Lataa koko dokumentti
MA R Ko S, MARS ulu KUR tus SSEIL kal LE! O ent TA TA eri LTEEN 201 : 4 NRO 1/2014 | 10 € TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI www.tttdigi.fi NOSTA PUHEENAIHE PÖYDÄLLE: TAVOITETTAVISSA 24/7 USKALTAAKO TYÖKAVERIA KOSKETTAA? TALVI TULI VIHDOINKIN TÖISSÄ TAIVASALLA 102 VUOTTA FAZERILLA LÄÄKÄRI OMASTA TAKAA Terästehdas tsemppasi: TTT-lehti myös verkossa: tttdigi.fi Hyvin kuuluu! Paljon tuttua ja toivottavasti riittävästi tuoreutta – miten koet uudistuneen TTT-lehden, sen päätät Sinä, hyvä lukijamme. Kiitä tai moiti. Kerro, mistä Sinä haluaisit meidän kirjoittavan. Ota yhteyttä ja pidä meidät ajan tasalla. Entä joko tunnet TTT-Digin, myös palautekanavana meille toimitukseen? TTT-lehden uuden ulkoasun on suunnitellut ja toteuttanut Työterveyslaitoksen vastaava graafikko Ella Smeds. Helmikuussa uudistuu myös TTT-Digi. Merja Karjalainen Marja Sarkkinen Helinä Kujala TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ [email protected] TOIMITUSSIHTEERI [email protected] TOIMITUSSIHTEERI [email protected] Iris Poutanen Susanna Kaaja TOIMITUKSEN SIHTEERI [email protected] TOIMITTAJA [email protected] GRAAFIKKO [email protected] PÄÄTOIMITTAJA, TYÖTERVEYSLAITOKSEN PÄÄJOHTAJA [email protected] Ella Smeds Harri Vainio 2 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 tttdigi.fi KUVAT JOUKO RYTKÖNEN, ELLA SMEDS JA THINKSTOCKPHOTOS Tervehdys toimituksesta! Statiivi Uusi mallisto 2014 Markkinoiden laajin kotimainen jalkinemallisto on uudistunut vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tutustu malleihin kotisivuillamme www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • [email protected] • www.sievi.com Helsinki 7.-8. toukokuuta 2014 2014 AMMATTITAPAHTUMA Kolmatta kertaa järjestettävä yritysjohdolle, esimiehille ja HR-päättäjille suunnattu ammattitapahtuma. Kahden päivän tapahtumassa esillä on ideoita ja ratkaisuja johtamisen, henkilöstön ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Maksuton ammattitapahtuma Messukeskuksessa. Samaan aikaan ICTexpo 2014 Yhteistyökumppanit Lisätietoa tapahtumasta: www.easyfairs.com/esimies päätoimittajalta Missä jamassa on työterveyshuolto, Harri Vainio? Tässä lehdessä sivuilla 28–30 kerrotaan Fazerin 102-vuotisesta työterveyshuollosta. Ovatko yritysten omat työterveyshuollot katoavaa kansanperinnettä? – Patruuna-ajatteluun kuului pitää huolta työntekijöistä työssä ja sen ulkopuolella. Nyt uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, joihin omia työterveyshuoltoja ei kannata perustaa. Palvelujen tarjoajia on julkisista palveluntuottajista liiketoimintaperiaattein toimiviin lääkäritaloihin. Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksen mukaan työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon 91 prosentille palkansaajista. Onko työterveyshuoltofirmoille kannattavampaa hoitaa sairauksia kuin ehkäistä niitä? Millä tolalla työterveyshuolto on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä? – Alle kymmenen hengen yrityksistä vain hieman yli 60 prosenttia on järjestänyt itselleen työterveyshuollon; maatalousyrittäjistä sen on tehnyt 55 ja muista yrittäjistä ainoastaan 48 prosenttia. Yksinyrittäjät kuuluvat työnantajayrittäjiä harvemmin työterveyshuollon piiriin. Miksi joissakin yrityksissä on kattavampi työterveyshuolto kuin toisissa? – Työterveyshuolto maksaa keskimäärin 340 euroa vuodessa per henkilö. Sairaanhoidon järjestäminen on työnantajille vapaaehtoista, ja sen kustannukset vaihtelevat kunnittain enemmän kuin lakisääteisen ehkäisevän terveydenhuollon. Suurten kasvukeskusten ja -kuntien maksukykyiset työnantajat ovat valmiita panostamaan työterveyshuoltoon. Kun Toimitus Posti- ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Puh. 030 4741 (vaihde) Faksi 030 474 2478 Sähköposti: [email protected] Internet: www.tttdigi.fi Toimitussihteerit Helinä Kujala puh. 030 474 2473 Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477 Toimittaja Susanna Kaaja puh. 030 474 2476 Päätoimittaja Harri Vainio Graafikko Ella Smeds puh. 030 474 2472 Toimituspäällikkö Merja Karjalainen puh. 030 474 2468 Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh. 030 474 2469 työntekijät halutaan saada työkykyisiksi, työterveyshuollon kulut ovat pieni siivu henkilöstömenoista. Isoilla työpaikoilla panostetaan työterveyshuoltoon myös siksi, että se voi säästää sairauslomakuluista ja eläkemaksuista. – Nyt työterveyshuollossa painottuu sairauksien hoito. Kela-korvauksilla on vipuvaikutusta asiaan. Vuonna 2010 Kela-korvauksia maksettiin ehkäisevän terveydenhuollon kuluista 50–60 prosenttia, enimmillään noin 152 euroa henkilöä kohden. Sairaanhoidon kuluista korvattiin 50 prosenttia, enimmillään 229 euroa per henkilö. Kelan korvausluokkia ja niiden kustannuskattoja on arvioitava uudelleen, jos ehkäisevät palvelut halutaan nostaa työterveyshuollon keskeiseksi sisällöksi – vaarantamatta sairaanhoitoa. ”Nyt työterveyshuollossa painottuu sairauksien hoito.” Arkkiatri Risto Pelkosen mukaan lääkärin on oltava nöyrä ja rohkea. Millainen on hyvä työterveyslääkäri? – Terveyden puolueettomana asiantuntijana hän ei ole kenenkään lääkäri. Sairaita hoitaessaan hän on potilaansa oma lääkäri, noudattaa lääkäriaseman kanssa tehtyjä sopimuksia ja vastaa niiden moraalista. Hän kuuntelee, mitä yhtiön johto odottaa, mutta toimii työntekijöiden terveyden ehdoilla. Ilmoitukset Raija Korpi puh. 044 759 5112 Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09-616 261/rekisteri Faksi 09-612 1287 Sähköposti: [email protected] Maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset iO Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh. 03-4246 5340 Sähköposti: asiakaspalvelu @kustantajapalvelut.fi Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2014. Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv) Kestotilauksena 69 e (sis. alv) Irtonumero 10 e (sis. alv) + postituskulut Mitä sinä haluaisit kysyä Työterveyslaitoksen pääjohtajalta? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen [email protected] Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./TTL, Rauno Toivonen/EK, Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/Länsi- ja SisäSuomen Avi, Riitta Juntunen/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija Työterveyslaitos 44. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki 56 000 (LT 2013) Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2013 ISO 14001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO 441 612 Painotuote Sisällys 1/2014 2 Tervehdys toimituksesta! 5 Päätoimittajalta 7 TTT-Ajassa 11 Kova juttu: Tavoitettavissa 24/7? 12 Lukijoilta 14 TTT-Henkilö: Tom Häggblom 18 TTT-lehden julistekisa ratkesi! Onko halailu sallittua työpaikalla? s. 24 – 25 20 4 x työtä talvisäässä Kunnon varusteissa tarkenee. 24 Lisää hellyyttä! Kosketus voi tiivistää yhteishenkeä. ” Ilmailussa ei voi koskaan tulla valmiiksi.” Tom Häggblom, s. 14 Mitä tehdä, kun työkaveri haisee viinalle? s. 32 – 33 Outokumpu tehosti kuulonsuojausta. s. 36 – 39 28 Hyviä yhteistyössä 36 Melua vastaan 31 Terveydeksi 40 Valtuutetuilla riittää Fazer arvostaa omaa työterveyshuoltoa. Uniapnea jää usein toteamatta. 26 TTT-Blogisti Minna Janhonen 32 9 x Puutu rohkeasti Seisominen koukuttaa JYRKI NIKKILÄ KUVASI KANTEEN PROSESSINHOITAJA PASI LIUKON TORNION TERÄSTEHTAASTA. Päihtyneen ”suojelu” on karhunpalvelus. Terästehdas satsaa suojainten valintaan. työsarkaa Työsuojelun asialla tehtaassa. 42 Teollisuudessa sattuu Vaarassa ovat sormet ja silmät. JYRKI NIKKILÄ 43 Tapaturmainen kuolema Mikä johtaa trukkiturmiin? 44 Katse kohti työympäristöä Avuksi Elmeri, Tuttava tai 5S. 46 Lukuvinkit 47 Työssä & vapaalla Näyttelijä Olavi Saaristo Meluvammojen suuri määrä hätkähdytti Tornion terästehtaassa, s. 36. 49 Äänestä parasta 50 Tilauskortti ja hinnasto 51 Ensi numerossa 6 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 ISSNL-0041-4816 ISSN-0041-4816 ISSN-2323-7635 ELLA HUTTUNEN, 16, OPISKELIJA ”OPISKELEN KOSMETOLOGIKSI Suomen Kosmetologien Yhdistyksen opistossa Helsingissä. Olen pienestä asti tykännyt pitää itsestäni ja ulkonäöstäni huolta, ja nautin myös hoitojen tekemisestä muille. Etenkin vanhukset ovat hellyttäviä asiakkaita, he ovat aina niin tyytyväisiä palveluun. Kuuden vuoden päästä toivon pyörittäväni omaa yritystä. Olisi myös hienoa, jos voisin perustaa yrityksen ulkomaille.” TEKSTI HELINÄ KUJALA, KUVA ANNA DAMMERT Tässä sarjassa eri-ikäiset ihmiset kertovat, miltä työelämä näyttää heidän näkökulmastaan vuonna 2020. Kerro omat ideasi työelämän kehittämiseksi: tyoelama2020.fi >Työpaikoille >Anna kehitysideasi 7 Ajassa | 12 Lukijoilta | 14 Henkilö: Tom Häggblom 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 ttt-ajassa Nyt puhuttavat kemikaalit, urheiluvalmentajien uupumus, luovuus, KOONNUT MARJA SARKKINEN ◆ KUVAT THINKSTOCKPHOTOS JA HAASTATELTUJEN KUVA-ARKISTOT Käytännön asiaa Syöpävaaraa kemikaaleista työpaikoilla Uupumus uhkaa valmentajia KEMIKAALIVIHI on vapaamuotoinen verkosto kaikille, jotka tarvitsevat tietoa kemikaalien turvallisesta käsittelystä työpaikalla. Verkosto tarjoaa työkaluja, hyviä käytäntöjä ja mahdollisuuden verkottua muiden yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Näkyvin osa Kemikaalivihiä on verkkosivusto, jota ylläpitävät Työterveyslaitoksen asiantuntijat. Sivuilta löytyy muun muassa tietoa kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä tapahtumista ja testi, jonka avulla saa käsityksen siitä, millä tolalla työpaikan kemikaaliasiat ovat. Tutustu verkostoon: www.ttl.fi/kemikaalivihi. MS JOKA NELJÄS URHEILUVALMENTAJA Tutustu Kemikaalivihiin! altistui työssään noin 16 700 henkeä vuonna 2011. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 700:lla. Arseenille altistuneiden määrä lähes tuplaantui: heitä oli vuonna 2011 noin 2 000. Uusia arseenille altistuvia ammattiryhmiä olivat muun muassa kaivos- ja louhostyöntekijät sekä geologit. Myös polysyklisille aromaattisille hiilivedyille eli PAH-yhdisteille altistui aiempaa useampi. Yleisimpiä syöpäsairaudelle altistavia aineita ovat jo pitkään olleet kromaatit ja nikkeli. Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen ASA-katsaukseen. HK SYÖPÄVAARALLISILLE AINEILLE kokee työuupumusta ja vajaa kolmannes uupumusasteista väsymystä, paljastaa tuore väitöstutkimus. Psykologian lisensiaatti Satu Kasken tutkimukseen osallistui liki 500 valmentajaa, joista suurin osa toimi SM- tai maajoukkuetasolla. Päätoimiset valmentajat ovat uupuneempia kuin oman työnsä ohessa valmentavat. Toisaalta moni ”koutsi” kokee myös työn imua. Hyvinvoinnin tukemiseksi Kaski suosittelee valmentajien tehtäväkentän rajaamista ja psykologisen tiedon hyödyntämistä urheiluorganisaatioissa. HK UUTISIA ULKOMAILTA: KUUNTELE, HY VÄKSY JA IDEOI LUOVALLE, uusia ratkaisuja löytävälle työporukalle on tunnusomaista, että sen jäsenet kuuntelevat toisiaan. Aidon kuuntelemisen sijasta moni meistä kuitenkin keskittyy vain siihen, mitä ajatuksia keskustelukumppanin puhe herättää ja mitä itse sanoisi seuraavaksi. Ruotsalaisen luovuuskouluttajan Bengt Renanderin mukaan kuunteleminen on 8 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 yksi tapa herätellä luovuutta. Luovaan yhteistyöhön virittää myös hyväksyvä suhtautuminen muihin. Samalla voi opetella suhtautumaan lempeästi itseensäkin. Liiallinen itsekritiikki estää uudenlaisen ajattelun. Renander sanoo, että monet pitävät itseään mitättöminä ja pelkäävät sen paljastuvan muillekin. Tällainen pelko pitää ihmisen varuillaan esimerkiksi ideointipalaverissa. Kannattaa tiedostaa, että kyse on vain omista ajatuksista – ei todellisuudesta. Paras keino luovuuden lisäämiseksi on meditointi: – Meditointitaidon kehittämisestä on hyötyä koko elämän ajan, Renander sanoo. Renanderia oli haastateltu ruotsalaiseen Arbetarskydd-lehteen 11/2013. MS ttt-ajassa työsuojelupäälliköt ja ilmankostuttimet... Lisää Duunitohtorin neuvoja: http://tyopiste.ttl.fi/arkisto Onko kostutin bakteeripesäke? Talvella toimiston ilma on tosi kuivaa tehokkaan ilmastoinnin takia. Olisiko ilmankostutin hyvä idea vai hirveä bakteeripesäke?” - Kuivis ilmastointikoneessa olevalla tai huonekohtaisella kostuttimella. Energiansäästön ja hygienian vuoksi työpaikkarakennusten ilmastointikoneissa ei yleensä käytetä kostutusta. Ilmankostuttimen hygieniasta on huolehdittava, jotta mikrobeille ei anneta kasvumahdollisuuksia. Ilmastointikoneissa on käytetty ilman kostutukseen sumutus-, haihdutus- ja höyrykostutinta. Sumutuskostuttimessa vesi hajotetaan pieniksi pisaroiksi ilmaan. Ilmavirtaan sumutettu vesi ottaa olomuodonmuutokseen tarvitsemansa lämpöenergian virtaavasta ilmasta. Jos sumutuskammion pohjalle jää seisomaan vettä, se tarjoaa erinomaiset kasvuolot mikrobeille. Talotekniikan rakentamisen laatuvaatimuksissa mainitaan, että ”hygieniasyistä sumutuskostutusta ei käytetä ilman pakottavaa syytä”. Haihdutuskostuttimen vesi ja rakenne tarjoavat hyvät kasvumahdollisuudet mikrobeille. Haihdutuskostuttimesta mikrobit eivät kuitenkaan siirry ilmaan yhtä helposti kuin sumuttavasta kostuttimesta. Ilmastointikoneessa kannattaa käyttää vain höyrykostutinta. Siinä kostutettavaan ilmaan sekoitetaan höyryä, joka sisältää runsaasti lämpöenergiaa. Korkean lämpötilan vuoksi höyrykostuttimesta ei siirry ilmaan biologisia epäpuhtauksia. On kuitenkin varmistettava, ettei höyry tiivisty kanaviston pinnalle. Mitään mikrobikasvua estäviä aineita ei kannata lisätä kostutinjärjestelmään. Kostutinjärjestelmän lisäksi myös huonekohtainen, höyrystävä ilmankostutin on ihan hyvä ratkaisu pakkasjaksoilla. Ilmankostuttimen veden täytyy pysyä puhtaana. Esimerkiksi tuloilmajärjestelmän meluntorjuntarakenteista irtaantuvat mineraalikuidut saattavat aiheuttaa silmissä ja ylähengitysteissä ärsytysoireita, joita luullaan kuivan ilman aiheuttamiksi. SISÄILMAA VOIDAAN KOSTUTTAA Moisio luotsaa päälliköitä Työsuojelupäälliköiden puheenjohtaja Petri Moisio listasi asiat, joihin hän haluaa vaikuttaa. PETRI MOISIO aloitti tämän vuoden alussa Työsuojelupäälliköt ry:n puheenjohtajana. Hänen työpaikkansa on Turussa STX Finladilla, qhse- ja riskienhallintapäällikkönä. Kirjainyhdistelmä qhse tulee sanoista quality (laatu), health (terveys), safety (turvallisuus) ja environment (ympäristö). Työsuojelupäälliköiden yhdistykseen kuuluu noin 700 jäsentä. Näihin asioihin uusi puheenjohtaja haluaa vaikuttaa: ● Nuorten jäsentemme aktivoiminen ja saaminen mukaan yhteisiin tapahtumiin ja neuvottelupäiviin. Osallistumalla uudet jäsenet saavat rakennettua ympärilleen vahvan asiantuntijaverkoston, johon on helppo ottaa yhteyttä silloin, kun omassa työssä tulee eteen haastava paikka tai ennen kokematon tilanne. ● Yhteistyön lisääminen Kunnalliset työsuojelupäälliköt ry:n kanssa, jos heillä on siihen halukkuutta. Suomi on pieni maa, ja meillä molemmilla on jäseniä rajallinen määrä. On järkevää välttää päällekkäisyyksiä ja tehdä tehokkaasti yhteistyötä. ● Jo nyt aktiivista yhteistyötä monien tahojen – viranomaisten, Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen, Suomen Työsuojelualan Yritysten Liiton, Työsuojelurahaston, vakuutusyhtiöiden – kanssa kehitetään edelleen. Pyrimme olemaan käytettävissä siellä, missä mielipiteitämme kysytään ja meitä ollaan valmiita kuuntelemaan. ● Muitakin eteenpäin vietäviä asioita on, kuten työsuojelupäälliköiden ammatillisen osaamisen kehittäminen ja siinä esimerkiksi pätevyyskoulutukset ja kansainväliset vertailtavuudet. Tilanteet työelämässä muuttuvat koko ajan, ja meidän pitää olla valmiita suuntaamaan omaa tekemistämme muutosten mukaan. MK Teknologiajohtaja Rauno Holopainen ja työhygieenikko Tuomo Lapinlampi, Työterveyslaitos Lisää tietoa: www.finnsafe.net 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 ttt-ajassa ” ...niin myös ihannetyöntekijä ja hyvät lupaukset. Vastoinkäymisiä kohdatessasi mielesi ja tapasi luovat joko esteitä tai siltoja paremmalle tulevaisuudelle.” Traumapsykoterapeutti Soili Poijula Kotilääkäri-lehdessä 1/2014 Palvelukseen halutaan …työntekijä joka joustaa, kestää stressiä ja haluaa oppia uutta. TÄYSIN AMMATTITAITOINEN AUTONASENTAJA saa toimen tehtaallamme. Kahden huoneen asunto voidaan järjestää. Tämä ilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa syksyllä 1949. Vielä 1940- ja 1950-luvuilla työpaikkailmoituksissa esiintyi ”täysin pätevä” työntekijä, jonka päätavoitteena oli elannon hankkiminen. Pätevyys tarkoitti teknisiä taitoja ja kokemusta. Seuraavien vuosikymmenten ilmoituksissa korostuivat työpaikan ihmissuhteet ja työn sisältö. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa Työterveyslaitoksen tutkija Pekka Varje kävi läpi yli 1 600 Helsingin Sanomien työpaikkailmoitusta vuosilta 1944–2009. – Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistuvat vaatimukset kasvoivat 1970-luvulta 1990-luvulle. Tulosvastuu ei sallinut paikalleen jämähtämistä, joten täysin pätevä ei enää riittänyt, Varje sanoo. –Työnantajat tarjosivat kilvan mielekästä työtä viihtyisässä seurassa työntekijöille, jotka tulivat kehittämään itseään. 2000-luvulle siirryttäessä ilmoitukset alkoivat vaikuttaa mainoksilta ja ihannetyöntekijä pyrki huippusuorituksiin. Nykyajan ihannetyöntekijä on joustava, tuottava ja luova. Hän sietää stressiä ja oppii uutta. MS 6/10 55–64-vuotiaista OECDmaiden kansalaisista on työelämässä. Lähde: Pensions at a Glance 2013 -katsaus 10 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 Lupaa hyvää itsellesi Parempi olo voi lähteä pienistä teoista: ✔ Päätä, mihin aikaan aiot lähteä töistä. Pidä päätöksestäsi kiinni varsinkin, jos helposti jäät ”vielä hetkeksi”. ✔ Sano joka päivä jotain myönteistä työkavereillesi. Se voi olla pelkkä ”kiitos” tai kannustavaan sävyyn alkava sähköpostiviesti. ✔ Syö lounas tai juo päiväkahvit porukassa – se katkaisee pinnistelyn. ✔ Varaa päivittäin vartti itsellesi: joogaa, venyttele, lue, kävele ulkona, nauti rauhassa kuppi kahvia. Älä ratko samalla työhön liittyviä asioita äläkä pohdi ongelmia. ✔ Ennen kotiin lähtöä tee lista, mitkä ovat huomisen tai ainakin aamun tärkeimmät tehtävät. Pystyt jättämään työt töihin, ja saat aamulla hommista nopeasti kiinni. ✔ Älä siirrä asioita turhaan. Tee heti ne, jotka vievät vain pari minuuttia. Mieti, kannattaako jotain asiaa tehdä ollenkaan. Entä voiko jonkin tehdä ”vähän kevyemmin”, heti? ✔ Kiitä itseäsi jokaisen päivän päätteeksi: Tänään tein sen ja sen. Voi vitsi, olenpa saanut paljon aikaan! ✔ Mene riittävän aikaisin nukkumaan. Virkeänä jaksat paremmin. MK llis a s >O L IL N TE E MIT TA Ä? O gi.fi i d t tt : TAA a N A K nn A tu > etta t u a pa l kova juttu Tavoitettavissa 24/7? Vaarantuuko palautuminen, kun on aina töissä? Vai onko vain etu, että töitä voi tehdä silloin, kun huvittaa – vaikka yöllä? TEKSTI SUSANNA KAAJA ◆ KUVITUS HENNA RYYNÄNEN ”TYÖN JA VAPAA-AJAN EROTTAMINEN on uusi, huono keksintö. Ihminen saa syntyessään vain yhden elämän, ei erillistä työelämää ja erillistä vapaaelämää.” Näin kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissa toimittaja, työelämän parantaja Pekka Seppänen viime vuoden elokuussa. Lukijat kommentoivat tekstiä runsaasti, muun muassa näin: ”Eipä tainnut omilla vanhemmillani olla olemassakaan sellaisia sanoja kuin työaika, vapaa-aika, viihde ja ajanviete. Ei sellaisille sanoille ollut tarvetta.” Kritisoijiakin löytyi: ”Pitääkseen oman mielenterveytensä on elämä jaettava työhön ja vapaa-aikaan, eikä näitä kahta voi sekoittaa.” Työn ja vapaan rajaaminen puhuttaa erityisesti asiantuntijatehtävissä. Ylempien toimihenkilöiden (YTN) selvityksen mukaan kuusi kymmenestä ylemmästä toimihenkilöstä sanoo, että hänen tulee olla tavoitettavissa normaalin työajan ulkopuolella. Kolme neljästä saa lomallaan työhön liittyviä yhteydenottoja ainakin silloin tällöin. Lähes joka toiseen ollaan työasioissa yhteydessä iltaisin. Enemmän kuin joka kymmenes pitää työmääräänsä jatkuvasti liian suurena ja liki puolet ajoittain liian suurena. tutkimusten mukaan tehokkaasti se, että pystyy vaikuttamaan omaan työtaakkaansa. Moni pikkulapsen vanhempi kiittelee työnantajaansa siitä, että voi lähteä töistä ajoissa. Sitten työtä on helppo jatkaa illalla kotona. Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Harri Lindholm huomauttaa, että vaikka sopiva määrä stressiä ei ole haitaksi, jatkuvasti ylimitoitetut vaatimukset ja LOPPUUN PALAMISTA EHKÄISEE On yrityksiä, joissa palautumisen tärkeys tiedostetaan. Yksi pisimmälle viedyistä esimerkeistä lienee saksalainen Volkswagen. Talouslehti Financial Times uutisoi pari vuotta sitten, että yrityksen työntekijöiden työsähköpostit katkaistaan matkapuhelimissa vuoron loputtua. Suomessa käytössä on lievempiä keinoja. Työpaikalla voidaan esimerkiksi yhdessä päättää, että sähköposteja ei Jos pomo lähettää viestejä yömyöhään, niihin on vaikea olla vastaamatta. työn hallitsemattomuus ovat haitallisen työstressin perusainekset. Viikkoja tai kuukausia kestänyt stressi näkyy uniongelmina, uupumuksena, suorituskyvyn heikkenemisenä, jopa työtapaturmina. Jos stressi vain jatkuu, seurauksena voi olla ylipainoa, sydänja verisuonisairauksia sekä masennusta. KESÄKUUSSA 2013 VOIMAAN TULLEEN työturvallisuuslain muutoksen myötä työaika on otettava entistä vahvemmin mukaan työn vaarojen arviointiin. Lain mukaan työnantajan on varmistettava, että työntekijöillä on riittävästi aikaa palautua töistä. lähetetä enää iltakuuden jälkeen. Esimiehen esimerkki on tärkeä. Jos pomo lähettää viestejä yömyöhään, voi työntekijän olla vaikea olla niihin vastaamatta. KYSE ON MYÖS EUROISTA. Ekonomiliitto on laskenut, että henkilö, joka tienaa 3 500 euroa kuukaudessa ja tekee 30-vuotiaasta asti kolme tuntia ylitöitä joka viikko, on 65-vuotiaana menettänyt 157 000 euron bruttoansiot. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Työolobarometrin mukaan ylitöitä teki vuonna 2012 noin 60 prosenttia työntekijöistä. Korvauksetta ylitöitä teki useampi kuin joka kymmenes. ● 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 lukijoilta Äänestä parasta kantta: Mikä kansi saa äänesi? M ikä vuoden 2013 kansista oli sinun mielestäsi ylitse muiden? Ehdit vielä vaikuttaa ja osallistua kolmen valinnaisen kirjan arvontaan. Äänestysaika päättyy perjantaina 31. tammikuuta. Yli 400 lukijaa on jo kertonut mielipiteensä. Johdossa on kakkosnumeron kansi. Siinä ”Mr Työn Imu”, vanhempi tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta ui avannossa. Äänestäjät ovat perustelleet valintaansa esimerkiksi näin: Hyistä hurmaa! Virkeän erilainen. Hauska ja vauhdikas. Paras fiiliksen luoja. Uimarin näkeminen saa hyvälle tuulelle. Puhutteleva, suorastaan huudahtava kuva! Kyllä lämmitti avantouimarin sydäntä. Toiseksi eniten ääniä on tähän mennessä kerännyt nelosnumeron kansi, jonka kuvassa on toimittaja Maria Friman. Tämän kannen valintaa on perusteltu näin: Selkeä ja rauhoittava. Tasapainoinen kokonaisuus. Hyväntuulinen. Yksinkertaisen kaunis. Houkuttelevimmat otsikot. Kolmantena on viitosnumeron kansi, jonka kuvassa Pfizerin tiimiläiset pitävät kävelykokousta. Äänestäjien mielestä kansi on dynaaminen, rento, leppoisa ja iloinen. Kannessa on yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen fiilistä. Äänestystulos ja palkintojen voittajat kerrotaan TTT-Digissä viikolla 6. tttdigi.fi >Osallistu >Kansiäänestys Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia ● verkossa: www.tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta ● sähköpostitse: [email protected] ● kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTT-lehti, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Kemikaaliturvallisuuden Start & Go - työpaikan kemikaaliriskit hallintaan luotettavasti ja helposti Start & Go (4 h) sisältää: • Työpaikkahavainnoinnin ja asiantuntijakonsultaation • Alustavan kemikaaliriskien ja -turvallisuuden arvioinnin • Opastusta Stoffenmanagerin käyttöön ja hyödyntämiseen • Yhteenvedon käynnistä Hinta: 1290 € (+ alv.24 %) Hintaan lisätään tarvittaessa matkakustannukset. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. www.ttl.fi/palvelut > Kemikaaliturvallisuus > Kemikaaliturvallisuuden Start & Go Lisätietoja: www.ttl.fi/palvelut tai Niina Kallio 030 474 7174, niina.kallio@ttl.fi lukijoilta NAPAKAT & NASEVAT PALAUTETTA NUMEROSTA 6 –7/2013 ravitsemusterapeutti Anette Palssan käytännöllinen ja realistinen suhtautuminen syömiseen ja laihduttamiseen. MINUA ILAHDUTTI Ilmoita TTT-lehdessä ja TTT-Digissä! Äänestä tämän numeron paras juttu, s. 49 Uusi turvakilpikuvasto on ilmestynyt! Tilaa tai tutustu osoitteessa turvakilvet.fi Lue takakannesta, miksi se kannattaa. Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061 [email protected] | turvakilvet.fi MUISTIMME ON TARINALLINEN -jutussa annettiin hauskasti vinkkejä muistaa asioita. Työskentelen vanhusten kanssa. Uskon näistä vinkeistä olevan todellista käytännön hyötyä – ja vielä mukavalla tavalla. TYÖSTÄÄN JA VAPAA-AJASTAAN kertonut maatalousyrittäjä Terho Häkkinen oli mielenkiintoinen tapaus! PIDIN ENITEN jutusta Rehellisyys häikäisi. Alkoholismi on niin yleistä. Jos ihmiset tietäisivät AA:sta jo ennen kuin heille tulee ongelmia alkoholin kanssa, heidän olisi helpompi hakea apua, kun sitä oikeasti tarvitsevat. MONTA TIETÄ OSAAJAKSI -juttu pani minut miettimään omia tapojani oppia. Oppiminen ja uuden keksiminen ovat isoja asioita. Paljolti niistä riippuu, voitetaanko talouden haasteet ja alkaako vienti vetää. Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Hyvinvoiva työyhteisö Työterveyslaitos - Ikävoimaa työhön™ –valmennus 14.3. – 4.9.2014 Helsinki Työhyvinvoinnin johtaminen 17.3.2014 Helsinki Turvallinen työympäristö Riskien arviointi työpaikalla 18. – 19.2.2014 Tampere 20. - 21.3.2013 Lappeenranta 3. – 4.9.2014 Helsinki Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta 19.3.2014 Helsinki Lisätietoja: www.ttl.fi/koulutus p. 030 4747 Kysy myös tilauskoulutuksia! Toimiva työsuojelu Työsuojelupäällikön perustieto 19. - 21.3.2014 Rokua 8. – 10.4.2014 Helsinki 13. – 15.5.2014 Tammela Työsuojeluvaltuutetun perustieto 19. - 21.3.2014 Rokua 13. - 15.5.2014 Tammela Vaikuttava työterveyshuolto Liikettä työpäivään - vähemmän istumista! 12.3.2014 Helsinki Kyselyt työterveyshuollon työvälineenä 27.3.2014 Helsinki ttt-henkilö Valmiina lähtöön Mitä yhteistä on Mongolialla, Cessnalla, reikäjuustolla ja tsunamilla? Ainakin sairaanhoitaja Tom Häggblomin halu auttaa. TEKSTI MERJA KARJALAINEN ◆ KUVAT PERTTI NISONEN JA MERJA KARJALAINEN k ahden ja puolen tunnin vuoristorata, Tom Häggblom toteaa yhdeksänpaikkaisen Cessna Grand Caravanin rullattua mongolialaisen Mandalgobin ruohokentälle. Tälle lentokentälle koneita laskeutuu noin kerran vuodessa, ja mekin vain siksi, että emme ehtisi pääkaupunkiin Ulan-Batoriin ennen pimeää. Koneen kanadalaista lentäjää ja Tom Häggblomia lukuun ottamatta taukoamaton turbulenssi on saanut meidän muiden matkustajien kasvot kalpeiksi. Cessna on puskenut pilvien alla saderintamaa väistellen 150 metrin korkeudessa noin 300 kilometrin matkan 14 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 Baruun-Urtista länteen. Ajoittain ilmassa tuijailee lumihiutaleita. Lentopahoinvointia voi yrittää välttää katsomalla sitkeästi horisonttiin. – Tosin on eri asia istua matkustajana kuin lentää itse, kyytiläisenä tällä kertaa ollut Häggblom myöntää. Matkamme Ulan-Batoriin voi jatkua vasta aamun valjettua ja sään selkiinnyttyä. Vapaaehtoisena Mongoliaan Mongoliaan Tom Häggblomin vei viime lokakuussa kehitysyhteistyö, jossa hän toimi kouluttajana. Viikon aikana yhteensä liki 60 mongolialaista lääkäriä kolmella paikkakunnalla sai elämänsä ensimmäisen kerran opastusta potilaslentoihin: Miten olosuhteet ilmassa poikkeavat maanpinnasta? Kuinka paljon lisähappea potilas saattaa tarvita lennon aikana? Miten hänet kuljetetaan paareilla ttt-henkilö TOM HÄGGBLOM, 46 Sairaanhoitaja, ansiolentäjä Kliininen johtaja (clinical manager) terveydenhuollon laitteita valmistavassa GE Healthcaren Suomen-yksikössä. Saman yrityksen palveluksessa yli 20 vuotta (ennen vuoden 2003 yrityskauppaa työnantajana Instrumentarium). KOTIPAIKKA: Vantaa HARRASTUKSET: Ilmailu, kesämökkeily, reilun vuoden ikäisen novascotiannoutajan eli tollerin kouluttaminen hypo-koiraksi. Hypo-koira tunnistaa ihmisen verensokerin muutokset. PERHE: Kätilönä työskentelevä vaimo, 20-vuotiaat tyttö ja poika, 14-vuotias poika ja 11-vuotias tyttö KOULUTUS: TYÖ: lentokoneeseen? Lääkärit myös joutuivat arvioimaan kokonaisuutta: mikä on potilaan kunto, missä ajassa lentäjä ja lentokone saadaan hänen luokseen ja kauanko ambulanssilla kuluu aikaa lentokentältä sairaalaan? Joskus on hyväksyttävä sekin, että kaikkia ei voi pelastaa. Kouluttajana Tom Häggblom saattoi tukeutua taustoihinsa: hän on sairaanhoitaja ja ansiolentäjä, hänellä on kokemusta potilaslennoista, ja lisäksi hän kuuluu MAF Suomen (Mission Aviation Fellowship) hallitukseen. Kansainvälinen lähetyslentojärjestö MAF toimii yli 30 maassa tarjoten lento- ja tietoliikenneyhteyksiä lähetys-, avustus- ja kehitysyhteistyöjärjestöille. Nyt MAF Suomi oli järjestämässä potilassiirtokoulutusta mongolialaislääkäreille; rahoitus tuli Suomen ulkoministeriöltä ja vapaaehtoisilta lahjoittajilta. Koulutus jatkuu tänä ja ensi vuonna, mutta vielä ei ole päätetty miten. Joskus on hyväksyttävä sekin, että kaikkia ei voi pelastaa. 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 ” Kriisitilanteessa ihmisillä on taipumus kanavoida surua tekemällä sitä, mitä he osaavat. Mutta mikä sai Häggblomin lähtemään tälle koulutuskeikalle, omalla lomallaan? – Kaksi vuotta sitten pohdimme, millaista kehitysyhteistyötä voisimme tehdä MAF:n puitteissa. Sain kuulla, miten vähällä kokemuksella lääkärit Mongoliassa osallistuvat potilaslennoille. Syntyi ajatus, että voisimme auttaa maaseudun asukkaita pääsemään nopeammin hoitoon, kun opetamme lääkäreille ambulanssilentoihin liittyviä perusasioita. Konkreettista apua GE Healthcaren kokoushuoneessa Helsingin Vallilassa kliinisen johtajan Tom Häggblomin kännykkä pärähtää. – Matkavalmisteluja lauantaita varten, Häggblom selittää. Suomalaispotilas Etelä-Amerikassa odottaa pääsyä kotimaahan. Häggblom on lähdössä reittilennolla vapaapäivänään häntä noutamaan suomalaisen EMA Finlandin (Emergency and Medical Assistance) riveissä. Ensimmäisen kerran Häggblom oli saattamassa potilaita Suomeen tsunamin iskettyä Kaakkois-Aasiaan jouluna 2004. – Ilmoitin pelastuslentoja järjestävälle yritykselle, että voin hankkia potilasvalvontalaitteita tehtaaltamme lainaksi. Sanoin myös, että olen lomalla: jos minua tarvitaan, olen käytettävissä. Seuraavana iltana olin matkalla Bangkokiin, jonne oli siirretty potilaita Phuketista. – Kiersimme Bangkokin sairaaloita valitaksemme ne 14, joille Finnair oli luvannut paikan koneestaan. Seuraavana päivänä oli tulossa ambulanssikone, johon mahtuivat myös paaripotilaat. – Kriisitilanteessa ihmisillä on taipumus kanavoida surua ja stressiä tekemällä sitä, mitä he osaavat. Niistä 14:stä muistan parhaiten neljä orvoksi jäänyttä lasta, jotka eivät puhuneet menehtyneistä vanhemmistaan vaan konkreettisista asioista: ”miten pääsen kotiin, kun avaimia ei ole”, tai ”en voi pestä hampaita, kun hammasharja on kadonnut”. Siinä tilanteessa voin auttaa paitsi antamalla lääkettä fyysiseen kipuun myös tarjoamalla sen hammasharjan. Reikäjuuston aukkoja tukkimassa Leipätyönään Häggblom osallistuu kansainvälisessä suuryrityksessä sairaalalaitteiden tuotekehittelyyn insinöörien, kemistien, lääkäreiden, fyysikoiden ja matemaatikkojen kanssa. Työ kuljettaa häntä eri puolille maailmaa, nyt tammikuussa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Viime vuonna matkapäiviä kertyi kahdeksisenkymmentä. Kliinisen johtajan pestiään hän kutsuu käyttäjän ääneksi. Hän varmistaa, että laitteiden suunnittelijat ymmärtävät sairaalan arjen: Miten leikkaussalissa lääkkeitä annostellaan anestesiakoneella ja miten teho-osaston valvontavälineet toimivat? Tai mitä tarkoittaa steriili alue? – Kun valmistetaan terveydenhuollon laitteita, on tärkeää ottaa huomioon inhimilliset tekijät ja se, että ihmiset tekevät virheitä. Häggblom puhuu turvallisuuden takaamisesta reikäjuustomallin avulla. Se sopii niin hoitotyöhön kuin lentämiseen. Kaikessa ihmisen toiminnassa on puutteensa, aukkonsa. Samoin jokaisella teknisellä laitteella on puutteensa, kuten myös organisaatioilla. Reikäjuustomalli yrittää saattaa nuo eri kerrokset päällekkäin niin, että kaikkien tasojen läpi vuotavia silmäkkeitä ei synny. Jos ihmisen huomiokyky ei riitä, leikkaussalissa apulaitteet varoittavat potilaan tilan huononemisesta ja lentokoneen ohjaamossa uhkaavasta törmäyksestä. Organisaatiotasolla avuksi tulevat sairaalan ohjeet ja lentoyhtiön toimintakäsikirjat: minkäkuntoisia potilaita kyseisessä sairaalassa hoidetaan ja mille lentokentille hätätilanteessa lennetään. – Ilmailussa on parinkymmenen viime vuoden ajan korostettu miehistöyhteistyötä. Pilot flying tarkoittaa sitä, että lentäjä saa keskittyä lentämiseen. Viereisessä istuu pilot monitoring, joka hoitaa radioliikenteen lennonjohdon kanssa ja tarkkailee vastuuvuorossa olevan lentäjän toimintaa. Seuraavalla lennolla roolit vaihtuvat. – Lentäjien yhteistyöstä löytyy silta terveydenhuoltoon, jossa hoitohenkilökunnan yhteistyö on vasta aluillaan. TOM HÄGGBLOM: ON TÄRKEÄ Ä TEHDÄ ARJESTAAN MAHDOLLISIMMAN HY VÄ. Minusta tuli sairaanhoitaja… koska haluan auttaa muita. Sillä on merkitystä, mitä teemme toisillemme. Myös äitini on sairaanhoitaja. 16 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 Palkitsevinta on… se, että saan asiat tehtyä: sähköpostilaatikon päivittäin tyhjäksi, koulutusviikon vedettyä, jonkin laitetestauksen valmiiksi. Paras aika elämässä… on tässä ja nyt. Koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. On tärkeää tehdä arjestaan mahdollisimman hyvä. Voimia saan… läheisistä, ystävistä, luonnossa liikkumisesta. Siitä, että voi rentoutua kaikessa rauhassa eikä tarvitse jatkuvasti katsoa kelloa eikä kalenteria. ttt-henkilö ” ➊ Novascotiannoutaja Repe, tuleva hypo-koira, haistaa verensokerin vaihtelut. ➋ Reppu korvaa matkalaukun. ➌ Mongoliassa suomalainen kouluttaja kiinnosti mediaa. ➍ Häggblomin passeista toinen. ➎ Repe on koko perheen harrastus. Valitsin työn, jossa on enemmän vapautta ja tilaa luovuudelle kuin sairaalassa.” – Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on kampanjoinut potilasturvallisuuden puolesta. WHO suosittelee tarkistuslistoja, joilla varmistetaan, että kaikki valmistelut ja työvaiheet on käyty lävitse. Lisäksi otetaan aikalisä, time out. Silloin esimerkiksi koko leikkaustiimi pysähtyy vielä kerran tarkistamaan, että potilaalta on määrä leikata oikea polvi, ei vahingossa vasenta. Ei koskaan valmis Se, mitä Tom Häggblom tekee nyt 46-vuotiaana, juontaa parinkymmenen vuoden taakse. Nuorena sairaanhoitajana hän osallistui satunnaisesti uusien sairaalalaitteiden testaamiseen ja kehittämiseen. Sitten perheeseen syntyivät kaksoset vuonna 1993, ja Häggblomin piti valita, mitä tekee. – Valitsin työn, jossa on enemmän vapautta ja tilaa luovuudelle kuin sairaalassa. Toisaalta olen halunnut säilyttää yhteyden myös käytännön hoitotyöhön. Kun haen sairastuneita matkailijoita noin kerran kuukaudessa Kanarialta, Thaimaasta tai Virosta, pääsen myös tutustumaan eri maiden sairaalakäytäntöihin. Lähetyslentojärjestö MAF:iin Häggblom törmäsi ensimmäisen kerran vuonna 1990. Hän kävi Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa Tuomasmessussa, jossa kerättiin varoja lähetyslentokoneen hankintaan. Yksityislentäjän lupakirjan hän hankki työskennellessään kolme vuotta Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa. Kun hän palasi perheineen Suomeen, hän jatkoi lento-opintoja työn ohessa ja tutustui niiden parissa MAF:n lentäjiin. Heidän joukossaan oli muun muassa Jarkko Korhonen, joka on tällä hetkellä perheineen lähetyslentäjänä Tansaniassa. – Jarkon kanssa olemme lentäneet Suomessa nelipaikkaisella Cessna 172:lla tasaisen harmaata stratuspilveä väistellen. Sää oli samankaltainen kuin Mongoliassa, vain lumisade puuttui. Häggblom on lentänyt jonkin verran ammatikseen – osallistunut esimerkiksi hirvien laskentaan – mutta ilmailu on nykyisin hänelle harrastus. Häntä kiehtoo se, että lennolle valmistautuminen alkaa päiväkausia etukäteen: mitä lupaavat sääennusteet, mikä on järkevä reitti, millaisten välimatkojen päässä kone on tankattava ja niin edelleen. Ja jälkikäteen voi sitten miettiä, miten meni: eläytymällä saman voi kokea monta kertaa uudelleen. – Ilmailussa ei voi koskaan tulla valmiiksi. ● Jutussa Kuvamatka Mongoliaan on kuvia Tom Häggblomin koulutusmatkalta: www.tttdigi.fi 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 MERJA MAKK ONEN Voitokkaan julisteen tekivät Anniina Heiskanen (vas.), Maija Kalliokoski, Krista Vahtola ja Tiia Niska. Mukana olvat myös Tellervo Räisänen, Mari Kemppainen ja Jessica Jurvelin, jotka eivät päässeet kuvaan. TTT-lehden julistekisa ratkesi! Muhoksen lukion mediaryhmän tekemä juliste vei voiton TTT-lehden järjestämässä kilpailussa. it a a n k l a p a j Vo ittal i ll a. t y öt u o MUHOKSEN LUKION MEDIARYHMÄ: AUTA. VOITTAJAJULISTEEN ”AUTA” ideoivat ja toteutti- JOHANNA VIITTALA JA PETRA PUOLAKANAHO: OIS SIISTII KUN OIS SIISTII!. NIMCO HUSSEIN: REMEMBER TO TAKE CARE OF YOURSELF. 18 TEKSTI HELINÄ KUJALA | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 vat Muhoksen lukion mediakurssin seitsemän abiturienttia. Kilpailuraati arvosti kuvan selkeää sanomaa ja sitä, että juliste herätti tunteita. ”Siitä tulevat mieleen myös muut arkipäivän tilanteet, joissa voit tulla kaveria vastaan”, kommentoi yksi raatilaisista. Idea sai alkunsa, kun oppilaat pohtivat koulua toimintaympäristönä. – Kuvisluokkaan on aina käveltävä kolmanteen kerrokseen, ja pohdittiin, miten liikuntarajoitteinen oppilas siihen pystyisi, kertovat Tiia Niska ja Anniina Heiskanen. – Jokaisen pitäisi auttaa toisiaan selviytymään erilaisissa tilanteissa. Moni asia, jota pidetään itsestäänselvyytenä, ei kaikille sitä ole – esimerkiksi esteetön liikkuminen. Kunniamaininnan saivat Nimco Hussein julisteellaan Remember to take care of yourself sekä Johanna Viittala ja Petra Puolakanaho kilpailutyöllään Ois siistii kun ois siistii!. Voittajaryhmälle luovutetaan Kinnarpsin työtuoli, jonka arvo on noin 1 200 euroa. Kunniamaininnan saaneet palkitaan elokuvalipuilla. Loppuvuonna 2013 järjestetty kilpailu oli suunnattu 15–25-vuotiaille. Arvosteluraatiin kuului TTT-lehden toimituksen lisäksi koulutussuunnittelija Venla Räisänen Työterveyslaitoksesta. ● työ/terveys/turvallisuus HEITÄ VITONEN! Millainen merkitys koskettamisella on työelämässä? sivut 24–25 TEKSTI HELINÄ KUJALA, KUVA THINKSTOCKPHOTOS Urbaanin sanakirjan mukaan ylävitonen tarkoittaa käden läimäytystä yhteen kaverin käden kanssa yläviistoon. Sitä voi käyttää tervehtimiseen, kannustukseen, onnitteluun, tiimihengen luomiseen sekä toveruuden ja luottamuksen ilmaisuun. Oikeaoppisesti tehtynä kosketuksesta syntyy läsähdys. 20 4 x työtä talvisäässä | 24 Lisää hellyyttä! | 26 TTT-Blogisti 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 TEKSTI SUSANNA KAAJA ◆ KUVAT ANNE NISULA, PASI LEINO, JOHANNES TERVO, JANNE VIINANEN Heikki Eskelinen Ammattikalastaja, Turku enemmän kuin kesällä, jolloin istun veneessä. Talvisin 60-metriset verkot ovat jään alla ja kuljen avannolta toiselle kävellen. Saaliin vien rantaan moottorikelkalla, jonka perässä on ahkio. Päivässä ehtii katsoa 15–20 verkkoa. Tavallisesti saan runsaat 50 kiloa kalaa, hyvänä päivänä 100 kiloa. Keväällä ja syksyllä saaliit ovat moninkertaisia. Olen kalastanut ammatikseni 26 vuotta. Pyydän enimmäkseen kuhaa, jonkin verran myös siikaa, madetta ja haukea. Huonon jään aikaan alku- ja lopputalvesta minulla on aina naskalit ja pelastautumispuku mukana. Onneksi en ole tarvinnut niitä koskaan. ”LIIKUN TYÖSSÄ TALVELLA JOS PAKKASTA ON yli 20 astetta, jään yleensä kotiin ja teen paperihommia. Jäällä tuulee aina, mikä lisää pakkasen purevuutta. Onneksi varusteet ovat nykyään hyviä. Lämpöhaalari pitää lämpimänä lähes säässä kuin säässä, mutta sormien nivelet ovat kylmässä kovilla. Iän myötä sormiani on alkanut särkeä. Jos joulukuun alussa on kovat pakkaset, sisäsaaristo jäätyy, mutta jää ei vielä kanna kelkan painoa. Silloin ei voi muuta kuin huoltaa varusteita ja odotella. Jos lunta on paljon, jää painuu ja sen päälle tulvii vettä, mikä vaikeuttaa kulkemista. Näitä huonoja jaksoja varten on varattava rahaa sukanvarteen.” 20 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 Kaisu Ahopelto Yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, Lappajärvi ”HAKKUUT TEHDÄÄN pääosin talvisin. Tukkipuun kuljetuksessa kiireisin aika onkin tammikuun alusta maaliskuun loppuun. Ajamme perheyrityksessämme kahta vuoroa: mies lähtee töihin aamuvarhaisella, minä iltapäivällä. Hyvällä pakkaskelillä työnteko on helppoa: tiet kestävät suurenkin auton painoa hyvin, eivätkä hiekkatiet ja puut pöllyä samalla tavalla kuin kesällä. JOS LUNTA ON PALJON, metsäautotiet ja kääntöpaikat on joskus aurattu niin kapeiksi, että täysperävaunun kääntämisen kanssa voi tulla hankaluuksia. Liikenteessä yksi ikävä piirre on autoilijoiden välinpi- tämättömyys. Yhä useammalta unohtuvat vilkun käyttö ja nopeusrajoitukset. Myös teiden kunnossapito on heikentynyt viime vuosina. Koska minulla ei ole hyttinosturia, olen työvuoron aikana ulkona monta tuntia. Viiman kestävät vaatteet ovat ehdottomat. Kun lunta pyryttää viistosti, töihin lähteminen ei aina ole kovin mukavaa. Mutta työn touhussa ei säätä enää ajattele. Tukkikuormat haetaan usein keskeltä metsää. Yöllä pakkasessa yksin työskennellessä on oltava tosi varovainen, ettei satu vahinkoja. Joskus on käynyt mielessä, onko metsässä karhuja tai susia, mutta kyllähän eläimet kavahtavat auton kovaa ääntä.” 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 Jari Virtapuro Jäänpoistaja, Espoo tuulinen, liukas, kylmä ja pimeä paikka. Työskentelen Swissportilla, joka vastaa Finnairin lentokoneiden maapalveluista HelsinkiVantaan lentoasemalla. Talvikaudella, syyskuun alusta toukokuun puoliväliin, teen pääasiassa lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyjä. Huurre, lumi ja jää poistetaan koneen siiviltä, rungolta ja vaakapinnoilta glykolipitoisella nesteellä. Jää heikentää koneen ohjattavuutta ja suorituskykyä. Glykoli suihkutetaan koneen päälle paineella. Liuos ei ole myrkyllistä, mutta kirvelee, jos ainetta menee silmiin. Siksi meillä on huuhteluun tarkoitetut vesipullot lähettyvillä. Suojalaseja käytän vain kovassa tuulessa, koska ne likaantuvat helposti ja haittaavat näkyvyyttä. ”LENTOKENTTÄ ON TALVELLA 22 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 yhden koneen pesuun kuluu neljältä autolta noin minuutti. Kovassa lumisateessa samaan työhön voi mennä 15 minuuttia. Työtä tehdään viiden kuuden metrin korkeudella, joskus korkeammallakin. Meillä on sekä avo- että umpikuuppaisia nosturiautoja, eli toisissa ollaan taivasalla, toisissa on hytti. Avomallissa työskenneltäessä käytetään turvavaljaita. Joskus neljääkin konetta pestään rivissä samaan aikaan. Lentokoneiden ympärillä on paljon autoja ja ihmisiä ja radiot huutavat. Kentän liukkaus, kova tuuli ja lumisade hankaloittavat työtä. Tiedonkulku on äärimmäisen tärkeää, ettei satu vahinkoja. Siinä saa olla tosi keskittynyt koko ajan.” HUURTEISENA AAMUNA Merja Pajuoja Pysäköinnin tarkastaja, Tampere sohvalla. Jalkoja särkee, kun on koko päivän kävellyt varovasti, ettei liukastu. Meillä on työn puolesta liukuesteet kengissä, mutta kyllä sitä automaattisesti jännittää vartaloaan kävellessä. Kuljemme pareittain välillä kävellen, välillä autolla. Jos on paljon pakkasta ja lunta, työ on raskasta. Yleensä olemme ulkona kaksi tuntia kerrallaan, sitten on kymmenen minuutin kahvitauko. Kovalla pakkasella kaksi tuntia on liian pitkä aika: viima puree kasvoihin, vaikka vaatetus on muuten hyvä. Yli 20 asteen pakkasessa olen joskus käynyt lämmittelemässä kaupan eteisessä. ”TALVIKELIN HUOMAA ILLALLA aurinkoisessa säässä tätä tekee ihan ilokseen, mieluummin kuin kesäkuumalla. Vaihto perhepäivähoitajan työstä pysäköinnintarkastajaksi viisi vuotta sitten oli hyvä päätös. Työ on itsenäistä, ja joka päivä tulee ulkoiltua. Sääolot olivat tiedossa, kun tähän työhön lähdin. Autoilijoilla on sen sijaan välillä vaikeuksia käsittää, että talviolosuhteet eivät ole syy katsoa väärin tehtyjä parkkeerauksia läpi sormien.” ● TOISAALTA PIKKUPAKKASELLA Haastattelut on tehty talvella 2013. ”Yli 20 asteen pakkasessa olen joskus käynyt lämmittelemässä kaupan eteisessä.” 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 Lisää hellyyttä! Kosketuksella voi ilmaista myötätuntoa, kiitollisuutta, innostusta ja välittämistä. Miksi emme opettelisi käyttämään sitä entistä enemmän myös työelämässä? M TEKSTI HELINÄ KUJALA ◆ illoin viimeksi halasit työkaveriasi? Ehkä siitä on aikaa, kuten useimmilla meistä on. Ehkä se oli silloin, kun vietettiin Laurin läksiäisiä. Tai kun Anne täytti vuosia. Silloinkin tuli vain hätäisesti hipaistua, jonossa muiden mukana. Kulttuurintutkija Taina Kinnunen on tutkinut suomalaista kosketuskulttuuria ja kirjoittanut siitä myös kirjan. Jos hänen toiveensa toteutuisi, koskettaisimme toisiamme paljon useammin niin työssä kuin elämässä muutenkin. Hänestä me suomalaiset olemme tässä asiassa harmillisen pidättyväisiä. Lähentävä vaikutus Jos työkaveria ei koe kovin läheiseksi, häntä tuskin tekee mieli halatakaan. Toisaalta kosketus voi myös lähentää ihmisiä toisiinsa ja sitä kautta tiivistää yhteishenkeä. – Jotkin yritykset käyttävät ulkopuolisia konsultteja, jotka hyödyntävät kehollisia tekniikoita yhteishengen luomiseen. Harjoitteiden ei tarvitse olla kovin kummoisiakaan, kun niillä voi jo saada myönteisiä tuloksia, Taina Kinnunen sanoo. Joissakin työyhteisöissä kosketus on ymmärretty luonnonvaraksi, jota ei kannata säästellä, mutta nämä ovat Kinnusen mukaan harvinaisia poikkeuksia. Yksi sellainen on kampaamo, jonka asiakas hän on. – Siellä työntekijät halaavat silmiinpistävän paljon toisiaan ja myös asiakkaitaan, mikä on aivan ihastuttavaa. Olen kuullut, että siinä työpaikassa kiinnitetään myös paljon huomiota työyhteisön hoitamiseen, järjestetään yhteisiä tapaamisia ja epävirallisiakin rientoja. Kun Kinnunen meni nykyiseen työpaikkaansa, yliopistonlehtoriksi Tampereelle, hän otti tavakseen halata paria läheistä työkaveriaan esimerkiksi kesäloman 24 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 KUVA THINKSTOCKPHOTOS jälkeen. Yliopiston työporukoissa ei hänen mukaansa tällaista kosketusta liiemmälti näe. – Työkaverit vähän hätkähtivät, mutta uskon heidän kuitenkin pitäneen siitä. Ehkä yhteisön uuden jäsenen on helpompi murtaa vanhoja kaavoja, Kinnunen sanoo. – En tarkoita sitä, että tällaisen tavan pitäisi levitä. Tai että lämpimät välit tarkoittaisivat sitä, että työkavereiden pitäisi viettää vapaa-aikaakin yhdessä. Mutta uskon, että sisimmässään moni tykkäisi kosketuksesta. Missä menevät rajat? Kosketuksessa on paljon sävyjä – halauksiakin on monenlaisia kevyestä sipaisusta tiukkaan rutistukseen. Pelkkä käsivarren hipaisu voi tietyssä tilanteessa olla voimakas viesti. Taina Kinnunen uskoo, että välttelemme koskettamista osittain siksi, että kukaan ei vain tulkitsisi sitä seksuaaliseksi ahdisteluksi. Mutta miten voi tietää, missä kunkin reviirin rajat kulkevat ja miltä oma kosketus toisesta tuntuu? – Se on hyvä kysymys. Minusta sitä ei voi koskaan täysin tietää. Siihen vaikuttaa muun muassa kotitausta eli se, millaiseen kosketuskulttuuriin on tottunut. – Joku työntekijä voi kokea seksuaaliseksi ahdisteluksi sen, jos pomo tai työkaveri laskee käden olkapäälle. Toiselle se taas voi olla aivan luonteva ele. Mutta se, joka on kosketuksen kohteena, kyllä yleensä tunnistaa rajat. Tasa-arvolaissa seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan luonteeltaan seksuaalista, ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan toisen henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Erogeenisiin alueisiin kajoaminen on selvä rajaloukkaus. Sitä voi Kinnusen mukaan olla myös esimerkiksi viipyilevä sively, etenkin katseeseen yhdistettynä. Tiukka kontrolli miehille Kosketusnormit ovat kulttuurissamme tiukat etenkin miehille. – Naisille sallitaan tässä suhteessa enemmän spontaania, avointa käyttäytymistä, Taina Kinnunen sanoo. Hän on erään tutkimuksen yhteydessä haastatellut yläkoulun opettajia, jotka pohtivat oman ruumiinsa käyttämistä työvälineenä. Silloin puheeksi tuli myös oppilaiden koskettaminen. Moni sanoi pidättäytyvänsä siitä kokonaan turvallisuussyistä: kukaan ei halua joutua sellaiseen tilanteeseen, että tulisi syytetyksi pedofiliasta. – Kosketuksesta on tehty tabu, varsinkin miesopettajien kohdalla. Heidän kosketuksensa on lähtökohtaisesti jotenkin vaarallinen ja likainen. Eräs miesopettaja kertoi aina kysyvänsä ennen kevätjuhlaa tyttöoppilailtaan, voiko hän halata heitä todistuksia jakaessaan. Pojilta hän ei viitsi asiaa edes kysyä, jotta ei syntyisi vääriä tulkintoja. – Minusta on vain ja ainoastaan järkyttävää, että elämme näin kosketuskammoisessa kulttuurissa. Että juhlahetkelläkin asiasta pitää etukäteen kysyä, Kinnunen harmittelee. Hänen mukaansa tässä suhteessa Suomi muistuttaa Yhdysvaltoja, jossa on voimakas pedofilian ja seksuaalisen ahdistelun pelko. Johtajan valtaa Kosketukseen liittyy myös vallankäytön mahdollisuus. Taina Kinnusen mukaan työpaikalla se voi näkyä niin, että pomo käyttää kosketusta valta-asemansa pönkittämiseen: hän voi kyllä esimerkiksi taputtaa olalle ketä tahansa alaistaan, mutta jos joku alaisista koskettaisi häntä, se olisi normien rikkomista. Kaikki vallankäyttö ei pyri alistamiseen. Kosketuksella voi myös tuoda esiin laumanjohtajuutta, ja jotkut ovat tässä taitavampia kuin toiset. Kinnunen mainitsee esimerkkinä presidentti Barack Obaman, jonka voi usein television uutiskuvissa nähdä taputtavan olkapäälle tai kätellessään tarttuvan toisella kädellä kiinni myös käsivarresta. – En tiedä, onko se opeteltua käyttäytymistä vai tekeekö hän niin luonnostaan. Häntä alemmassa asemassa oleva ei kuitenkaan voisi käyttää samanlaista oikeutta. Sillä, joka on ylempänä hierarkiassa, on suurempi vapaus muokata yhteisön kosketuskulttuuria. Uusia tuulia Millaisia kosketuskokemuksia sinulla on töistä? Kerro se toimitukselle: [email protected] Taina Kinnunen sanoo myös ymmärtävänsä ihmisiä, jotka eivät välitä koskettamisesta ja joille puolitutun tai tutunkin ihmisen halaus on vastenmielistä. Hän itse on kotoisin Oulusta, PohjoisPohjanmaalta, joka hänen sanojensa mukaan on ”todennäköisesti maailman kosketuskammoisinta seutua”. Hänen suvussaan ei halailla, eikä hän muista, että olisi lapsena edes istunut vanhempiensa sylissä. – Ehkä kaikki eivät kaipaa kosketusta ja ovat onnellisia juuri niin kuin ovat. Silti mietin, onko se heille lopullisesti toivottavin tila. Mutta varmasti on myös paljon yksinäisiä ja onnettomia ihmisiä, jotka eivät saa läheisyyttä, Kinnunen sanoo. Hän itse on oppinut murtamaan koskemattomuuden perinteen ystäväpiirin laajennuttua sekä matkustelun ja erilaisiin kulttuureihin tutustumisen myötä. – Kun esimerkiksi eteläeurooppalainen tulee Suomeen, pidättyväisyytemme on usein heille kulttuurisokki. Monet ovat sanoneet, että vie jonkin aikaa, ennen kuin ymmärtää, että täällä täytyy pysytellä etäällä. Monikulttuurisuus voi vähitellen muuttaa käyttäytymistä työpaikoillakin. Kulttuuria muuttavat varmasti myös uudet sukupolvet, jotka Kinnusen mukaan ovat aina askelen edellisiä pidemmällä. Monilta nuorilta ylävitoset, halaukset ja taputukset sujuvat jo kuin luonnostaan. Ehkä heidän tulevilla työpaikoillaan uskalletaan koskettaa, ei ainoastaan läksiäisissä, merkkipäivinä tai hiprakassa pikkujouluissa, vaan vaikka vain hyvän työviikon päätteeksi. ● Taina Kinnunen: Vahvat yksin, heikot sylityksin. Otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista. Kirjapaja, 2013. Ammatillisia kosketuksia JOISSAKIN AMMATEISSA kosketus on oleellinen osa työtä. Hierojat, kampaajat, kosmetologit ja hoitajat eivät voi pelätä toisen ”iholle menemistä”. Esimerkiksi sairaanhoitajan on hyvä hallita toimenpiteiden lisäksi muunkinlaisia ammatillisia kosketuksia. Suojaavaa tai rajoittavaa kosketusta käytetään levottomuuteen tai aggressiivisuuteen, lohduttavaa kosketusta ahdistukseen tai suruun. Potilaalle hoitajan kosketuksella voi olla suuri merkitys. Se tulee esiin Suomen Kirjallisuuden Seuran kirjoitusko- koelmassa, jossa ihmiset kertovat mieleenpainuneista hoitajakokemuksistaan. – Kirjoittajat saattavat kertoa jopa vuosikymmenten takaisesta kokemuksestaan, hoitajasta, joka oli sopivassa tilanteessa pysähtynyt ja koskettanut, Taina Kinnunen sanoo. Kinnusen mieleen on jäänyt erityisesti kertomus itsemurhaa yrittäneestä nuoresta naisesta, joka oli psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla. Eräs hoitaja oli pysähtynyt hänen luokseen, laskenut kätensä olkapäälle ja puhunut lohdutta- vasti. Kun nainen oli alkanut itkeä, hoitaja oli kietonut kätensä hänen ympärilleen ja pitänyt tiukasti kiinni. Kirjoittajan mukaan tämä kokemus pelasti hänen henkensä. – Kosketus voi olla niin voimakas vakuutus potilaalle siitä, että hänestä välitetään. Siksi onkin hämmästyttävää, että emme puhu enempää sen merkityksestä hoitotyössä. Toisin kuin kallis teknologia, koskettaminen ei maksa mitään paitsi sen, että ihmisellä on hetki aikaa pysähtyä. 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 ttt-blogisti Lisää blogitekstejä: tttdigi.fi ”Voisitko ehdottaa pomollesi, että kokous pidetään tänään kävellen?” Seisominen koukuttaa J oskus työ kerta kaikkiaan vie minut mukanaan. Jumitun työpöydän ääreen enkä muista vaihtaa asentoa, venytellä ja nousta tuolista ylös. Muutama vuosi sitten tästä tuli ongelma. Niskaa särki ja päätä huimasi. Fysioterapeutti tuli todellakin tutuksi. Siis me oikein ystävystyimme. Fysioterapeuttiystäväni ehdotti, että kokeilisin työn tekemistä osittain seisten. Sain seisomatyöpisteen. Aloitin työskentelemällä osan päivästä seisten, osan istuen. Pian jäin suorastaan koukkuun seisomiseen. Nykyisin en juuri istu työpisteessäni. Jumit ovat vain ajoittainen riesa, ja ajatus kulkee sukkelasti. Fysioterapeuttiystävää tapaan harvoin, mikä on tietysti harmillista. Aikuinen istuu keskimäärin yli yhdeksän tuntia päivässä. Itse istuin vielä enemmän: minun tuli arkisin vietettyä työpöydän ääressä, ruokapöydässä, bussissa ja sohvalla noin 11 tuntia. Nyt tuo aika on vähentynyt puoleen. Istumisen on todettu heikentävän aineenvaihduntaa. Se taas aiheuttaa monenlaista terveyshaittaa nivelten rappeutumisesta diabetekseen ja sydäntauteihin. Kaikki istumisen haitat eivät vielä edes ole tiedossa. Joku on väittänyt, että se suorastaan tappaa. ❉❉❉ ALUKSI TYÖNTEKO SEISTEN TUNTUI vähän hölmöltä. En kyen- nyt keskittymään kunnolla, kun asentoa piti vaihtaa vähän väliä. Seisomatyössä ei nimittäin voi jämähtää samaan asentoon pitkäksi aikaa. Työpisteessäni on sähköllä säädettävä pöytä ja baarijakkaraa muistuttava tuoli. Nojailen peffallani jakkaraan jalkojeni toimiessa tukena vuorotellen. Välillä siirrän jakkaran sivuun ja lepuutan jalkaa korokkeella. Käsivarret lepäävät pöydällä. Selän on mahdotonta mennä kyyryyn ja hartioiden lysyyn, koska asentoa on koko ajan tuettava keskivartalon lihaksilla. Syvien vatsalihasten treeni tulee näin kaupanpäälliseksi! Nykyisin pitkät kokoukset ja koulutukset tuntuvat raskailta. Niissä ei kehtaa kauheasti vääntelehtiä. Myös pitkät automatkat ovat hankalia. Pitkään istumiseen täytyy varustautua etukäteen venyttelemällä ja jumppaamalla. Jälkeenpäin parasta lääkettä on vauhdikas liikunta, jossa kädet, hartiat ja selkä saavat kyytiä. Oma suosikkini on taistelulajeja imitoiva combat. ❉❉❉ töitä voi tehdä seisten. Teen itsekin viikoittain etätyötä kotona. Etäpäivinä istumisen välttäminen vaatii enemmän mielikuvitusta. Päivään voi sisällyttää vaikka pyykin ripustamista, roskapussin vientiä ja muuta pikkuaskaretta, joka elvyttää verenkiertoa. Missä kohtaa työpäivää sinä voisit istua nykyistä vähemmän? Voisitko tehdä joitakin työtehtäviä seisten? Sujuisiko kahvihetki muuten kuin istuen? Tai voisitko ehdottaa pomollesi, että tänään kokous pidettäisiinkin kävellen? ● Minna Janhonen työskentelee erikoistutkijana Työyhteisön voimavarat -tiimissä Työterveyslaitoksessa. Lisää blogitekstejä osoitteessa: www.tttdigi.fi 26 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 KUVA: ANNA DAMMERT / KUVAUSPAIKKA: WEE-GEE-TALO. KAIKILLA EI TIETENKÄÄN ole seisomatyöpistettä, eikä kaikkia työ/terveys/turvallisuus TYÖTERVEYS HUOLTO TULEE LÄHELLE TYÖNANTAJIEN OMISSA työterveyshuoltoyksiköissä on eniten ennalta ehkäisevää toimintaa. Niiden työnantaja-asiakkailla on muita useammin käytössä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamalleja. Tämä käy ilmi Työterveyshuolto 2010 -katsauksesta. Krista Westman (vas.) toimii työterveyshoitajana Fazerin työterveyshuollossa Vantaan Vaaralassa. Hän tuntee pääsevänsä hyvin lähelle ihmisen arkea ja työtä. Kuvassa Westmanin vastaanotolla on Paulina Rossi. Lisää aiheesta seuraavalla aukeamalla! TEKSTI PÄIVI HAAVISTO, KUVA ANNA DAMMERT 28 Hyviä yhteistyössä | 32 9 x Puutu rohkeasti | 31 Terveydeksi 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 Hyviä yhteistyössä – Jos jokin asia pitää tarkistaa, vedän turvakengät jalkaan ja menen pihan yli leipomoon katsomaan työntekijää linjalle, sanoo Fazerin työterveyshoitaja Krista Westman. Yrityksen oma työterveyshuolto tuntee työn ja henkilöstön. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO ◆ KUVAT ANNA DAMMERT Fazerin työterveyshoitaja Krista Westman (vas.) on saanut vastaanotolleen leipomotyöntekijä Paulina Rossin. Työterveyshuollon asiakkaina Vantaan Vaaralassa on kolmen tehtaan henkilökunta. 28 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 J ohtava työterveyslääkäri Saila Lindqvist-Virkamäki on ylpeä Fazerin 102-vuotiaasta työterveyshuollosta. Pyöreitä vuosia juhlittiin Vantaan Vaaralassa vuonna 2012. Oma asema huolehtii makeistehtaan, leipomon ja keksitehtaan henkilökunnasta. Henkilöstön määrä vaihtelee kausittain 1 500:sta 1 600:aan. Välimatkat ovat lyhyet, ja työterveyshuollon väki näkyy ja tunnetaan. – Tullessani tänne yli kolme vuotta sitten hämmästyin yhteistyön helppoutta. Pystymme tarvittaessa äkkiä reagoimaan. Makeistehtaan toimitusjohtaja käy välillä pyörähtämässä täällä ohi kulkiessaan. Myös työterveysneuvottelut ovat arkipäivää, ja nopeimmillaan sellainen on pantu pystyyn viidessä minuutissa, Lindqvist-Virkamäki kuvaa. Vuonna 2013 pidettiin 125 työterveysneuvottelua. Niitä käydään esimerkiksi pitkältä sairauslomalta paluun yhteydessä tai jonkin vaivan vaikeuttaessa työssä selviytymistä. Yhteistyötä kiittelee niin ikään työterveyshoitaja Krista Westman. – Tuotantoon on helppo soittaa. Kynnys on matala puolin ja toisin, kun me kaikki olemme fazerilaisia. Kolme tehdasta on jaettu kolmen työterveyshoitajan kesken. Jokainen tekee omassaan työpaikkaselvitykset. Westmanille kuuluu leipomo, jonka työn piirteet ovat tulleet tutuiksi. – Ja jos jokin asia pitää tarkistaa, vedän turvakengät jalkaan ja menen pihan yli leipomoon katsomaan työntekijää linjalle. – Koen, että tässä ollaan tosi lähellä ihmisen arkea ja työtä. Oikea-aikaista apua on helppo antaa. Voimme tehdä isoja asioita pienin liikkein. – Omien asemien vahvuus on luontainen yhteistyö. Usein omasta työterveyshuollosta kuuluu edustajia henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiviin työryhmiin. Joskus heitä on johtoryhmässäkin, joten he kuulevat muutoksista ennakkoon, Rautio sanoo. Tuntuma henkilöstöön Työterveyshuolto Suomessa 2010 -katsauksen mukaan työnantajien omissa työterveyshuoltoyksiköissä oli eniten ennalta ehkäisevää toimintaa. Niiden työnantaja-asiakkailla oli muita useammin käytössä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamalleja. Juuri näitä käytäntöjä haluaa varmistaa myös uusi asetus. Fazerilla on pariin otteeseen selvitetty, ulkoistetaanko työterveyshuolto vai pidetäänkö oma. Työterveysaseman säilyttämiseen henkilöstöjohtaja Kenneth Söderholm löytää monta syytä. – Oman aseman ansiosta meillä on seikkaperäisempi seuranta henkilöstön tilasta, työpaikkaselvitykset ovat laadukkaampia ja varhaisen tuen mallit toimivat paremmin. Söderholm toteaa, että heillä on vertailupohjaa, koska Fazerin muualla Suomessa sijaitsevat leipomot ja ravintolat käyttävät ostettuja työterveyspalveluja. Eroja on, vaikka palvelut muuten onkin pyritty yhdenmukaistamaan. – Työterveyshuollossa pyrimme edelleen vahvistamaan ennaltaehkäisyä ja keventämään ennakoivin toimin sairaanhoidon osuutta, hän mainitsee. ”Voimme tehdä isoja asioita pienin liikkein.” Jäljellä enintään sata omaa Suomessa toimii enää pari kolme yli satavuotiasta tehtaan omaa työterveysasemaa. Ylipäätään omat eli integroidut työterveyshuollot ovat viime vuosina vähentyneet ulkoistamisien ja yritysostojen myötä. Vuonna 2010 integroituja asemia oli noin 100 eli vajaa neljännes kaikista. Kolme vuotta aikaisemmin niitä oli vielä kolmisen sataa. – Ulkoistamisien yleisin perustelu on ollut se, että yritys haluaa keskittyä ydintoimintaansa, kertoo kehittämispäällikkö Maria Rautio Työterveyslaitoksesta. Omasta työterveysasemasta luopumiseen ovat johtaneet myös henkilöstön vähennykset ja se, että yhdellä yrityksellä voi olla jopa toistasataa yksikköä ympäri maata, minkä vuoksi se joutuu ostamaan joka tapauksessa ulkopuolisia palveluita. Hupenevat omat yksiköt ovat olleet uranuurtajia, sillä ne ovat tehneet jo pitkään sitä, mihin tuore Valtioneuvoston asetus 708/2013 patistaa työterveyshuoltoja yhä ponnekkaammin: toimivaa ja suunnitelmallista yhteistyötä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Johto on kiinnostunut Fazerin työterveysasema raportoi suoraan henkilöstöjohdolle. Henkilöstöjohtaja Kenneth Söderholmin mukaan rutiiniin kuuluvat jokaviikkoiset palaverit ja muutenkin yhteyksiä on melkein päivittäin. Työterveyshuollolla on iso rooli esimerkiksi laajassa ja kokonaisvaltaisessa työhyvinvointiohjelmassa, joka aloitettiin konsernissa syksyllä 2012. Molemmat johtavat työterveyslääkärit istuvat ohjelman johtoryhmässä. Ohjelman osioihin kuuluvat muun muassa työterveys, työturvallisuus, johtaminen ja ikäjohtaminen, työn sujuvuus, ammattitaito ja työn mielekkyys. – Liiketoimintajohto on ollut todella kiinnostunut työhyvinvointiohjelmasta, Söderholm sanoo tyytyväisenä. Työterveyslääkäri Saila Lindqvist-Virkamäki uskoo, että omaa työterveysasemaa pitävät työpaikat osaavat pyrkiä maksimaaliseen hyötyyn. – Yhteistyön ansiosta johto tietää aika hyvin, mitä työterveyshuollossa on mahdollista tehdä ja mitä siltä voi toivoa, hän toteaa. Vastikään kolmen tehtaan johtajat olivat mukana laatimassa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa vuodeksi 2014. Konsernijohtaja vaihtui vuoden 2013 lopulla, ja edeltäjän pitkiin perinteisiin kuului palaveri työterveyshuollon kanssa kerran vuodessa. 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 Ennakoivaa kuntoutusta Fazerilla tehdään paljon toistotyötä. Kuormittavia ovat myös staattiset asennot, nostot ja vuorotyö. Niska-, hartia- ja olkapääongelmat sekä selkäsairaudet ovat yleisimmät vaivat ja työkyvyttömyyden syyt. Rasitusvaivoista tavallisimpia ovat jännetuppitulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus. Toimihenkilöillä painottuvat puolestaan henkiset rasitustekijät. Kenneth Söderholm kertoo, että kuntoutukseen satsataan paljon. Tuorein esimerkki on vuonna 2013 käynnistetty Sininen kuntoutus, jossa painottuu ennaltaehkäisy. Työterveyshoitaja Krista Westman vetää kuntoutusryhmää työfysioterapeutti Jari Kotkansalon kanssa. He ohjaavat osallistujia omatoimiseen harjoitteluun ja kertovat työergonomiasta. Työfysioterapeutti testaa osallistujat kuntoutuksen alussa ja lopussa. Fazerin johtava työterveyslääkäri Saila Lindqvist-Virkamäki havainnollistaa Tapaturma-Tauno-nuken avulla, millaisia turmia työpaikalla on sattunut. Nopeasti leikkaukseen Työkyvyn säilyttäminen on työterveyshuollossa tavoitteena, ja muutenkin Fazerilla on haluttu laajentaa yrityksen tarjoamia palveluita siten, että tuki- ja liikuntaelinvaivoista jo kärsivät työntekijät pääsisivät hoidettaviksi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Vuodesta 2012 alkaen työnantaja on maksanut tarvittaessa leikkauksen, jota työntekijä muuten joutuisi jonottamaan työkyvyttömänä kuukausia. Saila Lindqvist-Virkamäki sanoo, että tällä tavoin pystytään lyhentämään sairauslomia, jotka pitkittyessään rapauttavat kunnon. – Tule-ongelmissa korkeintaan joka kymmenes tarvitsee leikkauksen, mutta on aivan eri asia, odottaako hän toimenpidettä yhdeksän kuukautta vai yhden kuukauden, Lindqvist-Virkamäki toteaa. Laajennettuihin palveluihin sisältyvät tiettyjen erikoislääkärikonsultaatioiden lisäksi nivelten ja rangan magneettitutkimukset sekä mielenterveyskuntoutuksessa lyhytterapia. Nämä eivät kuulu Fazerilla työterveyshuoltoon, jossa sairaanhoito on yleislääkäritasoista. Tähän mennessä fazerilaisilla on ollut yrityksen korvaamia leikkauksia 50. Eniten on ollut olkapää- ja polvileikkauksia. Työterveyslääkärin mukaan laajennetuista palveluista koituvat säästöt ovat huimat. MYÖS NÄISSÄ YRITYKSISSÄ ON OMA TYÖTERVEYSHUOLTO: ● ABB ● Isku ● Orion ● Atria Suomi ● Kesko ● Outokumpu ● Boliden ● Kone ● STX ● Lemminkäinen ● SOK ● Metso ● Stockmann ● Neste Oil ● Tervakoski ● Nordea Pankki ● UPM Suomi ● OP-Pohjola ● Valio ● ● ● ● ● 30 Kokkola Danske Bank Eduskunta Finnair Fortum HUS | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 ● Yleisradio – Tiedetäänhän yleisesti, että yksi sairauspäivä maksaa 300 euroa. Ja jos vältetään ennenaikainen työkyvyttömyyseläke, säästöä kertyy keskimäärin 300 000 euroa. Esimiehet ja työsuojelu tuttuja Lähiesimiesten kanssa työterveyshuolto on paljon tekemisissä esimerkiksi silloin, kun työntekijä palaa työhön pitkän sairausloman jälkeen tai silloin, kun hänellä on jonkin vaivan, kuten nivelrikon, vuoksi vaikeuksia selviytyä vanhassa työssään. Kuntouttavan työn löytymiseen ja työhönpaluun tukeen panostetaan paljon. – Pohdimme työn keventämisen mahdollisuuksia, joita voivat olla siirtyminen vuorotyöstä päivätyöhön, työskentely vain yhdellä linjalla tai siirtyminen pois pölyisestä työstä. Tehtäviä voidaan keventää poistamalla nostot ja kantaminen tai pitkä yhtämittainen seisominen tai istuminen, Saila Lindqvist-Virkamäki sanoo. Myös työsuojelun ja luottamusmiesten kanssa on paljon yhteistyötä. Työterveyshuollosta käydään usein luottamusmiestapaamisissa ja tehdaspalavereissa. – Työsuojelutoimikuntien kokouksissa esittelemme työpaikkaselvityksen tuloksia ja suunnittelemme uusia selvityksiä. Työpaikkakäyntejä oli 2011 yhteensä 245. Luku sisältää ergonomiakäynnit ja työpaikkaselvitykset. – Valtuutetut hoitavat esimerkiksi turvajalkineasioita, ja jos niihin liittyy lisätoiveita, me annamme apuamme, Lindqvist-Virkamäki kertoo. Tapaturmien torjumiseksi Fazerilla on tehty paljon työtä. Vuonna 2013 Vantaan Makeisilla tapaturmataajuus eli vahinkojen lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden oli 28. Teollisuudessa keskiarvo 2012 oli 37. Työterveysyhteistyöhön liittyy työterveysaseman sijainti makeistehtaan rakennuksessa. Heti alemman kerroksen ”keskuskäytävällä” sijaitsevat työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen huoneet. Saman käytävän kautta tehtaalaiset kulkevat työmaalleen. – Yhteistyö on kätevää. Työaikaa ei kulu keneltäkään välimatkoihin ja odotteluun. ● THINKSTOCKPHOTOS terveydeksi Liikematkalla lasarettiin ulkomaan työmatkoilla useimmin näissä maissa: SUOMALAISET SAIRASTUVAT 1. 2. 3. 4. 5. Kiina Yhdysvallat Espanja Thaimaa Saksa 6. 7. 8. 9. 10. Venäjä Singapore Arabiemiirikunnat Sveitsi Ruotsi Lähde: If Vahinkovakuutusyhtiön vahinkotilastot 2008–2012, liikematkoilla sattuneet vahingot eri maissa. Muistivaikeudet voivat johtua uniapneasta Keski-ikäisistä miehistä 24 prosenttia ja naisista 9 prosenttia sairastaa uniapneatautia – valtaosa heistä tietämättään. TEKSTI MARJA SARKKINEN ◆ KUVA THINKSTOCKPHOTOS unen aikana esiintyviä, toistuvia hengityskatkoksia, jotka kestävät vähintään kymmenen sekuntia. Ne johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta nukkuessa. Tyypillisiä oireita ovat unen katkonaisuus, kuorsaus, öinen virtsaamistarve, yöhikoilu, päiväväsymys ja verenpaineen kohoaminen. Sairastumisriskiä lisäävät muun muassa lihavuus, nenän tukkoisuus, alkoholinkäyttö ja tupakointi. Yleisintä uniapnea on 40–65-vuotiailla. – Tauti jää usein toteamatta. Jos nukkuu yksin, kukaan ei raportoi kuorsaamisesta. Muistin heikkeneminen pannaan ikääntymisen piikkiin, tiheiden vessakäyntien ajatellaan johtuvan eturauhasen liikakasvusta ja yöhikoilun vaihdevuosista. Aina oireisiin ei myöskään kuulu väsymystä, kertoo osastoylilääkäri Marisanna Schwenson Tampereen yliopistollisen sairaalan uniyksiköstä. Hoitamaton uniapnea lisää sydän- ja aivoinfarktiriskiä. Jopa yli 70 prosentilla sydämen vajaatoimintaa sairastavista on todettu uniapneatauti. Lisäksi se on UNIAPNEALLA TARKOITETAAN Nivelrikko ei estä liikuntaa VAIHDEVUOSI-IÄN OHITTANEIDEN naisten kannattaa harrastaa liikuntaa, vaikka heillä olisi polven alkava nivelrikko. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, joka toteutettiin Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksessa selvitettiin hyppyharjoittelun vaikutuksia luustoon, rustoihin, nivelrikon oireisiin ja suorituskykyyn. Diabetekseen liittyy pelkoja kaipaavat perheeltään lisää tukea. Sairauden takia elämää pitää aikatauluttaa tarkasti, ja esimerkiksi matalan verensokerin ja lisäsairauksien pelko on yleistä. Diabetesta sairastava hoitaa itseään joskus perheeltä piilossa. Toisinaan hän jättää itsensä hoitamisen sivuun huolehtiakseen perheen arjesta. Tiedot perustuvat Tuula-Maria Rintalan väitöskirjaan. DIABETESTA SAIRASTAVAT yhteydessä kakkostyypin diabetekseen, muistihäiriöihin, masennukseen sekä keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin. Väsymys ja torkahtelu voivat johtaa tapaturmiin. Liikenteessä onnettomuusriski kasvaa noin kuusinkertaiseksi. – Hoidan ammattikuljettajia, joilla on uniapneatauti. He voivat jatkaa työssään, jos tauti on hoidossa eikä siihen liity poikkeavaa, pysyvää vireystilan heikkenemistä. Valtaosa kuljettajista pystyy jatkamaan työssään. Schwenson neuvoo uniapneaa epäileviä hakeutumaan esimerkiksi työterveyslääkärin vastaanotolle. Mahdollinen uniapneatutkimus eli unirekisteröinti voidaan tehdä joko sairaalassa tai kotona. Uniapneaan tehoaa yleensä hyvin CPAP-ylipainehoito. Siinä kasvoille kiinnitetään yön ajaksi maski, joka pitää hengitystiet auki paineen avulla. Muita hoitokeinoja ovat laihduttaminen, selinmakuun välttäminen, nielurisojen poisto ja uniapneakiskon käyttäminen. Hampaissa pidettävä kisko vähentää kielen painumista taaksepäin. Jos nukkuu yksin, kukaan ei raportoi kuorsaamisesta. 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 9 x terveys 1 2 3 4 9 x Työterveyslaitos ja TTT-lehti järjestivät keväällä 2013 kilpailun, jonka palkintona oli päihdeohjelman kehittäjäryhmän valmennus.Tavoitteena oli, että ryhmä laatii työpaikalleen toimivan päihdeohjelman. Voiton veivät Ekokem ja ENJ. Ekokemin valmennuksesta on kerrottu sekä painetussa lehdessä että TTT-Digissä. Digilehdessä on kysytty myös henkilöstöpalveluyritys ENJ:n kuulumisia. Juttusarja päättyy tähän. Puutu rohkeasti Krapulassa töihin. Viinan hajua palaverissa. Paljon poissaoloja. Seuraavat ohjeet auttavat tarttumaan työpaikan hämmentäviin tilanteisiin. TEKSTI MARJA SARKKINEN 1 ◆ KUVAT THINKSTOCKPHOTOS Mikko tulee töihin väsyneenä ja selvästi krapulaisena – ensimmäistä kertaa. ESIMIEHEN TEHTÄVIIN KUULUU arvioida työntekijän työkykyä ja varmistaa työturvallisuus. Hän pyytää Mikon juttelemaan kanssaan kahden kesken ja avaa keskustelun esimerkiksi sanomalla: ”Minusta näyttää, että et ole ihan työkunnossa.” He voivat todeta yhdessä, että tänään ei sitten olla töissä. Mikko lähtee kotiin. Jos Mikko on eri mieltä kuin esimies, hänellä on oikeus todistaa alkometriin puhaltamalla, ettei ole päihtynyt. Jos tulos ei ole nolla, Mikko lähetetään kotiin. Krapulassa töihin tulemisesta keskustellaan seuraavana päivänä. Esimies antaa ensikertalaiselle joko suullisen huomautuksen tai kirjallisen varoituksen. Työkaverin ”suojeleminen” olisi karhunpalvelus. 2 Työkaveri käy Kaisan luona kysymässä työasiaa ja huomaa, että huoneessa haiskahtaa alkoholi. TYÖKAVERI KERTOO havainnostaan esimiehelle. Jos se tuntuu vai- 32 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 kealta, hän voi pyytää tiedon välittäjäksi työpaikan päihdetyöryhmän jäsentä, työsuojeluvaltuutettua tai luottamusmiestä. Kaisan ”suojeleminen” olisi karhunpalvelus. Työkaveri voi toki itsekin todeta Kaisalle, että tämän huoneessa haisee alkoholille. Se ei kuitenkaan riitä. Esimiehelle pitää kertoa joka tapauksessa. Esimies selvittää, mistä on kysymys. Jos Kaisa on tullut töihin alkoholin vaikutuksen alaisena tai juonut töissä tai esimerkiksi lounaalla, hänet poistetaan työpaikalta. Jos Kaisa kieltää juoneensa, hänellä on oikeus puhaltaa alkometriin. Puhallustilanteeseen on hyvä pyytää kolmas henkilö todistajaksi. Seuraavana päivänä esimies keskustelee Kaisan kanssa ja kehottaa tätä myös menemään työterveyshuoltoon juttelemaan asiasta. Päihtyneenä töissä olemisesta annetaan varoitus, sillä kyse on työsuhderikkeestä. 3 Seppo on aloittamassa kokousta työkaverinsa ja asiakkaan kanssa. Työkaveri huomaa, että Sepon hengitys haisee viinalle. TYÖKAVERI KESKEYTTÄÄ kokouksen ja ohjaa Sepon hienovaraisesti pois. Työkaveri voi vaikkapa sanoa, että hänen on pakko vastata saamaansa puheluun. Hän menee kokoustilan ulkopuolelle ja pyytää hetken kuluttua Seppoa käymään siellä. Sitten työkaveri jatkaa kokousta asiakkaan kanssa kahdestaan, jos se on mahdollista. Hän voi kertoa asiakkaalle, ettei Seppo ollut työkunnossa. Tämä on rehellistä asiakasta kohtaan ja selkeyttää tilanteen. Kokouksen jälkeen esimies ottaa asian puheeksi Sepon kanssa. Jos kyse on toisesta kerrasta, esimies antaa varoituksen. Samalla esimies tarjoaa Sepolle mahdollisuutta mennä työterveyshuoltoon tai hakeutua päihdehoitopaikkaan. 4 Kallella on alkanut olla vuorovapaiden jälkeen lyhyitä sairauslomia. Töihin palattuaan hän käyttäytyy välttelevästi. Myös silmät punoittavat, ja olemus on nuhjuinen. Työt eivät suju entiseen tahtiin. ESIMIES SANOO KALLELLE ole- vansa huolissaan tämän työkyvystä ja toteaa, etteivät työt näytä oikein sujuvan. Esimies lähettää Kallen työterveyshuoltoon työkykyarviota varten. Kyse ei välttämättä ole alkoholista. Ehkä Kallelle on tullut avioero, minkä takia hän valvoo ja murehtii eikä jaksa pitää huolta itsestään. Kun työkykyarvion tulokset tulevat, järjestetään neuvottelu Kallen, esimiehen ja työterveyshuollon edustajan kesken. Jos kyse on päihdeongelmasta, tehdään hoitositoumus ja kuntoutussuunnitelma. Hoitositoumus on asiakirja, joka sitouttaa päihdeongel- 9 x terveys maisen ja työyhteisön työkyvyn palauttamiseen. Kuntoutussuunnitelma tehdään työterveyshuollon kanssa. 5 Eino häviää työmaalta kesken päivän. Työkaveri lähtee etsimään ja löytää Einon pukukopista nukkumasta. Viina haisee. TYÖKAVERI HAKEE PAIKALLE esi- miehen, joka toteaa, ettei Eino ole työkunnossa. Työkaveri tai joku muu toimii todistajana. Tapahtuneesta ja sen jälkeisistä toimenpiteistä kirjoitetaan muistio. Puhallutusta ei tarvita, koska päihtymyksestä ei ole epäilystäkään. Jos Eino kuitenkin väittää olevansa selvin päin, hänelle annetaan mahdollisuus puhaltaa alkometriin. Esimies lähettää Einon kotiin turvallisesti, esimerkiksi taksilla. Tarvittaessa joku lähtee mukaan varmistamaan, että hän pääsee kotiin saakka. Kun Eino tulee töihin selvänä, esimies ottaa asian puheeksi hänen kanssaan. Eino saa nähdä muistion, todistajan lausunnon ja taksikuitin kotiin lähettämisestä. Hän ei välttämättä muista, mitä on tapahtunut. Esimies antaa varoituksen ja käynnistää samalla hoitoonohjauksen. Esimies tekee Einon kanssa hoitosopimuksen ja työterveyshuollossa laaditaan kuntoutussuunnitelma. Tällaisessa tapauksessa myös työsuhteen välitön päättäminen on mahdollista. 6 Maija on jälleen kerran ilmiselvästi krapulaisena töissä. Hänen kanssaan on jo kerran puhuttu asiasta, ja hän on luvannut ryhdistäytyä. MAIJAN VERESSÄ ON yhä alkoholia tai humalan jälkitila on niin rankka, ettei hän ole työkykyinen. Esimies lähettää Maijan kotiin. Kun Maija on seuraavan kerran töissä, järjestetään kolmikantaneuvottelu, johon osallistuvat Maija, esimies ja työterveyshuollon edustaja. Jos Maija haluaa, hän voi pyytää neuvotteluun tuekseen myös luottamusmiehen. Neuvottelussa Maija pyritään vakuuttamaan tilanteen vakavuudesta ja hoidon tarpeellisuudesta. Tehdään hoitositoumus ja kuntoutussuunnitelma. Hoitositoumus on asiakirja, joka sitouttaa päihdeongelmaisen ja työyhteisön työkyvyn palauttamiseen. Kuntoutussuunnitelma tehdään työterveyshuollon kanssa. Päihtynyt lähetetään kotiin turvallisesti, esimerkiksi taksilla. 7 Jussi on reilu vuosi sitten saanut varoituksen alkoholin takia, kieltäytynyt tarjotusta hoidosta, mutta ryhdistäytynyt muuten. Viime aikoina hän on alkanut taas esiintyä töissä krapulaisena ja haiskahdellen. Työkaverit ovat huolissaan. TYÖKAVERIT MENEVÄT puhumaan esimiehelle, joka myös on huomannut tilanteen. He päättävät toteuttaa ryhmäpuheeksioton. Esimies ja työkaverit kertovat yhdessä Jussille, että he kaikki ovat oikeasti huolissaan tämän juomisesta. He voivat pyytää puheeksiottotilanteeseen myös työterveyshuollon edustajan ja työsuojeluvaltuutetun. Jos puheeksiotto onnistuu, Jussin työkyvyn palauttaminen käynnistetään joko avo- tai laitoskuntoutuksella. Jos hän kieltäytyy, seuraus voi olla lopputili. Työpaikasta riippuu, montako varoitusta annetaan ennen irtisanomista. Monissa työpaikoissa työsuhde puretaan toisen varoituksen yhteydessä. 8 Miia on viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana muuttunut väsyneen, poissaolevan ja huonovointisen näköiseksi. Lyhyitä poissaolojakin on alkanut esiintyä. ESIMIES SANOO MIIALLE luontevassa tilanteessa: ”Minusta näyttää, ettet voi hyvin. Onko kaikki kunnossa?” Väsymys ja huonovointisuus eivät välttämättä liity alkoholiin. Miia saattaa vaikkapa olla raskaana. Tai sitten hänellä on sairautta tai muita vaikeuksia elämässään. Oli kyse mistä tahansa, esimies neuvoo Miiaa hakemaan apua esimerkiksi työterveyshuollosta. Tämä on varhaista välittämistä. 9 Alainen soittaa esimiehelle ja kertoo huomanneensa, ettei hänen työkaverinsa Seija ole oikein kunnossa. Hän vihjaisee, että Seija taitaa olla päissään. ESIMIES MENEE SEIJAN luokse ja toteaa, että tämä tosiaan on humalassa. Esimies puhuu asiasta Seijan kanssa kahden kesken, antaa varoituksen ja lähettää kotiin. Kun Seija seuraavan kerran tulee töihin, esimies järjestää kolmikantaneuvottelun työterveyshuollon kanssa. Seijalla on selvästi alkoholiongelma, ja hänet ohjataan hoitoon. On tärkeää, että esimies kiittää ilmoituksen tehnyttä alaistaan ja sanoo, että asia on nyt hoidossa. Yhteyttä ottanut alainen tuntee usein syyllisyyttä ja pohtii, menettelikö hän sittenkään oikein. ● Ohjeet antoi asiantuntija Anne Kujasalo, joka oli mukana valmentamassa Ekokemin ja ENJ:n päihdeohjelman kehittäjiä. Lue TTT-Digistä juttu Näin päihdeohjelma parani: www.tttdigi.fi Anne Kujasalo (toim.): Päihdeohjelmaopas – malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Työterveyslaitos, 2013. Hanna Jurvansuu ja muut: A-Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla. Työterveyslaitos, 2009. Osoitteessa www.ttl.fi/alkoholijatyo on muun muassa ohjeita esimiehille (Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen) sekä tietoa Alkoholihaitat hallintaan -hankkeesta. Samasta osoitteesta voi ladata verkkokirjan TEE SE NÄIN – ohjeita päihdeohjelman kehittäjälle. 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 Turvallisuus- ja työsuojelualan kansainväliset ammattimessut 5.–7.11.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus www.eurosafety.fi Turvallisuusalan ammattilaisten kohtaamispaikka Tampereella jo 14. kerran Lue lisää: www.eurosafety.fi www.eurosafety.fi/osasto p. 0207 701 212 / Veli-Pekka Rouvali p. 0207 701 233 / Jukka Järvinen Sa m aa n ai ka an Varaa osastopaikkasi Työhyvinvointi-messut Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ammattimessut tarjoavat mahdollisuuden päivittää tietoja ja vahvistaa omaa osallisuutta työpaikan hyvinvoinnin rakentamisessa! Nordic Welding Expo -messut Pohjoismaiden suurin hitsausalan messutapahtuma tuo yhden suurimmista työsuojelua ja -hyvinvointia käyttävistä teollisuuden haaroista messuille. Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere www.tampereenmessut.fi, [email protected] [email protected] EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyökumppaninaan Suomen Työsuojelualan Yritysten liitto STYL ry työ/terveys/turvallisuus TEKSTI SUSANNA KAAJA, KUVA JYRKI NIKKILÄ Työhygieenikko Sakari Junttila työskentelee Outokummun terästehtaassa Torniossa. Lue seuraavilta sivuilta, miten yritys on tehostanut työntekijöiden kuulonsuojausta. METALLITEOLLISUUS SUURIN TYÖLLISTÄJÄ neljässä viime vuodessa lähes 60 000 työpaikkaa. Vuonna 2011 yhteensä noin 334 000 henkeä työskenteli teollisuustyössä. Heistä miehiä oli 247 400, naisia noin 90 000. He työskentelevät metalli-, kemian-, metsä-, elintarvike-, tekstiilija vaatetusteollisuudessa tai muussa tehdasteollisuudessa. Suurin työllistäjä on metalliteollisuus, joka työllistää noin 200 000 henkeä. Erityisesti elektroniikkateollisuuden työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina ja siirtyneet halvempiin maihin. TEHDASTEOLLISUUDESTA ON HÄVINNYT Lisää asiaa työstä tehtaassa sivut 36–45 Lähteet: Työ ja terveys Suomessa 2012, Tilastokeskus.fi, Teknologiateollisuus.fi 36 Melua vastaan | 40 Valtuutetulla riittää työsarkaa | 42 Teollisuudessa sattuu 43 Tapaturmainen kuolema | 44 Katse kohti työympäristöä 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 Melua vastaan Tornion terästehdas havahtui meluvammojen suureen määrään. Sen seurauksena työntekijöiden kuulonsuojainten valinnasta on tullut entistä henkilökohtaisempi juttu. TEKSTI HELINÄ KUJALA ◆ KUVAT JYRKI NIKKILÄ J ättimäinen nosturi nytkähtää liikkeelle terästehtaan sulatossa, korkealla katonrajassa. Lähes 300 tonnin kapasiteettiin yltävän koneiston jylinä kuuluu vain vaimeasti – kiitos korvatulppien, jotka Outokummun Tornion-tehtaassa aina annetaan myös vierailijoille. Nosturin aiheuttama melu on kuitenkin toisenlaista kuin esimerkiksi se ääni, joka syntyy, kun kierrätysteräksen sulatus käynnistyy uuneissa. – Se melu on niin voimakasta ja matalataajuista, että sen voi tuntea rinnassa asti, kuvailee tehtaan työsuojeluvaltuutettu Ari Keskitalo. Liikaa meluvammoja Melu on ollut tehtaassa parin viime vuoden aikana työsuojelun ykkösasioita. Siitä on tehtaan työhygieenikon Sakari Junttilan mukaan puhuttu enemmän kuin kymmenen viime vuoden aikana yhteensä. Kaikki sai alkunsa siitä, että yrityksessä havahduttiin meluvammojen eli melun aiheuttamien kuulonalenemien suureen määrään. Outokummun Tornion ja Kemin tehdasyksikössä melun aiheuttamia uusia ammattitauteja todettiin 1–5 vuodessa. Koko tehdasalue kaivoksineen työllistää 2 200 henkeä. – Meillä oli meluvammoja enemmän kuin muita ammattitauteja yhteensä, summaa tehtaanlääkäri Armi Terho. 36 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 Yritys sai apuun Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Esko Toppilan, joka oli kehittänyt mallia kuulonsuojauksen parantamiseen työpaikoilla. Käynnistyi hanke Kuulonsuojainten käytön tehostaminen yksilöllisellä valinnalla, joka sai tukea Työsuojelurahastosta. Ongelmia suojauksessa Miksi meluvammoja tuli, vaikka kaikkien tuotannon työntekijöiden oli käytettävä kuulonsuojaimia? Sitä ryhdyttiin selvittämään aluksi kyselyn avulla. Avainrooliin nousi työterveyshuolto, joka toteutti kyselyn ja mittasi kuulokäyrän 1 200 vapaaehtoiselta työntekijältä. Ilmeni, että työntekijät kyllä käyttävät suojaimia, mutta ottavat ne tietyissä tilanteissa herkästi pois. – Syynä oli se, että piti keskustella työkaverin kanssa tai puhua puhelimeen. Joskus työntekijä saattoi ottaa suojaimet pois kuunnellakseen tuotantoprosessia, koneiden ääniä, mahdollisten häiriöiden varalta, Armi Terho kertoo. Toinen ongelma oli, että neljä viidestä työntekijästä ei osannut asentaa tulppasuojaimia oikein, vaan ne jäivät liiaksi korvakäytävän suulle. Jotkut eivät halunneetkaan panna niitä kunnolla paikoilleen, koska ne haittasivat kuulemista. Kolmas selitys liittyi suojainten yhteiskäyttöön. Kypärä on useimmissa työpisteissä pakollinen varuste, ja sen alla huppu on tarpeen ulkotöissä. Kun huppu on kupusuojaimen ja korvan välissä, suojaimen vaimennusteho kärsii. Kuulonsuojaimia saattoi myös ol- NÄIN SUOJAINTEN VALINTA ETENEE ● Työntekijä tulee terveystarkastukseen mukanaan nykyiset kuulonsuojaimet sekä muut käyttämänsä pään alueen suojaimet. Hän voi myös saada esimieheltään lähetteen kuulonsuojainarvioon työterveyshuoltoon. ● Työterveyshoitaja tarkistaa, asentaako työntekijä suojaimet oikein, mikä niiden kunto on ja miten ne istuvat yhdessä kypärän, silmiensuojainten ja mahdollisen hengityksensuojaimen kanssa. ● Työntekijältä mitataan kuulokäyrä. ● Työterveyshuoltoon on koottu lista suositeltavista kuulonsuojaimista työtehtävittäin. Siitä voi katsoa, mitkä mallit soveltuvat parhaiten omaan työhön. Lisäksi työterveyshoitaja selvittää, tarvitseeko työntekijän esimerkiksi puhua puhelimeen tai keskustella työtovereiden kanssa melussa. ● Testauspisteessä työntekijä kuuntelee omasta työpisteestään tallennettua äänitettä ja testaa, mikä suojainmalli toimii tuossa ääniympäristössä parhaiten. ● Kun valinta on tehty, työntekijä voi hakea uudet suojaimet varastosta. Tehtaassa on monenlaisia työympäristöjä ja -tehtäviä. Siksi suojaimissakin on oltava valinnanvaraa. 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 la hankala käyttää suojalasien kanssa, jotka niin ikään ovat pakolliset tehdasalueella. Työterveyshuollossa oli työhygieenisistä mittauksista ja työpaikkaselvityksistä saadut tiedot työpisteiden melu- ja muista työolosuhteista. Toimivalla kuulonsuojauksella tehtaan melutasojen ei olisi pitänyt aiheuttaa ongelmia. Ari Keskitalo on työskennellyt Tornion terästehtaassa 30 vuotta, joista kymmenen viime vuotta työsuojeluvaltuutettuna. Säädöt kohdalleen Taukotilan pöydällä on kaksi kypärää, joihin on kiinnitetty mustat kuppisuojaimet. Kypärät kuuluvat vuorohuoltoteknikko Jari Kärpälle ja vuorohuoltopäivystäjä Jari Knuutilalle. He ovat valinneet suojaimikseen niin sanotut aktiiviset, elektroniikkaa sisältävät kuulonsuojaimet. Niissä on myös bluetooth-yhteys, joka mahdollistaa kännykkään puhumisen ilman, että luuri on nostettava korvalle. Uudet suojaimet ovat olleet heillä käytössä kaksi kuukautta. – Aluksi oma ääni alkoi hieman kiertää. Varmasti näihin tottuu, kun viimeisetkin säädöt löytyvät, Knuutila sanoo. – On hyvä, että valittavissa on entistä parempia suojaimia, Kärppä toteaa. Tutkijat perustivat tehtaalle koelaboratorion, jossa testattiin liki sata kupusuojainta ja noin 30 paria korvatulppia. Testausten perusteella pysyvään valikoimaan poimittiin 13 mallia. Suojaimet kuntoon ensin MELUASETUKSEN MUKAAN meluntorjunnassa pitää ensisijaisesti hoitaa kuntoon tekninen torjunta. Se tarkoittaa muun muassa melulähteiden vaimentamista ja äänen kulkuteiden katkaisemista teknisin ratkaisuin. Vasta sitten, kun tämä on tehty, kiinnitetään huomiota kuulonsuojainten käyttöön. Näin asetusta usein tulkitaan, mutta asiantuntijoiden mukaan tulkinta on väärä. – Käytännössä meluntorjunta kannattaa aloittaa kuulonsuojainten käytöstä. Se vaikuttaa altistukseen melkein välittömästi, kun taas muut toimenpiteet vievät enemmän aikaa, sanoo vanhempi tutkija Esko Toppila Työterveyslaitoksesta. Hänen mukaansa teknisellä torjunnalla saadaan harvoin melutasoja vaimennettua niin paljon, että se poistaisi tarpeen käyttää suojaimia. Siksi suojaimiin investoiminen ei mene hukkaan. 38 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 – Tavoitteena on, että jokaiselle löytyisi ainakin kaksi eri mallia, joista valita, Armi Terho sanoo. Suojainten tarkastus ja valinta on keskitetty työterveyshuoltoon, terveystarkastusten yhteyteen. Työntekijät tulevat niihin kaikki pään alueen suojaimet mukanaan, jotta työterveyshoitaja voi tarkistaa niiden yhteensopivuuden ja toimivuuden. Vastaanotolla on mallikappaleet kuulonsuojaimista sekä tallenteet eri työpisteiden äänimaailmasta. Näin työntekijä voi testata, mikä suojain toimii parhaiten omassa työympäristössä. Samalla tulee varmistettua varoitusäänien ja puheen kuuluvuus taustamelussa. Oman korvan mukaan Prosessinhoitaja Pasi Liukko kävelee vastaan kylmävalssaamon käytävällä. Täällä tasaisessa huminassa teräsnauhasta valmistetaan parinkymmenen tonnin painoisia rullia vietäväksi maailmalle. Liukon korvissa on mustanharmaat tulpat, jotka ovat kiinni toisissaan niskan takana kulkevalla narulla. Ne ovat yksilöllisesti valetut korvatulpat. – Nämä ovat kevyet ja tehokkaat ja kulkevat aina mukana, hän perustelee valintaansa. Liukko on tottunut pitämään kuulostaan huolta niin työssä kuin sen ulkopuolellakin. – Olen käyttänyt tällaisia jo kymmenen vuotta. Samanlaiset hankin kotiinkin, koska tarvitsen niitä moottoripyörällä ajaessa. Yksilöllisesti valetut kuulonsuojaimet maksavat runsaat sata euroa, ja työntekijä maksaa niistä itse puolet – toisin kuin muista suojaimista. Tulppien käyttöikä on noin neljä vuotta, joten Liukolla on menossa jo kolmas pari. Kun työsuojeluvaltuutettu Ari Keskitalo kuulee tämän, hän saa idean: voisikohan työnantaja tulla vastaan kustannuksissa, kun työntekijä on jo ”vanha käyttäjä”? – Tätä täytyy ehdottaa kuulonsuojaintoimikunnan kokouksessa. Jos työntekijä on itse maksanut suojaimista ja todennut ne hyviksi, se kertoo siitä, että hän on myös sitoutunut niitä käyttämään, hän toteaa. Kuulonsuojelutoimikunta on perustettu tehtaaseen osana meluntorjunnan tehostamisohjelmaa. Vähintään kahdesti vuodessa kokoontuvaan toimikuntaan kuuluvat eri henkilöstöryhmien, työterveyshuollon ja johdon edustajat sekä työsuojelupäällikkö ja työhygieenikko. – Työntekijät voivat tuoda meluntorjuntaan ja kuulonsuojeluun liittyviä asioita toimikunnan käsiteltäväksi työsuojeluasiamiesten kautta, työhygieenikko Sakari Junttila kertoo. Hintansa väärti investointi Suojainhankintojen kokonaiskustannuksia kukaan ei ole tarkalleen selvittänyt. Kalleimmat, radiopuhelimella varustetut kupusuojaimet maksavat 300 euroa, halvimmat elektroniikkaa sisältävät mallit noin 50 euroa. Peruskuppisuojaimet ovat halvempia, samoin tulpat, joissa hintahaarukka on muutamasta eurosta yli kymmeneen euroon. Jari Knuutila työskentelee tehtaan sulatossa, jossa on pidettävä tarkkaa huolta myös paloturvallisuudesta. – Kun vertaa, millaisia rahamääriä käytetään esimerkiksi turvajalkineisiin tai käsineisiin, kuulosuojaimiin panostaminen on ihan perusteltua taloudellisestikin, Armi Terho huomauttaa. Aiemmin osa työntekijöistä käytti edullisia, kertakäyttöisiä korvatulppia, joihin asennus- ja kuulemisongelmien lisäksi liittyi hygieenisiä haittoja. Tulpat saattoivat pyöriä taskun pohjalla ja vaihtovälit venyä viikoksi, mistä seurasi korvakäytävän tulehduksia. Nykyisin kertakäyttötulppia voivat käyttää vain vierailijat ja muut satunnaiset kävijät. Suojaintyypin valintamahdollisuudet vähenevät, jos kuulo on jo heikentynyt. Jos kuuloTTT-Digin koe antaa tulokseksi kuuloluokka neljän eli tilaaja, henkilöllä on vaikeuksia puheen erottamilue myös jutut sessa, hänen on valittava tasoriippuvat suo-5 tehdastyöntekijää & jaimet. Niiden käyttäjä saa puheesta parhai-10 kupusuojainta sekä Kupusuojain vai tulpat?: ten selvää. – Projektin myötä tämäkin asia on noussut aiempaa tärkeämmäksi. Tiedostetaan entistä paremmin, että vaikka kuulo on jo alentunut, sitä on tärkeää suojata, Keskitalo sanoo. Hyvin kuuluu! Yhteen hiileen ”Eivät nämä voi suojata kunnolla, kun näillä kuulee niin hyvin.” Tällaisia kommentteja työsuojeluvaltuutettu Ari Keskitalo on muutaman kerran työntekijöiltä kuullut. Toisin kuin perinteiset tulpat ja kupusuojaimet, uudet kuulonsuojaimet auttavat erottamaan puheen ja varoitusäänet taustamelusta. Tehtaan valikoimassa on sekä passiivisia että aktiivisia suojaimia. Passiivisissa suojaimissa on suodatin, joka vaimentaa tasaisesti eri taajuusalueita. Näitä suojaimia on sekä kupu- että tulppamallisina. Aktiivisissa, elektroniikalla varustetutuissa kupusuojaimissa on rajoitin, joka estää äänen toistamisen liian kovana. Elektroniikka vahvistaa heikkoja ääniä, mikä helpottaa puheen kuulemista. Aktiivisia kuulonsuojaimia kutsutaan myös tasoriippuviksi kuulonsuojaimiksi. Terästehtaalle luotua mallia levitetään parhaillaan myös Outokumpu-konsernin muihin yksiköihin, myös ulkomaille. Armi Terhon mukaan sen voi vapaasti ottaa käyttöön muissakin yrityksissä. Oma työterveyshuolto on suuri etu mallin soveltamisessa. Lisäksi tarvitaan sujuvaa yhteistyötä muun muassa työterveyshuollon, työsuojelun ja esimiesten kesken. Ari Keskitalo muotoilee asian näin: – Jos kaikki puhaltavat eri suuntiin, ei mistään tule mitään. Yhteen hiileen on tähdättävä. ● tttdigi.fi Hankkeen loppuraportti on Työsuojelurahaston sivuilla: www.tsr.fi >Hakusana111204. Anna Ruhala ja muut: Kuulon merkitys suojaimen valinnassa. Työterveyslaitos, 2012. 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 Valtuutetulla riittää työsarkaa TEKSTI SUSANNA KAAJA ◆ KUVAT TIMO AALTO JA HAASTATELTUJEN KUVA-ARKISTOT Alice Koivuaho, Atria-Suomi Oy, Nurmo Päätoiminen työsuojeluvaltuutettu kaksi vuotta, aiemmin 1. varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies yhteensä 18 vuotta. Yritys valmistaa lihatuotteita ja valmisruokia. Työntekijämäärä koko Atria-Suomi Oy:ssä on noin 2 050. Mikä on yllättänyt sinut valtuutetun tehtävässä? Tiesin aika paljon, koska olin ollut pitkään erilaisissa työsuojelutehtävissä. Näin isossa talossa työsarkaa on paljon, joten ei tähän ihan puistonpenkiltä voinut hypätä. Ihmisten työssä jaksamiseen liittyvien ongelmien laajuus ja vakavuus ovat silti yllättäneet. Millaista koulutusta olet saanut? 20 vuodessa olen ehtinyt käydä läpi kaikki työsuojelun peruskurssit sekä erilaisia täydennyskursseja – keskimäärin yhden kurssin vuosittain. Viimeksi kävin kolmipäiväisen työhyvinvointikoulutuksen. Olen myös työ- turvallisuuskorttikouluttaja ja teen biokemialliset mittaukset, kuten häkä-, veto- ja melumittaukset. Joka tapaus on yksilöllinen, ja siksi jatkuva koulutus ja tietojen päivittäminen ovat tärkeä osa tätä työtä. Milloin työpaikallasi viimeksi sattui tapaturma? Atria-Suomen alaisuudessa toimii useita yhtiöitä, pelkästään Nurmossa kymmenkunta. Tapaturmia sattuu päivittäin, vuodessa noin 400–500. Tavoitteemme on pienentää tapaturmataajuutta nykyisestä 50:stä 43:een. Täällä on paljon vaarallisia työvaiheita. Puukko on yleisin käsityökalu, ”Puukko on yleisin käsityökalu, ja meillä on käytössä isoja koneita ja laitteita.” 40 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 ja käytössä on isoja koneita ja laitteita. Tyypillisimpiä tapaturmia ovat liukastumiset, kompastumiset, viilto- ja pistohaavat, venähdykset sekä sormien puristumiset. Läheltä piti -tapauksia sattui vuonna 2013 noin 2 000. Trukkiliikenne on yksi vaarapaikka, piha-alueella puolestaan raskas liikenne. Miten työstä on tehty turvallisempaa? Käännekohta oli kuolemaan johtanut tapaturma vuonna 2007. Siihen asti meillä tehtiin vain välttämättömin, nyt satsataan ennaltaehkäisyyn ja riskinarviointiin. Meillä on kokopäiväinen työsuojelupäällikkö, joka kehittää ja seuraa työsuojelutoimintaa. Vaaratilannetapaukset pyritään keräämään järjestelmällisesti ja ne käsitellään alueiden työsuojelutoimikunnissa, samoin kuin kaikki tapaturmat. JUKKA RÄTY, PLANMECA OY, HELSINKI TUULI AHOLA, NAMMO LAPUA OY, VIHTAVUORI SEPPO SAARINEN, NOR-MAALI OY, LAHTI Osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu runsaan vuoden, sitä ennen työsuojeluasiamies kaksi vuotta. Yritys valmistaa hammashoitolaitteita sekä 3D-kuvantamislaitteita ja -ohjelmistoja. Työntekijöitä on 350. Osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu kolme vuotta, sitä ennen kaksi vuotta varavaltuutettu. Yritys valmistaa puolustusvälineitä. Työntekijöitä on 50. Osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu kuusi vuotta. Yritys valmistaa maaleja teollisuuteen, rakentamiseen ja liikenteeseen. Työntekijöitä on 50. Mikä on yllättänyt sinut valtuutetun tehtävässä? Mikä on yllättänyt sinut valtuutetun tehtävässä? Se, miten vaikeita asioita eteen tulee. Esimerkiksi työyhteisön ristiriitatilanteet ovat hankalia. Tiesin, mihin ryhdyin, eikä yllätyksiä ole tullut vastaan. Työnantajan kanssa toimimme hyvässä hengessä, vaikka aina välillä tuleekin pientä vääntöä esimerkiksi uusista hankinnoista. Mikä on yllättänyt sinut valtuutetun tehtävässä? Se, miten vaikea joistakin asioista on keskustella johdon kanssa. Olen hanakka sanomaan mielipiteeni, mikä ei miellytä kaikkia. Asioista pitäisi puhua avoimesti, vaikka niistä oltaisiin eri mieltä. Millaista koulutusta olet saanut? Olen käynyt yhteensä kolme viikkoa kestäneen työsuojelukurssin Metallityöväen liiton Murikka-opistossa. Tuuraan varsinaista työsuojeluvaltuutettua, joka on vanhempainvapaalla. Hyppäsin isoihin saappaisiin, mutta onneksi entinen työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies ovat tukena ja apuna tarvittaessa. Milloin työpaikallasi viimeksi sattui tapaturma? Marraskuussa yhden työntekijän selkä venähti laatikkoa nostaessa. Tapaturmat ovat usein lieviä. Joku esimerkiksi kolhaisee päänsä, toinen saa tavaraa purkaessaan mattoveitsestä viillon käteen. Yhteensä työtapaturmia tai läheltä piti -tapauksia sattuu vuosittain viitisenkymmentä. Kaikki käydään läpi työsuojelutoimikunnassa ja asian korjaamiseksi tehdään tarvittavat toimet. Miten työstä on tehty turvallisempaa? Moni asia on hyvin. Tästä kertoo sekin, että röntgenlaitetuotantomme sijoittui Teknologiateollisuuden Paras työympäristö -kisan Koneteollisuus-sarjassa kolmanneksi viime syksynä. Esimerkiksi varoitusmerkit ja lattioiden teippaukset on laitettu kuntoon. Käyttöön on otettu varhaisen puuttumisen malli, jonka avulla esimerkiksi kiusaamis- ja jaksamisasiat saadaan nopeasti käsittelyyn. Millaista koulutusta olet saanut? Olen käynyt ammattiliiton kolmen viikon työsuojelukurssin ja viikon kestäneen koulutuksen, jonka työnantaja järjesti koko työsuojelutoimikunnalle. Kaipaan lisätietoja kemikaaliasioista ja henkisestä työsuojelusta. Myös työsuojelun perusasioiden kertaus voisi olla tarpeen. Milloin työpaikallasi viimeksi sattui tapaturma? Tapaturmat ovat yleensä pieniä, ja niitä sattuu keskimäärin kerran vuodessa. Tuorein tapaturma on tammikuulta 2013, jolloin työntekijä ompeli ompelukoneella sormeensa. Läheltä piti -ilmoituksia tehdään vuosittain noin 40. Niiden merkitystä on korostettu, ja ilmoitusten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Valmistamme puolustusvälineitä Puolustusvoimille. Räjähteiden kanssa on oltava tarkka. Turvakengät, silmiensuojaimet ja suojavaatetus ovat pakolliset. Miten työstä on tehty turvallisempaa? Vuoteen 2010 asti meillä sattui nykyistä enemmän tapaturmia. Silloin kokosimme ryhmän pohtimaan uusia ratkaisuja. Suurin parannus on asennemuutos: työsuojelua ei pidetä välttämättömänä pahana, vaan tärkeänä. Asioita mietitään etukäteen entistä tarkemmin. Siksi mikään työvaihe ei ole vaarallinen, vaikka käsittelemme räjähteitä. Lisäksi Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat kouluttaneet meitä Stoffenmanager-riskinhallintatyökalun käyttöön. Se on iso parannus kemikaalien käsittelyssä. Millaista koulutusta olet saanut? Aloittaessani kävin ammattiliiton järjestämän työsuojelun peruskurssin, joka kesti pari päivää. Tarvittaessa etsin tietoa internetistä, kysyn apua luottamusmieheltä tai soitan aluehallintoviraston työsuojeluyksikköön. Milloin työpaikallasi viimeksi sattui tapaturma? Syyskuun lopussa yhden työntekijän polvi vääntyi taakkaa nostaessa. Se on vuoden 2013 ainoa tapaturma ja kuvaa hyvin tapaturmataajuuttamme. Tämä on vanha tehdas, ja yksi ongelma on tilanpuute. Läheltä piti -tapauksia raportoidaan jonkin verran ja niihin reagoidaan tarvittaessa heti esimerkiksi niin, että työoloja muutetaan. Usein läheltä piti -tapaukset johtuvat huolimattomuudesta: jotain roiskuu tai tippuu, joku liukastuu. Miten työstä on tehty turvallisempaa? Työsuojeluun on ylipäänsä alettu kiinnittää lisää huomiota 2000-luvulla. Esimerkiksi riskikartoituksia tehdään nyt säännöllisesti. Myös suojalasien käyttö on lisääntynyt pikkuhiljaa. Tärkeä parannus on kevennin, jonka avulla maalipurkki nostetaan lavalle. Keventimiä on yhä useammassa työpisteessä. Aikaisemmin työpäivän aikana joutui nostamaan käsin jopa 200 yli 20 kiloa painavaa purkkia. ● 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 Vuonna 2012 teollisuudessa sattui kolme kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Tehdastyö on tapaturma-altista. Eniten turmia sattuu metallituotteiden, koneiden ja elintarvikkeiden valmistuksessa. Useimmiten vaarassa ovat sormet ja silmät. TEKSTI SUSANNA KAAJA ◆ KUVAT THINKSTOCKPHOTOS ● Muiden koneiden ja laitteiden valmistus: 2 625 AMMATTITAUDIT RIESANA KONEPAJOISSA JA ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA ● Elintarvikkeiden valmistus: 2 388 ● Teollisuustyöpaikoilla kirjattiin vuon- TYÖPAIKKATAPATURMAT: ENITEN TAPATURMIA TOIMIALOITTAIN ● Metallituotteiden valmistus: 4 633 työtapaturmaa ● Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus: 2 187 ● Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus: 1 090 na 2011 yhteensä 685 ammattitautitapausta ja 736 ammattitautiepäilyä. Eniten ammattitauteja ja -tautiepäilyjä kirjattiin metallituotteiden valmistuksessa. ● Meluvammoja todettiin eniten TOP 5 YLEISIN TAPATURMAN AIHEUTTAJA ● Materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet ● Kulkuväylät, alustat, ovet, seinät ym. ● Käsityökalut ● Irtojätteet metalli-, valimo- ja konepajatyössä, kemian prosessi-, massa- ja paperityössä sekä puutyössä. ● Ammatti-ihotauteja ja tautiepäily- jä ilmoitettiin vuonna 2011 eniten elintarvikealan työssä sekä metalli-, valimo- ja konepajatyössä. ● Kemialliset, radioaktiiviset ja biologiset aineet ● Rasitussairauksia kirjattiin eniten TOP 5 VAARALLISIMMAT TYÖVAIHEET ● Allergisia hengityselinsairauksia on elintarvikealan työssä. ● Esineiden käsitteleminen ● Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen ● Liikkuminen ● Taakan siirtäminen käsivoimin teollisuudessa eniten elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa. ● Asbestisairauksia kirjattiin eniten työllisten määrään suhteutettuna kulkuneuvojen valmistuksessa. ● Koneen käyttäminen TYYPILLINEN VAHINKO ● Leikkaavan, terävän esineen aiheuttama vahinko 4 779 ● Iskeytyminen kiinteää pintaa vasten 3 554 ● Osuma tai törmääminen 3 379 ● Äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen 2 890 ● Puristuminen tai ruhjoutuminen 2 448 MIHIN SATTUI? KENELLE SATTUU? ● Sormi tai sormet 5 370 ● 17 256 miehille ● Silmät 3 106 ● 2 943 naisille ● Jalat ja polvet 1 820 ● Eniten 30–34-vuotiaille. ● Käsi 1 762 ● Selkä 1 106 42 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 Lähde: Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2011. Työterveyslaitos 2013. 22 626 työtapaturmaa teollisuudessa v. 2012 2 427 työmatkatapaturmaa 20 199 työpaikkatapaturmaa Lähteet:Työtapaturmat, Tilastojulkaisu 2013,TVL, ja www.tvl.fi >Tapaturmapakki Teollisuudessa sattuu tapaturmainen kuolema 1. L isää n äky v yytt ä. Mikä johtaa trukkiturmiin? Trukkien avustamistehtävissä on 25 vuoden aikana kuollut 11 työntekijää. TEKSTI SUSANNA KAAJA e n l a s t a u s. tosi. u p a j i l e t t i o j 3. H a r 1. Näkyvyyttä trukin ohjaamosta voidaan parantaa lisäpeileillä tai tv-kameroilla. 2. Neljä turmissa kuollutta jäi joko lastin purku- tai lastausvaiheessa siirrettävän taakan alle. 3. Lavastettu kuva siitä, miten kyydissä ollut työntekijä lennähti trukin alle. Selostus toimitetaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Trukkia avustaneen henkilön menehtyminen tutkituissa kuolemantapauksissa. (teematutkinta) TOT 10/11. TOT-raportit saa Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta: www.tvl.fi/totti tttdigi.fi KUVAT TVL yhteensä 11 henkilöä kuoli trukkien avustamistehtävissä. Näistä tapaturmista kuusi sattui teollisuudessa, loput varastossa ja satamassa. Tapaturmista kaksi sattui trukin kuljettajille. Tuolloin kuljettaja oli poistunut ohjaamosta ja työskenteli käsiteltävän lastin vaara-alueella. Loput yhdeksän tapaturmaa sattuivat trukkia lastanneille tai trukin kuljettajaa avustaneille henkilöille, jotka työskentelivät trukin tai käsiteltävän lastin vaara-alueella. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton teematutkintaraportin laatijat suosittelevatkin, että työpisteiden ei tule sijaita lastaus- tai purkupaikan vieressä, eikä trukin vaara-alueella saa työskennellä. Turmien syyt ovat moninaisia: varastot olivat ahtaita, valaistus oli puutteellista, paperirullapino oli liian korkea, lasti putosi trukin piikeiltä tai kiire johti hätäilyyn ja sitä kautta tapaturmaan. Neljässä tapauksessa onnettomuuden uhri jäi siirrettävän taakan alle joko lastia purettaessa tai lastattaessa. Ainakin yhdessä tapauksessa trukin kuljettaja ehti varoittaa henkilöä vaarasta ennen tapaturmaa. Myös lastaus- ja purkuohjeissa oli puutteita – esimerkiksi vaarallista lastin purkutapaa ei ollut erikseen kiel- VUOSINA 1986 –2011 2 . Va a r a l l i n ◆ TTT-Digin tilaaja, lue myös juttu Käsimerkit kohdalleen: letty. Puute ohjeissa johti väärään toimintaan ja kerran siihen, että kuorma-auton kuljettaja puristui lastin ja lavan rakenteiden väliin. Vuoden 2009 alusta alkaen trukin kuljettajalla on ollut lain mukaan oltava työnantajan kirjallinen lupa trukin käyttöön. Ennen luvan antamista työnantajan on varmistettava käyttökokeella tai muulla luotettavalla tavalla, että työntekijä osaa kuljettaa trukkia ja että hän tietää oikeat toimintatavat. Teematutkinnassa käsitellyissä tapauksissa yhdellä kuljettajalla oli varsinainen kirjallinen lupa ja yksi oli saanut kokeilla trukkia valvotusti. Loput tapaturmat sattuivat ennen kuin laki kirjallisesta luvasta tuli voimaan. Vain kahdessa tapaturmassa trukin kuljettaja oli saanut kunnollisen perehdytyksen ja trukkikoulutuksen. Lähes kaikilla kuljettajilla oli kuitenkin trukkien käyttökokemusta. Poikkeus oli kuolleista nuorin, 15-vuotias TET-harjoittelija. Rauta- ja maataloustarvikkeita myyvässä liikkeessä harjoittelijoina olleet nuoret olivat ottaneet trukin käyttöönsä luvatta ulkona. Kuljettajalla ei ollut moottoriajoneuvon ajokorttia yleisellä tiellä ajamiseen. Trukin kyydissä ollut putosi ja jäi sen alle. ● Miten vastaava estetään? ✔ Trukin kuljettajalla on oltava työnantajansa kirjallinen lupa tietyn trukin käyttämiseen tietyllä työpaikalla. Työnantajan on varmistettava turvalliset toimintatavat. ✔ Työpisteitä ei saa sijoittaa lastaus- tai purkupaikkojen viereen. Kuljettajan pitää varmistaa, ettei trukin vaara-alueella ole muita henkilöitä tai esteitä. Tarvittaessa kuljettajan on pyydettävä toinen henkilö opastamaan käsimerkeillä. ✔ Perehdytyksessä on korostettava, että trukin seisontajarru on kytkettävä päälle ennen ohjaamosta poistumista. Trukin haarukka pitää laskea alas ja trukki tulee jättää vaakasuoralle alustalle, jos se vain on mahdollista. 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 Katse kohti työympäristöä JOHDON TURVALLISUUSKIERROS 5S TUTTAVA ELMERI Jos paikat ovat töissä hujan hajan, tapaturmien riski kasvaa ja työ takkuaa. Avuksi tulevat esimerkiksi Elmeri-, Tuttava- ja 5S-menetelmät sekä johdon turvallisuuskierros. 44 Millainen menetelmä? Miten sitä käytetään? TYÖTERVEYSLAITOKSEN ja työsuojeluhallinnon kehittämä menetelmä, jolla havainnoidaan muun muassa työtapoja, järjestystä, koneturvallisuutta, työhygieniaa, ergonomiaa sekä palo- ja pelastusvalmiutta. Työpaikan turvallisuustaso esitetään prosenttilukuna eli Elmeri-indeksinä. Menetelmä auttaa havaitsemaan kehittämiskohteita ja tunnistamaan vaaroja. HAVAINNOINTIA VARTEN on lomake ja ohjeet. Arviointi tehdään valituissa työpisteissä kunnossa/ei kunnossa-periaatteella. Havaituista puutteista tehdään muistiinpanoja. Pienessä yrityksessä on mahdollista käydä läpi kaikki työpisteet. Jos kaikkia työpisteitä ei pystytä havainnoimaan, niistä voidaan tehdä otos, joka kattaa tärkeimmät työtehtävät. Havainnointikierroksen tekee esimerkiksi esimies, työsuojeluvaltuutettu tai työsuojelupari. TYÖTERVEYSLAITOKSEN TEKEMÄ kehittämisohjelma, joka perustuu järjestykseen ja siisteyteen. Ohjelman nimi tulee sanoista Turvallisesti tuottavat työtavat. Työpaikan järjestyksen taso ilmaistaan prosenttilukuna, Tuttava-järjestysindeksinä. Huomiota kiinnitetään erityisesti niihin asioihin, jotka vaikuttavat turvallisuuteen ja päivittäiseen työntekoon. Taustalla on ajatus, että siistissä työympäristössä aikaa ei kulu työvälineiden etsimiseen. MÄÄRITELLÄÄN YHDESSÄ, mitä järjestys ja siisteys tarkoittavat. Henkilöstölle järjestetään kysely, joka auttaa tunnistamaan kehittämiskohteet. Eri henkilöstöryhmistä – yrityksen johto, työnjohto ja työntekijät – muodostetaan yksi tai useampia Tuttava-tiimejä. Niistä kukin valitsee sovitulta alueelta havainnoitavat kohteet, jotka ovat tärkeitä järjestyksen, siisteyden ja työn sujuvuuden kannalta. Hyvälle järjestykselle asetetaan tavoitteet ja järjestyksen ylläpitämisen esteet poistetaan. Samalla ratkaistaan ongelmia, jotka hankaloittavat työtä. Järjestysindeksin avulla havainnoidaan oikeiden toimintatapojen ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Havainnoitavat kohteet käydään alkuun läpi viikoittain. Myöhemmin riittää harvempikin tahti. Kierroksella arvioidaan, ovatko paikat järjestyksessä. Sitten lasketaan, kuinka monta prosenttia asioista on kunnossa. Mittaustulokset merkitään järjestysindeksitauluun kaikkien nähtäville. JAPANISSA KEHITETTY MENETELMÄ työympäristön siisteyden ja järjestyksen ylläpitoon. Tavoitteena on parantaa laatua, työturvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä vähentää tuhlausta. Tuhlaus voi liittyä esimerkiksi materiaaliin, aikaan, kuljetuksiin ja tavaran siirtelyyn. Toimintamallin S-kirjaimet tulevat japanin sanoista Seiri (Erottele), Seiton (Yksinkertaista), Seiso (Puhdista), Seiketsu (Systematisoi) ja Shitsuke (Standardoi). Käytössä on myös 6S-menetelmä, jonka kuudes Skirjain viittaa työturvallisuuteen. TYÖPISTEESTÄ POISTETAAN YRITYKSEN JOHTOON KUULUVA henkilö ja esimies liikkuvat työpaikalla ja tekevät työturvallisuuteen liittyviä havaintoja. Vapaamuotoiselle kierrokselle voidaan myös valita aihe, kuten suojainten käyttö. Menetelmästä käytetään muun muassa nimityksiä safety walk ja turvallisuuskävely. MENETELMÄÄ KÄYTETÄÄN työpaikoilla hyvin laveasti. Pääidea on, että yrityksen johtoportaan ihmiset kävelevät työpaikalla ”turvallisuussilmälasit” päässä. Välillä he pysähtyvät seuraamaan työntekoa ja keskustelevat työntekijöiden kanssa. Keskustelut liittyvät esimerkiksi työn riskeihin ja siihen, voisiko työtä tehdä nykyistä turvallisemmin. Lopuksi johtaja tekee yhteenvedon näkemästään ja kuulemastaan. Hän sopii, miten ja milloin esiin nousseet puutteet korjataan. | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 tarpeettomat tavarat ja jäljelle jääneet järjestetään niin, että ne on helppo löytää. Työympäristö pidetään siistinä ja puhtaana. Järjestyksen ylläpidolle luodaan rutiinit. Luotuja rutiineja noudatetaan tinkimättä, niitä arvioidaan ja kehitetään. Projektille sovitaan vastuuhenkilö, perustetaan 5S-työryhmä ja jokaiselle määritellään selkeät vastuut ja valtuudet. Vaiheet toteutetaan yhdessä työryhmän kanssa. Alussa, ennen laajempaa käyttöönottoa, voidaan tehdä menetelmän pilotointi sovitulla alueella. TEKSTI MARJA SARKKINEN KUVAT THINKSTOCKPHOTOS Jutun asiantuntijoina toimivat erityisasiantuntijat Taru Lankinen ja Jaana Luomanen Työterveyslaitoksesta. Mitä erikoista? Plussat? Sudenkuopat? Mistä tietoa ja apua? MENETELMÄ SOPII työnjohdon ja työsuojelutehtävissä toimivien lisäksi myös työterveyshuollon käyttöön. Työsuojeluviranomaiset voivat käyttää menetelmää tarkastuskäynneillään. KÄYTTÖ ON HELPPOA ja nopeaa. Valmiin lomakkeen kanssa vauhtiin pääsee mutkattomasti. Menetelmä sopii kaikille teollisuudenaloille ja myös pienille yrityksille. Tutkimusten mukaan Elmeri-indeksi ennustaa hyvin sitä, kuinka paljon työtapaturmia työpaikalla sattuu. Menetelmä on myös hyvä turvallisuusjohtamisen väline. KOSKA KÄYTÖSSÄ on valmis lomake, sitä ei ole räätälöity yksittäisen työpaikan oloihin ja tarpeisiin. OSOITTEESSA www.ttl.fi/ elmeri on tietoa ja tulostettavat havainnointilomakkeet. Työterveyslaitos järjestää koulutusta menetelmän käyttöön. vähintään kaksi havainnoijaa, joista ainakin toinen on ollut mukana jo aiemmin. Näin menetelmä tulee tutuksi, kaikkien silmä harjaantuu erottamaan epäjärjestyksen ja sovittuihin toimintatapoihin sitoudutaan. KAIKKI OSALLISTUVAT JÄRJESTYKSEN ja työympäristön parantamiseen. Lähtökohta on, että työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija. Työyhteisölle annetaan myönteistä palautetta edistymisestä. Kielteistä palautetta ja leimaamista vältetään. JÄRJESTYKSESTÄ KERTO- TIETOA ON tärkeä osa menetelmän toteutusta. Kun työpisteen tavarat käydään läpi, tarpeettomiin kiinnitetään punainen lappu. Punaisin lapuin merkityt annetaan tai myydään pois, varastoidaan muualle tai hävitetään. Hyvä nyrkkisääntö on poistaa työpisteestä kaikki, mitä ei tarvita seuraavien 30 päivän aikana. TIUKKA JÄRJESTELMÄLLISYYS auttaa pysymään ruodussa. Tekemiset määritellään tarkasti. myöhemmin yhteyttä työpaikkaan ja varmistaa, että asiat ovat kunnossa. JOHDON SITOUTUMINEN KIERROKSEN TEKEE VISUAALISUUS ON JOHTAJA OTTAA Koko porukka pääsee osallistumaan. Rutiinit auttavat pysymään ruodussa. työturvallisuuden parantamiseen tulee näkyväksi. Kierros antaa johtajalle mahdollisuuden hankkia tietoa työhön liittyvistä riskeistä. Esimiehet puolestaan saavat tukea omalle turvallisuustyölleen. mittari pitää laatia huolellisesti, koska ”sitä saat mitä mittaat”. Havainnoitavien asioiden pitää siis olla tärkeitä juuri kyseisellä työpaikalla. Ylimmältä johdolta ja projektin vetäjältä vaaditaan sitoutuneisuutta. osoitteessa www.tuttava.fi. Työterveyslaitos järjestää koulutusta menetelmän käyttöönottoon. Koulutus voi sisältää esimerkiksi infotilaisuuden koko henkilöstölle, ennakkokyselyn ja työpajapäivän. MENETELMÄ ON aika ”massiivinen”. Sen toteuttaminen saattaa vaatia paljon aikaa ja edellyttää vahvaa sitoutumista. Jos perusajatusta ei ymmärretä, toimintaa voidaan pitää vain siivousurakkana. TIETOA SAA esimerkiksi 5S-vihkosesta, jota voi tilata Teknologiainfo Teknova Oy:n verkkokaupasta: www.teknologiainfo.net. Monet kouluttajatahot järjestävät kursseja menetelmän käytöstä. JOS KIERROSTA ei toteuteta rakentavassa hengessä, se saatetaan kokea kyttäämiseksi. On elintärkeää, että havaitut puutteet myös korjataan. Muuten ne saavat ikään kuin johdon siunauksen. TIETOA SAA VA esimerkiksi Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijoilta Taru Lankiselta ja Jaana Luomaselta ja niistä yrityksistä, joissa turvallisuuskierroksia tehdään. 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 lukuvinkit Uusi työ tai työ uusiksi työnhakuopasta, joka on tarkoitettu nuorille tai hieman tyhmille eli ei tietenkään minulle. Sitten tajusin, että esipuheen ajatuksen noutopöydästä saa ottaa vakavasti: voin poimia oman annokseni siinä järjestyksessä kuin haluan. Aktiivisesti työtä hakeva tai työpaikkaa vaihtava saa uusia ideoita siitä, miten luoda kiinnostava työhakemus. Mikset kokeilisi videota tai PowerPoint-esitystä, etenkin, jos olet hakeutumassa alalle, jossa sellaisten koostamistaitoa tarvitaan? Harva meistä puurtaa koko työuransa yhden työnantajan palveluksessa tai yhdessä ainoassa ammatissa. Siksi Suunnitelma B on hyödyllinen. Konkreettiset esimerkit houkuttavat ajatusleikkiin jos ei sentään paremmasta elämästä niin ainakin itsenäisemmästä arkipäivästä. Omaa työtäni jatkuvasti tuunaavana ilahduin siitä, että jotkut toisetkin arvostavat listoja, välitavoitteita ja unelmia. Kuinka tyydyttävää onkaan vetää viiva tehdyn touhun päälle tai astua kolmas askel hidasteista huolimatta. Sääli, että sinänsä sujuvan tekstin taitto on varsin rumaa. Esimerkiksi tekstin korostuskeinoksi olisi riittänyt puolilihavointi ja toisaalta taas sisennetyt esimerkit olivat turhankin hentoja. Tästä pienestä häiriöstä huolimatta nielaisin kirjan kahdella haukkauksella. Jospa sittenkin perustan haaveilemani toiminimen. Luitko sinä hyvän kirjan? Suosittele sitä muillekin! ENSIN LUULIN LUKEVANI Uuden työelämän aakkoset – Kuinka saat työn, josta tykkäät, Docendo, 2013, 143 sivua, 32 euroa, www.docendo.fi ”Ilahduin siitä, että jotkut toisetkin arvostavat listoja, välitavoitteita ja unelmia.” 46 Anna-Liisa Karhula työskentelee kustannustoimittajana Työterveyslaitoksessa. Oletko sinä lukenut hyvän uutuuskirjan? Suosittele sitä muillekin! [email protected] SIIRRÄ, ÄLÄ NOSTA! PYKÄLÄT SELVIKSI Potilaiden siirtäminen kuormittaa hoitajan tuki- ja liikuntaelimistöä. Onneksi kuormittumista voi säädellä. Säätelyssä auttavat suositukset, jotka kiinnittävät hoitajan huomion omaan ja potilaan turvallisuuteen. Potilaan aktiivisuus edistää hänen terveyttään ja liikuntakykyään. Samalla se vähentää hoitohenkilökunnan rasittumista. Kirjasta on hyötyä kaikille, jotka avustavat potilaita siirtymisessä tai jotka vastaavat siirtojen turvallisuudesta ja koulutuksesta. MS Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta on keskeisin työsuojeluviranomaisen ja tarkastajan toimivaltuuksia ja tehtäviä koskeva säädös. Laki tuli voimaan vuonna 2006, ja siihen on sen jälkeen tehty useita säädösmuutoksia. Työsuojelun valvonta -teoksesta on tehty korjattu ja uudistettu painos. Se selittää lain sisällön ja kommentoi sitä pykäläkohtaisesti. Kirjassa kuvataan myös työsuojelutoimenpiteiden merkitystä ja tavoitteita sekä työsuojeluhallintoa. MS Potilassiirrot – Taitava avustaja aktivoi ja auttaa, Työterveyslaitos, 2013, 142 sivua, 38 euroa. www.ttl.fi /verkkokauppa Työsuojelun valvonta, Työterveyslaitos, 2013, 124 sivua, 24 euroa, www.ttl.fi /verkkokauppa JOHDA ARVOSTAEN 21 TARINAA YRITTÄJYYDESTÄ Esimiehellä on kaikissa kohtaamisissa vaihtoehtoisena toimintatapana joko arvostelu tai arvostus. Hän voi ampua kaikki alas tai hyväksyä edessään olevan ihmisen ajatukset. SICK Oy:n toimitusjohtaja, valmennuskonsultti Ari Rämö puhuu arvostuksen puolesta. Hänestä esimiehen johtamisen tärkein kohde on oma asenne, jolla suhtautuu toisiin ihmisiin. Kirjassa on paljon käytännön esimerkkejä ja kokemuksia. Sen avulla voi kehittää omaa johtamistaan, kommunikointiaan ja ystävyyssuhteitaan. MS Kirja antaa äänen yrittäjille. Yhteensä 21 erikokoisia ja eri aloilla toimivia firmoja luotsaavaa henkilöä kertoo, miten he ovat tulleet tähän pisteeseen. Kuten esipuheessa sanotaan, kirja on ennen kaikkea innostaja. Hyvin kirjoitetuista tarinoista voivat innostua myös muut kuin yrittäjät tai yrittämisestä haaveilevat. Yksi kirjan tavoite on innostaa nuoria yrittäjiksi. Jokaista ostettua kirjaa vastaan lahjoitetaan yksi kirja lukiosta tai ammattikorkeakoulusta valmistuvalle nuorelle. SK | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 Yksinkertaista johtamista – arvostaen, Suomen Liikekirjat, 2013, 192 sivua, 36 euroa, www.liikekirjat.fi Taivas + helvetti, One on One Publishing Oy, 2013, 276 sivua, 32,90 euroa, www. taivasjahelvetti.fi työssä & vapaalla TYÖSSÄ ... Ol avi Sa aristo, 65, työskente lee näyttelijä nä ja järjestäj änä Va asa n kaupu nginte atterissa . Hä n alo itti ura nsa 40 vu ott a sitten M ikkelin kaupu nginte atterissa, jossa hän työskente li näytte lijä nä seitse mä n vu otta. Sit ä seu raa vat seitse mä n vu ott a hän näytte li Lah den kaupu nginte atterissa . Va asassa Sa aristo on vii htynyt vu ode sta 198 7. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT JOHANNES TERVO Tänään Olavi Saaristo huolehti operetin harjoituksista... NOUSIN YLÖS kello seitsemän. Söimme aamupalaa vaimoni kanssa, luimme Hesaria ja katselimme siinä sivussa television aamu-uutisia. Sitten lähdin ulos Oliverin kanssa. Se on nuoremman tyttäreni jackrusselinterrieri, joka jäi meille tyttären lähdettyä opiskelemaan. Se ei ollut huono asia, koska koiran kanssa tulee tehtyä aamulenkki. Siinä saa happea, ja koneisto lähtee hyvin käyntiin. TEATTERILLE LÄHDIN puoli kymmeneksi, kuten joka arkiaamu. Kuljen pyörällä parin kilometrin työmatkani säässä kuin säässä. Kerran viikossa meillä on niin sanottu listakokous, jossa käymme työporukalla läpi viikon työt, tapahtumat ja tekniset tarpeet. Palaverin jälkeen alkoivat operetti Lepakon harjoitukset. Minulla on esityksessä pieni rooli adjutanttina. Järjestäjänä taas huolehdin siitä, että osaset ovat kohdallaan, esiintyjät ovat ajoissa paikalla ja kaikki pysyy aikataulussaan. HARJOITUKSISSA oli paljon väkeä, koska operetti tehdään yhteistyössä Vaasan Oopperan ja Vaasan kaupunginorkesterin kanssa. Jokainen opettelee vuorosanat kotonaan, ja harjoituksissa näytelmä käydään läpi kohtaus kerrallaan, uudelleen ja uudelleen. Operetissa on myös erillisiä laulu- ja tanssiharjoituksia. olivat harjoituksissa ajoissa paikalla. Kerran kävi niin, että näytöksessä, esityksen jo alettua, huomattiin yhden näyttelijän puuttuvan. Näytelmä oli Annie mestariampuja, jossa itselläni oli intiaanin rooli. Kun hotellinomistajan piti astua lavalle, häntä ei löytynytkään mistään. Äkkiä piti keksiä jotain, joten menin lavalle ja sanoin, että hotellinomistaja on lähtenyt kahville ja arvoisa yleisö voisi tehdä samoin. Soitin näyttelijälle: hän oli ottanut päivätorkut ja nukkunut pommiin. Kymmenessä minuutissa hän oli teatterissa, ja esitys saatiin uudelleen käyntiin. kävin syömässä teatterin henkilöstöravintolassa. Tarjolla oli kanarisottoa. Saamme aina hyvää ja monipuolista ruokaa, koska ateriat valmistetaan keittiössä alusta loppuun paikan päällä. PUOLILTAPÄIVIN TÄNÄÄN KAIKKI kahdelta. Teatterissa työpäivä on kaksiosainen silloin, kun illalla on esitys tai harjoitukset. Kotiin lähdetään päiväharjoitusten jälkeen, ja uudelleen töihin palataan iltakuudelta. Tänään minulla ei ole enää harjoitusta eikä esitystä, koska en ole mukana illan näytelmässä. HARJOITUKSET PÄÄTTYIVÄT 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 työssä & vapaalla VA PA AL LA ... Ol avi Sa ariston per hee seen ku ulu vat vai mo, kak si aik uista tyt ärt ä sek ä koi ra ja kissa. Su omen Pu nainen Risti saa entist ä ahkera mm an vap aae hto istyöntek ijän, kun Sa aristo jää elä kkee lle ens i kes änä. ... ja kävi vankilassa sekä iltauinnilla avannossa. KOTIIN TULTUANI Oliver odotti jo innokkaana lenkitystä. Ulkoa palattuamme lämmitin sekä koiralle että itselleni vaimoni tekemää ruokaa. Hän laittaa meillä useammin ruokaa kuin minä, mutta välillä kokkaan itsekin. VIIDEKSI LÄHDIN Vaasan vankilaan. Olen mukana SPR:n järjestämässä vankilavierailutoiminnassa, jonka aloitin noin vuosi sitten. Käyn tapaamassa vankeja kerran viikossa. Menemme sinne neljän hengen ryhmänä, ja tapaamiseen saa tulla niin moni vanki kuin haluaa. VANKILAAN SAAVUTTUAMME kuljimme turvatarkstuksen läpi, kuten aina ennenkin. Metallinpaljastimet hälyttäisivät, jos mukanamme olisi esimerkiksi teräaseita. Sen jälkeen menimme erilliseen 48 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014 huoneeseen, johon vangit tuotiin. Tänään heitä oli kolme, mutta joskus paikalla on ollut kymmenenkin vankia. tunnin ajan. Usein he haluavat kuulla, mitä siviilissä tapahtuu. Joskus kerron heille teatterista tai muista Vaasan tapahtumista. Teatterille ja vankilalle on yhteistä se, että kumpikin herättää ulkopuolisissa uteliaisuutta. Ihmiset ovat kiinnostuneita tietämään, mitä niiden sisällä tapahtuu. JUTTELIMME VANKIEN KANSSA TAPAAMISISSA on tärkeää myös kuunnella ja olla läsnä, ihminen ihmiselle. Emme saa udella vangeilta, miksi he ovat vankilaan joutuneet, mutta jotkut kertovat sen itse. Moni heistä ei istuisi vankilassa, jos sillä hetkellä, kun rikos tapahtui, olisi ollut enemmän harkintaa. KUN JÄÄN ELÄKKEELLE ensi kesänä, omistaudun SPR:lle vielä enemmän. On tärkeää, että elämässä on sisältöä myös työelämän jälkeen. Auttamisen halu on peräisin varmaan jo lapsuudestani. Meitä oli kymmenen lasta, ja kasvoin siihen, että muista on huolehdittava. Sodan jälkeinen maailma 1950-luvulla oli köyhä, mutta se opetti sitkeyttä ja huolenpitoa. ILLALLA yhdeksän jälkeen lähdimme vielä vaimoni kanssa uimaan. Kuulumme avantouimaseura Vaasan Pingviineihin ja käymme uimassa niin sanotussa yöporukassa kolmesti viikossa. Tänään meriveden lämpötila oli kaksi astetta. Avantoon jäävät päivän kiireet ja stressi. Kun sen jälkeen menee kotiin, niin kyllä nukkuu hyvin. Viimeistään yhdeltätoista olin jo unessa. ● tttdigi.fi äänestä parasta >Osallistu >Äänestä kiinnostavin juttu Mikä juttu jäi mieleen? Opi sanomaa n ei! VIIVA KOOD I hidas ta elämä ä -sivu sto ISBN 978-952 -261-303-5 59.563 www.tti.fi/verkk okauppa Kansi: kuvitus Jonna Koivumä ki | graafinen suunnittelu Teemu Pokela sanna wikst röm, & JOUKO LESTIN EN Kuka vaatii huippusuorituksi a työpaikalla Mitä tehdä, jos vaatii itse ? itseltään liikaa Liialliset vaatim ? ukset johtavat elämänanso kuormittaviin ihin. malli, joka saa Taustalla voi olla toimintaulosmittaam aan omia voima varoja. Uuvu ttavat toimintam ylisuorittamis allit syntyvät en, ylitunnollis uuden, itsens uhraamisen ja kelpaamat ä tomuuden tunte myötä. iden Kyllin hyvä on käytännönlähein avaa perusteellis en kirja, ja se esti mutta kansa mintamalleja ntajuisesti toija niiden mahd ollisia tausto kysyy ja vasta ja. Kirja a, antaa yksink ertaisia tehtäv saa uskomaan, iä. Se että olet kyllin lääkereseptin hyvä. Toimii hyvin sijasta. KIRSI RÄISÄ NEN kolme kappaletta Kirsi Räisäsen ja Jouko Lehtisen kirjoittamaa kirjaa Kyllin hyvä (Työterveyslaitos, 2013) OSALLISTUNEIDEN KESKEN ARVOMME Kyllin hyvä KERRO MEILLE, MIKÄ oli tämän numeron kiinnostavin juttu. Halutessasi voit perustella valintaasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut? Ole viisaasti itsekäs kiinnostavimmiksi jutuiksi äänestettiin Kelkasta putoavien puolella ja Näin minä johdan. NUMERON 5/2013 K yllin hyvä KIRS I RÄIS ÄNE N & JOUKO LEST INEN Kirjapalkinnon voittavat Sirpa Rudenberg Kankaanpäästä, Sakari Nieminen Kuopiosta ja Katja Mäki-Kantti Helsingistä. ■ Minulle voi lähettää sähköpostia TTT-lehdestä. Tunnus 5003441 00003 Vastauslähetys Sähköposti Postinumero ja -toimipaikka Lähiosoite Nimi Mikä juttu ei tällä kertaa innostanut: Perusteluni: Kiinnostavin juttu TTT-lehdessä 1/2014 oli: Vastaanottaja maksaa postimaksun Työ Terveys Turvallisuus -lehti Postita oheinen vastauskuponki 11.3. mennessä. Voit vastata myös TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi >Osallistu >Äänestä kiinnostavin juttu THINKSTOCKPHOTOS tilauskortti & hinnasto Tilaa verkossa: tttdigi.fi Tai lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected] Tilausvaihtoehdot ja hinnat 2014 PAINETTU LEHTI + TTT-DIGI/VUOSI Organisaation koko 1–20 henkeä > 99 € (sis. 1 kpl painettua lehteä) ● 21–200 henkeä > 159 € (sis. 1 kpl painettua lehteä) ● yli 200 henkeä > 279 € (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) ● TTT-DIGI ILMAN PAINETTUA LEHTEÄ/VUOSI Organisaation koko 1–20 henkeä > 79 € 21–200 henkeä > 129 € ● yli 200 henkeä > 239 € ● ● Tärkeää tietoa, viisaita vinkkejä, aitoja ajatuksia... PELKKÄ PAINETTU TTT-LEHTI Vuonna 2014 ● ● kestotilaus 69 € vuosikerta, määräaikainen vuositilaus 72 € Vuonna 2014 painetusta TTT-lehdestä ilmestyy 6 numeroa. Ota TTT-lehti avuksesi työpaikkasi 158 000 kehittämiseen. Tilaa painettu lehti, lukijaa! TTT-Digi tai molemmat! KMT Lukija syksy 2012/kevät 2013 Painetun TTT-lehden voit tilata oheisella tilauslipukkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen [email protected] tai soittamalla numeroon 03-4246 5340. Kun osoitteesi muuttuu, toimi näin: Vastaanottaja maksaa postimaksun ■ Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 69 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). ja työnantajasi on yksityinen, seurakunta tai kunta, työnantajasi tulee tehdä ilmoitus Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin: JOS KUULUT TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖÖN Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 HELSINKI Puh. 09-616 261/rekisteri, faksi 09-612 1287, sähköposti: [email protected] ■ Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 72 €/vsk. Nimi JOS OLET TILANNUT maksullisen TTT-lehden, tee ilmoitus: Lähiosoite iO Kustantajapalvelut Oy Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Info: TVTTT Tunnus 5019308 00003 Vastauslähetys iO Kustantajapalvelut Oy, PL 115, 30101 FORSSA Asiakaspalvelu: puh. 03-4246 5340, faksi 03-4246 5341, sähköposti: [email protected] ensi numerossa ”Toivon pyörittäväni omaa yritystä.” Hoppua, hälinää, liikaa töitä, väkivallan uhkaa, yt-tuskaa KERTOO 16-VUOTIAS ELLA HUTTUNEN TOIVEISTAAN TÄSSÄ NUMEROSSA SIVULLA 7 TÄMÄN SIVUN KUVA JA SIVUJEN 9, 41, 43 JA 47–48 KUVAELEMENTIT THINKSTOCKPHOTOS MIKÄ MEITÄ TYÖSSÄ KUORMITTAA? Homma haltuun! ✚ INNOSTUNUT TEKEE TÖITÄ 110-PROSENTTISESTI työ terveys turvallisuus ALOITTELEVAN POMON ABC: HYVÄ JOHTAJA TARVITSEE AIKAA KASVAA PEFFA IRTI PENKISTÄ! PYSY JALKEILLA PITKIN PÄIVÄÄ OLETKO TYÖSUOJELUVALTUUTETTUNA UNTUVIKKO? ➡ ➡ ➡ KOLMEN NOVIISIESIMIEHEN VINKIT JUMPPAOHJEET TYÖPÄIVÄN LOMAAN Seuraava TTT-lehti ilmestyy 11.3. NÄIN LÖYDÄT TIETOA JA TUKEA 1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 95% TTT-lehden lukijoista on kiinnostunut työsuojelun ja työhyvinvoinnin uusimmista tuotteista. lukijoista vaikuttaa työpaikkansa hankintoihin. 84% Huhuu, herätys! Ilmoita TTT-lehdessä ja TTT-Digissä! Painetun TTT-lehden yhdellä numerolla on 5,1 lukijaa. Lehden levikki on 56 000: ilmoituksesi näkee jopa yli 280 000 suomalaista! Tätä ammattitaitoista, työhyvinvointiin, työsuojeluun ja työterveyteen vihkiytynyttä lukijakuntaa et tavoita millään muulla lehdellä. Ilmoitusasioissa Sinua palvelevat: Raija Korpi, puh. 044 759 5112. [email protected] tttdigi.fi >Ilmoittajat >Mediakortti THINKSTOCKPHOTOS Iris Poutanen, puh. 030 474 2469. [email protected]
© Copyright 2024