Päivä ilman sähköä

nette
VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I
Sähkönnhinnanus
alen uu
jatk
3/2013
Päivä ilman
sähköä
Lämmitysmuodot vertailussa
Tuulet tuovat energiaa
Testissä robotti-imurit
A S I A K A S PA LV E L U
S I S Ä L LY S
T I E D OT TA A
Asiakaspalvelu
avoinna klo 8.00 - 16.00
06 324 5750
[email protected]
Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut.
Sähköenergian jo alennettuun
hintaan yhden prosentin lisäalennus
1.10. – 31.12.2013
Alennuksen suuruus normaalihinnasta on 4 – 9 prosenttia. Lue
lisää sivulta 18.
10
Suoraveloitus päättyy
loka-joulukuussa 2013
Jos käytät aktiivisesti verkkopankkia, tulee maksutavaksi
e-lasku. E-lasku on sähköinen lasku, joka toimitetaan suoraan
verkkopankkiisi. Jos haluat, e-lasku voidaan veloittaa automaattisesti tililtäsi eräpäivänä. Tällöin se korvaa kätevästi suoraveloituksen.
Jos et käytä verkkopankkia, tulee maksutavaksi suoramaksu. Suoramaksu toimii yhtä helposti kuin suoraveloituskin.
Saat laskun kotiisi ja pankki veloittaa automaattisesti laskun
summan tililtäsi laskun eräpäivänä.
Muutoksesta olemme lähettäneet asiakaskirjeet ja
kirjeessä mainitaan, milloin ns. reagointiaika päättyy. Mikäli et
tee mitään reagointiaikana, muuttuu laskutus automaattisesti
e-laskuksi tai suoramaksuksi. Jos et halua ottaa käyttöön elaskua etkä suoramaksua, tulee sinun irtisanoa pankissasi suoraveloitusvaltuutus ja jatkossa saat laskusi postitse.
Päivä ilman sähköä
1970-luvulla kun olin lapsi, naapurillamme Kiukaisissa
ei ollut sähkövaloja, näytelmäkäsikirjoitusta kynttilänvalossa lukeva Jorma Tommila muistelee.
Pääkirjoitus
Tuulet tuovat energiaa
Sähkölaitteiden energiamerkinnät
Vertailussa lämmitysmuodot
Päivä ilman sähköä
Testissä siivousrobotit
Lyhyesti
Ristikko
nette
3
4
6
7
10
14
18
19
VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa 2013.
Numero:
Julkaisijat:
3/2013
Vaasan Sähkö Oy,
Vaasan Sähköverkko Oy
Postiosoite:
PL 26, 65101 Vaasa
Käyntiosoite:
Kirkkopuistikko 4
65100 Vaasa
Puhelinvaihde: 06 324 5111
Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h)
(puhelut nauhoitetaan)
Faksi:
06 324 5350
Internet:
www.vaasansahko.fi
ISSN:
1458-7297
Päätoimittaja: Tiina Lillbacka
[email protected]
Toimituskunta: Olli Arola
Håkan Bodö
Göran Heino
Katja Luomanranta
Toimitus:
Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä
Ulkoasu:
Mainostoimisto Bock’s Office Oy
Painopaikka:
UPC Print
Kansikuva:
Mikko Lehtimäki
nette
VINKIT
Syksyn helpot
energiansäästövinkit
Varaudu talveen tiivistämällä ovet ja ikkunat. Muista kuitenkin huolehtia korvausilman
saannista. Tarkista samalla, että kaikki laitteet ja säädöt ovat kunnossa pakkasia varten.
Jopa 30 % rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta menee käyttöveden lämmitykseen. Mieti siis tarkoin, miten vettä käytät: pese taloudellisesti, hanki
nykyaikaiset laitteet ja vesikalusteet, säädä virtaamat sopiviksi, laita vesivuodot kuriin
ja vältä vedellä lotraamista.
Pidä tavoitteena alle viiden minuutin suihkua. Suurimmat erot kotitalouksien vedenkäytössä syntyvät peseytymiseen käytetyn veden kulutuksesta.
Sulje virta TV:stä, digiboksista, tietokoneesta, modeemista ja muista vastaavista laitteista, kun et käytä niitä. Tutki, miten virta tulee katkaista, ettei laite jää valmiustilaan.
Käytä kannettavaa tietokonetta, sillä se kuluttaa vain 10–20 % siitä,
minkä pöytäkone kuluttaa.
Suosi energiatehokkuudeltaan parasta A-luokkaa. Näin varmistat, että säästöä syntyy
myös tulevaisuudessa. Lue juttu aiheesta sivulta 6.
PÄÄKIRJOITUS
Energiaa tuulesta ja
vedestä
Hannu Linna
toimitusjohtaja
Tuulivoiman imago on ollut hyvä. Tuulienergia on mielletty puhtaaksi. Hyvälle
imagolle ja puhtaudelle on olemassa selvät perusteet. Tuulienergian raaka-aine
on puhdasta ja jopa ilmaista. Tuulisähkön
tuotanto ei aiheuta polttoainepäästöjä
eikä kasvihuonekaasuja.
Suomalaiset energiayhtiöt eivät ole
kokeiluja lukuun ottamatta tuulivoimaa
rakentaneet, koska kannattavuutta ei
suunnitelluille hankkeille ole onnistuttu
saavuttamaan. Kannattavuuden suurin
haaste on tuotannon riippuvuus tuulesta:
tuotannon määrää ei voi säätää eikä tyvenellä voi tuottaa ollenkaan.
Monissa maissa tuulivoimaa on rakennettu oleellisesti Suomea nopeammassa
tahdissa. Tanskan, Saksan ja Espanjan
tuulivoima on rakennettu massiivisten
tukiohjelmien rahoituksella. Nyt tuulivoiman tukeminen verovaroista maksettavalla syöttötariffilla on aikaansaanut lukuisan
määrän suuria hankkeita myös eri puolille
Suomea.
Viime aikoina tuulivoimaa käsittelevät
kannanotot ovat aiempaa kriittisempiä.
Tuulivoimakeskustelua Suomessa hallitsevat tällä hetkellä haitat, joita koetaan
syntyvän tuulituotannon läheisyydessä
ympäristölle ja asumiselle. Eurooppalaista
keskustelua hallitsevat tukijärjestelmien
rasite maiden kansantalouksille sekä suurten tulonsiirtojen aiheuttama sosiaalinen
epäoikeudenmukaisuus.
Olen asunut koko elämäni suurjännitelinjojen, muuntoasemien ja voimalaitosten
välittömässä läheisyydessä. Olen aina kokenut läheisyyden positiivisena ja haitat
vähäisinä ajatellen sähköjärjestelmän yhteiskunnalle tuottamaa hyvinvointia. Tältä
pohjalta koen myös tuulivoiman sijoittamiseen liittyvän kritiikin yliampuvana ja
tarkoitushakuisena. Oman kokemukseni
perusteella kasvava kritiikki on merkki siitä, että tuulivoima on kasvamassa varteenotettavaksi tuotantomuodoksi.
Vaasan Sähkö on jo nyt merkittävä
tuulivoiman tuottaja ja on tuotantoyhtiöomistustensa kautta edelleen lisäämässä
tuotantoaan.
Vesivoimaa Ruotsista
Kolmekymmentä vuotta sitten myös vesivoiman tuotanto koettiin uhaksi luonnonsuojelulle. Tuolloin säädettiin koskiensuojelulaki, joka käytännössä pysäytti
vesivoiman rakentamisen Suomessa. Tästä
on menty eteenpäin ja vesivoiman imago
on tällä hetkellä hyvä. Ilmaston kannalta
vesivoima on puhdasta energiaa. Vesi on
tuulen tavoin ilmaista raaka-ainetta. Vesi
on kuitenkin tuulta arvokkaampaa, koska
sähköä voi veden muodossa varastoida
voimalaitosten yläpuolisiin altaisiin kulutuksen aikaista käyttöä varten.
Vaasan Sähkö on Hiirikosken vesivoimalaitoksen kunnostuksen lisäksi muutoinkin
lisännyt vesisähkön tuotantoaan. Heinäkuun alusta alkaen on tuotantopalettiin
kuulunut vuositasolla 115 GWh:n osuus
ruotsalaista vesivoimaa. Omistus Indalsälvenin vesivoimalaitoksista hankittiin EPV
Energian, Kymppivoiman ja Helsingin Energian yhteisostolla, jossa Vaasan Sähkön
osuus on 40 % EPV Energian osuudesta.
Vesivoiman osto kasvatti Vaasan Sähkön
vesivoiman määrää 50 % ja kokonaistuotantoa runsaat kuusi prosenttia.
Tuotannon monipuolisuus on Vaasan
Sähkön vastaus markkinavoimille ja politiikalle niiden satunnaisesti heilutellessa eri
tuotantotapojen kannattavuutta.
Hannu Linna
nette 3/2013
3
Tuulet tuovat
energiaa
Tuulivoiman osuus Suomen energiantuotannosta on
häviävän pieni, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla
toinen. Suomessa on tilaa ja tuulta tuulivoimaloille, ja
niitä myös suunnitellaan koko ajan lisää.
4
nette 3/2013
E
nergiateollisuuden tilastojen mukaan
Suomessa tuotettiin sähköä vuonna
2012 kaikkiaan 67,7 terawattituntia
energiaa. Tuulivoimalla tuotetun sähkön
osuus oli 0,7 prosenttia.
Suunta on kuitenkin ylöspäin. Tuulivoimaloita on vuosien mittaan rakennettu lisää ja
niiden tehot ovat kasvaneet. Sama suuntaus
jatkuu edelleen.
– Suomessa investoidaan tällä hetkellä pääasiassa tuulivoimaan ja ydinvoimaan,
EPV Energia Oy:n tytäryhtiöiden EPV Tuulivoima Oy:n ja Rajakiiri Oy:n toimitusjohtaja
Frans Liski sanoo.
Liskin mielestä osa tuulivoimaan investoivista sijoittajista on innostunut tuulivoimasta
jo liikaa. He suunnittelevat tuulivoimahankkeita epärealistisin laskelmin ja uskovat tuulivoimalan toimivan erittäin kannattavasti.
– Tuulivoimaan liittyy tällä hetkellä valtava
hypetys, jossa on 1990-luvun it-kuplan kaltaisia aineksia, Liski suomii. Energiantuottajat
– kuten EPV – tietävät, ettei tuulivoimala ole
kultakaivos.
Tuulivoima sopii Suomeen
Kriittisistä sanoistaan huolimatta Liski uskoo
tuulivoimaan. Muutama vuosi sitten tehty
tutkimus Suomen tuulioloista, Suomen tuuliatlas, osoittaa, että Suomessa tuulee tarpeeksi tuulivoimaloita varten.
– EPV on omilla mittauksillaan todentanut, että näin todella on, Liski lisää.
Liskin mukaan tuulivoimalla voidaan tulevaisuudessa tuottaa merkittävä osuus Suomessa tuotetusta sähköstä. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut tavoitteeksi päästä
9 TWh:n tuulivoimatuotantoon.
Kehittyvän tekniikan ansiosta tuulivoimaa
pystytään tulevaisuudessa tuottamaan myös
kohtalaisen kustannustehokkaasti.
Tuulivoiman tekee hankalaksi energiamuodoksi se, että etukäteen on vaikea tarkalleen ennustaa, kuinka paljon tuulesta
saadaan energiaa. Tuulivoima tarvitsee aina
rinnalleen säätövoimaa, sillä energiantuottajan on tuotettava lupaamansa energia myös
tuulettomina päivinä.
– Sähköntuottajien on pystyttävä joka
päivä antamaan vuorokaudeksi eteenpäin
arvio tuotantoluvuistaan tunnin tarkkuudella. Tuulivoima voi kääntyä tappiolliseksi, jos
ennustukset osuvat harhaan, Liski selittää.
Jos sähköntuottaja ei pystykään tuottamaan
etukäteen arvioimaansa määrää sähköä, hä-
Tuulivoimalaitokset tuovat
alueelle työtä ja rahaa. Tornion
Röyttään vuoden 2010 lopussa
valmistuneen Puuska-tuulivoimapuiston rakentamis- ja asentamisaikainen työllistämisvaikutus oli
noin 60 henkilötyövuotta.
nen on ostettava puuttuva osuus muilta sähkömarkkinoilla toimivilta tuottajilta.
Pieni tuuli riittää
Suuret teolliseen tuulivoiman tuotantoon
rakennetut tuulivoimalat käynnistyvät, eli
ryhtyvät tuottamaan sähköä jo silloin, kun
tuulen voimakkuus on vain noin 3-4 metriä
sekunnissa. Yleisin tuulennopeus Suomessa
on 5-7 m/s.
Jotta kova tuuli ei rikkoisi tuulivoimalan
rakenteita, ne suunnitellaan pysähtymään
automaattisesti kovalla tuulella. Raja kulkee
useimmiten 25 metrissä sekunnissa.
– Suomessa näin kovaa tuulee harvoin,
Liski huomauttaa.
Vuodenajoista kevättalvi ja syksy ovat
parasta aikaa tuulivoimalalle. Kovilla paukkupakkasilla on tyyntä, mutta talvella Suomessa
tuulee keskimäärin enemmän kuin kesällä.
Torniosta hyvät kokemukset
Frans Liskin johtama Rajakiiri Oy rakensi pari
vuotta sitten Tornion Röyttään Suomen energiatehokkaimman tuulivoimapuiston. Puuska-puistossa on kahdeksan 3,6 megawatin
tuulivoimalaitosta, ja puiston kokonaisteho
on noin 30 MW.
– Puuskan voimalaitokset olivat valmistuessaan Suomen suurimpia. Niiden roottorien
halkaisija on 120 metriä ja tornin korkeus 100
metriä. Kehitys on mennyt kahdessa vuodessa eteenpäin niin, että nyt rakennetaan jo 150
metriä korkeita torneja, Liski kertoo.
Tornion tuulivoimapuisto on tuottanut
sähköä kolme vuotta. Vuotuinen tuotto on
noin 90 GWh.
– Tuotantotavoitteet on saavutettu joka
vuosi lähes pilkuntarkasti, Liski kehuu.
<< EPV:n tuulivoimaa rakentavien yhtiöiden EPV Tuulivoima Oy:n ja Rajakiiri Oy:n toimitusjohtaja Frans Liski pitää valtion tuulivoimalle maksamaa tukea väliaikaisena. ”Veronmaksajien maksamasta tuesta päästään eroon
tulevina vuosikymmeninä. Rakentamiskustannukset laskevat, kun tuulivoimateknologia kehittyy”, Liski arvioi.
Kokemukset ovat olleet niin hyvät, että Rajakiiri suunnittelee laajentavansa Outokummun terästehtaan naapurissa olevaa tuulivoimapuistoa merelle. Kiiri-niminen hanke on
kaavoitusvaiheessa ja etenee Liskin mukaan
suunnitellusti. Puistoon tulee 10-20 kappaletta 3-5 MW:n tuulivoimalaitoksia.
Tuulivoimaa Pohjanmaalle
Toinen Liskin johtama yhtiö, EPV Tuulivoima
Oy, valmistelee tuulivoimahankkeita erityisesti Pohjanmaan alueella. Yhtiö suunnittelee
parhaillaan noin kymmenen tuulivoimapuiston rakentamista.
– Pisimmällä hankkeista on Vähänkyrön
tuulivoimapuisto, jonka rakentaminen on
tarkoitus aloittaa ensi vuonna, Liski kertoo.
Tuulivoimapuistoon tulee 16 kappaletta
2-5 MW:n tuulivoimaloita.
Miten tuulivoimala toimii?
Tuulivoimalan pääosat ovat navasta ja siivistä
koostuva roottori, muun muassa generaattorin sisältävä konehuone, torni ja perustukset.
Suurin osa Suomessa käytössä olevista tuulivoimaloista on kolmilapaisia, vaaka-akselisia
ja niiden roottorit kääntyvät tornissa tuulen
mukaan.
Auringosta peräisin oleva tuulienergia
muuttuu tuulivoimalassa ensin pyörimisenergiaksi, kun tuuli pyörittää tuulivoimalan lapoja. Lavat pyörittävät puolestaan roottoria,
ja generaattori muuttaa pyörimisenergian
sähköksi.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki ja EPV Energia Oy
nette 3/2013
5
Teksti Anne Kytölä
Kuvitus Bock’s Office
Mitä energiamerkki kertoo?
Energiamerkintä auttaa vertailemaan laitteiden energiankulutusta ja valitsemaan energiatehokkaimman tuotteen.
75 kWh 9 € vuodessa
112 kWh 14 € vuodessa
278 kWh 35 € vuodessa
A+++-luokan laite kuluttaa keskimäärin noin 60 prosenttia vähemmän ener­giaa
kuin A-luokan laite. Esimerkiksi Boschin A+-luokan jääkaappi vie vuodessa
26 euron edestä enemmän sähköä kuin saman valmistajan A+++-luokan
jääkaappi. Vertailun tiedot on poimittu kesäkuussa 2013 Boschin www-sivuilta.
Vuosikulutuksen hinta on laskettu Vaasan Sähkön normaalihinnoilla.
6
nette 3/2013
EU:n energiamerkintädirektiivillä pyritään
parantamaan laitteiden energiatehokkuutta.
Laitteen energiatehokkuus selviää energiamerkintätarrasta. Tuoteselosteen ja teknisten
tietojen lisäksi tarra kertoo, kuinka paljon laite kuluttaa energiaa. Energialuokat merkitään
kirjaimin A-G.
Pakolliset energiamerkinnät ovat vaikuttaneet kodinkoneiden kehittymiseen niin, että
markkinoille ilmestyy aina vain energiatehokkaampia laitteita. Esimerkiksi energiatehokkaimpien kylmälaitteiden energiamerkintä on
jo A+++.
Käytännössä kuluttaja ei enää löydä
kaupoista luokituksen häntäpään laitteita, koska 1.7.2012 jälkeen valmistettujen
kylmäsäilytyslaitteiden on oltava vähintään
A+-luokkaa.
Pakollisten merkintöjen lisäksi energiamerkintä voi kertoa myös esimerkiksi laitteen melutason, pesukoneen pesutulosluokan, linkoustehokkuusluokan tai lamppujen kohdalla niiden
keskimääräisen eliniän.
Kuluttaja voi pilata säästön
Laitteen energiankulutus on mitattu hallituissa
laboratorio-olosuhteissa. Kun kuluttaja vie laitteen, esimerkiksi jääkaapin kotiinsa, todellinen
energiankulutus voikin olla aivan toista.
Energiamerkinnän ja todellisen energiankulutuksen ero johtuu siitä, että kuluttaja
vaikuttaa energiankulutukseen. Jääkaappi vie
ilmoitettua enemmän sähköä, jos se sijoitetaan
uunin, astianpesukoneen tai lämpöpatterin
viereen.
Sähköä hukkaantuu myös, jos ilma ei pääse
kiertämään jääkaapin ympärillä. Kalusteisiin sijoitettu laite kuluttaa enemmän energiaa kuin
vapaasti sijoitettava laite.
Jääkaappi tuhlaa energiaa, jos se on täyteen ahdettu tai sen ovea avataan tiuhaan. Jos
haluaa säästää sähköä, kannattaa pitää huolta
jääkaapin puhtaudesta ja pyyhkiä etenkin oven
tiivisteet säännöllisesti.
Energiamerkityt tuotteet
Astianpesukoneet
Pyykinpesukoneet
Kuivaavat pyykinpesukoneet
Kuivausrummut
Kylmälaitteet
Sähköuunit
Televisiot
Ilmastointilaitteet
Lamput ja valaisimet
Lämmitysmuodot
vertailussa
Yhtä oikeaa lämmitystapaa ei ole. Vaihtoehtoja ja valintaan vaikuttavia tekijöitä on
paljon. Omakotitalon sopivin lämmönlähde valitaan talon koon ja energiankulutuksen
sekä asukkaiden elämäntapojen, toiveiden ja tarpeiden mukaan.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Uuden talon rakentajan kannattaa käyttää
paljon aikaa suunnitteluun ja vaihtoehtojen
vertailuun lämmitysmuotoa valitessaan, sillä
kerran valitun lämmitysjärjestelmän vaihtaminen myöhemmin on työlästä ja kallista.
Tulevaisuuden muutoksiin saa enemmän
pelivaraa, kun asentaa taloon matalalämpöisen vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän.
Lämpö voidaan tuottaa monella eri tavalla,
joten lämmönlähteen vaihtaminen myöhemmin on mahdollista.
Raha ratkaisee
Käytännössä rakentajan ratkaisuja sanelee
useimmiten raha: se valitaan, mihin on varaa.
Lämmitysjärjestelmän valinnassa hintojen
vertailu ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista.
Periaatteessa on useimmiten niin, että jos
sijoittaa hankintavaiheessa enemmän rahaa,
säästää tulevaisuudessa käyttökustannuksissa. Mutta joissakin tapauksissa investoinnin
takaisinmaksuaika voi venyä niin pitkäksi,
että kannattaa valita hankintahinnaltaan
halvempi ratkaisu.
– Maalämpöjärjestelmää ei välttämättä
kannata hankkia, jos on rakentamassa pientä, alle 120-neliöistä omakotitaloa, Motivan
energia-asiantuntija Sami Seuna neuvoo.
Suora sähkölämmitys voi Seunan mukaan
olla paljon järkevämpi ratkaisu pienen matalaenergia- tai passiivienergiatalon rakentajalle.
Sähkölämmitystä voi vielä täydentää vaikkapa ilmalämpöpumpulla.
Eri lämmitysmuotojen vaatimien investointien vertailu on vaikeaa myös siksi, että
lämmitysjärjestelmä voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Kaikki rakentajan tekemät
valinnat vaikuttavat hintaan, ja jokaisen
lämmitysmuodon kohdalla tehdään erilaisia
valintoja.
Jos rakentaja valitsee esimerkiksi pellettilämmityksen, hän voi rakentaa taloon ison
tai pienen varaston polttoainetta varten.
Ison varaston rakentaminen nostaa rakenta-
miskuluja, mutta antaa mahdollisuuden ostaa
polttoainetta isoina erinä, jolloin hinnasta saa
alennusta.
Helppoa lämmitystä?
Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat
rahan lisäksi myös talon asukkaiden omat
mieltymykset ja arvot. Ympäristöasioista
kiinnostunut haluaa tietää, kuinka paljon
lämmittämisestä ja valitun energialähteen
tuottamisesta aiheutuu pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä. Polttoaineen kotimaisuus
voi myös olla tärkeä valintakriteeri.
Kaikkia kiinnostaa se, kuinka paljon talon
asukkaat joutuvat näkemään vaivaa kodin
lämmön eteen. Aika moni haluaa luultavasti
kodin lämpenevän ja lämpimän suihkuveden
virtaavan automaattisesti, ilman vaivannäköä.
Mutta osa meistä on viitseliäämpiä ja valmiita tekemään enemmän töitä, ainakin jos sillä
säästää lämmityskuluissa euroja.
nette 3/2013
7
otona?
k
u
lu
u
k
a
gia
Mihin ener
Lämmitys
Käyttöveden
lämmitys
kö
äh
Kotitalouss
Lähde: Tilastokeskus,
asumisen energiankulutus 2008-2011
Paikka vaikuttaa valintaan
Lämmitysmuodon valintaan vaikuttavat myös rakentajasta ja hänen perheestään riippumattomat seikat.
Maantieteellinen sijainti vaikuttaa energiantarpeeseen:
Pohjois-Suomeen rakennettava talo kuluttaa enemmän
energiaa kuin koti Etelä-Suomessa.
Rakennuspaikkakunnan kaavoitus voi sanella ehtoja ja rajoituksia lämmitysmuodon valinnalle. Kaava voi
esimerkiksi edellyttää kaupungin kaukolämpöverkkolämpöön liittymistä. Toisaalta joillakin paikkakunnilla
kaukolämpöä ei ole saatavissa tai verkko sijaitsee niin
kaukana tontilta, ettei siihen liittyminen ole taloudellisesti järkevää.
Maalämpöjärjestelmän valitsevan on tarkistettava,
onko talon lähellä tilaa lämpöputkistolle tai mikä on
kallion etäisyys maanpinnasta, jos on tarkoitus porata
lämpökaivo.
Asentamiseen tarvitaan kunnan toimenpidelupa, ja
sen saantiin vaikuttavat muun muassa suojaetäisyydet
rakennuksiin ja tontin rajoihin sekä mahdolliset maanalaiset rakenteet erityisesti kaupunkialueella. Jos putket asetetaan järven- tai merenpohjaan, tarvitaan myös
vesistön omistajan lupa.
– Rakennettavan talon koolla, neliöillä ja kuutioilla,
on suuri merkitys sille, mikä lämmitysmuoto kannattaa
valita. Siksi kannattaa lähteä liikkeelle omien tarpeiden,
toiveiden ja energiankulutuksen kartoituksesta, Sami
Seuna huomauttaa.
Kannattaako lämmitysjärjestelmää vaihtaa?
Vaihdon järkevyys täytyy arvioida tapauskohtaisesti.
Järjestelmän vaihdosta aiheutuvat kustannukset voivat olla niin suuria, ettei investointi ole aina järkevä
eikä kannattava.
Sami Seuna neuvookin vanhassa omakotitalossa
asuvaa panostamaan ensin olemassa olevan lämmitysjärjestelmän huoltoon ja säätöihin sekä tarkistamaan
samalla omat käyttötottumukset.
Esimerkiksi öljylämmitystalossa asuva saa säästöjä
aikaan jo sillä, että hän huollattaa tai uusii öljypolttimen. Varaava takka ja ilmalämpöpumppu tukilämmitysmuotoina auttavat pienentämään energialaskua.
nette
Näin säästät energiaa
VINKIT
Rakenna hyvin lämpöeristetty talo, jossa on
lämmön talteenotolla varustettu koneellinen ja
oikein säädetty ilmanvaihto.
Säädä huoneiden lämpötila käytön mukaan
ja tarkista, että termostaattiventtiilit toimivat
oikein.
Säädä lämmitys ja ilmanvaihto pienemmälle,
kun olet pois kotoa.
Hanki varaava takka. Säästät lämmityskuluissa etenkin, jos saat polttopuita omalta tontilta tai muuten edullisesti.
Opettele käyttämään lämmintä vettä säästeliäämmin. Erityisesti pitkät, kuumat suihkut
kuluttavat paljon energiaa.
Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti ristivedolla.
Laskelmien teossa kannattaa käyttää hyväkseen asiantuntijoita. Lisätietoa lämmitysjärjestelmien valinnasta saa muun muassa
Motivan sivuilta www.motiva.fi ja Energiatehokas koti -sivuilta www.energiatehokaskoti.fi
8
nette 3/2013
Pelletti, maalämpö, kaukolämpö vai suora sähkö?
Taulukkoon on koottu omakotitaloon sopivien lämmitysmuotojen hyviä ja huonoja puolia sekä investoinnista ja
energiankulutuksesta aiheutuvia keskivertohintoja. Asiantuntijana tietojen kokoamisessa on ollut Sami Seuna Motivasta.
Pelletti
Kenelle ja millaiseen taloon?
Investointikustannus
Käyttökustannukset
Pellettilämmitys on hyvä vaihtoehto esimerkiksi öljyn
tilalle. Talossa on oltava savupiippu, korkeita lämpötiloja sietävä patteriverkko ja tilaa pellettien varastointiin.
Sopii asukkaille, jotka arvostavat polttoaineen kotimaisuutta eivätkä koe pellettilämmityksen ylläpitoa suurena
vaivana. Osa pellettilämmitysjärjestelmistä myös toimii
hyvin automaattisesti.
7 000 – 14 000 euroa.
noin 6-6,5 senttiä/kWh.
Plussat
Miinukset
+ Ympäristöystävällinen
+ Kotimainen polttoaine
+ Voidaan tuottaa korkeita lämpötiloja patteriverkkoon.
+ Lämpöä riittää eikä lämmin vesi lopu kesken.
+ Edulliset käyttökustannukset
– Polttoaineen varastointi vaatii
lämmitettyä tilaa.
– Vaatii työtä ja huoltoa enemmän
kuin vertailun muut lämmitysjärjestelmät.
Kenelle ja millaiseen taloon?
Investointikustannus
Käyttökustannukset
Maalämpö sopii rakennuskuutioiltaan ja -neliöiltään isoihin (200 m² tai enemmän) taloihin, joissa energiaa kuluu
paljon. Investoinnin takaisinmaksuaika on sitä lyhyempi, mitä isompi kohde on. Investointikustannuksissa voi
yleensä säästää, jos lämpöputkiston pystyy asentamaan
vaakatasoon esimerkiksi talon vieressä olevalle pellolle.
12 000 – 25 000 euroa.
Maalämpöpumpun asentaminen vanhaan
taloon on kalliimpaa kuin uuteen taloon.
noin 4-5 senttiä/kWh.
Plussat
Miinukset
+ Helppo lämmitysmuoto, ei vaadi juuri huoltoa.
+ Laitteisto vie talon sisällä vähän tilaa,
vain 1-2 jääkaapin verran.
+ Edulliset käyttökustannukset
– Kallis investointi.
– Maalämpöä ei voi asentaa joka
paikkaan.
Kenelle ja millaiseen taloon?
Investointikustannus
Käyttökustannukset
Kaukolämpö sopii lämmönlähteeksi kaikkiin taloihin, jos
kaukolämpöä on saatavissa ja talo sijaitsee kohtuullisen
matkan päässä runkoverkosta. Kannattaa ainakin pyytää
tarjous, jos kaukolämpöverkkoon liittyminen on mahdollista.
5 000 – 10 000 euroa.
Hinta vaihtelee paikkakunnittain, ja investoinnin suuruus riippuu siitä, kuinka kaukana talo
sijaitsee kaukolämpöverkoston runkolinjasta.
Keskimäärin
noin 7 senttiä/kWh.
Plussat
Miinukset
+ Täysin huoltovapaa.
+ Lämpöä ja lämmintä vettä riittää.
+ Vie vähän tilaa.
– Kaukolämpöä ei saa joka
paikkaan.
– Investointi voi olla melko kallis.
Maalämpö
Kaukolämpö
Suora sähkölämmitys
Kenelle ja millaiseen taloon?
Investointikustannus
Käyttökustannukset
Suora sähkölämmitys on järkevä ratkaisu silloin, kun tilojen lämmitys vie vähän energiaa. Suora sähkölämmitys
sopii erityisen hyvin pienehköihin passiivienergia- tai
matalaenergiataloihin, joissa on energiatehokas, tehokkaasti lämmön talteenottava ilmanvaihtokone.
Muuta
Suoralla sähköllä lämpenevään kotiin kannattaa hankkia tukilämmityslaitteeksi ilmalämpöpumppu. Motivan
Elvari-tutkimusohjelman mukaan ilmalämpöpumppu laski omakotitalon kokonaisenergiankulutusta keskimäärin
3 000 kWh vuodessa. Säästö vaihteli kohteesta riippuen
0 – 8 000 kWh.
5 000 – 6 000 euroa.
Hinta sisältää käyttövesivaraajan.
13 senttiä/kWh.
Plussat
Miinukset
+ Helppo lämmitystapa.
+ Edullinen investointi.
+ Huonekohtainen, tasainen lämpö. Energiaa ei
kulu talon sisällä lämmön siirtoon.
– Energian hinta nousee; korkeat
käyttökustannukset.
– Rakennuksen energiatehokkuutta kuvaava E-luku on
huonompi kuin muilla lämmitysmuodoilla.
nette 3/2013
9
herättää
Auringonvalo ilan
Jorma Tomm än päivään.
sähköttömä
Päivä ilman sähköä
Mitä jos joutuisit elämään päivän ilman sähköä? Pärjäisitkö?
Vaasan kaupunginteatterin näyttelijä Jorma Tommila tietää selviävänsä erämaassa, mutta
miten arki sujuisi urbaanissa ympäristössä, jos koko kaupunki olisi ilman sähköä?
Teksti Anne Kytölä ja Jorma Tommila
Kuvat Mikko Lehtimäki
10
nette 2/2013
Jorma Tommila keittää aamukahvit spriikeittimellä.
Jorma Tommila astuu vaikeuksitta yhden
päivän mittaiseen rooliin kokeilemaan sähkötöntä kaupunkielämää. Näyttelijälle improvisointi ja uusiin tilanteisiin heittäytyminen on
luontevaa.
Tommilalle rooli istuu sikälikin oivasti, että
hän on tottunut eränkävijä.
– Olen tehnyt poikani kanssa useita hiihtoretkiä Lapissa. Olemme yöpyneet lumimontussa 14 asteen pakkasellakin. Montussa
nukkuu mainiosti, kunhan päällä on lämpimät
vaatteet, makuupussi on talvioloihin sopiva ja
alla on kunnon makuualusta, Tommila kertoo.
Sisäinen kello herättää
Harjoitukset teatterilla alkavat yleensä kello 10, joten Tommilan perheessä ei tarvitse
hoppuilla uuteen päivään. Aamuvirkkuna
Jorma Tommila nousee useimmiten sängystä ilman herätystä, oman sisäisen kellonsa
herättämänä.
Työmatka teatterille taittuu pyörällä tai jalan.
– Ja jos en jostain syystä herää itsekseni,
perheen nuorimmainen kyllä pitää huolta siitä, että nousen ylös, Tommila kertoo.
”Matkapuhelimeen ei voisi luottaa herätyskellona, sillä sähköttömässä maailmassa
se lakkaisi toimimasta heti kun akku tyhjenee.
Yöpöydälle pitäisi hankkia vanhanmallinen
herätyskello.”
Kahvia spriikeittimellä
Sähköttömän päivän ensimmäinen koetinkivi
odottaa keittiössä. Aamukahvia ei saakaan
kahvinkeittimen käynnistyspainiketta napsauttamalla. Tommila kaivaa komerosta esiin
eränkävijän reppunsa. Sen sisältä löytyy spriikeitin, mutta spriitä ei ole jäljellä kovin paljon.
– Kesämökillämme, itärajan tuntumassa sijaitsevalla piilopirtillä, keitämme aina pannukahvit vanhalla puuhellalla, mutta kaupunkioloissa tämä on ensimmäinen kerta, Tommila
sanoo ja asettelee keitintä Vaasan keskustas-
sa sijaitsevan puutaloasuntonsa portaille.
Tommilalla on jo varasuunnitelma, jos keittimen sprii loppuu kesken: taloyhtiön kerhohuoneessa on takka, jonne voi virittää tulen.
– Ruoanlaittoon pitäisi varata paljon nykyistä enemmän aikaa, jos ei olisi sähköä.
Varmaan sitä ryhtyisi syömään enemmän
raakaravintoa, Tommila pohtii.
Kypsentämisen lisäksi ruoan säilyttämisestä tulisi ongelma. Miten ruoka pysyisi kylmänä ja syömäkelpoisena ilman jääkaappeja?
Jos koko yhteiskunta olisi sähkötön, ruoat
pilaantuisivat pian kaupoissakin, ellei sähköä
tuotettaisi aggregaateilla.
”Mistä ihmiset löytäisivät kaupunkioloissa
puuta nuotioon? Ehkä lasten hiekkalaatikosta? Kaikilla ei kuitenkaan ole spriikeitintä.”
Lämmin vesi loppuisi
Sähköttömyys veisi nopeasti kylpyhuoneesta
lämpimän veden. Tommilan perheenkin elämä
nette 3/2013
11
Työpäivä muuttuu vapaapäiväksi, kun teatterin sähkölukko ei avaa ovea.
vaikeutuisi, jos sähköttömyys jatkuisi pitkään.
– Suurimmat paineet tulisivat varmaan
puhtauden kanssa. Miten perheen tarpeet
tyydytettäisiin, jos pitäisi peseytyä kylmällä
vedellä?
Tommila arvelee, että hän ja vaimo kyllä
pärjäisivät, sillä he elivät kymmenen vuotta
Fiskarsin ruukkikylässä puulämmitteisessä
talossa, jossa ei ollut suihkua. Lämpimään
suihkuun tottuneille lapsille muutos olisi arvatenkin karu.
”Elämästä tulisi verkkaisempaa ilman sähköä. Kaikkiin puuhiin kuluisi paljon nykyistä
enemmän aikaa. Ilman sähköä hanasta ei saisi lämmintä vettä, vaan vesi pitäisi kuumentaa kattilassa avotulella. Tiskit tiskattaisiin
käsin, ja lattian lakaisua varten ostettaisiin
kaupasta harja ja kihveli, kun imurista tulisi
viraton.”
Pakollinen vapaapäivä
Koska Tommila asuu Vaasan keskustassa,
työmatka Vaasan kaupunginteatteriin taittuu
yleensä jalan tai polkupyörällä. Autokin per-
12
nette 3/2013
Päivällinen poimitaan merestä.
heessä on, koska matka itärajan piilopirtille
kävisi ilman omaa autoa hankalaksi.
– Auto kulkisi kyllä niin kauan aikaa, kun
tankissa olisi bensiiniä. Mutta autoa ei voisi
tankata ilman sähköä, kun automaatit eivät
toimisi, Tommila miettii.
Ihmiset olisivat hyvin nopeasti myös ilman rahaa, kun pankkiautomaatit lakkaisivat
toimimasta. Pankitkin sulkisivat ovensa, sillä
niiden tietojärjestelmät eivät toimisi ilman
sähköä. Sama ongelma olisi kaupoissa.
– Minullekin taitaisi tulla vapaapäivä, sillä
enhän pääse teatterin ovista sisään, jos sähköt eivät toimi, Tommila huomaa.
”Teatteri olisi aika pimeä mesta ilman sähköä. Ehkä treenaisimme ulkona? Vai tulisikohan vapaapäivä?”
Korttipelien ääreen
Sähköttömyys muuttaisi perheen vapaaaikaa. Ilman sähköä kukaan ei katsoisi televisiota, ei pelaisi tietokonepelejä tai viettäisi
aikaa Facebookissa.
Tommilan perhe on tottunut keksimään
viihdykettä kesämökin sähköttömissä olosuhteissa. Silloin pelataan lautapelejä tai lyödään korttia, luetaan kirjoja, kalastetaan ja
vietetään aikaa ulkopuuhissa.
– Onnilla on kyllä aina pelikoneensakin
mukana. Hän saa sen akun riittämään aika
pitkään säännöstelemällä pelaamistaan, Tommila kertoo.
Asunnot viilenisivät ja pimenisivät, jos
sähköä ei olisi. Tommilaa ei huolestuta kumpikaan seikka.
– Pidämme asuntomme lämpötilan muutenkin melko matalana. Ja istumme syksy- ja
talvi-iltoina usein kynttilänvalossa, hän sanoo.
”Olemme tottuneet viileisiin huoneisiin ja
hämärään. Päivä ilman sähköä ei juuri horjuttaisi meitä.”
Sähkö antaa turvallisuutta
Tommila luiskahti kesälomalla tikapuilta maahan noin kahden ja puolen metrin matkan.
Pudotus kyljelleen maahan päättyi onnellisesti, ja Tommilalle tuli vain yksi mustelma.
Pohjanmaa-näytelmän Veikko
Näin varaudut pitkään sähkökatkoon
Hanki kotiin ainakin nämä:
taskulamppu ja radio ja niihin paristoja
kynttilöitä ja tulitikkuja
polttopuita, jos talossasi on tulisija
aggregaatti, jos sähköä tarvitaan katkeamatta
esimerkiksi maatilalla
katkottoman virransyötön takaava ups-laite
suojaamaan tietokonetta sähkökatkoilta
vettä, elintarvikkeita ja lääkkeitä
käteistä rahaa
polttoainetta autoa varten
Vältä jääkaapin tai pakastimen avaamista sähkökatkon aikana, jotta ruoat pysyvät pitempään
kylminä. Arkkupakastimen päälle voi heittää
lisäeristeeksi huovan.
Jorma Tommila näyttelee Veikko Hakalaa Antti Tuurin romaaniin pohjautuvassa Pohjanmaa-näytelmässä, joka sai ensi-iltansa Vaasan kaupunginteatterissa 14.9.2013.
Tommila nähdään syksyn mittaan myös Oliver-musikaalissa.
Satakunnasta, Kiukaisista kotoisin oleva Jorma Tommila on työskennellyt
Vaasan kaupunginteatterissa syksystä 2011 lähtien. Aikaisemmin hän on
näytellyt muun muassa Porissa, Mikkelissä ja Helsingissä.
Tommila on näytellyt useissa televisiosarjoissa ja elokuvissa sekä lyhytelokuvissa. Yhdessä poikansa Onni Tommilan kanssa hän on tehnyt elokuvan
Rare Exports. Onni Tommilan elokuvaura jatkuu syyskuussa, kun hän lähtee
Yhdysvaltoihin Big Game -elokuvan kuvauksiin. Pääosaa esittävän Onni
Tommilan parina elokuvassa on Samuel L. Jackson.
Jorma Tommilan perheeseen kuuluvat vaimo Ida Helander-Tommila,
14-vuotias Onni, 4-vuotias Onerva, Helsingissä asuvat 17- ja 19-vuotiaat
tyttäret Tilda ja Taika. Tommiloiden Vaasan kodissa asustavat myös irlanninterrieri Iiro ja ranskismopsi Martta.
Katso lisätietoja oppaasta ”Pahasti poikki – näin selviät pitkästä sähkökatkosta” kotisivultamme www.
vaasansahko.fi > asiakaspalvelu > vikailmoitus
Onnettomuus sai Tommilan tajuamaan, miten
paljon sähkö vaikuttaa ihmisten turvallisuudentunteeseen. Onnettomuuspäivänä Tommila oli korjaamassa kesämökkinsä kattoa
ystävänsä kanssa. Kummankin matkapuhelimen akusta oli loppunut virta. Niitä ei voinut
ladata, koska mökillä ei ole sähköä.
Kaiken lisäksi piilopirtti on todella piilossa:
perille ei kulje autotietä ja lähin naapurikin on
15 minuutin soutumatkan päässä.
– Mielessäni ehti käydä, mitä teen, jos on
päästävä sairaalaan. Avun saaminen olisi ollut
vaikeaa. Sähkö helpottaa informaation kulkua
käsittämättömän paljon, Tommila sanoo.
”Sähkö vaikuttaa ihmisten turvallisuuteenkin. Miten ihmiset saavat pyydettyä apua, jos
syttyy tulipalo tai heidän pitää päästä sairaalaan? Jos sähköä ei ole, matkapuhelimetkin
lakkaavat aikanaan toimimasta. Avun saa kai
vain huutamalla…”
Jorma Tommila piti päiväkirjaa kokeillessaan
sähkötöntä päivää. Lainaukset ovat hänen
päiväkirjamerkintöjään.
nette 3/2013
13
Robotti-imuri ei korvaa pölynimuria
Kolmilapsinen perhe testasi kesän ajan pölynimurirobotteja. Kolme robotti-imuria kävi leivänmurujen,
nurkissa pyörivien villakoirien ja varta vasten lattialle ripoteltujen riisinjyvien kimppuun vaihtelevin tuloksin.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Hoviloiden perhe valitsi testivoittajan desibelien perusteella. Vaikka Neato Robotics XV-15 oli testin tehokkain,
perheen suosikiksi nousi hiljaisempi Samsung Navibot VCR 8845.
14
nette 3/2013
Imureiden käyttö ja puhdistus oli helppoa. Indreamissä oli eniten puhdistettavaa,
sillä pölysäiliön lisäksi siinä on erillinen suodatinosa.
S
anna ja Jari Hovila ja heidän kolme
lastaan: 5-vuotias Seidi, 3-vuotias
Seeti ja 6 kuukauden ikäinen Saini
saivat testattavakseen kolme robotti-imuria.
Roskia jahtaamaan ryhtyivät Neato Robotics
XV15, Samsung Navibot VCR 8845 ja Indream 9300XR.
Mitä testattiin?
Perhe testasi kutakin imuria noin viikon ajan.
Lopuksi imurit pantiin yhteiseen kokeeseen ja
kokeiltiin, miten nopeasti ja kuinka hyvin ne
selviytyvät lattialle kaatuneen, keittämättömän riisin imuroinnista.
Testin aikana arvioitiin robotti-imureiden
siivoustaitoja, käytön ja huollon helppoutta,
laitteiden ulkonäköä ja niiden pitämää ääntä.
Jari mittasi myös, kuinka paljon latausasemalla valmiustilassa olevat imurit kuluttavat
sähköä yhden vuorokauden aikana.
Neato tehokkain ja tarkin
Imuteholtaan paras imuri oli Neato. Huoneen
muodon lasertutkan avulla tunnistava imuri
aloittaa siivoamisen kiertämällä ensin huoneen reunat. Sitten se etenee järjestelmällisesti suorin vedoin huoneen päästä päähän.
Jos akusta loppuu virta kesken työn, Neato,
kuten muutkin robotti-imurit, käy latautumassa latauspisteessä.
Matot vievät robotti-imureilta paljon energiaa. Olohuoneen karvalankamaton imurointi
vaati Neatolta kaksi latautumistaukoa ja pieni
kynnysmattokin yhden välilatautumisen.
– Neaton imuteho oli ylivoimaisesti paras,
Jari sanoo ja kertoo, että Neatoon voi myös
luottaa. Järjestelmällisen etenemistapansa
ansiosta se siivosi huoneen koko lattian, kun
kilpakumppanit jättivät joitakin alueita kokonaan imuroimatta.
Sanna huomauttaa, ettei Neatokaan pystynyt siivoamaan huonetta täydellisesti.
– Seinänvierille jäi pölyä, eikä mikään
robotti-imuri tietenkään pysty imuroimaan
ovien takaa, Sanna sanoo.
Neaton huono puoli on kova ääni. Jos imuri
on käynnissä, keskustelu ei onnistu normaalilla puheäänellä, vaan ääntä on korotettava.
Robotti-imuria ei aina haluta kaikkialle. Indreamin ja
Samsungin kulkua rajoitetaan virtuaalisella, infrapunalähettimen avulla pystytettävällä seinällä.
Samsung nousi suosikiksi
Kova ääni pudotti Neaton ykkössijalta kakkoseksi, ja perheen suosikiksi nousi hiljaisempi
Samsung. Seeti on tosin eri mieltä:
– Minä tykkään tästä (Neatosta). Siinä on
kova ääni, poika hihkuu.
Perhe arvioi robotti-imureiden äänitasoja
korvakuulolta ja Jarin puhelimeen ladatun
sovelluksen avulla. Neaton melutaso oli aivan imurin vierestä mitattuna 88 desibeliä,
Samsungin 62 ja Indreamin 60–65.
Muutaman metrin päästä mitattuna Samsungin ja Indreamin äänitaso putosi 50 desibelin tienoille, mutta Neaton lukema pysyi yli
70 desibelissä.
– Tässä elämäntilanteessa valitsisin Samsungin, lapsia kotona hoitava Sanna sanoo.
Samsung siivoaa Neaton tavoin järjestelmällisesti, mutta Jarin mukaan imuri hairahtuu välillä reitistään, jos tielle osuu este. Tämän takia joitakin kohtia huoneesta voi jäädä
siivoamatta.
Toisin kuin Neato ja Indream, Samsung törmäili huonekaluihin, mutta imuria ympäröivien
nette 2/2013
15
”Neato oli testin
ylivoimaisesti tehokkain,
mutta myös kovaäänisin
robotti-imuri.”
Samsungissa (kuvassa) ja Indreamissä on harjakset,
viikset, joiden pitäisi ainakin periaatteessa siirtää
roskat seinän vieriltä imurin ulottuville.
Kaikki testin imurit toimivat yhdellä latauksella
yhtäjaksoisesti enintään käyttöohjeessa luvatut 90
minuuttia. Akut latautuivat nopeammin kuin käyttöohjeessa sanottiin, mutta latautumisaika todennäköisesti pitenee, kun akut vanhenevat.
Neato Roboticsin työskentelyalueen saa rajattua
magneettinauhalla. Pakkauksen mukana tulevasta
rullasta voi leikata esimerkiksi kynnyksen mittaisia
pätkiä.
16
nette 3/2013
kumiosien ansiosta huonekalut eivät kärsineet
törmäilyistä. Samsung oli myös käytävä pelastamassa, kun se juuttui tv-tason alle.
Indreamissa turhakkeita
Valkoinen Indream on testiperheen mielestä
parhaimman näköinen pölynimurirobotti.
– Mutta siihen hyvät puolet melkein sitten jäävätkin, Jari sanoo.
Indream siivoaa huonommin kuin Neato ja
Samsung. Se jättää esimerkiksi puolet ruokailutilasta imuroimatta.
Indreamin ”laiskuus” voi johtua Hoviloiden omakotitalon alakerran lattioiden väristä. Käyttöohjeen mukaan mustat ja hyvin
tummat pinnat voivat olla robotti-imurille
ongelmallisia. Ilmeisesti imuri jättää osan
mustista kaakelilaatoista imuroimatta, koska
se tulkitsee ne porrasaukoksi.
Indreamillä on vaikeuksia kodinhoitohuoneessakin. Se ei ”uskalla” mennä kaappien
alle, vaikka kaappien ja lattian väli on melkein 16 senttimetriä, ja Indream on testin
imureista matalin.
Indream hortoilee enemmän kuin Samsung ja Neato. Se etenee useimmiten pyörivin liikkein aloituspisteestä ulospäin. Toisinaan imuri tekee siksakkia.
Indreamissa on ominaisuuksia, joita Hovilat pitävät turhina. Robotti-imurin latauspisteessä on koristevalo ja syvennys, johon
voi tiputtaa tuoksuvaa nestettä, esimerkiksi
löylyhuoneessa käytettäviä saunatuoksuja.
Indreamissa on myös UV-lamppu, joka
käyttöohjeen mukaan desinfioi lattiaa.
– Mahtaako pitää paikkaansa, Jari ja Sanna epäilevät eivätkä kokeile desinfiointiominaisuutta ollenkaan.
Helppo käyttää ja puhdistaa
Kaikkia robotti-imureita on helppo käyttää.
Imurointi onnistuu, vaikka ei lukisi käyttöohjetta. Jarikin imuroi ensin ja tarkistaa vasta sitten käyttöohjeesta, löysikö hän kaikki
imurin ominaisuudet. Samsungin käyttöohje
on hänen mielestään paras.
Neaton suorakulmainen pölysäiliö on
helpoin puhdistaa, koska säiliön alaosan saa
kokonaan irti. Indreamin säiliö on monimutkaisin, koska siinä on erillinen suodatinosa.
Ohjelmoitu viikkosiivous
Neaton ja Indreamin voi ohjelmoida imuroimaan säännöllisesti tiettyinä viikonpäivinä tai
vaikka viikon kaikkina päivinä. Päivän lisäksi
imuriin voi ohjelmoida kellonajan. Samsungin
ajastusmahdollisuus ulottuu vain 23 tunnin
päähän, joten se on ajastettava imuroimaan
joka kerta uudelleen.
Indreamissä ja Samsungissa on kaukoohjain, josta on Jarin mielestä hyötyä, jos
imurin haluaa saada siivoamaan jonkin tietyn alueen. Sannan mielestä kaukosäädin on
turha, sillä hänen mielestään robotti-imurin
pitää osata siivota ominpäin.
Neaton mukana tulee rulla magneettinauhaa, jonka avulla robotin työskentelyalueen
voi rajata. Nauhalla voi suojata esimerkiksi
lasten keskeneräiset leikit.
Samsungissa ja Indreamissa este rakennetaan virtuaalisesti pakkauksessa mukana
tulevan, paristoilla toimivan infrapunalähettimen avulla.
– Magneettinauha on luotettavampi, sillä
paristoistahan loppuu aina jossakin vaiheessa virta, Jari toteaa.
Imurointi vie aikaa
Robotti-imurit ovat hitaita. Hovilat testaavat siivoustahtia alakertansa laattalattialla.
Siivottavaa lattiapinta-alaa on noin 45 neliömetriä. Samsung siivoaa alueen 40 minuutissa. Neato jynssää lattiaa tunnin ja kymmenen
minuutin ajan. Indreamin siivousaikaa ei saada mitattua.
– Indream kävi välillä pyörimässä myös alakerran muissa tiloissa, joten ajan mittaaminen
oli hankalaa. Tunnin kuluttua kävin paimentamassa sen takaisin kotipesään, Jari kertoo.
Neato voittaa riisitestin
Riisitestissä lattialle kaadetaan 100 grammaa
– reilu desilitra – keittämätöntä riisiä. Neaton ja Samsungin voi ohjelmoida siivoamaan
tarkasti rajatun alueen, joten ne työskentelevät tehokkaammin ja nopeammin kuin omilla
teillään välillä hortoileva Indream, jossa täsmätilaohjelmaa ei ole.
Neato imaisee riisit 2 minuutissa ja 15 sekunnissa, ja voittaa testin tämän osuuden,
sillä se saa siivottua lähes kaikki riisit. Vaikka Samsung tekee työn hiukan nopeammin,
2 minuutissa 10 sekunnissa, sen pyörivät sivuharjakset huiskivat riisiä ympäriinsä ja lattialle jää enemmän riisiä kuin Neaton jäljiltä.
Myös Indream jättää riisiä lattialle. Riisien
imurointiin kuluvaa aikaa ei saada mitattua,
koska Indream käy välillä siivoamassa alakerran muita tiloja.
– Kokeilin muuten vertailun vuoksi imuroida riisiä myös keskuspölynimurilla. Ei ole
helppoa silläkään, Jari huomauttaa.
Apuri ylläpitosiivoukseen
Hovilat harkitsivat ennen testiä vakavasti
robotti-imurin hankintaa. Testin jälkeen mielipiteet jakaantuvat. Jari kannattaa edelleen
robotin ostoa, mutta Sannan mielestä robotti-imuri ei imuroi riittävän hyvin.
– Olin vähän pettynyt. Odotin roboteilta
enemmän, Sanna myöntää.
Sannan ja Jarin vaatimustaso siisteyden suhteen on aika korkea. Heillä on tapana imuroida
päivän mittaan keittiön ja ruokailutilan lattioille
kertyneet ruoanmurut ja muut roskat pois joka
ilta. Jari haluaisikin vaihtaa eteisen lattialla jatkuvasti lojuvan keskuspölynimurin johdon vähemmän tilaa vievään pölynimurirobottiin.
Pölynimurirobotit eivät korvaa pölynimuria,
mutta ylläpitosiivoukseen ne sopivat Hoviloiden mielestä hyvin. Robotti syö kiitettävästi
huonepölyä, jos sen antaa pyöriä säännöllisesti
talossa.
– Meillä ei ole kotieläimiä, mutta robotti-imuri siivoaa luultavasti aika tehokkaasti
myös eläinten karvoja, Hovilat arvelevat.
Samsung vie eniten sähköä
Jari mittaa, kuinka paljon robotti-imurit kuluttavat sähköenergiaa valmiustilassa yhden
vuorokauden aikana. Neato kuluttaa vähiten energiaa, 109 Wh. Indreamin kulutus on
160 Wh. Samsungin voi asettaa kaukosäätimellä ON- tai OFF-tilaan. ON-tilassa sähköä
kuluu 230 Wh ja OFF-tilassa 140 Wh.
– Yhdellä kilowattitunnilla vähiten energiaa kuluttava Neato voi olla latauspisteessä
yhdeksän päivää, Jari konkretisoi.
Neato siivosi lattialle kaadetut riisit tarkimmin,
2 minuutissa ja 15 sekunnissa. [Samsung 2 min 10s]
Tekniska egenskaper
Neato Robotics XV-15
Samsung Navibot VCR 8845
Indream 9300XR
Hinta
429 €
Robokeskus Oy, robokeskus.fi
349 €
Robokeskus Oy, robokeskus.fi
Hinta 249 €
Robokeskus Oy, robokeskus.fi
Mitat
33 (L) x 31,8 (S) x 10,2 (K) cm
Ø 36 cm, 9,3 (K) cm
Ø 32 cm, 8,7 (K) cm
Paino
5,9 kg
4 kg
3,2 kg
Pölysäiliön koko
0,35 litraa
0,6 litraa
0,6 litraa
Latausaika
noin 2 h
noin 2 h
5–6 h
Maks käyttöaika yhdellä latauksella
90 min
90 min
90 min
Kantokahva
On
Ei
On
Takuu
2 vuotta
2 vuotta
1 vuotta, akulla 6 kk
Ominaisuuksia
Robotin liikkeitä ohjaa lasertutka. Kiihtyvyysmittari sopeuttaa robotin nopeuden
ympäristön mukaan. Jokaiselle viikonpäivälle voi ohjelmoida oman ohjelman. Robotin ohjelmiston voi päivittää USB-liitännän
kautta. Pakkauksessa mukana magneettinauha, jolla robotin työskentelyalueen voi
rajata.
Päättelee huoneen muodon katon kautta
ottamastaan kuvasta. Useita imurointitiloja.
Ajastusmahdollisuus (23 h). Infrapunalähettimen avulla voi pystyttää virtuaalisen
seinän tai oven rajaamaan työskentelytilaa.
Toimintoja voi ohjata kaukosäätimellä.
Robotin voi ohjelmoida imuroimaan
haluttuna viikonpäivänä. Täsmäalueen
imurointiominaisuutta ei ole, mutta robottia voi ohjata kaukosäätimellä. Nopeutta
säädetään myös kaukosäätimestä. Kulkua
rajoitetaan infrapunavalolla toimivalla
virtuaalisella seinällä. Pakkauksessa myös
esimerkiksi moppi kuivamoppausta varten.
Kenelle sopii?
Työssäkäyville ihmisille, jotka voivat jättää
imurin siivoamaan, kun lähtevät töihin.
Hiljaisen äänensä ansiosta sellaiseenkin
kotiin, jossa perheenjäsenet ovat paljon
kotona.
Kotiin, jossa ei ole lemmikkieläimiä eikä
lapsia.
Plussat
+ Järjestelmällinen
+ Paras imuteho
+ Kuluttaa vähiten sähköä
Miinukset
– Kova ääni
– Hidas etenkin mattoja imuroidessaan
Plussat
+ Hiljainen
+ Järjestelmällinen
+ Harjakset siirtävät roskia sivuilta imuroitavalle alueelle
Miinukset
– Ei voi ohjelmoida siivoamaan tiettynä
viikonpäivänä
– Harjakset hinkkasivat olohuoneen karvalankamaton nukan rakenteen paikoin rikki
Plussat
+ Paras ulkonäkö
+ Hiljainen
+ Harjakset siirtävät roskia sivuilta imuroitavalle alueelle
Miinukset
– Ei täsmäsiivousominaisuutta
– Huonoin imuteho
– Jätti osan lattiasta imuroimatta
nette 3/2013
17
LY H Y E S T I


Sähköenergian hintaan
yhden prosentin lisäalennus 1.10. – 31.12.2013
Myönteisen kustannuskehityksen vuoksi Vaasan Sähkön toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten energiamaksuihin 1.6.2013 tehty alennus jatkuu vuoden loppuun. Lisäksi 1.10.–31.12.2013
väliseksi ajaksi tehdään jo alennettuun hintaan yhden prosentin lisäalennus, jolloin alennus normaalihinnasta on yleissähkön osalta noin yhdeksän prosenttia ja yö- ja kausisähkön osalta noin
neljä prosenttia. Alennus ei koske perusmaksuja eikä sähkönsiirtohintoja.
Vaasan Sähkö tekee alennuksen sähkölaskuun, joten hinnanalennus ei edellytä asiakkailta toimenpiteitä. Alennusjakson jälkeen hinta palautuu normaaliksi ilman erillistä ilmoitusta.
Sähköenergian hinnat sekä alennetut
hinnat (enintään 63 A pääsulake)
sis. alv 24 %
Yleissähkö
Yösähkö
Sähköenergian
hinnat
snt/kWh
Sähköenergian
hinnat snt/kWh
1.6.−30.9.2013
Sähköenergian
hinnat snt/kWh
1.10.−31.12.2013
6,55
6,00
5,94
päiväenergia
6,40
6,20
6,14
yöenergia
5,49
5,32
5,27
talvipäivä
7,21
6,99
6,92
muu aika
5,54
5,37
5,32
7,66
7,11
7,04
Yösähkö
päiväenergia
7,51
7,31
7,24
yöenergia
6,60
6,43
6,37
Kausisähkö
talvipäivä
8,32
8,10
8,02
muu aika
6,65
6,48
6,42
Kausisähkö

 
Uudet toimitilat
Vaasan kaupunkirantaan rakentuu vuoden 2014 loppuun mennessä Vaasan
Sähkön uusi toimitalo. Alueelle keskittyy vahvaa energia-alan osaamista,
sillä uusiin tiloihin muuttavat Vaasan
Sähkön lisäksi Vaasan Sähköverkko Oy
ja EPV Energia Oy:n pääkonttori.
Tuulisähkö
Yleissähkö
Vaasan Sähkö lisää panostustaan vesivoimaan
Vaasan Sähkö Oy oli EPV Energia Oy:n kautta mukana kaupassa, jossa suomalaiset energiayhtiöt ostivat merkittävän osuuden ruotsalaista vesivoimaa. Tuotanto on ollut Vaasan Sähkön
käytössä 1.7.2013 alkaen.
Vaasan Sähkön osalta tämä tarkoittaa vesivoiman tuotantomäärän lisäystä. Vesivoimalla ei
korvata olemassa olevaa tuotantoa, vaan se lisää kokonaishankintaa noin kuudella prosentilla.
Suomessa rakennetaan tällä hetkellä tuuli- ja ydinvoimaa, joiden tuotantoa ei voida säätää. Tämän
tueksi tarvitaan säätökykyistä sähköntuotantotapaa, minkä vuoksi päästöttömään, säätökykyiseen
vesivoimaan investoiminen on järkevä ratkaisu.
Energialähteet
Sähkön
alkuperä
vuonna
2012
33,7 %
vuonna 2012
25,5 %
Fossiiliset
energialähteet
Uusiutuvat
energialähteet
40,8 %
Ydinvoima
Hiilidioksidin ominaispäästöt 243 g/kWh
Käytetty ydinpolttoaine 1,1 mg/kWh
18
nette 3/2013
Myydyn sähkön alkuperä jakaantuu eri energialähteisiin oheisen kuvion mukaisesti. Uusiutuvia
energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, puupolttoaineet ja uusiutuvat jätepolttoaineet. Fossiilisia
energialähteitä ovat maakaasu, kivihiili, turve, öljy
ja yhdyskuntajäte.
30,4 % myydystä sähköstä hankittiin sähköpörssistä ja 0 % ETA-alueen ulkopuolelta. 2,1 % sähköstä myytiin uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna
ympäristösähkönä.
Tuulisähkömme tuotetaan VS Tuulivoima Oy:n
Korsnäsin, Rajakiiri Oy:n Tornion ja Innopower Oy:n
Kemin tuulivoimapuistoissa.
Energialähettiläs
maailmanympärysmatkalla
Energy Vaasan energialähettilään Pentti
Itkosen tutkimusmatka energia-alan innovaatioihin on käynnissä. Itkonen tutustuu elo-lokakuun aikana kymmeneen
Suomessa suunniteltuun ja toteutettuun
energia-alan innovaatioon ympäri maailmaa. Itkosen tarkoituksena on kartoittaa, missä teknologiaa sovelletaan, mitä
sillä saavutetaan ja mitä vaikutusta ratkaisuilla on ihmisten elämään ja ympäristöön. Matkakohteina ovat Norja, Tunisia,
Brasilia, Intia, Thaimaa, Kiina, Espanja,
Ecuador, Suomi ja USA.
Seuraa energialähettilästä:
www.energialahettilas.fi
Nimitykset
VAASAN SÄHKÖÖN on nimitetty
Pia-Leena Hinssa asiakasneuvojaksi
Hiirikosken Energiasta.
VAASAN SÄHKÖVERKKOON on nimitetty
Hiirikosken Energiasta Toni Ahola maastosuunnittelun tiiminvetäjäksi ja Reijo Nyrhinen
mittariasentajaksi.
RAVERAAN on nimitetty Hiirikosken
Energiasta Pekka Kauppinen, Jorma Ranta ja
Mika Tulisalo johtoasentajiksi.

R istikko
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Lähetä vastaus 31.10.2013
mennessä osoitteeseen:
”Nette-ristikko”
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
tai sähköpostin liitteenä:
[email protected]
Ristikon ratkaisseiden
kesken arvotaan
2 kpl Iittalan pientä
Mariskoolia.
Edellisen Nette-ristikon voittajat:
Heino Niemelä, Tikkakoski
Sari Norrgård, Laihia
Edellisen ristikon ratkaisu.
nette 3/2013
19
Menivätkö sähköt poikki?
Tilaa ilmaineniedote
tekstiviestit sta kännykkääsi!
sähkökatkoi
kestosen syistä ja
d
ii
n
,
ta
is
o
teksti­
sähkökatk
aksuttoman
m
Saat tiedon
n
e
e
m
li
e
matkapuh
maan kotia,
e
k
s
o
k
lu
e
ta suoraan
lv
aa pa
n avulla. Til
ojasi.
käy ttöpaikk
viesti­palvelu
a
it
u
m
ja
, yritystä
atkoista vii
k
ö
k
h
ä
s
kesämökkiä
ta
is
suunnitellu
mista. YlSaat viestin
katkon alka
n
e
n
n
e
ä
ti
ä
lme päiv
hetetään he
lä
ti
s
ie
v
meistään ko
a
s
nteis
n
eskey tystila
un sähköt o
k
,
ti
s
ie
v
lättävissä k
i
s
ja uu
n alkaessa,
htuvista kes
a
p
ta
)
7
0
sähkökatko
–
lo 22
Yöaikaan (k
hkökatkoista
ä
s
n
ti
u
u
palautettu.
in
nm
ja alle viide
key tyksistä
ei lähetetä.
ilmoituksia
vikailmoitus
>
lu
e
Lisätietoja:
lv
a
p
s
a
siak
sahko.fi > a
ä
www.vaasan
liittymiin eik
iTekstiviest
palvelu
0 €
in puhelin
n
ta ulkomaisi
la
ti
i
vo
Sähköverko
i
e
a
alvelu
ee Vaasan
sk
o
k
n
e
lu
d
e
o
Tek stiviestip
lv
u
. Pa
un v
numeroihin
aan palvelu
k
n
u
ii
is
m
ll
e
su
le
k
a
tu
m
n alue
Vähänk yrö
asiakkaita.
a.
2014 aikan
mia! 2013 lopu
L
a
i
k
o
rraskuun nneiden
Voita tN
lvelu ma
tila
iviestipa
alvelun
p
ks
puhelin
aikkien
Tilaa te
820 –äly
e s s ä. K
n
ia
n
e
m
u
m
L
n
p uu
Nokia
a r vo t aa n
kesken
295 € ).
(ar vo n.
lähetä
,
u
l
e
v
l
a
p
Tilaa
roon
e
m
u
n
i
t
s
teksti­vie
si
kanumero
16126:
äy ttöpaik
- ja k
at asiakas
Katso om
viesti:
an umer o
. Kirjoita
ta
s
u
k
s
töpaikk
la
t
ö
y
ä
k
s äh k
o
r
me
etä
iakasnu
456 ja läh
s t ar t a s
0 0 0 0123
0
0
5
4
3
rt 12
.
esim. sta
on 16126
ti numero
s
ie
v
­
ti
s
k
!
te
n
n mak suto
Palvelu o