Poika,josta tuli
KR OP PA JA N Os all istu UPPI KO kil NDIKS pai ESSA luu ? n! NRO 2/2014 | 10 € TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI www.tttdigi.fi MIKSI UUPUVA EI HAE AJOISSA APUA? TARVITAAN AIKAA KASVAA HYVÄKSI POMOKSI UUTISANKKURI RUTISTAA 5 TUNNIN YÖUNILLA UUDEN VALTUUTETUN AVUKSI TYÖSUOJELUN ABC Poika, josta tuli pärjääjä TTT-lehti myös verkossa: tttdigi.fi 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1 Uusi turvajalkine Sievin Planar 3 on uuden ajan turvakenkä. Siinä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikäs ja persoonallinen Planar 3 on myös mukava ja tukeva muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Varrellinen Planar 3 laajentaa käyttömukavuuden uusiin ulottuvuuksiin memory foam -nilkkasuojansa ansiosta: yksilöllisesti jalan muotoja mukaileva memory foam tukee miellyttävästi jalkaa auttaen ehkäisemään nilkkavammoja. Fe Fe Planar Sweet S3 Fe Planar 1 S3 42-52181-302-92S 35-42 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Planar 2 S3 Planar Soft 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC 42-12132-102-92M 35-38 EN ISO 20347: O1 SRC FO 42-12132-103-92M 39-48 EN ISO 20347: O1 SRC FO Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • [email protected] • www.sievi.com Statiivi Fe Planar 3 S3 42-52135-302-93M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52135-303-93M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC AMMATTITAPAHTUMA Esimies & Henkilöstö 2014 Helsinki, Messukeskus 7.-8. toukokuuta 2014 VUODEN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA! Maksuton ammattitapahtuma on ohittamaton foorumi yritysjohdolle, esimiehille ja HR-päättäjille. Huippupuhujia tapahtuman seminaareissa: Työelämä 2020 -hanke Mike Booker, The Network Great Place to Work® -paneelikeskusteluja Ilkka Halava Henrik Dettmann Katja Noponen Yhteistyökumppanit Rekisteröidy kävijäksi käyttämällä koodia: 4000 Rekisteröi kollegasi: 4010 www.easyfairs.com/esimies Tapahtuma ti rekisteröin on avattu! päätoimittajalta Millaista on hyvä johtaminen, Harri Vainio? Jokainen johtaja on joskus ollut työssään noviisi, kuten haastateltavamme sivuilla 20–23. Miten sinä neuvoisit vasta-alkajaa? Johtamista voi verrata golfiin, jonka olen aloittanut vanhoilla päivilläni. Avauslyöntini tiiltä pyrkii kiertämään oikealle. Olen yrittänyt korjata asiaa vain huomatakseni, että korjaamisesta kärsii koko orastava pelini. Lyönnistä tahtoo tulla entistäkin jäykempi, irtonaisuus kärsii, rentous puuttuu. Lyönti ei parane vain virheitä korjaamalla, vaan oman tyylin löytämisellä. Hyvä johtaja on kuin golfopettaja, pro. Hyvä pro ei kiinnitä huomiota virheisiin. Hän kannustaa ovelasti kokeilemaan uusia juttuja ja huomaamaan niiden vaikutukset. Golfprolle ei ole oikeaa ja väärää – vain erilaisia lyöntitapoja ja niiden seurauksia. Hyvä johtaja on kanssakulkija ja tiennäyttäjä. Jokainen haluaa tulla kohdelluksi kunnioittavasti, respektillä. Arvostuksen kokeminen saa kukoistamaan. Tunteet tarttuvat, ja esimiehen tunneenergia vaikuttaa koko työyhteisöön. Myönteiset tunnetilat auttavat meitä näkemään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Negatiivisuus on kuitenkin valitettavasti vahvempi voima kuin positiivisuus. Katastrofaalista on, jos esimies toimii tällaisena energiavarkaana. Toimitus Posti- ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Puh. 030 4741 (vaihde) Faksi 030 474 2478 Sähköposti: [email protected] Internet: www.tttdigi.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala puh. 030 474 2473 Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477 Toimittaja Susanna Kaaja puh. 030 474 2476 Päätoimittaja Harri Vainio Graafikko Ella Smeds puh. 030 474 2472 Toimituspäällikkö Merja Karjalainen puh. 030 474 2468 Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Golfiakin pelataan niillä mailoilla, joita mukana on. Ei auta syyttää mailaa, jos lyönti ei onnistu. Johtaja on kuten valmentaja, joka näkee pelaajan vahvuudet ja saa ne esiin. Aina se ei onnistu. Toisinaan yksikin nyrpeä tai oikutteleva tiimiläinen pystyy pilaamaan palaverin. Mikä auttaa johtajaa jaksamaan? Millainen on hyvä johtaja? Pitääkö johtajan olla pokerinaama? Mikä neuvoksi, kun aina ei voi valita alaisiaan, ei ainakaan kaikkia? Työstään ja elämästään uupunut johtaja ei jaksa olla tukena ja tiennäyttäjänä. Hänen on pidettävä huoli myös itsestään ja osaamisestaan. Johtajakin tarvitsee valmennusta. Ja hänkin tarvitsee respektiä jaksaakseen, mutta se arvostus on ansaittava. Ilmaisia lounaita ei ole. Millainen johtaja sinä koet olevasi? Asiantuntijayhteisöissä on iso joukko tietäviä ihmisiä. Eri ihmisten kanssa pitää toimia eri tavalla, mutta tavoitteiden on oltava samat. Kaikilla aulatyöntekijää myöten on oltava ymmärrys siitä, mihin ollaan menossa. Ja kaikki ovat ylpeitä siitä, mitä yhdessä tuotetaan. Tavoittelen valmentavaa johtamistapaa. Koen auttavani muita löytämään omat vahvuutensa. Yritän vahvistaa tuntosarviani ja havainnoida uteliaana työelämää. Johtaminen on jatkuvaa uuden oppimista – minullakin. Ilmoitukset Raija Korpi puh. 044 759 5112 Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09-616 261/rekisteri Faksi 09-612 1287 Sähköposti: [email protected] Maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset iO Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh. 03-4246 5340 Sähköposti: asiakaspalvelu @kustantajapalvelut.fi Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2014. Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv) Kestotilauksena 69 e (sis. alv) Irtonumero 10 e (sis. alv.) + postituskulut ”Ei auta syyttää mailaa, jos lyönti ei onnistu.” Mitä sinä haluaisit kysyä Työterveyslaitoksen pääjohtajalta? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen [email protected] Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./TTL, Rauno Toivonen/EK, Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Riitta Juntunen/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija Työterveyslaitos 44. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen kokonaislevikki 56 300 (LT 2014) Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2014 ISO 14001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO 441 612 Painotuote Sisällys 2/2014 5 Päätoimittajalta 7 TTT-Ajassa 11 Kova juttu: Miksi uupuva ei hae ajoissa apua? 12 Lukijoilta 14 TTT-Henkilö: Sami Isoniemi Mistä tuore esimies saa tukea? s. 20 – 23 20 Korvat auki, uusi pomo Pidä huolta myös itsestäsi. 24 TTT-Blogisti Minna Liminka Unelmasta tavoitteeksi Kroppa & nuppi -kilpailu s. 18 ” KATJA LÖSÖNEN KUVASI KANTEEN VANHEMMAN RIKOSKONSTAAPELIN SAMI ISONIEMEN. En halua olla lastensuojelun mannekiini. Se ei vie asioita eteenpäin.” Mä en jaksa näin vaativaa työtä! s. 26 – 28 26 Rakas, raskas duuni Varsinkin kiire ja huono ilmapiiri kuormittavat. 29 Valvonta tehostuu 30 Töitä täysillä – ilman stressiä Mitä stressimittaus paljasti Kirsi Alm-Siiran elämästä? – Sami Isoniemi, s. 14 Tietopaketti uudelle valtuutetulle s. 40 – 41 38 Hanskoja maailmalle Uusi sarja vientiyrityksistä. 40 Työsuojeluvaltuutetun ABC Mitä ainakin tulee tietää? 43 Tuotteet Jalat suojaan ja lämpimään. 44 Tapaturmainen kuolema Kuljettaja puristui kuoliaaksi. 34 5 x Takapuoli ylös tuolista 46 Lakia lukien 47 Työssä & vapaalla Myyjä Eija Kannelsuo IISAKKI HÄRMÄ Lähde liikkeelle, istumatyöntekijä! Keltaisen Nauhan päivä tempaisee jälleen, s. 34. 49 Äänestä paras juttu 50 Tilauskortti ja hinnasto 51 Ensi numerossa 6 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 ISSNL-0041-4816 ISSN-0041-4816 ISSN-2323-7635 JARI HAKALA, 52, POSTITYÖNTEKIJÄ ”TYÖSKENTELEN Seinäjoen postikeskuksessa. Itellan suuret henkilöstövähennykset eivät koske tällä hetkellä tuotannon puolta, mutta varmasti joka kivi käännetään säästöjen saamiseksi. Asialle ei voi mitään, joten ei sitä kannata myöskään liikaa miettiä. Tulevaisuudessa ammatteja katoaa, mutta tilalle syntyy myös uusia. Tietotekniikka vie työpaikkoja – toisaalta automaatio tekee monesta työstä fyysisesti aiempaa turvallisempaa. Sen verran positiivinen olen luonteeltani, että uskon työskenteleväni täällä kuudenkin vuoden päästä. Monipuolista osaamista tarvitaan, ja olen innokas oppimaan uutta. Se tekee työstä mielenkiintoisempaa.” TEKSTI HELINÄ KUJALA, KUVA TIMO AALTO Tässä sarjassa eri-ikäiset ihmiset kertovat, miltä työelämä näyttää heidän näkökulmastaan vuonna 2020. Kerro omat ideasi työelämän kehittämiseksi: tyoelama2020.fi >Työpaikoille >Anna kehitysideasi 7 Ajassa | 12 Lukijoilta | 14 Henkilö: Sami Isoniemi 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 ttt-ajassa Nyt puhuttavat nosturiturmat, asbesti, asioiden siirtäminen, KOONNUT MARJA SARKKINEN u KUVAT JANI SALONEN JA THINKSTOCKPHOTOS Paras savuton palkitaan Vakavia turmia nosturitöissä Asbestin käyttö pitää kieltää ONKO TYÖPAIKKASI jo julistettu savuttomaksi tai onko se suunnitteilla? Onko tupakointiin liittyviä ongelmia ratkottu hyvin? Onko henkilökunta otettu mukaan suunnitteluun? Osallistu Paras Savuton Työpaikka 2014 -kilpailuun ja kerro, miksi juuri sinun yrityksesi, osastosi tai toimipisteesi tulisi voittaa. Kilpailun taustalla vaikuttavat terveyden edistämistä, erityisesti tupakoinnin vähentämistä, painottavat organisaatiot. Ilmoittaudu 15. huhtikuuta mennessä osoitteessa www.savutonsuomi.fi. Voittajat julkistetaan ja palkitaan toukokuussa. MS TEOLLISUUDEN NOSTOTYÖ on vaarallista. Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisille on viimeksi kuluneen vuoden aikana tullut tutkittavaksi kolme nosturin käyttöön liittyvää vakavaa onnettomuutta. Näistä kaksi sattui metalliteollisuudessa ja yksi puutavarateollisuudessa. Tapaturmat johtuivat muun muassa vääristä työtavoista taakkojen sidonnassa ja irrotuksessa. Työntekijöillä oli niukasti kokemusta nostotyöstä, ja opastus oli puutteellista. Työnantajan pitää aina huolehtia perehdytyksestä ja työn valvonnasta. Lisää tietoa: www.tyosuojelu. fi/fi/koneet SK vuosittain maailmanlaajuisesti 100 000 ja Suomessa noin 100 ihmistä. Asbestin uuskäyttö on kiellettyä suurimmassa osassa kehittyneitä maita, myös Suomessa. Sen sijaan monissa kehittyvissä maissa asbestia käytetään yleisesti. – Turvallista asbestin käyttöä ei ole olemassa, muistuttaa ylilääkäri Panu Oksa Työterveyslaitoksesta. Asbestisairauksia käsiteltiin kansainvälisessä konferenssissa, joka pidettiin Espoossa helmikuussa. Asiantuntijoiden mielestä asbestin käyttö pitää kieltää kaikkialla maailmassa. MS Osallistu kilpailuun! ASBESTISAIRAUDET TAPPAVAT UUTISIA ULKOMAILTA: LYKK ÄÄMINEN AHDISTAA JA HÄVETTÄÄ MEISTÄ MONI SIIRTÄÄ asioiden tekemistä tuonnemmaksi töissä ja kotona. Työkaverin kanssa rupattelu on hauskempaa kuin kokousmuistion kirjoittaminen. Ruotsalaisen Du&jobbet-lehden mukaan 15–20 prosentille aikuisista lykkääminen on vakava ongelma, joka aiheut- 8 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 taa stressiä, ahdistusta ja alakuloisuutta. Taipumus voi myös tuntua häpeälliseltä. Mikä saa meidät vitkastelemaan? Alexander Rozental Tukholman yliopiston psykologian laitokselta listaa tyypillisiä syitä: Pidämme tehtävää liian vaikeana. Sen loppuun saattamisesta ei ole tar- peeksi suurta hyötyä. Olemme kärsimättömiä. On vaikea motivoitua, jos tulokset saavutetaan kaukaisessa tulevaisuudessa. Rozental kumppaneineen etsii hoitokeinoja lykkääjille. Yhtenä tavoitteena on tehdä itsehoito-ohjelma verkkoon. Juttu oli lehden numerossa 1/2014. MS ttt-ajassa vetovoimaiset työpaikat ja työholismi... Erikoistuvat lääkärit Tessa Tillgren (vas.), Sini Sievänen ja Matti Tulla työskentelevät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä NOVAssa. Lisää Duunitohtorin neuvoja: http://tyopiste.ttl.fi/arkisto Onko työkaverini työholisti? Työkaverini ei osaa sanoa ei. Kun kollegat ruksaavat olevansa liian kiireisiä ottamaan uusia asiakkaita, hän ei sitä tee. Näin asiakaslista kasvaa kuin varkain. Pikkutarkka työntekijä ei myöskään anna sihteerien tehdä edes heille kuuluvaa puhtaaksikirjoitusta. Onko hän työholisti? - Epätietoinen Työpaikat vetovoimaisiksi Mielekäs-ohjelma nostaa esiin hyviä sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja. – KOLLEGOIDEN VERTAISTUKI ja yhteistyö ammattiryhmien välillä tekevät työpaikastani vetovoimaisen, sanoo erikoistuva lääkäri Tessa Tillgren Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksestä NOVAsta. – Pystymme vaikuttamaan paljon omaan työntekoomme. Lisäksi meillä etsitään ja poistetaan työtä hankaloittavia epäkohtia. NOVA on yksi 12 vetovoimaisesta työpaikasta, joille sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko antoi tunnustuksen helmikuussa. Työpaikoilla on luotu toimintatapoja, jotka lisäävät henkilöstön hyvinvointia. Tunnustusten jakaminen on osa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Mielekäs-ohjelmaa, jonka toteuttamisesta vastaa Työterveyslaitos. Tarkoitus on levittää onnistuneita käytäntöjä ja keinoja työn mielekkyyden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi. Näin halutaan varmistaa, että alalle saadaan työntekijöitä tulevaisuudessakin. Tunnustuksen saivat: ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● HUS, Jorvin sairaala, päiväkirurginen osasto Helsingin kaupunki, Kustaankartanon palvelukeskus Suomen Pakolaisapu ry (Helsinki) Mustijoen lastensuojelu, sosiaalityö (Mäntsälä) Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hämeenlinnan yksikkö, psykiatrian osastot Vantaan kaupunki, aikuissosiaalityö Kangasalan kunta, Vanhainkoti Pentorinne (Kuhmalahti) Pihlajalinna Oy, terveysasema OmaPihlaja (Tampere) Seinäjoen terveyskeskus, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Seinäjoen terveyskeskus, suun terveydenhuolto Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskussairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, yhteispäivystys NOVA (Jyväskylä) MS TYÖHOLISMILLA ON KAKSI ulottuvuutta: henkilö tekee paljon töitä tai ajattelee töitä kaiken aikaa. Riippumatta siitä, mitä odotetaan, hän itse lisää haasteita ja tekemisiä työhönsä. Toinen ulottuvuus on pakkomielteinen suhde työhön. Se voi johtaa syylliseen oloon, jos ei tee mitään. Tämä voi liittyä omaan elämänhistoriaan ja siihen, että työ on muodostunut addiktioksi. Tässä esimerkissä voisi olla syyllisyyden tunnetta, ylitunnollisuutta. Se, ettei delegoi hommia, on tyypillistä työholismille, kuten myös se, että tekee itse enemmän kuin vaaditaan. Usein työholisti hakeutuu hommaan, jossa voi tehdä työtä ylen määrin. Työpaikan kulttuuri voi myös tukea ajatusmallia, että täällä ollaan aina töissä, tehdään tosi paljon. Ihmiset kilvoittelevat sillä, kuka tekee enemmän. Kenellä on pikaviestin pisimpään auki ja kuka on aina läsnä? Etäyhteydet ja tekniikka ovat mahdollistaneet sen, että on entistä helpompi olla aina töissä. Töiden rajaaminen ja tärkeiden tavoitteiden määrittely esimiehen johdolla voivat auttaa. Lyhytnäköisellä ”otetaan tuosta kaikki irti” -ajatuksella toimiminen on haitallista, koska työholismiin liittyy terveysongelmia. Olisi hyvä, että esimies seuraisi omaa porukkaansa yhdessä työterveyshuollon kanssa. Ihminen, joka ei ole työholisti, ei viihdy työpaikassa, jossa on työholistinen kulttuuri, koska ajattelee, että on perhe ja muutakin elämää. Mutta jos omaa työholistisen tavan tehdä töitä, voi lähteä mukaan kilvoitteluun. Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos Lisää tietoa Mielekäs-ohjelmasta: www.mielekas.fi 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 ttt-ajassa ” ...niin myös onnellisuus ja mielen keventäminen. Kuka haluaa lääkärin, joka on sosiaalinen ja hyvä tyyppi, mutta leikkaa väärän jalan?” Professori Liisa Keltikangas-Järvinen Psykologi-lehdessä 1/2014 Tehoa yhteistyöhön Työsuojelun toimijoiden yhteistyötä halutaan tiivistää. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ valmiste- lee uudenlaista yhteistoimintaa työsuojelun ja työterveyden toimijoiden välille. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, Työterveyslaitos, työterveyshuollon palveluntuottajat ja vakuutusjärjestelmä toimivat entistä paremmin toistensa ja työpaikkojen tukena. – Resursseista meillä Suomessa ei ole pulaa, sillä työsuojelun, -terveyden ja -hyvinvoinnin alueella toimii suuri joukko osaavaa väkeä. Kentältä tulee kuitenkin usein sellaista viestiä, että kaikki eivät tiedä toistensa tekemisistä, vaan toimivat omissa siiloissaan. Tavoitteena on yhteisen vaikuttavuuden lisääminen, sanoo ylijohtaja Leo Suomaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Yhteistyötä uudistamalla halutaan lisätä työpaikoilla tehtävän työsuojelu- ja työterveystoiminnan painoarvoa sekä parantaa tuottavuutta. Päämääränä on parantaa työelämän laatua ja pidentää työuria. Toimintamallia valmistelee varatuomari Jukka Ahtela, jonka raportin on määrä valmistua vappuun mennessä. Suomaan mukaan ei vielä voida arvioida, milloin entistä tehokkaampi yhteistyö alkaa. HK 49% suomalaisista kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan ajasta. Lähde: THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 10 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 Helpottavia ajatuksia Omaa tunnetilaansa voi helpottaa näillä ajatuksilla: ✔✔ Olen sinut tunteeni kanssa. En taistele sitä vastaan. ✔✔ Pahin, mitä voi seurata, on epämukava olo. ✔✔ Tämä vain tuntuu uhkaavalta. ✔✔ Tämä tulee menemään ohi. ✔✔ Saatan tuntea, etten ole hallinnassa, mutta olen hallinnassa. ✔✔ Voin tehdä tämän ja tulen tekemään tämän, koska haluan tehdä tämän. ✔✔ Olen rohkea ja kovasti yrittävä henkilö ja olen ylpeä itsestäni. ✔✔ On pahempiakin vaikeuksia, joiden kanssa voisin joutua vastakkain. Lähde: Pauli Aalto-Setälän ja Mikael Saarisen kirja Innostus – myötämanipuloinnin aakkoset (Talentum, 2014) llis a s >O L IL N TE E MIT TA Ä? O gi.fi i d t tt : TAA a N A K nn A tu > etta t u a pa l kova juttu Miksi uupuva ei hae ajoissa apua? Oletko sinnittelijä, joka paahtaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen jaksamisensa äärirajoilla? TEKSTI MERJA KARJALAINEN u KUVITUS HENNA RYYNÄNEN ”EN HALUA LEIMAUTUA MASENTU- mielenterveyspotilaaksi, kun en sitä ole.” ”Mikä minä olen työtaakastani marisemaan, kun työkaveri on samassa liemessä.” ”Jos tulkitaan, että en selviä töistäni, voin saada potkut.” Tuossa on kolme selitystä sille, miksi työssään uupunut ei ole hakenut apua, ei työterveyshuollosta eikä muualta. Selitykset tulivat vastaan, kun psykologi Laura Sokka haastatteli työuupuneita tutkimukseensa, joka käsittelee työuupumuksen vaikutuksia aivojen tiedonkäsittelyyn. Väitöskirjaansa tekevä Sokka työskentelee tutkijana Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa. NEEKSI TYÖSSÄÄN UUPUVIA MUTTA VÄSY- peitteleviä voi kutsua sinnittelijöiksi. Osalla heistä väsymys on niin syvää, ettei se mene ohi vapaa-ajalla. Joillakuilla pintaan pyrkii kyynisyys: oman työn merkityksellisyys epäilyttää. Pahimmassa vaiheessa ihminen ei enää usko itseensä eikä omaan ammatilliseen osaamiseensa – olo on kuin nollalla. Sokan haastattelemat yli 40 Helsingin kaupungin työntekijää täyttivät työuupuneen kriteerit. He ovat sairaanhoitajia, opettajia, virkamiehiä. Kukaan heistä ei tee yö- eikä kolmivuorotyötä. Eikä heistä juuri kukaan ollut hakenut apua työterveyshuollosta. MYSTÄÄN – Monen oireet olivat kehittyneet 2–5 vuoden aikana, Sokka sanoo. Tampereen yliopistossa naisten työuupumuksesta ja masennuksesta väitellyt Sanna Rikala on myös törmännyt sinnittelijöihin. Rikalan tutkimuksessa 1940–1950-luvuilla syntyneistä naisista jotkut olivat ottaneet puheeksi sen, että työ kävi liian raskaaksi. Kun työolot eivät helpottaneet, loppuivat voimat. Työterveyshuoltoon mennessään he olivat jo sairastuneet masennukseen. – Jotkut salasivat uupumuksensa muilta ja itseltään vähättelemällä, että Helsingin kaupungin työterveysLue keskuksen kehittämisyksiköstä. aiheesta Hänestä olisi ihme, jos muutoklisää set, tietotulva ja kiire eivät kävisi s. 26 voimille. Katse kääntyy työpaikan kulttuuriin: Saako avoimesti sanoa, että en selviä tästä kaikesta? Järjestelläänkö työt niin, että niistä selviää? – Esimiestaitoihin kuuluu se, että työpaikalla voi puhua jaksamisesta ilman mustamaalaamista, Teperi toteaa. Ehkä uupumuksen torjuntaan päästään käsiksi myös johtajien kautta? Kun heidän uupumisvaaraansa kiinnitetään ”Oman uupumuksen tunnistaminen on nykyisin osa ammattitaitoa.” ei heitä mikään vaivaa. Sinnittelyn loppuvaiheessa jotkut epäilivät, että he eivät ole riittävän sairaita: jaksavathan he aamulla nousta sängystä, vaikka olivat illalla menneet itkien nukkumaan. kuukausittain joka neljännellä, ja vakavan työuupumuksen oireet painavat suomalaisista 2–3:a prosenttia. Naisten ja miesten työuupumus on liki yhtä yleistä. – Oman uupumuksen tunnistaminen on nykyisin osa ammattitaitoa, sanoo kehittämispäällikkö Anna-Maria Teperi TYÖUUPUMUKSEN OIREITA ON huomiota, ehkä heidän on helpompi ymmärtää alaistensa työn taakkaisuutta? MUTTA MIKÄ NEUVOKSI meille kaikille jaksamisemme kanssa kamppaileville? Teemajohtaja, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitoksesta kysyy, voiko ongelman ratkaista työpaikalla: aloittaa keskustelemalla esimiehen, työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa ja laajentaa keskustelu koskemaan koko työyhteisöä. Tueksi voi pyytää myös työterveyshuollon. l 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 lukijoilta H aluaisin kysyä Työterveyslaitoksen pääjohtajalta, miten Työterveyslaitos tutkii ja ottaa kantaa määrältään yhä lisääntyvien yksinyrittäjien, esimerkiksi kääntäjien ja konsulttien, työhyvinvointiin. Yksinyrittäjät ovat usein vailla työterveyshuoltoa, työergonomia voi olla sinnepäin, ja huoli toimeentulosta suurimmalla osalla on jatkuva. Yrittäjyys ei kaikilla ole vapaaehtoinen valinta. Maj-Lis Kärkkäinen Työnohjaaja, SOSPED, STO ry TYÖTERVEYSLAITOS TIEDOTTAA laajasti työpaikoille ja kansalaisille sellaisista ratkaisuista, joiden avulla voi itse huolehtia työhyvinvoinnistaan: aiheena esimerkiksi työn tauottaminen, er- THINKSTOCKPHOTOS Entä yksin yrittäjien työhyvinvointi? gonomiset työajat, riittävä uni, säännöllinen liikunta ja ravinnon merkitys työkyvylle. Työterveyslaitos on kehittänyt yrittäjille ja pienyrityksille sovitetun työterveyshuoltomallin. Mallin avulla laadukas työterveyshuolto voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja kätevästi pienellekin työpaikalle. Työterveyslaitos valmistelee myös oppaita ja yhteistyöhankkeita, joissa yrittäjille ja mikroyrityksille tuodaan tietoa ja välineitä työhyvinvoinnista huolehtimiseen suoraan tai esimerkiksi yrittäjäyhdistysten ja yritysneuvojien kautta. Ota oikeat askeleet kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia! Tarjoamme tutkittuun tietoon pohjautuvia luotettavia ja riippumattomia palveluja koulutuksia. Autamme, kun työpaikkasi haluaa kehittää työhyvinvointiaan tai ratkaista työhön liittyviä ongelmia. Tutustu palvelutarjontaamme, asiakasesimerkkeihin ja pyydä tarjous. www.ttl.fi/palvelut Lisäksi hankkeessa ”Yritykset yhteistyötahojen tuella hyvinvointiin” tuotetaan työolojen ja terveyden edistämisen toimintamalleja ja oppaita mikroyrityksille ja niiden yhteistyöverkostoille: yrittäjäyhdistyksille, yritysneuvojille, tilitoimistoille, verottajalle ja pankeille sekä yrittäjyyskoulutusta järjestäville oppilaitoksille. Hyödyllistä tietoa on myös Työterveyslaitoksen verkkosivuilla: www.ttl.fi >Duunitalkoot >Yrittäjät >Yksinyrittäjille Harri Vainio, pääjohtaja ja TTT-lehden päätoimittaja, sekä Jorma Mäkitalo, osaamiskeskuksen johtaja, Työterveyslaitos Poimintoja koulutustarjonnasta Hyvinvoiva työyhteisö Työhyvinvointikorttikoulutus 10.4.2014 Oulu Hankala työntekijä? Työtä haittaavan käyttäytymisen puheeksi ottaminen esimiestyönä 23. - 24.4.2014 Helsinki Haastattelu henkilövalinnoissa 8. – 9.5.2014 Helsinki Turvallinen työympäristö Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta 19. - 20.3.2014 Helsinki Stop kosteusvauriot -Tietoa ja työkaluja hyvän sisäilmaston hallintaan 1.4.2014 Helsinki Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 6. - 7.5.2014 Tampere lukijoilta Kosketus antaa voimia NAPAKAT & NASEVAT PALAUTETTA NUMEROSTA 1/2014 TTT-LEHDEN 1/2014 JUTUSSA Lisää hellyyttä! kysyttiin, millaisia kosketuskokemuksia lukijoilla on töistä. Työskentelen sairaalan laboratoriossa. Meillä on tapana halata, kun onnittelemme merkkipäivinä tai lastenlasten syntymän vuoksi. Kun lohdutamme epäonnistumisesta, halaamme. Myös esimiestämme, osastonhoitajaa, halaamme ja kannustamme pitämään meidän puoliamme työnantajaan päin. Raskaassa tilanteessa olevaa asiakasta halaan antaakseni hänelle voimia taistella tai vain lohduttaakseni. Osoitan, että välitän hänen murheestaan, vaikka en voi sairaudelle mitään. Näytteenotossa pikkulapset haluavat usein halata. Se poistaa pelkoa. Hyväksyvä kosketus olalle voi olla jonkun ihmisen ainut kosketuskontakti pitkään aikaan ja jäädä mieleen. 4 X TYÖTÄ TALVISÄÄSSÄ -jutussa oli todella hyvät kuvaideat. Kaikkiin kuviin oli saatu hyvä fiilinki! Esimerkiksi kalastajan kuvassa sen teki aurinko. Taina >Osallistu terästehtaasta kiinnosti, koska työskentelen teollisuudessa työterveyshoitajana. Hankkeen loppuraportti antoi vinkkejä omaan työhöni. puuttui se tapausesimerkki, että alaiset huomaavat esimiehen olevan jurrissa tai johtajan lemahtavan viinalle kokouksessa. Ne vasta vaikeita tilanteita ovatkin – ja valitettavan yleisiä. Äänestä parasta, s. 49 9 X PUUTU ROHKEASTI -jutusta JUTTU KOSKETUKSESTA oli hyvä. Kiitos siitä! Nostitte esiin tärkeän aiheen. Asiallinen tieto ja omien asenteiden tarkistaminen voivat parantaa kosketuksen pelkoamme. Työsuojelupäällikön perustieto 13. - 15.5.2014 Tammela Työsuojeluvaltuutetun perustieto 13. - 15.5.2014 Tammela Vaikuttava työterveyshuolto Aktivoivat ohjausmenetelmät Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja työkyvyn edistämisessä 3.4.2014 Helsinki Ajankohtaiset toimintakyvyn arvioinnin suositukset 7.4.2014 Helsinki Lisätietoja: www.ttl.fi/koulutus p. 030 4741. Kysy myös tilauskoulutuksia! tttdigi.fi MELUA VASTAAN -juttu Tornion Toimiva työsuojelu Työsuojelun peruskurssi 12. - 16.5.2014 Helsinki Työterveyshuollon ajankohtaispäivät 8. - 9.4.2014 Jyväskylä Anna palautetta: Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia ●● verkossa: www.tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta ●● sähköpostitse: [email protected] ●● kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTT-lehti, Tope- liuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Työn imu -polku® Millainen sinun työyhteisösi voisi parhaimmillaan olla? Työn imu -polku® on kehittämisprosessi, jossa huomio kiinnitetään työn ja työyhteisön myönteisiin ja innostaviin voimavaroihin. Voimavaroja vahvistamalla edistetään uudistushakuista ja aloitteellista työkulttuuria, jossa työyhteisötaidot kukoistavat. Työ on mielekästä ja motivoivaa. Työn imu –polku® vahvistaa työpaikkasi myönteistä kehitystä Polulle osallistuu koko työyhteisö. Myös esimiestyötä tuetaan. Lisätietoja: Saija Koskensalmi, p. 030 474 2716, saija.koskensalmi@ttl.fi ttt-henkilö SAMI ISONIEMI, 27 KOULUTUS: Poliisi, hallinto tieteiden maisteri TYÖ: Vanhempi rikoskonstaapeli Pohjanmaan poliisilaitoksella Vaa sassa, asiantuntija Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimissä. KOTIPAIKKA: Vaasa HARRASTUKSET: Lenkkeily, uinti, kuntosali, jalkapallo. ”Ruoka, lii kunta ja sauna ovat minulle tosi tärkeitä.” PERHE: ”Minulle perheen käsite on laaja. Siihen kuuluvat muun muassa sijaisperheeni, kihlattuni lapsineen ja biologinen sukuni sekä läheiset ystävät.” ” En halua olla lastensuojelun mannekiini. Se ei vie asioita eteenpäin.” 14 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 ttt-henkilö Kova keikka – Lastensuojelu antoi minulle uuden mahdollisuuden, sanoo vanhempi rikoskonstaapeli Sami Isoniemi. Hänet otettiin huostaan viisivuotiaana. k TEKSTI SUSANNA KAAJA u KUVAT KATJA LÖSÖNEN JA HAASTATELLUN KUVA-ARKISTO olme–nelivuotias poika leikkii hippaa taloyhtiön pyöräkellarissa. Leikkikaverit ovat häntä reippaasti vanhempia. Kello käy jo puoltayötä, mutta kukaan ei tule hakemaan poikaa nukkumaan. Ketään ei välttämättä ole edes kotona. Tällaisia lapsia, poikia ja tyttöjä, on paljon tänäkin päivänä. Lapsia, joita kukaan ei odota kotiin. Lapsia, jotka eivät tiedä, mitä kotona odottaa. Tälle pojalle kävi hyvin. Sami Isoniemi, 28, otettiin huostaan päivää ennen viisivuotissyntymäpäiväänsä. – Minun kohdallani lastensuojelu toimi, mutta kaikkien kohdalla se ei valitettavasti toimi. Yksi tärkeä, sopeutumista edistävä tekijä oli se, että olin huostaanottohetkellä niin nuori, vanhempi rikoskonstaapeli Isoniemi kertoo. Nyt, 23 vuotta myöhemmin, Isoniemestä on kasvanut lastensuojelualan ammattilainen. Hän on kääntänyt taustansa vahvuudeksi, jota voi hyödyntää työssä. – En ehkä olisi kiinnostunut näistä kysymyksistä ilman omaa kokemustani. Kuin toinen perhe Sami Isoniemi ei enää mielellään mieti tai kertaa omaa huostaanottoaan. – En halua olla lastensuojelun mannekiini. Se ei vie asioita eteenpäin. Ja juuri sijoitettujen lasten asioita Isoniemi haluaa edistää. Työtä riittää: vuonna 2012 kodin ulkopuolelle oli sijoitettu kaikkiaan 17 830 lasta ja nuorta. Huostaanotettuja lapsia oli vajaat 11 000. Heistä puolet oli sijoitettu sijaisperheisiin, loput laitoksiin. Isoniemi on ollut runsaat neljä vuotta mukana lastensuojelun erityisosaamisen keskuksen Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimissä, aluksi vapaaehtoisena, nyt palkattuna asiantuntijana. Selviytyjät-tiimi tarjoaa sijoitetuille nuorille vertaistukea sekä tuo lasten ja nuorten ääntä kuuluviin lastensuojelutyössä. Pesäpuu on ensimmäinen järjestö, joka on palkannut kokemusasiantuntijoita mukaan lastensuojelun kehittämistyöhön. Kaikilla tiimiläisillä on omakohtaista kokemusta lastensuojelun asiakkaana olemisesta. – Tästä tiimistä on tullut minulle eräänlainen toinen perhe. Siinä on helppo olla mukana. Isoniemi kiertää keräämässä sijoitettujen lasten kokemuksia, kouluttaa lastensuojelun asiantuntijoita ja puhuu alan tilaisuuksissa. Viime vuonna toiminta sai RAY:n Vaikuttavaa-palkinnon, muun muassa ”kohderyhmien tavoittamisesta” ja ”pysyvien tulosten saavuttamisesta”. Työ kiinnostaa myös ulkomailla: vuonna 2013 Isoniemi puhui lastensuojelualan asiantuntijoille ja viranomaisille niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin. 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15 ” Peittely ja näytteleminen ovat tapa selviytyä.” Lisäksi hän kiersi Poliisihallituksen lähettämänä kaikissa valtion koulukodeissa keräämässä sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia poliisista. – Vaikka monella on huonoja kokemuksia viranomaisista, yleensä sijoitetulle nuorelle on voimaannuttavaa huomata, että hänestä voi tulla mitä vain, vaikka poliisi. Voimaa työhön Halu auttaa muita oli suurin syy siihen, miksi Sami Isoniemi alun perin hakeutui poliisikoulutukseen. – Kaikki alalle hakeutuvat haluavat myös haalarit päälle, ajamaan kovaa keikkaa. Toisaalta aloin jo opiskeluaikana erikoistua lastensuojelukysymyksiin. Viisi vuotta sitten poliisiksi valmistunut Isoniemi sai aluksi töitä pätkissä. Töiden ohessa hän opiskeli Vaasan yliopistossa ja valmistui hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2012. Vakituinen virka löytyi Pohjanmaan poliisilaitoksen ulkomaalais- ja turvapaikkatutkinnasta. – Hyppäsin siihen aika kylmiltään. Kansainväliset asiat ovat kyllä kiinnostaneet minua aina. Isoniemi ei ole piilotellut lapsuudenkokemuksiaan työssä tai opiskeluissa. Muutamaa yksittäistä ikävää heittoa lukuun ottamatta muiden kommentit ovat olleet kannustavia. – En ole huomannut, että kokemukseni vaikuttaisivat toimintaani keikoilla, mutta työparin on silti hyvä tietää taustani. Kotihälytykset ovat aina rankkoja ja vaativia. Osaamistani on pidetty positiivisena voimavarana, josta on pikemminkin hyötyä kuin haittaa. Elokuussa Isoniemi jäi osittaiselle virkavapaalle poliisin työstä, jotta voi keskittyä puolet työajastaan lastensuojeluun. – Tai oikeastaan jako on fifty–sixty. Haastavaa, mutta antoisaa. Tunteet piilossa Vuoden lastenkotijakson jälkeen Sami Isoniemelle löytyi sijaisperhe Kurikasta. Harjoittelujakso perheessä oli jännittävää aikaa. – Minulla ei ole noista kuukausista juuri muistikuvia, mutta tunne on, että tykkäsin. Isoniemellä oli taas onnea matkassa: sijoituspaikka osui nappiin ja poika jäi. – Sain elämääni pysyvyyttä, toisin kuin valitettavan moni muu sijoitettu nuori. Isäänsä Isoniemellä ei ole ollut yhteyttä, ja yläasteaikoina välit myös biologiseen äitiin katkesivat pitkäksi aikaa. Välillä Isoniemi kyseli, miksi hänellä ei voinut olla normaalia perhettä. – En silti itsekään osannut määritellä, mikä tällainen normaali perhe olisi. Tunteiden näyttäminen ei ollut helppoa. Usein ne purkautuivat vasta, kun tilanne kärjistyi. – Asiat olivat sisällä kuin sekava lankakerä. Tunnistan monessa sijoitetussa nuoressa saman. Peittely ja näytteleminen ovat tapa selviytyä. Pokan pitäminen esimerkiksi hankalissa työtilanteissa ei ole Isoniemelle vaikeaa vieläkään. Oma tausta on ollut kuitenkin pakko käydä läpi. – En pystyisi työskentelemään sijoitettujen nuorten kanssa, jos olisin itse yhä kiinni vanhassa. Oman historian läpikäyminen on ollut oikea aikuiseksi kasvamisen korkeakoulu. Enää Isoniemi ei koe jääneensä paitsi mistään, päinvastoin. – Minulla on sekä sijoituksen myötä tullut suku että biologinen suku. Menen omaan kotiini Vaasaan, mutta ”kotiin kotiin” Kurikkaan sijaisvanhempieni luo. Kokko palaa Karmeat otsikot 8-vuotiaana väkivaltaisesti kuolleesta Eerikasta, netissä leviävät videot huostaanottotilanteista, tulikivenkatkuiset yleisönosastokirjoitukset. Lastensuojelu on otsikoissa usein, yleensä kielteisesti. Sami Isoniemen mukaan kritiikin taustalla ovat erityisesti kuntien kirjavat lastensuojelukäytännöt, valtion liian ohut ohjaus ja riittämättömät resurssit. – Lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aulan ero tehtävästään vuoden alussa oli selvä kannanotto lastensuojelun resurssien tilaan. Hyviäkin ratkaisuja silti löytyy. Esimerkiksi Imatran kaupunki on palkannut lisää perhetyöntekijöitä, jot- SAMI ISONIEMI: HALUAN PITÄÄ K AIKKI PORTIT AUKI. Minusta tuli poliisi… koska haluan auttaa muita. Kouluavustajana toimiessani sattui sisarussurma ja seura sin poliisin toimintaa läheltä. Toki mietin monia muitakin vaihtoehtoja. 16 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 Kun olen kiinnostunut jostain... teen sitä sata la sissa. Aikoinaan työharjoit telussa työnantaja sanoi, et tä minulla on 20-vuotiaana 40-vuotiaan työkokemus. Työssäni vaikeinta on… ilmoittaa maassa oleskeleval le ulkomaalaiselle, ettei hä nellä ole enää oikeutta ol la täällä. Tulevaisuudessa… haluan pitää kaikki portit au ki. Olen käynyt keskusteluja tohtoriopinnoista, mutta nyt ei ole sen aika. Suunnitelmia hahmotellaan kaukosuhteen ehdoilla. Kihlattuni asuu Yh dysvalloissa. ttt-henkilö Virkapukua ei tarvita päivit täin. Rikosyli konstaapeli Pe ter Fagernäs jakaa työhuoneen Iso niemen kanssa. Lomat Isonie mi viettää Kalifor niassa kihlattunsa luona. ”Menen iltaisin mieluum min lenkille kuin baariin.” Puo let työajasta kuluu lastensuojeluun. ” Muistan vieläkin lämmöllä ala-asteen keittäjää. Hän oli läsnä ja loi uskoa mahdollisuuksiini.” ka vievät avun perheiden kotiin. Tulos: huostaanotot ovat vähentyneet ja lastensuojelun kulut kääntyneet laskuun. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria, ja kehittämistyötä tehdään liiaksi hankkeina. Hyvät käytännöt eivät leviä. Isoniemi on pahoillaan siitä, että perheiden tukemiseen liittyvistä palveluista on nipistetty monissa kunnissa. Lastensuojelu on enemmän tulipalojen sammuttelua kuin niiden ehkäisyä. – Aikaisemmin kodinhoitaja tuli, laittoi perunat kiehumaan ja antoi vanhemmille hengähdystauon. Nykyään arki on monin tavoin hektisempää ja ongelmat monimuotoisempia, mutta yhteiskunnan tar joama tuki heikompaa kuin ennen. Moni saa apua vasta lastensuojelun asiakkaana. – Mutta silloin kokko palaa jo. Yhden nuoren sijoitus koulukotiin maksaa vuodessa 100 000 eurosta ylöspäin. Moni sijoitetuista nuoristakin ihmettelee, miksi heitä ja heidän perheitään ei autettu aikaisemmin. Yksi aikuinen riittää Sami Isoniemi pitää itseään onnekkaana. Hänen ympärillään oli huostaanoton jälkeen aktiivisia aikuisia, jotka välittivät: sijaisvanhemmat, opettajia, jalkapallovalmentaja ja monia muita. – Lapsuudenkodissanikin oli paljon hyvää. Äitini esimerkiksi luki minulle paljon, ja sanavarastoni oli jo varhain laaja. Isoniemen mielestä aikuisten on uskottava nuoriin ja tsempattava heitä. Roolin taakse ei saa vetäytyä. – Muistan vieläkin lämmöllä ala-asteen keittäjää. Hän oli läsnä ja loi uskoa mahdollisuuksiini. Sellaista ei enää nykyään ole, kun ruokahuolto, siivous ja kaikki muukin on ulkoistettu. Isoniemen mukaan yksikin kohtaaminen voi olla ratkaiseva. Jokaisen kohtaamisen ei silti tarvitse muuttaa maailmaa. – Aikuisen tehtävä on olla läsnä. Ei ole helpompaa asiaa kuin kysyä, mitä kuuluu. Nuori aistii, kuka on aidosti kiinnostunut. Ja nuori kyllä vastaa, jos joku kysyy. l 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 pyöräilen töihin: pysyn pirteänä aamupäivän. nostan jalat ylös, kun on tauon aika. avaan ikkunan ja taas ajatus kulkee. vo ita e u ron 1 50 0 tu o l i ! n a l e t r a m ö yt ä ta i ä ly sähköp tttdigi.fi meillä moikataan kaikkia – työt sujuvat sutjakasti! kroppa ja nuppi kondiksessa? kerro, miten sinä ja työpaikkasi sen teette! >Osallistu >Kroppa ja nuppi venyttely kesken päivän rentouttaa selkää. Kirjoita, ota kuva tai tee video keinoista, joilla sinä tai työporukkasi pidätte itsenne vireänä töissä. Voit voittaa Martelan sähkösäätöisen pöydän tai Axia Smart -älytuolin (molempien arvo 1 500 euroa). Jaamme kaksi palkintoa. Osallistu 16.5.2014 mennessä! TTT-Digissä: www.tttdigi.fi >Osallistu >Kroppa ja nuppi Twitterissä: Sisällytä twiittiisi #kroppajanuppi #osallistun Postitse: TTT-lehti/Kroppa ja nuppi, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Aiheesta lisää myös TTT-lehden seuraavissa numeroissa ja TTT-Digissä sekä Työterveyspäivillä 21.–22.10.2014. Kilpailuohjeet ja -säännöt: www.tttdigi.fi THINKSTOCKPHOTOS Osallistu: työ/terveys/turvallisuus TUKEA UUDELLE POMOLLE TEKSTI SUSANNA KAAJA, KUVA THINKSTOCKPHOTOS UUSI ESIMIES, muista, että sinulla on oikeus odottaa myös alaisiltasi asiallista, ammatillista työkäytöstä. Epäasiallinen kielenkäyttö, henkilöön menevä palaute, tehtävien laiminlyönti ja muu vastuuton käytös eivät kuulu työhön. – Tällaisesta käytöksestä kärsii koko työyhteisö, ja esimiehen tehtävä on puuttua siihen. Keskeinen tuki ovat oma esimies, työnohjaus ja vertaisryhmät, huomauttaa johtava konsultti Marjut Joki Työterveyslaitoksesta. Lisää vinkkejä tuoreille esimiehille sivut 20–23 20 Korvat auki, uusi pomo | 24 TTT-Blogisti 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 Korvat auki, uusi pomo Millainen on hyvä esimies? Mistä uusi pomo saa tukea? Työterveyslaitoksen johtava konsultti Marjut Joki, SICK Oy:n toimitusjohtaja Ari Rämö ja kolme tuoretta esimiestä antavat omat vinkkinsä. TEKSTI SUSANNA KAAJA u KUVAT ANNA DAMMERT JA HAASTATELTUJEN KUVA-ARKISTOT – Toivon alaisiltani kärsivällisyyttä, koska lähes kaik ki on minulle nyt uutta, sanoo rekry tointipäällikkö Visa Myllyntaus Lassila & Tikanojasta. 20 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 1. Tutustu työyhteisöösi ESIMIESTYÖTÄ OPPII parhaiten yhdessä työyhtei sön kanssa. Uuden esimiehen kannattaa kysellä ja kuunnella, tutustua toimintaan ja työntekijöihin, olla kiinnostunut siitä, mitä he yhteistyöltä toivovat ja mi ten he itse haluaisivat työtään järjestää. – Jos alkaa heti tullessaan muuttaa toimintaa rajus ti, kaiken entisen kyseenalaistaen, työntekijät helpos ti loukkaantuvat ja yhteistyö vaikeutuu, Marjut Joki sanoo. Myös etäällä olevia työntekijöitä tulee tavata kasvok kain. Vaikka tekniikka helpottaa yhteydenpitoa, var sinkin alussa tarvitaan lisäksi tutustumiskeskusteluita ja kasvokkaisia palavereita. Esimiehen tärkein tehtävä on varmistaa, että kaikki työyhteisössä tietävät ja tuntevat perustehtävänsä. Kun työ muuttuu, esimies kirkastaa, mihin suuntaan nyt mennään. Yhdessä työntekijöiden kanssa hän miettii, miten tavoitteisiin päästään. – Ole mukana arjessa. Kysy, miten pärjäätte ja mitä teille kuuluu. Ja kiitä aina, kun siihen on vähänkin ai hetta, Joki neuvoo. Ari Rämö kehottaa esimiehiä kysymään työntekijöil tä vähintään vuosittain: ”Miten sinä johtaisit, jos olisit paikallani?” tai ”Miten haluaisit itseäsi johdettavan?”. Tämä on hyvä, arvostava tapa päästä alkuun myös sil loin, kun työntekijät ovat esimiestä kokeneempia. – Työntekijöiden luottamuksen ja kunnioituksen voi ansaita osoittamalla, että itse arvostaa heidän mie lipiteitään ja tapaansa toimia, sekä olemalla tasapuo linen ja rehellinen. Arvostukseen kuuluu sekin, että esimies antaa muil le vastuuta ja vapauden tehdä asioita omalla tavallaan – myös virheitä. – Virheistä oppii. Esimiehen pitää silti kantaa vas tuu ulospäin. Ei saa haukkua eikä etsiä syyllisiä, Rä mö huomauttaa. 2. Varmista työllesi tuki ja verkostoidu ESIMIESTYÖ ON YKSINÄISTÄ: On tehtävä vaikeita päätöksiä ja kannettava niiden seuraukset. Varsinkin oman tiimin sisältä esimiesasemaan noussut voi yllät tyä roolimuutoksesta. Yhtäkkiä asioita ei voikaan enää jakaa tiimiläisten kanssa samalla tavalla kuin ennen. Työtä helpottaa, jos organisaatiossa on kuvattu sel västi, mikä on meidän tapamme johtaa. – Ei munkkilatinaa, vaan johtamista käytännön ti lanteissa. Tämän tulisi olla myös perehdytyksen lähtö kohta. Itse en ottaisi vastaan työtä, jos esimies ei osaisi kuvata omaa johtamistapaansa, Ari Rämö huomaut taa. Vaikka esimieskoulutukseen nykyään satsataan, mo ni johtamisoppi jää vain paperille, jos sen käyttöön ei perehdytetä. Jo rekrytointitilanteessa on hyvä kertoa, Visa Myllyntaus, 31, Lassila & Tikanoja, rekrytointipäällikkönä 1,5 kuukautta ”TULIN TALOON rekrytointikonsultiksi runsas vuosi sitten. Olen aina halunnut esimiestehtäviin. Kerroin tämän jo työhaastattelussa ja kehityskeskusteluissa. Kun paikka aukesi, minua pyydettiin hakemaan sitä. Jos en olisi itse ollut aktiivinen, en varmaan olisi edennyt näin nopeasti. Vaikutusmahdollisuuksia on enemmän kuin oletin. Päätösten tekeminen on palkitsevaa: esimiehenä voin todella vaikuttaa tiimini toimintaan. Sähköpostin paljous on yllättänyt. Työhön liittyvä byrokratia, kuten lomakirjaukset ja budjetointi, on opeteltava. Omia työtapoja on ollut pakko tehostaa. Olen oppinut, että on parempi hoitaa asiat kunnolla saman tien kuin jättää roikkumaan. TYÖPÄIVÄNI OVAT VENYNEET, mutta koska asun yksin, se ei ole juuri haitannut muuta elämää. Pidän selvänä, että työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen on esimiestehtävissä haasteellista, mutta uskon, että se helpottuu, kun työt tulevat tutummiksi. Minulla on 9 alaista, kohta 11. Koska tunnen heidät hyvin entuudestaan, tiedän jo hieman, mikä heitä motivoi. Oletin, että muutos kollegasta esimieheksi olisi ollut vaikeampi, mutta asiat ovat sujuneet hyvin. Ehkä kaikki ovat tajunneet, että en ole muuttunut ihmisenä. Annoin tiimissäni ennenkin palautetta, mutta nyt sitä odotetaan vielä enemmän. Enää en voi kertoa kaikkia asioita tiimissäni samalla tavalla kuin ennen. Esimiestyö on aika yksinäistä.” Visan vinkki Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään esimieheen. Jos ryhtyy esimieheksi, on syytä olla hyvä. Esimiehen on oltava kiinnostunut ihmisistä. Palkka tai valta ei ole hyvä lähtökohta. Muutoksia ei kannata lähteä tekemään heti – ensin on kuultava henkilöstöä. 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 21 Lars Schulman, 37, Microsoft, vähittäiskaupan myynti- ja markkinointitiimin vetäjänä vuoden ”OLEN LIPUTTANUT JO VUOSIA , että minua kiinnostavat esimiestehtävät. Olen ollut Microsoftilla yhteensä yhdeksän vuotta vähittäiskaupan eri tehtävissä. Olen saanut paljon erilaista esimieskoulutusta ja valmennusta puolentoista viime vuoden aikana. Ensimmäisen esimiesvuoden ajan tukenani oli työnohjaaja, kokenut esimies omasta organisaa tiostani. Kävimme läpi monia käytännön työssä eteen tulleita tilanteita. Yrityksessämme on myös aktiivinen esimiesyhteisö, josta saan vertaistukea. Olemme ystäviä ja voimme keskustella kaikesta. Hankalissa asioissa käännyn ensin oman esimieheni puoleen. Tarvittaessa myös henkilöstöosasto auttaa. kuin täällä toimistossa. Etätyössä luottamus, vastuun antaminen ja tavoitteiden selkeys ovat erityisen tärkeitä. On myös tilanteita, joissa on hyvä tavata. Keskustelen kaikkien alaisteni kanssa kasvokkain tunnin ajan joka kuukausi. Käymme läpi tavoitteita, työn sujumista ja myös henkilökohtaisia asioita. Minulla on kymmenen alaista, joten tämä vie paljon aikaa. Pidän keskusteluja kuitenkin tärkeinä, koska emme näe päivittäin. Toisaalta ne eivät riitä. Uskon spontaaniin johtamiseen. Palautetta on annettava ja pyydettävä jatkuvasti. Etätyö auttaa esimiestäkin työn ja perheen yhteensovittamisessa. Minulla on vaimo sekä 9- ja 11-vuotiaat pojat. Työpäivät venyvät välillä, mutta voin vastaavasti hakea joskus lapset koulusta aikaisin tai viedä heidät harrastuksiin.” MONI TYÖSKENTELEE MUUALLA Larsin vinkki Jätä kalenteriin aukkoja yllättäviä asioita varten. Ilman vapaita aikoja esimiestyö on vaikeaa. Muista, että maailma ei ole koskaan valmis tai täydellinen – aina voi kehittyä. 22 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 millaiset tukiverkostot organisaatio voi uudelle esi miehelle tarjota. Tämä madaltaa myös kynnystä pyy tää apua. Marjut Joki kehottaa ottamaan avuksi työnohjauk sen, mentoroinnin ja vertaisryhmät. Mentorina voi toimia oma esi mies, työtä aiem min hoitanut henkilö, muu ko kenut esimies tai työnohjaaja. Vai keiden tilantei den ja ideoiden pallottelu yhdes sä tuo varmuutta käytännön työhön ja auttaa kirkasta maan omaa johta mistapaa. SICK Oy:ssä kehittämistyötä tehdään ryhmissä, jois sa ovat yleensä mukana kaikki esimiehet. – Kun esimiehet työskentelevät yhdessä, heidän roo linsa ja työtapansa tulevat selvästi esiin. Näkee, kuka saa aikaan, kuka innostaa muita. Esimiesten uusi su kupolvi nousee esiin tekemisen kautta, Rämö kertoo. Jos omasta organisaatiosta ei löydy muita esimiehiä, voi vertaistukea etsiä ryhmätyönohjauksesta tai vaik kapa internetistä. Esimerkiksi verkkoyhteisöpalvelu LinkedInin kautta voi löytää muita samassa tilantees sa olevia esimiehiä. Arvostettu esimies voi puuttua myös epäkohtiin ja saa ihmiset kuuntelemaan. 3. Anna palautetta PALAUTTEEN ANTAMINEN ja vastaanottaminen on yksi johtamisen kompastuskivistä. Sosiaalisen me dian aikana ”peukuttamisesta” on tullut entistä tär keämpää. Jokainen kaipaa hyvää palautetta, mutta harva saa sitä tarpeeksi. Esimiehen ei silti tarvitse olla kaikkien kaveri. Hä nen tehtävänsä on ottaa myös hankalia asioita pu heeksi. Ari Rämön neuvo korjaavan palautteen anta miseen on: harvoin, mutta suoraan. Jos pomo aina arvostelee, palaute menettää merkityksensä. – Lopulta päivittäinen johtamistapa ratkaisee. Ihmi nen ottaa palautetta vastaan vain siltä, jota hän arvos taa. Arvostettu esimies voi puuttua myös epäkohtiin ja saa ihmiset kuuntelemaan. Esimies on myös aina väistämättä itse arvioinnin kohde. Jonkin verran paksu nahka on etu: kaikkea palautetta ei kannata ottaa itseensä. Muiden antamal le palautteelle on silti oltava myös herkkä. Jos tuntee, että ilmassa on tyytymättömyyttä, on hyvä kysyä asiasta suoraan. Työntekijöiden tunteista kannattaa keskus tella, mutta niihin ei saa mennä liikaa mukaan. – Esimiehen tehtävä on toimia säiliönä: Hän ottaa vastaan, kuuntelee eikä reagoi heti tunteenomaisesti. Hän työstää kuulemaansa ja palaa asiaan työlähtöises ti, Marjut Joki sanoo. 4. Opettele tuntemaan itsesi HYVÄLLÄ ESIMIEHELLÄ on hyvät vuorovaikutustai dot, ja hän tuntee itsensä. Esimiehen on myös kyettä vä hyväksymään toisten erilaiset mielipiteet ja hake maan yhteistä hyvää ratkaisua. – Toista ei voi muuttaa, oman ajattelutapansa voi. Hyvä esimies haluaa arvostaa omia ihmisiään ja tekee sen eteen töitä, Ari Rämö sanoo. Ketään ei voi pakottaa esimieheksi. Oma halu on hyvä lähtökohta. Silloinkin on syytä pohtia ja tunnis taa se, miksi haluaa esimiestehtäviin, mitkä ovat omat vahvuudet ja heikkoudet sekä miten osaa ottaa vas taan palautetta. – Hyväksi pomoksi kasvaminen edellyttää sen ym märtämistä, että johtaminen on toisten palvelua. Esi miehen pitäisi muistaa katsoa jatkuvasti peiliin ja poh tia, miten voisi olla johtamisessa parempi. Koko ajatus ’alaisista’ joutaa historiaan. Tiimin ihmiset ovat johta misen asiakkaita. 5. Pidä huolta jaksamisestasi UUDET TILANTEET ja työtehtävät, täpötäysi kalen teri ja oletus jatkuvasta tavoitettavissa olosta saattavat uuvuttaa uuden esimiehen heti alkumetreillä. Marjut Joki neuvoo esimiehiä olemaan terveesti it sekkäitä ja pitämään ajanhallinnan langat käsissään. Kalenteriin on syytä varata riittävästi aikaa myös hallin nollisille asioille, ja näistä ajoista on pidettävä kiinni. – Itselleen on annettava mahdollisuus keskittyä. Jos esimies on kiireinen ja väsynyt, se heijastuu lopulta ko ko työyhteisöön. Pelisäännöt on syytä tehdä selväk si muillekin. On parempi sanoa tii miläisille, että mi nua ei saa häiritä tänään iltapäiväl lä kuin ottaa kaik ki kyselijät vastaan välittömästi. Työ keskeytyy, ja ärtyneisyys näkyy. Ari Rämö liputtaa kahdeksasta neljään -työajan puo lesta, myös esimiestehtävissä. – En tee töitä, soita enkä lähetä työsähköpostia iltai sin muuten kuin poikkeustapauksissa. Tämä on selkeä päätös. Tehtävien priorisoinnin ja delegoinnin kautta osaaminen ja motivaatio tiimissä lisääntyvät ja pomon elämään mahtuu muutakin kuin työ. – Olennaista on pitää huolta siitä, että ajattelee muuta kuin työtä iltaisin, nukkuu riittävästi, liikkuu ja rentoutuu. Hapenottokyky on suorassa suhteessa hen kiseen jaksamiseen. l Jos esimies on kiireinen ja väsynyt, se heijastuu lopulta koko työyhteisöön. Ella Tenhovuori, 21, McDonald’s Finland, vuoro vastaavana 8 kk ”EN AKTIIVISESTI PYRKINYT esimiestehtäviin. Kun esimieheni ehdotti, että hakisin tätä paikkaa, olin iloisesti yllättynyt. Työ on ollut tosi kiinnostavaa. Vuoro on aina sitä johtavan esimiehen näköinen. Jos jokin ei toimi, on syytä mennä itseensä. Tavoitteeni on olla ystävällinen ja reilu. En tiuski, vaikka minulla olisi vaikea päivä. Joskus olen sanonut jollekulle liian tiukasti, mutta pyysin sitä myöhemmin anteeksi. En halua olla myöskään lepsu tai ylimukava esimies. Haluan, että minua kunnioitetaan. on työntekijöiden johtaminen. Jos siihen ei pysty, työt eivät suju. Alussa itseäni kokeneempien työntekijöiden neuvominen oli vaikeaa, mutta nyt olen päässyt sen yli. Vanhempien työntekijöiden kanssa työntekijä-esimiessuhteen luominen kestää kauemmin kuin nuorempien kanssa. Kohtelen kaikkia tasavertaisesti ja toivon, että se riittää. Haluan kehittyä edelleen ja olen kiinnostunut esimiestehtävistä myös tulevaisuudessa. Alussa työt tulivat uniinkin, mutta eivät enää. Jos takana on raskas päivä, puran asiat esimerkiksi esimiestyötä tekevän ystäväni kanssa. Sitten en enää ajattele niitä. Tämä auttaa irtautumaan töistä.” ESIMIEHEN TÄRKEIN TEHTÄVÄ Ellan vinkki Älä stressaa. Esimiehellä on välillä työn alla 15 asiaa kerrallaan, ja tilanteisiin on reagoitava nopeasti. Panikoiminen ei kuitenkaan auta missään asiassa. Työterveyslaitoksen Pomohautomossa on tekeillä muun muassa opas, tuoreen esimiehen ensiapupaketti. Vaikuta sen sisältöön ja vastaa kyselyyn Mitä tuoreen esimiehen tulee tietää?: http://tyopiste.ttl.fi >Kysely. Pomohautomon ensimmäinen koulutus alkaa 16.5. Lisää tietoa Työterveyslaitoksen koulutuskalenterissa: www.ttl.fi/koulutus. Seuraa Twitterissä: #pomohautomo 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 ttt-blogisti Lisää blogi tekstejä: tttdigi.fi Unelmasta tavoitteeksi U nelmasi muuttuu tavoitteeksi silloin, kun mieleesi ilmestyy suunnitelma, kuinka voisit unelman saavuttaa. Enää se ei ole hatara salaisuus, josta olet ehkä sivulauseessa saattanut ystävällesi mainita. Silloin se on jotain sellaista, mitä olet hirveästi ruvennut haluamaan. Työelämässä tulee helposti puurtaneeksi laput silmillä arkipäivästä toiseen. Tekee sen, mitä pitää tehdä, sen kummemmin miettimättä kokonaisuutta ja omaa rooliaan siinä. Unelma? Sanoitko, että tässä pitäisi vielä jostain unelmoida? ❉❉❉ TYÖELÄMÄSSÄ UNELMOINTI ON tavoitteiden asettamista omalle kehittymiselle. Vain sinä itse voit tietää, mistä innostut ja mitä tavoittelet. Mitä teet sydämesi kyllyydestä niin, että aika pysähtyy ja annat vain mennä? Unelmoi työn imusta ja unelmoi varsinkin siitä, mikä sinulle sellaisen tilan voisi tuoda. Siinä on sinulle tavoite. Katso itseäsi, millainen olet kahden vuoden päästä. Näytät tietenkin hyvältä ja energiseltä – olethan tehnyt elämäntaparemontin, josta ehdit unelmoida noin kymmenen vuotta. Kiinnitä varsinkin huomiota siihen itsevarmaan katseeseen, josta välittyvät innostus ja onnellisuus. Se johtuu siitä, että enää et aherra töissä ne laput silmillä, viikonloppua odottaen, vaan työstäsi nauttien, jotain uutta oppineena. ❉❉❉ ONKO TYÖELÄMÄN UNELMAAN MAHDOLLISTA PÄÄSTÄ? Selvitä ihan ensin, onko unelmasi myös organisaation unelma. Onko sen edes mahdollista muuttua tavoitteeksi? Tukeeko unelma sinun vahvuuksiasi? Pystytkö uutta oppimalla kehittymään niin, että työ pysyy edelleen ihmisen kokoisena? Pilko tavoitteesi pieniin osiin. Mieti, keneltä voisit oppia ja mitä muuta tukea tarvitsisit. Sinusta löytyvän voiman ja potentiaalin tiedät vain sinä itse. Älä pidä sitä piilossa. Älä jää odottamaan, että joku sen sinusta kaivamalla hoksaa. Kerro, miten pystyt olemaan paremmin hyödyksi ja mitä oppimalla kehityt vielä paremmaksi. Varo, mitä toivot, sillä se saattaa toteutua, sanotaan. Ei kaikkien unelmien edes tarvitse toteutua. Unelmia tarvitaan irtiottoon arjesta ja mielen rentoutumispaikoiksi, vaikka juuri ennen nukahtamista. Unelmoin olevani maalla, lapsuuden rantakallioilla, lämpimässä kesäauringossa. Nukahdan laineenliplatukseen. Todellisuudessa matkustaisin maaseudun liiallisesta hiljaisuudesta heti seuraavana päivänä pois. Silti unelmoin hetkestä, johon voin jarruttaa ja jäädä. Tavoittele omia unelmiasi, älä koskaan kenenkään toisen. l Minna Liminka työskentelee henkilöstöjohtajana it-alalla toimivassa Descom Oy:ssä. Hän kirjoittaa blogia osoitteessa www.minnaliminka.wordpress.com. Lisää blogitekstejä osoitteessa: www.tttdigi.fi 24 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 PAULA LEHTO ”Sinusta löytyvän voiman ja potentiaalin tiedät vain sinä itse.” työ/terveys/turvallisuus Lisää asiaa psyko sosiaalisesta kuormituksesta TEKSTI HELINÄ KUJALA, KUVA THINKSTOCKPHOTOS sivut 26–33 MITEN MEILLÄ MENEE TÖISSÄ? tekee usein töitä tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopeaan tahtiin, kertovat ennakkotiedot työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimmasta työolobarometrista. Lähes joka toinen pystyy kuitenkin vaikuttamaan työtahtiinsa paljon tai melko paljon. Noin 80 prosenttia palkansaajista kokee, että työntekijöitä kohdellaan työpaikalla tasapuolisesti ja että työntekijöiden ja johdon suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset. Suurin osa työssä käyvistä myös mieltää työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi oppia uusia asioita. Nämä kaikki ovat psykososiaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten ihminen kuormittuu henkisesti työssään. KAKSI KOLMESTA PALKANSAAJASTA 26 Rakas, raskas duuni | 29 Valvonta tehostuu | 30 Töitä täysillä – ilman stressiä 34 5 x Takapuoli ylös tuolista 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 25 Rakas, raskas duuni Kun suomalainen stressaantuu työssään, syynä on usein kova kiire tai huono työilmapiiri. Kuormaa kannattaa keventää, ennen kuin uupumus uhkaa. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA THINKSTOCKPHOTOS E n jaksa, en osaa eikä minua oikeastaan edes kiinnosta. Kokemus on tuttu monelle työssään uupuneelle, kun pitkään jatkunut kuormitus ylittää voimat. Olo on väsynyt, usko omaan ammattitaitoon rakoilee ja kyynisyys valtaa alaa. Psykososiaalista eli henkistä ja sosiaalista kuormitusta voi kertyä esimerkiksi liiallisesta työmäärästä, työn epäselvistä tavoitteista tai epäreilusta kohtelusta. Usein kuormaa kasvattavat useat eri tekijät. – Esimerkiksi suuri työmäärä ei silti aina ole haitaksi, jos työssä on myös suojaavia piirteitä, kuten mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja säädellä sitä, sanoo tutkimusprofessori Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2012 julkaiseman raportin mukaan Suomessa psykososiaalisista kuormitustekijöistä yleisempiä ovat kiire, nopea työtahti ja tiukat määräajat. Myös työpaikkakiusaamista raportoidaan meillä enemmän kuin muissa EU-maissa. 26 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 Hälytysmerkit kertovat Työuupumus on vakava häiriö, joka lisää riskiä sairastua masennukseen ja muihinkin sairauksiin, esimerkiksi sydäntauteihin. Siksi työpaikalla on yhtä tärkeää kiinnittää huomiota kuormituksen hallintaan kuin esimerkiksi tapaturmien torjuntaan. Kuormitustekijöitä kartoitetaan sekä työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä että työpaikan riskinarvioinnissa. Ideana on, että mahdolliset vaarat tunnistetaan ennakolta, jotta niihin osataan vaikuttaa ja varautua. Myös ilmapiirikyselyt ja kehityskeskustelut ovat tärkeitä mittareita hyvinvoinnin seuraamisessa. Kasvamaan päässeet paineet voivat näkyä runsaina poissaoloina, henkilöstön suurena vaihtuvuutena, virheiden lisääntymisenä tai kielteisenä asiakaspalautteena. Yksi hälytysmerkki ovat myös toistuvat hankaukset ja ristiriidat työyhteisössä. – Kun tällaisia merkkejä ilmenee, tärkeintä on se, että niiden syitä ryhdytään selvittämään eikä vain oleteta asian johtuvan jostain, sanoo psykologi Eeva-Marja Lee Työterveyslaitoksesta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran välttämiseksi. Avainroolissa on esimies, mutta hänkin voi toimia vain, jos tilanne on hänen tiedossaan. – Siksi on tärkeää, että esimiehellä on näköyhteys työyhteisöön. Hänellä pitäisi olla mahdollisuus keskustella työntekijöiden kanssa ja kuunnella heitä. Usein kuormitus näkyy työpaikan arjessa, mutta koska me ihmiset olemme erilaisia, se voi näkyä hyvin eri tavoin, Lee toteaa. Myös työntekijä on velvollinen kertomaan esimiehelle, jos hän kokee työnsä liian kuormittavaksi. Toivottavaa on, että niin tekevät myös työtoverit, jos he huomaavat kollegan taakan kasvavan. Moniosaamista ja infoähkyä Runsas neljännes työssä käyvistä kokee työnsä henkisesti rasittavaksi, kertoo Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2012 -tutkimus. Myönteistä on, että vuodesta 2009 osuus on jonkin verran pienentynyt. Toisaalta saman tutkimuksen mukaan psyykkisiä oireita kokee entistä useampi. Yleisimpiä niistä ovat voimattomuus ja väsymys, ärtyneisyys sekä unettomuus. Eeva-Marja Lee käy usein työpaikoilla auttamassa työyhteisöjä ristiriitojen selvittämisessä. Yleensä apuun halutaan ulkopuolinen asiantuntija, kun työnantajan tai terveyshuollon omat konstit eivät ole riittäneet. Leen kokemuksen mukaan nykyään varsinkin tietotyötä tekeviä rasittaa työn sirpaleisuus: ei riitä, että hallitsee perustehtävänsä, vaan lisäksi on osattava ja ehdittävä tehdä paljon muutakin. – Toinen tälle ajalle tyypillinen kuormitustekijä on, että meillä on käytössämme rajaton määrä tietoa. Enää ei ole olennaista se, että löytää tiedon vaan se, että osaa suodattaa sen koko tietomäärän joukosta. Lisäksi työn tekemisen muodot ovat muuttuneet. Raja työn ja vapaaajan välillä häilyy, kun hommat kulkeutuvat läppäreissä ja älypuhelimissa mukana kotiin. Nämä kaikki voivat toisaalta olla myös myönteiInternetin keskustelupalstalta. siä, jaksamista parantavia piirteitä: työ on monipuolista, siinä voi oppia uutta, sitä voi tehdä entistä itsenäisemmin ja joustavammin. Olennaista on, että vaatimukset pysyvät kohtuullisina – olivat ne sitten ulkopuolelta annettuja tai itse itselle asetettuja. – Avain on yksilöllisessä suunnittelussa: miten jokainen siinä elämäntilanteessa ja niillä voimavaroilla, jotka sillä hetkellä on, pystyy tekemään työtään niin, että voi hyvin, Lee huomauttaa. Jos työ on kuluttavaa mutta samalla myös antoisaa, uupumisen vaara pienenee. Esimerkiksi opetta- ”Mä en jaksa näin vaativaa työtä! En ole koskaan vapaalla.” Työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ✔✔ työn sirpaleisuus, yksitoikkoisuus tai merkityksettömyys ✔✔ määrällinen yli- tai alikuormitus, työn pakkotahtisuus, jatkuva aikapaine ✔✔ epäselvät tehtävänkuvat ja tavoitteet ✔✔ heikot mahdollisuudet vaikuttaa työhön ✔✔ liiallinen tietomäärä, toistuvat keskeytykset ✔✔ jatkuva kanssakäyminen ihmisten kanssa ✔✔ vuorotyö, yötyö, pitkät työajat, joustamattomat työaikajärjestelyt ✔✔ runsas työhön liittyvä matkustaminen ✔✔ puutteet työvälineissä, huonot työskentelyolot ✔✔ puutteet tiedonkulussa, vähäinen tuki ongelmien ratkaisemiseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen ✔✔ huonot ihmissuhteet työpaikalla, sosiaalinen tai fyysinen eristäminen ✔✔ suuri vastuu ihmisistä, rooliristiriidat ✔✔ työn epävarmuus tai alhainen arvostus ✔✔ työn ja perhe-elämän ristiriitaiset vaatimukset. Lähteet: Prima-Ef Eurooppalaisia linjauksia psykososiaalisten riskin hallintaan. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille. Työterveyslaitos, 2008. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue: www.tyosuojelu.fi jilla on työssään kuormittavia piirteitä, mutta heidän on todettu kokevan myös keskimääräistä useammin työn imua. Hyvinvointi etusijalle EU-maiden vertailussa enemmistö suomalaisista palkansaajista oli tyytyväisiä työhönsä, ja tyytyväisyys työoloihin oli yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Suomessa johto ja työntekijät kantavat vähemmän huolta muun muassa työperäisestä stressistä, kiusaamisesta ja häirinnästä kuin muissa EU-maissa. Toisaalta täällä selvästi useammalla yrityksellä on toimintamallit näiden uhkien käsittelyyn kuin EU:ssa keskimäärin. – Toki on tärkeää, että työpaikoilla on laadittu ohjelmia ja malleja esimerkiksi kuormitustilanteisiin puuttumiseksi. Sairausvakuutuslain muutoksen myötä työterveyshuollon kustannuksista maksettavan Kelakorvauksenkin suuruus riippuu siitä, onko varhaisen tuen käytäntöihin panostettu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, Eeva-Marja Lee toteaa. – Tärkeintä on kuitenkin se, että työpaikalla on sopivan avoin keskustelukulttuuri ja turvallinen ilmapiiri, koska ilman niitä mitkään lomakkeet, kaavakkeet 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 ”Olen tänään iloinen, koska töissä on ollut energinen viikko ja olen saanut paljon aikaan.” ja mallit eivät toimi. Strategiatasollakin on nähtävä, millainen merkitys ihmisten hyvinvoinnilla on työpaikan toiminnassa. Myös ihmisellä itsellään on vastuu kuormituksensa hallinnasta. Jos huomaa itsessään stressin merkkejä, kannattaa pohtia, onko kyse vain työstä vai myös Internetin keskustelupalstalta. omista valinnoista. – Voi miettiä, onko huolehtinut itsestään esimerkiksi vetämällä tarpeeksi selvästi rajan työn ja vapaa-ajan välille. Tai tekeekö vapaa-aikanaan sellaisia asioita, jotka palauttavat, Marianna Virtanen sanoo. Jos voimia vievä ongelma liittyy ennen kaikkea työhön, se kannattaa ottaa työpaikalla puheeksi heti eikä odottaa tilanteen korjaantumista itsestään. Väsymyksen kasvaessa itsestä huolehtiminen ja asioihin tarttuminen käyvät entistä vaikeammiksi. On fiksua myöntää, että omat rahkeet eivät riitä. Se on viisaampaa kuin puurtaa päivästä ja kuukaudesta toiseen yli voimiensa. – Kun työpaikalla on luottamuksellinen ilmapiiri, näistä asioista voidaan myös puhua ilman, että ne tulkitaan yksilön heikkoudeksi. Se, että ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi oman työnsä tekijänä, on avaintekijä kuormituksen hallinnassa, Lee toteaa. l Salla Toppinen-Tanner ja Kirsi Ahola (toim.): Kaikkea stressistä. Työterveyslaitos, 2012. Kirsi Räisänen: Työstressirokotus. Työterveyslaitos, 2012. Eila Kallio ja Sirkku Kivistö: Mieli työssä. Työterveyslaitos, 2013. KUORMITTAVIMMAT ALAT Stressiä koetaan yleisimmin näillä aloilla: ●● julkishallinto ja maanpuolustus ●● informaatio- ja viestintäala ●● koulutus Työ koetaan henkisesti rasittavaksi erityisesti näillä toimialoilla: ●● julkishallinto ja maanpuolustus ●● terveys- ja sosiaalipalvelut ●● koulutus ●● informaatio- ja viestintäala ●● maa-, metsä- ja kalatalous Psyykkisiä oireita, kuten väsymystä tai voimattomuutta, ilmenee eniten näillä toimialoilla: ●● majoitus- ja ravitsemustoiminta ●● koulutus ●● terveys- ja sosiaalipalvelut ●● informaatio- ja viestintäala Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos, 2013. Lue myös Kova juttu s. 11 Maarit Vartia ja muut: Psykososiaaliset tekijät suomalaisessa työyhteisössä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:14. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. THL:n raportti 68/2012. Löytyy osoitteesta: www.julkari.fi Työurat kasvuun kuormitusta vähentämällä PSYKOSOSIAALISEEN KUORMITUK- vaikuttamalla voitaisiin pidentää suomalaisten työuria, osoittaa Työterveyslaitoksessa ja Lontoon yliopistossa tehty tutkimus vuodelta 2013. Sen mukaan riski tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin voisi vähetä jopa 37 prosenttia, jos työn psykososiaalista kuormitusta saataisiin kevennettyä. Mielenterveyssyistä myönnettyihin työkyvyttömyyseläkkeisiin vastaava vaikutus olisi vajaat 20 prosenttia. SEEN 28 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 Luvut perustuvat suomalaiseen seurantatutkimukseen, johon osallistui 30 000 henkeä. Siinä selvitettiin, miten työajan hallinnalla voitaisiin vähentää ennenaikaista työelämästä poistumista. Työaikojen hallinnan merkitys nousi esiin myös tutkimusprofessori Marianna Virtasen tuoreessa selvityksessä. Hän tutki, mikä on saanut ikääntyneet työntekijät jatkamaan työntekoa yli normaalin vanhuuseläkeiän. Ilmeni, että jatkajille on yhteistä paitsi hyvä psyykkinen terveys myös mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinsa. – Yhteys oli yllättävän vahva. Mahdollisuus työaikajoustoihin yli kaksinkertaisti todennäköisyyden jatkaa työntekoa, Virtanen sanoo. Hän huomauttaa, että ikääntyvien työntekijöiden vapaa-ajasta suuri osa saattaa kulua esimerkiksi omien vanhempien tai lastenlasten hoivaamiseen. Työaikojen joustavuus voisi helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Valvonta tehostuu Työsuojelutarkastajat valvovat psykososiaalista kuormitusta entistä jämäkämmin. Tavoitteena on pidentää työuria. TEKSTI MARJA SARKKINEN T yöpaikalla päästään pitkälle jo oivaltamalla, että työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön riskejä. Aihepiiri koetaan hankalaksi, koska se liitetään virheellisesti yksilön terveydentilaan, sanoo ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Rintala toimii puheenjohtajana valtakunnallisessa psykososiaalisen kuormituksen koordinaatioryhmässä, joka kehittää valvontaa. Hän oli tekemässä Psykososiaalisen kuormituksen valvonta -ohjeita, jotka julkaistiin viime vuonna. Ohjeiden tarkoitus on yhdenmukaistaa ja jämäköittää valvontaa. Ne Työn järjeste lyihin liittyvät kuormitustekijät siaalinen kuormiTyön sisältöön tus on ollut ykliittyvät - esim. kohtuuton kösasia. kuormitustekijät aikapaine ja puutteet Tarkastajat - esim. jatkuva selvittävät työtyövälineissä valppaana olo ja paikoilla varsinkin näitä asioita: liiallinen Onko riskinar tietomäärä vioinnissa tunnistetTyöyhteisön tu myös psykososiaaliset kuormitustekijät? sosiaaliseen toimi Onko riskit arvioitu? Onko vuuteen liittyvät arvioinnin perusteella ryhdytty riitkuormitustekijät täviin toimenpiteisiin? Onko käytän- esim. toimimaton töjä, joiden avulla työntekijän kuorvuorovaikutus ja huono mittuminen huomataan ajoissa? Valvonnassa on käynyt ilmi, että ristiedonkulku kejä arvioitaessa psykososiaalinen kuormitus unohtuu helposti kokonaan. Ja vaikka riskinar Työn psykososiaaliset kuormitustekijät viointi olisi tehtyösuojeluvalvonnassa ty, se ei välttämättä ole tarpeeksi – Ehkä työsuojeluviranomaisen ajakattava ja ajan tatellaan keskittyvän pelkästään fyysiseen salla. Tavallinen työympäristöön. Tai sitten työntekijät puute on sekin, eivät tiedosta, että heidän kuormittuettä riskinarviointiprosessi on jäänyt kesken. Kuormitus- misensa taustalla on työpaikkaan liittytekijät on ehkä tunnistettu, mutta osaa- viä tekijöitä, joihin työnantajalla on velvollisuus puuttua. Kyse voi olla siitäkin, minen on loppunut siihen. – Jos työnantajalla ei ole riittävästi ettei kuormittuneilla ole voimia ottaa asiantuntemusta ja työkaluja, voi käänyhteyttä viranomaisiin. tyä työterveyshuollon puoleen, RintaRintala neuvoo haitallisesta työkuorla muistuttaa. mituksesta kärsivää työntekijää kääntymään mahdollisimman varhain Vähän yhteydenottoja työnantajan, käytännössä lähimmän Vuonna 2013 Etelä-Suomen aluehallin- esimiehen, puoleen. Jos se tuntuu vaitoviraston työsuojelun vastuualueelle kealta, apua voi pyytää työsuojeluvaltuli asiakkailta 628 yhteydenottoa, jottuutetulta tai luottamusmieheltä. ka liittyivät häirintään, työsyrjintään, Tiedon saatuaan työnantajalla on väkivallan uhkaan ja psykososiaaliseen velvollisuus selvittää kuormittumisen kuormitukseen. Näistä 378 koski häisyyt ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteirintää ja epäasiallista kohtelua, 196 työ- siin. Jos näin ei tehdä, kannattaa ottaa syrjintää, 48 muuta psykososiaalista yhteyttä työsuojeluviranomaiseen. l kuormitusta ja 6 väkivaltaa. Jenny Rintalan mielestä psykososiaaPsykososiaalisen kuormituksen lisesta kuormituksesta tulee hämmäsvalvonta -ohjeet löytyvät osoitteesta: tyttävän vähän yhteydenottoja. www.tyosuojelu.fi/fi/valvontaohjeet Onko riskinarvioinnin perusteella ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin? selkeyttävät muun muassa sitä, mitä psykososiaalisella kuormituksella tarkoitetaan työsuojeluvalvonnassa: työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Psykososiaalisen kuormituksen valvonnasta on tullut yhä keskeisempää, koska tavoitteena on pidentää työuria. Siihen pyritään vähentämällä kaikenlaista työkuormitusta. Riskien arviointi unohtuu Jenny Rintalan mukaan psykososiaalisia riskejä ei välttämättä oteta esiin jokaisessa työsuojelutarkastuksessa. – Niitä käydään läpi silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Olemme hiljattain tehneet tarkastuksia esimerkiksi asianajotoimistoihin, ja siellä psykoso 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 Töitä täysillä – ilman stressiä Uutisankkuri Kirsi Alm-Siira on aina vakuuttanut ystävilleen, että elää päivän kerrallaan eikä stressaa mistään. – On mielenkiintoista nähdä, pitävätkö omat tuntemukseni paikkansa, hän sanoo ennen stressimittauksen aloittamista. TEKSTI SUSANNA KAAJA u KUVAT LEENASTIINA SIMOLA JA MTV 30 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 J os minulla ei nyt ole stressiä, niin ei sitten koskaan, toteaa Kirsi Alm-Siira. MTV:n uutisankkuri tekee hektistä vuorotyötä, hänellä on kaksi pientä lasta ja kotona eletään remontin tuottaman sahanpurun keskellä. Nyt hän on lupautunut kolme päivää kestävään stressimittaukseen. Ystävät ja sukulaiset kauhistelevat Alm-Siiran työaikoja ja -tahtia: aamuvuoroon on herättävä kolmen jälkeen yöllä, ja iltavuorot ovat 11-tuntisia. Erilaiset tekniset ongelmat ja viime hetken muutokset ovat työssä tavallisia. Välillä on niin kiire, että saa oikeasti juosta. – Yleensä olen liikkeissäni tosi nopea, mutta kun kaikki vilkkuu punaista ja uhkaa hajota käsiin, rauhoitun. Suljen kaiken muun ulkopuolelle ja keskityn omaan tekemiseeni. muodoissaan, ystävien tapaaminen. PERHE: Puoliso, 5- ja 1-vuotiaat tyttäret Sunnuntai 9.2. Vapaapäivä Herätys ja aamupala. Pakkaan esikoisen harrastuskamat. KLO 9.40 Kävelemme kilometrin matkan jumppaan. KLO 10 –11 Temppujumpassa lapsen kanssa. KLO 11.20 Lyhyt mäkijuoksutreeni (30 min) KLO 12 ➞ Perheen kanssa kotona: syömme yhdessä, leikin lasten kanssa, teen kotihommia, katson talviolympialaisia. KLO 20.00 Luen lapsille iltasadun. KLO 21.00 Nukkumaan. KLO 8.15 Rennosti työssä Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Jussi Konttinen varustaa Kirsi Alm-Siiran mittausta varten: kaksi anturia rekisteröivät sykevälivaihtelua eli peräkkäisten sydämenlyöntien väliset ajat. Mitä enemmän ajat vaihtelevat, sitä parempaa on työstä palautuminen. Lisäksi otetaan sylkinäyte kolmesti päivässä. Tällä selvitetään stressihormoni kortisolin eritystä. Kun tapaamme uudelleen viikon päästä, Konttinen näyttää tyytyväiseltä. Mittauksissa ei tullut esiin voimakasta stressiä eikä ongelmia palautumisessa. – Kaikki arvot sijoittuvat hienosti viitealueelle. Myös unen aikainen palautuminen on hyvää tai vähintään kohtalaista joka päivä. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, Maanantai 10.2. Tiistai 11.2. Aamuvuoro klo 4.00–10.30 Aamuvuoro klo 4.00-10.30 Herään, käyn suihkussa, juon kupin kahvia ja lähden autolla töihin. Näin aikaisin ei maistu ruoka. KLO 4.10 Kirjoitan ja suomennan sähkeitä, etsin kuvia, tilaan graafikolta karttoja eli rakennan uutislähetystä yhdessä vastaavan uutistoimittajan kanssa. Työ on sellaista teknistä piperrystä. KLO 5.00 Maskiin. KLO 5.40 Jatkan töitä, juon kahvia ja syön ruisleivän. KLO 6.30 Ensimmäinen uutislähetys (3 min), jonka jälkeen alan rakentaa seuraavaa. Uutislähetyksiä on puolen tunnin välein. Joskus materiaali on valmis viisi minuuttia ennen lähetystä, pahimmillaan 15 sekuntia ennen. KLO 10.30 Lähden töistä. KLO 11.00 Tulen kotiin ja mieheni lähtee töihin. Hän on yrittäjä, ja sovittelemme aikatauluja siten, ettei kuopusta tarvitse viedä vielä hoitoon. KLO 11.30 Lounas. KLO 12.00 Kuopuksen kanssa päiväunille. Nukumme sikeästi lähes kaksi tuntia. KLO 15.30 Haen esikoisen tarhasta, ja käymme kaupungilla ostoksilla. KLO 17 ➞ Kevyitä kotitöitä ja oleilua. Ohjaan yleensä maanantaisin jumppia. Nyt polveni on kipeä, ja lääkäri kehotti jättämään jumpat väliin. KLO 21.00 Menen sänkyyn. Surffaan vielä hetken netissä. Nukahdan kello 22:een mennessä. Herään, käyn suihkussa ja juon kupin kahvia. KLO 4.20 –10.15 Töissä. Työvuoron päätteeksi on toimituspalaveri. KLO 10.30 –11.00 Työpaikan kuntosalilla kova treeni: juoksen juoksumatolla ja teen voimaharjoituksia. KLO 11.15 Syön lounasta työkaverin kanssa. Puimme hänen ihmissuhdekuvioitaan. Saan harvoin ystävistäni seuraa päivällä, jolloin minulle sopisi työaikojeni vuoksi parhaiten tavata heitä. KLO 12.30 Kotiin. Työkaveri soittaa. Yleensä työt eivät seuraa mukana kotiin. KLO 13–14.20 Luen sängyssä sähköposteja. Tulos: torkahtelen, mutta en saa kunnolla unta. KLO 15.30 Haen esikoisen tarhasta. KLO 16 ➞ Kotitöitä, ruoanlaittoa, leikkimistä. KLO 21.30 Nukkumaan. KLO 3.20 KIRSI ALM-SIIRA, 39 TYÖ: Uutistoimittaja, jumppaohjaaja KOTIPAIKKA: Helsinki HARRASTUKSET: Liikunta eri – Pelkään silti, että minulla paljastuu krooninen stressi, Alm-Siira sanoo – ja nauraa päälle. KLO 3.30 ”Pelkään, että minulta paljas tuu krooninen stressi.” 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 ”Työ on ainoa elämänalue, jossa tunnen oloni sata prosenttisen itsevarmaksi.” että sinulla on paljon voimavaratekijöitä, jotka tukevat stressistä selviämistä. Hyvinvointiprofiilin lähempi tarkastelu näyttää, että stressi ja palautuminen vuorottelevat myös työpäivän sisällä. – Tuossa on juostu jotain, tein ehkä puhelinhaastattelun. Ja tuossa kiihdyin palaverissa, vaikka en näyttänyt sitä ulospäin, Alm-Siira osoittaa tiistain stressipiikkiä. Yllätys hänelle on, että työaika aamuneljästä puoli seitsemään on vihreällä. Se on siis palautumisen aikaa. – Luen ensimmäiset sähkeet puoli seitsemältä ja sen jälkeen puolen tunnin välein. Ei ehkä silti kannata näyttää työnantajalle, että yli puolet työajasta on Henkilön tiedot: Kirsi Alm-Siira vihreää! Ikä 39 Aktiivisuusluokka 8.0 Konttinen on eri mieltä. Pituus 158 (Huippukunto) HYVINVOINTIANALYYSI Paino 55 Painoindeksi Leposyke 22.0 Stressireaktiot Liikunta Ruuhkaa kotona Tulosten mukaan Kirsi Alm-Siira kokee eniten stressiä kotona, kello 14–19. Tämä ei yllätä testattavaa. – Teen toisella kädellä ruokaa ja vaihdan vaippaa, vastailen puhelimeen, yritän olla lapsen kanssa, haen toisen lapsen hoidosta, lapsi heittää ruoan seinään, etsin esikoisen tanssikamoja ja pohdin, eikö mies jo tule kohta kotiin. Tuolle pitäisi varmaan tehdä jotain. Jälleen Jussi Konttinen toppuuttelee. – En pitäisi tätä hälyttävänä, vaan ymmärrettävänä. Tietty stressi kuuluu tähän elämänvaiheeseen. Ja vastapainona palautuminen on sinulla laadultaan hyvää. Maanantain stressipiikki osuu samaan aikaan kuin esikoisen tarhasta haku. Tiistaina eniten stressiä ai heuttaa työkaverin iltapäiväinen puhelinsoitto. – Menin sen jälkeen päiväunille puhelimen kanssa enkä saanut kuin torkuttua, koska työasiat pyöriMittauksen tiedot: vät päässä. Yleensä pääsen tosi hyvin irti töistä kotoAlkamisaika su 09.02.2014 08:11 na. Vain virheet joskus mietityttävät. Kesto Syke (alin/keskiarvo/korkein) 46 Maksimisyke Palautuminen – Palautuminen työpäivän aikana tukee jaksamista. Jos koko työaika olisi punaista ja vielä vapaa-aika päälle, olisin huolissani. 19h 2min 46 / 66 / 155 185 Arkiaktiivisuus Kotihommia Syke SUNNUNTAI 9.2. Puuttuva syketieto 17% Hyvä, rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa tukee palautumista. Mäkijuoksu ylläpitää kuntoa. Suosituksia lyhyemmät unet, mutta uni on palauttavaa. 160 140 HYVINVOINTIANALYYSI Henkilön tiedot:Kirsi Alm-Siira Ikä 39 Pituus09:00 10:00 11:00 12:00 158 Paino 55 Painoindeksi 22.0 Stressireaktiot 120 100 Aktiivisuusluokka 8.0 (Huippukunto) 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 Leposyke 46 Maksimisyke 185 Palautuminen Liikunta Arkiaktiivisuus Työpäivänkin aikana on hyvä palautua. Syke Mittauksen tiedot: Alkamisaika 19:00Kesto 20:00 21:00 22:00 23:00 Yöunet 6h 14min Syke (alin/keskiarvo/korkein) Puuttuva syketieto 13% Lapsen haku tarhasta. 80 ma 10.02.2014 03:14 28min02:00 03:00 00:0023h01:00 47 / 63 / 129 Syke (lyöntiä/min) Reaktion voimakkuus 180 60 MAANANTAI 10.2. Palautuminen unen aikana hyvää. 160 140 120 100 80 Stressireaktiot (2h 59min) 04:00 06:00 Palautuminen (8h 32min) 08:00 34% 10:00 16% 12:00 Normaalia suurempi Stressireaktioiden 14:00 16:00 osuus: 18:00 20:00 16% Päiväunet Liikunta (44min) Arkiaktiivisuus (19min) 2% | TYÖ TERVEYS | 2/2014 tila (6h TURVALLISUUS 28min) 32 Muu 4% Palautumisen osuus: 45% 45% Normaali 00:00 >22:00 60% 40 - 60% 02:00 Yöunet 5h 12min Syke (lyöntiä/min) Reaktion voimakkuus 180 Normaalia 60 pienempi < 40 % Heikko Kohtalainen Hyvä < 20% 20 - 29% ≥ 30% Alm-Siira alkaa pohtia ystäviään, joista monella on pieniä lapsia ja hektinen työ. – En uskalla edes ajatella, millaista elämä olisi, jos työssäkin olisi koko ajan kova stressi. Alm-Siira luonnehtii itseään huolehtijaksi, joka haluaa pitää kaikki langat käsissään. – Työ on ainoa elämänalue, jossa tunnen oloni sataprosenttisen itsevarmaksi. Minua stressaa, kun kaikki ei mene niin kuin haluan. Varsinkin lapset ovat tosi ennalta arvaamattomia. Alm-Siira kuvailee perhettään aktiiviseksi: vanhemmilla ei ole juuri aikaa löhötä sohvalla. – Esikoisella on aina jokin temppurata menossa, ja itse liikun 6–12 kertaa viikossa. Kun imuroin, kuopus kiipeää käsivarrelleni. Tulos ja ulos Kirsi Alm-Siira on tyytyväinen tuloksiin. – Ne osoittavat, että tunnen itseni ja olen tehnyt elämässäni oikeita, terveyttä edistäviä valintoja. Olen työorientoitunut, mutta olen silti kieltäytynyt muutamisLiikunta palauttaa ta mielenkiintoisista tehtävistä, koska tiedän, että ne Jussi Konttinen korostaa, että vapaa-ajan liikunta on eivät sovi luonteelleni. erityisen tärkeää, jos työ ei tarjoa mahdollisuuksia Omien sanojensa mukaan Alm-Siira on ”istutaan, tehdään, lähdetään kotiin” -tyyppi. liikkua. Kirsi Alm-Siiran työ on fyysisesti kevyttä. – Tuossa kynä taisi pudota, ja kumarruin nosta– Jos joutuisin projektiin, jossa pohdittaisiin vaikka kaksi viikkoa samaa asiaa, stressaantuisin. maan sen, Alm-Siira kommentoi paria työpäivään Tärkeä jaksamista edistävä tekijä on se, että Alm-Siira mahtunutta aktiivisuuspiikkiä. – Hyvä kunto edistää palautumista. Testipäivinä eriei juuri koskaan tee viisipäiväistä työviikkoa. Myös vuotyisesti vapaapäivän liikuntamäärä oli hyvää tasoa. rotyö tuo sopivasti vaihtelua ja jouston varaa. – Vaikka olenkintiedot: välillä väsynyt, en kaipaa säännölToisaalta kaikki mielekäs tekeminen edistää palautuHenkilön tiedot:Kirsi Alm-Siira Mittauksen testi vahvisti sen, minkä jo tiesin: olen mista, oli se sitten39 ystävienAktiivisuusluokka tapaamista tai vaikka pos- 8.0 lisyyttä. Tämä Ikä Alkamisaika ti 11.02.2014 03:45 l unelma-ammatissani. timerkkeilyä, Konttinen huomauttaa. Pituus 158 (Huippukunto) HYVINVOINTIANALYYSI Paino Painoindeksi 55 22.0 Stressireaktiot Leposyke Maksimisyke Palautuminen Liikunta Arkiaktiivisuus Kuntosalitreeni parantaa aerobista kuntoa. Kesto Syke (alin/keskiarvo/korkein) 46 185 Syke TIISTAI 11.2. Puuttuva syketieto 1% Stressipiikki: työkaveri soittaa kotiin. 23h 25min 48 / 69 / 164 Suosituksia vähemmän unta, palautuminen vain kohtalaista. 160 140 120 100 80 Syke (lyöntiä/min) Reaktion voimakkuus 180 60 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 00:00 02:00 Yöunet 5h 41min NÄIN MITTAUKSET TEHTIIN ●● Mittauksessa käytettiin menetelminä sykevariaatiota ja sylkinäytteitä. ●● Sykevariaatiorekiste- röinnissä tarkastellaan sykevälivaihtelua eli peräkkäisten sydämenlyöntien välisten aikojen eroja. Vaihtelu suurenee, kun keho rentoutuu, ja pienenee, kun vireys nouStressireaktiot (10h 43min) see, keho kuormittuu Palautuminen (7h 2min) tai stressi lisääntyy. Liikunta (36min) Arkiaktiivisuus (12min) Muu tila (4h 53min) ●● Hyvinvointianalyysi- ohjelmistolla (Firstbeat Technologies) tuotetut palauteraportit kertovat stressin ja palautumisen lisäksi mm. liikunnan määrästä ja harjoitusvaikutuksesta. ●● Sylkinäyte otettiin kolmesti päivässä: herätessä, 30 minuuttia heräämisestä ja 21% nukkumaan mennes1%sä. Syljestä mitattiin 46% 3% 30% kortisolipitoisuutta. Kortisoli on lisämunuaisen kuoren tuottama hormoni, jonka eritys kiihtyy stressitilanteissa. ●● Lisää tietoa terveyden ja toimintakyvyn mittauksista Työterveyslaitoksessa: www.ttl. fi >Palvelut >Terveys ja työkyky >Fyysisen Stressireaktioiden osuus: toimintakyvyn tutkimukset Palautumisen osuus: ”Kirsi nukkuu arkisin melko vähän. Univaje voi pitää kehoa ylikierroksilla.” Normaalia suurempi Normaali Lue työterveyspsykolologi > 60% 40 - 60% 46%Kirsi Aholan kommentit TTT-Digistä: www.tttdigi.fi >Töitä täysillä – ilman stressiä Heikko Kohtalainen 30% < 20% 20 - 29% Normaalia pienempi < 40 % Hyvä ≥ 30% 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 5x Takapuoli ylös tuolista Herätys, istumatyöntekijä! On aika pitää tauko ja lähteä liikkeelle. JUMPPAOHJEET TINJA SAARELA u KUVAT IISAKKI HÄRMÄ MALLI ELLA SMEDS 1. Nouse tuolista Siirry tuolin reunalle. Pidä jalat tukevasti lattiassa pienessä haara-asennossa. Kallista vartaloasi eteenpäin ja ponnista seisomaan. Lähde kyykistymään alaspäin, ikään kuin istuisit takaisin. Juuri kun pakarasi hipaisevat istuinta, ponnista uudelleen ylös. 2. Sahaa seisten 3. Venytä korkeuksiin Seiso haara-asennossa. Sisäänhengityksellä ojenna kädet edestä ylös, vie katse kohti kattoa ja tuo samalla toinen jalka taakse. Pidä asento hetken aikaa. Tunnet, kuinka yläselkä ojentuu ja venyy. Uloshengityksellä palauta alas. 34 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 Seiso leveässä käyntiasennossa. Tue etujalan puoleinen käsi reiteen ja nojaa käteen reilusti. Vedä toinen käsi kyynärpäästä koukkuun ja vie sitä selän taakse viistosti kattoa kohti ikään kuin sahaisit. Palauta käsi hitaasti lähtöasentoon. Tee sama liike myös toisella kädellä. Hartioiden hyppyyttäminen saa veren kiertämään. 4. Pyöristä ja kurkota Seiso haara-asennossa. Polvet saavat koukistua. Pyöristä selkä, kallista pää käsien väliin rennoksi ja työnnä kädet suoraksi kauas eteen. Ojentaudu rauhassa takaisin ylös. 5. Hyppyytä hartioita Nosta hartioita korviin, pidä hetki ylhäällä ja laske hartiat rentoina alas. Tee liikettä nopeassa tahdissa useita kertoja. Katso jumppa video: tttdigi.fi >Liikettä niveliin LISÄÄ LIIKETTÄ TYÖPÄIVÄÄN Suomen Reumaliiton virittämää Keltaisen Nauhan päivää vietetään keskiviikkona 12. maaliskuuta teemalla Nouse tuolista. Tempauksessa on mukana myös Työterveyslaitos. – Kehomme tarvitsee monipuolista kuormitusta ja liikuntaa. Liikkumattomuus elintapatekijänä on noussut vaarallisuudessaan tupakoinnin ja alkoholin rinnalle, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio. Vainio ja Dextra Oy:n toimitusjohtaja, fysiatrian erikoislääkäri Leena Niemistö haastavat työpaikat lisäämään liikettä työpäivään. Töissä voi järjestää vaikkapa kävelykokouksen, aamukahvi-, kokous- tai taukojumpan. Lisää tietoa: www.reumaliitto. fi/jarjestopalvelut/jarjestotoiminta/liikunta. MS 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 Turvallisuus- ja työsuojelualan kansainväliset ammattimessut 5.–7.11.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus www.eurosafety.fi Turvallisuusalan ammattilaisten kohtaamispaikka Tampereella jo 14. kerran Lue lisää: www.eurosafety.fi p. 0207 701 212 / Veli-Pekka Rouvali p. 0207 701 233 / Jukka Järvinen m aa n Sa www.eurosafety.fi/osasto ai ka an Varaa osastopaikkasi Työhyvinvointi-messut Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ammattimessut tarjoavat mahdollisuuden päivittää tietoja ja vahvistaa omaa osallisuutta työpaikan hyvinvoinnin rakentamisessa! Nordic Welding Expo -messut Pohjoismaiden suurin hitsausalan messutapahtuma tuo yhden suurimmista työsuojelua ja -hyvinvointia käyttävistä teollisuuden haaroista messuille. Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere www.tampereenmessut.fi, [email protected] [email protected] EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyökumppaninaan Suomen Työsuojelualan Yritysten liitto STYL ry työ/terveys/turvallisuus SUOJAIMIA MAAILMALLE TEKSTI HELINÄ KUJALA, KUVA TIMO AALTO SUOMESSA TOIMII useita pieniä ja vähän suurempiakin yrityksiä, joiden valmistamia henkilönsuojaimia myydään eri puolilla maailmaa. Uudessa juttusarjassa Vientiyritys kerromme näistä firmoista. Ensimmäisenä vuorossa on Jokamuovi Oy, joka valmistaa suojakäsineitä Evijärvellä, Etelä-Pohjanmaalla. Muovityöntekijä ja huoltomies Asko Virtanen huolehtii siitä, että Jokamuovi Oy:n käsinetehtaan koneet ja laitteet pysyvät kunnossa. Lisäksi hän toimii työsuojeluvaltuutettuna. Lue juttu seuraavalta aukeamalta! 38 Hanskoja maailmalle | 40 Työsuojeluvaltuutetun ABC | 43 Tuotteet 44 Tapaturmainen kuolema 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 vientiyritys Hanskoja maailmalle Evijärvellä toimiva Jokamuovi Oy aloitti suojakäsineiden valmistuksen autotallissa reilut 50 vuotta sitten. Nyt tehtaasta lähtee vientiin vuosittain yli 200 000 hanskaparia. TEKSTI HELINÄ KUJALA u KUVAT TIMO AALTO V Tää ll ä v ie ra il im me: EVIJÄRVI 38 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 – Suojainten on oltava kunnossa meilläkin. Olisi outoa, jos alan yritys ei itse huolehtisi työturvallisuudesta, sanoo Jokamuovin myyntijohtaja, yrittäjä Karoliina Sulkakoski. alkoiset ja punaiset käsineet kulkevat automaattikoneen linjastolla Jokamuovi Oy:n tehdashallissa. Jokin näistä eteläpohjalaisista käsineistä voi päätyä vaikkapa chileläisen kaivosmiehen käteen, sillä Chile on yksi yrityksen 12 vientimaasta. Eniten käsineitä viedään kuitenkin Venäjälle, Pohjoismaihin ja Kanadaan. Niitä käytetään etenkin öljy- ja kaasuteollisuudessa sekä puunjalostuksessa. – Nykyisin noin kaksi kolmasosaa tuotteistamme menee ulkomaille, kertoo myyntijohtaja Karoliina Sulkakoski, 32. Yrityksen perusti hänen isoisänsä, Esko Sulkakoski, yhtiökumppaninsa kanssa vuonna 1960. Toiminta alkoi autotallissa: toinen miehistä sekoitti muovit kemikaaleista ja toinen ”paistoi” käsineet uunissa. Vaikka toiminta on sittemmin laajentunut ja automatisoitunut, hanskat pitää edelleen paistaa 200–300 asteen lämpötilassa, jotta muovikerrokset jähmettyvät puuvillakankaalla vuoratun, alumiinisen muotin päälle. Karoliinan vanhemmat Pekka ja Tuulikki Sulkakoski ryhtyivät yrittäjiksi vuonna 1980. He työskentelevät firmassa yhä, Pekka toimitusjohtajana ja Tuulikki henkilöstöpäällikkönä. Pariskunta erosi lähes kymmenen vuotta sitten, mutta yhteistyö perheyrityksessä sujuu entiseen tapaan. vientiyritys – Vaari on nyt 85-vuo tias, ja hänkin käy täällä vielä päivittäin, vuonna 2009 vanhempiensa yhtiökumppaniksi ryhtynyt Karoliina kertoo. Testaus takaa laadun Eija Järvenpää (vas.) ja Tuulikki Sulkakoski työn touhussa. naan ulkomaisissa käsineissä, ”Suunniteltu Suomessa” -tekstin kera. – Hyviä tuotteita tulee ulkomailtakin, eikä siinä mitään, Tuulikki Sulkakoski sanoo. Jos testaukset ja tuoteselosteet eivät ole kunnossa, kuluttaja ei voi kuitenkaan tietää, suojaako käsine esimerkiksi rikkihapolta tai muilta vaarallisilta aineilta. – Työsuojelupäälliköllä, joka yleensä työpaikalla hoitaa suojainten valintaa, on iso vastuu. Riskinarviointi pitää tehdä hyvin, jotta osataan valita juuri kyseiseen työhön sopivat suojaimet, Karoliina Sulkakoski painottaa. Hän on saanut suojain asiantuntijan koulutuksen, ja yritys kouluttaa mielellään jälleenmyyjiä ja työpaikkojen edustajia. Yhteistyö on hedelmällisintä silloin, kun kouluttaja pääsee mukaan työpaikan riskinarviointiin. Hän voi tuoda arviointiin oman asiantuntemuksensa ja saa samalla tietoa siitä, millaisia tarpeita Jokamuovin hanskat kuuluvat työkäsineiden standardin mukaan luokkaan kolme. Se tarkoittaa, että ne suojaavat hengenvaaraa tai pysyvää vammaa vastaan. Tähän luokkaan kuuluvilla tuotteilla on oltava tyyppiNÄIN MEILLÄ hyväksyntä, joka kertoo, että JOKAMUOVISSA käsine on testattu hyväksy●● Suojahanskat käteen kemikaatyssä testilaitoksessa. leja käsiteltäessä. Aiemmin kemikaalisuoja●● Hengityksensuojaimet ylle, käsineitä testasi Työterveyskun kemikaalit pölyävät. laitos, nykyisin yritys toimit●● Kuulonsuojaimet paikoilleen taa tuotteensa testattaviksi konemelussa. Isoon-Britanniaan. Työter veyslaitos kuitenkin valvoo ●● Tehtävänvaihto tunnin välein ompelutyössä ja käsineen laatua pistokokein. valmistuksessa, jotta toistotyö Käsineiden lisäksi tehei kuormita liikaa. taassa tehdään alihankintana rouhepintaista kitkamattoa. Muun muassa eräs saksalaisyritys käyttää sitä kilpa-ampujien asusteisiin aseen pitämiseksi paikaltyöpaikoilla on. – Tällä tavoin olemme ryhtyneet toimittamaan esilaan. Toinen pohjalainen yritys taas valmistaa siitä kurakeleihin tarkoitettuja koirien tossuja. merkiksi eräälle vaneritehtaalle hanskoja, joiden vuoKaroliina Sulkakoski on mukana Suomen työsuoria on vahvistettu terävien puuviilujen varalta. jelualan yritysten liiton eli STYL:n hallituksessa. Henkilöstö menestyksen avain Yhdistykseen kuuluu yli 300 yritystä, ja yhteistyön Jokamuovi työllistää 18 henkeä, ja firmaan on tavoitteena on muun muassa vaikuttaa työsuojeluhiljattain palkattu myyntipäällikkö ja venäjänalan kehitykseen yhdessä viranomaisten kanssa. taitoinen myyntiassistentti. Liikevaihtoa kertyi Sulkakoskesta yhteistyö ”rakkaiden kilpailijoiden” viime vuonna noin kaksi miljoonaa euroa. kanssa on tärkeää, jotta kaikki pysyvät perillä muun Mihin yrityksen menestys perustuu? muassa uusista säännöksistä. Tosin suoranaisia kilpai– Luotettuihin, pitkäaikaisiin ja koulutettuihin lijoita ei Jokamuovilla Suomessa ole. – Euroopassakin samantyyppisiä käsineitä valmistyöntekijöihin sekä myös asiantunteviin asiakkaisiin, taa tiettävästi vain eräs tsekkiläinen yritys, hän kertoo. Tuulikki Sulkakoski vastaa empimättä. Samoilla linjoilla on Karoliina Sulkakoski. Hän kerYritysten tarpeet tietoon too ”pyörineensä jaloissa” tehtaalla pienestä pitäen ja Halpatuonti Kaukoidästä arveluttaa suojainalan yritviihtyneensä aina hyvin. täjiä. Ikävintä on se, että omaa tuotemerkkiä kopioiKun toinen tyttäristä suuntautui eri alalle, vanhemmille oli helpotus, että tuotantotalouden trade daan. Näin on käynyt Jokamuovillekin, jonka käsinomiksi kouluttautunut Karoliina halusi firmaan töineet tunnistaa hanskojen päällä näkyvästä keltaista hin ja yhtiökumppaniksi. merkistä. Samanlaista keltaista tunnusta näkee toisi– Yrittäjäksi ryhtyminen tuntui itsestään selvältä. En oikeastaan edes miettinyt muita vaihtoehtoja. Täällä on hyvä henki, ja ihmiset ovat aina ottaneet minut myönteisesti vastaan. Ehkä parinkymmenen vuoden päästä yritys toimii jo neljännessä polvessa: myös Karoliinan 6- ja 8-vuo tiaat pojat ovat tehtaalla tuttu näky. l Lue: Kurkista hanska tehtaaseen tttdigi.fi Riskinarviointi pitää tehdä hyvin, jotta osataan valita työhön sopivat suojaimet. 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 C B A Työsuojeluvaltuutetun Onko sinut valittu työsuojeluvaltuutetuksi? Näillä ohjeilla pääset tehtävässäsi alkuun. TEKSTI HELINÄ KUJALA A TUNNE VASTUUSI. B TIEDÄ OIKEUTESI. Valtuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen riskinar vioinnin asiakirjat ja muut työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat tiedot. Hän voi saada nähtäväkseen myös työterveyshuoltoa koskevan sopimuksen ja toimintasuunnitelman. Usein valtuutettu myös osallistuu riskin arviointiin. Siinä selvitetään, tunnis- Työsuojeluvaltuutettu edustaa henkilöstöä työsuojelun yhteistoiminnassa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Hän perehtyy säännöksiin sekä asioihin, jotka omalla työpaikalla vaikuttavat työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Hän kannustaa muitakin työntekijöitä kiinnittämään niihin huomiota. Vastuu työturvallisuudesta ja -terveydestä on kuitenkin työnantajalla, joVINKKI: Tärkeä tiedonlähde on myös TTT-lehti. Varmista, että ka tekee myös työnantajasi on ilmoittanut nimesi ja yhteystietosi Työturvalliniitä koskevat suuskeskuksen ylläpitämään työsuojeluhenkilöiden rekisteriin. päätökset. Rekisteriin kuuluvat valtuutetut saavat lehden automaattisesti. C HANKI TIETOA. Valtuutetulla on mahdollisuus saada koulutusta tehtäviinsä ilman, että hänelle aiheutuu siitä kustannuksia tai ansionmenetyksiä. Sama koskee myös varavaltuutettuja. Työnantaja sekä työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu käsittelevät koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Työsuojelun kursseja järjestävät muun muassa Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus ja ammattijärjestöt. VINKKI: Pitkäaikainen työsuojeluvaltuutettu voi pyrkiä varavaltuutetuksi ennen kuin luopuu tehtävästään tai jää eläkkeelle. Näin hän ehtii siirtää hiljaista tietoaan uudelle valtuutetulle. 40 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 D tetaan ja arvioidaan työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Valtuutetulla on oikeus pyytää työpaikalle työsuojelutarkastus, jonka tekee Aluehallintoviraston työsuojeluviranomainen. Valtuutettu on läsnä työsuojelutarkastuksessa, jos tarkastaja pitää sitä tarpeellisena. Valtuutettu voi myös saada tiedoksi tarkastuskertomuksen. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää sellainen työ, josta aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle ja terveydelle. Keskeytyksestä on ilmoitettava välittömästi työnantajalle tai tämän edustajalle. VARAA AIKAA. Kannattaa selvittää, miten työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä on sovittu oman toimialan työmarkkinajärjestössä. Tuntimäärään vaikuttaa muun muassa se, kuinka montaa työntekijää valtuutettu edustaa. Jollei muuta ole sovittu, työsuojeluvaltuutetun, jonka työpaikalla on töissä yli kymmenen henkeä, pitää voida käyttää tehtäväänsä vähintään neljä tuntia neljässä viikossa. E TEE YHTEISTYÖTÄ. Hyvät yhteistyösuhteet työnantajan edustajiin, kuten työsuojelupäällikköön ja esimiehiin, sujuvoittavat asioiden hoitamista. Myös työterveyshuolto on tärkeä linkki työsuojelun yhteistoiminnassa. Lisäksi yhteyttä kannattaa pitää muiden henkilöstön edustajien, kuten varavaltuutettujen, mahdollisten työsuojeluasiamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa. F OLE NÄKYVÄ. Jos yrityksessä on käytössä intranet tai muu sisäisen viestinnän kanava, sinne kannattaa koota tiedot työsuojelutehtävissä toimivista kuvien kera. On tärkeää huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutettu tulee tutuksi myös uusille työntekijöille. Valtuutetun on hyvä esittäytyä kaikille työntekijöille myös yhteisellä työpaikalla. Kun työpaikalla on usean yrityksen väkeä, suurin toimintavalta on pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojeluvaltuutetulla. Hän voi tarvittaessa puuttua muidenkin yritysten toimiin. VINKKI: Jos työpaikallasi ei ole järjestelmää aloitteiden ja ideoiden keräämiseen, ehdota sellaista työnantajallesi. Pieni palkkio jokaisesta työturvallisuutta tai työilmapiiriä parantavasta ideasta kannustaa kummasti kehitystyöhön. G VÄLITÄ TIETOA. Kun valtuutettu toimii aktiivisesti ja näkyvästi, hänen puheilleen on helppo mennä. Jos esiin tulee työsuojeluun liittyviä puutteita tai parannusehdotuksia, ne pitää saattaa nopeasti työnantajan tietoon. Valtuutettu voi omalta osaltaan huolehtia siitä, että työsuojelutoimikunta tarttuu ongelmiin tai kehitystarpeisiin ja vie asioita eteenpäin. Työsuojelutoimikunta on perustettava työpaikoille, joilla työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. H PIDÄ LUOTTAMUS. Työsuojeluvaltuutettua ja muita yhteistoimintatehtäviä hoitavia sitoo salassapitovelvollisuus. He eivät saa kertoa muille yksityiseen henkilöön tai liike- tai ammattisalaisuuksiin liittyviä tietoja. Jutun asiantuntija: teemajohtaja Rauno Pääkkönen, TTL. TIETOA TÄÄLTÄ ●● Tärkeitä verkkosivuja: www.ttl.fi, www.ttk.fi, www.tyosuojelu.fi, www.avi.fi, www.finlex.fi (mm. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta ja Työturvallisuuslaki) ●● Vesa Ullakonoja ja muut: Työturvallisuuslaki Soveltamisopas. Työterveyslaitos, 2012. ●● Antti Janas ja muut: Työsuojelun valvonta. Työterveyslaitos, 2013. ●● TTT-lehti 1/2013: Kuka vastaa työturvallisuudesta? Artik- keli löytyy osoitteesta www.tttdigi.fi TTT-Digin tilaaja, hyödynnä tärkeät tiedonlähteet: ”Silmät auki koko ajan” tttdigi.fi >Palstat >Linkkejä Liina Kuusela ja Jarkko ja vinkkejä Kiili ovat toimineet työpaikallaan työsuojeluvaltuutettuina vuoden 2014 alusta. Kumpikin heistä kävi Työterveyslaitoksen järjestämän Työsuojelun peruskurssin tammikuussa. Mitä he ajattelevat uudesta tehtävästään? Liina Kuusela, toimistosihteeri, Kangasniemen kunta ”VALTUUTETUN ON OLTAVA AKTIIVINEN , pitkäjänteinen ja pidettävä silmiään auki koko ajan. Olen onneksi aika tyhmänrohkea enkä kainostele ottaa asioita puheeksi. Mutta räyhääjä en ole, vaan yritän olla keskustelutaitoinen. Nyt aluksi aikaa kuluu riskinarviointeihin ja työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen yhdessä toimikunnan kanssa. Työsuojelutarkastukseenkin olen jo päässyt mukaan. Meillä on ollut sisäilmaongelmia, mutta niihin on jo tartuttukin. Tulossa on radikaaleja ratkaisuja: uusi koulurakennus ja mittavia saneerauksia. Mutta se aina askarruttaa, miten ongelmaa pystytään mittaamaan ja miten henkilöstö nämä asiat kokee. Myös henkinen kuormittavuus voi nousta esiin, etenkin sosiaali- ja terveyspuolella. Ja tietysti kuntaalan isot muutokset tuovat epävarmuutta. Aluksi työsuojeluvaltuutetun rooli tuntui vähän epäselvältä, mutta koulutus selkeytti sitä valtavasti. Kurssi oli suorastaan voimaannuttava – sain sieltä työvälineitä tehtävän hoitamiseen. Omaa työpaikkaa katsoo nyt eri tavoin kuin ennen.” Jarkko Kiili, prosessinhoitaja, Cabb Oy, Kokkola kykyä katsoa asioita monelta kulmalta ja tervettä maalaisjärkeä. Pitää myös olla innostunut, jotta homma tuntuu itsestäkin mielekkäältä. Jos kentältä tulee tieto turvallisuuspuutteista, se on vietävä linjaorganisaatioon ja katsottava, että asioille myös tehdään jotain. On kuljettava aina vihko taskussa ja kirjattava asioita ylös. Riskinarvioinneissa on aluksi työsarkaa, sillä kesään mennessä pitäisi käydä läpi 17 toimipistettä. Meillä käytetään kemikaaleja, jotka ovat niin myrkyllisiä, että yksinkin tippa voi viedä hengen. Siksi työturvallisuuden, esimerkiksi henkilökohtaisten suojainten, on oltava viimeisen päälle. Näistä asioista meillä on aina huolehdittu hyvin. Kurssiviikko meni hujauksessa, koska asiaa oli niin paljon. Seuraavaksi toivon pääseväni koulutukseen, jossa käsitellään henkistä työsuojelua: miten parantaa hyvinvointia ja selvittää mahdollisia konflikteja?” ”TEHTÄVÄ VAATII AVOINTA MIELTÄ, 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 Työ ja perhe-elämä e jo s t i k r e M in! i r e t n e l ka 7. – 8. toukokuuta 2014 | HELSINGIN MESSukESkuS Esimies & Henkilöstö 2014 Perheystävällisiä käytäntöjä työpaikoille! Ilmoita työpaikkasi mukaan Työ ja perhe-elämä -ohjelmaan ja saat vinkkejä perheystävällisten käytäntöjen kehittämiseen. Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden virkeitä näkökulmia: Mitä hyötyä esimiehelle on työn ja perheen yhteensovittamisesta? Salla Toppinen-Tanner Työ ja perhe-elämä -ohjelma levittää työpaikoille tietoa ja hyviä käytäntöjä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi työuran eri vaiheissa. Ohjelman on käynnistänyt sosiaalija terveysministeriö ja sitä koordinoi Työterveyslaitos. Tarjoamme tietopaketteja, kokeiluja ja koulutusta suoraan työpaikoille. Johtajan aivot Minna Huotilainen Kirsi Yli-Kaitala Tule alueellisiin tilaisuuksiin kuulemaan lisää • • • • • • 20.3. Helsinki 31.3. Kuopio 7.4. Turku 24.4. Oulu 29.4. Lappeenranta 5.5. Tampere XYZ – miten esimies ratkaisee ikäyhtälön? Tiina Saarelma-Thiel Marjo Wallin ”Kyl mä yritän niille esimiehille sitä HR-puppua syöttää minkä kerkeän…” Marika Schaupp Ilmoittautumiset ja lisätietoja www.tyojaperhe.fi Kysy lisää: Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos, P. 046 851 2517, [email protected] Anna Vanhala, Työterveyslaitos, P. 030 474 2673, [email protected] Onko meillä ohjetta kiinaksi? – Monikulttuurisen työyhteisön johtaminen Motivaatiovaje vai infoähky? Antti Kasvio Kohtuullinen esimies Maksuton ammattitapahtuma www.easyfairs.com/esimies www.ttl.fi/esimies2014 Virpi Kalakoski tuotteet 1. Jalat suojaan Ammattilaisten käyttöön tarkoitetuissa turvajalkineissa jalat eivät rusennu ja pysyvät lämpiminä. 1. Jalaksen Ice Track -turvajalkineessa on biokeraaminen vuori, joka suojaa tehokkaasti kylmältä. Vuorin infrapunalangat aktivoivat verenkiertoa ja ottavat talteen kengän sisälle kertyneen lämmön. Pitävä ulkopohja auttaa pysymään pystyssä märällä ja jäiselläkin alustalla. Turvaa heijasti mista! 2. www.ejendals.fi 2. Sievin Star Roller -turvakengässä on nilkkaosa, jonka pehmuste mukautuu kehon lämmön vaikutuksesta vastaamaan jalan muotoja. Varsi ei tunnu kovalta eikä jäykältä, vaan tukee ja suojaa nilkkaa. Pakkasella pohjamateriaali säilyttää iskunvaimennuksensa ja joustavuutensa aiempaa paremmin. www.sievi.com 3. Nokian Jalkineiden Multipro-saapas on suunniteltu erityisesti maatalouden ja metsätyön ammattilaisille. Sen kumiseos kestää hapettavia aineita, kasvi- ja eläinrasvoja sekä polaarisia liuottimia. Saappaan kärki on terästä. Jalkaterän päällisessä on kaviosuoja ja pohjassa naulaanastumissuoja. www.nokianjalkineet.fi 3. 4. 4. Nokian Jalkineiden viiltosuojattu, teräskärkinen Eurologger 2 on turvasaapas metsureille. Varren suun tekstiiliosassa on kiristysnauha, ja varren ulkopinnan ”liukustopperit” estävät lahkeiden nousemisen. Kantaan on lisätty riisumista helpottava kantanysty. www.nokianjalkineet.fi Palstan on koonnut Taru Lankinen, ja kuvat ovat valmistajien. Tuotetiedot perustuvat myyjän ilmoitukseen, eikä lehdellä ole mahdollisuutta varmistaa niitä kokein ja mittauksin. Esittelyt eivät siis ole lehden suosituksia. Aineiston voi lähettää osoitteeseen TTT-lehden toimitus, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki tai sähköpostitse: [email protected] 3 X IMURI: PÖLYT POIS TEHOKKAASTI Märkä- ja kuivaimurit ovat osa Boschin Click & Clean -järjestelmää. Imureissa on joko automaattinen tai napin painalluksella toimiva puoliautomaattinen suodattimen puhdistusjärjestelmä. www.bosch.com Liukutoiminnolla varustetussa Bosch GCM 8 SJL Professional -katkaisu- ja jiirisahassa on sahanterän taakse sijoitetun poistoaukon lisäksi poistoaukko sahausvarressa. Se kerää taaksepäin lentävän pölyn. www.bosch.com Kohdepoistoimuri Pullman Ermator S26 LTD on tarkoitettu liitettäväksi Eskotyömaasirkkeliin. Imurissa on automaattikäynnistys, hepa-suodattimet ja muovisäkkirulla läpinäkyvän säiliön sisällä. www.imu-tec.fi 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 tapaturmainen kuolema 1. Oh ja am o rutistu i Kuljettaja puristui kuoliaaksi Hiekkalastissa ollut perävaunu kaatui vetoauton ohjaamon päälle rakennustyömaalla. TEKSTI SUSANNA KAAJA u KUVAT TVL RIVITALOTYÖMAALLA oli juuri alettu tehdä rakennettavien talojen perustustöitä. Työt etenivät aikataulussa, eikä kiirettä ollut. Sää oli kesäinen ja kuiva, mutta edellisenä yönä oli satanut kovasti vettä. Massan ja hiekan siirtoajoa oli tehty viikon ajan. Hiekkalastissa olleen kuorma-auton kuljettaja oli aloittanut työt maanantaiaamuna viideltä ja saapunut tuomaan hiekkalastia kello 6.30. Hänen lisäkseen työmaalla työskenteli kaivinkoneenkuljettaja, jonka tehtävä oli avustaa autonkuljettajaa. 39-vuotias kuorma-autonkuljettaja oli työskennellyt yrityksessä kymmenen vuotta ja ajanut tätä autoa jo useita vuosia. Kuljettajan tarkoitus oli ilmeisesti kipata mahdollisimman iso osa 27 tonnin hiekkakuormasta kerralla suoraan talon perustuksen kohdalla olevaan kaivantoon. Hän olisi voinut kipata hiekan myös tielle, josta kaivinkone olisi siirtänyt hiekan sillä aikaa, kun kuljettaja oli hakemassa seuraavaa lastia. Kun kuljettaja peruutti ajoneuvon kippauskohtaan, puoliperävaunun vasemmanpuoleiset renkaat upposivat työmaatien pehmeään penkkaan. Tällöin puoliperävaunu oli linkkuasennossa, eli taivekohdastaan kääntyneenä. Kuljettaja alkoi nostaa lavaa, mutta märkä hiekka ei valunut helposti ruosteiselta lavalta. Tästä syystä lava ehti ilmeisesti nousta tavallista korkeammalle, ennen kuin hiekka valahti lavan perästä maahan. Lavan painopiste oli siirtynyt vasemmalle sivulle, ja takajousitus kallisti lavaa vielä lisää. Lopulta vetopöytään kohdistui niin suuri vääntävä voima, että puoliperävaunun kiinnitystappi rikkoi kiinnityslukituksen. Perävaunu kaatui vasemmalle kyljelleen lava yhä kippausasennossa. Lavan vasen ylänurkka kaatui ohjaamon päälle. Ohjaamo rutistui kasaan, ja kuljettaja jäi puristuksiin. Hän kuoli heti. Työmaalle oli tehty työaluesuunnitelma ja työmaan turvallisuusasiakirja, jossa mainittiin, että perustustöissä tehdään massanvaihtoja. Asiakirjan mukaan kaivantojen luiskien jyrkkyyteen ja tuentaan oli kiinnitettävä erityistä huomiota. Työnantajan mukaan kuljettajan kanssa oli puhuttu useasti siitä, mitä vaaroja aiheutuu, kun puoliperävaunua kippaa linkkuasennossa. Hänelle oli sanottu, ettei näin saa toimia. Työnantaja piti kuljettajan toimintaa inhimillisenä erehdyksenä. l Miten vastaava estetään? ✔✔ Turvalliset työmenetelmät ja -ohjeet on suunniteltava vaarojen arvioinnin pohjalta. Hyvä käytäntö on antaa työntekijälle mukaan lyhyt muistilista kussakin työtehtävässä tarvittavista turvatoimista. Kuljettajan on myös noudatettava saamiaan ohjeita. ✔✔ Kuorma-autonkuljettajille on tehtävä selväksi, että vetopöytä ei tue puoliperävaunua sivusuunnassa silloin, kun vaunu on linkussa ja lava kippausasennossa. Tästä aiheutuu kaatumisvaara. ✔✔ Käytettävä ajokalusto on valittava suoritettavan työn mukaan. Jos puoliperävaunu on tarkoitettu keveämmän materiaalin kuljettamiseen, kiviaineksen kuljettaminen ja kippaaminen lisäävät työn riskejä. 44 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 2 . Vetop öyt va u r i o itu iä enkk a p ä e m h e P . 3 Autonkuljettaja jäi ohjaamon päälle kaatuneen perävaunun alle. Tapaturmassa vaurioitunut vetopöytä lukituslaitteineen. Puoliperävaunun renkaat upposivat tien penkkaan. Edessä vasemmalla on osa hiekasta, joka valahti maahan ennen perävaunun kaatumista. Selostus toimitetaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Linkkuun ajettu perävaunu kaatui vetoauton hytin päälle. TOT 6/12. TOT-raportit saa Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta: www.tvl.fi/totti ilmoittajilta Ilmoita sinäkin TTT:ssä! Soita 044 759 5112 tai katso tiedot: tttdigi.fi Uusi turvakilpi- TYÖSUOJELUPALKINTO VUONNA 2014 Työterveyden Edistämisyhdistys ry jakaa vuotuisen työsuojelupalkinnon työterveyden ja työsuojelun alalla suoritetusta ansiokkaasta toiminnasta. Kohderyhmänä ovat työterveys- ja työsuojeluhenkilöstö, työterveys- ja työsuojelualan tutkijat, kouluttajat, tiedottajat sekä em. alalla toimivat virkamiehet. Palkintoa jaettaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin tekijöihin: 1. Pitkäjänteinen ja edelleen jatkuva toiminta työsuojelun tai työterveyden alalla. 2. Toiminta vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden edistämiseen. 3. Palkittava on osoittanut toimissaan korkeaa ammattitaitoa. 4. Palkittava on osoittanut toimissaan yhteistyökykyä. Palkinto, jonka suuruus on 1 000 euroa, jaetaan 21.10. 2014 Työterveyspäivillä. Yhteisöjen tai yksityisten henkilöiden tekemät esitykset palkinnon jakamiseksi pyydetään lähettämään perusteluineen palkintolautakuntana toimivalle Työterveyden Edistämisyhdistys ry:n hallitukselle viimeistään 30.6.2014 mennessä osoitteella: Työterveyden Edistämisyhdistys ry Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki Faksi (030) 474 2548 kuvasto on ilmestynyt! Tilaa tai tutustu osoitteessa turvakilvet.fi Kannattaa ilmoittaa! Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061 [email protected] | turvakilvet.fi Turvallisuus ihmisten toimintana Torstai 5.6.2014 klo 9.00–16.00, Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki Tilaisuuden avaus - Työterveysjohtaja Tiina Pohjonen, Helsingin kaupunki Kokonaisturvallisuuden kansallinen merkitys hyvinvoinnille - Ylijohtaja Anneli Taina, Aluehallintovirasto (AVI) Sessio 1. Turvallisuuskulttuuri organisaation osaamisena Eri turvallisuudet ja niiden haasteet arkityössä ja johtamisessa Tiedusteluihin vastaa kansainvälisten asioiden päällikkö Suvi Lehtinen, puh. (030) 474 2344 ja tiedottaja Marianne Joronen, puh. (030) 474 2482, S-posti: [email protected] Internet-osoite: http://www.ttl.fi/tey - Kehittämispäällikkö Anna-Maria Teperi, Helsingin kaupunki Turvallisuuskulttuurin tutkimuksen keskeiset havainnot ja opit - Erikoistutkija Pia Oedewald, Valtion Teknillinen Tutkimuslaitos (VTT) Organisaation rakenteiden kehittämisen näkökulma - Kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus Sessio 2. Turvallisuusjohtamisella yksilön ja ryhmän onnistumiseen KUKA ON SINUN EHDOKKAASI? Ihmisen jaksamisen ja kapasiteetin rajat turvallisuuden luomisessa - Erikoistutkija Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos Päätöksenteon haasteet ryhmässä – tekeekö työtiimi turvallisuutta tukevia ratkaisuja? - Johtava psykologi, lentokapteeni Matti Sorsa, Pilot Select Oy Case. Missä kehitetty turvallisuusjohtamista? - Henkilöstö- ja työsuojelupäällikkö Merja Koivu, Lindström Oy Sessio 3. Yhdessä tekemisen haasteet Mitä kiire aiheuttaa työyhteisön toimivuuteen ja työturvallisuuteen? - Johtava asiantuntija Maarit Vartia, Työterveyslaitos TTT-lehti antaa vuosittain tunnustuksen Hyvän työelämän puolestapuhujalle. Tänä vuonna tunnustus jaetaan EuroSafety-, Työhyvinvointi- ja Nordic Welding Expo -messuilla Tampereella 5.11.2014. Kuka sinun mielestäsi on tehnyt valtakunnallisesti merkittävää työtä työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden edistämiseksi? Opitaanko virheistä? Tutkinta oppimisen välineenä - Tutkimusprofessori Leena Norros Miten päätöksenteko saadaan sujumaan? Korjaavat toimenpiteet turvallisuustutkintojen seurauksena - Johtaja Liisa Hakala, STM, Työsuojeluosasto Hallitut poikkeamat – säilytetty kapasiteetti – pidempi työura - Teemajohtaja Rauno Pääkkönen, Työterveyslaitos Osallistumismaksu: 250 euroa (sis. tarjoilut ja materiaalin). Lähetä ehdotuksesi perusteluineen ja omat yhteystietosi sähköpostitse osoitteella: [email protected] Ilmoittautumiset ja lisätietoa alennuksista: Työterveyden Edistämisyhdistys, Marianne Joronen [email protected], puh. 030-474 2482, www.ttl.fi/tey lakia lukien Sakkoja projektityömaan työtapaturmasta Paperitehtaan projektityömaalla sattui työtapaturma. Pääasiallista määräysvaltaa käyttäneen yrityksen tuotantopäällikkö tuomittiin sakkoihin ja yritys yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken paperitehtaan projektityömaalla sattui työtapaturma vuonna 2010. Aliurakoitsijan asentaja oli toisen aliurakoitsijan työnjohdon pyynnöstä poistamassa lämmönvaihtimen ympäriltä suojapeltiä. Tehtaan prosessi oli käynnissä. Suojapellin reuna osui putkistossa olevan tyhjennysventtiilin kahvaan, ja venttiili avautui. Kuuma vesi ja vesihöyry purkautuivat työntekijän päälle. Hän sai palovammoja rintakehäänsä ja vasempaan olkavarteensa. UPM-Kymmene oli sopinut muutostöistä aliurakoitsijan kanssa. Aliurakoitsijan urakkasopimuksessa oli maininta, että töitä voidaan tehdä tehtaan käynnin aikana. Suojapeltien purkaminen aloitettiin ennen varsinaisia huoltotöitä, tekemättä turvaerotusta, jossa tehtaan toiminta ajetaan alas. MITÄ TAPAHTUI? Asiaa puitiin Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Sen mukaan tehtaassa ei ollut riittävästi selvitetty projektityöhön liittyviä riskejä ja vaaratekijöitä, tehty tarvittavia turvajärjestelyjä, tiedotettu niistä asian- MITÄ KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTTI? osaisille eikä valvottu turvallisten työmenetelmien käyttämistä. Työmääräyksen antanut aliurakoitsija sekä tehtaan projektipäällikkö ja asennusvalvoja tuomittiin sakkoihin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Tehtaan tuotantopäällikkö vapautettiin syytteistä. UPMKymmenelle tuomittiin 50 000 euron yhteisösakko. MITEN HOVIOIKEUS NÄKI ASIAN? Jutun käsittelyä jatkettiin Vaasan hovioikeudessa. Projektipäällikön ja asennusvalvojan saamia tuomiota ei muutettu, mutta hovioikeus tuomitsi heidän lisäkseen tuotantopäällikön 20 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. UPM-Kymmenen yhteisösakko korotettiin 75 000 euroon. Hovioikeuden mukaan tuotantopäällikölle oli kuulunut kokonaisvastuu projektin työturvallisuudesta. Hänellä oli erityinen velvollisuus huolehtia, että hänen alaisuudessaan toimivassa projektiorganisaatiossa laaditaan kirjalliset ohjeet siitä, miten työ tehdään Jo un i Pa lsta a pitä ä la ki m ie s S is äKallio lu om a Lä ns i- ja iraston S uo men alue ha llint ov elta . ty ösuoje lu n va stuu alue tuotantoprosessin ollessa käynnissä ja millaiset suojaustoimenpiteet tarvitaan. Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan pitää huolehtia: ●● yhteistoiminnasta ja tiedottamisesta ●● tarpeellisten tietojen antamisesta ●● eri toimintojen yhteensovittamisesta ●● liikenteen ja liikkumisen järjestelyistä ●● yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä ●● yleissuunnittelusta ●● työympäristön yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työturvallisuuslaki 49–51 § Osasairauspäivärahan enimmäisaika piteni SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN osasairauspäivärahan maksamisen enimmäisaika piteni vuodenvaihteessa 72 arkipäivästä 120 arkipäivään. Ennen osasairauspäivärahakautta työnteon on oltava kokoaikaista eli vähintään 35 tuntia viikossa. Oikeus osasairauspäivärahaan voi täyttyä myös useampaa osa-aikatyötä tekemällä. Jos työntekijä työskentelee säännöllisesti kahdessa tai useammassa osa-aikaises- 46 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 sa työsuhteessa, yhteenlasketun työajan on oltava vähintään 35 tuntia viikossa. Useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä voi sopia työnantajiensa kanssa työn tekemisestä joustavasti, kunhan hänen yhteenlaskettu kokonaistyöaikansa vähentyy vähintään 40 ja enintään 60 prosenttia aikaisemmasta. Sopimus osa-aikatyöstä on tehtävä kaikkien työnantajien kanssa. Siinäkin tapauksessa, että henkilö jatkaisi yhdessä osa-aikatyössä normaalisti ja jäisi kokonaan pois muista osa-aikatöistä, tulee työntekijän sopia kaikkien työnantajiensa kanssa työn vähentämisestä siten, että kokonaistyöaika vähentyy 40–60 prosenttia. Sopimuksista pitää käydä ilmi työntekijän normaalityöaika, vähennetty työaika ja osa-aikatyöstä maksettava palkka. työssä & vapaalla TYÖSSÄ ... Eija Kann elsu o, 47, my y val aisi mi a, huone kaluja ja lahjata varoita Aritea-sisustustar vike my ym älässä Pieksä mä ellä. Hän en työ hön sä kuu luu my ös tau lujen keh yst äm istä ja kaiverr usten tekem istä lasi esin eisi in. TEKSTI MARJA SARKKINEN KUVAT IRA HONKONEN Tänään Eija Kannelsuo teki myymälässä suursiivousta... HERÄSIN seitsemältä. Menee aina tovi ennen kuin unimaailma vaihtuu tähän maailmaan. Join kahvia ja söin eilen leipomaani kukkakaalileipää. Se oli hiukan liian erikoista minun makuuni. Aamupalan lomassa lueskelin valaisuaiheista valokuvauskirjaa. Sitten ajoin autolla kuuden kilometrin matkan töihin. YHDEKSÄLTÄ AVASIN myymälän ovet asiakkaille. Valaisinpuoli on minun vastuullani. Päivän ensimmäinen asiakas selviytyi keittiön lampun ostamisesta viidessä minuutissa. Ihailtavaa. Neuvon asiakkaita miettimään, paljonko valoa huoneeseen tarvitaan. Toinen vinkkini on, että kannattaa hankkia tarpeeksi iso valaisin. Kotona tyhjässä katossa se kuitenkin ”kutistuu”. oli tulossa myyntiin, ja sille piti tehdä tilaa. Jatkoin työka- UUTTA TAVARAA verini Annukka Niemisen kanssa viime viikolla aloittamaamme suursiivousta. Siirsin alennusmyyntiin kattokruunuja, plafondeja ja pöytälamppuja. Välillä purin sisustustavarakuormaa, tekstasin hintalappuja ja palvelin asiakkaita. mukaan. Nyt esillä on harmaata ja vähän pinkkiä: teräksisiä valaisimia, talonpoikaishuonekaluja ja kynttilöitä. Myös asiakkaat arvostavat kauneutta. Eräs nainen alkoi itkeä, kun tein hänen tyttärelleen niin kauniin joulupaketin. PUOLILTAPÄIVIN vetäydyin kahvihuoneeseen syömään evääksi tuomaani makaronilaatikkoa. Kesken lounaan ovesta kurkisti kaksi tuttua naamaa. Serkkuni avovaimo ja tätini halusivat esitellä löytämiään korttipohjia ja tarroja sukulaisnuorten hääkutsuihin, jotka minulla on kunnia suunnitella. RASKAINTA ON NAUTIN TYÖSSÄNI kauniista esineistä, kuten kristallivalaisimista. Myös hyllyjen järjestely ja näyteikkunan somistaminen piristävät. Minulla on aina selkeä ajatus siitä, mikä ikkunassa on pääasia. Valitsen sinne esineet tyylin ja värien VIIDELTÄ SULJIN ovet. Laskin kassan ja tulostin kassaraportin. Tarkistimme Annukan kanssa, että liimapistooli, passepartout-leikkuri ja muut sähköllä toimivat työkalut on sammutettu ja ovet varmasti lukossa. jatkuva seisoskelu. Se tuntuu selässä ja jaloissa. Koska valaisimet roikkuvat korkealla katossa, kiipeilen paljon tikkailla. Koskaan en ole pudonnut, mutta kerran tökkäsin sormeni katossa väärään paikkaan ja sain pienen sähköiskun. Kiukkuisia asiakkaita en hätkähdä. Otan heidät haasteena. 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 työssä & vapaalla VA PA AL LA … Eija Kannel suo h arrast aa ma alaa mista ja valo kuvausta. Hän en per hee seensä kuu luvat avo mie s ja aiku inen poika. …ja uppoutui valitsemaan parhaita luontokuvia. TÖIDEN JÄLKEEN hain lähikaupasta pientä välipalaa: energiapatukan ja pur killisen suklaista espressokahvia. Menin Pieksämäen kameraseuran kokoukseen, joka pidetään kerran kuussa. Tapaamme erään seurakaverin yrityksen kokous tiloissa. tänä vuonna Pieksä mäellä Järvi-Suomen kuvakisan, jo hon osallistuu useita kameraseuroja. Kokouksessa meidän piti valita kym menen kuvaa kilpailun luontokuva sarjaan. Olin valmistautunut huonos ti enkä tuonut näytille yhtään kuvaa. Luontokuvaus ei taida olla minun juttu ni. En löydä hienoja kuvauspaikkoja, ja hyvän tilaisuuden tullen kamera ei ole kaan mukanani. Kesällä kuvaan pihapii rin hämähäkkejä ja kukkia, mutta tote sin, ettei niistä ole tähän kisaan. Autoin toisia ratkaisemaan, mitkä heidän ku JÄRJESTÄMME 48 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 2/2014 vistaan olisivat kaikkein parhaita. Vai kea homma. Oikeastaan jatkan maalaamista tietoko neella, kun käsittelen ja rakentelen kuvia. TOINEN HARRASTUKSENI on maalaa minen. Olen teini-ikäisestä lähtien maa lannut öljy-, vesi- ja akryyliväreillä. Kun saan inspiraation, minun on heti ryhdyt tävä toimeen. Jos en tee työtä valmiiksi saman tien, se jää keskeneräiseksi. Saan ideoita esimerkiksi seikkailemalla inter netin Pinterest-kuvapalvelussa. Joskus inspiraation synnyttää jokin ihana vä ri. Tällä hetkellä tykkään turkoosista, tie tystä viininpunaisen sävystä ja ukkospil venharmaasta. OMA RAUHA utuisia ja fantasiamaisia. Viime aikoina olen maalannut varsinkin kukkia ja mystisiä naishahmoja. Yhdiste len maalauksia ja valokuvia. Saatan ottaa kuvan jostain vanhasta maalauksestani ja liittää sen vaikkapa maisemakuvaan. yli yhdeksään, ja kotona olin puoli kym menen aikaan. Katsoin vähän aikaa televisiota. Sitten siirryin tietokoneelle lukaisemaan iltapäivälehtien lööpit ja silmäilemään sähköpostit ja Face bookin tilanteen. Nukkumaan menin puoliltaöin. l KUVANI OVAT on minulle vapaalla yk kösasia, koska työni on asiakaspalvelua. Viihdyn tuntikausia yksin maalamassa taulua. Silloin olen kuin erakko. Minul la on kotona huone, jossa kaikki tarvik keet saavat olla levällään. Myös valoku vaaminen ja kameraseuran porukkaan kuuluminen irrottavat arjesta. Ilman har rastuksia en pärjäisi. Elämässä pitää olla muutakin kuin työ. KAMERASEURAN KOKOUS VENÄHTI äänestä parasta >Osallistu >Äänestä kiinnostavin juttu Tunnus 5003441 00003 Vastauslähetys Mikä juttu jäi mieleen? ■ Minulle voi lähettää sähköpostia TTT-lehdestä. Sähköposti Työ Terveys Turvallisuus -lehti Postinumero ja -toimipaikka Lähiosoite Nimi Mikä juttu ei tällä kertaa innostanut: Perusteluni: Vastaanottaja maksaa postimaksun Kiinnostavin juttu TTT-lehdessä 2/2014 oli: tttdigi.fi KERRO MEILLE, MIKÄ oli tämän numeron kiinnostavin juttu. Halutessasi voit perustella valintaasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut? OSALLISTUNEIDEN KESKEN ARVOMME kolme kappaletta Kirsi Räisäsen kirjoittamaa kirjaa Työstressirokotus (Työterveyslaitos, 2012). NUMERON 6 –7/2013 kiinnostavimmaksi jutuksi äänestettiin Laihtuminen alkaa pääkopasta. Kirjapalkinnon voittivat Kaisu Ylimaula Oulusta, Jarkko Salovaara Kouvolasta ja Asta Mäki Pellosta. Postita oheinen vastauskuponki 17.4. mennessä. Voit vastata myös TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi >Osallistu >Äänestä kiinnostavin juttu Kiinnostaako työhyvinvoinnin kehittäminen liikunnan avulla? Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista tukea vuoden 2014 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun kautta. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki Hanketukihaku alkaa 1.3.2014 ja päättyy 31.3.2014. Tiedustelut: Hankevalmistelija Anna Jämsén puh. 050 441 4025, [email protected] KKI-HANKETUKI www.kkiohjelma.fi tilauskortti &hinnasto Tilaa verkossa: tttdigi.fi Tai lähetä sähkö posti osoitteeseen [email protected] Tilausvaihtoehdot ja hinnat 2014 PAINETTU LEHTI + TTT-DIGI/VUOSI Organisaation koko 1–20 henkeä > 99 € (sis. 1 kpl painettua lehteä) ●● 21–200 henkeä > 159 € (sis. 1 kpl painettua lehteä) ●● yli 200 henkeä > 279 € (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) ●● TTT-DIGI ILMAN PAINETTUA LEHTEÄ/VUOSI Organisaation koko 1–20 henkeä > 79 € 21–200 henkeä > 129 € ●● yli 200 henkeä > 239 € ●● ●● Tärkeää tietoa, viisaita vinkkejä, aitoja ajatuksia... PELKKÄ PAINETTU TTT-LEHTI Vuonna 2014 ●● ●● kestotilaus 69 € vuosikerta, määräaikainen vuositilaus 72 € Vuonna 2014 painetusta TTT-lehdestä ilmestyy 6 numeroa. Ota TTT-lehti avuksesi työpaikkasi 158 000 kehittämiseen. Tilaa painettu lehti, lukijaa! TTT-Digi tai molemmat! Kmt lukija syksy 2012/kevät 2013 Painetun TTT-lehden voit tilata oheisella tilauslipukkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen [email protected] tai soittamalla numeroon 03-4246 5340. Kun osoitteesi muuttuu, toimi näin: Vastaanottaja maksaa postimaksun ■ Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 69 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). ja työnantajasi on yksityinen, seurakunta tai kunta, työnantajasi tulee tehdä ilmoitus Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin: JOS KUULUT TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖÖN Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 HELSINKI Puh. 09-616 261/rekisteri, faksi 09-612 1287, sähköposti [email protected] ■ Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 72 €/vsk. Nimi JOS OLET TILANNUT maksullisen TTT-lehden, tee ilmoitus: Lähiosoite iO Kustantajapalvelut Oy Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus Info: TVTTT Tunnus 5019308 00003 Vastauslähetys iO Kustantajapalvelut Oy, PL 115, 30101 FORSSA Asiakaspalvelu: puh. 03-4246 5340, faksi 03-4246 5341 Sähköposti [email protected] ensi numerossa TÄMÄN SIVUN KUVAT JA SIVUJEN 9, 21 – 23, 34, 38, 44, 46 JA 47 – 48 KUVAELEMENTIT THINKSTOCKPHOTOS Välittäminen, kiitos, arvostus, avoimuus, selkeät tavoitteet ja tehtävät ”Johtajakin tarvitsee valmennusta.” SANOO HARRI VAINIO TÄSSÄ NUMEROSSA SIVULLA 5 Kun fiilis on hyvä, työ sujuu ✚ OSALLISTU LUKIJATUTKIMUKSEEMME HUHTI-TOUKOKUUSSA! työ terveys turvallisuus LÄSSYTTÄMINEN JA HYSSYTTELY EIVÄT AUTA ALKOHOLISTIA VAIVAISENLUU, NIVELRIKKO, JALKALIHAKSET PINKEINÄ? TÄSSÄ FIRMASSA TUNNETAAN HITSAAMISEN VAARAT ➡ ➡ ➡ JUHA VOUTILAINEN TIETÄÄ, MISTÄ KIRJOITTAA JUMPPAA JA MUUTA APUA KIPEISIIN KÄPÄLIIN Seuraava TTT-lehti ilmestyy 22.4. SUOJAAMISEN AMMATTILAISIA 2/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 51 SELVIYTYJÄ ToISET SELVIYTYVÄT mISTÄ VaaN Ne ovat sopeutuneet ympäristöönsä, ne ovat fiksuja, ne ovat hyvännäköisiä, kuten Exalter. Exalter on sopeutunut ja kehittynyt uudeksi versioksi, Exalter2 – parempi kuin mikään aiempi turvajalkine. Exalter2 on mukava, hyvännäköinen ja suojaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Jalas® 9500 / S1 SRC HRO Jalas® 9508 / S3 SRC HRO sAATAVILLA KeVÄÄLLÄ 2014 The nexT sTep. Saat lisätietoja JALAS ® Exalter²-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. [email protected]
© Copyright 2025