nette VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I Sähkönnhinnanus alen uu jatk 3/2013 Päivä ilman sähköä Lämmitysmuodot vertailussa Tuulet tuovat energiaa Testissä robotti-imurit A S I A K A S PA LV E L U S I S Ä L LY S T I E D OT TA A Asiakaspalvelu avoinna klo 8.00 - 16.00 06 324 5750 [email protected] Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut. Sähköenergian jo alennettuun hintaan yhden prosentin lisäalennus 1.10. – 31.12.2013 Alennuksen suuruus normaalihinnasta on 4 – 9 prosenttia. Lue lisää sivulta 18. 10 Suoraveloitus päättyy loka-joulukuussa 2013 Jos käytät aktiivisesti verkkopankkia, tulee maksutavaksi e-lasku. E-lasku on sähköinen lasku, joka toimitetaan suoraan verkkopankkiisi. Jos haluat, e-lasku voidaan veloittaa automaattisesti tililtäsi eräpäivänä. Tällöin se korvaa kätevästi suoraveloituksen. Jos et käytä verkkopankkia, tulee maksutavaksi suoramaksu. Suoramaksu toimii yhtä helposti kuin suoraveloituskin. Saat laskun kotiisi ja pankki veloittaa automaattisesti laskun summan tililtäsi laskun eräpäivänä. Muutoksesta olemme lähettäneet asiakaskirjeet ja kirjeessä mainitaan, milloin ns. reagointiaika päättyy. Mikäli et tee mitään reagointiaikana, muuttuu laskutus automaattisesti e-laskuksi tai suoramaksuksi. Jos et halua ottaa käyttöön elaskua etkä suoramaksua, tulee sinun irtisanoa pankissasi suoraveloitusvaltuutus ja jatkossa saat laskusi postitse. Päivä ilman sähköä 1970-luvulla kun olin lapsi, naapurillamme Kiukaisissa ei ollut sähkövaloja, näytelmäkäsikirjoitusta kynttilänvalossa lukeva Jorma Tommila muistelee. Pääkirjoitus Tuulet tuovat energiaa Sähkölaitteiden energiamerkinnät Vertailussa lämmitysmuodot Päivä ilman sähköä Testissä siivousrobotit Lyhyesti Ristikko nette 3 4 6 7 10 14 18 19 VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa 2013. Numero: Julkaisijat: 3/2013 Vaasan Sähkö Oy, Vaasan Sähköverkko Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: 06 324 5111 Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h) (puhelut nauhoitetaan) Faksi: 06 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Tiina Lillbacka [email protected] Toimituskunta: Olli Arola Håkan Bodö Göran Heino Katja Luomanranta Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Office Oy Painopaikka: UPC Print Kansikuva: Mikko Lehtimäki nette VINKIT Syksyn helpot energiansäästövinkit Varaudu talveen tiivistämällä ovet ja ikkunat. Muista kuitenkin huolehtia korvausilman saannista. Tarkista samalla, että kaikki laitteet ja säädöt ovat kunnossa pakkasia varten. Jopa 30 % rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta menee käyttöveden lämmitykseen. Mieti siis tarkoin, miten vettä käytät: pese taloudellisesti, hanki nykyaikaiset laitteet ja vesikalusteet, säädä virtaamat sopiviksi, laita vesivuodot kuriin ja vältä vedellä lotraamista. Pidä tavoitteena alle viiden minuutin suihkua. Suurimmat erot kotitalouksien vedenkäytössä syntyvät peseytymiseen käytetyn veden kulutuksesta. Sulje virta TV:stä, digiboksista, tietokoneesta, modeemista ja muista vastaavista laitteista, kun et käytä niitä. Tutki, miten virta tulee katkaista, ettei laite jää valmiustilaan. Käytä kannettavaa tietokonetta, sillä se kuluttaa vain 10–20 % siitä, minkä pöytäkone kuluttaa. Suosi energiatehokkuudeltaan parasta A-luokkaa. Näin varmistat, että säästöä syntyy myös tulevaisuudessa. Lue juttu aiheesta sivulta 6. PÄÄKIRJOITUS Energiaa tuulesta ja vedestä Hannu Linna toimitusjohtaja Tuulivoiman imago on ollut hyvä. Tuulienergia on mielletty puhtaaksi. Hyvälle imagolle ja puhtaudelle on olemassa selvät perusteet. Tuulienergian raaka-aine on puhdasta ja jopa ilmaista. Tuulisähkön tuotanto ei aiheuta polttoainepäästöjä eikä kasvihuonekaasuja. Suomalaiset energiayhtiöt eivät ole kokeiluja lukuun ottamatta tuulivoimaa rakentaneet, koska kannattavuutta ei suunnitelluille hankkeille ole onnistuttu saavuttamaan. Kannattavuuden suurin haaste on tuotannon riippuvuus tuulesta: tuotannon määrää ei voi säätää eikä tyvenellä voi tuottaa ollenkaan. Monissa maissa tuulivoimaa on rakennettu oleellisesti Suomea nopeammassa tahdissa. Tanskan, Saksan ja Espanjan tuulivoima on rakennettu massiivisten tukiohjelmien rahoituksella. Nyt tuulivoiman tukeminen verovaroista maksettavalla syöttötariffilla on aikaansaanut lukuisan määrän suuria hankkeita myös eri puolille Suomea. Viime aikoina tuulivoimaa käsittelevät kannanotot ovat aiempaa kriittisempiä. Tuulivoimakeskustelua Suomessa hallitsevat tällä hetkellä haitat, joita koetaan syntyvän tuulituotannon läheisyydessä ympäristölle ja asumiselle. Eurooppalaista keskustelua hallitsevat tukijärjestelmien rasite maiden kansantalouksille sekä suurten tulonsiirtojen aiheuttama sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus. Olen asunut koko elämäni suurjännitelinjojen, muuntoasemien ja voimalaitosten välittömässä läheisyydessä. Olen aina kokenut läheisyyden positiivisena ja haitat vähäisinä ajatellen sähköjärjestelmän yhteiskunnalle tuottamaa hyvinvointia. Tältä pohjalta koen myös tuulivoiman sijoittamiseen liittyvän kritiikin yliampuvana ja tarkoitushakuisena. Oman kokemukseni perusteella kasvava kritiikki on merkki siitä, että tuulivoima on kasvamassa varteenotettavaksi tuotantomuodoksi. Vaasan Sähkö on jo nyt merkittävä tuulivoiman tuottaja ja on tuotantoyhtiöomistustensa kautta edelleen lisäämässä tuotantoaan. Vesivoimaa Ruotsista Kolmekymmentä vuotta sitten myös vesivoiman tuotanto koettiin uhaksi luonnonsuojelulle. Tuolloin säädettiin koskiensuojelulaki, joka käytännössä pysäytti vesivoiman rakentamisen Suomessa. Tästä on menty eteenpäin ja vesivoiman imago on tällä hetkellä hyvä. Ilmaston kannalta vesivoima on puhdasta energiaa. Vesi on tuulen tavoin ilmaista raaka-ainetta. Vesi on kuitenkin tuulta arvokkaampaa, koska sähköä voi veden muodossa varastoida voimalaitosten yläpuolisiin altaisiin kulutuksen aikaista käyttöä varten. Vaasan Sähkö on Hiirikosken vesivoimalaitoksen kunnostuksen lisäksi muutoinkin lisännyt vesisähkön tuotantoaan. Heinäkuun alusta alkaen on tuotantopalettiin kuulunut vuositasolla 115 GWh:n osuus ruotsalaista vesivoimaa. Omistus Indalsälvenin vesivoimalaitoksista hankittiin EPV Energian, Kymppivoiman ja Helsingin Energian yhteisostolla, jossa Vaasan Sähkön osuus on 40 % EPV Energian osuudesta. Vesivoiman osto kasvatti Vaasan Sähkön vesivoiman määrää 50 % ja kokonaistuotantoa runsaat kuusi prosenttia. Tuotannon monipuolisuus on Vaasan Sähkön vastaus markkinavoimille ja politiikalle niiden satunnaisesti heilutellessa eri tuotantotapojen kannattavuutta. Hannu Linna nette 3/2013 3 Tuulet tuovat energiaa Tuulivoiman osuus Suomen energiantuotannosta on häviävän pieni, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen. Suomessa on tilaa ja tuulta tuulivoimaloille, ja niitä myös suunnitellaan koko ajan lisää. 4 nette 3/2013 E nergiateollisuuden tilastojen mukaan Suomessa tuotettiin sähköä vuonna 2012 kaikkiaan 67,7 terawattituntia energiaa. Tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus oli 0,7 prosenttia. Suunta on kuitenkin ylöspäin. Tuulivoimaloita on vuosien mittaan rakennettu lisää ja niiden tehot ovat kasvaneet. Sama suuntaus jatkuu edelleen. – Suomessa investoidaan tällä hetkellä pääasiassa tuulivoimaan ja ydinvoimaan, EPV Energia Oy:n tytäryhtiöiden EPV Tuulivoima Oy:n ja Rajakiiri Oy:n toimitusjohtaja Frans Liski sanoo. Liskin mielestä osa tuulivoimaan investoivista sijoittajista on innostunut tuulivoimasta jo liikaa. He suunnittelevat tuulivoimahankkeita epärealistisin laskelmin ja uskovat tuulivoimalan toimivan erittäin kannattavasti. – Tuulivoimaan liittyy tällä hetkellä valtava hypetys, jossa on 1990-luvun it-kuplan kaltaisia aineksia, Liski suomii. Energiantuottajat – kuten EPV – tietävät, ettei tuulivoimala ole kultakaivos. Tuulivoima sopii Suomeen Kriittisistä sanoistaan huolimatta Liski uskoo tuulivoimaan. Muutama vuosi sitten tehty tutkimus Suomen tuulioloista, Suomen tuuliatlas, osoittaa, että Suomessa tuulee tarpeeksi tuulivoimaloita varten. – EPV on omilla mittauksillaan todentanut, että näin todella on, Liski lisää. Liskin mukaan tuulivoimalla voidaan tulevaisuudessa tuottaa merkittävä osuus Suomessa tuotetusta sähköstä. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut tavoitteeksi päästä 9 TWh:n tuulivoimatuotantoon. Kehittyvän tekniikan ansiosta tuulivoimaa pystytään tulevaisuudessa tuottamaan myös kohtalaisen kustannustehokkaasti. Tuulivoiman tekee hankalaksi energiamuodoksi se, että etukäteen on vaikea tarkalleen ennustaa, kuinka paljon tuulesta saadaan energiaa. Tuulivoima tarvitsee aina rinnalleen säätövoimaa, sillä energiantuottajan on tuotettava lupaamansa energia myös tuulettomina päivinä. – Sähköntuottajien on pystyttävä joka päivä antamaan vuorokaudeksi eteenpäin arvio tuotantoluvuistaan tunnin tarkkuudella. Tuulivoima voi kääntyä tappiolliseksi, jos ennustukset osuvat harhaan, Liski selittää. Jos sähköntuottaja ei pystykään tuottamaan etukäteen arvioimaansa määrää sähköä, hä- Tuulivoimalaitokset tuovat alueelle työtä ja rahaa. Tornion Röyttään vuoden 2010 lopussa valmistuneen Puuska-tuulivoimapuiston rakentamis- ja asentamisaikainen työllistämisvaikutus oli noin 60 henkilötyövuotta. nen on ostettava puuttuva osuus muilta sähkömarkkinoilla toimivilta tuottajilta. Pieni tuuli riittää Suuret teolliseen tuulivoiman tuotantoon rakennetut tuulivoimalat käynnistyvät, eli ryhtyvät tuottamaan sähköä jo silloin, kun tuulen voimakkuus on vain noin 3-4 metriä sekunnissa. Yleisin tuulennopeus Suomessa on 5-7 m/s. Jotta kova tuuli ei rikkoisi tuulivoimalan rakenteita, ne suunnitellaan pysähtymään automaattisesti kovalla tuulella. Raja kulkee useimmiten 25 metrissä sekunnissa. – Suomessa näin kovaa tuulee harvoin, Liski huomauttaa. Vuodenajoista kevättalvi ja syksy ovat parasta aikaa tuulivoimalalle. Kovilla paukkupakkasilla on tyyntä, mutta talvella Suomessa tuulee keskimäärin enemmän kuin kesällä. Torniosta hyvät kokemukset Frans Liskin johtama Rajakiiri Oy rakensi pari vuotta sitten Tornion Röyttään Suomen energiatehokkaimman tuulivoimapuiston. Puuska-puistossa on kahdeksan 3,6 megawatin tuulivoimalaitosta, ja puiston kokonaisteho on noin 30 MW. – Puuskan voimalaitokset olivat valmistuessaan Suomen suurimpia. Niiden roottorien halkaisija on 120 metriä ja tornin korkeus 100 metriä. Kehitys on mennyt kahdessa vuodessa eteenpäin niin, että nyt rakennetaan jo 150 metriä korkeita torneja, Liski kertoo. Tornion tuulivoimapuisto on tuottanut sähköä kolme vuotta. Vuotuinen tuotto on noin 90 GWh. – Tuotantotavoitteet on saavutettu joka vuosi lähes pilkuntarkasti, Liski kehuu. << EPV:n tuulivoimaa rakentavien yhtiöiden EPV Tuulivoima Oy:n ja Rajakiiri Oy:n toimitusjohtaja Frans Liski pitää valtion tuulivoimalle maksamaa tukea väliaikaisena. ”Veronmaksajien maksamasta tuesta päästään eroon tulevina vuosikymmeninä. Rakentamiskustannukset laskevat, kun tuulivoimateknologia kehittyy”, Liski arvioi. Kokemukset ovat olleet niin hyvät, että Rajakiiri suunnittelee laajentavansa Outokummun terästehtaan naapurissa olevaa tuulivoimapuistoa merelle. Kiiri-niminen hanke on kaavoitusvaiheessa ja etenee Liskin mukaan suunnitellusti. Puistoon tulee 10-20 kappaletta 3-5 MW:n tuulivoimalaitoksia. Tuulivoimaa Pohjanmaalle Toinen Liskin johtama yhtiö, EPV Tuulivoima Oy, valmistelee tuulivoimahankkeita erityisesti Pohjanmaan alueella. Yhtiö suunnittelee parhaillaan noin kymmenen tuulivoimapuiston rakentamista. – Pisimmällä hankkeista on Vähänkyrön tuulivoimapuisto, jonka rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuonna, Liski kertoo. Tuulivoimapuistoon tulee 16 kappaletta 2-5 MW:n tuulivoimaloita. Miten tuulivoimala toimii? Tuulivoimalan pääosat ovat navasta ja siivistä koostuva roottori, muun muassa generaattorin sisältävä konehuone, torni ja perustukset. Suurin osa Suomessa käytössä olevista tuulivoimaloista on kolmilapaisia, vaaka-akselisia ja niiden roottorit kääntyvät tornissa tuulen mukaan. Auringosta peräisin oleva tuulienergia muuttuu tuulivoimalassa ensin pyörimisenergiaksi, kun tuuli pyörittää tuulivoimalan lapoja. Lavat pyörittävät puolestaan roottoria, ja generaattori muuttaa pyörimisenergian sähköksi. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki ja EPV Energia Oy nette 3/2013 5 Teksti Anne Kytölä Kuvitus Bock’s Office Mitä energiamerkki kertoo? Energiamerkintä auttaa vertailemaan laitteiden energiankulutusta ja valitsemaan energiatehokkaimman tuotteen. 75 kWh 9 € vuodessa 112 kWh 14 € vuodessa 278 kWh 35 € vuodessa A+++-luokan laite kuluttaa keskimäärin noin 60 prosenttia vähemmän energiaa kuin A-luokan laite. Esimerkiksi Boschin A+-luokan jääkaappi vie vuodessa 26 euron edestä enemmän sähköä kuin saman valmistajan A+++-luokan jääkaappi. Vertailun tiedot on poimittu kesäkuussa 2013 Boschin www-sivuilta. Vuosikulutuksen hinta on laskettu Vaasan Sähkön normaalihinnoilla. 6 nette 3/2013 EU:n energiamerkintädirektiivillä pyritään parantamaan laitteiden energiatehokkuutta. Laitteen energiatehokkuus selviää energiamerkintätarrasta. Tuoteselosteen ja teknisten tietojen lisäksi tarra kertoo, kuinka paljon laite kuluttaa energiaa. Energialuokat merkitään kirjaimin A-G. Pakolliset energiamerkinnät ovat vaikuttaneet kodinkoneiden kehittymiseen niin, että markkinoille ilmestyy aina vain energiatehokkaampia laitteita. Esimerkiksi energiatehokkaimpien kylmälaitteiden energiamerkintä on jo A+++. Käytännössä kuluttaja ei enää löydä kaupoista luokituksen häntäpään laitteita, koska 1.7.2012 jälkeen valmistettujen kylmäsäilytyslaitteiden on oltava vähintään A+-luokkaa. Pakollisten merkintöjen lisäksi energiamerkintä voi kertoa myös esimerkiksi laitteen melutason, pesukoneen pesutulosluokan, linkoustehokkuusluokan tai lamppujen kohdalla niiden keskimääräisen eliniän. Kuluttaja voi pilata säästön Laitteen energiankulutus on mitattu hallituissa laboratorio-olosuhteissa. Kun kuluttaja vie laitteen, esimerkiksi jääkaapin kotiinsa, todellinen energiankulutus voikin olla aivan toista. Energiamerkinnän ja todellisen energiankulutuksen ero johtuu siitä, että kuluttaja vaikuttaa energiankulutukseen. Jääkaappi vie ilmoitettua enemmän sähköä, jos se sijoitetaan uunin, astianpesukoneen tai lämpöpatterin viereen. Sähköä hukkaantuu myös, jos ilma ei pääse kiertämään jääkaapin ympärillä. Kalusteisiin sijoitettu laite kuluttaa enemmän energiaa kuin vapaasti sijoitettava laite. Jääkaappi tuhlaa energiaa, jos se on täyteen ahdettu tai sen ovea avataan tiuhaan. Jos haluaa säästää sähköä, kannattaa pitää huolta jääkaapin puhtaudesta ja pyyhkiä etenkin oven tiivisteet säännöllisesti. Energiamerkityt tuotteet Astianpesukoneet Pyykinpesukoneet Kuivaavat pyykinpesukoneet Kuivausrummut Kylmälaitteet Sähköuunit Televisiot Ilmastointilaitteet Lamput ja valaisimet Lämmitysmuodot vertailussa Yhtä oikeaa lämmitystapaa ei ole. Vaihtoehtoja ja valintaan vaikuttavia tekijöitä on paljon. Omakotitalon sopivin lämmönlähde valitaan talon koon ja energiankulutuksen sekä asukkaiden elämäntapojen, toiveiden ja tarpeiden mukaan. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Uuden talon rakentajan kannattaa käyttää paljon aikaa suunnitteluun ja vaihtoehtojen vertailuun lämmitysmuotoa valitessaan, sillä kerran valitun lämmitysjärjestelmän vaihtaminen myöhemmin on työlästä ja kallista. Tulevaisuuden muutoksiin saa enemmän pelivaraa, kun asentaa taloon matalalämpöisen vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän. Lämpö voidaan tuottaa monella eri tavalla, joten lämmönlähteen vaihtaminen myöhemmin on mahdollista. Raha ratkaisee Käytännössä rakentajan ratkaisuja sanelee useimmiten raha: se valitaan, mihin on varaa. Lämmitysjärjestelmän valinnassa hintojen vertailu ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Periaatteessa on useimmiten niin, että jos sijoittaa hankintavaiheessa enemmän rahaa, säästää tulevaisuudessa käyttökustannuksissa. Mutta joissakin tapauksissa investoinnin takaisinmaksuaika voi venyä niin pitkäksi, että kannattaa valita hankintahinnaltaan halvempi ratkaisu. – Maalämpöjärjestelmää ei välttämättä kannata hankkia, jos on rakentamassa pientä, alle 120-neliöistä omakotitaloa, Motivan energia-asiantuntija Sami Seuna neuvoo. Suora sähkölämmitys voi Seunan mukaan olla paljon järkevämpi ratkaisu pienen matalaenergia- tai passiivienergiatalon rakentajalle. Sähkölämmitystä voi vielä täydentää vaikkapa ilmalämpöpumpulla. Eri lämmitysmuotojen vaatimien investointien vertailu on vaikeaa myös siksi, että lämmitysjärjestelmä voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Kaikki rakentajan tekemät valinnat vaikuttavat hintaan, ja jokaisen lämmitysmuodon kohdalla tehdään erilaisia valintoja. Jos rakentaja valitsee esimerkiksi pellettilämmityksen, hän voi rakentaa taloon ison tai pienen varaston polttoainetta varten. Ison varaston rakentaminen nostaa rakenta- miskuluja, mutta antaa mahdollisuuden ostaa polttoainetta isoina erinä, jolloin hinnasta saa alennusta. Helppoa lämmitystä? Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat rahan lisäksi myös talon asukkaiden omat mieltymykset ja arvot. Ympäristöasioista kiinnostunut haluaa tietää, kuinka paljon lämmittämisestä ja valitun energialähteen tuottamisesta aiheutuu pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä. Polttoaineen kotimaisuus voi myös olla tärkeä valintakriteeri. Kaikkia kiinnostaa se, kuinka paljon talon asukkaat joutuvat näkemään vaivaa kodin lämmön eteen. Aika moni haluaa luultavasti kodin lämpenevän ja lämpimän suihkuveden virtaavan automaattisesti, ilman vaivannäköä. Mutta osa meistä on viitseliäämpiä ja valmiita tekemään enemmän töitä, ainakin jos sillä säästää lämmityskuluissa euroja. nette 3/2013 7 otona? k u lu u k a gia Mihin ener Lämmitys Käyttöveden lämmitys kö äh Kotitalouss Lähde: Tilastokeskus, asumisen energiankulutus 2008-2011 Paikka vaikuttaa valintaan Lämmitysmuodon valintaan vaikuttavat myös rakentajasta ja hänen perheestään riippumattomat seikat. Maantieteellinen sijainti vaikuttaa energiantarpeeseen: Pohjois-Suomeen rakennettava talo kuluttaa enemmän energiaa kuin koti Etelä-Suomessa. Rakennuspaikkakunnan kaavoitus voi sanella ehtoja ja rajoituksia lämmitysmuodon valinnalle. Kaava voi esimerkiksi edellyttää kaupungin kaukolämpöverkkolämpöön liittymistä. Toisaalta joillakin paikkakunnilla kaukolämpöä ei ole saatavissa tai verkko sijaitsee niin kaukana tontilta, ettei siihen liittyminen ole taloudellisesti järkevää. Maalämpöjärjestelmän valitsevan on tarkistettava, onko talon lähellä tilaa lämpöputkistolle tai mikä on kallion etäisyys maanpinnasta, jos on tarkoitus porata lämpökaivo. Asentamiseen tarvitaan kunnan toimenpidelupa, ja sen saantiin vaikuttavat muun muassa suojaetäisyydet rakennuksiin ja tontin rajoihin sekä mahdolliset maanalaiset rakenteet erityisesti kaupunkialueella. Jos putket asetetaan järven- tai merenpohjaan, tarvitaan myös vesistön omistajan lupa. – Rakennettavan talon koolla, neliöillä ja kuutioilla, on suuri merkitys sille, mikä lämmitysmuoto kannattaa valita. Siksi kannattaa lähteä liikkeelle omien tarpeiden, toiveiden ja energiankulutuksen kartoituksesta, Sami Seuna huomauttaa. Kannattaako lämmitysjärjestelmää vaihtaa? Vaihdon järkevyys täytyy arvioida tapauskohtaisesti. Järjestelmän vaihdosta aiheutuvat kustannukset voivat olla niin suuria, ettei investointi ole aina järkevä eikä kannattava. Sami Seuna neuvookin vanhassa omakotitalossa asuvaa panostamaan ensin olemassa olevan lämmitysjärjestelmän huoltoon ja säätöihin sekä tarkistamaan samalla omat käyttötottumukset. Esimerkiksi öljylämmitystalossa asuva saa säästöjä aikaan jo sillä, että hän huollattaa tai uusii öljypolttimen. Varaava takka ja ilmalämpöpumppu tukilämmitysmuotoina auttavat pienentämään energialaskua. nette Näin säästät energiaa VINKIT Rakenna hyvin lämpöeristetty talo, jossa on lämmön talteenotolla varustettu koneellinen ja oikein säädetty ilmanvaihto. Säädä huoneiden lämpötila käytön mukaan ja tarkista, että termostaattiventtiilit toimivat oikein. Säädä lämmitys ja ilmanvaihto pienemmälle, kun olet pois kotoa. Hanki varaava takka. Säästät lämmityskuluissa etenkin, jos saat polttopuita omalta tontilta tai muuten edullisesti. Opettele käyttämään lämmintä vettä säästeliäämmin. Erityisesti pitkät, kuumat suihkut kuluttavat paljon energiaa. Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti ristivedolla. Laskelmien teossa kannattaa käyttää hyväkseen asiantuntijoita. Lisätietoa lämmitysjärjestelmien valinnasta saa muun muassa Motivan sivuilta www.motiva.fi ja Energiatehokas koti -sivuilta www.energiatehokaskoti.fi 8 nette 3/2013 Pelletti, maalämpö, kaukolämpö vai suora sähkö? Taulukkoon on koottu omakotitaloon sopivien lämmitysmuotojen hyviä ja huonoja puolia sekä investoinnista ja energiankulutuksesta aiheutuvia keskivertohintoja. Asiantuntijana tietojen kokoamisessa on ollut Sami Seuna Motivasta. Pelletti Kenelle ja millaiseen taloon? Investointikustannus Käyttökustannukset Pellettilämmitys on hyvä vaihtoehto esimerkiksi öljyn tilalle. Talossa on oltava savupiippu, korkeita lämpötiloja sietävä patteriverkko ja tilaa pellettien varastointiin. Sopii asukkaille, jotka arvostavat polttoaineen kotimaisuutta eivätkä koe pellettilämmityksen ylläpitoa suurena vaivana. Osa pellettilämmitysjärjestelmistä myös toimii hyvin automaattisesti. 7 000 – 14 000 euroa. noin 6-6,5 senttiä/kWh. Plussat Miinukset + Ympäristöystävällinen + Kotimainen polttoaine + Voidaan tuottaa korkeita lämpötiloja patteriverkkoon. + Lämpöä riittää eikä lämmin vesi lopu kesken. + Edulliset käyttökustannukset – Polttoaineen varastointi vaatii lämmitettyä tilaa. – Vaatii työtä ja huoltoa enemmän kuin vertailun muut lämmitysjärjestelmät. Kenelle ja millaiseen taloon? Investointikustannus Käyttökustannukset Maalämpö sopii rakennuskuutioiltaan ja -neliöiltään isoihin (200 m² tai enemmän) taloihin, joissa energiaa kuluu paljon. Investoinnin takaisinmaksuaika on sitä lyhyempi, mitä isompi kohde on. Investointikustannuksissa voi yleensä säästää, jos lämpöputkiston pystyy asentamaan vaakatasoon esimerkiksi talon vieressä olevalle pellolle. 12 000 – 25 000 euroa. Maalämpöpumpun asentaminen vanhaan taloon on kalliimpaa kuin uuteen taloon. noin 4-5 senttiä/kWh. Plussat Miinukset + Helppo lämmitysmuoto, ei vaadi juuri huoltoa. + Laitteisto vie talon sisällä vähän tilaa, vain 1-2 jääkaapin verran. + Edulliset käyttökustannukset – Kallis investointi. – Maalämpöä ei voi asentaa joka paikkaan. Kenelle ja millaiseen taloon? Investointikustannus Käyttökustannukset Kaukolämpö sopii lämmönlähteeksi kaikkiin taloihin, jos kaukolämpöä on saatavissa ja talo sijaitsee kohtuullisen matkan päässä runkoverkosta. Kannattaa ainakin pyytää tarjous, jos kaukolämpöverkkoon liittyminen on mahdollista. 5 000 – 10 000 euroa. Hinta vaihtelee paikkakunnittain, ja investoinnin suuruus riippuu siitä, kuinka kaukana talo sijaitsee kaukolämpöverkoston runkolinjasta. Keskimäärin noin 7 senttiä/kWh. Plussat Miinukset + Täysin huoltovapaa. + Lämpöä ja lämmintä vettä riittää. + Vie vähän tilaa. – Kaukolämpöä ei saa joka paikkaan. – Investointi voi olla melko kallis. Maalämpö Kaukolämpö Suora sähkölämmitys Kenelle ja millaiseen taloon? Investointikustannus Käyttökustannukset Suora sähkölämmitys on järkevä ratkaisu silloin, kun tilojen lämmitys vie vähän energiaa. Suora sähkölämmitys sopii erityisen hyvin pienehköihin passiivienergia- tai matalaenergiataloihin, joissa on energiatehokas, tehokkaasti lämmön talteenottava ilmanvaihtokone. Muuta Suoralla sähköllä lämpenevään kotiin kannattaa hankkia tukilämmityslaitteeksi ilmalämpöpumppu. Motivan Elvari-tutkimusohjelman mukaan ilmalämpöpumppu laski omakotitalon kokonaisenergiankulutusta keskimäärin 3 000 kWh vuodessa. Säästö vaihteli kohteesta riippuen 0 – 8 000 kWh. 5 000 – 6 000 euroa. Hinta sisältää käyttövesivaraajan. 13 senttiä/kWh. Plussat Miinukset + Helppo lämmitystapa. + Edullinen investointi. + Huonekohtainen, tasainen lämpö. Energiaa ei kulu talon sisällä lämmön siirtoon. – Energian hinta nousee; korkeat käyttökustannukset. – Rakennuksen energiatehokkuutta kuvaava E-luku on huonompi kuin muilla lämmitysmuodoilla. nette 3/2013 9 herättää Auringonvalo ilan Jorma Tomm än päivään. sähköttömä Päivä ilman sähköä Mitä jos joutuisit elämään päivän ilman sähköä? Pärjäisitkö? Vaasan kaupunginteatterin näyttelijä Jorma Tommila tietää selviävänsä erämaassa, mutta miten arki sujuisi urbaanissa ympäristössä, jos koko kaupunki olisi ilman sähköä? Teksti Anne Kytölä ja Jorma Tommila Kuvat Mikko Lehtimäki 10 nette 2/2013 Jorma Tommila keittää aamukahvit spriikeittimellä. Jorma Tommila astuu vaikeuksitta yhden päivän mittaiseen rooliin kokeilemaan sähkötöntä kaupunkielämää. Näyttelijälle improvisointi ja uusiin tilanteisiin heittäytyminen on luontevaa. Tommilalle rooli istuu sikälikin oivasti, että hän on tottunut eränkävijä. – Olen tehnyt poikani kanssa useita hiihtoretkiä Lapissa. Olemme yöpyneet lumimontussa 14 asteen pakkasellakin. Montussa nukkuu mainiosti, kunhan päällä on lämpimät vaatteet, makuupussi on talvioloihin sopiva ja alla on kunnon makuualusta, Tommila kertoo. Sisäinen kello herättää Harjoitukset teatterilla alkavat yleensä kello 10, joten Tommilan perheessä ei tarvitse hoppuilla uuteen päivään. Aamuvirkkuna Jorma Tommila nousee useimmiten sängystä ilman herätystä, oman sisäisen kellonsa herättämänä. Työmatka teatterille taittuu pyörällä tai jalan. – Ja jos en jostain syystä herää itsekseni, perheen nuorimmainen kyllä pitää huolta siitä, että nousen ylös, Tommila kertoo. ”Matkapuhelimeen ei voisi luottaa herätyskellona, sillä sähköttömässä maailmassa se lakkaisi toimimasta heti kun akku tyhjenee. Yöpöydälle pitäisi hankkia vanhanmallinen herätyskello.” Kahvia spriikeittimellä Sähköttömän päivän ensimmäinen koetinkivi odottaa keittiössä. Aamukahvia ei saakaan kahvinkeittimen käynnistyspainiketta napsauttamalla. Tommila kaivaa komerosta esiin eränkävijän reppunsa. Sen sisältä löytyy spriikeitin, mutta spriitä ei ole jäljellä kovin paljon. – Kesämökillämme, itärajan tuntumassa sijaitsevalla piilopirtillä, keitämme aina pannukahvit vanhalla puuhellalla, mutta kaupunkioloissa tämä on ensimmäinen kerta, Tommila sanoo ja asettelee keitintä Vaasan keskustas- sa sijaitsevan puutaloasuntonsa portaille. Tommilalla on jo varasuunnitelma, jos keittimen sprii loppuu kesken: taloyhtiön kerhohuoneessa on takka, jonne voi virittää tulen. – Ruoanlaittoon pitäisi varata paljon nykyistä enemmän aikaa, jos ei olisi sähköä. Varmaan sitä ryhtyisi syömään enemmän raakaravintoa, Tommila pohtii. Kypsentämisen lisäksi ruoan säilyttämisestä tulisi ongelma. Miten ruoka pysyisi kylmänä ja syömäkelpoisena ilman jääkaappeja? Jos koko yhteiskunta olisi sähkötön, ruoat pilaantuisivat pian kaupoissakin, ellei sähköä tuotettaisi aggregaateilla. ”Mistä ihmiset löytäisivät kaupunkioloissa puuta nuotioon? Ehkä lasten hiekkalaatikosta? Kaikilla ei kuitenkaan ole spriikeitintä.” Lämmin vesi loppuisi Sähköttömyys veisi nopeasti kylpyhuoneesta lämpimän veden. Tommilan perheenkin elämä nette 3/2013 11 Työpäivä muuttuu vapaapäiväksi, kun teatterin sähkölukko ei avaa ovea. vaikeutuisi, jos sähköttömyys jatkuisi pitkään. – Suurimmat paineet tulisivat varmaan puhtauden kanssa. Miten perheen tarpeet tyydytettäisiin, jos pitäisi peseytyä kylmällä vedellä? Tommila arvelee, että hän ja vaimo kyllä pärjäisivät, sillä he elivät kymmenen vuotta Fiskarsin ruukkikylässä puulämmitteisessä talossa, jossa ei ollut suihkua. Lämpimään suihkuun tottuneille lapsille muutos olisi arvatenkin karu. ”Elämästä tulisi verkkaisempaa ilman sähköä. Kaikkiin puuhiin kuluisi paljon nykyistä enemmän aikaa. Ilman sähköä hanasta ei saisi lämmintä vettä, vaan vesi pitäisi kuumentaa kattilassa avotulella. Tiskit tiskattaisiin käsin, ja lattian lakaisua varten ostettaisiin kaupasta harja ja kihveli, kun imurista tulisi viraton.” Pakollinen vapaapäivä Koska Tommila asuu Vaasan keskustassa, työmatka Vaasan kaupunginteatteriin taittuu yleensä jalan tai polkupyörällä. Autokin per- 12 nette 3/2013 Päivällinen poimitaan merestä. heessä on, koska matka itärajan piilopirtille kävisi ilman omaa autoa hankalaksi. – Auto kulkisi kyllä niin kauan aikaa, kun tankissa olisi bensiiniä. Mutta autoa ei voisi tankata ilman sähköä, kun automaatit eivät toimisi, Tommila miettii. Ihmiset olisivat hyvin nopeasti myös ilman rahaa, kun pankkiautomaatit lakkaisivat toimimasta. Pankitkin sulkisivat ovensa, sillä niiden tietojärjestelmät eivät toimisi ilman sähköä. Sama ongelma olisi kaupoissa. – Minullekin taitaisi tulla vapaapäivä, sillä enhän pääse teatterin ovista sisään, jos sähköt eivät toimi, Tommila huomaa. ”Teatteri olisi aika pimeä mesta ilman sähköä. Ehkä treenaisimme ulkona? Vai tulisikohan vapaapäivä?” Korttipelien ääreen Sähköttömyys muuttaisi perheen vapaaaikaa. Ilman sähköä kukaan ei katsoisi televisiota, ei pelaisi tietokonepelejä tai viettäisi aikaa Facebookissa. Tommilan perhe on tottunut keksimään viihdykettä kesämökin sähköttömissä olosuhteissa. Silloin pelataan lautapelejä tai lyödään korttia, luetaan kirjoja, kalastetaan ja vietetään aikaa ulkopuuhissa. – Onnilla on kyllä aina pelikoneensakin mukana. Hän saa sen akun riittämään aika pitkään säännöstelemällä pelaamistaan, Tommila kertoo. Asunnot viilenisivät ja pimenisivät, jos sähköä ei olisi. Tommilaa ei huolestuta kumpikaan seikka. – Pidämme asuntomme lämpötilan muutenkin melko matalana. Ja istumme syksy- ja talvi-iltoina usein kynttilänvalossa, hän sanoo. ”Olemme tottuneet viileisiin huoneisiin ja hämärään. Päivä ilman sähköä ei juuri horjuttaisi meitä.” Sähkö antaa turvallisuutta Tommila luiskahti kesälomalla tikapuilta maahan noin kahden ja puolen metrin matkan. Pudotus kyljelleen maahan päättyi onnellisesti, ja Tommilalle tuli vain yksi mustelma. Pohjanmaa-näytelmän Veikko Näin varaudut pitkään sähkökatkoon Hanki kotiin ainakin nämä: taskulamppu ja radio ja niihin paristoja kynttilöitä ja tulitikkuja polttopuita, jos talossasi on tulisija aggregaatti, jos sähköä tarvitaan katkeamatta esimerkiksi maatilalla katkottoman virransyötön takaava ups-laite suojaamaan tietokonetta sähkökatkoilta vettä, elintarvikkeita ja lääkkeitä käteistä rahaa polttoainetta autoa varten Vältä jääkaapin tai pakastimen avaamista sähkökatkon aikana, jotta ruoat pysyvät pitempään kylminä. Arkkupakastimen päälle voi heittää lisäeristeeksi huovan. Jorma Tommila näyttelee Veikko Hakalaa Antti Tuurin romaaniin pohjautuvassa Pohjanmaa-näytelmässä, joka sai ensi-iltansa Vaasan kaupunginteatterissa 14.9.2013. Tommila nähdään syksyn mittaan myös Oliver-musikaalissa. Satakunnasta, Kiukaisista kotoisin oleva Jorma Tommila on työskennellyt Vaasan kaupunginteatterissa syksystä 2011 lähtien. Aikaisemmin hän on näytellyt muun muassa Porissa, Mikkelissä ja Helsingissä. Tommila on näytellyt useissa televisiosarjoissa ja elokuvissa sekä lyhytelokuvissa. Yhdessä poikansa Onni Tommilan kanssa hän on tehnyt elokuvan Rare Exports. Onni Tommilan elokuvaura jatkuu syyskuussa, kun hän lähtee Yhdysvaltoihin Big Game -elokuvan kuvauksiin. Pääosaa esittävän Onni Tommilan parina elokuvassa on Samuel L. Jackson. Jorma Tommilan perheeseen kuuluvat vaimo Ida Helander-Tommila, 14-vuotias Onni, 4-vuotias Onerva, Helsingissä asuvat 17- ja 19-vuotiaat tyttäret Tilda ja Taika. Tommiloiden Vaasan kodissa asustavat myös irlanninterrieri Iiro ja ranskismopsi Martta. Katso lisätietoja oppaasta ”Pahasti poikki – näin selviät pitkästä sähkökatkosta” kotisivultamme www. vaasansahko.fi > asiakaspalvelu > vikailmoitus Onnettomuus sai Tommilan tajuamaan, miten paljon sähkö vaikuttaa ihmisten turvallisuudentunteeseen. Onnettomuuspäivänä Tommila oli korjaamassa kesämökkinsä kattoa ystävänsä kanssa. Kummankin matkapuhelimen akusta oli loppunut virta. Niitä ei voinut ladata, koska mökillä ei ole sähköä. Kaiken lisäksi piilopirtti on todella piilossa: perille ei kulje autotietä ja lähin naapurikin on 15 minuutin soutumatkan päässä. – Mielessäni ehti käydä, mitä teen, jos on päästävä sairaalaan. Avun saaminen olisi ollut vaikeaa. Sähkö helpottaa informaation kulkua käsittämättömän paljon, Tommila sanoo. ”Sähkö vaikuttaa ihmisten turvallisuuteenkin. Miten ihmiset saavat pyydettyä apua, jos syttyy tulipalo tai heidän pitää päästä sairaalaan? Jos sähköä ei ole, matkapuhelimetkin lakkaavat aikanaan toimimasta. Avun saa kai vain huutamalla…” Jorma Tommila piti päiväkirjaa kokeillessaan sähkötöntä päivää. Lainaukset ovat hänen päiväkirjamerkintöjään. nette 3/2013 13 Robotti-imuri ei korvaa pölynimuria Kolmilapsinen perhe testasi kesän ajan pölynimurirobotteja. Kolme robotti-imuria kävi leivänmurujen, nurkissa pyörivien villakoirien ja varta vasten lattialle ripoteltujen riisinjyvien kimppuun vaihtelevin tuloksin. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Hoviloiden perhe valitsi testivoittajan desibelien perusteella. Vaikka Neato Robotics XV-15 oli testin tehokkain, perheen suosikiksi nousi hiljaisempi Samsung Navibot VCR 8845. 14 nette 3/2013 Imureiden käyttö ja puhdistus oli helppoa. Indreamissä oli eniten puhdistettavaa, sillä pölysäiliön lisäksi siinä on erillinen suodatinosa. S anna ja Jari Hovila ja heidän kolme lastaan: 5-vuotias Seidi, 3-vuotias Seeti ja 6 kuukauden ikäinen Saini saivat testattavakseen kolme robotti-imuria. Roskia jahtaamaan ryhtyivät Neato Robotics XV15, Samsung Navibot VCR 8845 ja Indream 9300XR. Mitä testattiin? Perhe testasi kutakin imuria noin viikon ajan. Lopuksi imurit pantiin yhteiseen kokeeseen ja kokeiltiin, miten nopeasti ja kuinka hyvin ne selviytyvät lattialle kaatuneen, keittämättömän riisin imuroinnista. Testin aikana arvioitiin robotti-imureiden siivoustaitoja, käytön ja huollon helppoutta, laitteiden ulkonäköä ja niiden pitämää ääntä. Jari mittasi myös, kuinka paljon latausasemalla valmiustilassa olevat imurit kuluttavat sähköä yhden vuorokauden aikana. Neato tehokkain ja tarkin Imuteholtaan paras imuri oli Neato. Huoneen muodon lasertutkan avulla tunnistava imuri aloittaa siivoamisen kiertämällä ensin huoneen reunat. Sitten se etenee järjestelmällisesti suorin vedoin huoneen päästä päähän. Jos akusta loppuu virta kesken työn, Neato, kuten muutkin robotti-imurit, käy latautumassa latauspisteessä. Matot vievät robotti-imureilta paljon energiaa. Olohuoneen karvalankamaton imurointi vaati Neatolta kaksi latautumistaukoa ja pieni kynnysmattokin yhden välilatautumisen. – Neaton imuteho oli ylivoimaisesti paras, Jari sanoo ja kertoo, että Neatoon voi myös luottaa. Järjestelmällisen etenemistapansa ansiosta se siivosi huoneen koko lattian, kun kilpakumppanit jättivät joitakin alueita kokonaan imuroimatta. Sanna huomauttaa, ettei Neatokaan pystynyt siivoamaan huonetta täydellisesti. – Seinänvierille jäi pölyä, eikä mikään robotti-imuri tietenkään pysty imuroimaan ovien takaa, Sanna sanoo. Neaton huono puoli on kova ääni. Jos imuri on käynnissä, keskustelu ei onnistu normaalilla puheäänellä, vaan ääntä on korotettava. Robotti-imuria ei aina haluta kaikkialle. Indreamin ja Samsungin kulkua rajoitetaan virtuaalisella, infrapunalähettimen avulla pystytettävällä seinällä. Samsung nousi suosikiksi Kova ääni pudotti Neaton ykkössijalta kakkoseksi, ja perheen suosikiksi nousi hiljaisempi Samsung. Seeti on tosin eri mieltä: – Minä tykkään tästä (Neatosta). Siinä on kova ääni, poika hihkuu. Perhe arvioi robotti-imureiden äänitasoja korvakuulolta ja Jarin puhelimeen ladatun sovelluksen avulla. Neaton melutaso oli aivan imurin vierestä mitattuna 88 desibeliä, Samsungin 62 ja Indreamin 60–65. Muutaman metrin päästä mitattuna Samsungin ja Indreamin äänitaso putosi 50 desibelin tienoille, mutta Neaton lukema pysyi yli 70 desibelissä. – Tässä elämäntilanteessa valitsisin Samsungin, lapsia kotona hoitava Sanna sanoo. Samsung siivoaa Neaton tavoin järjestelmällisesti, mutta Jarin mukaan imuri hairahtuu välillä reitistään, jos tielle osuu este. Tämän takia joitakin kohtia huoneesta voi jäädä siivoamatta. Toisin kuin Neato ja Indream, Samsung törmäili huonekaluihin, mutta imuria ympäröivien nette 2/2013 15 ”Neato oli testin ylivoimaisesti tehokkain, mutta myös kovaäänisin robotti-imuri.” Samsungissa (kuvassa) ja Indreamissä on harjakset, viikset, joiden pitäisi ainakin periaatteessa siirtää roskat seinän vieriltä imurin ulottuville. Kaikki testin imurit toimivat yhdellä latauksella yhtäjaksoisesti enintään käyttöohjeessa luvatut 90 minuuttia. Akut latautuivat nopeammin kuin käyttöohjeessa sanottiin, mutta latautumisaika todennäköisesti pitenee, kun akut vanhenevat. Neato Roboticsin työskentelyalueen saa rajattua magneettinauhalla. Pakkauksen mukana tulevasta rullasta voi leikata esimerkiksi kynnyksen mittaisia pätkiä. 16 nette 3/2013 kumiosien ansiosta huonekalut eivät kärsineet törmäilyistä. Samsung oli myös käytävä pelastamassa, kun se juuttui tv-tason alle. Indreamissa turhakkeita Valkoinen Indream on testiperheen mielestä parhaimman näköinen pölynimurirobotti. – Mutta siihen hyvät puolet melkein sitten jäävätkin, Jari sanoo. Indream siivoaa huonommin kuin Neato ja Samsung. Se jättää esimerkiksi puolet ruokailutilasta imuroimatta. Indreamin ”laiskuus” voi johtua Hoviloiden omakotitalon alakerran lattioiden väristä. Käyttöohjeen mukaan mustat ja hyvin tummat pinnat voivat olla robotti-imurille ongelmallisia. Ilmeisesti imuri jättää osan mustista kaakelilaatoista imuroimatta, koska se tulkitsee ne porrasaukoksi. Indreamillä on vaikeuksia kodinhoitohuoneessakin. Se ei ”uskalla” mennä kaappien alle, vaikka kaappien ja lattian väli on melkein 16 senttimetriä, ja Indream on testin imureista matalin. Indream hortoilee enemmän kuin Samsung ja Neato. Se etenee useimmiten pyörivin liikkein aloituspisteestä ulospäin. Toisinaan imuri tekee siksakkia. Indreamissa on ominaisuuksia, joita Hovilat pitävät turhina. Robotti-imurin latauspisteessä on koristevalo ja syvennys, johon voi tiputtaa tuoksuvaa nestettä, esimerkiksi löylyhuoneessa käytettäviä saunatuoksuja. Indreamissa on myös UV-lamppu, joka käyttöohjeen mukaan desinfioi lattiaa. – Mahtaako pitää paikkaansa, Jari ja Sanna epäilevät eivätkä kokeile desinfiointiominaisuutta ollenkaan. Helppo käyttää ja puhdistaa Kaikkia robotti-imureita on helppo käyttää. Imurointi onnistuu, vaikka ei lukisi käyttöohjetta. Jarikin imuroi ensin ja tarkistaa vasta sitten käyttöohjeesta, löysikö hän kaikki imurin ominaisuudet. Samsungin käyttöohje on hänen mielestään paras. Neaton suorakulmainen pölysäiliö on helpoin puhdistaa, koska säiliön alaosan saa kokonaan irti. Indreamin säiliö on monimutkaisin, koska siinä on erillinen suodatinosa. Ohjelmoitu viikkosiivous Neaton ja Indreamin voi ohjelmoida imuroimaan säännöllisesti tiettyinä viikonpäivinä tai vaikka viikon kaikkina päivinä. Päivän lisäksi imuriin voi ohjelmoida kellonajan. Samsungin ajastusmahdollisuus ulottuu vain 23 tunnin päähän, joten se on ajastettava imuroimaan joka kerta uudelleen. Indreamissä ja Samsungissa on kaukoohjain, josta on Jarin mielestä hyötyä, jos imurin haluaa saada siivoamaan jonkin tietyn alueen. Sannan mielestä kaukosäädin on turha, sillä hänen mielestään robotti-imurin pitää osata siivota ominpäin. Neaton mukana tulee rulla magneettinauhaa, jonka avulla robotin työskentelyalueen voi rajata. Nauhalla voi suojata esimerkiksi lasten keskeneräiset leikit. Samsungissa ja Indreamissa este rakennetaan virtuaalisesti pakkauksessa mukana tulevan, paristoilla toimivan infrapunalähettimen avulla. – Magneettinauha on luotettavampi, sillä paristoistahan loppuu aina jossakin vaiheessa virta, Jari toteaa. Imurointi vie aikaa Robotti-imurit ovat hitaita. Hovilat testaavat siivoustahtia alakertansa laattalattialla. Siivottavaa lattiapinta-alaa on noin 45 neliömetriä. Samsung siivoaa alueen 40 minuutissa. Neato jynssää lattiaa tunnin ja kymmenen minuutin ajan. Indreamin siivousaikaa ei saada mitattua. – Indream kävi välillä pyörimässä myös alakerran muissa tiloissa, joten ajan mittaaminen oli hankalaa. Tunnin kuluttua kävin paimentamassa sen takaisin kotipesään, Jari kertoo. Neato voittaa riisitestin Riisitestissä lattialle kaadetaan 100 grammaa – reilu desilitra – keittämätöntä riisiä. Neaton ja Samsungin voi ohjelmoida siivoamaan tarkasti rajatun alueen, joten ne työskentelevät tehokkaammin ja nopeammin kuin omilla teillään välillä hortoileva Indream, jossa täsmätilaohjelmaa ei ole. Neato imaisee riisit 2 minuutissa ja 15 sekunnissa, ja voittaa testin tämän osuuden, sillä se saa siivottua lähes kaikki riisit. Vaikka Samsung tekee työn hiukan nopeammin, 2 minuutissa 10 sekunnissa, sen pyörivät sivuharjakset huiskivat riisiä ympäriinsä ja lattialle jää enemmän riisiä kuin Neaton jäljiltä. Myös Indream jättää riisiä lattialle. Riisien imurointiin kuluvaa aikaa ei saada mitattua, koska Indream käy välillä siivoamassa alakerran muita tiloja. – Kokeilin muuten vertailun vuoksi imuroida riisiä myös keskuspölynimurilla. Ei ole helppoa silläkään, Jari huomauttaa. Apuri ylläpitosiivoukseen Hovilat harkitsivat ennen testiä vakavasti robotti-imurin hankintaa. Testin jälkeen mielipiteet jakaantuvat. Jari kannattaa edelleen robotin ostoa, mutta Sannan mielestä robotti-imuri ei imuroi riittävän hyvin. – Olin vähän pettynyt. Odotin roboteilta enemmän, Sanna myöntää. Sannan ja Jarin vaatimustaso siisteyden suhteen on aika korkea. Heillä on tapana imuroida päivän mittaan keittiön ja ruokailutilan lattioille kertyneet ruoanmurut ja muut roskat pois joka ilta. Jari haluaisikin vaihtaa eteisen lattialla jatkuvasti lojuvan keskuspölynimurin johdon vähemmän tilaa vievään pölynimurirobottiin. Pölynimurirobotit eivät korvaa pölynimuria, mutta ylläpitosiivoukseen ne sopivat Hoviloiden mielestä hyvin. Robotti syö kiitettävästi huonepölyä, jos sen antaa pyöriä säännöllisesti talossa. – Meillä ei ole kotieläimiä, mutta robotti-imuri siivoaa luultavasti aika tehokkaasti myös eläinten karvoja, Hovilat arvelevat. Samsung vie eniten sähköä Jari mittaa, kuinka paljon robotti-imurit kuluttavat sähköenergiaa valmiustilassa yhden vuorokauden aikana. Neato kuluttaa vähiten energiaa, 109 Wh. Indreamin kulutus on 160 Wh. Samsungin voi asettaa kaukosäätimellä ON- tai OFF-tilaan. ON-tilassa sähköä kuluu 230 Wh ja OFF-tilassa 140 Wh. – Yhdellä kilowattitunnilla vähiten energiaa kuluttava Neato voi olla latauspisteessä yhdeksän päivää, Jari konkretisoi. Neato siivosi lattialle kaadetut riisit tarkimmin, 2 minuutissa ja 15 sekunnissa. [Samsung 2 min 10s] Tekniska egenskaper Neato Robotics XV-15 Samsung Navibot VCR 8845 Indream 9300XR Hinta 429 € Robokeskus Oy, robokeskus.fi 349 € Robokeskus Oy, robokeskus.fi Hinta 249 € Robokeskus Oy, robokeskus.fi Mitat 33 (L) x 31,8 (S) x 10,2 (K) cm Ø 36 cm, 9,3 (K) cm Ø 32 cm, 8,7 (K) cm Paino 5,9 kg 4 kg 3,2 kg Pölysäiliön koko 0,35 litraa 0,6 litraa 0,6 litraa Latausaika noin 2 h noin 2 h 5–6 h Maks käyttöaika yhdellä latauksella 90 min 90 min 90 min Kantokahva On Ei On Takuu 2 vuotta 2 vuotta 1 vuotta, akulla 6 kk Ominaisuuksia Robotin liikkeitä ohjaa lasertutka. Kiihtyvyysmittari sopeuttaa robotin nopeuden ympäristön mukaan. Jokaiselle viikonpäivälle voi ohjelmoida oman ohjelman. Robotin ohjelmiston voi päivittää USB-liitännän kautta. Pakkauksessa mukana magneettinauha, jolla robotin työskentelyalueen voi rajata. Päättelee huoneen muodon katon kautta ottamastaan kuvasta. Useita imurointitiloja. Ajastusmahdollisuus (23 h). Infrapunalähettimen avulla voi pystyttää virtuaalisen seinän tai oven rajaamaan työskentelytilaa. Toimintoja voi ohjata kaukosäätimellä. Robotin voi ohjelmoida imuroimaan haluttuna viikonpäivänä. Täsmäalueen imurointiominaisuutta ei ole, mutta robottia voi ohjata kaukosäätimellä. Nopeutta säädetään myös kaukosäätimestä. Kulkua rajoitetaan infrapunavalolla toimivalla virtuaalisella seinällä. Pakkauksessa myös esimerkiksi moppi kuivamoppausta varten. Kenelle sopii? Työssäkäyville ihmisille, jotka voivat jättää imurin siivoamaan, kun lähtevät töihin. Hiljaisen äänensä ansiosta sellaiseenkin kotiin, jossa perheenjäsenet ovat paljon kotona. Kotiin, jossa ei ole lemmikkieläimiä eikä lapsia. Plussat + Järjestelmällinen + Paras imuteho + Kuluttaa vähiten sähköä Miinukset – Kova ääni – Hidas etenkin mattoja imuroidessaan Plussat + Hiljainen + Järjestelmällinen + Harjakset siirtävät roskia sivuilta imuroitavalle alueelle Miinukset – Ei voi ohjelmoida siivoamaan tiettynä viikonpäivänä – Harjakset hinkkasivat olohuoneen karvalankamaton nukan rakenteen paikoin rikki Plussat + Paras ulkonäkö + Hiljainen + Harjakset siirtävät roskia sivuilta imuroitavalle alueelle Miinukset – Ei täsmäsiivousominaisuutta – Huonoin imuteho – Jätti osan lattiasta imuroimatta nette 3/2013 17 LY H Y E S T I Sähköenergian hintaan yhden prosentin lisäalennus 1.10. – 31.12.2013 Myönteisen kustannuskehityksen vuoksi Vaasan Sähkön toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten energiamaksuihin 1.6.2013 tehty alennus jatkuu vuoden loppuun. Lisäksi 1.10.–31.12.2013 väliseksi ajaksi tehdään jo alennettuun hintaan yhden prosentin lisäalennus, jolloin alennus normaalihinnasta on yleissähkön osalta noin yhdeksän prosenttia ja yö- ja kausisähkön osalta noin neljä prosenttia. Alennus ei koske perusmaksuja eikä sähkönsiirtohintoja. Vaasan Sähkö tekee alennuksen sähkölaskuun, joten hinnanalennus ei edellytä asiakkailta toimenpiteitä. Alennusjakson jälkeen hinta palautuu normaaliksi ilman erillistä ilmoitusta. Sähköenergian hinnat sekä alennetut hinnat (enintään 63 A pääsulake) sis. alv 24 % Yleissähkö Yösähkö Sähköenergian hinnat snt/kWh Sähköenergian hinnat snt/kWh 1.6.−30.9.2013 Sähköenergian hinnat snt/kWh 1.10.−31.12.2013 6,55 6,00 5,94 päiväenergia 6,40 6,20 6,14 yöenergia 5,49 5,32 5,27 talvipäivä 7,21 6,99 6,92 muu aika 5,54 5,37 5,32 7,66 7,11 7,04 Yösähkö päiväenergia 7,51 7,31 7,24 yöenergia 6,60 6,43 6,37 Kausisähkö talvipäivä 8,32 8,10 8,02 muu aika 6,65 6,48 6,42 Kausisähkö Uudet toimitilat Vaasan kaupunkirantaan rakentuu vuoden 2014 loppuun mennessä Vaasan Sähkön uusi toimitalo. Alueelle keskittyy vahvaa energia-alan osaamista, sillä uusiin tiloihin muuttavat Vaasan Sähkön lisäksi Vaasan Sähköverkko Oy ja EPV Energia Oy:n pääkonttori. Tuulisähkö Yleissähkö Vaasan Sähkö lisää panostustaan vesivoimaan Vaasan Sähkö Oy oli EPV Energia Oy:n kautta mukana kaupassa, jossa suomalaiset energiayhtiöt ostivat merkittävän osuuden ruotsalaista vesivoimaa. Tuotanto on ollut Vaasan Sähkön käytössä 1.7.2013 alkaen. Vaasan Sähkön osalta tämä tarkoittaa vesivoiman tuotantomäärän lisäystä. Vesivoimalla ei korvata olemassa olevaa tuotantoa, vaan se lisää kokonaishankintaa noin kuudella prosentilla. Suomessa rakennetaan tällä hetkellä tuuli- ja ydinvoimaa, joiden tuotantoa ei voida säätää. Tämän tueksi tarvitaan säätökykyistä sähköntuotantotapaa, minkä vuoksi päästöttömään, säätökykyiseen vesivoimaan investoiminen on järkevä ratkaisu. Energialähteet Sähkön alkuperä vuonna 2012 33,7 % vuonna 2012 25,5 % Fossiiliset energialähteet Uusiutuvat energialähteet 40,8 % Ydinvoima Hiilidioksidin ominaispäästöt 243 g/kWh Käytetty ydinpolttoaine 1,1 mg/kWh 18 nette 3/2013 Myydyn sähkön alkuperä jakaantuu eri energialähteisiin oheisen kuvion mukaisesti. Uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, puupolttoaineet ja uusiutuvat jätepolttoaineet. Fossiilisia energialähteitä ovat maakaasu, kivihiili, turve, öljy ja yhdyskuntajäte. 30,4 % myydystä sähköstä hankittiin sähköpörssistä ja 0 % ETA-alueen ulkopuolelta. 2,1 % sähköstä myytiin uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna ympäristösähkönä. Tuulisähkömme tuotetaan VS Tuulivoima Oy:n Korsnäsin, Rajakiiri Oy:n Tornion ja Innopower Oy:n Kemin tuulivoimapuistoissa. Energialähettiläs maailmanympärysmatkalla Energy Vaasan energialähettilään Pentti Itkosen tutkimusmatka energia-alan innovaatioihin on käynnissä. Itkonen tutustuu elo-lokakuun aikana kymmeneen Suomessa suunniteltuun ja toteutettuun energia-alan innovaatioon ympäri maailmaa. Itkosen tarkoituksena on kartoittaa, missä teknologiaa sovelletaan, mitä sillä saavutetaan ja mitä vaikutusta ratkaisuilla on ihmisten elämään ja ympäristöön. Matkakohteina ovat Norja, Tunisia, Brasilia, Intia, Thaimaa, Kiina, Espanja, Ecuador, Suomi ja USA. Seuraa energialähettilästä: www.energialahettilas.fi Nimitykset VAASAN SÄHKÖÖN on nimitetty Pia-Leena Hinssa asiakasneuvojaksi Hiirikosken Energiasta. VAASAN SÄHKÖVERKKOON on nimitetty Hiirikosken Energiasta Toni Ahola maastosuunnittelun tiiminvetäjäksi ja Reijo Nyrhinen mittariasentajaksi. RAVERAAN on nimitetty Hiirikosken Energiasta Pekka Kauppinen, Jorma Ranta ja Mika Tulisalo johtoasentajiksi. R istikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus 31.10.2013 mennessä osoitteeseen: ”Nette-ristikko” Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa tai sähköpostin liitteenä: [email protected] Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl Iittalan pientä Mariskoolia. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Heino Niemelä, Tikkakoski Sari Norrgård, Laihia Edellisen ristikon ratkaisu. nette 3/2013 19 Menivätkö sähköt poikki? Tilaa ilmaineniedote tekstiviestit sta kännykkääsi! sähkökatkoi kestosen syistä ja d ii n , ta is o teksti sähkökatk aksuttoman m Saat tiedon n e e m li e matkapuh maan kotia, e k s o k lu e ta suoraan lv aa pa n avulla. Til ojasi. käy ttöpaikk viestipalvelu a it u m ja , yritystä atkoista vii k ö k h ä s kesämökkiä ta is suunnitellu mista. YlSaat viestin katkon alka n e n n e ä ti ä lme päiv hetetään he lä ti s ie v meistään ko a s nteis n eskey tystila un sähköt o k , ti s ie v lättävissä k i s ja uu n alkaessa, htuvista kes a p ta ) 7 0 sähkökatko – lo 22 Yöaikaan (k hkökatkoista ä s n ti u u palautettu. in nm ja alle viide key tyksistä ei lähetetä. ilmoituksia vikailmoitus > lu e Lisätietoja: lv a p s a siak sahko.fi > a ä www.vaasan liittymiin eik iTekstiviest palvelu 0 € in puhelin n ta ulkomaisi la ti i vo Sähköverko i e a alvelu ee Vaasan sk o k n e lu d e o Tek stiviestip lv u . Pa un v numeroihin aan palvelu k n u ii is m ll e su le k a tu m n alue Vähänk yrö asiakkaita. a. 2014 aikan mia! 2013 lopu L a i k o rraskuun nneiden Voita tN lvelu ma tila iviestipa alvelun p ks puhelin aikkien Tilaa te 820 –äly e s s ä. K n ia n e m u m L n p uu Nokia a r vo t aa n kesken 295 € ). (ar vo n. lähetä , u l e v l a p Tilaa roon e m u n i t s tekstivie si kanumero 16126: äy ttöpaik - ja k at asiakas Katso om viesti: an umer o . Kirjoita ta s u k s töpaikk la t ö y ä k s äh k o r me etä iakasnu 456 ja läh s t ar t a s 0 0 0 0123 0 0 5 4 3 rt 12 . esim. sta on 16126 ti numero s ie v ti s k ! te n n mak suto Palvelu o
© Copyright 2024