2011-01 - Vaasan Sähkö
nette VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I 1/2011 0 0 0 00 uu :nnes 1 asiakas asssa Espoo Nette testasi kahvikoneet Polttokenno on tehokas sähköntuottaja A S I A K A S PA LV E L U T I E D OT TA A S I S Ä L LY S 14 Sähköliittymän tilaaminen Uusi sähköliittymä omakotitaloon kannattaa tilata hyvissä ajoin, asemakaava-alueella vähintään kuukautta ja asemakaavan ulkopuolella kaksi kuukautta ennen tarvetta, jotta Vaasan Sähköverkko ehtii tehdä tarvittavat suunnitelmat, hankkia tarvittavat luvat ja rakentaa jakeluverkon. Nette testasi kahvikoneita Pääkirjoitus Westenergy tekee roskistamme energiaa Ennen kuin sähkö voidaan kytkeä ja mittari asentaa: • Sähköurakoitsija on tehnyt mittarointitilauksen • Sähköpääkeskus, maakaapeli ja maadoitusjohdin on asennettu Sähköliittymissopimuksen voit tehdä kotisivuillamme www. vaasansahko.fi tai käymällä Kirkkopuistikko 4:ssä. Polttokenno on tehokas sähköntuottaja Talonrakentajat pääsivät sisähommiin Juhlakukat kannettiin Espooseen Seuraava tavoite: 150 000 asiakasta Nette testasi kahvikoneet Marko ostaa voittorahoilla talomaalia nette VINKIT Kevään helpot energiansäästövinkit Lyhyesti Ristikko Lukijakilpailu VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI nette 3 4 6 8 10 12 15 17 18 19 20 Asiakaspalvelu 06 324 5750 asiakaspalvelu@vaasansahko.fi Seuraava Nette ilmestyy heinäkuussa 2011. Numero: Julkaisija: Postiosoite: Käyntiosoite: 1/2011 Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: (06) 324 5111 Asiakaspalvelu: avoinna klo 8.00 - 16.00 Vikailmoitukset: (06) 324 5700 (24 h) Faksi: (06) 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Toimituskunta: Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Office Oy Painopaikka: Oy Litoset Ab Kansikuva: Kirsi Tuura Tee kevätsiivous kodinkoneille Kylmälaitteiden taustalle kertynyt pöly lisää huomattavasti energiankulutusta. Kun puhdistat astian- ja pyykinpesukoneen roska- ja nukkasihdin, poista myös koneisiin mahdollisesti kertyneet kalkki- ja muut saostumat. Pese ikkunat Ikkunapinnoille kertyvä pöly ja lika estävät tehokkaasti valon ja kevätauringon lämmön pääsyn ikkunoiden läpi. Pese talven pölyt ja noet pois varhain keväällä, sillä lika ja pöly voivat viedä valon tehosta jopa 40 %. Ota auringon energia talteen Kun kevätaurinko alkaa paistaa, vedä verhot sivuun ja hyödynnä auringon ilmainen lämpöenergia. Jos pattereissa on yli 10 vuotta vanhat termostaatit, ne eivät välttämättä toimi tehokkaasti. Säädä patterit pienemmälle, jotta ne eivät turhaan lämmitä huonetilaa. Säädä ilmanvaihtolaitteesi Tarkista säiden lämmetessä, ettet lämmitä ilmanvaihtolaitteesi tuloilmaa tarpeettomasti. Kokeile, millä säädöillä saat kotiisi sopivan ilmanvaihtuvuuden ja mikä on sopiva tuloilman lämpötila. Lisää energiavinkkejä www.motiva.fi PÄÄKIRJOITUS Hannu Linna toimitusjohtaja Pakkasta ja edullista energiaa Suomessa on helmikuu 2011 mukaan luettuna ollut kahdeksan perättäistä pitkän aikavälin keskiarvoa kylmempää talvikuukautta. Tällöin talveksi on ajateltu kunkin vuoden kolme ensimmäistä ja kaksi viimeistä kuukautta. Edellinen keskiarvoa lämpimämpi talvikuukausi oli marraskuu 2009. Vaasan Sähkön keskeinen tavoite on myös hyvä kannattavuus, joka luo rohkeutta toteuttaa investointeja tulevaisuudessa. Hyvän kannattavuuden ja edullisten hintojen yhdistäminen on haaste, jonka voi ottaa, jos yhtiön kilpailukyky on kunnossa. Sähkön kulutuksen kasvu ja kohonneet sähkömarkkina- ja polttoainehinnat ovat kasaamassa painetta hintojen tarkistukseen. Suhteellisesti hinnat on tarkoitus pitää jatkossakin kilpailukykyisinä ja kasvua tavoittelevina. Vaasan Sähkö ei käytä jälleenmyyjiä, bonusjärjestelmiä eikä harrasta kytkykauppaa. Suoraviivainen ja yksinkertainen toiminta luo edellytykset toimittaa kilpailukykyistä energiaa. Vaasan Sähkö konsernin liikevaihto kasvoi 15 % edellisestä vuodesta ja oli 136 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto veronmaksun jälkeen oli 24 miljoonaa euroa, mikä oli myös uusi ennätys. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen puitteissa asiakkaat voivat hetkellisistä markkinamuutoksista piittaamatta luottaa siihen, että heidän sähkönsä pärjää hintavertailuissa. Vaasan Sähkön hinta ei ole joka hetki maan halvin, mutta jatkuvasti kuitenkin edullisimpien joukossa. Uusia asiakkaita ja kannattavuutta Vuoden 2010 aikana Vaasan Sähkö sai noin 8300 uutta asiakasta. Sadantuhannen asiakkaan raja rikkoutui joulukuussa, mistä tässä lehdessä on oma juttunsa. Alkaneen vuoden puolella on asiakasmäärä lisääntynyt edelleen yli 5000:lla. Lähes kaikki meille vuosien mittaan tulleista ovat myös pysyneet asiakkaina. Nousiko liikaa? Suomen hallitus korotti ”vihreällä verouudistuksella” erityisesti lämmityksen verotusta kompensoidessaan Kela-maksun poistoa. Oppositio sai vaaliaseen, jonka toimivuutta kevään eduskuntavaaleissa voidaan seurata. Lämmön tarvetta on Suomessa vaikeata päästä pakoon. Aurinkoista kevättä. nette 1/2011 3 Teksti Anne Kytölä Kuva Johan Hagström Westenergy Viiden kunnallisen jäteyhtiön omistama yhtiö Westenergy Oy Ab rakentaa parhaillaan Mustasaareen, Vaasan naapurikuntaan, jätevoimalaa, joka polttaa noin 400 000 ihmisen tuottamat roskat sähköksi ja kaukolämmöksi. Jätevoimalan rakentaminen on Westenergyn toimitusjohtaja Jan Teirin mukaan ympäristöystävällinen teko. Teirillä on esittää mustaa valkoisella: Saksalainen Philipp Unger selvitti diplomityössään Westenergyn jätevoimalan vaikutuksia kasvihuonepäästöihin. Tutkimuksen mukaan 4 nette 1/2011 uusi voimalaitos vähentää Vaasan seudun hiilidioksidipäästöjä radikaalisti: – Määrä vastaa noin 100 000 henkilöauton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä, Jan Teir vertaa. Jos Westenergy voisi käydä kauppaa päästöoikeuksilla, kyse olisi noin 3-4 miljoonan euron arvoisesta summasta vuodessa. Jätteitä polttavat voimalaitokset on kuitenkin jätetty EU:n päästökaupan ulkopuolelle. 2,5 jätepussia sekunnissa Botniaroskin, Lakeuden Etapin, Millespakan, Vestian ja Stormossenin omistama jätevoi- mala valmistuu ensi vuonna. Ensimmäiset jätekuormat on tarkoitus polttaa runsaan vuoden kuluttua elokuussa. Toiminta käynnistyy todenteolla vuonna 2013. Mustasaareen tuodaan jätteitä poltettavaksi Kristiinankaupungin ja Ylivieskan väliseltä alueelta. Alue on pohjois-eteläsuunnassa noin 400 kilometrin pituinen ja leveydeltään noin 200 kilometriä. – Alue kattaa noin 50 kuntaa ja viisi maakuntaa, mukana kaikki Pohjanmaat, Teir sanoo. Yhteistyö jäteyhtiöiden kesken ja kanssa on ollut Teirin mukaan mallikasta. Yhteen hiileen puhaltaminen on ollut helppoa sen jälkeen, kun Suomessa on tällä hetkellä kolme muuta jätteitä polttavaa voimalaitosta, mutta määrä kasvaa lähivuosina. Westenergyn toimitusjohtaja Jan Teirin mukaan kaikkien Suomen kotitalousjätteiden polttamiseen riittää kymmenkunta voimalaitosta. Laitoksen omistavat kunnalliset jätehuoltoyhtiöt Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Oy Ab ja Vestia Oy, joiden toiminta-alueella on yli 400 000 asukasta. tekee roskistamme energiaa reittejään, esimerkiksi kirpputoreille, paperin-, lasin- ja metallinkeräykseen. Westenergy ei ota vastaan myöskään ongelmajätteitä, ja kaatopaikalle päätyy jatkossakin osa roskista. Kaatopaikkajätteen määrä kuitenkin vähenee jatkuvasti, kun EU:n direktiivit kannustavat tehostamaan jätteiden kierrätystä. Kuluttajat joutuvat todennäköisesti opettelemaan tulevina vuosina uudenlaisia lajittelusääntöjä, sillä Westenergyn omistajayhtiöiden on toimitettava roskat Mustasaareen samoilla säännöillä. Tällä hetkellä lajittelukäytännöt vaihtelevat. jätevoimalan sijaintipaikasta päästiin yksimielisyyteen. 400 000 ihmistä saa aikaan uskomattomat määrät roskaa. – Vajaa 500 000 kiloa joka päivä, Teir väittää. Kattilaan sujahtaa kuulemma joka sekunti 2,5 sellaista pussia, mitä me kukin kiikutamme kotonamme roskalaatikoihin. Siis joka sekunti! Teirin mukaan voimalaitos on suunniteltu niin, että se tulee käyttämään kaikki toimintaalueellaan syntyvät roskat, jotka on järkevää muuttaa energiaksi polttamalla. Kierrätettäväksi kelpaava tavara kulkee edelleen omia Roskista syntyy lämpöä ja sähköä Jätevoimalassa syntyvä energia päätyy lopulta Vaasan Sähkön asiakkaiden käyttöön. Osa energiasta muuttuu sähköksi, osa kaukolämmöksi. Sähköä laitos tuottaa noin 7000 kerrostaloasunnon vuositarpeen verran. Kaukolämpöä syntyy niin paljon, että Vaasan Sähkö saa Westenergyltä kolmanneksen kaikesta tarvitsemastaan kaukolämmöstä. Jätteiden ansiosta kaukolämmöntuotannossa pystytään vähentämään kivihiilen ja raskaan polttoöljyn käyttöä. Voimalaitos tarvitsee omaan toimintaansa jonkin verran öljyä ja puuta. Tuli sytytetään kahden öljypolttimon avulla. Kun lämpötila on noussut 850 asteeseen, kattilaan aletaan syöttää roskia. Ne palavat energiaksi 1000 asteen lämpötilassa. – Korkea lämpötila tuhoaa jätteistä syntyvät haitalliset aineet, ja savupiipustamme tulee ilmaan valkoista vesihöyryä, Teir sanoo. nette 1/2011 5 Teksti Anne Kytölä Kuvat Kirsi Tuura Polttokenno on tehokas sähköntuottaja VTT:n laboratoriossa Espoon Otaniemessä testataan polttokennojärjestelmää, joka voi tulevaisuudessa myllertää sähköntuotantoa ja -jakelua. Esimerkiksi sikalan kaasut ja hajut voidaan jalostaa naapurustoakin hyödyttäväksi sähköksi. Johtava tutkija Jari Kiviaho, tutkija Matias Halinen ja koko muu parikymmenhenkinen polttokennotiimi tekee VTT:llä uraauurtavaa työtä. Nollatilanteesta lähtenyt tiimi on vajaassa kymmenessä vuodessa kehittänyt teknologiaa, joka on tällä hetkellä alansa huippua maailmassa. – Suomi on yksi maailman johtavista maista kiinteäoksidipolttokennoteknologian kehittäjänä, Kiviaho kertoo. Huipputuloksen takana ovat paitsi innostuneet ja innovatiiviset, eri alojen tietoja työssään yhdistävät tutkijat, myös hyvä yhteistyöverkosto ja taustarahoittajat. VTT:n polttokennotutkimusta rahoittavat Tekes ja kymmenkunta yritystä, kuten Vaasan Sähkö, Wärtsilä ja ABB. 6 nette 1/2011 – Wärtsilä tekee koko ajan myös omaa tuotekehitystään polttokennojen parissa, ja uskoisin, että meistä on molemmista hyötyä toisillemme, Kiviaho toteaa. Wärtsilä kehittää ja testaa omia polttokennojaan VTT:n naapurina Otaniemessä. Polttokenno on vanha keksintö Polttokenno ei ole uusi keksintö. Wikipedia kertoo, että saksalainen Christian Friedrich Schönbein keksi polttokennon toimintaperiaatteen jo vuonna 1838. Polttokennon isänä pidetään kuitenkin englantilaista Sir William Grovea, joka julkisti muutamaa vuotta myöhemmin yksityiskohtaisen kuvauksen polttokennon toiminnasta. Ensimmäisen oikeasti toimivan polttokennon rakensi kuitenkin vasta vuonna 1959 insinööri Francis Thomas Bacon. Polttokenno toimii kuin akku tai patteri Polttokennon toimintatapaa voi verrata auton tai kännykän akkuun, tai vaikka tavalliseen sormipatteriin. Niissä, kuten polttokennossakin, sähköä syntyy sähkökemiallisen prosessin tuloksena. Akuista ja pattereista virta loppuu aikanaan, mutta polttokennoon syötetään koko ajan polttoainetta. Niillä voidaan siis tuottaa sähköä pidempään. Matias Halisen tarkka tutkijanluonto kavahtaa näin yksinkertaista polttokennon määritelmää. – Kyseessä on paljon monimutkaisempi prosessi, Halinen vastustelee. Hän laajentaisi määritelmää siten, että polttokenno muuttaa polttoaineen sisältämän kemiallisen energian sähköksi ilman palamisreaktiota. Kiviaho huomauttaakin, että polttokennon suomenkielinen nimi on itse asiassa käännösvirhe ja johtaa harhaan. Mistään palamisesta ei ole kyse. Polttokennon englanninkielisen nimen voisi kääntää oikeammin vaikka sähkötai polttoainekennoksi. – Kyseessä on yksinkertaisesti laite, joka tuottaa sähköä erittäin tehokkaasti, Kiviaho sanoo ja perustelee määritelmää polttokennon korkealla hyötysuhteella. Polttokennoilla voidaan saavuttaa yli 50 prosentin sähköhyötysuhde myös pienessä teholuokassa. << Suomi on maailman polttokennotutkimuksen kärkimaita. Uraa uurtavaa tutkimustyötä tekevät muun muassa johtava tutkija Jari Kiviaho ja tutkija Matias Halinen VTT:llä. Kiinteäoksidipolttokenno sopii monenlaisille polttoaineille, myös biokaasuille, joita on muuten vaikea hyödyntää sähköntuotannossa. Maakaasun sisältämä rikki poistetaan harmaissa lieriöissä, ennen kuin maakaasu syötetään polttokennostoon. >> – Aggregaatilla päästään noin 25 prosenttiin, joten samantehoinen polttokenno tuottaisi samalla polttoainemäärällä tuplasti enemmän sähköä. – Olemme tuottaneet tällä jonkin verran sähköä VTT:lle, mutta voi olla, että olisi tullut halvemmaksi ostaa sähköä Vaasan Sähköltä, Kiviaho naureskelee. Laitteen valmistaminen ja polttokennojen testaaminen ei ole nimittäin halpaa. Kyse on monivuotisesta miljoonaluokan hankkeesta. Tekesin hankekokonaisuus SofcPower oli vuosille 2007 – 2010 noin 9,4 miljoonaa euroa. Hanke tosin sisälsi paljon muutakin kuin VTT:n polttokennoston. Halinen ja Kiviaho kumppaneineen ovat testanneet polttokennostoa viime keväästä lähtien. Sillä on ajettu tähän mennessä kaikkiaan yli 2 400 tuntia. Huoltotauon jälkeen koeajoja jatketaan taas, ja testauksia tehdään ainakin tämän vuoden loppuun saakka. – Tavoitteena on ajaa vähintään 10 000 tuntia. Monta erilaista polttokennoteknologiaa Polttokennojen toiminnan ymmärtämistä hankaloittaa vielä se, että polttokennoja on monenlaisia. Halinen ja Kiviaho kertovat, että toiset polttokennot toimivat korkeissa, toiset matalissa lämpötiloissa. Polttokennot voidaan jakaa ryhmiin myös niissä käytetyn polttoaineen tai sähkökemialliseen prosessiin vaikuttavan elektrolyytin mukaan. täisi naapureillekin. Polttokennot olisivat hyväksi Yksi kennosto tuottaa 10 kilowattia ympäristöllekin, kun haitalliset kasvihuonekaaVTT:n käyttämä polttokenno on korkeassa lämsut sidottaisiin tuottamaan sähköä. pötilassa, noin 700–800 asteessa, toimiva kiin– Suomessa voisi olla vaikka usean maateäoksidipolttokenno eli SOFC, Solid Oxide Fuel Sähköä omalta tilalta? tilan yhteisiä lehmänlantavoimaloita, Kiviaho Cell. Se käyttää polttoaineenaan maakaasua. Laite täyttää lähes kokonaan yhden huo- Halisen ja Kiviahon mukaan kiinteäoksidipolt- maalailee. Lannat kärrättäisiin yhteiseen poltneen VTT:n polttokennolaboratoriossa. Hali- tokenno saadaan kaupalliseen tuotantoon noin tokennovoimalaan ja muutettaisiin sähköksi. Sivutuotteena syntyisi vielä hajutonta multaa sen mukaan varsinainen polttokenno ison kiil- viidessä vuodessa. Polttokennovoimaloiden yleistymistä on tä- kukkapenkkeihin. tävän kontin sisällä on aika pieni. Kyse on noin hän saakka hidastanut se, että järjestelmässä Polttokennoteknologia voisi korvata myös 30 x 30 senttimetrin kokoisesta laatikosta. Kennon lisäksi laitteistoon tarvitaan joukko tarvittavat komponentit ovat kalliita, koska niitä meluisat aggregaatit, joita käytetään sähkön muita komponentteja ja osia, kuten polttoai- ei valmisteta sarjatuotantona. Kyse on muna ja tuottamiseen esimerkiksi saaristossa ja varaneen- ja ilmansyöttöjärjestelmät, lämpöeris- kana -ilmiöstä: sarjatuotantoa on vaikea saada voimalähteinä maatiloilla. käyntiin, kun ei ole riittävästi polttokennovoiPolttokennoja on toki käytössä jo nyt. Niillä teitä ja ohjausjärjestelmä. voidaan tuottaa sähköä esimerkiksi asuntoauHalinen ei näytä meille polttokennoa, tai maloita. Kiviahon mielestä polttokennot sopivat eri- tojen ja veneiden kahvinkeittimiin ja muihin oikeammin polttokennostoa, sillä kyse on tartyisesti biokaasuille. Polttokennoilla voitaisiinkin sähkölaitteisiin tai käyttää varavoimalähteenä kasti varjeltavasta liikesalaisuudesta. Halinen ottaa käteensä litteitä ja pieniä, tuottaa sähköä esimerkiksi sikaloissa ja muilla vaikkapa telelinkkiasemilla. Kyse on kuitenkin neliönmuotoisia levyjä. Ne ovat polttokennoja. maatiloilla sekä jätevedenpuhdistuslaitoksilla. eri teknologiasta kuin VTT:n käyttämässä kiinKun niitä pinotaan päällekkäin metallilevyjen Samalla poistettaisiin hajuhaittoja, ja sähköä riit- teäoksidipolttokennostossa. väliin, saadaan polttokennosto. Juuri sellainen, polttokennoston prototyyppi täyttää lähes koko huoneen. Laite on rakennettu isoksi, jotta sen sisään tosin huomattavasti isommista levyistä koottu, VTT:n on saatu suuret määrät tutkimuksessa tarvittavia mittalaitteita ja järjestelmän tarvitsemia komponentteja. Itse on vieressämme olevan laatikon sisällä. kennosto on 30 senttimetrin levyinen ja korkuinen laatikko. – Kennoston suuri pinta-ala tekee tästä laitteesta uniikin. Tuotamme yhdellä kennostolla 10 kilowattia sähköä, kun normaalisti samaan määrään tarvitaan jopa 20 kennostoa. Esimerkiksi Vaasassa, Suvilahden asuntomessualueella kaatopaikkakaasuista sähköä tuottavassa Wärtsilän 20 kilowatin polttokennovoimalassa on useita polttokennostoja. VTT:n käyttämän polttokennoston tuottama 10 kilowattia on tasasähköä. Kun se muutetaan vaihtovirraksi, energiasta katoaa matkalla osa, mutta silti sähköä riittäisi vuodeksi noin 20 kerrostaloasunnon keskimääräisen sähkönkulutuksen tarpeisiin. Lisäksi laitteiston tuottamalla hukkalämmöllä voitaisiin lämmittää vaikka käyttövettä. nette 1/2011 7 raa Nette seu n ri nuorenpa kaa k ra su u n n e rak energiaasta näkökulm Talonrakentajat pääsivät sisähommiin Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen 8 nette 1/2011 Kunhan talo saa keväällä pintaansa valkoisen maalikerroksen, se näyttää talon suunnitelleen Jessican mielestä juuri siltä kuin pitääkin. Jessica Paro ja Anders Burman odottavat jo ilmojen lämpenemistä ja lattiavalua. Tammikuussa nuoret asensivat ilmastointiputkia. Andersin ja Jessican tontilla oli viimeksi pystyssä vasta autotalli. Nyt sinne on ilmestynyt talokin. Nuoret kertovat, että elementit tulivat Lucian päivän aamuna, 13. joulukuuta. Talo pystytettiin kymmenen asteen pakkasessa 14 tunnissa. – Kahdeksalta aloitettiin, ja illalla kymmeneltä oli valmista, Anders kertoo. Aluskate saatiin paikoilleen seuraavana päivänä. Tammikuussa Anders ja Jessica asentavat paikoilleen ilmastointiputkia. Kun työ on valmis, he ryhtyvät panemaan ekovillaeristeitä kattoon. Kun ovet ovat paikoillaan, taloa voi ruveta lämmittämään diesel-käyttöisellä kannettavalla puhaltimella, jonka rakentajat ovat ostaneet. – Sitten tehdään sähkötyöt ja asennetaan lattialämmitysputket paikoillaan. Lattiavalu on ehkä maaliskuun lopulla, Anders suunnittelee. Sekä taloon että autotalliin tulee vesikiertoinen lattialämmitys. Jessica muistuttaa, että makuuhuoneiden alapuolelle tulevaan kellariinkin pitää muurata vielä pari kerrosta. Anders aikoo vetää kellariin varmuuden vuoksi lattialämmitysputket, jotta tilan käyttötarkoitusta voi myöhemmin helposti muuttaa. – Mutta nyt aluksi siitä tulee ilmeisesti viinikellari. Kalliolämpö maksoi 16 000 euroa Marraskuun lopussa tontille porattiin kaksi 120 metrin syvyistä reikää. Niistä saadaan lämpöä sekä taloon että autotalliin, yhteensä noin 300 neliömetrin alalle. Lämpöpumppu tulee talon sisälle tekniseen tilaan. Noin neljän neliön kokoiseen tilaan asennetaan myös muun muassa ilmanvaihtokone, sähköpääkeskus ja keskuspölynimuri. Reikien poraaminen Andersin ja Jessican tontille sujui ilman ongelmia. Kallio löytyi noin 10–15 metrin syvyydestä. – Yhden reiän poraaminen kesti seitsemän tuntia, ja reiät porattiin peräkkäin ilman taukoja, Anders kertoo. Poraajia oli kaksi, ja toinen heistä nukkui sillä aikaa, kun toinen porasi ensimmäistä reikää. Vuoro vaihtui, kun reikä oli valmis, ja kahdenkymmenen asteen pakkasessa värjötellyt poraaja pääsi vuorostaan kuorma-auton petiin. Anders ja Jessica arvioivat kalliolämmön perustamiskustannusten olevan noin 16 000 euroa. Hinta sisältää maalämpöpumpun, reikien poraamiset ja asennustyöt, mutta ei lattialämmitysputkistoja. – Emme ole vielä ostaneet maalämpöpumppua, mutta porauksen osuus oli 6 300 euroa, Anders kertoo. Ensimmäinen sähkölaskukin tuli jo Anders kertoo heidän saaneen Vaasan Sähköltä ensimmäisen sähkölaskun. 37 euron suuruinen lasku naurattaa rakentajaa. – Kyllä tuo etäluenta on vain hyvä juttu, Anders kehuu ja ihmettelee, miten rakentajien sähkönkulutusta on osattu arvioida aikaisemmin. Etälukumittari kertoo todellisen tilanteen reaaliajassa eikä sähkölaskun loppusumma pääse yllättämään. Nuoret ovat pysyneet budjetissa Rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti. Talopaketti tosin tuli tontille pari viikkoa myöhässä, koska kattotuoleja jouduttiin hiukan odottamaan. Anders ymmärtää hyvin, että kattotuolivalmistaja tarvitsi lisäaikaa, sillä heidän talossaan on peräti 13 erilaista kattotuolityyppiä. Nuoret ovat arvioineet rakentavansa uuden kotinsa autotalleineen noin 250 000 eurolla. Budjetti on toistaiseksi pitänyt melko hyvin. – Ilmanvaihtokoneeseen meni hiukan enemmän rahaa kuin ajattelimme, mutta säästöä on syntynyt siinä, ettemme joutunetkaan ostamaan ovia erikseen, vaan ne sisältyivät talopakettiin. Rakennuskustannukset pysyvät kurissa myös siksi, että Jessica ja Anders tekevät itse paljon töitä rakennuksellaan. He laskevat esimerkiksi säästäneensä noin 800 euroa asentamalla ilmanvaihtoputket itse. Työtä on vielä paljon edessä, mutta aikaakin on. – Uuteen kotiin pitää päästä jouluksi, Jessica sanoo. Lähes viiden metrin korkuinen, etelään aukeava ikkunaseinä on olohuoneen keskipiste. nette 1/2011 9 Juhlakukat kannettiin Espooseen Vaasan Sähkön 100 000:nnes asiakas Jutta Kasslin sai palkinnoksi oikeaan saumaan osuneesta kilpailutuksesta kylpylämatkan Naantaliin koko perheelle. Lomaselle pääsee myös Minea- ja Julia-tytärten isä Kimmo, joka oli kuvanottohetkellä töissä. 10 nette 1/2011 asslHinKÖN K a t t Ju SAN SÄ 0 0 0 0 AA ON V 10 KAS A I S A :nnes Teksti Anne Kytölä Kuvat Kirsi Tuura Viime vuoden lopussa Vaasan Sähkössä kirjattiin ennätyksiä. Sähkönmyynti kasvoi ja myyntitilastoissa ylitettiin tasaluku: Vaasan Sähkö myy nyt sähköä 100 000 käyttöpaikkaan. Juhlakukat ojennettiin tammikuussa espoolaiselle Jutta Kasslinille. Jutta Kasslin on ilmeinen onnentyttö. Viime keväänä hän lomaili miehensä Kimmon ja Juliatyttärensä kanssa Karibialla. Matkalahjakortin Jutta oli voittanut, kun Kasslinit asuivat vielä Jutan miehen työn takia Kuala Lumpurissa, ja Jutta pyysi pankeilta asuntolainatarjouksia. Viime vuoden lopussa Jutta kilpailutti sähköyhtiöitä, ja valitsi uudeksi sähkönmyyjäksi Vaasan Sähkön. – Vaasan Sähkö ei ollut kaikkein edullisin, mutta päädyin pohjalaiseen yhtiöön, koska olen Seinäjoelta kotoisin, Jutta nauraa. Kilpailua ei tarvinnut käydä Vaasan ja Seinäjoen kesken, sillä vanhan kotipaikkakunnan sähköyhtiö ei yltänyt kilpailutushetkellä edullisimpien yhtiöiden listalle. – Voi kulta, saat odottaa niitä ensi jouluun, Jutta sanoo ja tarjoaa tilalle keksiä. Lapsiperheen arkea Kasslinit asuvat Espoossa vuonna 2004 valmistuneessa paritalossa. Kasslinit muuttivat taloon vuonna 2007. Neliöitä on 104, ja talossa on kaukolämpö. – Tämä on seinäjokelaisrouvien koti, Jutta kertoo ja selittää, että myös asunnossa aikaisemmin asuneen perheen rouva oli lähtöisin Seinäjoelta. Jutta ei muista tarkkaan, paljonko he kuluttavat vuodessa sähköä, mutta arvelee ku- lutuksen asettuvan 4 000 ja 5 000 kilowatin väliin. Kulutus on luonnollisesti kasvanut parin viime vuoden aikana, kun perhe on saanut kaksi uutta jäsentä. – Emme ole kovin innokkaita saunojia, mutta peruskodinkoneiden lisäksi meillä on kaikenlaisia lapsiperheen elämää helpottavia sähkölaitteita, kuten itkuhälytin, yövalot ja ilmankostutin. Jutta suunnittelee siirtyvänsä melko pian e-laskuasiakkaaksi. – Mutta ensimmäisen laskun haluan nähdä ihan perinteisenä paperilaskuna. Hinta tärkein syy kilpailuttaa Vanhempainvapaalla oleva markkinointiekonomi Jutta on kilpailuttanut sähköyhtiöitä kerran aikaisemminkin. Raha oli tälläkin kertaa tärkein syy panna sähköyhtiöt paremmuusjärjestykseen. – Kyllästyin edellisen sähköyhtiömme suolaisiin hintoihin, Jutta perustelee. Jutta ostaisi mielellään vihreää sähköä, mutta ei ole valmis maksamaan siitä kuitenkaan ylimääräistä. -Haluaisin ainakin olla täysin varma, että sähkö on todella tuotettu ekologisesti. Palkintomatkalle Naantaliin Nette-lehden päätoimittaja Hannu Rintala ojensi Vaasan Sähkön uusimmalle asiakkaalle juhlan kunniaksi kimpun kukkia. Jutta sai valita, mihin kylpylään hän haluaa viedä perheensä kahden yön lomalle. – Loistavaa, kuulostaa oikein kivalta, Jutta ilostuu ja päätyy Naantalin kylpylään. – Se sopii oikein hyvin meidän elämäntilanteeseen, ja tytöt pääsevät katsomaan samalla Muumeja. Kaksivuotias Julia kantaakin heti nähtäväksi lempilelunsa Muumipeikon. Elokuussa syntynyt pikkusisko Minea nukkuu ulkona aamupäivän päiväunia, ja Julia saa välipalaksi pillimehua. – Joulutorttua kanssa, tyttö vaatii, mutta niitä ei enää keittiön kaapeista löydy. nette 1/2011 11 Seuraava tavoite: 150 000 asiakasta 12 nette 1/2011 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Vaasan Sähkön asiakasmäärä kasvoi viime vuonna ennätyksellisen paljon. 100 000 asiakkaan raja täyttyi joulukuussa, ja tammikuussa kolisteltiin jo kohti seuraavaa tavoitetta. Vaasan Sähkön sähkökauppayksikön johtaja Olli Arola kertoo, että Vaasan Sähkö sai pelkästään tammikuun aikana yli kaksituhatta uutta asiakasta. Sähkökaupan 13-henkinen tiimi onkin asettanut seuraavaksi tavoitteekseen rikkoa lähivuosina 150 000 asiakkaan rajan. Vuosi 2010 oli hyvä Vaasan Sähkölle. Asiakasmäärä kasvoi 8 296 asiakkaalla. Suurin osa uusista asiakkaista – 96 prosenttia – tuli Vaasan talousalueen ulkopuolelta. – Yleensä asiakasmäärämme kasvaa noin 5 000 asiakkaalla vuodessa, Arola kertoo. Myyntitiimi aikoo Arolan mukaan jatkaa tänä vuonna samalla tahdilla kuin viime vuonna. Kannattava ja tehokas Arola kehuu tiimiään osaavaksi porukaksi; ihmisiksi, jotka ovat aktiivisia ja kiinnostuneita omasta työstään ja sen kehittämisestä. Tiimistä on myös ilmeisen mukava tehdä yhdessä töitä, sillä työntekijöiden vaihtuvuus on lähes olematonta. Arola ei kahmi kunniaa asiakasmäärän kasvusta kokonaan omalle tiimilleen. – Toisten energiayhtiöiden toimet – lähinnä hinnankorotukset – ovat koituneet meidän eduksemme. Vaasan Sähkö pyrkii pitämään hinnoittelun pitkällä aikavälillä asiakkaalle vakaana ja kilpailukykyisenä. Kilpailukykyinen hinta perustuu kannattavuuteen ja tehokkuuteen. Kannattavalla yhtiöllä on varaa investoida kilpailukykyiseen sähkönhankintakapasiteettiin. Vaasan Sähkön tehokkuudesta kertoo mm. se, että yhtiö on saanut kolmena peräkkäisenä vuonna ainoana energiayhtiönä Talouselämälehden vertailussa arvosanaksi täyden kympin. Hyviä sijoituksia on tullut myös Taloustutkimuksen vuosittain tekemässä Sähkön myyjät -tutkimuksessa. – Sijoituksemme on ollut koko ajan nousussa, ja viimeksi tulimme toiseksi. Saimme nykyisiltä asiakkailta joukon parhaat arvosanat, ja tunnettuutemmekin on ollut selvässä kasvussa, Arola iloitsee. Asiakkaat arvostavat palvelua Hinta on yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun asiakas valitsee sähköyhtiötä. Vaasan Sähkö saa uusia asiakkaita paljolti sen ansiosta, että se sijoittuu toistuvasti Suomen edullisimpien sähköyhtiöiden listalle sähkönhintavertailuissa. – Vaikka hinta on tärkeä, olen kuullut asiakkailtamme, että he arvostavat Vaasan Sähkössä myös sitä, että meidän kanssamme on helppo asioida ja meidät tavoittaa ilman pitkää odottelua. Sana hyvästä palvelusta leviää usein nopeasti uuden asiakkaan tuttavapiirissä, ja samalta asuinalueelta saattaa tulla lyhyen ajan sisällä useita uusia asiakkaita. Vaasan Sähköllä on runsaasti asiakkaita esimerkiksi Rovaniemellä, Oulussa ja Espoossa, jossa mm. Vaasan Sähkön 100 000:nnes asiakas Jutta Kasslin asuu. Uusia asiakkaita Pohjoismaista? Energiaviranomaisten tavoitteena on luoda vuoteen 2015 mennessä Pohjoismaihin yhteiset sähkön vähittäismyyntimarkkinat. Sähkön tukkukauppaa käydään jo nyt yhteisillä pohjoismaisilla markkinoilla. – Vähittäismarkkinoiden avaaminen toisi meille uusia mahdollisuuksia. Ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset sähköasiakkaat voisivat ostaa sähkönsä suoraan Vaasan Sähköltä, Olli Arola sanoo. Kaksikielisenä yhtiönä Vaasan Sähköllä on valmius palvella pohjoismaisia asiakkaita ilman erityisvalmisteluja. Ja energiaa riittää, sillä Vaasan Sähköllä on EPV Energian kautta käytössään monia erilaisia energiantuotantomuotoja. Merkittävimmät hankintalähteet ovat ydinvoima, vesivoima sekä yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto. Investoinnit päästöttömään tuotantoon luovat pohjaa menestykselle myös tulevaisuudessa. Vaasan Sähkö panostaa EPV Energian kautta voimakkaasti mm. tuulivoimaan. << Sähkökaupan johtaja Olli Arola tiiminsä kanssa: alarivi Ulla Hissa, Marita Klockars, Tom Lemponen ja Karin Hagroos. Ylärivi Marko Viita-aho, Tomi Vänskä, Olli Arola, Jari Hovila, Jyrki Rajala, Pekka Niemelä ja Aleksi Valli. Kuvasta puuttuu Heidi Palo ja Valtter Sundström. nette 1/2011 13 TESTI Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien Nette testasi kahvikoneet Espressoa kotikoneella Jaana Rosenlöf, Annica Törmä, Saku Railio ja Tapani Saarinen testasivat espressoja italialaistyyppisessä kahvila-ravintola Il Bancossa. Viime vuonna avattu ravintola toimii entisessä pankkisalissa Vaasassa. 14 nette 1/2011 Nette testasi, miten erikoiskahvien valmistus onnistuu kotikäyttöön myytävillä kahvikoneilla. Maistuuko kotitekoinen espresso yhtä hyvältä kuin ravintolassa? Testiryhmään pyydettiin kaksi kahvinkeiton ammattilaista: ravintola Fondiksen pääbaarimestari Tapani Saarinen ja ravintoloitsija Saku Railio, jonka italialaistyyppisessä Il Banco –ravintolassa Vaasassa testi tehtiin. Ammattilaisten lisäksi kahveja maistelevat ”hyvän kahvin ystävät”, Jaana Rosenlöf Il Bancon naapurista Ålandsbankenista sekä freelancetulkki ja -kääntäjä Annica Törmä. Testiä varten on hankittu kolme konetta: OBH Nordica Martello Tekniset Hakaradiosta sekä Nescafé Dolce Gusto Circolo ja espressokeitin C3 Gigantista. Miten tämä toimii? Kun koneita valmistellaan testiin, C3 ei käynnisty. Se ei selviä, onko vika koneessa vai käyttäjissä, mutta kone joudutaan joka tapauksessa vaihtamaan. Gigantista saadaan pikaisesti tilalle toinen laite Siemens TK 52001. Valitettavasti Siemensinkin kanssa on ongelmia: mukana tulleessa käyttöohjeessa on suurin piirtein kaikkia muita kieliä paitsi suomea ja ruotsia. Koneen käyttöönotto on hidasta ja hankalaa. Miehet ovat aikansa kokeiltuaan sitä mieltä, ettei laite sovellu espresson valmistukseen, koska kone valmistaa kahvia aina 125 ml. – Se on liikaa, Saku Railio sanoo ja kertoo, että Il Bancon espressokupissa on kahvia kolmen sentin verran (30 ml). Testaajat arvaavat, että tehdasasetuksia on varmaankin mahdollista muuttaa, mutta miten se tehdään; siihen ei testitilanteessa löydy vastausta englanninkielisistä käyttöohjeista. Myöhemmin testin jälkeen lataamme suomenkielisen käyttöohjeen Siemensin sivuilta (www.siemens-home.fi). Käyttöohje kertoo, että koneella voi valmistaa kahvia 30–220 ml. Käyttäjä pitää käynnistysnappia alhaalla niin kauan, kunnes on tyytyväinen kupissa olevaan kahvimäärään. Käynnistyspainikkeita on kaksi: yhdellä kahvipavun kuvalla keitetään mietoa ja kahdella kahvipavulla vahvaa kahvia. Saku Railio oli laatinut testiryhmälle lomakkeet, joihin arviot koneista ja kahvimauista kirjattiin. Maidon vaahdotuskaan ei suju niin kuin pitäisi: jostakin syystä höyry ei ole höyryä, vaan kuumaa vettä. Kallis ja iso Siemens Siemensin kahvikone ei siis välttämättä pääse näyttämään parhaita puoliaan testitilanteessa. Testaajien mielestä kone ei oikeastaan ole vertailukelpoinen kilpakumppaniensa kanssa. Jo toimintaperiaate on erilainen: Siemensissä kahvi valmistetaan jauhamalla kahvipavut; Dolce Gustossa ja Martellossa käytetään kahvikapseleita. Siemens on hyvin isokokoinen, eikä kukaan testiryhmästä olisikaan valmis raivaamaan sille tilaa keittiöstään. Kahvista nouseva tuoksu miellyttää testaajia, mutta ei maku. Se ei välttämättä ole keittimen vika, vaan ehkäpä testissä käytetyt Löfberg Lilan kahvipavut eivät vain ole testaajien mieleen. Tapanin mielestä Siemens on turhan kallis ostos. Sen hinta Gigantissa on 449 euroa. Hänellä on halvempi vinkki: – Ostakaa parinkympin kahvimylly ja keittäkää kahvi tavallisessa suodatinkeittimessä. kyllä olisin valmis maksamaan ilomielin, Jaana sanoo. Dolce Guston voittoon on monta syytä. Se on testaajien mielestä kaunis, mutta ennen kaikkea sitä on helppo käyttää. Kahvia saadakseen ei tarvitse lukea edes käyttöohjetta. Laite on myös testin monipuolisin: sillä voi valmistaa sekä kuumia että kylmiä juomia. Erilaisia makuvaihtoehtoja on parikymmentä. Perusmaut löytyvät tavaratalosta, ja lisää voi tilata Internetistä. Sakun mielestä kahvikupin hinta nousee Dolce Gustossa melko kalliiksi. Kapselit maksavat noin 0,30 – 0,35 euroa/kpl, ja jos tekee maitokahvia, hinta tuplaantuu. Mokan makuista kahvia siemailevia naisia hinta ei hirvitä. – Kyllä tästä herkusta voi silloin tällöin maksaakin. Juoma maistuu ihanalta esimerkiksi hiihtolenkin jälkeen, Annica sanoo. Saku ihailee Dolce Gustossa etenkin sitä, että kuppitelineen korkeutta voi säätää kolmeen eri korkeuteen – kolmelle erikokoiselle kupille. Kuppiin syntyy sitä kauniimpi vaahto – crema – mitä lyhyempi matka kahvilla on keittimestä kuppiin. Voittaja on Dolce Gusto Testin voittajasta ei ole pienintäkään epäilystä. Kaikki neljä testaajaa suorastaan rakastuvat Dolce Gustoon. He kiertelevät laitteen ympärillä, ihastelevat sen sisälle syttyvää valoa, painelevat painikkeita hykerrellen ja nuuhkivat kahvintuoksua hurmaantuneen näköisinä. – Noita kahta muuta konetta en ottaisi, vaikka joku tarjoaisi niistä rahaa, mutta tästä Martello menettelee OBH Nordican Martello on testaajien mielestä toimiva laite, ja sillä saa hyvänmakuista espressoa. Sen käyttö vaatii kuitenkin hiukan enemmän opettelua kuin Dolce Gusto. Testaajien mielestä käyttöohje on aika hankala. Martello ei ole testaajien mielestä yhtä tyylikäs kuin Dolce Gusto. Jaanan mielestä laite muistuttaa hiukan leipäkonetta. nette 1/2011 15 Jaana Rosenlöfin ja Tapani Saarisen mielestä Dolce Guston käyttöohje oli paras, koska käyttäjää neuvottiin kuvilla, ei tekstillä. Hyvän espresson tuntee oikeanlaisesta vaahdosta. Kertakäyttöiset kahvikapselit kerääntyvät Martellossa roskasäiliöön. Se on testaajien mielestä sekä hyvä että huono asia. Käytettyä kapselia ei tarvitse poistaa joka kerta, kuten Dolce Gustossa. Mutta riskinä on, että kapselit unohtuvat koneeseen. Roskan määrä arveluttaa etenkin naisia. Kahvipavuista kahvia valmistava Siemens tuntuu ympäristöystävällisemmältä kuin Dolce Gusto ja Martello. Isoin miinus Martellolle tulee kuitenkin kuppitelineestä: se on ahdas ja pieni eikä sen korkeutta voi säätää. Espresso maistui hyvältä Testin lopputulos on, että kotikäyttöön myytävillä kahvikoneilla saa valmistettua kelpo espressoa. Ravintola-alan ammattilaiset Saku Railio ja Tapani Saarinen ovat sitä mieltä, että Testaajien suosikki Kallein Siemens TK 52001/01 • Hinta: • Teho: • Paine: • Mitat: • Vesisäiliö: 449 € Gigantti, Vaasa 1 400 W 15 baria 340 (K) x 260 (L) x 450 (S) mm 1,8 l Kuvaus: Täysautomaattinen kahvinkeitin espresson, cappuccinon tai café latten valmistukseen. Kahvimyllyyn mahtuu noin 250 g kahvipapuja. Jauhatuskarkeus on valittavissa. Kahvin voimakkuutta voi säätää: 8 tai 12 g/kuppi. 16 Nescafé Dolce Gusto Circolo • Hinta: • Teho: • Paine: • Paino: • Vesisäiliö: 159 € Gigantti, Vaasa 1 500 W 15 baria 3,7 kg 1,3 l Kuvaus: Kahvinkeitin, jolla voi valmistaa kuumia ja kylmiä juomia kahvi-, kaakao- ja maitokapseleista. Noin 20 eri makua. Automaattinen virrankatkaisu 20 minuutin kuluttua. Plussaa: • kahvia vastajauhetuista kahvipavuista • maidon vaahdotustoiminto Plussaa: • kuppitelineen korkeutta voi säätää kolmeen eri korkeuteen • Monipuolinen valikoima juomia Miinusta: • Iso koko • Kallis Miinusta: • Syntyvä roskamäärä • Kahvikupin hinta on melko kallis Testaajien kommentteja: Perinteisen kahvikoneen ulkonäkö. Suurikokoinen. Ei mahdu meidän keittiöön. Testaajien kommentteja: Tyylikäs. Moderni. Hauska. Erikoinen. Sisälle syttyvä valo on hyvä yksityiskohta. Selkeät käyttöohjeet. Paljon hyviä yksityiskohtia pienessä koneessa. nette 1/2011 Dolce Guston ja Martellon kahvit olivat oikein hyvänmakuisia. Espressot myös tuoksuivat siltä miltä pitikin. Kahvin pintaan muodostuvaa vaahtoa miehet sen sijaan arvostelevat. Se oli heidän mielestään ruma: epätasaisen värinen ja vaahdossa oli liikaa kuplia. Säädettävän kuppitelineen ansiosta Dolce Guston vaahto on kuitenkin onnistuneempi. Halvin OBH Nordica Martello • Hinta: 129 € Tekniset Hakaradio, Vaasa • Teho: 820 - 980 W • Paine: 20 baria • Vesisäiliö:1,0 l Kuvaus: Valmistaa espressoa kapseleista. Neljä eri makua. Plussaa: • Pirtsakka väri • Roskasäiliö (voi olla miinustakin) Miinusta: • Liian pieni kuppiteline • Syntyvä roskamäärä Testaajien kommentteja: Näyttää leipäkoneelta. Hiukan kömpelö. Kiva. Yksinkertainen. Väri ok. Ei vie liikaa tilaa. Helppo ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Hintatiedot ovat helmikuulta 2011 Marko ostaa voittorahoilla talomaalia Vaasalainen e-laskuasiakas Marko Kivimäki voitti 5 000 kWh energiaa Nette-lehden joulukuun kilpailussa. Kotirannalla, vuonna 1962 rakennetussa omakotitalossa asuva Marko aikoo käyttää pienempien sähkölaskujen ansiosta säästyvät rahat talon kunnostamiseen. – Ostan talomaalia ja pidän pienen kökän kavereilleni ensi kesänä, Marko suunnittelee. Marko asuu lapsuudenkodissaan, jonka hän osti omakseen vuonna 2005. Taloa lämmittää ilma-vesi-lämpöpumppu, mutta yli kymmenen asteen pakkasilla käytössä on talon alkuperäinen lämmitysmuoto: öljylämmitys. E-lasku on Markon mielestä kätevä. Todelliseen kulutukseen perustuva etäluenta tuo talvella isoja laskuja, mutta kesällä pääsee sitten halvemmalla. – E-lasku on parempi kuin suoraveloitus, sillä kontrolli pysyy paremmin itsellä. Laskujen maksamista voi säädellä itse tilin tilanteen mukaan. Yhä useampi maksaa sähköisesti Noin 11 prosenttia Vaasan Sähkön asiakkaista on siirtynyt paperilaskuista sähköiseen laskutukseen. – E-laskuasiakkaiden määrä on selvässä kasvusuunnassa, laskutuspäällikkö Kirsti Achrén Vaasan Sähköstä kertoo. Uudet, Vaasan talousalueen ulkopuolella asuvat asiakkaat valitsevat laskutusmuodoksi useimmiten e-laskutuksen. – He ovat yleensä muutenkin tottuneet asioimaan sähköisesti. Useimmat tekevät esimerkiksi sähkösopimuksen Vaasan Sähkön kotisivuilla, Achrén sanoo. Marko Kivimäki voitti 5000 kWh energiaa Neten e-laskukampanjassa. nette 1/2011 17 LY H Y E S T I Sähkönmyynti kasvoi vuonna 2010 ollen 1 873 GWh, kun se vuonna 2009 oli 1 570 GWh. Loppuvuodesta ylitettiin 100 000 sähköasiakkaan raja. Norjan vesivoimaosuudella tuotettiin ennätysmäärä sähköä (200 GWh). Tornion tuulivoimapuiston rakennustyöt valmistuivat loppuvuodesta ja sähköntuotanto alkoi 1.1.2011. Kylmä talvi vaikutti merkittävästi kaukolämmön myyntimäärään, jossa saavutettiin ennätyslukema. Vuoden 2010 lämmitystarve oli 13 % normaalivuotta ja 20 % vuotta 2009 suurempi. Eniten vuorokauden aikana kului kaukolämpöä jouluaattona 24.12. keskitehon ollessa 223 MW. Yksittäisen tunnin kulutushuippu 252 MW totetui 23.12.2010 klo 9.00–10.00. Kaukolämpöä myytiin 731 GWh. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon määrä kasvoi ja sen osuus kaukolämmössä oli 93 %. Sähkön kokonaiskulutus Vaasan Sähköverkko Oy:n jakelualueella (Vaasa, Mustasaari, Vöyri, Laihia, Maalahti ja Korsnäs) oli yhteensä 1 012 GWh, jossa on kasvua edellisvuodesta 5,9 %. Suurimmillaan sähkön käyttö oli 29.1.2010, jolloin sähköä kului yhden tunnin aikana 211 MW:n teholla. Vuosi oli ensimmäinen, kun kaikki Vaasan Sähköverkon asiakkaat olivat etäluennan piirissä ja sähkön laskutus perustui todelliseen kulutukseen. Uusia sähköliittymiä rakennettiin 600 kpl (554 vuonna 2009). Vaasan Runsoriin valmistui vuoden aikana uusi 110/20 kV sähköasema. RAVERAn osalta isoina asioina vuoden 2010 aikana esiin nousivat Fortum-sopimuksen laajentuminen alueelle: Jurva, Kauhajoki, Isokyrö, Vöyri ja Kurikka, uuden toimipisteen avaaminen Kurikkaan sekä VK Electric Oy:n jakeluverkon urakointi-liiketoiminnan osto 15.3.2010. 18 nette 1/2011 Kuva: Hannu Rintala Vaasan Sähkön vuosi 2010 Westenergy etenee aikataulussa Helmikuun alussa Westenergyn työmaalle odotettiin saapuvaksi mm. kattilaa, jossa jätteet poltetaan energiaksi yli 1 000 asteen lämpötilassa. Westenergy Oy Ab:n jätteenpolttolaitos Stormossenin naapurissa Mustasaaressa etenee suunnitelmien mukaan. Suurin osa betonitöistä on saatu valmiiksi, ja laiteasennukset alkoivat helmikuussa. Toimitusjohtaja Jan Teir kertoo, että myös julkisivu- ja runkourakoitsija on valittu. Kilpailutukset lvi- ja sähkötöistä sekä hallintorakennuksesta ovat menossa. Työmaalla työskenteli helmikuussa noin sata ihmistä. Asentajia on mm. Sveitsistä, Itävallasta, Puolasta ja Kroatiasta. Viiden kunnallisen jäteyhtiön omistama jätteenpolttolaitos aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa 2012-2013. Roskia polttava voimalaitos tuottaa valmistuttuaan noin kolmasosan Vaasan Sähkön kaukolämmöstä. Energiaa riittää vuosittain noin 7 000 kaupunkiasunnon tarpeisiin. Nimityksiä Jarno Rajamäki Mustasaaresta on nimitetty projektipäälliköksi Oy RAVERA Ab:hen Ilkka Pokela Isostakyröstä on nimitetty maastosuunnittelijaksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. R istikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus 10.5.2011 mennessä osoitteeseen: ”NetteRistikko” Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl sisä/ulkolämpömittaria. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Hannu Kaarela, Tammisaari Pirjo Hanka, Kesti Edellisen ristikon ratkaisu. nette 1/2011 19 Lukijakilpailu Mielipiteesi on meille tärkeä! Miten kiinnostavina pidit seuraavia artikkeleita? Vaasan Sähkö Oy En lukenut Tyydyttävä Hyvä Erinomainen maksaa postimaksun Pääkirjoitus........................................................................ Westenergy tekee roskistamme energiaa............................ Polttokenno on tehokas sähköntuottaja............................. Talonrakentajat pääsivät sisähommiin................................. Juhlakukat kannettiin Espooseen....................................... VAASAN SÄHKÖ OY Tunnus 5005432 00003 Vastauslähetys Seuraava tavoite: 150 000 asiakasta................................... Nette testasi kahvikoneet................................................... Marko ostaa voittorahoilla talomaalia................................. Mitä pidit Nette-lehden ulkonäöstä? Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Miten aktiivisesti luet Nette-lehteä? Luen lähes kaikki Selailen En lue Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavissa Nette-lehdissä? Voita kylpyläloma! Ruusuja ja risuja Nette-lehdestä: Vastaa kyselyyn 10.5.2011 mennessä ja voita viikonloppuloma valitsemaasi kotimaiseen kylpylään! Arvomme kaikkien vastanneiden kesken kylpyläviikonlopun (la-su) koko perheelle (2 aikuista ja 1-3 lasta). Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Vastaajan sukupuoli Vastaajan ikä mies alle 20 nainen 21-30 31-40 Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Voit postittaa Nette-ristikon ja Lukijakilpailun vastaukset yhdessä. Irroita sivu ja lähetä se meille. 41-50 51-60 yli 60
© Copyright 2024