MAASEUTUELINKEINOJEN KOULUTUSOHJELMA AGROLOGI (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Opintojen laajuus 240 op Opintojen kestoaika vuosi 2011 – vuosi 2015 Hyväksytty 31.1.2011 2 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulun hallituksen 15.10.2010 hyväksymässä erillisessä Opetussuunnitelmien perusteet -asiakirjassa kuvatut linjaukset ja periaatteet (ks. www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/koulutusohjelmat/ opetussuunnitelmat) koskevat kaikkia ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia. Tähän Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman kuvaukseen on koottu koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämisprosessi ja vastuuhenkilöt sekä kuvaus koulutusohjelman tuottaman osaamisen kehittymisestä. 2 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman kehittämiseksi asetettiin Tatu-sopimuksessa 2006–2009 sisäinen kehittämishanke, jonka nimenä oli ”Koulutuksen tarvelähtöisyyden arviointi ja siihen pohjautuva kehittäminen”. Hankkeen rahoitus päättyi vuoden 2008 lopussa. Kehittämishankkeessa on toteutettu eri koulutuksien työelämävastaavuuden arviointi. Koulutuksen sekä oppimisen laatukriteerien määrittely sekä tarvittavien arviointimenetelmien kehittäminen oli tarkoitus liittää jatkoksi tähän hankkeeseen vuoden 2009 loppuosalle. Edellä kuvattuun hankkeeseen liittyen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman tarvelähtöisyyttä ja työelämälähtöistä arvioitiin eri sidosryhmätahoille lähetetyllä laajalla kyselyllä keväällä 2007. Työelämässä tarvittavaa osaamista tutkittiin agrologin tutkinnolle määriteltyjen alakohtaisten ja yleisten, (silloin käsitteenä) kompetenssien pohjalta. Vastaajia pyydettiin määrittelemään kunkin kompetenssin tarvetta yrityksen kannalta ja toiseksi agrologin nykyosaamista ko. kompetenssissa tuli arvioida. Kaikkia alakohtaisia kompetensseja pidettiin työelämän kannalta tärkeinä. Kun nykyosaamista verrattiin tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen, oli ero jo suuri. Tämä merkitsee sitä, että kunkin kompetenssin tavoitteiden toteutumista tulee erityisesti seurata tulevissa osaamisalueissa. Samalla se merkitsee oppimisprosessien keskittymistä niihin ydinasioihin, joita kompetenssit painottavat. Yleisiä kompetensseja arvioitaessa ilmiö oli samansuuntainen. Tarve näihin on kaikkien vastaajatahojen mielestä olemassa. Eniten näistä pätevyyksistä sai arvostusta kehittämistoiminnan osaaminen. Tutkimuksen mukaan nykyosaaminen oli jäänyt kuitenkin useimmissa pätevyyksissä selvästi tavoitteena olevasta tasosta. OPS- työlle tehty tutkimus antoi tukevan jalansijan. Kun varsinainen OPS-työ syksyllä 2007 lähti käyntiin, perustettiin Luonnonvarainstituuttiin OPS-työryhmä, johon kuului 8 opettajaedustajaa, 3 opiskelijaedustajaa ja 3 työelämää edustanutta Luonnonvarainstituutin hanketyöntekijää. OPStyötä tuki lisäksi yksi lähinnä koulutusohjelman ympäristöopintoja kehittämään tarkoitettu GOPPtyöpaja ja samaan asiaan paneutunut asiantuntijuushanke. Nämä molemmat raamittivat lähinnä koulutusohjelman ympäristöosaamisen kehittymistä. OPS- työryhmä on kokoontunut 9 kertaa. Ops-työstä vastasi koulutuspäällikkö Jukka Nikkilä ([email protected]). 3 Koulutuksen vastuuhenkilöt Koulutus- ja T&K-päällikkö Pekka Äänismaa Koulutusvastaava Jukka Nikkilä Sähköposti puh. [email protected] 0400-279057 [email protected] 0400-279591 3 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE Jyväskylän ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman osaamistavoite perustuu ammattikorkeakoulun ja koulutusohjelman valtakunnallisiin pätevyysalueisin. Näitä ovat: 1. Maa- ja metsätaloustuotanto 2. Maaseutu toimintaympäristönä 3. Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys 4. Ympäristöosaaminen 5. Eritysosaamisalueen asiantuntijuus Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman tavoitteena on, että AGROLOGI (AMK) osaa kehittää maaseutua ja maaseutuelinkeinoja muuttuvassa toimintaympäristössä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 4 KOULUTUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 4.1 Koulutusohjelman rakenne Koulutusohjelman rakenne ja opintojen eteneminen esitetään seuraavassa kaaviossa. OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOVUOSITTAIN op 60 50 40 1. VUOSI 5 5 15 MAASEUTUELINKEINOJEN KOULUTUSOHJELMA 240 op 2. VUOSI 10 3. VUOSI 15 10 10 4. VUOSI 10 15 30 20 35 40 25 35 10 10 0 PAKOLLISET AMMATTIOPINNOT VAIHTOEHTOISET AMMATTIOPINNOT OPINNÄYTETYÖ HARJOITTELU PAKOLLISET PERUSOPINNOT VAPAASTI VALITTAVAT 4 4.2 Osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Koulutusohjelman opetussuunnitelma rakentuu osaamisalueista sekä yhteisistä ja koulutusohjelmakohtaisista pätevyyksistä. Oppimisprosessi etenee osaamisalueittain, jotka koostuvat opintojaksoista. Yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet kiinnittyvät osaamisalueille ja opintojaksoihin, ja niissä tapahtuu osaamisen kehittymistä koko koulutuksen ajan. Valtakunnallisten alakohtaisten ja ammattikorkeakoulututkintojen yleisien pätevyyksien tavoitteista johdettiin osaamisalueet, jolla profiloiduttiin alueellisesti. Tehty tutkimus puolsi sitä, että kompetenssit maa- ja metsätaloustuotanto sekä liiketoiminta ja yrittäjyys painottuvat opetussuunnitelmassa aikaisempaa enemmän. Samoin ympäristö- ja kehittämisosaamista on opetussuunnitelmassa entistä selkeämmin tarjolla kaikille. Osaamisalueiden jako opintojaksoihin on mahdollistanut aiempaa ehjempien kokonaisuuksien muodostamiseen. Valinnaisuus on järjestetty osaamisalueiden sisään siten, että lähes jokaisessa osaamisalue sisältää pakollisten opintojaksojen ohella myös vaihtoehtoisia ammattiopintoja ja vapaasti valittavia opintoja. Lisäksi opiskelijat voivat vaihtoehtoisesti valita opintoja myös ammattikorkeakoulun muusta tarjonnasta tai muiden korkeakoulujen opintotarjonnasta. Tällä valinnaisuudella opiskelija voi halutessaan profiloitua eri alueelle: tuotantoteknologiaan, ympäristönhoitoon, bioenergiaan tai maaseutupalveluihin. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman osaamisalueet ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun kaikille opiskelijoille yhteinen Työelämävalmiudet (15 +15 op) sekä maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman osaamisalueet: Kotieläintalous (32+15 op), Kasvinviljely (33+10), Metsätalous(21 op), Luonnonvarojen kestävä käyttö(14+54 op), Maaseudun yritystoiminta (40+48 op) Taulukossa 1 on kuvattu koulutusohjelman osaamisalueet, niiden sisältö ja osaamisen kehittymisen tasot. Osaamisalue Työelämävalmiudet Kotieläintalous Kasvinviljely Metsätalous Luonnonvarojen kestävä käyttö Osaamisalueen kuvaus Opiskelija kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja kulttuuriympäristöissä. Opiskelijalla on oman alansa vahva eettinen perusta. Opiskelija hallitsee kotieläintuotannon järjestämisen perusasiat. Opiskelija osaa tuotantoeläinten ruokinnan, terveyden, hyvinvoinnin ja jalostuksen sekä tuotantoympäristöjen, tuotantoteknologian ja tuotannon talouden perusteet.. Opiskelija tuntee Suomen keskeisten viljelykasvien viljelyvaatimukset hyvän sadon ja laadun tuottamiseksi. Hän osaa tehdä keskeisiä sadon laatu-määrityksiä. Hän osaa suunnitella tilan kasvituotannon taloudellisten ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opiskelija tuntee metsän merkityksen kansantaloudelle, maaseudulle ja yksittäiselle metsänomistajalle. Opiskelija osaa metsänhoidon, metsikön kasvatuksen ja metsäsuunnittelun keskeiset tavoitteet ja menetelmät siten, että hän pystyy tekemään kestävyyden periaatteen mukaisia ratkaisuja metsänomistajana. Opiskelija tuntee luonnonvara-alan keskeiset ympäristövaikutukset ja sisäistää ympäristöstä huolehtimisen osaksi ammatti-identiteettiään. Hän osaa toimia ympäristöverkostoissa ja osaa ohjata maaseutuyrityksen toimintaa kestävän Osaamisen kehittyminen Agrologi (AMK) Perustason osaaja Perusosaaja Kehittyvän tason osaaja 5 Maaseudun yritystoiminta Tutkimus -ja kehitysosaaminen kehityksen mukaisesti. Opiskelija osaa kehittää ympäristönhoitoon liittyvää hanke- ja elinkeinotoimintaa. Opiskelija tuntee liiketoiminnan keskeiset lainalaisuudet ja kansantalouden toiminnan osana alati muuttuvia, globaaleja markkinoita. Opiskelija osaa tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia toimintaympäristöstään, osaa innovoida, tuotteistaa ja markkinoida tuotteita asiakaslähtöisesti ja kannattavasti. Opiskelija osaa käynnistää yritystoiminnan, hankkia toiminnalle rahoituksen ja hoitaa yrityksen kirjanpidon ja muut yrittäjän velvollisuudet. Opiskelija osaa johtaa yrityksen toimintaa niin strategisella kuin operatiivisella tasolla. Opiskelija osaa johtaa yrityksen henkilöstöä. Opiskelija hallitsee projektin johtamisen perustiedot ja taidot. . Opiskelija kasvaa oman alansa kriittiseksi ja viestintätaitoiseksi kehittäjäksi. Opiskelija osaa tuottaa hyvää asiatyylin kieltä suullisesti ja kirjallisesti. Hän pystyy analysoimaan, arvioimaan ja havainnollistamaan sekä kirjallista että numeerista aineistoa kehittämisnäkökulmasta. Opiskelija oppii toimimaan osana luonnonvara-alan kehittämisorganisaatiota itsenäisesti ja osana työryhmää. Kehittyvän osaajan taso Edistyvän tason osaaja Edistyneen tason osaaja Agrologi (AMk) TAULUKKO 1. Koulutusohjelman osaamisalueet, sisältö ja osaamisen kehittymisen tasot. Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset sekä pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa. 4.3 Joustavat toteuttamistavat Harjoittelu on koulutusohjelmassa jaettu kahteen 15 opintopisteen kokonaisuuteen joista toinen suoritetaan aina koti tai ulkomaisessa maaseutuyrityksessä. Toinen harjoittelu on taas omaan profiloitumiseen liittyvä harjoittelu. Sekin voidaan tehdä joko ulkomailla tai kotimaassa. Ulkomailla harjoittelua voi laajentaa 9 opintopisteen Practical training- harjoittelulla. Harjoittelupaikat opiskelijat etsivät itse. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa yksikön omissa tai muissa maaseudunkehittämiseen liittyvissä projekteissa. Vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin kuuluva asiantuntijuushanke (10 op) tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Hankeosioiden lisäksi siihen voidaan sisällyttää myös oman osaamisen vahvistamiseen liittyviä ensisijaisesti muualla tarjottavia teemaopintoja. Verkon käyttöä oppimisessa on koko ajan lisätty, Optima on kaikilla opintojaksoilla oppimisalustana. Osaa luennoista on jo kokeiltu nauhoittaa Adobe Connect Pro - sovellutuksella. Lähinnä ulkomaan harjoittelua tukemaan on tavoitteena ottaa eTaitava –työkalu ohjaajien käyttöön. Jokaisella opiskelijalla on oikeus halutessaan hakea hyväksilukua aiemmin hankitusta osaamisestaan. Opiskelija on vastuussa osaamisensa näyttämisestä toteen. Tässä näyttämisessä on korostettava sitä, että aiemmin hankittu tutkinto säilyy mutta siihen sisältynyt osaaminen usein vanhenee. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteet on kuvattu tutkintosäännössä. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa on käytäntönä se, että opiskelija vertaa aiemmin hankkimaansa osaamistansa opintojakson tai osaamisalueen tavoitteisiin. Mikäli itsearviointi johtaa arvioon osaamisen riittävyydestä, laatii opiskelija hakemuksen ja hakee siihen lausunnon opintojakson tai osaamisalueen vastuuopettajalta. Hyväksiluvusta päätetään saatujen lausuntojen ja esitetyn hakemuksen perusteella. 6 Jokaisessa opintojaksossa on määritelty osaamisen toteennäyttämistavat sekä kriteerit ja näyttötavat, joilla hyväesilukuun kussakin opintojaksossa tai osaamisalueessa voidaan päästä. Henkilökohtaiseen kehittymissuunnitelmaan voidaan sisällyttää opintoja myös muista koulutusohjelmista tai muiden korkeakoulujen tarjonnasta silloin kun ne tukevat opiskelijan selkeän urasuunnitelman toteuttamista eikä omassa koulutusohjelmassa samanaikaisesti tarjota vastaavia opintoja. Työssä käyvälle opiskelijalle tarjotaan joustavasti mahdollisuuksia tehdä opintojaksoihin sisältyviä oppimistehtäviä omaan työyhteisöönsä. 4.4 Koulutusohjelman työelämäyhteydet Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa työelämäyhteydet syvenevät systemaattisesti opiskeluprosessin edetessä. Ammattikorkeakouluopinnoilla on tiivis kytkentä työelämään koko opiskeluprosessin ajan. Opiskelija tutustuu oman alansa työtehtäviin jo perusopintojen aikana. Opiskelija etsii itsenäisesti tavoitteiden mukaisen harjoittelupaikan ja toimii vastuullisena oppivana työntekijänä harjoittelupaikassaan. Opiskelijan mahdollisuutta osallistua hanketoimintaan /T&K-toimintaan tuetaan aktiivisesti. Hän voi tehdä asiantuntijuushankkeita, opinnäytetyön sekä syventävän harjoittelun yrityksissä. Opiskelijan omat suunnitelmat yritystoiminnan aloittamiseksi tulevat huomioiduiksi tapausanalyyseinä/kehittämishankkeina eri opintojaksojen sisällä. 4.5 T&K:n ja opetuksen integrointi Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Luonnonvarainstituutin tutkimus- ja kehittämistoiminta (T&K) ja opetus integroidaan rakentamalla osasta perusopintojen jälkeisistä opintojaksoista sellaisia, että ne joko osittain tai kokonaan voidaan toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Perusopinnoissa perehdytään toimialaan ja saadaan valmiuksia onnistuneeseen T&K-työhön. Mitä laajempi opintojakso on, ja mitä perusteellisemmin eri osaamisalueita on jo opiskeltu, sitä mielekkäämpää on todellisten T&K-kokonaisuuksien sisällyttäminen opintoihin. Pedagogisen strategian mukaisesti T&K-työn tekemiseen perehdytään ensin osana ryhmää, jolloin opiskelija soveltaa olemassaolevaa tietoa mallista ja oppii palautteesta. Opintojen myöhemmässä vaiheessa siirrytään itsenäisesti tehtävään ja uutta luovaan kehittämistoimintaan. Opintojen loppuvaiheessa tutkinnon rakenteeseen sisältyy jokaisella opiskelijalla kokonaan tutkimus- ja kehitystyönä tehtävä 8 opintopisteen asiantuntijuushanke ja 15 op:n laajuinen opinnäytetyö. Yksikön hanketoiminnan suuntaamisessa ja sisältöjen suunnittelussa otetaan huomioon se, että hankkeet palvelevat myös koulutusohjelmassa asetettuja opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittämistavoitteita. Projektihenkilöstön ja opetushenkilöstön välistä tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta kehitetään. Tällöin hanketoiminta ja koulutusohjelma palvelevat toisiaan erityisesti hankkeiden suunnitteluvaiheessa. 4.6 Yrittäjyys koulutusohjelmassa Koko maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman lähtökohtana on kehittää nimensä mukaisesti maaseutuelinkeinoja, yrittäjyyttä maaseudulla. Koulutusohjelmassa opiskelija perehtyy alan yritystoimintaan heti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Lisäksi ensimmäisen vuoden aikana tutustutaan maaseudun toimintaympäristöön yrittäjyyden mahdollisuudet huomioiden sekä harjoitellaan kesällä maaseutuyrityksissä. Toisena ja kolmantena opiskeluvuotena siirrytään yrittäjyysosaamisen kehittämisessä liiketoimintaosaamisen ja inhimillisten resurssien opiskelun kautta yrityksen strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen. Lisäksi useat vaihtoehtoiset opintojaksot käsittelevät yrityksen rahoituksen, verotuksen ja ympäristönhoidon kysymyksiä. Monitahoisia yrittäjyysopintoja tukevat yleensä opintojen lopussa tehtävä asiantuntijuushanke, opinnäytetyö ja yrityksissä tehtävä harjoittelu. Nämä opinnot voidaan vaihtoehtoisesti suorittaa myös opis- 7 kelemalla ammattikorkeakoulun yhteisiä yrittäjyysopintoja osallistumalla esimerkiksi esihautomon toimintaan 4.7 Kansainvälisyys koulutusohjelmassa Opiskelija voi kansainvälistyä maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman opintojen aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. Kielelliset valmiudet saadaan kielten pakollisilla ja valinnaisilla opintojaksoilla. Tiedon soveltamista ja uuden tiedon hankintaa sekä kulttuurista kasvua tukevat ulkomailla suoritetut opiskelujaksot, harjoittelujaksot, asiantuntijuushankkeet sekä opinnäytetyöt. Kotikansainväistymistä tukee osallistuminen T&K-työhön ja osallistuminen vieraalla kielellä opetettaville opintojaksoille sekä eri koulutusohjelmien kesken tehtävä vaihto-opiskelija yhteistyö. Useilla opintojaksoilla perehdytään vieraskieliseen materiaaliin. Koulutusohjelman englanninkielistä opintotarjonta on 30 opintopistettä. 5 OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI Osaamisen kehittymisen arvioinnin yleisperiaatteet kuvataan Opetussuunnitelman perusteissa. Koulutusohjelmassa rakentuva osaaminen on kuvattu pätevyyksinä, joita ovat työelämän yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet. Osaamisen arviointi perustuu osaamisalueiden ja opintojaksojen tavoitekuvauksiin ja niistä laadittuihin arviointikriteereihin. Lähtökohtana on opiskelijalla jo oleva osaaminen suhteessa koulutusohjelman tavoitteisiin. Opiskelija arvioi itse osaamisensa opintojakson tavoitteisiin nähden ja hakee halutessaan hyväkäsilukemista opintojaksosta. Tavoitteena on löytää ne alueet, joissa omaa osaamista tulisi vielä vahvistaa. Opiskelijan kanssa käydään henkilökohtaisia keskusteluja opintovalinnoista. Keskustelujen perusteella opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman, arvioi oman osaamisensa kehittymistä suhteessa koulutusohjelman pätevyyksiin ja päivittää henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Valmistumisvaiheessa opiskelijan oma analyysi osaamisestaan helpottaa työhakuprosessia. Osaamisen kehittyminen arvioidaan opintojakso/osaamisaluekohtaisesti kriteeripohjaisesti seuraavia osaamista kuvaavia tasoja käyttäen (suluissa käytetyt arvosanat): 1. 2. 3. Aloitteleva osaaja (1-2) Kehittynyt osaaja (3-4) Asiantuntija-osaaja (5)