nette VA A s A N s Ä H k Ö N A S I A K A S L E H T I 2/2012 turku on suomen sinappikaupunki sähköä ja lämpöä auringosta Nette testasi akkukäyttöiset perämoottorit A s i A k A s PA LV E L U T I E D OT TA A s i s Ä L LY s Asiakaspalvelu 06 324 5750 asiakaspalvelu@vaasansahko.ﬁ PÄÄkiRJoitUs Asiakkaiden kysymyksiä asiakaspalvelulle 14 Nette testasi akkuperämoottorit. 3 4 6 8 10 13 14 Energialähettilään kesätyö alkoi aamupalaverilla Aurinko porottaa sähköä Himangan huvilalle Lisää lämpöä aurinkokeräimillä turku on suomen sinappikaupunki Mitä kodinkoneiden käyttö maksaa vuodessa? Mistä kuluttaja tietää, miten paljon laitteet kuluttavat? Onko olemassa mittaria? Vaasan sähköverkon asiakkaat voivat hakea kirkkopuistikko 4:stä veloituksetta lainaksi mittarin, jolla kulutuksen voi mitata. Kuinka suuri osuus Vaasan Sähkön sähköstä tulee vesivoimasta? sähkön hankinnasta vesivoiman osuus on 9,5 % eli 165.9 GWh. suurin osuus tulee Norjasta, Ranan vesivoimalaitoksesta. Loput tulevat Pohjolan Voiman laitoksista ympäri suomen. Kuinka laajalle Nette-lehti leviää? Netteä jaetaan lähes jokaiseen suomen 336:een kuntaan. Lisäksi 20:een maahan, joista kaukaisimmat ovat kiina, Japani, Filippiinit ja UsA. Miksi sähkön siirtohinnat vaihtelevat yhtiöittäin? Yhtiöt toimivat toisistaan poikkeavissa olosuhteissa. kaupunkiyhtiöissä verkko on suppealla alueella ja pääosin kaapeloitu. Maaseutuyhtiöissä ilmajohtoja on paljon, joten ylläpidettävää johtoa/talous on enemmän, ja ylläpitokustannukset ovat korkeammat. Energiamarkkinavirasto valvoo, että siirtohinnat ovat kohtuullisia. Miten saan sähkön uudisrakennukselleni? Ensin on tehtävä liittymissopimus verkkoyhtiön kanssa. Vaasan sähköverkon alueella kannattaa ottaa yhteyttä 1-2 kuukautta ennen tarvetta, että ehdimme varmasti tehdä suunnitelman, hankkia tarvittavat luvat viranomaisilta ja rakentaa sähkölinjan. Nette testasi akkukäyttöiset perämoottorit Lyhyesti Ristikko VAAsAN sÄHkÖ -koNsERNiN AsiAkAsLEHti nette 18 19 Pääkirjoitus Voisinko saada kerran vuodessa Nette-lehden mukana tiedon siitä, kuinka paljon omassa taloudessani käytetään sähköä vuodessa ja kuukausittain? talouden sähkönkäyttötiedot lähetetään kerran vuodessa sähkölaskun mukana. Jos sähkönsiirtoyhtiöllä on etäluettavat mittarit, näkyy kuukausittainen sähkönkäyttö sähkölaskussa. seuraava Nette ilmestyy syyskuussa 2012. Numero: Julkaisija: Postiosoite: käyntiosoite: 2/2012 Vaasan sähkö oy PL 26, 65101 Vaasa kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: 06 324 5111 Asiakaspalvelu: avoinna klo 8.00 - 16.00 Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h) Faksi: 06 324 5350 Internet: www.vaasansahko.ﬁ issN: 1458-7297 Päätoimittaja: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.ﬁ toimituskunta: olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing ossi suortti toimitus: Viestintä oy Prowomedia, Anne kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Ofﬁce Oy Painopaikka: UPC Print kansikuva: Mikko Lehtimäki nette ViNkit kesän helpot energiansäästövinkit  Jätäthän kylmälaitteesi ympärille ilmankiertotilaa. kompressori laitteen takana tuottaa lämpöä, joten ilmankierron estäminen laitteen ympäriltä voi kolminkertaistaa energiankulutuksen.  Vedä jääkaappi-pakastin pois paikoiltaan ja imuroi kaapin takaosa. Lauhduttimeen ja ilmaritilöihin kerääntyvä pöly nostaa energiankulutusta ja voi aiheuttaa myös paloriskin.  Ethän jätä laturia sähköpistokkeeseen. Pelkkä laturi pistorasiassa kuluttaa myös energiaa.  oletko ajatellut WC-pönttösi uusimista? tiedätkö, että uudet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna 15 vuoden takaisiin malleihin. Miten voisi innostua uusiutuvasta energiasta? Uusiutuva sähkö näkyy loppuasiakkaalla täsmälleen samanlaisena kuin normaali sähkö. tavallinen kuluttaja ei koe erityistä tarvetta siirtyä uusiutuvan energian käyttäjäksi. Miksi kokisi? Eivät valot pala uusiutuvalla sähköllä kirkkaammin, luo kodikkuutta tai tunnelmallisuutta yhtään sen paremmin. sauna ei lämpene nopeammin, pakastin ja jääkaappi toimivat kuten aiemmin. imurin ja hiustenkuivaajan ääni ovat yhtä kamalia kuin ennen. Läppärin ja kännykän latautuminen kestävät edelleen pitkään. Mielimusiikin kuunteluunkaan ei tule uusia väristyksiä ylivertaisen äänentoiston myötä. Uusiutuva energia on tuotettu menetelmillä, joiden kilpailukyky on ainakin toistaiseksi huono. tuulivoimaloiden kannattavuus perustuu tukijärjestelmiin. Biopolttoaineet ovat hiileen ja öljyyn verrattuna teknisesti huonoja ja kalliita polttoaineita. Logistiikkahaasteet ovat melkoisia: hakekasa on kymmenen kertaa suurempi kuin vastaavan energiasisällön omaava hiilikasa. Huono kilpailukyky on helppo ymmärtää. Voiko telealalta ottaa esimerkkiä? telealan kehitys on mullistanut arkipäivän elämän. Loppukuluttaja on saanut tasaisena virtana entistä parempia, entistä halvempia, entistä monipuolisempia kännyköitä oman työnsä ja vapaa-aikansa käyttöön. Yhteydenpito sujuu ajasta ja paikasta riippumatta sanoin, kuvin ja tekstein. työn tuottavuus ja ihmisten tavoitettavuus ovat dramaattisesti parantuneet. Asioiden ja palveluiden hoitaminen ovat yksinkertaistuneet. kuinka kauan onkaan siitä, kun itse kukin on viimeksi jonottanut pankissa. Ennen jonotettiin joka viikko pelkästään laskujen maksamiseksi tai mat- Hannu Linna toimitusjohtaja kalippujen ostamiseksi. Neljännesvuosisadassa on tapahtunut vallankumous, jossa kuluttaja on ratkaisuillaan aidosti halunnut olla mukana. Mutta entäs tämä sähkö: täsmälleen samaa tavaraa tulee seinästä kuin 25 vuotta sitten. Pitäisi jaksaa iloita, että uusiutuva energia on tuotettu öljyä ja hiiltä huonommista raaka-aineista. tuntea syyllisyyttä siitä, että vanha sähkö olisi jotenkin likaisempaa kuin tämä uusiutuva, vaikka asia ei todellisuudessa edes kiinnosta. sitä paitsi uusiutuvan energian määritelmäkin ärsyttää. Maalaisjärki kertoo usein eri viestiä kuin direktiivi. Energiaa eduksesi – Vaasan Sähkö Halpalentoyhtiöt kannattavat tänä päivänä lentoyhtiöistä parhaiten. Miksi? Yhtiöt ovat hoksanneet, etteivät matkustajat tule lentokoneeseen syömään vaan päästäkseen perille. Vaasan sähkön strategia on halpalentoyhtiön strategia. Asiakas tarvitsee edullista energiaa. Mukavaa kesää kaikille Nette-lehden lukijoille! P.s. tiesitkö, että Vaasan sähkö on toimittanut tuulisähköä vuodesta 1991 alkaen ja on suomen suurimman tuulivoimapuiston suurin osakas?  onko lattialämmityksesi kesän ajan yhtä suurella kuin talvella? Mieti, voisiko lämpötilaa pudottaa loman ajaksi vaikkapa puoleen.  Pese vain täysiä koneellisia pyykkiä. Yksi täysi koneellinen kuluttaa vähemmän energiaa kuin vajaatäyttöohjelmalla kaksi. nette 2/2012 3 ”Valoisa ja energinen persoona” teksti Anne kytölä Kuvat Ann-Soﬁ Berg Energialähettilään kesätyö alkoi aamupalaverilla 4 nette 2/2012 Vaasan seudun energialähettiläs tuomas Vanhanen aikoo panna suurimman osan Vaasan kesätyöpalkasta säästöön tulevaisuutta varten. Energialähettilään päivä alkoi palaverilla, jatkui työsuhdeauton vastaanotolla, lehtihaastatteluilla ja valokuvauksilla. iltapäivän ohjelmassa oli lisää palavereita. 25-vuotias tamperelainen teekkari Tuomas Vanhanen on yhtä hymyä Vaasan torilla. Ensimmäinen työpäivä maistuu makealta. – Viime kesänä kiipesin katolle ja rupeSuomen energisimmän sin sutimaan, tuomas Vanhanen hymyilee. ja todennäköisesti kattojen maalaamisen myös parhaiten palkajälkeen hän asensi bustun kesätyön saanut sien ilmastointilaitteita Tuomas Vanhanen ja teki vuosihuoltoa aloitti Vaasan seudun Loviisan ydinvoimalasenergialähettiläänä sa. tänä kesänä hän maanantaina 28. toupääsee tutustumaan kokuuta. opiskelemaansa energia-alaan todelliselta näköalapaikalta, kun 12 Vaasan seudun energia-alan kärkiyritystä toimii vuorotellen nuoren miehen työnantajana. työnantajat maksavat energialähettilään palkan yhdessä, ja energialähettilään palkkauksen takana on laajasti mukana koko Vaasan seudun energiakeskittymä Vaasan seudun kehitysyhtiö Vasekin johdolla. Yhteistyökumppanien ansiosta energialähettiläs saa käyttöönsä myös muun muassa työsuhdeauton, asunnon ja kuntosalijäsenyyden. Vaikka energialähettilään palkka kuulostaa muhkealta – 30 000 euroa kolmen kuukauden työstä – Vaasan seudun energiateollisuus on saanut jo ennen energialähettilään ensimmäistä työpäivää positiivista mediajulkisuutta koko rahan edestä. Hakuprosessi kiinnosti medioita ympäri suomea, ja energialähettilään pesti oli myös osa voitokasta 10 000 tekijän kampanjaa, jolla Vaasan seutu voitti kuntamarkkinoinnin sM-kilpailun rekrytointisarjan. Rohkea heittäytyjä kauhajoelta kotoisin oleva Vanhanen opiskelee voimalaitos- ja polttotekniikkaa tampereen teknillisessä yliopistossa ja asuu Hervannassa ”kuten teekkarin pitääkin”. Vaasaan Vanhanen tuli Wienistä, jossa hän täydensi opintojaan Wienin yliopistossa. Diplomityönteko alkaa kesällä 2013. Vanhanen erottui yli 1 600 muusta energialähettilään paikkaa hakeneesta nuoresta jo haun alkuvaiheissa. Yhteen työnantajaan teki esimerkiksi suuren vaikutuksen, kun Vanha- nen soittaa lähettämässään esittelyvideossa Finlandiaa ukulelella. Ukulelen soitto oli vastaus työnantajien kysymykseen, millaista esiintymiskokemusta Vanhasella on takanaan. – tässähän sitä kertyy, oli ensimmäistä kertaa julkisesti ukulelea soittanut Vanhanen todennut tyynesti. trumpetti on Vanhaselle ukulelea tutumpi instrumentti, ja hän on myös opiskelijabändin solisti. Musiikin ohella Vanhanen harrastaa liikuntaa: maastopyöräilyä, juoksua, palloilulajeja, kuten lentopalloa. kun tämä lehti ilmestyy, Vanhasella on jo kokemusta uudesta harrastuksestaan. Hän osallistui kesän alussa tukholman maratonille. – Uudet kokemukset voisikin listata yhdeksi harrastuksekseni, Vanhanen virnistää. Uutta näkemystä energiaan Energia-alan ruohonjuuritason haalarihommat ovat Vanhaselle tuttuja. Hän on ollut Loviisan ydinvoimalan lisäksi kaksi kesää tampereen sähkölaitoksen kaukolämpötöissä ja yhden kesän UPM:n energiantuotannossa. – Nyt on mielenkiintoista päästä näkemään ja kokemaan oman alan yrityksiä lattiasta kattoon ja kehittämään omaa kokonaiskuvaansa energiantuotannosta. Vanhasen mielestä Vaasan seudulla on oikea suunta energia-asioissa, sillä seudulla kehitetään aktiivisesti hajautetun energiantuotannon ratkaisuja, smart Grid –teknologiaa ja pyritään tehostamaan uusiutuvan energian käyttöä. Seuraa energialähettilästä Energialähettilään tehtäviin kuuluu aktiivinen sosiaalisen median käyttö. tuomas Vanhanen kirjoittaa kokemuksistaan Facebookiin, hän pitää blogia ja osallistuu verkkokeskusteluun EnergyVaasan Linkedin-ryhmässä. Linkedin-ryhmässä hän pyrkii herättämään keskustelua ajankohtaisista energiaaiheista. Facebookissa tyyli on rennompi. Energialähettiläs sukeltaa vuosikertomusten ja yritysten virallisten www-sivujen välittämän todellisuuden läpi arkeen ja kahvipöytäkeskusteluihin. Energialähettiläs levittää tietoa, millaisia töitä vaasalaisissa energia-alan yrityksissä on ja tunnelmia siitä, millaista niitä töitä on ihan oikeasti tehdä. – saan tuoda omien kokemusteni kautta esiin näkemyksiä siitä, millaisille tyypeille mikäkin työpaikka sopii, Vanhanen sanoo. Vasek oy:n viestintäpäällikkö Suvi Markko, miksi juuri tuomas Vanhanen valittiin energialähettilääksi? – Etsimme tehtävään juuri oikeanlaista persoonaa, ja tuomas on sellainen. Hän on valoisa ja energinen ja aidosti kiinnostunut energiaalasta. Pidimme myös siitä, että hän näki energialähettilään työn avaavan hänelle hyvät verkostoitumismahdollisuudet energia-alalla, jolle hän on tampereen teknillisestä yliopistosta pian valmistumassa. Energialähettilään haku alkoi helmikuussa, kun työpaikkailmoitus julkaistiin. Energialähettilääksi pyrkivillä oli kuukausi aikaa lähettää CV ja vastata muutamiin peruskysymyksiin energiasta. Vaasan tE-toimisto kävi läpi määräaikaan mennessä saapuneet yli 1 600 hakemusta ja seuloi ne kyllä-, Ehkä- ja Ei-pinoihin. – Me kävimme sitten työnantajien kanssa läpi kyllä- ja Ehkä-pinot, ja valitsimme videohaastatteluun 22 henkilöä, Markko kertoo. Energialähettiläskokelaat vastasivat omilla web-kameroillaan tekemissään videohaastatteluissa työnantajilta tulleisiin kysymyksiin. Videoiden perusteella loppusuoralle – klassiseen työpaikkahaastatteluun ja tE-toimiston tekemään psykologiseen soveltuvuustestiin – pääsi kuusi ehdokasta, joista tuomas Vanhanen sitten valittiin energialähettilääksi. Lue energialähettilään kokemuksista EnergyVaasan sivuilta: www.energyvaasa.ﬁ/lahettilas tai Facebookista: www.facebook.com/EnergyVaasa. Energialähettilään kesätyönantajat:  Wapice  ABB  VNt Management  Wärtsilä  Vaasa Energy institute  Vaasan sähkö  Leinolat Group  Mervento  stormossen  Citec  Vasek  Vamp nette 2/2012 5 teksti Anne kytölä kuvat Mikko Lehtimäki << Ari-Jussi Uunila on suunnitellut pihavalaistuksen siten, että valot saa sytytettyä jokaisesta tontilla olevasta rakennuksesta. 24 voltin valaistuksen saa asentaa itse, mutta 220 voltin vaihtovirtatyöt kuuluvat sähköasentajalle. Aurinko porottaa sähköä Himangan huvilalle Vaasalainen Ari-Jussi Uunila ryhtyi vuonna 2000 rakentamaan vapaa-ajanviettopaikkaa kotikuntaansa Himangalle. Päämökki on vielä kesken, mutta muuten lomaparatiisi Pöntiönjoen suulla alkaa olla valmis. Kaikki mökillä tarvittava sähkö tuotetaan kahdella aurinkopaneelilla. 6 Ari-Jussi Uunilan mielestä mökkielämä ei saa olla pelkkää raatamista, vaan välillä pitää nautiskella ja ottaa aurinkoa. nette 2/2012 Vaikka Ari-Jussi Uunila on myynyt Roaming oy – yrityksensä kautta huvilanomistajille muun muassa aurinkopaneeleita 1990-luvun puolivälistä lähtien, hän olisi halunnut omalle huvilalleen sähkölämmityksen. – Aurinkopaneelien ainut huono puoli on se, ettei niillä saa pidettyä mökissä talvella peruslämpöä, ja sitä olisin halunnut, Uunila sanoo. sähköjen vetäminen Parkaanrantaan, jossa kuuden rakennuksen huvilakokonaisuus sijaitsee, olisi kuitenkin tullut maksamaan niin paljon, että Uunila pystytti omallekin mökilleen aurinkopaneelit. kaksi, yhteensä 300 watin aurinkopaneelia maksoivat noin 500 euroa. Aluksi Uunilalla oli tavalliset akut, mutta tänä keväänä hän korvasi ne kestävämmillä Agm-akuilla, joissa akkuhappo on imeytetty lasivillaan. Akut maksoivat yhteensä noin tuhat euroa. – Noin 1 500 eurolla saa jo oikein hyvän järjestelmän, Uunila sanoo. Lämmitys puilla, kaikki muu auringolla Aluksi aurinkopaneelit olivat katolla, mutta viime kesänä Uunila pulttasi ne kiinni rannalla olevaan isoon kiveen. – Nyt kääntelen niitä muutaman kerran päivässä auringon suuntaan. Vaiva ei ole suuri, mutta tehoa tulee puolitoista kertaa enemmän, Uunila selittää. kahden aurinkopaneelin tuottama energia varastoidaan 500 Ah:n akkuihin, jotka on säädetty siten, että latautuminen loppuu, kun akut ovat täynnä. Valaistus on toteutettu 24 voltin pienjännitteellä. invertteri muuttaa sähkön 230 voltin vaihtosähköksi, jota käyttävät muun muassa kahvinkeitin, imuri ja vesipumppu. sähköä on tarvittu alusta asti myös erilaisten sähköllä toimivien työkalujen käyttöön, kun vaasalaisen arkkitehti Andreas Waltermannin suunnittelemaa huvilakokonaisuutta on rakennettu. Rannassa olevassa liiterissä on varageneraattori, joka käynnistyy automaattisesti, kun jännite akussa laskee. – Varageneraattoria tarvitaan vain joulu-tammikuussa, kun auringoenergia ei riitä, Uunila kertoo. Joskus, kun hän haluaa saada saunamökin lämpöpatterin lämpenemään, hän napsauttaa generaattorin päälle autotallissa olevasta vivusta. Rakennukset lämmitetään pääasiassa puilla, mutta päärakennuksessa on myös kevytpolttoöljyllä toimiva mökkilämmitin, jonka voi käynnistää myös matkapuhelimella. Aurinkoenergiasta alkaa tulla kohtuuhintaista Uunila on asentanut aurinkopaneeleita monien yhteisöjen ja yritysten katoille. Esimerkiksi viime kesänä hän asensi aurinkopaneelit Vaconin Vaasan yksikön katolle. 55 kW:n aurinkovoimalaa ohjataan Vaconin valmistamilla inverttereillä. Aurinkovoimala tuottaa energiaa tehtaan tarpeisiin ja arvokasta tietoa Vaconin tuotekehitykselle aurinkopaneelien ja inverttereiden yhteistoiminnasta. Uunilan yritys myy myös tuulivoimaratkaisuja, mutta aurinko tuottaa enemmän rahaa. – kaikki rahat, mitä olen saanut auringosta, ovat menneet tuulivoiman kehittämiseen, Uunila naurahtaa. Uunila uskoo aurinkoenergian käytön lisääntyvän lähivuosina, sillä tekniikka alkaa olla sen hintaista, että se on myös omakotiasujien ulottuvilla. – investointikustannusten hinta on pudonnut seitsemässä vuodessa kymmenesosaan. Eli kun aurinkopaneeliwatti energiaa maksoi aikaisemmin kymmenen euroa, nyt se maksaa euron, Uunila vertaa. Aurinkoenergian historiaa  Jo Antiikin ajan kreikassa rakennettiin passiivilämpötaloja. Myös Amerikan alkuperäiskansat rakensivat kotinsa niin, että asumukset lämpenivät aurinkoenergialla. Roomalaiset yhdistivät aurinkoenergian keruuseen lasin, ja rakensivat myös ensimmäisiä kasvihuoneita.  Horace de saussure rakensi ensimmäisenä aurinkoenergiaa keräävän laatikon vuonna 1776.  Vuonna 1838 Edmund Becquerel onnistui muuttamaan valon sähköksi, mutta kokeilut eivät johtaneet käytännön sovelluksiin.  Auguste Mouchout rakensi 1860-luvulla aurinkoenergialla toimivan höyrykoneen, jonka teho oli puoli hevosvoimaa.  Amerikkalainen Charles Fritts teki seleenikiekoista ensimmäiset aurinkokennot vuonna 1883.  Ranskalainen Charles tellier asensi 1885 talonsa katolle aurinkolämpöjärjestelmän, jolla hän lämmitti käyttövettä.  Vuonna 1892 perustettiin ensimmäinen aurinkoenergiayritys, the solar Motor, joka valmisti aurinkoenergialla toimivia moottoreita.  1921 Albert Einstein sai Nobelin palkinnon valosähköilmiöitä selittävistä teorioistaan.  1954 Calvin Fuller, Gerald Pearson ja Daryl Chaplin keksivät vahingossa käyttää piitä puolijohteena. Vahingossa syntynyt idea johti aurinkopaneelin rakentamiseen.  Ensimmäinen kaupallinen aurinkokenno esiteltiin 1956. sitä käytettiin radioissa ja leluissa.  1960-luvulla avaruusohjelmissa käytettiin paljon aurinkoenergiateknologioita.  1970-luvun öljykriisi sai monet maat panostamaan uusiutuviin energiamuotoihin.  1980-luvulla rakennettiin useita piipohjaisia aurinkokennoja valmistavia tehtaita Yhdysvaltoihin, Eurooppaan ja Japaniin. Aurinkokennot olivat kuitenkin kalliita. Lähteet: www.historyofsolarpower.com; www. aurinkoenergiaa.ﬁ nette 2/2012 7 teksti Anne kytölä kuvat Mikko Lehtimäki Martti Rintamäki rakensi omakotitalonsa Laihialle 30 vuotta sitten. Jo silloin häntä kiinnosti taivaalta porottava ”ilmainen” energia, ja hän kävi vaimonsa kanssa tutkailemassa, miten aurinkoenergiaa hyödynnettiin tuolloin Laihialle rakennetussa energiakylässä. – Haimme sieltä ideoita, mutta toteutus jäi vielä siinä vaiheessa, Rintamäki kertoo. Viisaana miehenä hän jätti kuitenkin oven auki tuleville ratkaisuille ja rakensi talostaan malliltaan sellaisen, että auringon energiaa olisi helppo hyödyntää. – kyläläiset sanoivat tätä viljankuivaajaksi, Rintamäki naurahtaa. suurin osa talon ikkunoista avautuu etelään päin, ja talo on korkea ja melko kapea. talon yläosaan suunniteltiin jo 30 vuotta sitten paikat aurinkokeräimille. torni rakennettiin myöhemmin, kun perhe halusi tontille huvimajan. Rintamäki kertoo, että tilan säästämiseksi huvimaja päätettiin sijoittaa talon katolle. Ylhäältä tornista aukeaa hieno panoraamanäkymä pohjalaispeltojen yli. isäntä tykkää lukea päivän lehdet ylhäällä huvimajassa, jossa emännän pelargoniat kukkivat ja tuoksuvat auringonpaahteessa. Lisää lämpöä aurinkokeräimillä Laihialainen Martti Rintamäki lämmitti vuosikymmeniä verhoilijan työhuonettaan puilla ja johti verhoomosta itse rakennettua ”kaukolämpöputkea” pitkin lämpöä naapurissa sijaitsevaan omakotitaloonsa. Viime kesänä puusouvi alkoi väsyttää, ja Rintamäki vaihto talonsa lämmityksen maalämpöpumppuun ja aurinkokeräimiin. Laihialaista nuukuutta Rintamäki arvelee kiinnostuksensa energiansäästöön kumpuavan laihialaisesta nuukuudesta. on hullua jättää hyödyntämättä taivaalta ilmai- 8 talon eteläseinustalta löytyi helposti paikka aurinkokeräimille, sillä Martti Rintamäki harkitsi aurinkoenergian hyödyntämistä jo 30 vuotta sitten, kun hän rakensi talonsa. nette 2/2012 seksi paistava energia. Hän asennutti aurinkokeräimet viime kesänä, ja seinustalla on vielä tilaa, jos Rintamäki haluaa niitä myöhemmin lisää. Aurinkokeräimet – kaksi keräintä, joissa kummassakin on 20 putkeä – lämmittävät 420 litran lämminvesivaraajaa. Aurinkokeräimet tuottavat lämpöä pilviselläkin säällä, mutta kun aurinkoenergia ei riitä, maalämpöpumppu käynnistyy automaattisesti. säästöä kertyy, aina kun maalämpöpumppu on toimettomana. – tarkoitus olisi, ettei käyttövettä tarvitsisi lämmittää maalämpöpumpulla toukokuusta syyskuuhun, Rintamäki sanoo. Uteliaisuutta ja kokeilunhalua Vaikka Rintamäki panee aurinkokeräinhankintansa nuukuuden piikkiin, hän ei ole laskenut investoinnilleen takaisinmaksuaikaa. Aurinkokeräimet maksoivat asennuksineen noin 5 000 euroa. Maalämpöpumppuun meni kaikkinensa noin 15 000 euroa. – Minusta on kiva kokeilla, miten halvalla saan lämmitettyä huushollini ja jo pelkästään se ajatus miellyttää, että talo lämpenee auringolla, Rintamäki hymyilee. Mutta jos nyt laskea pitää, hän arvelee, että aurinkokeräimiin pantu raha saattaisi maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa. Aurinkokeräimien tuomaa säästöä on vaikea laskea, koska taloa lämmitettiin aikaisemmin puilla, mutta Rintamäki arvelee säästävänsä kuitenkin jonkun kympin joka kuukausi. – olen päässyt joka tapauksessa helpommalla, kun taloa ei tarvitse enää lämmittää puilla, Rintamäki sanoo. Aurinkokeräimien myyjiä ja ammattitaitoisia asentajia on Rintamäen kokemuksen mukaan suomessa yllättävän vähän. Hän uskoo, että keräimiä ostettaisiin enemmän, jos niitä myytäisiin aktiivisemmin. – olen ollut tosi tyytyväinen, aurinkokeräimet ovat toimineet hyvin. Hanki rinnalle riittävän iso lämminvesivaraaja Aurinkokeräimet Rintamäen taloon asentanut Lämpöässä-asentaja Pentti Ylänen neuvoo aurinkokeräimistä kiinnostuneita hankkimaan riittävän ison lämminvesivaraajan, jotta aurinkoenergiasta saadaan kaikki hyöty irti. – Ensin kannattaa tarkistaa liitännät, voiko lämminvesivaraajaan liittää aurinkokeräimet. toiseksi on valittava vähintään 300 litran varaaja, jotta varaajaan latautuu lämpöä niin paljon, että sitä riittää auringonlaskun jälkeenkin. Ylänen ei ollut aikaisemmin asentanut aurinkokeräimiä, ja hän pyysikin avuksi kaverinsa, jolla oli ennestään yhden talon verran kokemusta aurinkokeräimistä. Asennus oli Yläsestä melko työläs, sillä aurinkokeräimet piti koota osista, mutta muuten työ sujui hyvin. – Muuten kyse oli normaalista asennuksesta, jossa etsitään ja mietitään aina jokaiseen taloon parhaat ratkaisut esimerkiksi läpivienneille, Ylänen kertoo. keräin lämmittää, paneeli tuottaa sähköä Aurinkokeräin ja aurinkopaneeli toimivat eri tavoin ja tuottavat energiaa eri tarkoituksiin. Aurinkokeräin lämmittää, aurinkopaneelilla taas tuotetaan sähkövirtaa. Aurinkokeräimessä on tyhjiöputki, jonka sisällä kiertävä neste lämmittää keräimeen liitetyn lämmitysjärjestelmän nesteen. Aurinkopaneelin puolijohdemateriaaleista rakennetut kennot muuttavat aurinkoenergian suoraan sähköksi. nette 2/2012 9 Siemenestä sinapiksi teksti: Anne kytölä kuvat: studio Rex / Reijo Johansson Kanadalaiset sinapinsiemenet jalostuvat Jalostajan Turun tehtaalla erimakuisiksi sinapeiksi. Muheva maku sinappiin syntyy graniittisista myllynkivistä, joiden välissä siemenet jauhetaan. sinapin väkevyys lähtee jo siemenestä. Jalostajan tehtaan tuotannosta vastaavan Pekka Vanhakylän mukaan karkean nyrkkisäännön mukaan sinappi on sitä väkevämpää, mitä mustemmasta siemenestä se tehdään. – suomalaisten suosikkisinappi on pehmeä, liukas ja aika makea, Vanhakylä kuvailee. Makea sinappi maistuu erityisesti rannikolla asuville. sama ilmiö näkyy suomalaisten leipämaussa: länsisuomalaiset tykkäävät makeasta limpusta, itäsuomalaiset happamasta ruisleivästä. syömme suomessa myös miedompaa sinappia kuin esimerkiksi muut eurooppalaiset. Jo Virossa sinappi on tulisempaa kuin meillä. Miljoona kiloa sinappia vuodessa Auran sinappia valmistetaan samassa talossa, missä aikoinaan hämmennettiin turun sinappia. Jalostajan tehtaat omistava perheyhtiö oy Lunden Ab valmisti sitä alihankintana Unileverille. Auran sinappi tuotiin markkinoille keväällä 2003, kun Unilever oli myynyt suomalaisten suosikkisinapin Ruotsiin, josta tuotanto on sittemmin siirtynyt Puolaan. Jalostaja valmistaa mietoa, väkevää ja tulista Auran sinappia sekä useita erikoissinappeja, esimerkiksi hunajalla maustettua juhlasinappia. Vuodessa valmistetaan kaikkiaan miljoona kiloa sinappia. – Joulu ja juhannus ovat sinapin suurimmat sesongit, Vanhakylä kertoo. 10 nette 2/2012 oy Lunden Ab:n perheyhtiö valmistaa vuosittain noin miljoona kiloa Auran sinappia. Jalostajan tehtaalla turussa valmistetaan myös tuubipasteijoita, pataaineksia ja tölkkiruokia. turun tehtaan toiminnasta vastaa Pekka Vanhakylä. Pitkä matka ruokapöytään sinapinsiemenen matka kanadan pelloilta suomalaiseen ruokapöytään kestää useita kuukausia. siemenet tuodaan turkuun laivalla. tehtaal- sinapit pakataan koneellisesti. la ne pestään ja pannaan likoamaan. Mausteet lisätään joukkoon jo liotuksen aikana. – sinappia valmistetaan siis aivan eri tavalla kuin jauhoja, Vanhakylä sanoo. Viljansiemenet jauhetaan kuivina, mutta sinapinsiemenet jauhautuvat paremmin, kun niiden annetaan ensin imeä itseensä vettä. Sinappimestari ratkaisee kypsyyden Graniittisten myllynkivien käsittelyyn siemenet päätyvät vasta sitten, kun ne on ensin rouhittu karkeaksi esisinapiksi. – Auran sinapin ominainen maku tulee nimenomaan graniittikivistä – niitä ei ole muilla sinapinvalmistajilla, tuotekehittäjä Veli-Matti Lappeteläinen huomauttaa. salaisuus piilee Lappeteläisen mukaan siinä, että sinapinsiemenet alkavat kypsyä jo myllynkivien välissä, mekaanisen hieronnan synnyttämässä lämmössä. siementen jauhaminen kestää tunteja. sinappimestari, jota kutsutaan myös mylläriksi, valvoo valmistusta ja hän päättää, milloin jauhaminen lopetetaan. Mylläri tietää seoksen väristä ja mausta, milloin se on kypsää. – Väristä näen, milloin seosta kannattaa alkaa maistella, viitisen vuotta sinappia valmistanut Mikko Kemppainen kertoo. Hän on oppinut sinapinteon vanhemmilta sinappimestareilta mestari-kisällimenetelmällä. kun sinappi on valmista, se siirretään varastosäiliöön ja sieltä edelleen pakkaamoon. sinapit pakataan koneellisesti. – suurin osa Auran sinapista myydään tuubeissa, Vanhakylä kertoo. kaikki aistit ovat käytössä, kun tutkimme sinapin laatua, laatuasiantuntija Virpi Laine ja tuotekehittäjä Veli-Matti Lappeteläinen kertovat. Laboratoriovalvoo laatua Laatuasiantuntija Virpi Laine tutkii sinappitehtaan laboratoriossa sinapinsiemeneriä ja jokaisesta valmistuserästä otettuja näytteitä. Jokaisen valmistuserän väri, ulkonäkö, haju ja maku tutkitaan tarkoin. – Valmistuserän hylkääminen on todella harvinaista. Minun aikanani niin on tehty kaksi kertaa, seitsemän vuotta Jalostajalla työskennellyt Laine kertoo. Yleisin syy hylkäykseen on sinapin väri. – sinapissa ei siis sinänsä ole mitään varsinaista vikaa, mutta sinapinkuoren pigmentti voi olla satokaudesta riippuen joko liian vaalea tai liian tumma meidän reseptiimme, Laine selittää. Säilytä sinappi jääkaapissa Avaamaton sinappituubi säilyy periaatteessa myös huoneenlämmössä, mutta Veli-Matti Lappeteläinen suosittelee säilyttämään sinappia aina jääkaapissa. – sinapin aromi säilyy jääkaapissa paremmin, sillä huoneenlämmössä sinappi jatkaa kypsymistään ja maku miedontuu. nette 2/2012 11 Haastattelupäivänä sinappimestarina oli Mikko kemppainen, joka on oppinut sinappimestariksi työn kautta, vanhempien mestareiden neuvoja seuraamalla. Mitä kodinkoneiden käyttö maksaa vuodessa? ivinkit app kesän sin sinapan ensin ta in p n a lih syvät llattavan usteet py a M t. e Hiero gri te us sitten ma pia, vasta knassa. in p lihan in grillima in m m re unkin ku a h p u ru e m im ia app illa es käytä sin sta sinap u a m i: a s k kkeit ja rruttee atinkasti la a s karan kuo , ja e imarinad kiksi grill a. urkunkastikkeit tuoreen k ia p p lämpimiä a in anhasyövät s tietää. V lä y – Jotkut k a h n Va pista. ä, Pekka uran sina A ta s a kin pääll e mak sinappi ja ä eniten n väkevä o kylä pitä i k e ik s o erkuttele een su n taas h e Virpi Lain in lä te e i Lapp pilla. Veli-Matt uran sina A a ll e s li tu mustalla Mia Uutinen valvoo konetta, joka pakkaa Auran sinapit tuubeihin. sinappi on vanha herkku sinappi keksittiin jo tuhansia vuosia sitten. Aluksi sinappia käytettiin lääkkeenä erilaisiin vaivoihin. sinapilla hätisteltiin myös pahoja henkiä. Jo ainakin antiikin kreikkalaiset käyttivät sinappia myös ruoan mausteena. Roomalaisten mukana sinappi levisi Eurooppaan. Aluksi sinappi oli vain kuninkaallisten herkkua. kerrotaan, että esimerkiksi Ranskaa 1400-luvulla hallinnut kuningas Ludvig Xi oli erityisen mielistynyt sinappiin. Hänellä oli aina taskussaan sinappipurkki, josta hän nappasi nokareen suuhunsa tämän tästä. suomessakin sinappi oli aluksi herrojen herkku, mutta sotien jälkeen se yleistyi koko kansan mausteeksi. sinapin kotipaikka on aina ollut turku, jossa Jalostaja on valmistanut sinappia vuodesta 1948 lähtien. 12 nette 2/2012 sinapinsiemenet tulevat kanadasta, joka tuottaa noin 75 prosenttia maailman sinapinsiemenistä. Lähde: Jalostaja, www.jalostaja.ﬁ. ohessa on laskettu mitä kunkin kodinkoneen käyttö maksaa vuodessa. käyttömäärä perustuu keskivertokäyttöön perheessä, jossa on 1 tai 2 lasta. Pyykinpesukone, kirjopesu (60°C), 5-6 kilon kone 1,9 kWh/kerta 34,68 € kuivauskaappi 2,2 kWh/3 kiloa pyykkiä 40,15 € kuivausrumpu 2,1 kWh/3 kiloa pyykkiä 38,33 € Jää-viileäkaappi 350-400 l 0,4-0,7 kWh/vrk 25,55 € Jääkaappi-pakastin 0,8-1,2 kWh/vrk 43,80 € sähköliesi 1-2 kWh/vrk 73,00 € Mikroaaltouuni 0,2 kWh/10 min. 7,30 € kahvinkeitin 0,1 kWh/10 min. 7,30 € Astianpesukone, kylmävesiliitäntä 1,1 kWh/kerta 21,90 € LCD-televisio, 32 tuumaa 0,08-0,19 kWh/h 21,90 € Plasma-televisio, 42 tuumaa 0,31-0,41 kWh/h 42,80 € Digi-sovitin 0,03 kWh/h Pelikoneet 0,05-0,16 kWh/h 10,95 € Pöytätietokone 0,13-0,17 kWh/h 54,75 € kannettava tietokone 0,03 kWh/h kiuas, kertalämmitteinen 5,5-10 kWh/kerta 109,50 € kiuas, jatkuvasti lämmin 2000-3200 kWh/vuosi 320,50 € Lattialämmitys 5m , käyttöaika 6600 h/vuosi 3300 kWh/vuosi 330,00 € Pölynimuri 1,0 kWh/h 28,38 € Hehkulamput (40-100 W) 0,04-0,1 kWh/h 29,20 € Energiansäästölamput (5-20 W) 0,005-0,020 kWh/h Halogeenilanput (10-50 W) 0,01-0,05 kWh/h Lisälämmitin (1000 W) 1,0 kWh/h 2 3,29 € 2,19 € 6,26 € 10,95 € 547,50 € nette 2/2012 13 tEsti teksti Anne kytölä kuvat Mikko Lehtimäki tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien Marko Viita-aho, seppo kulju ja JuhaMatti karvala testasivat akkukäyttöisiä perämoottoreita karperöjärvellä. Nette testasi akkukäyttöiset perämoottorit Veneilyä ja kalastusta harrastavat Vaasan Sähkö –konsernin työntekijät Seppo Kulju, Marko Viita-aho ja JuhaMatti Karvala testasivat sähköllä toimivia akkukäyttöisiä perämoottoreita Karperöjärvellä Mustasaaressa. sähköllä toimiva akkukäyttöinen peämoottori on hyvä pienen, kevyen veneen liikuttamiseen. Esimerkiksi kalastusta harrastavat käyttävät sähkömoottoria uisteluveneissä. Vaasan sähkön it-asiantuntijoille Marko Viita-aholle ja Seppo Kuljulle sähköperämoottorit ovat ennestään tuttuja. Molemmilla on Minn kota ja sepolla lisäksi vielä Hyundai. – ostin tehokkaamman Hyundain, kun pikkuinen Minn kota rupesi tuntumaan liian tehottomalta, seppo kertoo. Hän kiertelee veneellään Maalahden saaristossa. Marko käyttää sähköperämoottoria kalastusmatkoillaan. kevyt moottori on helppo ottaa mukaan, suuntautuipa matka sitten minne päin suomea tahansa. kaukolämpöyksikössä työskentelevä projekti-insinööri Juha-Matti Karvala lähtee mökiltään kalastusretkille pääasiassa soutaen. Muuten hän ajelee bensiinimoottorilla. Testataan voimaa ja nopeutta testi suoritetaan karperöjärvellä Mustasaaressa. testattavana on kolme moottoria: Yamaha M12, Minn kota Endura 32 Pro C2 ja Patriot sW-44. testiveneeksi on saatu Hartman Raudasta lainaksi 80 kiloa painava stella-vene, jonka pituus on 3,8 metriä ja leveys 1,45 metriä. Akkuna käytämme 100 Ah:n vapaa-ajan akkua. Jostakin syystä akkukäyttöisten perämoottoreiden tehokkuutta mitataan työntövoiman 14 nette 2/2012 soutaja olisi hävinnyt kirkkaasti kaikille testin moottoreille. kovimpaan vauhtiin pääsi suuritehoisin Patriot. – ei moottorin tehon – mukaan, joten mittaamme testissä sen. selvitämme lisäksi virrankulutuksen ja huippunopeudet, kun moottori on täysillä. Miehet ovat ennen testiä tutustuneet käyttöohjeisiin ja tehneet etukäteissäätöjä. Esimerkiksi Patriotiin piti asentaa potkuri paikoilleen, muissa se oli valmiina. Moottoreista mitattiin myös tyhjäkäyntivirta. Patriotin ohjauskahvassa on elektroniikkaa, joten se kuluttaa 0,06 A (60 mA). Muiden kulutus oli 0 A. käytämme työntövoiman mittauksessa digitaalista puntaria. Juha-Matti sitoo köyden kiinni laituriin, ja seppo ja Marko istuvat veneessä. Ensimmäisenä testataan Patriot, josta pitäisi löytyä työntövoimaa kaikkein eniten. – Nyt on täysveto päällä, seppo huutaa Juha-Matille, joka lukee vetolaitteen lukemia. 11,9 kiloa on suurin lukema. – Aika vähän, miehet ihmettelevät. 44 paunalla pitäisi heidän mukaansa yltää 20 kilon työntövoimaan. Miesten mielestä kuorman ei pitäisi vaikuttaa työntölujuuteen, mutta kokeilemme kuitenkin, mitä tapahtuu, jos kuormaa kevennetään ja Marko hyppää laiturille. Nyt saadaan parempi lukema: 15,2 kiloa. testaajat ovat sitä mieltä, että tuloksen paraneminen johtuu potkurin asennon muuttumisesta. kun Marko istui veneessä, veneen perä oli alempana. Vertailukelpoisten tulosten var- mistamiseksi miehet olivat ennen testin alkua säätäneet kaikkien moottoreiden potkurit siten, että niiden ylempi lapa oli veneen pohjan tasalla. Muiden moottoreiden työntölujuudet mitataan samalla tavalla, yksi mies veneessä. Minn kotalla saadaan huippulukemaksi 12,55 ja Yamahalla 11,8 kiloa. Suurin on myös nopein säätiedotuksen mukaan testipäivänä puhaltaa lounaistuuli 8 metriä sekunnissa. Puuskissa tuuli tuntuu vielä navakammalta. Yritämme minimoida tuulen vaikutusta tuloksiin mittaamalla huippunopeudet siten, että vene kulkee sivutuuleen. Nopeudet mitataan GPs:n avulla. Minn kota kulkee enimmillään 2,4 solmua ja kuluttaa 25 ampeeria virtaa. Yamahan huippuvauhdiksi saadaan 2,8 solmua ja virrankulutukseksi kovimmassa vauhdissa 25,2 ampeeria. Vauhti ei juuri hiljene vaikka, veneeseen hyppää toinenkin mies: Juha-Matti ja Marko puskevat toisella mittauskerralla yhdessä ja vieläpä vasten vastatuulta. Mittari näyttää vauhdiksi 2,6 solmua. odotukset ovat kovimmat Patriotin suhteen, sillä se on moottoreista tehokkain. Laiturilla seisovista näyttää siltä, kuin vene suorastaan ponkaisisi liikkeelle, kun Marko kääntää kahvan täysille. – se nousee oikein liukuun, Juha-Matti ihastelee. nette 2/2012 15 << työntövoima on sähköllä toimivan akkuperämoottorin tärkein ominaisuus. Vinkkejä moottorin ostajalle  kun ostat akkukäyttöistä perämoottoria, vertaile moottoreiden työntövoimaa, se on moottorin tärkein ominaisuus.  Jos valitsee liian heikon moottorin, voi käydä niin kuin minulle: kuljin kerran vanhalla Minn kotallani takaperin, kun moottori ei jaksanut työntää vastatuuleen, seppo nauraa.  Valitse akku moottorin mukaan: mitä suuremman moottorin ostat, sitä enemmän ne kuluttavat myös virtaa. Vapaa-ajan akku on autoakkua parempi, koska se kestää paremmin akun tyhjenemisen.  Myös veneen pitää olla kevyt. suippoperäinen vene on akkukäyttöiselle perämoottorille parempi kuin tasaperäinen. << Nopeudet mitattiin GPs:n avulla. Juha-Matti karvala testaa Yamaha M12-moottoria. << Valitse akku moottorin mukaan. testissä käytettiin 100 Ah:n vapaa-ajan akkua. << seppo kulju kiinnittää moottorin paikoilleen. HALVIN – kuluttaahan se virtaakin puolitoista kertaa enemmän kuin muut, seppo sanoo, kun Marko oli huikannut veneestä ampeerilukemaksi 40. Patriotin mitattu huippunopeus tuottaa miehille kuitenkin pienen pettymyksen: GPs näyttää vain 2,9 solmua, vaikka vauhti tuntui veneessä istuvasta Markostakin oikein mukavalta. – Ehkä GPs ei ehtinyt mukaan vauhtiin, seppo naureskelee. toisella mittauskerralla Patriot pääsee – kaksi miestä kyydissä ja myötätuulessa – 3,2 solmun vauhtiin. Patriot nousee miesten suosikiksi Jos Juha-Matti, Marko ja seppo ostaisivat jonkin testin moottoreista itselleen, mikä se olisi? 16 nette 2/2012 Miehet pohtivat hetken moottoreiden hyviä ja huonoja ominaisuuksia. kaikki moottorit toimivat, mutta suuritehoisin Patriot nousee kuitenkin suosikiksi, varsinkin kun testaajille selviää, että se on myös testin edullisin moottori. sepon mielestä Patriotin ja Yamahan ohjauskahvat ovat parempia käteen kuin Minn kotan. Niiden ohjauskahva on yhdeltä sivulta tasainen, muuten pyöreä. Minn kotassa on kauttaaltaan pyöreä kahva. – on selkeämpi ohjata, kun tietää katsomatta, missä asennossa kahva on, seppo sanoo. Juha-Matin mielestä Patriotin ohjauskahva on muita parempi myös siksi, että näyttö kertoo, kuinka paljon akussa on varausta jäljellä. – Patriot on myös ainoa, jonka mukana tulee akkukengät, vaikka ne eivät olekaan kovin laadukkaat. Muissa moottoreissa tarvitaan työkaluja, kun ne kiinnitetään akkuun, seppo lisää. Markoa harmittaa, ettei moottoreiden mukana tule vakiovarusteena sulaketta, vaikka käyttöohjeissa mainitaan, että sellainen tarvitaan. Esimerkiksi Patriotiin pitäisi liittää 60 A:n sulake suojaamaan moottoria virtapiikeiltä. – sulakkeet myydään lisätarvikkeina, ja ne ovat kalliita, Marko moittii. Patriot SW-44 Saltwater Yamaha M12 • • • • ilmoitettu työntövoima: 22 kg työntövoima, huippu: 15,2 kg työntövoima, tasainen: 10–11 kg Virrankulutus maksiminopeudessa: 40 A (36 A tasaisessa ajossa) • Huippunopeus: 2,9 solmua • Hinta: 159 € Halpa-Halli, Vaasa • • • • • • Plussat: • ohjauskahvan muotoilu • käyttö myös suolaisessa vedessä sallittu • ohjauskahva näyttää akun tilan Plussat: • ohjauskahvan muotoilu ilmoitettu työntövoima: 13,6 kg työntövoima, huippu: 11,8 kg työntövoima, tasainen: 7-9,5 kg Virrankulutus maksiminopeudessa: 25,2 A Huippunopeus: 2,8 solmua Hinta: 199 € Hartman Rauta, Vaasa Vaasan sähkö kiittää Hartman Rautaa testiveneen lainasta. Hintatiedot ovat toukokuulta 2012. Minn Kota Endura 32 Pro C2 • • • • • • ilmoitettu työntövoima: 14,5 kg työntövoima, huippu: 12,55 kg työntövoima, tasainen: 8-10,5 kg Virrankulutus maksiminopeudessa: 25 A Huippunopeus: 2,4 solmua Hinta: 179 € Motonet, Vaasa Plussat: • 5 vuoden takuu • +suomenkielinen käyttöohje nette 2/2012 17 LY H Y E STI R i st i k ko Sundomin tuulivoimala kiinnosti Neten lukijoita Nette-lehden lukijakilpailuun vastasi 1 070 lukijaa. 60 prosenttia vastaajista ilmoitti lukeneensa lehdestä lähes kaikki jutut. Eniten lukijoita kiinnosti tarina Sundomiin rakennetusta Suomen suurimmasta tuulivoimalasta. Myös juttuja Lainion Lumikylästä ja Vaasan Sähkön 120-vuotisesta historiasta pidettiin erittäin kiinnostavina. Ruusuja toimitus sai muun muassa hyödyllisistä energiansäästövinkeistä, ristikosta, ammattitaidolla otetuista valokuvista, selkeästä ulkoasusta ja ajankohtaisista ja monipuolisista juttuaiheista. Jutut olivat lukijoiden mielestä sopivan lyhyitä, ja koko lehti sen paksuinen, että lehden haluaa lukea kokonaan. Erityiskiitos tuli hienosta pääkirjoituksesta, joka oli saanut lukijan miettimään energian pouk- koilevaa verotusta. Paperin laatua kiitettiin kolmessa lukijapalautteessa: paperi tuntuu mukavalta käteen eikä aiheuta hajuallergisellekaan oireita. Risujen antajien mielestä Nette on tylsä lehti sekä juttuaiheiltaan että ulkoasuasultaan. Valokuvatkin ovat synkkiä ja tummia. Laitetestejä pidettiin turhina, tai ainakin niihin toivottiin lisää kriittisyyttä. Osa moitti lehden ulkoasua liian ylelliseksi, kun taas toisen mielestä lehden paperi saisi olla paksumpaa. Lehteen kaivattiin lisää ympäristötietoisia juttuja ja kekseliäämpiä energiansäästövinkkejä sekä hyvää pakinaa ja sähköaiheista pilapiirrosta. Monet vastaajat toivoivat, että ristikon ratkaisun ja lukijakyselyn vastaukset voisi lähettää lehteen sähköisesti. Vastaajat toivovat saavansa lukea tulevista Nette-lehdistä muun muassa seuraavista aiheista: • kodinkonetesteistä • sähkön ja energian säästöstä • aurinkopaneeleista ja tuulivoimasta • sähkön hinnasta • ilmalämpöpumpuista ja maalämmöstä • energiansäästölampuista • eri laitteiden sähkönkulutuksesta ja siitä, mitä se maksaa Kylpyläloma Ritva Rantaselle Lukijakilpailun palkinnon, viikonloppuloman valitsemassaan kotimaisessa kylpylässä 2 aikuiselle ja 1-3 lapselle voitti Ritva Rantanen Riihimäeltä. Onnittelut voittajalle! Maailman suurin biomassan kaasutuslaitos Vaasaan Vaasan Vaskiluotoon rakennetaan parhaillaan maailman suurinta, polttoaineteholtaan 140 MW:n biomassan kaasutuslaitosta. Kaasutuslaitoksen polttoaineena käytetään puu- ja peltoenergiaa sekä energiaturvetta. Kotimaisesta biopolttoaineesta tuotetulla kaasulla korvataan nykyisin käytettävästä kivihiilestä 25 – 40 prosenttia. Määrä vastaa sitä polttoaineosuutta, joka tarvitaan kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon Vaskiluodon voimalaitoksessa. Jopa yli puolet Vaasan kaukolämpöön kohdistuvista fossiilisista polttoaineista korvautuu päästöttömillä polttoaineilla, kun Vaskiluodon biokaasutinlaitos ja Westenergyn jätteenpolttolaitos valmistuvat syksyllä 2012. – Vaasalaisten käyttämä kaukolämpö vihertyy oleellisesti, ja Vaasan kaukolämpö ylittää reilusti EU:n asettamat päästövähennysvelvoitteet, Vaasan Sähkön kaukolämpöyksikön johtaja Ossi Suortti sanoo. 18 nette 2/2012 Vaskiluodon kaasutuslaitosprojekti käynnistyi maanrakennustöillä toukokuussa 2011. Varsinaiset laiteasennukset alkoivat keväällä 2012, ja kaasutuslaitos valmistuu tuotantokäyttöön vuoden 2012 loppuun mennessä. Metso Power Oy toimittaa kokonaisuuteen kuuluvat päälaitteet, polttoaineen käsittelyn, metsähakkeen kuivauslaitoksen sekä kiertopetikaasuttimen avaimet käteen -periaatteella. Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 230 000 tonnia vuodessa. Samalla syntyy uusia työpaikkoja erityisesti biomassan hankintaan. Kaasutuslaitoksen tuoma vuotuinen pysyvä suora työllisyysvaikutus on noin 100 henkilötyövuotta. Kotimaisen polttoaineen hankinnan kautta aluetalouteen siirtyy vuosittain noin 15 miljoonaa euroa. Nimitys Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Henrik Wasberg Vaasasta on nimitetty kunnossapitoteknikoksi kaukolämpöyksikköön. Lähetä vastaus 31.7.2012 mennessä osoitteeseen: ”NetteRistikko” Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl sisä/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Asko Saarela, Vantaa Eila Kivinen, Voltti Edellisen ristikon ratkaisu. nette 2/2012 19 distystä! Vaihda e-laskuun nyt ja voita iPad 2! E-lasku on varma, vaivaton ja edullinen tapa maksaa laskut. E-laskun hoitamiseen riittää hyväksyntäklikkaus eräpäivään mennessä omassa verkkopankissasi. Ei enää lomakkeiden käsittelyä ja pitkien viitenumeroiden naputtelua! E-laskusopimuksen teet kätevästi verkkopankissa. tarvitset vain Vaasan sähkön asiakasnumeron ja laskutussopimusnumeron, jotka löydät laskulomakkeelta. Matti M en eikäläin . usnumero utussopim k s la ja i eros iakasnum imus i oma as s ta s älityssop v u k n s je la u o k s ts la a k 1. kissasi e rkkopan 2. tee ve . :ltä. sähkölle ähkö oy t Vaasan Vaasan s o d e n. ti ii k a k si pan i toimitta ä e-lasku ä 3. Pankk tt e h lä n sähkö ttisesti kissasi. 4. Vaasa automaa erkkopan u v s n k a u k m s älittyy 5. Näet la laskun v syttyäsi k e. ä v y H h . 6 n sä köll nä Vaasa ankkiin. p o k eräpäivä ituu verk to is rk a 7. Lasku klikkaa itsesi tähän päivään ja voita iPad 2 tee e-laskusopimus kanssamme 1.7. - 31.8.2012, niin osallistut iPad 2:n arvontaan.