2013-04 - Vaasan Sähkö

VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I
SUORAVELOITUS PÄÄTTYY! s. 2
4/2013
ASIAKASVISIITTI: KULTAKERAMIIKKA
et, t
d
u
U llise ian
eduenerg
ö
t
sähk hinna
A S I A K A S PA LV E L U
S I S Ä L LY S
T I E D OT TA A
Tieto sähkökatkosta
tekstiviestinä
Suoraveloitus päättyy
joulukuussa 2013
Vaasan Sähköverkon asiakkailla on mahdollisuus saada tieto sähkökatkoista
maksuttomasti tekstiviestinä. Voit tilata
palvelun koskemaan kotia, kesämökkiä
ja yritystä. Näin saat nopeasti tiedon
suunnitelluista ja yllättävistä sähkökatkoista.
Olethan jo päättänyt, haluatko jatkossa
maksaa sähkölaskusi e-laskulla vai
suoramaksuna? Jos käytät aktiivisesti
verkkopankkia, tulee maksutavaksi elasku. E-lasku on sähköinen lasku, joka
toimitetaan suoraan verkkopankkiisi.
Jos haluat, voit valita verkkopankissasi,
että e-laskun summa veloitetaan tililtäsi automaattisesti eräpäivänä. Tällöin se
korvaa kätevästi suoraveloituksen. Jos
et käytä verkkopankkia, tulee maksutavaksi suoramaksu. Suoramaksu toimii
yhtä helposti kuin suoraveloituskin.
Saat laskun kotiisi ja pankki veloittaa
automaattisesti laskun summan tililtäsi
laskun eräpäivänä.
Jos et halua ottaa käyttöön e-laskua
etkä suoramaksua, tulee sinun irtisanoa
pankissasi suoraveloitusvaltuutus. Tällöin saat jatkossa laskusi postitse.
Näin tilaat palvelun:
Kansikuva: Katja Lösönen
Pääkirjoitus
Energiatodistus
kertoo kotisi energialuokan
Energialähettiläs kiersi
1½ kertaa maailman ympäri
Asiakasvisiitti: Kultakeramiikka
Lähetä tekstiviesti start asiakasnumero
käyttöpaikkanumero (esim. start 12345
000000123456) numeroon 16126.
Asiakas- ja käyttöpaikkanumerot
voit tarkistaa sähkö­las­kusta. Lisätietoja palvelusta saat verkkosivuiltamme
www.vaasansahko.fi kohdasta vikailmoitus. Palvelu laajentuu vuoden 2014 aikana koskemaan myös Vähänkyrön aluetta.
Vaasan Sähkö osti ympäristöystävällistä
vesivoimaa Ruotsista
Katso sähkökatkot
kartalta
Testissä tabletit
Veikö myrsky sähköt kesämökiltä?
Tarkista tilanne verkkosivuiltamme.
Osoitteessa www.vaasansahkoverkko.fi
näet helposti Vaasan Sähköverkon
häiriötilanteet alueittain.
Lyhyesti
Ristikko
nette
3
4
5
8
12
14
18
19
VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
Seuraava Nette ilmestyy maaliskuussa 2014.
Numero:4/2013
Julkaisijat:
Vaasan Sähkö Oy,
Vaasan Sähköverkko Oy
Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa
Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4
65100 Vaasa
Puhelinvaihde: 06 324 5111
Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h)
(puhelut nauhoitetaan)
Faksi: 06 324 5350
Internet:
www.vaasansahko.fi
ISSN:1458-7297
Päätoimittaja: Mikaela Jussila
[email protected]
Toimituskunta: Olli Arola
Håkan Bodö
Göran Heino
Katja Luomanranta
Toimitus:
Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä
Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Office Oy
Painopaikka:
UPC Print
Kansikuva:
Katja Lösönen
Asiakaspalvelu
avoinna klo 8.00 - 16.00
06 324 5750
[email protected]
Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut.
nette
VINKIT
Talven energiansäästövinkit
Talvi ei välttämättä ole autoilijan suosikkivuodenaika. Moottorinlämmitintä kannattaa käyttää aina, kun lämpötila on alle viiden asteen. Näin
pidennät moottorin elinikää sekä vähennät polttoaineenkulutusta ja
päästöjä.
Käytä moottorinlämmityksessä ajastinta. Yli kahden tunnin lämmitys
on energian tuhlausta.
Ennen pyhiä keittiössä on usein vilinää ja vilskettä, ja uuni käy kuumana.
Hyvä suunnitelma auttaa myös säästämään energiaa. Kun leivot, leivo
kerralla enemmän ja tee samalla joulunajan laatikkoruoat.
Tarkan sähkönkäyttäjän joulupuuro valmistuu keittolevyyn nähden sopivankokoisessa kattilassa ja kannen alla.
Ulkovalot luovat tunnelmaa koko talveksi. Pääset itse helpommalla ja
säästät sähkönkulutuksessasi, kun valot syttyvät ja sammuvat ajastimilla.
PÄÄKIRJOITUS
Markkinataloudesta
suunnitelmatalouteen
Kymmenen vuotta sitten EU-maat sopivat
keskenään, että vuonna 2005 alkanut päästökauppa olisi Euroopan ratkaisu uusiutuviin
energian tuotantomuotoihin siirtymiseen.
Päästökaupan keskeisin perustelu oli markkinaehtoisuus. Ajatuksena oli, että markkinat itsessään suuntaavat investoinnit sinne,
missä nopeimmin ja kustannustehokkaimmin
saadaan päästöjen vähenemistä aikaiseksi.
Tämä ajattelutapa sopi kymmenen vuotta
sitten hyvin tuolloin maailman tehokkainta
markkina-aluetta rakentavalle Euroopalle.
Amerikka panosti teknologian kehittämiseen.
Yhteiseen päästökauppaan sitoutumisen
jälkeen useat Euroopan maat kulkivat määrätietoisesti päinvastaiseen suuntaan ja rakensivat kansallisella lainsäädännöllä päästökaupan toimivuutta nakertavia ja kansalaisilleen
kalliita syöttötariffijärjestelmiä. Tukimuodot
ovat olleet niin mittavia, että päästökauppajärjestelmän ohjaava vaikutus on jäänyt vähäiseksi. Tätä kehitystä ovat johtaneet Saksa,
Espanja ja Tanska, joiden sähkön tuotanto on
edelleen ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden varassa.
Aidolla kilpailukyvyllä vähän merkitystä
Tällä hetkellä yli 70 % energian tuotantoon
tehtävistä investoinneista Euroopassa perustuu tukiin. Markkinahintoihin perustuvalla kannattavuudella on energiayhtiöille yhä
vähemmän merkitystä, koska investointien
kannattavuus riippuu sähkön markkinahinnan
sijasta syöttötariffijärjestelmien tuottamista
tuloista. Rahat syöttötariffien maksamiseen
kerätään kansalaisilta joko Saksan tapaan
suoraan sähkön hinnassa tai Suomen tapaan
verotuksen kautta.
Sähkön markkinahinta on lisääntyvässä
määrin markkinamekanismin ulkopuolelta tulevan tuetun ja säätökelvottoman tuotannon
Hannu Linna
toimitusjohtaja
”Eurooppalaiset sähkömarkkinat ovat ottaneet askelia
kohti kansallisvaltiojohtoista suunnitelmataloutta.”
vääristämä. Sähkön markkinahinta ei anna
energiayhtiöille riittävää signaalia toiminnan
pohjaksi. Tämä kehitys johtaa jatkuessaan
tehottomaan tuotantorakenteeseen. Eurooppalaiset sähkömarkkinat ovat ottaneet
askelia markkinataloudesta kohti kansallisvaltiojohtoista suunnitelmataloutta.
Energialla on suora yhteys talouteen
Uusiutuvaa tuotantoa on toki tälläkin tavalla
syntynyt, mutta hinta on ollut kova. Syöttötariffit ovat nopealla aikataululla saaneet
aikaan merkittävän, mutta teknologisilta
ominaisuuksiltaan keskeneräisen tuuli- ja
aurinkovoiman rakentamisen eri maissa.
Päästökauppajärjestelmää luotaessa asetetut tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi saattavat tälläkin politiikalla
toteutua. Varsinainen päästöjen vähenemisen syy on kuitenkin Euroopan talouslaman
aiheuttama energian kulutuksen lasku.
Historiallisesti elinkeinoelämän energian
kulutus ja kansakunnan elintaso ovat kulkeneet käsi kädessä. Tuleekin kysyä, kuinka
suuri vaikutus Euroopan talouslamaan on
huonosti hallinnassa pysyneellä energiapolitiikalla. Suomessa pitkät etäisyydet ja kylmä
ilmasto tekevät energian hinnasta jo lähtökohtaisesti keskeisen talouteen vaikuttavan
tekijän.
Komissaari yrittää pysäyttää
­kehityksen
EU:n energiakomissaari Günther Oettinger
on nyt puuttunut kehitykseen ja kehottanut
jäsenmaita välttämään tarpeettomia tukia.
Komissio haluaa antaa suojan jo tehdyille investoinneille eikä hyväksy jo myönnettyjen
tukien taannehtivaa alentamista. Komissaarin paimenkirjeestä kansallisten tukijärjestelmien muuttamiseen voi kuitenkin kulua pitkä aika. Komission puuttuminen tulee liian
myöhään, sillä Euroopan sähkömarkkinoille
on jo ehtinyt aiheutua vakavia vaurioita.
Onneksi koko elämä ei ole energiapolitiikkaa.
Hyvää joulua!
Hannu Linna
nette 4/2013
3
Energiatodistus
kertoo kotisi energialuokan
Teksti Anne Kytölä
Kuvitus: Bock’s Office
Muutaman vuoden kuluttua kaikilla myytävillä ja vuokrattavilla asunnoilla pitää olla energiatodistus.
Sen tarkoitus on auttaa ostajaa tai vuokralaista valitsemaan energiatehokas koti.
Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 lähtien. Aluksi
energiatodistus vaadittiin vain uudisrakennuksilta, mutta vähitellen vaatimukset
ulotetaan koskemaan myös ennen vuotta
1980 rakennettuja rakennuksia. Energiatodistusta koskeva uusi laki tuli voimaan
viime kesänä.
Todistus tarvitaan
myyntivaiheessa
Loma-asunnolle, suojellulle rakennukselle
tai alle 50 neliön rakennukselle ei tarvita
energiatodistusta. Muillekin ­rakennuksille
energiatodistus tarvitaan vasta siinä vaiheessa, kun on myymässä tai vuokraamassa asuntoa. Tämä koskee kuitenkin
vain asuinkerrostaloja sekä vuonna 1980
tai sen jälkeen käyttöön otettuja pientaloja – sitä vanhemmat pientalot tulevat lain
piiriin vasta vuonna 2017.
Energiatodistuksen saa laatia tekijä,
joka on hyväksytty Asumisen rahoitus- ja
kehittämiskeskus ARAn sivuille www.ara.fi
koottuun rekisteriin.
Ympäristöministeriön kokoamien tietojen mukaan omakotitalojen energiatodistukset maksavat keskimäärin 520 euroa.
Kerrostaloasuntojen energiatodistusten
hinta on 1 000 – 1 500 euroa.
4
nette 4/2013
E-luku perustuu
teoreettisiin laskelmiin
Energiatodistuksen tarkoitus on antaa
vertailukelpoista tietoa rakennuksen
energiatehokkuudesta. Energiateollisuus
ry ja Suomen Omakotiliitto ovat kritisoineet sitä, että energiatodistuksen luvut
perustuvat teoreettisiin laskelmiin. Rakennukselle lasketaan E-luku sen mukaan, kuinka paljon se käyttää vuodessa
ostettua energiaa. Eri energiamuodoille
on omat kertoimensa. Myös talon tekniset
ominaisuudet vaikuttavat E-lukuun.
Energiatodistuksen arvostelijoiden
mielestä laskennallinen, energiakertoimella painotettu tieto rakennuksen energiankulutuksesta voi olla paljon suurempi kuin
todellinen energiankulutus. Lain mukaan
energiatodistuksessa tulee ilmoittaa myös
toteutunut kulutus, jos
se on tiedossa.
Teoreettinen laskelma on epäedullinen
esimerkiksi sähkölämmitysrakennuksille, vaikka ne nykyään usein rakennetaan
matalaenergia- tai jopa passiivienergiataloiksi.
Energiatodistuksen nykyisessä muodossaan saama kritiikki onkin johtanut
siihen, että todistus on kansalaisaloitteen
kautta etenemässä uuteen käsittelyyn
eduskunnassa.
Energiatehokkuutta
voi parantaa
Energiatodistus sijoittaa rakennuksen
sen laskennallisen kulutuksen perusteella
tiettyyn energialuokkaan (A–G). Uudet,
nykyisten rakentamismääräysten mukaan
rakennetut pientalot sijoittuvat yleensä
luokkaan C. Vanhoilla taloilla luokka voi
olla E tai G.
Rakennuksen energiatehokkuutta voi
edistää esimerkiksi parantamalla rakennuksen lämmöneristystä, ilmanvaihdon
lämmön talteenotolla tai käyttämällä talon
lämmitykseen uusiutuvaa energiaa.
Lisää tietoa energiatodistuksesta:
energiatodistus.motiva.fi
Kymmenen viikon huikea maailmanympärimatka opetti
energialähettiläs Pentti Itkoselle – ja kaikille hänen matkaansa seuranneille – että vaasalaisten insinöörien keksinnöt säästävät energiaa ja ympäristöä eri puolilla maailmaa.
Vaasan seudun energiakeskittymän, EnergyVaasan,
energia­lähettiläs Pentti Itkonen kävi kymmenessä maassa ja viidellä mantereella. Kilometrejä kertyi 58 000
– puolitoista kertaa maapallon ympäri!
– Matka oli älyttömän hieno! On ollut tosi
ilo toimia Vaasan seudun energialähettiläänä,
Pentti Itkonen sanoo. Matka on ohi, ja energialähettiläs on tullut kertomaan kokemuksistaan Pohjanmaan kauppakamarin
syysfoorumiin.
Energialähettiläs kiersi
1½ kertaa maailman ympäri
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Katja Lösönen ja Juho Arola
nette 4/2013
5
Mikä energialähettiläs?
Vaasan seutu ja sen energiateknologiayritykset palkkasivat Pentti Itkosen energialähettilääksi kertomaan suomalaisille Vaasan seudun energiaosaamisesta ja siitä,
miten merkittävä osuus, 30 prosenttia, vaasalaisyrityksillä on Suomen koko energiateknologiaviennistä.
Vaasan seudun energiaklusteriin kuuluu yli 140 yritystä, joista moni on alansa
markkinajohtaja. Pohjoismaiden merkittävimmän energiateknologiakeskittymän liikevaihto on 4,4 miljardia euroa. Energiateknologia työllistää seudulla 10 000 ihmistä.
Vaasan Sähkö toimi kumppanina energialähettilään matkassa.
E nergialähettilään pesti oli 26-vuotiaalle
helsinkiläiselle energia-alan tehokurssi.
Itkonen ei ollut koskaan käynyt Vaasassa eikä
hän tuntenut vaasalaisyrityksistä ennestään
juuri muita kuin Wärtsilän, ABB:n ja Vaconin.
Vaasan ammattikorkeakoulun hyvä maine
oli kiirinyt Helsingissä Metropolia-ammatti­
korkea­koulussa ympäristö- ja energiatekniikkaa opiskelevan Itkosen korviin.
Vaasassa on töitä
Energialähettilään raportit – blogikirjoitukset
ja videot – levittivät tehokkaasti tietoa vaasalaisista yrityksistä ja niiden innovaatioista
sosiaalisessa mediassa. Itkonen tietää monia
nuoria, jotka ovat kiinnostuneet Vaasasta tulevana kotikaupunkina.
– Opiskelijakaverini ovat huomanneet,
että Vaasassa on hyvä meininki ja potentiaalisia työnantajia, Itkonen kertoo.
Itkonen on hämmentyneen iloinen siitä,
miten monen tärkeän ja vaikutusvaltaisen ihmisen kättä hän pääsi puristamaan matkansa
aikana. Käyntikorttipakka paisui ja opiskelijan sosiaaliset verkostot kasvoivat. Itkosen
mukaan jokaiselle Suomen ministerille on nyt
selvää, että Vaasassa osataan energiaan liittyvät asiat.
6
nette 4/2013
– Vaasa on Suomen energiakaupunki,
Itkonen tiivistää.
Kaikkein hienointa energialähettilään mielestä maailmanympärysmatkassa oli huomata,
miten ihmiset onnistuvat yhteistyössä tekemään melkeinpä mitä tahansa.
– Energiaklusterin yritysten toimittamia
ratkaisuja on käytössä mitä vaikeimmissa olosuhteissa maailmalla, Itkonen ihailee.
Huipputekniikkaa sademetsässä
Ecuador oli yksi energialähettilään eksoottisimmista matkakohteista. Amazonin sademetsän keskellä oli Eden Yuturin öljykenttä
täynnä vaasalaista osaamista.
– Löysin vaasalaista tekniikkaa joka puolelta. Koko voimalaitos osoittautui perustuksia lukuun ottamatta olevan vaasalaisen yhteistyön tulosta, Itkonen muistelee.
Wärtsilän omakotitalon kokoiset koneet jyskyttävät
Eden Yuturissa yötä päivää tuottaen sähköä vaihtelevista polttoaineista. Leinolat Group on toimittanut
öljykentälle startti-ilmasäiliöt sekä ylipainekatot, jotka säätelevät ilmanpainetta hallissa ja pitävät veden
ja kosteuden ulkopuolella.
VEO on vastannut Eden Yuturin koko sähköntuotannon automaatiosta.
Vampin suojarele turvaa kalliita laitteita
– Voimalaitoksen hienous piilee siinä, että
se toimii öljyntuotannon sivutuotteena syntyvällä kaasulla. Se on mahtava ja ympäristön
kannalta hieno juttu. Lisäksi polttoaineen
kuljettaminen sademetsän keskelle olisi vaikeaa. Siellä voi liikkua vain helikopterilla tai
jokilaivalla, Itkonen kertoo.
Ecuador jäi lähtemättömästi Itkosen
mieleen.
– Näin helikopterista, miten sademetsä tuntui
jatkuvan loputtomiin. Ilma oli happirikasta ja
raikasta ja täynnä linnunlaulua. Öljykenttä
oli aivan oma sivilisaationsa. Siellä oli töissä
tuhansia ihmisiä. Kokemus oli ainutlaatuinen,
Itkonen hehkuttaa.
Paluu opiskelijan arkeen
Maailmanympärimatka oli kiireinen ja stressaava, sillä työpäivät venyivät pitkiksi. Joka
viikonloppu energialähettiläs siirtyi seuraavaan kohteeseen. Onnea oli matkassa, sillä
energialähettiläs ei sairastunut kertaakaan
eikä edes lennot myöhästelleet.
Isännät järjestivät energialähettiläälle työn
lomaan myös rennompaa vapaa-ajan ohjelmaa ja uusia kokemuksia.
– Pääsin näkemään muun muassa kiinalaista oopperaa, amerikkalaista jalkapalloa
ja brasilialaisen jalkapallon paikallisottelun.
Vaasassa ennen maailmanympärimatkaa tehty laskuvarjohyppy oli ehdottomasti hienoin
extreme-kokemus, Itkonen muistelee.
Matkan jälkeen energialähettiläs palasi
takaisin opiskelijaelämään ja viimeiseen opiskeluvuoteen.
– Elelen pikkuveljen yksiön sohvalla Helsingin Malmilla, energialähettiläs virnistää.
Energialähettilään matkakohteet
Suomi
ABB:n tekniikka säästää energiaa Euroopan suurimmassa ja pohjoisimmassa
kultakaivoksessa Kittilässä.
Norja
VEO modernisoi Norjan vesivoimaloita toimittamalla niihin automaatio- ja
sähköistysjärjestelmiä. Voimalaitosten luotettavuus lisääntyy ja niistä saadaan enemmän tehoja irti.
USA
Wapice kehittää ohjelmistoja ja sovelluksia yrityksille. Wapicen ohjelmistoa
käytetään esimerkiksi Vaconin Chambergsburgin tehtaan tuotannonohjauksessa.
Ecuador
Wärtsilän, VEOn, VAMPin ja Leinolat Groupin ympäristöystävällistä tekniikkaa hyödynnetään sademetsän keskellä olevalla öljykentällä.
Brasilia
Energialähettiläs pääsi öljynporauslauttoja palvelevan, Wärtsilän toimittaman modernin ja polttoainetta säästävän huoltoaluksen kyytiin.
Espanja
Laihialainen T-Drill valmistaa putkentyöstökoneita, joilla rakennetaan muun
muassa aurinkokeräimiä espanjalaisella tehtaalla.
Thaimaa
Thaimaassa energialähettilään isäntänä oli Vamk, Vaasan ammattikorkeakoulu, joka painottaa koulutuksessaan energiatekniikkaa ja vientiteollisuuden liiketoimintaosaamista. Thaimaa on yksi Vamkin opiskelijavaihtokohteista.
Intia
Kansainvälisesti toimiva vaasalainen teknologia-alan konsulttiyritys Citec
on monitoimivoimaloiden asiantuntija. Citec suunnittelee muun muassa
jätteenpolttolaitoksia. Noin 400 citeciläistä tekee töitä yhtiön Intian toimistossa.
Kiina
Energialähettiläs vieraili Vaconin Kiinan tehtaalla ja sai tietää, miten kiinalainen yritys rakentaa hissejä ja liukuportaita, jotka kuluttavat 30 prosenttia
vähemmän energiaa Vaconin taajuusmuuttajien ansiosta.
Tunisia
Tunisiassa energialähettiläs oli mukana markkinoimassa Vaasan seudun
energiaosaamista, EnergyVaasaa, teknologiakeskus Merinovan aloitteesta
syntyneessä Energy Days -tapahtumassa.
Katso matkavideot ja lue energialähettilään blogia osoitteessa
www.energialahettilas.fi
nette 4/2013
7
A SI A K A S V I SII T T I
Keramiikkaa
ja keihäitä
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Katja Lösönen
Hikisellä urheilulla ja sisustuslehtien
kiiltävällä glamourilla ei äkkiseltään
luulisi olevan mitään yhteistä. Mutta
Pihtiputaalta ne löytää, vieläpä aivan
sopuisasti, saman katon alta.
Suomen ja itse asiassa koko maailman ainoa keihäsmuseo sijaitsee Pihti­
putaalla Keski-Suomessa. Pienessä
museossa on esillä valokuvia keihäs-
sankareistamme vuosien varrelta, kuten Tiina Lillakista, Kimmo Kinnusesta,
Heli Rantasesta.
Vitriinikaapissa on 17 keihästä. Yhdellä niistä Seppo Räty kiskaisi maailmanmestaruuden Roomassa 1987
tuloksella 83,54. Toisessa kaapissa on
urheilijoiden vanhoja kenkiä ja paitoja.
Pihtiputaan myymälässä asiakkaita palvelevat Carita Arnberg (vas.) ja Marjo Teerimäki.
8
nette 4/2013
keitto
Basilika-hernesose
4 annosta
ä
120 g pakasteherneit
2 salottisipulia
2 rkl oliiviöljyä
6 dl kanalientä
a basilikaa
1 pieni ruukku tuorett
2 rkl smetanaa
1 rkl sit ruunamehua
mustapippuria
suolaa ja rouhitt ua
yssä
sipulit. Kuullota ölj
Kuor i ja hienonna
uma
ku
ja
t
kkoon hernee
kattilassa. Lisää jou
in 4
no
edolla lämmöllä
kanaliemi. Keitä mi
een
rneet hieman pehm
minuuttia, kunnes he
n
oo
tä väriä. Lisää joukk
vät mutta eivät mene
ehu.
etana ja sitruunam
basilikanlehdet, sm
sta
au
M
a.
ell
asekoit tim
Soseuta keitto sauv
joi
tar
ja
Kuumenna
suola lla ja pippurilla.
et
ks
no
an
sasi koristella
le heti. Voit halutes
a basilikaöljyä.
muutamalla pisarall
K atosta roikkuu kaksi sinivalkoista lippunauhaa. Lattia
narisee. Taulut seinällä todistavat, että keihäsmuseossa on käynyt
arvovaltaisia vieraita. Presidentti Tarja
Halonen vieraili Pihtiputaalla 25.4.2002
ja presidentti Sauli Niinistö viime kesänä, 30.6.2013.
Alakerrassa avautuu värikkäämpi ja
eloisampi maailma: Kultakeramiikan tuhannen neliön tehdasmyymälä kimaltelee joulun alla. Pöytiin on katettu
upeat kattaukset ja hyllyissä hehkuvat värit.
Käytävillä kuljeskelee ostoskoreja
kantavia asiakkaita. Joku on napannut sylinsä täyteen punaisia kynttilöitä ja suuntaa kassalle. Siellä pakataan parhaillaan edellisen asiakkaan
ostoksia kauniisiin lahjapakkauksiin.
Tunnelma myymälässä on lämmin ja
puuhakas.
Pitkän ajomatkan keidas
Levillä 60-vuotispäiviään paossa
ollut Simo Tapani ajoi kotimatkalla
ensin Putaanportin liikekeskuksen
ohi. Sisustusliike kimalsi talvisen iltapäivän hämärässä kuitenkin niin
houkuttelevasti, että Tapani teki
U-käännöksen ja kurvasi Kultakeramiikan pihaan.
– Täällä on mielenkiintoista katsottavaa miehellekin, Tapani arvioi.
Jos kippojen ja kuppien katseleminen alkaa kyllästyttää, aina voi
Kolima-järven rannalla, nelostien varrella sijaitseva Pihtiputaan tehtaanmyymälä on
Kultakeramiikan suurin liike. Muut tehtaanmyymälät sijaitsevat Riihimäellä ja Pernajassa.
hipsiä yläkertaan pänttäämään päähänsä
knoppitietoa keihästilastoista.
Tapanin puoliso Anja Virtanen on
löytänyt ostoskoriin perunankuorimaveitsen. Kotona on ennestään samanlainen, ja ensi kesänä perunoiden kuoriminen on lähes herkkua mökilläkin.
– Sisustusliikkeissä on aina kiva käydä, vaikka ei mitään ostaisi. Pidämme
nyt jaloittelutauon, ennen kuin jatkamme matkaa kotiin Tarvasjoelle Turun
seudulle, Virtanen toimittaa.
Paikallisten keittiökauppa
Suurin osa Kultakeramiikkaan poikkeavista asiakkaista on Virtasen ja Tapanin
kaltaisia ohikulkijoita. Liike on joulupäivää lukuun ottamatta auki joka päivä, ja
siellä asioi vuoden mittaan yli 60 0 00
ihmistä. Vilkkainta on kesällä, mutta
myös joulusesonki on kiireinen.
Myymäläpäällikkö Marjo Teerimäen
mukaan kävijät tulevat ympäri Suomea.
Kesällä ja syksyllä ostoksille piipahtaa
paljon ulkomaalaisiakin.
– Turisteja tulee muun muassa Saksasta ja Ranskasta, mutta olemme sen
verran kaukana itärajasta, että venäläisiä asiakkaita käy aika vähän, Teerimäki
kertoo.
Liikkeessä on myynnissä Kultakeramiikan omien astioiden lisäksi sisustustuotteita myös muilta valmistajilta.
Paikalliset tulevat hakemaan Kultakeramiikasta erityisesti astioita ja käyttötavaraa keittiöön.
nette 4/2013
9
Välipäivien kan
apata
6 annosta
900 g broilerin fil
eitä
400 g pikkuruisia
salottisipuleita ja
/
tai helmisipuleita
2-3 valkosipulin ky
nttä
2 porkkanaa
1 palsternakka
200 g ruskeita he
rkkusieniä
voita
suolaa ja mustapi
ppuria
2 rkl vehnäjauhoja
2 dl vettä
loraus balsamiviin
iet ikkaa
2 rkl soijakast iket
ta
5 dl kermaa
2 vihannesliemik
uutiota
hakattua tuoretta
timjamia, n. 1 dl
10 kuivattua luum
ua
1/2 dl saksanpähk
inöitä
1/2 dl mustaviinim
arjahyytelöä
Kuutioi fileet ja ru
skista ne padassa
runsaassa voissa. Lisä
ä pikkusipulit ja m
urskatut va lkosipulin
ky nnet. Lisää vo
ita
tarv ittaessa. Lisä
ä myös pilkotut vi
hannekset ja sienet.
Suolaa ja pippuroi
. Sekoita jauhot neste
eseen ja kaada pa
taan.
Lisää timjami ja
liemikuutiot ja ha
ud
uttele pienellä lämm
öllä kannen alla.
Pi
lk
o
luumut ja saksan
pähk inät pienem
m
äk
si
ja lisää pataan. Se
koita jouk koon m
yös
vi in imar ja hy ytelö
. Hauduta ky ps
äk si
n. 40 minuuttia.
Tarjoa sa hramill
a
tai
kurkumalla mauste
tun riisin kera.
– Meillä menee kaupaksi ihan erilainen tavara kuin etelämpänä, Marjo Teerimäki sanoo.
Teerimäen mukaan ihmiset arvostavat pohjoisessa käytännöllisyyttä, kun etelässä ostetaan
enemmän koriste-esineitä. Teerimäki ei välttämättä kokoaisikaan Riihimäen myymälään
samanlaista komeaa ja korkeaa kakkuvuokaasetelmaa kuin Pihtiputaan myymälään.
10
nette 4/2013
Anja Virtanen ja Simo Tapani pitivät Pihtiputaalla jaloittelutauon. Pariskunta oli matkalla
Leviltä takaisin kotiin Tarvasjoelle Turun
seudulle.
Kotimainen perheyritys
Vaasan Sähkön asiakas Kultakeramiikka on
suomalainen perheyritys, jonka perustivat
Nummelle Juhani ja Kyllikki Ruuskanen
1970-luvulla. Toiminta Pihtiputaalla alkoi
vuonna 1989.
Yrittäjät tekivät aluksi itse tuotteet,
kynttilälyhtyjä ja maljakoita, käsin dreijaamalla ja valamalla. Mutta toiminta laajeni nopeasti, ja yritykseen palkattiin työntekijöitä.
Yrittäjät siirtyivät dreijaamisesta enemmän
hallinnollisiin tehtäviin.
– Vanhempani ovat edelleen mukana yrityksessä, ja he ovat aika paljon Virossa huolehtimassa siitä, että tuotanto siellä toimii,
Kultakeramiikan markkinoinnista ja tuotekehityksestä vastaava Jari Ruuskanen kertoo.
Myös Jari Ruuskasen sisko, Mari Puumalainen, työskentelee perheyrityksessä.
Kaikki Kultakeramiikan tuotteet valmistetaan nykyään yrityksen tehtaalla Virossa.
Tuotanto Pihtiputaalla päättyi vuonna 2005,
ja tehtaanmyymälä laajeni entisen tehdassalin
puolelle.
Idän halpatuontia vastaan
Jari Ruuskanen korostaa Kultakeramiikan kotimaisuutta, vaikka valmistus on ulkomailla.
– Kaikki tuotteet suunnitellaan Suomessa,
suomalaiseen makuun ja suomalaisiin koteihin
sopiviksi, Ruuskanen sanoo.
Kultakeramiikka pystyy Ruuskasen mukaan
kilpailemaan muun muassa Kiinan halpatuontia vastaan oman tehtaansa ansiosta.
– Me saamme omat uutuustuotteemme
suunnittelupöydältä kauppoihin hyvin nopeasti, jopa alle kuukaudessa, Ruuskanen
kertoo.
Tiimi ideoi uutuuksia
Suunnittelutyö on Ruuskasen mukaan kokenut suuren muutoksen vuosien mittaan. Ennen uutuustuotteita julkistettiin harvoin, ja
asiakkaat kasvattivat ostamaansa astiasarjaa
vuosi vuodelta suuremmaksi.
– Perinteisten astiastojen merkitys on
vähentynyt, ja suunnittelutyökin elää kvartaalitalouden lakien mukaan. Markkinoille
pitää tuoda jotakin uutta melkein viikoittain,
Ruuskanen sanoo.
Ruuskasen työpäivä on alkanut haastattelupäivänä tuotekehityspalaverissa. Tuotekehitystiimin yhteisen ideariihen jälkeen tuotantoon on lähdössä kaksi ideaa. Ne päätyvät
melko nopeasti kauppojen hyllyille, ja kohta
monessa suomalaiskeittiössä on kenties uusi
purnukka puisten kauhojen ja lastojen säilyttämiseen.
Uusi brändi
Kultakeramiikalla menee taloudellisesti mukavasti. Koska Kultakeramiikan tuotteet ovat
melko edullisia, niitä ostetaan taloudellisesti
tiukkoinakin aikoina.
– Huomasimme saman ilmiön myös 90-luvun laman aikana. Nytkin kauppa on käynyt
siihen malliin, että meillä on välillä toimitusongelmia, mikä ei tietenkään ole hyvä, Jari
Ruuskanen harmittelee. Kultakeramiikan
tuotteita myydään tehtaanmyymälöiden lisäksi tavarataloissa ja verkkokaupassa.
Perheyritys pyrkii kasvamaan kahdella
suunnalla. Astiatuotanto jatkuu Kultakeramiikassa ja markkinoille tulee uusia astioita,
e brûlée
K inusk inen crèm
Pataleipä
8 dl hiivaleipäjauho
ja
1 ½ tl suolaa
¼ tl kuivahiivaa
4 dl kylmää vettä
Sekoita kulhossa jau
hot, suola ja hiiva. Li
sää
kylmä vesi ja seko
ita lastalla nopeas
ti.
Älä
vaivaa! Peitä kulho
kelmulla ja jätä huon
eenlämpöön 12-18 tunn
iksi.
Levitä leivinliina pö
ydälle, ripot tele sil
le jauhoja ja kaada
taikina liinalle. Pa
in
ele
taikina tasaiseksi lev
yksi ja taittele reun
oilta
kasaan. Ripottele pä
älle jauhoja ja anna
vie
lä
nousta leivinliinan
sisällä kaksi tuntia.
Laita kannellinen pa
ta uuniin ja kuumen
na uuni 225 asteese
en. Kun uuni on ku
um
a,
nosta pata uunista
ja kumoa taikina pa
taan.
Nosta kansi päälle
ja ky psennä uuniss
a
puolisen tuntia. Poista
kansi ja paista vielä
noin
20 minuuttia, jotta
leipä saa kauniin vä
rin.
joita voi käyttää uunissa, mikrossa, liedellä
ja uutuutena myös induktioliedellä.
Runsas vuosi sitten perustettu uusi
tuotemerkki, Kotimo Design, laajentaa
Kultakeramiikan tuotevalikoimaa astioista
kynttilöihin, kynttilänjalkoihin, lautasliinoihin, koreissa pakkauksissa myytäviin tulitikkuihin ja sesonkituotteisiin. Joulun alla
kauppansa tekevät muun muassa jouluiset
ovikranssit ja tonttupatsaat.
Kotimo Design -tuotteiden juju piilee
kuvissa. Esimerkiksi kynttilöihin voidaan
painaa sama kuosi kuin astioihin. Kattauksen täydentävät samalla kuvalla koristellut
lautasliinat ja tulitikkukotelot.
– Hyödynnämme Kotimo Designissa
kuvaosaamistamme ja -tekniikoitamme,
Ruuskanen selittää.
4 annosta
1 vaniljatanko
aa
2 ½ dl kuohukerm
ramellisoitua
ka
a,
tu
2 dl makeutet
maitotiivistettä
3 munankeltuaista
dl ruokosokeria
Grat inointiin n. ½
n.
aitot iiv iste kattilaa
Kaada kerma ja m
ja
us
sis
vaniljatangon
Raaputa joukkoon
os
se
ta
ttilaan. Kiehau
laita myös tanko ka
lie täy tyä kannen alla
ja anna makujen ve
verran.
den vierellä vartin
rkulhossa ja lisää ke
et
ais
ltu
Sekoita ke
os
se
löi
ivi
Si
kevyesti.
maseokseen. Vispaa
jaa annosv uokiin.
ja
i
tiheän siivilän läp
seen tarv ittava vesi
Kiehauta vesihautee
at
aan. Aseta annos­v uo
ja kaada se uunivuok
iksi
nosta ne noin tunn
vesihauteeseen ja
ja
ri
juu
on
os
in. Kun se
150-asteiseen uuni
ja
sta
ni
uu
t
nosta vuoa
juuri jähmett ynyt,
.
yli
mielellään yön
jäähdytä kylmäksi,
t ennen ta rjoilua.
Grat inoi va nu kk aa
sta
ruokosoker ia ja no
Ripottele pinnalle
n
umien gr illivastuste
vuoat hetkek si ku
tä
et
,
in
ni
ta
in
okapolt
alle tai käytä jälkiru
sokeri sulaa.
Lumikarpalot
½ lit raa karpaloita
n
1 munanvalkuaine
100 g tomusokeria
sikkatomusokeria)
(kokeile myös man
join ehjiä, suuria mar
Valitse mukaan va
ele
itt
ör
lautaselle ja py
ja. Riko valkuainen
lle
ise
a tomusokeri to
karpalot siinä. Kaad
so
mar ja kerrallaan
lautaselle ja nosta
iklautasta, kunnes ka
keriin. Heiluttele
e
Te
a.
ss
ito
pe
usoker in
ki mar jat ovat tom
ja
aa
ht
iva
an. Anna ku
pieni annos kerralla
en, mikäli punainen
lle
käsittele vielä uude
väri kuultaa läpi.
nette 4/2013
11
Teksti Anne Kytölä
Kuva Hannu Linna | Kartta EPV Energia Oy
Vaasan Sähkö osti
ympäristöystävällistä
vesivoimaa Ruotsista
Vaasan Sähkön asiakkaille on virrannut heinäkuusta lähtien myös ruotsalaisesta joesta
peräisin olevaa energiaa.
Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna on tyytyväinen yhtiön tekemään hankintaan. Vaikka valmiiksi rakennettua vesivoimaa
ei Linnan mukaan koskaan saa kovin halvalla,
tilaisuuteen kannatti nyt tarttua. Ajankohta
oli otollinen, koska sähkön tukkuhinta oli
kaupantekohetkellä alhainen.
– Vesivoima on myös energiantuotannon
kruununjalokivi, ja sitä tulee hyvin harvoin
myyntiin, Hannu Linna perustelee.
Kolme yhtiötä, EPV Energia Oy, Helsingin
Energia sekä Kymppivoima Oy ostivat Indals­
älven-joen sähköntuotantoa yhteensä 605
miljoonan euron kauppahinnalla. Kauppa
tuo ruotsalaissähköä kaikkiaan lähes parillekymmenelle sähköyhtiölle. EPV Energian
suurimpana omistajana Vaasan Sähkön osuus
kaupasta on 13 prosenttia.
– Osuutemme on toiseksi suurin heti Helsingin Energian jälkeen, Linna sanoo.
Vesivoima ostettiin tanskalaiselta sijoitusyhtiöltä, ja ostajayhtiöt ovat perustaneet
uuden Voimapiha Oy:n huolehtimaan säh-
12
nette 4/2013
kön jakamisesta omistajille omistusosuuksien mukaisesti. Ruotsalaissähkö siirretään
tukkumarkkinoiden kautta Suomeen, jolloin
energia myydään Ruotsissa ja rahoilla ostetaan vastaavasti sähköä Suomessa.
Kauppa solmittiin kesäkuun lopussa, ja
suomalaisyhtiöt alkoivat saada ruotsalaista
vesienergiaa 1.7.2013 lähtien.
Puhdasta perusvoimaa,
hyödyllistä säätövoimaa
Ruotsalainen vesivoima monipuolistaa Vaasan Sähkön sähkönhankintaa. Kun sähköä
voidaan tuottaa monilla eri tavoilla, sähkön
hinta Vaasan Sähkön asiakkaille on helpompi
pitää kilpailukykyisenä.
– Poliittisten ja sähkömarkkinoilta tulevien
riskien hallinta on helpompaa, kun tuotantomuodot ovat tasapainossa, Linna huomauttaa.
Vaasan Sähkö solmi 2004 vuokrasopimuksen, jolla saatiin käyttöön Norjan Mo i
Ranassa tuotettavaa vesivoimaa 15 vuodeksi.
Ruotsin vesivoimakauppa on hyvä myös siksi, että norjalaisen vesivoiman vuokrasopimus
päättyy muutaman vuoden kuluttua.
Suomeen rakennetaan parhaillaan ydinvoimaa ja tuulivoimaa, joiden tuotantomäärää
ei voi säätää. Samaan aikaan käytöstä ollaan
poistamassa sähköntuotannon säätelyyn soveltuvia hiililauhdevoimaloita. Linnan mielestä säädettävän vesivoiman hankinta on tästä
syystä Vaasan Sähkön kannalta järkevää.
Vesivoima ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä,
joten energiantuotantomuotona se on ympäristöystävällinen. Linna toteaa, että ihmisten
asenteet kuitenkin muuttuvat vuosien ja vuosikymmenten vaihtuessa – kolmisenkymmentä vuotta sitten vesivoimaa pidettiin kaikkea
muuta kuin vihreänä.
Merkittävä kauppa
Vaasan Sähkölle
Jämtlandin tuntureilta lähtevä Indalsälven
laskee Pohjanlahteen Sundsvallin pohjoispuolelta. 430 kilometrin pituinen Indalsälven
on Ruotsin kolmanneksi tärkein vesivoimaa
tuottava joki. Siinä on kaikkiaan 25 vesivoimalaitosta. Näistä Vaasan Sähköllä on nyt
osuus seitsemästä.
Seitsemän vesivoimalaitoksen yhteinen
tuotantoteho on noin 160 MW, ja ne tuotta-
Vaasan Sähkö osti kesällä EPV Energian kautta osuuden seitsemästä Indalsälvenjoen vesivoimalaitoksesta Keski-Ruotsista. Kuvassa Midskogin voimalaitos.
RUOTSI
Miten vesivoimala toimii?
Indalsälven
vat suomalaisyhtiöille vuodessa keskimäärin
862 GWh sähköenergiaa.
Kauppa lisää Hannu Linnan mukaan Vaasan Sähkön energianhankintaa 6–7 prosenttia
ja nostaa Vaasan Sähkön merkittäväksi sähkönmyyjäksi Suomessa.
– Meidän myymämme sähkö kattaa 4–5
prosenttia kaikesta yksityistalouksien kuluttamasta sähköstä, Hannu Linna sanoo.
Sundsvall
Tukholma
Vesivoimalaitosten toiminta perustuu
korkeuseroihin. Vedessä oleva energia
saadaan hyödynnettyä, kun korkeammalla oleva vesi virtaa vesivoimalaitoksen turbiinin kautta alemmalle tasolle.
Turbiini pyörittää generaattoria, joka
muuttaa veden energian sähköksi.
Vesivoiman etu esimerkiksi ydin- tai
tuulivoimaan on, että vettä voidaan varastoida varastoaltaisiin. Vesi toimii säätövoimana, koska vedessä oleva energia voidaan ottaa käyttöön silloin, kun
energiaa tarvitaan. Vesivoimalla voidaan
säädellä sähkönkulutuksen huippuja.
Vesivoimalaitoksen käynnistäminen,
säätäminen ja pysäyttäminen on myös
helpompaa kuin muiden voimalaitosten.
Vesivoimatuotanto on riippuvainen
säistä. Vähäsateisina kesinä sähkönhinta
nousee, koska vedestä on pula eivätkä
vesialtaat täyty.
Vesivoimalaitoksen rakentaminen on
kallista, mutta sen käyttöikä on pitkä ja
käyttökustannukset ovat alhaiset. Vesivoimalaitosten toimiluvat edellyttävät,
että voimalaitoksen omistaja huolehtii
vesivoimalaitoksen ympäristöstä ja vesistön kalakannoista.
Lähde: Energiateollisuus,
www.energiateollisuus.fi
Indalsälven laskee
Jämtlandin tuntureilta Pohjanlahteen
Sundsvallin kaupungin pohjoispuolelta.
nette 4/2013
13
N E T T E T E S TA A
Testissä tabletit
Nette-testissä luotettiin tällä kertaa varttuneeseen makuun. Kolme eläkeläistä
kokeili ensi kertaa eläissään, mitä tabletilla voi tehdä. Jos ostat tabletin
joululahjaksi ikääntyvälle, opeta lahjansaajalle myös, kuinka sitä käytetään.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
T
ietokone – pöytäkone tai läppäri – on tabletin kanssa, sitä innostuneemmaksi olen
– Katsos, kun tällaiset vanhat ihmiset tatuttu juttu kaikille testaajillemme, mut- tullut. Uskon, että tabletista voi olla paljon paavat kadulla, ensin tervehditään ja kyselta tablet-tietokonetta ei yksikään heistä iloa eläkeläiselle, Ruben Wiklund sanoo.
lään kuinka toinen voi ja sitten ruvetaan puole pitänyt aikaisemmin kädessään. KokeiltaTabletin käytön oppii testaajiemme mie- humaan säästä. Kohta ollaankin jo eri mieltä
vana on kolme erilaista tablettia: Microsoft lestä melko helposti, jos on jo ennestään siitä, mistä suunnasta tuuli puhaltaa. Riita
Surface RT 32 GB, Apple iPad2 Wi-Fi 16 GB tottunut käyttämään tietokonetta tai äly- ratkeaa, kun kaivan tabletin esiin ja tarkistan
White ja Samsung Galaxy Tab 3 8.0 Wi-Fi.
puhelinta. Jos tietokone on uusi tuttavuus, asian säätiedoista, Wiklund kertoo.
Tarja Pirttimäki, Kaj Ingman ja Ruben kannattaa osallistua vaikka työväenopistojen
Wiklund kokeilevat laitteita omin päin noin järjestämille kursseille tai kysyä neuvoja muil- Uutisia ja e-kirjoja
kahden viikon ajan. Testaamista helpottaa ta tablettia jo käyttäviltä.
Testaajamme kertovat lukevansa paljon pase, että heille tehdään valmiiksi monia esiTabletin käyttöä helpottaa se, että siihen perille painettuja sanoma- ja aikakauslehtiä.
asetuksia.
voi asentaa käyttäjän äidinkielen mukaisen Siksi uutiset kiinnostavat myös verkossa. TarTestin tabletit toimivat langattomassa ver- käyttökielen. Testissämme esimerkiksi Tarja ja Pirttimäki on lukenut tabletilta myös kirjaskossa (Wi-Fi), joten ensimmäiseksi Pirttimäen Pirttimäen tabletin kielenä oli suomi, Ruben tosta lainattua e-kirjaa.
ja Ingmanin kotiin pystytetään sellainen. Wiklundilla ja Kaj Ingmanilla ruotsi.
– Tabletti on mukavan kokoinen. Sitä on
Wiklundilla on jo ennestään langaton verkko
ihan kiva käsitellä. Luin kirjaa illalla sängyskäytössä. Koneet liitetään verkkoon, niihin Google ihastuttaa
sä, ja kun lopetin lukemisen, työnsin tabletin
asennetaan käyttöjärjestelmät ja luodaan Tabletti osoittautuu verrattomaksi, mukana sängyn alle, etten astu aamulla sen päälle,
tarvittavia käyttäjätilejä.
kulkevaksi tietosanakirjaksi. Varsinkin Ing- Pirttimäki kertoo. Hänellä oli testattavanaan
Nyt koneet ovat käyttövalmiina ja niille voi man ja Wiklund ovat ihastuneita lähes kaik- iPad.
ryhtyä lataamaan sovelluksia, joiden kautta kitietävään ”herra” tai ”setä” Googleen. Siltä
Kaj Ingman ei ollut aivan tyytyväinen itkäyttäjä pääsee tekemään juuri niitä asioita, voi kysyä mitä vain.
selleen osuneeseen testikoneeseen, Micromitä haluaa tabletillaan tehdä.
– Aina ei voi tietysti uskoa ihan kaikkea, soft Surfaceen, koska se on mitoiltaan muita
mitä Google antaa vastaukseksi. Pitää muis- tabletteja isompi.
Alku hämmentää
taa lähdekritiikki, Kaj Ingman sanoo.
– Liian raskas ja iso minun mielestäni, Ing– Ensimmäisenä iltana olin kyllä pyörällä pääsRuben Wiklund kertoo ratkaisseensa man toteaa. Hänen mukaansa kädet väsyvät,
täni, mutta mitä enemmän olen leikkinyt tabletin avulla monta kiistan aihetta alkuunsa. jos tabletilta haluaa lueskella e-kirjoja tai
14
nette 4/2013
Ruben Wiklund ottaa valokuvan
testiryhmää valokuvaavasta valokuvaajasta.
Elämänpiiri laajenee, kun tabletin kanssa voi hakea
verkosta nopeasti hyödyllisiä ja hauskoja tietoja.
lehtiä illalla sängyssä. Isosta koosta oli tosin
hyötyä silloin, kun Ingman ajoi autolla tuntemattomaan osoitteeseen. Tabletin näytöltä oli
helpompi seurata reittikarttaa kuin navigaattorin pienemmältä näytöltä.
Tabletti laajentaa maailmaa
Tableteista on ollut testaajille sekä hyötyä
että huvia. He käyttävät tablettia samoihin
toimiin kuin tietokonettakin: hoitavat esimerkiksi pankkiasiansa ja lähettävät sähköpostia.
Tabletista on iloa harrastuksissakin. Uusista
asioista kiinnostunut löytää internetistä halutessaan aivan uudenlaisia maailmoja.
Keilausta harrastavat Wiklund ja Ingman
tutkivat päät yhdessä keilahallista muutaman
minuutin välein päivittyviä tietoja. Sovellus
näyttää, ketkä ovat parhaillaan keilahallissa pelaamassa ja millaisin tuloksin he kaatavat keiloja.
– Tietokoneelta näkee jopa sen, mitä keiloja jää pystyyn, mutta tabletilta sitä ei näe,
Ingman sanoo.
Pirttimäki on käyttänyt tablettiaan musiikin kuunteluun.
– Tykkään kotimaisesta tanssimusiikista,
Souvareista esimerkiksi, hän kertoo.
Tabletilla voi ottaa myös valokuvia ja jakaa
niitä tuttaville helposti sähköpostin välityksellä. Kuvat voi tallentaa verkossa toimiviin
pilvipalveluihin, kuten Dropboxiin ja Sky
Drive:iin.
Ingman on hyödyntänyt tablettia ja You
Tuben videoita ranskan kielen opiskelussa.
Ingman naureskelee osaavansa sanoa ranskaksi ainakin sen, ettei osaa puhua ranskaa, ja
sanoo lauseen malliksi. Videoiden katselusta
on ollut hyötyä, sillä ääntäminen kuulostaa
varsin täydelliseltä.
Wiklund on harrastanut sukututkimusta
useita vuosia. Tietokoneesta – ja nyt tabletista – on iloa myös siinä harrastuksessa.
Wiklund matkustelee paljon ulkomailla ja hän
varaa lennot, hotellit ja vuokra-autot internetissä.
– Suunnittelen usein myös ajoreitit ja
tulostan joskus karttojakin valmiiksi, hän
kertoo.
Kartat ja muiden maiden katunäkymät
kiinnostavat Pirttimäkeäkin. Hän kävi katsomassa Googlen katunäkymistä, miltä
hänen Australian sukulaistensa kotikadulla
näyttää.
Välttämätön verkkoyhteys
Tabletista ei ole mitään iloa ilman internetyhteyttä. Testin koneet pääsevät verkkoon
langattomasti, kunhan langaton verkko
vain on tarjolla. Sellainen kannattaa pystyttää kotiin, niin tabletti ottaa aina auki
ollessaan automaattisesti yhteyden tuttuun
verkkoon. Ohjeet langattoman verkon pystyttämiseen saa laajakaistayhteyksiä myyvistä yrityksistä.
Julkisilla paikoilla on usein olemassa langattomia verkkoja, joita saa käyttää maksutta, mutta verkkoon kirjautumiseen tarvitaan yleensä salasana. Esimerkiksi hotellissa
salasanan saa vastaanotosta.
Yhteyden langattomaan verkkoon voi
muodostaa myös älypuhelimen avulla, jos
puhelin osaa toimia tukiasemana. Kolmas
nette 4/2013
15
Kaj Ingman ja Ruben Wiklund aikovat ostaa
tabletit, mutta he odottavat, että hinnat vähän
laskisivat. Tarja Pirttimäki on sitä mieltä, että
hänelle riittää tietokone.
Microsoft-tabletissa on mukana jalusta.
Tablettiin voi liittää näppäimistön, hiiren
tai tulostimen.
vaihtoehto on ostaa mobiilidataliittymällä varustettu tabletti, jossa on paikka SIM-kortille.
Tällainen 3g- tai 4g-yhteydellä varustettu tabletti muodostaa yhteyden verkkoon
Kaj Ingmanin, Ruben Wiklundin ja Tarja Pirttimäen mielestä tabletin käyttö on helppoa,
samalla tavalla kuin matkapuhelin. Käyttäjä
kunhan alkuun pääsee.
maksaa käytöstä operaattorille yleensä kiinteää kuukausimaksua. Kannattaa muistaa,
Tabletin käyttö voi olla vaikeaa myös iän
ettei kuukausimaksu kata tabletin käytöstä suunnittelet antavasi tabletin joululahjaksi
ulkomailla syntyviä kuluja. Sama rajoitus kos- iäkkäälle sukulaisellesi, anna hänelle lahjaksi mukanaan tuomien vaivojen ja sairauksien
kee älypuhelinten kiinteitä kuukausimaksuja. myös aikaasi - opasta ja neuvo, kuinka tablet- takia.
tia käytetään. Lahjastasi on oikeasti iloa vasta
– Hyvää tarkoittavien sukulaisten on tärkeä
sitten, kun tabletille on asennettu valmiiksi huomata myös se, että monelle eläkeläiselKäyttöjärjestelmällä on väliä
Tabletista riippuen käyttöjärjestelmiä on ohjelmia, pikakuvakkeita ja kirjanmerkkejä, le tabletin vaatima nettiyhteys voi olla liian
kallis kuukausittainen lisäkulu, Hennariikka
kolme: Applen iOS, Microsoftin Windows joista on käyttäjälle hyötyä.
– Kannattaa jopa harkita yhteistä ostos- Intosalmi muistuttaa.
tai Googlen Android. Helpointa on valita
Intosalmi on Vanhustyön keskusliiton ja
ennestään tuttu käyttöjärjestelmä. Tabletin reissua. Silloin laitteita voi kokeilla heti kaukäytön oppii nopeammin, jos on tottunut passa ja miettiä yhdessä, mihin tarkoituksiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton yhteisamanlaiseen logiikkaan jo tietokoneella tai tablettia voisi käyttää ja mikä olisi laitteelle sen KÄKÄTE (Käyttäjälle kätevä teknologia)
sopiva koko, Intosalmi sanoo.
-projektin projektisuunnittelija. Projektissa
älypuhelimella.
Intosalmi muistuttaa, että tuleva käyttäjä selvitetään, miten ikäihmisten kotona asuKäyttöjärjestelmä ratkaisee myös sen,
minkä valmistajan ohjelmia ja palveluja table- on itse paras tietolähde, kun mietitään, mitä mista voitaisiin tukea teknologian avulla.
tille voi ladata. Ohjelmia ei voi myöhemmin tabletilla voi tehdä. Tabletti riittää hyvin, jos
siirtää toiseen tablettiin, jos uudessa laittees- käyttäjä haluaa lähinnä lukea sähköpostia,
katsella lastenlasten valokuvia tai soittaa
sa on eri käyttöjärjestelmä.
Skype-puheluja tutuille. Jos on kiinnostunut
kuvankäsittelystä tai muistelmien kirjoittamiAuta ja neuvo alkuun
sesta,
tietokone on parempi vaihtoehto. TableHennariikka Intosalmi Vanhustyön keskusliitosta muistuttaa, ettei pelkkä tabletti lah- tilla kirjoittaminen ei ole helppoa, vaikka laitjapakkauksessa tee ketään onnelliseksi. Jos teeseen voisi kytkeä irrallisen näppäimistön.
16
nette 4/2013
Mitä tabletilla voi tehdä?
Ruben Wiklund kokosi Neten lukijoille esimerkkilistan asioista, joita tabletilla voi tehdä.
Tabletin avulla voi esimerkiksi:
zz katsoa säätietoja: Ilmatieteen laitos
(www.ilmatieteenlaitos.fi),
Foreca (www.foreca.fi) sekä Ruotsin
(www.smhi.se) ja Norjan (www.yr.no)
sääpalvelut.
zz lukea uutisia
zz tarkastaa päivän tv-ohjelmat ja katsoa
televisiota ja videoita
zz etsiä ruokareseptejä
zz etsiä tietoja sairauksista
ja niiden hoidoista
zz katsoa valokuvia
ja lukea juttuja vanhoista ajoista
zz ottaa valokuvia
zz lukea juttuja julkkiksista ja muista
mielenkiintoisista ihmisistä
zz pitää yhteyttä sukulaisiin ja tuttaviin
sähköpostin, Skypen tai vaikka
Facebookin välityksellä.
zz tilata matkalippuja
zz lukea ravintoloiden menuja ja tehdä
pöytävarauksia
zz varata lippuja konsertteihin
zz opiskella verkkokursseja
zz katsoa urheilutapahtumia
zz etsiä tietoja kiinnostavista asioista:
www.google.fi.
Mistä sovelluksia saa?
Sovelluksia ladataan tabletille sovelluskaupasta. Microsoft-tabletin omistaja hankkii
sovelluksensa Windows Storesta, iPadin
omistaja AppStoresta ja Android-käyttöjärjestelmää käyttävän tabletin omistaja Google
Play -kaupasta. Sovelluksia kannattaa etsiä
omiin harrastuksiin tai muihin mielenkiintoisiin asioihin liittyvillä hakusanoilla. Seniori­
verkon sivuilta www.senioriverkko.com
löytyy linkki listaan ikääntyville sopivista
iPad-sovelluksista.
Tekniset ominaisuudet
Microsoft Surface RT 32 GB
Apple iPad2 Wi-FI 16 GB White
Samsung Galaxy Tab
Hinta
329 €, Gigantti
369 €, Gigantti
299 €, Gigantti
Näytön koko
10,6 tuumaa
9,7 tuumaa
8 tuumaa
Max resoluutio
1366 x 768
1024 x 768
1280 x 800
Prosessori
NVIDIA Tegra 3, 4 ydintä
Apple A5 dual-core, 1 GHz
Cortex A9
Keskusmuisti
2 GB
512 MB
1,5 GB
Kiintolevy
Kapasiteetti 32 GB
Flash, kapasiteetti 16 GB
Flash, kapasiteetti 16 GB
Kamerat
Etu- ja takapuolella
Etu- ja takapuolella
Etu- ja takapuolella
Mikrofoni
On
On
On
Muistikorttipaikka
On
Ei
Ei
Yhteydet
Wifi, Bluetooth, USB 2.0
Wifi, Bluetooth
Wifi, Bluetooth
Akun kesto
8 tuntia
10 tuntia
9 tuntia
Käyttöjärjestelmä
Microsoft Windows 8RT
iOS 4
Android
Väri
Harmaa
Valkoinen
Valkoinen
Korkeus
17,19 cm
24,12 cm
20,93 cm
Leveys
24,45 cm
18,57 cm
12,22 cm
Syvyys
0,93 cm
0,88 cm
0,70 cm
Paino
680 grammaa
601 grammaa
280 grammaa
nette 4/2013
17
LY H Y E S T I
Sähköenergian alennettu hinta
jää voimaan
Myönteisen kustannuskehityksen vuoksi Vaasan Sähkö on päättänyt
muuttaa määräaikaisen alennuksen mukaiset hinnat toistaiseksi voimassa
oleviksi sopimushinnoiksi 25.11.2013 alkaen. Huokeampi hinta koskee niin
yleissähkön, yösähkön kuin kausisähkönkin asiakkaita. Hinnan alennus ei
koske perusmaksuja eikä sähkönsiirtohintoja.
Alennettu hinta ei edellytä asiakkailta toimenpiteitä.
Sähköenergian hinnat
(enintään 63 A pääsulake) sis. alv. 24 %.
Perusmaksut säilyvät ennallaan.
Yleissähkö
Yösähkö
Kausisähkö
Tuulisähkö
Yleissähkö
Yösähkö
Kausisähkö
Sähköenergian
hinnat snt/kWh
alk. 25.11.2013
päiväenergia
yöenergia
talvipäivä
muu aika
5,94
6,14
5,27
6,92
5,32
päiväenergia
yöenergia
talvipäivä
muu aika
7,04
7,24
6,37
8,02
6,42
Nokia Lumia 820
-älypuhelimen arvonta
Olemme arponeet Nokia Lumia 820 -älypuhelimen kaikkien niiden kesken, jotka
marraskuun 2013 loppuun mennessä
ovat tilanneet maksuttoman tekstiviestipalvelumme. Voittajalle on ilmoitettu
henkilökohtaisesti.
Työnantajakuvaa rakentamassa
Syyskuussa 2013 avattiin pohjalaismaakuntien oma kolmivuotinen
Yrityskylä. Kolmen vuoden aikana
Yrityskylässä vierailee liki 15 000 alakoululaista Vaasassa, Kokkolassa ja
Seinäjoella.
Yrityskylä on kuudesluokkalaisille
suunnattu, kansainvälisestikin palkittu
oppimisympäristö, jossa oppilaat saavat todenmukaisen kuvan oman kotiseutunsa työnantajista, työskentelevät
valmiiksi käsikirjoitetuissa ammateissa,
saavat palkkaa ja toimivat kansalaisina ja
kuluttajina pienoiskaupungissa. Tähän
normaalista poikkeavaan koulupäivään
johdattaa opetussuunnitelmaan perus-
tuva oppimateriaali. Oppimisympäristö
toteutetaan Taloudellisen tiedotustoimiston TATin ja Vaasan, Kokkolan sekä
Seinäjoen kaupunkien yhteistyönä.
Vaasan Sähkö osallistuu Pohjanmaalla Yrityskylään tavoitteenaan jäädä potentiaalisten tulevien työntekijöidensä
mieleen. Tärkeä osatekijä mukanaolossa on myös mahdollisuus nostaa esille
sähköenergian kuluttamiseen liittyviä
aihealueita.
Pohjanmaan lisäksi Yrityskyliä on tällä
hetkellä Helsingissä, Itä-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Oulussa
ja Lappeenrannassa.
Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Olli Paananen miettii, onko yrityksellä tarpeeksi kassavirtaa lähteä mukaan uusiin tuulivoimainvestointeihin.
Toimitusjohtajan assistenttina toimii Vaasan ammattiopiston merkonomiopiskelija Dina Maiseichyk.
18
nette 4/2013
R istikko
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Lähetä vastaus 31.1.2014
mennessä osoitteeseen:
”Nette-ristikko”
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
tai sähköpostin liitteenä:
[email protected]
Ristikon ratkaisseiden
kesken arvotaan
2 kpl pläkkilyhtyjä.
Edellisen Nette-ristikon voittajat:
Gullvi Norras, Korsnäs
Anders Willför, Vaasa
Edellisen ristikon ratkaisu.
nette 4/2013
19
Hae mukaan
energia­
seurantaan!
Oletko tarkka ja tehokas sähkönkäyttäjä vai etkö oikein tiedä,
mistä niitä kilowattitunteja voisi nipistää? Haemme nyt vuodeksi 2014 energiaseurantaan asiakkaidemme joukosta neljää
omakoti-, rivi- tai kerrostaloasujaa. Voit asua yksin tai kaksin,
isossa tai pienessä perheessä. Seurannassa tutkitaan mukaan
valittujen asuinkohteiden energiankäyttöä, jonka perusteella
asiantuntijamme esittävät, miten kyseisessä kohteessa voisi
vielä energiatehokkuutta parantaa. Seurantakohteista tehdään juttusarja Nette-lehteen.
Kiinnostuitko? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen
[email protected] 10.1.2014 mennessä ja kerro lisää kodistasi, sen asukkaista ja käytössä olevasta lämmitysmuodosta.
Kirjoita otsikkokenttään ”Energia­seuranta”. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme Polar FT4 -sykemittaria.