vain yhdet saappaat. Kuivausilman lämpötilatieto ilmoitettiin vain Adaxin käyttöohjeessa. Hintatiedot on kerätty marraskuussa 2012. Teksti Anne Kytölä Kuva Mikko Lehtimäki Hiirikosken Energian vesivoimalaitosta modernisoidaan parhaillaan. Uudistuksen jälkeen laitoksessa on jälleen kaksi turbiinia ja yhteenlaskettu sähköteho 0,8 MW, kertoo toimitusjohtaja Ahti Källi. Kuntaliitos yhdistää energiayhtiötkin Vaasan ja Vähänkyrön yhdistyminen yhdeksi kunnaksi ensi vuoden alussa vaikuttaa myös energiayhtiöiden toimintaan. Hiirikosken Energiasta tulee osa Vaasan Sähkö –konsernia. Sulautuminen tapahtuu vaiheittain. Hiirikosken Energian omistus siirtyy Vaasan Sähkölle heti vuoden alussa, tammikuussa. Verkkoliiketoiminta siirretään Vaasan Sähkö –konserniin liiketoimintasiirrolla kevään mittaan, ja loppuosa Hiirikosken Energiasta sulautetaan yhtiöön siten, että Hiirikosken Energian toiminta itsenäisenä yhtiönä päättyy kesään mennessä. Vaasan Sähkön urakointiyhtiö RAVERA ostaa Hiirikosken Energialta verkon rakentamiskalustoa ja ajoneuvoja. Hiirikosken Energian 12 työntekijää siirtyvät Vaasan Sähkön eri yhtiöihin. Hiirikosken Energian noin 4 000 asiakasta maksavat sähkölaskunsa Hiirikosken Energialle, kunnes sulautumisprosessi on valmis. Sen jälkeen astuvat voimaan Vaasan Sähkön verkko- ja energiahinnat. Siirtohinta alenee Osalle Hiirikosken Energian asiakkaista yhtiöiden sulautuminen merkitsee halvempaa energialaskua, osalle muutos voi tuoda hinnankorotuksen. Vaasan Sähkön siirtohinnat ovat tällä hetkellä keskimäärin edullisempia kuin Hiirikosken Energian, mutta energianhinnoissa tilanne on päinvastainen. Hiirikosken Energian asiakkaat voivat jatkaa asiointia tutussa paikassa, kunnes yhtiöt ovat yhdistyneet. – Tiedotamme asiakkaille erikseen siinä vaiheessa, kun asiointi siirtyy Vaasan Sähköön, Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna lupaa. Hannu Linna kiittää Hiirikosken Energian johtoa ja työntekijöitä vuosikymmenien hyvästä työstä. Nyt toteutettava järjestely ei olisi Linnan mukaan ollut mahdollinen, ellei yhtiön tilanne olisi niin hyvässä kunnossa kuin se on. Hiirikosken Energia hankkii energiansa EPV Energian kautta, kuten Vaasan Sähkökin. Hiirikosken Energian verkkoalue yhdistyy maantieteellisen sijaintinsa puolesta luontevasti Vaasan Sähkön verkkoon. Verkostoa on noin 530 kilometriä. Yhtiöllä on runsaasti kapasiteettia myydä sähköä, sillä vuotuinen sähkönhankinta on noin 100 GWh, mutta verkkoalueen kulutus vain 40 GWh. Kuntien yhdistymisen takia on luontevaa, että myös energiayhtiöt, joiden suurimpia omistajia Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta ovat, yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi. – Hanke on hyvä ja turvallinen ratkaisu ja hyödyksi Vähänkyrön elinkeinoelämälle. Esimerkiksi verkkoliiketoiminnan kannalta on kustannustehokasta, että sitä voidaan suunnitella yhtenä kokonaisuutena, Hannu Linna arvioi. Vesivoimalaitos uudistuu Hiirikosken Energiassa on parhaillaan käynnissä iso rakennustyö, kun yhtiön vesivoimalaitosta modernisoidaan. Hiirikosken Energian edeltäjä, Vähänkyrön kunnan sähkölaitos, sai alkunsa vuonna 1921 vesivoimalaitoksen valmistumisesta. – Voimalaitos on pieni mutta historiallisesti arvokas, ja olemme pitäneet siitä hyvää huolta, toimitusjohtaja Ahti Källi kertoo. Voimalaitosta uudistettiin viimeksi vuonna 1993, jolloin kaksi laitoksen turbiinia poistettiin vanhentuneina käytöstä ja korvattiin yhdellä uudella. Nyt tyhjänä olleeseen tilaan asennetaan uusi 400 kW:n turbiini. Elokuussa alkanut modernisointityö saadaan päätökseen huhtikuun loppuun mennessä. Modernisoinnin yhteydessä vesivoimalaitoksen rakenteita uusitaan kasvavan vesimäärän takia. Laitokseen vesiteihin asennetaan muun muassa neljä uutta sulkuluukkua ja levennetään veden tulokanavaa. Uudistuksen kustannusarvio on 2,2 miljoonaa euroa. Hiirikosken Energian historiaa Vähäkyröläiset ryhtyivät puuhaamaan omaa sähkölaitosta vuonna 1916, kun kylillä kiersi huhu, jonka mukaan ulkopaikkakuntalaiset olisivat erään entisen vähäkyröläisen avulla ostamassa koko Hiirikosken omiin tarkoituksiinsa. Kunta aloitti koskioikeuksien omat ostot, ja sähkölaitoksen rakentaminen alkoi 1919. Vihkiäiset pidettiin kaksi vuotta myöhemmin. Voimalaitoksen teho oli aluksi 120 kW. Kysynnän lisääntyessä tehoja kasvatettiin, ja sähköä tuotettiin myös dieselvoimalla. Vaasan Sähkö toimitti vähäkyröläisille lisäenergiaa 16 vuotta vuosina 1939–1955. Vähänkyrön kunta oli mukana perustamassa Etelä-Pohjanmaan Voimaa, nykyistä EPV Energia Oy:tä, jonka kautta merkittävä osa sähköstä on hankittu vuodesta 1956 lähtien. Sähkömarkkinoiden avautuminen kilpailulle 1995 johti sähkölaitoksen yhtiöittämiseen vuonna 1999. Vähänkyrön sähkölaitoksen nimi vaihtui Hiirikosken Energiaksi. Sähkömittarien etäluentaan yhtiö siirtyi vuosina 2007–2008. Lähde: Hiirikosken Energian 90-vuotisjulkaisu Hiirikosken Energia 1921-2011. nette 4/2012 17 LY H Y E S T I Sähköenergian 7% hinnanalennus päättyy 31.12.2012 Vaasan Sähkön toistaiseksi voimassaoleviin sähkösopimusten energiahintoihin 1.6.2012 tehty 7 % määräaikainen alennus päättyy 31.12.2012. Taulukossa energianhinnat alkaen 1.1.2013. Hinnoissa on huomioitu arvonlisäveron korotus 23 prosentista 24 prosenttiin. Sähköenergian hinnat sekä alennetut hinnat (enintään 63 A pääsulake). Alennus ei koske perusmaksuja. Yleissähkö Yösähkö päiväenergia yöenergia Kausisähkö talvipäivä muu aika Perusmaksu euroa/kk (alv. 24%) Sähköenergian hinnat snt/kWh (alv. 24%) 2,52 6,55 3,02 3,02 6,40 5,49 7,21 5,54 Vaasan Sähkölle uudet toimitilat Vaasan Sähkö Oy rakennuttaa uudet toimitilat omistamalleen voimalaitostontille Palosaaren sillan kupeeseen. Urakkasopimus parkkitalon rakentamisesta solmittiin Wasacon Oy:n kanssa, ja työt alkoivat lokakuussa. Toimitalon rakennusurakkakilpailu ratkaistaan ensi keväänä, ja rakennustyöt alkavat ennen kesää. Toimitalo valmistuu syksyllä 2014. Toimitaloon muuttaa Vaasan Sähkö Oy:n ja sen tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko Oy:n henkilöstö. Ravera jatkaa toimintaansa Klemettilässä. Tontille rakennettavaan erilliseen rakennukseen tulevat lisäksi toimistotilat muun muassa EPV Energia Oy:n henkilökunnalle. Vaasan Sähkö etsii uutta omistajaa nykyisille Kirkkopuistikon ja Silmukkatien toimitiloille. Tilat voidaan myydä heti, mutta Vaasan Sähkö jatkaa tiloissa vuokralaisena uuden toimitalon valmistumiseen asti. Nimitykset Arvonlisävero nousee 1.1.2013 Linna Juho Seinäjoelta on nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen 18 nette 4/2012 Ojanpää Olli Kauhajoelta on nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen Kivioja Jarno Vaasasta on nimitetty verkostosuunnittelijaksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön Broo Linda-Mari Vaasasta on nimitetty asiakasneuvojaksi asiakaspalveluun Arvonlisäverokannat muuttuvat 1.1.2013. Yleinen verokanta nousee 23 prosentista 24 prosenttiin. Sähkö– ja kaukolämpölaskutuksessa sovelletaan 23 %:n verokantaa siihen osuuteen, joka kohdistuu aikaan ennen 1.1.2013 ja 24 % tämän jälkeiseen aikaan. Eri verokantojen osuudet on esitetty laskulla. R istikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus 31.1.2013 mennessä osoitteeseen: ”NetteRistikko” Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa tai sähköpostin liitteenä: [email protected] Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl sisä/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Ritva Mäntyniemi, Kauhajoki Asko Järvinen, Lohja Edellisen ristikon ratkaisu. nette 4/2012 19 Onnea vuodelle 2013 Toivoo Vaasan Sähkö -konserni distystä! E-lasku on tätä päivää. Se on varma, vaivaton ja edullinen tapa maksaa laskut.
© Copyright 2024