2010-02 - Vaasan Sähkö
nette VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I Vaasan Sähköltä skootteri koulupoliisille Helikopteri kuvasi kaukolämpöverkkoa Testissä suoristusraudat Arvonlisävero nousee 1.7.2010 s. 18 2/2010 A S I A K A S PA LV E L U T I E D OT TA A Asiakaspalvelu Puhelin: 06 3245 750 Sähköposti: [email protected] 8 S I S Ä L LY S Työmaakeskus 4 Sinulla on mahdollisuus vuokrata väliaikainen työmaakeskus rakentamisen ajaksi. Työmaakeskuksessa on pistorasioita työkoneillesi. Tilapäisliittymä suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Työmaakeskustilaukset - www.vaasansahko.fi -ilmoituslomakkeet - Käymällä Kirkkopuistikko 4 (ark. 8-16) Suomen soilla riittää energiaa Tiedustelut (06) 324 5207 tai 324 5254 3 4 6 8 10 Sähköliittymän tilaaminen Uusi sähköliittymä omakotitaloon kannattaa tilata hyvissä ajoin. Asemakaava-alueella vähintään kuukautta ja asemakaavan ulkopuolella 2 kuukautta ennen tarvetta, jotta Vaasan Sähköverkko ehtii tehdä tarvittavat suunnitelmat, hankkia tarvittavat luvat ja rakentaa jakeluverkon. Ennen kuin sähkö voidaan kytkeä ja mittari asentaa: • Sähköurakoitsija on tehnyt mittarointitilauksen • Sähköpääkeskus, maakaapeli ja maadoitusjohdin on asennettu 12 14 17 18 19 20 Sähköliittymissopimuksen voit tehdä kotisivuilla www. vaasansahko.fi tai käymällä Kirkkopuistikko 4:ssä. Muista tehdä ajoissa muuttoilmoitus ette Kun muutat uuteen asuntoon, varmista keskeytymätön sähköntoimitus ja ota hyvissä ajoin – mielellään vähintään 2 viikkoa ennen muuttopäivää – yhteyttä Vaasan Sähköön. Muuttoilmoituksen voi tehdä Vaasan Sähkön kotisivuilla, soittamalla asiakaspalveluun tai käymällä henkilökohtaisesti asiakaspalvelussa Kirkkopuistikko 4:ssä. Kytkentäpyynnöstä samalle päivälle veloitetaan 120 euroa (myös arkisin klo 16 jälkeen, viikonloppuisin ja pyhäpäivisin). Nette Karjalohjalla 14 Nette testasi suoristusraudat Pääkirjoitus Suomen soilla riittää energiaa Vaasan kaukolämpöverkko on hyvässä kunnossa Nette Karjalohjalla Meteoriitti kaiversi Söderfjärdeniin Suomen kauneimman kraatterin Hei, poliisikin ajaa skootterilla! Nette testasi suoristusraudat Kyösti voitti energiaa Lyhyesti Ristikko Lukijakilpailun tulokset VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy syyskuussa 2010. Numero: Julkaisija: Postiosoite: Käyntiosoite: Päätoimittaja: Puhelinvaihde: Asiakaspalvelu: Vikailmoitukset: Faksi: Internet: ISSN: 2/2010 Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa (06) 324 5111 avoinna klo 8.00 - 16.00 (06) 324 5700 (24 h) (06) 324 5350 www.vaasansahko.fi 1458-7297 Toimituskunta: Toimitus: Ulkoasu: Painopaikka: Kansikuva: Hannu Rintala [email protected] Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Mainostoimisto Bock’s Office Oy Oy Litoset Ab Mikko Lehtimäki PÄÄKIRJOITUS 4 Hannu Linna toimitusjohtaja Sähkön omavaraisuuden tärkeys Suomen hallitus teki huhtikuussa pitkään valmistelemansa energialinjaukset. Ajatuksena on myöntää kaksi ydinvoimalupaa sekä mittava uusiutuvan sähkön tuotannon lisäämiseen tähtäävä paketti. Eduskunta ratkaissee kokonaisuuden vielä ennen kesälomille jääntiään. Vaasan Sähkön asiakkaiden kannalta hallituksen esitetyt linjaukset ovat kohtuullisen hyviä. Teollisuuden Voimalle annettava ydinvoimalupa on yksittäisistä asioista tärkein. Omavaraisuus vapailla sähkömarkkinoilla Omavaraisuus toteutuu edullisimmin, kun Suomeen rakennetaan sellaista tuotantokapasiteettia, jonka luontainen kilpailukyky täällä on paras. Koska sähköä on joka hetki tuotettava kulutuksen tarvitsema määrä, on luontevaa yhdistää järjestelmät naapurimaiden kanssa siten, että molempiin suuntiin voidaan käydä vapaasti kauppaa. Hinta ratkaiskoon, mihin suuntaan sähkö liikkuu. Yksi hallitusohjelmaan kirjattu tavoite on Suomen energiaomavaraisuuden lisääminen. Hallituksen huhtikuussa esittämät ratkaisut eivät toteutuessaan riitä tekemään Suomesta omavaraista sähkön suhteen, mutta nykyinen riippuvuus tuontisähköstä toki pienenee. Tämä riippuvuus huolettaa erityisesti viime talven kaltaisina pakkasjaksoina. Tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus ovat EU:n neljä perusvapautta. Myös sähkömarkkinoiden avaamisen perusidea pohjautuu vapaaseen sähkökauppaan. Paras lopputulos saavutetaan, kun sähkön sallitaan liikkua kansainvälisessä kaupassa kuten minkä tahansa tavaran. Sähkön siirtokapasiteettia pitää samalla olla riittävästi. Kaikki hyötyvät siitä. Yhteiskunnan sähköriippuvuutta talvipakkasilla ei Suomessa ole 1970luvun jälkeen käytännössä jouduttu kokeilemaan – onneksi ei. Todellisuudessa sähköriippuvuus on tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä aivan oleellisesti lisääntynyt 1970-luvun jälkeen. Sähkö on muutoin tavallinen hyödyke, mutta se on toimitettava valon nopeudella. Toisin sanoen sähkö on tuotettava samanaikaisesti kulutuksen kanssa. Lisäksi sähkön tuotannon on joka hetki riitettävä kattamaan sen hetken kulutus. Kohti parempia vuosia Talouselämä-lehti julkaisi toukokuun viimeisellä viikolla analyysin Suomen viidensadan suurimman yrityksen tilinpäätöksistä. Vaasan Sähkö sai vuosina 2006 – 2008 vertailussa ainoana energiayhtiönä arvosanan 10. Lamavuoden 2009 kouluarvosana oli 9,3. Rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille lukijoille. nette 2/2010 3 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki ja Vapo Suomen soilla riittää energiaa Noin 70 prosenttia Suomessa käytettävästä energiasta tuodaan ulkomailta. Teoriassa Suomi voisi olla omavarainen, sillä turvesoilla on kaksi kertaa niin paljon energiaa kuin Pohjanmeren öljykentillä. 4 nette 2/2010 Suomi on maailman kuudenneksi soisin maa. Kuitenkin turvetuotannossa on vain 0,6 prosenttia soistamme, vajaat 60 000 hehtaaria. – Turpeen käyttöä energiatuotannossa voitaisiin hyvin lisätä, sillä turvetta kasvaa lähes kaksinkertainen määrä käyttöön nähden. Turve ei lopu kesken, Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hilli sanoo. Hillin mukaan turveteollisuus ei silti tavoittele turvesoiden pinta-alan kasvattamista. Turvetuottajat olisivat tyytyväisiä, jos määrä saataisiin pidettyä edes ennallaan. Pinta-ala uhkaa kutistua, koska suolta voidaan nostaa turvetta noin 25–30 vuotta, ja 1970- ja 1980-luvulla käyttöön otetut suot alkavat kohta poistua tuotannosta. – Uusia soita ei saada tilalle tarpeeksi nopeasti, koska luvitusprosessi on pitkä ja hidas, Hilli sanoo. Hillistä olisi tarpeen tehdä uusi suojeluohjelma, jossa suojellut suot erotettaisiin omaksi ryhmäkseen. Muiden soiden käyttöön laadittaisiin yleiset ohjeet, jotka nopeuttaisivat lupahakemusten käsittelyä. Prosessi on nyt Vapo Oy:n toimitusjohtajan Matti Hillin mielestä turpeen päästöarvoja pitäisi tarkastella elinkaariajattelun kautta eikä sen perusteella, mitä piipusta tuprahtaa. Kun suolle istutetaan ruokohelpiä tai metsää, nieluvaikutus pienentää päästölukuja. Vapo Oy hidas, koska jokainen suo ja lupahakemus käsitellään erikseen. Työtä kotimaassa Tuontienergian eurot valuvat ulkomaille. Jokainen kotimaassa käytetty turve-energiaeuro kertautuu turveteollisuuden laskelmien mukaan kolminkertaiseksi ja hyödyttää suomalaisia. Turpeen käyttö luo työtä ja hyvinvointia joka puolelle Suomea. Turve on muita biomassoja tasalaatuisempi ja se palaa puhtaasti. Kun turvetta poltetaan yhdessä hyvälaatuisen polttopuun kanssa, hyötysuhde paranee. Toimitusvarmuus on hyvä, koska turvetta voidaan varastoida. Kotimaisuus ja toimitusvarmuus tekevät turpeesta myös hinnaltaan vakaan energian lähteen. Vapo Oy on maailman johtava turveteollisuusyritys ja Suomen suurimpia sahateollisuusyrityksiä. Se on merkittävä lämmön, sähkön, tuulivoiman, ympäristöturpeiden, kasvualustojen ja kasvinravinteiden valmistaja sekä ympäristöteknologian kehittäjä. Vaasan Sähkö on toiseksi suurin omistaja Suomen Energiavarat Oy:stä, joka omistaa 49,9 prosenttia Vapo Oy:n osakkeista. Valtio omistaa 50,1 prosenttia. ”Suomen soissa on energiaa enemmän kuin Norjalla Pohjanmeren öljyssä.” ”Suomen soihin varastoituu energiaa joka vuosi kaksi kertaa niin paljon kuin sitä käytetään.” ”Kun suomalaisilta kysyttiin vuonna 2009 (Taloustutkimus), kuinka paljon suoalasta on turvetuotannon piirissä keskimääräiseksi vastaukseksi tuli 20,9 %. Oikea vastaus on 0,7 %.” Lainaukset: Vapo, www.2prosenttia.fi nette 2/2010 5 Vaasan kaukolämpöverkko on hyvässä kunnossa Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki 6 nette 2/2010 Vaasan öisellä taivaalla huhtikuun lopussa pöristeli helikopteri, joka kuvasi Vaasan Sähkön kaukolämpöverkkoa. Infrapunakamera löysi lämpövuotoja, mutta ei mitään vakavaa. Pekka Ristolainen etsi kaukolämpöverkon vuotokohtia helikopterin infrapunakameran avulla. Kamera ottaa maastosta kuvia sekunnin välein. Vuotokohdat paljastuvat, kun kaukolämpöverkoston kartta asetetaan kuvien päälle. Helikopteria lensi Martti Rajamäki. Helikopterilentäjä Pekka Ristolainen lensi kahtena yönä Vaasan kaupungin yllä edestakaisin. Infrapunakamera näpsi automaattisesti kuvia sekunnin välein. Tavoitteena oli löytää kaukolämpöverkostosta kohdat, joista lämpö karkaa kirjaimellisesti harakoille. – Lennot on tehtävä öiseen aikaan, sillä lämpökamera havaitsee maanpinnan lämpötilaerot parhaiten yöllä, Ristolainen selvittää. Vaasan lentojen jälkimmäinen yö oli kuvauksille paras mahdollinen: ilma oli kirkas ja pieni yöpakkanen sai lämpöä tihkuvat kohteet erottumaan selvästi. Ne näkyvät kameran ottamissa kuvissa tummina läiskinä. Helikopterilennot tehnyt HeliPro on perustettu vuosi sitten, mutta sen omistajilla on pitkä kokemus lentotoiminnasta. Ristolainen on lentänyt parikymmentä vuotta, ja kaukolämpöverkkojen kuvauksia hän on tehnyt kymmenisen vuotta. Noin neljäsosa yhtiön lennoista on kaukolämpöverkkokuvauksia. Niitä tehdään keväällä ja syksyllä; maassa ei saa olla lunta, mutta ilman pitää olla kylmä. Lento antoi kokonaiskuvan Helikopteri kuvasi Vaasan kaupungista suurin piirtein jokaisen neliön. Ristolainen kertoo, että kaupunki jaettiin 125 metriä leveisiin kaistaleisiin, ja helikopteri lensi jokaisen kaistan päästä päähän. HeliPro kokosi ensimmäiset raportit yhdistämällä infrapunakameran kuvat kaukolämpöverkoston karttaan. Tarkemmat analyysit tekee kaukolämpöyksikön rakennuspäällikkö Jaakko Metsäranta. – Helikopterilennot antoivat nopeasti kokonaiskuvan. Maastosta käsin olisi hyvin hankalaa tutkia näin isoa verkostoa, vaikka meilläkin on käsikäyttöinen lämpökamera, Metsäranta sanoo. Vaasan kaukolämpöverkoston kokonaispituus on 201 kilometriä, ja vanhimmat putket ovat vuodelta 1963. Ilmakuvien antamia tietoja voidaan käyttää muun muassa tulevien vuosien saneerausohjelman suunnittelussa. – On myös hyvä, että viat huomataan tarpeeksi ajoissa, ja estetään ennalta isojen vahinkojen syntyminen. Läpikäytävää aineistoa on paperille printattuna viitisen sentti paksu nivaska. Vaasasta löytyi 48 kohdetta, joissa voisi kameran ottaman kuvan perusteella olla lämpövuoto. Metsäranta panee kuitenkin suoralta kädeltä sivuun kymmenkunta kuvaa. – Osasta näen heti, ettei niiden kohdalla tarvita mitään toimenpiteitä. Kun tuntee maaston, tietää, ettei esimerkiksi verkoston lähellä sijaitsevan avo-ojan takia tarvitse lähteä liikkeelle. Loput nelisenkymmentä kohdetta Metsäranta panee tärkeysjärjestykseen, ja työntekijät käyvät tutkimassa tilanteen, kun ennättävät. Työntekijöillä on nyt kiireitä, sillä Vaasan Sähkö asentaa parhaillaan uusia kaukolämpöputkia Kotirannalle. Siksi tarkastuksia on tehtävä pikkuhiljaa muiden töiden ohessa. Osa mahdollisista vuotokohdista on jo ehditty tarkastaa toukokuun puoliväliin mennessä, ja Metsäranta arvioi kuvien perusteella, ettei odotettavissa ole isoja korjaustöitä. – Veden menekki on aika normaali, joten emme odotakaan löytävämme isoja vuotoja. Jos kaukolämpöverkostossa olisi isompi vuoto, suljettuun verkostoon jouduttaisiin lisäämään jatkuvasti uutta vettä runsaasti. Nyt hävikki on noin 15-20 kuutiota vuorokaudessa. Verkostossa kiertää kaikkiaan 8 500 kuutiota vettä. nette 2/2010 7 Nette Karjalohjalla Karjalohjalla asuu Aila Aalto, Vaasan Sähkön asiakas, joka vuokraa mökkiä, suunnittelee keittiöitä, myy infrapunasaunoja ja maalaa lasia. Nette päätti käydä tapaamassa Ailaa. Noin 1500 asukkaan Karjalohjan kunta sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Naapurikuntia ovat Raasepori, Salo sekä Lohjan kaupunki, johon kunta yhdistyy vuoden 2013 alussa. Itsenäiseksi kunta tuli vuonna 1614 irrottautuessaan Karjaasta. Hyvä sijainti pääkaupunkiseudulla on houkutellut kuntaan runsaasti kesäasukkaita, joiden ansiosta asukasmäärä kolminkertaistuu kesäkuukausina. Sakari Topelius ylisti pitäjää Maamme-kirjassa näin: ”Seutu, joka on täynnä vuoria, järviä, mäkiä ja hiekkaisia harjuja. Tämä muutoin kova ja ankara Suomen luonto on heitellyt runsaalla kädellään lahjojaan näihin onnellisiin laaksoihin”. 8 nette 2/2010 Kesämökistä kodiksi Topeliuksen sanat mielessä kaarran auton mutkaista ja mäkistä hiekkatietä Lohjanjärven rannalle, Aila Aallon kotiniemeen. Näkymä korkealta kalliolta alapuolella kimmeltävälle järvelle on mykistävän kaunis. – Tontti on ostettu kesäpaikaksi 1966. Saunan lauteet ovat vielä jäljellä tuolta ajalta ja Teksti ja kuvat Hannu Rintala edelleen käyttökelpoiset. Lähimpään vakituisesti asuttavaan naapuriin on yli kilometri, ja rantaviivaa on 280 metriä, Aila selvittää. Samalla niemellä on luhtiaitan mallinen vuokramökki, jota hän vuokraa ympäri vuoden. Vierailupäivänä mökissä asui pietarilaisperhe, joka oli tullut viikoksi kalastelemaan Karjalohjalle. – Viime syksynä, pimeimpään aikaan, mökissä asui pari kuukautta perhe Kauniaisista, kun heillä oli kotonaan putkiremontti. Täällä täydellisessä hiljaisuudessa viettivät pari kuukautta ja kävivät töissä ja päiväkodissa täältä. Perheen äiti oli kertonut, että aluksi 6-vuotias tytär oli peloissaan pimeydestä ja ihmeissään kun katuja neonvalot puuttuvat, muistelee Aila. Infrapunasaunan myyjäksi sattumalta Työuransa helsinkiläinen Aila teki suomalaisessa elintarviketeollisuudessa myynti- ja markkinointitehtävissä, josta jäi 45-vuotiaana eläkkeelle. – Työura jäi lyhyeksi, sillä nuorena olin pahassa autokolarissa, jonka seurauksena sain jatkuvan päänsäryn, jota kesti yli 40 vuotta. Kaikki mahdolliset hoidot ja lääkkeet kokeilin, mutta mistään ei löytynyt apua. Infrapunasaumasta kuulin ensimmäisen kerran helsinkiläisessä kahviossa, kun viereisen pöydän rouvat kehuivat infrapunasaunan ihanuutta. – Siitä paikasta lähdin kotiin ja etsin netistä kaiken mahdollisen tiedon infrapunalämmöstä. Nykyään käytän itse infrapunasaunaa joka päivä vähintään kerran ja rauhoitan ja rentoutan sillä itseni. Koen, että viimeiset puolitoista vuotta olen ollut vihdoinkin lähes terve. Aila oppi tekemään töitä tietokoneiden kanssa jo 1980-luvun puolivälissä, joten saunojen myyntikin sujuu kotisivujen kautta. Piirustukset ja tiedot ilmastoinnista ja rakennusmateriaaleista kulkevat sähköpostissa. Suunnittelen infrapunasaunan aina asiakkaan tarpeen mukaan joko valmiiseen kiuassaunaan tai erilliseen huoneeseen. Nykytekniikalla samaan tilaan voi laittaa myös molemmat saunat. Lasinmaalaamisesta ei ole bisnekseksi. Tinan juottamisessa lasille olen kyllä hyvä, vaikka itse sanonkin, nauraa Aila. Keittiön suunnitteluakin on kokeiltu Aikoinaan tehty oma keittiöremontti sai Ailan kokeilemaan keittiösuunnittelua myös muille. Hän ihmetteli miten voi olla valtava hinnanero tarjouksissa, vaikka kalusteet näyttivät ihan samanlaisilta. Ailalla on ennestään kokemusta laitos- ja kotitalouskeittiöiden suunnittelusta. Hän vertaili asiakkaan puolesta keittiömyyjien tarjoukset, pintamateriaalit ja keittiön toiminnallisuuden. Palvelu osoittautui kuitenkin niin työlääksi, ettei hän sitä enää työkseen tee, eikä ainakaan markkinoi mitenkään. – Mutta neuvon, jos joku haluaa apua keittiönsä suunnitteluun. Ailan bisneksiin voit tutustua lisää: www.ailaaalto.com nette 2/2010 9 Meteoriitti kaiversi Söderfjärdeniin Suomen kauneimman kraatterin Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen Lähimmät sähkölinjat sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä, joten sähkö tehdään itse energiakellarissa. Söderfjärdenin pelloilla on viljelysalaa 3 000 jalkapallokentän verran, noin 2 300 hehtaaria. 10 nette 2/2010 1 2 520 miljoonaa vuotta sitten tapahtui valtaisa katastrofi. Halkaisijaltaan 300-metrinen meteoriitti syöksyi maahan Vaasan lähistöllä ja myllersi kraatterin, jota pidetään Suomen kauneimpana. 3 4 Meteoriittikraatterin kauneus paljastuu parhaiten ilmakuvasta ja kraatteria kuvaavasta pienoismallista: Söderfjärdenin peltoaukea on kuin pyöreä tilkkutäkki kallioisten mäkien keskellä. – Suomen muut meteoriittikraatterit ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä ja useimmat niistä myös veden peitossa, kraatterin reunalla, Sundomin kylässä, asuva opas Matts Andersén kertoo. Meteoriittikraatterit ovat melko harvinaisia. Suomessa niitä on 11 ja koko maapallolla yhteensä 176. Suurimmat, yli 200 kilometriä halkaisijaltaan olevat kraatterit on löydetty Kanadasta ja Australiasta. Euroopan suurin kraatteri on Silja Ruotsissa. Sen läpimitta on 35 kilometriä. – Söderfjärdenin halkaisija on 5-6 kilometriä, Matts sanoo. Matts on ollut kehittämässä keskellä meteoriittikraatteria sijaitsevan Meteoriihen toimintaa alusta asti ja vastaa sen toiminnasta. Söderfjärdenin historiasta kertovan vierailukeskuksen kolmas näyttelykausi alkoi tänä keväänä. – Avasimme kesäkuun lopussa vuonna 2008, ja näyttelyyn on tutustunut tähän mennessä noin 7 300 ihmistä. Kaukaisimmat vieraat ovat tulleet Australiasta, Brasiliasta ja Yhdysvalloista. Lintuparatiisi ja tähtitarkkailijoiden taivas Söderfjärden kiinnostaa tiedemiehiä, luontooppaita ja –harrastajia, lintubongareita ja tähtien tarkkailijoita. Meteoriihi on mielenkiintoinen retkikohde myös koululais- ja eläkeläisryhmille. – Söderfjärden on erityisesti kurkien paratiisi. Viime syksynä, syyskuun viimeisenä päivänä, kurkia oli ennätysmäärä, 7 966 kappaletta yhden päivän aikana. Vaasan tähtitieteellinen yhdistys, Andromeda, ylläpitää Meteoriihtä yhteistyössä Sundomin kyläyhdistyksen kanssa. Tähtitieteilijöillä on riihessä observatorio, jonka katon voi liu´uttaa kokonaan sivuun. Sähkö tuotetaan energiakellarissa Sähkö Meteoriihen hienoon multimediaesitykseen, näyttelyn valotauluihin, valaisimiin ja muihin sähkölaitteisiin tuotetaan riihen vieressä olevassa energiakellarissa. Tuulimyllyn ja aurinkokennojen tuottama energia varastoidaan kellarissa oleviin 12 akkuun. Kun tarvitaan lisää energiaa, sitä tuotetaan generaattorilla, jonka hankintaan on osallistunut Vaasan yliopisto. Energiakellari toimii myös yliopiston tutkimusasemana: siellä tutkitaan mm. uudenlaisten biopolttoaineiden soveltuvuutta energianlähteiksi. Meteoriihen energiaratkaisujen suunnitteluun ovat osallistuneet myös ammattikorkeakoulu Novia ja Teknologiakeskus Merinova. Generaattori on ollut viimeksi päällä 11. huhtikuuta, mutta lisäenergiaa tarvitaan, kun kraatterin keskelle tupsahtaa useita koululaisryhmiä päivässä. – Eniten energiaa kuluttavat näyttelyn valokaappien loisteputkivalaisimet, Matts kertoo. Meteoriihi kuluttaa vuodessa energiaa 1 000 – 2 000 kWh eli saman verran kuin kerrostalokaksio. 5 1. Meteoriihen näyttely havainnollistaa Söderfjärdenin 520 miljoonan vuoden mittaista historiaa. 2. Söderfjärdenin pelto muuttuu keväisin järveksi. Matts Andersén otti huhtikuussa kuvan muuttomatkalla olleista laulujoutsenista. Puoli metriä merenpinnan alapuolella sijaitsevalta peltoaukealta on pumpattava koko ajan vettä pois, muuten pysäköintialueella olisi parikymmentä senttiä vettä. 3. Meteoriihen seinällä on petsmolaisen taiteilijan Carina Granlundin näkemys Söderfjärdenin historiasta. 4. Meteoriihessä talkoohengessä ahertava Matts Andersén asuu kraatterin reunalla Sundomin kylässä. 5. Meteoriihi Söderfjärdenin Meteoriihi • Sijaitsee noin 10 km Vaasan eteläpuolella. Puolet peltoaukeasta on Vaasan puolella, Sundomissa, ja puolet Mustasaaren kunnassa, Sulvan ja Munsmon kylissä. Pieni pala kuuluu Maalahden kuntaan. • Näyttely on avoinna yleisölle 29.9. asti keskiviikkoisin 18–20 ja sunnuntaisin klo 14–20. Tilauksesta ryhmille huhtikuusta lokakuuhun joka päivä. • Meteoriihen näyttely havainnollistaa Söderfjärdenin 520 miljoonan vuoden mittaista historiaa. • Lintuja voi tarkkailla lintutornista. • TellusTimeLine-tasapainopuomi riihen edustalla kuvaa ajankulumista meteoriitin iskeytymisestä nykypäivään. • Riihen ympäristössä on myös mielenkiintoinen kokoelma vanhoja maataloustyökaluja. • www.meteoria.fi nette 2/2010 11 Hei, poliisikin ajaa skootterilla! 12 nette 2/2010 Pojat haluavat tietää, kuinka lujaa poliisin skootteri kulkee. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Suomen ensimmäinen poliisikäytössä oleva sähköskootteri on nuorisomagneetti. Kun vanhempi konstaapeli Kari Hietala kurvaa Variskan koulun pihaan, ympärille kerääntyy parissa minuutissa naureskeleva ja utelias poikien ja tyttöjen lauma. Poliisin kohtaaminen harvemmin naurattaa, mutta vaasalaisia koululaisia huvittaa, kun virkavalta pyyhältää kouluun sähköskootterilla. – Kuinka lujaa tolla pääsee, ensimmäisenä skootterin luokse lampsiva ruskeahupparinen Juha Rintala utelee. Kysymys ei yllätä kypärän alta ilmestyvää Kari Hietalaa. – Sitä kaikki kysyvät ensimmäiseksi. Toiseksi nuoret haluavat yleensä kuulla, ajammeko tällä kiinni viritettyjä mopoja. Oikeastaan nuoret kyllä tietävät ja arvaavat, ettei poliisi aja lujempaa kuin sallittua 45 kilometrin tuntivauhtia. – Miksi te ajatte skootterilla, kun olisi moottoripyöriäkin, Juha kavereineen ihmettelee. Skootteri kiinnostaa Hietala ja koulun pihaan autolla saapunut komisario Markku Mäntymaa hymyilevät, että juuri siksi. Skootteri avaa takuuvarmasti mukavat jutteluvälit nuoriin. Skootterin kanssa mennään mukaan nuorten arkeen ja tehdään ennaltaehkäisevää poliisityötä. Tutustutaan ja vähän valistetaankin hymy huulessa. Moottoripyörällä hoidetaan muita – usein ikävämpiä – tehtäviä. Nimikkopoliisit kouluille Vaasan Sähkö lahjoitti sähköskootterin toukokuussa Pohjanmaan poliisilaitokselle. Skootteri on pääasiassa Vaasan 6-7-henkisen koulupoliisiryhmän käytössä. Karin mukaan skootterista ei tule riitaa, sillä työvuorossa on normaalisti yksi koulupoliisi kerrallaan. Markku Mäntymaa toimi Ristinummen ja Vanhan Vaasan alueella lähipoliisina 15 vuotta sitten – siihen aikaan kun nykyiset 9-luokkalaiset syntyivät. Lähipoliisitoiminta oli erinomaista ehkäisevää työtä; poliisin läsnäolo vähensi ilkivaltaa ja vahingontekoja alueella. – Nyt tavoitteena on saada joka koululle oma nimikkopoliisi. Paperilla homma on jo valmiina, mutta se pitää vielä saada käytäntöön. Variskan koulun rehtori Päivi Kaarniemi kannattaa suunnitelmaa lämpimästi. Vaikka poliisin saa nytkin pyynnöstä kouluun antamaan esimerkiksi liikennevalistusta, omaa nimikkopoliisia olisi vielä helpompi lähestyä. – Opettajatkin antavat laillisuuskasvatusta, mutta se on paljon tehokkaampaa, kun asialla on virkapukuinen poliisi. Nina Salmen 9F-luokka ainakin kuuntelee keskittyneesti ja tekee paljon kysymyksiä, kun Kari Hietala kertoo heille päihteistä ja rattijuopumuksen seurauksista. Söpö ja jännä skootteri Tunnin päätyttyä nuoret pääsevät tutkimaan Karin skootteria. Useimpien mielestä skootteri on ”söpö” ja ”jännän näköinen”, mutta Koivulan Jannen mielestä ajopeli on ihan ”lösö”. Mutta kun Kari esittelee skootterin ominaisuuksia ja näyttää esimerkiksi, että tankkaustarvikkeet – laturi ja johto – löytyvät istuimen alta, Jannekin kiinnostuu ja alkaa napsia kuvia kännykällään. Hetken kuluttua Kari saa jo kuulla, että Janne aikoo opiskella autonasentajaksi. Karin mielestä Jannen kannattaisi harkita erikoistumista sähköajoneuvoihin. Niitä kun ei osaa vielä kovin moni huoltaa ja korjata. Skootteri liikkuu 2 kW:n sähkömoottorin avulla. Yksi lataus riittää 60 kilometrin matkaan. Litiumakulla pääsee tuplasti pidemmälle. nette 2/2010 13 Parturi-kampaajaopiskelijat (takaa vasemmalta) Tea Tantarimäki, Tiia Aho ja Piia Ranta testasivat suoristusrautoja Lotta Wägarin, Ulla Hissan ja Kirsi Råholmin hiuksiin. Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen 14 nette 2/2010 Nette testasi suoristusraudat Suoristusraudalla on harhaanjohtava nimi. Se tekee nimittäin myös kiharaa. Testaajien mielestä suoristin on monipuolinen laite, joka sopii kaikenlaisille hiuksille. Nette-testin testaajina toimivat Vaasan ammattiopiston parturi-kampaajaopiskelijat Tiia Aho, Tea Tantarimäki ja Piia Ranta. Tytöt ovat jo valmiita kosmetologeja, mutta he laajentavat taitojaan vielä hiuspuolelle. Tyttöjen kammattaviksi asettautuvat Vaasan Sähkön Ulla Hissa, Lotta Wägar ja Kirsi Råholm. Ulla antaa pitkien vaaleiden hiustensa kuivua yleensä pesun jälkeen itsestään, mutta Lotalle ja Kirsille suoristusrauta on tuttu ennestään. Lotta suoristaa sillä luonnonkiharat hiuksensa pesun jälkeen eikä kuulemma voisi elää ilman suoristusrautaa. Kirsin rauta pölyttyy kaapissa, sillä hänestä sen käyttö vie liikaa aikaa. Testin jälkeen mieli ehkä muuttuu, sillä parturi-kampaajaopiskelijat opettavat suoristusraudan käyttöä ja antavat vinkkejä hiustenlaittoon. Nykyaikaiset piippaussakset Tyttöjen opettaja Heli Saarikoski vertaa suoristusrautaa entisaikojen piippaussaksiin. Toimintaperiaate on sama, mutta nyt raudan kuumentaa sähkö, kun ennen kiharrusväline kuumennettiin puuhellan tulessa. – Suoristusrauta on aika pitkälti korvannut hiustenkihartimen, koska se on monipuolisempi työkalu. Sillä saa sekä suoraa että kiharaa. Valitse käytön mukaan Tiia, Tea ja Piia ovat perehtyneet testin suoristusrautoihin hyvin jo ennen varsinaista testiä. He ovat lukeneet käyttöohjeet ja katsoneet opetus-dvd:t, jos sellainen on ollut laitteen mukana. Testattavat suoristusraudat ovat Björn Axén Tools –sarjan OBH Nordica 3092, Baby- Tea Tantarimäki ja muut testaajat lukivat käyttöohjeet tarkasti etukäteen. Taustalla Piia Ranta kihartaa Kirsi Råholmin hiuksia. liss Pro 230 Wet N´Dry ja Remington S1051 Sleek & Curl Slim. Testiin valittiin suoristusrautojen DeLuxemalleja – jokaisen merkin kallein tuote – koska halusimme selvittää, mitä kaikkea suoristusraudalla voi tehdä, eivätkä kalleimmatkaan mallit maksaneet aivan mahdottomia. – Kannattaa ensin miettiä, mitä haluaa tehdä suoristusraudalla. Jos haluat sekä suoristaa että kihartaa hiuksia, valitse rauta, jonka reunat ovat pyöristetyt, Piia neuvoo. Suoristusrauta sopii kaikenlaisille hiuksille. Kun rautaosa on pieni ja kapea, sillä voi muotoilla lyhyitäkin hiuksia. Suoristusrauta sopii yhtä hyvin myös miehille. Se on erinomainen laite, jos haluaa esimerkiksi silottaa luonnonkiharia hiuksia. Suoristusrauta rauhoittaa myös pörröiset ja sähköiset hiukset. Suojaa hiukset kuumuudelta Tärkein sääntö suoristusraudan käytössä on hiusten suojaaminen kuumuudelta. – Älä käytä suoristusrautaa koskaan ilman hiuksiin suihkutettavaa lämpösuojaa. Jos suojaa ei käytä, hiukset menevät hyvin nopeasti huonoon kuntoon, Tea varoittaa. Tytöt neuvovat aloittamaan hiusten muotoilun aina alhaisilla lämpötiloilla. Värjättyjä ja huonokuntoisia hiuksia on kohdeltava hellästi eikä niitä kannata suojaavien hoitoaineidenkaan kanssa suoristella joka päivä. Suoristusrautaa kannattaa käyttää kuiviin hiuksiin, vaikka yksi testin koneista sopii käyttöohjeen ja nimenkin puolesta – Babyliss Wet N´Dry –myös märille hiuksille. – Siinä menee ikä ja terveys, jos suoristusraudan kanssa ryhtyy kuivaamaan hiuksia. nette 2/2010 15 Kiharat tuntuivat Ullasta aluksi oudoilta, sillä hän pitää pitkät vaaleat hiuksensa yleensä suorina tai pyörittää korkeintaan Pikku Myy –nutturalle. Kimmoisin kihara OBH Nordicalla Parturi-kampaajaopiskelijoiden ja opettaja Heli Saarikosken mielestä kimmoisin ja napakoin kihara syntyy –Björn Axén Tools –sarjan OBH Nordicalla. Babyliss-suoristimen irrotettava harja avaa kiharaa, ja sopii luonnonkiharan lopputuloksen luomiseen. Paras suoristustulos syntyy testaajien mielestä Babyliss-raudalla, koska sen rautaosa on levein. – Mutta leveän kanssa on vaikea suoristaa otsahiuksia, Tiia huomauttaa. Remingtonin suoristusrauta on tyttöjen mielestä muotoilultaan nykyaikaisin, sillä siinä on di- Valitse pyöreäreunainen suoristin, jos haluat pyöritellä kiharoita. gitaalinen lämpötilanosoitin. Laitteen käyttöohjeet ovat myös testin parhaat, tosin dvd liiankin yksityiskohtainen ja siksi pitkäveteinen. – Erinomaista kaikissa raudoissa on se, että ne sammuvat automaattisesti eivätkä siten jää vahingossa päälle, Tea kehuu. Muista puhdistaa Muotoilutuotteet palavat kiinni raudan pintaan, joten suoristusrauta pitää puhdistaa aika ajoin. Käytä nihkeää liinaa ja ikkunanpesuainetta tai keraamisen lieden puhdistusainetta. Tiian, Tean ja Piian vinkit kesähiusten hoitoon • Kosteuta: Jos peset hiukset päivittäin, käytä hoitavia tuotteita, ettet kuivata hiuksia. • Valitse tuotteita, joissa on mukana aurinkosuoja. Tarkista tuoteselosteesta. • Hoida hilse pois. Selvitä ensin kampaajalla, onko kyseessä kuiva vai rasvainen hilse. Kumpaankin vaivaan on oma hoitotuotteensa, joita voi ostaa kampaamoista tai apteekista. TESTI Björn Axén Tools –sarjan OBH Nordica 3092 • Nanokeraaminen pinnoite • Portaaton lämpötilanvalitsin: 120 - 230°C • Pyörivä 3 m johto • Sammuu automaattisesti (1h) • Voidaan lukita säilytyksen ajaksi • Paino 500 g • Hinta 69,90 € Plussaa: Pitkä johto. Hyvät ohjeet ja sopivan lyhyt käyttöopastus-dvd. Miinusta: Käynnistys tuntuu hankalalta. 16 nette 2/2010 Babyliss Pro 230 Wet N´Dry Remington S1051 Sleek & Curl Slim • Nano Ceramic Titanium –päällyste • 5 lämpötila-asetusta: 170 - 230°C • Pyörivä 1,85 m johto • Sammuu automaattisesti (1h 15 min) • Voidaan lukita säilytyksen ajaksi • Paino 390 g • Hinta 59,90 € • Keraaminen pinta • Digitaalinen lämpönsäädin ja LCD-näyttö • 9 lämpötila-asetusta: 150 - 230°C • Voidaan lukita säilytyksen ajaksi • Pyörivä 1,85 m johto • Dvd, jossa annetaan vinkkejä hiusten muotoiluun • Sammuu automaattisesti (1h) • Paino 458 g • Hinta 49 € Plussaa: Käyttöohjeessa hyvät ohjeet sopivista lämpötiloista erityyppisille hiuksille. Vihreä, keltainen tai oranssi LED-valo näyttää, milloin sopiva lämpötila on saavutettu. Irrotettava harja. Testin ainoa laite, jolla voi käsitellä myös märkiä hiuksia. Miinusta: Mukana ei tule dvd:tä. Plussaa: Parhaat, kuvalliset ohjeet.Takuu käyttöohjeen mukaan 3 vuotta. Selkeä näyttö. Miinusta: Lämpenee melko hitaasti (Mutta Turbo boost – painikkeella lämpötilan saa nopeasti maksimilämpötilaan). Käyttöopastus-dvd on pitkäveteinen, vaikka ohjeet ovat hyviä. Hinnat Vaasan Gigantissa toukokuussa 2010. Kyösti voitti energiaa Teksti Anne Kytölä Kuva Vesa Vaara Vaasan Sähkö arpoi 5 000 kWh energiaa kaikkien e-laskusopimusasiakkaidensa kesken. Arvonta suoritettiin 31.5.2010, jolloin e-laskuun siirtyneitä yksityisasiakkaita oli 4 098. Onnettarena toimi laskutusassistentti Kirsi Spoof ja arvonnan valvojana Nette-lehden päätoimittaja Hannu Rintala. Arpaonni suosi Turun seudulla Littoisissa asuvaa Kyösti Rajaniemeä. Nette-lehden ilmestyessä Kyösti perheineen asuu tosin jo Oulussa, sillä Kyösti oli juuri pakkaamassa muuttolaatikoita kuullessaan voitosta. Rajaniemen viisihenkinen perhe palaa Ouluun, Minna-vaimon kotiseudulle ja Kyöstin opiskelukaupunkiin, viiden vuoden ”etelänkeikan” jälkeen. Kyöstiä odottaa Oulussa uusi työ aluemyyntipäällikkönä, mutta Minna on ainakin aluksi kotona 4-vuotiaan Eemelin ja puolivuotiaiden kaksosten Aleksin ja Annikan kanssa. Littoisiin jää itse rakennettu – Kyöstin Pietarsaaressa asuvan arkkitehtiveljen suunnittelema – omakotitalo, joka pannaan myyntiin. Energiavoitolla Rajaniemet maksavat lähes vuoden uuden Oulun-kotinsa sähkölaskua. Luhtitaloasunnon vuosikulutus on noin 5 000 kWh. Oululainen sähköyhtiö perii lisäksi omat maksunsa sähkönsiirrosta. – Saa nähdä, siirretäänkö palkinto vielä kolmanteen osoitteeseen, Kyösti miettii. Jos Oulun seudulta löytyy näpsäkkä tontti, perhe ryhtyy todennäköisesti rakentamaan omakotitaloa. Kyösti vaihtoi Vaasan Sähkön asiakkaaksi syksyllä 2008 kyllästyttyään silloiseen sähköyhtiöönsä. Hänestä tuntui, että energia kallistui joka laskussa. Vaasan Sähkö ei ollut Kyöstin vertailujen mukaan halvin, mutta yhtiöstä syntyi positiivinen mielikuva muun muassa Internetin keskustelupalstojen kommenteista. E-laskuasiakkaiden kesken arvotun palkinnon, 5 000 kilowattituntia energiaa, voitti Kyösti Rajaniemi. – Ja olen ollut tyytyväinen. Hinnat ovat olleet sitä, mitä on luvattu, ja välillä niitä on jopa laskettu. Tällainen voitto tuli vielä mukavana yllätyksenä. E-laskuun Kyösti vaihtoi viime vuoden marraskuussa. – E-laskua parempaa ei olekaan. Nytkin laskut tulevat automaattisesti pankkiin kaiken tämän muuttohässäkän keskellä eikä minun tarvitse huolehtia niistä, sillä pankkini maksaa laskut automaattisesti tiettyyn summaan saakka. ässä kasvussa. Nette-lehden kilpailu ja 5 000 kilowattitunnin palkinto innostivat noin tuhat asiakasta siirtymään e-laskuun. Achrén arvioi suoraveloitusasiakkaiden vaihtavan e-laskuun viimeistään siinä vaiheessa, kun yhtenäinen euromaksualue Sepa etenee ja ihmisten tietoisuus sen vaikutuksista lisääntyy. – Se monimutkaistaa esimerkiksi suoraveloitusta, Achrén sanoo. E-laskuun jo siirtyneet asiakkaat arvostavat Achrénin mukaan erityisesti sähköisen arkistoinnin helppoutta. Asiakas pystyy helposti vertailemaan Sepa vauhdittaa e-laskuun siirtymistä eri vuosien laskujaan eikä vanhoja laskuja tarvitse Laskutuspäällikkö Kirsti Achrén Vaasan Säh- kaivella kotona laatikoista ja kaappien perältä. köstä kertoo, että e-laskun suosio on selke- E-lasku on tätä päivää. Se on varma, vaivaton ja edullinen tapa maksaa laskut. 1. Katso laskusta asiakasnumero ja laskutussopimusnumero. 2. Tee verkkopankissasi e-laskujen välityssopimus Vaasan Sähkö Oy:ltä. 3. Pankki toimittaa tiedot Vaasan Sähkölle. 4. Vaasan Sähkö lähettää e-laskusi pankkiin. 5. Näet laskun verkkopankissasi. 6. Hyväksyttyäsi laskun välittyy maksu automaattisesti eräpäivänä Vaasan Sähkölle. 7. Lasku arkistoituu verkkopankkiin. nette 2/2010 17 LY H Y E S T I Neten paperi PEFC-sertifioitua kestävän metsätalouden edistämiseksi Nette-lehti painetaan MultiArt Matt –paperille. Paperin tuotannossa käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista PEFC-sertifioinnin (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) vaatimusten mukaisesti. PEFC-järjestelmän tavoitteena on taata metsien hyvä hoito. Tämä tarkoittaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestä- vää metsätaloutta. Metsäekologian lisäksi sertifioinnissa huomioidaan metsistä elävien ihmisten toimeentulo, metsien virkistyskäyttö ja niiden kulttuuriarvot. Erityistä huomiota kiinnitetään metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja vesien suojeluun, nuorten metsien hoitoon sekä luontaiselinkeinojen ja metsätalouden yhteensovittamiseen. Paperin PEFC-sertifiointi edellyttää käytetyn puuraaka-aineen alkuperän riippumatonta todentamista kautta tuotantoketjun. MultiArtia valmistavalla Grycksbon tehtaalle on myönnetty myös ympäristösertifikaatti ISO 14001 ja se on EMAS-rekisteröity toimipaikka. Tehdas ei myöskään käytä kloorikaasua (ECF) paperin valkaisuun. Lukijakilpailun voitto meni Laihialle Nimityksiä Lukijakilpailun palkinto, koko perheen viikonloppuloma kylpylässä, meni laihialaiselle Jukka Hautamäelle. – Mikään onnettaren kestosuosikki en ole, sillä ainut voitto, joka on osunut kohdalle, on Iltasanomien sanaristikosta saatu t-paita. Asuntovaunumatkalle lähdetään kesällä avovaimon kanssa ja samalla reissulla nautiskellaan viikonloppu Naantalin kylpylässä, kertoi muikeasti hymyilevä voittaja. Tuomas Peltola Vaasasta on nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen Arvonlisävero nousee 1.7.2010 Arvonlisäverokannat muuttuvat 1.7.2010. Yleinen verokanta nousee 22 prosentista 23 prosenttiin. Sähkö– ja kaukolämpölaskutuksessa sovelletaan 22 %:n verokantaa siihen osuuteen, joka kohdistuu aikaan ennen 1.7.2010 ja 23 % tämän jälkeiseen aikaan. Eri verokantojen osuudet on esitetty laskulla. 18 nette 2/2010 Simo Höykinpuro Lapualta on nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen R istikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus 30.7.2010 mennessä osoitteeseen: ”NetteRistikko” Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl toilettilaukkuja. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Terttu Sirkiä, Vaasa Anneli Kauppi, Pirttikylä Edellisen ristikon ratkaisu. nette 2/2010 19 Lukijakyselyn tulokset Viime lehdessä julkaistuun lukijakyselyyn tuli 1 294 vastausta. Kiinnostavin juttu lukijoiden mielestä oli artikkeli Savukoskelta. Samantyyppisiä reportaaseja eri puolilta Suomea toivottiin lisää. Miten kiinnostavina pidit seuraavia artikkeleita: En lukenut % Tyydyttävä % Hyvä % Erinomainen % Pääkirjoitus 18 16 57 9 Kaukolämpö 17 15 53 15 Mittareiden vaihtourakka 11 18 58 13 Ravera laajensi Kurikkaan 33 24 36 7 Nette Savukoskella 18 12 46 24 Vaihda e-laskuun 17 19 48 16 Testi 26 13 45 16 Tyydyttävä Hyvä Erinomainen 6% 72 % 22 % Lähes kaikki jutut Selailen En lue 62 % 38 % 0% Mitä pidit ulkonäöstä? Miten aktiivisesti luet Nette-lehteä? Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavissa Nette-lehdissä? Sähkön säästämisestä, ilmalämpöpumpuista, energiansäästölampuista, tuulivoimasta ja maakaasusta, ilmastonmuutoksesta, kentällä tapahtuvasta työnteosta, miten paljon muissa maissa maksetaan sähköstä. Vastaajan sukupuoli: Mies Nainen 53 % 47 % Vastaajan ikä: Ruusuja Hyvä ulkoasu, hienoja kuvia, hyvää asiaa; Lehti on tuonut paljon uutta tietoa, josta kiitokset toimitukselle; Ruusuja toimitusjohtajan kirjoitukselle, tietää missä mennään; Sisältö on monipuolinen aihepiirien ja maantieteellisen kattavuuden osalta; Helppolukuinen; RAVERA-laajenemisjuttu toi hienosti esille taustalla olevia henkilöitä. Risuja Liikaa tekniikkajuttuja. Sisältö insinöörimäinen; Ohkonen lehti, kevyesti toimitettu; Turhan paljon isoja kuvia. Saisi tekstin osuus nousta; Miehille suunnattu lehti. Kaikki kuvatkin vain miehiä; Halvempikin paperi riittäisi; Ilmestyy harvoin. alle 20 1% 21-30 5% 31-40 16 % 41-50 17 % 51-60 22 % yli 60 39 % Lukijakilpailun voittona ollut koko perheen kylpylälomaviikonloppu on toimitettu voittajalle. Nette kiittää kyselyyn vastanneita ja toivottaa hyvää kesää kaikille lukijoille! distystä! E-lasku on tätä päivää. Se on varma, vaivaton ja edullinen tapa maksaa laskut.
© Copyright 2024