FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2013
FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2013 1.1. – 31.12.2013 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2013 ... 1 1) Finnpartnership-ohjelma .................................................................. 4 2) Liikekumppanuustuki ....................................................................... 4 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi ............................................................ 4 2.2. Liikekumppanuustuen käsittely ............................................................... 5 2.3. Valtionavustuspäätökset ....................................................................... 6 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset ........................................ 7 2.5. Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen .............................................. 9 2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain .................................................... 11 2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan ..................................... 13 2.8. Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen .............................. 15 2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen ..................................................... 16 2.10. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen .. 17 2.11. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus .............................................. 17 2.11.1. Vastaanotetut loppuraportit............................................................. 18 2.11.2. Ensimmäinen seurantaraportti .......................................................... 19 2.11.3. Toinen ja viimeinen seurantaraportti .................................................. 21 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) ........ 24 3.1. Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa..................................................... 25 3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä ...... 25 3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi ............................................. 28 3.4. Matchmaking-toiminnan tulokset ........................................................... 28 3.5. LKO:n markkinointi Suomessa ............................................................... 28 3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa .............................................................. 29 4) Neuvontapalvelu .......................................................................... 30 5) Henkilöstö .................................................................................. 30 6) Näkymät vuodelle 2014 ja tulevaisuuden kehitystarpeet ........................... 31 1 (32) FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2013 YHTEENVETO Liikekumppanuusohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeet synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa liikekumppanuusohjelman kautta tuettavia hankkeita, ja hankkeiden tulee mahdollisuuksien mukaan edistää näihin liittyviä kehitystavoitteita. Finnpartnershipin tarjoamia palveluita ovat Liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille, liikekumppanuusaloitteiden identifiointipalvelu (Matchmaking) mukaan lukien tuonnin edistämiseen liittyvät palvelut sekä yleinen kehitysmaihin suuntautuviin liikekumppanuushankkeisiin liittyvä neuvonta. Finnpartnership on kysyntävetoinen ohjelma, joka kattaa kaikki OECD DAC -luokitellut kehitysmaat. LK-tuen kysyntä on kohdistunut 114 eri maahan suuntautuviin hankkeisiin, eli vajaaseen puoleen kehitysmaista. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin 124 uutta liikekumppanuustukihakemusta. Näistä 96:lle ehdotettiin Finnfundin sisäisessä tukikomitean käsittelyssä myönnettäväksi tukea yhteensä 3 585 663 euroa. Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2013 oli 37 350 euroa. Tämä on enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin keksimääräinen tuki oli kolmatta peräkkäistä vuotta laskussa. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli vajaasta kahdestatuhannesta eurosta noin 150 000 euroon. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli 1 323 836,17 euroa mikä on kutakuinkin samaa suurusluokkaa kuin aikaisempina vuosina. Maksatusten osuus on viimeisimpinä vuosina noussut lähes 60 % myönnetystä tuesta. Hieman yli puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on laskenut edellisvuoden tasosta. Toiseksi eniten hankkeita suuntautuu Afrikkaan, jonka osuus on puolestaan noussut viime vuoden tasosta reippaasti. Afrikan osuus on hitaasti mutta varmasti noussut prosentin vuosivauhdilla pois lukien vuoden 2012 pudotuksen. Sekä Eurooppaan että Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuneiden hankkeiden osuus on lähes edellisvuoden tasolla. 32 % vuonna 2013 tuetuista hankkeista on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin. Näiden alempien tulotasojen kehitysmaiden ryhmien yhteinen vuotuinen osuus on kuitenkin hieman pienempi kuin viime vuonna sekä euro- että 2 (32) kappalemääräisesti. Samaan aikaan maitten määrä näissä ryhmissä pienenee maitten kehitystasojen noustessa. Ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen PK-yrityksiä myös vuonna 2013. PKyritysten hankkeita oli 84 %, vaikka tämä oli 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2012. Suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä tuesta laski edellisvuoteen verrattuna 6 prosenttiyksikköä ja oli 11 % vuonna 2013. Tavanomainen osuus, 77 %, haki tukea ensimmäistä kertaa. Luvut ovat todiste tuen tärkeydestä varsinkin PK-yritysten toiminnan aloittamiselle uusilla kehittyvillä markkinoilla. Vuosina 2006 – 2013 on myönnetty 643 LK-tukea 510 eri hakijalle. 32 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 478:n Suomessa (94 %). Vuonna 2013 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 21 eri toimialaa. Tietoja viestintäteknologian (22 %:n osuus vuoden 2013 LKT-hankkeista), palvelualan (16 %), koulutuspalveluiden (7 %), sähkötekniikan (6 %) sekä ympäristöalan (6 %) hankkeita on ollut eniten. Myös rakennusalan (5 %) hankkeita on ollut useita. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2013 erääntyi 116 tukea, joista 84 haki maksatusta. Näistä hankkeista noin 60 % on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen, mikä on ohjelman tavoite. Ensimmäisen seurantaraportoinnin perusteella 50 % liikekumppanuuteen johtaneesta vuotta vanhemmista hankkeista on toisena vuotena onnistunut. Maksatuspyynnön yhteydessä vuotta aikaisemmin onnistuneiksi arvioitujen määrä oli 64 %. Vuoden aikana tapahtuva pudotus on tavanomaista. Investoinneista kohdemaahan on tähän mennessä raportoinut 16 yritystä. Investointien kokonaisarvo on yhteensä yli 8,4 miljoonaa euroa, mikä on lähes kymmenen kertaa maksetun tuen verran. Hankkeiden positiivisia työllistämisvaikutuksia raportoi tällä kertaa 22 työllistävää yritystä. Suoraan on työllistetty 433 ja epäsuorasti noin 56 henkilöä, ja 227,5 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on 29 % suorista työpaikoista 11:ssa yrityksessä. Muista yritysten toimintojen kehitysvaikutuksista on raportoitu alla olevan taulukon mukaisesti. Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset – ensimmäinen seurantaraportointi - loppuvuoden 2010 tuet Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto markkinat ja rakenne ympäristövaikutukset sosiaaliset vaikutukset koulutus yleinen infrastruktuuri 76 76 52 45 55 19 2008–2010, vaihtelu% % % % % % väli 52-72 30-69 44-56 26-56 26-70 17-38 % % % % % % 3 (32) Viimeisen eli toisen vuoden seurantaraportoinnin perusteella 26 % alkuvuoden 2010 hankkeesta on kolmen vuoden jälkeen edelleen onnistuneita. Kuten aikaisemminkin luvut olivat parempia ensimmäisenä seurantavuonna (30 %) ja toisena (30 %) verrattuna tähän kolmanteen seurantavuoteen. Viisi yritystä on investoinut kohdemaihin yhteensä 12,7 miljoonaa euroa, mikä on lähes kolmekymmentä kertaa maksetun tuen verran. Yleensä investointien määrät vaihtelevat 10–30 kertaa maksetun tuen. Ennätysvuonna investoinnit olivat 1000 kertaa maksetun tuen. Hankkeen positiivisista työllistämisvaikutuksista raportoi kuusi yritystä. Suoraan on työllistetty 79 ja epäsuorasti noin 35 henkilöä, ja 77 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on 9 % suorista työpaikoista kahdessa yrityksessä. Yritysten muiden toimintojen kehitysvaikutukset on raportoitu alla olevan taulukon mukaisesti. Nämä ovat keskimääräistä hieman heikompia lukuja. Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset – toinen seurantaraportointi - alkuvuoden 2010 tuet Kehitysvaikutuksia teknologian ja tietotaidon siirto markkinat ja rakenne ympäristövaikutukset sosiaaliset vaikutukset koulutus yleinen infrastruktuuri % 57 30 44 22 26 17 2006–2009, vaihteluväli % % % % % % 56-75 % 61-75 % 33-60 % 44-56 % 58 -72 % 22-42 % Vuoden aikana tehostettiin Matchmaking-toiminnon markkinointia ja lisäksi vuoden lopulla tilastoitavien yhteydenottojen laatuvaatimuksia tiukennettiin. Vaikka yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 190, niin hakemuksia rekisteröitiin tietokantaan vain 55 kappaletta. Vuoden aikana jatkoselvityksiin on 72 aloitteesta johtanut 22 % työstetyistä aloitteista. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano on koottu liitteeseen 2. Kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2012 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle 2013. Ohjausryhmälle esiteltiin myös v. 2009 ja osan v. 2010 hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia sekä ympäristö- ja yhteiskunta-asioiden voucherin pilotoinnin tulokset. Lisäksi käsiteltiin Liikekumppanuusohjelman integrointi osaksi Finnfundin toimintaa sekä Matchmaking toiminnan tehostamista. 4 (32) TOIMINTARAPORTTI 1) Finnpartnership-ohjelma Finnpartnershipin tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden välisiä, kaupallisesti kannattavia ja pitkäaikaisia liikekumppanuuksia tukemalla hankkeiden identifioimista ja kehitystä. Ohjelman yksi päätoiminto on Liikekumppanuustuen (LKT) kanavointi suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden kaupallisesti kannattaviin pitkäaikaisiin liikekumppanuushankkeisiin. Ohjelman hallinnosta solmittiin joulukuussa 2009 uusi sopimus ulkoasiainministeriön (UM) ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) välillä ajalle 2010 – 2012 sisältäen option vuosille 2013 – 2015. Sopimus perustui kilpailutukseen. Vuoden 2013 työsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi muun muassa, että vastaanotettujen tukihakemusten määrä olisi noin 100 hakemusta, käsiteltävien hankkeiden määrä 95 hanketta ja LK-tuelle varattiin noin 3,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 vastaanotettiin 124 hakemusta, mikä oli selvästi enemmän kuin edellisen vuoden 86 vastaanotettua LKT-hakemusta, ja näin päästiin aikaisempien vuosien tasolle. Yhteensä 96 hankkeelle1 myönnettiin tukea 3 585 663 euroa, tässäkin kasvua edellisen vuoden 2 405 276 eurosta. Yksityiskohtaisempaa tietoa LK-tuesta kuten myös tuettavien hankkeiden tuloksista löytyy kappaleesta 2. Matchmaking-palvelun (MM) tehostaminen aloitettiin vuoden 2013 toisella puoliskolla. MM-palvelun tapahtumista ja tuloksista on yksityiskohtaisesti kerrottu kappaleessa 3. Lisäksi kappaleessa 4 on kooste neuvontapalveluista, kappaleessa 5 tarkemmin henkilöstöstä ja kappaleessa 6 lyhyesti tulevaisuuden näkymistä. 2) Liikekumppanuustuki 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi Ministeriön hyväksymä LKT:n haku-, myöntö- ja sopimusprosessi on kuvattuna kokonaisuudessaan liitteessä 1. Lisäksi operaattorin työtä ohjaavat vuotuiset yksityiskohtaiset työsuunnitelmat tavoitetasoineen. LKT:n puolella vuosi on jaettu kuuteen kahden kuukauden hakujaksoon. Hakujakson aikana saapuneet hakemukset käsitellään aina seuraavan kahden kuukauden aikana. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä (OR) kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. 1 Käsitellyt hakemukset 121 kappaletta (96 hyväksyttyä + 25 hylättyä = 121 hakemusta). Kahdesta tukikomiteassa hyväksytystä hankkeesta puuttuu ministeriön päätös. Vuonna 2012 käsiteltyjä hakemuksia oli 97 kappaletta (77 hyväksyttyä + 20 hylättyä = 97 hakemusta). 5 (32) OR:n kokoonpano on koottu liitteeseen 2. OR:n kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2012 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle 2013. OR:lle esiteltiin myös v. 2009 ja osan v. 20102 hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia sekä ympäristö- ja yhteiskunta-asioiden (Y&Y) voucherin pilotoinnin tulokset. Lisäksi käsiteltiin LKO:n integrointi osaksi Finnfundin toimintaa sekä MM-toiminnan tehostamista. 2.2. Liikekumppanuustuen käsittely Toimintavuoden aikana rekisteröitiin yhteensä 124 uutta LKT-hakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 121 hanketta ja näistä 96:lle ehdotettiin myönnettävän tukea yhteensä 3 585 663 euroa. 25 hakemusta hylättiin. Tukikomitea kokoontui raportointivuoden aikana kuusi kertaa. Vuoden lopussa käsittelemättömiä hankkeita oli 17, ja ne käsiteltiin 28.2.2014 mennessä. Taulukossa 1 on hakemusten käsittelytilanne vuosina 2009 – 2013. Taulukko 1. Hakemukset ja niiden käsittelytilanne vuosina 2009 - 2013 2009 Käsittelyssä euroa 2010 euroa 2011 euroa 2012 euroa 2013 euroa 24 1 920 760 46 3 341 755 24 1 926 430 25 1 207 621 14 1 112 562 Vastaanotettu 118 9 422 193 115 5 942 375 128 6 737 456 86 5 835 185 124 9 297 172 Yhteensä 142 11 342 953 161 5 942 375 152 8 663 886 111 7 042 806 138 10 409 734 (1.1.) Tukikomitea 96 137 127 97 121 -hyväksytty 77 4 154 403 110 4 271 150 114 3 889 276 77 2 405 276 96 3 585 663 -hylätty 19 1 563 671 27 2 227 187 13 575 508 20 1 024 437 25 1 266 647 Käsittelyssä (31.12.) Yhteensä 46 3 341 755 142 9 059 829 24 1 924 678 137 8 423 015 25 1 101 372 127 5 566 156 14 1 112 562 97 4 542 275 17 138 1 254 731 6 107 041 Syyt 25 hylkäävään päätökseen olivat seuraavat: · · · · · · · · hanke ei ollut pitkäaikaiseen etabloitumiseen tähtäävää toimintaa (6 kpl) hankkeella ei ollut ylemmän keskitulotason maissa vaadittavia suoria kehitysvaikutuksia (5 kpl) hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja ja/tai riittävää kokemusta ja/tai hankkeen vastuuhenkilöllä oli luottohäiriömerkintöjä (5 kpl) hakija veti hakemuksensa pois (4 kpl) hakija ei toimittanut kaikkia tarvittavia dokumentteja eikä hakijalla ollut taloudellisia resursseja hankkeen toteuttamiseen (1 kpl) hankkeelle oli jo myönnetty tukea kyseisiin hankevaiheisiin (2 kpl) hakijalla ei katsottu olevan merkittävää linkkiä Suomeen (1 kpl) hankesuunnitelman ei katsottu olevan realistinen (1 kpl). 2 LKT ehdot muuttuivat vuonna 2010, minkä johdosta vuoden 2010 hankkeet on jaettu vanhojen ja uusien ehtojen mukaisiin hankkeisiin, jotka raportoidaan eri vaiheissa. Vanhat hankkeet erääntyivät kerran vuodessa, uudet hankkeet erääntyvät myöntösykleittäin noin joka toinen kuukausi. 6 (32) Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2013 oli 37 350 euroa. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli 1 470 eurosta 150 281 euroon. Tuen keskikoko 90 80 70 60 50 40 30 20 10 000 000 000 000 000 000 000 000 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 1. Keskimääräiset myönnetyt tuet 2006–2013 Vuonna 2013 jatkettiin Y&Y-voucherin pilotointia ulkopuolisen konsulttiyrityksen ja Finnfundin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntijan avulla. Saatujen kokemusten perusteella neuvontaa päätettiin jatkaa. Toimintavuoden aikana konsultoitiin 89 yritystä, joista osa lisäsi tukimäärää, jotta he voivat tutkia Y&Y-asioita perusteellisemmin. Loput kokivat jo budjetoitujen kustannusten riittävän tässä vaiheessa ja saadun palautteen perusteella kartoitus on kuitenkin opettanut yrityksille uusia asioita. 2.3. Valtionavustuspäätökset Operaattori haki ulkoasiainministeriöltä valtionavustusta tukikomitean käsittelemiin hankkeisiin yhteensä 3 585 663 euroa. Toimintavuoden aikana jätettiin kuusi esitystä LK-tukea koskevasta valtionavusta. Taulukossa 2 on listattu esitykset ja niiden päätökset. Taulukko 2. Valtionapuesitykset ja –päätökset vuonna 2013 esitys 6/2012 1/2013 pvm euroa päätös pvm päätös vastaanotettu euroa 19.12.2012 428 331,00 3.1.2013 15.1.2013 428 331,00 6.3.2013 414 313,00 11.3.2013 2.4.2013 360 090,00 11.3.2013 8.4.2013 31 890,00 11.3.2013 28.8.2013 22 333,00 2/2013 3/2013 30.4.2013 19.6.2013 334 888,00 530 312,00 4/2013 29.8.2013 810 708,00 5/2013* 24.10.2013 408 679,00 6/2013** 19.12.2013 Yhteensä 1 086 763,00 3 585 663,00 *) Puuttuu päätös yhden hankkeen osalta **) Puuttuu päätös yhden hankkeen osalta 7.5.2013 26.6.2013 14.8.2013 20.9.2013 22.10.2013 7.2.2014 31.10.2013 7.2.2014 10.1.2014 4.6.2013 4.7.2013 4.9.2013 9.10.2013 23.12.2013 1.4.2014 23.12.2013 1.4.2014 1.4.2014 334 888,00 495 246,00 35 066,00 715 041,00 81 112,00 14 555,00 300 808,00 90 556,00 1 007 222,00 3 917 138,00 7 (32) 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset Saatuaan valtionapupäätöksen asiakas allekirjoittaa sitoumuslomakkeen, jossa sitoutuu tuen ehtoihin ja vahvistaa ottavansa tuen vastaan. Vuoden 2013 aikana 57 hakijaa palautti allekirjoitetun sitoumuksen, joka on palautettava viimeistään silloin, kun asiakas hakee tuen maksatusta. Tuet erääntyvät kahden vuoden päästä päätöksen tiedonantopäivästä. Tuen saajan tulee hakea maksatusta erääntymispäivään mennessä joko yhdessä tai kahdessa erässä. Toimintavuoden 2013 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2010, 2011 ja 2012 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli 1 323 836,17 euroa. Kahta maksatusta pyytäneitä oli vuoden aikana vain 3 kpl. Alla olevassa taulukossa maksatukset on kohdistettu eri vuosien tukiin. Taulukko 3. Toteutuneet maksatukset kohdistettuna eri vuosien liikekumppanuustukiin LKT:n maksu 2007 - 2009 vuonna 2010 2011 2012 2013 V uoden LKT:sta maksettu yhteensä % myönnetystä tuesta LKT:n myöntövuosi ∑ kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa 2006 23 18 1 041 715,13 - - - - - - - - - - - - 23 18 1 041 715,13 58 % 2007 79 70 1 719 939,17 - - - - - - - - - - - - 79 70 1 719 939,17 44 % 2008 59 53 1 175 808,29 1 1 93 978,91 - - - - - - - - - 60 54 1 269 787,20 35 % 2009 4 4 58 327,66 47 35 951 077,93 20 20 543 241,16 - - - - - - 71 59 1 552 646,75 37 % 38 % 2010(v - - - 8 8 114 793,21 27 24 597 272,77 - - - - - - 35 32 712 065,98 2010(u - - - - - - 12 11 159 963,47 30 28 536 868,78 13 13 161 687,31 55 52 858 519,56 36 % 2011 - - - - - - 8 8 120 762,79 27 26 416 364,17 53 52 1 008 787,26 88 86 1 545 914,22 40 % 18 16 8% 2012 - - - - - - - - - 1 1 40 049,91 17 15 153 361,60 2013 - - - - - - - - - - - - - - - 44 1 159 850,05 67 63 1 421 240,19 58 55 993 282,86 83 56 80 1 323 836,17 429 193 411,51 387 8 893 999,52 Toimintavuoden 2013 aikana erääntyi sekä vuonna 2010 että 2011 käsiteltyjä hakemuksia. Vuonna 2013 erääntyneisiin tukiin kohdistuneet maksatukset olivat keskimäärin 20 096,52 euroa, kun kaikille näille hankkeille myönnettyjen tukien keskikoko oli 33 755,36 euroa. Maksatusten osuus kaikista erääntyneistä tuista oli siis keskimäärin 60 %. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli noin 54 %. Yksittäiset maksatukset vaihtelevat hankekohtaisesti 7 %:sta 100 %:tiin myönnetystä tuesta. Kuviossa 2 on kuvattu keskimääräinen vuosittain myönnetty tuki sekä siihen kohdistunut keskimääräinen maksatus niiltä vuosilta, joiden kaikki hankkeet ovat jo erääntyneet. Kuvio 3 kuvaa vuoden 2013 aikana erääntyneitä syklejä. 8 (32) Tuen ja maksatusten keskikoko 90 80 70 60 50 40 30 20 10 000 000 000 000 000 000 000 000 000 0 € € € € € € € € € € 70 % Tuki 53 % 2006 2007 Maksatus 52 % 45 % 2008 54 % 2009 2010 Kuvio 2. Keskimääräiset vuosittaiset myönnetyt tuet ja maksatukset 2006 – 2010. 66 % Kuvio 3. Keskimääräiset sykleittäin vuonna 2011 myönnetyt tuet ja maksatukset, jotka ovat erääntyneet 2013. Vuonna 2013 erääntyneistä 116 tuesta 32 (28 %) jäi käyttämättä kokonaisuudessaan (875 945 euroa) 3. Tukea ei haettu maksatukseen mm. seuraavista syistä: • hanke venyi tai ei edennyt eikä kustannuksia ehtinyt syntyä, • partneriyritys muutti strategiaansa ja hanke keskeytettiin alkuselvitysten jälkeen, • hanke ei toteutunut, koska tuotteelle ei nähty riittävää kiinnostusta Suomessa, • hanke toteutui niin pienessä mittakaavassa, ettei kustannuksia syntynyt, • kohdemaan korruptoitunut järjestelmä esti hanketta etenemästä, • hankkeen yhteyshenkilö lopetti yhtiössä, joten hankekin jäi kesken, ja • syntyneet kustannukset erosivat arvioiduista: syntyi vain kustannuksia, jotka eivät ole ehtojen mukaisia. 3 Viime vuonna vastaava osuus vuonna 2010 myönnetyistä uusien ehtojen mukaisista tuista oli 35 %. Aikaisempina vuosina vastaava osuus on vaihdellut välillä 18 – 24 %. 9 (32) Alla olevissa taulukoissa on hankkeiden maksatukset ja vielä käyttämättä olevat tuet jaoteltuna maanosittain. Vuoden 2010 tuet ovat jo rauenneet. Taulukko 4. Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaisten hankkeiden tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2010 Afrikka Aasia Latinalainen Amerikka ja Karibia (LAC) Eurooppa Yhteensä Maksatus Maksatus / myöntö % Rauennut 366 782,00 210 464,06 57 % 156 317,94 1 456 149,00 525 875,02 36 % 930 273,98 395 800,00 114 586,29 29 % 281 213,71 185 813,00 7 594,19 4% 178 218,81 2 404 544,00 858 519,56 36 % 1 546 024,44 Taulukko 5. Vuoden 2011 tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2011 Maksatus Maksatus / myöntö % Käyttämättä Afrikka 1 106 673,00 329 418,56 30 % Aasia 1 967 622,00 873 648,22 44 % 1 093 973,78 490 408,00 186 540,91 38 % 303 867,09 324 573,00 156 306,53 48 % 168 266,47 Latinalainen Amerikka ja Karibia (LAC) Eurooppa Yhteensä 3 889 276,00 1 545 914,22 777 254,44 40 % 2 343 361,78 Taulukko 6. Vuoden 2012 tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2012 Afrikka Aasia Latinalainen Amerikka ja Karibia (LAC) Eurooppa Yhteensä Maksatus Maksatus / myöntö % 2% Käyttämättä 441 528,00 9 869,57 431 658,43 1 574 249,00 165 164,45 268 406,00 15 477,16 6% 252 928,84 121 093,00 2 900,33 2% 118 192,67 2 405 276,00 193 411,51 10 % 1 409 084,55 8 % 2 211 864,49 Liitteessä 4 on listattuna yksityiskohtaisemmin toimintavuoden tukimäärät, maksatukset sekä toistaiseksi käyttämättä oleva määrä. 2.5. Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen Hieman yli puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on laskenut edellisvuoden tasosta. Toiseksi eniten hankkeita suuntautuu Afrikkaan, jonka osuus on puolestaan noussut viime vuoden tasosta reippaasti. Sekä Eurooppaan4 että Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle (LAC) suuntautuneiden hankkeiden 4 LK-tukea voi myöntää seuraaville Eurooppaan maantieteellisesti kuuluville maille ja/tai alueille: Albania, Bosnia & Hertsegovina, Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkki, Ukraina, Valko-Venäjä. 10 (32) osuus on lähes edellisvuoden tasolla. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu jakauma maanosittain. Vuonna 2013 tukea on myönnetty 775 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin (sekä ensisijaiset että toissijaiset maat) ja koko toiminnan aikana 105 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuosien 2006 – 2013 aikana hyväksyttyjen hakemusten maantieteellinen jakauma on kuvattu liitteessä 5. Kuvio 4. Vuonna 2013 myönnetty LKT (kpl) maanosittain (suluissa vuoden 2012 luvut) Kuvio 5. Vuonna 2013 myönnetty LKT (€) maanosittain (suluissa vuoden 2012 luvut) Vuotuiset muutokset Aasian ja Afrikan osalta näkyvät myös vuosien 2006 – 2013 kumulatiivisissa suhteissa, joissa Aasian kumulatiivinen osuus on hivenen pienentynyt ja Afrikan kumulatiivinen osuus vastaavasti kasvanut (kuvio 6). Kuvio 6. Kumulatiivinen vuosina 2006 – 2013 myönnetty liikekumppanuustuki maanosittain Tukien keskikoot ovat kasvaneet myös tarkasteltaessa maanosittaisia keskikokoja, joista huomattavin kasvu on Aasiaan suuntautuvissa hankkeissa edelliseen vuoteen verrattuna. Keskikoot ovat: Aasia 47 717 € (2012: 34 190 €), Afrikka 37 107 € (2012: 5 Uusia kohdemaita 2013: Azerbaidzan, Burkina Faso, Costa Rica, Djibouti, Eritrea, Georgia, Guinea, Guinea-Bissau, Kap Verde, KeskiAfrikka, Komorit, Kongon Tasavalta, Lesotho, Mauritania, Päiväntasaajan Guinea, Somalia, Tadzikistan, Tsad, Turkmenistan, Uzbekistan 11 (32) 34 727 €), Latinalainen Amerikka ja Karibia 32 099 € (2012: 29 852 €), Eurooppa 39 302 € (2012: 37 346€). Vuosina 2006 – 2013 eniten hakemuksia on kohdistunut Kiinaan, Intiaan ja Vietnamiin. Samaiset maat löytyvät myös vuoden 2013 kärjestä, joiden lisäksi myös Sambiaan on kohdistunut paljon hakemuksia. Osasyy tähän on Sambiassa alkuvuodesta järjestetty Aid-for-Trade tapahtuma ministereiden VKE-matkan yhteydessä (Team Finland). Kumulatiivisessa kokonaistilastossa näitä maita seuraavat Thaimaa, Kenia, Ukraina, Tansania, Bangladesh ja Brasilia. Useisiin maihin on kohdistunut vain yksi tai pari hakemusta. Hakemukset ovat vuonna 2013 kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 35 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 83 maahan. Koko toiminnan aikana hakemukset ovat kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 82 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 114 maahan. Tukea on vuonna 2013 myönnetty 30 + 47 eri maahan6, joista Kiinaan, Vietnamiin, Intiaan, Sambiaan, Tansaniaan, Bangladeshiin ja Brasiliaan kohdistui eniten myöntöjä. Liitteessä 4 on listattu kaikki yksittäiset hankkeet vuonna 2013. Tukea on kaiken kaikkiaan vuosina 2006–2013 myönnetty 105 eri maahan. Tuki on kohdistunut 72 eri ensisijaiseen maahan sekä lisäksi 33 toissijaiseen maahan, joista Kiinaan, Intiaan, Vietnamiin, Thaimaahan, Ukrainaan, Bangladeshiin, Tansaniaan, Keniaan, Brasiliaan, Peruun, Ghanaan ja Nepaliin on kohdistunut eniten myöntöjä. Taulukossa 7 on vuotuinen käsittelytilanne maanosittain. Hylkäysprosentti Afrikkaan kohdistuneissa hankkeista on noin kaksi kertaa suurempi kuin muualla. Taulukko 7. Käsitellyt liikekumppanuustukihakemukset vuosina 2006 - 2013 maanosittain 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväkMaanosa peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty Yhteensä Afrikka 2 1 7 19 12 11 8 18 9 17 6 31 10 15 10 30 206 Aasia 3 12 4 45 16 43 7 47 14 70 6 59 10 48 12 52 448 Eurooppa 0 6 1 8 0 4 2 8 3 7 0 10 0 5 3 4 61 LAC 0 3 1 7 4 10 2 4 1 16 1 14 0 9 0 10 82 Yhteensä 5 22 13 79 32 68 19 77 27 110 13 114 20 77 25 96 797 2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n7 kehitysapukomitea DACin8 listaamat kehitysmaat ja alueet (hakemuksen rekisteröintipäivänä voimassa 6 Tukea on myönnetty 30 ensisijaiseen kohdemaahan, minkä lisäksi 47 maata on ollut hankkeissa ainoastaan toissijaisena kohdemaana. OECD = Organization for Economic Co-operation and Development 8 DAC = Development Assistance Committee 7 12 (32) olevan luokituksen mukaan). 32 % vuonna 2013 tuetuista hankkeista on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin. Kuvio 7. Vuonna 2013 myönnetty LKT (kpl) Kuvio 8. Vuonna 2013 myönnetty LKT (€) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2012 luvut) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2012 luvut) Vähiten kehittyneiden maiden osalta osuus on noussut selvästi sekä kappale- että euromääräisesti edellisvuodesta. Tuen osuus muihin matalan tulotason maihin on puolestaan laskenut reippaasti sekä kappale- että euromääräisesti. Alemman keskitulotason maiden osuus on noussut edellisvuodesta molemmilla mittareilla. Ylemmän keskitulotason maiden osuus on laskenut kappalemääräisesti, mutta pysynyt euromääräisesti samana. Vähiten kehittyneiden maiden ja muiden matalan tulotason maiden vuosilta 2006 – 2013 laskettu euro- ja kappalemääräinen osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Kuvioissa 9 ja 10 on kuvattu kumulatiivisesti vuosina 2006 – 2013 myönnetyn tuen osuudet. Kuvio 9. Vuosina 2006 - 2013 myönnetty LKT (kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2012 luvut) Kuvio 10. Vuosina 2006 - 2013 myönnetty LKT (€) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2012 luvut) 13 (32) Ylemmän keskitulon maihin kohdistuneiden hankkeiden osuus vuosina 2006 – 2013 myönnetystä tuesta nousi 19 %:iin. Alemman keskitulotason maihin myönnetty kumulatiivinen tuki on puolestaan laskenut hieman osuuden ollessa nyt 44 %. Liitteessä 5 on listattu yksityiskohtaisesti maanosittainen ja maakohtainen kumulatiivinen LKT:n kohdentuminen vuosina 2006 – 2013. Kuvio 11 kuvaa vuotuisen myönnetyn tuen jakaantumista DAC-luokittain. Vuotuiset osuudet vaihtelevat suuresti. Kuvio 11. Vuotuinen osuus myönnetystä liikekumppanuustuesta DAC-luokituksen mukaan 2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan Vuonna 2013 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen PK-yrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista PK-yritysten hankkeita oli 84 %, mikä on 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ennätysvuonna 2012. Toisaalta suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta laski edellisvuoteen verrattuna 6 prosenttiyksikköä ja oli 11 % vuonna 2013. Tuen hakijana voi olla joko Suomeen rekisteröity yritys, muualle rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen, Suomessa toimiva tutkimus- tai koulutuslaitos, yliopisto tai muu vastaava organisaatio tai Suomeen rekisteröity yhdistys. Raportointivuonna tuen saajina ovat olleet yritykset (sekä PK- että suuryritykset), yhdistykset ja kuntayhtymät. Tuen prosenttiosuus (30/50/70 %) hyväksytyistä kustannuksista riippuu hakijan koosta sekä hankemaan kehitysmaaluokituksesta. Alla olevissa kuvioissa on esitelty myönnettyjen tukien kappalemääräinen (kuvio 12) sekä euromääräinen9 (kuvio 13) jako hakijan koon sekä juridisen muodon mukaan. 9 Tuen kokonaismäärä 2013: 3 585 663,- (96 kpl), tuen kokonaismäärä 2012: 2 405 276,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2011: 3 889 276,(114 kpl), tuen kokonaismäärä 2010: 4 271 150,- (110 kpl), tuen kokonaismäärä 2009: 4 154 403,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2008: 3 591 597,- (68 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2007: 3 890 797,- (79 kpl), tuen kokonaismäärä 2006: 1 809 702,- (22 kpl). 14 (32) Kuvio 12. Vuonna 2013 hyväksytyt hankkeet hakijan koon ja juridisen muodon mukaan (suluissa v. 2012 tiedot) Kuvio 13. Tuen jakautuminen hakijan koon ja juridisen muodon mukaan (suluissa v. 2012 tiedot) Tuen keskikoko oli vuonna 2013 lähes sama niin suuryrityksille kuin PK-yrityksille. Yhdistyksille myönnetty tuki on puolestaan ollut hieman suurempi. Kuntayhtymille myönnetty tuki oli selkeästi alhaisempi. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vuonna 2013 vaihteli 1 470 eurosta 150 281 euroon. Vuosina 2006 – 2013 tuki on vaihdellut välillä 800 – 250 000 euroa. Kuvio 14 kuvaa myönnettyjen tukien keskikokoa hakijan koon ja juridisen muodon mukaan. Kuvio 14. Myönnettyjen liikekumppanuustukien keskikoko hakijan koon ja juridisen muodon mukaan vuosina 2006 – 2013 Kumulatiivinen tuen osuus yrityskokoluokittain on kuvattu alla kuvioissa 15 (kappalemääräinen) ja 16 (euromääräinen). Kumulatiivisessa tilastoinnissa PK-yritysten osuus tuetuista hankkeista kasvaa kasvamistaan. 15 (32) Kuvio 15. Vuosina 2006 – 2013 hyväksytyt hankkeet hakijan koon ja juridisen muodon mukaan Kuvio 16. Tuen jakautuminen hakijan koon ja juridisen muodon mukaan vuosina 2006 - 2013 Vuonna 2013 myönnetyt 96 LK-tukea kohdistuivat 88 yritykselle. Yhdelle yritykselle myönnettiin kolme LK-tukea, joista yksi oli jatkohakemus toiselle hakemukselle samana vuonna. Kuudelle yritykselle myönnettiin kaksi LK-tukea, joilla kaikilla hakemukset suuntautuivat eri maihin. 68 yritystä (77 %) haki ensimmäistä kertaa LK-tukea, ja jo aikaisemmin LK-tukea saaneita yrityksiä oli tuen hakijoiden joukossa raportointivuonna 20 (23 %). Nk. jatkohakemuksia jo aiemmin hyväksytyille hankkeille oli 6. 2.8. Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen Vuosina 2006 – 2013 on myönnetty 643 LK-tukea 510 eri hakijalle. 32 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 478:n Suomessa. Uusmaalaisille yrityksille on 16 (32) myönnetty lähes puolet tuesta (ks. kuvio 16 alla, jossa jaottelu ELY-keskusten toiminta-alueitten mukaan10). Vuonna 2013 uusmaalaisten yritysten määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna, 55 %:sta 50 %:iin. Kuvio 17. Myönnetyt tuet 2006–2013 alueittain 2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen Vuonna 2013 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 21 eri toimialaa. Tieto- ja viestintäteknologian (22 %:n osuus vuoden 2013 LKT-hankkeista), palvelualan (16 %), koulutuspalveluiden (7 %), sähkötekniikan (6 %) sekä ympäristöalan (6 %) hankkeita on ollut eniten. Myös rakennusalan (5 %) hankkeita on ollut useita. Vuonna 2012 suosituimpia sektoreita olivat tieto- ja viestintäteknologia, energia- ja metalliteollisuus sekä käsityöt. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain ja vuosien 2006 – 2013 aikana myönnettyjen tukien toimialoittainen yksityiskohtainen jakautuminen (24 eri toimialalle) sekä kappale- että euromääräisesti löytyy liitteestä 6. Kaiken kaikkiaan tieto- ja viestintäteknologian (16 %), tuotantotekniikan ja -laitteiston (12 %), energiateollisuuden (11 %) ja ympäristöalojen (10 %) hankkeita on ollut eniten. Karkeampi DAC-sektoriluokituksen mukainen kappale- ja euromääräinen jakauma vuonna 2013 on seuraava: tuotanto 47 % (kpl) ja 52 % (€), talouselämän perusrakenteet 46 % (kpl) ja 44 % (€) sekä sosiaalinen kehitys 7 % (kpl) ja 4 % (€). 10 Suomen 20 maakuntaa on yhdistetty 15 toiminta-alueeksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa). Ahvenanmaa ei kuulu ELY-keskusten 15 toiminta-alueeseen, joten se on omalla rivillään. 17 (32) 2.10. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen Finnpartnership selvittää liikekumppanuustukihanke-esitysten tukikelpoisuuden sekä niiden suoriutumisen kehitysvaikutusnäkökohtien osalta erillisen, ministeriön hyväksymän arviointipolitiikan periaatteiden mukaisesti. Finnpartnershipin tavoitteiden kannalta on olennaista, että tuettavat hankkeet ovat osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen takaamiseksi on tärkeää, että Finnpartnershipin kautta tuetuilla hankkeilla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia kohdemaiden kehitykseen. Kehitysvaikutusten ja hankkeiden saaman pisteytyksen suhteen on huomioitava, että tuettavien hankkeiden mahdollisista kehitysvaikutuksista voidaan tuen myöntämisen yhteydessä tehdä ainoastaan karkea arvio. Todelliset kehitysvaikutukset voidaan arvioida tarkemmin vasta hankkeiden toteutuksen jälkeen, mikä on otettu huomioon myös tuen maksamisen jälkeen vaadittavassa raportoinnissa. Tuloksista raportoidaan kahden vuoden ajan (katso myös 2.11.). Hankkeiden kehitysvaikutusten arviointipolitiikassa määriteltyjä mitattavia kehitysvaikutuksia ovat vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisäämiseen (koulutus), teknologian ja osaamisen siirtoon, kohdemaan tuotannon monipuolistamiseen, kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantamiseen, työolosuhteisiin ja sosiaalietuuksiin yrityksessä ja sen ympäristössä (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus, palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut) ja erityisiin myönteisiin ympäristövaikutuksiin (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa). 2.11. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Liikekumppanuustuen saajat raportoivat operaattorille seuraavasti: · Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä11, · Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuotena)12, sekä · Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuotena)13. Raportointivelvollisuus syntyy tuen saajalle, kun tuen saaja allekirjoittaa sitoumuksen saatuaan valtionavustuspäätöksen. Jos tuen saaja ei täytä raportointivaatimuksia, on 11 12 Vuonna 2013 raportoivat pääosin vuonna 2011 LK-tukea saaneet hankkeet. Vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 uutta LK-tukea saaneet hankkeet. 13 Vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 vanhaa LK-tukea saaneet hankkeet. 18 (32) ministeriöllä oikeus vaatia liikekumppanuustuen takaisinmaksua. Näin ollen tuen saajalta, jolle ei suoriteta maksatusta, ei myöskään vaadita raportointia. Sähköinen raportointi otettiin käyttöön seurantaraportoinnissa vuonna 2013. 2.11.1. Vastaanotetut loppuraportit Vuonna 2013 erääntyi viimeinen erä vuonna 2010 tukea saaneista hankkeista sekä osa vuonna 2011 tukea saaneista hankkeista. 116:sta tukea saaneista maksatusta haki 84. Näistä hankkeista 51 (60,7 %) on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen, mikä on ohjelman tavoite. Loppuraportissa tulee vähintään mainita sen työn edistyminen, johon tukea on myönnetty, ja josta maksatusta pyydetään. Tuen saaja raportoi myös, ovatko esim. esivalmistelutyöt jo johtaneet etabloitumiseen tai milloin etabloituminen on odotettavissa. Erääntyneistä hankkeista on raportoitu alla olevan mukaisesti: Taulukko 8. Loppuraportoinnin mukainen hanketilanne maksatuspyynnön yhteydessä – vuoden 2010 & 2011 LKT (vuonna 2010/2011 tukea saaneet, vuonna 2013 erääntyneet hankkeet) Tilanne maksatushetkellä Kpl hanketta Tulos Tuella tehtävä työ toteutettu tai etenee suunnitellusti 51 + Kesken 17 ~ Ei toteudu 16 - Maksatusta pyytäneet yhteensä 84 Edellisvuoteen (66,7 %) verrattuna toteutettujen hankkeiden osuus (60,7 %) jää vain hieman alle. Kesken olevien hankkeiden osuus (20,2 %14) sekä ”ei toteutuneiden” hankkeiden osuus (19 %15) on noussut, mutta on alhaisempi kuin sitä aikaisemman vuoden luvut. Kesken olevat hankkeet ovat raportoineet mm. pitkittyneistä tai kariutuneista partnerineuvotteluista johtuvista aikataulupoikkeamista. Monesti kohdemaatoimintojen käynnistämisessä on myös haluttu edetä varovaisesti: maksatushetkellä aikomuksena on vielä ollut toteuttaa lisäselvityksiä (esim. tarkempia taloudellisia laskelmia) päätöksenteon tueksi, tai on päätetty edetä alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän riskialttiilla ja kevyemmällä rakenteella (esim. alihankintasopimus oman kohdemaayrityksen perustamisen sijaan). 14 15 Uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 19,4 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 34,8 %; vuoden 2009 LKT 22 % Uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 13,9 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 21,7 %; vuoden 2009 LKT 12 % 19 (32) Tärkeimmät syyt siihen, että hankkeita ei toteuteta, ovat yritysten ilmoitusten mukaan rahoituksen puute ja vaikeus löytää sopiva paikallinen partneri, jonka kanssa voitaisiin päästä molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen. Lisäksi raportoitiin kohdemaan raskaista laillisista järjestelmistä sekä kysynnän puutteesta. 2.11.2. Ensimmäinen seurantaraportti Liikekumppanuustuen ehdot muuttuivat 1.1.2010 ja nykyisin LK-tuki on voimassa 24 kuukautta valtionavustuspäätöksen tiedoksiantopäivästä. Näin ollen vuonna 2010 hyväksytyt hankkeet koostuvat sekä vanhojen ehtojen mukaisista että uusien ehtojen mukaisista hankkeista. Tässä raportoidaan uusien ehtojen mukaisista hankkeista, jotka erääntyivät vuoden 2012 ja tammikuun 2013 aikana. Tukea myönnettiin 72 hakijalle, ja näistä 46:lle maksettiin tukea. Näistä neljä on jatkohakemuksia/-hankkeita16 ja näin ollen tässä raportoidaan 42 hankkeesta. Raportoinnin kohteena oleville 42 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä 820 350,82 euroa. Tähän mennessä 16 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä yli 8,4 miljoonaa euroa, mikä on lähes kymmenen kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Seurantaraportoinnin perusteella 21 hanketta (50 %) on ensimmäisen seurantaraportin perusteella onnistunut. Osa hankkeista oli vielä tässä raportointivaiheessa keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Samoin osassa onnistuminen ei ole vielä varmaa. Mikäli nämä onnistuisivat, nousisi onnistuneiden hankkeiden osuus 60 prosenttiin. Vuoden päästä tästä on saatavilla tietoa, kun yritykset jättävät viimeiset seurantaraportit. Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa eriasteisesti tuottavaksi 16 yritystä. Lisäksi seitsemän uskoo siihen, että hankkeet tulevat olemaan tuottavia tulevaisuudessa. 21 yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 433 henkilöä, ja työpaikoista 227,5 oli uusia. 15 tällä hetkellä työllistävistä yrityksistä arvioi työllistävänsä kahden vuoden sisällä enemmän, ja neljä yritystä, jotka eivät tällä hetkellä työllistä kohdemaassa, arvioivat työllistävänsä kahden vuoden kuluessa. Tämä parantaisi työllistämisvaikutuksia. Suoran työllistämisen lisäksi 10 yritystä oli työllistänyt ihmisiä epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan noin 56. 16 Yksi jatkohakemushankkeista on vuoden 2008 hankkeen jatkohakemus sekä kolme vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosien 2008 ja 2009 kehitysvaikutusraportoinnissa. 20 (32) Naistyöntekijöiden määrä on 29 % kaikista suorista työpaikoista, ja naisia työllisti 11 yritystä. Useampi yritys on kuitenkin raportoinut joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoinut hankkeen sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä. Teknologian ja tietotaidon siirto, markkinat ja rakenne sekä ympäristövaikutukset ovat useimmin esiintyneet kehitysvaikutukset. 76 % hankkeista on sisältänyt teknologian ja tietotaidon siirtoa. 55 % hankkeista on sisältänyt koulutusta. Koulutus on sisältänyt eniten koulutustilaisuuksia henkilöstölle sekä suomalaisen emoyhtiön tuottamaa koulutusta. 86 prosentissa suoraan työllistävistä yrityksistä maksetaan keskimääräistä parempia palkkoja. Muita esiintyviä sosiaalisia vaikutuksia ovat majoitusmahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille, HIVin/AIDSin ennaltaehkäisyyn liittyvät ohjelmat, työntekijöille järjestetyt urheilupäivät, tyttöjen turvakodin tarjoaminen sekä Reilun kaupan periaatteiden noudattaminen. Sosiaalisista vaikutuksista raportoi 45 % yrityksistä. Kahdeksan yritystä (19 %) raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan eniten on vaikutettu ICT-systeemeihin ja paikallisen yhteisön energiansaantiin. 76 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia olivat tuotteiden parantunut laatu sekä kilpailun lisääminen kyseisellä toimialalla. Lisäksi tällä kertaa iso määrä (24 %) hankkeista on toteutettu maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa. Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 22 yritystä eli 52 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Eniten oli lisääntynyt kansainvälisten sosiaali- ja ympäristöstandardien noudattaminen ja tietoisuus sekä lisääntynyt ympäristövaikutusten tarkkailu. Neljässä hankkeessa oli perustettu uusi yritys kohdemaahan. Lisäksi kaksi yritystä on perustanut yrityksen kohdemaahan, mutta hankkeita on jouduttu lykkäämään. Näiden lisäksi seitsemän hanketta on kesken ja viittä hanketta on jouduttu lykkäämään, joten on mahdollista, että näissä hankkeissa tullaan vielä perustamaan uusia yrityksiä. Kaksi hanketta raportoi tuontiin liittyvistä kehitysvaikutuksista. Lisäksi yhtä hanketta on lykätty ja yksi hanke on lopetettu. Hankkeet ovat onnistuneet kasvattamaan tietoisuutta ja pätevyyttä Suomen ja EU:n tuontivaatimuksista eli kyseessä on lisäar- 21 (32) vollisuus, jota LKT-instrumentilla haetaan. Lisäksi hankkeet ovat onnistuneet lisäämään tuotujen tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisertifiointia ja nostamaan tuotteiden laatua. Viidessä hankkeessa on aloitettu alihankinta kohdemaasta. Lisäksi yksi hanke on kesken, yhtä on lykätty ja yksi hanke on lopetettu. Jo onnistuneissa hankkeissa alihankintasuhde on johtanut alihankittujen tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisertifiointiin ja molemmissa hankkeissa tuotteiden tuotannon kasvuun sekä tuotteiden korkeampaan laatuun. Yhdessä hankkeessa tehtiin selvityksiä suomalaisen ympäristöteknologian pilotoinnista kohdemaassa. Hanke on kesken, mutta etenee. Yritykset raportoivat operaattorille liitteessä 7 olevan taulukon mukaisesti. 2.11.3. Toinen ja viimeinen seurantaraportti Tukea myönnettiin 38 hakijalle ja näistä 29:lle maksettiin tukea17. Lisäksi yhdeksälle aiemmalle tuen saajalle oli myönnetty jatkoaikaa, ja näistä neljä haki maksatusta tuen erääntyessä syyskuussa 2011. Siten raportointivaade seurantaraportoinnin osalta koskee näitä 33 liikekumppanuustuen saajaa. Näistä 10 oli aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia18 ja näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään hankemäärää 23. Raportoinnin kohteena oleville 23 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä 433 533,73 euroa. Tähän mennessä viisi yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä 12,7 miljoonaa euroa, mikä on lähes kolmekymmentä kertaa näille maksetun LK-tuen verran. Kuten nytkin, yleisesti ottaen pienen osan tekemät investoinnit ovat aina olleet moninkertaisia verrattuna maksettuun LK-tukeen. Seurantaraportoinnin perusteella kuusi hanketta (26 %) 23:sta liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta oli edelleen ennallaan onnistuneena. Alhainen luku osoittaa, että nämä hankkeet eivät ole niin onnistuneita kuin aikaisempina vuosina. Osa hankkeista oli vielä keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Vuosi sitten seitsemän hanketta (30 %) oli viety läpi onnistuneesti ja sitä edellisenä vuotena myös seitsemän hanketta (30 %) arvioitiin onnistuneiksi. Osassa hankkeista onnistuminen ei ole vielä raportointihetkellä varmaa; viidestä hankkeesta kolmea on lykätty 17 Nämä vanhojen ehtojen mukaiset hankkeet muodostavat 35 % koko vuoden 2010 volyymistä. Yksi jatkohakemushankkeista on vuoden 2007 hankkeen jatkohakemus, seitsemän hankkeista vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia sekä kaksi vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosien 2007, 2008 ja 2009 kehitysvaikutusraportoinnissa. 18 22 (32) toistaiseksi ja kaksi on kesken. Hankkeet saattavat toteutua tulevaisuudessa. Mikäli näin tapahtuu, nousisi onnistuneiden hankkeiden osuus 48 prosenttiin mikä on normaali määrä. Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa eriasteisesti tuottavaksi kolme yritystä. Tämä on alhainen luku osoittaen tämänhetkisen epävarmuuden maailmantaloudellisessa tilanteessa. Lisäksi kaikki yritykset, jotka ovat lähteneet toteuttamaan vielä tällä hetkellä tuottamattomia hankkeita, uskovat hankkeiden olevan melko todennäköisesti tai todennäköisesti tuottavia tulevaisuudessa. Viisi yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 79 henkilöä, ja työpaikoista 77 oli uusia. Kaikki viisi suoria työpaikkoja tarjonnutta hanketta ovat edelleen hyvissä voimissa, joten niiden tarjoamien työpaikkojen määrä saattaa kasvaa tulevaisuudessa. Nämä arvioivatkin työllistävänsä 191 henkilöä nykyistä enemmän seuraavien kahden vuoden aikana. Myös yksi sellainen yritys, joka ei vielä työllistä, arvioi työllistävänsä kahden vuoden kuluessa. Kolme yritystä (joista kaksi työllisti myös suoraan) työllisti ihmisiä epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan noin 35. Kaiken kaikkiaan nämä hankkeet eivät ole työintensiivisemmiltä aloilta. Naistyöntekijöiden määrä oli 9 % kaikista suorista työpaikoista, ja naisia työllisti kaksi yritystä. Naistyöntekijöiden osuus työntekijöistä oli poikkeuksellisen pieni. Vuosien 2006–2009 hankkeissa naistyöntekijöiden määrä oli keskimäärin 306 naista, eli 28 % suoraan työllistäneiden yritysten työpaikoista. Kolme yritystä raportoi joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoi hankkeen sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä. Sukupuolten välisen tasaarvon edistäminen on yksi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman19 ja kehitysyhteistyön läpileikkaavista tavoitteista. Teknologian ja tietotaidon siirto sekä positiiviset ympäristövaikutukset olivat useimmin esiintyneet kehitysvaikutukset. 57 % hankkeista sisälsi teknologian ja tietotaidon siirtoa. 26 % hankkeista sisälsi koulutusta. Koulutus on sisältänyt eniten työssä oppimista, emoyhtiön tuottamaa koulutusta sekä projektin johdon koulutusta. 19 Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös 16.2.2012. 23 (32) Kaikki viisi työllistävää yritystä (100 %, 22 % kaikista hankkeista) maksavat keskimääräistä parempia palkkoja, mikä on useimmin esiintyvä sosiaalinen vaikutus. Lisäksi kaksi hanketta tarjoaa majoitusmahdollisuuksia työntekijöilleen. Kaikki työllistävät yritykset ovat raportoineet positiivisista sosiaalisista vaikutuksista, mikä ei koskaan aikaisemmin ole ollut tilanne. Neljä yritystä (17 %) raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan hankkeet vaikuttivat eniten energiantuotannon parantumiseen. 30 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia olivat mm. lisääntynyt kilpailu kyseisellä toimialalla kohdemaassa sekä hankkeen sijainti maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa. Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 10 yritystä eli 44 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Merkittävimpiä muita ympäristövaikutuksia olivat suomalaisessa emoyhtiössä lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista ja ympäristöstandardeista sekä lisääntynyt ympäristöstrategian toteuttaminen. Kuudessa hankkeessa oli hankkeen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti perustettu uusi yritys kohdemaahan. Yksi näistä yrityksistä on kuitenkin joutunut lykkäämään hanketta toistaiseksi. Perustetuista kuudesta yhtiöstä kolme on tyypiltään yhteisyrityksiä ja kolme tytäryrityksiä. Lisäksi kaksi hanketta, joissa tavoitteena on ollut perustaa kohdemaahan yritys, on vielä kesken. Ensisijaisesti tuontihankkeiksi rekisteröityjä hankkeita oli ainoastaan yksi. Viime vuonna hanke arvioitiin toteutuneeksi, mutta tänä vuonna yritys kertoi, että hanke on lopetettu. Tuonnista raportoinut yritys ehti lopettamisesta huolimatta lisätä pätevyyttä täyttää tuontivaatimuksia sekä kumppaniyrityksen tietoisuutta EU:n/Suomen tuontivaatimuksista. Alihankinnasta raportoi kaksi hanketta, vaikka se ei ollut yritysten pääasiallisena tavoitteena. Toinen hankkeista on edelleen toiminnassa ja toista hanketta on lykätty. Molemmissa hankkeissa alihankintasuhde on johtanut alihankittujen tuotteiden tuotannon volyymin kasvuun. Yritykset raportoivat operaattorille liitteessä 8 olevan taulukon mukaisesti. Alla olevassa taulukossa on kootusti kehitysvaikutukset viimeisimmän raportoinnin mukaisesti. 24 (32) Taulukko 9. Hankkeiden kehitysvaikutukset viimeisten seurantaraporttien mukaisesti 2006 2007 2008 2009 Myönnettyjä tukia 22 79 68 77 Maksatuksen saaneita (pl. jatkohakemukset) 18 60 48 50 Maksatusten summa (pl. jatkohakemukset) 1 041 715,13 1 683 299,85 1 122 328,14 1 430 945,33 Maksatusten summa (ml. jatkohakemukset) 1 041 715,13 1 683 299,85 1 269 787,20 1 451 900,49 Onnistuneita hankkeita viimeisessä raportissa 10 (56 %) 25 (42 %) 24 (50 %) 24 (48 %) Keskeneräisiä hankkeita viimeisessä raportissa 1 (6 %) 15 (25 %) 9 (19 %) 10 (20 %) Lopetettuja hankkeita viimeisessä raportissa 7 (39 %) 20 (33 %) 15 (31 %) 16 (32 %) Suoraan työllistäviä yrityksiä 10 (56 %) 32 (53 %) 25 (52 %) 24 (48 %) Suoraan työllistettyjä 713 899 1192 1283 Uusia työpaikkoja 301 590 547 884 Naistyöntekijöitä 127 156 269 518 Naisten osuus suoraan työllistetyistä 18 % 17 % 23 % 40 % Epäsuorasti työllistettyjä 514 1698 568 389 Investointeja toteuttaneita yrityksiä (pl. jatkohankkeet) 9 (50 %) 14 (23 %) 13 (27 %) 16 (32 %) Investointien kokonaissumma (pl. jatkohankkeet) 7 900 000 1 635 700 000 7 900 000 35 720 000 Investointien kokonaissumma (ml. jatkohankkeet) 7 900 000 1 635 700 000 8 300 000 35 740 000 Investointien suhde maksatuksiin (ml. jatkohankkeet) 758 % 97172 % 654 % 2461 % 9 (50 %) 13 (22 %) 15 (31 %) 12 (24 %) Tytäryritys tai yhteisyritys perustettu 4 (22 %) 16 (27 %) 14 (29 %) 9 (18 %) Alihankinta aloitettu 6 (33 %) 12 (20 %) 12 (25 %) 10 (20 %) Lisäarvollinen kehitysmaatuonti aloitettu Teknologian ja tietotaidon siirtoa toteuttaneita 10 (56 %) 45 (75 %) 36 (75 %) 36 (72 %) Koulutusta toteuttaneita hankkeita 11 (61 %) 35 (58 %) 33 (69 %) 36 (72 %) Keskimääräistä parempia palkkoja maksaneita 10 (56 %) 22 (46 %) 25 (52 %) 22 (44 %) Hankkeita, joilla positiivisia vaikutuksia naisten 8 (44 %) 24 (40 %) 28 (58 %) 26 (52 %) työllistymiseen tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon Hankkeita, joilla vaikutuksia yleiseen infrastruktuuriin 4 (22 %) 25 (42 %) 16 (33 %) 12 (24 %) Hankkeita, joilla vaikutuksia markkinoihin ja niiden 11 (61 %) 42 (70 %) 36 (75 %) 34 (68 %) tuotantorakenteeseen Hankkeita, joilla positiivisia muita 6 (33 %) 34 (57 %) 29 (60 %) 21 (42 %) ympäristövaikutuksia 2010* 38 23 433 533,73 712 065,98 6 (26 %) 5 (22 %) 12 (52 %) 5 (22 %) 79 77 7 9% 35 5 (22 %) 12 680 698 21 753 698 3055 % 5 (22 %) 2 (9%) 0 (0 %) 13 (57 %) 6 (26 %) 5 (22 %) 3 (13 %) 4 (17 %) 7 (30 %) 10 (44 %) *Osa vuoden 2010 hankkeista raportoitu, loput raportoidaan vuoden päästä 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) Vuoden 2013 aikana on pyrkimyksenä ollut tehostaa liikekumppanuuksien identifiointia edistävää Matchmaking-palvelua sekä lisätä liikekumppanuuksien syntyä markkinoinnin pääpainomaiden (Etiopia, Kenia, Nigeria, Peru, Sambia, Vietnam ja Tansania) kannalta tärkeillä toimialoilla (ICT, maatalous, ympäristö ml. uusiutuva energia), joissa on nähtävissä synergiaa suomalaisen elinkeinoelämän kanssa. MM-toimintaan katsotaan kuuluvan kotimaan ja kohdemaiden yrityskontaktien työstämisen sekä järjestettävien tilaisuuksien lisäksi yhteistyön tiivistäminen Suomen kehitysmaaedustustojen (pääasiallisesti pääpainomaissa), kansainvälisten sisarorganisaatioiden sekä suomalaisten ja kohdemaiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on tarjota palveluita kehitysmaatuonnin edistämiseen liittyen. Vuoden toisella puoliskolla käynnistettiin pilotti MM-työn tehostamiseksi. Kehitysmaista haettiin niin sanottuja yritysbongaajia, joiden toivotaan löytävän kohdemaista varteenotettavia yrityksiä ja ohjaavan niitä MM-palvelun pariin. Löytäessään hyvän yrityksen bongaajat saavat toimeksiannon yrityksen taustojen tarkistamisesta. Myös 25 (32) Suomessa tapahtuvaa liikekumppanin identifioimista tehostettiin ja pilotin piiriin otettujen konsulttien välillä toimeksiannoista kilpaillaan laadullisesti. 3.1. Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa MM-tilaisuuksia on järjestetty Perun, Vietnamin ja Tansanian lisäksi Intiassa, Sambiassa, Keniassa, Etiopiassa ja Nigeriassa. Vuonna 2013 vietettiin Suomi-Vietnam diplomaattisten suhteiden (40 v.) juhlavuotta, minkä johdosta Vietnamissa osallistuttiin jopa 11 tilaisuuteen ympäri maata. Tilaisuuksien aikana esiteltiin pääasiallisesti LKO:n tuomat mahdollisuudet kehitysmaiden yrityksille sekä tarjottiin tilaisuuskohtaista tietoa suomalaisista yrityksistä ja Suomen markkinoista. Listaus tilaisuuksista löytyy liitteestä 9. Taulukko 10. Tilaisuudet kohdemaissa vuonna 2013 Kohdemaissa järjestettä- Koko vuosi T1 vät tilaisuudet (cum) Toteutunut 20 kpl (tavoite) (4-10 kpl) 4 Vietnam 1 Intia T2 T3 3 2 1 1 1 4 Vietnam 2 Peru 1 Nigeria Vietnam Sambia Kenia Etiopia Tansania Tilaisuuksien lisäksi Finnpartnership tapasi matkojen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan suurlähetystöjen ja kauppakamareiden edustajia, pääsektoreiden toimijoita sekä Finpron, ministeriöiden ja vienninedistämisorganisaatioiden edustajia yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. 3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä Raportointivuoden aikana tehostettiin markkinointia ja vuoden lopulla tilastoitavien yhteydenottojen laatuvaatimuksia tiukennettiin. Uudella tavalla laskien konkreettisia yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 190 mikä sekin on vielä melkein kaksi kertaa tavoitemäärän. Lisäksi on vastaanotettu 8 hakemusta suomalaisilta yrityksiltä, eli yhteensä hakemuksia vastaanotettiin 198. Huolimatta tiukennetuista vaatimuksista hakemusten määrä kasvoi 50 % edelliseen vuoteen verrattuna. Hakemuksia rekisteröitiin tietokantaan 55 kappaletta, koska tietokantaan ei laiteta hakemuksia, joilla ei nähdä lainkaan potentiaalia. Alla oleva taulukko tiivistää MM-toiminnassa mukana olleiden yritysten lukumäärän sekä kuvaa, mitä aloitteille on tehty. 26 (32) Taulukko 11. Matchmaking-yhteydenotot vuonna 2013 Kontaktin luonne Yrityksen alkuperä Yrityksen MM-hakemus rekisteröity tietokantaan kehitysmaalaiset T1 T2 T3 31 7 14 10 suomalaiset 5 4 1 0 One-to-one yhteydenotot ja tiedonvälitys kehitysmaalaiset 10 3 3 4 Kehitysmaatuonti suomalaiset kehitysmaalaiset suomalaiset 2 7 0 1 2 0 1 4 0 0 1 0 55 17 23 15 -16 -4 -9 -3 0 213 0 35 0 90 0 88 1 0 0 1 104 101 Aktiivisen MM-toiminnan kohteena yhteensä olleet yritykset Ø joista aiempien raportointijakkehitysmaalaiset sojen aikana saapuneita suomalaiset Yrityskontaktit, joita ei ole vielä kehitysmaalaiset rekisteröity tietokantaan (prosessi suomalaiset kesken, puutteellisen tiedot jne.) Kaikki vastaanotetut yhteydenotot yhteensä Koko vuosi 253* (joista 245 kehitysmaista) 48 *Tiukennetulla raportointitavalla laskettuna vastaanotettiin 198 yhteydenottoa Pilotissa rakennetun yritysbongaajaverkoston tehtävänä on lisätä hakemusten ja hakijoiden laatua. Hakijoiden ja hakemusten laadun noususta pilotin myötä kertoo se, että yritysten taustojen tarkistuksia päästiin pilotin aloituksen jälkeen tekemään alkuvuoteen verrattuna noin nelinkertainen määrä. Vuoden aikana tietokantaan siirretyt partnerinhakuilmoitukset jakaantuivat 14 eri sektorin välille. Tietokantaan rekisteröitiin kehitysmaayrityksiä eniten tekstiiliteollisuudesta (6 kpl) ja IT-teollisuudesta (5 kpl). Maatalous- ja elintarviketeollisuudesta rekisteröitiin 4 hakemusta. Muilta sektoreilta rekisteröitiin 1 - 3 hakemusta per sektori. Suomen lisäksi hakemuksia (sisältäen kehitysmaatuonti- sekä one-to-one-yhteydenotot) rekisteröitiin tietokantaan 17 maasta. Eniten hakemuksia on tullut Perusta (13 kpl), missä näkyy siellä tehty MM-työ. Seuraavaksi eniten hakemuksia vastaanotettiin Tansaniasta (7 kpl) sekä Namibiasta (6 kpl). Kolmannesta pääpainomaasta Vietnamista vastaanotettiin vain kolme hakemusta ja näyttääkin siltä, että Hanoin ja HCMC:n ulkopuolella kysyntä on olematonta. Laadullisesti vahvat hakemukset tulevat maista, joissa on olemassa taho, joka voi tukea tai auttaa hakemuksen teossa, kuten yritysbongaajat, kansalliset toimijat (vienninedistämisorganisaatio, toimialan liitto jne.) tai Suomen lähetystöt. Yksityiskohtainen taulukko aktiivisista MM-yhteydenotoista ja niiden jakautumisesta maittain ja sektoreittain on liitteessä 10. 27 (32) Kuvio 18. Vastaanotetut MM-hakemukset vuosina 2006- 2013 Ulkopuolisia toimijoita on käytetty määrättyjen MM-hakemusten edelleen työstössä. Tarkoituksena on näin varmistaa hakemusten taso sekä parantaa niiden markkinoitavuutta suomalaisille yrityksille. Työ koostuu pääasiallisesti kohdemaissa tehtävästä yritysten taustojen tarkistuksesta (kahdessa vaiheessa) sekä Suomessa tehtävästä yritysten hakemusten aktiivisempaan markkinointiin tähtäävästä työstä. Näissä tapauksissa myös tieto onnistumisesta, eli yhteistyö yritysten välillä, välittyy Finnpartnershipille. Yhteensä Vietnam Tansania Sambia Peru Namibia Kolumbia Intia Egypti Taulukko 12. 2013 valmistuneet taustojentarkistukset Tulos -> 14 (67 %) Phase 2:een -> 4 tietokantaan Phase 1 2 1 1 7 1 5 4 21 4 2 3 10 2 1 1 5 -> 3 ei jatkoon -> 9 Phase 3:een Phase 2 1 -> 1 tietokantaan -> 4 yhdistetty väh. 2 suomalaiseen Phase 3 1 Phase 4 1 1 -> 1 yhteistyö jo aloitettu. -> 1 tapaaminen toteutettu Taustojentarkistukseen on käytetty pääasiassa konsultteja, jotka ovat tulleet mukaan Matchmaking-pilotin kautta. Sopimukset solmittiin yhteensä 20 yritysbongaajan ja 19 Suomessa toimivan konsultin kanssa. Taustojentarkistuksissa hyödynnettiin myös vanhaa konsulttiverkostoa. 28 (32) 3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi Kehitysmaiden yritysten partnerinhakuilmoituksista tiedotettiin kuukausittaisissa uutiskirjeissä. Kuukausittaisen uutiskirjeen vastaanottajat koostuvat yrityksistä, kattojärjestöistä, alueellisista kehitysorganisaatioista ja muista partnereista. Lukijoiden määrä kasvaa vuosittain noin 20 %. Loppuvuodesta suomenkielinen vastaanottajalista koostui 939 ja englanninkielinen 310 henkilöstä tai henkilön edustamasta organisaatiosta. Markkinoinnissa yhteistyötä suomalaisten ja kehitysmaalaisten yritysten tukiorganisaatioiden kanssa vahvistetaan jatkuvasti. 3.4. Matchmaking-toiminnan tulokset Liikekumppanuuksien identifiointitoiminnan seurauksena on syntynyt useita liikeyhteyksiä. Vuoden aikana työstettiin 72 hakemusta ja näiden hakemusten kohdalla MMtyön tuloksellisuutta on myös pystytty seuraamaan lähemmin (tietokantaan rekisteröidyt aloitteet, joista kehitysmaalaisia yrityksiä oli 63 kpl ja suomalaisia 9 kpl). Vuoden 2013 aikana jatkoselvityksiin yhteistyön aloittamiseksi yritysten välillä on johtanut alla olevan taulukon mukaan 72 aloitteesta 16 aloitetta, eli yhteensä 22 % työstetyistä hakemuksista. Alla olevassa taulukossa on kuvattu MM-toiminnan tuloksia. Taulukko 13. Matchmaking-toiminnon seurannan tulokset vuosina 2009 – 2013 2009 2010 2011 Kommunikointia yritysten välillä 2012 2013 25 19 18 6 7 Yritysvierailu tai tapaaminen suunnitteilla 3 0 0 1 4 Yritysvierailu tai tapaaminen toteutettu 0 7 3 2 2 Konkreettisesta yhteistyöstä sovittu Konkreettinen yhteistyö aloitettu tai toimeenpantu LKT-hakemus vastaanotettu 1 2 1 0 1 1 8 4 3 2 0 0 0 2 0 30 (36 %) 36 (31 %) 26 (25 %) 14 (14 %) 16 (22 %) Ei vielä tulosta 37 (44 %) 74 (63 %) 72 (70 %) 77 (76 %) 42 (58 %) Ei vastausta kyselyyn 17 (20 %) 8 (7 %) 5 (5 %) 11 (11 %) 16 (22 %) yhteensä 84 (100 %) 118 (100 %) 103 (100 %) 102 (100 %) 72 (100 %) yhteensä 3.5. LKO:n markkinointi Suomessa Operaattori on esitellyt toimintaansa ja palveluitaan 36 erilaisessa tapahtumassa tai tilaisuudessa toimintavuoden aikana. Suurta määrää selittää osaltaan maaliskuussa käynnistynyt kansainvälistymistoimijoiden yhteinen Kilpailukykyä Viennistä (KIVINET) -kiertue, jossa operaattori osallistui kaikkiaan 10 KIVINET-tilaisuuteen. 29 (32) Taulukko 14. Tilaisuudet Suomessa vuonna 2013 Koko vuosi (cum) Seminaarit Suomessa, tavoite 28 kpl Toteutunut 36 T1 T2 T3 11 14 11 Valtaosa tilaisuuksista on ollut muiden järjestämiä yhteistilaisuuksia, mikä on mahdollistanut LK-ohjelmasta tiedottamisen useissa tilaisuuksissa suhteellisesti pienemmillä resursseilla. Liitteessä 9 on listattu kaikki markkinointitilaisuudet. 3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Vuoden 2013 työsuunnitelmassa kerrottiin aikomuksesta vahvistaa edelleen yhteistyötä eri katto-organisaatioiden ja klustereiden sekä alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa erityisesti, koska monet näistä vastaavat omalta osaltaan jäsentensä kansainvälistymisestä. Yhteistyötä on vuoden aikana sekä ylläpidetty suomalaisten toimijoiden, kuten ulkoasiainministeriön edustustojen, tuontipolitiikkatoiminnan ja neuvonantajien, klusterityöryhmien sekä edustustojen kanssa, että tiivistetty yrittäjien kattoorganisaatioiden, kuten Muotikaupan liiton ja Suomen Yrittäjien kanssa. Organisaatioiden julkaisuihin on tarjottu juttuja ja juttuaiheita, jotka on julkaistu. Yhteistyötä on jatkettu ja kehitetty kehitysmaalaisten tahojen, kuten kehitysmaiden suurlähetystöjen, kansainvälistymis- ja kaupanedistämistahojen ja konsulttien kanssa. Yhteisille kohdemaissa järjestettäville tilaisuuksille ja tapahtumille luotiin monistettavia toimintamalleja ja tavoitteita. Lisäksi erilaisia yhteistyömuotoja on kehitelty Norjan, Ruotsin ja keskieurooppalaisten kehitysmaatuontia ja kehitysmaainvestointeja edistävien sisarorganisaatioiden kanssa MM-palveluun, kehitysmaatuontiin ja markkinaraportteihin liittyen. Muun muassa CBI:lta (Centre for the Promotion of Imports from developing countries) tilattiin kehitysmaatuojille suunnattuja markkinaraportteja. Yhteistyötä on tehty myös kehitysmaatuontia edistävien tahojen kanssa tuettujen ostajamatkojen markkinoimiseksi, joita järjestivät muun muassa ADEX (Asociación de Exportadores del Perú) sekä SIPPO (Swiss Import Promotion Programme). Tuettuja ostajamatkoja hyödynsi yhteensä 4 yritystä: 2 luontaistuotealalta ja 2 tekstiilialalta. Kaikki neljä ovat käynnistäneet yhteistyön kohdemaiden yritysten kanssa. 30 (32) 4) Neuvontapalvelu Finnpartnership-ohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille LK-tuen ja MM-palvelun lisäksi kehitysmaahankkeisiin liittyviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluiden kysyntä vaihtelee suuresti, samoin yritysten tarpeet neuvojen suhteen. Olennainen tehtävä on lisäksi ollut ohjata yrityksiä muiden kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen, kuten Finnveran, Finpron, ELY-keskusten, Tekesin ja Nopefin, palveluiden piiriin. Yritykset pyytävätkin varsin usein lisätietoja ja neuvontaa myös muiden Suomessa toimivien kansainvälistymispalveluita tarjoavien organisaatioiden palveluista. Yritykset pyytävät myös esim. kehitysmaiden yritysten, laki- ja tilitoimistojen tai elinkeinoelämää edustavien organisaatioiden yhteystietoja. Ohjelman kotisivuilla ylläpidettävä liiketoimintapankki pyrkii kattamaan kyseiset tiedot kehitysmaista. Tiedot liiketoimintapankkiin saadaan yhteistyökumppaneilta ja näin maa- ja sektorikohtaisen tiedon määrä on kiinni paljolti yhteistyökumppaneiden aktiivisuudesta. CBI:lta tilatut markkinaraportit lisättiin kotisivuille kehitysmaatuontiosioon. Lisäksi kotisivuille lisättiin yhteiskuntavastuuosio. Operaattori auttaa yleisellä tasolla liikekumppanuusyrityksiä hankkeiden kehittämisessä ja toteuttamisessa koko hankkeen elinkaaren ajan, mutta ohjaa asiakkaita tarvittaessa kääntymään myös muiden, esim. konsulttien, puoleen yksityiskohtaisempaa neuvontaa varten. Operaattorin tarjoama neuvontapalvelu on avoin myös muille kuin LK-tukea hakeville yrityksille. Yleinen neuvontapalvelu on toteutettu Finnpartnership-tiimille allokoiduin henkilöstöresurssein sekä Finnfundin henkilöstön avulla, mm. rahoitus- ja ympäristöasiantuntijoiden toimesta. Yhteensä neuvontaan on käytetty keskimäärin noin 24 tuntia kuukaudessa tavoitteen ollessa noin 22 tuntia kuukaudessa. Lisäksi LKT-hakijoille tarjotaan erityistä neuvontaa koskien ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia (Y&Y-voucher) sekä rahoitusneuvontaa. 5) Henkilöstö Ohjelma-assistenttina toiminut Laura Lind lopetti 7.2.2013 ja uusi assistentti Tiina Mäkinen aloitti 28.10.2013. Liikekumppanuuskoordinaattori Birgit Nevala aloitti 6.3.2013 (uusi toimi), jonka tehtävänä on kehittää ja lisätä panoksia Matchmaking-työhön. Kesätyöntekijöiksi palkattiin Santeri Vilos (22.4.–30.8.2013) ja Janne Penttilä (2.5.– 30.8.2013). He ovat hoitaneet mm. assistentin tehtäviä, LKT:n käsittelyssä avustamista, nettisivujen kehitystyötä sekä kesälomien tuurausta. Tiimiin kuuluu ohjelmajohtaja, kuusi asiantuntijaa ja assistentti. 31 (32) 6) Näkymät vuodelle 2014 ja tulevaisuuden kehitystarpeet Vuosina 2014–15 toiminta jatkuu pääosin ilman suurempia muutoksia samalla, kun valmistellaan lakimuutosta, joka integroisi ohjelman pysyväksi osaksi Finnfundia. Toiminnan vaatimia pieniä muutoksia tehdään näidenkin vuosien aikana. Lisäksi meneillään olevat muutokset Team Finland-toimintakonseptin alla tuonevat mukaansa uudistuksia, jotka vaikuttavat myös Finnpartnershipin työhön. Matchmaking-toimintaa laajennetaan useampiin maihin perustuen edellisen vuoden hyviin tuloksiin mahdollistaen näin suuremmat volyymit ja paremman kustannustehokkuuden. Yhteistyötä jo aiemmin mukana olleissa maissa, Perussa, Tansaniassa ja Vietnamissa, jatketaan kuten aikaisemmin. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia esim. Algeriassa, Etelä-Afrikassa, Indonesiassa, Kolumbiassa, Myanmarissa ja Pakistanissa, joissa toiminta rakentuu hyvän yhteistyön varaan mm. edustustojen kanssa. Resurssien parhaan käytön varmistamiseksi pyritään vastaamaan kysyntään niin, että aktiiviset ja tulokselliset toimijat saavat vastinetta työlleen. Yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa tiivistetään entisestään hyvässä Team Finland-hengessä. Tietoa Finpron tulevaisuudesta odotetaan, jotta tuleva yhteistyö on mahdollisimman tuloksellista sekä suomalaisten että kehitysmaayritysten näkökulmasta. Näkymät kuluvalle vuodelle ovat erilaiset kuin aikaisemmin, epävarmuutta on tulevasta toimintamuodosta, muista toimijoista ja rooleista sekä kysynnän jatkuvasta muutoksesta. LKT:n kysyntä on taas kasvussa, mutta hakijat ovat enenevässä määrin pienyrityksiä. Samoin kysytään yhteishankkeitten, innovaatioiden, BoP-mallien ja muitten ei-perinteisten tai nykyisten ehtojen mukaista rahoitusta. MM-palvelun aikaansaama kysyntä on suurta ja pullonkaulana ovat erilaiset laatuvaatimukset kehitysmaissa ja Suomessa. Myös suomalaisten yritysten herättäminen tällaiseen yhteystyöhön vaatii paljon resursseja. TOIMINTARAPORTIN ALLEKIRJOITUS Helsinki 27. päivänä toukokuuta 2014 Siv Ahlberg Programme Director Finnpartnership / Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Liitteet Liite 1: LKO:n prosessikaavio 32 (32) Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite 2: Finnpartnershipin ohjausryhmän kokoonpano 2013 3: Vuonna 2012 myönnetyt tuet 4: Vuonna 2013 myönnetyt tuet 5: Vuosina 2006 - 2013 hyväksytyt tukihakemukset maanosittain 6: Vuosina 2006 - 2013 myönnetyt tuet toimialoittain 7: v. 2010 uusien ehtojen mukaiset hankkeet - seurantaraportointi 8: v. 2010 vanhojen ehtojen mukaiset hankkeet - seurantaraportointi 9: Markkinointitilaisuudet 2013 10: Matchmaking-yhteydenotot Tilintarkastuskertomus Finnpartnership-ohjelman talousraportti 2013 Hakija (saajayhteisö) lähettää lomakkeen liitteineen operaattorille (haku 6xvuosi, käytännössä avoin) -Hakemuslomake (sis. de minimis –kelpoisuus); - hankebudjetti; - hankekuvaus; - kehitysvaikutustenarviointi - kaupparek.ote ja tilinpäätöstiedot; Operaattori maksaa valtionavun saajayhteisölle UM:n valtuuttamana. - maksatus saajayhteisölle toteutuneiden, hyväksyttyjen kustannusten perusteella. UM maksaa operaattorille saajayhteisöille kanavoitavaa valtionavustusta tarvittaessa säännöllisin väliajoin (kolmannesvuosittain) Operaattori rekisteröi hakemuksen ja pyytää tarvittaessa lisätietoja Operaattori ilmoittaa UM:n alueosastoille ja edustustoille. Saajayhteistö lähettää maksatuspyynnön Operaattorille (mahdollisuus kahteen nostoon) Operaattori tarkistaa: - sitoumuslomake; -maksatuspyyntö; -liitteet, lausunnot ja raportit; Saajayhteisö raportoi Operaattorille vuosittain 2 vuotta tuen raukeamisen jälkeen - kaksi seurantaraporttia; - loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä. Operaattori valmistelee hankkeen tukikomitean kokoukseen - hankeyhteenveto; - ympäristö ja yhteiskuntavastuu luokitus; - kehitysvaikutusluokitus; - asiakastiedon luottotiedot; - tilinpäätöstiedot Operaattori tiedottaa hakijaa tukikomitean suosituksesta. Saajayhteisö toteuttaa hankkeen (kustannukset syntyvät rekisteröintipäivästä ehdollisena päätökselle) - tuki voimassa 24 kk päätöksen tiedonannosta alkaen; - oikaisuvaatimuksen käsittely (UM). Operaattori tekee kehitysvaikutusarvion toteutuneista hankkeista Tukikomitea esittää 6 kertaa vuodessa UM:lle valtionavun hakemista tai hakemuksen hylkäämistä Operaattori valmistelee tukikomitean pöytäkirjoista hakemuskoosteen UM:lle. Operaattori UM:n valtuuttamana tiedottaa saajayhteisölle myönteisestä päätöksestä, ehdoista yms. UM myöntää/hylkää valtionavun saajayhteisöille. Ulkomaankauppa ja -kehitysministerin allekirjoittama valtionavustuspäätös, jonka liitteeksi liikekumppanuustukiehdot (kts. alla). UM tiedottaa ja valtuuttaa Operaattorin tiedottamaan hakijoille Valtionavustuspäätös. Liitteet: - liikekumppanuustuen yleisehdot; - hyväksyttävät kustannukset; -Maksatuspyyntöohje ja -lomake; -Tilintarkastusohje ja tarkastuslausunnon malli; -Raportointiohje;sitoumuslomake; (tukikomitean hyväksymä hakemus) Operaattori raportoi UM:lle vuosittain ja vuosikolmanneksittain toiminnastaan ja rahan käytöstään - toiminta- ja talousraportti ja tilintarkastuskertomus -kolmannesvuosittainen raportointi. Operaattori tiedottaa: - myönteinen päätös: kts. seuraava kohta; - kielteinen päätös: ilmoitus asiakkaalle ml. valitustie ja -ohje; - saajayhteisön tulee vahvistaa kirjallisesti päätöksen vastaanottamisesta. Liite 2 Liite 2 OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO 2013 Jäsen Organisaatio Riikka Laatu (pj) (06/2013 asti Pekka Puustinen) UM / KEO-02 Janne Sykkö (06/2013 asti Oskar Kass) UM / KEO-50 Antero Klemola UM / ASA (Antti Loikas) UM / A LI-01 Hanna Vuokko (06/2013 asti Tuomas Kinnunen) UM / ITÄ-20 (Eija-Leena Linkola) UM / EUR-40 Antti Piispanen (06/2013 asti Sari Laaksonen) UM / TUO Erno Ihto Finnvera Outi Ervasti EK Jusa Susia (10/2013 asti Helena Sarén) Finpro Mikko Härkönen Työ- ja elinkeinoministeriö Finnpartnership-tiimi Helena Arlander Johtaja, salkun- ja riskienhallinta Siv Ahlberg Programme Director Hanna Viitala Programme Analyst Marika Heinonen Programme Officer Birgit Nevala (03/2013 alkaen) Business Partnership Coordinator Maijastiina Suonpää Junior Analyst Suvi Lähdevuori Junior Analyst Laura Lind (02/2013 asti) Programme Assistant Tiina Mäkinen (10/2013 alkaen) Programme Assistant 1(5) 2012 Yritys Koko Toimiala Hankkeen vaihe Liite 3 Tuki-% Summa Maksatus Käyttämättä Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Tero Raassina (yritystä ei vielä perustettu) PK-yritys Energiateollisuus Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten 70 % 27 671,00 0,00 27 671,00 50 % 24 545,00 0,00 24 545,00 50 % 10 244,00 0,00 10 244,00 70 % 6 134,00 0,00 6 134,00 50 % 11 461,00 0,00 11 461,00 70 % 32 187,00 0,00 32 187,00 50 % 8 881,00 4 630,50 4 250,50 50 % 6 903,00 0,00 6 903,00 50 % 30 743,00 0,00 30 743,00 50 % 107 590,00 0,00 107 590,00 50 % 23 064,00 0,00 23 064,00 70 % 64 982,00 40 049,91 24 932,09 50 % 27 151,00 0,00 27 151,00 50 % 12 084,00 0,00 12 084,00 50 % 15 253,00 6 498,50 8 754,50 arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Aaba Kotikentät Oy PK-yritys Rakennusala Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus AkkuSer Oy PK-yritys Aquaminerals Finland Oy PK-yritys Arrow Engineering Oy PK-yritys Ympäristöala Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Ympäristöala Partnerin identifiointi Tieto- ja Liiketoimintasuunnitelma viestintäteknologia Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Art in Tanzania Ry PK-yritys Käsityöt Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Isha Oy PK-yritys Palveluala Bofo Oy PK-yritys Metalliteollisuus Cadring Oy PK-yritys Sähkötekniikka Esihankeselvitys Hankeselvitys Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi CCX Tech Oy PK-yritys Tieto- ja Hankeselvitys viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Cleantech Insider Oy PK-yritys Kumi- ja muoviteollisuus Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Compunication Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi CRS-Development Ltd Oy PK-yritys Metalliteollisuus Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi CS Control Software Oy PK-yritys Sähkötekniikka Esihankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Cuycha Innovation Oy PK-yritys Energiateollisuus Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi 2(5) Partnerin identifiointi Hankeselvitys DigiEcoCity Ltd PK-yritys Ympäristöala Ympäristö- ja 50 % 97 239,00 0,00 97 239,00 30 % 83 475,00 35 301,08 48 173,92 50 % 45 814,00 0,00 45 814,00 50 % 11 634,00 0,00 11 634,00 50 % 22 987,00 11 730,42 11 256,58 yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Dovre Group Oyj Suuryritys Palveluala Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Ecomp Oy PK-yritys Tuotantotekniikka ja laitteisto Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Ecompter Oy PK-yritys Tieto- ja Hankeselvitys viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Energy Partners Finland Oy PK-yritys Energiateollisuus Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Enfucell Oy PK-yritys Elektroniikka Henkilökunnan koulutus 50 % 25 641,00 0,00 25 641,00 Eränelo PK-yritys Käsityöt Partnerin identifiointi 50 % 1 829,00 0,00 1 829,00 50 % 55 231,00 0,00 55 231,00 50 % 21 820,00 0,00 21 820,00 70 % 28 431,00 0,00 28 431,00 70 % 19 144,00 0,00 19 144,00 50 % 41 752,00 0,00 41 752,00 50 % 18 374,00 0,00 18 374,00 50 % 37 326,00 0,00 37 326,00 70 % 21 264,00 20 017,46 1 246,54 50 % 18 432,00 18 432,00 0,00 Partnerin identifiointi Ferroplan Oy PK-yritys Metalliteollisuus Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Fincumet Oy PK-yritys Metalliteollisuus Fincumet Oy PK-yritys Metalliteollisuus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja Finnoponics Oy PK-yritys Kalateollisuus ja yhteiskuntavaikutusten kalatuotteet arviointi Henkilökunnan koulutus Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Partnerin identifiointi GD Power Oy (GD Power Ltd) PK-yritys Energiateollisuus Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Grexel Systems Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Health Care Success Oy PK-yritys Terveys- ja lääketeollisuus Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Imagian Oy PK-yritys Palveluala Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Info Totem Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus 3(5) Partnerin identifiointi Isku-Yhtymä Oy Suuryritys Muu Esihankeselvitys Hankeselvitys 30 % 64 183,00 0,00 64 183,00 50 % 14 065,00 12 607,91 1 457,09 50 % 17 762,00 6 090,27 11 671,73 50 % 91 729,00 0,00 91 729,00 50 % 18 118,00 0,00 18 118,00 70 % 27 657,00 0,00 27 657,00 50 % 2 486,00 0,00 2 486,00 70 % 17 923,00 0,00 17 923,00 30 % 32 741,00 0,00 32 741,00 50 % 36 700,00 0,00 36 700,00 70 % 5 740,00 0,00 5 740,00 30 % 29 852,00 0,00 29 852,00 50 % 65 531,00 0,00 65 531,00 70 % 25 960,00 9 196,86 16 763,14 70 % 33 551,00 0,00 33 551,00 Henkilökunnan koulutus Iwa Labs Oy PK-yritys Tieto- ja Hankeselvitys viestintäteknologia Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma GA90 Recycling Oy PK-yritys Ympäristöala Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Esihankeselvitys Jolla Oy PK-yritys Tieto- ja Hankeselvitys viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Jonelec Oy PK-yritys Metalliteollisuus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Jukkola systems Oy PK-yritys Maatalous- ja Ympäristö- ja elintarviketeollisuus yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Kaveri Good Products Oy PK-yritys Muu Esihankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi kooDesign Tmi PK-yritys Käsityöt Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi L&T Recoil Oy Suuryritys Kemikaalit Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Limited liability company "Investment company" Hankeselvitys PK-yritys Energiateollisuus EnergoTechnoPark Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Linnan Pyöräverstas Oy PK-yritys Matkailuala Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Lumon International Oy Suuryritys Rakennusala Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Marinetek Group Oy PK-yritys Rakennusala Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Mifuko Oy PK-yritys Käsityöt Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Minna Luntta (yritystä ei vielä perustettu) PK-yritys Käsityöt Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus 4(5) Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Molok Oy PK-yritys Muu Henkilökunnan koulutus 50 % 82 895,00 0,00 82 895,00 50 % 13 374,00 9 128,49 4 245,51 70 % 69 401,00 0,00 69 401,00 30 % 20 813,00 0,00 20 813,00 30 % 22 359,00 0,00 22 359,00 50 % 5 031,00 2 900,33 2 130,67 50 % 18 606,00 0,00 18 606,00 50 % 11 724,00 0,00 11 724,00 50 % 16 817,00 0,00 16 817,00 70 % 30 446,00 0,00 30 446,00 50 % 11 799,00 8 595,89 3 203,11 70 % 21 896,00 0,00 21 896,00 50 % 8 970,00 0,00 8 970,00 50 % 6 873,00 3 746,74 3 126,26 50 % 60 653,00 60 653,00 0,00 50 % 10 831,00 0,00 10 831,00 50 % 44 468,00 0,00 44 468,00 Liiketoiminta-alueen kehittäminen Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi MySenso Oy PK-yritys Nextime Solutions Oy PK-yritys Nordkalk Oy Ab Suuryritys Normet International Ltd Suuryritys Ompelimo Moda PK-yritys Tieto- ja Liiketoimintasuunnitelma viestintäteknologia Henkilökunnan koulutus Tieto- ja viestintäteknologia Kaivostoiminta Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Tuotantotekniikka ja - Liiketoimintasuunnitelma laitteisto Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Tekstiiliteollisuus Esihankeselvitys Hankeselvitys Partnerin identifiointi Owas Design Oy PK-yritys Muu Oy Anima Vitae Ltd PK-yritys Muu Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Oy BIF Advisors Ltd PK-yritys Energiateollisuus Oy DME Biofuels Ltd PK-yritys Ympäristöala Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Hankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Oy Emtec Baltic Ltd PK-yritys Metalliteollisuus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Esihankeselvitys Hankeselvitys Perhosyhtiö Oy PK-yritys Maatalous- ja Liiketoimintasuunnitelma elintarviketeollisuus Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Peru Shop Oy Ltd PK-yritys PNM-Pan Nordic Meat Oy PK-yritys Käsityöt Maatalous- ja elintarviketeollisuus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Esihankeselvitys Ympäristö- ja PT. SaraRasa Biomass PK-yritys Energiateollisuus yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Relaxbirth Oy PK-yritys Terveys- ja Partnerin identifiointi lääketeollisuus Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten Saarijärvi Infra Oy PK-yritys Sähkötekniikka arviointi Henkilökunnan koulutus Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi 5(5) Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Sarjalaite Oy PK-yritys Metalliteollisuus Hankeselvitys Ympäristö- ja 50 % 19 175,00 0,00 19 175,00 50 % 42 607,00 0,00 42 607,00 70 % 6 247,00 3 779,30 2 467,70 70 % 12 527,00 0,00 12 527,00 50 % 13 500,00 0,00 13 500,00 70 % 42 798,00 15 829,89 26 968,11 50 % 40 318,00 0,00 40 318,00 30 % 28 946,00 0,00 28 946,00 50 % 60 955,00 0,00 60 955,00 50 % 25 352,00 0,00 25 352,00 50 % 49 245,00 0,00 49 245,00 70 % 21 676,00 0,00 21 676,00 30 % 132 870,00 0,00 132 870,00 50 % 8 820,00 676,80 8 143,20 Yht. 2 405 276,00 yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Scandinavian Waste Management Oy Liiketoimintasuunnitelma PK-yritys Ympäristöala Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Sirius Design Oy PK-yritys Steel Group Finland Oy PK-yritys Suomen Henkilöstöpooli Oy PK-yritys Tekstiiliteollisuus Tuotantotekniikka ja laitteisto Muu Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Tammer-Tukku Oy PK-yritys Muu Esihankeselvitys Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Tikau Oy PK-yritys Käsityöt Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Trafotek Oy Suuryritys Sähkötekniikka Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma URETEK Worldwide Oy PK-yritys Vendep Oy PK-yritys Viope Solutions Oy Womens Concept Agency # 1 Finland PK-yritys Rakennusala Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Henkilökunnan koulutus PK-yritys Palveluala Liiketoiminta-alueen kehittäminen Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Wärtsilä Brasil Ltda. Suuryritys Energiateollisuus Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Hankeselvitys XO LOVEHANDLES OY PK-yritys Tekstiiliteollisuus Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus 269 865,35 2 135 410,65 1(7) 2013 Yritys Acme Consultancy Oy Koko PK-yritys Toimiala Kalateollisuus ja kalatuotteet Aliko Oy Ltd PK-yritys Metalliteollisuus Antoniina Oy PK-yritys Tekstiiliteollisuus Anturikeskus Oy Suuryritys Sähkötekniikka ANYCON Projektikonsultointi Oy PK-yritys Rakennusala Aspectus Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Ats-Ammattityökalut Oy PK-yritys Tekstiiliteollisuus Avain Technologies Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia BMH Technology Oy Suuryritys Energiateollisuus C2 SmartLight Oy PK-yritys Sähkötekniikka C2 SmartLight Oy PK-yritys Sähkötekniikka CCE Finland Oy PK-yritys Koulutuspalvelut Hankkeen vaihe Partnerin identifiointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Partnerin identifiointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Liite 4 Tuki-% Summa Maksatus Käyttämättä 70 % 7 184,00 0,00 7 184,00 50 % 31 153,00 0,00 31 153,00 70 % 25 648,00 0,00 25 648,00 30 % 37 984,00 0,00 37 984,00 70 % 25 760,00 0,00 25 760,00 70 % 46 800,00 0,00 46 800,00 70 % 10 241,00 0,00 10 241,00 50 % 35 013,00 0,00 35 013,00 30 % 75 625,00 0,00 75 625,00 50 % 14 980,00 0,00 14 980,00 70 % 40 208,00 0,00 40 208,00 70 % 41 680,00 0,00 41 680,00 2(7) CurrentFin Oy PK-yritys Matkailuala CYRR Group Trading Oy Ltd PK-yritys Ympäristöala Dental Mammoth Oy PK-yritys Muu DSM Corridor Group Ltd PK-yritys Kuljetusala Earth House Oy PK-yritys Rakennusala Earth House Oy Earth House Oy PK-yritys PK-yritys Rakennusala Rakennusala Ecompter Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Ecompter Oy PK-yritys Palveluala Econet Oy PK-yritys Ympäristöala EKE-Elektroniikka Oy PK-yritys Elektroniikka Ekolet Oy PK-yritys Ympäristöala Eksentria Oy PK-yritys Elisa Oyj Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja Suuryritys viestintäteknologia Emerald Growth Innovation Oy PK-yritys Partnerin identifiointi Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys 70 % 28 169,00 0,00 28 169,00 70 % 55 734,00 0,00 55 734,00 70 % 35 161,00 0,00 35 161,00 70 % 57 801,00 0,00 57 801,00 70 % 64 859,00 0,00 64 859,00 70 % 70 % 5 075,00 18 356,00 0,00 0,00 5 075,00 18 356,00 70 % 9 688,00 0,00 9 688,00 70 % 23 772,00 0,00 23 772,00 70 % 77 140,00 0,00 77 140,00 50 % 51 434,00 0,00 51 434,00 70 % 48 083,00 0,00 48 083,00 Hankeselvitys 70 % 5 390,00 0,00 5 390,00 Partnerin identifiointi 50 % 3 100,00 0,00 3 100,00 70 % 36 905,00 0,00 36 905,00 Partnerin identifiointi Maatalous- ja Esihankeselvitys elintarviketeollisuus Liiketoimintasuunnitelma 3(7) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Exacta Oy FinEnviTech Global Oy Finmedex Oy Global Service Finland Oy Green Gold Design Ay Green Power Energy HAAGA-HELIA Oy Hes-Pro (Finland) Oy Isha Oy iSTOC Oy JJ-Net Group Oy JUSTBUYORSELL INTERNATIONAL Oy Jäälin Palvelupiste Ky Kanki International Oy Kernelli Oy Ab Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi PK-yritys Palveluala Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja PK-yritys Sähkötekniikka yhteiskuntavaikutusten arviointi Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma PK-yritys Palveluala Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus PK-yritys Palveluala Hankeselvitys Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma PK-yritys Käsityöt Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Hankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten PK-yritys Energiateollisuus arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Suuryritys Koulutuspalvelut Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Esihankeselvitys Hankeselvitys Maatalous- ja Suuryritys elintarviketeollisuus Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus PK-yritys Koulutuspalvelut Hankeselvitys Partnerin identifiointi Tieto- ja Liiketoimintasuunnitelma PK-yritys viestintäteknologia Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Tieto- ja Partnerin identifiointi PK-yritys viestintäteknologia Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma PK-yritys Palveluala Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Ympäristö- ja PK-yritys Palveluala yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Metsä-, puu- ja PK-yritys Partnerin identifiointi paperiteollisuus PK-yritys Energiateollisuus Esihankeselvitys Suuryritys Koulutuspalvelut 50 % 5 193,00 0,00 5 193,00 70 % 28 040,00 0,00 28 040,00 50 % 56 154,00 0,00 56 154,00 70 % 34 359,00 0,00 34 359,00 70 % 10 638,00 0,00 10 638,00 70 % 10 710,00 0,00 10 710,00 50 % 113 700,00 0,00 113 700,00 30 % 23 812,00 0,00 23 812,00 50 % 22 333,00 0,00 22 333,00 70 % 10 192,00 0,00 10 192,00 70 % 47 301,00 0,00 47 301,00 70 % 13 230,00 0,00 13 230,00 70 % 22 962,00 0,00 22 962,00 70 % 17 780,00 0,00 17 780,00 50 % 4 128,00 0,00 4 128,00 70 % 1 470,00 0,00 1 470,00 4(7) Kolmeks Oy Suuryritys Tuotantotekniikka ja -laitteisto Kyytimies Oy PK-yritys Ympäristöala Labwise Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Lean Forward Oy PK-yritys Palveluala Leia Media Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Lewel Group Finland Oy PK-yritys Palveluala Makron Estonia Oü Suuryritys Metalliteollisuus Mekitec Oy PK-yritys Metsämarkka 101 Oy Misaks Oy Monkey and Banana osk Newtop Oy Tuotantotekniikka ja -laitteisto Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Henkilökunnan koulutus Ammattikoulutus ja tuki paikalliselle koulutustoiminnalle Partnerin identifiointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Suuryritys Sähkötekniikka Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Esihankeselvitys Hankeselvitys Maatalous- ja Ympäristö- ja PK-yritys elintarviketeollisuus yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten PK-yritys Koulutuspalvelut arviointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi PK-yritys Tekstiiliteollisuus Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus 30 % 73 057,00 0,00 73 057,00 70 % 32 319,00 0,00 32 319,00 50 % 35 990,00 0,00 35 990,00 50 % 31 890,00 0,00 31 890,00 70 % 67 890,00 0,00 67 890,00 50 % 10 582,00 0,00 10 582,00 30 % 25 188,00 0,00 25 188,00 70 % 25 901,00 0,00 25 901,00 30 % 50 902,00 0,00 50 902,00 70 % 27 024,00 0,00 27 024,00 50 % 19 630,00 0,00 19 630,00 50 % 65 868,00 0,00 65 868,00 5(7) Nocart Oy PK-yritys Energiateollisuus Nomis Asia Ltd PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Oi! Oi! Brazil Oy PK-yritys Tekstiiliteollisuus Open Management HR Oy PK-yritys Palveluala Orbis Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Orbis Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd PK-yritys Muu Oy Kewatec AluBoat Ab PK-yritys Metalliteollisuus Oy Scanhomes Ltd. Finland PK-yritys Rakennusala Oy Today Company Ltd PK-yritys Palveluala Palmroth Consulting Oy PK-yritys Käsityöt Planmeca Oy Suuryritys Terveys- ja lääketeollisuus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Ammattikoulutus ja tuki paikalliselle koulutustoiminnalle Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus 70 % 16 677,00 0,00 16 677,00 70 % 64 738,00 0,00 64 738,00 50 % 10 254,00 0,00 10 254,00 70 % 92 683,00 0,00 92 683,00 70 % 120 976,00 0,00 120 976,00 50 % 72 777,00 0,00 72 777,00 50 % 18 537,00 0,00 18 537,00 50 % 107 098,00 0,00 107 098,00 70 % 47 453,00 0,00 47 453,00 70 % 22 652,00 0,00 22 652,00 70 % 29 991,00 0,00 29 991,00 30 % 41 510,00 0,00 41 510,00 6(7) Planmeca Oy Suuryritys Terveys- ja lääketeollisuus Premix Oy PK-yritys Kumi- ja muoviteollisuus ProAgria Finland Oy PK-yritys Palveluala ProAgria Finland Oy PK-yritys Palveluala Proxion Solutions Oy PK-yritys Sähkötekniikka Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä Suuryritys Koulutuspalvelut Qualitron Oy Ab PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Raita Environment Oy PK-yritys Ympäristöala Savonia-Ammattikorkeakoulun Suuryritys Koulutuspalvelut kuntayhtymä Senentry Oy PK-yritys Servercontainer Nordic Ab PK-yritys Sibesonke Oy PK-yritys Solarexport Oy PK-yritys Spotless Tea Bag Oy PK-yritys Suomen Kenttälääkintä Oy PK-yritys Talart Oy PK-yritys Tapojärvi Oy PK-yritys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Hankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Tieto- ja Hankeselvitys viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Hankeselvitys Tieto- ja viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Maatalous- ja Esihankeselvitys elintarviketeollisuus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Ympäristö- ja Pakkaus ja yhteiskuntavaikutusten materiaalit arviointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Terveys- ja Hankeselvitys lääketeollisuus Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Muu Partnerin identifiointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristöala Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Palveluala 50 % 51 577,00 0,00 51 577,00 50 % 35 152,00 0,00 35 152,00 70 % 29 667,00 0,00 29 667,00 50 % 13 320,00 0,00 13 320,00 70 % 70 037,00 0,00 70 037,00 50 % 34 720,00 0,00 34 720,00 70 % 40 483,00 0,00 40 483,00 70 % 69 566,00 0,00 69 566,00 50 % 24 650,00 0,00 24 650,00 70 % 14 555,00 0,00 14 555,00 70 % 13 374,00 0,00 13 374,00 70 % 87 026,00 0,00 87 026,00 50 % 4 645,00 0,00 4 645,00 70 % 15 498,00 0,00 15 498,00 70 % 11 025,00 0,00 11 025,00 70 % 12 750,00 0,00 12 750,00 50 % 47 495,00 0,00 47 495,00 7(7) TDR Finland Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Tehostaja Solutions Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Temet Oy PK-yritys Metalliteollisuus Tmi Niina Mälkiä PK-yritys Palveluala Varaoke Woods Oy PK-yritys Metsä-, puu- ja paperiteollisuus Werannas Oy PK-yritys Käsityöt Wireless Technologies Finland PK-yritys Oy Tieto- ja viestintäteknologia WirelessZT Finland Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia ZEF Solutions Oy PK-yritys ZEF Solutions Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Esihankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi 70 % 79 079,00 0,00 79 079,00 70 % 20 931,00 0,00 20 931,00 50 % 94 012,00 0,00 94 012,00 50 % 2 530,00 0,00 2 530,00 70 % 150 281,00 0,00 150 281,00 70 % 31 526,00 0,00 31 526,00 70 % 34 485,00 0,00 34 485,00 50 % 34 870,00 0,00 34 870,00 Partnerin identifiointi 70 % 11 136,00 0,00 11 136,00 Partnerin identifiointi 50 % 7 885,00 0,00 7 885,00 Yht. * 3 488 807,00 *Lopullinen ministeriön päätös puuttuu kahden hankkeen osalta, yhteensä 96 856,00 0,00 3 488 807,00 5 ! ! " # $ %!% # % # # & ' %% ! ' ! ' $ !$ ' % ( ) ( ! ! ( ! (* ! $! + $ !!$ , - ! - . /0. /". $ $ 1 $ 1 . % ! ! 1 !% $ % % !! . 0 2 $ ! % . 3 $ .. 4 . 5 * $ 5 5 5 6/ 7 ! ! $ " % " ! % $ ". ". / ' . ' . $ 2 ' ! ' / 7 ' ' 4 ' ) ) % $ * %$ ! ( ( 3 ( ( ( . ( %% $ + + + %! $ % % $ . .. -6 )6 ". 8. 1 % 1 % $ $ 1 % ! 1 1. % 13 !!! ! . ! 0 ! 9 3 /: ' ) ! ) ' ( ( ) ) $ ! ( 1 $ . ! %! $% 0 $ 2 /2 66 ! $ ! ! " ! ) % ! !% ; ; % $ ! % $ ! 8< 4 ) $ ! 5<. : ' . ! $ ( +< - . ! . * - . $ % $ $ 0. . * 2 # . % ! $$ $ $ 1(1) 2006 - 2013 myönnetyt tuet toimialoittain 2006-2009 2010 2011 Liite 6 2012 2006-2013 2013 yht. Toimiala Elektroniikka yht. kpl yht. € kpl 5 481 285 4 € 311 592 € kpl € kpl € kpl 2 68 160 1 25 641 1 51434 207472 852162 13 938 112,00 Energiateollisuus 20 1 413 487 14 839 765 6 357 115 8 354 703 4 Tieto- ja viestintäteknologia 37 1 804 821 16 641 343 17 549 651 12 495 639 21 1 54 620 1 20 813 2 24 427 1 19 144 1 32741 Kaivostoiminta Kalateollisuus ja kalatuotteet 4 79 319 Kemikaalit 4 258 363 1 4 619 1 86 713 Koulutusala 2 21 960 4 98 425 4 95 770 1 66 193 2 83 678 Kumi- ja muoviteollisuus 2 52 832 3 83 728 Käsityöt 5 71 110 6 89 622 4 22 899 197 7 331 286 4 12 333 1 12 913 880 9 1 062 004 Kuljetusala 2 16 863 yht. € kpl 52 3 172 542,00 103 4 343 616,00 2 75 433,00 1 7184 10 146 936,84 7 382 436,00 7 159877 17 376 032,00 1 57801 4 207 672,00 1 23064 1 35152 7 194 776,00 68 924 7 160738 3 72227 25 462 621,00 7 147 087 3 56426 4 90907 43 1 524 903,00 11 760 1 43 288 1 5740 1 28169 8 101 290,00 5 206 346 12 590 713 8 188628 4 257451 41 2 157 018,00 2 130 521 1 146 161 2 154409 14 1 493 095,16 7 236192 4 145989 11 382 181,00 1 15498 5 125 000,00 1 716 110,00 Maatalous- ja elintarviketeollisuus Matkailu Metalliteollisuus Metsä-, puu- ja paperiteollisuus Muu Pakkaus ja materiaalit Palveluala 2 69 941 2 39 561 18 582 344 4 75 774 20 549 951 4 135296 15 372745 61 Rahoitusala 2 46 155 1 62 960 3 109 115,00 Rakennusala 18 902 444 7 259 753 5 139 801 4 180883 5 161503 39 1 644 384,00 4 203 876 1 33 927 5 88 769 4 116241 6 270265 20 713 078,00 13 428 467 4 94 950 5 86 386 3 20098 4 112011 29 741 912,00 Sähkötekniikka Tekstiiliteollisuus 6 222 260 3 54 452 1 20 771 2 48157 3 104112 15 449 752,00 33 2 266 478 13 483 611 6 253 123 3 80700 2 98958 57 3 182 870,00 3 117 191 1 20 860 3 98 241 7 236 292,10 Ympäristöala 21 1 536 752 8 313 239 9 335 927 2 720 687,00 Yhteensä: 246 13 446 499 110 4 271 150 114 3 889 276 Terveys- ja lääketeollisuus Tuotantotekniikka ja -laitteisto Tutkimus ja kehitys 6 204432 6 330337 50 77 2 405 276 96 3585663 643 27 597 864,10 Liite 7 Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaisten hankkeiden 1. seurantaraportti Yritysten raportoima etabloituminen1 Tilanne 2012 Tulos 2013 Tulos DAC1 DAC2 DAC3 DAC4 Suur PK 13 + 1 1 5 1 1 7 8 + Ø Hanke kesken 1 ~ 1 Ø Hanketta lykätty 2 ~ 1 Ø Hanke lopetettu 2 - Tytär/JV, hanke toteutunut ~ 1 1 1 2 1 1 1 1 2 ~ Ø Hanketta lykätty 3 ~ 3 3 Ø Hanke lopetettu 1 - 1 1 Tytär/JV, hanke kesken 6 1 1 1 Tytär/JV, hanke lopetettu 3 - 3 - 1 1 Koulutus, hanke toteutunut 2 + 2 + 1 1 Koulutus, hanke kesken 1 ~ 1 ~ Alihankinta, hanke toteutunut 6 + 6 + Alihankinta, hanke lopetettu 2 - 1 - 1 1 1 ~ 1 1 Ø Hanketta lykätty 1 + 1 ~ Ø Hanke lopetettu 1 - 1 + 1 1 1 + 1 1 Tuonti, hanke kesken 3 3 6 1 1 1 1 1 1 + 1 + 1 - 1 - 1 Muu pitkäaikainen yhteistyö, toteutunut 2 + 2 + 2 1 - 1 - 1 42 1 1 Lisensointi, hanke lopetettu Yhteensä 1 1 Lisensointi, hanke toteutunut emoyhtiön toiminta loppunut, hanke lopetettu 2 1 ~ Ø Hanke toteutunut Muu pitkäaikainen yhteistyö, 1 1 1 Ø Hanketta lykätty Tuonti, hanke toteutunut 1 42 6 8 1 23 1 2 1 5 8 34 Muutokset 2009–2010 DAC-listauksessa verrattuna 2011–2013 listaan: · · · · 1 LDC-kategoriasta Malediivit siirtyi LIC-kategoriaan. LIC-kategoriasta Norsunluurannikko, Ghana, Nigeria, Pakistan, Papua-Uusi-Guinea, Uzbekistan ja Vietnam siirtyivät LMIC-kategoriaan. LMIC-kategoriasta Albania, Algeria, Azerbaidzan, Bosnia-Hertzegovina, Kiina, Kolumbia, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Iran, Jordania, Namibia, Niue, Peru, Thaimaa, Tunisia sekä Wallis ja Futuna siirtyivät UMIC-kategoriaan ja Palestiina siirtyi kokonaan pois DAC-listalta. UMIC-kategoriasta Barbados, Belize, Kroatia, Mayotte, Oman sekä Trinidad ja Tobago siirtyivät kokonaan pois DAC-listalta ja Fidži siirtyi LMIC-kategoriaan. Hankkeet, joiden tilanne on ennallaan verrattuna maksatuspyyntövaiheen raportointiin, eli muutosta edellisestä vuodesta seuraavaan vuoteen ei ole tapahtunut, ovat samassa taulukon kohdassa kuin edellisenä vuotena. Jos muutosta on tapahtunut huonompaan tai parempaan, edellisen vuoden raportointiluokituksen alle on lisätty uusi rivi ja hanke siirretty sille. Hankkeet on tuloksien lisäksi jaoteltu neljään luokkaan kohdemaan DAC-luokituksen ja hakijayrityksen koon mukaisesti. DAC1–luokka viittaa vähiten kehittyneisiin maihin ja DAC4 puolestaan ylemmän keskitulotason kehitysmaihin. Listauksessa on käytetty vuosina 2009–2010 käytössä ollutta luokitusta, joka eroaa joidenkin maiden osalta nykyisestä. Liite 8 Vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten hankkeiden 2. seurantaraportti Tilanne JV/Tytär, hanke toteutunut 2011 Tulos 2012 Tulos 2013 Tulos 6 + 9 ~ 5 1 1 1 4 + ~ ~ ~ ~ + ~ ~ + - Ø Hanketta lykätty toistaiseksi Ø Hanke kesken Ø Hanke kesken, JV:tä ei perusteta Ø Hanketta lykätty toistaiseksi 3 - 5 1 1 1 3 1 3 1 1 ~ - 1 1 ~ - 2 - 2 - Ø Hanke osin toteutunut Ø Hanketta ei toteutettu JV/Tytär, hanketta lykätty toistaiseksi 2 ~ Ø Hanketta ei toteutettu JV/Tytär, hanketta ei toteutettu 2 - Lisensointi, hanke kesken 1 ~ Tuonti Suomeen aloitettu, hanke toteutunut 1 + Muu pitkäaikainen yhteistyö, hanke kesken 2 ~ Ø Hanketta lykätty toistaiseksi Ø Hanke toteutunut Ø Hanketta ei toteutettu 23 DAC1 DAC2 DAC3 DAC4 5 1 1 1 1 1 1 Suur PK 1 4 1 1 1 3 1 3 2 2 1 1 1 1 2 1 1 1 ~ 1 ~ 1 1 1 + 1 - 1 1 1 ~ 1 1 1 1 + - 1 - 23 23 1 3 6 14 1 0 1 Muutokset 2009–2010 DAC-listauksesta 2011–2013 listaukseen: · · · · LDC-kategoriasta Malediivit siirtyi LIC-kategoriaan. LIC-kategoriasta Norsunluurannikko, Ghana, Nigeria, Pakistan, Papua-Uusi-Guinea, Uzbekistan ja Vietnam siirtyivät LMIC-kategoriaan. LMIC-kategoriasta Albania, Algeria, Azerbaidzan, Bosnia-Hertzegovina, Kiina, Kolumbia, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Iran, Jordania, Namibia, Niue, Peru, Thaimaa, Tunisia sekä Wallis ja Futuna siirtyivät UMIC-kategoriaan ja Palestiina siirtyi kokonaan pois DAC-listalta. UMIC-kategoriasta Barbados, Belize, Kroatia, Mayotte, Oman sekä Trinidad ja Tobago siirtyivät kokonaan pois DAC-listalta ja Fidži siirtyi LMIC-kategoriaan. 22 Markkinointitilaisuudet Liite 9 Markkinointitilaisuudet vuonna 2013 Tilaisuudet Suomessa: · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 2013_02_05 Team Finland-koordinaattoreiden koulutus, 56 osallistujaa 2013_02_14 Team Finland - innovaatiot ja yritystoiminta kehityksen edistäjänä -seminaari, Helsinki, ~50 osallistujaa 2013_03_06 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Doing Business in Emerging Markets -luento, Helsinki, ~20 osallistujaa 2013_03_13 ELY-kansainvälistymisasiantuntijoiden + TF-koordinaattorien koulutus, 16 osallistujaa 2013_03_14 UM Kehityspolitiikan yritysfoorumi, Säätytalo, ~170 osallistujaa 2013_03_19 KIVINET Uusimaa, Helsinki, ~400 osallistujaa 2013_3_22 Kansalaisjärjestöseminaari, Helsinki, ~300 osallistujaa 2013_04_08 FWF Tansanian ja Sambian ministerimatkan valmistelutilaisuus, Hki, 20 osallistujaa 2013_04_10 Kasva ja kansainvälisty!, Hämeenlinna, ~105 osallistujaa 2013_04_18 KIVINET Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Alahärmässä, ~120 osallistujaa 2013_04_18 Vietnamin liiketoimintamahdollisuudet –miniseminaari, Hki, 20 osallistujaa 2013_05_14 Aasiaan! Kaupan mahdollisuudet, Ely, Turku, 33 osallistujaa 2013_05_17 Market Opportunity Day, Finpro, Helsinki, ~120 osallistujaa 2013_05_17 Kiina Valmennus, Kannattavasti Kiinaan, Uudenmaan ELY-keskus, 12 osallistujaa 2013_05_27 Latinalaisen Amerikan kunniakonsulien kokous, FP-esitys, UM, 36 osallistujaa 2013_05_30 Keskustelutilaisuus: AFRICA – BOOMING, BIG AND BEAUTIFUL, WTC 15 osallistujaa 2013_06_03 Liiketoimintamahdollisuudet Malesiassa yhdessä MIDA:n kanssa 2013_06_12 Verkoilla vesille, Turku, 24 osallistujaa 2013_06_06 Vastuullisuus Tekstiili- ja vaatetusalalla, FINATEX, 30 osallistujaa 2013_06_12 Breakfast Workshop of Nicaraguan Tourism Opportunities, Nicaraguan SL, 13 osallistujaa 2013_06_14 Metsäteollisuusyrittäjien verkostoitumistilaisuus, Niras, 2013_08_28 KIVINET Varsinais-Suomi, 200 osallistujaa 2013_08_22 Africa meeting Finpro, 150 osallistujaa 2013_08_21 Koulutus palveluistamme Yritys Espoolle, osallistujia 7 2013_08_29 Aalto yliopiston KV-tilaisuus: Neuvontaa kansainvälistymiseen, osallistujia 12 2013_09_26 Alihankintamessut, Tampere 2013_10_03 KIVINET Pohjois-Karjala, Joensuu 2013_10_08 KIVINET Kainuu, ~25 osallistujaa 2013_10_09 Think Africa, Helsinki, ~50 osallistujaa 2013_10_16 KIVINET Häme, Lahti, ~120 osallistujaa 2013_10_28 Development Studies – opintojakso HAMK, Hämeenlinna, ~30 osallistujaa 2013_10_30 KIVINET Kaakkois-Suomi 2013_11_06 KIVINET Lappi 2013_11_7-8 Team Finland koulutus, Finpro 2013_11_14 KIVINET Etelä-Savo, ~60 osallistujaa 2013_11_22 KIVINET Kuopio, ~60 osallistujaa Markkinointitilaisuudet Liite 9 Tilaisuudet kohdemaissa: · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · Tammikuu: Vietnam, Hanoi & Da Nang, ministeri Hautalan delegaatiomatka Maaliskuu: Intia, Weconomy Intia Maaliskuu: Vietnam, Hanoi, Hue Business Partnership Seminar & näyttely Maaliskuu: Vietnam, Thái Nguyên, Hue Business Partnership Seminar & näyttely Maaliskuu: Vietnam, Quang Ninh, Hue Business Partnership Seminar & näyttely Toukokuu: Vietnam, Hue Business Partnership Seminar & näyttely, 51 osallistujaa Toukokuu: Vietnam, Da Nang Business Partnership Seminar & näyttely, 58 osallistujaa Toukokuu: Sambia, Women Entrepreneurship workshop – Partnerships for Value Creation in Green Economy Toukokuu: Sambia, KEMI & UKMI delegaatiomatka Toukokuu: Tansania, KEMI & UKMI delegaatiomatka Toukokuu: Kenia, Doing Business in Finland and the Nordic countries workshop Kesäkuu: Etiopia, Addis Abeba " Finnish-Ethiopian Aid for Trade and Business Forum Inclusive Partnerships for Sustainable Growth” Kesäkuu: Vietnam, Cao Bang, Business Partnership Seminar & näyttely, 50 osallistujaa Syyskuu: Vietnam, Hai Phong, Business Partnership Seminar & näyttely Syyskuu, Peru, ExpoAlimentaria-messut Lokakuu: Nigeria, NIGERIA-EU BUSINESS FORUM 2013 Lokakuu, Peru, Cusco, Andean Fashion week Marraskuu: Vietnam, Dak Lak, Business Partnership Seminar & näyttely Joulukuu: Vietnam, HCMC Business Partnership Seminar & näyttely Joulukuu, Vietnam, Can Tho, Business Partnership Seminar & näyttely Agriculture and food processing 1 Construction 1 2 9 1 1 2 2 Energy 1 1 2 1 1 Health and pharmaceutical 1 Information and communication technology 1 Other 1 2 1 1 2 2 1 1 1 Services 1 2 1 1 1 Tourism 1 1 7 1 4 14 11 1 1 6 2 1 Research and innovation 1 5 1 1 Forestry, wood and paper 1 3 1 1 2 Fishery and fish products Grand total Zambia Vietnam Tanzania South Africa Rwanda Sierra Leone 1 1 1 Electronics Grand total 1 Liite 10 1 Educational services Textiles and clothing Peru 2 1 Crafts Namibia Madagascar Former Yugoslav Republic of Macedonia Kenya India Guyana Finland Egypt Colombia China Bangladesh Aktiivisten MM-yhteydenottojen jakautuminen maittain ja sektoreittain 1 1 2 1 1 6 13 4 1 1 1 1 7 3 3 55
© Copyright 2024