2 • 2012 - Suomen Meniere
2 • 2012 Vuosikerta XVII eniere-posti SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Meniere-paikallistoiminta, yhteystietoja Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, 48910 Kotka puh. 044 345 4580 Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B 13, 60220 Seinäjoki 050 542 7357 tekstiviestit [email protected] Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Kyllikki Turunen Kallaraitti 15, 50170 Mikkeli puh. 040 526 1996 [email protected] Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, 95230 Maksniemi puh. 016 273 140, 040 514 5132 [email protected] Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Susanna Kivinen Konstankaarre 19, 14500 Iittala puh. 050 433 5641 [email protected] Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D 12, 90650 Oulu puh. 044 0926 400 [email protected] Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Soili Salonen Salmenhaantie 39, 67300 Kokkola puh. 040 719 1961 [email protected] Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, 33420 Tampere puh. 040 560 0953, 040 776 5579 [email protected] Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Anita Piri-Piispanen Joonaantie 18, 40420 Jyskä puh. 0400 571 166 [email protected] www.keskisuomenmeniereyhdistys.com Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, 27430 Panelia puh. 02 864 7249, 050 593 3975 [email protected] Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Mikko Seeskorpi Kirkkosalmentie 3 E 74, 00840 Helsinki puh. 040 415 8196 seesmi[at]suomi24.fi Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Anja Peuhkuri Hehtokatu 7 A 2, 20540 Turku puh. 050 555 7221, [email protected] Kainuun Meniere-kerho Hannele Kähkönen Sotkamontie 8 b 15, 87100 Kajaani puh. 040 538 3797 [email protected] Teija Karjalainen Ridellinkuja 6 as 9, 87100 Kajaani puh. 0500 798 632 Koillismaan Meniere-kerho Liisa Poussu Hukanpolku 1, 93600 Kuusamo puh. 08 851 2992, 050 563 3333 [email protected] Loimaan Meniere-kerho Pirkko Kärhä Niittytie 4 B 6, 32210 Loimaa puh. 044 557 7691 Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot sivulla 23 Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Kirkkosalmentie 3 E 74 00840 Helsinki puh. 040 415 8196 [email protected] Varapuheenjohtaja Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A 6 40270 Palokka puh. 050 581 5324, 045 845 3277 [email protected] Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C 75 20610 Turku puh. 040 572 7482 [email protected] Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D 12, 90650 Oulu puh. 044 092 6400 [email protected] Sylvi Martikainen Heinosentie 32 28760 Pori puh. 040 749 8316 [email protected] Jouko Kotimäki KAKS, korvapkl. Sotkamontie 13 87140 Kajaani puh. 08 615 62501 [email protected] Anita Ojanen Rautamäentie 8 B 1 13210 Hämeenlinna puh. 050 913 5065 [email protected] Jukka Lankinen Tuomikatu 28 50120 Mikkeli puh. 040 707 0014 [email protected] Portinvartija/ projektisihteeri Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54 33420 Tampere puh. 040 560 0953 040 776 5579 [email protected] eniere-posti Meniere-postin lehtitoimikunta: Mauno Haliseva, Tuulikki Hartikainen, Nina Kallunki, Marjukka Laitinen, Anita Ojanen, Kirsti Salovaara pj., 2 l 2012 2 • 2012 Vuosikerta XVII Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 41. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään 22.9. tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemminkin. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku, puh. 02 254 2259, 040 737 5705, sähköposti: [email protected] Taitto: Tmi Helle Laaksonen - graafinen suunnittelu www.hellelaaksonen.com Painopaikka: Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN 1239-6559 Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen sihteerille. Meniere-liittoon suoraan liittyneet jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutokset Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla [email protected] tai postitse Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, 33340 TAMPERE. Raikal Rekisteripalvelun kotisivut: www.raikal.fi ja puh. 040 515 2050. Meniere-posti netissä Meniere-posti on Meniere-liiton jäsenten luettavissa internetissä liiton kotisivuilla: www. suomenmeniereliitto.fi/jäsensivut /jäsenten extranet Jäsenosion palvelut on tarkoitettu vain liiton jäsenille ja pääsy palveluihin on rajoitettu käyttäjäkohtaisilla tunnuksilla ja salasanoilla. Kirjautumiseen vaaditaan tunnus on netti ja salasana neuvoo eniere-posti SUOMEN MENIERE-LIITTO, MENIERE-FÖRBUNDET I FINLAND Sisällys Meniere-paikallistoimintaa ja Suomen Meniere-liiton hallitus 2 Hallituksen kuulumisia puheenjohtaja Mikko Seeskorpi 4 Suomen Meniere-liiton liittokokous Helsingissä 5 Hallituksen uudet jäsenet tutuiksi 6 Kokonaisvaltaista hoitoa 8 Potilastarina 10 Oulussa juhlittiin 13 Kevätretki Hämeeseen 14 Yhdistysten toimintaa 16 Liity jäseneksi 21 Menierelääkärien yhteystietoja 22 Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot 23 Kansi: Pasi Hurme Suomen Meniere-liiton kotisivut: www.suomenmeniereliitto.fi Löydät Suomen Meniere-liitto myös Facebookista 3 eniere-posti 2 l 2012 Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Hallituksen kuulumisia Suomen Meniere-liiton hallituksen kokoonpanoon tuli jonkin verran muutoksia maaliskuisessa liittokokouksessa. Kiitos Antero, Erna, Esa, Merja, Mirjami ja Urho työskentelystänne hallituksessa ja tervetuloa mukaan Jukka, Jouko, Sylvi ja Tuovi! Onnea Tuulikille varapuheenjohtajan tehtävään ja Anita ja Marketta, mukavaa että jatkatte hallituksessa. Tulevalla kaudella hallituksella on ohjelmassa vertaistukiprojektin edistymisen seuranta; tähän liittyen Kirsti Salovaara jatkaa projektisihteerin tehtävässä. Kirsti tulee jatkossa toimimaan myös sihteerinä hallituksen kokouksissa (hallituksen ulkopuolisena, ilman ääni-ja puheoikeutta). Järjestäytymiskokouksessa hallituksesta valittiin erillinen toimikunta pohtimaan Meniere-potilaiden osaaikaeläkkeelle pääsyn helpottamista. Suunnittelemme liiton kannanottoa asiaan ja käyntiä sosiaali- ja terveysministeriössä. Toimikuntaan kuuluvat Anita Ojanen, Jukka Lankinen, Kirsti Salovaara ja Mikko Seeskorpi. Jäseniltä on tullut kyselyitä lompakkoon mahtuvasta potilaskortista, jossa olisi maininta Menieren taudista ja toimintaohjeet kohtauksen sattuessa. Tällainen kortti on ollut aikaisemmin olemassa – itse asiassa projektisihteeriltämme saattaisi sitä vielä löytyä muutamia kappaleita halukkaille. Tulemme tällä kaudella tutkimaan, saisimmeko sponsoria uuden erän painattamiseen ja olisiko kortista syytä tehdä nyt monikielinen versio. Kansainvälinen yhteistyö on ollut asialistallamme jo aikaisemminkin. Norjalaiset ja tanskalaiset potilasjärjestöt ovat suunnittelemassa yhteistä Meniere-tapaamista Kööpenhaminaan syksylle 2013. Näillä näkymin osallistujia olisi tulossa myös Ruotsista ja Suomen Meniere-liittoa on niin ikään pyydetty tapaamiseen mukaan. Hallitus tulee tutkimaan osallistumis4 Mikko Seeskorpi ”Leijonanharja”- patsaan juurella Wiesbadenissa Saksassa pääsiäisen aikaan. mahdollisuudet – olisi mielenkiintoista päästä tapaamaan pohjoismaisia potilastovereita ja vertailla eri hoitomuotoja. Kansainvälisen yhteistyön ohella vähintään yhtä tärkeää on valtakunnallinen, kotimainen toimintamme. Millaista paikallistoimintaa tarjoamme jäsenillemme tulevaisuudessa? Toimintaa toivotaan, mutta toimijoiden löytäminen ei aina ole ihan helppoa. Voisimmeko esimerkiksi jotenkin tiivistää paikallisyhdistysten välistä yhteistyötä niin että saisimme paremmin tukea toinen toiseltamme? Näitä kysymyksiä me hallituslaiset tulemme omalta osaltamme tuumimaan. Uuden hallituksen järjestäytymiskokouksessa tuli myös puhetta mahdollisesta liittokokousta epävirallisemmasta valtakunnallisesta tapaamisesta. Se voisi olla vaikka joku viikonloppu, ihan vaan rentoutumisen ja yhdessäolon merkeissä. Henkilökohtaisesti uskon, että tällainen tapaaminen olisi mukavaa vastapainoa yhdistyksen arkirutiineille. Palaamme varmasti vielä tähän ideaan hallituksen kanssa kesätauolta palattuamme. Aurinkoista ja leppoisaa kesää kaikille Meniere-postin lukijoille! eniere-posti 2 l 2012 Suomen Meniere-liiton liittokokous 24.3.2012 Suomen Meniere-liiton liittokokous pidettiin lauantaina 24.3. 2012 Saaran Kodissa Helsingissä, osoitteessa Bulevardi 19 A. Kuvat: Urho Roivanen Projektisihteeri Kirsti Salovaaran vieressä liiton hallitus vuosiksi 2012-2014: Sylvi Martikainen Satakunnan Meniere-yhdistyksestä, Tuovi Kiviniemi Oulun Seudun Meniere-yhdistyksestä, Anita Ojanen Kanta-Hämeen Meniere-yhdistyksestä, puheenjohtaja Mikko Seeskorpi Uudenmaan Meniere-yhdistyksestä, Marketta Joutsa-Lindell Varsinais-Suomen Meniere-yhdistyksestä ja Jukka Lankinen Etelä-Savon Meniere-yhdistyksestä. Kuvasta puuttuvat varapuheenjohtaja Tuulikki Hartikainen Keski-Suomen Menere-yhdistyksestä ja Jouko Kotimäki Kajaanista. Maalaukset ja lampetit kuvan taustaseinällä kertovat kokouspaikan historiaa. Saaran Koti on ollut Saara Kivirannan (1912-1968) koti. Saara Kivirannan testamentin pohjalta syntyi Saaran Koti -säätiö, joka on vuokrannut huoneiston Helsingin Kuuloyhdistys ry:lle. Saara Kiviranta toimi aikoinaan Helsingin Huonokuuloiset ry:n aktiivisena jäsenä ja yhdistys kokooontui silloin kirjaimellisesti ”Saaran kodissa”. Liittokokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tuovi Kiviniemi ja sihteerin tehtävät hoiti projektisihteeri Kirsti Salovaara. Puheenjohtaja Mikko Seeskorpi esitteli kokoukselle toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja toimintasuunnitelman ja muut liittokokoukselle kuuluvat asiat. 5 eniere-posti 2 l 2012 Meniere-liiton hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät kertomalla milloin syntyivät, mikä heistä tuli isona, kotijoukoistaan, harrastuksistaan, kesäsuunnitemistaan, ensi-tapaamisestaan Menieren kanssa, mikä Meniere-liiton toiminnassa tärkeintä ja miltä tulevaisuus näyttää. Jukka Lankinen Synnyin v. 1950 ja päätyöni tein puolustusvoimissa opistoupseerina. Tämän työn jälkeen toimin muutaman vuoden sähköurakoitsijana ja nykyisin olen täysiverinen eläkeläinen. Olen naimisissa, minulla on vaimo ja kolme jo kodin turvasta pois lähtenyttä poikaa. Jouko Kotimäki Synnyin vuonna 1962 ja minusta tuli isona korvalääkäri. Kotijoukkoihini kuuluvat kuulontutkijavaimo ja lapsista nuorin, joka asuu vielä kotona. Harrastan luonnossa liikkumista ja lintujen tarkkailua. Tänä kesänä aion olla mökillä. Meniere tuli elämääni v. 1997, jolloin aloitin väitöskirjaprojektini Menieren taudista. Meniere-liiton toiminnassa on mielestäni tärkeintä tukea jäseniä ja lisätä suuren yleisön tietoisuutta. Tulevaisuudennäkymiä, omalta osaltani: olen Menieren taudin genetiikkaa koskevan väitöskirjatyön ohjaajana, liiton osalta toivon että yhdistystoimintaa ei koettaisi rasitteena, vaan voimaannuttajana. 6 Pääharrastukseni ovat radio-ohjatut lennokit, sivuharrastuksena oman asunnon remontointi ja järjestötyö. Tänä kesänä huolehdin remontin lisäksi kolmen eri lennokkiluokan Suomen kilpailutoiminnasta ja paikallisen lennokkikerhon toiminnoista. Meniere nosti kohdallani päätään v. 1995 ja aktivoitui kunnolla vasta 2004. Olen onnekkaasti lievä tapaus, vain kuulo on pudonnut hyvin heikoksi, kiertohuimauskohtauksia on harvoin. Eniten kärsin suuntakuulon puutteesta ja voimakkaasta ääniyliherkkyydestä. Tärkein liiton toimintamuoto on olla olemassa. Sitä kautta voimme tarjota sairastuneille tietoa taudin vaikutuksista ja hoitomahdollisuuksista. Jäsenten antama vertaistuki on erittäin hyvä asia ja auttoi minuakin aikanaan. Omat tulevaisuuden näkymäni liittyvät säännölliseen elämänrytmiin ja mielenkiintoisiin harrastuksiin ja tekemiseen. Liiton tulevaisuudessa näen MeniTuki-ohjelman valmistumisen ja nettisivujen toiminnan kehittämisen tärkeimpänä eniere-posti 2 l 2012 Tuovi Kiviniemi Sylvi Martikainen Synnyin vuonna 1942. Sain suurtalousalan koulutuksen ja työskentelin Oulussa Valtion Ravitsemuskeskuksen palveluksessa. Pääluottamusmiehenä olin hyvin paljon ihmisten kanssa tekemisissä ja mukana mielenkiintoisissa kehittämisjutuissa. Synnyin Halikossa josta muutimme Turkuun ollessani 8-vuotias. Sen jälkeen tieni on kulkenut Helsingin kautta Poriin. Nyt jo 40 vuotta Porissa asuneena voin kai sanoa olevani melkein porilainen. Työpaikkani on ollut pieni koppi enemmän tai vähemmän korkealla, eli olin nosturin kuljettajana Mäntyluodon tehtalla. Asun nykyään yksin, mieheni ollessa hoivakodissa. Minulla on kolme tytärtä, joista yksi työskentelee Taiwanissa, Kiinassa. Lapsenlapsia on neljä. Vapaaehtoistyön lisäksi harrastan musiikkia, lenkkeilyä ja kuntoilua. Kesän vietän kesäpaikaksi kunnostetussa mieheni entisessä kotitalossa Oulaisissa. Mansikat, marjapensaat ja tyrni vaativat huoltonsa ja naapuruston vanhusten auttelu on hauskaa ajankulua. Meniere tuli elämääni vuonna 2000 Espanjan reissulla aiheuttaen pahoinvointia veden pintaa katsellessa. Kotiin päästyäni se sitten iski rajuna kohtauksena. Ajattelen liittoa etujärjestönä, jonka toivoisin löytävän yhtenäiset linjat Meniere-työlle koko maassa. Huolen aiheena ovat kaikesta syrjässä olevat, usein iäkkäät potilaat, jotka jäävät yksin sairautensa kanssa. Puhelinrinki-toiminta olisi yksi ratkaisu tähän. Odotan innolla tulevia haasteita ja uskon, että ”monilla silmillä katsoen” pääsemme hyvin eteenpäin. Lopettavien yhdistysten toivon jatkavan yhteydenpitoa vaikka kerhon muodossa. Työni jouduin lopettamaan "herra Menieren"saapuessa kuvioihin. Nykyään asustelen mieheni kanssa vanhaa taloa, josta kaksi poikaamme ovat aikuistuttuaan ja perheet perustaneina muuttaneet omilleen. Harrastuksena ovat pihatyöt ja välillä kutominen. Meniereen sairastuin noin 8 vuotta sitten.Tauti alkoi voimakkaina huimauskohtauksina kuten useimmilla meistä ja ensimmäiset ajatukset oli niitä tyypillisiä, että päässä on jotain pahasti vialla. Päivystyksessä sattui olemaan tietävä lääkäri, joka sanoi heti mikä oli taudin nimi. Toki se varmistettiin kokeilla myöhemmin. Nykyään pärjään melko hyvin kun muistan ottaa lääkkeet. Välillä on aikoja, joina on huimausta päivittäin mutta isoja kohtauksia ei ole ollut. Liiton ja paikallisyhdistysten työn koen tärkeänä ja olisi toivottavaa että kaikki Menieren tautiin sairastuneet liittyisivät myös paikallisyhdistyksiin. Näin saataisiin niiden toiminta säilymään. 7 eniere-posti 2 l 2012 Kuva: Bo Stranden Kokonaisvaltaista hoitoa Menieren taudin vaihtoehtoisten hoitomuotojen esittelyssä homeopatia. Haastateltavana turkulainen lääketieteen lisensiaatti, filosofian maisteri Liisa Sulkakoski. – Koska lääkkeet ovat turvallisia eikä niissä ole sivuvaikutuksia, sopii homeopatia kaikenikäisille vastasyntyneistä vanhuksiin, lääkäri-homeopaatti Liisa Sulkakoski sanoo . – Homeopatialla me hoidamme ihmistä ja ihminen hoitaa itse itsensä, oli sitten kysymyksessä Menieren tauti, reuma, tai astma tai flunssa tai päänsärky tai mikä tahansa. Liisa Sulkakoski aloittaa selvityksensä homeopatiasta. Hän sanoo Meniere-potilaan olevan hyvä ja kiitollinen hoidettava oireiden monipuolisuuden vuoksi. Huimausta, pahoinvointia ja korvaoireita vastaavat homeopaattiset valmisteet ovat vain osa hoitoa. Kokonaisvaltaista hoidon suunnit8 telua ohjaavat potilaan Menieren taudin oireiston lisäksi hänen muut sairautensa, perinnöllisyystekijät ja peruspersoonallisuus. Oireet, perimä ja persoonallisuus huomioon – Me saamme syntyessämme vanhemmilta perintönä ”elämän pelikortit”, alttiuden tietyntyyppiseen reagointiin silloin, kun elämässä on hankalaa. Kuka oireilee päällään, kuka vatsallaan, kuka ihollaan, kuka nivelillään, kuka milläkin. Onko potilas tiukkapipoinen, kylmä, palelevainen. Kärsiikö hän valtavasti esiintymisjännityksestä, onko korkeanpaikankammoinen, onko makeanhimoinen, ja saa makean syömisestä huonon olon ja turvonneen vatsan. Sulkakoski kertoo esimerkkejä potilaan kanssa selviteltävistä ja hoidossa huomioitavista asioista. Näin saadaan potilaan kaikkien oireitten kautta ja persoonallisuuden huomioiden vähitellen koottua juuri tämän potilaan tarvitse- eniere-posti mat lääkkeet. Hän ottaa näitä lääkkeitä neljä viikkoa ja tulee sen jälkeen kertomaan onko apua ollut vai ei. – Joskus potilas saa heti alkuun aivan valtavan Meniere-kohtauksen ja se on sitten viimeinen. Se on parannusreaktio, paranemisen alku. Toisaalta, varsinkin jos tauti on ollut vuosikymmeniä, voidaan hoitoa joutua tarkistamaan. Ei estä muuta lääkitystä Korostaessaan yksilöllisen Menieren taudin yksilöllistä lääkitystä Liisa Sulkakoski huomauttaa ”käypä hoito” – suosituksen ristiriidasta sen yleisen totuuden kanssa, että ei ole olemassa kahta samanlaista Menieren tautia. Miten sitten sama lääkitys voisi olla ”käypä” kaikille? Samalla Sulkakoski muistuttaa, että homeopaattiset valmisteet eivät ole millään tavalla ristiriidassa Meniere-potilaan muun lääkityksen kanssa. Ne toimivat potilaan hyväksi rinnakkain, toisiaan täydentäen. – Ne toimivat kahdella eri tasolla, esimerkiksi Betaserc vaikuttaa ihmisen kemiaan, ihan konkreettisiin aineisiin. Homeopatiassa puhutaan energioista, vaikutus on energian tasolla. Puhutaan elämänvoimasta ja sen palauttamisesta, tasapainon saavuttamisesta ja elämänvoiman elvyttämisestä. palaisista yrteistä, mineraaleista ja eläinkunnan tuotteista tavallisesti erittäin voimakkaasti laimentamalla. Ne ovat tehdasvalmisteisia, ne tuotetaan Euroopassa ja ovat Lääkelaitoksen valvomia. Eduskunta hyväksyi vuonna 2005 homeopaattiset lääkkeet virallisiksi tavallisten lääkkeiden rinnalle. Ei koskaan vahingoita potilasta – Koskaan ei tarvitse pelätä, että se aine tai se pieni pilleri voisi tehdä mitään pahaa kenellekään, ei vaikka kaataisi koko purkillisen kerrallaan suuhunsa, Liisa Sulkakoski sanoo ja kertoo hätääntyneen äidin joskus soittaneen lapsen syötyä kolme purkillista homeopaattista lääkettä. – Ei siitä muuta pahaa seuraa, kuin pieni sokerihumala ja vatsanpuru, olihan siinä aika paljon ruokosokeria, oli lohduttava vastaus. Muovikassillinen lääkkeitä Ennen lääketieteen opintojaan Sulkakoski opiskeli Turun yliopistossa luonnontieteitä. Hän sanoo hyötyvänsä kasvitieteen, fysiikan, kemian ja biokemian opeista nyt homeopaattina monella tavalla. Opiskeluaikanaan ja valmistuttuaan Sulkakoski työskenteli lääkärinä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa eri tehtävissä eri puolilla Suomea eikä ollut tyytyväinen työn tuloksiin, ei omiin, eikä toisten lääkäreitten. Miksi potilaat eivät parane? Samalla hän kiinnitti huomiota potilaitten valtaviin lääkearsenaaleihin – mummolla voi olla muovikassillinen lääkkeitä vastaanotolle tullessaan. 2 l 2012 joavat kemiallisiksi metaboliiteiksi ja ne taas reagoivat keskenään ja synnyttävät vaikka 4-5 metaboliittia kukin. Kun ne taas kaikki reagoivat keskenään ja sen alkuperäisen lääkkeen kanssa ja potilaan elimistön kanssa, syntyy aivan ennalta arvaamattomia yhdisteitä, eikä lääkkeen vaikutus ole kenenkään hallussa. Vaihtoehtolääkäriä ei minusta tule Ihmisen sairaus ja terveys pohditutti lääkäri Sulkakoskea jatkuvasti, hän mietti miten siihen voisi vaikuttaa paremmin kuin mihin lääketiede pystyy. Homeopatia ei silloin ollut vastaus, eikä mikään muukaan vaihtoehtohoito. Hän muistaa eräässä puhelinkeskustelussa tuohtuneena sanoneensa: ”Vaihtoehtolääkäri en ole, eikä minusta sellaista koskaan tule”. 30 vuotta lääkärinä ja 20 vuotta myös homeopaattina toiminut Liisa Sulkakoksi kertoo homeopatiakoulutukseen lähtemisen herättäneen lähipiirissä runsaasti vastarintaa. Hänen tiedemies-puolisonsa piti asiaa aivan kauheana, sisar kehotti suorasanaisesti Liisaa vaihtamaan sukunimensä. Ensimmäiselle kurssille Sulkakoski meni mielessään ajatus katsoa, onko se huuhaata ja jos on, sanoa sen selvin kirjaimin suureen ääneen. – Ja jos siinä löytyy totuuden siementä, homeopatia on saatava koko Suomen hyväksi. Biokemian ja orgaanisen kemian opit päässään hän taivasteli tätä lääkemäärää. Homeopaattiset lääkkeet ovat pienenpieniä sokerihelmiä. Niiden lääkeaineet valmistetaan euroop- – Jos ihmiselle annetaan vaikka kolme lääkeainetta, niin nehän ha9 . eniere-posti 2 l 2012 MeniTuki-ohjelmaan kuuluvassa videohastattelussa Martin Lilius ”Koska en voi itse parantaa tautiani, en sitä myöskään murehdi” Kertoisitko nimesi ja mitä teet? Nimeni on Martin Lilius, olen 68 -vuotias ja toimin osatoimisena liikkeenjohdon konsulttina. Sen ohella olen juuri perustanut ratsutilan Lohjalle vaimoni ja tyttäreni kanssa. Varsinainen hevosyrittäjä on tyttäreni. Miten sinun sairautesi alkoi Miten sinun sairautesi alkoi? vasen korvani oli lukossa. Vaimoni vei minut lääkärille. Hän epäili korvatulehdusta ja sain vaivaani antibiootteja. Seuraavana aamuna heräsin voimakkaaseen kiertohuimauskohtaukseen, johon liittyi pahoinvointia. Huone pyöri vinhasti ympäri ja minun oli pakko olla pitkälläni silmät kiinni. Huimausta kesti kaksi päivää. Pahoinvointini oli voimakasta enkä pystynyt syömään enkä juomaan. Vasen korva oli lukossa ja kuulo tuntui alentuneen. Lisäksi korvassa ilmeni uudenlainen, sydämen sykkeen tahdissa oleva tinnitus. raassa korvassani ja vaikka tinnitus on välillä kovin voimakas, ei tinnitus haittaa minua lainkaan. Olen päättänyt olla ajattelematta sitä, ja en todellakaan enää ajattele sitä. Milloin sairautesi diagnoosi tehtiin? Varasin ajan korvalääkäriltä, mutta en päässyt vastaanotolle huimauksen ja pahoinvoinnin vuoksi. Tuttu korvalääkäri tuli vastaanoton jälkeen katsomaan minua kotiin ja havaitsi minulla silmävärveen. Hän totesi kyseessä olevan alkavan Menieren taudin. Sain huimauslääkityksen ja nesteenpoistolääkityksen ja ohjeet elämisestä Menieren taudin kanssa. äiset oireeni ilmenivät runsas vuosi sitten tasapainon ylläpitovaikeutena. Ihme Ensimmäiset oireeni ilmenivät runsas vuosi sitten tasapainon ylläorjuvaa. Kun nousin autosta havaitsin, että tasapainoni oli tosi huono ja joud pitovaikeutena. Ihmettelin kun kävely oli niin horjuvaa. Kun nousin asapaino-‐ongelmiini liittyi pahoinvointia, huimausta ja vasen korvani oli lukos autosta, havaitsin, että tasapainoni oli tosi huono ja jouduin ottaäkärille. Hän epäili korvatulehdusta ja sain vaivaani antibiootteja. Seuraavana maan tukea. Tasapaino-ongelmiini Vasen korvani on edelleen tukkoiliittyi pahoinvointia, huimausta ja nen ja elää. Tinnitus vaihtelee saiaaseen kiertohuimauskohtaukseen, johon liittyi pahoinvointia. Huone pyöri vi 10 i pakko olla pitkälläni silmät kiinni. Huimausta kesti kaksi päivää. Pahoinvointi tynyt syömään enkä juomaan. Vasen korva oli lukossa ja kuulo tuntui alentun eniere-posti 2 l 2012 Joudun edelleenkin huolehtimaan käytännössä siitä, että mieheni pitää taukoja fyysis rehki. Pyrin ennakoimaan tilannetta ja tarvittaessa auttamaan. Hyvä puoli miehessäni myöskään koko ajan valita. Kun selvisimme alkuvaiheesta, niin jatko on ollut paljon he Moottoripyöräretkellä Pohjois-Norjan maisemia ihailemassa. Kuvassa olen ihailemassa Pohjois-‐Norjan maisemia moottoripyöräretkellä joogaliikkeitä. Aloitin myös uudelMiten sairautesi vaikutti 6. Miten ongelma on vaikuttanut harrastuksiisi leen lenkkeilyn ja hiihtämisen. selviämiseen? Lenkkeilen, hiihdän, ja ajelen moottoripyörällä. Ne sujuvat edelleen, eikä minun ole tarvinnut luopua Aluksi yhtenä pääoireena oli uu- Ratsutilan hoito on monipuolista näistä. Aluksi saksofonin soitto oli vaikeaa, koska puhaltaminen rasitti korvaa. pumus ja jouduin lepäämään päi- työtä. Usein siihen liittyy raskaivälläkin. Uupumusta kesti useam- den esineiden nostoa ja työpäivät man kuukauden ajan. Pystyin teke- ovat pitkiä. Pyrin tekemään kaikkia mään töitäni, mutta jouduin pitä- samoja asioita kuin aikaisemmin, 7. Miten kuvailet luonnettasi ja asennettasi sairauteen? mään usein taukoja. Jouduin siirtä- mutta havaitsin, että kova fyysimään joitain konsultointiprojekte- nen rasitus aiheuttaa huimausta ja Ajattelen sikäli positiivisesti, että koska en voi itse parantaa tautiani, en sitä myöskään murehti. Tauti ja. Aluksi konsultointitapahtumat lievää pahoinvointia. Havaitsin, etolivat raskaita ja olin väsynyt. Nu- tä jos tein tilan hoidossa raskaita rajoittaa elämää, mutta se ei ole koko ajan päällä. Sairaus on muuttanut asennettani tinnitukseen. kuin paljon ja lepäsin päivällä, vaik- töitä 2-3 päivänä, jouduin höllen- varmuutta moottoripyörän seläsTinnitus, vaikka onkin muuttunut ja tullut voimakkaammaksi, ei häiritse minua lainkaan. Olen ajatellut, ka fyysinen kuntoni oli hyvä. Juna- tämään tahtia seuraavat 2-3 päivää. sä. Tänä vuonna ottaessa pyöräni että koska tinnitus ei aiheuta huimausta ja sairautta voin olla välittämättä siitä. esiin, ei epävarmuutta enää ollut. matkatkin tuntuivat tosi rankoilta. Vain muutamana päivänä en ole Olen siksi onnellinen, että minun pystynyt tekemään mitään. En uskaltanut ajaa autoa. ei ole tarvinnut luopua mistään. Jouduin vain ottamaan taudin muPuolen vuoden kuluttua väsymys Mistä jouduit luopumaan ja 8. Miten vaimosi ja perheesi on tukenut sinua. kaan suunnitelmiini ja pyrin kiiruhpikku hiljaa poistui taka-alalle ja miten voitit sairauden? tamaan hitaasti. Yritän tehdä parhuomasin selviäväni lähes entiseen tapaan työtehtävistä. Tasapaino oli Harrastan myös moottoripyö- haani, ettei tauti tulisi päälle. 3 ja ajan suurella matkakuitenkin edelleen huono ja aloin rällä ajoa voimistella tasapainoani tekemällä pyörällä. Vuosi sitten tunsin epä5 11 tautiin sovi. eniere-posti 2 l 2012 Alussa pelkoa siitä, miten Miten vaimosi ja perheesi tä kova repiminen ei tähän tautiin 10. tunsin Vaimon näkemys sairaudestaosuus, miten sairaus vaikutti elämäänne? selviän töistä ja miten tulen tule- ovat tukenut sinua? sovi. vaisuudessa pärjäämään. Pystynkö Olin huolissaan miten pärjäämme ja miten tauti tulee muuttamaan yhteistä tulevaisuuttamme. Olimme ajamaan autoa, pystynkö tekemään Sairauden alkaessa, jolloin oireet Vaimon näkemys sairaudesjuuri perustaneet ratsutilan, joka vaati paljon työtä ja suunnittelua. Pyrin olemaan mahdollisimman töitäni ja hoitamaan tilaani. miten sairaus vaikutti eläolivat voimakkaat ja rajoittivat elä- ta: määni, vaimoni auttoi minua töis- määnne? normaali, enkä näyttänyt pelkoani miehelleni. Lähdin tukemaan miestäni aluksi kävely-‐ ja Miten ongelma on säni ja tuki minua voimakkaasjuoksulenkeillä. Huolehdin ruokavalion suolattomuudesta ja perheemme söi samaa ruokaa. Olemme nyt vaikuttanut harrastuksiisi? ti. Hän toimi konsultointimatkoil- Olin huolissani, miten pärjäämme tottuneet ruuan suolattomuuteen. la autonkuljettajana kolmen kuu- ja miten tauti tulee muuttamaan Lenkkeilen, hiihdän, ja ajelen moot- kauden ajan. Vaimoni hoiti ruoka- yhteistä tulevaisuuttamme. Olimtoripyörällä. Ne sujuvat edelleen, valion ja varasi lääkäriajat. Alussa me juuri perustaneet ratsutilan, eikä minun ole tarvinnut luopua minulla oli myös asentohuimaus- joka vaati paljon työtä ja suunnit4 näistä. Aluksi saksofonin soitto oli ta ja vaimoni oppi auttamaan mi- telua. Pyrin olemaan mahdollisim vaikeaa, koska puhaltaminen rasit- nua tekemään liikkeet, joilla tämä man normaali, enkä näyttänyt pelti korvaa. huimaus hoidettiin.Vaimoni uskalsi koani miehelleni. Lähdin tukemaan myös moottoripyörän kyytiin sai- miestäni aluksi kävely- ja juoksuMiten kuvailet luonnettasi ja rastumiseni jälkeen luottaen suori- lenkeillä. Huolehdin ruokavalion asennettasi sairauteen? tuskykyyni.Vaikka vaimoni stressa- suolattomuudesta ja perheemme si terveyteni suhteen, hän ei näyt- söi samaa ruokaa. Olemme nyt Ajattelen sikäli positiivisesti, että tänyt sitä, eikä halunnut huolestut- tottuneet ruuan suolattomuuteen. koska en voi itse parantaa tautiani, taa minua. en sitä myöskään murehti.Tauti raJoudun edelleenkin huolehtimaan joittaa elämää, mutta se ei ole ko- Mitä neuvot muille käytännössä siitä, että mieheni piko ajan päällä. Sairaus on muutta- Menieren tautia sairastaville tää taukoja fyysisessä työssä eikä nut asennettani tinnitukseen. Tin- henkilöille? rehki. Pyrin ennakoimaan tilannetnitus, vaikka onkin muuttunut ja ta ja tarvittaessa auttamaan. Hyvä tullut voimakkaammaksi, ei häirit- Pyri elämään normaalia elämää ja puoli miehessäni on se, että hän se minua lainkaan. Olen ajatellut, harrasta kuten ennen. Vältä liikoja ei myöskään koko ajan valita. Kun että koska tinnitus ei aiheuta hui- ponnistuksia ja voimakasta rasitus- selvisimme alkuvaiheesta, niin jatmausta ja sairautta voin olla välit- ta. Unohda yltiöpäisyys. Olen oppi- ko on ollut paljon helpompaa. tämättä siitä. nut yhden hiihtolenkin jälkeen, et12 eniere-posti 2 l 2012 Oulussa juhlittiin puheenjohtajan syntymäpäiviä Tilaisuuden alussa muistettiin edesmennyttä varatuomari Kustaa Kaukuaa hiljaisella hetkellä ja muistolaululla. Muistolaulua laulamassa Tuovi, Hilkka ja Martti Leppisaari. Väinö ja Elli Pulkkinen onnittelemassa syntymäpäiväsankaria. Liiton puheenjohtaja Mikko Seeskorpi onnitteli Meniereliiton puolesta. Onnittelut Kemistä toi Meri-Lapin Meniere-yhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Kaikkonen. Kuvat: Juha Räty v Oulun seudun vammais- ja kansanterveystyön järjestöjen puolesta onnittelemassa Sari Holappa. Onnittelijoita oli myös Syöpäyhdistyksestä, Reumayhdistyksestä, Kuulo-yhdistyksestä ja Vanhusten kerhosta. Juhlan laulattaja, muusikko Matti Partanen vieressään Anneli Puromies. Oikealla juhlan juontaja Leo Välikangas. v v Lämmin kiitos kaikille mukana juhlassa olleille sekä muuten 70-vuotispäivääni muistaneille. Tuovi Kiviniemi 13 eniere-posti 2 l 2012 Kuvat: Eeva Ala-Vannesluoma Uudenmaan Meniere-yhdistyksen kevätretki Hämeeseen Uudenmaan Meniere-yhdistys kierteli onnistuneella kevätretkellään Hämeessä. Ensimmäinen etappi oli historiallinen Marskin maja Lopella. Sieltä siirryttiin Lounais-Hämeeseen,Tammelaan. Hämäläisen perinneruuan vahvistamana retkikunta jatkoi Tammelan kautta Humppilaan maineikkaan keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmin ateljeeseen ja suuntasi Humppilan lasikeskuksen kahvihetken jälkeen taas kohti Helsinkiä. Lauantaina 5.5. kokoontui iloinen joukko matkalaisia (35 h) hieman tuulisessa ja viileässä säässä Kiasman pysäkille, josta Tuomen charterbussi lähti jo hovikuljettajaksemme tulleen Rauli Tuomen ohjaamana tasan kello 9 kohti Lopen pitäjää. Matkamme ensimmäinen etappi ja määränpää oli Suomen Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja, tuttavien kesken ”Marskin Maja” Lopella. Sinne saavuimme reilun tunnin ajon jälkeen. Meitä odotti kahvi kera herkullisen mehevän piirakan ja pikkuleivän, halukkaat saivat myös tuntea Marskinryypyn perinteisen puraisun. Kun kahvit oli nautittu, nuori oppaamme Samppa Ojansuu vei meidät tutustumaan varsinaiseen metsästysmajaan kertoen mukavasti sen historiasta. 14 75-vuotislahja ylipäällikölle Alun perin majan rakensivat XIV divisioonan miehet kenraalimajuri Raappanan johdolla Karjalaan Lieksajärven rannalle Repolan kylään marsalkan 75-vuotispäivälahjaksi vuonna 1942. Arkkitehti, ltn Pitkäselle annettiin kokonaista kaksi viikkoa aikaa suunnitella tuparakennus, sauna ja kalamaja. Hän onnistui siinä kenraalimajuri Raappanaa tyydyttävällä tavalla. Tupa pystytettiin muutamassa kuukaudessa noin 60 miehen voimin alkaen kelojen (n. 300350 kpl) kaadosta ja kuljetuksesta rakennuspaikalle. Valmiin majan luovutus tapahtui 5.6.1942, mutta marski itse ehti majalle ensimmäisen kerran vasta syyskuussa samana vuonna. Siirrettiin Lopelle Sotatilanteen muuttuessa majan kohtaloksi tuli purkaminen vuonna 1944. Sille etsittiin uutta paikkaa koti-Suomen puolelta. Marsalkan toivomuksena oli, että paikka muistuttaisi mahdollisimman paljon alkuperäistä ja olisi lähellä Helsinkiä. Se löytyi Lopelta Puneliajärven rannalta, Leppäniemen kartanon mailta. Kartanon omistaja Paavo Kassari olisi lahjoittanut marsalkalle maat, mutta hän halusi maksaa niistä käyvän hinnan, eikä suostunut ehdotettuun yhteen markkaan, vaan kirjoitti 50 000 mk:n sekin, jota ei tiettävästi koskaan lunastettu. Puretun majan hirret ja irtaimisto siirrettiin Lopelle vuonna 1945. Täällä Mannerheim vieraili yhteensä kahdeksan kertaa lähimpi- eniere-posti 2 l 2012 en kenraaliensa ja adjutanttiensa seurassa. Vuonna 1948 Mannerheim lahjoitti majan Suomen Yleinen Metsästäjäliitto ry:lle. Vuodesta 1958 se on ollut Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n ylläpitämänä museona. Hämäläinen pitopöytä Marskin majalta bussin keula suunnattiin kohti Tammelaa. Aino oli järjestänyt meille lounaan Saaren kansallispuistossa sijaitsevaan perinneravintola Lounais-Hämeen Pirttiin. Meitä oli vastassa Solistiyhtye Jermun laulusolisti Ilkka Halonen, joka toivotti meidät kädestäpitäen tervetulleiksi. Hän kertoi Pirtin historiikkia hauskasti, opasti kuinka käyttäydytään pitopöydän ympärillä ja ilahdutti meitä ruokailun ajan vanhanajan tanssimusiikilla, joka toi eräille mieluisia muistoja sieltä kultaisesta nuoruudesta. Ruoka oli maittavaa hämäläistä perinneruokaa imellettyine perunalaatikkoineen, mallasleivät ostettiin viimeiseen muruseen aulan tiskiltä. Tammelan kirkolla Vatsat piukeina lähdimme jatkamaan matkaa.Tammelan keskustassa seisahduimme komean, 1480-luvulla rakennetun harmaakivikirkon luona hetkeksi kuuntelemaan Ainon pientä tarinaa. Kuulimme, että kirkko oli perimätiedon mukaan rakennettu sille paikalle, mihin härkävaljakko oli kivikuormansa kanssa pysähtynyt. Ja että kirkon käytä- Heljä piti koskettavan esityksen uudesta kirjastaan, jonka kuvitus oli keramiikkalaattoina lähdössä Helsinkiin Virka Galleriaan näyttelyyn. Taiteilijan kertomus oli niin mukaansa tempaava, että meiltä miltei hävisi ajantaju. Esityksen päätyttyä saimme tehdä ostoksia ja matkaamme lähtikin monta kaunista, herkkää kuvaa. vä oli ehkä Suomen toiseksi pisin (Turun Tuomiokirkon on pitempi). Vihkiparilla on vielä aikaa miettiä lopullista päätöstään kun astelee sitä pitkin. Ateljé Heljä Tammelasta matkamme jatkui Humppilaan keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmin ateljeehen. Siellä meidät otettiin lämpimästi vastaan. Itse rakennus oli jo mielenkiintoisen näköinen ja sen synnystä kertoivat sekä Heljä itse, että rakennuksen suunnittelija taiteilija Olli Vasa. Humppilan Lasi Viimeiseen etappiimme Humppilan lasikeskukseen riensimme iltapäiväkahvihammastamme parantamaan kera maittavan muna-riisipasteijan ja pikkumunkin. Ostoksiin ei enää juuri jäänyt aikaa, mutta sitä emme jääneet suremaan. Hovikuskimme Rauli ajeli läpi kauniin keväisen hämäläismaiseman turvallisesti Helsingin vilinään saakka kutakuinkin aikataulussa. Kiitos! Iloinen ja matkaansa tyytyväinen porukka purkautui lähtöpaikalla bussista. Kiitos Ainolle ja toisille järjestelyihin osallistuneille jälleen kerran onnistuneesta retkestä! ”Karjalaisen ryhmän ulkojäsen” Eeva Ala-Vannesluoma 15 eniere-posti 2 l 2012 Kuva: Susanna Kivinen Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys järjesti 17.4. ”Tsaikka-illan Valamolaiseen tapaan” – teeman ympärille vertaistuki-illan. Tarjoamiset järjestettiin ”nyyttäri”-periaatteella niiden kesken, joi- den tiedettiin olevan ”jauhopeukaloita”. Ja kyllä tarjottavaa olikin reilusti. Tunti syötiin ja toinen seurusteltiin kynttilänvalossa. Mukava puheensorina täytti koristellun ruokapöydän. Esillä oli myös samovaareja ja puheenjohtaja Susanna Kivinen kertoi lyhyesti venäläisen teepöydän antimista. Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys teki 19.5. kevätretkenTulivuorikeskukseen Alajärvelle Aurinkoisena, koleatuulisena päivänä paikalle tuli 17 "urheaa". Aluksi oli ns. tulivuorikierros: puhetta maailmankaikkeudesta, planeetoista, auringosta, tulivuorenpurkauksista, maanjäristyksistä ym. Kurkistimme "tulivuoren sisälle", näimme havainnollistettuna kuuman lähteen toiminnan sekä saimme tuntumaa maanjäristyksestä pienessä huoneessa lattian alkaessa heilah16 della uhkaavasti. Kaikki eivät uskaltautuneet huojuvalle lattialle vaikka järistyksen voima ei ollut suuri.Virkistävän ruokailun jälkeen nautimme kahvin tulivuorileivoksen kera. Kivinäyttelyssä ihailimme erikoisia, kauniita jalokiviä. Ostoksiinkin oli mahdollisuus: myytävänä oli koruja ja lahjaesineitä. Päivä oli hauska ja mielenkiintoinen. Saimme mukavaa vaihtelua ja seura oli mitä par- hainta. Kuvasta puuttuu 3 henkilöä, kun kameran omistaja ei ollut ajoissa asialla! Ihanaa, rentouttavaa kesää kaikille! Yhteydenotot toivottuja. Tapaamisiin taas syyskaudella, loppukesän jäsenkirjeessä tiedot! Hallituksen puolesta Pirjo Viitamäki eniere-posti 2 l 2012 Kuva: Hannele Kähkönen Kainuun Menierekerhon kevään jäseniltaa vietettiin toukokuussa Olavi Helisteen kotona Paltanie- mellä. Kuvasssa Katariina Vornanen, Merja Junkkarinen, Teija Karjainen ja Olavi Heliste. Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Kokoonnumme jokaisena parillisen viikon tiistaina klo 14. Wanha Talo -kahviossa Mikkelissä, Savilahdenkatu 12 (kesätauko: kesä-heinäkuussa). Heinäkuussa kokoonnumme Tuomon luo Urpolaan. Tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin, kunhan ruusut kukkivat. ti 7.8. klo 14. aloitamme syksyn kokoontumiset Savilahdenkatu 12, Wanha Talo -kahviossa. ma 13.8. kokoonnumme Urpolan kuntolenkin laavulle kahvittelemaan. ma 27.8. kokoonnumme Leena Kämpin kutsusta hänen kotipihalleen Launialaan. Tapahtumista ilmoitamme tarkemmin heinä-elokuun vaihteessa. Merkitse kalenteriisi varaus näille päiville. Kuva: Jukka Lankinen Wanha talo -kahvion tiistai-tapaamisessa Sirkka, Ritva, Kyllikki, Anne ja Leena. 17 eniere-posti 2 l 2012 Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Kesä- ja heinäkuu ongitaan! Syksyn tapahtumia elokuussa: ti 7.8. klo 17.30-20.30 Ulkoilua Aulangon Hakapirtillä: makkaranpaistoa ja arvonta, saunomista (pyyhe mukaan). Ilmoittautuminen Merjalle ti 31.7. mennessä! ti 28.8. klo 18 - 20 Kevyttä tuolijumppaa menieerikoille Näkövammaisten tiloissa, Parolantie 22. Vetäjänä fysioterapiaan erikoistunut lähihoitaja Satu Kivinen. Pukeudu joustavaan puseroon. Tarjolla pullakahvit ja jumppaohjeet tulosteena. Kahvimaksu 3€ Syksyn muut päivämäärät: ti 18.9. , ti 9.10., ti 30.10. , ti 20.11. Pikkujoulu. Tarkoitus tavata syksyllä kolmen viikon välein ja kehittää toimintaamme. Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Sunnuntaina 22.7. menemme kesäteatteriin Toppilan Möljälle katsomaan näytelmää ”Kohtuuttomuus kaikessa”. Ennakkotietoa syksyn ohjelmasta: Jäsenilta joka kuukauden toisena tiistaina. Kokoontumispaikka on Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Tarkista sali sunnuntain Oulu-lehdestä seuratoimintapalstalta. ti 11.9. klo 17.30 Aleksinkulma, ti 9.10. klo 17.30 Aleksinkulma ti 13.11. klo 17.30 Aleksinkulma Joulukuussa on Pikkujoulu yhdessä Kuulovammaisten kanssa, aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Haluatko keskustella puhelimessa toisten Menieren tautia sairastavien kanssa? Puhuminen on osallistujille ilmaista! Ilmoittaudu mukaan puhelinrinkiin Tuovi Kiviniemelle puh. 0440 926400. Ilmoitathan sihteeri Sirkka Heikkiselle puh. 0400 935283, jos sähköpostiosoitteesi muuttuu tai hankit sellaisen. Tukihenkilöt: Tuovi Kiviniemi, puh. 0440 926400 ja Nina Kallunki puh. 0400 600452 Kainuun Menierekerho Kokoontumispaikkana on Karoliinan Kamari, Brahenkatu 14, Kajaani ke 26.9. klo 18.00 Kerhoilta ke 28.11. klo 18.00 Kerhoilta Kerhon yhteyshenkilöt: Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797 ja Teija Karjalainen, puh. 0500 798 632 Tukihenkilöt: Hannele Kähkönen puh. 040 538 3797 ja Merja Junkkarinen puh. 0400 603 838, sähköposti: [email protected] 18 eniere-posti 2 l 2012 Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Syksyn 2012 ohjelma tulee kaikille jäsenkirjeenä elokuussa. Vietämme kuitenkin perinteistä sauna-iltaa 2.8.2012 klo 18.00 alkaen Suomensaaressa Lielahdessa. Yhdistys tarjoaa makkarat ja saunajuomat, uudet ja vanhat jäsenet tervetuloa! Lisätietoja toiminnasta: Kirsti Salovaara, puheenjohtaja p. 040 776 5579 [email protected] Pirkko Alhola, sihteeri p. 040 592 9556 [email protected] Satakunnan Meniere-yhdistys ry Su 8.7. klo 15. Kesäteatteri Kuivalahdella: “Mansikkamäen Elina” Linja-auto lähtee Liisantorin reunalta Annankadun puolelta klo 13.30. Ilmoittautumiset 25.6. mennessä Salme Hiitiö puh. 040 419 0707 tai 02 864 7249. Hinta 20 euroa sisältää lipun, matkan ja väliaika-kahvin. Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Hyvä jäsen, tässä ennakkotietoa syksyn ohjelmastamme. Tarkat päivämäärät eivät olleet vielä tiedossa lehden painoon mennessä, mutta ne löytyvät seuraavasta jäsenkirjeestämme jonka lähetän sinulle elokuussa. Mukavaa ja rentouttavaa kesää ja tapaamisiin taas syksyllä! Terveisin Mikko ja ohjelmatoimikuntalaiset Aino, Hilkka, Irmeli ja Sirpa. Syyskuussa käynti Ateneumissa Helene Schjerfbeckin näyttelyssä. Lokakuussa luento/keskustelua kuulolaitteista ja niiden käytöstä Saaran Kodissa. Marraskuussa 1-2 vertaistuki-iltaa mahdollisuuksien mukaan, katsotaan jos voisimme ottaa toukokuisen suositun tasapainojumpan uusiksi jompanakumpana iltana. Joulukuussa retki pikkujoulun merkeissä – retkikohdetta mietitään parhaillaan. Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Loimaan Meniere-kerho syyskauden ensimmäinen tapaaminen ke 26.9. klo 18.00. Cafe Henriikassa, Seppälänkatu 5, Loimaa. Kokoonnumme mukavan jutustelun ja vertaistuen merkeissä, tervetuloa! Yhdyshenkilö, Pirkko Kärhä, Niittytie 4 B 6, 32210 Loimaa, puh 044 557 7691. 19 eniere-posti 2 l 2012 Meniere-kurssit vuonna 2012 Kuuloliitto kuntouttaa,Valkea talo, Helsinki Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville (Kela): 1. osa 2.osa 24.-28.9. 19.-22.3.2013 Kelan kurssi nro 43038 5.-9.11. 14.-17.5.2013 Kelan kurssi nro 43040 Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille tai Menieren tautia sairastaville (Kela): 1. osa 4.-12.10. 2.osa 9.-12.4.2013 Kelan kurssi nro 43035 Työelämässä olevien kurssit on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, joilla on todettu Menieren tauti tai Menieren taudille tyypillinen oireisto. Kuntoutuja voi olla työelämässä, työttömänä, opiskelemassa tai kuntoutustuella. Kurssille voi hakea yhdessä omaisen kanssa. Eläkeläisten kursseille voivat hakea työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja vanhuuseläkeikäiset henkilöt omaisineen. Työelämäpainotteinen kurssi on tarkoitettu 22-67-vuotiaille henkilöille, joilla huonokuuloisuus tai Menieren tauti vaikeuttaa työssä selviytymistä tai työelämään pääsemistä. Kurssi on sopeutumisvalmennusta täydentävää kuntoutusta eli hakijan toivotaan käyneen jo aiemmin sopeutumisvalmennuskurssin. Kustannukset Kurssi on osallistujille maksuton, rahoittajina Kela ja eläkeläisten kurssilla RAY. Kela korvaa matkakulut omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Kurssiajalta on mahdollista hakea Kelan kuntoutusrahaa, jos kurssille osallistuminen aiheuttaa ansionmenetystä. Hakeminen Hakuaika kursseille päättyy 12 viikkoa ennen kurs¬sin alkua. Hakuajan päätyttyäkin voi tiedustella mahdollisia vapaita paikkoja.Työelämässä olevien kursseilla hakemuksena käytetään Kelan kuntoutushakemuslomaketta Ku 102. Eläkeläisten kurssille haetaan Kuuloliitosta saatavalla omalla lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto B tai vastaava, jossa suositellaan kurssia. Hakemukset postitetaan osoitteella: Kuuloliitto ry / Aikuisten kurssitoiminta, Ilkantie 4, 00400 HELSINKI Lisätietoja Aikuisten kurssitoiminnan ts. johtaja Päivi Sammallahti- Laakkonen, puh. 09 5803 232, [email protected], Kurssisihteeri Rebekka Jäntti, puh. (09)5803 200, [email protected] Tarkemmat kurssiesitteet löytyvät Kuuloliiton nettisivuilta www.kuuloliitto.fi. 20 eniere-posti 2 l 2012 Lo ja make oso itte jäsen en eks mu i li uto itty sta mis var tä ten Haluatko liittyä Suomen Meniere-liiton jäseneksi? Täytä alla oleva lomake ja lähetä se kirjekuoressa osoitteeseen: Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, 33340 TAMPERE. • Haluatko osallistua paikallisen Meniere-yhdistyksen toimintaan ja nauttia kaikista jäsenyyden tuomista eduista? Vai riittääkö sinulle Meniere-posti kotiin kannettuna ja liiton peruspalvelut? Merkitse valintasi rastilla lomakkeella olevaan ruutuun. Ilmoituksesi saatuamme, otamme sinuun yhteyttä. • Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Tyypillinen vuosimaksu on n. 20 €, jota vastaan saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Meniere-posti –lehden ja muut liiton peruspalvelut. • Paikallisyhdistykseen liittymällä voit lisäksi osallistua yhdistyksesi vertais- ja virkistystoimintaan. Ja mikä parasta: huomaat, ettet ole tautisi kanssa yksin ja opit, kuinka vaikeuksista selvitään ja eletään hyvää elämää! Meniere-posti ja Liiton peruspalvelut Meniere-posti, paikallisyhdistyksen ja Liiton palvelut Nimi ja osoitetiedot ovat pakollisia tietoja. Etunimi Sukunimi Syntymävuosi Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Matkapuhelin Puhelin työ Puhelin koti Sähköposti Fax • Voit jättää ilmoituksesi myös puhelimitse. Tämän lehden sivulta 2 löydät lähimpänä asuinpaikkakuntaasi toimivan Meniere-yhdistyksen tai -kerhon yhteystiedot. • Tai täytä jäsenlomake netissä Suomen Meniereliiton kotisivuilla www.suomenmeniereliitto.fi Tällä lomakkeella voit ilmoittaa myös osoitteenmuutoksesi Suomen Meniere-liittoon. Kirjoita ylläoleville riveille nimesi ja uudet yhteystietosi, vanha osoitteesi tähän: 21 eniere-posti 2 l 2012 Meniere-lääkärien yhteystietoja Kaikki listan lääkärit ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä. ESPOO Ilmari Pyykkö Diacor Tapiola, Itätuulentie 11, 02100 Espoo puh. 09 775 08555 LAHTI Juha Silvola Päijät-Hämeen keskussairaala Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti puh. 03 81 911 FORSSA Jukka Heinijoki Armi Jokela Ulla Kiviharju Terveystalo Forssa Kutomonkuja 2 A 2, 30100 Forssa puh. 030 6000 MIKKELI Annika Loimula-Kontkanen, Marskin lääkärikeskus Vilhonkatu 13, 50100 Mikkeli puh. 015 320 380 OULU Kyösti Laitakari Jaakko Laitakari OYS, Kajaanintie 50 90014 Oulun yliopisto, Kuulokeskus puh. 08 315 3406 RIIHIMÄKI Matti Soirinsuo Heikki Teppo, LKT Lääkäriasema Tuma Hämeenk. 24-26, 11100 Riihimäki puh. 019 716 600 ROVANIEMI Ari Köpman TohtoRoi, Urheilukatu 9-11 A 4 96100 Rovaniemi puh. 020 791 2900 HÄMEEN- Jukka Heinijoki Linnan klinikka LINNA Raatihuoneenkatu 10, 13100 HML puh. 030 6000 Seppo Koskenranta Terveystalo, Hämeenlinna Sibeliuksenk. 9 B, 2.krs.,13100 HML puh. 030 6000 IMATRA JYVÄSKYLÄ Marja Estola Honkaharjun sairaala Honkaharju 4, 55800 Imatra puh. 020 617 3227 Seppo Kuttila Lääkärikeskus Otonhammas Kolmikulma, Puistokatu 2 A PL 612, 40101 Jyväskylä puh. 014 333 4455 KAJAANI Jouko Kotimäki Terveystalo Kajaani Kauppakatu 27, 87100 Kajaani puh. 030 6000 KOTKA Tero Heikkilä Erkki Hopsu Eila Hämäläinen Juha Tasa Kotkan Lääkärikeskus Kotkankatu 10, 48100 Kotka puh. 05 211 1555 KUHMO Jouko Kotimäki Kuhmon Lääkäripalvelu Koulukatu 10, 88900 Kuhmo puh. 08 710 799 KUOPIO Ari Kosunen Hannu Markkanen Mehiläinen Kuopio Kauppakatu 39 A, 70100 Kuopio puh. 017 262 5533 22 Pepe Karhumaa Tapio Pirilä Juha Väyrynen Lapin keskussairaala PL 8041, 96101 Rovaniemi puh. 016 328 7885 SAVONLINNA Pentti Pellinen Lääkäripalvelu NyPel Kirkkokatu 10, 57100 Savonlinna puh. 044 340 6046 TAMPERE Juha-Pekka Vasama Voitto Kotti TAYS, Kuulokeskus Teiskontie 35, 33520 Tampere ajanavaraus klo 13 -14.30 puh. 03 311 66714 TURKU Niklas Lindblad Riitta Hautamäki Pekka Silvoniemi Terveystalo, Aninkaistenkatu 13 20100 Turku puh. 030 6000 Seppo Karjalainen Jaakko Salonen Lääkäriasema Pulssi, Humalistonkatu 9-11, 20100 Turku puh. 02 261 6300 eniere-posti 2 l 2012 Tietoa, tukea, kokemuksia, neuvoja, rohkaisua Suomen Meniere-liiton alueelliset vertaistukihenkilöt Etelä-Karjala Ritva Ellonen, puh. 040 820 9303, Etelä-Pohjanmaa Sirkka Mäkelä puh. 040 512 2489 [email protected] Etelä-Savo Tuomo Siitari, puh. 044 541 3629 Paula Suhonen, puh. 0500 998 351 Kyllikki Turunen, puh. 040 526 1996 Lappi Leena Hoikka, puh. 0400 192 652 Pirkko Väätti, puh. 040 596 7946 Meri-Lappi Sinikka Kaikkonen, puh. 016 273140, 040 514 5132, [email protected] Oulun Seutu Tuovi Kiviniemi, puh. 0440 926400 Nina Kallunki, puh. 0400 600452 Itä-Savo Eija Tammisto, puh. 040 767 4890 Aino Repo, puh. 040 718 2240 Laina Sihvonen, puh. 0500 984 266 Anne Soukkalahti, puh. 050 526 0648 Pirkanmaa Kirsti Salovaara, puh. 040 776 5579, [email protected] Pirkko Alhola, puh. 040 592 9556 Raili Toiviainen, puh. 0400 807 417 Kainuu Merja Junkkarinen, puh. 0400 603 838 [email protected] Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797 [email protected] Pohjois-Savo Liisa Peiponen, puh. 040 593 1348. Kanta-Häme Anita Ojanen, puh. 050 913 5065, [email protected] Satakunta Maija Kangas, puh. 040 535 7599 Mirja Huppunen, puh. 050 412 6961 Keski-Pohjanmaa Maarit Hovila, puh. 050 911 3578 Satu Peltoniemi, puh. 040 510 0995 Nadia Tiainen, puh. 040 729 8982 Tornionjokilaakso Esa Antikainen, puh. 040 541 7782, [email protected] Keski-Suomi Tuulikki Hartikainen, puh. 050 581 5324, 045 845 3277 Kaarina Lytsy, puh. 044 505 2735 Raili Riihimäki, puh. 0400 643 191 Koillismaa Tuula Kolvanki, puh. 040 763 3669, [email protected] Kymenlaakso Tarja Pukero, puh. 044 345 4580 Kukka Paronen, puh. 040 764 5847 Sirkka Rämö, puh. 050 321 2451 Päijät-Häme Liisa Palkio, puh. 040 557 3890 Uusimaa Mikko Seeskorpi (erityisesti nuoret aikuiset), puh. 040 415 8196 , [email protected] Riitta Järvinen, puh. 09 2340 3826, [email protected] Risto Roitto (erityisesti gentamysiinihoidot) puh. 040 707 3591 Aino Tiainen, puh. 040 587 5218, [email protected] Varsinais-Suomi Anja Peuhkuri, puh. 050 555 7221, [email protected] Veikko Santanen, puh. 0400 594 212 Carola Silvander, puh. 040 527 0440, [email protected] 23 Kuinka monta kertaa Kuinka monta kertaa päivässä päivässä otat otat huimauslääkkeesi? huimauslääkkeesi? Keskustele huimauksen Keskustele huimauksen hoitovaihtoehdoista hoitovaihtoehdoista lääkärisi kanssa lääkärisi kanssa Solvay Pharma on johtava Menieren syndroomaa ja sisäkorvaperäistä huimausta tutkiva lääketehdas. A Promise for Life
© Copyright 2024