VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I SUORAVELOITUS PÄÄTTYY! s. 2 4/2013 ASIAKASVISIITTI: KULTAKERAMIIKKA et, t d u U llise ian eduenerg ö t sähk hinna A S I A K A S PA LV E L U S I S Ä L LY S T I E D OT TA A Tieto sähkökatkosta tekstiviestinä Suoraveloitus päättyy joulukuussa 2013 Vaasan Sähköverkon asiakkailla on mahdollisuus saada tieto sähkökatkoista maksuttomasti tekstiviestinä. Voit tilata palvelun koskemaan kotia, kesämökkiä ja yritystä. Näin saat nopeasti tiedon suunnitelluista ja yllättävistä sähkökatkoista. Olethan jo päättänyt, haluatko jatkossa maksaa sähkölaskusi e-laskulla vai suoramaksuna? Jos käytät aktiivisesti verkkopankkia, tulee maksutavaksi elasku. E-lasku on sähköinen lasku, joka toimitetaan suoraan verkkopankkiisi. Jos haluat, voit valita verkkopankissasi, että e-laskun summa veloitetaan tililtäsi automaattisesti eräpäivänä. Tällöin se korvaa kätevästi suoraveloituksen. Jos et käytä verkkopankkia, tulee maksutavaksi suoramaksu. Suoramaksu toimii yhtä helposti kuin suoraveloituskin. Saat laskun kotiisi ja pankki veloittaa automaattisesti laskun summan tililtäsi laskun eräpäivänä. Jos et halua ottaa käyttöön e-laskua etkä suoramaksua, tulee sinun irtisanoa pankissasi suoraveloitusvaltuutus. Tällöin saat jatkossa laskusi postitse. Näin tilaat palvelun: Kansikuva: Katja Lösönen Pääkirjoitus Energiatodistus kertoo kotisi energialuokan Energialähettiläs kiersi 1½ kertaa maailman ympäri Asiakasvisiitti: Kultakeramiikka Lähetä tekstiviesti start asiakasnumero käyttöpaikkanumero (esim. start 12345 000000123456) numeroon 16126. Asiakas- ja käyttöpaikkanumerot voit tarkistaa sähkölaskusta. Lisätietoja palvelusta saat verkkosivuiltamme www.vaasansahko.fi kohdasta vikailmoitus. Palvelu laajentuu vuoden 2014 aikana koskemaan myös Vähänkyrön aluetta. Vaasan Sähkö osti ympäristöystävällistä vesivoimaa Ruotsista Katso sähkökatkot kartalta Testissä tabletit Veikö myrsky sähköt kesämökiltä? Tarkista tilanne verkkosivuiltamme. Osoitteessa www.vaasansahkoverkko.fi näet helposti Vaasan Sähköverkon häiriötilanteet alueittain. Lyhyesti Ristikko nette 3 4 5 8 12 14 18 19 VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy maaliskuussa 2014. Numero:4/2013 Julkaisijat: Vaasan Sähkö Oy, Vaasan Sähköverkko Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: 06 324 5111 Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h) (puhelut nauhoitetaan) Faksi: 06 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN:1458-7297 Päätoimittaja: Mikaela Jussila [email protected] Toimituskunta: Olli Arola Håkan Bodö Göran Heino Katja Luomanranta Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Office Oy Painopaikka: UPC Print Kansikuva: Katja Lösönen Asiakaspalvelu avoinna klo 8.00 - 16.00 06 324 5750 [email protected] Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut. nette VINKIT Talven energiansäästövinkit Talvi ei välttämättä ole autoilijan suosikkivuodenaika. Moottorinlämmitintä kannattaa käyttää aina, kun lämpötila on alle viiden asteen. Näin pidennät moottorin elinikää sekä vähennät polttoaineenkulutusta ja päästöjä. Käytä moottorinlämmityksessä ajastinta. Yli kahden tunnin lämmitys on energian tuhlausta. Ennen pyhiä keittiössä on usein vilinää ja vilskettä, ja uuni käy kuumana. Hyvä suunnitelma auttaa myös säästämään energiaa. Kun leivot, leivo kerralla enemmän ja tee samalla joulunajan laatikkoruoat. Tarkan sähkönkäyttäjän joulupuuro valmistuu keittolevyyn nähden sopivankokoisessa kattilassa ja kannen alla. Ulkovalot luovat tunnelmaa koko talveksi. Pääset itse helpommalla ja säästät sähkönkulutuksessasi, kun valot syttyvät ja sammuvat ajastimilla. PÄÄKIRJOITUS Markkinataloudesta suunnitelmatalouteen Kymmenen vuotta sitten EU-maat sopivat keskenään, että vuonna 2005 alkanut päästökauppa olisi Euroopan ratkaisu uusiutuviin energian tuotantomuotoihin siirtymiseen. Päästökaupan keskeisin perustelu oli markkinaehtoisuus. Ajatuksena oli, että markkinat itsessään suuntaavat investoinnit sinne, missä nopeimmin ja kustannustehokkaimmin saadaan päästöjen vähenemistä aikaiseksi. Tämä ajattelutapa sopi kymmenen vuotta sitten hyvin tuolloin maailman tehokkainta markkina-aluetta rakentavalle Euroopalle. Amerikka panosti teknologian kehittämiseen. Yhteiseen päästökauppaan sitoutumisen jälkeen useat Euroopan maat kulkivat määrätietoisesti päinvastaiseen suuntaan ja rakensivat kansallisella lainsäädännöllä päästökaupan toimivuutta nakertavia ja kansalaisilleen kalliita syöttötariffijärjestelmiä. Tukimuodot ovat olleet niin mittavia, että päästökauppajärjestelmän ohjaava vaikutus on jäänyt vähäiseksi. Tätä kehitystä ovat johtaneet Saksa, Espanja ja Tanska, joiden sähkön tuotanto on edelleen ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden varassa. Aidolla kilpailukyvyllä vähän merkitystä Tällä hetkellä yli 70 % energian tuotantoon tehtävistä investoinneista Euroopassa perustuu tukiin. Markkinahintoihin perustuvalla kannattavuudella on energiayhtiöille yhä vähemmän merkitystä, koska investointien kannattavuus riippuu sähkön markkinahinnan sijasta syöttötariffijärjestelmien tuottamista tuloista. Rahat syöttötariffien maksamiseen kerätään kansalaisilta joko Saksan tapaan suoraan sähkön hinnassa tai Suomen tapaan verotuksen kautta. Sähkön markkinahinta on lisääntyvässä määrin markkinamekanismin ulkopuolelta tulevan tuetun ja säätökelvottoman tuotannon Hannu Linna toimitusjohtaja ”Eurooppalaiset sähkömarkkinat ovat ottaneet askelia kohti kansallisvaltiojohtoista suunnitelmataloutta.” vääristämä. Sähkön markkinahinta ei anna energiayhtiöille riittävää signaalia toiminnan pohjaksi. Tämä kehitys johtaa jatkuessaan tehottomaan tuotantorakenteeseen. Eurooppalaiset sähkömarkkinat ovat ottaneet askelia markkinataloudesta kohti kansallisvaltiojohtoista suunnitelmataloutta. Energialla on suora yhteys talouteen Uusiutuvaa tuotantoa on toki tälläkin tavalla syntynyt, mutta hinta on ollut kova. Syöttötariffit ovat nopealla aikataululla saaneet aikaan merkittävän, mutta teknologisilta ominaisuuksiltaan keskeneräisen tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen eri maissa. Päästökauppajärjestelmää luotaessa asetetut tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi saattavat tälläkin politiikalla toteutua. Varsinainen päästöjen vähenemisen syy on kuitenkin Euroopan talouslaman aiheuttama energian kulutuksen lasku. Historiallisesti elinkeinoelämän energian kulutus ja kansakunnan elintaso ovat kulkeneet käsi kädessä. Tuleekin kysyä, kuinka suuri vaikutus Euroopan talouslamaan on huonosti hallinnassa pysyneellä energiapolitiikalla. Suomessa pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto tekevät energian hinnasta jo lähtökohtaisesti keskeisen talouteen vaikuttavan tekijän. Komissaari yrittää pysäyttää kehityksen EU:n energiakomissaari Günther Oettinger on nyt puuttunut kehitykseen ja kehottanut jäsenmaita välttämään tarpeettomia tukia. Komissio haluaa antaa suojan jo tehdyille investoinneille eikä hyväksy jo myönnettyjen tukien taannehtivaa alentamista. Komissaarin paimenkirjeestä kansallisten tukijärjestelmien muuttamiseen voi kuitenkin kulua pitkä aika. Komission puuttuminen tulee liian myöhään, sillä Euroopan sähkömarkkinoille on jo ehtinyt aiheutua vakavia vaurioita. Onneksi koko elämä ei ole energiapolitiikkaa. Hyvää joulua! Hannu Linna nette 4/2013 3 Energiatodistus kertoo kotisi energialuokan Teksti Anne Kytölä Kuvitus: Bock’s Office Muutaman vuoden kuluttua kaikilla myytävillä ja vuokrattavilla asunnoilla pitää olla energiatodistus. Sen tarkoitus on auttaa ostajaa tai vuokralaista valitsemaan energiatehokas koti. Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 lähtien. Aluksi energiatodistus vaadittiin vain uudisrakennuksilta, mutta vähitellen vaatimukset ulotetaan koskemaan myös ennen vuotta 1980 rakennettuja rakennuksia. Energiatodistusta koskeva uusi laki tuli voimaan viime kesänä. Todistus tarvitaan myyntivaiheessa Loma-asunnolle, suojellulle rakennukselle tai alle 50 neliön rakennukselle ei tarvita energiatodistusta. Muillekin rakennuksille energiatodistus tarvitaan vasta siinä vaiheessa, kun on myymässä tai vuokraamassa asuntoa. Tämä koskee kuitenkin vain asuinkerrostaloja sekä vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöön otettuja pientaloja – sitä vanhemmat pientalot tulevat lain piiriin vasta vuonna 2017. Energiatodistuksen saa laatia tekijä, joka on hyväksytty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn sivuille www.ara.fi koottuun rekisteriin. Ympäristöministeriön kokoamien tietojen mukaan omakotitalojen energiatodistukset maksavat keskimäärin 520 euroa. Kerrostaloasuntojen energiatodistusten hinta on 1 000 – 1 500 euroa. 4 nette 4/2013 E-luku perustuu teoreettisiin laskelmiin Energiatodistuksen tarkoitus on antaa vertailukelpoista tietoa rakennuksen energiatehokkuudesta. Energiateollisuus ry ja Suomen Omakotiliitto ovat kritisoineet sitä, että energiatodistuksen luvut perustuvat teoreettisiin laskelmiin. Rakennukselle lasketaan E-luku sen mukaan, kuinka paljon se käyttää vuodessa ostettua energiaa. Eri energiamuodoille on omat kertoimensa. Myös talon tekniset ominaisuudet vaikuttavat E-lukuun. Energiatodistuksen arvostelijoiden mielestä laskennallinen, energiakertoimella painotettu tieto rakennuksen energiankulutuksesta voi olla paljon suurempi kuin todellinen energiankulutus. Lain mukaan energiatodistuksessa tulee ilmoittaa myös toteutunut kulutus, jos se on tiedossa. Teoreettinen laskelma on epäedullinen esimerkiksi sähkölämmitysrakennuksille, vaikka ne nykyään usein rakennetaan matalaenergia- tai jopa passiivienergiataloiksi. Energiatodistuksen nykyisessä muodossaan saama kritiikki onkin johtanut siihen, että todistus on kansalaisaloitteen kautta etenemässä uuteen käsittelyyn eduskunnassa. Energiatehokkuutta voi parantaa Energiatodistus sijoittaa rakennuksen sen laskennallisen kulutuksen perusteella tiettyyn energialuokkaan (A–G). Uudet, nykyisten rakentamismääräysten mukaan rakennetut pientalot sijoittuvat yleensä luokkaan C. Vanhoilla taloilla luokka voi olla E tai G. Rakennuksen energiatehokkuutta voi edistää esimerkiksi parantamalla rakennuksen lämmöneristystä, ilmanvaihdon lämmön talteenotolla tai käyttämällä talon lämmitykseen uusiutuvaa energiaa. Lisää tietoa energiatodistuksesta: energiatodistus.motiva.fi Kymmenen viikon huikea maailmanympärimatka opetti energialähettiläs Pentti Itkoselle – ja kaikille hänen matkaansa seuranneille – että vaasalaisten insinöörien keksinnöt säästävät energiaa ja ympäristöä eri puolilla maailmaa. Vaasan seudun energiakeskittymän, EnergyVaasan, energialähettiläs Pentti Itkonen kävi kymmenessä maassa ja viidellä mantereella. Kilometrejä kertyi 58 000 – puolitoista kertaa maapallon ympäri! – Matka oli älyttömän hieno! On ollut tosi ilo toimia Vaasan seudun energialähettiläänä, Pentti Itkonen sanoo. Matka on ohi, ja energialähettiläs on tullut kertomaan kokemuksistaan Pohjanmaan kauppakamarin syysfoorumiin. Energialähettiläs kiersi 1½ kertaa maailman ympäri Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen ja Juho Arola nette 4/2013 5 Mikä energialähettiläs? Vaasan seutu ja sen energiateknologiayritykset palkkasivat Pentti Itkosen energialähettilääksi kertomaan suomalaisille Vaasan seudun energiaosaamisesta ja siitä, miten merkittävä osuus, 30 prosenttia, vaasalaisyrityksillä on Suomen koko energiateknologiaviennistä. Vaasan seudun energiaklusteriin kuuluu yli 140 yritystä, joista moni on alansa markkinajohtaja. Pohjoismaiden merkittävimmän energiateknologiakeskittymän liikevaihto on 4,4 miljardia euroa. Energiateknologia työllistää seudulla 10 000 ihmistä. Vaasan Sähkö toimi kumppanina energialähettilään matkassa. E nergialähettilään pesti oli 26-vuotiaalle helsinkiläiselle energia-alan tehokurssi. Itkonen ei ollut koskaan käynyt Vaasassa eikä hän tuntenut vaasalaisyrityksistä ennestään juuri muita kuin Wärtsilän, ABB:n ja Vaconin. Vaasan ammattikorkeakoulun hyvä maine oli kiirinyt Helsingissä Metropolia-ammatti korkeakoulussa ympäristö- ja energiatekniikkaa opiskelevan Itkosen korviin. Vaasassa on töitä Energialähettilään raportit – blogikirjoitukset ja videot – levittivät tehokkaasti tietoa vaasalaisista yrityksistä ja niiden innovaatioista sosiaalisessa mediassa. Itkonen tietää monia nuoria, jotka ovat kiinnostuneet Vaasasta tulevana kotikaupunkina. – Opiskelijakaverini ovat huomanneet, että Vaasassa on hyvä meininki ja potentiaalisia työnantajia, Itkonen kertoo. Itkonen on hämmentyneen iloinen siitä, miten monen tärkeän ja vaikutusvaltaisen ihmisen kättä hän pääsi puristamaan matkansa aikana. Käyntikorttipakka paisui ja opiskelijan sosiaaliset verkostot kasvoivat. Itkosen mukaan jokaiselle Suomen ministerille on nyt selvää, että Vaasassa osataan energiaan liittyvät asiat. 6 nette 4/2013 – Vaasa on Suomen energiakaupunki, Itkonen tiivistää. Kaikkein hienointa energialähettilään mielestä maailmanympärysmatkassa oli huomata, miten ihmiset onnistuvat yhteistyössä tekemään melkeinpä mitä tahansa. – Energiaklusterin yritysten toimittamia ratkaisuja on käytössä mitä vaikeimmissa olosuhteissa maailmalla, Itkonen ihailee. Huipputekniikkaa sademetsässä Ecuador oli yksi energialähettilään eksoottisimmista matkakohteista. Amazonin sademetsän keskellä oli Eden Yuturin öljykenttä täynnä vaasalaista osaamista. – Löysin vaasalaista tekniikkaa joka puolelta. Koko voimalaitos osoittautui perustuksia lukuun ottamatta olevan vaasalaisen yhteistyön tulosta, Itkonen muistelee. Wärtsilän omakotitalon kokoiset koneet jyskyttävät Eden Yuturissa yötä päivää tuottaen sähköä vaihtelevista polttoaineista. Leinolat Group on toimittanut öljykentälle startti-ilmasäiliöt sekä ylipainekatot, jotka säätelevät ilmanpainetta hallissa ja pitävät veden ja kosteuden ulkopuolella. VEO on vastannut Eden Yuturin koko sähköntuotannon automaatiosta. Vampin suojarele turvaa kalliita laitteita – Voimalaitoksen hienous piilee siinä, että se toimii öljyntuotannon sivutuotteena syntyvällä kaasulla. Se on mahtava ja ympäristön kannalta hieno juttu. Lisäksi polttoaineen kuljettaminen sademetsän keskelle olisi vaikeaa. Siellä voi liikkua vain helikopterilla tai jokilaivalla, Itkonen kertoo. Ecuador jäi lähtemättömästi Itkosen mieleen. – Näin helikopterista, miten sademetsä tuntui jatkuvan loputtomiin. Ilma oli happirikasta ja raikasta ja täynnä linnunlaulua. Öljykenttä oli aivan oma sivilisaationsa. Siellä oli töissä tuhansia ihmisiä. Kokemus oli ainutlaatuinen, Itkonen hehkuttaa. Paluu opiskelijan arkeen Maailmanympärimatka oli kiireinen ja stressaava, sillä työpäivät venyivät pitkiksi. Joka viikonloppu energialähettiläs siirtyi seuraavaan kohteeseen. Onnea oli matkassa, sillä energialähettiläs ei sairastunut kertaakaan eikä edes lennot myöhästelleet. Isännät järjestivät energialähettiläälle työn lomaan myös rennompaa vapaa-ajan ohjelmaa ja uusia kokemuksia. – Pääsin näkemään muun muassa kiinalaista oopperaa, amerikkalaista jalkapalloa ja brasilialaisen jalkapallon paikallisottelun. Vaasassa ennen maailmanympärimatkaa tehty laskuvarjohyppy oli ehdottomasti hienoin extreme-kokemus, Itkonen muistelee. Matkan jälkeen energialähettiläs palasi takaisin opiskelijaelämään ja viimeiseen opiskeluvuoteen. – Elelen pikkuveljen yksiön sohvalla Helsingin Malmilla, energialähettiläs virnistää. Energialähettilään matkakohteet Suomi ABB:n tekniikka säästää energiaa Euroopan suurimmassa ja pohjoisimmassa kultakaivoksessa Kittilässä. Norja VEO modernisoi Norjan vesivoimaloita toimittamalla niihin automaatio- ja sähköistysjärjestelmiä. Voimalaitosten luotettavuus lisääntyy ja niistä saadaan enemmän tehoja irti. USA Wapice kehittää ohjelmistoja ja sovelluksia yrityksille. Wapicen ohjelmistoa käytetään esimerkiksi Vaconin Chambergsburgin tehtaan tuotannonohjauksessa. Ecuador Wärtsilän, VEOn, VAMPin ja Leinolat Groupin ympäristöystävällistä tekniikkaa hyödynnetään sademetsän keskellä olevalla öljykentällä. Brasilia Energialähettiläs pääsi öljynporauslauttoja palvelevan, Wärtsilän toimittaman modernin ja polttoainetta säästävän huoltoaluksen kyytiin. Espanja Laihialainen T-Drill valmistaa putkentyöstökoneita, joilla rakennetaan muun muassa aurinkokeräimiä espanjalaisella tehtaalla. Thaimaa Thaimaassa energialähettilään isäntänä oli Vamk, Vaasan ammattikorkeakoulu, joka painottaa koulutuksessaan energiatekniikkaa ja vientiteollisuuden liiketoimintaosaamista. Thaimaa on yksi Vamkin opiskelijavaihtokohteista. Intia Kansainvälisesti toimiva vaasalainen teknologia-alan konsulttiyritys Citec on monitoimivoimaloiden asiantuntija. Citec suunnittelee muun muassa jätteenpolttolaitoksia. Noin 400 citeciläistä tekee töitä yhtiön Intian toimistossa. Kiina Energialähettiläs vieraili Vaconin Kiinan tehtaalla ja sai tietää, miten kiinalainen yritys rakentaa hissejä ja liukuportaita, jotka kuluttavat 30 prosenttia vähemmän energiaa Vaconin taajuusmuuttajien ansiosta. Tunisia Tunisiassa energialähettiläs oli mukana markkinoimassa Vaasan seudun energiaosaamista, EnergyVaasaa, teknologiakeskus Merinovan aloitteesta syntyneessä Energy Days -tapahtumassa. Katso matkavideot ja lue energialähettilään blogia osoitteessa www.energialahettilas.fi nette 4/2013 7 A SI A K A S V I SII T T I Keramiikkaa ja keihäitä Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen Hikisellä urheilulla ja sisustuslehtien kiiltävällä glamourilla ei äkkiseltään luulisi olevan mitään yhteistä. Mutta Pihtiputaalta ne löytää, vieläpä aivan sopuisasti, saman katon alta. Suomen ja itse asiassa koko maailman ainoa keihäsmuseo sijaitsee Pihti putaalla Keski-Suomessa. Pienessä museossa on esillä valokuvia keihäs- sankareistamme vuosien varrelta, kuten Tiina Lillakista, Kimmo Kinnusesta, Heli Rantasesta. Vitriinikaapissa on 17 keihästä. Yhdellä niistä Seppo Räty kiskaisi maailmanmestaruuden Roomassa 1987 tuloksella 83,54. Toisessa kaapissa on urheilijoiden vanhoja kenkiä ja paitoja. Pihtiputaan myymälässä asiakkaita palvelevat Carita Arnberg (vas.) ja Marjo Teerimäki. 8 nette 4/2013 keitto Basilika-hernesose 4 annosta ä 120 g pakasteherneit 2 salottisipulia 2 rkl oliiviöljyä 6 dl kanalientä a basilikaa 1 pieni ruukku tuorett 2 rkl smetanaa 1 rkl sit ruunamehua mustapippuria suolaa ja rouhitt ua yssä sipulit. Kuullota ölj Kuor i ja hienonna uma ku ja t kkoon hernee kattilassa. Lisää jou in 4 no edolla lämmöllä kanaliemi. Keitä mi een rneet hieman pehm minuuttia, kunnes he n oo tä väriä. Lisää joukk vät mutta eivät mene ehu. etana ja sitruunam basilikanlehdet, sm sta au M a. ell asekoit tim Soseuta keitto sauv joi tar ja Kuumenna suola lla ja pippurilla. et ks no an sasi koristella le heti. Voit halutes a basilikaöljyä. muutamalla pisarall K atosta roikkuu kaksi sinivalkoista lippunauhaa. Lattia narisee. Taulut seinällä todistavat, että keihäsmuseossa on käynyt arvovaltaisia vieraita. Presidentti Tarja Halonen vieraili Pihtiputaalla 25.4.2002 ja presidentti Sauli Niinistö viime kesänä, 30.6.2013. Alakerrassa avautuu värikkäämpi ja eloisampi maailma: Kultakeramiikan tuhannen neliön tehdasmyymälä kimaltelee joulun alla. Pöytiin on katettu upeat kattaukset ja hyllyissä hehkuvat värit. Käytävillä kuljeskelee ostoskoreja kantavia asiakkaita. Joku on napannut sylinsä täyteen punaisia kynttilöitä ja suuntaa kassalle. Siellä pakataan parhaillaan edellisen asiakkaan ostoksia kauniisiin lahjapakkauksiin. Tunnelma myymälässä on lämmin ja puuhakas. Pitkän ajomatkan keidas Levillä 60-vuotispäiviään paossa ollut Simo Tapani ajoi kotimatkalla ensin Putaanportin liikekeskuksen ohi. Sisustusliike kimalsi talvisen iltapäivän hämärässä kuitenkin niin houkuttelevasti, että Tapani teki U-käännöksen ja kurvasi Kultakeramiikan pihaan. – Täällä on mielenkiintoista katsottavaa miehellekin, Tapani arvioi. Jos kippojen ja kuppien katseleminen alkaa kyllästyttää, aina voi Kolima-järven rannalla, nelostien varrella sijaitseva Pihtiputaan tehtaanmyymälä on Kultakeramiikan suurin liike. Muut tehtaanmyymälät sijaitsevat Riihimäellä ja Pernajassa. hipsiä yläkertaan pänttäämään päähänsä knoppitietoa keihästilastoista. Tapanin puoliso Anja Virtanen on löytänyt ostoskoriin perunankuorimaveitsen. Kotona on ennestään samanlainen, ja ensi kesänä perunoiden kuoriminen on lähes herkkua mökilläkin. – Sisustusliikkeissä on aina kiva käydä, vaikka ei mitään ostaisi. Pidämme nyt jaloittelutauon, ennen kuin jatkamme matkaa kotiin Tarvasjoelle Turun seudulle, Virtanen toimittaa. Paikallisten keittiökauppa Suurin osa Kultakeramiikkaan poikkeavista asiakkaista on Virtasen ja Tapanin kaltaisia ohikulkijoita. Liike on joulupäivää lukuun ottamatta auki joka päivä, ja siellä asioi vuoden mittaan yli 60 0 00 ihmistä. Vilkkainta on kesällä, mutta myös joulusesonki on kiireinen. Myymäläpäällikkö Marjo Teerimäen mukaan kävijät tulevat ympäri Suomea. Kesällä ja syksyllä ostoksille piipahtaa paljon ulkomaalaisiakin. – Turisteja tulee muun muassa Saksasta ja Ranskasta, mutta olemme sen verran kaukana itärajasta, että venäläisiä asiakkaita käy aika vähän, Teerimäki kertoo. Liikkeessä on myynnissä Kultakeramiikan omien astioiden lisäksi sisustustuotteita myös muilta valmistajilta. Paikalliset tulevat hakemaan Kultakeramiikasta erityisesti astioita ja käyttötavaraa keittiöön. nette 4/2013 9 Välipäivien kan apata 6 annosta 900 g broilerin fil eitä 400 g pikkuruisia salottisipuleita ja / tai helmisipuleita 2-3 valkosipulin ky nttä 2 porkkanaa 1 palsternakka 200 g ruskeita he rkkusieniä voita suolaa ja mustapi ppuria 2 rkl vehnäjauhoja 2 dl vettä loraus balsamiviin iet ikkaa 2 rkl soijakast iket ta 5 dl kermaa 2 vihannesliemik uutiota hakattua tuoretta timjamia, n. 1 dl 10 kuivattua luum ua 1/2 dl saksanpähk inöitä 1/2 dl mustaviinim arjahyytelöä Kuutioi fileet ja ru skista ne padassa runsaassa voissa. Lisä ä pikkusipulit ja m urskatut va lkosipulin ky nnet. Lisää vo ita tarv ittaessa. Lisä ä myös pilkotut vi hannekset ja sienet. Suolaa ja pippuroi . Sekoita jauhot neste eseen ja kaada pa taan. Lisää timjami ja liemikuutiot ja ha ud uttele pienellä lämm öllä kannen alla. Pi lk o luumut ja saksan pähk inät pienem m äk si ja lisää pataan. Se koita jouk koon m yös vi in imar ja hy ytelö . Hauduta ky ps äk si n. 40 minuuttia. Tarjoa sa hramill a tai kurkumalla mauste tun riisin kera. – Meillä menee kaupaksi ihan erilainen tavara kuin etelämpänä, Marjo Teerimäki sanoo. Teerimäen mukaan ihmiset arvostavat pohjoisessa käytännöllisyyttä, kun etelässä ostetaan enemmän koriste-esineitä. Teerimäki ei välttämättä kokoaisikaan Riihimäen myymälään samanlaista komeaa ja korkeaa kakkuvuokaasetelmaa kuin Pihtiputaan myymälään. 10 nette 4/2013 Anja Virtanen ja Simo Tapani pitivät Pihtiputaalla jaloittelutauon. Pariskunta oli matkalla Leviltä takaisin kotiin Tarvasjoelle Turun seudulle. Kotimainen perheyritys Vaasan Sähkön asiakas Kultakeramiikka on suomalainen perheyritys, jonka perustivat Nummelle Juhani ja Kyllikki Ruuskanen 1970-luvulla. Toiminta Pihtiputaalla alkoi vuonna 1989. Yrittäjät tekivät aluksi itse tuotteet, kynttilälyhtyjä ja maljakoita, käsin dreijaamalla ja valamalla. Mutta toiminta laajeni nopeasti, ja yritykseen palkattiin työntekijöitä. Yrittäjät siirtyivät dreijaamisesta enemmän hallinnollisiin tehtäviin. – Vanhempani ovat edelleen mukana yrityksessä, ja he ovat aika paljon Virossa huolehtimassa siitä, että tuotanto siellä toimii, Kultakeramiikan markkinoinnista ja tuotekehityksestä vastaava Jari Ruuskanen kertoo. Myös Jari Ruuskasen sisko, Mari Puumalainen, työskentelee perheyrityksessä. Kaikki Kultakeramiikan tuotteet valmistetaan nykyään yrityksen tehtaalla Virossa. Tuotanto Pihtiputaalla päättyi vuonna 2005, ja tehtaanmyymälä laajeni entisen tehdassalin puolelle. Idän halpatuontia vastaan Jari Ruuskanen korostaa Kultakeramiikan kotimaisuutta, vaikka valmistus on ulkomailla. – Kaikki tuotteet suunnitellaan Suomessa, suomalaiseen makuun ja suomalaisiin koteihin sopiviksi, Ruuskanen sanoo. Kultakeramiikka pystyy Ruuskasen mukaan kilpailemaan muun muassa Kiinan halpatuontia vastaan oman tehtaansa ansiosta. – Me saamme omat uutuustuotteemme suunnittelupöydältä kauppoihin hyvin nopeasti, jopa alle kuukaudessa, Ruuskanen kertoo. Tiimi ideoi uutuuksia Suunnittelutyö on Ruuskasen mukaan kokenut suuren muutoksen vuosien mittaan. Ennen uutuustuotteita julkistettiin harvoin, ja asiakkaat kasvattivat ostamaansa astiasarjaa vuosi vuodelta suuremmaksi. – Perinteisten astiastojen merkitys on vähentynyt, ja suunnittelutyökin elää kvartaalitalouden lakien mukaan. Markkinoille pitää tuoda jotakin uutta melkein viikoittain, Ruuskanen sanoo. Ruuskasen työpäivä on alkanut haastattelupäivänä tuotekehityspalaverissa. Tuotekehitystiimin yhteisen ideariihen jälkeen tuotantoon on lähdössä kaksi ideaa. Ne päätyvät melko nopeasti kauppojen hyllyille, ja kohta monessa suomalaiskeittiössä on kenties uusi purnukka puisten kauhojen ja lastojen säilyttämiseen. Uusi brändi Kultakeramiikalla menee taloudellisesti mukavasti. Koska Kultakeramiikan tuotteet ovat melko edullisia, niitä ostetaan taloudellisesti tiukkoinakin aikoina. – Huomasimme saman ilmiön myös 90-luvun laman aikana. Nytkin kauppa on käynyt siihen malliin, että meillä on välillä toimitusongelmia, mikä ei tietenkään ole hyvä, Jari Ruuskanen harmittelee. Kultakeramiikan tuotteita myydään tehtaanmyymälöiden lisäksi tavarataloissa ja verkkokaupassa. Perheyritys pyrkii kasvamaan kahdella suunnalla. Astiatuotanto jatkuu Kultakeramiikassa ja markkinoille tulee uusia astioita, e brûlée K inusk inen crèm Pataleipä 8 dl hiivaleipäjauho ja 1 ½ tl suolaa ¼ tl kuivahiivaa 4 dl kylmää vettä Sekoita kulhossa jau hot, suola ja hiiva. Li sää kylmä vesi ja seko ita lastalla nopeas ti. Älä vaivaa! Peitä kulho kelmulla ja jätä huon eenlämpöön 12-18 tunn iksi. Levitä leivinliina pö ydälle, ripot tele sil le jauhoja ja kaada taikina liinalle. Pa in ele taikina tasaiseksi lev yksi ja taittele reun oilta kasaan. Ripottele pä älle jauhoja ja anna vie lä nousta leivinliinan sisällä kaksi tuntia. Laita kannellinen pa ta uuniin ja kuumen na uuni 225 asteese en. Kun uuni on ku um a, nosta pata uunista ja kumoa taikina pa taan. Nosta kansi päälle ja ky psennä uuniss a puolisen tuntia. Poista kansi ja paista vielä noin 20 minuuttia, jotta leipä saa kauniin vä rin. joita voi käyttää uunissa, mikrossa, liedellä ja uutuutena myös induktioliedellä. Runsas vuosi sitten perustettu uusi tuotemerkki, Kotimo Design, laajentaa Kultakeramiikan tuotevalikoimaa astioista kynttilöihin, kynttilänjalkoihin, lautasliinoihin, koreissa pakkauksissa myytäviin tulitikkuihin ja sesonkituotteisiin. Joulun alla kauppansa tekevät muun muassa jouluiset ovikranssit ja tonttupatsaat. Kotimo Design -tuotteiden juju piilee kuvissa. Esimerkiksi kynttilöihin voidaan painaa sama kuosi kuin astioihin. Kattauksen täydentävät samalla kuvalla koristellut lautasliinat ja tulitikkukotelot. – Hyödynnämme Kotimo Designissa kuvaosaamistamme ja -tekniikoitamme, Ruuskanen selittää. 4 annosta 1 vaniljatanko aa 2 ½ dl kuohukerm ramellisoitua ka a, tu 2 dl makeutet maitotiivistettä 3 munankeltuaista dl ruokosokeria Grat inointiin n. ½ n. aitot iiv iste kattilaa Kaada kerma ja m ja us sis vaniljatangon Raaputa joukkoon os se ta ttilaan. Kiehau laita myös tanko ka lie täy tyä kannen alla ja anna makujen ve verran. den vierellä vartin rkulhossa ja lisää ke et ais ltu Sekoita ke os se löi ivi Si kevyesti. maseokseen. Vispaa jaa annosv uokiin. ja i tiheän siivilän läp seen tarv ittava vesi Kiehauta vesihautee at aan. Aseta annosv uo ja kaada se uunivuok iksi nosta ne noin tunn vesihauteeseen ja ja ri juu on os in. Kun se 150-asteiseen uuni ja sta ni uu t nosta vuoa juuri jähmett ynyt, . yli mielellään yön jäähdytä kylmäksi, t ennen ta rjoilua. Grat inoi va nu kk aa sta ruokosoker ia ja no Ripottele pinnalle n umien gr illivastuste vuoat hetkek si ku tä et , in ni ta in okapolt alle tai käytä jälkiru sokeri sulaa. Lumikarpalot ½ lit raa karpaloita n 1 munanvalkuaine 100 g tomusokeria sikkatomusokeria) (kokeile myös man join ehjiä, suuria mar Valitse mukaan va ele itt ör lautaselle ja py ja. Riko valkuainen lle ise a tomusokeri to karpalot siinä. Kaad so mar ja kerrallaan lautaselle ja nosta iklautasta, kunnes ka keriin. Heiluttele e Te a. ss ito pe usoker in ki mar jat ovat tom ja aa ht iva an. Anna ku pieni annos kerralla en, mikäli punainen lle käsittele vielä uude väri kuultaa läpi. nette 4/2013 11 Teksti Anne Kytölä Kuva Hannu Linna | Kartta EPV Energia Oy Vaasan Sähkö osti ympäristöystävällistä vesivoimaa Ruotsista Vaasan Sähkön asiakkaille on virrannut heinäkuusta lähtien myös ruotsalaisesta joesta peräisin olevaa energiaa. Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna on tyytyväinen yhtiön tekemään hankintaan. Vaikka valmiiksi rakennettua vesivoimaa ei Linnan mukaan koskaan saa kovin halvalla, tilaisuuteen kannatti nyt tarttua. Ajankohta oli otollinen, koska sähkön tukkuhinta oli kaupantekohetkellä alhainen. – Vesivoima on myös energiantuotannon kruununjalokivi, ja sitä tulee hyvin harvoin myyntiin, Hannu Linna perustelee. Kolme yhtiötä, EPV Energia Oy, Helsingin Energia sekä Kymppivoima Oy ostivat Indals älven-joen sähköntuotantoa yhteensä 605 miljoonan euron kauppahinnalla. Kauppa tuo ruotsalaissähköä kaikkiaan lähes parillekymmenelle sähköyhtiölle. EPV Energian suurimpana omistajana Vaasan Sähkön osuus kaupasta on 13 prosenttia. – Osuutemme on toiseksi suurin heti Helsingin Energian jälkeen, Linna sanoo. Vesivoima ostettiin tanskalaiselta sijoitusyhtiöltä, ja ostajayhtiöt ovat perustaneet uuden Voimapiha Oy:n huolehtimaan säh- 12 nette 4/2013 kön jakamisesta omistajille omistusosuuksien mukaisesti. Ruotsalaissähkö siirretään tukkumarkkinoiden kautta Suomeen, jolloin energia myydään Ruotsissa ja rahoilla ostetaan vastaavasti sähköä Suomessa. Kauppa solmittiin kesäkuun lopussa, ja suomalaisyhtiöt alkoivat saada ruotsalaista vesienergiaa 1.7.2013 lähtien. Puhdasta perusvoimaa, hyödyllistä säätövoimaa Ruotsalainen vesivoima monipuolistaa Vaasan Sähkön sähkönhankintaa. Kun sähköä voidaan tuottaa monilla eri tavoilla, sähkön hinta Vaasan Sähkön asiakkaille on helpompi pitää kilpailukykyisenä. – Poliittisten ja sähkömarkkinoilta tulevien riskien hallinta on helpompaa, kun tuotantomuodot ovat tasapainossa, Linna huomauttaa. Vaasan Sähkö solmi 2004 vuokrasopimuksen, jolla saatiin käyttöön Norjan Mo i Ranassa tuotettavaa vesivoimaa 15 vuodeksi. Ruotsin vesivoimakauppa on hyvä myös siksi, että norjalaisen vesivoiman vuokrasopimus päättyy muutaman vuoden kuluttua. Suomeen rakennetaan parhaillaan ydinvoimaa ja tuulivoimaa, joiden tuotantomäärää ei voi säätää. Samaan aikaan käytöstä ollaan poistamassa sähköntuotannon säätelyyn soveltuvia hiililauhdevoimaloita. Linnan mielestä säädettävän vesivoiman hankinta on tästä syystä Vaasan Sähkön kannalta järkevää. Vesivoima ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, joten energiantuotantomuotona se on ympäristöystävällinen. Linna toteaa, että ihmisten asenteet kuitenkin muuttuvat vuosien ja vuosikymmenten vaihtuessa – kolmisenkymmentä vuotta sitten vesivoimaa pidettiin kaikkea muuta kuin vihreänä. Merkittävä kauppa Vaasan Sähkölle Jämtlandin tuntureilta lähtevä Indalsälven laskee Pohjanlahteen Sundsvallin pohjoispuolelta. 430 kilometrin pituinen Indalsälven on Ruotsin kolmanneksi tärkein vesivoimaa tuottava joki. Siinä on kaikkiaan 25 vesivoimalaitosta. Näistä Vaasan Sähköllä on nyt osuus seitsemästä. Seitsemän vesivoimalaitoksen yhteinen tuotantoteho on noin 160 MW, ja ne tuotta- Vaasan Sähkö osti kesällä EPV Energian kautta osuuden seitsemästä Indalsälvenjoen vesivoimalaitoksesta Keski-Ruotsista. Kuvassa Midskogin voimalaitos. RUOTSI Miten vesivoimala toimii? Indalsälven vat suomalaisyhtiöille vuodessa keskimäärin 862 GWh sähköenergiaa. Kauppa lisää Hannu Linnan mukaan Vaasan Sähkön energianhankintaa 6–7 prosenttia ja nostaa Vaasan Sähkön merkittäväksi sähkönmyyjäksi Suomessa. – Meidän myymämme sähkö kattaa 4–5 prosenttia kaikesta yksityistalouksien kuluttamasta sähköstä, Hannu Linna sanoo. Sundsvall Tukholma Vesivoimalaitosten toiminta perustuu korkeuseroihin. Vedessä oleva energia saadaan hyödynnettyä, kun korkeammalla oleva vesi virtaa vesivoimalaitoksen turbiinin kautta alemmalle tasolle. Turbiini pyörittää generaattoria, joka muuttaa veden energian sähköksi. Vesivoiman etu esimerkiksi ydin- tai tuulivoimaan on, että vettä voidaan varastoida varastoaltaisiin. Vesi toimii säätövoimana, koska vedessä oleva energia voidaan ottaa käyttöön silloin, kun energiaa tarvitaan. Vesivoimalla voidaan säädellä sähkönkulutuksen huippuja. Vesivoimalaitoksen käynnistäminen, säätäminen ja pysäyttäminen on myös helpompaa kuin muiden voimalaitosten. Vesivoimatuotanto on riippuvainen säistä. Vähäsateisina kesinä sähkönhinta nousee, koska vedestä on pula eivätkä vesialtaat täyty. Vesivoimalaitoksen rakentaminen on kallista, mutta sen käyttöikä on pitkä ja käyttökustannukset ovat alhaiset. Vesivoimalaitosten toimiluvat edellyttävät, että voimalaitoksen omistaja huolehtii vesivoimalaitoksen ympäristöstä ja vesistön kalakannoista. Lähde: Energiateollisuus, www.energiateollisuus.fi Indalsälven laskee Jämtlandin tuntureilta Pohjanlahteen Sundsvallin kaupungin pohjoispuolelta. nette 4/2013 13 N E T T E T E S TA A Testissä tabletit Nette-testissä luotettiin tällä kertaa varttuneeseen makuun. Kolme eläkeläistä kokeili ensi kertaa eläissään, mitä tabletilla voi tehdä. Jos ostat tabletin joululahjaksi ikääntyvälle, opeta lahjansaajalle myös, kuinka sitä käytetään. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki T ietokone – pöytäkone tai läppäri – on tabletin kanssa, sitä innostuneemmaksi olen – Katsos, kun tällaiset vanhat ihmiset tatuttu juttu kaikille testaajillemme, mut- tullut. Uskon, että tabletista voi olla paljon paavat kadulla, ensin tervehditään ja kyselta tablet-tietokonetta ei yksikään heistä iloa eläkeläiselle, Ruben Wiklund sanoo. lään kuinka toinen voi ja sitten ruvetaan puole pitänyt aikaisemmin kädessään. KokeiltaTabletin käytön oppii testaajiemme mie- humaan säästä. Kohta ollaankin jo eri mieltä vana on kolme erilaista tablettia: Microsoft lestä melko helposti, jos on jo ennestään siitä, mistä suunnasta tuuli puhaltaa. Riita Surface RT 32 GB, Apple iPad2 Wi-Fi 16 GB tottunut käyttämään tietokonetta tai äly- ratkeaa, kun kaivan tabletin esiin ja tarkistan White ja Samsung Galaxy Tab 3 8.0 Wi-Fi. puhelinta. Jos tietokone on uusi tuttavuus, asian säätiedoista, Wiklund kertoo. Tarja Pirttimäki, Kaj Ingman ja Ruben kannattaa osallistua vaikka työväenopistojen Wiklund kokeilevat laitteita omin päin noin järjestämille kursseille tai kysyä neuvoja muil- Uutisia ja e-kirjoja kahden viikon ajan. Testaamista helpottaa ta tablettia jo käyttäviltä. Testaajamme kertovat lukevansa paljon pase, että heille tehdään valmiiksi monia esiTabletin käyttöä helpottaa se, että siihen perille painettuja sanoma- ja aikakauslehtiä. asetuksia. voi asentaa käyttäjän äidinkielen mukaisen Siksi uutiset kiinnostavat myös verkossa. TarTestin tabletit toimivat langattomassa ver- käyttökielen. Testissämme esimerkiksi Tarja ja Pirttimäki on lukenut tabletilta myös kirjaskossa (Wi-Fi), joten ensimmäiseksi Pirttimäen Pirttimäen tabletin kielenä oli suomi, Ruben tosta lainattua e-kirjaa. ja Ingmanin kotiin pystytetään sellainen. Wiklundilla ja Kaj Ingmanilla ruotsi. – Tabletti on mukavan kokoinen. Sitä on Wiklundilla on jo ennestään langaton verkko ihan kiva käsitellä. Luin kirjaa illalla sängyskäytössä. Koneet liitetään verkkoon, niihin Google ihastuttaa sä, ja kun lopetin lukemisen, työnsin tabletin asennetaan käyttöjärjestelmät ja luodaan Tabletti osoittautuu verrattomaksi, mukana sängyn alle, etten astu aamulla sen päälle, tarvittavia käyttäjätilejä. kulkevaksi tietosanakirjaksi. Varsinkin Ing- Pirttimäki kertoo. Hänellä oli testattavanaan Nyt koneet ovat käyttövalmiina ja niille voi man ja Wiklund ovat ihastuneita lähes kaik- iPad. ryhtyä lataamaan sovelluksia, joiden kautta kitietävään ”herra” tai ”setä” Googleen. Siltä Kaj Ingman ei ollut aivan tyytyväinen itkäyttäjä pääsee tekemään juuri niitä asioita, voi kysyä mitä vain. selleen osuneeseen testikoneeseen, Micromitä haluaa tabletillaan tehdä. – Aina ei voi tietysti uskoa ihan kaikkea, soft Surfaceen, koska se on mitoiltaan muita mitä Google antaa vastaukseksi. Pitää muis- tabletteja isompi. Alku hämmentää taa lähdekritiikki, Kaj Ingman sanoo. – Liian raskas ja iso minun mielestäni, Ing– Ensimmäisenä iltana olin kyllä pyörällä pääsRuben Wiklund kertoo ratkaisseensa man toteaa. Hänen mukaansa kädet väsyvät, täni, mutta mitä enemmän olen leikkinyt tabletin avulla monta kiistan aihetta alkuunsa. jos tabletilta haluaa lueskella e-kirjoja tai 14 nette 4/2013 Ruben Wiklund ottaa valokuvan testiryhmää valokuvaavasta valokuvaajasta. Elämänpiiri laajenee, kun tabletin kanssa voi hakea verkosta nopeasti hyödyllisiä ja hauskoja tietoja. lehtiä illalla sängyssä. Isosta koosta oli tosin hyötyä silloin, kun Ingman ajoi autolla tuntemattomaan osoitteeseen. Tabletin näytöltä oli helpompi seurata reittikarttaa kuin navigaattorin pienemmältä näytöltä. Tabletti laajentaa maailmaa Tableteista on ollut testaajille sekä hyötyä että huvia. He käyttävät tablettia samoihin toimiin kuin tietokonettakin: hoitavat esimerkiksi pankkiasiansa ja lähettävät sähköpostia. Tabletista on iloa harrastuksissakin. Uusista asioista kiinnostunut löytää internetistä halutessaan aivan uudenlaisia maailmoja. Keilausta harrastavat Wiklund ja Ingman tutkivat päät yhdessä keilahallista muutaman minuutin välein päivittyviä tietoja. Sovellus näyttää, ketkä ovat parhaillaan keilahallissa pelaamassa ja millaisin tuloksin he kaatavat keiloja. – Tietokoneelta näkee jopa sen, mitä keiloja jää pystyyn, mutta tabletilta sitä ei näe, Ingman sanoo. Pirttimäki on käyttänyt tablettiaan musiikin kuunteluun. – Tykkään kotimaisesta tanssimusiikista, Souvareista esimerkiksi, hän kertoo. Tabletilla voi ottaa myös valokuvia ja jakaa niitä tuttaville helposti sähköpostin välityksellä. Kuvat voi tallentaa verkossa toimiviin pilvipalveluihin, kuten Dropboxiin ja Sky Drive:iin. Ingman on hyödyntänyt tablettia ja You Tuben videoita ranskan kielen opiskelussa. Ingman naureskelee osaavansa sanoa ranskaksi ainakin sen, ettei osaa puhua ranskaa, ja sanoo lauseen malliksi. Videoiden katselusta on ollut hyötyä, sillä ääntäminen kuulostaa varsin täydelliseltä. Wiklund on harrastanut sukututkimusta useita vuosia. Tietokoneesta – ja nyt tabletista – on iloa myös siinä harrastuksessa. Wiklund matkustelee paljon ulkomailla ja hän varaa lennot, hotellit ja vuokra-autot internetissä. – Suunnittelen usein myös ajoreitit ja tulostan joskus karttojakin valmiiksi, hän kertoo. Kartat ja muiden maiden katunäkymät kiinnostavat Pirttimäkeäkin. Hän kävi katsomassa Googlen katunäkymistä, miltä hänen Australian sukulaistensa kotikadulla näyttää. Välttämätön verkkoyhteys Tabletista ei ole mitään iloa ilman internetyhteyttä. Testin koneet pääsevät verkkoon langattomasti, kunhan langaton verkko vain on tarjolla. Sellainen kannattaa pystyttää kotiin, niin tabletti ottaa aina auki ollessaan automaattisesti yhteyden tuttuun verkkoon. Ohjeet langattoman verkon pystyttämiseen saa laajakaistayhteyksiä myyvistä yrityksistä. Julkisilla paikoilla on usein olemassa langattomia verkkoja, joita saa käyttää maksutta, mutta verkkoon kirjautumiseen tarvitaan yleensä salasana. Esimerkiksi hotellissa salasanan saa vastaanotosta. Yhteyden langattomaan verkkoon voi muodostaa myös älypuhelimen avulla, jos puhelin osaa toimia tukiasemana. Kolmas nette 4/2013 15 Kaj Ingman ja Ruben Wiklund aikovat ostaa tabletit, mutta he odottavat, että hinnat vähän laskisivat. Tarja Pirttimäki on sitä mieltä, että hänelle riittää tietokone. Microsoft-tabletissa on mukana jalusta. Tablettiin voi liittää näppäimistön, hiiren tai tulostimen. vaihtoehto on ostaa mobiilidataliittymällä varustettu tabletti, jossa on paikka SIM-kortille. Tällainen 3g- tai 4g-yhteydellä varustettu tabletti muodostaa yhteyden verkkoon Kaj Ingmanin, Ruben Wiklundin ja Tarja Pirttimäen mielestä tabletin käyttö on helppoa, samalla tavalla kuin matkapuhelin. Käyttäjä kunhan alkuun pääsee. maksaa käytöstä operaattorille yleensä kiinteää kuukausimaksua. Kannattaa muistaa, Tabletin käyttö voi olla vaikeaa myös iän ettei kuukausimaksu kata tabletin käytöstä suunnittelet antavasi tabletin joululahjaksi ulkomailla syntyviä kuluja. Sama rajoitus kos- iäkkäälle sukulaisellesi, anna hänelle lahjaksi mukanaan tuomien vaivojen ja sairauksien kee älypuhelinten kiinteitä kuukausimaksuja. myös aikaasi - opasta ja neuvo, kuinka tablet- takia. tia käytetään. Lahjastasi on oikeasti iloa vasta – Hyvää tarkoittavien sukulaisten on tärkeä sitten, kun tabletille on asennettu valmiiksi huomata myös se, että monelle eläkeläiselKäyttöjärjestelmällä on väliä Tabletista riippuen käyttöjärjestelmiä on ohjelmia, pikakuvakkeita ja kirjanmerkkejä, le tabletin vaatima nettiyhteys voi olla liian kallis kuukausittainen lisäkulu, Hennariikka kolme: Applen iOS, Microsoftin Windows joista on käyttäjälle hyötyä. – Kannattaa jopa harkita yhteistä ostos- Intosalmi muistuttaa. tai Googlen Android. Helpointa on valita Intosalmi on Vanhustyön keskusliiton ja ennestään tuttu käyttöjärjestelmä. Tabletin reissua. Silloin laitteita voi kokeilla heti kaukäytön oppii nopeammin, jos on tottunut passa ja miettiä yhdessä, mihin tarkoituksiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton yhteisamanlaiseen logiikkaan jo tietokoneella tai tablettia voisi käyttää ja mikä olisi laitteelle sen KÄKÄTE (Käyttäjälle kätevä teknologia) sopiva koko, Intosalmi sanoo. -projektin projektisuunnittelija. Projektissa älypuhelimella. Intosalmi muistuttaa, että tuleva käyttäjä selvitetään, miten ikäihmisten kotona asuKäyttöjärjestelmä ratkaisee myös sen, minkä valmistajan ohjelmia ja palveluja table- on itse paras tietolähde, kun mietitään, mitä mista voitaisiin tukea teknologian avulla. tille voi ladata. Ohjelmia ei voi myöhemmin tabletilla voi tehdä. Tabletti riittää hyvin, jos siirtää toiseen tablettiin, jos uudessa laittees- käyttäjä haluaa lähinnä lukea sähköpostia, katsella lastenlasten valokuvia tai soittaa sa on eri käyttöjärjestelmä. Skype-puheluja tutuille. Jos on kiinnostunut kuvankäsittelystä tai muistelmien kirjoittamiAuta ja neuvo alkuun sesta, tietokone on parempi vaihtoehto. TableHennariikka Intosalmi Vanhustyön keskusliitosta muistuttaa, ettei pelkkä tabletti lah- tilla kirjoittaminen ei ole helppoa, vaikka laitjapakkauksessa tee ketään onnelliseksi. Jos teeseen voisi kytkeä irrallisen näppäimistön. 16 nette 4/2013 Mitä tabletilla voi tehdä? Ruben Wiklund kokosi Neten lukijoille esimerkkilistan asioista, joita tabletilla voi tehdä. Tabletin avulla voi esimerkiksi: zz katsoa säätietoja: Ilmatieteen laitos (www.ilmatieteenlaitos.fi), Foreca (www.foreca.fi) sekä Ruotsin (www.smhi.se) ja Norjan (www.yr.no) sääpalvelut. zz lukea uutisia zz tarkastaa päivän tv-ohjelmat ja katsoa televisiota ja videoita zz etsiä ruokareseptejä zz etsiä tietoja sairauksista ja niiden hoidoista zz katsoa valokuvia ja lukea juttuja vanhoista ajoista zz ottaa valokuvia zz lukea juttuja julkkiksista ja muista mielenkiintoisista ihmisistä zz pitää yhteyttä sukulaisiin ja tuttaviin sähköpostin, Skypen tai vaikka Facebookin välityksellä. zz tilata matkalippuja zz lukea ravintoloiden menuja ja tehdä pöytävarauksia zz varata lippuja konsertteihin zz opiskella verkkokursseja zz katsoa urheilutapahtumia zz etsiä tietoja kiinnostavista asioista: www.google.fi. Mistä sovelluksia saa? Sovelluksia ladataan tabletille sovelluskaupasta. Microsoft-tabletin omistaja hankkii sovelluksensa Windows Storesta, iPadin omistaja AppStoresta ja Android-käyttöjärjestelmää käyttävän tabletin omistaja Google Play -kaupasta. Sovelluksia kannattaa etsiä omiin harrastuksiin tai muihin mielenkiintoisiin asioihin liittyvillä hakusanoilla. Seniori verkon sivuilta www.senioriverkko.com löytyy linkki listaan ikääntyville sopivista iPad-sovelluksista. Tekniset ominaisuudet Microsoft Surface RT 32 GB Apple iPad2 Wi-FI 16 GB White Samsung Galaxy Tab Hinta 329 €, Gigantti 369 €, Gigantti 299 €, Gigantti Näytön koko 10,6 tuumaa 9,7 tuumaa 8 tuumaa Max resoluutio 1366 x 768 1024 x 768 1280 x 800 Prosessori NVIDIA Tegra 3, 4 ydintä Apple A5 dual-core, 1 GHz Cortex A9 Keskusmuisti 2 GB 512 MB 1,5 GB Kiintolevy Kapasiteetti 32 GB Flash, kapasiteetti 16 GB Flash, kapasiteetti 16 GB Kamerat Etu- ja takapuolella Etu- ja takapuolella Etu- ja takapuolella Mikrofoni On On On Muistikorttipaikka On Ei Ei Yhteydet Wifi, Bluetooth, USB 2.0 Wifi, Bluetooth Wifi, Bluetooth Akun kesto 8 tuntia 10 tuntia 9 tuntia Käyttöjärjestelmä Microsoft Windows 8RT iOS 4 Android Väri Harmaa Valkoinen Valkoinen Korkeus 17,19 cm 24,12 cm 20,93 cm Leveys 24,45 cm 18,57 cm 12,22 cm Syvyys 0,93 cm 0,88 cm 0,70 cm Paino 680 grammaa 601 grammaa 280 grammaa nette 4/2013 17 LY H Y E S T I Sähköenergian alennettu hinta jää voimaan Myönteisen kustannuskehityksen vuoksi Vaasan Sähkö on päättänyt muuttaa määräaikaisen alennuksen mukaiset hinnat toistaiseksi voimassa oleviksi sopimushinnoiksi 25.11.2013 alkaen. Huokeampi hinta koskee niin yleissähkön, yösähkön kuin kausisähkönkin asiakkaita. Hinnan alennus ei koske perusmaksuja eikä sähkönsiirtohintoja. Alennettu hinta ei edellytä asiakkailta toimenpiteitä. Sähköenergian hinnat (enintään 63 A pääsulake) sis. alv. 24 %. Perusmaksut säilyvät ennallaan. Yleissähkö Yösähkö Kausisähkö Tuulisähkö Yleissähkö Yösähkö Kausisähkö Sähköenergian hinnat snt/kWh alk. 25.11.2013 päiväenergia yöenergia talvipäivä muu aika 5,94 6,14 5,27 6,92 5,32 päiväenergia yöenergia talvipäivä muu aika 7,04 7,24 6,37 8,02 6,42 Nokia Lumia 820 -älypuhelimen arvonta Olemme arponeet Nokia Lumia 820 -älypuhelimen kaikkien niiden kesken, jotka marraskuun 2013 loppuun mennessä ovat tilanneet maksuttoman tekstiviestipalvelumme. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Työnantajakuvaa rakentamassa Syyskuussa 2013 avattiin pohjalaismaakuntien oma kolmivuotinen Yrityskylä. Kolmen vuoden aikana Yrityskylässä vierailee liki 15 000 alakoululaista Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella. Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu, kansainvälisestikin palkittu oppimisympäristö, jossa oppilaat saavat todenmukaisen kuvan oman kotiseutunsa työnantajista, työskentelevät valmiiksi käsikirjoitetuissa ammateissa, saavat palkkaa ja toimivat kansalaisina ja kuluttajina pienoiskaupungissa. Tähän normaalista poikkeavaan koulupäivään johdattaa opetussuunnitelmaan perus- tuva oppimateriaali. Oppimisympäristö toteutetaan Taloudellisen tiedotustoimiston TATin ja Vaasan, Kokkolan sekä Seinäjoen kaupunkien yhteistyönä. Vaasan Sähkö osallistuu Pohjanmaalla Yrityskylään tavoitteenaan jäädä potentiaalisten tulevien työntekijöidensä mieleen. Tärkeä osatekijä mukanaolossa on myös mahdollisuus nostaa esille sähköenergian kuluttamiseen liittyviä aihealueita. Pohjanmaan lisäksi Yrityskyliä on tällä hetkellä Helsingissä, Itä-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Oulussa ja Lappeenrannassa. Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Olli Paananen miettii, onko yrityksellä tarpeeksi kassavirtaa lähteä mukaan uusiin tuulivoimainvestointeihin. Toimitusjohtajan assistenttina toimii Vaasan ammattiopiston merkonomiopiskelija Dina Maiseichyk. 18 nette 4/2013 R istikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus 31.1.2014 mennessä osoitteeseen: ”Nette-ristikko” Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa tai sähköpostin liitteenä: [email protected] Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl pläkkilyhtyjä. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Gullvi Norras, Korsnäs Anders Willför, Vaasa Edellisen ristikon ratkaisu. nette 4/2013 19 Hae mukaan energia seurantaan! Oletko tarkka ja tehokas sähkönkäyttäjä vai etkö oikein tiedä, mistä niitä kilowattitunteja voisi nipistää? Haemme nyt vuodeksi 2014 energiaseurantaan asiakkaidemme joukosta neljää omakoti-, rivi- tai kerrostaloasujaa. Voit asua yksin tai kaksin, isossa tai pienessä perheessä. Seurannassa tutkitaan mukaan valittujen asuinkohteiden energiankäyttöä, jonka perusteella asiantuntijamme esittävät, miten kyseisessä kohteessa voisi vielä energiatehokkuutta parantaa. Seurantakohteista tehdään juttusarja Nette-lehteen. Kiinnostuitko? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen [email protected] 10.1.2014 mennessä ja kerro lisää kodistasi, sen asukkaista ja käytössä olevasta lämmitysmuodosta. Kirjoita otsikkokenttään ”Energiaseuranta”. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme Polar FT4 -sykemittaria.
© Copyright 2024