Onneksi meitä on moneksi!
ttt www.tttdigi.fi T y ö h y v i n v o i n n i n e r i k o i s l e h t i Työ Terveys Turvallisuus 1 2013 10,00 € Ota talteen koulutuskalenteri 2013! → 16–26 Onneksi meitä on moneksi! Nyyti Nguyen-Lipsonen & muut moninaiset → 30 Pätkii, pätkii – kun univelka vain kasvaa → 35 Uusi syöpäsyyllinen: trikloorietyleeni Näin kelkka ei karkaa käsistä → 38 → 42 Mikä on sinun vastuusi työpaikan turvallisuudesta? ttt Työ Terveys Turvallisuus 1 ■ 2013 Monimuotoisuus näkyy jokaisella työpaikalla →20–26 Työ 20 Meitä on moneksi – onneksi! Työpaikalle mahtuu elämän koko kirjo: erilaiset taustat 20–26 ja elämäntilanteet kuuluvat työn normaaliin arkeen. 23 Perhe ja ura rinnakkain 24 Uuteen työhön tapaturman jälkeen 25 Apuvälineet helpottavat työtä 26 Miehenä naisten joukossa 27 Tätä mieltä: Katri Lipson MOnimuotoisuus kattaa meidät kaikki, myös sinut ja minut Terveys 30 Tiina Lymi porhaltaa lyhyillä yöunilla Asiantuntijalääkäri kommentoi, mitä terveysvaikutuksia unella ja sen puutteella on. 33 Hyvää henkeä: Raivaa aikaa olennaiseen 35 Trikloorietyleeni aiheuttaa syöpää 36 Liikettä niveliin: Rokaten ja sheikaten Turvallisuus 38 5 000 kilometriä haastaa kuskin Rajavartija Matti Vesterinen tietää, miten moottorikelkkailija suojautuu kylmältä ja maaston töyssyiltä. 44Määräysmerkit tutuiksi liisa takala KUVASI KANTEEN parturi-kampaaja Nguyet ”Nyyti” Nguyen-Lipsosen. 45 Tapaturmainen kuolema 30 Lehdessä lisäksi 16 Henkilö: Uutteruudella uudet juuret Yrittäjä Nyyti Ngyuen-Lipsonen toteutti Suomessa Nukutko tarpeeksi? unelmansa, omalla sitkeydellään. Vakiosivut 5 Pääkirjoitus 6 TTT Ajassa 12 www.tttdigi.fi 15 Kirjeitä lukijoilta 15 Sarjakuva I T & T & T UUS 46Äänestä kiinnostavin juttu 47 Miten meni tänään? 50 Ensi numerossa 51 Takaikkuna: I Historiallinen UUS työsuojelujuliste ANNA DAMMERT 28 Mars, mars koulutukseen! Monessa mukana oleva taiteilija Tiina Lymi painaa eteenpäin 5–6 tunnin yöunilla. Pitäisikö hänenkin nukkua enemmän? OTA TALTEEN KOULUTUSKALENTERI! Lisää koulutusvinkkejä → 28 38 ULLA ISOTALO 42 Kuka vastaa työturvallisuudesta? THINKSTOCKPHOTO 41 Pystyssä pysymisen ABC Estä vakavat liukastumisvammat. rajavartijalle kelkkakyyti käy tutuksi ISSN-0041-4816 ISSNL-0041-4816 ISSN-0041-4816 ISSN-2323-7635 2 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 UUSI KUVASTO 2013 Markkinoiden laajin kotimainen jalkinemallisto on jälleen uudistunut vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tilaa kuvasto STATIIVI 2013 ilmaiseksi! Lähetä kuponki postitse tai faksaa tilauspalveluumme (08) 488 1200. ✗ Kyllä kiitos! Lähettäkää minulle Sievi 2013 -kuvasto ilmaiseksi. Odotan yhteydenottoanne. Sievin Jalkine Oy maksaa postimaksun Nimi Tehtävä yrityksessä www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 [email protected] SIEVI_KuvasKupon_TTT_201212.indd 1 Yritys Sievin Jalkine Oy Osoite Tunnus 5004828 85003 VASTAUSLÄHETYS Puh. Sähköposti 20.12.2012 10.19 TILAA tt tDIGI SIITÄ ON hyöTYÄ JA ILOA KOKO TYöYHTEISÖLLE! TTT-Digi on Työ Terveys Turvallisuus -lehden uusi verkkopalvelu, jonka voi nyt tilata koko organisaation käyttöön. TTT-Digin tilaajana ■ Pääset lukemaan painetun TTT-lehden jutut joko yksittäisinä artikkeleina tai näköislehteä selaamalla. ■ Saat myös paljon muuta ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa työhyvinvoinnista, -terveydestä ja -turvallisuudesta. ■ Voit etsiä tietoa aihealueittain tai artikkelihaun kautta. Koko ajan täydentyvästä arkistosta löytyvät lähes kaikki TTT-lehden vuosikertojen 2009–2012 jutut ja paljon muutakin. ■ Koko työyhteisö voi hyödyntää palvelua, jonka hinta määräytyy organisaation koon mukaan. Hinnat ja tilausohjeet tämän lehden sivulla 13 sekä osoitteessa: www.tttdigi.fi Pääkirjoitus Toimitus Postiosoite ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Puh. 030 4741 (vaihde) Faksi 030 474 2478 Sähköposti: [email protected] Internet: www.tttdigi.fi Päätoimittaja Harri Vainio Toimituspäällikkö Merja Karjalainen puh. 030 474 2468 Toimitussihteerit Helinä Kujala puh. 030 474 2473 Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477 Toimittaja Susanna Kaaja puh. 030 474 2476 Graafikko Jouko Rytkönen puh. 030 474 2472 Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Ilmoitukset Ingmar Qvist puh. 040 505 5446 Raija Korpi, puh. 044 759 5112 Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09-616 261/rekisteri Faksi 09-612 1287 Sähköposti: [email protected] Maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset iO Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh. 03-4246 5340 Sähköposti: [email protected] Tilauslipuke sivulla 46 TTT-Digin tilausohjeet ja -hinnat sivulla 13 Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 7 numeroa vuodessa. Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv) Kestotilauksena 69 e (sis. alv) Irtonumero 10 e (sis. alv.) + postituskulut Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./TTL, Katja Leppänen/EK, Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/ Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Riitta Juntunen/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija 43. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki 60 008 (LT 2012) Hyvät ja huonot uutiset AIKA AIKAANSA KUTAKIN: Ensin jääkiekkokaukalossa Semir Ben-Amor teloi Ville Peltosen, sitten mediassa Ulla Appelsin Umayya Abu-Hannan. Presidentti Sauli Niinistö palautti osan palkkiostaan, ja VATTin Juhana Vartiainen vei siemenperunatkin vanhuksilta ja syyllisti työttömät vapaamatkustajiksi. Kun vielä Hesari on muuttanut kokoaan, ranskalaisnäyttelijä Gérard Depardieusta on tullut venäläinen ja TTT-lehtikin siirtynyt digiaikaan, ovat maailmankirjat sekaisin. Missä ajassa oikein elän? Onneksi Pekka Puskan laitokselta (THL) on tullut rauhoittavaa viestiä: ikäiseni 65-vuotiaat ovat tutkitusti terveempiä, työkykyisempiä, koulutetumpia, pätevämpiä ja aktiivisempia kuin tämänikäiset koskaan aikaisemmin. Tähän hyvään uutiseen minäkin haluan uskoa. Vaikka ikääntyneen jalka ei ehkä aina nousekaan yhtä rivakasti kuin nuoremman ja muistikin tahtoo pätkiä, kokemus tuo perspektiiviä, hiljaista tietoa ja viisautta, jota nuoremmilta joskus puuttuu. Kuuttakymmentä lähestyvää työntekijää ei pitäisi kohdella jäähdyttelijänä. OLEN OHITTANUT maagisen 65 vuoden ikäpaalun. Jo 55 ikävuoden jälkeen alkavat vaaran vuodet. Jos silloin joutuu työttömäksi, uudelleen työllistyminen on vaikeaa. Kuuttakymmentä lähestyvää työntekijää ei pitäisi meilläkään kohdella jäähdyttelijänä: hän tarvitsee kykyjensä mukaisia haasteita, koulutusta ja mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Harmaantuvassa yhteiskunnassa pitäisi purkaa tarpeettomia ikärajoja, lopettaa ikäsyrjintä ja avata mahdollisuuksia kaikenikäisille. Tilanne on hankala. Olisiko minunkin syytä miettiä golfinpeluuta lämpimässä jokaaamuiseen lumisohjoon lähtemisen sijasta? Ei, ei vielä. Tekemätöntä työtä riittää. Tekijöitä tarvitaan moneen lähtöön. Tarvitsemme ajattelutavan muutosta: kaikki työ on tekemisen arvoista, ja työn tekeminen kannattaa aina, yritykselle, yksilölle ja yhteiskunnalle. Myös ikääntyvien, osatyökykyisten ja maahanmuuttajien tekemä työ on arvokasta ja se kannattaa. Työhaluisia ja toimintakykyisiä on meillä kyllin, jos vain kykenemme tarjoamaan heille työtä. En usko, että kepillä tässäkään asiassa päästään pitkälle, miksi emme kokeilisi siis porkkanaa? RUOTSIN PÄÄMINISTERI Fredrik Reinfeldt on esittänyt, että työssä voidaan jatkaa aina 75 ikävuoteen saakka. Länsinaapurimme ”etelärannan” asiantuntijat esittivät vastikään, että porkkana on pakkoa parempi keino yli 65-vuotiaiden työllistämisessä. Ruotsissa ei kaivata alaikärajojen muuttamisia, vaan työtä muokataan sopivaksi ikääntyneiden tarpeisiin, ja tulokset ovat kaikkien nähtävissä. Vanhoillekin tarjotaan vaihtelevasti erilaisia työmahdollisuuksia. Sekin on hyvä uutinen. Helsingissä 29. tammikuuta 2013 Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2013 ISO 14001 441 612 Painotuote SERTIFIOITU ORGANISAATIO HARRI VAINIO 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 5 TTT Ajassa KOONNUT HELINÄ KUJALA Terveyttä ja pitkää ikää työhyvinvoinnista THINKSTOCKPHOTO Suomessa 35-vuotias työntekijäammatissa toimiva mies voi odottaa elävänsä 74-vuotiaaksi. Samanikäisellä, johtavassa asemassa toimivalla miehellä odotettavissa oleva elinikä on keskimäärin 80 vuotta. Kyse on sosioekonomisista terveyseroista, joilla tarkoitetaan sosiaalisen aseman mukaisia eroja terveydentilassa, sairastamisessa, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa. Toimihenkilöt ovat terveempiä kuin työntekijät ja työssäkäyvät voivat paremmin kuin työttömät. Hyvätuloiset korkeasti koulutetut porskuttavat pidempään kuin pienituloiset perusasteen koulutuksen saaneet. Suomessa sosioekonomiset terveyserot ovat Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen suuret. Ne kasvavat yhä, vaikka suunnanmuutos on ollut jo pitkään terveyspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Voidaanko työpaikoilla tehdä asialle jotakin? Kyllä voidaan, selvisi Työterveyslaitoksen Teroka- eli Ammattiryhmittäisten terveyserojen kaventaminen -hankkeessa. Siinä tutkijat etsivät yhdessä yritysten kanssa ratkaisuja terveyseroja aiheuttaviin tekijöihin. Mukana oli yhteensä 6 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 kahdeksan yritystä talonrakennus-, metalli-, elintarvike-, siivous-, vartiointi- ja vähittäiskaupan alalta. Ne ovat aloja, joille kasautuu paljon sekä työhön että elintapoihin liittyviä riskejä. – Toimenpiteet liittyivät paljolti psykoso siaalisiin työoloihin, kuten vuorovaikutukseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Lisäksi parannettiin fyysisiä työoloja ja luotiin terveellisiin elintapoihin kannustavaa kulttuuria, kertoo projektipäällikkö Susanna Puustinen Työterveyslaitoksesta. – Esimerkiksi metallityöntekijöiden kanssa alettiin käydä kehityskeskusteluja ja elintarviketyöntekijöille kehitettiin uusia palaverikäytäntöjä. Rakennustyömaille luotiin asiallisen käyttäytymisen ja terveellisten elintapojen kulttuuria, luettelee tutkija Pia Sirola. Tarve kehittää vuorovaikutusta korostui erityisesti työntekijä- ja lähiesimiestasolla sekä työvuorojen välillä. Ratkaisut voivat olla yksinkertaisia: eräällä työpaikalla vuorojen välistä tiedonkulkua parannettiin ottamalla käyttöön fläppitaulu. Yksi johtopäätös hankkeesta on, että johtamisen ja esimiestyön on tuettava perustyön sujumista, koska se jo itsessään vaikuttaa hyvinvoin- tiin. Johdon sitoutuminen työhyvinvoinnin kehittämiseen on keskeistä ja esimiesten rooli merkittävä. – Terveyserojen ratkaisemisessa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä ja laaja-alaista yhteistyötä työelämän toimijoiden, päättäjien ja asiantuntijoiden välillä. Työpaikat ovat hyvä paikka päästä vaikuttamaan työssä käyvien ammattiryhmittäisiin terveyseroihin ja sitä kautta kestäviin työuriin, Sirola toteaa. Vuoden 2012 lopussa päättynyt hanke kuului Kansalliseen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelmaan. Hanketta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. Lisätietoja: www.ttl.fi/verkkokirjat >Terveys ja työkyky >Työpaikat terveyserojen kaventajina S yövän sairastaneet vaihtavat harvoin työpaikkaa tai ammattia sairautensa takia, todetaan Työterveyslaitoksen tutkimuksessa. Siinä selvitettiin syövän sairastaneiden työhön paluuta, työelämän muutoksia ja työkykyä. Työpaikan vaihtamiseen johti yleisimmin työn fyysinen kuormittavuus. Työpaikkaa vaihtoivat muita useammin myös ne, jotka olivat saaneet vähän tukea esimieheltä tai työterveyshuollolta. – Esimiehen tuella, työn keventämisellä ja tehtävien suunnittelulla sekä terveydenhuollon neuvonnalla voidaan todennäköisesti auttaa syövän sairastaneita jatkamaan työssään, toteaa vanhempi tutkija Marja-Liisa Lindbohm Työterveyslaitoksesta. Tutkimuksen mukaan työelämään palanneiden rintasyövän sairastaneiden työkyky on vain hieman heikompi syöpää sairastamattomiin verrattuna. Kivessyöpäpotilaiden työkyky ei poikennut vertailuryhmän työkyvystä. Vähän koulutusta saaneet ja ne, jotka saivat vähän tukea työpaikalta, kokivat työkykynsä huonommaksi kuin muut. Syövän sairastaneilla työkykyä alensi myös esimiehen tai työtovereiden välttelevä käytös. – Työpaikalla tunnetaan kyllä sympatiaa sairastunutta kohtaan. Hänen tarpeitaan ei aina kuitenkaan osata ottaa huomioon, koska ei tiedetä syövän ja hoitojen vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn. Sairastunut saattaa myös kokea asiat jonkin aikaa tavanomaista herkemmin, Lindbohm sanoo. – Sairastuneiden työssä jaksamista tukevia johtamiskäytäntöjä tulisi kehittää. Erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota solunsalpaajahoitoa saaneisiin ja niihin, joilla on muitakin pitkäaikaissairauksia, sillä he kokivat työkykynsä muita sairastuneita huonommaksi. THINKSTOCKPHOTO TYÖPAIKAN TUKI AUTTAA SYÖVÄN SAIRASTANUTTA ”Meillä kotona on puhuttu työntekijöiden työhyvinvoinnista 1950-luvun alusta lähtien.” PELISÄÄNTÖJÄ TYÖYHTEISÖN VUOROVAIKUTUKSEEN Toimitusjohtaja George Berner 15. tammikuuta Helsingissä ottaessaan vastaan Suomen työelämäpalkintoa. Se myönnettiin perheyritys Berner Oy:lle erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämisestä. www.tyoelamapalkinto.fi ■ Toimitaan yhteisten päätösten ja sopimusten mukaan. ■ Sovitaan siitä, miten ongelmat otetaan puheeksi ja käsitellään työyhteisössä. MONTAKO KALORIA HUPENI TYÖMATKALLASI? ■ Noudatetaan työ- ja määräaikoja. K ■ Otetaan vastuu omasta osuudesta vuorovaikutuksessa. ■ Kunnioitetaan toista ja puhutaan hänelle arvostavasti. ■ Puhutaan suoraan sille, jota asia koskee. ■ Puhutaan vain omasta, ei toisten puolesta. THINKSTOCKPHOTO ulutit matkallasi 354 kilokaloria, joka vastaa 1,77:ää jäätelötuuttia, ilmoittaa teksti nettisivulla. Syöttämällä Työmatkan kalorilaskuriin lähtöpaikan ja määränpään, sukupuolen ja painon, saa selville kuluttamansa kalorimäärän. Lisäksi on kerrottava, kulkeeko matkan pyöräillen, kävellen vai juosten. Saamani lukema jää vielä itseltäni saavuttamatta. Ennen pyöräilykautta on tyydyttävä 83 kaloriin, joka vastaa 1,8:aa omenaa. HK www.liikkumisenohjaus.fi/kalorilaskuri ■ Luotetaan esimieheen ja työtovereihin. ■ Annetaan tukea sekä esimiehelle että työtovereille. ■ Osallistutaan ja vaikutetaan. SEMINAARIIN ROVANIEMELLE J ohtamisen kehittämisverkosto järjestää Hyvää johtamista kehittämässä -seminaarin 28. helmikuuta Lapin yliopistossa. Seminaarissa verkoistudutaan ja keskustellaan ajankohtaisista johtamisen teemoista. Tapahtuma on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: www.johtamisverkosto.fi. Muita ajankohtaisia tilaisuuksia: www.ttl.fi >Tapahtumakalenteri 89% palkansaajista eli 1,89 miljoonaa henkeä oli työterveyshuollon piirissä vuoden 2010 lopussa. Lähteenä Työterveyshuolto Suomessa 2010 -katsaus (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki, 2012). ■ Ollaan työssä koskevissa asioissa rehellisiä ja avoimia. ■ Viljellään ystävällisyyttä, hyvää tahtoa ja välittämistä. ■ Sallitaan palaute pelisääntöjen noudattamatta jättämisestä. Luettelo perustuu Vuorovaikutussopimusten sisältöjä -listaan kirjassa Haastavat tilanteet esimiestyössä (Maarit Vartia ja muut, Työterveyslaitos, 2012). 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 7 KYSYMYS vastaus Kenelle ja milloin pitää ilmoittaa työtapaturmasta? VASTAAJANA TUTKIMUSINSINÖÖRI HENRIIKKA RATILAINEN TYÖTERVEYS-LAITOKSESTA KYSY ASIANTUNTIJALTA! Voit lähettää kysymyksesi TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi >Osallistu >Kysy asiantuntijalta 8 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 Ulkoasiainsihteeri Juha Mustonen hoitaa nykyisin työsuojelupäällikön tehtävää. EERO KUOSMANEN Työntekijän on heti ilmoitettava hänelle sattuneesta tapaturmasta työnantajalle tai tämän edustajalle, ja työnantajan on pikimmiten tehtävä vakuutuslaitokselle ilmoitus tietoonsa tulleesta turmasta. Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaiselle ja poliisille työtapaturmasta, joka on aiheuttanut kuoleman tai vaikean vamman. Vaikealaatuisia vammoja ovat muun muassa pitkien luiden murtumat ja muut leikkaushoitoa vaativa murtumat, kasvoluiden murtumat, kylkiluiden monimurtumat ja veririnta sekä vaikea kaula-, rinta- tai lannerangan murtuma. Vaikealaatuisia vammonja ovat myös pysyvää haittaa aiheuttanut jäsenen sijoiltaanmeno, sormen tai muun ruumiinjäsenen tai sen osan menetys, leikkaushoitoa vaativa sisäelinvamma, lievääkin haittaa aiheuttava aivovamma sekä puheen, näön tai kuulon pysyvä heikentyminen. Myös laajat palo- ja paleltumavammat tai muut ihovauriot sekä pahasti ulkonäköön vaikuttava epämuotoisuus (esim. korvalehden menetys) kuuluvat vaikealaatuisiin vammoihin. Tilanteessa, jossa vammojen lopullinen vaikeusaste jää epäselväksi, on syytä tehdä ilmoitus, sillä vamma voi myöhemmin osoittautua vaikealaatuiseksi. Työsuojeluviranomaiselle ja poliisille tehtävien ilmoitusten laiminlyönti on lain mukaan rangaistavaa. KAIKU LUO HYVÄÄ ILMAPIIRIÄ VALTIONHALLINNOSSA E räässä ulkoasiainministeriön yksikössä lähiesimiehellä ja yksikön johtajalla oli hyvin erilainen näkemys työyhteisön kehittämistarpeista. Avuksi pyydettiin osaston oma Kaiku- työhyvinvointikehittäjä, joka ohjasi kysymyksillään keskustelua oikeaan suuntaan. Lopulta yhteinen ratkaisu löytyi ja työyhteisökin hyötyi. – Kaiku-kehittäjän työ on pääasiassa omaaloitteista työyhteisön kehittämistä, mutta myös erilaisten työhyvinvointia haittaavien ongelmatilanteiden ratkomista. Hän on sekä työntekijöiden että esimiehen asialla. Oleellista on ratkaisukeskeisyys, sanoo Juha Mustonen ulkoasiainministeriöstä. Mustonen on toiminut työpaikallaan pari vuotta työhyvinvointikehittäjänä. Ministeriössä on yhteensä 15 koulutettua kehittäjää. Ensimmäiset Kaiku-työhyvinvointikehittäjät koulutettiin valtionhallinnossa kymmenen vuotta sitten. – Vaikka osa koulutetuista on jo jäänyt eläkkeelle, olemme nyt lähellä tavoitettamme eli 400:aa kehittäjää, kertoo kehityspäällikkö Liisa Virolainen Valtiokonttorista. Kaiku-kehittäjät ovat taustaltaan niin asiantuntijoita ja esimiehiä kuin henkilöstöosaajiakin. Kehittäjä voi tulla avuksi esimerkiksi silloin, kun käsitellään muutoksia organisaatiossa, varhaisen välittämisen mallia tai osaamiseen liittyviä kysymyksiä tai puretaan ilmapiirikartoituksen tuloksia. Tärkeä osa Kaiku-koulutusta on verkostoituminen muiden kehittäjien, mutta myös esimerkiksi työsuojeluasiantuntijoiden kanssa. – Työsuojelu ja -hyvinvointi ovat saman kolikon kääntöpuolet. Kaiku-kehittämistyöllä luodaan hyvää työilmapiiriä ja sitä kautta tehostetaan työtä. Työsuojelu on enemmän kielteisiin asioihin varautumista ja niiden ehkäisemistä. Molempia tarvitaan, työsuojelupäälliköksi vuosi sitten valittu Mustonen huomauttaa. SK HYVÄ ITSETUNTEMUS AUTTAA TYÖSSÄKIN H UU TIS IA ULK OM yvä itsetuntemus parantaa työpanosta, selvisi Göteborgin yliopiston tutkimuksessa. Aiheesta kertoi ruotsalaisen Preventyhdistyksen julkaisema Arbetsliv-lehti numerossaan 6/2012. Tutkimukseen osallistuneet olivat suorittaneet kaksivuotisen itsensä kehittämisen koulutuksen. He olivat muun muassa paneutuneet tunne-elämäänsä, identiteettiinsä ja arvoihinsa. Kaikki kokivat selviytyvänsä aiempaa paremmin työssään koulutuksen jälkeen. Esimerkiksi kyky selvittää ristiriitoja, kuuntelemisen taito ja itseilmaisu kehittyivät. – Työnantajan kannattaa antaa työntekijöiden kehittää itseään. Se on heidän omakin etunsa, summasi tutkija Ulla Andrén. AIL TA KIPUA MONESSA PAIKASSA 15 MINUUTTIA M onipaikkainen kipu lisää selvästi niin pitkien sairauslomien kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien sairauspoissaolojenkin todennäköisyyttä. Näin käy sekä teollisuustyöntekijöillä että toimihenkilöillä. Tieto on peräisin Tampereen yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin monipaikkaisen tuki- ja liikuntaelinkivun yleisyyttä, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä kivun vaikutuksia työkykyyn ja sairauspoissaoloihin elintarviketeollisuudessa. Monipaikkaisella kivulla tarkoitetaan tukija liikuntaelinkipua, joka esiintyy useammalla kuin yhdellä alueella. Tutkimuksessa todetaan, että kipupisteiden määrän laskeminen työterveyshuollossa auttaisi tunnistamaan työntekijät, joilla on suurentunut työkyvyttömyyden riski. Miten sinä parantaisit työhyvinvointia vartissa? Lue lisää verkkolehti Työpisteen lukijoiden ideoita ja kerro omasi: http://tyopiste.ttl.fi>15 minuuttia -palsta THINKSTOCKPHOTO ”Jos työnantaja sallisi 15 minuutin ulkoilun työajalla valoisaan aikaan, niin ’menetetty’ työaika korvautuisi varmasti työtehon ja työn mielekkyyden paranemisena.” ”Vartin pituinen päivittäinen yhteislaulutuokio vaikkapa työpaikan kahvihuoneessa piristää kummasti! Joulun alla joululauluja, keväällä kepeämpiä ja vapun lähestyessä vaikkapa työväenlauluja.” 020 345 888 MYÖS TYÖAJAN HAITAT ON SELVITETTÄVÄ T yönantajan on tulevaisuudessa selvitettävä ja arvioitava myös työajoista johtuvat haitta- ja vaaratekijät, jos hallituksen esitys työturvallisuuslain muutoksesta toteutuu. Työtapaturmien sekä työperäisten vammojen ja sairauksien on todettu lisääntyvän, kun viikoittainen työaika ylittää 40 tuntia. Tapaturmariskin suuruuteen vaikuttaa työajan keston lisäksi työn tauottaminen. Ottamalla huomioon työaikoihin liittyvät haitta- ja vaaratekijät voitaisiin ehkäistä sairauspoissaoloja ja tapaturmia sekä lisätä työssä jaksamista. Hallitus on antanut muutoksesta esityksensä eduskunnalle tammikuussa. Esitys perustuu työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimukseen. Laki tullee voimaan mahdollisimman pian. on raskaan liikenteen kuljettajien uuden vertaistukipuhelimen numero. Puhelimeen vastaavat ovat kuljettajia ja kuljetusyrittäjiä, jotka antavat kuunteluapua kollegoilleen. Ongelman taustalla voi olla esimerkiksi liikenneonnettomuus tai yritystoiminnan vaikeudet. Tukipuhelimen toteuttavat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Rahtarit ja Autoliitto. ”Työturvallisuus tulee listallani ykkösenä. Rakennusteollisuus on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 alalla Suomessa olisi nolla tapaturmaa.” Rudus Oy:n toimitusjohtaja ja Rakennusteollisuus ry:n uusi puheenjohtaja Lauri Kivekäs Rakennuslehdessä 1/2013. S yöpävaarallisille aineille altistuvista työntekijöistä suurin osa altistuu kromiyhdisteille (6 843 henkeä vuonna 2010). Seuraavaksi yleisin aine on nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet (6 554). Kromi- ja nikkeliyhdisteille altistuvat muun muassa hitsaajat ja koneiden korjaajat. Polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH) altistuneiden määrä (2 047) on kasvanut. Suu rimmat ammattiryhmät ovat linja-autoasentajat ja -korjaajat sekä laborantit ja kemistit. Lisätietoja: www.ttl.fi/verkkokirjat >ASA-vuosiraportit muut julkinen hallinto ja maanpuolustus 6% koulutus terveys- ja sosiaalipalvelut ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta teollisuus 13 % 7% 7% 8% 8% rakentaminen 51 % KILPAILU! ELÄMÄN KONKARI, KERRO TARINASI! Altistuneet työntekijät toimialoittain vuonna 2010 Lähde: ASA 2010 -raportti. Työterveyslaitos, 2012. SYÖPÄVAARAA TYÖSSÄ S uomen Mielenterveysseura järjestää kirjoituskilpailun yli 60-vuotiaille. Tavoitteena on saada tietoa siitä, miten varttuneet ylläpitävät mielenterveyttään ja miten he ovat päässeet yli elämän kriiseistään. Kilpailu kuuluu Mielenterveysseuran Mirakle-hankkeeseen. Lisätietoja saa hankkeen suunnittelijalta, dosentti Ilka Haarnilta: [email protected]. 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 9 Miten aloittaa liikkuminen, kun ylipaino ja väsymys vaivaavat? -Erkki T. Ennen harjoittelun aloittamista on syytä varmistaa, että terveydentilassasi ei ole huomaamatta jääneitä muutoksia. Joskus ylipainon ja väsymyksen taustalta voi paljastua piilevä sokeritauti, kilpirauhasen toimintahäiriö tai hoitamaton verenpainetauti. Uniapnea aiheuttaa päiväaikaista väsymystä, ja ylipaino lisää sen riskiä. Jos olet yli 40-vuotias ja suvussasi on esiintynyt sydänvaivoja, on sydämen kuntokin hyvä arvioida. Tupakointi yksinään on monen sairauden riskitekijä. Lääkärintarkastuksen ohella voidaan tarvita joitakin peruslaboratoriokokeita. Asiantuntijan tekemä fyysisen kunnon testaus kertoo lähtötasosi, ja joskus sydänterevys on hyvä varmistaa polkupyöräergometrikokeella. Kaikkeen mittaamiseen pitää liittyä asiantunteva palaute ja yksilöllinen harjoitussuunnitelma. Siinä etsitään sinulle sopivat liikuntamuodot ja määritetään tavoiteet eri vaiheissa. Kun sairaudet ovat hyvässä hoidossa, voit harrastaa liikuntaa turvallisesti ja tuloksellisesti. Jotta elimistö saisi kaiken hyödyn liikunnasta, on tarpeen huolehtia terveellisestä ruokavaliosta, välttää kroonista univajetta ja antaa elimistölle aikaa palautua. Sopivasti annosteltu liikunta on hyvä stressin laukaisija, mutta ylikuormittava liikunta pahentaa sitä. Työterveyshuollosta voit saada myös tarvittaessa vinkkejä hyvistä ja työkykyä tukevista liikuntapalvelujen tuottajista. On ilahduttavaa, että olet motivoitunut aloittamaan liikunnan. Se on yksi tehokkaimpia tapoja ja halvimpia tapoja ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja työkuntoa. Erikoislääkäri Harri Lindholm, Työterveyslaitos Lue lisää Duunitohtorin neuvoja: http://tyopiste.ttl.fi/arkisto 10 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 VAIKUTTAAKO ÄITIYS TYÖKYKYYN? Työterveyslaitos ja UKK-instituutti tutkivat naisten työhön palaamista perhevapaan jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa raskausajan sairauspoissaoloja ja koettua työkykyä vuoden kuluttua synnytyksestä. 1 Mitkä ovat odottajien tavallisimpia ter veysongelmia, tutkimusjohtaja Riitta Luoto UKK-instituutista? Selkävaivat, muut tuki- ja liikuntaelinten vaivat, närästys sekä infektioherkkyys. 2 Paljonko sairauspoissaoloja odottavilla äideillä on? Suomalaisäidit ovat melko vähän poissa töistä sairauden takia, tutkimuksemme mukaan keskimäärin vain yhden päivän raskauden aikana. Asiaa on kuitenkin vaikea arvioida, koska kaikista poissaoloista ei haeta todistusta lääkäriltä. 3 Miten raskaus vaikuttaa työkykyyn? Se on yksilöllistä. Jos raskauteen liittyvät vaivat ja oireet ovat vähäisiä, työkyky voi olla erinomainen. Raskaus on yleensä energistä ja iloista aikaa, jos elämäntilanteessa ei ole muuta kuormittavaa. 4 Mitkä asiat työssä vaikuttavat odottajan hyvinvointiin? Työpaikan ilmapiiri, työjärjestelyt ja mahdollisuus työajan joustoihin. 5 Millaiseksi pienten lasten äidit arvioivat työkykynsä? Perhevapaalla olevat äidit arvioivat työkykynsä hieman muuta väestöä huonommaksi. Niin tekevät erityisesti vähemmän koulutetut tai ensimmäistä lastaan hoitavat äidit. 6 Saavatko työhön palaavat tarpeeksi tukea esimieheltään? Eivät saa, varsinkaan perhevapaalla ollessaan. Äidit saattaisivat hyötyä työhönpaluukeskustelusta, joka järjestettäisiin ennen paluuta helpottamaan arjen sujumista. Perehdytys työtehtäviin etenkin pidemmän poissaolon jälkeen oli myös äitien oma toive. 7 Miten työterveyshuolto voi tukea äitejä? Kun odottajat käyvät työterveyshuollossa, hoitaja tai lääkäri voi rohkaista heitä tilanteen mukaan lepoon ja myös liikuntaan. Pienten lasten äitien käydessä työterveyshuollossa hyvinvoinnin kokonaisvaltainen arviointi on tärkeää erityisesti, jos äidillä on väsymystä ja masennusoireita. Liikunnan ja muiden elintapojen merkitys on pienten lasten äitien jaksamiselle olennaista. THINKSTOCKPHOTO Duunitohtori Siihen pitäisi kiinnittää huomiota sekä työterveyshuollossa e ttä neuvolassa. 8 Onko synnytyksen jälkeinen masennus yleistä? Vain puolet äideistä koki itsensä riittävän hyvinvoiviksi palatakseen työelämään. Lähes joka viides äiti kertoi vähintään lievistä masennusoireista. Varsinaisesta diagnosoidusta masennuksesta kärsi vain harva, mutta masennusoireilu oli melko yleistä. 9 Kummat voivat paremmin: töihin palanneet vai kotona olevat äidit? Vuosi synnytyksen jälkeen keskimäärin tyytyväisempiä tilanteeseensa olivat työhön palanneet äidit. Yksilöllinen vaihtelu oli kuitenkin suurta. Osa koki tärkeäksi pysyä kotona lasten kanssa, ja osalle oli tärkeää jatkaa työelämässä heti, kun se oli mahdollista. MS Lisätietoja: Perhevapaalta takaisin työelämään (Työ ja ihminen -tutkimusraportti 42. Työterveyslaitos, 2012) OIKEUTTA ODOTTAVILLE! Työnhakija sivuutetaan raskauden vuoksi. Määräaikainen työsuhde jätetään uusimatta, kun työntekijän raskaus tulee tietoon. Perhevapaalta palaavan työtehtävät ovat ”kadonneet”. Syrjintä raskauden ja perhevapaan perusteella on merkittävä ongelma Suomessa. Oikeutta odottaville -kampanjan tarkoitus on lisätä naisten tietoisuutta oikeuksistaan ja haastaa työnantajat tarkistamaan asenteitaan. Kampanjan verkkosivuilla on tietoa, ohjeita ja tositarinoita. Voit myös ilmiantaa hyvän työnantajan: www.oikeuttaodottaville.fi ■ Lujatalo Oy ja Skanska Talonrakennus Oy jakoivat voiton talonrakennusalan työturvallisuuskilpailussa Turvallisuus alkaa minusta. Lujatalon työmaakohde sijaitsi Tampereella ja Skanska Talonrakennuksen Jyväskylässä. Kovatasoiseksi muodostuneen kilpailun järjestivät muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueet ja Työturvallisuuskeskus. ■ Mikael Fogelholm on saanut Terveystoimittajat ry:n tunnustuspalkinnon Hyvän Tiedon Omenan. Fogelholm on ravitsemustieteen professori, joka sai toimittajilta kiitosta aktiivisesta osallistumisestaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä innostuneisuudestaan, avoimuudestaan ja kyvystään valaista monimutkaisia rakenteita ymmärrettävästi. THINKSTOCKPHOTO Onnittelut! KILPAILU! OLETKO HYVÄ KUNNOSSAPITÄJÄ? K unnossapidon Kehittäjä 2013 -kilpailussa etsitään tekoa, menetelmää tai kehitystyötä, jossa kunnossapidon keinoin on saavutettu merkittävää hyötyä. Hyöty voi liittyä turvallisuuteen, tuotantoon, taloudellisuuteen, ekologisuuteen tai kustannustehokkuuteen. Kilpailuun voivat osallistua työyhteisöt, henki- löt, yritykset ja tiimit. Ehdokkaana voi olla myös yrityksen ja heidän toimittajansa yhteistyö. Kilpailun voittaja saa 5 000 euron palkinnon Teolliset Palvelut 13 -messuilla Tampereella huhtikuussa. Kilpailun järjestävät Expomark Oy ja Kunnossapitoyhdistys Promaint ry. Sen sääntöihin voi tutustua osoitteessa www.teollisetpalvelut.fi. ”Sanotaan, että työpaikoilla uudelta tulokkaalta menee keskimäärin kolme viikkoa pilailusuhteiden ja -tapojen opiskeluun .” Pirkko Muikku-Werner pohtii työporukassa tapahtuvaa vitsailua ja kiusoittelua kirjassaan Ilkeilyn kahdet kasvot (Osuuskunta Vastapaino, 2012). Näin 13–17-vuotiaat ajattelevat työelämästä: ■ Hyvä työelämä on halutunlaisen elämäntyylin osa ja mahdollistaja. ■ Työtä valittaessa työkaverit, mielekäs työ ja vapaa-aika painavat vaakakupissa enemmän kuin palkka. ■ Alavalinnat ovat perinteisiä. Tyttöjä kiinnostavat eniten sosiaaliala, matkailu ja ravintola-ala sekä terveysala, poikia tietotekniikka, sähkö- ja elektroniikkateolli suus sekä rakennusala. ■ Pieni osa nuorista pitää kansainvälisyyttä erittäin tärkeänä asiana työelämässä, toiset eivät kovinkaan tärkeänä. HIIHTOLATU KUTSUU S ■ Yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle. ■ Koulun oppiaineet ja työelämä koetaan toisistaan irrallisiksi kokonaisuuksiksi. Ylipäänsä nuoret arvioivat, että he eivät saa riittävästi tietoa työstä ja työelämästä. He toivovat enemmän TET-harjoittelua ja käytännön tietoa työelämästä välttääkseen ”vääriä” opiskeluvalintoja. SK THINKSTOCKPHOTO uomessa ylläpidetään säännöllisesti kymmenientuhansien kilometrien latuverkostoa. Hiihto on hyvää kestävyysliikuntaa, joka alentaa verenpainetta ja vähentää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. Suuret lihasryhmät tekevät työtä jaloissa ja käsivarsissa, ja myös selän ja keskivartalon lihakset vahvistuvat. Laji sopii lähes kaikille, koska se ei rasita niveliä eikä siinä altistu koville iskuille. Lisäksi raikas ulkoilma ja sopiva fyysinen rasitus virkistävät mieltä. Painonhallintaakin sivakointi helpottaa: esimerkiksi 80 kiloa painava hiihtäjä kuluttaa tunnin vauhdikkaalla lenkillä noin 800 kaloria. Lisätietoja: www.suomenlatu.fi >Talvilajit NUORET HALUAVAT LISÄÄ TIETOA TYÖSTÄ Lähteenä Taloudellisen tiedotustoimiston raportti Nuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa? Raportti verkossa: www.tat.fi >Aineistot >Tutkimukset >Nuoret ja työelämä 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 11 www.tttdigi.fi tt tDIGI Työ Terveys Turvallisuus ETUSIVU OSALLISTU ARTIKKELIT PALSTAT NÄKÖISLEHTI ■ Miten stressi vaikuttaa elimistöön? ILMOITTAJAT NYT TULI TENKKAPOO! Mikä avuksi kuivaan ilmaan? Missä tilanteessa työpaikalle saa asentaa valvontakamerat? Liiallinen stressi nostaa verenpainetta, kiihdyttää mahahappojen muodostumista ja vähentää uusien aivosolujen syntymistä. Mitä muuta stressi aiheuttaa? Lue juttu Hälytys, hälytys! TTT-Digin juttuarkistosta. Syöttämällä arkistohakuun sanan ”stressi” saat luettavaksesi myös noin 60 muuta juttua. Vastaukset näihin ja moneen muuhun kysymykseen näet Asiantuntija vastaa -palstalta. Onko sinulla jokin työturvallisuuteen, -terveyteen tai -hyvinvointiin liittyvä pulma? Kerro se meille, niin etsimme siihen vastauksen. ■ Älä jäädy pakkasessa Kylmällä säälläkin pärjää, kun on vaatetta kolmessa kerroksessa ja kännykässä virtaa. TTT-Digin juttuarkistosta löydät muun muassa 15 vinkkiä talvimatkailijalle ja -oppaalle ja rinnetyöntekijöistä kertovan jutun Ylös alas Ylläksellä. ■ Äänestä vuoden 2012 paras kansi! Valitse suosikkisi osoitteessa www.tttdigi.fi. Äänestämään pääsevät kaikki lukijat, myös muut kuin verkkopalvelun tilaajat. Kerro myös, mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin juttu. Voit tehdä sen verkossa tai lähettämällä vastauslipukkeen tämän lehden sivulta 46. TTT-Digissä kilpailut löydät Osallistu-valikosta. Äänestäneiden kesken arvomme muun muassa kirjapalkintoja. 12 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 ASIAKASPALVELU Käy lukemassa myös alan tuoreimmat uutiset! Vastaa viikon kysymykseen osoitteessa www.tttdigi.fi Mikä auttaa sinua rauhoittumaan yöunille? Liikunta Lukeminen Television katselu Yömyssy Unilääkkeet Rentoutusharjoitus Näin lukijat vastasivat kysymykseen Vietätkö tipatonta tammikuuta En juo muulloinkaan 38 % Ei voisi vähempää 21 % Ehdottomasti kiinnostaa 21 % Ainakin yritän 31 % TTT-lehti tarjoaa tuoretta tietoa ja keskustelun aiheita painettuna lehtenä sekä monipuolisena verkkopalveluna TTT-Diginä. DIGI t t t Tilaa TTT-Digi, painettu TTT-lehti tai molemmat! Tilausvaihtoehdot ja hinnat ■ Painettu lehti + TTT-Digi/vuosi • Organisaation koko 1–20 henkeä > 99 € (sis. 1 kpl painettua lehteä) • 21–200 henkeä > 159 € (sis. 1 kpl painettua lehteä) • 201–1 000 henkeä > 279 € (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) • yli 1 000 henkeä > 499 € (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) Tilaa verkossa: www.tttdigi.fi Tai lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected]. ■ TTT-Digi ilman painettua ■ Pelkkä lehteä/vuosi painettu TTT-lehti Organisaation koko Vuonna 2013 • 1–20 henkeä > 79 € • kestotilaus 69 € vuosikerta, • määräaikainen vuositilaus 72 € • 21–200 henkeä > 129 € • 201–1 000 henkeä > 239 € • yli 1 000 henkeä > 459 € Tilaa verkossa: www.tttdigi.fi Tai lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected]. tt tDIGI Painetun TTT-lehden 7 numerosta yksi on kaksoisnumero. Painetun TTT-lehden voit tilata tässä lehdessä sivulla 46 olevalla tilauslipukkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen [email protected] tai soittamalla numeroon 03-4246 5340. TTT-lehdellä on 150 000 lukijaa! KMT SYKSY 2011/KEVÄT 2012 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 13 Vierail ohjelm u ja a täysin ma k su t ta ! 20.-21. maaLISKuuTa 2013 | HELSINGIN mESSuKESKuS ESImIES & HENKILÖSTÖ2013 Suomen suurin tapahtuma esimiehille, yritysjohdolle ja HR-ammattilaisille Tapahtuma täynnä näytteilleasettajia, verkostoitumista ja maksuttomia seminaareja Tapahtumassa esillä mm. Huippu seminaariohjelma Paneelikeskusteluja Verkostoitumista Yli 100 näytteilleasettajaa ...ja paljon muuta! Yhteistyökumppanit idy n ö r aa e t kis tum e R ah t ! p ny ta Lue lisää ja rekisteröidy kävijäksi maksutta www.easyFairs.com/HENKILOSTO Käytä koodia: 7662 Kirjeitä lukijoilta [email protected] tai www.tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta Mistä apua sisäilmasta sairastuneelle? Palautetta numerosta 6-7/2013 P ■ Paras juttu oli kuvareportaasi Yötä päivää Tansaniassa – loistavia kuvia elävästä elämästä. ääkirjoitus TTT-lehdessä 5/2012 käsitteli koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia. Olen joutunut seuraamaan läheltä koulun kosteusvaurion hoitoa ja sairastuneen työntekijän kamppailua. Pienet toimenpiteet kosteusvaurion ja homeongelman poistamiseksi eivät ole olleet riittäviä, ja koulu kieltäytyy hankkimasta väistötilaa. Työntekijä on saanut apua työterveyslääkäriltä ja työsuojeluvaltuutetulta. Hän on jatkuvasti antibiootti- ja kortisonikuurilla, viikon sairauslomalla ja töihin palattuaan sairastuu heti uudelleen. Mikä on sairastuneen työntekijän oikeusturva tässä tilanteessa? Huolestunut lähimmäinen V alitettavasti vastaavat tapaukset ovat yleisiä kouluissa ja päiväkodeissa. Väistötila eli tässä tapauksessa väliaikainen opetustila otetaan käyttöön, kun ongelma on niin laaja, että koko rakennus on suljettava ja remontoitava. Kiinteistön omistajan eli kunnan vastuulla on, että kosteus- ja homevaurioiden korjaus aloitetaan viipymättä ja että jälkisiivous toteu- tetaan asianmukaisesti. Kunnalla on ilmeisesti hyvät perusteet sille, että väistötiloja ei ole tässä tapauksessa tehty, vaan on päädytty tekemään korjaukset opetustoiminnan jatkuessa. Laissa ei ole määritelty aikarajaa sille, miten kauan korjaustoimet voivat kestää. Kuntien vuosibudjetointi ja vielä kiireellisempien kohteiden korjaus viivyttävät usein uusien tai korvaavien tilojen saamista. Työntekijä on hakeutunut työterveyshuoltoon, jonka vastuulla on seurata työntekijän terveyttä ja arvioida hänen työkykyään. Työterveyshuolto käynnistää tutkimukset sairauden työperäisen luonteen selvittämiseksi. Jos riski vakavampaan sairastumiseen todetaan, työntekijä ei ole työkykyinen. Todennäköisesti työntekijän esimieskin on tietoinen tilanteesta ja huolehtii osaltaan siitä, että työtilat saatetaan asianmukaiseen kuntoon. Mikäli työntekijä näiden toimien jälkeen kokee tilanteen yhä kestämättömäksi, hänen tulee etsiä ratkaisua ongelmaan yhdessä esimiehensä kanssa. Työterveyslaitoksen teemajohtaja, professori Kari Reijula ■ Kiinnostavin juttu oli 10 vuotta juomista – vasta sitten hoitoon. Aihe on ajankohtainen ja vaiettu. ■ Eniten kiinnosti juttu Paskatöitä ei ole. Vähiten taas 10 vuotta juomista – vasta sitten hoitoon. Jos takana on kymmenen vuotta juomista, miksi organisaatio ei toimi? ■ Juttu Maalari kuoli hiekkapuhalluksessa oli kiinnostavin. Olen itsekin aikoinani työskennellyt rakennusalalla, ja siksi aihealue kiinnostaa. Ikäväkseni sain todeta, että näitä vieläkin tapahtuu, vaikka työsuojeluasiat on nykyään paremmin huomioitu kuin ennen. ■ Juniori & konkari -juttu oli hauskasti kerrottu, ja siinä oli mielenkiintoinen aihe. 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 15 Uutteruudella uudet juuret Vietnamista paennut Nyyti Nguyen-Lipsonen on toteuttanut Suomessa kovalla työllä ja sitkeydellä omat unelmansa. Menestyvänä yrittäjänä hän on työllistänyt niin maahanmuuttajia kuin kantaväestöäkin. TEKSTI RAIJA LAHTINEN ■ KUVAT LIISA TAKALA L entokone lähestyy Helsinki-Vantaan kenttää. Ikkunasta näkyy vain metsää, ja maata peittää ohut puuterilumi. Nguyet ”Nyyti” Nguyen, 18, ihmettelee pari vuotta vanhemman isoveljensä kanssa, missä ovat talot ja ihmiset. Miksi kaikki on harmaata ja mustaa? Mihin he ovat tulleet? Lentokentällä kylmyys iskee vastaan. Eletään marraskuuta 1988. Hongkongin pakolaisleirillä oli lähtiessä 30 astetta lämmintä. Nguyenilla on päällään vain t-paita ja pitkät housut. Lämpöisemmät vaatteet hän tuli pakanneeksi muiden vietnamilaispakolaisten tavoin ruumaan menneeseen laukkuun. Pian kaikki saavat ylleen viltit, ja heidät viedään pakettiautoilla Helsingin Malmille pakolaisten vastaanottokeskukseen. Yli vuoden kestänyt ja lähes hengen vienyt pakomatka Vietnamista on päättynyt. OPISKELUA JA TYÖVIMMAA. Sisarusten saapuessa Suomeen täällä elettiin vielä nousukautta. Se edisti pääsyä hetimiten koulutukseen ja kiinni työelämään. Pakolaisten vastaanottokeskukseen saavuttuaan he saivat perehdyttämiskoulutuksen. Kolmen kuukauden kuluttua siihen yh- 16 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 distettiin perehdytystä työelämään. Sisarusten hinku töihin oli kova, ja he pääsivätkin töihin HK Ruokataloon pakkaamaan makkaraa. Illat kuluivat suomen kieltä ja yhteiskuntatietoa opiskellen. – Välillä tein yövuorojakin. Mummo opetti aikoinaan, että palkinnon saa työtä tekemällä, Nyyti Nguyen-Lipsonen kertoo. Entisessä kotimaassa ei työttömyyttä edes tunnettu. Paiskimalla töitä olan takaa Nguyen-Lipsonen rakensi itselleen uutta elämää ja kykeni auttamaan myös kotiväkeään Vietnamissa. Taloudellisen avun antaminen toi voimaa kestää eroa perheestä. Pakolaisten vastaanottokeskuksessa järjestettiin myös mahdollisuus tutustua suomalaisiin. – Eräs suomalainen pariskunta vei meitä erilaisiin paikkoihin ja vietimme joulua heidän luonaan. Sillä tavalla pääsimme näkemään syvemmältä suomalaisten elämää. KOHTI UNELMAA. Elintarviketehtaassa työskentelyn lisäksi Nyyti Nguyen-Lipsonen meni veljensä perässä vielä viikonlopputöihin mittauslaitteita ja tutkimuslaitteita valmistavaan Vaisalaan Vantaalle. Myöhemmin hän siirtyi sinne kokonaan, mutta jatkoi edelleen illat opiskelua. Asuntokin löytyi Vantaalta. Nguyen-Lipsonen teki Vaisalassa testausta ja elektroniikan kytkentää juottamalla. Lisäksi hän työskenteli tuotekehityksen parissa. Loppuaikana hän auttoi tarjouspyyntöjen tekemisessä ja tulkkasi vierailijoita, sillä yritys teki kauppaa myös Vietnamiin. – Viihdyin tuossa työpaikassa oikein hyvin lähes kahdeksan vuotta. Opin paljon projekti- ja tiimityöskentelystä ja organisoinnista, mistä olen tosi kiitollinen. Sain työskennellä eri-ikäisten ja -tyyppisten ihmisten kanssa. Opin, että korkea laatu tuo jatkuvuutta. Nguyen-Lipsonen asetti itselleen jatkuvasti tavoitteita. Hän halusi Vietnamiin jääneen isosiskonsa tavoin kampaajaksi ja oman yrityksen. Hän sai sovittua työajat, jotka sallivat opiskelun iltaisin parturi-kampaajaksi. Jo opiskeluaikana Nguyen-Lipsonen piti pientä parturi-kampaamoa opiskelukaverinsa kanssa Helsingin Vallilassa. Myös veli hankki ammattikoulutuksen. Hänellä on tätä nykyä oma palvelualan yritys. HYVIÄ TYYPPEJÄ. Iloinen puheensorina ja hiustenkuivaajien hurina kuuluvat Helsingin ydinkeskustan kampaamossa. On kulu- → ”Mummo opetti aikoinaan, että palkinnon saa työtä tekemällä.” Nguyet ”Nyyti” Nguyen-Lipsonen ■ Ikä: 42 ■ Asuinpaikka: Helsinki ■ Koulutus: Parturi-kampaaja ■ Ammatti: Yrittäjä ■ Yritys: M & N Image Hair ■ Perhe: Puoliso ja 3,5-vuotias poika ■ Harrastukset: Lapsen kanssa puuhailu, yleiskunnon kohottaminen muun muassa lenkkeillen 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 17 ”Toivon pojastani monikulttuurista ihmistä, tuemme → nut 24 vuotta siitä, kun lentokone toi häm- mentyneen mutta toiveikkaan venepakolaistytön Suomeen. Moni unelma on toteutunut: on Suomen kansalaisuus, ammatti, yritys, perhe, ystäviä, vapaus – ja se kuuluisa yrittäjänkin vapaus. Nyyti Nguyen-Lipsonen perusti liikkeen kollegansa kanssa Helsingin keskustaan valmistuttuaan parturi-kampaajaksi vuonna 1999. Pari vuotta sitten hänestä tuli yrityksen ainoa omistaja. Puheensorinasta erottuvat englanti ja venäjä. Vuosien varrella Nguyen-Lipsonen on työllistänyt yrityksessään kiinalaisia, virolaisia, venäläisiä, vietnamilaisia sekä juuriltaan intialaisen ja libanonilaisen. – Tiedän, millaista on hakea töitä ulkomaalaisena. Se ei ole kuitenkaan syy muttei estekään, miksi palkkaan jonkun. Palkkaan syntyperäisiä suomalaisiakin. Etsin ammattilaisia, jotka ovat myös hyviä tyyppejä. He ovat sosiaalisia ja osaavat pelata yhteen ja palvella erilaisia asiakkaita. – Voi olla, että kansainvälisyys heijastuu asiakaskuntaankin. Ehkä joku suomalainen asiakas on jättänyt tulematta kansainvälisen ilmapiirin vuoksi. KULTTUURITÖRMÄYKSIÄ. Ihmisten erilaiset taustat elävöittävät ja monipuolistavat työyhteisöä, mutta luovat otollisia paikkoja myös väärinkäsityksille, sen Nyyti NguyenLipsonenkin on huomannut. – Työpaikalla voi välillä syntyä klikkiyty18 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 miä. Suomalaiset eivät sano suoraan, jos heitä vaivaa jokin. Muualta tulleet puhaltavat heti kaiken ulos, minullakin on se tapa. Kiperissä tilanteissa Nguyen-Lipsonen pyrkii kuuntelemaan kaikkia osapuolia ja miettii ennen kuin ottaa asiaan kantaa. Asiat keskustellaan asioina, ilman henkilökohtaisuuksia. Hyvä ilmapiiri on hänelle osa työn laatua. – Asiakas näkee heti, millainen ilmapiirimme on. Painotan aina, että vaikka meillä on kiire työssämme, asiakkaalla on aikaa nähdä peilin kautta kaikki. Tärkeintä on hyvä palvelu. ERILAINEN TYÖMORAALI. Liikkeessä työskentelee seitsemän parturi-kampaajaa ja yksi kosmetologi. Suurin osa on tällä hetkellä kantaväestöä. Vietnamilainen ja suomalainen työkulttuuri poikkeavat Nyyti Nguyen-Lipsosen mielestä selvästi toisistaan. Hän on huomannut, että monilla suomalaisilla työntekijöillä on niin paljon harrastuksia ja muuta elämää, etteivät työtunnit riitä aina palvelemaan kaikkia asiakkaita. – Vietnamissa työmoraali on erittäin korkea. Työnantajaa kunnioitetaan, ja töitä tehdään yötä päivää. Olen nähnyt sen siskoni kampaamossa, Nguyen-Lipsonen toteaa. – Toisaalta työntekijä voidaan laittaa pois hyvin nopeasti, jos hän ei tee, kuten pomo sanoo. Täällä työntekijä on tasa-arvoisemmassa asemassa työnantajaan nähden. Nguyen-Lipsonen arvostaa myös parempia mahdollisuuksia saada täydennyskoulutusta, koska maahantuojat ja jälleenmyyjät järjestävät sitä ilmaiseksi. Vietnamissa kaikki koulutus maksetaan itse. YRITTÄJÄ KANTAA VASTUUNSA. Kampaamoyrittäjä pääsee pian laajentamaan toimintaansa, sillä uudet, aiempaa avarammat toimitilat löytyivät aivan nykyisten vierestä. Nyyti Nguyen-Lipsonen on suunnitellut remontissa entistä paremman työympäristön. – Uusissa tiloissa otetaan huomioon sekä asiakkaiden että työntekijöiden viihtyisyys ja ergonomia. Valaistus on entistä parempi, pesupaikoille pääsee myös pyörätuolilla,ja sosiaalitilat ovat aiempaa tilavammat. Voin myös palkata muutaman henkilön lisää, Nguyen-Lipsonen iloitsee. Hän palkkasi hiljattain ensimmäistä kertaa nuoren työttömän. – Haluan antaa nuorille työtä. On tärkeää ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tämä henkilö oli aktiivinen ja tuli itse kysymään töitä. Yrityksen yhteiskuntavastuuta NguyenLipsonen toteuttaa myös ekologisin keinoin. – Emme käytä lainkaan eläimillä testattuja tuotteita emmekä laske mitään turhaan viemäriin. Käytämme tuotteita, jot ka pölyävät tavallista vähemmän ja joissa on vähemmän hajusteita. EU-säädökset rajoittavat jo onneksi esimerkiksi ammoniakkimääriä. mieheni kanssa häntä siihen.” PERHE TUO TURVAA. Nyyti Nguyen-Lipsonen sukuloi noin joka toinen vuosi synnyinmaassaan. Äitinsä hän menetti jo viisivuotiaana, mutta Vietnamissa ovat sisarukset ja muita sukulaisia. Perheenyhdistämisen ansiosta hänen isänsä asuu Suomessa, tosin vain puolet vuodesta. Talviaikaan Vietnamin ilmasto sopii paremmin hänen terveydelleen. Nguyen-Lipsoselle tärkein ydinperhe on täällä. Kuusi vuotta sitten kuvioihin astui silloin vielä Englannissa asunut ja työskennellyt suomalaismies. Rakkaus sai tämän palaamaan Suomeen, ja Nguyenin sukunimeen ilmestyi lisäys Lipsonen. Nyt perheeseen kuuluu myös vajaa neljä vuotta sitten syntynyt poika. Tällä hetkellä isä hoitaa poikaa vuorotteluvapaalla. Maastamuutto jatkuu tutkimusten mukaan usein yli sukupolvien. Nguyen-Lipsonen pitää mahdollisena, että oma lapsikin suuntaa vielä joskus ulkomaille. – Toivon pojastani monikulttuurista ihmistä, tuemme mieheni kanssa häntä siihen. Äitinä tosin toivon, että hän olisi aina lähelläni. Tärkeintä on antaa hänelle hyvä perusturvallisuus varsinkin, kun oma taustani on rikkinäinen. Seuraavan kerran Nguyen-Lipsonen on lähdössä lomalle synnyinmaahansa appivanhempiensa kanssa, jotka haluavat tutustua Vietnamin kulttuuriin. – Vietnamissa talous kasvaa, mutta elintaso on edelleen alhainen. Matkustaminen on jo hieman vapaampaa. Sananvapaus on yhä rajoitettua, esimerkiksi kaikille ulkomaisille nettisivustoille ei pääse, ja Facebookia valvotaan tarkasti. MUUTTUNEET ARVOT. Lunta on tupruttanut koko päivän. Jalkakäytävä on paksun lumen peitossa, eikä aurauksesta ole tietoakaan Helsingin keskustassa. Nyyti Nguyen-Lipsonen tarpoo muutaman jalankulkijan tekemää polkua töistä kotia kohden. Talvi on tullut tutuksi 24 vuodessa. Nguyen-Lipsosesta on erityisen ihanaa kävellä jäällä. – Olisikohan joku jo tehnyt sinne polun, hän aprikoi. Nguyen-Lipsonen työskentelee 10–12 tuntia viitenä päivänä viikossa, mutta toivoo voivansa vähentää työmääränsä tulevaisuudessa. Ainakin hallinnon hän antaisi mielellään jonkun muun tehtäväksi. – Työtä on kiva tehdä, mutta se ei saisi syödä liikaa perheen yhteisestä ajasta. Aikaa on otettava myös oman terveyden vaalimiseen. Arvot ovat nyt muuttuneet. n n n tt tDIGI TTT-Digin tilaaja! Lue juttu ”Raskas matka Suomeen”, jossa Nyyti Nguyen-Lipsonen kertoo lähtönsä syistä ja pakomatkastaan Vietnamista Suomeen: www.tttdigi.fi Kun työpäivä on takana, Nyyti Nguyen-Lipsonen nauttii poikansa Casperin seurasta. MINÄ & TYÖ Mikä on parasta työssäsi? Saan tehdä luovaa työtä hyvällä mielellä erilaisten ihmisten kanssa. Mikä huonointa? Työajat. Pitkät päivät. Mitkä ovat tavoitteesi? Menestyä ja saada jatkuvuutta yritykseni toimintaan. Mistä saat voimavaroja? Ammatistani parturi-kampaajana, pidän siitä paljon. Minulla on ihana perhe. Kaikki on tasapainossa. Mitä toivot kantaväestön suhtautumiselta maahanmuuttajiin? Tukea ja ohjausta, jota kaikki maahanmuuttajat tarvitsevat alussa. Suvaitsevuutta, sillä täällä leimataan helposti. Rohkeutta antaa tulijalle mahdollisuus näyttää, mihin tämä pystyy. Mitä toivot maahanmuuttajilta? Kun päättää lähteä, on tiedettävä, mitä haluaa elämältä. On oltava tavoite, ja sen hyväksi pitää tehdä töitä. Vaikka lähtökohdat olisivat huonot, ei Suomessa ole esteitä etenemiselle. Täällä kaikilla on samat mahdollisuudet opiskella. 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 19 Työ Terveys Turvallisuus Meitä on moneksi – onneksi! Ehdinkö hakea lapseni päiväkodista? Pärjäänkö töissä pitkän sairausloman jälkeen? Miten perehdytän työkaverin, joka ymmärtää vain vähän suomea? Nämäkin asiat liittyvät työyhteisön monimuotoisuuteen. M TEKSTI MARJA SARKKINEN onimuotoisuus on termi, joka putkahtelee esiin monesta suunnasta: suuri yritys kertoo nettisivuillaan henkilöstönsä monimuotoisuudesta, ministeriö kannustaa yrityksiä liittymään monimuotoisuusverkostoon ja tutkimuslaitos selvittää, mitä henkilöstöalan ammattilaiset ajattelevat monimuotoisuudesta työorganisaatioissa. Termi kuulostaa ehkä vieraalta, mutta asia on varmasti monelle arkielämästä tuttu. Työpaikan monimuotoisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että siellä työskentelee nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia, perheellisiä ja perheettömiä tai eri etnisiin ryhmiin kuuluvia. Muita monimuotoisuuden ulottuvuuksia ovat muun muassa vammaisuus, osatyökykyisyys, kieli, uskonto ja seksuaalinen suuntautuminen. Vain osa erilaisuudesta on ulkoisesti havaittavissa. – Monimuotoisen työpaikan vastakohta voisi olla kaveriporukan perustama yritys, jossa kaikki ovat noin 25-vuotiaita, kauppa- 20 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 korkeakoulusta valmistuneita miehiä, sanoo tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksen Työyhteisön voimavarat -tiimistä. – Yhteinen tausta ja maailmankuva tuovat työntekoon helppoutta. Haittana voi olla näkökulmien suppeus. Herkkyyttä johtamiseen Monimuotoisuus on osa suomalaista työelämää. Esimerkiksi monikulttuurisia työpaikkoja on entistä enemmän. Työterveyslaitoksen vuoden 2012 Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa lähes 40 prosenttia työssäkäyvistä ilmoitti, että heidän omalla työpaikallaan on taustaltaan ulkomaalaisia työntekijöitä. Osuus on kasvanut kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2006. – Työpaikat monimuotoistuvat edelleen, kun väestö ikääntyy ja työelämään tulee lisää maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Se heijastuu varsinkin johtamiseen ja lähiesimiesten työhön, Minna Toivanen sanoo. Hänen mukaansa monimuotoisen työyhteisön johtaminen vaatii herkkyyttä ja tasapainoilua. Esimiehen pitää huomioida työntekijöiden erityistarpeet, mutta toisaalta erilaisuutta ei pidä liikaa korostaakaan. Vaarana on, että ihmisiä aletaan lokeroida ja stereotypiat vahvistuvat. – Esimerkiksi ikääntyvät voidaan nähdä ryhmänä, joka tarvitsee jatkuvasti kuntoutuspalveluja ja kevennystä työhön. Todellisuudessa moni yli viisikymppinen tekee töitä täysillä. – Pienten lasten vanhempia taas ei uskalleta rekrytoida, jos pelätään, että heille pitää järjestää paljon kaikkea ”perhemyönteistä”. Kuitenkin kyse on vain yhdestä elämänvaiheesta. Toivasen mielestä hyvä esimies on kuunteleva ja kunnioittava – mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen. Työyhteisössä ei voida toimia täysin erilaisuudenkaan ehdoilla. Yhteisiä sääntöjä pitää noudattaa. Syrjintä on lainvastaista Työelämän monimuotoisuus kytkeytyy siihen, että työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti eikä ketään syrjitä. Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) kieltää syr- jinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lakia sovelletaan työhönoton perusteisiin, työoloihin ja työehtoihin sekä henkilöstökoulutukseen pääsemiseen ja uralla etenemiseen. Yhdenvertaisuuslaissa säädetään myös kohtuullisista mukautuksista, joiden avulla työolot voidaan muokata esimerkiksi vammaisille työntekijöille sopiviksi. Laki sallii myös toimenpiteet, joiden tavoitteena on niin sanotun tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen eli positiivinen erityiskohtelu. Työturvallisuuslaki (2002/738) velvoittaa työnantajaa opastamaan työntekijöitään riittävästi työhön, tehtäviin ja työoloihin ja varmistamaan, että työntekijä on ymmärtänyt opastuksen. Lisäksi laki velvoittaa työnantajan ryhtymään toimiin epäasiallisen kohtelun poistamiseksi. ERILAISUUS VOIMAVARAKSI ”Lapsen sairastuessa voin valita, jäänkö kotiin vai käytänkö työnantajan kustantamaa lastenhoitajaa.” Asianajaja Sanna Lindqvist ➜ sivu 23 ”Sairauslomaa lisättiin aina, kun kävin sairaalassa kontrollissa. Kyllä siinä tuli mieleen, että alan vaihto taitaa olla edessä.” Palveluneuvoja Veli Kulmakorpi ➜ sivu 24 ”Olen ollut näkövammainen syntymästä asti. Hyödynnän vahvuuksiani, kuten hyvää muistia ja keskittymiskykyä.” Palveluneuvoja Jaana Pesari ➜ sivu 25 Tasa-arvosuunnitelma laadittava Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (1989/609) eli tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella. Sen mukaan jokaisen työnantajan on edistettävä työelämässä sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvolaki edellyttää tasa-arvosuunnitelman laatimista, jos työnantajalla on säännöllisessä palveluksessaan vähintään 30 työntekijää. Se koskee sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajia. Laissa määritellään suunnitelman vähimmäissisältö. Suunnitelman pitää sisältää muun muassa selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja arvio aiempien toimenpiteiden tuloksista. Tasa-arvosuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Se voi olla itsenäinen ohje tai sen voi tehdä osaksi henkilöstösuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa. Ohjelmaan voi sisällyttää sukupuolten tasa-arvon lisäksi myös muita monimuotoisuutta edistäviä tekijöitä. Laajennettua tasaarvosuunnitelmaa kutsutaan yhdenvertaisuussuunnitelmaksi. Minna Toivanen muistuttaa, että tasa-arvon ja monimuotoisuuden toteutumista työpaikalla pitää seurata. Suunnitelmista ei ole hyötyä, jos ne jäävät hyllylle pölyttymään. ”Tunnen olevani tasavertainen, vaikka olenkin tässä joukossa ruma ankanpoikanen.” Kätilö Tuomas Rautala ➜ sivu 26 ”Tiedän, millaista on hakea töitä ulkomaalaisena. Se ei kuitenkaan ole syy muttei estekään, miksi palkkaan jonkun.”Yrittäjä Nguyet NguyenLipsonen ➜ sivu 16 ESIMIEHENÄ VOIT n huolehtia siitä, ettei kukaan jää yhteistyön ja verkostojen ulkopuolelle. n osallistaa henkilöstöä sekä kehittää yhteistyötä ja avointa työilmapiiriä. n rakentaa työntekijöiden kanssa peli säännöt ehkäisemään syrjintää ja epä asiallista käytöstä. Pelisäännöt voivat koskea esimerkiksi käyttäytymistä, toisten huomioon ottamista ja huumorin käyttöä. n seurata sovittujen pelisääntöjen toteutumista työpaikalla. n viestittää omalla käyttäytymiselläsi tasapuolista suhtautumista kaikkiin työntekijöihin. n tehdä yhteistyötä luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja muiden henkilöstön edustajien kanssa. n ottaa puheeksi myös hankalat asiat. TYÖNTEKIJÄNÄ VOIT n tarkastella omia asenteitasi ja arvojasi arjen työssä. n kohdella työtovereitasi hyvin ja kunnioittaa heitä sellaisina kuin he ovat. n rakentaa omalla käyttäytymiselläsi yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Lähteenä Monimuotoisuus – työelämän mahdollisuus -opas (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2009) → 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 21 – Ilmapiirikartoituksen voi tehdä niin, et tä sen avulla saadaan tietoa myös monimuo toisuuden ulottuvuuksista: Onko naisten ja miesten vastauksissa eroja? Miten vastaavat maahanmuuttajataustaiset tai nuoret työn tekijät? Eri-ikäisyys vaikuttaa eniten Henkilöstöalan ammattilaiset pitävät mer kittävimpänä monimuotoisuuden ulot tuvuutena ikää. Sen katsotaan vaikutta van useimmin työn arkeen. Toiseksi tär keimpänä monimuotoisuuden ulottuvuute na he pitävät osatyökykyisyyttä. Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen vuonna 2011 tekemään Monimuotoisuusbarometriin, johon osallistui yhteensä 265 henki löstöpäällikköä ja -johtajaa sekä henkilöstön kehittäjää. Yli 70 prosenttia vastaajista oli sitä miel tä, että työntekijöiden eri-ikäisyys vaikut taa esimiestyöhön paljon tai erittäin paljon. Vastaajat arvioivat, että tulevaisuudessa vah vimmin kasvaa osatyökykyisyyden sekä iän, kielitaustan ja etnisen taustan merkitys. Barometrin mukaan työntekijöiden erilai suus hyväksytään, mutta sen korostamista ulkoisin keinoin ei pidetä suotavana. Lähes 80 prosenttia vastaajista katsoi, että esimer kiksi uskontoon ja vakaumukseen liittyvät symbolit kuuluvat ihmisen yksityiselämään, eivät työpaikalle. – Kaiken kaikkiaan henkilöstöalan am mattilaiset suhtautuivat monimuotoisuu teen myönteisesti ja pitivät sitä voimavara na, Minna Toivanen summaa. – Heidän mielestään monimuotoisuus kannattaa ottaa huomioon, koska se helpot taa työvoiman saatavuutta sekä parantaa henkilöstön hyvinvointia ja organisaation imagoa. Selkeää viestintää Millaisissa asioissa työntekijöiden erilaiset taustat pitää erityisesti huomioida? – Jos työntekijällä on puutteellinen suo men kielen taito, perehdytyksessä kannattaa varmistaa, että annetut ohjeet on varmas ti ymmärretty oikein. Muunkin viestinnän pitää olla hyvin selkeää, Minna Toivanen sanoo. – Joillain työpaikoilla oikeita työtapoja ha vainnollistetaan kuvin. Joskus voi olla paras ta lähettää sähköpostiviestit suomen lisäksi vaikkapa englanniksi. Toivanen huomauttaa, että puutteellinen suomen kielen taito voi sulkea työntekijän 22 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 Henkilöstöalan ammattilaiset arvioivat monimuotoisuuden ulottuvuuksien merkitystä työpaikalla vuonna 2007 ja 2011 (erittäin tai melko tärkeä, %). Vuonna 2011 he kokivat iän yhä tärkeimmäksi tekijäksi, mutta kielitaustan merkitys oli pienentynyt. Ikä Osatyökykyisyys Kielitausta Perhetilanne Sukupuoli Vammaisuus Etninen tausta 2011 2007 Uskonto ja vakaumus Seksuaalinen suuntautuminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Osatyökykyisyydestä on saatavana tietot vain vuodelta 2011. NETISTÄ TIETOA TYÖPAIKALLE n www.ttl.fi/muuttuvatyoelama n www.yhdenvertaisuus.fi Hyvistä käytännöistä kerrotaan esimerkiksi näissä verkko-oppaissa: n Monimuotoisuus – työelämän mahdollisuus. Opas yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen työpaikalla. Työ- ja elinkeinoministeriö. n Menestystä monimuotoisuudesta – elinvoimaa erilaisuudesta. Hyviä käytäntöjä monimuotoisuuden johtamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö. n Mahmoud, Mertsi ja Maija. Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön työn arki. Koulutusaineisto työpaikoille yhdenvertaisuuden edistämiseksi työelämässä. SAK, EK, STTK ja AKAVA. n Erilaisuus sallittu. Perehdymme monimuotoisuuteen – käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle. SAK:n hallinnoima Petmo-hanke. työyhteisön ja työpaikan kehittämistoimin nan ulkopuolelle. Verkosto tukee yrityksiä Suomen monimuotoisuusverkosto käynnisti toimintansa viime syksynä. Se on tarkoitet tu yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat kehittää monimuotoisuuden johtamista omassa organisaatiossaan. Yhtenä tavoittee na on auttaa yrityksiä löytämään kilpailu etua monimuotoisuudesta. Jäseneksi voi liittyä allekirjoittamalla mo nimuotoisuussitoumuksen. Tähän mennes sä mukaan on lähtenyt 20 yritystä. Vastaavia verkostoja on Suomen lisäksi 11 muussa Euroopan maassa. Suomen verkosto on Finnish Business & Societyn (FiBS) yritys vastuupalvelu, joka perustettiin työ- ja elin keinoministeriön tuella. n n n LISÄÄ TIETOA Minna Toivanen ja muut: Monimuotoisuusbarometri 2011. Työterveyslaitos, 2012. www.fibsry.fi/monimuotoisuusverkosto Monimuotoisuusbarometri 2011. Työterveyslaitos, 2012. → Sanna Lindqvist saa apua perheenäidin aikapulaan työpaikkansa hyvistä käytännöistä. TEKSTI MARJA SARKKINEN ■ KUVA MAURI RATILAINEN Perhe ja ura rinnakkain Sanna Lindqvist, asianajaja, senior associate, asianajotoimisto Borenius, Helsinki ” Palasin äitiyslomalta lokakuussa. Syksyllä mieheni vielä hoiti vauvaa kotona, mutta nyt lapsi on aloittanut päiväkodissa. Esikoiseni on 9-vuotias koululainen. Työpaikallani työn ja muun elämän yhdistämistä on mietitty paljon ja siihen on keksitty keinoja. Meihin perheellisiin suhtaudutaan ymmärtäväisesti. Yksi keinoista on vanhempainvapaalta palaaville suunnattu mentorointiohjelma. Mentorit ovat kokeneita kollegoja omasta toimistosta, eivät kuitenkaan liian läheisiä mentoroitaville. Olin mentoroitavana ensimmäisen kerran viime keväänä, perhevapaani aikana. Meillä oli kuusi puolentoista tunnin jutustelukertaa. Puhuimme kahvilassa aamupalan äärellä aiheista, joissa kaipasin sprarrausta. Lapsi oli mukanani. Tänä keväänä saan aloittaa uuden mentorointijakson. Lapsen sairastuessa voin valita, jäänkö ko- tiin vai käytänkö työnantajan kustantamaa lastenhoitajaa. Palvelu on toiminut hyvin, ja jo tietoisuus tästä edusta poistaa stressiä. Voin halutessani helpottaa arkeani myös ulkopuolisen yrityksen kotiruokapalvelulla, joka otettiin käyttöön syksyllä. Ruoat tilataan etukäteen ja ne toimitetaan töihin tiistaisin kylmälaukuissa. Päivän päätteeksi ruoka-annokset viedään kotiin. Palvelu säästää kaupassakäynnin vaivalta ja sen miettimiseltä, mitä ruokaa illaksi laittaisi. Työntekijät maksavat ruokansa itse. Toimistomme kuukausipalaverit ja muut sisäiset palaverit pyritään ajoittamaan niin, että perheelliset työntekijät ehtivät rauhassa viedä lapsensa päiväkotiin ja hakea heidät sieltä. Asiakkaiden tapaamisia voi toki olla muinakin aikoina. Toimistomme on erikoistunut liikejuridiikkaan, ja työtä tehdään asiakkaille. He odottavat tuotoksiamme usein nopeasti. Joskus se tarkoittaa, että jatkan työntekoa myöhään illalla lasten mentyä nukkumaan.” RUUHKAVUOSIprojekti n Asianajotoimisto Borenius käynnisti projektin vuonna 2011. Toimiston palve luksessa on Suomessa yli sata juristia. n Taustalla oli huoli siitä, että ”ruuhka- vuosia” elävillä juristeilla oli vaikeuksia yhdistää työtä ja vapaa-aikaa. Se näkyi myös henkilöstön vaihtuvuudessa. n Tarkoitus on muuttaa toimiston käy- täntöjä pysyvästi niin, että esimerkiksi pienistä lapsista tai iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen ei estä mielekästä työskentelyä ja urakehitystä. n Keinoja ovat muun muassa perhevapaalta palaavien mentorointi, sairaan lapsen hoitopalvelu, kotiruokapalvelu ja kokousaikojen keskittäminen. n Ratkaisuja on ideoitu työryhmässä, johon kuuluu eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia työntekijöitä. 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 23 → Veli Kulmakorven olkapäävamma johti ammatinvaihtoon. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO ■ KUVA MAURI RATILAINEN → Uuteen työhön tapaturman jälkeen VELI KULMAKORPI, palveluneuvoja, ISS Palvelut, Helsinki ” Olin työskennellyt ISS Palveluissa kiinteistönhoitajana vajaan vuoden ennen työtapaturmaa. Kaaduin syksyllä 2011 kellarissa kulkuluiskalla, ja olkapääni meni sijoiltaan. Betonilattialle oli tullut vettä ja kengissäkin saattoi olla paistorasvaa, koska olin aamulla käynyt ravintolan keittiössä. Työkohteet olivat silloin Helsingin keskustassa. Sairauslomaa kertyi kaikkiaan reilu puoli vuotta. Lomaa lisättiin aina, kun kävin sairaalassa kontrollissa. Kyllä siinä tuli mieleen, että alan vaihto taitaa olla edessä. Edelleen lääkärit pohtivat, pitäisikö olkapää leikata vai ei, kun nivelsiteet ovat löystyneet. Keväällä 2012 olin työkykyneuvottelussa, johon osallistuivat työterveyslääkäri ja ISS:n työhönvalmentaja Pinja Tynkkynen. Jo ennen sitä Pinja pyysi minua katsomaan, löytäisinkö ISS:n nettisivuilta kiinnostavia avoimia työpaikkoja. Sattumalta kiinteistöpuolen asiakaspalvelukeskuksessa olikin paikka, jota sitten neuvottelussa esitin. 24 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 Asiakaspalvelukeskus ottaa vastaan huoltotöiden tilauksia ja ohjaa tehtävät kiinteistönhoitajille. Pinja järjesti ajan työhönottohaastatteluun, jossa sovittiin töiden aloittamisesta huhtikuussa. Ensin oli neljä kuukautta kestänyt vakuutusyhtiön työkokeilu, jonka ajalta työnantaja maksoi täyden palkan. Minulla oli kiinteistönhuoltokokemusta jo ennen ISS:n aikaa, ja myös tietokoneen käyttö oli tuttua. Olen koulutukseltani elektroniikka- ja tietoliikennetekniikka-asentaja ja toiminut alalla yrittäjänäkin. Esimies ja työkaverit ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Kenttätyökokemuksestani on hyötyä, koska osaan tiivistää työmääräykset yksinkertaiseen muotoon. En tarvitse työn selittämiseen sataa sanaa, vaan pärjään ehkä kymmenellä. Jo alussa päätettiin, että jos työkokeilu menee hyvin, aloitan vakuutusyhtiön tukeman oppisopimuskoulutuksen merkonomiksi. Niin saan muodollisen pätevyyden työhön. Olenkin juuri aloittanut Amiedussa liiketalouden perustutkinnon. Valmistun työn ohessa noin puolessatoista vuodessa. Työhönvalmentaja auttoi tässä ruljanssissa paljon. Hän hoiti esimerkiksi työkokeilu sopimusasiat ja oli kouluun yhteydessä oppisopimuksesta.” VARHAISTA TUKEA n ISS Palvelut Oy aloitti Hyvissä voimissa -työhyvinvointiohjelman vuonna 2008. Käytäntöihin kuuluvat varhaisen tuen malli, eri tukimuotojen aktiivinen hyödyntäminen ja tiivis yhteistyö työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. ISS:llä on oma työhönvalmentaja. n ISS:n työkyvyttömyyseläkemaksut ovat pienentyneet 57 prosenttia vuodesta 2008. Kuntoutustuelta työhön palaavien osuus oli 70 prosenttia vuonna 2011, kun suomalaisyritysten keskiarvo oli 35. Keskimääräinen työuran pituus ISS:llä on kasvanut muutamassa vuodessa 2,6 vuodella ja on nyt 62,6 vuotta. ” Jaana Pesari on työskennellyt nykyisessä tehtävässään reilut kaksi vuotta. TEKSTI MARJA SARKKINEN ■ KUVA MAURI RATILAINEN Apuvälineet helpottavat työtä JAANA PESARI, palveluneuvoja, Elisa, Helsinki ” Vastaan asiakkaiden puheluihin ja sähkö posteihin. Minulta kysytään esimerkiksi, mistä laskun loppusumma koostuu ja onko tietty matkapuhelinliittymä käyttäjälle pa ras mahdollinen. Pidän asiakkaiden auttamisesta. Haluan saada heille sellaisen tunteen, että mikään ei jäänyt epäselväksi. Työni palkitaan, kun asiakas kiittää ja on puhelun jälkeen aidosti iloinen ja tyytyväinen. Olen ollut näkövammainen syntymäs tä asti, ja vammani luokitellaan vaikeak si. Hyödynnän vahvuuksiani, kuten hyvää muistia ja keskittymiskykyä. Nimet, osoit teet ja numerot jäävät helposti mieleeni. Työ vastaa täysin merkonomin koulutus tani. Aikaisemmin olen opiskellut lähihoi tajaksi ja hierojaksi. Nekin ammatit tukevat tätä työtä. Olen saanut valmiuksia asiakas palveluun ja tietoa ergonomiasta. Löysin Elisan työpaikkailmoituksen inter netistä 2,5 vuotta sitten. Työhaastattelussa kerroin, että minulla on Kelan kustantamat apuvälineet: tietokoneen näytön suurennus ohjelma, suurennuslaite mustavalkoisen tekstin lukemiseen ja ergonomiaa parantava näytönvarsi. Ne siirtyivät mukanani aiem masta työpaikasta. Olen ollut hämmentynyt siitä, kuinka myönteisesti täällä suhtaudutaan siihen, et tä minulla on apuvälineitä. Aiemmin työtä hakiessani suhtautuminen on usein tuntu nut vähän ennakkoluuloiselta. Työympäristöstäni on tehty mahdollisim man hyvä. Työskentelen isossa avokontto rissa, jossa on kymmeniä työntekijöitä. Työ pisteeni sijoittelussa on otettu huomioon, että liiallinen valo häikäisee minua helposti. Kulkuväylät pidetään esteettöminä. Minulla on lyhyt matka päivittäistueksi kutsutun tii min luokse, jolta me palveluneuvojat saam me apua hankalimpiin tilanteisiin. Kun liikun talon sisällä tuttuihin paikkoi hin, pystyn hyödyntämään jäljellä olevaa nä kökykyäni. Joitain neuvottelutiloja käyte tään harvoin, joten niiden hakeminen voi olla hankalaa. Tarvittaessa menen paikalle työkaverin kanssa.” TYÖ sujuvaksi n Kela vastaa vaikeavammaisten työs- sään tarvitsemista vaativista ja kalliista apuvälineistä. Niitä ovat esimerkiksi tekniset erityislaitteet, kuten suurennuslaitteet, piste- ja isonäytöt sekä atklaitteistot. Apuväline annetaan asiakkaan omistukseen. n TE-toimiston kautta vajaakuntoisen työntekijän työnantajalle voidaan antaa työolosuhteiden järjestelytukea. Tukea voi saada työkoneisiin, -välineisiin tai -menetelmiin tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviin muutoksiin. Sitä voidaan maksaa myös, kun vammai- nen tarvitsee toisen työntekijän apua. Lisätietoja: Vammoista viis – tärkeintä on osaaminen. Opas työnantajalle vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi (Työ- ja elinkeinoministeriö) ja TTL:n verkkosivut www.ttl.fi/ergonomia >Esteetön työelämä 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 25 → Tuomas Rautala tuntee olevansa omalla alallaan. Kuvassa on mukana parin tunnin ikäinen Siiri-vauva. TEKSTI MARJA SARKKINEN ■ KUVA PASI LEINO → Miehenä naisten joukossa TUOMAS RAUTALA, kätilö, Turun yliopistollinen keskussairaala ” Lukion jälkeen haaveenani oli opiskella lastenlääkäriksi, mutta en päässyt lääkik seen. Mietin, missä muussa ammatissa saisin olla tekemisissä ihan pienten muksujen kanssa. Turun ammattikorkeakoulun kätilölinjalla opiskeli yksi mies. Ajattelin, etten ole ihan outo lintu, jos sinne haen. Valmistuin kolme vuotta sitten. Koko ajan tuntuu enemmän ja enemmän siltä, että olen oikeassa paikassa duunissa. Synnytys osasto on sairaalan ainoa paikka, jossa ta pahtumat ovat pääosin onnellisia. Saan aut taa maailmaan uusia, pieniä ihmisiä. Synnyttämään tulevat eivät ihmettele su kupuoltani. Vain yksi äiti on kieltäytynyt avustani. Oma lukunsa ovat tietysti ne, jot ka eivät kulttuuritaustansa vuoksi hyväk sy mieshoitajia. Heille on turha mennä edes tarjoutumaan. Tulevat isät saattavat joskus yllättyä siitä, että kätilö onkin mies. Hämmästys hälve nee, kun esittelen itseni ja alan jutella. Moni 26 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 tykkää puhua kanssani vaikkapa jääkiekosta tai autourheilusta. Osastollamme on 40 kätilöä. Meitä miehiä on kaksi. Naispuoliset kollegat sanovat, että tasoitamme ilmapiiriä ja tuomme asioihin miesnäkökulmaa. Tunnen olevani tasaver tainen, vaikka olenkin tässä joukossa ruma ankanpoikanen. Jos jokin tekninen laite menee rikki, apua pyydetään ensin minulta. Tietokoneiden kanssa pystyn hiukan auttamaan. Mutta monet kysyvät neuvoa silloinkin, kun hei dän autossaan on vikaa. Sanon, että vaikka olen mies, en tiedä autoista mitään. Tuollai nen ei kuitenkaan ole häiritsevää. Kun synnyttämään tulee päihdeäiti, hä nen mukanaan tulee usein päihteitä käyt tävä isä. Uhkaavaa tilannetta voi rauhoittaa se, että vuorossa on joku isoraaminen mies. Toivon, että alalle tulisi lisää miehiä. Sil loin palkkauskin saattaisi korjaantua. Vas tuu ja siitä maksettava korvaus eivät kulje ihan käsi kädessä. Alan valtteja ovat ihmis läheisyys, työn monipuolisuus ja se, että työ tä riittää varmasti.” AINOKAISET ALALLAAN n Suomen työmarkkinat ovat Euroopan neljänneksi eniten jakautuneet sukupuolen mukaan. Se näkyy muun muassa hoitoalalla. n Opetushallinnon Vipunen-tietokannan mukaan vuonna 2011 Suomessa oli 1 111 kätilöopiskelijaa, ja heistä 4 oli miehiä. Sairaanhoitajaksi opiskelevia oli 12 834, ja heistä miehiä oli 1 886. n Kuntatyönantajien palkkataulukoiden mukaan kokoaikaisia, täysipalkkaisia kätilöitä oli 1 190 vuonna 2011. Heistä 4 oli miehiä. n Kätilöksi kouluttautunut voi työskennellä myös muissa tehtävissä, ennen kaikkea sairaanhoitajana. Vuonna 2011 sairaanhoitaja- ammattinimikkeellä työskenteli 27 772 kokoaikaista täysipalkkaista, joista 2 305 oli miehiä. Tätä mieltä Katri Lipson Oodi karttakepille PEKKA ELOMAA Vaikka elinaikaa on enemmän kuin koskaan aiemmin, ei aikaa ole koskaan ollut näin vähän. IKÄVÖIN VANHAA KUNNON karttakeppiä, jonka voi ottaa käteen ja jolla voi osoittaa tärkeää kohtaa samassa tilassa läsnäoleville henkilöille, ilman että he räpläävät älypuhelimiaan ja päivittävät statuksiaan tai väijyvät jossain etäyhteyksien äärellä. Ja ilman, että täytyy pelätä sähkökatkoa, johtojen irtoamista tai tietojärjestelmien kaatumista joka ikinen hetki esityksen aikana. Karttakeppi ei vaadi muuta kuin hieman lihaksia, jotka tekevät saumatonta yhteistyötä liikehermojen ja aivojen moottorikeskuksen kanssa. Saa tulla aikamoinen aivohalvaus, ettei se onnistu. Saa olla aika monta promillea, että keppi näyttää minne sattuu. Evoluutio on pitänyt huolen siitä, että yksinkertaiset ja tärkeät asiat sujuvat lähes idioottivarmalla tekniikalla. Karttakeppi ei myöskään häviä jäljettömiin, ellei sitä joku varta vasten hävitä tai anasta. Sen tuhoaminen vaatii paljon järeämpiä keinoja kuin yhden väärän klikkauksen. Ja onko joku kuullut karttakepistä, joka meni epäkuntoon? TIEDÄN, että karttakepin ikävöiminen on turhaa, edistyksenvastaista, säälittävääkin. Tiedän, että karttakepin uusi tuleminen tai kunnianpalautus edellyttäisi kaikkea sellaista, jota toivoisimme vain pahimmalle vihollisellemme: pörssiromahdusta, ekokatastrofia, totaalia taantumaa, savupirtin ja jopa luolan hämärään palaamista. Tiedän, että tulee vielä päivä, jolloin sana Karttakeppi voi olla korkeintaan harvinainen sukunimi, jonka alkuperäisestä merkityksestä ei kenelläkään ole enää tietoa. Niin on käynyt jo monille kauniille sanoille, jotka esimerkiksi kuvaavat erilaisia luonnonmuodostelmia mutta joita kukaan ei ehdi enää ihastella, saati erottaa toisistaan: Kuru, Pudas, Halme? Totuus on, etten sure vain karttakepin kohtaloa vaan jonkinlaisen kauniin ja älykkään yksinkertaisuuden häviämistä maailmasta. Se on tietenkin täysi paradoksi, koska kaikki napin painallukset, klikkaukset, elektroni- ja bittivirrat on luotu nimenomaan helpottamaan, tehostamaan, järjestämään, viihdyttämään ja elävöittämään jokapäiväistä elämäämme. ELÄMME mielenkiintoisia aikoja. Kaikki voidaan ilmaista nollien ja ykkösten virtana. 01110100101. Eikä siinä mitään: eihän Mozartin pianokonserttokaan ole vähäisempi siksi, että se voidaan kirjoittaa nuoteiksi. Itse elämän viestikapulana kopioituva ihme solujemme sisällä, DNA, on luettavissa yksitoikkoisilta vaikuttavina emäspareina A-T, C-G. Vaikka elinaikaa on enemmän kuin koskaan aiemmin, ei aikaa ole koskaan ollut näin vähän. Mitä aikakautta nyt ikinä elämmekään, on aivan varmaa, että elämme sen varhaista teini-ikää. Lapsuus on jo ohitettu (reikäkortit, disketit, koivuklapin kokoiset kännykät), mutta paljon on tästä vielä viisastuttava, jotta voimme väittää saavuttaneemme digiajan aikuisuuden. Ja ihmisiä kun ollaan, kaikki on opittava kantapään kautta. Sitä odotellessa... ei kannata vielä hävittää kaikkia karttakeppejä. KATRI LIPSON ON KIRJAILIJA JA TYÖTERVEYS LAITOKSESSA TYÖSKENTELEVÄ ERIKOISLÄÄKÄRI. HÄNEN UUSIN ROMAANINSA JÄÄTELÖKAUPPIAS ILMESTYI SYKSYLLÄ 2012. 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 27 Tiedot ja taidot ajan tasalle Mars, mars koulutukseen! Tässä Työterveyslaitoksen koulutustarjonnan uutuudet: ■ Kuinka selvitä hulluksi tulleessa ■ Vaikuttavan tietojen annon, ohjauksen organisaatiossa 12.–13.3.2013, Kouvola ja neuvonnan (TANO) menetelmät työterveyshuollossa 19.3.2013, Helsinki 27.3.2013, Kuopio ■ Kiire kuriin 9.4.2013, Tampere ■ Työajat ja terveys Turvallinen työpaikka Turvallinen työpaikka vähentää työtapaturmia ja sairauspoissaoloja sekä parantaa työn tuottavuutta. 15.11.2013, Helsinki Vetovoimainen työympäristö Terveellinen ja turvallinen työympäristö lisää työn ja työpaikkojen vetovoimaisuutta. ■ Työpaikan valmiudet kohdata väkivalta ja sen uhka 19.11.2012, Helsinki ■ Sähkömagneettiset kentät työssä – Hyvinvointia edistävä työpaikka parantaa suunnitelmallisesti henkilöstön työkykyä, tyytyväisyyttä ja työn tuottavuutta. ■ Työsuojelupäällikkökurssilaisten ■ Melun ja tärinän ajankohtaispäivä ajankohtaispäivät 27.–28.5.2013, Tampere 12.12.2013, Helsinki ■ Välbefinnande i arbetet -kortutbildning ■ Potilassiirtojen Ergonomiakortti® 3.4.2013, Åbo – Päivitä korttisi! 24.9.2013, Turku Hyvinvointia edistävä työpaikka ■ Työhyvinvointi, potilasturvallisuus ja hoidon laatu, kokonaisvaltaisen kehittämisen avaimet 9.–10.9.2013, Turku ■ Potilassiirtojen Ergonomiakortti® Hyvinvoiva työyhteisö Vaikuttava työterveyshuolto Innostuneet ja osaavat työntekijät jaksavat työssään paremmin. ■ Johtajien arviointi ja kehittäminen 15.10.2013, Helsinki 28 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 – Kehity kouluttajana! 25.9.2013, Turku Terveyttä ja työkykyä edistävä työpaikka rakennetaan vaikuttavalla työterveyshuollolla ja työterveyshuoltoyksiköiden ja työpaikkojen yhteistyöllä. ajankohtaispäivä 11.11.2013, Helsinki Lisätietoja näistä ja muista koulutuksista sekä ilmoittautumiset: www.ttl.fi/koulutus Tämän lehden välissä saat Työterveyslaitoksen koulutuskalenterin vuodeksi 2013. Lisää tietoa koulutuksista: www.ttl.fi/koulutus Poimintoja Työturvallisuuskeskuksen koulutustarjonnasta 2013 www.ttk.fi/koulutus Teollisuuden alojen syventävä täydennyskoulutus Työelämän kehittäminen ja työhyvinvointi ■ Kemikaaliturvallisuus työpaikalla ■ Esimiesten työhyvinvointifoorumi 27.2., Lappeenranta 5.9., Tampere 19.11., Tampere 20.11., Helsinki 21.11., Oulu ■ Työhyvinvointikortti 19.3., Järvenpää ■ Menestyvä työpaikka ■ Työhyvinvoinnin johtaminen ja – tuottavuus ja hyvinvointi 7.–8.5., Tampere 15.–16.10., Helsinki kehittäminen 1. jakso 14.–15.5. ja 2. jakso 4.9., Tampere ■ Päihderiskien hallinta ■ Turvallisuusjohtaminen yhteisellä – työpaikan päihdeohjelma 26.9., Jyväskylä työpaikalla 28.5., Turku ■ Ristiriidoista ratkaisuihin ■ Tutkiva ja arvioiva työote turvallisuustyössä 17.9., Jyväskylä ■ Koneiden ja työvälineiden turvallisuus 6.–7.3., Helsinki 24.–25.4., Tampere 2.–3.10., Hämeenlinna 23.–24.10., Kotka 16.10., Tampere ■ Ristiriitojen rakentava sovittelu ■ Työsuojeluhenkilöstön ja esimiesten ■ Työhyvinvoinnin portaat – viisi vaikuttavaa askelta 29.–31.1., Vierumäki 24.–26.9., Vuokatti ■ Välbefinnande i arbetet -kortutbildning 12.2., Åbo 18.4., Helsingfors www.tyohyvinvointikortti.fi • Työturvallisuuskortin peruskouluttajakoulutukset (2 pv) ensimmäistä kertaa kouluttajapätevyyttä hakeville ovat siirtyneet TTK:lle. Täydennyskouluttajakoulutusta antavat järjestelmässä mukana olevat kouluttajalaitokset entiseen malliin. • Työhyvinvointi tavoitteiksi -työpaja kahdeksalla paikkakunnalla alkaen Vantaalta 30.1. 15.–16.5., Espoo yhteistyö 12.11., Helsinki NIVA – Pohjoismainen työympäristöalan jatkokoulutusinstituutti Kansainvälisistä koulutuksista ja kursseista tietoa osoitteessa: www.niva.org 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 29 Työ Terveys Turvallisuus Tiina Lymi porhaltaa Näyttelijä, ohjaaja ja kirjailija Tiina Lymi nukkuu keskimäärin 5–6 tuntia yössä. Iltapainotteinen työ ja kiireviikot verottavat unesta eniten. Lymi on tottunut elämänrytmiinsä, mutta mitä siitä sanoo lääkäri? TEKSTI RITVA-LIISA SANNEMANN ■ KUVAT ANNA DAMMERT V aihteleva elämä ja uudet haasteet ovat aina kiehtoneet Tiina Lymiä, 41. Freelancerina hän on voinut valikoida töitään ja laajentaa repertuaariaan näyttelemisen lisäksi ohjaamiseen. – Vapaus sopii minulle hyvin, sillä kammoan rutiineja. En jaksaisi pyörittää yhtä ja samaa hommaa kovin pitkään. Näköpiirissä pitää olla aina uusia mahdollisuuksia. Horisontin on hyvä olla vapaa kuin merimaisema, hän kuvailee. Lymi sanoo tottuneensa reilun 20 vuoden aikana epäsäännölliseen taiteilijaelämään. Se ei ole aina kovin terveellistä itselle eikä mieluisaa läheisille. Perheessä on kolme lasta, joista nuorin on 4-vuotias ja kaksi muuta teini-ikäisiä. Pahimpia jaksoja ovat ensi-iltaa edeltävät viikot, jolloin painetaan pitkää päivää. Sellainen jakso oli viime syksynä, jolloin Lymi ohjasi helsinkiläiseen Lilla Teaterniin tunteita räiskyvän Carnage-näytelmän. – Kiireviikolla olen aika romuna. Kun pinna on kireellä, stressi purkautuu välillä it- 30 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 kuna ja kiukkuna kotona. Joudun pyytelemään läheisiltä anteeksi poissaoloani, väsymystäni ja kireyttäni. Ei aikaa syömiselle Hektisimpinä viikkoina Tiina Lymi ei ehdi juuri ajatella syömisiään ja lepäämisiään. ”Hulluille viikoille” osuu ohjaamistyön ohella myös esiintymisiä, palavereja ja puhelimessa roikkumista. Niinpä aamupalan ja pikaisen päivällisen väliin mahtuu vain veden hörppimistä. Vasta iltakymmenen jälkeen on mahdollisuus nauttia kotona iltapalaa ilman kiirettä. – En kerta kaikkiaan muista syödä työn tuoksinassa, vaikka arvostan terveellistä ja itse tehtyä ruokaa. Syöminen ei tunnu harjoituksissa merkitykselliseltä. Illalla on sitten hurja nälkä, päänsärky ja kroppa ylikierroksilla, Lymi sanoo. – Tässä ammatissa on mahdoton mennä nukkumaan ennen puoltayötä. Yleensä kömmin sänkyyn yhdeltä, mutta todelli suudessa nukahdan vasta kolmen aikaan yöllä, sillä ajatusmylly pyörii päässä. Käyn sängyssä läpi päivän tapahtumia ja seuraavan päivän huolia. Kun herätyskello pirahtaa aamukahdeksalta, Lymi pomppaa heti pystyyn. – Olen kyllä väsynyt aamulla, mutta toisaalta olen tottunut tällaiseen rytmiin. Olen nukkunut aina keskimäärin 5–6 tuntia yössä. Tosin vapaapäivinä ja lomilla voin koisia jopa yhdeksän tuntia. Onneksi koko vuosi ole yhtä hullunmyllyä. Kiireviikkojen jälkeen Lymi tekee korjausliikettä järjestämällä vapaita viikonloppuja ja pitkän kesäloman mökillä. Tosin sielläkin on aina jokin projekti meneillään, mutta se on vastapainoa työlle. Voimanlähteet Viime vuosina Tiina Lymi on myös kirjoittanut työkseen. Parhaillaan hänellä on työn alla uusi tv-sarja ja näytelmä. – Vaikeinta kirjoittamisessa on tilan raivaaminen rauhoittumiselle. Luova työ vaatii kuitenkin ajatusten ja ideoiden jäsentämistä. Kirjoitusvaiheessa otan välillä parin viikon lomia. Tyhjä tila on toisaalta Lymille kauhistus. Löhöily ja rentoutuminen tuntuvat hänestä ajan haaskuulta. Ainoaksi rauhoittumiskeinokseen hän on löytänyt kirjojen lukemisen → lyhyillä yöunilla TIINAN KIIREPÄIVÄ ENSI-ILTAVIIKOLLA klo 8.00 Herätys, aamupalaksi teetä, maustamatonta jugurttia marjojen tai hedelmien kera ja vettä. klo 9.00 Lapsi tarhaan. klo 9.00–10.00 Omaa liikuntaa (juoksua/jumppaa/Astanga-joogaa), juomaksi vettä. klo 10.00 Suihku. klo 10.30Töihin teatteriin. klo 10.30–15.00 Näytelmäharjoitukset, ohjausta, juomaksi vettä. klo 15.00–16.15 Valo- ja äänisuunnittelua teknistaiteellisen ryhmän kanssa, juomaksi vettä. klo 16.30Lapsen haku tarhasta, minkä jälkeen ruokaostokset. klo 17.00 Kotiin. klo 17.30 Päivälliseksi itse valmistettua ruokaa, yleensä kalaa ja kasviksia. klo 18.00 Takaisin teatterille, näytelmäharjoitukset jatkuvat, juomana vettä ja teetä, naposteltavana pähkinöitä tai karkkia. klo 22.15 Kotiin, iltapalaksi leipää, kananmunaa, salaattia ja juomana vettä/teetä. klo 1.00 Sänkyyn. klo 03.00 Unten maille. – Koen elämäni kiinnostavaksi, täyteläiseksi ja merkitykselliseksi, Tiina Lymi sanoo. 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 31 → ja intensiivisen liikunnan. – Käyn juoksulenkillä, salilla tai Astangajoogassa mieluusti päivittäin mutta vähintään neljä kertaa viikossa. Minulla on tarve ottaa kehosta paljon irti. Haluan välillä säikäyttää kroppaa ja esitellä sille uusia haasteita. Lymi sanoo olevansa fyysisesti hyvässä kunnossa juuri liikunnan ansiosta. Ainoastaan usein toistuvat flunssat, poskiontelontulehdukset ja päänsärky vievät voimia. – Niistä haluaisin eroon. Muuten koen elämäni kiinnostavaksi, täyteläiseksi ja merkitykselliseksi. Olen monin tavoin etuoikeutettu, sillä ympärilläni on ihana perhe, hauskoja ihmisiä ja hyviä ystäviä, jotka tuovat elämääni voimaa ja iloa. Lääkäri Christer Hublinin kommentit Tiinan päivästä 1 intensiivinen työskentely myöhään illalla. Teatterityössä on vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työaikaan. Kirjoittaminen on Tiina Lymin uusimpia ammatillisia aluevaltauksia. Unen pituus näkyy terveydessä Suurin osa ihmisistä nukkuu noin 7–8 tuntia. Tiedetään, että juuri tämän mittaiset yöunet ovat terveydelle ihanteellisimmat. Sen sijaan poikkeava unen pituus ja vuorokausirytmi näyttävät väestötasolla altistavan terveysongelmille, kuten ylipainolle, korkealle verenpaineelle sekä kohonneelle verensokeritasolle ja kolesterolille. Tilaa kutsutaan metaboliseksi oireyhtymäksi, ja sen tiedetään lisäävän vaaraa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen. – Selkein näyttö on unen pituuden ja laadun U-muotoisesta yhteydestä tyypin 2 diabetekseen. Sairastumisriski on pienin 7–8 tuntia nukkuvilla, kertoo apulaisylilääkäri, neurologian dosentti Christer Hublin Työterveyslaitoksesta. Suurimmat terveysriskit liittyvät siis liian lyhyeen ja liian pitkään uneen: jos riskejä kuvattaisiin käyränä, se näyttäisi U-kirjaimelta. Unen ja sairauksien yhteyttä on tutkittu paljon. Silti niiden syy-seuraussuhde ja keskinäinen mekanismi ovat hämärän peitossa. Sairauksien kannalta vaaravyöhykkeessä ovat yli kahdeksan tuntia nukkuvat pitkäuniset ja alle seitsemän tuntia nukkuvat lyhytuniset. Vähän nukkuvia rassaavat joko liian lyhyeksi jäävät yöunet eli univaje tai unettomuus, jossa uni on laadultaan huonoa ja virkistämätöntä. – On kuitenkin synnynnäisesti lyhyt- ja pitkäunisia, joilla ei ehkä ole terveydellisiä lisäriskejä, kun he nukkuvat itselleen luontaisen mittaisia yöunia, Christer Hublin toteaa. 32 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 Tiinan ongelma unen näkökulmasta on Vaikka unen pituus on lyhentynyt vain 18 minuuttia Suomessa 33 vuoden aikana, näyttävät työikäisten unettomuusoireet olevan kasvussa. Aikuisista kuusi tuntia tai vähemmän nukkuvia lyhytunisia on noin 10 prosenttia. Tutkijat eivät pysty sanomaan tarkasti, miten pian poikkeava unen pituus alkaa tuottaa terveysongelmia. Se tiedetään, että laboratorio-oloissa valvomisen vaikutukset näkyvät välittömästi. – Yöunen lyhentäminen aiheuttaa epäedullisia muutoksia sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa, tulehdusarvoissa, vastustuskyvyssä ja stressivasteissa. Riittämätön uni lisää myös näläntunnetta ja intoa syödä epäterveellisiä ruokia, Christer Hublin luettelee. Jo yhden yön univaje lisää tulehdusmerkkiaineiden määrää. Jos valvomista on rankan työviikon verran, veren CRP-taso ei ehdi palautua ennalleen edes viikonlopun aikana. LISÄÄ TIETOA Heli Järnefelt ja Christer Hublin (toim.): Työikäisten unettomuuden hoito. Työterveyslaitos, 2012 www.ttl.fi >Aihealueet >Terveys ja työkyky >Elintavat ja hyvinvointi > Lepo ja palautuminen TTT-Digin tilaaja! Lue lisää tt tDIGI unesta: Anna unelle tilaisuus, 13 kysymystä nukkumatille ja Hyvää yötä uutisista! 2 Useimmat meistä tarvitsevat ennen nukkumaanmenoa parin kolmen tunnin rauhallisen ajan, jotta nukahdamme ja pysymme levollisena unessa. Luultavasti siksi Tiinankin nukahtaminen venyy yöhön. 3 Sänkyyn ei kannata kömpiä puimaan tapahtumia ja huolia. Jos uni ei tule varttitunnissa, Tiinan kannattaa siirtyä vaikka sohvalle lueskelemaan, kunnes on luonnostaan väsynyt. 4 Tiinaa voisi auttaa niin sanottu huolihetki, jonka aikana voi antaa itselleen luvan pyöritellä päällimmäisiä murheita. Huolihetkeä ei kannata sijoittaa iltaan. 5 Tiinan tapa korvata viikolla syntyvä univaje vapaapäivinä on monille aika yleistä. Kun unijakso siirtyy viikonloppuna tunteja myöhemmäksi, tutkijat puhuvat sosiaalisesta jetlagista, joka johtaa unettomuusoireisiin ja väsymykseen valveaikana. 6 Tiinan kammoamat rutiinit ovat unen kannalta suotavia. Elimistö sopeutuu rajallisesti epäsäännöllisyyteen ja äkillisiin uni-valverytmin muutoksiin, kerrallaan vain 1–2 tuntia vuorokaudessa. 7 Myönteistä on, että Tiina liikkuu paljon ja noudattaa terveellistä ruokavaliota – ainakin, kun ehtii. Kiirepäivinä kannattaisi syödä edes pientä välipalaa, esimerkiksi kokojyvätuotteita, marjoja tai hedelmiä. Se estäisi verensokerin laskun ja siitä seuraavat oireet, kuten päänsäryn ja kierrosten nousun. 8 Vaihteleva ja merkityksellinen työ ovat Tiinalle elämänlaatua lisääviä tekijöitä. Vastedes hän voisi vielä miettiä kuormituksen ja palautumisen suhdetta. Kun sen saa optimaaliseksi, voi antaa parhaansa ja nauttia työnsä tuloksista vielä pitkään. n n n Hyvää henkeä Tässä sarjassa kerrotaan keinoista, joiden avulla työyhteisö voi kehittyä entistä toimivammaksi. Raivaa aikaa olennaiseen Monen työpäivät kuluvat pikkuasiasta toiseen säntäillessä. Kun tiedostaa, että työtä jää joka tapauksessa aina tekemättä, pystyy paremmin keskittymään tärkeimpään. TEKSTI MARJA SARKKINEN V iikko on ollut niin kiireinen, että vasta perjantaina kotiin lähtiessäni huomaan kaikkein tärkeimmän työn jääneen tekemättä. Kuulostaako tutulta? – Työyhteisössä ei välttämättä ole pohdittu riittävästi, mikä on työn ydinaluetta. Pahimmassa tapauksessa työntekijät pitävät kaikkia tehtäviä yhtä tärkeinä, sanoo vanhempi tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitoksen Aivot ja teknologia -tiimistä. – Oikeasti tärkeät tehtävät jäävät sivuun esimerkiksi silloin, kun jossain sähköpostissa pyydetään vastausta iltapäivään mennessä. Näin käy, vaikka kyse olisi 1 melko merkityksettömästä asiasta. Työntekijän työnkuvauksessa saattaa olla maininta oman työn kehittäminen. Huotilaisen mukaan on tyypillistä, että niin isolle ja vaativalle tehtävälle ei kuitenkaan löydy aikaa. Juuri kehittäminen, suunnittelu tai muunlainen ajatustyö jää tekemättä. Yksi syy on halumme tehdä asiat valmiiksi. Pienenkin tehtävän loppuun saattaminen palkitsee. – Se ohjaa meitä pois suurten kokonaisuuksien ääreltä, kohti sellaisia tehtäviä, jotka voi saada valmiiksi yhden työpäivän aikana tai muutamassa minuutissa ennen kahvitaukoa. Nämä ovat usein niitä vähemmän tärkeitä tehtäviä. Esimerkiksi pienet rapor- Kirkasta keskeiset tehtävät. Tiedosta, että työtä on aina enemmän kuin sitä on mahdollista tehdä. Kun omaa työtään katsoo kauempaa, tunnistaa oleelliset tehtävät. Pohdinnassa auttavat kysymykset: Miksi organisaatiomme on olemassa? Mitä olemme tekemässä täällä? Kuka tarvitsee meitä? Miksi minut on palkattu? 2 tointitehtävät voivat vääristää työnkuvaa. Myös toisen ihmisen pyyntö syrjäyttää helposti sen, mitä itse on tekemässä. Työntekijän tavoitteena on esimerkiksi saada tietty asia hoidettua tänään. Kun toinen kertoo toiveensa, siitä tuleekin yhteinen tavoite. Ystävällisen ja palvelualttiin työntekijän oma tavoite painuu taka-alalle. – Jos toisen avunpyyntö asettuu vastakkain oman tavoitteen kanssa, omasta kiinni pitäminen tuntuu vaativan perusteluja – silloinkin, kun oma tavoite on työyhteisölle yhtä tärkeä, Huotilainen sanoo. Työntekijä ja työyhteisö voivat löytää aikaa olennaisen tekemiseen esimerkiksi näiden keinojen avulla: Aloita aina tärkeimmästä. Jos työteho on huipussaan aamulla, päivää ei kannata aloittaa esimerkiksi selaamalla sähköposteja. Tärkeimmät tehtävät – kuten isojen kokonaisuuksien suunnittelu – ovat vaativia. Siksi niitä kannattaa tehdä silloin, kun on parhaimmillaan. Ihminen ei voi olla kekseliäs ja luova, jos hän on kiireinen ja tuntee syyllisyyttä tekemättömistä töistä. → 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 33 → 3 5 Varaa aikaa ajatteluun. Jos yrityksellä tai tiimillä on yhteinen kalen teri, suunnitteluun ja muuhun ajattelu työhön pitää oikeasti varata aikaa. Hyvä alku on 45 minuuttia. Älä tee varausta yleisellä nimikkeellä ”suunnittelu”. Sil loin aika valuu helposti rästihommien tekemiseen. Varaa aika johonkin konk reettiseen tehtävään, kuten ”tutustu yhden kilpailijafirman nettisivuihin”. Pidä palaverit fiksusti. Kokouksessa ei kannata käsitellä asioita, jotka hoituisivat tehok kaammin muulla tavoin. Aika menee hukkaan, kun yhdelle selitetään sellaista, jonka muut jo tietävät. Hyvässä palaverissa on esityslista ja osallistujat ovat valmistautuneet etukäteen. Palaverin kestoksi riittää yleensä 45 minuuttia. 4 Aseta osatavoitteita. Omat isot tavoitteet on hyvä pilkkoa osatavoitteiksi. Siten voi hyödyntää tarvettaan saattaa asioita loppuun. Osatavoitteen täytyy olla niin pieni, että sen pystyy toteuttamaan muu tamassa tunnissa. Laadi myös osa tavoitteille alustava aikataulu. 6 Näytä, että haluat työrauhaa. Kiinnitä huoneesi oveen lappu Ei saa häiritä tai Varo, täällä ajatellaan. Pidä ovi kiinni. Jos käytössä on vanhan ajan ”liikennevalot”, pane punainen palamaan. Käännä puhe lut keskukseen tai pane puhelin äänettömäl le. Jos voit, vietä etätyöaamu tai kokonainen etäpäivä. Tarvittaessa lähde pois työpaikalta ajattelemaan. Tolkkua sähköpostin käyttöön MONISSA TYÖYHTEISÖISSÄ ollaan erittäin alkeellisella tasolla sähköpostin käytössä. Samat viestit kiertävät yhä uudelleen. Tämä on vastaanottajan aliarvioimista, sanoo vanhempi tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitoksesta. Jakelulistat ovat ongelmallisia. Niiden käyt täjä ei tule ajatelleeksi, kuinka monelle posti menee. On hyvä sopia, mitä tarkoitusta varten lista on olemassa ja mitä sen kautta taas ei haluta viestittää. Huotilainen muistuttaa, että ihmisten vastaanottamien sähköpostien määrissä on huikeita eroja. 34 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 – Jos itse saa vain pari viestiä päivässä, on vaikea ymmärtää oman viestin yksinkertaisesti hukkuvan satojen sähköpostien joukkoon. Silloin voi tuntua loukkaavalta, kun viestiin ei vastata. Tällaisissa tapauksissa sähköposti ei ole kovin luotettava viestintäkeino. Sähköpostin käyttöä on monesti pakko ra joittaa. Työpaikalla voidaan sopia esimerkiksi, että aamulla ennen kello kymmentä ei odoteta vastauksia sähköposteihin. Näin kaikille jää aikaa tehdä vaativia töitä heti aamusta. Jos viestitettävä asia on niin kiireellinen, ettei se voi odottaa, on parasta soittaa. Huotilainen toivoo muutenkin järjen käyt töä siihen, kuinka pian sähköpostiin oletetaan vastattavan. Eräs työntekijä laittoi sähköpos tiinsa automaattivastauksen: Meillä on yt-neuvottelut päällä, ja sähköpostilaatikossani on yli 300 lukematonta viestiä. Älä siis ihmettele, jos en jaksa, ehdi tai huomaa vastata postiisi. – Tämä on tietenkin äärimmäistä, mutta automaattivastaus on tärkeää panna päälle esimerkiksi työmatkojen ajaksi. Vaikka matkalla pystyisikin lukemaan postit, niin ainakin lähettä jät tietävät, että vastaus saattaa viipyä. n n n Trikloorietyleeni aiheuttaa syöpää Tuhansia suomalaisia altistuu syöpää aiheuttavalle trikloorietyleenille. Ainetta käytetään muun muassa metallien rasvanpoistossa ja tahranpoistoaineena. TEKSTI TIMO KAUPPINEN K ansainvälisen syöpätutkimuslaitok sen (IARC) asiantuntijaryhmä arvioi kloorattujen hiilivetyliuottimien syö pävaarallisuutta viime syksynä. Tri kloorietyleeni päätyi luokkaan 1, eli sen katsotaan aiheuttavan syöpää ihmiselle. Trikloorietyleeni on aiheuttanut maksa-, munuais- ja keuhkosyöpää hiiri- ja rottako keissa. Koe-eläimet ovat sairastuneet sekä suun kautta että hengitysteitse tapahtuneen altistamisen seurauksena. Aineelle altistu neilla työntekijöillä on puolestaan havaittu kohonnut sairastuvuus munuaissyöpään. Ranskassa ja Itä-Euroopan maissa tehdyis sä niin sanotuissa tapaus-verrokkitutkimuk sissa voimakkaasti altistuneilla työntekijöil lä oli noin kaksinkertainen munuaissyövän riski verrattuna altistumattomiin työnte kijöihin. Tutkimuksissa otettiin huomioon muun muassa tupakoinnin mahdollinen vai kutus tuloksiin. Yhdysvalloissa ja Tanskassa tehdyissä seurantatutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia. Trikloorietyleenin yhteydestä maksa syöpään ja imukudossyöpään on myös saa tu viitteitä, mutta niiden osalta näyttö on puutteellinen. Altistuminen pitää saada minimiin Trikloorietyleeniä käytettiin yleisesti metal lien rasvanpoistoaineena 1990-luvulle asti, ja sen käyttö on jatkunut myös 2000-luvulla. Altistuneita työntekijöitä arvioidaan edel leen olevan tuhansia. Työterveyslaitoksen mittausten mukaan metallien höyrypesualtaiden läheisyydessä työilman trikloorietyleenipitoisuudet ovat olleet yleensä alle HTP-arvon eli haitallisek si tunnetun pitoisuuden. Altaiden huoltotöi den aikana pitoisuudet voivat olla korkeita, Trikloorietyleenin käyttö saatetaan tehdä luvanvaraiseksi tulevaisuudessa. mutta näistä tilanteista ei ole mittaustietoja. Trikloorietyleeniä voidaan käyttää myös kumin pesussa ja tahranpoistoaineena. Suu rehkoja pitoisuuksia on mitattu satunnaises ti muun muassa paperikoneen telojen pesus sa ja muovin valumuottien puhdistuksessa. Uusien syöpävaaratietojen takia HTP-arvo voi olla huono altistumisen arviointiperuste. EU on asettanut trikloorietyleenin erityistä huolta aiheuttavien aineiden ehdokaslistalle ja sen käyttö saatetaan tehdä luvanvaraisek si tulevaisuudessa. Trikloorietyleenin kaltaisille syöpävaaral lisille aineille ei nykyisen käsityksen mu kaan voi asettaa kynnysarvoa, jonka alapuo lella riskiä ei ole. Altistuminen työpaikoilla tulisikin saada teknisin keinoin mahdolli simman vähäiseksi. Ohjeita tähän saa muun muassa metallien rasvanpoistoa koskevasta KAMAT-kortista ja malliratkaisuista Työter veyslaitoksen verkkosivustolta. Tetrakloorietyleenistäkin syöpää? Tetrakloorietyleeni luokitettiin ryhmään 2A eli todennäköisesti syöpää ihmiselle ai heuttaviksi. Tetrakloorietyleeni on rottako keissa aiheuttanut veri-, kives-, munuais- ja aivosyöpiä. Altistuneiden työntekijöiden tutkimuksis sa tulokset ovat olleet vaihtelevia. Pohjois maissa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutki muksissa seurattiin kuivapesuloiden työnte kijöitä ja havaittiin kohonnut sairastuvuus virtsarakonsyöpään, mutta muiden työaltis teiden ja tupakoinnin mahdollista vaikutus ta tuloksiin ei voitu luotettavasti selvittää. Tetrakloorietyleeniä on käytetty 1950-lu vulta alkaen kemiallisessa pesussa. Tekstiile jä kuivapestään pesuloissa, tekstiilitehtaissa sekä nahka- ja turkisalan yrityksissä. Kohtalaisen korkeita pitoisuuksia on mi tattu 2000-luvulla kemiallisten pesuloiden huoltotöissä, tekstiilien tahranpoistossa, metallien rasvanpoistossa, turkisten muok kauksessa ja ongelmajätteiden käsittelyssä. Keinoista vähentää altistumista saa tietoa muun muassa Työterveyslaitoksen laati masta kemiallisten pesuloiden kemikaali oppaasta. Muut IARC:n arvioimat aineet ovat Suomessa työperäisinä altisteina harvi naisia. n n n Timo Kauppinen työskentelee Seuranta ja katsaukset -tiimin päällikkönä Työterveyslaitoksessa. LISÄÄ TIETOA Anja Saalo ja muut: Työympäristön kemikaalien altistumismittaukset 2004–2007. Työterveyslaitos, 2010. Harri Vainio ja muut: Kemikaalit ja työ: selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos, 2005. Verkkokirja: www.ttl.fi/verkkokirjat >Kemikaaliturvallisuus Ritva Degerth ja muut: Pyykkärin kemikaalivaarat hallintaan. Opas kemiallisille pesuloille. Työterveyslaitos, 1999. www.ttl.fi/tietokortit >KAMAT-tietokortit >Metallien rasvanpoisto www.ttl.fi/malliratkaisut >Riskienhallinnan malliratkaisut >Metalli ja autoala >Malliratkaisuja metallin rasvanpoistoon 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 35 Liikettä niveliin Rokaten ja sheikaten Irrottaudu hetkeksi ja anna lantion ja rintarangan pyöriä. Tanssiliikkeet korjaavat ryhtiä ja kehittävät lihasten kestävyyttä. Niitä voi tehdä istuenkin. 1. Liikkeelle perusaskelin Istu ryhdikkäästi. Suorista oikea jalka eteen ja palauta viereen, ja koukista vasen jalka taakse ja palauta viereen. Tee samalla käsillä vastaliike niin, että jalan suoristuessa ja koukistuessa vastakkainen olkapää työntyy eteen. Toista useita kertoja. Vaihda sitten jalkojen suuntaa. 2. Askel sivulle Istu tuolin reunalle. Vie oikea jalka ja vartalon paino oikealle ja palauta takaisin viereen, Tee samoin vasemmalle jalalle. Vie kädet suoristuvan jalan suuntaan. 4. Lantio pyörimään 3. Irrottelua rintarankaan Pyöritä hartioita isoin liikkein takakautta ympäri: oikea, vasen, oikea. Tee liike ensin hitaasti ja lisää sitten vauhtia. Pidä selkä suorana. Pyöritä lantiota ympäri. Nosta kädet samalla ylös ja pyöritä samaan suuntaan. Haastetta saat, kun lantio kiertyy eri suuntaan kuin kädet. Tehosta liikettä vetämällä napaa kohti selkärankaa. 36 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 Nosta jalka koukistettuna irti lattiasta, kallista vartaloa ja kurota käsiä koukistuvan jalan suuntaan. Toista sama puoli useaan kertaan. Tunne lihassupistus kyljessä. Tee sama toiselle puolelle. Liikkeet on suunnitellut Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kenttäpäällikkö Sari Kivimäki. Malli: Miikka Hytönen Kuvat: Juha Sorri 6. Sheikkaa rennoksi Vie kädet vaakatasoon ja kurota hartioita vuorotellen eteenpäin. Liike lähtee vartalosta. Tunne liike lavanseudussa. Muista selän hyvä ryhti. 5. Kylkilihakset timmeiksi 7. Venyttely Venytä lonkan koukistajalihaksia seisten. Asetu käyntiasentoon, vie etummainen polvi kevyesti koukkuun ja pidä takimmainen polvi suorana. Työnnä lantio eteen. Tunne venytys lonkan etuosassa. Toista toiselle puolelle. Tämä ja kymmenen aiemmin julkaistua Liikettä niveliin -ohjetta myös videona: www.tttdigi.fi Vuonna 2013 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue kiertää jälleen ympäri maata. Katso aikataulut ja lisätiedot: www.suomimies.fi Yrittäjä, ota avuksi TTT-Teema! n Mikä sai kiireisen insinööriyrittäjän kohentamaan terveyttään? n Mitä laki sanoo työterveyshuollon järjestämisestä? n Kimpassa hankittu työterveyshuolto – saavatko hyvät kokemukset jatkoa? n Paljonko yrittäjän pitää maksaa eläkevakuutuksia? TTT-Teema on pienyrityksen tiivis tietopaketti työhyvinvoinnista, -terveydestä ja -turvallisuudesta. TTT-Teema on TTT-lehden erillisjulkaisu. TTT-Teema 2012: Pienyritykset Painettuna 24 s., hinta 5 € + postituskulut Tilaukset: www.ttl.fi/verkkokauppa TTT-Teeman voi lukea myös TTT-Digi-verkkopalvelussa. TTT-Digin tilausohjeet ja hinnat tämän lehden sivulla 13 ja osoitteessa www.tttdigi.fi. Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie 2, 85500 Nivala Puh. 08-442 131, Fax 08-443 061 E-mail: [email protected], www.turvakilvet.fi Työ Terveys Turvallisuus 5 000 kilometriä haastaa kuskin Hangen alle kätkeytyvät kannot, kivet ja railot voivat ovat vaaraksi moottorikelkkailijalle. Rajavartija Matti Vesterisen on pysyttävä valppaana ohjaimissa, vaikka ajomatkat venyvät välillä pitkiksi. Matti Vesterinen käyttää moottorikelkkaa sekä työssään että vapaa-aikanaan. TEKSTI PIRKKO KOIVU ■ KUVAT ULLA ISOTALO L apin rajavartijat tarvitsevat työssään talvella moottorikelkkaa ja kesällä mönkijää, kun he kulkevat tiettömiä taipaleita rajaseudulla ja erävalvonnassa. Ennen kuin maastoon päästään, on siirrettävä kelkka auton peräkärryyn ja ajettava joskus tuntejakin. – Työpäivät kaikkine siirtymisineen saattavat olla 12- tai jopa 16-tuntisia. Ajoon rutinoituu, ja turtumus saattaa iskeä. Sekin on vaarallista, sanoo vanhempi rajavartija, työsuojeluvaltuutettu Matti Vesterinen. Kelkan hallinta vaatii fysiikkaa ja lihasvoimaa. Tärinä tuntuu lihaksissa. – Pitkän työpäivän jälkeen työ tuntuu kyllä jäsenissä. Erityisesti talven parin ensimmäisen ajopäivän jälkeen jalkojen lihakset ovat kankeina. Vesterinen on kokenut kelkkailija. Työajon määrä vaihtelee, mutta useina talvina 38 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 se on 4 000–5 000 kilometriä. Rajavartiosto kouluttaa uudet työntekijänsä työpaikkakoulutuksena moottorikelkalla ajoon. – Vapaa-aikanakin tulee ajettua, täällä Lapissa se kuuluu elämäntapaan. Vaarana vauhtisokeus Moottorikelkkailussa turvallisuus perustuu samoihin yksinkertaisiin asioihin kuin muussakin liikenteessä: nopeus on pidettävä kurissa, ja toiset liikkujat on otettava huomioon. Ajoneuvon hyvä hallinta vaatii kokemusta. Muusta liikenteestä poiketen kelkkailulla on omat riskinsä, vaikka pehmeä lumi näyttääkin vaarattomalta. – Hangen alla voi olla kiviä, kantoja, puunrunkoja tai muita esteitä, joihin törmääminen rikkoo moottorikelkan, tai sitten Kuka saa ajaa ja missä? Maastossa moottorikelkkaa saa ajaa 15 vuotta täyttänyt. Jos kelkkaa ajetaan virallisilla reiteillä tai tienylityksissä, kuljettajalla on oltava vähintään T-luokan ajokortti. Maastossa kelkkailu vaatii maanomistajan luvan, ellei liikuta virallisilla moottorikelkkareiteillä tai jäällä. Suojakypärä on moottorikelkkailijoille ja kelkan kyydissä matkustavalle pakollinen. Poikkeuksena ovat poron- ja metsänhoitotehtävissä liikkuvat kelkkailijat. Rattijuopumussäännöt ovat samat kuin muussakin liikenteessä: rattijuopumusraja on 0,5 promillea. Lähteenä Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan Moottorikelkkaraportti 2012 kuljettaja loukkaantuu. Omalle kohdalle vahinkoja ei ole onneksi sattunut, Matti Vesterinen sanoo. Jäällä ajaminen voi vaikuttaa helpommalta kuin maalla kelkkailu, mutta jäällä on epätasaisuuksia ja railoja voi olla vaikea havaita. Mitä pilvisempää ja hämärämpää on, sitä vaikeampaa on niiden erottaminen. Oma lukunsa ovat heikot jäät, joihin on uponnut usea kelkkailija. – Harjoittelemme heikoilla jäillä ajamista ja jäistä pelastautumista, sillä joskus tällainenkin tilanne voi tulla työssä vastaan. Nykyaikaiset moottorikelkat ovat tehokkaita, mikä tuo houkutuksen ajaa lujaa. Maastossa suurin sallittu nopeus on 60 ja jäällä 80 kilometriä tunnissa. Liian kovassa vauhdissa kelkka ei pysähdy äkkitilanteessa riittävän nopeasti. Havaintoja ei ehdi tehdä ajoissa, kelkka karkaa helposti käsistä ja törmäysvoimat kasvavat. – Väärä tilannenopeus on suurin turvalli- Moottorikelkkailun riskejä suusriski. On melko tavallista, että omat ajotaidot arvioidaan paremmiksi kuin ne ovat, Vesterinen huomauttaa. Tulentekovälineet mukaan Lapin rajavartioston Ivalon toimipisteessä hoidetaan varsinaista rajaseutujen valvontaa raja-asemien pyynnöstä. Lisäksi tehdään yhteistyötä liikkuvan poliisin kanssa: valvotaan kelkkailunopeuksia reiteillä ja puhallutetaan kuljettajia. Rajavartijat tarvitsevat moottorikelkkaa myös pelastustehtävissä ja erävalvonnassa. Hiihtoladuilta haetaan pois sairaskohtauksen saaneita tai muuten pulaan joutuneita hiihtäjiä. – Erävalvonnassa tarkkailemme liikkumista koko Ylä-Lapissa ja muun muassa luonnonsuojelualueilla. Laskemme esimerkiksi ahma-, susi- ja karhukantoja, Matti Vesterinen kertoo. Niin vapaa-ajan kuin ammattimaisessakin kelkkailussa kannattaa Vesterisen mukaan varautua aina pahimpaan. – Sää saattaa muuttua yllättäen. Aina pitäisi varata mukaan lämmin, kuiva vaatekerta, sillä kelkkaillessa tulee hiki. Naskalit on hyvä olla mukana, jos joudutaan jäihin, ja tulentekovälineet, jos kelkka rikkoutuu erämaahan. Vesterinen muistuttaa, että jos kelkka rikkoutuu erämaassa, saattaa kestää tuntikausia, ennen kuin auttajat ehtivät paikalle. Hänelle itselleenkin on joskus käynyt näin, mutta kun partiossa liikutaan pareittain, hän on pelastautunut kollegan kyydissä. Ergonomia on parantunut Vesterisen mielestä nykyaikaiset moottorikelkat ovat ergonomialtaan parempia kuin entiset. Niska-hartiaseudun ja selän vaivoja ei tule yhtä paljon kuin ennen. – Istuma-asento on nyt parempi, kun jalat ovat 90 asteen kulmassa eivätkä suoraan eteenpäin, kuten ennen. Aikaisemmin iskut → Jäällä suurin sallittu nopeus on 80 kilometriä ja maalla 60 kilometriä tunnissa. n Kelkan kiihtyvyys yllättää kuljettajan. n Vauhti kasvaa liian kovaksi olosuhteisiin nähden. n Kelkassa on ylikuormaa. n Kuljettaja on nauttinut alkoholia. n Kuljettaja ei havaitse vaarapaikkaa jäällä tai hangella. n Suojakypärä ja muut turvavarusteet puuttuvat. 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 39 → kohdistuivat suoraan selkään, mutta nyt sel kä on paremmin suojattu. Kypärät ovat itsestään selvä suojavaruste. – Käytämme kypärää, jonka sisään saa kuu lonsuojaimet. Lisäksi tarvitaan kokohaalari, hyvät kelkkailukengät ja lämpimät käsineet. Käytän myös suojapaitaa. Se suojaa niin har tiat, selän, rintakehän kuin kyynärpäätkin. Työsuojeluvaltuutettuna Matti Vesterinen kerää myös henkilöstön toiveita varusteista. Uusi kelkkapuku on jo tulossa. – Kukaan työkaveri ole moittinut kelkalla ajamista sinänsä, hän sanoo. Työntekijöillä ei ole myöskään ilmennyt valkosormisuutta eli verenkiertoelinten häiriötä, jolle kylmyys ja tärinä altistavat. 1 3 2 4 1. Hämärässä vauhdin pitäisi olla sellainen, että kelkan pystyy pysäyttämään ajovalojen kantaman matkalla. 3. Yhteydenpito toimii Virve-puhelimen välityksellä. Virve on viranomaisten käyttämä radioverkko. 2. Matti Vesterinen käyttää ajaessaan suojapaitaa selän, hartioiden ja kyynärpäiden suojaamiseksi. 4. Kelkalla kulkiessa on hyvä suojata myös polvet. – Käytän niitä hyvin usein. Ajaessa polviin tulee helposti kolhuja, Matti Vesterinen sanoo. 40 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 Vapaa-ajan ajo on vaarallisinta Alkoholi, VIIKONLOPPU ja vesistöjen jääalueet ovat vaarallinen yhdistelmä, sillä nämä tekijät liittyvät valtaosaan moottorikelkkaonnettomuuksista. Kelkkailuonnettomuuteen joutuvat ovat suhteellisen kokeneita kuljettajia. Vapaa-ajan kelkkailu on tilastojen valossa vaarallisempaa kuin ammattimainen ajaminen. Liikennevakuutuksista maksettiin vuonna 2011 korvauksia noin 900 moottorikelkkaonnettomuudesta. Turmissa menehtyi viisi ihmistä, mikä on viime vuosien pienin määrä. Kolme kuolemaan johtaneista onnettomuuksista sattui jäällä: joko kuljettaja ajoi pimeässä sulaan tai heikko jää petti. Yksi sattui pellolla kelkan törmättyä heinäpaaliin ja yksi laskettelurinteen hoitouralla. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuoden 2011 kelkkailuonnettomuuksista 19. Osassa tapauksista kuljettaja ei käyttänyt suojakypärää. Tutkijalautakuntien mukaan erityisesti Lapissa paikalliset asukkaat laiminlyövät kypärän käytön. – Kypärää kannattaa käyttää, sen avulla vältettäisiin moni kuolemaan johtava onnettomuus, sanoo tutkimusinsinööri Venla Räisänen Työterveyslaitoksesta. Toinen vaara liittyy tilannenopeuksiin ja näkemiseen hämärässä. – Esimerkiksi jäällä valot eivät aina kanna niin pitkään, että kuljettaja huomaisi sulapaikan ajoissa. Moottorikelkkaa tarvitsevat työssään muun muassa rajavartijat, poronhoitajat, metsätyöntekijät, sähkömiehet, eräoppaat, pelastuslaitosten sekä hiihtokeskusten työntekijät. Osa heistä ajaa pitkiäkin taipaleita. – Moottorikelkalla ajaminen on fyysisesti rasittavampaa kuin vaikkapa autolla ajaminen. Ajossa kannattaa pitää taukoja ja välillä ruokailla, Räisänen muistuttaa. n n n LISÄÄ TIETOA www.ttl.fi/verkkokirjat >Talvimatkailijan opas www.ttl.fi/tietokortit >Kylmässä työskentely www.ttl.fi >Aihealueet >Työympäristö >Lämpöolot >Kylmätyö tt tDIGI TTT-Digin tilaaja! Lue juttu 15 vinkkiä talvituristille ja oppaalle ja Hrrr, täällä jäätyy! www.tttdigi.fi Pystyssä pysymisen ABC Varaudu liukkaan kelin vaaroihin. Vältyt varmemmin vammoilta, kun kehität tasapainoasi ja treenaat oikeaa tapaa kaatua. TEKSTI KIRSI MAUNULA/INVALIDILIITTO J oka kolmas suomalainen liukas tuu talviaikaan, ja kaatumisten ta kia sairaalahoitoon hakeutuu jopa 50 000 suomalaista vuosittain. Kaatuessa on tavallista louka ta ranteen tai käden alue, olka pää, nilkka, lonkan seutu, niska tai pää. Kaatuminen on muun muassa yleisin aivo vamman ulkoinen syy kaikissa ikäryhmissä Suomessa. Vaikka kaatumisvammoilta välttyisi kin, liukkaalla horjahtelu voi saada aikaan revähdyksiä ja venähdyksiä. Pelkkä kaa tumisen varominenkin aiheuttaa lihas jännityksiä. Suomessa työmatkatapaturmista reilut 60 prosenttia on jalankulkijoiden liukastumi sia ja kaatumisia. Liukastumistapaturmia sattuu työmatkoilla erityisesti naisille, sil lä he kulkevat ainakin osan työmatkastaan A B Treenaa lihaskuntoa ja tasapainoa. Kun jalat ovat lähdössä alta, hyvä tasapaino voi ratkaista sen, päädytkö tapaturmaasemalle käden kipsaukseen vai et. Tasapainoa voi treenata useilla liikkeillä oman kuntonsa mukaan. Harjoitteluun saat vinkkejä esimerkiksi Liiku helposti liukkailla -kampanjan verkkosivuilta. Jos liikkeet alkavat tuntua liian helpoilta, lisää vai keusastetta treenaamalla silmät kiinni. PITÄVÄN TALVIKENGÄN n pohjamateriaali on taipuisa. Harjoittele kaatumista turvallisesti. Kaatumisesta tulee turvallisempaa, kun polvet joustavat, selkeä on pyöreänä ja leuka painuu kohti rintaa. Taakse kaatuessa kädet ja pää hakeutuvat helposti taakse. Koeta kellahtaa niin, että kädet ovat vartalon etupuolella kevyessä koukussa ja pää painuu kohti rintaa. Marita Kokkonen Judoliitosta näyttää, miten kaadutaan oikein. miehiä useammin jalan. Kaatumisista aiheutuu vuosittain yli puo len miljardin euron kustannukset, kun mu kaan lasketaan sairaanhoitokulut sekä työ panoksen ja hyvinvoinnin menetykset. Yh den kaatumistapaturman keskimääräiseksi kustannukseksi on arvioitu 6 000 euroa. Liukastumisia on mahdollista ehkäistä, ai van kuten liukkaan kelin kolareitakin. Näis tä vinkeistä on hyvä aloittaa: C Käytä pitäviä jalkineita. Liukkailla keleillä kannattaa käyttää kenkiä, joissa on riittävän leveä korko, pitoa parantava pohjakuviointi ja pehmeä pohjamateriaali, joka ei kovetu kylmässäkään. Korkeakorkoiset jalkineet voivat olla liukkailla erityisen vaaralliset: jos nilkka muljahtaa, koron pieni pinta-ala ei tuo lisäpitoa. Pääkallokeleillä on suositeltavaa käyttää kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä. Jalkineisiin voi myös teettää nastoituksen suutarilla. n pohjakuvion syvyys on 5–8 millimetriä. n pohjakuvio on sivusta avoin, jotta lumi ABC-vinkkeihin löydät lisäohjeita Liiku helposti liukkailla -kampanjan sivuilta www.liukastumis.info. Kampanjan ovat toteuttaneet Invalidiliitto ry, Suomen Judoliitto ry ja UKK-instituutti. ei pakkaudu pohjan alle. n pohjakuvion reunat kulkevat moneen suuntaan, ja sen kanavat ovat leveät. Lähteenä Työterveyslaitoksen tietokortti Liikkumistapaturmat ja liukastumisen ehkäisy: www.ttl.fi/tietokortit KUVA TO RKIS A TON ILII ALID : INV 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 41 Kuka vastaa työturvallisuudesta? TEKSTI PÄIVI HAAVISTO Työsuojeluun liittyvät vastuut ja työnjako herättävät joskus epätietoisuutta työpaikoilla. Vastuu perustuu ennen muuta päätäntävaltaan. T yöolojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtiminen on ensi kädessä työnantajan tehtävä. – Olen kuullut useita tapauksia, joissa työnantaja on nimennyt työsuojelupäällikön tyyliin ”hoida sinä nämä työsuojeluasiat” ja kuvitellut homman olevan sillä selvä, kertoo koulutuspäällikkö Markku Kämäräinen Työterveyslaitoksesta. Linjaorganisaatiossa työsuojeluvastuu perustuu päätöksenteko- ja toimivaltuuksiin. Työsuojelupäälliköllä ei ole koko työpaikkaa koskevaa päätäntävaltaa eikä siten vastuutakaan. Jos työolot ovat turvattomat ja jotakin sattuu, vastuu on linjajohdon esimiehillä. Jos työsuojelupäälliköksi nimetty hoitaa tehtävää oman toimensa ohessa ja työskentelee linjajohdossa, silloin hän on vastuussa omien alaistensa työturvallisuudesta. Työnantaja eli ylin johto on velvollinen huolehtimaan siitä, että hänen organisaa tionsa on työsuojelun näkökulmasta kunnossa. Tämä edellyttää sitä, että eri tasoille on määritelty vastuut, velvollisuudet ja toimivaltuudet. 42 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 LINJAJOHTO Ylin johto määrittelee turvallisuusjohtamisen linjat, huolehtii toimintaedellytyksistä ja turvallisuuden hallintajärjestelmistä sekä valvoo työsuojelutoimintaa. KESKIjohto laatii työturvallisuusohjeita ja tiedottaa niistä, hankkii ja valvoo laitteita, organisoi välitöntä työturvallisuusvalvontaa, tukee esimiehiä ja raportoi ylöspäin. Lähiesimiehet vastaavat muun muassa työympäristön, koneiden, laitteiden ja työmenetelmien valvonnasta sekä työntekijöiden opastuksesta. TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ ■ toimii linkkinä työnantajan ja työntekijöiden välillä sekä huolehtii yhteistoiminnan sujuvuudesta. Yhteistoiminta tarkoittaa esimerkiksi työsuojelutoimikuntaa ja sen säännöllisiä kokouksia, yhteistyössä tehtävää kehittämissuunnitelmien laadintaa sekä päällikön ja työsuojeluvaltuutetun keskinäistä yhteydenpitoa. ■ auttaa työnantajaa työsuojelutiedon hankinnassa esimerkiksi seuraamalla lainsäädäntöä ja selvittämällä ulkopuolisten asiantuntijoiden tarvetta. ■ avustaa työnantajaa yhteistoiminnassa työterveyshuollon ja muiden työsuojelun asiantuntijatahojen kanssa. ■ avustaa työnantajaa työsuojeluviranomaisten kanssa tehtävässä yhteistyössä ja osallistuu työsuojelutarkastuksiin. Työsuojelupäällikkö harvoin käräjille TYÖNTEKIJÄ ■ noudattaa annettuja toimintaohjeita, käyttää annettuja turvavarusteita ja ilmoittaa vaaroista ja epäkohdista. TYÖSUOJELUVALTUUTETTU ■ edustaa henkilöstöä työpaikan työsuojeluyhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin. ■ perehtyy työoloihin sekä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin ja ottaa selvää työsuojelusäännöksistä. ■ kiinnittää työntekijöiden huomiota työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyviin asioihin. ■ toimii työntekijöiden edustajana työsuojelutoimikunnassa. Yhteistoimintaa oikein opein 1 2 Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön, ellei toimi tehtävässä itse. Työsuojelutoimikunta on perustettava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Siihen kuuluvat työnantajan ja työpaikan työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajat. Työsuojelutoimikunnan sijasta voidaan työpaikalla sopia sitä korvaavasta yhteistoimintajärjestelystä. 3 Työntekijöiden tulee valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua, jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 10 työntekijää. Toimihenkilöt voivat valita oman työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Lisätietoja:www.ttk.fi >Työsuojelun yhteistoiminta ja www.tyosuojelu.fi >Työsuojelutoiminta työpaikalla Työsuojelupäällikkö ei vastaa oikeudessa työsuojelurikoksista. Työterveyslaitoksen koulutuspäällikkö Markku Kämäräinen tietää kuitenkin pari harvinaista poikkeusesimerkkiä oikeusprosesseista. Toisessa katsottiin, että työsuojelupäälliköllä on tiedotustyyppistä vastuuta linjaorganisaation suuntaan. Toisessa taas sakkotuomio tuli varatoimitusjohtajalle, joka toimi työsuojelupäällikkönä tehtävänsä ohessa. Tiedottamista koskenut tapaus liittyi tapaturmaan työkoneella, jonka korjaamisvelvoite oli kirjattu jo aiemmin työsuojelutarkastuspöytäkirjaan. Korjauksia ei ollut kuitenkaan tehty. Kun taustaa selvitettiin, havaittiin, että työsuojelupäällikkö ei ollut antanut eteenpäin työsuojelutarkastuspöytäkirjan ohjeita linjajohdon esimiehille. Päällikkö sai tuomion tiedottamisen laiminlyönnistä. Toinen oikeustapaus on vuodelta 2007, ja se koski tamperelaista lihanjalostustehdasta. Työntekijälle sattui sormitapaturma, kun hän selvitti häiriötä tyhjiöpakkauskoneella, jonka suojaukset olivat puutteelliset. Tehtaalla oli ollut aiemmin ainakin neljä vastaavantyyppistä työtapaturmaa. Niiden tutkinnan yhteydessä tarkastajat olivat antaneet työnantajalle ohjeita huolehtia vaarallisten koneiden suojaamisesta. Uuden tapaturman oikeuskäsittelyssä tehtaan varatoimitusjohtaja tuomittiin sakkoihin koneturvallisuuden laiminlyönnistä. Hän sai tuomion linjajohdon edustajana, mutta uutisointi aiheutti väärinkäsityksiä, koska otsikoissa kerrottiin, että työsuojelupäällikkö tuomittiin. tt tDigi nnn Työ Terveys Turvallisuus tt tDIGI TTT-Digin tilaaja! Työ Terveys Turvallisuus Lue työsuojelupäälliköiden koulutuksesta TTT-Digistä: www.tttdigi.fi >Työnantaja päättää työsuojelupäällikön koulutuksesta Juttukokonaisuus perustuu Nolla tapaturmaa -foorumin uutislehden 3/2012 artikkeliin Työsuojelupäällikkö avustaa, vastuu pysyy linjajohdossa: www.nollatapaturmaa-foorumi.fi >Uutislehti 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 43 Määräysmerkit tutuiksi Sinipohjaiset määräysmerkit velvoittavat käyttämään henkilönsuojaimia tai muuten käyttäytymään merkin osoittamalla tavalla. Turvamerkkien tarve ja sijoittelu työpaikalla selviää riskinarvioinnin yhteydessä. Niitä ei pidä käyttää ensisijaisena keinona tapaturmien torjunnassa. Mitä merkit käytännössä tarkoittavat – siitä opastuksesta vastaa työnantaja. TEKSTI MERJA KARJALAINEN Käytettävä suojalaseja Käytettävä kuulonsuojaimia Käytettävä suojahaalareita Käytettävä kasvosuojaimia Käytettävä suojakäsineitä Käytettävä suojakypärää Käytettävä suojajalkineita Jalankulku tätä tietä Yleinen määräysmerkki, jota on tarvittaessa käytettävä lisämerkin kanssa Käytettävä turvavaljaita Käytettävä hengityksensuojaimia 44 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 Määräysmerkit kuuluvat turvamerkkeihin. Niistä ja niiden käytöstä on valtioneuvoston päätös: www.finlex.fi >Lainsäädäntö >Säädökset alkuperäisinä >976/1994 Tapaturmainen kuolema Olosuhteet tapaturman sattuessa olivat talviset: vanhan lumen päälle oli satanut uutta lunta, ja pakkasta oli noin kuusi astetta. Asentajan käyttämä mittalaite. Pylvään juuressa näkyvä lumeton alue syntyi vuotovirrasta tapaturman aikana. Asentaja ei ollut kytkenyt maadoitusjohdinta pylvääseen. Johdin oli pylväästä parinkymmenen sentin päässä. Maadoituksen unohtaminen vei sähköasentajan hengen Nuori asentaja menehtyi sähköiskuun, kun hän oli mittaamassa maadoituksia sähköasemalla. TEKSTI SULEVI PELLINEN K antaverkkoyhtiön sähkölinjalla oli tarkoitus ottaa itäinen voimajohto väliaikaisesti käyttöön ukkosjohtojen vaihdon ja huoltotöiden jälkeen. Linjalla kulki vierekkäin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa, joista läntinen MITEN VASTAAVA ESTETÄÄN 1 2 3 Jännitemittaustyölle on laadittava työn vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin perusteella yksiselitteiset, kirjalliset ohjeet. Pelkät mittalaitteen käyttöohjeet eivät riitä. Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava mittaustyön haitta- ja vaaratekijät, kuten esimerkiksi työskenteleminen yksin korkean riskin kohteessa. Esiin tulleet epäkohdat ja vaaratekijät on poistettava. Sähkötöissä on tarkkaan harkittava, pystyykö sama henkilö käytännössä riittävän hyvin hoitamaan sekä työstä vastaavan henkilön että työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan tehtävät. tt tDIGI TTT-Digin tilaaja! Lue juttu Kartoita sähköalan riskit: www.tttdigi.fi voimajohto oli normaalissa käytössä. Ennen johdon palautuskytkentää ja käyttöönottoa oli tarpeen selvittää mittauksella, oliko kaikki johdon työaikaiset työmaadoitukset purettu. Tehtävä annettiin 22-vuotiaalle sähköasentajalle, jolla oli kahden vuoden kokemus vastaavista mittaustöistä. Hän toimi myös työaikaisen turvallisuuden valvojana mittauskohteessa, koska paikalla ei ollut muita henkilöitä. Asentaja oli kerrannut vanhemman kytkinlaitosasentajan kanssa mittalaitteen käyttöä ja mittaustapaa edellisenä päivänä. Tehtävään ei kuitenkaan ollut selkeitä ohjeita; eri henkilöt käyttivät mittaamisessa erilaisia tapoja. Maadoitus jäi tekemättä Asentaja saapui aidatulle sähköasemalle neljän aikaan iltapäivällä. Työkohteessa oli hyvä, valonheittimillä toteutettu keinovalaistus. Asentajalla oli sähkötöihin soveltuva vaatetus sekä kypärä ja suojakäsineet. Rinnakkaisesta 400 kilovoltin voimajohdosta pääsi latausjännite indusoitumaan viereiseen maadoittamattomaan, mitattavaan voimajohtoon. Indusoituminen aiheutuu induktiosta eli ilmiöstä, jossa magneettikentän muutos synnyttää kentässä olevassa johteessa sähkömotorisen voiman. Mitattavan jännitteen suuruutta ei ollut tiedostettu. Tutkinnan mukaan voimajohdon latausjännite nousi lyhyessä ajassa maa- doituksen poiston jälkeen 6–7 kilovolttiin. Asentaja teki tutkinnan mukaan mit tauksen valmistelussa virheellisen, käyttö ohjeesta poikkeavan kiinnitysjärjestyksen. Hän ei ensiksi maadoittanut käytettävää mittalaitetta. Laite tarvitsi 230 voltin verkkojännitteen. Sähköisku kädestä käteen Kun asentaja ryhtyi liittämään mittalaitteelle verkkojännitettä, hän kiinnitti ensin metallirunkoisen, suojamaadoitetun jatkojohtokelan pistotulpan pistorasiaan. Kun asentaja jatkojohtokelaa kantaessaan kosketti mittalaitteen liitäntäjohdon pistotulpan suojaliuskaan, hän sai sähköiskun kädestä käteen ja menehtyi ilmeisesti heti. Kun verkkokeskuksesta ei saatu asentajaan yhteyttä, valvomossa havaittiin kameran näytöltä valokaari. Kauko-ohjauksella kytkinaseman mittauspaikan maadoituskytkin saatiin kiinni, ja valokaari sammui. Kun pelastuslaitos ja poliisi menivät paikalle, asentajan todettiin menehtyneen. n n n LISÄÄ TIETOA Selostus toimitetaan tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Sähköasentaja menehtyi indusoituneen jännitteen aiheuttamaan sähköiskuun 400 kV:n jakeluasemalla. TOT 17/10. TOT-raportit saa Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta: www.tvl.fi/totti 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 45 Kerro meille, mikä oli tämän numeron kiinnostavin juttu. Halutessasi voit perustella valintasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut? Osallistuneiden kesken arvomme Työterveyslaitoksen julkaiseman kirjan Kaikkea stressistä sekä kaksi kuuden akvarellipostikortin nippua. Postita oheinen vastauskuponki 12.3.2013 mennessä. Voit vastata myös TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi Numeron 5/2012 kiinnostavimmiksi jutuiksi äänestettiin Seuraako joku ja Työvuosien tuhlaus on lopetettava. Hankalat tyypit työelämässä -kirjan voittivat Anne Inna, Helsinki ja Teemu Kotilainen, Kaipola. 46 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 Y-tunnus Info: TVTTT Tunnus: 5019308 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti Postinumero ja -toimipaikka iO Kustantajapalvelut Oy Lähiosoite Nimi ❏ Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 72 €/vsk. ❏ Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 69 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). ❏ Minulle voi lähettää sähköpostia TTT-lehdestä. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5003441 00003 Vastauslähetys Sähköposti Postinumero ja -toimipaikka Lähiosoite Nimi Mikä juttu ei tällä kertaa innostanut: Työ Terveys Turvallisuus -lehti Vastaanottaja maksaa postimaksun Perusteluni: Kiinnostavin juttu TTT-lehdessä 1/2013 oli: Mikä juttu jäi mieleen? TILAA TTT-LEHTI! Kun osoitteesi muuttuu, toimi näin: Jos kuulut työsuojeluhenkilöstöön ja työnantajasi on yksityinen, seurakunta tai kunta, työnantajasi tulee tehdä ilmoitus Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin: Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 HELSINKI Puh. 09-616 261/rekisteri, faksi 09-612 1287, sähköposti [email protected] Jos olet tilannut maksullisen TTT-lehden, tee ilmoitus: iO Kustantajapalvelut Oy, PL 115, 30101 FORSSA Asiakaspalvelu: puh. 03-4246 5340, faksi 03-4246 5341 Sähköposti [email protected] Voit tilata TTT-lehden tai TTT-Digin tai molemmat osoitteessa: www.tttdigi.fi Miten meni tänään? työssä TOIMITTANUT PÄIVI HAAVISTO ■ KUVAT ESKO SIEKKINEN Simo Koivuaho on 29-vuotias, Ylöjärvellä asuva ammattisukeltaja. Hän työskentelee isänsä vesirakennusyrityksessä Finnsukellus Oy:ssä, joka tekee ruoppausta ja putkistojen ja kaapeleiden vesistöalituksia sekä vedenalaisia töitä satama-, silta- ja vesivoimalatyömailla. Sukeltaja Simo Koivuaho huolsi työkeikallaan jyväskyläläisten vesijohtoa… LÄHDIN TÖIHIN hotellilta seitsemältä aamulla. Kymmenessä minuu tissa olimme sukellusavustajan kanssa työmaakopilla, joka sijaitsee lähellä Vaajakosken voimalaitosta Leppäveden rannalla. Voimalai tos pitää veden sulana, muuten jää olisi siinäkin kohtaa kymmen senttistä. Puin sukelluspuvun vyötäisille ja jatkoimme hinaajalla työlautalle. TEHTÄVÄNI OLI suojata pohjassa kulkevaa vesijohtoa niin, etteivät kivet hankaisi sitä puhki. Nostin putkea ja laitoin sen ja kivien väliin suojapaloja isommasta putkesta. Kaikkiaan 800 metrin pätkä Jana kan vesilaitoksen putkea kulkee kivien päällä. Tänään etenin noin 25 metriä. Työ perustuu jo aiemmin tänä vuonna tekemäämme tar kastukseen, jossa tutkimme Jyväskylässä pinnanalaista putkea kaik kiaan 27 kilometrin matkalta. SUKELLUSVARUSTEET painavat 60 kiloa: tarvitaan pintailmalaitteet, painovaljaat, kumipuku ja kypärä. Kumipuvun alla on paljon vaa tetta, joten kylmä ei tule talvellakaan. Syvyys oli pääasiassa viittä metriä, mutta kävin myös 12 metrissä. Jos niin syvää olisi koko ajan, ensimmäinen työrupeama saisi kestää vain kaksi tuntia ja sitten olisi kolmen tunnin huiliaika pinnalla. Taukoja tarvitaan, jotta ei tule su keltajan tautia, joka johtuu elimistöön kertyvästä typestä. KESKUSTELIMME sukellusavustajan kanssa kaapelia pitkin. Minul la on kypärässä kuulokkeet ja mikrofoni. Avustaja laskee pohjaan pyytämäni tarvikkeet. Tänään tarvitsin nostosäkkejä ja paineilma letkuja. Täytin nostosäkit lautalla olevan kompressorin avulla. Sen jälkeen säkit olivat kuin ilmapalloja, joiden avulla sain putken beto nipainoineen nousemaan. MINUA ILAHDUTTI soitto kotiin ruokatunnilla. Kuulin vaimolta, et tä poikavauvamme flunssa ei ole ainakaan pahentunut. Kävimme avustajan kanssa syömässä huoltoasemalla Vaajakoskella. Talvella varusteista on enemmän huolta kuin kesällä; panin tauon ajaksi su kellustarvikkeet lämmitettyyn perävaunuun, jotta ne eivät jäätyisi. TYÖPÄIVÄ PÄÄTTYI noin kuudelta. Viime työksi siirsimme lautan ankkurointia putkilinjalla eteenpäin, jotta voimme aamulla aloittaa uudesta paikasta. Teemme tavallista pitempiä päiviä, sillä lähdem me Jyväskylästä kotiin torstai-iltana. 1/2013 Työ Terveys Turvallisuus 47 → vapaalla → ...ja kiirehti illalla hotellin kuntosalille sekä uimaan ja saunaan. KÄYN SÄÄNNÖLLISESTI kuntosalilla. Työ on rankkaa, joten hyvästä kunnosta on hyötyä. Uinti taas on rakas harrastus, olen uinut lapsesta asti. Avannossa kävin jo aamulla, ja aina jos hotellissa on allas ja illalla ehdin, uin vielä töiden jälkeen. Avantouinti alkoi armeijan aikana, kun siellä ei päässyt aamupalalle ennen kuin oli juossut lenkin ja uinut avannossa. Sain merivoimissa raivaajasukeltajakoulutuksen. REISSUTYÖSSÄ perhettä on usein ikävä, ja puhelimessa puhuin isompien lasten kanssa nytkin. Tytär on kahdeksanvuotias tokaluokkalainen, vanhempi poika neljävuotias ja nuorempi poika 10 kuukautta. Viikonvaihteet tulee vietettyä lasten kanssa touhutessa, uimahallilla ja pulkkamäessä. SOITTELIN myös isälleni, koska varmistimme vielä, että hän tulee työmaalle huomenna. Silloin työskennellään syvemmällä kuin tänään, joten toinen sukeltaja tarvitaan taukojen ajaksi. Hän tekee enemmän ruoppaustöitä ja paperihommia, joten olemme samoilla työmailla nykyään aika harvoin. Tämä on ollut mukava järjestely. Välillä voi työmaan mukaan vaihtaa toimenkuvaa, niin ei pääse kyllästymään. ILLAN KOHOKOHTA oli ruokailu. Hotellimajoituksessa illallinen ja vahva aamupala ovat hyvä juttu. Söin lihaa, kalaa, kanaa, salaattia ja hiukan perunaa. Syömiseni ovat aika tavallisia, paitsi lihaa menee normaalia enemmän. Välipalaksi varaan aina mukaani tonnikalaa ja vettä. ENNEN NUKKUMAANMENOA luin vielä päivän lehden ja käväisin netissä. Pitkän päivän jälkeen väsytti aikaisin, joten nukkumaan menin jo kymmeneltä. 48 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 Simo Koivuahon lempiharrastuksia kuntoilun lisäksi ovat vanhat autot. R E D Maksimoi mixisi. Kyllä herkku on paras herkku vasta kun kaikki ainekset ovat kasassa. Tutkimme hiljattain kampanjan, jossa ostokiinnostus erästä tunnettua elintarviketuotetta kohtaan lisääntyi jopa 51 %, kun mediamixiin lisättiin aikakauslehtimainonta. Aikamoinen lisämauste, eikö? Tutustu menestystarinaan osoitteessa www.aikakausmedia.fi Esimiehille, henkilöstön kehittäjille, työsuojelun ja työterveyshuollon ammattilaisille Marika Schaupp, Annarita Koli, Anna-Leena Kurki, Arja Ala-Laurinaho Yhteinen muutos – Työhyvinvointia työtä kehittämällä Työelämän kehittäminen edellyttää osuvia tulkintoja kohdattavista pulmista: ttt Työ Terveys Turvallisuus 2/2013 ilmestyy 12. maaliskuuta SEURAAVASSA NUMEROSSA Voi hyvin töissä: + Tuunaa työtäsi + Löydä työn imu + Johda kuin palvelisit asiakasta • Miten organisaatioissa käynnissä olevia muutosprosesseja voi ymmärtää paremmin? • Miten työhyvinvointi ja työn kehittäminen liittyvät toisiinsa? • Miten esimies voi kehittää työtä yhdessä työyhteisönsä kanssa? Ennakkohinta 38 €, 103 s., sid. Ilmestyy keväällä 2013. Tuula Oksanen (toim.) IISAKKI HÄRMÄ Hyvinvointihavaintoja – tutkimustietoa kunta-alalta Tarkka kuva kunta-alan työelämän laadusta ja työntekijöiden hyvinvoinnin muutoksista 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Millä käytännön toimilla kunta-alalla työskentelevien työuria voidaan pidentää ja hyvinvointia varmistaa? Esimies- ja Henkilöstö 2013 -tapahtuman erikoisnumero LEHDESSÄ LISÄKSI: 34 €, 143 s., nid., 2012. TTL-Kirjakauppa Työtä tekevän Topeliuksenk. 41 a A, omat kirjakaupat Helsinki ark. klo 8.15–16 puh. 030 474 2543 50 Työ Terveys Turvallisuus 1/2013 www.ttl.fi/verkkokauppa [email protected] Yli 300 tuotetta. Aina auki. ■ Irti oravanpyörästä – silti enemmän töitä ja enemmän elämää? ■ Palaneen käryä – toimi oikein! Takaikkuna Julkaisemme tällä sivulla vanhoja työsuojelu- ja työterveysaiheisia julisteita. Tämä juliste julkaistaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton luvalla. K ÄSIEN SUOJAAMISEN MESTARI TEGERA® 9105 TEGERA® 629 TEGERA® 290 Ejendals on vuonna 1949 perustettu perheyritys. Me olemme erikoistuneet tuotteisiin, jotka suojaavat käsiä ja jalkoja. Olemme alamme johtavia yrityksiä Euroopassa ja olemme tehneet Jalaksen kanssa yhteistyötä jo vuodesta 1983. Lisätietoa saat www.ejendals.com josta löydät koko valikoimamme, tai soita meille numeroon 06-2146 111. © ejendals inhouse 2013 TEGERA® käsineet ovat erittäin korkealaatuisia. Niiden tarkoituksena on suojata tärkeimpiä apuvälineitämme – käsiä – joita tarvitsemme joka päivä! Siksi meidän on pidettävä niistä huolta mahdollisimman hyvin.
© Copyright 2024