1 • 2012 - Suomen Meniere

eniere-posti
SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND
1 • 2012
Vuosikerta XVII
Meniere-paikallistoiminta, yhteystietoja
Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry
Tarja Pukero
Viimakatu 1,
48910 Kotka
puh. 044 345 4580
Etelä-Pohjanmaan
Meniere-yhdistys ry
Pirjo Viitamäki
Vuorenmaanrinne 23 B 13,
60220 Seinäjoki
050 542 7357 tekstiviestit
[email protected]
Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry
Kyllikki Turunen
Kallaraitti 15, 50170 Mikkeli
puh. 040 526 1996
[email protected]
Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry
Sinikka Kaikkonen
Pihatie 4,
95230 Maksniemi
puh. 016 273 140, 040 514 5132
[email protected]
Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry
Susanna Kivinen
Konstankaarre 19, 14500 Iittala
puh. 050 433 5641
[email protected]
Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry
Tuovi Kiviniemi
Tiilitie 1 D 12,
90650 Oulu
puh. 044 0926 400
[email protected]
Keski-Pohjanmaan
Meniere-yhdistys ry
Soili Salonen
Salmenhaantie 39, 67300 Kokkola
puh. 040 719 1961
[email protected]
Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry
Kirsti Salovaara
Juurikatu 15 G 54,
33420 Tampere
puh. 040 560 0953, 040 776 5579
[email protected]
Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry
Anita Piri-Piispanen
Joonaantie 18, 40420 Jyskä
puh. 0400 571 166
[email protected]
www.keskisuomenmeniereyhdistys.com
Satakunnan Meniere-yhdistys ry
Antero Hiitiö
Tarkintie 14,
27430 Panelia
puh. 02 864 7249, 050 593 3975
[email protected]
Uudenmaan Meniere-yhdistys ry
Mikko Seeskorpi
Kirkkosalmentie 3 E 74,
00840 Helsinki
puh. 040 415 8196
seesmi[at]suomi24.fi
Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry
Anja Peuhkuri
Hehtokatu 7 A 2,
20540 Turku
puh. 050 555 7221,
[email protected]
Kainuun Meniere-kerho
Hannele Kähkönen
Sotkamontie 8 b 15,
87100 Kajaani
puh. 040 538 3797
[email protected]
Teija Karjalainen
Ridellinkuja 6 as 9, 87100 Kajaani
puh. 0500 798 632
Koillismaan Meniere-kerho
Liisa Poussu
Hukanpolku 1, 93600 Kuusamo
puh. 08 851 2992, 050 563 3333
[email protected]
Loimaan Meniere-kerho
Pirkko Kärhä
Niittytie 4 B 6, 32210 Loimaa
puh. 044 557 7691
Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot sivulla 23
Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus
Puheenjohtaja
Mikko Seeskorpi
Kirkkosalmentie 3 E 74
00840 Helsinki
puh. 050 534 3341
seesmi[at]suomi24.fi
Esa Antikainen
Muurolantie 3700 c
95690 Mellakoski
puh. 040 541 7782
[email protected]
Antero Hiitiö
Tarkintie 14
27430 Panelia
puh. 02 864 7249
050 593 3975
[email protected]
Varapuheenjohtaja
Marketta Joutsa-Lindell
Västäräkinkatu 1 C 75
20610 Turku
puh. 040 572 7482
[email protected]
Merja Junkkarinen
Sudenpolku 4 A 4
87300 Kajaani
puh. 0400 603 838
merjajunkkarinen@
hotmail.com
Erna Kentala
HUS, Korvaklinikka
PL 220, 00029 HUS
puh. 09 471 73032
050 427 2562
[email protected]
Sihteeri
Tuulikki Hartikainen
Saharisentie 14 A 6
40270 Palokka
puh. 050 581 5324
tuulikki.hartikainen@
gmail.com
Mirjami Lahti
Elontie 57 B as 1
00660 Helsinki
puh. 040 547 8493
[email protected]
Anita Ojanen
Rautamäentie 8 B 1
13210 Hämeenlinna
puh. 050 913 5065
[email protected]
Muut toimihenkilöt
MeniTuki:
portinvartija,
projektisihteeri
Kirsti Salovaara
Juurikatu 15 G 54
33420 Tampere
puh. 040 560 0953
040 776 5579
[email protected]
MeniTuki:
tietojärjestelmän
pääkäyttäjä
Urho Roivanen
Laitakuja 6 C
01390 Vantaa
puh. 040 719 5945
urho.roivanen@
saunalahti.fi
eniere-posti
Meniere-postin lehtitoimikunta:
Mauno Haliseva, Tuulikki Hartikainen, Nina Kallunki,
Marjukka Laitinen, Anita Ojanen, Kirsti Salovaara pj.,
1 l 2012
eniere-posti
SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND
Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 24.
Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä
viimeistään 26.5. tai siitä etukäteen sovittaessa myös
hieman myöhemminkin.
Toimituksen yhteystiedot:
Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku,
puh. 02 254 2259, 040 737 5705,
sähköposti: [email protected]
Taitto: Tmi Helle Laaksonen - graafinen suunnittelu
www.hellelaaksonen.com
Painopaikka:
Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN 1239-6559
1 • 2012
Vuosikerta XVII
Sisällys
Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen
sihteerille. Meniere-liittoon suoraan liittyneet jäsenet
ilmoittavat osoitteenmuutokset Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla [email protected] tai postitse
Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5,
33340 TAMPERE.
Raikal Rekisteripalvelun kotisivut: www.raikal.fi ja
puh. 040 515 2050.
Meniere-paikallistoiminnan yhteystietoja ja
Suomen Meniere-liiton hallitus...................................... 2
Molemminpuoleista palvelua,
puheenjohtaja Mikko Seeskorpi..................................... 4
Suomen Meniere-liiton jäsenet,
liittokokouskutsu............................................................... 5
MeniTuki -ohjelmasta, Jyrki Rasku................................. 6
Meniere-posti netissä
Meniere-posti on Meniere-liiton jäsenten
luettavissa internetissä liiton kotisivuilla:
www. suomenmeniereliitto.fi/jäsensivut
/jäsenten extranet
Jäsenosion palvelut on tarkoitettu vain
liiton jäsenille ja pääsy palveluihin on rajoitettu
käyttäjäkohtaisilla tunnuksilla ja salasanoilla.
Kirjautumiseen vaaditaan
tunnus on netti ja salasana neuvoo
Läheinen ja Menieren tauti,
vertaistukiryhmä, Ilmari Pyykkö et al............................ 8
Implantti-leikkaus paransi elämänlaatua,
Kirsti Salovaara................................................................ 10
Alexander-tekniikka, Matti Harilo................................ 11
Meniere-kursseilta vertaisvoimaa,
Kuuloliito ......................................................................... 12
Tehdään sisulla,
puheenjohtaja Tuovi Kiviniemen haastattelu ............ 16
Yhdistysten kevätkauden toimintakalenterit ........... 17
Kuuloliitto kuntouttaa,
Meniere-kurssit vuonna 2012....................................... 20
Liity jäseneksi Suomen Meniere-liittoon.................... 21
Menierelääkärien yhteystietoja.................................... 22
Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot............................ 23
Kansi: Pasi Hurme
3
eniere-posti
1 l 2012
Puheenjohtaja
Mikko Seeskorpi
Molemminpuolista palvelua
Sanotaan, että me suomalaiset emme oikein osaa arvostaa emmekä käyttää palveluja. Jos jossain kahvilassa vaikkapa on poikkeuksellisesti pöytiintarjoilu, niin
se on meidän suomalaisten mielestä ”vain turhaa erikoisuuden tavoittelua”. Itse en ole ollenkaan samoilla
linjoilla palveluasioissa, päinvastoin, minusta palvelu –
ja erityisesti hyvä sellainen – on ihan parhaita juttuja
elämässä. Pieni ystävällisyys, huomaavaisuus ja apu oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa voi tehdä tosi suuren vaikutuksen ja pelastaa päivän.
Yhdistykset jäsenille
Me paikallisyhdistysten aktiiviset toimijat tarjoamme
monenlaista palvelua jäsenillemme. Meillä on vertaistukihenkilöt, joille voi soittaa tai lähettää sähköpostia. Järjestämme jäsenillemme vertaistuki-iltoja, yhteisiä retkiä jne. Lisäksi huolehdimme siitä, että yhdistys pyörii ja pysyy pystyssä vuodesta toiseen. Olemme paljosta vastuussa ja tätä koko ruljanssia teemme
ihan vapaaehtoisesti, auttamisen halusta.
Liitto yhdistyksille
Tämä kaikki on meille tuttua asiaa. Aina ei kuitenkaan
välttämättä tule heti ajatelleeksi, että ihan samaa vapaaehtoistyötä tekee Suomen Meniere-liittokin valtakunnan tasolla. Meidän palvellessa omia jäseniämme
paikallistasolla, palvelee liitto puolestaan meitä monella tapaa. Liiton hallituksen jäsenet ovat samalla tavoin omasta vapaasta tahdostaan toiminnassa mukana, esimerkiksi oman päivätyönsä ohella. Liitto huolehtii – ja myös maksaa – siitä, että meillä on käytössämme yhteiset selkeät kotisivut ja keskustelupalsta
internetissä.
4
Yhteiset palvelut
Niille, joilla ei ole käytössään tietokonetta, tietoa on
puolestaan saatavilla vaikkapa Meniere-postissa. Sitä
paitsi tätä lehteä on kiva netissä viihtyvänkin ihmisen
lukea, esimerkiksi iltalukemisena. Lisäksi yhteiset, toimivat tiedotuskanavat ovat tärkeitä myös sen vuoksi, että kaikilla alueilla ei enää ole omaa toimivaa paikallisyhdistystä.
Tiedottamisen lisäksi Suomen Meniere-liitto on järjestänyt jäsenyhdistyksilleen myös yhteisen, toimivan
jäsenrekisteripalvelun. Rainer Kallion Raikal-jäsenrekisteripalvelu hoitaa keskitetysti jäsenlaskujen lähettämisen. Jäsenkirjeitä ja jäsentiedotteita Raikal lähettää tarpeen mukaan sekä sähköpostilla että kirjeen
muodossa. Kysy Rainerilta suoraan lisätietoja, puh. 03343 2748, gsm 040 515 2050 tai
sähköpostilla: [email protected]
Hyödynnetään niitä tehokkaasti
Kaikki edellä mainitut palvelut on tehty helpottamaan
meidän yhdistysläisten työtä, joten hyödynnetään niitä jatkossakin tehokkaasti. Me Meniere-liiton hallituslaiset toivotamme omasta puolestamme teille aktiivista toimintavuotta ja haluamme jatkossakin olla teidän tukenanne ja palveluksessanne!
Suomen Meniere-liiton uusi logo.
Suunnittelija Graafinen suunnittelutoimisto
Savolainen & Piispa Oy
eniere-posti
1 l 2012
Suomen Meniere-liiton jäsenet
Suomen Meniere-liitossa oli 13.2. 2012 yhteensä 1566 jäsentä, näistä naisia oli 1195 ja miehiä 371, kuvio1.
Vain runsas puolet jäsenistä on ilmoittanut rekisteriin syntymävuotensa. (Kuvion 2 luvut ovat viitteellisiä)
Paikallisiin Meniere-yhdistyksiin kuului Suomen Meniere-liiton jäsenistä 1249. Vain Meniere-liittoon, ilman paikallisyhdistyksen jäsenyyttä kuului 317 henkilöä.
Jäsenistö sukupuolen mukaan
Kuvio 1.
Jäsenistön ikäjakauma
Kuvio 2.
Lähde: Suomen Meniere-liiton jäsenrekisteri
Suomen Meniere-liiton liittokokous
lauantaina 24.3. 2012 klo 13.00
Saaran Koti, Bulevardi 19 A 1, Helsinki
Kokous on avoin kaikille liiton jäsenille. Ei valtakirjoja.
Kokouksen jälkeen päätöskahvit.
Tervetuloa!
5
eniere-posti
1 l 2012
MeniTuki ohjelmasta
Jyrki Rasku
A
ikaisemmassa lehden
numerossa kerroin, että Menituki-ohjelma olisi valmis menneen tammikuun lopussa. Näin ei kuitenkaan
ole, koska päätimme muuttaa ohjelman palautteen antoa käyttäjille. Ohjelman sisältämät harjoitustehtävät sekä lopussa käyttäjälle
palautteena annettavat esimerkkistrategiat perustuvat neljään ajatukseen, jotka ovat, (1) Muuta mitä
voit, (2) hyväksy, mitä et voi muut-
taa, (3) elä sopusoinnussa lähimmäisiesi kanssa ja (4) omaksu positiivinen asenne.
Alkuperäisessä ohjelmakäsikirjoituksessa esimerkkistrategiat esitettiin samanaikaisesti kaikille henkilöille huolimatta siitä, onko heidän suurimman ongelmansa aiheuttaja joko kuulon alenema, tinnitus, huimaus tai paineentunne. Totesimme kuitenkin, että esimerkkistrategioiden esittäminen sellaisten ongelman aiheuttajien kohdalla,
jotka eivät aiheuta pahimpia vaikeuksia henkilölle, on turhaa.
Muutoksen jälkeen esimerkkistrategiat esitetään vain suurimman
ongelman aiheuttajan mukaan.
Näin ohjelman käyttäjä välttyy ylimääräisen, mahdollisesti itseä kiinnostamattoman asian lukemiselta. Alla olevassa taulukossa on esitetty esimerkkistrategiat sellaiselle
henkilölle, jolle kuulon alenema aiheuttaa hankaluuksia.
Taulukko 1 Esimerkkistrategioita kuulon aleneman hallitsemiseen.
Oireenvaikutus
Strategia
Vaihtoehtoinen
strategia 1
Vaihtoehtoinen
strategia 2
Muuta, mitä voit
Heikentynyt
kommunikointikyky.
Hae sellainen paikka
että, kuulet
mahdollisimman hyvin.
Käytä
kuulolaitetta.
Vältä meluisia
paikkoja.
Hyväksy, mitä et
voi muuttaa
Paranna kommunikointitaitojasi
mahdollisuuksien
mukaan.
Käytä sellaisia
kommunikointimenetelmiä
jotka eivät perustu
kuulemiseen.
Vältä meluisia
paikkoja.
Kerro ryhmässä, että
vältetään puhumista
samaan aikaan.
Elä sopusoinnussa
läheistesi kanssa
Alentuneen kuulon
huomioiminen.
Läheinen voi auttaa
kommunikoinnin
harjoittelussa.
Opetelkaa
yhdessä kasvokkain
puhumista.
Opetelkaa
yhdessä
huuliltalukua.
Kehitä positiivinen
asenne
Selviytymistekniikoiden
kehittäminen.
Löydät varmasti
sellaisen työn, joka sopii
sinulle paremmin.
Olen oppinut elämään
Menieren taudin
kanssa.
Ymmärrän, että ihmisellä Olen saanut
voi olla hankaluuksia paljon tietoa
sairauden kanssa ja
Meniere-liitosta.
pystyn auttamaan heitä.
Edellä kuvatut muutokset on tehty
englanninkieliseen ohjelmakäsikirjoitukseen Ilmari Pyykön ja Dafydd
Stephensin toimesta, mutta niiden
suomentaminen on vielä kesken.
Suomentaminen on kirjoittajan
tehtävä ja se valmistuu helmikuun
6
viimeisen viikon alussa. Käsikirjoituksen ohjelmoiminen valmistunee
myös helmikuun loppuun mennessä.
Vertaistukiohjelman vahvuus tulee
esiin taulukkoa 1 tarkastelemalla.
Taulukon 1 esimerkit ovat lääkäri-
Vaihtoehtoinen
strategia 3
Keskustele
kasvokkain.
en valitsemia. Ohjelman käytön aikana oireista kärsivät voivat itse lisätä omia strategioitaan tietokantaan. Heidän yhdessä tuottamansa
strategiat ovat varmasti laadultaan
ja määrältään parempia kuin lääkärien tarjoamat strategiat.
eniere-posti
1 l 2012
Tutustu MeniTukeen
Tutustu MeniTukeen osoitteessa: www.suomenmeniereliitto.net/
menituki. Kirjautumalla kohdassa
”rekisteröityminen” saat itsellesi salasanan. Voit käyttää ohjelmaa
haluamassasi tahdissa, keskeyttää
aloittamasi istunnon ja jatkaa myöhemmin. Antamasi tiedot tallentuvat ja niitä voit myös muokata.
Käy MeniTuki –sivujen lisäksi myös
Suomen Meniere-Liiton sivuilla
www.suomenmeniereliitto.fi ja valitse aloitussivulta kohta MeniTukikysely. MeniTuki -ohjelman tekijät
toivovat vastauksiasi sivulla esitettyihin neljään kysymykseen, jotta
ohjelmaa voitaisiin kehittää.
Tervetuloa
Suomen Meniere-liiton
MeniTukeen!
Lähde siis tutkimusmatkalle
MeniTuen opastuksella!
Luvassaon työtä ja vaivannäköä,
mutta palkkio sen mukainen.
Opit tuntemaan paremmin itseäsi
ja taudistasi huolimatta
saamaan elämästä enemmän irti.
Etsitkö tietoa
Menieren taudista?
Haluatko tietää
millainen sinun tautisi on
verrattuna tyypilliseen
Meniere-potilaaseen?
Haluatko elää täysipainoisesti Menieren taudista
huolimatta?
MeniTuki -ohjelman tekijöitä
Erna Kentala
Hilla Levo
Herkko Pulkkinen
Jyrki Rasku
Ilmari Pyykkö
Dafydd Stephens
Urho Roivanen
7
eniere-posti
1 l 2012
Läheinen ja M
Vertaistukiryhmä. Pyykkö Ilmari, prof., Stephens Dafydd, prof. , Kentala Erna, dosentti,
Oheisessa artikkelissa esitämme neljä menetelmää, joita läheiset käyttävät Menieren tautia sairastavan
tukemisessa ja auttamisessa. Mikä näistä strategioista on se jota sinun läheisesi käyttää?
Läheisen tulee ajatella myös itseään ja omaa elämäänsä ja jaksamista. Siksi läheisellä tulee olla harrastuksia
ja ystäviä.
Tyytyväisen ja innostuneen läheisen kanssa on helpompi kuntoutua kuin uupuneen ja väsyneen. Kumpikin
vaikuttaa toisiinsa. Älä vaadi liikoja äläkä tarjoa liikoja.
Miten puoliso, avopuoliso, lapsi tai
muu läheinen suhtautuu Menieren
tautia sairastavaan henkilöön? Olisiko läheisillämme jotain opittavaa
siitä, miten Menieren tauti vaivaa
potilasta ja mitä sairas odottaa?
Keräsimme tästä tietoa liiton jäseniltä. Tässä kirjoituksessa pyrimme
tarkastelemaan näitä kysymyksiä.
Läheinen elää päivittäin Menieren
tautia sairastavan henkilön kanssa ja jakaa hänen kanssaan ilot ja
murheet. Läheisen tuki on yksi
tärkeimpiä Menieren tautia sairastavan henkilön päivittäiseen selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä.
Läheisen tuki ja asenne vaikuttaa
myös Meniere-potilaan elämän
laatuun parantavasti.
”Se on kuin paholainen”
Menieren tauti on näkymätön
ulospäin. Toisin kuin murtuma tai
halvautuminen se ei varsinaisesti
estä liikkumista, keskustelun seu-
raamista, osallistumista yhteisiin
harrastuksiin ja yhteisöllisiin toimintoihin.
Kuten Martti Luther kuvasi aikoinaan Menieren tautia ”Se on kuin
paholainen, joka pyrkii riistämään uskon ja estämään työnteon. Se estää
keskittymisen ja vaikeuttaa Pyhän
Kirjan lukemista”.
Lopuksi selvitimme mitkä ovat ne tavalliset menetelmät joiden avulla läheiset selviytyvät sairauden kriisistä.
Erottelimme neljä eri menetelmää, jotka kuvaavat omaisten selviytymistä läheisen sairauden kanssa. Keinoja
kuvaavat läheisen roolit olivat ”elämän rajoittamista”, ”taakan kantamista”, ”hoidon ja
tuen antamista” ja ”sosiaalisen eristäytymisen” hyväksymistä. Kysymyksessä tiedusteltiin nimenomaan miten sairas omainen vaikuttaa omaan elämään.
”Taakan kantamista”
”Elämän rajoittamista”
Itse valittu ”elämän rajoittaminen”
oli yleisin keino, ja puolet läheisistä
käytti tätä strategiaa. He yksinkertaistivat perhe-elämän vaatimuksia, rajoittivat liikkumista ja omasivat positiivisen asenteen. He mukautuivat taudin
aiheuttamiin rajoituksiin, mutta eivät
jaksaneet aktivoida potilasta, mikä on
tarpeen kuntoutuksessa.
8
Toinen strategia oli ”taakan kantamista”. He reagoivat
kuten ”kun kerran olen luvannut niin kannan taakkani”. Joka
neljäs läheinen reagoi näin. Ongelma tässä toimintatavassa
on se että omainen asettaa itsensä ”uhrin asemaan”. Tästä
seuraa ongelmia kuten epävarma tulevaisuus. Tuki ja puolisoiden välinen suhde joutui koetukselle. Läheiset olivat myös
masentuneita.
Mikäli olet velvollisuuden tuntoinen läheinen mieti vielä
kerran! Menieren taudissa vain toinen saa olla uhri, toisen
täytyy jaksaa selvitä ja ylläpitää normaalia elämää.Varaa omaa
aikaa itsellesi ja ystävillesi. Käy myös vierailuilla ja varaa aikaa
omille harrastuksillesi. Riittää kun toinen on sairas!
eniere-posti
1 l 2012
Menieren tauti
Levo Hilla, lääket. tri. Rasku Jyrki FT, Roivanen Urho, Suomen Meniere-liiton edustaja.
Mitkä potilaan oireet vaikuttivat sinun elämääsi? Mitä positiivista sairaus toi elämääsi?
Ymmärtääkö pitkäaikainen kumppani Menieren tautia sairastavan henkilön tarpeita? Miten hän reagoi
tautiin ja sen mukanaan tuomiin rajoituksiin? Tätä selvitimme Meniere- potilaiden omaisilta pyytämällä: Tee lista niistä potilaan sairauden oireista ja vaikutuksista, jotka vaikuttavat myös sinun elämääsi. Lisäksi pyysimme: tee lista niistä sairauden tuomista positiivisista asioista, jotka vaikuttavat myös sinun elämääsi.
Tulokset osoittivat, että miehet
vastasivat useimmin, että sairaus
on lähentänyt suhdetta läheiseen
sairaaseen ja, että sairaus on antanut enemmän positiivista asennetta heidän elämäänsä.
Naispuoliset omaiset puolestaan
luottivat että tulevaisuudessa
heidän läheisensä tulevat paranemaan. Puolisot taas kokivat useammin ongelmia selvitä taudin
kanssa kuin lapset ja muut lähitukea antavat. Puolisot kokivat myös
ongelmia huonon kuulon ja tasapainon suhteen.
Miten läheiset sitten kokivat potilaan oireet ja niiden vaikutukset?
Läheiset näkivät heidän sairaissaan
oireita joita oli kolmea tyyppiä:
masentuneisuutta joka kymmenennellä, kuulo- ja huimausoireita
joka toisella ja liikevaikeuksia joka
seitsemännellä. He eivät nähneet
Menieren taudin aiheuttamia ”pinnan alla” kyteviä rajoituksia, joista
Martti Luther kirjoitti.
”Hoidon ja tuen antamista”
”Hoidon ja tuen antamista” voidaan verrata strategiana
Lotta Svärdiin ja Florence Nightingaleen. Kummankin perustama järjestö on tarpeen ja toimii ihmiskunnan edun vuoksi,
usein pyyteettömästi ja ilman korvausta. Pitääkö omaisen
olla Lotta Svärd?
Strategia luo vaikeuksia puolisoiden väliseen suhteeseen ja
hoivan tarjoamiseen. Tämän strategian omaavat pitivät elämäänsä epävarmana. He kuitenkin näkivät toimenpiteillään
olevan positiivisia vaikutuksia taudin kulkuun. Tämäkin strategia vaatii läheiseltä aikaa ja voimia täyttää sairaan tarpeet
ja toiveet. Läheiseltä odotetaan paljon ja läheisenä tällainen
henkilö antaa potilaalle paljon. Mutta jaksaako hän ja kuinka
kauan. Läheisen täytyy pitää huolta myös omasta jaksamisestaan.
Sen sijaan joka viides läheinen oli
masentunut, koki vaikeuksia keskustella potilaan kanssa, vaikeuksia
liikkua potilaan kanssa ja vaikeuksia parisuhteessa. Joka kolmas
koki tulevaisuutensa olevan epävarma ja sosiaalisen elämänsä olevan rajoittunutta.
Menieren taudin vaikeudet eivät
ole rajoittuneet vain sairastuneeseen vaan vaikuttavat myös läheisiin ja perhe-elämään.
”Sosiaalinen
eristäytyminen”
Neljäntenä yleisenä keinona oli ”sosiaalinen eristäytyminen”, jolloin
omainen elää potilaan ehdoilla. Strategiaan liittyy läheisen masentuneisuutta
ja elämän epävarmuutta. Tyypillisesti
läheinen ei pystynyt näkemään potilaan
rajoitusten ylitse ja asettumaan taudin
ulkopuolelle, vaan he keskittyivät hoitamaan oireita.
Mieti onko sinun läheinen eristäytynyt sosiaalisesti? Jos vastaat myöntävästi niin aktivoi läheistäsi osallistumaan.
Hän jaksaa paremmin auttaa ja tukea
sinua, kun sinä huolehdit hänen jaksamisestaan.
9
eniere-posti
1 l 2012
Meniere-kursseil
Kuuloliiton Meniere-kursseilta on tarkoitus saada vertaistukea ja
jaksamista työelämään. Kursseille ovat tervetulleita myös puolisot.
Teksti: TARJA VALJUS
Kuvat: ANNETTE FAGERSTRÖM
Erja Ruohio on sairastanut Meniereä jo lähes 30
vuotta.
– Heräsin yöllä siihen, että koko maailma pyöri, hän
muistelee sairastumistaan. – Sen jälkeen konttasin ja
oksensin useita tunteja.
Taudista ei tällöin vielä tiedetty niin paljon kuin nykyisin. Kului vuosi, kunnes diagnoosi selvisi. Työterveyslääkäri huomasi Erjan kuulokäyrän olevan Menierepotilaalle tyypillinen. Hänellä oli voimakkaita kohtauksia säännöllisesti 10 vuoden ajan. Lääkkeistä ei juuri
ollut apua, paitsi nukahtamisessa.
Kun lääkehoito ei auttanut, turvauduttiin kovaan Gentamysiinihoitoon sillä seurauksella, että tasapainoaisti
tuhoutui. Käveleminen oli opeteltava ja tasapaino löydettävä uudelleen.
– Minkäänlaista kuntoutusta en saanut.
Hoidon loputtua hän muutti nykyisen miehensä kotipaikkakunnalle Savitaipaleelle, jossa hän on työskennellyt miehensä yrityksessä, kotiäitinä, vanhusten parissa siivoojana,
keittäjänä, kahvilan leipomossa ja myyjänä. Viime
vuodet hän on koordinoinut erilaisia kansallisia ja
EU-rahoitteisia hankkeita.
Erjalla on edelleen kohtauksia. Sairaudelle tyypillisesti valo, ääni ja melu voivat laukaista kohtauksen. Lepo ja säännöllinen unirytmi on tärkeää.
Kohtaus alkaa usein voimakkaalla väsymyksellä –
tällöin olisi päästävä pian lepäämään. Tämä taas
ei ole mahdollista kokopäivätyössä. Hän on ollut
10
Erja ja Jouko Ruohio.
puolentoista vuoden sairaslomalla selän vuoksi. Hän
on huomannut, että särkylääkkeet lisäävät tasapainoongelmia, joten hän pyrkii välttämään niiden käyttöä.
Erja on vasta nyt ensimmäisellä varsinaisella menierepotilaille suunnatulla kuntoutuskurssilla. Mukana on
myös hänen miehensä Jouko. – On ollut hyvä havaita,
että muillakin on samantapaisia ongelmia.
Kurssi tarjoaa laaja-alaisesti tietoa sairaudesta. Erityisesti pariskunta näkee sen hyödyttävän äskettäin sairastuneita.
Erja tuli hakemaan ensi sijaisesti eväitä työssä jaksamiseen. Tarjonta on ollut hänen tarpeeseensa nähden
hieman liian yleisluontoista. Erjalla on vakaa aikomus
jaksaa vielä työelämässä. Kokopäivätyö ei kuitenkaan
monien kokemusten mukaan ole hänelle mahdollista.
eniere-posti
1 l 2012
lta ver taisvoimaa
Viikkoja kohtausten kourissa
Virpi Halkilahden Menieren-tauti alkoi ennalta varoittamatta ja hyvin rajuna noin vuosi sitten.
Hän oli tällöin 7. kuukaudella raskaana.
Hän menetti tasapainonsa ja oksensi tauotta. Hänet toimitettiin lääkäriasemalta Turun yliopistolliseen keskussairaalaan tutkimuksiin. Pian kotiutumisen jälkeen tuli uusi raju kohtaus, ja hänet vietiin ambulanssilla takaisin sairaalaan. Kaksi viikkoa
Virpi vietti sängyssä maaten tippapulloon ja katetriin sidottuna lähes liikkumatta – viimeisillään raskaana. Kortisonikuurilla tila rauhoittui.
Kotiutumisen jälkeenkin voimakkaat kohtaukset
jatkuivat. Virpi liikkui sohvan, wc:n ja sängyn väliä
rollaattorin avulla. Ruoka tuotiin sängyn viereen.
Tyttövauvan synnyttyä kotona äidin huomiota
vaati myös puolitoistavuotias sisar. – Onneksi sain
kunnalta hoitajan kotiin loppuraskauden ajaksi.
Muutoin selviytyminen päivät kotona olisikin ollut
mahdotonta, kun hoidettavana oli kaksi alle kaksivuotiasta. Pahin jakso kesti 5 viikkoa. Alkuvuoden
rajun sairastamisen jälkeen kesä meni toipuessa.
Nyt Virpi toteaa voivansa hyvin.
Hän kertoo olevansa hyvin tyytyväinen Kuuloliiton Meniere-kurssien antiin.
– Olen saanut täältä ihan hirveästi! Uusi tieto on
opettanut ymmärtämään paremmin lääkärini puhetta kuulokojeen tarpeesta. Myös ravitsemuksesta on tullut paljon hyödyllistä tietoa.
– Ja vertaistuki. Kun olen täällä joukon ”tuorein”
sairastunut, on saanut muilta hyödyllistä tietoa
myös siitä, miten ei kannata toimia.
Tällä hetkellä Virpin suurin pelko on, että hän joutuu luopumaan luokanopettajan työstään. Siinä ääni- ja visuaaliset virikkeet ovat runsaita; hälinä, vilinä ja melu voivat laukaista kohtauksen.
Virpi neuvoo muita sairastuneita olemaan itse aktiivisia – aina hoitava lääkäri ei huomaa suositella
tämäntyyppistä kuntoutusta.
11
eniere-posti
1 l 2012
Kokoukset ja puhelut haasteena
Marko Kilpeläisen Meniere alkoi voimakkaalla korvien soimisella ja huminalla sekä
pahoinvoinnilla 10 vuotta sitten.
Alkuvuosina hänellä oli pari pahaa jaksoa.
Tepsivää lääkettä ei löytynyt, tosin pahoinvointilääkkeet vähensivät huonoa oloa.
Markolla on kuulokojeet kummassakin korvassa. Ensin heikkeni kuulo oikeasta korvasta, sitten vasemmasta.
Teknisenä johtajana työskentelevän Markon
työhön kuuluu paljon kokouksia, joiden keskustelua hän ei heikentyneen kuulonsa takia
pysty täysin seuraamaan. – Täysipainoinen
osallistuminen vaikeutuu, hän toteaa. Myös
puhelimessa kuuleminen tuottaa vaikeuksia.
Nykyisten mobiili-puhelimien kuuluvuus on
heikompi kuin lankapuhelinten.
Marko on sinnitellyt töissä haasteista huolimatta. Vain pari kertaa hän on ollut pidemmällä sairaslomalla. Usein työkaveri on ajanut hänet kotiin kesken työpäivän kohtauksen tullessa, joka on mennyt ohi puolen päivän levolla.
Hänelle kuntoutuskurssi on lajissaan ensimmäinen. – Minulla oli kyllä tietoa näistä, mutta vasta nyt olin tarpeeksi motivoitunut tulemaan mukaan, toteaa Marko. Myös vaimo
kannusti osallistumaan. Marko kertoo tuleensa hakemaan erityisesti tietoa erilaisista teknisistä kuulon apuvälineistä, sekä lisää
energiaa ja voimaa itsensä hoitamiseen. Näitä hän on myös kurssilta saanut. – Kannattaa selvittää itselle sopivat laitteet, kannustaa Marko.
– Täältä olen saanut toivoa ja positiivisuutta
elämään, hän toteaa. Vertaistuki on auttanut
siinä, että on voinut suhteellistaa omia kokemuksiaan muiden vastaaviin.
– Olen saanut paljon ahaa-elämyksiä. Omat
asiani eivät kuitenkaan ole ihan huonosti.
12
eniere-posti
1 l 2012
Kuuloliitto on järjestänyt Meniere-kursseja
1980-luvulta lähtien
– Kurssien yleisenä tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn parantaminen ja säilyttäminen,
kertoo Kuuloliiton Aikuisten kurssitoiminnan johtaja Sari Juhila. Sopeutumisvalmennuksen päämääränä on, että Menieren tautia sairastava saa paremmin haltuun oman
sairautensa ja rohkaistuu elämään täysipainoista elämää, sairauden aiheuttamista haitoista huolimatta.
Kurssilla osallistujat saavat tietoa Menieren taudista, hoito- ja kuntoutusmenetelmistä ja tukimuodoista sekä ohjausta omatoimiseen kuntoutukseen ja itsestä huolehtimiseen. Kurssin aikana mietitään omia
voimavaroja sekä keinoja tukea työssä ja muussa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä. Kurssilaisille tarjoutuu mahdollisuus vertaistukeen, yhteiseen kokemusten vaihtoon ja ratkaisujen etsimiseen. Kursseille voi osallistua myös puoliso tai muu läheinen aikuinen henkilö, koska sairaus koskettaa koko perhettä.
Myös omaisen on tärkeää saada siitä tietoa ja vaihtaa
kokemuksia.
Suurin osa kursseista, tällä hetkellä neljä kurssia vuodessa, on Kelan kuntoutusta. Ne on suunnattu työelämässä oleville henkilöille tai niille, joiden tavoitteena
on siirtyminen työelämään esimerkiksi pitkän sairausloman tai opiskelun jälkeen. Kelan kurssit ovat kaksiosaisia, ensimmäinen jakso on viisi päivää ja toinen
neljä päivää, jaksojen väli on noin puoli vuotta. Kullakin Kelan kurssilla on paikka yhdeksälle Menieren tautia sairastavalle ja neljälle omaiselle.
– Vuosittain järjestämme lisäksi eläkkeellä oleville
henkilöille yhden kurssin Raha-automaattiavustuksella, toteaa Sari Juhila. Tämä kurssi on neljä päivää pitkä
ja voimme ottaa sille noin 12 osallistujaa.
Palaute kursseilta on Juhilan mukaan ollut myönteistä.
– Lähes kaikki osallistujat ovat kokeneet kurssin tukeneen häntä hyvin tai erittäin hyvin. Tärkeimmiksi asioiksi kurssilaiset ovat nimenneet tiedon saamisen sairauteen liittyvistä asioista ja sairauden kanssa selviytymisestä sekä vertaistuen. Monikaan ei ole aiemmin
tavannut muita Menieren tautia sairastavia eikä heillä
ole ollut mahdollisuutta paneutua yhteiseen pohdintaan samalla tavoin kuin kurssilla, jossa ollaan yhdessä monen päivän ja illan ajan. Usein osanottajat myös
jatkavat yhteydenpitoaan kurssin jälkeen esimerkiksi
sähköpostin välityksellä.
Kurssit olivat aluksi yksiosaisia. Kelan kursseihin voitiin kuitenkin liittää ensin kahden päivän lisäosuus ja
Marko Kilpeläinen ja Virpi Halkilahti.
nyt kurssin toinen jakso on neljän päivän pituinen. Nyt
Kela on merkittävästi uudistamassa kurssistandardejaan ja tällä hetkellä uhkana on paluu takaisin yksiosaisiin sopeutumisvalmennuskursseihin, joissa myös
omaisen läsnäoloa rajoitetaan.
– Tämän koemme huonoksi kehityssuunnaksi, sanoo
Sari Juhila.
Sekä kurssilaiset että vetäjät ovat pitäneet kaksiosaisuutta hyvänä. Jaksojen välillä on voinut sulatella asioita ja toteuttaa henkilökohtaisiksi välitavoitteiksi asettamiaan tavoitteita. Ne voivat olla sairauden omaehtoiseen hoitamiseen liittyviä, esimerkiksi ruokavalion
noudattamista tai tasapainoharjoituksia, apuvälineasioiden kuntoon saattamista, työssä selviytymistä tukevia järjestelyjä tai muita kurssilaiselle tärkeitä asioita. Tavoitteiden asettamista ja toteutumista jäntevöittää se, että niihin voidaan palata toisella kurssijaksolla ja miettiä vielä uusia ratkaisuja, jos joku tavoite ei
ole toteutunut.
13
eniere-posti
1 l 2012
Tasapainoa, vapautta, läsnäoloa
A
konkreettisesti venyttämällä. Ajatus lisää lihasaktiivisuutta ja herättää kehon toimintavalmiiksi jännittämättä sitä liikaa.
Ensisijaista Alexander-työssä on
kehon luontaisen tasapainon palauttaminen – ja taito oppia olemaan häiritsemättä tätä tasapainoa.
Toinen oppimisen muoto ovat erilaiset pienryhmäkurssit.
lexander-tekniikka sai
alkunsa yhden miehen
ongelmista. Tasmanialaissyntyinen näyttelijä Frederick Matthias Alexander
(1869-1955) menetti toistuvasti äänensä esiintyessään. Kun hän
ei saanut apua ulkopuolelta, hän
ryhtyi itse tutkimaan asiaa. Ja tästä tutkimisesta kehittyi se kehon
ja mielen uudelleenkouluttamisen
menetelmä, minkä nykyään tunnemme Alexander-tekniikkana.
Hyvän koordinaation avain on
pään, kaulan ja selän välinen vapaa
yhteys ja tasapaino. Luonnontila
näkyy pienten lasten sulavassa liikunnassa, jossa pään vapaus johtaa
koko kehon vapaata liikettä. Vuosien myötä tämä vapaus kuitenkin häviää useimmilta. Reagoimme stressiin ja erilaisiin ärsykkeisiin epätarkoituksenmukaisesti jähmettymällä. Kaula jännittyy, pää
painuu usein taakse ja alas, painaen
selkärankaa, joka lyhenee. Kylkiluukehikko jähmettyy, jolloin hengitys vaikeutuu. Verisuonet, hermot, nivelet, jopa sisäelimet, joutuvat puristuksiin. Mielikin jää kiinni stressin aiheeseen.
Alexander-tekniikassa on kyse oppimisesta. Sen avulla voit tulla tietoiseksi kehoasi ja mieltäsi vuosikausia rasittaneista (jännitys-)
tottumuksista – ja vapautua niistä. Tekniikan avulla tasapaino ja
koordinaatio paranevat. Valppaus
ja elinvoima lisääntyvät. Hengittäminen ja puhuminen käyvät helpommaksi. Liikkuminen vapautuu,
kevenee ja tulee nautittavammaksi.
14
Kokemuksen ja havaintokyvyn
karttuessa oppilas oppii ymmärtämään tottumuksiaan: kuinka hän
luo jännitystiloja, kuinka hän voi
ehkäistä ja vapauttaa niitä. Alexander-tekniikan avulla on mahdollista muuttaa pitkäaikaisia (kehon ja
mielen) tottumuksia, ja sitä kautta parantaa kestävästi toimintakykyään.
Alexander-opettaja Matti Harilo
ohjaa Tiina Heinosta.
Miten Alexander-tekniikkaa
voi oppia?
Lisätietoa
www.alexander-opettaja.fi
(Matti Harilon kotisivut)
www.finstat.fi (Suomen Alexandertekniikan opettajayhdistyksen sivut)
Koska jokaisen ihmisen tottumukset ja tapa käyttää itseään on hyvin yksilöllinen, on Alexander-tekniikan opetuskin yksilöllistä. Yksityisoppitunnilla opettaja ohjaa oppilasta sekä käsillään että sanallisesti kohti tasapainoisempaa ja
vaivattomampaa tapaa olla ja liikkua. Käytännössä oppilas tutustuu
Alexander-tekniikan periaatteisiin
yksinkertaisten perustoimintojen,
kuten kävelemisen ja istumisen,
kautta.
Opettajan käsin ohjaus on tärkeää,
koska totutut tavat ovat niin automatisoituneet kehon asento- ja
liikemuistiin, että oma koordinaatio narraa. Oma yritys tuottaa vain
tottumuksenmukaisia liikkeitä. Oppilaan täytyy siis antautua opettajan vietäväksi, jotta aistit oppisivat uusille tavoille. Samalla opettaja ohjaa puheellaan kehoa laajenemaan tietoisen ajattelun kautta, ei
Keho ja mieli hereillä.
eniere-posti
1 l 2012
Teksti ja kuva: KIRSTI SALOVAARA
Implanttileikkaus
paransi elämänlaatua
Sisäkorvaistute eli implantti on lääkinnällinen apuväline, joka on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikea tai erittäin vaikea
kuulovika. Kuulokojeesta tällaiset potilaat voivat saada vain vähäistä apua. Sisäkorvaistutteella voidaan ohittaa viallinen sisäkorva ja sähköisesti stimuloida suoraan kuulohermoa ja saada
aikaan kuuloaistimus.
- Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on tehty noin 300 implanttileikkausta, joista 7 Meniere-potilaalle, kertoo korvatautien
erikoislääkäri ja audiologi Voitto Kotti TAYS:sta. Meniere-potilailla on vika sisäkorvassa ja tällöin
perinteinen kuulokoje on hankala,
koska kuulossa on huono erotuskyky.
- Leikkauksista on pääsääntöisesti
erittäin hyvät tulokset,Voitto Kotti kertoo.
Kysytään vaikutuksesta
elämänlaatuun
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdään kevään aikana tutkimus Meniere-potilaille, joille implanttileikkaus on tehty.
Tutkimuksessa kysytään leikkauksen vaikutuksesta elämänlaatuun:
Tuleeko kohtauksia, vaihteleeko
kuulo, onko tasapainovaikeuksia ja
vaikuttaako implantti tinnitukseen?
”Suostun mihin vain...”
Tapasin 63-vuotiaan Irmeli Laisman, jolle implanttileikkaus tehtiin vuonna 2006.
Irmeli oli sairastunut Menieren
tautiin vuonna 2003. Aluksi tilanne pysyi sen verran hallinnassa, että hän pystyi käymään normaalisti
työssä. Iloinen ja pirteä Irmeli harrasti hiihtoa, pyöräilyä ja muuta liikuntaa.
Vuonna 2005 tilanne kuitenkin
huononi, tuli pitkiä sairaslomia, joiden välillä hän yritti olla työssä. Oli
pahoja tasapainovaikeuksia ja kuulo haittasi asiakaspalvelutyötä.
TAYS:in Kuuloaseman ylilääkäri Juha-Pekka Vasama ehdotti Irmeli
Laismalle implanttileikkausta tilanteen parantamiseksi. Irmeli sanoi
suostuvansa mihin vain, kunhan tilanne saadaan korjattua, koska elämänlaatu oli silloin kovin huono.
Irmeli Lausma
Onnellinen ja hyvinvoiva
Implanttileikkaus voidaan tehdä
joko nukutuksessa tai paikallispuudutuksella. Leikkaus vaati yhden
sairaalapäivän.
- Minulla oli pahoja tasapainovaikeuksia kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen. Mutta sitten tilanne rauhoittui, Irmeli kertoo. Tinnitus ei leikkauksessa poistunut.
Irmeli Laisma kertoo olevansa nyt
erittäin onnellinen ja hyvinvoiva.
Kuulo on parantunut ja tasapainovaikeudet poissa. Pyöräilykin sujuu
niin kuin ennenkin.
Elämänlaatu on parantunut ja eläkepäivät sujuvat mukavasti. Hän
kertoo harrastavansa lukemista ja
serviettiaskarteluja, jotka ennen
leikkausta olivat haaveita vain.
Kiitos haastattelusta Irmeli Laisma ja
erikoislääkäri Voitto Kotti !
Istute koostuu sisäkorvaan asetettavasta istutteesta, korvan taakse laitettavasta mikrofonista ja päähän magneettisesti kiinnittyvästä antennista, joka kuljettaa prosessorin muokkaaman signaalin kuulokojeeseen.
Vieressä kuulohermo (kuvassa keltainen) ja sitä sähköisesti stimuloiva implantti.
http://personal.inet.fi/tiede/tapiovaara/kevatkoulutus 2010_tiedostot/image013.jpg
15
eniere-posti
1 l 2012
Oulun Seudun Meniereyhdistyksen puheenjohtaja Tuovi Kiviniemi jatkaa Meniere-postissa esiteltävien paikallisyhdistysten
puheenjohtajien sarjaa
Tehdään sisulla
vaikka kuinka ollaan maassa matalalla
- Nyt alkaisi olla jo vaihdon paikka, sanoo Oulun Seudun
Meniere-yhdistyksen puheenjohtajana neljä vuotta toiminut Tuovi Kiviniemi. – Olisi vain hyvä aina vaihtaa vetäjää, ei se työlääntymistä tarkoita. Päinvastoin. Meniere-joukoissa ei väsy samalla tavoin, kuin monessa muussa
potilasjärjestötyössä, tämä on niin topakkaa väkeä.
Puheenjohtaja Kiviniemi kehuu yhdistyksensä reipasta henkeä ja iloista yhdessä tekemisen meininkiä.
Oulussa jäseniä on 70, Oulun seudulla yhteensä likimain 150. Mukana työssä on kaiken ikäisiä jäseniä.
- On rikasta, että saa työskennellä
myös näitten nuorten, omien tyttärieni ikäisten ihmisten kanssa, Kiviniemi kiittelee. - Ihmeen hyvin ajatukset menevät yhteen. Meillä on
molemminpuolinen arvonanto ja
hyväksyntä. On ihana nähdä, millä
innolla nämä aina panevat asiat järjestykseen.
Sisulla tehdään
Yhdistyksen hyvästä hengestä kertoo sekin, että sihteerin luopuessa
tehtävästään, on aina ollut vapaaehtoinen saman tein tarjoutumassa tilalle. – Ja aina on hyvän entisen
jälkeen hyvä uusi löytynyt, tyytyväinen puheenjohtaja kertoo. Aktiivisessa yhdistyksessä riittää tekemistä ja meniere-väkeä topakaksi
luonnehtima Kiviniemi sanoo sen
silti merkitsevän joskus koviakin
ponnistuksia.
- Jos joku homma meinaa väkisinkin jäädä kesken, niin sisulla tehdään, vaikka kuinka ollaan maassa
matalalla. Se pätee niin yhdistyksessä, kuin muussakin elämässä.
16
Yhteydenpitoa ja kannustusta
Oulun Seudun Meniere-yhdistyksen laajan toiminta-alueen äärilaidoilla asuvien mukana oleminen
tehtiin mahdolliseksi perustamalla
Kajaaniin yhdistyksen ”kylkiäiseksi” Kainuun Meniere-kerho.Yhteydet emo-yhdistyksen ja kerhon välillä ovat tiiviit, viestit kulkevat, vierailuja tehdään ja puheenjohtajat
jopa kyläilevät toistensa luona.
Tuovi Kiviniemi toivoisi yhteydenpidon Meniere-väen kesken olevan valtakunnallisestikin nykyistä tiiviimpää. – Erityisesti pienin
resurssein toimivat pienet yhdistykset kaipaisivat enemmän rohkaisua. Kun ollaan niin hajallaan
ympäri Suomen, olisi mukava, jos
aika ajoin, vaikka kerran kuukaudessa otettaisiin puheenjohtajiin
yhteyttä ja kyseltäisiin kuulumiset.
Päättäjien puheilla
Paikallinen yhteistyö eri toimijoiden kesken sujuu Oulussa hyvin.
Tuovi Kiviniemen pitkä toiminta Sydänpiirissä ja Syöpäyhdistyksessä on tuonut paikallisen järjestöväen tutuksi. Edustaessaan nyt
Meniere-yhdistystä Oulun seudun vammais- ja kansanterveystyön järjestöt ry:ssä hän pääsee
muun järjestöväen mukana kerto-
Tuovi Kiviniemen taustalla hänen sisarensa Anita Murtomäen
maalaamassa taulussa vielä kahlitsemattoman Pyhäjoen Kallioisten koski, Tuovin lapsuuden maisemaa.
maan Meniere-potilaiden murheista myös poliittisille päättäjille.
Kerran tai kahdesti vuodessa järjestetään vammaisjärjestöjen ja
pohjoissuomen kansanedustajien
tapaaminen Oulussa. Meniere-yhdistyksen esittely kiinnosti kansanedustajia erityisesti ja käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että kuulijoiden
joukossa istuneen kansanedustaja
Ulla Jaakonsaaren Meniere-epäilyn
tutkimukset olivat silloin juuri meneillään.
Uusia tuulia
Oululaiset ovat olleet hanakoita tarttumaan uusiin tuuliin yhdistystyössään. Vuonna 2010 tarjoutui mahdollisuus olla mukana IkäESKO hankkeessa puhelinrinkitoiminnan testiryhmässä. Nyt toi-
eniere-posti
minta on vakiintunut ja tulee jatkumaan kaupungin sosiaali- ja terveysjaoston tuella.
Yhdistyksellä on nyt viisi koulutettua vetäjää. Ringit tapaavat puhelimitse kahdeksan kertaa korkeintaan kahden viikon välein ja jokaiseen puheluun osallistuu neljä yhdistyksen jäsentä.
- Pitkät etäisyydet, hankalat kulkuyhteydet ja monet muut syyt estä-
vät tulemasta kokouksiin. Puhelinringissä tapaaminen on monelle hyvin tärkeä ja iso avun tuoja, Tuovi
Kiviniemi sanoo. Hän itse oli yhdistyksen ensimmäinen koulutettava
ja sai perusteellisen, vuoden mittaisen koulutuksen tähän tehtävään.
- Puhelinringissä on vain yhdistyksen jäseniä, mutta muitakin Meniere-puheluja tulee paljon, Tuovi Kiviniemi kertoo ja muistuttaa vakavasti, että nettiyhteyksiä tai –taitoja
1 l 2012
ei ole kaikilla.
”Se ei tapa, mutta se kivuuttaa” oli
lääkäri opastanut Tuovi Kiviniemeä, joka ei ollut edes kuullut Meniere-sanaa. Nyt hän sanoo olevansa Menierestään tavallaan jopa
kiitollinen, niin hankala kuin se joskus onkin. Se on tuonut hyviä ystäviä ja yhteistyötä hienojen kumppaneiden kanssa.
Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry
Jos haluat keskustella toisten Menieren tautia sairastavien kanssa, ota yhteys Tuovi Kiviniemeen
puh. 0440 926 400, häneltä saa tietoa puhelinringistä. Osallistuminen puhelinrinkiin ei maksa jäsenelle.
Puhelinrinki-toiminta jatkuu keväällä. Ilmoittautumiset Tuoville.
Jäsenilta joka kuukauden toisena tiistaina. Ei kesäkuukausina. Kokoontumispaikka on Aleksinkulma,
Aleksanterinkatu 9, Oulu.
ti 13.3. klo 17.30 Aleksinkulma, sääntömääräinen kevätkokous. Kokouksessa jaetaan hakemuslomakkeita Tuetulle lomalle. Kesäteatteri-esitykseen lippujen varaaminen!
ti 10.4. klo 16.00-20.00 Aleksinkulma Hansa - Sali. Kesäteatteri-lippujen lunastaminen. Tuettu loma -hakemuslomakkeiden palauttaminen. Asiantuntijan puheenvuoro Menierentaudista. Samalla vietämme puheenjohtajamme Tuovi Kiviniemen 70-vuotisjuhlaa musiikkiesitysten säestämänä. Tervetuloa! Lahjojen ja
kukkien sijasta Tuovin syntymäpäivä-muistamiset voi tehdä yhdistyksemme tilille: Oulun Osuuspankki, FI36 5741 3620 0894 06, Oulun Seudun Meniere-yhdistys, viestikenttään viesti "Tuovi 70v. /
oma nimi"
Toukokuussa Vietämme ulkoilu/matkailupäivää
su 22.7. klo 14.00 menemme kesäteatteriin Toppilan Möljälle katsomaan näytelmää ”Kohtuuttomuus
kaikessa”.
Syyskuussa 24.9.- 29.9. Menemme Tuetulle lomalle Haapalahden lomakotiin, Enoon, Joensuuhun.
Ilmoittaudu pian, paikkoja rajoitetusti.
Ilmoitathan sihteerille Sirkka Heikkinen puh. 0400 935283, jos sähköpostiosoitteesi muuttuu tai hankit
sellaisen.
Tukihenkilöt: Tuovi Kiviniemi, puh. 0440 926 400 ja Nina Kallunki puh. 0400 600 452
Kainuun Menierekerho
Kevään kerhoilta on keskiviikko 9.5. klo 18.00, jäsenemme Olavi Helisteen kotona Paltaniemellä,
osoitteessa Kotitörmäntie 7.
Kerhon yhteyshenkilöt: Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797 ja Teija Karjalainen, puh. 0500 798 632
Tukihenkilöt: Hannele Kähkönen puh. 040 538 3797 ja Merja Junkkarinen puh. 0400 603 838,
sähköposti: [email protected]
”Yhdistysten kalentereista” jatkuu seuraavilla sivuilla
17
eniere-posti
1 l 2012
Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry
Lämmin tervehdys eteläpohjalaisille ja kaikille muille lehden lukijoille!
Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistyksen jäsen, juuri sinä, lähde rohkeasti mukaan! Voit jakaa kokemuksiasi, saada ymmärtämystä ja kannustusta. Huomaamattasi voit myös auttaa toisia menierikkoja
löytämään valoisampia näkökulmia väsymyksen keskellä.
Tervetuloa leppoisaan vuosikokoukseen lauantaina 10.3. klo 14.00 Seinäjoen Järjestötalolle, Kauppakatu 1, 2. krs (linja-autoasemaa vastapäätä). Kahvitarjoilun jälkeen kokous, toivottavasti runsaalla porukalla yhdistyksen toiminnan ja jatkuvuuden takaamiseksi.
Tervetuloa maanantaina 23.4. klo 18.00 keskusteluiltaan. Kokemusten vaihtoa elämästä Menieren taudin kanssa, uudet ja "vanhat" jäsenet sekä perheenjäsenet halutessaan mukaan. Lähde kyselemään!
Järjestötalo. Kahvitarjoilu
la 19.5. temme retken Tulivuorikeskukseen Alajärven Hoiskossa, jossa tarkoitus myös ruokailla.
Aikataulu selviää myöhemmin. Tietoa paikasta: www.tulivuorikeskus.fi (kivinäyttely, koru-ja lahjatavaramyynti, tulivuorikierros..)
Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry
Kokoonnumme Wanha Talo -kahviossa Mikkelissä, Savilahdenkatu 12, (Pulkkisenkulma)
jokaisena parillisen viikon tiistaina klo 14., seuraavat tapaamiset siis 20.3. , 3.4. ,17.4. jne.
Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry
ma 12.3 Turengin kirjasto Kahvila Poikkeus klo19 ja ke 28.3 Wetterhoff Wanha Kutomo Hämeenlinna klo 19 Kanta-Hämeen Lausujien uusin esitys kertoo huumorin kautta, mutta tosissaan, miehenä ja naisena olemisen vaikeudesta tai helppoudesta. Lavalla yhdistyksestämme Anita Ojanen. Kesto
40 min. Liput 10€, varmistaa paikkasi lähetä meili: [email protected] tai soita 050 913 5065
ti 17.4 klo18 Näkövammaisten kerhotilassa Parolantie 22 Hml
Vietetään tsaikka-iltaa tyyliin Valamolainen tee-hetki! Istutaan ison pöydän ympärillä. Tarjolla on teetä ja vadelmahilloa, suolakurkkuja smetanan ja hunajan kanssa, pikku piirakoita, kuivakakkua, pikkuleipiä,
makeisia ja hedelmiä. Siinä voi jutella sitten vaikka vertaistukiasiaa, ym. kuulumisia.
Illan iltapala maksu 5€.
Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry
Yhdistyksemme porskuttaa edelleen.
Kokoonnumme tiistaina 17. 4. klo 17.30 juttelemaan kevät- tai syysretkestä - toiveista riippuen.
Vai olisiko toiveena jotakin toisen tyyppistä ideaa? Tervetuloa joka tapauksessa vaihtamaan kuulumisia
kahvikupin ääressä. Paikkana kuten ennenkin Kuuloliiton tilat, Tapionkatu 4 B, Jyväskylä.
Tapaamisiin, Anita Piri-Piispanen, pj
puh. 0400 571 166, [email protected]
18
eniere-posti
1 l 2012
Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry
ma 26.3. klo 18.00 kerhoilta Kemin Leipätehtaalla, osoite Sankarikatu 7. Vieraanamme
psykoterapeutti Aino Pohjola, joka puhuu aiheesta “ Valikoiva kuulo vai huono kuulo”.
ma 14.5. klo 18.00 kerhoilta Torniossa, Meän talossa, osoite Vapaudenkatu 19.
Sinikka Kaikkonen puh. joht. ja vertaistukihenkilö, puh. 040 514 5132, [email protected]
Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry
ti 20.3. klo 18.00 vuosikokous, kirjastotalo Metso.
ti 10.4. klo 18.00 ”Ruokaa ilman rasvaa ja suolaa” höyrykattiloiden esittely, vieraanamme Vuokko
Toffela. Kirjastotalo Metso.
Meniere-jumppa Kuulovammaisten koululla, Kaupinkatu 29, keskiviikkoisin klo 17.30 -18.30.
Lisätietoja saat Tauno Ahoselta puh. 0400 923 719
Lisätietoa toiminnasta: Kirsti Salovaara, puheenjohtaja, puh. 040 776 5579, [email protected]
Pirkko Alhola, sihteeri, puh. 040 592 9556, [email protected]
Uudenmaan Meniere-yhdistys ry
ti 20.3 klo 17 yhdistyksen vuosikokous Saaran Kodissa Helsingissä, osoitteessa Bulevardi 19 A 1.
Kokouksessa tarjotaan perinteiseen tapaan herkulliset kakkukahvit – tervetuloa mukaan kokoukseen ja
myös toimimaan omassa yhdistyksessä!
ti 27.3 klo 17 nuorempien jäsenten vertaistuki-ilta/tapaaminen Saaran Kodissa, Bulevardi 19 A
1. Lisätietoja Mikolta sähköpostilla: [email protected] Kahvitarjoilu.
ti 10.4. klo 17 vertaistuki-ilta Saaran Kodissa, Bulevardi 19 A 1. Keskustelua omasta sairaudesta ja
sen kanssa pärjäämisestä kahvikupposen ääressä.
ti 5.5 klo 9 -18 kevätretki Hämeeseen. Lähtö klo 9 Kiasman edestä, aamukahvit Marskin Majalla Lopella, hämäläisestä lounaspöydästä nautitaan Lounais-Hämeen pirtillä, jonka jälkeen vieraillaan Ateljé Heljässä. Taiteilija kertoo työstään, ja paikan päällä on mahdollisuus tehdä myös ostoksia. Paluumatkalla pysähdymme Humppilan Lasi-ostoskeskuksessa, jossa tarjolla iltapäiväkahvit ja niin ikään aikaa shoppailla. Tule
retkelle ja ota ystäväsikin mukaan!
Ilmoittautuminen Aino Tiaiselle puh. 040 587 5218 tai s-postilla: [email protected] (ilmoita mahdollisista ruokarajoituksista) 27.4. mennessä. Retken hinta on 39 € yhdistyksen jäsenille ja ei-jäsenille 45
euroa. Retki maksetaan viimeistään 27.4. yhdistyksen tilille:
OP 5772290-227352 / IBAN: FI75 5722 9020 0273 52 Viite: marskinmaja
Äkillisissä maksupäivän jälkeen tapahtuvissa peruutuksissa yhdistys palauttaa osallistumismaksun siltä osin
joista yhdistykselle ei aiheudu kuluja.
ti 8.5. klo 17 Saaran Kodissa, Bulevardi 19 A 1, tasapainojumppaa fysioterapeutin johdolla. Tämä vielä pienellä varauksella, sillä emme ole saaneet vielä vahvistusta fysioterapeutilta – maaliskuussa ilmestyvässä jäsenkirjeessä on ajantasainen tieto illan toteutumisesta. Mikäli fysioterapeutti ei pääse paikalle, kokoonnumme vertaistuki-illan merkeissä.
Tapaamisiin! toivottavat Uudenmaan Meniere-yhdistyksen ohjelmatoimikunta ja puheenjohtaja eli Aino, Anita, Heli, Hilkka, Irmeli ja Mikko
19
eniere-posti
1 l 2012
Meniere-kurssit vuonna 2012
Kuuloliitto kuntouttaa,Valkea talo, Helsinki
Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville (Kela):
1. osa
2.osa
7.-11.5. 27.-30.11.
Kelan kurssi nro 43037
24.-28.9.
19.-22.3.2013 Kelan kurssi nro 43038
5.-9.11.
14.-17.5.2013 Kelan kurssi nro 43040
Sopeutumisvalmennuskurssi eläkeläisille (RAY):
11.-14.6.
Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille tai Menieren tautia sairastaville (Kela):
1. osa 4.-12.10. 2.osa 9.-12.4.2013 Kelan kurssi nro 43035
Työelämässä olevien kurssit on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, joilla on todettu Menieren tauti tai Menieren taudille tyypillinen oireisto. Kuntoutuja voi olla työelämässä, työttömänä,
opiskelemassa tai kuntoutustuella. Kurssille voi hakea yhdessä omaisen kanssa.
Eläkeläisten kursseille voivat hakea työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja vanhuuseläkeikäiset henkilöt omaisineen.
Työelämäpainotteinen kurssi on tarkoitettu 22-67-vuotiaille henkilöille, joilla huonokuuloisuus
tai Menieren tauti vaikeuttaa työssä selviytymistä tai työelämään pääsemistä. Kurssi on sopeutumisvalmennusta täydentävää kuntoutusta eli hakijan toivotaan käyneen jo aiemmin sopeutumisvalmennuskurssin.
Kustannukset Kurssi on osallistujille maksuton, rahoittajina Kela ja eläkeläisten kurssilla RAY. Kela korvaa matkakulut omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Kurssiajalta on mahdollista hakea Kelan
kuntoutusrahaa, jos kurssille osallistuminen aiheuttaa ansionmenetystä.
Hakeminen Hakuaika kursseille päättyy 12 viikkoa ennen kurs¬sin alkua. Hakuajan päätyttyäkin voi tiedustella mahdollisia vapaita paikkoja. Työelämässä olevien kursseilla hakemuksena käytetään Kelan kuntoutushakemuslomaketta Ku 102. Eläkeläisten kurssille haetaan Kuuloliitosta saatavalla omalla lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto B tai vastaava, jossa suositellaan kurssia.
Hakemukset postitetaan osoitteella:
Kuuloliitto ry / Aikuisten kurssitoiminta,
Ilkantie 4,
00400 HELSINKI
Lisätietoja
Aikuisten kurssitoiminnan ts. johtaja Päivi Sammallahti- Laakkonen, puh. 09 5803 232,
[email protected], Kurssisihteeri Rebekka Jäntti, puh. (09)5803 200,
[email protected]
Tarkemmat kurssiesitteet löytyvät Kuuloliiton nettisivuilta www.kuuloliitto.fi.
20
eniere-posti
1 l 2012
Lo
ja make
oso
itte jäsen
en eks
mu i li
uto itty
sta mis
var tä
ten
Haluatko liittyä Suomen Meniere-liiton jäseneksi?
Täytä alla oleva lomake ja lähetä se kirjekuoressa osoitteeseen:
Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, 33340 TAMPERE.
• Haluatko osallistua paikallisen Meniere-yhdistyksen toimintaan ja nauttia kaikista jäsenyyden tuomista
eduista? Vai riittääkö sinulle Meniere-posti kotiin kannettuna ja liiton peruspalvelut? Merkitse valintasi
rastilla lomakkeella olevaan ruutuun. Ilmoituksesi saatuamme, otamme sinuun yhteyttä.
• Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Tyypillinen vuosimaksu on n. 20 €, jota vastaan saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Meniere-posti –lehden ja muut liiton peruspalvelut.
• Paikallisyhdistykseen liittymällä voit lisäksi osallistua yhdistyksesi vertais- ja virkistystoimintaan. Ja mikä parasta: huomaat, ettet ole tautisi kanssa yksin ja opit, kuinka vaikeuksista selvitään ja eletään hyvää elämää!
Meniere-posti ja
Liiton peruspalvelut
Meniere-posti,
paikallisyhdistyksen ja Liiton palvelut
Nimi ja osoitetiedot ovat pakollisia tietoja.
Etunimi
Sukunimi
Syntymävuosi
Postiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Matkapuhelin
Puhelin työ
Puhelin koti
Sähköposti
Fax
• Voit jättää ilmoituksesi myös puhelimitse. Tämän lehden sivulta 2 löydät lähimpänä asuinpaikkakuntaasi toimivan Meniere-yhdistyksen tai -kerhon yhteystiedot.
• Tai täytä jäsenlomake netissä Suomen Meniereliiton kotisivuilla www.suomenmeniereliitto.fi
Tällä lomakkeella voit ilmoittaa myös osoitteenmuutoksesi Suomen Meniere-liittoon.
Kirjoita ylläoleville riveille nimesi ja uudet yhteystietosi, vanha osoitteesi tähän:
21
eniere-posti
1 l 2012
Meniere-lääkärien yhteystietoja
Kaikki listan lääkärit ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä.
ESPOO
Ilmari Pyykkö
Diacor Tapiola,
Itätuulentie 11, 02100 Espoo
puh. 09 775 08555
LAHTI
Juha Silvola
Päijät-Hämeen keskussairaala
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
puh. 03 81 911
FORSSA
Jukka Heinijoki
Armi Jokela
Ulla Kiviharju
Terveystalo Forssa
Kutomonkuja 2 A 2, 30100 Forssa
puh. 030 6000
MIKKELI
Annika Loimula-Kontkanen,
Marskin lääkärikeskus
Vilhonkatu 13, 50100 Mikkeli
puh. 015 320 380
OULU
Kyösti Laitakari
Jaakko Laitakari
OYS, Kajaanintie 50
90014 Oulun yliopisto,
Kuulokeskus
puh. 08 315 3406
RIIHIMÄKI
Matti Soirinsuo
Heikki Teppo, LKT
Lääkäriasema Tuma
Hämeenk. 24-26, 11100 Riihimäki
puh. 019 716 600
ROVANIEMI
Ari Köpman
TohtoRoi, Urheilukatu 9-11 A 4
96100 Rovaniemi
puh. 020 791 2900
HÄMEEN­- Jukka Heinijoki
Linnan klinikka
LINNA
Raatihuoneenkatu 10, 13100 HML
puh. 030 6000
Seppo Koskenranta
Terveystalo, Hämeenlinna
Sibeliuksenk. 9 B, 2.krs.,13100 HML
puh. 030 6000
IMATRA
JYVÄS­KYLÄ
Marja Estola
Honkaharjun sairaala
Honkaharju 4, 55800 Imatra
puh. 020 617 3227
Seppo Kuttila
Lääkärikeskus Otonhammas
Kolmikulma, Puistokatu 2 A
PL 612, 40101 Jyväskylä
puh. 014 333 4455
KAJAANI Jouko Kotimäki
Terveystalo Kajaani
Kauppakatu 27, 87100 Kajaani
puh. 030 6000
KOTKA
Tero Heikkilä
Erkki Hopsu
Eila Hämäläinen
Juha Tasa
Kotkan Lääkärikeskus
Kotkankatu 10, 48100 Kotka
puh. 05 211 1555
KUHMO Jouko Kotimäki
Kuhmon Lääkäripalvelu
Koulukatu 10, 88900 Kuhmo
puh. 08 710 799
KUOPIO Ari Kosunen
Hannu Markkanen
Mehiläinen Kuopio
Kauppakatu 39 A, 70100 Kuopio
puh. 017 262 5533
22
Pepe Karhumaa
Tapio Pirilä
Juha Väyrynen
Lapin keskussairaala
PL 8041, 96101 Rovaniemi
puh. 016 328 7885
SAVONLINNA
Pentti Pellinen
Lääkäripalvelu NyPel
Kirkkokatu 10, 57100 Savonlinna
puh. 044 340 6046
TAMPERE
Juha-Pekka Vasama
Voitto Kotti
TAYS, Kuulokeskus
Teiskontie 35, 33520 Tampere
ajanavaraus klo 13 -14.30
puh. 03 311 66714
TURKU
Niklas Lindblad
Riitta Hautamäki
Pekka Silvoniemi
Terveystalo, Aninkaistenkatu 13
20100 Turku
puh. 030 6000
Seppo Karjalainen
Jaakko Salonen
Lääkäriasema Pulssi,
Humalistonkatu 9-11, 20100 Turku
puh. 02 261 6300
eniere-posti
1 l 2012
Tietoa, tukea, kokemuksia, neuvoja, rohkaisua
Suomen Meniere-liiton alueelliset vertaistukihenkilöt
Etelä-Karjala
Ritva Ellonen, puh. 040 820 9303,
Etelä-Pohjanmaa
Sirkka Mäkelä
puh. 06 422 9523, 040 512 2489
[email protected]
Etelä-Savo
Tuomo Siitari, puh. 044 541 3629
Paula Suhonen, puh. 0500 998 351
Kyllikki Turunen, puh. 040 526 1996
Lappi
Leena Hoikka, puh. 0400 192 652
Pirkko Väätti, puh. 040 596 7946 Meri-Lappi
Sinikka Kaikkonen,
puh. 016 273 140, 040 514 5132,
[email protected]
Oulun Seutu
Tuovi Kiviniemi, puh. 044 092 6400 Nina Kallunki, puh. 0400 600 452
Itä-Savo
Eija Tammisto, puh. 040 767 4890
Aino Repo, puh. 040 718 2240
Laina Sihvonen, puh. 0500 984 266
Anne Soukkalahti, puh. 050 526 0648
Pirkanmaa
Kirsti Salovaara, puh. 040 776 5579,
[email protected]
Pirkko Alhola, puh. 040 592 9556
Raili Toiviainen, puh. 0400 807 417
Kainuu
Merja Junkkarinen, puh. 0400 603 838
[email protected]
Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797
[email protected]
Pohjois-Savo
Liisa Peiponen, puh. 040 593 1348.
Kanta-Häme
Anita Ojanen, puh. 050 913 5065,
[email protected]
Satakunta
Maija Kangas, puh. 040 535 7599 Mirja Huppunen, puh. 050 412 6961
Keski-Pohjanmaa
Maarit Hovila, puh. 050 911 3578
Satu Peltoniemi, puh. 040 510 0995
Nadia Tiainen, puh. 040 729 8982
Tornionjokilaakso
Esa Antikainen, puh. 040 541 7782,
[email protected]
Keski-Suomi
Tuulikki Hartikainen, puh. 050 581 5324
Kaarina Lytsy, puh. 044 505 2735
Heikki Rauhala, puh. 040 547 1342
Raili Riihimäki, puh. 0400 643 191
Koillismaa
Tuula Kolvanki, puh. 040 763 3669,
[email protected]
Kymenlaakso
Tarja Pukero, puh. 044 345 4580
Kukka Paronen, puh. 040 764 5847
Sirkka Rämö, puh. 050 321 2451
Päijät-Häme
Liisa Palkio, puh. 040 557 3890
Uusimaa
Mikko Seeskorpi (erityisesti nuoret aikuiset),
puh. 050 534 3341, seesmi[at]suomi24.fi
Riitta Järvinen, puh. 09 2340 3826,
[email protected]
Risto Roitto (erityisesti gentamysiinihoidot)
puh. 040 707 3591
Aino Tiainen, puh. 040 587 5218,
[email protected]
Varsinais-Suomi
Anja Peuhkuri, puh. 050 555 7221,
[email protected]
Veikko Santanen, puh. 0400 594 212
Carola Silvander, puh. 040 527 0440,
[email protected]
23
Kuinka
monta
kertaa
Kuinka monta
kertaa
päivässä
päivässä
otat
otat
huimauslääkkeesi?
huimauslääkkeesi?
Keskustele huimauksen
Keskustele
huimauksen
hoitovaihtoehdoista
hoitovaihtoehdoista
lääkärisi kanssa
lääkärisi
kanssa
Solvay Pharma on johtava Menieren syndroomaa ja
sisäkorvaperäistä huimausta tutkiva lääketehdas.
A Promise for Life