Suunnistajan taitoharjoittelu – paljonko tarvitaan määrää, mistä löydetään laatua? Markus Lindeqvist, AV-talviseminaari 1.2.2015 Ei yhtä tietä menestykseen Thierry: 300-400h taitoharjoittelua vuodessa, 50% kokonaisharjoittelusta Saavutukset: MM kulta x12, hopea x3, pronssi x4 Daniel: 120h suunnistusharjoitusta (n.20%), juoksua 340h, muut tukiharjoitteet 120h, voima 25h (20% tehoharjoitusta). Yht. ~600h/vuosi Saavutukset: MM kulta x4, hopea x7 ja pronssi x5 Bergman ~300h, Lundanes 250-300h, Suomen MJ 100-150h Kumman tyyppinen sinä olet? Thierry vai Daniel?  Onko vahvuutesi taidossa vai fysiikassa?  Onko vahvuutesi kartan luvussa ja käyrien hahmottamisessa vai karkeassa suunnistamisessa (suunnassa kulku, reitinvalinnat)?  Missä intohimo?  Karttojen kanssa puuhastelussa  Fysiikkaharjoittelussa Tunnista itsesi ja ominaisuutesi  Vahvista vahvuuksia ja kehitä heikkouksiasi - riittävälle tasolle = Luo oma menestysresepti Taidon oppimisen perusteet   Sami Kalaja Toistot  Toistojen määrä ratkaiseva  10 000 tuntia? Vaihtelu (häiriö)  Vaihtelun elementti on taitojen oppimisessa se kaikista tärkein (R.Schmidt)  Oppiminen on enemmän ”etsimistä, liikeratkaisun muokkaamista”, eikä niinkään taitosuorituksen toistamista (K.Davids)  pakottaa oppijan miettimään suoritusta  Taidon pysyvyys ja siirtovaikutuksen määrä kasvavat virheistä huolimatta  Palaute  Hauskuus  Positiiivisesti opitut asiat unohtuvat hitaammin kuin negatiivisesti opitut  Stressihormoni kortisoli haitallista oppimiselle  Harjoitusten toiminnallisuus  Omatoiminen harjoittelu ”Ekspertit oppivat niputtamaan informaatiota, kun noviisit tarkastelevat ympäristön jokaista y ksityiskohtaa erikseen” Mistä tunnistaa menestyjän / kehittyvän suunnistajan? (perustuu viiden vuoden kokemukseen valmentajana)  Urheilijalla halu ja intohimo oppia  Analysointi  Taito nähdä ja hyväksyä omat puutteet ja halu tarttua niihin  Valmentajien ja tukihenkilöiden kuunteleminen  Utelias, nöyrä asenne Suunnitelmallinen ja määrätietoinen toiminta Hyvä kokonaiskuva suunnistajana kehittymiseen  Vastakohtana suunnistaja, jolla punainen lanka puuttuu:  Oman kokonaistilanteen hahmottaminen huonoa -> harjoittelu puuroutuu  ei osaa vahvistaa vahvuuksia ja kehittää heikkouksia  Valmennus huonoa tai vuoropuhelu urheilijan ja valmentajan välillä huono Suomalaisen taitoharjoittelun haasteet  Ei osata arvostaa huippuolosuhteita (maastot ja kartat)   Ei tiedosteta taidon oppimisen perusteita   Asenne taitoharjoitteluun heikko Mm. toistot, ympärivuotisuus, vaihtelu, tavoitteellisuus Yksipuolisuus / erikoistuminen  Sprintterit vs. metsäsuunnistaja / viestimiehet  Taidon talviharjoittelu  Matkustus taitoharjoituksiin  Fyysistä harjoittelua ja taitoharjoittelua ei osata yhdistää Yhteenvetoa – paljonko tarvitaan määrää, mistä löydetään laatua?   Määrä  Toistoja tarvitaan paljon -> automaatio / rutiinit  Maailmankärki jopa 400h/v -> Suomalaisille MJ-suunnistajille tavoitteeksi 200h = n. 35% harjoittelusta  Harjoituskerrat tärkeämpiä kuin tunnit -> intensiivisyys  ”Hyödynnä mahdollisuudet” (harjoitukset, kilpailut, leirit)  ”Ajattelu on taitoharjoittelua. Suunnistusta voi harjoitella kaikkialla.” P.Nikulainen Laatu  Suunnitelmallisuus  Analysointi ja siitä johdetut tavoitteet  Harjoitukseen valmistautuminen  Keskittyminen  Monipuolisuus  Eri maastotyypit, eri kilpailumatkat, harjoitusten vaihtelevuus  Kilpailunomaisuus  Ryhmäharjoittelu