FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2012
FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2012 1.1. – 31.12.2012 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2012 ... 1 1) Finnpartnership-ohjelma .................................................................. 5 2) Liikekumppanuustuki ....................................................................... 6 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi ............................................................ 6 2.2. Liikekumppanuustuen käsittely ............................................................... 7 2.3. Valtionavustuspäätökset ....................................................................... 8 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset ........................................ 8 2.5. Myönnetty liikekumppanuustuki ............................................................ 12 2.5.1 Alueellinen kohdentuminen ................................................................ 12 2.5.2 Tukien kohdentuminen DAC-luokittain ................................................... 14 2.5.3. Hakijayrityksen koon mukainen kohdentuminen ....................................... 17 2.5.4. Hakijayrityksen sijainnin mukainen kohdentuminen .................................. 19 2.5.5. Toimialoittainen kohdentuminen ........................................................ 20 2.6. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen .... 21 2.7. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus................................................ 21 2.7.1. Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen loppuraportointi .. 22 2.7.2. Vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen ensimmäinen seurantaraportointi ................................................................................ 23 2.7.3. Vuoden 2009 liikekumppanuustuen toinen ja viimeinen seurantaraportti ......... 26 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) ........ 29 3.1. Matchmaking-tilaisuudet markkinnoinnin pääpainomaissa ............................. 30 3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä ...... 31 3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi ............................................. 34 3.4. LKO:n markkinointi Suomessa ............................................................... 34 3.5. Matchmaking-toiminnan tulokset ........................................................... 35 3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa .............................................................. 36 4) Neuvontapalvelu .......................................................................... 37 5) Henkilöstö .................................................................................. 38 6) Näkymät vuodelle 2013 ja tulevaisuuden kehitystarpeet ........................... 39 1 (40) FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2012 YHTEENVETO Liikekumppanuusohjelman (LKO) tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeet synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa liikekumppanuusohjelman kautta tuettavia hankkeita. Hankkeiden tulee mahdollisuuksien mukaan edistää taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristön kestävyyteen liittyviä kehitystavoitteita. Finnpartnershipin tarjoamia palveluita ovat Liikekumppanuustuen (LK-tuen) kanavointi suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille, liikekumppanuusaloitteiden identifiointipalvelu (Matchmaking) mukaan lukien tuonnin edistämiseen liittyvät palvelut sekä yleinen kehitysmaihin suuntautuviin liikekumppanuushankkeisiin liittyvä neuvonta. Finnpartnership on kysyntävetoinen ohjelma, joka kattaa kaikki OECD DAC -luokitellut kehitysmaat. Liikekumppanuustuen kysyntä on kohdistunut 96 eri maahan suuntautuviin hankkeisiin. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin yhteensä 86 uutta liikekumppanuustukihakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 97 hanketta ja näistä 77:lle ministeriö myönsi tukea yhteensä 2 405 276 euroa. Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2012 oli 31 237 euroa. Vastaava luku vuonna 2011 oli 34 116 euroa ja vuonna 2010 38 829 euroa. Keskikoko on siis pienentynyt edelleen. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli 1 829 eurosta 132 870 euroon. Vuoden 2012 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2010, 2011 ja 2012 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli 993 282,86 euroa. Lähes kaksi kolmasosaa tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on noussut edellisvuoden tasosta. Tämän jälkeen eniten hankkeita suuntautuu yhä Afrikkaan, jonka osuus on kuitenkin laskenut viime vuoden tasosta. Myös Euroopan osuus on laskenut hieman. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuneiden hankkeiden osuus on puolestaan pysynyt suunnilleen ennallaan. 31 % vuonna 2012 myönnetystä tuesta on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin. Näiden alempien tulotasojen kehitysmaiden ryhmi- 2 (40) en yhteinen vuotuinen osuus on pienempi kuin viime vuonna euromääräisesti, mutta suurempi kappalemääräisesti. Vuonna 2012 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista pk-yritysten hankkeita oli 88 %, mikä on 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2011. Suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta laski edellisvuoteen verrattuna 9 prosenttiyksikköä ja oli 17 % vuonna 2012. Vuosina 2006 – 2012 on myönnetty 547 LK-tukea 434 eri hakijalle. 29 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 405:n Suomessa. Vuonna 2012 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 19 eri toimialaa. Tieto- ja viestintäteknologian (16 %:n osuus vuoden 2012 LK-tuesta ), energiateollisuuden (10 %), metalliteollisuuden (10 %), käsitöiden (9 %) sekä ympäristöalan (8 %) hankkeita on ollut eniten. Myös palvelualan (5 %) ja rakennusalan (5 %) hankkeita on ollut useita. Vuonna 2012 loppuraporttinsa jättäneiden ja vuonna 2010 uusien ehtojen mukaisesti liikekumppanuustukea saaneiden 36 yrityksen LKT-hankkeet ovat toteutuneet alustavasti seuraavasti: 24 hanketta on toteutettu suunnitelmien mukaan eli ne ovat onnistuneet (66,7 %), seitsemän hanketta on toteutettu, mutta ne ovat vielä kesken ja tarkoitus on viedä niitä eteenpäin. Viisi yritystä ilmoittaa, että hanke ei tule toteutumaan tai toteutuminen näyttää tässä vaiheessa epätodennäköiseltä. Ensimmäisen seurantaraportoinnin perusteella seitsemän hanketta 23:sta (30 %) liikekumppanuuteen johtaneesta vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisesta hankkeesta on toisena vuotena onnistunut. Ensimmäisenä vuonna onnistuneiksi arvioitujen määrä oli myös seitsemän hanketta (30 %). Tähän mennessä seitsemän yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä 14,3 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksikymmentä kertaa maksetun tuen verran. Hankkeiden positiivisia työllistämisvaikutuksia raportoi kahdeksan yritystä. Suoraan on työllistetty 41 ja epäsuorasti noin 15 henkilöä, ja 37 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on 20 % suorista työpaikoista kolmessa yrityksessä. Muista yritysten toimintojen kehitysvaikutuksista on raportoitu seuraavalla sivulla olevan taulukon mukaisesti. 3 (40) Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset – vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen ensimmäinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto 52 % koulutus 43 % sosiaaliset vaikutukset 26 % yleinen infrastruktuuri 17 % markkinat ja rakenne 30 % ympäristövaikutukset 44 % Viimeisen eli toisen vuoden seurantaraportoinnin perusteella 24 hanketta (48 %) 50:stä liikekumppanuuteen johtaneesta vuoden 2009 hankkeesta on kolmen vuoden jälkeen edelleen ennallaan onnistuneena. Ensimmäisenä seurantavuonna onnistuneiksi arvioitujen määrä oli 33 (66 %), toisena 30 (60 %) ja nyt kolmantena enää 24 (48 %). 16 yritystä ovat investoineet kohdemaihin yhteensä 35,7 miljoonaa euroa, mikä on noin kaksikymmentäneljä kertaa käytetyn tuen verran. Hankkeen positiivisista työllistämisvaikutuksista raportoi 24 yritystä. Suoraan on työllistetty 1 283 ja epäsuorasti noin 389 henkilöä, ja 884 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on jopa 40,4 % suorista työpaikoista 18 yrityksessä. Muiden yritysten toimintojen kehitysvaikutusten on raportoitu olevan seuraavilla osa-alueilla alla olevan taulukon mukaisesti. Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset – vuoden 2009 LKT:n toinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto 72 % koulutus 72 % sosiaaliset vaikutukset 44 % yleinen infrastruktuuri 24 % markkinat ja rakenne 68 % ympäristövaikutukset 42 % Vuonna 2012 vastaanotettiin yhteensä 129 Matchmaking-hakemusta. Egyptistä, EteläAfrikasta, Ghanasta, Kamerunista, Kongosta, Marokosta, Perusta, Ruandasta, Sambiasta ja Tansaniasta vastaanotettujen Matchmaking-hakemusten kohdalla hyödynnettiin ulkopuolisten toimijoiden asiantuntemusta hakemusten edelleen työstössä tarkoituksena näin varmistaa hakemusten taso sekä parantaa niiden sopivuutta suomalaisille yrityksille. Vuoden 2012 aikana tehdyn Matchmaking-työn ansiosta jatkoselvityksiin on 102 aloitteesta johtanut 14 aloitetta eli yhteensä 14 % työstetyistä aloitteista. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana kolme kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano vuonna 2012 on koottu liitteeseen 2. Ohjausryhmän kokouksissa käsitel- 4 (40) tiin mm. vuoden 2011 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle 2012. Ohjausryhmälle esiteltiin myös vuoden 2008 hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia sekä vuoden 2009 hankkeiden alustavia kehitysvaikutuksia samoin kuin ympäristö- ja yhteiskunta-asioiden (Y&Y) voucherin pilotoinnin tulokset. Lisäksi käsiteltiin Liikekumppanuusohjelman evaluaation tulokset sekä ohjelman jatko. 5 (40) TOIMINTARAPORTTI 1) Finnpartnership-ohjelma Finnpartnershipin tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden välisiä, kaupallisesti kannattavia ja pitkäaikaisia liikekumppanuuksia tukemalla hankkeiden identifioimista ja kehitystä. Ohjelman yksi päätoiminto on liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden kaupallisesti kannattaviin pitkäaikaisiin liikekumppanuushankkeisiin. Ohjelman hallinnosta solmittiin joulukuussa 2009 uusi sopimus UM:n ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) välillä ajalle 2010 – 2012 sisältäen option vuosille 2013 – 2015. Sopimus perustui kilpailutukseen aikaisemmin vuonna 2009. Sopimus sisälsi aikaisempaan tapaan Liikekumppanuustuen (LKT) hallinnoinnin ja Matchmaking (MM) -palvelun tarjonnan sekä uusia ehdotuksia, joita oli tarkoitus alkaa toteuttaa. UM antoi toimeksiannon ohjelman evaluoinnista KPMG:lle ja evaluaatio toteutettiin kesällä 2012. Evaluoinnin perusteella UM päätti käyttää option vuodelle 2013. Evaluaation tulokset osoittivat, että ohjelmalla on myönteisiä kehitysvaikutuksia ja se on tuottanut lisäarvoa sitä käyttäneille yrityksille. Kehitysvaikutusten ja lisäarvon parantamiseksi KPMG suositteli toimenpideohjelmaa yritysten kiinnostuksen lisäämiseksi vähiten kehittyneitä maita kohtaan, köyhyysvaikutusten parempaa huomioon ottamista hankkeissa nousevissa talouksissa (esim. Kiina, Intia ja Vietnam), matchmakingtoiminnan tehostamista aktiivisilla toimenpiteillä, yhteistyön lisäämistä TEM:n alaisten instituutioiden kanssa sekä hallinnollisten prosessien keventämistä ja henkilökunnan sitouttamista yhdistämällä ohjelma Finnfundin osaksi. Vuoden 2012 työsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi mm., että vastaanotettujen tukihakemusten määrä olisi noin 105 – 115 hakemusta, käsiteltävien hankkeiden määrä 105 - 115 hanketta sekä LK-tuelle varattiin noin 3,5 miljoonaa euroa. Vuosi 2012 oli toinen kokonainen toimintavuosi, jolloin käsiteltiin ainoastaan de minimis -asetuksen alaisia ja uusien ehtojen mukaisia hakemuksia. Vuonna 2012 vastaanotettiin 86 hakemusta, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisen vuoden 128 vastaanotettua LKT-hakemusta. Yhteensä 77 hankkeelle1 myönnettiin tukea 2 405 276 euroa, eli jäätiin reilusti edellisen vuoden 3 889 276 eurosta. Yksityiskohtaisempaa tietoa LK-tuesta kuten myös tuettavien hankkeiden tuloksista löytyy kappaleesta 2. 1 Käsitellyt hakemukset 97 kappaletta (77 hyväksyttyä + 20 hylättyä = 97 hakemusta). Vuonna 2011 käsiteltyjä hakemuksia oli 127 kappaletta (114 hyväksyttyä + 13 hylättyä = 127 hakemusta). 6 (40) MM-palvelun yksityiskohtaisempi käsittely aloitettiin loppuvuodesta 2011 ja tätä jatkettiin vuonna 2012. MM-palvelun tapahtumista ja tuloksista on yksityiskohtaisesti kerrottu kappaleessa 3. Lisäksi kappaleessa 4 on kooste neuvontapalveluista, kappaleessa 5 tarkemmin henkilöstöstä ja kappaleessa 6 lyhyesti tulevaisuuden näkymistä. 2) Liikekumppanuustuki 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi Ministeriön hyväksymä Liikekumppanuustuen (LKT) haku-, myöntö- ja sopimusprosessi, joka ohjaa ohjelman toimintaa, muuttui vuonna 2010 uuden sopimuskauden myötä. Nykyinen prosessikaavio löytyy kokonaisuudessaan liitteestä 1. Lisäksi operaattorin työtä ohjaavat vuotuiset yksityiskohtaiset työsuunnitelmat tavoitetasoineen. Liikekumppanuustuen puolella vuosi on jaettu kahden kuukauden hakujaksoihin. Hakujakson aikana saapuneet hakemukset käsitellään aina seuraavan kahden kuukauden aikana, mikä on rytmittänyt hankkeiden käsittelyä. Muutos näkyy myös siinä, että suurin osa hakemuksista saapuu kahden kuukauden välein hakuaikojen lopulla, kun aiemmin hakemuksia tuli tasaisemmin. Hakemusten määrä per hakujakso oli vuonna 2012 noin 12 - 19 hakemusta, kun vuonna 2011 määrä vaihteli 14 ja 24 hakemuksen välillä per hakujakso. Vuoden 2012 toimintasuunnitelman mukaisesti hankerekisteriä ylläpitävään Accesstietokantaan tehtiin korjaus- ja parannustöitä toimintavuoden aikana. Tietokannan käyttöä selkeytettiin ja monipuolistettiin. Uudistettu tietokanta nopeuttaa hanketietojen hakua sekä mahdollistaa esimerkiksi useiden säännöllisesti raportoitavien asioiden automatisoidun haun. Raportoinnin sujuvoittamiseksi vuonna 2012 otettiin lisäksi käyttöön sähköinen kyselylomakepalvelu, jota on jo hyödynnetty esimerkiksi vuosittaisen sidosryhmäkyselyn tekemisessä, ja jota tullaan hyödyntämään seurantaraportoinnin sähköistämisessä. Samassa yhteydessä kartoitettiin liikekumppanuustuen hakulomakkeiden sähköistämisen mahdollisuutta. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana kolme kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano vuonna 2012 on koottu liitteeseen 2. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2011 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle 2012. Ohjausryhmälle esiteltiin myös v. 2008 hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia sekä v. 2009 hankkeiden alustavia kehitysvaikutuksia 7 (40) sekä ympäristö- ja yhteiskunta-asioiden (Y&Y) voucherin pilotoinnin tulokset. Lisäksi käsiteltiin Liikekumppanuusohjelman evaluaation tulokset sekä ohjelman jatko. 2.2. Liikekumppanuustuen käsittely Vuoden alussa olivat käsittelyssä marras-joulukuussa 2011 vastaanotetut 25 hakemusta, joiden käsittely uuden syklin mukaan tapahtui vuoden 2012 tammi-helmikuussa. Hankkeet käsitellään aina 2 kk:n hakujaksoa seuraavien kahden kuukauden aikana. Uusien ehtojen myötä hankkeet erääntyvät pienissä erissä, kahden vuoden päästä päätöksen tiedonantopäivästä, aina noin kahden kuukauden välein 13.7.2012 alkaen. Toimintavuoteen osui kolme erääntymispäivää. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin yhteensä 86 uutta LKT-hakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 97 hanketta ja näistä 77:lle ministeriö myönsi tukea yhteensä 2 405 276 euroa. 20 hakemusta hylättiin. Tukikomitea kokoontui raportointivuoden aikana seitsemän kertaa. Vuoden lopussa käsittelemättömiä hankkeita oli 14, ja ne tulee käsitellä 28.2.2012 mennessä. Taulukossa 1 on hakemusten käsittelytilanne vuosina 2008 – 2012. Taulukko 1. 2008 Käsittelyssä (1.1.) Vastaanotettu Yhteensä Tukikomitea euroa 30 2 433 283 24 1 920 760 2010 euroa 46 2011 3 341 755 euroa 24 1 926 430 2012 euroa 25 1 207 621 6 494 974 118 9 422 193 115 5 942 375 128 6 737 456 86 5 835 185 8 928 257 142 11 342 953 161 5 942 375 152 8 663 886 111 7 042 806 99 96 -hylätty 31 Yhteensä euroa 93 68 (31.12.) 2009 123 -hyväksytty Käsittelyssä Hakemukset ja niiden käsittelytilanne vuosina 2008 - 2012 24 3 591 597,10 2 253 684 1 978 655 7 823 123 936,1 137 127 97 77 4 154 403 110 4 271 150 114 3 889 276 77 2 405 276 19 1 563 671 27 2 227 187 13 575 508 20 1 024 437 46 3 341 755 142 9 059 829 24 1 924 678 137 8 423 015 25 1 101 372 127 5 566 156 14 1 112 562 97 4 542 275 Syyt 20 hylkäävään päätökseen olivat seuraavat: · hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja hankkeen toteuttamiseen (7 kpl) · hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja eikä riittävästi kokemusta hankkeen toteuttamiseen (3 kpl) · hanke ei täyttänyt Liikekumppanuustuelle asetettuja ehtoja (5 kpl) · hakija veti hakemuksensa pois (2 kpl) · hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja hankkeen toteuttamiseen ja hankkeen vastuuhenkilöllä oli luottohäiriömerkintöjä (2 kpl) 8 (40) · hakijalla ei ollut riittävästi kokemusta hankkeen toteuttamiseen eikä hankkeella katsottu olevan tarpeeksi positiivisia kehitysvaikutuksia (1 kpl). Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2012 oli 31 237 euroa. Vastaava luku vuonna 2011 oli 34 116 euroa ja vuonna 2010 38 829 euroa. Keskikoko on siis pienentynyt edelleen. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli 1 829 eurosta 132 870 euroon. OR-2/2012 -kokouksessa päätettiin aloittaa Y&Y-voucherin pilotointi konsulttiyritys Gaia Consulting Oy:n ja Finnfundin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntijan avulla. Vouchereita pilotoidaan vuosien 2012 ja 2013 aikana ja kokemusten perusteella tullaan päättämään jatkosta. Toimintavuoden aikana Gaia konsultoi kahdeksaa yritystä ja Finnfundin ympäristöasiantuntija kahta yritystä. Konsultoinnin perusteella kaksi yritystä lisäsi tukimäärää, jotta he voivat tutkia Y&Y-asioita perusteellisemmin. Kolme ilmoitti mahdollisesti tekevänsä tämän myöhempänä ajankohtana. Kaikki voucher-mahdollisuuden hyödyntäneet yritykset olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja kertoivat kartoituksen opettaneen yritykselle uusia asioita. 2.3. Valtionavustuspäätökset Operaattori haki ulkoasiainministeriöltä valtionavustusta tukikomitean käsittelemiin hankkeisiin yhteensä 2 405 276 euroa ja ministeriössä hankkeille myönnettiin 1 976 945 euroa. Toimintavuoden aikana jätettiin kuusi esitystä Liikekumppanuustukea koskevasta valtionavusta, joista viiteen saatiin valtionavustuspäätös toimintavuoden aikana. Taulukossa 2 on listattu esitykset ja niiden päätökset. Taulukko 2. Valtionapuesitykset ja –päätökset vuonna 2012 esitys pvm 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/2012 29.2.2012 26.4.2012 14.6.2012 30.8.2012 25.10.2012 19.12.2012 Yhteensä euroa 509 501 314 504 147 428 523,00 556,00 071,00 411,00 384,00 331,00 päätös päätös vastaanotettu euroa pvm 2.3.2012 26.3.2012 509 30.4.2012 25.5.2012 501 15.6.2012 4.7.2012 314 11.9.2012 4.10.2012 504 30.10.2012 19.11.2012 147 2 405 276,00 523,00 556,00 071,00 411,00 384,00 1 976 945,00 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset Asiakas allekirjoittaa valtionapupäätöksen saatuaan sitoumuslomakkeen, jossa sitoutuu tuen ehtoihin ja vahvistaa ottavansa tuen vastaan. Vuoden 2012 aikana 66 hanket- 9 (40) ta palautti allekirjoitetun sitoumuksen. Sitoumus on palautettava viimeistään silloin, kun asiakas hakee tuen maksatusta. Nykyisen hallintosyklin mukaan kahden kuukauden aikana vastaanotetut hakemukset käsitellään seuraavan kahden kuukauden aikana. Tavoitteena on siis, että asiakas saa päätöksen viimeistään neljän kuukauden päästä hakemuksen rekisteröinnistä. Jos asiakas ei ole määräajassa toimittanut käsittelyyn tarvittavia tietoja, joudutaan hanke käsittelemään vajavaisilla tiedoilla. Taulukko 3. Käsitellyt hankkeet ja allekirjoitetut sopimukset / palautetut sitoumukset vuosina 2006 – 2012 2006 2007 2008 2009 2010 2011 22 79 68 77 110 114 77 547 0 71 69 76 33 1 0 250 40 70 66 176 0 1 0 0 0 0 0 1 22 29 28 29 66 109 120 Tukikomiteassa hyväksytyt hankkeet Sopimus allekirjoitettu Sitoumus palautettu Perutut hankkeet Sopimuksen/sitoumuksen allekirjoitus 2012 Yhteensä siirtyy seuraavalle vuodelle Toimintavuoden 2012 aikana erääntyi uuden hallintosyklin mukaisista hankkeista ensimmäinen erä 13.7.2012, toinen erä 27.9.2012 ja kolmas erä 18.11.2012. Toimintavuoden 2012 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2010, 2011 ja 2012 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli 993 282,86 euroa. Kahta maksatusta pyytäneitä oli vuoden aikana vain 3 kpl. Alla olevassa taulukossa maksatukset on kohdistettu eri vuosien tukiin. Taulukko 4. Toteutuneet maksatukset kohdistettuna eri vuosien liikekumppanuustukiin 2007 V uonna kpl LKT ∑ lkt euroa 2008 kpl lkt euroa 2006 21 17 978 672,28 2 1 2007 7 7 2008 - - - 5 5 2009 - - - - - 2009 kpl lkt euroa 63 042,85 - 115 489,07 63 55 1 393 413,17 - - - kpl lkt kpl lkt euroa - - - - 23 18 1 041 715,13 65 1 719 939,17 211 036,93 - - - - - - 79 1 1 93 978,91 - - - 60 53 1 269 787,20 58 327,66 47 35 951 077,93 20 20 543 241,16 71 56 1 552 646,75 597 272,77 4 8 - 2012 Y hteensä 2011 kpl lkt euroa 65 227,27 54 48 1 110 581,02 - 9 2010 kpl lkt euroa 4 2010(v - - - - - - - - - 8 8 114 793,21 27 24 35 29 712 065,98 2010(u - - - - - - - - - - - - 11 11 159 963,47 35 33 624 574,76 46 44 784 538,23 2011 - - - - - - - - - - - - 8 8 120 762,79 22 21 328 658,19 30 29 449 420,98 2012 - - - - - - - - - - - - - - 40 049,91 1 1 40 049,91 24 1 094 161,35 70 61 1 521 683,29 67 60 1 379 945,61 56 28 - 1 1 44 1 159 850,05 66 63 1 421 240,19 58 55 993 282,86 345 295 7 570 163,35 10 (40) Heinä-marraskuussa 2012 erääntyneisiin tukiin kohdistuneet kokonaismaksatukset olivat keskimäärin 19 547,04 euroa, kun kaikille näille hankkeille myönnettyjen tukien keskikoko oli 36 096,60 euroa. Maksatusten osuus kaikista erääntyneistä tuista oli siis 54 %. Edellisenä vuonna vuoden 2010 vanhojen tukien maksatusten osuus oli noin 41 %. Kuviossa 1 on kuvattu keskimääräinen vuosittain/sykleittäin myönnetty tuki sekä siihen kohdistunut keskimääräinen maksatus. Kuvio 1. Keskimääräiset vuosittaiset myönnetyt tuet ja maksatukset vanhojen ehtojen mukaan 2006 – 2010 sekä uuden hallintosyklin mukaiset keskimääräiset myönnetyt tuet ja maksatukset sykleittäin. Keskimäärin vuonna 2012 erääntyneiden ja maksatusta hakeneiden vuoden 2010 hankkeiden maksatukset olivat 58 % näille yrityksille myönnetystä tuesta. Yksittäiset maksatukset vaihtelevat hankekohtaisesti 12 %:sta 100 %:tiin myönnetystä tuesta. Vuonna 2012 erääntyneistä 55:sta tuesta 19 (35 %) jäi käyttämättä kokonaisuudessaan (714 753 euroa) 2. Tukea ei haettu maksatukseen mm. seuraavista syistä: • hanke venyi tai ei edennyt eikä kustannuksia ehtinyt syntyä, • partneriyritys muutti strategiaansa ja hanke keskeytettiin alkuselvitysten jälkeen, • hakijayritys meni konkurssiin eikä hanke edennyt alkua pidemmälle, • ristiriidat partnerin kanssa johtivat siihen, ettei hankkeen eteenpäin vieminen ollut enää mahdollista, 2 Viime vuonna vastaava osuus vuonna 2010 myönnetyistä 38 vanhojen ehtojen mukaisista tuista oli 24 %. Aikaisempina vuosina vastaava osuus on ollut välillä 18 – 21 %. 11 (40) • syntyneet kustannukset erosivat arvioiduista: syntyi vain kustannuksia, jotka eivät ole ehtojen mukaisia, • maksatuspyynnön vaatima työ ja sen kustannukset liian suuret suhteutettuna tuen määrään, ja • hakija ei tutustunut maksatuspyyntöprosessiin eikä ollut yhteydessä operaattoriin, joten maksatuspyyntö oli puutteellinen tai tilintarkastamaton eikä hakija halunnut korjata virheellistä maksatuspyyntöä. Alla olevassa taulukossa on vuonna 2010 myönnettyjen uusien ehtojen mukaisten hankkeiden maksatukset jaoteltu maanosittain. Tuen raukeamisaika näiden hankkeiden kohdalla vaihtelee, koska nykyisten ehtojen mukaan tuet erääntyvät noin 20 hankkeen erissä noin kahden kuukauden väliajoin, 24 kuukauden kuluttua tiedoksiantopäivästä. Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaiset tuet erääntyivät 13.7.2012 4.1.2013 välisenä aikana.3 Taulukko 5. Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaisten hankkeiden tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2010 Maksatus Käyttämättä Afrikka Aasia Latinalainen Amerikka ja Karibia (LAC) Eurooppa Yhteensä 366 782,00 205 238,05 161 543,95 1 456 149,00 460 789,90 995 359,10 395 800,00 108 721,15 287 078,85 185 813,00 178 218,81 7 594,19 2 404 544,00 782 343,29 1 622 200,71 Operaattori suoritti toimintavuoden aikana maksatuksia 26:lle vuoden 2011 aikana hyväksytylle hankkeelle yhteensä 416 364,17 euroa. Alla olevasta taulukosta käy ilmi toistaiseksi maksettu sekä käyttämätön tukimäärä. Tuet erääntyvät 21.3.2013 – 2.4.2014 välisenä aikana. Yksityiskohtaisemmat tiedot kaikkien vuoden 2011 tukien maksatuksista, toistaiseksi käyttämättömästä tuesta sekä hankkeiden tuloksista on listattu liitteessä 3. Taulukko 6. Vuoden 2011 tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2011 Käyttämättä Afrikka 1 106 673,00 165 361,12 Aasia 1 967 622,00 234 504,47 1 733 117,53 Latinalainen Amerikka ja Karibia (LAC) Eurooppa Yhteensä 3 Maksatus 941 311,88 490 408,00 104 428,79 385 979,21 324 573,00 291 740,42 32 832,58 3 889 276,00 537 126,96 3 352 149,04 Tähän erääntymispäivään mennessä hakijan tulee toimittaa maksatuspyyntö, jonka jälkeen operaattorilla on 45 pv aikaa suorittaa maksu. 12 (40) Lisäksi vuoden 2012 aikana vastaanotettiin kaksi maksatuspyyntöä vuonna 2012 myönnetyille tuille. Liitteessä 4 on listattuna yksityiskohtaisemmin toimintavuoden tukimäärät, maksatukset sekä toistaiseksi käyttämättä oleva määrä. 2.5. Myönnetty liikekumppanuustuki 2.5.1 Alueellinen kohdentuminen Lähes kaksi kolmasosaa tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on noussut edellisvuoden tasosta. Tämän jälkeen eniten hankkeita suuntautuu yhä Afrikkaan, jonka osuus on kuitenkin laskenut viime vuoden tasosta. Myös Euroopan4 osuus on laskenut hieman. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle (LAC) suuntautuneiden hankkeiden osuus on puolestaan pysynyt suunnilleen ennallaan. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu jakauma maanosittain (kuviossa 2 kappalemääräinen ja kuviossa 3 euromääräinen). Vuonna 2012 LK-tukea myönnettiin ensimmäisen kerran Gambiaan, Sudaniin, Dominikaaniseen tasavaltaan ja Moldovaan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuonna 2012 tukea on myönnetty 36 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin (sekä ensisijaiset että toissijaiset maat) ja koko toiminnan aikana 85 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuosien 2006 – 2012 aikana käsiteltyjen hakemusten maantieteellinen jakauma on kuvattu liitteessä 5. Kuvio 2. Vuonna 2012 myönnetty LKT (kpl) maanosittain (suluissa vuoden 2011 luvut) Kuvio 3. Vuonna 2012 myönnetty euromääräinen LKT maanosittain (suluissa vuoden 2011 luvut) Vuotuisten muutosten ollessa pieniä myös vuosien 2006 – 2012 kumulatiiviset suhteet pysyivät suhteellisen samansuuruisina, joskin Aasian kumulatiivinen osuus on hitusen kasvanut ja Afrikan kumulatiivinen osuus vastaavasti pienentynyt (kuvio 4). 4 LK-tukea voi myöntää seuraaville Eurooppaan maantieteellisesti kuuluville maille ja/tai alueille: Albania, Bosnia & Hertsegovina, Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkki, Ukraina, Valko-Venäjä. Lisäksi vuonna 2011 LK-tukea voitiin viimeistä vuotta myöntää Kroatiaan, joka poistui DAC-listalta 1.1.2012. 13 (40) Kuvio 4. Kumulatiivinen vuosina 2006 – 2012 myönnetty liikekumppanuustuki maanosittain Tukien keskikoon pienentyessä myös tukien maanosittaiset keskikoot ovat pienentyneet Afrikkaan sekä Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuvissa hankkeissa edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas Aasian hankkeissa keskikoko on hieman kasvanut. Poikkeuksena ovat Euroopan hankkeiden keskikoot, jotka ovat kasvaneet huomattavasti verrattuna viime vuoteen. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle myönnettyjen tukien keskikoko on pienentynyt eniten. Keskikoot ovat: Aasia 34 190 € (2011: 33 350 €), Afrikka 34 727 € (2011: 35 699 €), Latinalainen Amerikka ja Karibia 29 852 € (2011: 35 029 €), Eurooppa 37 346 € (2011: 32 457€). Vuosina 2006 – 2012 eniten hakemuksia on kohdistunut Kiinaan (119 ensisijainen maa + 5 kpl toissijainen maa)5, Intiaan (79 + 7 kpl) ja Vietnamiin (64 + 7 kpl). Samaiset maat johtavat myös vuoden 2012 tilastoa (Kiina (22+ 1 kpl), Intia (9 + 0 kpl), Vietnam (8 + 0 kpl)). Kumulatiivisessa kokonaistilastossa6 näitä maita seuraavat Thaimaa (28 + 6 kpl), Ukraina (24 + 1 kpl), Kenia (22 + 7 kpl), Bangladesh (21 + 1 kpl), Tansania (19 + 10 kpl) ja Peru (19 + 3kpl). Näihin maihin kohdistuneita hakemuksia oli vuonna 2012 Tansaniaan (6 + 1 kpl), Thaimaahan (5 + 0 kpl), Bangladeshiin (3 + 1 kpl), Ukrainaan (1 + 1 kpl), Peruun (1 + 1 kpl) ja Keniaan (0 + 1 kpl). Useisiin maihin on kohdistunut vain yksi tai pari hakemusta. Hakemukset ovat vuonna 2012 kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 32 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 47 maahan. 5 6 Luku tarkoittaa sitä, että Kiina on ollut 119 hakemuksessa ensisijaisena ja 5 hakemuksessa toissijaisena maana. Järjestystä määriteltäessä on katsottu sitä, monessako hankkeessa maa on ensisijaisena kohdemaana. 14 (40) Koko toiminnan aikana hakemukset ovat kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 78 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 96 maahan. Tukea on vuonna 2012 myönnetty 25 + 11 eri maahan7, joista Kiinaan (18 + 1 kpl)8, Intiaan (9 kpl), Vietnamiin (8 kpl), Tansaniaan (5 kpl), Thaimaahan (5 kpl) ja Brasiliaan (4 + 1 kpl) kohdistui eniten myöntöjä. Liitteessä 4 on listattu kaikki yksittäiset hankkeet vuonna 2012. Tukea on kaiken kaikkiaan vuosina 2006–2012 myönnetty 85 eri maahan. Tuki on kohdistunut 69 eri ensisijaiseen maahan sekä lisäksi 16 toissijaiseen maahan, joista Kiinaan (104 + 5 kpl), Intiaan (73 + 7 kpl), Vietnamiin (54 + 7 kpl), Thaimaahan (25 + 4 kpl), Ukrainaan (21 + 1 kpl), Bangladeshiin (19 + 0 kpl) Keniaan (17 + 6 kpl), Peruun (15 + 3 kpl), Brasiliaan (15 + 6 kpl), Tansaniaan (15 + 7 kpl), Etelä-Afrikkaan (11 + 1 kpl) ja Etiopiaan (11 + 4 kpl) on kohdistunut eniten myöntöjä. Taulukossa 7 on kumulatiivinen vuotuinen käsittelytilanne maanosittain. Taulukko 7. Käsitellyt liikekumppanuustukihakemukset vuosina 2006 - 2012 maanosittain 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- hylätty/ hyväk- Maanosa peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty peruttu sytty Yhteensä Afrikka 2 1 7 19 12 11 8 18 9 17 6 31 10 15 166 Aasia 3 12 4 45 16 43 7 47 14 70 6 59 10 48 384 Eurooppa 0 6 1 8 0 4 2 8 3 7 0 10 0 5 54 LAC 0 3 1 7 4 10 2 4 1 16 1 14 0 9 72 Yhteensä 5 22 13 79 32 68 19 77 27 110 13 114 20 77 676 2.5.2 Tukien kohdentuminen DAC-luokittain Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n9 kehitysapukomitea DACin10 listaamat kehitysmaat ja alueet (hakemuksen rekisteröintipäivänä voimassa olevan luokituksen mukaan). Kuvioissa 5 ja 6 on vuonna 2012 käsitellyille liikekumppanuustukihankkeille myönnetty tuki OECD:n DAC-luokitteluun perustuvan kehitysmaaluokituksen mukaan. 31 % vuonna 2012 myönnetystä tuesta on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin11 ja muihin matalan tulotason maihin. Näiden kahden alempien tulotasojen kehitysmaiden ryhmän yhteinen vuotuinen osuus on pienempi kuin viime vuonna euromääräisesti, mutta suurempi kappalemääräisesti. 7 Tukea on myönnetty 25 ensisijaiseen kohdemaahan, minkä lisäksi 11 maata on ollut hankkeissa ainoastaan toissijaisena kohdemaana. Luku tarkoittaa sitä, että Kiina on ollut 18 hankkeessa ensisijaisena maana ja yhdessä hankkeessa toissijaisena maana. 9 OECD = Organization for Economic Co-operation and Development 10 DAC = Development Assistance Committee 11 LDC-maat = Least Developed Countries 8 15 (40) Kuvio 5. Vuonna 2012 myönnetty LKT (kpl) Kuvio 6. Vuonna 2012 myönnetty euromääräinen DAC-luokittain (suluissa vuoden 2011 luvut) LKT DAC-luokittain (suluissa vuoden 2011 luvut) Vähiten kehittyneiden maiden osalta osuus on laskenut sekä kappale- että euromääräisesti hieman edellisvuodesta. Tuen osuus muihin matalan tulotason maihin on puolestaan noussut kappalemääräisesti 3 prosenttiyksikköä, mutta laskenut euromääräisesti kaksi prosenttiyksikköä. Ylemmän keskitulotason maiden osuus on kasvanut edelleen (12 & 13 prosenttiyksikköä), kun taas alemman keskitulotason maiden osuus on pienentynyt entisestään edellisvuodesta (8 & 14 prosenttiyksikköä). Moni aikaisempi alemman keskitulotason maa (esim. Kiina ja Thaimaa) laskettiin vuonna 2012 ylemmän keskitulotason maaksi, mikä osaltaan selittää ylemmän keskitulotason maiden kasvanutta osuutta. Vähiten kehittyneiden maiden ja muiden matalan tulotason maiden vuotuisen osuuden laskiessa myös vuosilta 2006 – 2012 laskettu euromääräinen osuus on laskenut hieman viime vuoden 43 %:sta 41 %:iin. Kuvioissa 7 ja 8 on kuvattu kumulatiivisesti vuosina 2006 – 2012 myönnetyn tuen osuudet. 16 (40) Kuvio 7. Vuosina 2006 - 2012 myönnetty LKT (kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2011 luvut) Kuvio 8. Vuosina 2006 - 2012 myönnetty euromääräinen LKT DAC-luokittain (suluissa vuoden 2011 luvut) Ylemmän keskitulon maihin kohdistuneiden hankkeiden osuus vuosina 2006 – 2012 myönnetystä tuesta pysyy edelleen 13 %:ssa. Alemman keskitulotason maihin myönnetty kumulatiivinen tuki on puolestaan kasvanut hieman osuuden ollessa nyt 46 %. Vähiten kehittyneisiin maihin kohdistuneiden hankkeiden osuus on laskenut sekä euromääräisesti että kappalemääräisesti mitattuna yhdellä prosenttiyksiköllä ollen nyt 14 %. Liitteessä 5 on listattu yksityiskohtaisesti maanosittainen, maittainen sekä DACluokituksen mukainen kumulatiivinen LKT:n kohdentuminen vuosina 2006 – 2012. Kuvio 9 kuvaa vuotuisen myönnetyn tuen jakaantumista DAC-luokittain. Kuvio 9. Vuotuinen osuus myönnetystä liikekumppanuustuesta DAC-luokituksen mukaan 17 (40) 2.5.3. Hakijayrityksen koon mukainen kohdentuminen Vuonna 2012 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli PK-yrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista PK-yritysten hankkeita oli 88 %, mikä on 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2011. Suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta laski edellisvuoteen verrattuna 9 prosenttiyksikköä ja oli 17 % vuonna 2012. Tuen hakijana voi olla joko Suomeen rekisteröity yritys, muualle rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen, Suomessa toimiva tutkimus- tai koulutuslaitos, yliopisto tai muu vastaava organisaatio tai Suomeen rekisteröity yhdistys. Raportointivuonna tuen saajina ovat olleet yritykset (sekä PK- että suuryritykset) ja yhdistykset. Tuen prosenttiosuus (30/50/70 %) hyväksytyistä kustannuksista riippuu hakijan koosta sekä hankemaan kehitysmaaluokituksesta. Alla olevissa kuvioissa on esitelty myönnettyjen tukien kappalemääräinen (kuvio 10) sekä euromääräinen12 (kuvio 11) jako hakijan koon sekä juridisen muodon mukaan. Kuvio 10. Vuonna 2012 hyväksytyt hankkeet hakijan koon ja juridisen muodon mukaan (suluissa v. 2011 tiedot). Kuvio 11. Tuen jakautuminen hakijan koon ja juridisen muodon mukaan (suluissa v. 2011 tiedot). Tuen keskikoko on suuryritysten kohdalla kasvanut viime vuoteen verrattuna, ja on nyt aikaisempien vuosien tasolla. PK-yrityksille myönnetyn tuen keskikoko on puolestaan laskenut edelleen. Yhdistyksille vuonna 2012 myönnetty tuki on puolestaan ollut hieman PK-yrityksille myönnettyä tukea suurempi. 12 Tuen kokonaismäärä 2012: 2 405 276,- (77 kpl), 2011: 3 889 276,- (114 kpl), tuen kokonaismäärä 2010: 4 271 150,- (110 kpl), tuen kokonaismäärä 2009: 4 154 403,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2008: 3 591 597,- (68 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2007: 3 890 797,- (79 kpl), tuen kokonaismäärä 2006: 1 809 702,- (22 kpl). 18 (40) Kuvio 12. Myönnettyjen liikekumppanuustukien keskikoko hakijan koon ja juridisen muodon mukaan vuosina 2006 – 2012 Yksittäisten myönnettyjen tukien määrä vaihteli vuonna 2012 noin 1 800 eurosta noin 133 000 euroon. Vuosina 2006 – 2012 tuki on vaihdellut välillä 800 – 250 000 euroa. Kumulatiivinen tuen osuus yrityskokoluokittain on kuvattu alla kuvioissa 13 (kappalemääräinen) ja 14 (euromääräinen). Kumulatiivisessa tilastoinnissa PK-yritysten osuus tuetuista hankkeista on pysynyt edelleen korkeana (78 %). Kuvio 13. Vuosina 2006 – 2012 hyväksytyt hankkeet hakijan koon ja juridisen muodon mukaan 19 (40) Kuvio 14. Tuen jakautuminen hakijan koon ja juridisen muodon mukaan vuosina 2006 - 2012 Vuonna 2012 myönnetyt 77 LK-tukea kohdistuivat 76 yritykselle. Yhdelle yritykselle myönnettiin kaksi LK-tukea, joista toinen oli jatkohakemus aiemmalle hakemukselle samana vuonna. 57 yritystä (75 %) haki ensimmäistä kertaa LK-tukea, ja jo aikaisemmin LK-tukea saaneita yrityksiä oli tuen hakijoiden joukossa raportointivuonna 14 (21 %). Näille hakijoille myönnetystä tuesta 3 tukea kohdistui uuteen maahan, 1 tuki uuteen hankkeeseen samassa kohdemaassa, ja 10 tukea oli aikaisempien tukien nk. jatkohakemuksia. Lisäksi tukea haki tänä vuonna uudelleen viisi sellaista yritystä, jotka olivat aiemmin hakeneet tukea, mutta tukea ei ollut tuolloin myönnetty. 2.5.4. Hakijayrityksen sijainnin mukainen kohdentuminen Vuosina 2006 – 2012 on myönnetty 547 LK-tukea 434 eri hakijalle. 29 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 405:n Suomessa. Uusmaalaisille yrityksille on myönnetty lähes puolet tuesta. (kts. kuvio 15 alla, jossa jaottelu ELY-keskusten toiminta-alueitten mukaan13). Vuonna 2012 pirkanmaalaisten yritysten osuus kasvoi 13 %:iin vuoden 2011 8 %:sta. Myös uusmaalaisten yritysten määrä kasvoi vuoteen 2011 verrattuna, 47 %:sta 55 %:iin. 13 Suomen 20 maakuntaa on yhdistetty 15 toiminta-alueeksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa). Liikekumppanuustukihakemuksia ei ole tullut Ahvenanmaalta. Ahvenanmaa ei myöskään kuulu ELY-keskusten 15 toiminta-alueeseen. 20 (40) Kuvio 15. Myönnetyt tuet 2006–2012 alueittain 2.5.5. Toimialoittainen kohdentuminen Vuonna 2012 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 19 eri toimialaa. Tieto- ja viestintäteknologian (16 %:n osuus vuoden 2012 LK-tuesta ), energiateollisuuden (10 %), metalliteollisuuden (10 %), käsitöiden (9 %) sekä ympäristöalan (8 %) hankkeita on ollut eniten. Myös palvelualan (5 %) ja rakennusalan (5 %) hankkeita on ollut useita. Vuosien 2006 – 2012 aikana myönnettyjen tukien toimialoittainen yksityiskohtainen jakautuminen (24 eri toimialalle) sekä kappale- että euromääräisesti löytyy liitteestä 6. Kaiken kaikkiaan tieto- ja viestintäteknologian (15 %), tuotantotekniikan ja -laitteiston (13 %), energiateollisuuden (12 %) ja ympäristöalojen (10 %) hankkeita on ollut eniten. Kuvioissa 16 ja 17 on karkeampi DAC-sektoriluokituksen mukainen kappalemääräinen ja euromääräinen jakauma. Kuvio 16. Hankkeiden sektorikohtainen jakautuminen (suluissa vuoden 2011 luvut) Kuvio 17. Tuen sektorikohtainen jakautuminen (suluissa vuoden 2011 luvut) 21 (40) 2.6. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen Finnpartnership selvittää liikekumppanuustukihanke-esitysten tukikelpoisuuden sekä niiden suoriutumisen kehitysvaikutusnäkökohtien osalta erillisen, ministeriön hyväksymän arviointipolitiikan periaatteiden mukaisesti. Finnpartnershipin tavoitteiden kannalta on olennaista, että tuettavat hankkeet ovat osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen takaamiseksi on tärkeää, että Finnpartnershipin kautta tuetuilla hankkeilla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia kohdemaiden kehitykseen. Kehitysvaikutusten ja hankkeiden saaman pisteytyksen suhteen on huomioitava, että tuettavien hankkeiden mahdollisista kehitysvaikutuksista voidaan tuen myöntämisen yhteydessä tehdä ainoastaan karkea arvio. Todelliset kehitysvaikutukset voidaan arvioida tarkemmin vasta hankkeiden toteutuksen jälkeen, mikä on otettu huomioon myös tuen maksamisen jälkeen vaadittavassa raportoinnissa. Tuloksista raportoidaan kahden vuoden ajan (katso myös 2.7.). Hankkeiden kehitysvaikutusten arviointipolitiikassa määriteltyjä mitattavia kehitysvaikutuksia ovat vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasaarvoon, kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisäämiseen (koulutus), teknologian ja osaamisen siirtoon, kohdemaan tuotannon monipuolistamiseen, kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantamiseen, työolosuhteisiin ja sosiaalietuuksiin yrityksessä ja sen ympäristössä (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus, palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut) ja erityisiin myönteisiin ympäristövaikutuksiin (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa). 2.7. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Vanhan hallintosyklin mukaisesti liikekumppanuustuen saajat raportoivat operaattorille seuraavanlaisesti: · Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä (viimeistään syyskuussa seuraavana vuotena siitä, kun hakemus on käsitelty operaattorin tukikomiteassa)14, 14 · Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuotena)15, sekä · Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuotena)16. Vuonna 2012 raportoivat vuonna 2010 uutta LK-tukea saaneet hankkeet, jotka erääntyivät vuonna 2012; vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 uutta LK-tukea saaneet sekä vuonna 2011 LK-tukea saaneet hankkeet, jotka erääntyvät vuonna 2013. 15 Vuonna 2012 raportoivat vuonna 2010 vanhaa LK-tukea saaneet hankkeet; vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 uutta LK-tukea saaneet hankkeet. 16 Vuonna 2012 raportoivat vuonna 2009 LK-tukea saaneet hankkeet; vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 vanhaa LK-tukea saaneet hankkeet. 22 (40) Raportointivelvollisuus syntyy tuen saajalle tuen saajan ja operaattorin välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti (vanhat LK-tuet 2006 – 2010 välillä). Jos tuen saaja ei täytä raportointivaatimuksia, on operaattorilla oikeus vaatia liikekumppanuustuen takaisinmaksua. Näin ollen tuen saajalta, jolle ei suoriteta maksatusta, ei myöskään vaadita raportointia. Nykyisen hallintosyklin mukaiset raportointivaateet ovat muutoin samoja kuin yllä, mutta oikeus vaatia takaisinmaksua on ministeriöllä. Raportointiajankohdat jakautuvat kahden kuukauden väliajoin riippuen tuen myöntämisajankohdasta. Maksatuspyynnöt ja niiden yhteydessä jätettävät loppuraportit vastaanotettiin siis noin kahden kuukauden väliajoin alkaen 13.7.201217. Seurantaraportit vastaanotetaan jatkossa 2-3 kertaa vuodessa tuen erääntymispäivästä riippuen. Vuonna 2012 otettiin käyttöön sähköinen kyselylomakepalvelu, jota tullaan jatkossa hyödyntämään seurantaraportoinnin keräämisessä tuen saajilta. Sähköinen raportointi otetaan käyttöön uuden hallintosyklin seurantaraportoinnin käynnistyessä vuonna 2013. 2.7.1. Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen loppuraportointi 55:stä vuonna 2010 uusien ehtojen mukaista tukea saaneesta ja vuonna 2012 erääntyneestä hankkeesta maksatusta haki 3618. Näistä hankkeista 24 (66,7 %) on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen, mikä on ohjelman tavoite. Viimeistään toisen maksatuspyynnön yhteydessä hakijat raportoivat (loppuraportti) hankkeen edistymisestä. Loppuraportissa tulee vähintään mainita sen työn edistyminen, johon tukea on myönnetty, ja josta maksatusta pyydetään. Tuen saaja raportoi myös, ovatko esim. esivalmistelutyöt jo johtaneet etabloitumiseen tai milloin etabloituminen on odotettavissa. Vuonna 2012 erääntyneistä vuoden 2010 hankkeista on maksatushetkellä raportoitu mm. seuraavan kuvion mukaisesti (katso myös liite 4): Taulukko 8. Loppuraportoinnin mukainen hanketilanne maksatuspyynnön yhteydessä – vuoden 2010 LKT (vuonna 2010 tukea saaneet, vuonna 2012 erääntyneet hankkeet) 17 Tilanne maksatushetkellä Kpl hanketta Tulos Tuella tehtävä työ toteutettu tai etenee suunnitellusti 24 + Kesken 7 ~ Ei toteudu 5 - Maksatusta pyytäneet yhteensä 36 Uuden de minimis-tuen ensimmäiset maksatuspyynnöt loppuraportteineen tulee jättää viimeistään 13.7.2012. Näiden hankkeiden ensimmäiset seurantaraportit tulee jättää vuonna 2013 ja toiset ja viimeiset seurantaraportit vuonna 2014. 18 Loput vuoden 2010 hankkeet erääntyvät vuonna 2013. 23 (40) Edellisvuoteen verrattuna toteutettujen hankkeiden osuus (66,7 %) on noussut takaisin vuoden 2009 tasolle (vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 43,5 %; vuoden 2009 LKT 66 %). Kesken olevien hankkeiden osuus (19,4 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 34,8 %; vuoden 2009 LKT 22 %) sekä ”ei toteutuneiden” hankkeiden osuus (13,9 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 21,7 %; vuoden 2009 LKT 12 %) on laskenut edellisvuoteen verrattuna, mutta on edelleen vuoden 2009 hankkeita hieman korkeampi. Nyt raportoitavista hankkeista kesken olevat hankkeet ovat raportoineet mm. kohdemaan epäsuotuisista talousnäkymistä sekä pitkittyneistä tai kariutuneista partnerineuvotteluista johtuvista aikataulupoikkeamista alkuperäisiin suunnitelmiin nähden. Monesti kohdemaatoimintojen käynnistämisessä on myös haluttu edetä varovaisesti: maksatushetkellä aikomuksena on vielä ollut toteuttaa lisäselvityksiä (esim. tarkempia taloudellisia laskelmia) päätöksenteon tueksi, tai on päätetty edetä alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän riskialttiilla ja kevyemmällä rakenteella (esim. alihankintasopimus oman kohdemaayrityksen perustamisen sijaan). Tärkeimmät syyt siihen, että hankkeita ei toteuteta, ovat yritysten ilmoitusten mukaan rahoituksen puute ja vaikeus löytää sopiva paikallinen partneri, jonka kanssa voitaisiin päästä molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen. 2.7.2. Vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen ensimmäinen seurantaraportointi Liikekumppanuustuen ehdot muuttuivat 1.1.2010. Ennen vuotta 2010 rekisteröidylle hankkeille myönnetty Liikekumppanuustuki erääntyi seuraavan vuoden syyskuussa, kun taas 1.1.2010 tai sen jälkeen rekisteröidyille hakemuksille myönnetty Liikekumppanuustuki on voimassa 24 kuukautta valtionavustuspäätöksen tiedoksiantopäivästä. Näin ollen, vuonna 2010 hyväksytyt hankkeet koostuvat sekä vanhojen ehtojen mukaisista että uusien ehtojen mukaisista hankkeista. Tässä raportoidaan ainoastaan vanhojen ehtojen mukaiset hankkeet, jotka erääntyivät vuoden 2011 syyskuussa. Toimintavuonna 2010 vanhojen ehtojen mukaista tukea myönnettiin 38 hakijalle, ja näistä 29:lle maksettiin tukea. Lisäksi yhdeksälle tuen saajalle oli myönnetty jatkoaikaa, ja näistä neljä haki maksatusta tuen erääntyessä syyskuussa 2011. Näin ollen raportointivaade seurantaraportoinnin osalta koskee näitä 33 liike- 24 (40) kumppanuustuen saajaa. Näistä 10 ovat jatkohakemuksia/hankkeita19 ja näin ollen tässä raportoidaan 23 hankkeesta. Raportoinnin kohteena oleville 23 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä 433 533,73 euroa. Tähän mennessä seitsemän yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä 14,3 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksikymmentä kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Seurantaraportoinnin perusteella seitsemän hanketta (30 %) 23:stä on kahden vuoden jälkeen onnistunut. Osa hankkeista oli vielä raportointivaiheessa keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Vuosi sitten loppuraportoinnin yhteydessä seitsemän hanketta (30 %) oli viety läpi onnistuneesti. Osassa hankkeista onnistuminen ei ole vielä varmaa; kaksi hanketta on kesken, ja seitsemää hanketta on lykätty. Hankkeet saattavat toteutua tulevaisuudessa. Mikäli kaikki näistä hankkeista onnistuisivat, nousisi onnistuneiden hankkeiden osuus 70 prosenttiin. Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa eriasteisesti tuottavaksi kolme yritystä. Lisäksi onnistuneista, kesken olevista tai lykätyistä hankkeista, jotka eivät tällä hetkellä ole tuottavia tai eivät ole pystyneet arvioimaan hankkeen tuottavuutta, yhdeksän uskoo siihen, että hankkeet tulevat olemaan tuottavia tulevaisuudessa. Kuusi yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 41 henkilöä, ja työpaikoista 37 oli uusia. Viisi tällä hetkellä työllistävistä yrityksistä arvioi työllistävänsä kahden vuoden sisällä enemmän, ja yksi yritys, joka ei tällä hetkellä työllistä kohdemaassa, arvioivat työllistävänsä ihmisiä kahden vuoden kuluessa. Tämä parantaisi työllistämisvaikutuksia. Suoran työllistämisen lisäksi kolme yritystä (joista yksi on työllistänyt myös suoraan) oli työllistänyt ihmisiä epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan noin 15. Naistyöntekijöiden määrä on 20 % kaikista suorista työpaikoista, ja naisia työllisti kolme yritystä. Useampi yritys on kuitenkin raportoinut joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoinut hankkeen sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kooste yritysten ilmoittamista kehitysvaikutuksista20. 19 Yksi jatkohakemushankkeista on vuoden 2007 hankkeen jatkohakemus, seitsemän hankkeista vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia sekä kaksi vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosien 2007, 2008 ja 2009 kehitysvaikutusraportoinnissa. 20 Jatkohankkeet eivät ole mukana taulukon luvuissa. 25 (40) Taulukko 9. Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset – vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen ensimmäinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto 52 % koulutus 26 % sosiaaliset vaikutukset 26 % yleinen infrastruktuuri 17 % markkinat ja rakenne 30 % ympäristövaikutukset 44 % Teknologian ja tietotaidon siirto, ympäristövaikutukset sekä koulutus ovat useimmin esiintyneet kehitysvaikutukset. 52 % hankkeista on sisältänyt teknologian ja tietotaidon siirtoa. 26 % hankkeista on sisältänyt koulutusta. Koulutus on sisältänyt eniten suomalaisen emoyhtiön tuottamaa sekä projektin johdon koulutusta. Viidessä yrityksessä, eli 83 prosentissa suoraan työllistävistä yrityksistä, maksetaan keskimääräistä parempia palkkoja. Tämä on useimmin esiintyvä sosiaalinen vaikutus. Muita jonkin verran esiintyviä sosiaalisia vaikutuksia ovat majoitusmahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille (2 hanketta) sekä HIVin/AIDSin ennaltaehkäisyyn liittyvät ohjelmat (1 hanke). Neljä yritystä raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan eniten on vaikutettu jätevesien käsittelyn ja jätehuollon parantumiseen. 30 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia olivat tuotteiden parantunut laatu sekä hankkeen sijainti (hanke on toteutettu maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa). Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 10 yritystä eli 44 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Merkittävimpiä ympäristövaikutuksia olivat ympäristöstrategian lisääntynyt toteuttaminen sekä lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista standardeista suomalaisessa yrityksessä. Viidessä hankkeessa oli perustettu uusi yritys kohdemaahan. Lisäksi yksi yritys on perustanut yrityksen kohdemaahan, mutta hanketta on jouduttu lykkäämään. Perustetuista viidestä yhtiöstä kolme on tyypiltään yhteisyrityksiä ja kaksi tytäryrityksiä. Yksi hanke raportoi tuontiin liittyvistä kehitysvaikutuksista. Hanke on onnistunut kasvattamaan tietoisuutta Suomen ja EU:n tuontivaatimuksista eli kyseessä on lisäar- 26 (40) vollisuus, jota LKT-instrumentilla haetaan. Lisäksi hanke on onnistunut lisäämään pätevyyttä täyttää tuontivaatimuksia. Kahdessa hankkeessa on aloitettu alihankinta kohdemaasta, vaikka alihankinta ei ollut hankkeiden alkuperäisenä tavoitteena. Nämä molemmat alihankintasuhteet ovat edelleen voimissaan. Toisessa hankkeessa alihankintasuhde on johtanut alihankittujen tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisertifiointiin ja molemmissa hankkeissa tuotteiden tuotannon kasvuun sekä tuotantolinjan tai –tekniikoiden kehittämiseen. Neljässä hankkeessa tehtiin selvityksiä suomalaisen ympäristöteknologian pilotoinnista kohdemaassa. Kaikki neljä yritystä ovat kuitenkin todenneet, että tässä vaiheessa ei päästy selvityksiä pidemmälle. Huomattavaa on, että kolmessa näissä hankkeista pilotointi näytti olevan sivutuote, jota ei ollut suunniteltu, ja johon ei haettu tukea. Yritykset raportoivat operaattorille liitteessä 7 olevan taulukon mukaisesti. Hankkeet, joiden tilanne on ennallaan, eli muutosta vuodesta 2011 vuoteen 2012 ei ole tapahtunut, ovat samassa kohdassa kuin vuonna 2011. Jos muutosta on tapahtunut joko parempaan tai huonompaan, on viime vuoden loppuraportointiluokituksen alle lisätty uusi rivi ja hanke siirretty sille. Viimeinen sopimusvelvoitteeseen perustuva seurantaraportointi vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen saajien osalta on ensi vuonna, jolloin tuloksista tehdään laajempi kooste. 2.7.3. Vuoden 2009 liikekumppanuustuen toinen ja viimeinen seurantaraportti Toimintavuonna 2009 tukea myönnettiin 77 hakijalle, ja näistä 52:lle maksettiin tukea. Siten raportointivaade seurantaraportoinnin osalta koskee vain näitä 52 liikekumppanuustuen saajaa. Niistä 2 ovat jatkohakemuksia/hankkeita21 ja näin ollen tässä raportoidaan 50 hankkeesta. Raportoinnin kohteena oleville 50 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä 1 427 462,19 euroa. Tähän mennessä 16 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo oli yhteensä 35,7 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksikymmentäneljä kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Seurantaraportoinnin perusteella 24 hanketta (48 %) 50:stä liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta oli edelleen ennallaan onnistuneena. Osa hankkeista oli vielä raportointivaiheessa keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Vuosi 21 Toinen hankkeista on vuoden 2007 LKT-hanke, ja siitä raportoitiin vuoden 2010 toimintaraportissa muitten vuoden 2007 hankkeitten kanssa kohdassa 2.7.3. Toinen hankkeista on vuoden 2008 LKT-hanke ja siitä raportoidaan tässä raportissa kohdassa 2.7.3. yhdessä muiden vuoden 2008 LK-tukien kanssa. 27 (40) sitten ensimmäisen seurantaraportoinnin yhteydessä 30 hanketta (60 %) oli viety läpi onnistuneesti. Vuonna 2010 loppuraportin yhteydessä 33 hanketta (66 %) arvioitiin onnistuneiksi. Osassa hankkeista onnistuminen ei raportointihetkellä ollut vielä varmaa; kuusi hanketta oli kesken, ja neljää hanketta oli lykätty. Hankkeet saattavat toteutua tulevaisuudessa. Mikäli kaikki näistä hankkeista onnistuisivat, nousisi onnistuneiden hankkeiden osuus 68 prosenttiin. Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa eriasteisesti tuottavaksi 15 yritystä. Lisäksi onnistuneista, kesken olevista tai lykätyistä hankkeista, jotka eivät raportointihetkellä olleet tuottavia tai eivät pystyneet arvioimaan hankkeen tuottavuutta, 13 uskoi siihen, että hankkeet tulevat olemaan tuottavia tulevaisuudessa. 24 yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 1 283 henkilöä, ja työpaikoista 884 oli uusia. 19 työllistävistä yrityksistä arvioi työllistävänsä kahden vuoden sisällä enemmän, ja kolme yritystä, jotka eivät raportointihetkellä työllistäneet kohdemaassa, arvioivat työllistävänsä ihmisiä kahden vuoden kuluessa. Lisäksi yksi yritys, joka ei työllistänyt, arvioi työllistävänsä vuoden kuluessa 10 henkilöä, mikäli hanke saadaan käyntiin lähitulevaisuudessa. Tämä parantaisi työllistämisvaikutuksia entisestään. Suoran työllistämisen lisäksi 12 yritystä (joista 9 työllisti myös suoraan) työllisti ihmisiä epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan noin 389. Naistyöntekijöiden määrä oli jopa 40,4 % kaikista suorista työpaikoista, ja naisia työllisti 18 yritystä. Naistyöntekijöiden osuus työntekijöistä oli poikkeuksellisen suuri. Esimerkiksi vuonna 2008 liikekumppanuustukea saaneissa hankkeissa naistyöntekijöiden osuus oli 22,6 % kaikista suorista työpaikoista. Vielä useampi yritys raportoi joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoi hankkeen sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen onkin yksi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman22 ja kehitysyhteistyön läpileikkaavista tavoitteista. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kooste yritysten ilmoittamista kehitysvaikutuksista23. 22 23 Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös 16.2.2012. Jatkohankkeet eivät ole mukana taulukon luvuissa. 28 (40) Taulukko 10. Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset – vuoden 2009 LKT:n toinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto 72 % koulutus 72 % sosiaaliset vaikutukset 44 % yleinen infrastruktuuri 24 % markkinat ja rakenne 68 % ympäristövaikutukset 42 % Teknologian ja tietotaidon siirto sekä koulutus olivat useimmin esiintyneet kehitysvaikutukset. 72 % hankkeista sisälsi teknologian ja tietotaidon siirtoa. 72 % hankkeista sisälsi koulutusta. Työssä oppimista esiintyi eniten. Myös projektijohdon koulutusta tuotettiin useassa hankkeessa. 22 yrityksessä, eli 92 prosentissa suoraan työllistävistä yrityksistä, maksettiin keskimääräistä parempia palkkoja. Tämä oli useimmin esiintyvä sosiaalinen vaikutus. Muita jonkin verran esiintyviä sosiaalisia vaikutuksia olivat majoitusmahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille (4 hanketta) sekä HIVin/AIDSin ennaltaehkäisyyn liittyvät ohjelmat (4 hanketta). 12 yritystä raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan hankkeet vaikuttivat eniten ICTsysteemien parantumiseen. 68 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia olivat mm. kilpailun vahvistuminen ja parantunut tuotteiden laatu. Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 21 yritystä eli 42 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Merkittävimpiä ympäristövaikutuksia olivat sosiaalisten ja ympäristöstandardien lisääntynyt noudattaminen sekä lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista standardeista suomalaisessa yrityksessä. 11 hankkeessa oli hankkeen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti perustettu uusi yritys kohdemaahan. Lisäksi yksi yritys, jonka hankkeen alkuperäisenä tarkoituksena ei ollut yrityksen perustaminen, oli perustanut uuden yrityksen kohdemaahan. Perustetuista 12 yhtiöstä kolme oli tyypiltään yhteisyrityksiä ja yhdeksän tytäryrityksiä. Yhteensä 12 hanketta raportoi tuontiin liittyvistä kehitysvaikutuksista, ja kymmenessä näistä hankkeista tuonti oli raportointihetkellä edelleen käynnissä. Kaikki tuontia raportoivista hankkeista olivat onnistuneet kasvattamaan tietoisuutta Suomen ja 29 (40) EU:n tuontivaatimuksista eli kyseessä on lisäarvollisuus, jota LKT-instrumentilla haetaan. 9 hankkeessa aloitettiin alihankinta kohdemaasta. Näistä alihankintasuhteista 8 oli raportoinnin mukaan edelleen voimissaan. Kaikissa hankkeissa alihankintasuhde johti alihankittujen tuotteiden laadun parantumiseen ja seitsemässä hankkeessa tuotteiden tuotannon kasvuun sekä tuotantolinjan tai –tekniikoiden kehittämiseen. Kahdessa hankkeessa pilotoitiin suomalaista ympäristöteknologiaa kohdemaassa. Molempien yritysten mukaan pilotointi oli yrityksen mukaan ollut onnistunutta. Huomattavaa kuitenkin on, että pilotointi näytti näissä hankkeissa olevan sivutuote, jota ei ollut suunniteltu, ja johon ei ollut haettu tukea. Yritykset raportoivat operaattorille liitteessä 8 olevan taulukon mukaisesti. Hankkeet, joiden tilanne oli ennallaan, eli muutosta vuodesta 2011 vuoteen 2012 ei ole tapahtunut, ovat samassa kohdassa kuin vuonna 2011. Jos muutosta oli tapahtunut joko parempaan tai huonompaan, on viime vuoden raportointiluokituksen alle lisätty uusi rivi ja hanke siirretty sille. 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) Vuoden 2012 aikana on pyrkimyksenä ollut toimintasuunnitelman mukaisesti toteuttaa liikekumppanuuksien identifiointia edistävää Matchmaking (MM) -palvelua sekä lisätä liikekumppanuuksien syntyä tietyillä markkinoinnin pääpainomaiden (Peru, Vietnam, Kazakstan ja Tansania) kannalta tärkeillä toimialoilla (ICT, maatalous, ympäristö ml. uusiutuva energia), joissa on nähtävissä synergiaa suomalaisen elinkeinoelämän kanssa. MM-toimintaan katsotaan kuuluvan kotimaan ja kohdemaiden yrityskontaktien työstämisen sekä järjestettävien tilaisuuksien lisäksi yhteistyön tiivistäminen Suomen kehitysmaaedustustojen (pääasiallisesti pääpainomaissa), kansainvälisten sisarorganisaatioiden sekä suomalaisten ja kohdemaiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on tarjota palveluita kehitysmaatuonnin edistämiseen liittyen. Vuonna 2012 kiristettiin kriteereitä MM-hakemuksissa tavoitteena vastaanottaa pienempi määrä yhä laadukkaampia hakemuksia ja saada näin resurssit kohdennettua tarkemmin. Jotta yritys voi rekisteröityä Matchmaking-palveluun, tulee yrityksen: · olla taloudellisesti kannattava · olla rekisteröity OECD-DAC -listatussa maassa · pystyä esittämään konkreettinen hanke, johon liikekumppania haetaan · olla perustettu vähintään yksi vuosi sitten. 30 (40) 3.1. Matchmaking-tilaisuudet markkinoinnin pääpainomaissa MM-tilaisuuksia on joko järjestetty ja/tai niihin on osallistuttu kaikissa pääpainomaissa; Perussa, Vietnamissa, Kazakstanissa ja Tansaniassa. Lisäksi tilaisuuksia on järjestetty tai niihin on osallistuttu Namibiassa, Nicaraguassa sekä Argentiinassa. Työsuunnitelmassa tavoitteena oli 4 - 10 tapahtumaa, 1 - 2 kpl per kohdemaa. Vuonna 2012 kussakin pääpainomaassa järjestettiin kaksi tilaisuutta lukuun ottamatta Perua, jossa järjestettiin kolme tilaisuutta. Lisäksi tilaisuuksia järjestettiin tai niihin osallistuttiin Namibiassa, Nicaraguassa sekä Argentiinassa. Tilaisuuksien aikana esiteltiin pääasiallisesti Finnpartnershipin tuomat mahdollisuudet kehitysmaiden yrityksille sekä tarjottiin tilaisuuskohtaista tietoa suomalaisista yrityksistä ja Suomen markkinoista. Listaus tilaisuuksista löytyy liitteestä 9. Taulukko 11. Tilaisuudet markkinoinnin pääpainomaissa vuonna 2012 Kohdemaissa järjestettävät tilaiKoko vuoT1 T2 suudet si (cum) Toteutunut 13 0 2 Tansania (2 Namibia) T3 3 Peru 2 Kazakstan 2 Vietnam (1 Nicaragua) (1 Argentiina) Tilaisuuksien lisäksi Finnpartnership tapasi matkojen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan suurlähetystöjen ja kauppakamareiden edustajia, pääsektoreiden toimijoita sekä Finpron, ministeriöiden ja vienninedistämisorganisaatioiden edustajia yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Kuvio 18. Tilaisuudet (kpl) markkinoinnin pääpainomaissa vuosina 2006- 2012 31 (40) 3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä Vuonna 2012 Finnpartnership vastaanotti MM-hakemuksia sekä kehitysmaayrityksiltä että suomalaisilta yrityksiltä. Vuoden 2012 tavoitteena oli vastaanottaa 80–100 MM-hakemusta kehitysmaista. Vuoden aikana hakemuksia vastaanotettiin 129 kappaletta. Lisäksi on vastaanotettu 8 hakemusta suomalaisilta yrityksiltä, eli yhteensä hakemuksia vastaanotettiin 137. Vuonna 2011 vastaanotettiin yhteensä 192 hakemusta. Vuonna 2012 hakemusten määrä oli siis 29 % pienempi verrattuna vuoteen 2011. Pienentynyttä vastaanotettujen hakemusten määrää selittää osaltaan vuonna 2011 tehty yhteistyö Ruotsin Swedish Chambersin kanssa, joka ei jatkunut vuonna 2012, koska Swedish Chamber luopui matchmaking-toiminnostaan. Vuonna 2011 MM-palvelua markkinoitiin Swedish Chambersin tietokannassa oleville yrityksille, minkä tuloksena vastaanotettiin noin 30 MMhakemusta. Matchmaking-hakemusten ja rekisteröityjen yritysten määrän laskua selittää myös matchmaking-hakemusten kriteereiden kiristäminen vuoden 2012 alusta lähtien. Tämän toivotaan vähitellen parantavan hakemusten laatua ja johtavan pitkällä aikavälillä parempiin tuloksiin. Rekisteröityjen hakemusten määrän laskua pehmensi vuonna 2012 aloitettu yhteistyö Entreprise Europe Networkin (EEN) kanssa. Finnpartnership sai EEN:ltä vuoden 2012 lopulla 16 chileläisen yrityksen profiilia, jotka lisättiin matchmaking-tietokantaan ja joista tiedotettiin Finnpartnershipin uutiskirjeessä. Vastaanotetuista hakemuksista 39 (38 kehitysmaista ja 1 Suomesta) on rekisteröity tietokantaan. Suurta osaa yritysten hakemuksista (95 kehitysmaista ja 5 Suomesta) ei ole puutteellisten tietojen takia vielä rekisteröity tietokantaan eikä niitä voida rekisteröidä, mikäli yritys ei toimita puuttuvia tietoja. One-to-one -yhteydenottoja on tullut kehitysmaista 3 kpl ja Suomesta 4 kpl. Näistä aloitteista on välitetty tietoa eteenpäin niitä kuitenkaan tietokantaan rekisteröimättä. Neljää yritystä on avustettu kehitysmaatuontiin liittyvissä asioissa välittämällä yrityksille kehitysmaatuontiin liittyvää tietoa ja tietolähteitä toimijoista, tuontisäädöksistä ja markkinoista. Vuoden aikana on uudistettu Finnpartnershipin nettisivujen kehitysmaatuontia käsittelevä osio. Osioon lisättiin vuoden aikana kerättyä tietoa pohjoismaisesta markkina-alueesta, tuonnin sääntelystä, standardeista sekä tuontia tukevista toimijoista ja kontakteista. Lisäksi vuoden loppupuolella tilattiin yhteistyökumppani 32 (40) CBI:ltä kehitysmaatuontia tukevia tuotekortteja, jotka tullaan myöhemmin vuonna 2013 tarjoamaan Finnpartnershipin kehitysmaatuontiasiakkaiden käyttöön. Alla oleva taulukko tiivistää MM-toiminnassa mukana olleiden yritysten lukumäärän sekä kuvaa, mitä aloitteille on tehty. Taulukko 12. Matchmaking-yhteydenotot vuonna 2012 Yrityksen Kontaktin luonne alkuperä Yrityksen MM-hakemus rekisteröikehitysmaalaiset ty tietokantaan suomalaiset One-to-one yhteydenotot ja tiekehitysmaalaiset donvälitys suomalaiset Kehitysmaatuonti kehitysmaalaiset suomalaiset Aktiivisen MM-toiminnan kohteena yhteensä olleet yritykset Ø joista aiempien raportointijakkehitysmaalaiset sojen aikana saapuneita suomalaiset Yrityskontaktit, joita ei ole vielä kehitysmaalaiset rekisteröity tietokantaan (prosessi suomalaiset kesken, puutteellisen tiedot jne.) Kaikki vastaanotetut hakemukset yhteensä Koko vuosi T1 T2 T3 38 5 10 23 1 1 0 0 3 1 0 2 4 4 0 0 3 0 0 1 0 4 0 0 50 10 11 29 -12 -3 -6 -3 -2 95 0 34 0 35 -2 27 5 1 3 1 137 (joista 129 kehitysmaista) 42 43 52 Vuoden aikana tietokantaan siirretyt partnerinhakuilmoitukset jakaantuivat 15 eri sektorin välille. Tietokantaan rekisteröityjen kehitysmaayritysten hakemusten kohdalla maatalous- ja elintarviketeollisuus (14 kpl) nousi lukumääräisesti tilaston kärkeen. IT- ja tekstiiliteollisuudesta rekisteröitiin molemmista 8 hakemusta, metsä-, puu- ja paperiteollisuuden alalta 4 hakemusta ja energia- ja turismialalta molemmista 3 hakemusta. Muilta sektoreilta rekisteröitiin 1 - 2 hakemusta per sektori. Suomalaisista hakemuksista kaksi koski tekstiiliteollisuutta, yksi energiateollisuutta, kemikaaliteollisuutta, metsä-, paperi ja puuteollisuutta sekä palvelusektoria. Suomen lisäksi hakemuksia (sisältäen kehitysmaatuonti- sekä one-to-oneyhteydenotot) vastaanotettiin 19 maasta. Eniten yhteydenottoja on tullut Chilestä (16 kpl), mikä selittyy aiemmin mainituilla yhteistyökumppanilta saaduilla profiileilla. Seuraavaksi eniten hakemuksia vastaanotettiin MM-toiminnon markkinoinnin pääpainomaasta Tansaniasta (5 kpl), entisestä pääpainomaasta Sambiasta (4 kpl) sekä Intiasta (4kpl). Muista pääpainomaista Perusta ja Vietnamista vastaanotettiin molemmista kaksi hakemusta, Kazakstanista ei tänä vuonna saatu yhtään hakemusta. Kazakstanin, Perun ja Vietnamin markkinointitilaisuudet järjestettiin syksyllä, joten joitakin hakemuksia työstettiin vasta loppuvuodesta eivätkä ne siten vielä olleet päässeet tietokantaan. 33 (40) Yksityiskohtainen taulukko MM-yhteydenotoista ja niiden jakautumisesta maittain ja sektoreittain on liitteessä 10. Kuvio 19. Vastaanotetut MM-hakemukset vuosina 2006- 2012 Vuonna 2012 on jatkettu ulkopuolisten toimijoiden käyttöä määrättyjen MMhakemusten edelleen työstössä. Tarkoituksena on näin varmistaa hakemusten taso sekä parantaa niiden sopivuutta suomalaisille yrityksille. Työ koostuu pääasiallisesti kohdemaissa tehtävästä yritysten taustojen tarkistuksesta (kahdessa vaiheessa) sekä Suomessa tehtävästä yritysten hakemusten aktiivisempaan markkinointiin tähtäävästä työstä. Vuoden aikana ensimmäisen vaiheen taustojentarkistus suoritettiin 15 yritykselle (4 Egyptistä, 1 Etelä-Afrikasta, 1 Ghanasta, 1 Kamerunista, 1 Kongosta, 1 Marokosta, 1 Perusta, 1 Ruandasta, 1 Sambiasta ja 3 Tansaniasta). Näistä vain kahta yritystä suositeltiin toiseen vaiheen tarkastukseen. Näille molemmille yrityksille on jo tehty toisen vaiheen tarkastus. 8 yritystä suositeltiin jätettäväksi tietokantaan ja 5 yritystä ei suositeltu tietokantaan lainkaan. Toisen vaiheen taustojentarkistus on suoritettu myös ensimmäisen vaiheen vuonna 2012 läpäisseille 2 yritykselle (yksi tansanialainen ja yksi egyptiläinen yritys) sekä yhdelle suoraan toiseen vaiheeseen sopivaksi määritellylle yritykselle. Näistä kahta yritystä ehdotettiin markkinoitavaksi Suomessa konsultin avulla (toinen näistä tehtiin jo vuonna 2012 ja toinen, loppuvuodesta valmistunut, tehdään vuonna 2013) ja yksi suositeltiin jätettävän tietokantaan. 34 (40) Kahta (vuonna 2011 ja 2012 toisen vaiheen taustojentarkistuksen läpäisseet) yritystä on vuoden 2012 aikana esitelty suomalaisille yrityksille. Yksi konsultti palkattiin selvittämään yhden vietnamilaisen ICT-yrityksen kiinnostavuutta suomalaisten yritysten keskuudessa. Konsultti löysi yritykselle neljä potentiaalista partneria, joiden kanssa yritystä neuvottiin jatkamaan yhteistyöneuvotteluja. Neuvottelut on jo aloitettu ainakin kahden suomalaisyrityksen kanssa. Toinen konsultti on selvittänyt egyptiläisen lääketieteellisiä laitteita tuottavan yrityksen kiinnostavuutta suomalaisten yritysten keskuudessa. Konsultti löysi yritykselle neljä potentiaalista partneria, joista yksi ilmoitti olevansa valmis keskustelemaan yhteistyöstä tarkemmin. Tämän kanssa egyptiläistä yritystä neuvottiin jatkamaan yhteistyöneuvotteluja. Koska toimeksianto tehtiin loppuvuodesta 2012, tarkempia tuloksia neuvotteluiden alkamisesta ei ole vielä saatu. Taustojen tarkastukseen on käytetty pääasiassa konsultteja, jotka ovat olleet listautuneina vuonna 2010 perustettuun konsulttiverkostoon. Lisäksi kolmannen vaiheen konsulttien löytämiseksi on käytetty muun muassa Asiantuntijahaku.fi –sivustoa. Taustojen tarkastusta varten konsulttisopimukset on tehty 12 konsultin kanssa. Konsulttiverkosto muuttuu jatkuvasti tarpeiden mukaan sekä kokemusten perusteella. 3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi Kehitysmaiden yritysten partnerinhakuilmoituksista tiedotettiin pääasiallisesti kuukausittaisissa uutiskirjeissä. Kuukausittaisen uutiskirjeen vastaanottajat koostuvat yrityksistä, kattojärjestöistä, alueellisista kehitysorganisaatioista ja partnereista. Loppuvuodesta 2012 uutiskirjeen suomenkielinen vastaanottajalista koostui 880 (807 vuonna 2011) ja englanninkielisen uutiskirjeen 198 (108 vuonna 2011) henkilöstä tai henkilön edustamasta organisaatiosta. Markkinoinnissa yhteistyötä suomalaisten ja kehitysmaalaisten yritysten tukiorganisaatioiden kanssa vahvistetaan jatkuvasti. 3.4. LKO:n markkinointi Suomessa Vuoden 2012 työsuunnitelmassa oli asetettu tavoitteeksi 28 markkinointitilaisuutta. Operaattori on esitellyt toimintaansa ja palveluitaan 26 erilaisessa tapahtumassa tai tilaisuudessa toimintavuoden aikana. Neljäs kansainvälistymistoimijoiden yhteinen Kilpailukykyä Viennistä (KiVi)-kiertue päättyi 23.2.2012 ja alkuvuoden aikana oli ainoastaan kaksi Kivi-tilaisuutta, mikä osaltaan selittää Suomessa pidettyjen tilaisuuksien pienempää määrää. 35 (40) Taulukko 13. Tilaisuudet Suomessa vuonna 2012 Päätoimintojen määrälliset tavoitteet 2012 Koko vuosi (cum) Seminaarit Suomessa, tavoite 28 kpl Toteutunut 26 T1 T2 T3 10 6 10 Valtaosa tilaisuuksista on ollut muiden järjestämiä yhteistilaisuuksia, mikä on mahdollistanut ohjelmasta tiedottamisen useissa tilaisuuksissa suhteellisesti pienemmillä resursseilla. Liitteessä 9 on listattu kaikki markkinointitilaisuudet. Kuvio 20. Tilaisuudet (kpl) Suomessa vuosina 2006 – 2012 3.5. Matchmaking-toiminnan tulokset Liikekumppanuuksien identifiointitoiminnan seurauksena on vuoden 2012 aikana syntynyt useita liikeyhteyksiä. Vuoden aikana työstettiin vuoden aikana vastaanotettujen hakemusten lisäksi niitä hakemuksia, jotka oli vastaanotettu jo edellisinä vuosina, mutta jotka olivat vielä aktiivisia vuoden 2012 aikana. Näin ollen yhteensä 102 hakemusta työstettiin vuoden aikana, ja näiden hakemusten kohdalla MM-työn tuloksellisuutta on myös seurattu. Tuloksellisuusseurannassa olivat mukana siis tietokantaan rekisteröidyt aloitteet, joista kehitysmaalaisia yrityksiä oli 95 kpl ja suomalaisia 7 kpl. Vuoden 2012 aikana jatkoselvityksiin yhteistyön aloittamiseksi yritysten välillä on johtanut alla olevan taulukon mukaan 102 aloitteesta 14 aloitetta, eli yhteensä 14 % työstetyistä hakemuksista. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kuvattu MM-toiminnan tuloksia. 11 yritystä ei useista yhteydenotoista huolimatta vastannut kyselyyn. 36 (40) Taulukko 14. Matchmaking-toiminnon seurannan tulokset vuosina 2009 - 2012 2009 2010 Kommunikointia yritysten välillä 2011 2012 25 19 18 6 Yritysvierailu tai tapaaminen suunnitteilla 3 0 0 1 Yritysvierailu tai tapaaminen toteutettu 0 7 3 2 Konkreettisesta yhteistyöstä sovittu Konkreettinen yhteistyö aloitettu tai toimeenpantu LKT-hakemus vastaanotettu 1 2 1 0 1 8 4 3 0 0 0 2 30 (36 %) 36 (31 %) 26 (25 %) 14 (14 %) Ei vielä tulosta 37 (44 %) 74 (63 %) 72 (70 %) 77 (76 %) Ei vastausta kyselyyn 17 (20 %) 8 (7 %) 5 (5 %) 11 (11 %) yhteensä yhteensä 84 (100 %) 118 (100 %) 103 (100 %) 102 (100 %) 3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Vuoden 2012 työsuunnitelmassa kerrottiin aikomuksesta vahvistaa edelleen yhteistyötä eri katto-organisaatioiden ja klustereiden sekä alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa, erityisesti koska monet näistä vastaavat omalta osaltaan jäsentensä kansainvälistymisestä. Yhteistyötä on vuoden aikana ylläpidetty mm. suomalaisten toimijoiden, kuten ulkoasiainministeriön edustustojen, tuontipolitiikkatoiminnan ja neuvonantajien, klusterityöryhmien kanssa. Finnpartnership on edistänyt yhteistyötä myös lisäämällä nettisivuilleen yhteistyötahojen linkkejä, samoin yhteistyötahot ovat lisänneet omille nettisivuilleen linkin Finnpartnershipin sivuille. Yhteistyötä on jatkettu ja kehitetty kehitysmaalaisten tahojen, kuten kehitysmaiden suurlähetystöjen, kansainvälistymis- ja kaupanedistämistahojen ja konsulttien kanssa. Esimerkiksi Serbian suurlähetystön kanssa on tehty yhteistyötä Exporting to the Nordic Countries –julkaisun kääntämiseksi serbiksi. Myös MM-markkinointitilaisuuksiin liittyvien matkojen yhteydessä on tavattu mahdollisuuksien mukaan edellä mainittuja tahoja. Finnpartnership jatkoi yhteistyömallien rakentamista kohdemaiden kauppakamareiden, pääsektoreiden toimijoiden sekä ministeriöiden ja vienninedistämisorganisaatioiden edustajien kanssa. Lisäksi erilaisia yhteistyömuotoja on kehitelty ja toimeenpantu muiden kansainvälisten kehitysmaatuontia ja kehitysmaainvestointeja edistävien tahojen kanssa MMpalveluun, kehitysmaatuontiin ja markkinaraportteihin liittyen. Kyseisiä sisarorganisaatioita ovat mm. NIPO (Nordic Import Promotion Organisations), johon kuuluvat Suomen lisäksi Norja, Ruotsi sekä keskieurooppalaiset sisarorganisaatiot CBI (Centre for the Promotion of Imports from developing countries), EU Helpdesk for Developing Countries, SIPPO (Swiss Import Promotion Programme), OSEC (Overseas Swiss Exper- 37 (40) tise Center) ja SECO (State Secretariat for Economic Affairs). Monet edellä mainituista toimivat CBI:n koordinoimassa TRIC (Trade Related Instruments Connected) – verkostossa, joka syntyi Finnpartnershipin aloitteesta NIPO-yhteistyössä. TRIC-verkoston kanssa pidettiin vuoden aikana kaksi yhteistä tapaamista, joissa käsiteltiin CBI:n uudistuksen alla olevia kehitysmaatuontiin liittyviä markkinaraportteja sekä eri yhteistyömuotoja. Toinen tapaamisista pidettiin Helsingissä syyskuussa, ja sen yhteydessä käsiteltiin myös YK:n Global Compact aloitetta ja mietittiin eri yhteistyömuotoja sen tiimoilta. Tapaamisen yhteydessä pidettiin myös ensi kertaa Ruotsin lanseeraamasta ”Chamber Academy”-konseptista suomalainen versio ”Chamber Academy visiting Helsinki”-tilaisuus Helsingissä olevien kehitysmaiden suurlähettiläille. Vuonna 2012 tehtiin yhteistyötä kehitysmaatuontia edistävien tahojen kanssa tuettujen ostajamatkojen markkinoinniksi. Finnpartnership tiedotti suomalaisille yrityksille tuetuista ostajamatkoista, joita järjestivät muun muassa PromPerú (Comisión de Promoción del Perú para la Exportación y el Turismo), ADEX (Asociación de Exportadores del Perú), MATRADE (Malaysia External Trade Development Corporation) sekä SIPPO. Lisäksi vuoden 2012 aikana jatkettiin yhteistyömahdollisuuksien kartoitusta suurlähetystöjen kanssa, erityisesti PYM:n ja LKO:n yhteensovittamisesta. Vuonna 2011 puhuttiin alustavasti Namibian, Sambian ja Vietnamin edustustojen kanssa. Keskusteluja jatkettiin vuoden 2012 aikana, ja yhteistyö on aloitettu Namibian ja Sambian PYMrahoitusta saavien yritysten kanssa, mutta konkreettista yhteistyötä ei vielä aloitettu. 4) Neuvontapalvelu Finnpartnership-ohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille LK-tuen ja MM-palvelun lisäksi kehitysmaahankkeisiin liittyviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluiden kysyntä vaihtelee suuresti, samoin yritysten tarpeet neuvojen suhteen. Olennainen Finnpartnershipin toiminta-alueeseen liittyvä tehtävä on lisäksi ollut ohjata yrityksiä muiden kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen, kuten Finnveran, Finpron, ELYkeskusten, Tekesin ja Nopefin, palveluiden piiriin. Yritykset pyytävätkin varsin usein lisätietoja ja neuvontaa myös muiden Suomessa toimivien kansainvälistymispalveluita tarjoavien organisaatioiden palveluista. Yritykset pyytävät myös esim. kehitysmaiden yritysten, laki- ja tilitoimistojen tai elinkeinoelämää edustavien organisaatioiden yhteystietoja. Edellisen vuoden aikana käyttöön otettu liiketoimintapankki pyrkii kattamaan kyseiset tiedot kehitysmaista. Tiedot liiketoimintapankkiin saadaan yhteistyökumppaneilta ja näin maa- ja sektorikohtaisen tiedon määrä on kiinni paljolti yhteistyökumppaneiden aktiivisuudesta. 38 (40) Operaattori auttaa yleisellä tasolla liikekumppanuusyrityksiä hankkeiden kehittämisessä ja toteuttamisessa koko hankkeen elinkaaren ajan, mutta ohjaa asiakkaita tarvittaessa kääntymään myös muiden, esim. konsulttien, puoleen yksityiskohtaisempaa neuvontaa varten. Operaattorin tarjoama neuvontapalvelu on avoin myös muille kuin LK-tukea hakeville yrityksille. Uutena painopisteenä vuonna 2012 oli kehitysmaatuonnin entistä aktiivisempi edistäminen. Tätä varten vuoden aikana uudistettiin kotisivujen kehitysmaatuonti-osiota sekä tilattiin CBI:lta markkinaraportteja, jotka valmistuvat vuoden 2013 aikana. Nämä tullaan lisäämään uudistettuun kehitysmaatuontiosioon Finnpartnershipin kotisivuille. Toimintasuunnitelman mukaisesti vuonna 2012 selvitettiin mahdollisuutta toteuttaa Exporting to the Nordic Countries –oppaaseen liittyvät nettisivut. Nettisivujen toteutusta päätettiin kuitenkin lykätä myöhempään ajankohtaan, kun liikekumppanuusohjelman jatko on selvillä. Neuvontapalvelu on toteutettu Finnpartnership-tiimille allokoiduin henkilöstöresurssein sekä Finnfundin henkilöstön avulla, mm. rahoitus- ja ympäristöasiantuntijoiden toimesta. Yhteensä neuvontaan on käytetty keskimäärin noin 21 tuntia kuukaudessa tavoitteen ollessa noin 22 tuntia kuukaudessa. 5) Henkilöstö Vuonna 2012 ohjelmassa oli useita henkilömuutoksia. Ohjelmakoordinaattori Helena Kekin äitiyslomasijaisena toiminut Matchmaking-koordinaattori Maija Hyypiä palasi vakituiseen työpaikkaansa 30.6.2012. Tämän lisäksi Helena Kekki siirtyi äitiyslomalta palattuaan Finnfundin palvelukseen syyskuussa. Myös yksi kahdesta osa-aikaisesta työntekijästä lopetti ennen kesää, kun Nora Arlander jäi äitiyslomalle. Kesätyöntekijöiksi palkattiin Maijastiina Suonpää (2.4.– 31.8.2012) ja Suvi Lähdevuori (2.5.–31.8.2012). Maijastiina Suonpää palkattiin nuoremmaksi analyytikoksi ja Suvi Lähdevuori jatkoi osa-aikaisena työntekijänä syyskuusta lähtien. Veera Iija jatkoi myös osa-aikaisena työntekijänä koko vuoden 2012. Osaaikaiset työntekijät ovat hoitaneet mm. assistentin tehtäviä, Liikekumppanuustuen käsittelyssä avustamista, tietokannan kehitystyötä, seurantaraportointia, nettisivujen kehitystyötä sekä kesälomien tuurausta, kuten työsuunnitelmassa oli suunniteltu. Muutoksista huolimatta tiimiin kuuluu siten edellisen vuoden tapaan ohjelmajohtaja, kolme asiantuntijaa sekä assistentti ja tuntityöntekijä. 39 (40) 6) Näkymät vuodelle 2013 ja tulevaisuuden kehitystarpeet Kehitysvaikutusten varmistamiseksi sekä lisäämiseksi tullaan suunnitelluille pitkäaikaisille liikekumppanuuksille tarjoamaan tukea ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten tiedostamisen vahvistamiseen. Teknisen avun tarjoamista pilotoidaan 2013 aikana laajemmin sekä ulkopuolisia että Finnfundin asiantuntijoita käyttäen. Lopullinen toimintatapa valitaan tämän jälkeen. Liikekumppanuustuen ehtoja muutettiin pohjautuen uuteen Suomen kehityspoliittiseen toimenpideohjelmaan. Kehityspoliittisen toimenpideohjelman julkaisun (16.2.2012) jälkeen liikekumppanuusohjelma evaluoitiin ja tuloksena on mm. muutoksia ehtoihin 1.1.2013 alkaen. Vuonna 2013 tullaan markkinoimaan näitä muutoksia laajasti, jotta potentiaaliset tuen saajat tiedostavat näitten olemassaolon. Vuodelle 2013 otettiin käyttöön sopimuksessa ollut optiomahdollisuus, kun edellinen sopimuskausi (v. 2010 – 2012) päättyi. Liikekumppanuustukiehtojen muutosten lisäksi myös matchmaking-työhön panostetaan entistä enemmän tavoitteena tuloksellisuus. Matchmaking-toiminta keskittyy Perun, Tansanian ja Vietnamin lisäksi myös muihin potentiaalisiin maihin. Yhteistyötä jo aiemmin mukana olleissa pääpainomaissa, Perussa, Tansaniassa ja Vietnamissa, jatketaan kuten aikaisemmin. Sekä Perussa että Vietnamissa vietetään diplomaattisten suhteiden juhlavuosia ja tätä pyritään käyttämään hyväksi myös liikekumppanuusohjelman markkinoinnissa. Muissa maissa kuten esim. Keniassa ja Sambiassa, toiminta rakentuu hyvän yhteistyön varaan. Resurssien mahdollisimman hyvän käytön varmistamiseksi pyritään vastaamaan kysyntään niin, että aktiiviset ja tulokselliset toimijat saavat vastinetta työlleen. Tämän lisäksi jatketaan toiminnan toteuttamista proaktiivisesti valituilla painopistetoimialoilla, jotka ovat ympäristö (sisältäen ilmaston, metsän, veden ja energian), tietoyhteiskunta ja maatalous. Lisäksi tiivistetään entisestään yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa hyvässä Team Finland-hengessä. Uutena painopisteenä tulee myös olemaan yritysvastuun aikaisempaa vahvempi edistäminen. Muuten tarkoituksena on jatkaa LK-tuen hallinnointia ja MM-palvelun toteuttamista aiempien vuosien tapaan. Näkymät kuluvalle vuodelle ovat erilaiset kuin aikaisemmin, LKT:n kysyntä ei ole enää kasvussa ja uusien ehtojen vaikutus kysynnän kehittymiseen on epäselvä. MM:n kysyntä on suurta, mutta panostus parempaan laatuun tarkoittaa kappalemäärien alentumista. Tavoitteena on kuitenkin tuloksellisuus, eli onnistuneet liikeyhteydet ovat avainasemassa. Haasteena on toiminnan kehittäminen mahdollistaen entistä parem- 40 (40) man palvelun asiakkaille. Myös evaluointi totesi, että ohjelman avulla on saavutettu toivottuja tuloksia. TOIMINTARAPORTIN ALLEKIRJOITUS Helsinki 30. päivänä huhtikuuta 2013 Siv Ahlberg Programme Director Finnpartnership / Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Liitteet Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite 1: LKO:n prosessikaavio 2: Finnpartnershipin ohjausryhmän kokoonpano 2012 3: Vuonna 2011 myönnetyt tuet 4: Vuonna 2012 myönnetyt tuet 5: Vuosina 2006 - 2012 käsitellyt tukihakemukset maanosittain 6: Vuosina 2006 - 2012 myönnetyt tuet toimialoittain 7: v. 2010 vanhojen ehtojen mukaiset hankkeet - seurantaraportointi 8: v. 2009 hankkeet - seurantaraportointi 9: Markkinointitilaisuudet 2012 10: Matchmaking-yhteydenotot Tilintarkastuskertomus Finnpartnership-ohjelman talousraportti 2012 - maksatus saajayhteisölle toteutuneiden, hyväksyttyjen kustannusten perusteella. - loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä. - kaksi seurantaraporttia; Saajayhteisö raportoi Operaattorille vuosittain 2 vuotta tuen raukeamisen jälkeen Operaattori tarkistaa: - sitoumuslomake; -maksatuspyyntö; -liitteet, lausunnot ja raportit; UM maksaa operaattorille saajayhteisöille kanavoitavaa valtionavustusta tarvittaessa säännöllisin väliajoin (kolmannesvuosittain) Saajayhteistö lähettää maksatuspyynnön Operaattorille (mahdollisuus kahteen nostoon) Operaattori ilmoittaa UM:n alueosastoille ja edustustoille. Operaattori rekisteröi hakemuksen ja pyytää tarvittaessa lisätietoja Operaattori maksaa valtionavun saajayhteisölle UM:n valtuuttamana. -Hakemuslomake (sis. de minimis –kelpoisuus); - hankebudjetti; - hankekuvaus; - kehitysvaikutustenarviointi - kaupparek.ote ja tilinpäätöstiedot; Hakija (saajayhteisö) lähettää lomakkeen liitteineen operaattorille (haku 6xvuosi, käytännössä avoin) Operaattori tekee kehitysvaikutusarvion toteutuneista hankkeista - oikaisuvaatimuksen käsittely (UM). - tuki voimassa 24 kk päätöksen tiedonannosta alkaen; Saajayhteisö toteuttaa hankkeen (kustannukset syntyvät rekisteröintipäivästä ehdollisena päätökselle) - hankeyhteenveto; - ympäristö ja yhteiskuntavastuu luokitus; - kehitysvaikutusluokitus; - asiakastiedon luottotiedot; - tilinpäätöstiedot Operaattori tiedottaa hakijaa tukikomitean suosituksesta. Operaattori valmistelee hankkeen tukikomitean kokoukseen -kolmannesvuosittainen raportointi. - toiminta- ja talousraportti ja tilintarkastuskertomus Operaattori raportoi UM:lle vuosittain ja vuosikolmanneksittain toiminnastaan ja rahan käytöstään - saajayhteisön tulee vahvistaa kirjallisesti päätöksen vastaanottamisesta. - kielteinen päätös: ilmoitus asiakkaalle ml. valitustie ja -ohje; - myönteinen päätös: kts. seuraava kohta; Operaattori tiedottaa: UM tiedottaa ja valtuuttaa Operaattorin tiedottamaan hakijoille Ulkomaankauppa ja -kehitysministerin allekirjoittama valtionavustuspäätös, jonka liitteeksi liikekumppanuustukiehdot (kts. alla). UM myöntää/hylkää valtionavun saajayhteisöille. Valtionavustuspäätös. Liitteet: - liikekumppanuustuen yleisehdot; - hyväksyttävät kustannukset; -Maksatuspyyntöohje ja -lomake; -Tilintarkastusohje ja tarkastuslausunnon malli; -Raportointiohje;sitoumuslomake; (tukikomitean hyväksymä hakemus) Operaattori UM:n valtuuttamana tiedottaa saajayhteisölle myönteisestä päätöksestä, ehdoista yms. Operaattori valmistelee tukikomitean pöytäkirjoista hakemuskoosteen UM:lle. Tukikomitea esittää 6 kertaa vuodessa UM:lle valtionavun hakemista tai hakemuksen hylkäämistä Liite 2 Liite 2 OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO 2012 Jäsen Organisaatio Pasi Hellman (pj) UM / KEO-02 Satu Santala UM / KEO-50 Oskar Kass UM / KEO-50 Antti Loikas UM / ALI-01 (Antero Klemola) UM / ASA Eija-Leena Linkola UM / EUR-40 (Johanna Ketola) UM / ITÄ-20 Sari Laaksonen UM / KPO Erno Ihto Finnvera Satu Vasamo-Koskinen EK (28.8.2012 asti Saila Turtiainen) Helena Sarén Finpro Mikko Härkönen Työ- ja elinkeinoministeriö (28.8.2012 asti Mervi Salminen) Finnpartnership-tiimi Helena Arlander Investointijohtaja Siv Ahlberg Programme Director Hanna Myllyluoma Programme Analyst Marika Heinonen Junior Analyst Laura Lind Programme Assistant Veera Iija Junior Programme Officer Maijastiina Suonpää Junior Analyst Suvi Lähdevuori Junior Programme Officer 1(8) 2011 Yritys Koko Toimiala Tieto- ja viestintäteknologia 14G Telecom Oy PK-yritys Advantage Group Oy PK-yritys Ahlstrom Glassfibre Oy Suuryritys Muu Ascent Capital PK-yritys Muu ASG - Advanced Solutions Group Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Aspectus Oy PK-yritys Muu Avain Technologies Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Basware Corporation Suuryritys Tieto- ja viestintäteknologia BMH Technology Oy Suuryritys Energiateollisuus Botnia Grain Oy PK-yritys Clewer Markkinointi Oy Suuryritys Tutkimus ja kehitys Clewer Markkinointi Oy Suuryritys Tutkimus ja kehitys Conenor Oy PK-yritys Tutkimus ja kehitys CS Control Software Oy PK-yritys Sähkötekniikka Dazid Oy PK-yritys Palveluala Dekorando Oy PK-yritys Käsityöt Divia PK-yritys Tekstiiliteollisuus Energiateollisuus Maatalous- ja elintarviketeollisuus Liite 3 Hankkeen vaihe Tuki-% Liiketoimintasuunnitelma 70 % 13 799,00 0,00 13 799,00 50 % 34 271,00 6 081,35 28 189,65 30 % 46 852,00 0,00 46 852,00 70 % 40 353,00 14 335,50 26 017,50 50 % 21 049,00 0,00 21 049,00 70 % 16 061,00 0,00 16 061,00 50 % 59 025,00 0,00 59 025,00 30 % 24 405,00 0,00 24 405,00 30 % 52 383,00 0,00 52 383,00 50 % 68 874,00 0,00 68 874,00 50 % 28 330,00 0,00 28 330,00 30 % 12 246,00 0,00 12 246,00 50 % 57 665,00 0,00 57 665,00 50 % 14 008,00 0,00 14 008,00 70 % 27 227,00 4 010,88 23 216,12 50 % 16 506,00 4 624,50 11 881,50 50 % 3 408,00 0,00 3 408,00 Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Hankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Esihankeselvitys Hankeselvitys Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Summa Maksatus Käyttämättä 2(8) Earth Aid Finland Osakeyhtiö PK-yritys Palveluala Education Finder Sweden AB, PK-yritys Sivuliike Koulutuspalvelut Efla Oy PK-yritys Sähkötekniikka EKE-Elektroniikka Oy PK-yritys Elektroniikka Elematic Group Oy Suuryritys Metalliteollisuus Enip Solutions Oy PK-yritys Muu FIAC Invest Oy - Finnish Innovative Architecture and Consulting PK-yritys Palveluala FiKaTe Finland Oy Suuryritys Palveluala Finlayson Oy Suuryritys Tekstiiliteollisuus Finn-Power Oy Suuryritys FP-Pigments Oy Gerako Oy PK-yritys PK-yritys HAAGA-HELIA Oy Suuryritys Koulutuspalvelut Hendell Aviation Oy PK-yritys Kuljetusala Hi-Security Oy PK-yritys Palveluala Tuotantotekniikka ja -laitteisto Kemikaalit Rakennusala Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Hankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus 50 % 55 811,00 0,00 55 811,00 70 % 27 145,00 0,00 27 145,00 30 % 4 703,00 4 703,00 0,00 50 % 28 915,00 0,00 28 915,00 30 % 58 932,00 28 827,20 30 104,80 50 % 11 381,00 3 005,76 8 375,24 50 % 40 414,00 0,00 40 414,00 30 % 24 668,00 0,00 24 668,00 30 % 15 834,00 0,00 15 834,00 30 % 15 860,00 0,00 15 860,00 50 % 70 % 86 713,00 16 450,00 41 114,40 0,00 45 598,60 16 450,00 30 % 21 591,00 0,00 21 591,00 70 % 31 528,00 0,00 31 528,00 70 % 30 296,00 0,00 30 296,00 3(8) Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Maatalous- ja Esihankeselvitys Inex Partners Oy Suuryritys elintarviketeollisuus Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Inex Partners Oy Suuryritys Muu Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Innotiimi Oy PK-yritys Muu Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Tuotantotekniikka Liiketoimintasuunnitelma Inspex Oy PK-yritys Ympäristö- ja ja -laitteisto yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Itä-Suomen yliopisto Suuryritys Koulutuspalvelut Henkilökunnan koulutus Esihankeselvitys Hankeselvitys Jotwire Oy PK-yritys Sähkötekniikka Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Tero Raassina (yritystä ei vielä PK-yritys Ympäristöala Henkilökunnan koulutus perustettu) Liiketoiminta-alueen kehittäminen Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi K. Hartwall Oy Ab Suuryritys Metalliteollisuus Partnerin identifiointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Kagisano Innovations (pty) Ltd PK-yritys Energiateollisuus Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Maatalous- ja Kamppisen Metalli Oy PK-yritys Partnerin identifiointi elintarviketeollisuus Hankeselvitys Klas 1-Yhtiöt Oy PK-yritys Rakennusala Henkilökunnan koulutus Klas 1-Yhtiöt Oy PK-yritys Rakennusala Partnerin identifiointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Konepaja Facor Oy PK-yritys Metalliteollisuus Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja Kumera Drives Oy Suuryritys Metalliteollisuus yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Image Wear Oy Suuryritys Tekstiiliteollisuus 30 % 9 737,00 6 801,68 2 935,32 30 % 4 092,00 0,00 4 092,00 30 % 8 773,00 0,00 8 773,00 50 % 49 363,00 0,00 49 363,00 50 % 89 026,00 0,00 89 026,00 50 % 19 443,00 0,00 19 443,00 50 % 15 798,00 0,00 15 798,00 50 % 32 320,00 0,00 32 320,00 30 % 17 433,00 0,00 17 433,00 50 % 17 752,00 0,00 17 752,00 50 % 9 777,00 0,00 9 777,00 50 % 26 180,00 9 451,47 16 728,53 50 % 15 404,00 5 923,44 9 480,56 50 % 40 903,00 0,00 40 903,00 50 % 48 402,00 0,00 48 402,00 4(8) Kuopion Kalatuote Oy Lankapaja Oy Levytyö Särkinen Oy LIFESTYLE Architecture & Design Oy Lvdu Lapland Food (Fushun) Co., Ltd. Masajo Oy Metal Slag Service Finland Oy Metal Slag Service Finland Oy Metalliset Oy MHG Systems Oy MHG Systems Oy PK-yritys Kalateollisuus ja kalatuotteet Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma PK-yritys Metalliteollisuus Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi PK-yritys Palveluala Esihankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Maatalous- ja PK-yritys Liiketoiminta-alueen elintarviketeollisuus kehittäminen Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Terveys- ja Henkilökunnan koulutus PK-yritys lääketeollisuus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys PK-yritys Ympäristöala Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma PK-yritys Ympäristöala Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Suuryritys Metalliteollisuus Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Tieto- ja PK-yritys viestintäteknologia Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Tieto- ja PK-yritys Liiketoiminta-alueen viestintäteknologia kehittäminen Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi PK-yritys Metalliteollisuus 70 % 5 219,00 0,00 5 219,00 50 % 86 585,00 0,00 86 585,00 50 % 45 994,00 0,00 45 994,00 70 % 21 521,00 15 047,07 6 473,93 50 % 35 185,00 0,00 35 185,00 50 % 20 771,00 0,00 20 771,00 50 % 64 902,00 60 931,50 3 970,50 70 % 45 398,00 0,00 45 398,00 50 % 34 730,00 0,00 34 730,00 70 % 40 765,00 0,00 40 765,00 50 % 21 786,00 0,00 21 786,00 5(8) MySenso Oy Neste Renewable Fuels Oy Nextime Solutions Oy Nikolai Sourcing Oy Nikolai Sourcing Oy Nordic Abyssinia Nordic Set Green Oy Ltd Oilon International Oy Opam Instruments Oy Orbis Oy Oy DME Biofuels Ltd Oy DME Biofuels Ltd Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Suuryritys Energiateollisuus Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Tieto- ja Esihankeselvitys PK-yritys viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys PK-yritys Palveluala Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja PK-yritys Palveluala yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja Maatalous- ja PK-yritys yhteiskuntavaikutusten elintarviketeollisuus arviointi Henkilökunnan koulutus Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys PK-yritys Ympäristöala Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Suuryritys Metalliteollisuus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja PK-yritys Energiateollisuus yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Tuotantotekniikka Ympäristö- ja PK-yritys ja -laitteisto yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys PK-yritys Ympäristöala Liiketoimintasuunnitelma PK-yritys Ympäristöala Hankeselvitys PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia 50 % 15 837,00 15 554,32 282,68 50 % 88 540,00 0,00 88 540,00 70 % 66 694,00 0,00 66 694,00 70 % 29 245,00 6 365,96 22 879,04 50 % 16 869,00 3 409,13 13 459,87 70 % 12 887,00 2 562,47 10 324,53 50 % 49 232,00 13 443,05 35 788,95 30 % 40 155,00 0,00 40 155,00 70 % 93 714,00 0,00 93 714,00 50 % 32 261,00 0,00 32 261,00 70 % 62 715,00 59 516,66 3 198,34 70 % 26 899,00 20 727,00 6 172,00 6(8) Oy Hacklin Logistics Ltd Suuryritys Kuljetusala Oy Kati Ab Kalajoki PK-yritys Kaivostoiminta Oy Lindeman Ab PK-yritys Kalateollisuus ja kalatuotteet Oy Linnan Pallo Ab PK-yritys Matkailuala Oy Omnitele Ab Suuryritys Muu Oy Omnitele Ab Suuryritys Muu Oy Omnitele Ab Suuryritys Muu Plantool Oy PK-yritys Tuotantotekniikka ja -laitteisto PM Services Oy PK-yritys Käsityöt Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Maatalous- ja Partnerin identifiointi elintarviketeollisuus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Promade Oy PK-yritys Palveluala Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Protech AD Services Oy PK-yritys Ympäristöala Hankeselvitys Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Proventia Emission Control Oy Suuryritys Ympäristöala Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Hankeselvitys Puutalokymppi Oy PK-yritys Rakennusala Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Rakennusliike Timo Nyyssölä PK-yritys Rakennusala Ympäristö- ja Oy yhteiskuntavaikutusten arviointi Rios desing PK-yritys Käsityöt Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Salmela-Yhtiöt Oy Suuryritys Muu Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi SCS Business Oy PK-yritys Palveluala Henkilökunnan koulutus PNM-Pan Nordic Meat Oy PK-yritys 30 % 52 150,00 0,00 52 150,00 50 % 54 620,00 0,00 54 620,00 50 % 19 208,00 0,00 19 208,00 70 % 43 288,00 37 642,08 5 645,92 30 % 18 369,00 0,00 18 369,00 50 % 64 794,00 0,00 64 794,00 50 % 42 591,00 0,00 42 591,00 50 % 19 780,00 0,00 19 780,00 70 % 33 095,00 0,00 33 095,00 50 % 7 499,00 0,00 7 499,00 50 % 14 299,00 0,00 14 299,00 50 % 13 926,00 0,00 13 926,00 30 % 29 165,00 0,00 29 165,00 50 % 64 187,00 0,00 64 187,00 50 % 17 580,00 9 764,13 7 815,87 50 % 3 220,00 0,00 3 220,00 50 % 10 555,00 0,00 10 555,00 50 % 5 633,00 2 604,87 3 028,13 7(8) Sendandsee Oy PK-yritys Koulutuspalvelut Sibesonke Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Sibesonke Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Siimet Oy PK-yritys Metalliteollisuus SINI Furniture Interior Design PK-yritys Muu Smartphone Solutions Ltd. PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Softvisio PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Star Arcade Oy PK-yritys Stealth Ventures Oy Stealth Ventures Oy PK-yritys PK-yritys Stera Group Oy (ent. Stera Technologies Oy) Suuryritys Elektroniikka Stratum Oy PK-yritys Metalliteollisuus Sunspot Limited PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Symmetria Software Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Tecnotree Oyj Suuryritys Tieto- ja viestintäteknologia Thai Biogas Energy Company Limited PK-yritys Energiateollisuus Tieto- ja viestintäteknologia Palveluala Palveluala Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Hankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus 50 % 27 591,00 9 718,02 17 872,98 70 % 46 515,00 0,00 46 515,00 50 % 26 250,00 0,00 26 250,00 70 % 31 591,00 0,00 31 591,00 70 % 16 103,00 0,00 16 103,00 50 % 40 780,00 0,00 40 780,00 70 % 8 792,00 0,00 8 792,00 50 % 52 547,00 0,00 52 547,00 70 % 70 % 10 616,00 10 399,00 0,00 8 914,59 10 616,00 1 484,41 30 % 39 245,00 12 189,21 27 055,79 50 % 90 540,00 0,00 90 540,00 70 % 11 055,00 0,00 11 055,00 50 % 35 211,00 18 880,18 16 330,82 30 % 26 406,00 0,00 26 406,00 70 % 70 455,00 0,00 70 455,00 8(8) UFES Oy PK-yritys Sähkötekniikka Uniqoteq Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia UPM-Kymmene Oyj Suuryritys Metsä-, puu- ja paperiteollisuus Vahanen International Oy Suuryritys Palveluala Vahterus Oy PK-yritys Vaisala Oyj Suuryritys Ympäristöala Viafin Oy PK-yritys WinTech Oy PK-yritys Virtor Oy PK-yritys Tuotantotekniikka ja -laitteisto Metalliteollisuus VK-Electric Oy PK-yritys Sähkötekniikka Metalliteollisuus Tuotantotekniikka ja -laitteisto Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus 50 % 27 001,00 16 266,77 10 734,23 50 % 38 735,00 37 195,37 1 539,63 50 % 146 161,00 0,00 146 161,00 30 % 20 041,00 0,00 20 041,00 50 % 66 160,00 0,00 66 160,00 30 % 11 370,00 0,00 11 370,00 50 % 73 709,00 57 515,40 16 193,60 50 % 22 487,00 0,00 22 487,00 50 % 29 288,00 0,00 29 288,00 50 % 27 259,00 0,00 27 259,00 Yht. 3 889 276,00 537 126,95 3 352 149,04 1(5) 2012 Yritys Koko Toimiala Tero Raassina (yritystä ei vielä PK-yritys perustettu) Energiateollisuus Aaba Kotikentät Oy PK-yritys Rakennusala AkkuSer Oy PK-yritys Ympäristöala Aquaminerals Finland Oy PK-yritys Arrow Engineering Oy PK-yritys Ympäristöala Tieto- ja viestintäteknologia Art in Tanzania Ry PK-yritys Kuldeep Sajjanhar (yritystä ei PK-yritys vielä perustettu) Bofo Oy PK-yritys Käsityöt Palveluala Metalliteollisuus Cadring Oy PK-yritys Sähkötekniikka CCX Tech Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Cleantech Insider Oy PK-yritys Kumi- ja muoviteollisuus Compunication Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia CRS-Development Ltd Oy PK-yritys Metalliteollisuus CS Control Software Oy PK-yritys Sähkötekniikka Cuycha Innovation Oy PK-yritys Energiateollisuus DigiEcoCity Ltd PK-yritys Ympäristöala Hankkeen vaihe Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Esihankeselvitys Hankeselvitys Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Liite 4 Tuki-% Summa Maksatus Käyttämättä 70 % 27 671,00 0,00 27 671,00 50 % 24 545,00 0,00 24 545,00 50 % 10 244,00 0,00 10 244,00 70 % 6 134,00 0,00 6 134,00 50 % 11 461,00 0,00 11 461,00 70 % 32 187,00 0,00 32 187,00 50 % 8 881,00 0,00 8 881,00 50 % 6 903,00 0,00 6 903,00 50 % 30 743,00 0,00 30 743,00 50 % 107 590,00 0,00 107 590,00 50 % 23 064,00 0,00 23 064,00 70 % 64 982,00 40 049,91 24 932,09 50 % 27 151,00 0,00 27 151,00 50 % 12 084,00 0,00 12 084,00 50 % 15 253,00 0,00 15 253,00 50 % 97 239,00 0,00 97 239,00 2(5) Dovre Group Oyj Suuryritys Palveluala Ecomp Oy PK-yritys Tuotantotekniikka ja -laitteisto Ecompter Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Energy Partners Finland Oy PK-yritys Energiateollisuus Enfucell Oy Eränelo PK-yritys PK-yritys Elektroniikka Käsityöt Ferroplan Oy PK-yritys Metalliteollisuus Fincumet Oy PK-yritys Metalliteollisuus Fincumet Oy PK-yritys Metalliteollisuus Finnoponics Oy PK-yritys Kalateollisuus ja kalatuotteet GD Power Oy (GD Power Ltd) PK-yritys Energiateollisuus Grexel Systems Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Health Care Success Oy PK-yritys Terveys- ja lääketeollisuus Imagian Oy PK-yritys Palveluala Info Totem Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Isku-Yhtymä Oy Suuryritys Muu Iwa Labs Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus 30 % 83 475,00 0,00 83 475,00 50 % 45 814,00 0,00 45 814,00 50 % 11 634,00 0,00 11 634,00 50 % 22 987,00 0,00 22 987,00 50 % 50 % 25 641,00 1 829,00 0,00 0,00 25 641,00 1 829,00 50 % 55 231,00 0,00 55 231,00 50 % 21 820,00 0,00 21 820,00 70 % 28 431,00 0,00 28 431,00 70 % 19 144,00 0,00 19 144,00 50 % 41 752,00 0,00 41 752,00 50 % 18 374,00 0,00 18 374,00 50 % 37 326,00 0,00 37 326,00 70 % 21 264,00 50 % 18 432,00 0,00 18 432,00 30 % 64 183,00 0,00 64 183,00 50 % 14 065,00 0,00 14 065,00 0,00 21 264,00 3(5) Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Jan-Henrik Janér (yritystä ei Ympäristö- ja PK-yritys Ympäristöala vielä perustettu)) yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Esihankeselvitys Hankeselvitys Tieto- ja Jolla Oy PK-yritys viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Jonelec Oy PK-yritys Metalliteollisuus Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Maatalous- ja Ympäristö- ja Jukkola systems Oy PK-yritys elintarviketeollisuus yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Kaveri Good Products Oy PK-yritys Muu Esihankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys kooDesign Tmi PK-yritys Käsityöt Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi L&T Recoil Oy Suuryritys Kemikaalit Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Limited liability company Hankeselvitys "Investment company" Liiketoimintasuunnitelma PK-yritys Energiateollisuus EnergoTechnoPark Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Linnan Pyöräverstas Oy PK-yritys Matkailuala Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Lumon International Oy Suuryritys Rakennusala Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Marinetek Group Oy PK-yritys Rakennusala Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Mifuko Oy PK-yritys Käsityöt Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Minna Luntta (yritystä ei vielä Esihankeselvitys PK-yritys Käsityöt perustettu) Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Molok Oy PK-yritys Muu Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi 50 % 17 762,00 0,00 17 762,00 50 % 91 729,00 0,00 91 729,00 50 % 18 118,00 0,00 18 118,00 70 % 27 657,00 0,00 27 657,00 50 % 2 486,00 0,00 2 486,00 70 % 17 923,00 0,00 17 923,00 30 % 32 741,00 0,00 32 741,00 50 % 36 700,00 0,00 36 700,00 70 % 5 740,00 0,00 5 740,00 30 % 29 852,00 0,00 29 852,00 50 % 65 531,00 0,00 65 531,00 70 % 25 960,00 0,00 25 960,00 70 % 33 551,00 0,00 33 551,00 50 % 82 895,00 0,00 82 895,00 4(5) MySenso Oy Nextime Solutions Oy Nordkalk Oy Ab Normet International Ltd Ompelimo Moda Owas Design Oy Oy Anima Vitae Ltd Oy BIF Advisors Ltd Oy DME Biofuels Ltd Oy Emtec Baltic Ltd Perhosyhtiö Oy Peru Shop Oy Ltd PNM-Pan Nordic Meat Oy PT. SaraRasa Biomass Relaxbirth Oy Saarijärvi Infra Oy Sarjalaite Oy Scandinavian Waste Management Oy Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Tieto- ja Esihankeselvitys PK-yritys viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Suuryritys Kaivostoiminta Esihankeselvitys Tuotantotekniikka Liiketoimintasuunnitelma Suuryritys ja -laitteisto Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi PK-yritys Tekstiiliteollisuus Esihankeselvitys Hankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys PK-yritys Muu Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma PK-yritys Muu Esihankeselvitys Partnerin identifiointi PK-yritys Energiateollisuus Hankeselvitys Partnerin identifiointi PK-yritys Ympäristöala Esihankeselvitys Hankeselvitys Partnerin identifiointi PK-yritys Metalliteollisuus Esihankeselvitys Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Maatalous- ja PK-yritys elintarviketeollisuus Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Liiketoiminta-alueen PK-yritys Käsityöt kehittäminen Maatalous- ja PK-yritys Esihankeselvitys elintarviketeollisuus Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten PK-yritys Energiateollisuus arviointi Henkilökunnan koulutus Terveys- ja Partnerin identifiointi PK-yritys lääketeollisuus Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi PK-yritys Sähkötekniikka Henkilökunnan koulutus Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys PK-yritys Metalliteollisuus Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja PK-yritys Ympäristöala yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia 50 % 13 374,00 0,00 13 374,00 70 % 69 401,00 0,00 69 401,00 30 % 20 813,00 0,00 20 813,00 30 % 22 359,00 0,00 22 359,00 50 % 5 031,00 0,00 5 031,00 50 % 18 606,00 0,00 18 606,00 50 % 11 724,00 0,00 11 724,00 50 % 16 817,00 0,00 16 817,00 70 % 30 446,00 0,00 30 446,00 50 % 11 799,00 0,00 11 799,00 70 % 21 896,00 0,00 21 896,00 50 % 8 970,00 0,00 8 970,00 50 % 6 873,00 0,00 6 873,00 50 % 60 653,00 0,00 60 653,00 50 % 10 831,00 0,00 10 831,00 50 % 44 468,00 0,00 44 468,00 50 % 19 175,00 0,00 19 175,00 50 % 42 607,00 0,00 42 607,00 5(5) Sirius Design Oy PK-yritys Tekstiiliteollisuus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys 70 % 6 247,00 0,00 6 247,00 Steel Group Finland Oy PK-yritys Tuotantotekniikka ja -laitteisto Partnerin identifiointi 70 % 12 527,00 0,00 12 527,00 Suomen Henkilöstöpooli Oy PK-yritys Muu 50 % 13 500,00 0,00 13 500,00 Tammer-Tukku Oy PK-yritys Muu 70 % 42 798,00 0,00 42 798,00 Tikau Oy PK-yritys Käsityöt 50 % 40 318,00 0,00 40 318,00 Trafotek Oy Suuryritys Sähkötekniikka 30 % 28 946,00 0,00 28 946,00 URETEK Worldwide Oy PK-yritys Rakennusala 50 % 60 955,00 0,00 60 955,00 Vendep Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia 50 % 25 352,00 0,00 25 352,00 Viope Solutions Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia 50 % 49 245,00 0,00 49 245,00 Womens Concept Agency # 1 Finland PK-yritys Palveluala 70 % 21 676,00 0,00 21 676,00 Wärtsilä Brasil Ltda. Suuryritys Energiateollisuus 30 % 132 870,00 0,00 132 870,00 XO LOVEHANDLES OY PK-yritys 50 % 8 820,00 0,00 8 820,00 Yht. 2 405 276,00 Tekstiiliteollisuus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Henkilökunnan koulutus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus 40 049,91 2 365 226,09 1(5) Hankkeet maanosittain, kumulatiivinen Liite 5 2006-2012 Maanosa Afrikka Hankkeen kohdemaa/-maat Hylätty Myönnetty kpl kpl Algeria 2 1 48 913 Angola 1 1 21 521 2 38 612 Botswana € Egypti 3 4 145 412 Etelä-Afrikka 4 11 287 487 Etiopia 10 522 199 Gambia 2 24 170 7 373 155 10 246 497 2 29 862 1 9 657 1 5 142 Ghana 6 Guinea 1 Kenia 1 Kongo 2 Liberia Libya 2 Mali Marokko 1 Mosambik 2 82 218 3 260 429 Namibia 2 7 212 791 Nigeria 5 1 130492 Ruanda 1 2 90 921 Sambia 1 1 60 144 Senegal 1 1 43 288 Seychellit 1 Somalia 1 Sudan 2 1 19 144 Tansania 5 11 275 820 1 48545 4 179 336 Egypti,Ghana 1 11403 Etiopia, Uganda 1 20 139 Ghana, Nigeria 1 49 245 Ghana, Togo, Senegal, Sambia 1 40 765 Botswana, Gabon 1 26 250 Kenia, Sambia 1 25 960 3 196 660 Tunisia Uganda 3 Ghana, Nigeria, Norsunluurannikko, Benin, Togo, Burkina Faso 1 Kamerun, Namibia, Swazimaa, Kongo, Etelä-Afrikka, Kenia,Tansania,Uganda 2 Kenia, Uganda, Ghana, Nigeria 1 2(5) Hankkeet maanosittain, kumulatiivinen Liite 5 Kenia, Uganda, Sambia, Ghana 1 93 714 Kenia, Sambia, Etiopia, Mosambik, Ghana 1 45 251 Burundi 1 40 353 Mosambik,Sambia 1 50 330 Kenia, Nigeria, Norsunluurannikko 1 46 515 Nigeria, Ghana 1 42 591 Sambia, Malawi 1 4 464 1 119 327 Tansania, Etiopia 1 32 187 Tansania, Kenia, Uganda 1 64 794 Tansania, Kenia, Uganda, Ruanda 1 27 227 Tansania, Sambia, Mosambik, Ghana 1 69 401 Tunisia, Marokko, Algeria, Libya 1 5 633 Uganda, Kenia, Tansania ja Ruanda 1 36 121 Kenia, Uganda, Ruanda, Tansania, Etiopia, Sudan, Mosambik, Tansania, Uganda, Madagaskar, Senegal, Sierra Leone, Sambia, Togo, Benin, Liberia, Norsunluurannikko, Kenia, Nigeria Sierra Leone, Rwanda, Uganda 1 Sudan, Senegal 1 51 Aasia 109 4 204 085 Afganistan 1 Azerbaidžan 1 Bangladesh 2 18 1 148 748 Filippiinit 3 6 171 559 Indonesia 1 3 148 322 Intia 6 68 Irak 2 Iran 2 2 13 484 Kazakhstan 1 3 210 055 15 100 Kiina Kirgisia 3 815 339 4 887 341 1 5 219 Malesia 1 3 136 961 Mongolia 2 3 87 530 Nepal 3 8 253 870 Oman 3 85 534 Pakistan 1 17 416 Papua-Uusi-Guinea 1 24 682 2 52 717 Saudi-Arabia 1 Tadzikistan 1 Thaimaa 3 24 773 973 Vietnam 9 50 2 389 774 Azerbaidžan,Kazakstan,Turkmenistan 1 3(5) Hankkeet maanosittain, kumulatiivinen Liite 5 Bangladesh, Intia 1 33 628 Filippiinit, Thaimaa 1 37050 Indonesia, Thaimaa, Malesia, Intia, Kiina 1 64902 Intia,Filippiinit 1 17689 Intia, Kiina 2 51553 Kambodzha, Laos, Vietnam 1 70 455 Kambodzha, Vietnam 1 29 245 Kiina, Vietnam 1 52150 Kiina,Malesia 1 166787 Kiina,Malesia,Thaimaa,Intia 1 29582 Kiina, Filippiinit, Intia, Indonesia 1 38157 Malesia,Thaimaa,Vietnam 1 92213 Malesia, Filippiinit 1 24405 Malesia, Vietnam, Kiina 1 86713 Myanmar, Kambodza 1 27 671 Nepal, Intia 1 16 506 Nepal, Jemen, Malediivit 1 28 330 Sri Lanka, Indonesia 1 16 702 Thaimaa, Malesia, Filippiinit 1 16 869 Vietnam,Laos 1 250 000 Vietnam, Laos, Kambodzha 1 45 398 Vietnam, Kambodzha, Nepal 1 16 061 Kambodzha, Laos, Myanmar Nepal, Myanmar 1 1 57 LAC 319 15 434 590 Argentiina 1 26 406 Bolivia 1 20 771 12 805 696 Chile 4 146 221 Dominikaaninen tasavalta 1 1 829 Ecuador 2 26 517 Haiti 1 55 811 Kolumbia 1 8 530 Meksiko 4 129 424 Nicaragua 3 69 880 14 258 543 1 10 650 3 98 886 Argentiina, Brasilia, Uruguay 1 6 741 Chile, Argentiina 2 128 670 Brasilia 2 Peru Trinidad & Tobago Uruguay 1 Argentiina, Brasilia, Chile, Mexico 1 4(5) Hankkeet maanosittain, kumulatiivinen Liite 5 Ecuador, Kolumbia 1 10 618 Ecuador, Bolivia 1 3 220 Kolumbia, Peru 1 16 176 Meksiko,Chile 1 18 233 Meksiko,Chile,Brasilia 1 36 752 Meksiko, Brasilia, Kolumbia, Peru 1 83 090 Peru, Bolivia 1 11 505 58 1 974 169 Albania 2 33 330 Kosovo 1 13 455 Kroatia 3 147 380 Moldova 1 42607 Serbia 3 30 765 4 Eurooppa Turkki 2 9 387 292 Ukraina 3 20 930 556 4 137 185 1 17 540 1 7 104 Montenegro 1 31 572 Ukraina, Valko-Venäjä 1 47 009 47 1 825 795 1 38 735 2 14 372 Ghana, Togo, Vietnam 1 144 298 Intia, Brasilia, Argentiina, Etelä-Afrikka 1 28 773 Intia, Kiina, Brasilia, Turkki 1 107 590 1 52 547 Venezuela, Ukraina 1 32 741 Mosambik, Madagaskar, Nepal 1 10 616 Valko-Venäjä Bosnia-Hertsegovina, Serbia, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Albania Kosovo, Bosnia & Herzegovina 1 Kroatia,Serbia,Bosnia & Herzegovina Serbia, Bosnia & Herzegovina, Makedonia, 6 Useat Brasilia, Meksiko, Argentiina, Kolumbia, Chile, Intia, maanosat Indonesia, Filippiinit Brasilia, Uruguay, Paraguay, Argentiina, Chile, Namibia Egypti, Marokko, Jordania, Syyria, Libanon 1 Indonesia, Intia, Filippiinit, Egypti, Brasilia, Chile, Meksiko Kambodza, Laos, Bangladesh, Kenia, Uganda 1 Malesia, Kuuba 1 Meksiko, Peru, Uruguay, Argentiina, Kolumbia, 5(5) Hankkeet maanosittain, kumulatiivinen Liite 5 Peru,Thaimaa 1 Salomonsaaret, Vietnam ja Tansania 1 26 439 Senegal, Mosambik, Zimbabwe, Madagaskar, Nepal 1 10 399 Togo,Saudi-Arabia,Egypti 1 Turkki, Irak 1 9 777 Venezuela, Turkki 1 57 665 Vietnam, Kenia 1 39 610 1 Vietnam, Nigeria Yhteensä: LDC-maat Muut matalan tulotason maat Alemman keskitulotason maat Ylemmän keskitulotason maat 6 14 124 547 573 562 24 012 201 1 809 702 79 3 890 797 68 22 1 163 573 Yhteensä: 14 2 29 320 1 10 2 3 1 1 9 3 Ympäristöala 490 063 10 000 69 641 45 050 375 954 46 155 25 590 220 739 2 2 1 18 716 12 1 Tuotantotekniikka ja -laitteisto 2 997 376 968 8 Tutkimus ja kehitys 1 Terveys- ja lääketeollisuus 1 7 Tekstiiliteollisuus 5 224 Sähkötekniikka 1 5 1 2 113 071 Rakennusala 3 Palveluala 33 646 3 Rahoitusala 1 Pakkaus ja materiaalit 663 293 3 Metsä-, puu- ja paperiteollisuus Muu 2 4 Metalliteollisuus 166 787 1 Matkailu 136 690 1 4 2 10 3 2 2 12 5 1 5 6 3 591 597,1 77 120 382 3 132 968 965 55 146 323 680 24 190 41 139 285 578 177 972 161 215 9 336 356 124 45 756 5 250 4 154 403 223 477 114 059 788 734 157 114 29 922 134 636 485 351 158 105 36 295 208 910 406 383 110 8 1 13 3 4 1 7 1 4 2 2 5 1 7 6 8 2 Maatalous- ja elintarviketeollisuus 20 104 2 23 250 Käsityöt 1 3 29 582 1 4 Kumi- ja muoviteollisuus 4 420 1 2 16 1 1 175 831 756 942 4 14 Kuljetusala 17 540 7 256 2 14 337 844 135 550 4 271 150 313 239 20 860 483 611 54 452 94 950 33 927 259 753 62 960 75 774 39 561 130 521 206 346 11 760 331 286 89 622 83 728 66 193 98 425 4 619 16 863 641 343 839 765 311 592 € 17 6 2 kpl 114 9 3 6 1 5 5 5 20 1 12 1 7 4 2 4 1 1 1 10 128 491 050 6 2 kpl Koulutusala 75 276 2 12 83 090 411 464 € 1 58 585 340 814 1 6 kpl Kemikaalit 1 7 466 616 € 2 10 606 216 015 6 kpl 2010 1 4 Tieto- ja viestintäteknologia 197 563 262 645 € 2009 Kalateollisuus ja kalatuotteet 2 Energiateollisuus kpl 2008 1 2 Elektroniikka € 2007 Kaivostoiminta kpl Toimiala 2006 2006 - 2012 myönnetyt tuet toimialoittain 3 889 276 335 927 98 241 253 123 20 771 86 386 88 769 139 801 549 951 146 161 590 713 43 288 147 087 68 924 83 678 95 770 86 713 24 427 54 620 549 651 357 115 68 160 € 2011 77 6 3 2 3 4 4 4 7 8 1 3 7 1 1 1 1 12 8 1 kpl € 2 405 276 204 432 80 700 48 157 20 098 116 241 180 883 135 296 236 192 188 628 5 740 56 426 160 738 23 064 32 741 19 144 20 813 495 639 354 703 25 641 2012 Liite 6 547 44 7 55 12 25 14 34 3 46 4 7 12 37 7 39 22 6 3 10 7 9 2 82 48 12 kpl yht. 24 012 201,10 2 390 350,00 236 292,10 3 083 912,00 345 640,00 629 901,00 442 813,00 1 482 881,00 109 115,00 1 343 365,00 109 502,00 236 192,00 1 338 686,16 1 899 567,00 73 121,00 1 433 996,00 390 394,00 159 624,00 149 871,00 216 155,00 382 436,00 139 752,84 75 433,00 3 491 454,00 2 965 070,00 886 678,00 yht. € 2006-2012 1(1) Liite 7 Vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisen liikekumppanuustuen seurantaraportti Tilanne JV/Tytär, hanke toteutunut Ø Hanke kesken 2011 Tulos 2012 Tulos DAC1 DAC2 DAC3 DAC4 Suur 6 9 + ~ Ø Hanke kesken, JV:tä ei perusteta Ø Hanketta ei toteutettu 2 2 ~ - Lisensointi, hanke kesken 1 ~ Ø Hanketta lykätty toistaiseksi Ø Hanketta lykätty toistaiseksi Tuonti Suomeen aloitettu, hanke toteutunut 1 + Muu pitkäaikainen yhteistyö, hanke kesken 2 ~ Ø Hanke toteutunut Ø Hanketta ei toteutettu 23 5 1 1 6 6 + ~ ~ ~ - 1 ~ 1 1 1 + 1 1 1 1 + - 1 1 1 23 5 1 1 2 1 1 1 1 PK 4 3 1 3 6 14 0 1 4 1 1 6 6 22 Muutokset 2009–2010 DAC-listauksessa verrattuna 2011–2013 listaan: · · · · LDC-kategoriasta Malediivit siirtyi LIC-kategoriaan. LIC-kategoriasta Norsunluurannikko, Ghana, Nigeria, Pakistan, Papua-Uusi-Guinea, Uzbekistan ja Vietnam siirtyivät LMIC-kategoriaan. LMIC-kategoriasta Albania, Algeria, Azerbaidzan, Bosnia-Hertzegovina, Kiina, Kolumbia, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Iran, Jordania, Namibia, Niue, Peru, Thaimaa, Tunisia sekä Wallis ja Futuna siirtyivät UMIC-kategoriaan ja Palestiina siirtyi kokonaan pois DAC-listalta. UMIC-kategoriasta Barbados, Belize, Kroatia, Mayotte, Oman sekä Trinidad ja Tobago siirtyivät kokonaan pois DAC-listalta ja Fidži siirtyi LMIC-kategoriaan. Vuoden 2009 hankkeiden tulokset eri vuosina Tilanne 2010 Tulos 2011 Tulos 2012 Tulos Ihmisiä koulutettu, hanke toteutunut 3 + 3 + 3 + Hanke toistaiseksi keskeytetty laman vuoksi 1 ~ 1 - Ø Hanketta lykätty ainakin toistaiseksi Ø Hanke lopetettu DAC1 DAC2 DAC3 DAC4 Suur PK 1 1 1 1 2 1 - Hanke toteutunut 1 + 1 + 1 + Paikallinen yhtiö perustettu, toimintaa 6 + 6 + 5 + 4 1 ~ 1 1 + 1 + 3 ~ 1 + Ø Hanketta lykätty toistaiseksi Paikallinen yhtiö perustettu, hanke kesken 2 + Ø Hanke lopetettu 1 + 1 - Ø Hanke osin toteutunut Hanke kesken 10 ~ 4 ~ Ø Hanke osin toteutunut Liite 8 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 4 1 1 1 2 2 1 1 1 1 1 1 1 Ø Hanke lopetettu 3 - 2 - Ø Hanketta lykätty toistaiseksi 1 ~ 2 ~ Ø Hanke keskeytetty ainakin toistaiseksi 1 - 1 ~ 1 1 1 - 1 1 Ø Emoyhtiö konkurssissa, hanke lopetettu Alihankinta aloitettu, hanke toteutunut 1 - 1 + 1 + 3 + 3 + Ø Hanke lopetettu Tuonti Suomeen aloitettu, hanke toteutunut Ø Tuonti keskeytetty, hanketta lykätty Hanke kesken, hanke etenee 17 + 9 + Ø Hanke kesken, etenee hitaasti 1 1 - 2 + 1 ~ 2 + 1 1 2 3 ~ 1 2 3 1 1 1 1 2 1 1 Ø Paikallinen yhtiö perustettu, toimintaa 1 + 2 + 2 Ø Hanke osin toteutunut, hanke etenee 3 + 3 + 3 3 Ø Hanke osin toteutunut, yhtiötä ei perustettu 1 + 2 + 1 1 2 Ø Hanke keskeytetty ainakin toistaiseksi 1 - 3 ~ 2 1 Ø Hanke lopetettu 2 - 2 - Hanke keskeytetty ainakin toistaiseksi. 2 - Ø Paikallinen yhtiö perustettu, toimintaa. Hanke lopetettu Yhteensä 4 50 - 1 - 1 - 1 + 1 + 4 - 4 - 50 50 1 1 1 3 1 1 1 1 1 6 1 1 2 1 3 1 3 20 22 8 42 Muutokset 2009–2010 DAC-listauksessa verrattuna 2011–2013 listaan: · LDC-kategoriasta Malediivit siirtyi LIC-kategoriaan. · LIC-kategoriasta Norsunluurannikko, Ghana, Nigeria, Pakistan, Papua-Uusi-Guinea, Uzbekistan ja Vietnam siirtyivät LMIC-kategoriaan. · LMIC-kategoriasta Albania, Algeria, Azerbaidzan, Bosnia-Hertzegovina, Kiina, Kolumbia, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, entinen Jugoslavian tasavalta, Makedonia, Iran, Jordania, Namibia, Niue, Peru, Thaimaa, Tunisia sekä Wallis ja Futuna siirtyivät UMIC-kategoriaan ja Palestiina siirtyi kokonaan pois DAC-listalta. · UMIC-kategoriasta Barbados, Belize, Kroatia, Mayotte, Oman sekä Trinidad ja Tobago siirtyivät kokonaan pois DAClistalta ja Fidži siirtyi LMIC-kategoriaan. Markkinointitilaisuudet Liite 9 Markkinointitilaisuudet vuonna 2012 Tilaisuudet Suomessa: · 24.1.2012; Intia-tilaisuus, TEM, Helsinki. ~115 osallistujaa. · 25.1.2012; Kivi Etelä-Savo, Mikkeli. 112 osallistujaa. FF:n edustaja osallistui tilaisuuteen. · 27.1.2012; Intia-tilaisuus, TEM, Lahti. 52 osallistujaa. FF:n edustaja osallistui tilaisuuteen. · 10.2.2012; REAfrica Project 5. Miniseminaari, VTT, Helsinki. 25 osallistujaa. · 23.2.2012; Kivi Pohjois-Pohjanmaa, Oulu. 136 osallistujaa. · 14.3.2012; Yrityssalon aamukahvit, Salo. 8 osallistujaa. · 22.3.2012; Teematilaisuus yritysneuvojille, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku. 15 osallistujaa. · 12.4.2012; B2B or not 2B in China, LAMK & HY, Porvoo. ~50 osallistujaa. FF:n edustaja osallistui tilaisuuteen. · 24.4.2011; Golden Gavia –lounas: Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet, Kuopio, CMC Finland ja Kuopion kauppakamari. 22 osallistujaa. · 25.–27.4.2011; Cleantech Venture Day, Helsinki ja Lahti. ~350 osallistujaa. FF:n edustaja osallistui tilaisuuteen. · 4.5.2012; Sidosryhmäkoulutus: ELY-keskusten kv-asiantuntijoiden kehittämispäivä, TEM, 43 osallistujaa. · 10.5.2012; Intia kutsuu -tilaisuus, Tampere. ~40 osallistujaa. FF:n edustaja osallistui tilaisuuteen. · 28.5.2012; Sidosryhmäkoulutus: Yritys-Suomi puhelinpalvelun kehittämispäivät. 12 osallistujaa. · 4.6.2012; Kriisialueiden ja kehittyvien maiden liiketoimintamahdollisuudet –seminaari, FinnMedi Oy, Hermia Oy, Human Security Grid. Tampere. ~40 osallistujaa. · 6.6.2012; Rahoitus- ja sopimusratkaisuja edessä? Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku. 36 osallistujaa. · 30.8.2012; Intia kutsuu -tilaisuus, Turku. 80 osallistujaa. FF:n edustaja osallistui tilaisuuteen · 6.9.2012; Chamber Academy visiting Helsinki. ~30 osallistujaa · 10.9.2012; Team Finland – teemaseminaari pk-yrityksille, ~1 500 osallistujaa · 11.9.2012; Nicaragua – the right move to the XXI Century, Nicaraguan SL, ProNicaragua, Helsinki. ~45 osallistujaa. Markkinointitilaisuudet Liite 9 · 23.10.2012; Yritysvastuulla kehitystä, FiBS, Helsinki. ~90 osallistujaa. · 31.10.2012; Intia – mahdollisuus suomalaisille yrityksille, Consilium Corporate Finance Oy. · 31.10.2012; Kauppakamarin kasvajat - Yrityksen kasvun ja kansainvälistymisen rahoitus, Turun kauppakamari. 9 osallistujaa. · 14.11.2012; Kiina, Hong Kong ja Filippiinit – Erityispiirteitä ja kokemuksia liiketoiminnasta. 22 osallistujaa. · 27.11.2012; Rahoitusseminaari. Pirkanmaan ELY-keskus, Tampere. ~40 osallistujaa. · 10.12.2012; Nigeria Finland Business Seminar, Helsinki. ~50 osallistujaa. · 12.12.2012; Pakistan Finland Business Opportunities Seminar, Helsinki. ~40 osallistujaa. Tilaisuudet kohdemaissa: · Toukokuu; Tansania, IST-Africa -konferenssi, puheenvuoro workshopissa ”Finnish-African Cooperation Programmes”, ~30 osallistujaa. · Toukokuu; Tansania, seminaari ”Tanzania-Finland Business Opportunities” yhdessä TIC:n ja SL:n kanssa, ~40 osallistujaa. · Toukokuu; Namibia, Successful Exporting: Namibia’s Potential Spelled Out -Workshop– tapahtuma, järjestäjänä Namibia Chamber of Commerce and Industry, 54 osallistujaa. · Toukokuu; Namibia-Finland Trade and Business Forum, UM yhdessä NCCI:n kanssa, ~110 osallistujaa. · Syyskuu; Peru, ExpoAlimentaria-messut, Convención International de Productos Orgánicos: FP piti messuilla esityksen: ‘Oportunidades para Productos Orgánicos en el Mercado Finlandés’ ~150 osallistujaa. · Syyskuu; Peru, Tekstiilialan workshop, Adex, Perulais-Pohjoismaisen kauppakamari, Suomen Liman suurlähetystö, ~50 osallistujaa. · Syyskuu; Peru, ExpoAlimentaria-messut, Emprende Perú: FP piti messuilla esityksen: ‘Productos Procesados en Finlandia y los Países Nórdicos. Oportunidades de Negocios’ ~100 osallistujaa. · Syyskuu; Nicaragua, seminaari “Presentación de Programa de Finnpartnership en PRONicaragua” yhdessä Suomen Managuan suurlähetystön ja PRONicaraguan kanssa, ~80 osallistujaa. · Lokakuu; Kazakstan, Almaty, Kazakstan-Finland Business Seminar, ministeri Stubbin vienninedistämismatka. · Lokakuu; Kazakstan, Astana, Kazakstan-Finland Business Seminar, ministeri Stubbin vienninedistämismatka. Markkinointitilaisuudet Liite 9 · Marraskuu; Vietnam, 3rd EEP Mekong Forum, FP piti seminaarissa esityksen „Examples of international private sector investments and financing in renewable energy in the Mekong region.” ~150 osallistujaa. · Marraskuu; Vietnam, Doing business in Finland and the Nordic countries-seminaari yhdessä Suomen Hanoin suurlähetystön, IPP:n (Innovation Partnership Program) ja VCCI:n (Vietnam Chamber of Commerce and Industry) kanssa, ~50 osallistujaa. · Marraskuu; Sambia, Zambia International Investment Forum. Bangladesh 1 1 16 Grand Total 2 3 Tourism Textiles and clothing Services Manufacturing engineering and machinery 2 2 1 1 1 1 Information and communication technology 1 Chile 10 China 1 2 Cameroon 1 Egypt Health and pharmaceutical Furniture Forestry, wood and paper Fishery and fish products Energy Educational services Construction Chemicals Agriculture and food processing Sector Finland 5 2 1 1 1 India 3 1 2 Kenya 1 1 Madagascar 1 1 Mozambique 1 1 Pakistan 1 1 Peru 2 2 Serbia 1 1 Tanzania 5 1 1 1 2 1 1 Turkey MM-yhteydenottojen jakautuminen maittain ja sektoreittain Ukraine 1 1 Uruguay 1 1 Vietnam 1 1 Zambia 3 1 1 1 50 3 8 2 1 7 2 1 3 1 4 1 1 3 13 Grand Total Liite 10
© Copyright 2024