30.11.2012 - Vihdin Seurakunta
Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 30.11.2012 Maijan tarina on vuoden kristillinen kirja s. 2 Hautapaikkamaksuihin yhtenäinen linja s. 3 Tervetuloa Outi Lähteenoja Vihdin kirkko 240 vuotta, osa 2 s. 5 Matkalle Betlehemiin & muita adventinajan tapahtumia ...............sivu 7 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Paimenen palsta Vanhan kansan rukouksia Joulukristitty Mieli pois maallisista murheista Puhdasoppisuuden aikana suomalaiset kävivät ahkerasti kirkossa. Kirkkokuri oli niin ankaraa, että sakon uhalla jokaisen kristityn piti ”kilvoitella yhteisessä jumalanpalveluksessa”. Siellä ei iloluontoisuutta sallittu. Kotiin jäävät rekisteröitiin tarkasti ja rangaistus seurasi aikanaan kirkossakäynnin laiminlyömisestä. Myös käyttäytymistä kirkossa kontrolloitiin. Meteli ja iloluonteinen käyttäytyminen herättivät paheksuntaa. Vanhan ajan kirkkovieras tavoitteli hurskasta ja tyyntä mielenmaisemaa. Veisuuvoimaa täytyi kuitenkin käyttää kohtalaisesti. Ulkoisen kurin ja järjestyksen tavoitteena oli suunnata oppimaton kansa palvelemaan jumalaansa hartaasti ja hurskaasti – sanalla sanoen oikealla asenteella. Kirkkoontulorukous on osa tällaista laajempaa kirkkojärjestystä. Se on tallennettu virsikirjan Rukouskirjaan kirkossakävijöitä varten. Rukouksen tarkoituksena on ennen kaikkea jättää maalliset murheet kirkon ulkopuolelle ja valmistaa sydän vastaanottamaan sana ja sakramentti oikealla mielentilalla. Kirkkotilan sakraaliluonnekin on rukouksessa hyvin huomioitu. Nykysuomeksi toimittanut ja johdannolla varustanut Pekka Tuomikoski / Kotimaadeski Lähde: Vanhan virsikirjan Rukouskirja vuodelta 1701 Seuraava Vakka ilmestyy 1.2.2013 Paino Salon Lehtitehdas 2 Kirkkoontulorukous O ” i Herra Jeesus Kristus, minun ja kaiken maailman Vapahtaja! Olen tullut Sinun sanasi ja käskysi mukaisesti huoneeseesi – jossa kunnia si asuu – Sinun enkeliesi ja pyhien kasvojesi eteen. Anna siis minulle jumalinen, puhdas ja kuuliainen sydän, että luopuisin kaikista lihallisista ajatuksista sekä maailmallisten asioiden himosta ja murheesta. Suo että rukoilisin Sinua täällä hen- gessä ja totuudessa, lankeaisin maahan edessäsi, kumartaisin, ylistäisin Sinua jumalallisilla virsillä ja kiittäisin sekä kunnioittaisin Sinua kaikkien hyvien tekojesi tähden. Anna minulle, laupias Isä, Pyhä Henkesi, että minä Sinun pyhää ja autuaaksi tekevää Sanaasi kuulisin ja tutkisin ahkeralla ja nöyrällä sydämellä sekä tuottaisin sanasi hedelmää kärsimystenkin keskellä. Auta minua, oi laupias Herra Jee- sus, että Sinua nöyrällä ja hartaalla sydämellä palvelisin taistelevassa seurakunnassa ja että kerran taivaan valtakunnassa saisin kiittää ja kunnioittaa Sinua sekä Isää ja Pyhää Henkeä lakkaamatta. Aamen.” Vakan toimitus Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti puh. (09) 3478 5018 tai (09) 3478 5019 www.vihdinseurakunta.fi Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) 3478 5014 [email protected] Toimitus: Outi Lähteenoja Heikki Nieminen [email protected] Kustantaja Kuvankäsittely ja taitto Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä [email protected] p. 020 754 2309, 040 509 4962 Lähestyvä joulun aika on kirkon kannalta etsikkoaikaa. Kirkot täyttyvät laulajista ja sanan kuulijoista. Monelle suomalaiselle joulu ei tule ilman kirkossa vietettyjä hetkiä. Nämä hetket välittävät eteenpäin kirkon sanomaa uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Entiseen aikaan pappien tapana oli joulusaarnoissaan moittia niitä, jotka tulivat kirkkoon vain jouluna. Sormeaan heristävän rovastin mielestä tällainen kristillisyys oli pinnallista ja tekopyhää. Millaista kristillisyyttä odotamme toisiltamme tai millaista kristillisyyttä Jumala mahtaa odottaa meiltä? Millainen kristitty kelpaa Jumalalleen? Nämä ovat suuria kysymyksiä. Kristillisyydessä on kaksi puolta: usko ja teot. Usko ilmenee rukoilemisena ja turvautumisena Jumalaan. Usko on syvällä sydämessä, toinen ihminen ei voi sitä nähdä. Niinpä se toinen ihminen, joka tarkkailee kristillisyyttäni turvautuu yksinkertaiseen ratkaisuun. Hän päättelee teoistani toiminko kelvollisen kristityn lailla. Kelvollinen kristitty on mielestämme sellainen, että hän tekee hyvää muillekin kuin vain rakkaimmille ihmisille. Hänellä on avara sydän ja avun antamiseen herkisty- nyt mieli. Kelvollinen kristitty ei tuomitse muita, vaan armahtaa kaikkia. Aitoa uskoa pitäisi seurata perushyvä kristillinen elämä, jonka signaalit näkyvät uskon, toivon ja rakkauden lisääntymisenä kaikissa niissä yhteisöissä, joiden keskellä elämme. Jumala ei pyydä meiltä mitään muuta kuin sitä, että käyttäisimme hänen nimeään ja jättäisimme kaikki elämämme asiat hänen haltuunsa. Jumala katsoo sydämemme asenteisiin ja motiiveihin ja toivoo, että eläisimme rohkeasti rakastaen ja palvellen toisia ihmisiä. Jumala tietää, että olemme vajavaisia ja syntisiä ihmisiä, sen tähden hän on lähettänyt Jeesuksen maailmaan. Vanhassa kirkkorukouksessa sanotaan, että Jeesus syntyi tähän maailmaan veljeksemme. Ajatus Jeesuksesta veljenämme on kaunis. Haluan ajatella niin, että Jeesus on erityisen hyvä isoveli. Isoveli valvoo pienempiään, hän tukee ja auttaa, missä vain voi. Isoveli ei hermostu pikkuveljeen vähästä. Hän sallii tälle elämän opettelun. Toivotan kaikille Vakan lukijoille siunattua joulun odotusta ja suurta juhlaa! Pekka Valkeapää, kirkkoherra Maijan tarina Vuoden 2012 Kristilliseksi kirjaksi on valittu Maijan tarina. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö yksilön ja yhteisön traumana. Kirjan ovat toimittaneet Johanna Hurtig ja Mari Leppänen. Se on Kirjapajan kustantama. Teos voitti myös yleisöäänestyksen. Teoksessa kerrotaan lapsena seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneen uhrin tarina ja puretaan kertomusta asiantuntijatekstien avulla. Vanhoillislestadiolaisen Maijan (nimi muutettu) omakohtainen kertomus muodostaa kirjan keskiön. Kokonaisuutena Maijan tarina on vahva yhteiskunnallinen puheenvuoro mutta myös kertomus uskosta, rohkeudesta ja selviytymisestä. Tiukat moraalinormit ja ulkokohtaisesti omaksutut uskonkappaleet voivat kääntyä itseään vastaan missä tahansa kiinteässä yhteisössä. Maijan tarinasta on otettu jo kolme painosta. Teos on puhuttanut ja aihe on esiintynyt laajalti mediassa. Arkkipiispa Leo valitsi voittajan kuuden finaaliin päässeen teoksen joukosta. Voittaja julkistettiin Helsingin Kirjamessuilla 28.10.2012 klo 11.30. Kilpailuun ilmoitettiin vuonna 2012 yhteensä 43 kirjaa 25 kustantajalta. Kristilliset kustantajat ry:n järjestämä kilpailu on avoin kaikille kustantajille, voittaja palkittiin 2 000 euron rahapalkinnolla. YTT Johanna Hurtig on lastensuojelun työkäytäntöihin perehtynyt sosiaalityön tutkija. Hän tutkii parhaillaan uskonnollista yhteisöä lapsuudessa koetun väkivallan toimintaympäristönä. Maija (peitenimi) syntyi 1970-luvulla vanhoillislestadiolaiseen perheeseen, ja joutui seksuaalisesti hyväksikäytetyksi jo varhain. FM, TM Mari Leppänen on toimittanut Maijan kirjoittaman tarinan. Teoksen muita asiantuntijakirjoittajia ovat sosi- aalityön professori Merja Laitinen, traumaterapeutti Eero Salin sekä teologian jatko-opiskelija, pastori Heikki Nenonen. 30.11.2012 n Vakka Seurakuntien hautapaikkamaksuja yhtenäistetään Eduskunnan käsittelyssä kirkkolain muutosesitys Vihdin seurakunta on ollut yksi Suomen 43 seurakunnasta, joka ei ole veloittanut hautapaikkamaksua paikkakunnan asukkailta. Mikäli eduskunta hyväksyy käsittelyssä olevan kirkkolain muutosesityksen, kuuluu Vihdissäkin määrätä hautapaikkamaksu. Hautapaikkamaksun suuruus vaihtelee sadoista euroista ja nimellisestä hinnasta maksuttomaan. Tavoitteena olisi, että valtion avustus ja hautausmaksuista saatavat tuotot kattavat hautaustoimen toimintakulut sekä eri paikkakuntien hautausmaksujen erot kaventuisivat. Kirkkohallituksen suosituksen mukaan haudan avaamisesta ja peittämisestä perittävä maksu voi olla lähellä todellisia kustannuksia. Hautaustoimen maksuilla tulisi kattaa 20-25 prosenttia hautaustoimen kokonaiskustannuksista. Rintamaveteraaneilta ja heidän puolisoiltaan hautapaikkamaksuja ei peritä jatkossakaan. Suomessa lähes 50 000 hautausta vuodessa Evankelis-luterilaiset seurakunnat ylläpitävät yleisiä hautausmaita, joihin kaikilla paikkakunnan asukkailla on oikeus tulla haudatuksi, riippumatta siitä, kuuluvatko kirkkoon vai ei. Kirkon tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2011 seurakuntien hautausmaille oli hautauksia yhteensä 49 923, joka on n. 98 % Suomessa kuolleista. Kirkkoon kuulumattomien hautauksia on ollut noin kymmenesosa. Vihdissä on vuosittain n. 170 hautausta, joista keskimäärin 25 on uutta hautaa. Hauta-oikeus luovutetaan Vihdissä 25 vuoden määräajaksi. Hauta Suomessa 2 630 euroa Suomessa on 449 evankelis-luterilaista seurakuntaa (v. 2011), joista 43 seurakuntaa luovutti arkkuhautasijan maksutta 25 vuodeksi oman kunnan asukkaalle. Maksun perivissä seurakunnissa hinta oli keskimäärin 92 euroa kunnan asukkaalta ja 289 euroa muun kunnan asukkaalta. Suomen seurakunnissa hautasijasta, hautaamisesta ja hautausmaan ylläpidosta aiheutui seurakunnille kuluja haudattua vainajaa kohden n. 2 630 euroa, josta omaiset maksoivat seurakunnille keskimäärin 354 euroa. Kirkkovaltuusto päättää hautamaksun suuruuden Keskustelu kirkkolain asettamasta hautapaikkamaksun minimihinnasta on liikkunut 200-250 euron välillä. Kirkkolain muutosehdotuksen tullessa hyväksytyksi hautaustoimi yhdessä taloustoimen kanssa tekee laskelmia ja esittää ne kirkkovaltuustolle päätettäväksi. Keskimäärin neljä kertaa vuodessa kokoontuva kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin, joka koostuu seurakuntavaaleilla valituista luottamushenkilöistä. Haudan kulut omaisille Seurakunta tarjoaa maksutta siunaustilaisuuteen kappelin tai kirkon tilat, suntion, kanttorin ja siunauksen tekevän papin. Hautapaikkamaksun lisäksi on olemassa muitakin omaisten maksettavaksi jääviä kuluja. Seurakunnan veloittamat hautauskulut sisältävät haudankaivuun, eli arkkuhaudan avaamisen, sulkemisen ja peruskunnostuksen. Vihdissä hautauskulut ovat 1.1.2013 lähtien 80 euroa. Vihdissä ulkopaikkakuntalaisen hautaus on maksanut 290 euroa ja kirkkoneuvoston 18.10.2012 tekemän päätöksen mukaan 1.1.2013 alkaen 360 euroa. Omaiset voivat myös tilata esimerkiksi 275 eurolla 5 vuoden ajaksi seurakunnalta haudan hoidon, joka sisältää mm. hautakukkien hankinnan, istutuksen ja yleisen haudan siistinä pitämisen. Vuonna 2012 Vihdin seurakunnan hautaustoimella oli yli 900 hoitohautaa, josta luku on kasvamassa. Vaihtoehtona tuhkahautaus Tällä hetkellä hautauksissa valtakunnallinen huomio keskittyy hautapaikkamaksuihin. Täysimittaista arkkuhautaa edullisempi vaihtoehto on tuhkahautaus, jossa haudan koko on huomattavasti pienempi. Vihdissä uurnahauta on maksuton paikkakuntalaisille ulkopaikkakuntalaisten maksaessa 260 euroa. Vuoden vaihteessa ulkopaikkakuntalaisten hinnoittelua tarkennetaan sirottelualueen ja muistolehdon osalta 130 euroon. Vihdin hautausmaalla siunauskappelin vieressä sijaitsevaan Kanervamäen uurnalehtoon voidaan tuhkahaudata uurnahautaan, muistolehtoon tai sirotella sulan maan aikaan sirottelualueelle. Uurnahaudalle voidaan tuoda muistomerkkiohjeen mukaisia hautakiviä. Muistolehdossa ja sirottelualueella vainajan tiedot voidaan kiinnittää osastojen luonnonkiviin seurakunnalta tilattavan nimikilven muodossa. Tuhkaamisesta on tullut vuosi vuodelta suositumpaa; vuonna 2011 kaikista Suomen hautauksista tuhkahautausten osuus oli 42,7 %. Vihdissä puolet on tuhkahautauksia. Kuvat ja teksti Outi Lähteenoja Lähteet Kirkon tiedotuskeskus, Kirkon tilastollinen vuosikirja, ylipuutarhuri Ari Ylähollo: ”Seurakuntien vuonna 2012 hautauksista perimät maksut” ja seurakuntien hautaustoimet Tuhkahautauksessa vainaja kuljetetaan siunaustilaisuuden jälkeen arkussa tuhkattavaksi krematorioon. Uurnassa hautausmaalle tuotava tuhka lasketaan kuvan mukaiseen Kanervamäen uurnahautaan, muistolehtoon tai sirotellaan sulan maan aikaan sirottelualueelle. Seurakuntien hautausmaksut 1.1.2012 paikkakuntalaisille Seura- kunta Espoo Vantaa Helsinki Lohja Kirkkonummi Karkkila Salo Vihti hautapaikkamaksu yhdestä hautasijasta kokonaiskustannukset* 68 eur 125 eur 220 eur 192,5 eur 100 eur 50 eur 0 eur 0 eur 1025 eur 1420 eur 650 eur 620 eur 276 eur 460 eur 450 eur 115 eur *) Todelliset kokonaiskustannukset on tähän vertailuun yhdenmukaistettu: Paikkakuntalainen vainaja haudataan arkkuhautaan ja hautausta varten luovutetaan seurakunnan hautausmaalta uusi, kahden arkkusijan hauta 25 vuodeksi. Maksu peritään molemmista hautasijoista. Vainaja haudataan syvään, eli 2,1 m syvyyteen. Hauta sijaitsee nurmialueella ilman palkkia. Vainajaa säilytetään kaksi viikkoa hautausmaan kylmiössä ja siunataan hautausmaan kappelissa. Hinnat tarkistettu jokaiselta seurakunnalta vko 47/2012, jolloin ilmeni, että seurakuntien hautausmaksuja tarkistetaan parhaillaan ja muuttuvat vuodelle 2013. Tällä hetkellä kokonaiskustannukset omaisille kattaa hautausmaiden toimintakuluista esim. Espoossa 9,8% ja Vantaalla 11,1% suunnitteilla olevan 20-25% sijaan. Kirjoituspöydän kätköistä tavoitan käteeni vuonna 1935 painetun hautapaikkakirjan. Mustasta vihkossa on luettavissa luovutetun hautapaikan tiedot sekä yleisiä hauta-alueiden ohjeita ja määräyksiä. Sivuilla kirjoitetaan ”kalmistoista” ja ”sukuhaudoista”- sanoja, joita ei näin lähes 80 vuotta myöhemmin kuule päivittäin. Säntillisellä kaunokirjoituksella on kirjoitettu viimeiselle leposijalle laskettujen sukulaisten nimiä isoisovanhemmistani lähtien. Meillä, kuten viereisissäkin YLE Uutiset Aamu-TV haastatteli ja kuvasi lokakuussa Vihdin hautausmaalla seurakuntapuutarhurin mietteitä suunnitteilla olevasta kirkkolain muutoksesta hautauspaikkamaksujen suhteen. sukuhaudoissa on maatilan nimi hautakivessä otsakkeena jo käytöstä poistuneille sukunimille. Vuonna 1947 neljä metriä leveä hautapaikka Nummen kirkon hautausmaalla maksoi 4 000 markkaa, joka vastaa tänä päivänä 240 euroa. Suunnilleen saman verran, mitä nyt suunnitellaan valtakunnalliseksi hautapaikan minimihinnaksi. Sillä hinnalla ei saa Suomessa vuokra-asuntoa edes kuukaudeksi, mutta pääsee kylpylään viikonlopuksi. Äitini suvulle hautapaikka on vuosiksi eteenpäin. 3 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Yhteinen maailmamme Etiopia –pala minussa Suurin muutos Etiopiassa 20 vuoden aikana on ulkoinen. Autoja, hienojakin, vilisee uusilla asfalttiteillä, siltoja ja tehtaita on rakennettu, lasi- ja betonipalatseja on noussut pääkaupunkiin. 85-miljoonaisesta kansasta muutama miljoona on noussut köyhyydestä varakkaaseen keskiluokkaan tai rikkaiden joukkoon, mutta kymmenet miljoonat elävät köyhyydessä kuten ennenkin. Talous kasvaa noin 10 prosentin vuosivauhdilla, mutta kasvun hedelmät jakautuvat harvoille. Enemmistö kansasta kiristää nälkävyötä ruuan hinnan jatkuvasti noustessa. Etiopia on ollut jo vuosikymmeniä yksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista. Yhteistyö alkoi 1967, ja apua annetaan nykyisin 20-25 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalaiset ovat rakentaneet kaivoja, istuttaneet metsiä, rokottaneet lapsia, lahjoittaneet kirjoja, ruokkineet nälkäisiä. Monilla suomalaisilla on etiopialainen kummilapsi tai Etiopiasta adoptoitu lapsi. Suomessa opiskelleista etiopialaisista moni on edennyt tärkeisiin tehtäviin. Etiopian uudeksi pääministeriksi elokuussa noussut Hailemariam Desalegn on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Paikallinen Mekane Yesus- kirkko on kasvanut jäsenmäärältään vuosien saatossa hengästyttävää tahtia. Vuodesta 1959 perustettu kirkko on kasvanut 20 000 jäsenestä yli neljään miljoonaan. Kasvu jatkuu yhä, ja pulaa on niin pastoreista kuin evankelistoistakin. Raamatun mukaisen opetuksen puuttuessa on vaarana, että monenlaiset äärikarismaattiset ilmiöt ja menestysteologia saa jalansijaa kirkon sisällä. Kirkon menestyksen salaisuutena on evankelioiva työnäky, ja julistuksen ja diakonian terve tasapaino. Sanoja ja tekoja ei voi erottaa toisistaan. Etiopian ortodoksikirkkoon kuuluu noin yksi kolmasosa väestöstä. Yksi kolmasosa väestöstä on muslimeja. Lähetystyön painopiste on siirtynyt viime vuosina somaleiden ja muslimien asutJari Hiekkanen Lapsia Ginnirissä. 4 Tuula Hiekkanen S inä olet pala minussa, kokonaan et koskaan irrota. Muistan sinut hädin tuskin nyt, kuitenkin on jotain säilynyt. Vaikka sinun kurjuutesi on vakiaihe uutisotsikon, muistan sinut toisenlaisena, erilailla onnellisena. Vuoristosi tuuli puhaltaa, virvoittaen vedenkantajaa. Akaasia suojan tarjoaa, aurinko kun hohtaa kuumuuttaan. Markku Perttilän sanoittaman laulun sanoissa tiivistyy jotain olennaista Etiopiassa viettämistäni vuosista. Lähetystyössä 20052009, yhteensä neljä vuotta, yhtä aikaa rankinta ja onnellisinta aikaa elämästäni. Jumalan kutsu kantaa; minut ja perheeni kutsu vei Etiopiaan, missä olimme lähetystyössä Suomen ev.lut. kirkon lähettämänä. Lähettäjinä ja esirukoilijoina olivat Vihdin, Petäjäveden, Pertunmaan ja Nurmijärven seurakunnat. Tarkastelen seuraavassa Etiopian kehitystä kohti nykyistä tilannetta. Afrikan toiseksi väkirikkain valtio otti askeleen kohti demokratiaa vuonna 1991, kun nyt jo edesmennyt pääministeri Meles Zenawi kaatoi marxilaisen juntan. Sitä ennen vuoristovaltiota hallitsi keisari Haile Selassie (Suomessa nimi vääntyi kansan suussa muotoon Hailasen Lassi), jonka sukudynastian historia kantautuu tuhansien vuosien taakse. Sotilasjuntan kaatumisen jälkeen Eritrea irtautui Etiopiasta vuonna 1993, minkä jälkeen maiden välille puhkesi rajariitoja. Kiistat kärjistyivät vuosituhannen vaihteessa rajasodaksi, jossa kuoli kymmeniätuhansia ihmisiä. Hauras rauhansopimus ei ole päättänyt kiistoja ja rauha on yhä uhattuna. Loppuvuodesta 2006 Etiopia lähetti Yhdysvaltojen tukemana tuhansia sotilaitaan Somaliaan taistelemaan Islamilaisten tuomioistuinten neuvostoa vastaan. Ei ole helppoa hallita isoa, köyhää ja hajanaista kehitysmaata. Ehkä ainoa tapa pitää kymmenien etnisten ryhmien maa kasassa on hallita sitä rautakourin. Myöhemmin voi tulla laskun aika, sanoo Leo Olasvirta, Suomen Etiopian suurlähettiläs Addis Abebassa. Pastori rengasta vaihtamassa. tamille alueille Etiopiassa. Suomalaisten lähettien määrä on viime vuosina merkittävästi vähentynyt, kasvava Mekane Yesus kirkko on ottamassa yhä enemmän vastuuta tehtävästä työstä. Totesin kirjoitukseni alussa, että aika Etiopiassa oli yhtä aikaa rankinta ja onnellisinta. Sukellus vieraaseen kulttuuriin, kieleen, tapoihin, ilmastoon ja köyhyyteen otti aikaa. Toisaalta afrikkalainen näkökulma, ajattomuus ja rauhallisuus, avasi uusia näkökulmia. Etiopiassa jokainen kuuluu ryhmään, kuten naapurustoon, tai työyhteisöön. Ihmiset tietävät, että he eivät ole ongelmineen yksin. Afrikassa, esirukousten alla, Kokemus Jumalan läheisyydestä oli todellinen. Viime kädessä lähetystyö on Jumalan työtä, jonka hedelmästä hän on vastuussa. Minun tehtäväni on vain riippua kiinni Jeesuksessa. Tämä erään lähe- tin lausahdus on antanut voimia lähteä sellaiselle matkalle, johon omat eväät eivät olisi riittäneet, tehdä työtä jonka merkitys avautuu vasta myöhemmin. Sanoma Kristuksesta muuttaa ihmisen sydämen. Näin lähetystyö kantaa hedelmää, siitä hyvänä esimerkkinä on Lähetyssanomissa ollut kirjoitus, jonka otsikkona oli; Pikku Henok (Etiopiassa) rukoilee suomalaisten puolesta. Jari Hiekkanen Leipää ja suolaa Suuria odotuksia, täyttyviä toiveita Marraskuussa oli jälleen ilmoittautuminen Vihdin rippikouluihin. Ilmoittautumisessa on haasteensa, kun useampi sata rippikoululaista kertoo ryhmätoiveensa. Moni jäi odottamaan tietoa siitä, mille riparille lopulta pääsi ja toteutuiko oma toive. Me pyrimme mahdollisuuksien mukaan täyttämään mahdollisimman monen toivomukset ja samalla tekemään ryhmistä sopivankokoisia ja toimivia. Lähiaikoina saapuvat ensimmäiset riparikirjeet koteihin. Joillekin kirje tuo odotetun vastauksen siitä, että ryhmätoive on toteutunut. Toisille kirjeen sisältö voi olla pettymys. Rippikoulun aloittamista saattaa latistaa se, ettei ole päässyt ystävien kanssa samaan ryhmään. Pettymys voi kuitenkin vielä kääntyä iloksi. Se, ettei pääsekään siihen ryhmään, jota ensisijaisesti toivoi, saattaa osoittautua siunaukseksi. Ensimmäinen tapaaminen vieraan ryhmän kanssa voi olla haastava, mutta usein rippikoulun aikana on tutustuttu ja sitten solmittu elinikäisiäkin ystävyyssuhteita. Jos aina turvautuu tuttuun, on vaikeampi löytää uutta. Adventti on odotuksen aikaa. Joulun odotuksenajan Vanhan testamentin tekstit kertovat suurista odotuksista. Profeetat lupaavat Messiaan saapuvan ihmisten keskelle voittoisana kansojen johdattajana (Jes. 62:10– 12), Israelin hallitsijana (Miika 5:1-4) ja viisaana kuninkaana (Jer. 23:5-6). Myös psalmitekstit kertovat siitä, mitä tulevalta messiaalta odotettiin. Niissä kerrotaan kirkkauden kuninkaasta, väkevästä ja voimallisesta voiton sankarista (Ps. 24:710). Hädän ja epävarmuuden keskellä toivo paremmasta auttaa jaksamaan. Profeetat lupaavat pimeydessä vaeltavalle kansalle valon. (Jes. 9:1) Joskus odottaminen on intensiivistä ja silloin aika tuntuu matelevan. Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani [--] Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua. (Ps. 130) Jouluna toiveet täyttyvät, Kristus syntyy. Messias ei vaikuta kuninkaalta, hallitsijalta tai kansojen johdattajalta. Hän syntyy seimeen tallissa. Odotus on päättynyt, mutta kaikki ei ole yhtäkkiä muuttunut helpoksi tai selväksi. Silti me tiedämme, että Jumala on tullut luoksemme. Joulun lapsessa toiveet toteutuvat vielä ihmeellisemmin kuin osasimme odottaa. Antti Hirsto rippikoulutyön pastori 30.11.2012 n VIHDIN KIRKKO 240 VUOTTA, OSA 2 Vakka Hetkiä historiassa Sankarihauta Kirkonmäelle Myös Kirkonmäki on kokenut muutoksia, joista merkittävin on sankarihautausmaan perustaminen Kirkonmäen luoteisnurkkaan talvisodan aikana. Ensimmäisistä kaatumistapauksista tuli tieto kotiseurakuntaan vuoden 1940 alussa. Sankarihaudan paikan valinta tuli Vihdissä ajankohtaiseksi. Vihdin seurakunnan kirkkohallintokunnan puheenjohtaja Artturi Hiidenheimo oli 8.1. 1940 valitsemassa sankarihaudan paikkaa Kirkonmäeltä ja kaksi päivää myöhemmin 10.1. 1940 pidettiin Vihdissä ensimmäiset sankarihautajaiset. Vihdin sankarihautaa pidetään yhtenä kauneimmista sankarihautausmaista maassamme. Valkoisten ristien rivistöt kertovat karua kieltään uhrauksista joita vuosien 1939–1945 sodat vaativat vihtiläisiltä. Sankarihautausmaalla on kaikkiaan 225 ristiä. Talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa kaatui kaikkiaan 264 vihtiläistä. Sankarihaudalle on vuonna 1951 pystytetty Heikki Varjan suunnittelema graniittinen sankaripatsas. Sankarihautausmaa muistuttaa pysähdyttävällä tavalla isänmaamme kohtalonvuosista samoin kuin Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, joka on Vihdin karjalaisten toimesta vuonna 1954 pystytetty niiden sukupolvien muistoksi, joiden viimeiset leposijat jäivät luovutettuun Karjalaan. Hengellisen ja aineellisen rakentamisen aikaa Kirkkoherra Leino Hassisen toimikausi Vihdin seurakunnassa vuosina 1977–1987 oli niin hengellisen kuin aineellisenkin rakentamisen aikaa. Tuona aikana Vihdin seurakunnan jäsenmäärä kasvoi liki 4000 hengellä ja eri työaloille palkattiin lisää väkeä, mutta leimaa-antavinta Hassisen toimikaudelle oli yhdessä tekemisen meininki sekä mittavat rakennushankkeet. Hänen toimikaudellaan rakennettiin Vihdin seurakuntatalo, joka vihittiin käyttöön syksyllä 1979. Nummelan seurakuntakeskusta laajennettiin ja Vihdin kirkko maalattiin ulkoa ja korjattiin sisältä. Myös kirkon kuoriurkujen hankintasuunnitelma laadittiin Hassisen toimikaudella. Mittava sisäkorjaus Kirkon sisätiloissa tehtiin mittavat korjaukset vuonna 1985 ark- kitehti Carl-Johan Slotten suunnitelmien mukaan. Kirkon kuoriaita poistettiin ja kuorikorokkeen reuna muutettiin kolmiportaiseksi ja etummaiset penkkirivit korvattiin irtotuoleilla. Tämä muutos mahdollisti suurten kuorojen ja orkesterien sijoittamisen kirkon etuosaan musiikkiesitysten aikana. Kirkko myös maalattiin sisältä ja kirkon kattomaalaukset puhdistettiin. Vuonna 1990 Vihdin kirkkoon asennettiin 16-äänikertaiset kuoriurut, jotka oli rakentanut nummelalainen Urkurakentamo Matti Erola. Vihdin kirkko on jo kymmenen sukupolven ajan koonnut vihtiläisiä jumalanpalveluksiin, ja kirkko on ottanut vastaan vihtiläiset niin ilon kuin surunkin päivinä ja myös silloin, kun on aihetta kiitokseen. Monet sotiemme veteraanit ovat kertoneet, että heti kotiutumisen jälkeen he kävivät Vihdin kirkossa ja kiittivät siitä, että heillä oli varjelusta. Artikkelin kirjoittajan isä Toivo Yli-Rosti vietti joulun 1943 Äänislinnassa. Kirjeessään kotiväelle Tapaninpäivänä 1943 hän kertoo, että tämä on jo viides joulu sodassa, ja kuinka kaikkien yhteinen toive on että tämä olisi viimeinen sotajoulu. Kirjeen lopussa hän toteaa: Ehkä saan minäkin kerran viettää rauhan juhlan jos Luoja sen niin sallii. Silloin menen kotipitäjän kirkkoon ja tahdon kiittää Luojan suurta herraa. Mikko Yli-Rostin arkisto Kirkon urkuparven merkkihenkilöitä V lius vanhempi (1615–1690), Turun piispa, piispantarkastus Vihdissä 1670, (tytär Elisabeth naimisissa vihtiläisen H. Ekestubben kanssa), määräsi seurakunnat pitämään kirkonkirjoja, kirjoitti katekismuksen ”Yxi lasten paras tavara”; Martti Luther (1483–1546), augustinolaismunkki, teologian tohtori, luterilaisuuden oppi-isä, kansankielisen virsilaulun isä; Mikael Agricola (n. 1510–1557), suomen kirjakielen isä, Turun piispa, kirjoitti ABCkirjan, suomensi Uuden testamentin; Daniel Juslenius (1676– 1752), Porvoon piispa, suomalaisuuden ja suomenkielen puolustaja, julkaisi suuren sanakirjan; Frans Schauman (1810– 1877), professori, Porvoon piispa, kirkkolain laatija; Elias Lönnrot (1802–1884), lääkäri, suomenkielen professori, kansanrunouden kerääjä, virsikirjakomitean Vihdin kirkon sisäkorjaus valmistui kesällä 1985. Kirkkoherranviraston väki lähti talkoilla pesemään kirkon ikkunoita vihkiäisjuhlan edellä. Kuvassa Vihdin kirkkoherra Leino Hassinen ikkunanpesupuuhassa. Mikko Yli-Rosti Pisan juurilla anhojen kirkkojen kuvituksessa ja koristelussa on käytetty runsaasti Raamatun henkilöitä ja kertomuksia. Mutta Vihdin kirkon urkuparven kaiteessa on kahdeksan miehen rivi, eivätkä he näytä sen enempää pyhimyksiltä kuin raamatullisilta sankareiltakaan. Taiteilija Paavo Leinonen maalasi kuvat, kun kirkossa tehtiin suuri peruskorjaus vuosina 1928-29. Sitä ei tiedetä, kuka kuvattavat henkilöt valitsi, mutta luultavasti päätöksen teki Vihdin uusi kirkkoherra Aukusti Oravala. Keitä nämä kuvatut henkilöt sitten ovat ja mikä heitä yhdistää? Vasemmalta oikealle he ovat: Paavo Ruotsalainen (1777–1852), herännäisjohtaja; Jakob Tengström (1755–1832), Turun piispa, Suomen ensimmäinen arkkipiispa, kirjoitti virsiä; Juhana Geze- Vihdin kirkon ulkopinta sai uuden maalin keväällä 2011. Pirjo Nieminen V ihdin kirkko oli vuosina 1928–1929 suoritetussa peruskorjauksessa saanut nykyisen ulkoasunsa ja kirkon sisusta saanut klassisia piirteitä, sillä kirkkoarkkitehtuuri oli 1920-luvulla muuttunut klassiseen suuntaan. Vihdin kirkkoa on korjattu niin ulkoa ja kuin sisältäkin vuosien saatossa. Vuonna 1982 kirkko korjattiin ulkopuolelta ja maalattiin keltaiseksi kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1985 suoritettiin kirkon sisäkorjaus ja 1990-luvulla kirkko on saanut uuden kuparikaton. Kirkko maalattiin ulkoa vuonna 2011. Susanne Vuorinen Kirkon ja Kirkonmäen vaiheita 1930-luvulta nykypäivään puheenjohtajana tuottelias virsirunoilija. Herännäisyys oli Aukusti Oravalalle tärkeä viitekehys, siksi Paavo Ruotsalaisen karu profiili lienee päässyt Vihdin kirkkoon. Oravala oli myös merkittävä kirjailija, teologian kunniatohtori ja virsikirjakomitean puheenjohtaja. Siksi hän varmaankin nosti ”kansakunnan kaapin päälle” miehet, jotka kaikella tarmollaan halusivat edistää kansankielisyyttä, lukutaitoa ja uskon ydinasioiden oppimista. Maailmalla ihmetellään suomalaisten koululaisten hyvää menestystä Pisa-tutkimuksissa. Suuri kiitos siitä lankeaa tietenkin nykyiselle koululaitokselle. Mutta juuret ovat Lutherissa, Agricolassa, Gezeliuksessa ja Lönnrotissa. Pirjo Nieminen Suomen Kuvalehdessä alkuvuonna 1929 julkaistu sisäkuva Vihdin kirkosta. 5 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Kauneimmat joululaulut kajahtavat 40. kerran K auneimmat Joululaulut kajahtavat kirkoissa tänä jouluna 40. kerran. Suomen Lähetysseuran vuonna 1973 hiljaista 3. adventtisunnuntaita varten ideoimasta joululaulutapahtumasta on tullut olennainen osa suomalaista joulunviettoa. Ensimmäisenä vuonna mukaan lähti 140 seurakuntaa. Nykyisin lähes jokainen seurakunta järjestää vähintään yhden Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden, isoimmat seurakunnat laulattavat ihmisiä kymmenissä tilaisuuksissa ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Viime vuonna Kauneimmat Joululaulut kaikuivat ainakin 2700 tilaisuudessa. Lisäksi Kauneimpia Joululauluja kokoontuvat laulamaan myös ulkosuomalaiset eri puolilla maailmaa. Kauneimmat Joululaulut tekee hyvää Kauneimmat joululaulut -tilaisuudesta on tullut monelle suomalaiselle jo perinne, joka auttaa virittäytymään joulun tunnelmaan. Osallistumalla Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuteen saa hyvän mielen itselleen, mutta samalla voi tehdä hyvää myös kaukaiselle lähimmäiselle. Laulutilaisuuksissa kerätään kolehti Lähetysseuran ulkomaisen työn tukemiseksi, tänä vuonna erityisesti Aasian lasten lukutaidon edistämiseksi. Viime vuonna Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa kerätyt kolehdit sekä joulukeräys tuottivat yli miljoona euroa. Juhlavuoden kunniaksi Lähetysseura on julkaissut tavallista paksumman lauluvihkon. Kolmenkymmenen laulun joukosta löytyy oma osio lastenlauluille. Säestykset kaikkiin vihkon lauluihin löytyvät nyt yksien kansien välistä Lähetysseuran ja F-kustannuksen yhdessä julkaisemasta Kauneimmat Joululaulut -nuottikirjasta. Suomen- ja ruotsinkielisten vihkojen lisäksi Lähetysseura on julkaissut ensimmäistä kertaa myös saamenkielisen lauluvihkon. Vihkossa on 17 laulua pohjoissaameksi ja 11 laulua inarinsaameksi. Saamenkielistä vihkoa on tarkoitus käyttää useampi vuosi. Juhlavuosi näkyy ja kuuluu monella tapaa Kauneimpien Joululaulujen verk- kosivuilta löytyy nyt toista kertaa kartta, johon seurakunnat voivat merkitä omat tilaisuutensa ja niiden pitopaikat. Verkkopalvelun avulla lauluintoiset voivat löytää heitä itseään lähinnä olevan laulupaikan. Kauneimmat Joululaulut -nettiradiokanava toteutetaan yhdessä pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimituksen eli Toivontuottajien Jouluradion kanssa. Kanava soittaa Kauneimpia Joululauluja 40 vuoden ajalta ensimmäisestä adventista loppiaiseen asti. Kauneimmat Joululaulut taipuvat myös messumusiikiksi. Seurakuntien käyttöön on laadittu Kauneimmat Joululaulut -messu, jonka musiikki koostuu tutuista joululauluista sekä niiden säveliin tehdystä liturgisesta musiikista. Vihdissä Kauneimmat Joululaulut messua vietetään Nummelan kirkossa su 16.12. klo 12. Juhlavuoteen liittyy myös Maailman Kauneimmat Joululaulut -juhlakonsertti Hartwall Areenalla 14.12. Konsertissa esiintyvät Saara Aalto, Johanna Försti, Diandra, Veeti Kallio, Jarkko Ahola, Tomi Metsäketo, Laura Voutilainen, Mikael Konttinen, Olli Ahvenlahden juhlaorkesteri sekä tuhatpäinen suurkuoro. Kauneimmat Joululaulut myös jalkautuvat sinne, missä ihmiset ovat. Esimerkiksi Vantaan lähijunissa kuullaan Kauneimpia Joululauluja Vantaan seurakuntayhtymän laulattamana 10.12. Kauneimpia Joululauluja pääsee laulamaan ja kuuntelemaan myös Helsingin kulttuuriratikassa 5.-21.12. ja Seurasaaren Joulupolulla 16.12. Kauneimmat Joululaulut sai tänä vuonna Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n myöntämän Vuoden varainhankintateko -palkinnon. Kauneimpien Joululaulujen omilta verkkosivuilta www.kauneimmatjoululaulut.fi löytyy lisää tietoa. Siellä voi myös käy- dä äänestämässä omaa suosikkilauluaan. Vihdin seurakunnassa lauletaan tänäkin vuonna Kauneimpia Joululauluja useaan otteeseen ja monessa paikassa. Katso viereiseltä sivulta, missä ja milloin pääsee mukaan! Lähde: Suomen Lähetysseura Majataloillat saavuttivat suuren suosion Heikki Nieminen Ossi Turunen Gospellaulaja Nina Åströmiä kuulemaan ja yhdessä laulamaan oli marraskuisena iltana saapunut 270 henkeä. N etCetera on riihimäkeläinen gospelkuoro, jonka taiteellisena johtajana toimii Pekka Simojoki. Kuoro tahtoo viedä evankeliumia eteenpäin ja palvella yleisöään laadukkaalla musiikilla. 6 ummelan seurakuntakeskuksessa järjestettiin syksyllä kahtena viikonloppuna Raamattuviikonloppu ja niiden yhteydessä musiikkipainotteinen Majataloilta. Lokakuussa musiikista vastasivat Pekka Simojoki ja etCetera-kuoro, ja marraskuussa vuorossa oli gospellaulaja Nina Åström kitaristi Kimmo Suomelan kanssa. Illat olivat yleisömenestys, molempiin saapui yli 200 henkeä, ja he saivat illoissa osallistua yhteislauluihin ja ottaa vastaan tasokasta hengellistä musiikkia sekä väkevää Jumalan sanaa. Raamattuviikonloppujen muut tilaisuudet pitivät sisällään luentoja, rukousta ja ylistystä. Puhujina olivat mm. rovasti Jorma Kalajoki, evankelista Ilkka Puhakka sekä pastori Jukka Jämsen. Myös Vihdin seurakunnan eri vapaaehtoiset olivat mukana vahvalla panoksella iltojen järjestämisessä. Heikki Nieminen 30.11.2012 n Vakka Joulunaika 2012 Vihdin seurakunnassa Adventtimyyjäiset la 1.12.2012 klo 10–13 Nummelan seurakuntakeskus Kappelitie 5 Vihti leivonnaisia juureen tehtyä ruisleipää puutöitä käsitöitä ...itselle tai lahjaksi Glory Hallelujah! -konsertti Afro-amerikkalaisia spirituaaleja VIHDIN KIRKKO su 2.12.2012 klo 18 kahvila pika-arpajaisia tyttökuoro Pirittojen joululauluja käsiohjelma 10 € Vapaa pääsy Tuotto lähetystyölle www.vihdinseurakunta.fi matka Betlehemi n -VAELLUS 9. - 14.12.2012 Nummelan seurakuntakeskus Oppaan johdolla voi kokea vaelluksen Betlehemissä Kierros kestää n. 25 min. Ryhmät lähtevät 15 min. välein su 9.12. klo 13.20, 13.40, 14, 14.20 ja 12.40 (sunnuntain ajat ovat lähtöaikoja) ma 10.12. - pe 14.12. klo 8.30–13.00 lisäksi iltaisin ke 12.12. ja to 13.12. klo 17.30–19.30 Vihdin seurakunnan Sunnuntai- ja ilta-ajat kaikille avoimia. Yksittäiset kävijät voivat liittyä arkipäivinä ryhmien mukaan. - vapaaehtoisten voimin Tiedustelut Maarit Tampio p. 040 576 4016 JMYYJÄISET Perinteiset ouluruoka- la 15.12.2012 klo 10–12.30 kirkonkylän seurakuntatalo Niuhalanraitti 6b “ Vihti Kirkol myyrää sen seittämää sorttii herkkui perna-, juntti- ja porkkanalooraa, piparkakui ja pullii, säilykkei sekä tiätyst hianoi käsitöi! Lisäks myyrää ja paikanpääl syörää joulupuuroo ja nappulahuilakkaa, kaffet ja joulutortui ” Tuotto lähetystyölle järj. Vihdin seurakunnan kirkonkylän lähetyspiiri Hartaudet ja jumalanpalvelukset 1. adventtina su 2.12. Messu, uusien vihtiläisten kirkkopyhä Vihdin kirkossa klo 10. Kirkkoväärtien ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen. Mukana Tyttökuoro Piritat sekä Reserviläiskuoro. Kirkkokahvit kirkon sivusalissa, kahvin jälkeen ohjelmahetki uusille työntekijöille ja vihtiläisille. Perhemessu & perinteiset adventtimyyjäiset Vihtijärven kappelissa klo 10. Mukana Kappelikuoro, myyjäiset järj. Vihtijärven diakoniakerho. Messu Nummelan kirkossa klo 12. Mukana Produktiokuoro. Svensk mässa i Nummela kyrka kl. 14. Itsenäisyyspäivänä to 6.12. Sanajumalanpalvelus Vihdin kirkossa klo 10. Partiolaisten lupauksenanto. Mukana Vihdin Miehet. Jouluaattona la 24.12. Julbön i Vichtis kyrka kl. 13. Enkelikirkko Vihdin kirkossa klo 14. Siunauskappelissa klo 14.30. Vihtijärven kappelissa klo 15. Vihdin kirkossa klo 16. Nummelan kirkossa klo 16. Jouluyön messu Vihdin kirkossa klo 22. Jouluyön messu Nummelan kirkossa klo 22. Joulupäivänä 25.12. Sanajumalanpalvelukset Vihdin kirkossa klo 7, Vihtijärven kappelissa klo 8, Nummelan kirkossa klo 9. Tapaninpäivänä 26.12. Messu Vihdin kirkossa klo 10 ja Nummelan kirkossa klo 12. Uudenvuodenaattona 31.12. Messu Vihdin kirkossa klo 22. Uudenvuodenpäivänä 1.1.2013 Messu Vihdin kirkossa klo 10, Nummelan kirkossa klo 12. Loppiaisena 6.1. Messu Vihdin kirkossa klo 10, Vihtijärven kappelissa klo 10, Nummelan kirkossa klo 12 Tervetuloa KAIKEN KANSAN JOULUPUUROLLE Nummelan seurakuntakeskuksessa tiistaina 18.12.2012 klo 12-18 su 16.12. Kauneimmat joululaulut –messu Nummelan kirkossa klo 12. KAUNEIMMAT JOULULAULUT su 16.12. Lapsiperheille Nummelan kirkossa klo 16. Pirkko Kela. Lapsiperheille Vihdin kirkossa klo 16. Ulla Eho-Saario. De vackraste julsångerna i Nummela kyrka klo 18. Vihdin kirkossa klo 18. Henri Hersta, Kirkkokuoro, Pappilanpellon koulun välkkäkuoro. Vihdin kirkossa klo 20. Henri Hersta, Kirkkokuoro, lauluyhtye Thromos. Ke 19.12. Nummelan kirkossa klo 19. Henri Hersta, Nummelan naiskuoro. Pe 21.12. Vihtijärven kappelissa klo 19. Henri Hersta. La 22.12. Vihdin kirkossa klo 16 lapsiperheille, klo 18 ja 20. Ulla Eho-Saario. Loppiaisena su 6.1.2013 Selin monitoimitalossa klo 14. Henri Hersta. Muita tapahtumia Lasten itsenäisyyspäivän konsertit klo 9.15 ja 10: Nummelan kirkossa ma 3.12., Vihdin kirkossa ti 4.12. Ke 5.12. Suomi 95 vuotta -juhlakonsertti Vihdin kirkossa klo 18. Reserviläiskuoro, Piritat, joht. Ulla Eho-Saario, solistina Timo Saario. La 8.12. Bach-lauantaisarja jatkuu Nummelan kirkossa klo 16. Olli Hautala, piano. Su 9.12. Joulukonsertti hyväntekeväisyydelle. Antti Raiski ystävineen Vihdin kirkossa klo 17, tuotto perheiden jouluavustuksiin oman seurakunnan diakoniatyön kautta. Seimipolku liikkeiden ikkunoissa kirkonkylässä ja Nummelassa 1. adventista loppiaiseen 2.12. - 6.1.2013. Karttoja saatavilla adventinajan tilaisuuksista. Jouluista ohjelmaa, joulupukki vierailee, yhteislaulua Joulupuuroa, kahvia ja joulutorttuja 7 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Lasten Pankki Gaala Lasten päivänä Lasten Pankki Gaala kokosi lähes sata gaalavierasta, jotka halusivat tukea vähäosaisten lasten tulevaisuutta Suomen Lähetysseuran kohteissa. Juhlavaa iltaa vietettiin Vihdin seurakuntatalolla kansainvälisenä Lasten oikeuksien päivänä 20. marraskuuta. Teksti ja kuvat Outi Lähteenoja Gaalaillassa esiintyjinä olivat paikalliset lahjakkuudet, kuten Vihti Gymiä edustaneet Tredia ja Cheerleaders. Lauluyhtye Thromos ja Pappilanpellon välkkäkuoro esittivät kynttilöiden valossa laulun ”We are the world”. Muita esiintyjiä olivat mm. seurakunnan oma kanttori Henri Hersta flyygelillä soittaen ja Core Baroque omilla melodisilla kappaleillaan. Gaalalipun ostaneille oli tarjolla Ronit Cateringin värikäs kansainvälinen buffet, jossa tarjoiltiin limettikanan ja savukalan seurana mm. falatelia, hummusta, tahinia ja marokkolaista salaattia. Vakavampaa sanomaa kertoivat osaltaan seurakunnan työntekijöiden ja Suomen Lähetysseuran Pirkko Nummelan tarinatuokiot. Pirkko Nummela kertoi kuulumisia lähetystyön arjesta Etiopiasta, jossa hän on työskennellyt AIDS-orpojen kanssa. Kaikki Lasten Pankkia tukeneet Gaala-arvat myytiin illan aikana. Joka toinen arpa voitti vihtiläisten yrittäjien lahjoittamia palkintoja. Lasten Pankkia Gaalaillassa tuki joukko paikallisia yrityksiä, kuten ESASÄHKÖ Oy, Fysikaalinen Hoitolaitos, Virve Havulinna Ky, INFO kirjakauppa, K-citymarket Nummela elintarvike, Optikko Nyman Synsam, Pajunen Ossi LVI Oy, Parturi-Kampaamo Zoma!, Pentikmyymälä Nummela, Remonttiliike J Pelkonen Tmi, Riitan Kukkamaja, Thunder Boat Racing Team, Tilitoimisto Tili & Palkka, Vihdin Matkailuinfo ja Vihti Ski Center. 8 Lasten Pankki Gaalan tuotto oli 3 881 euroa. Tilaisuuden reilun kolmen tuhannen euron tulon Vihdin seurakunta lahjoittaa Suomen Lähetysseuran Lasten Pankkiin, joka tukee lasten ja nuorten koulutusta ja auttaa myös ympäröivää lähiyhteisöä. Miljoonat lapset maailmassa eivät pääse kouluun, koska heidän vanhemmillaan ei ole mahdollisuutta koulukulujen maksamiseen tai heidän on autettava perheensä elatuksessa. Köyhyys, aliravitsemus ja sairaudet ovat yhä lasten todellisuutta monissa maissa. Koulutus ohjaa lapsen tulevaisuuden suuntaa ja antaa mahdollisuuden hyvään elämään. Joskus koulunkäynnin keskeytymisen voi estää pienikin apu, kuten uusi koulupuku. Nuoret voivat jatkaa opintojaan, valmistua ammattiin ja itsenäiseen elämään. Kuka tahansa voi auttaa omien voimavarojensa mukaan vähäosaisia, lisätietoa netistä: www.suomenlahetysseura.fi/ lastenpankki tai lahjoittaa voi suoraan Lasten Pankkiin Vihdin seurakunnan lähetystyön kautta FI83 2260 1800 0092 18 viitenumerolla 4624. Backstagella riitti hulinaa, kun yli 50 vapaaehtoista esiintyjää odotti vuoroaan. Pappilanpellon välkkäkuoroa moikkaamassa piipahtanut nuorisotyönohjaaja Eila Musikka oli koululaisille entuudestaan tuttu Löhönurkasta ja muusta seurakunnan ja koulujen yhteistyöstä. Eila vierailee Vihdin kunnan alueella alakouluissa yli 50 kertaa vuodessa, lähinnä aamunavausten merkeissä. Vihdin kirkonkylän seurakuntatalolla ensimmäistä kertaa järjestetyssä Lasten Pankki Gaalassa riitti tehtäviä. Keittiössä valmistuivat tuoreet salaatit lapsityönohjaajien Lotta Saineen ja Merja Ahonvalan hersyvän naurun säestämänä. T-paitojen selkään painatettu Uskomme hyvään on Vihdin seurakunnan tunnus kaikelle seurakunnan toiminnalle ja sopiva myös Lasten päivän valmisteluihin. 30.11.2012 n Nyt on jo 1. adventti! 1. vietetään kirkkovuoden uutta vuotta. Kirkossa jumalanpalveluksessa lauletaan silloin Hoosianna-hymniä. Sitä kannattaa tulla laulamaan yhdessä muiden seurakuntalaisten kanssa, sillä se on hieno kokemus. 1. adventista alkaa joulun odotus ja siihen valmistautuminen. Jouluna vietetään Jeesuksen syntymäjuhlaa ja niihin synttäreihin valmistaudutaan neljän viikon ajan. Tässä on sinulle askarteluvihjeeksi adventtikynttelikkö. Siihen kuuluu neljä kynttilää, yhtä monadventtina ta kuin adventtisunnuntaita on. Tee kynttelikkö valmiiksi ja joka sunnuntai ennen joulua voit laittaa kynttelikköön yhden kynttilänliekin lisää, siitä näet kuinka joulu lähestyy viikko viikolta. Lasten virsikirja 2: 1. Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa. Me odotamme Jeesusta, seimessä nukkuvaa. 2. Nyt syttyy toinen kynttilä ja valo laajenee. Suo Isä tänne Jeesuksen, se hetki lähenee. Vakka Kirkkoniemen katit 3. Nyt loistaa kolmas kynttilä, niin kirkas kutsuva. Oi, kohta meille kuningas jo syntyy tallissa. 4. Nyt syttyy neljäs kynttilä, jo joulu sarastaa. Me odotamme Jeesusta, hän kaikki pelastaa. Siunattua joulunodotusta! Lastenohjaajat Irene ja Suvi Adventtikynttelikkö ikkunaan Tarvikkeet: ✶ mustaa tai tummaa kartonkia ✶ silkkipaperia tai muuta värikästä paperia ✶ pala oranssia paperia liekkeihin ✶ sinitarraa, liimaa, sakset 1. Leikkaa mustasta kartongista kynttelikkö 2. leikkaa kynttilöiden aukot ja liimaa aukkoihin silkkipaperit 3. kiinnitä kynttelikkö ikkunaan esim. sinitarralla 4. laita 1. adenttisunnuntaina ensimmäiseen kynttilään liekki esim. sinitarralla. Laita sitten jokaisena seuraavana sunnuntaina yksi liekki paikoilleen niin että 4. adventtisunnuntaina jokaisessa kynttilässä on liekki. Mikaelin matka Saksaan M artti Luther opetti kirkon oppia uudella tavalla Saksassa. Suomesta lähti hänen oppilaakseen nuori Mikael Agricola niminen pappi. Saksassa hän oppi ymmärtämään, että on tärkeää osata lukea Raamattua. Mikael ryhtyikin kääntämään Raamattua Suomen kielelle. Se oli vaikeaa, koska hänen piti keksiä monia uusia sanoja. Sellaisia olivat vaikkapa lohikäärme ja omatunto. Sak- sassa ollessaan Mikaelin kerrotaan vierailleen jouluna Martti Lutherin kodissa. Hän näki siellä ihmeellisen asian. Sisälle huoneeseen oli tuotu kuusipuu ja sen oksilla paloivat kynttilät. Mikaelin hämmästyneen ilmeen nähdessään Martti-pappi kertoi, että kuusen kynttilät muistuttivat ihmisiä tähdestä jouluyön taivaalla. Kuva ja teksti: Tarja Rae Teijo Kemppainen Enkelipoika 9 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Katso adventin ja joulunajan tilaisuudet sivulta 7! Jumalanpalvelukset joka sunnuntai Vihdin kirkossa klo 10 Nummelan kirkossa klo 12 klo 10–12, kerho jatkuu 7.1.2013. Selin kyläkerho 13.12. klo 12–14.30, kerho jatkuu 24.1.2013. Aikuisille ILOSANOMAILTA kirkonkylän seurakuntatalossa su 2.12. klo 18.00. Mukana: Marja-Liisa Ek ja mieskööri. Reijo Kaarto, Raakel Kaarto ja Uudenmaan Kansanlähetyksestä Eero Ahonen. Illan juontaa Osmo Vapalahti. Olkkari-kahvila kirkonkylän seurakuntatalossa maanantaisin klo 12–15 jatkuu ma 17.12. saakka ja taas joulutauon jälkeen 7.1.2013. Kyläkerhojen joulujuhlat: Ojakkalan kyläkerho ma 10.12. Taideretki Ateneumiin la 2.2.–13: 52 Sielua - symbolismin maisema näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä teoksia Pariisin, Lontoon, New Yorkin, Norjan ja Pietarin taidemuseoista sekä New Yorkin, Pariisin ja Italian yksityiskokoelmista. Tarkempia tietoja tammikuussa jaettavassa esitteessä ja kirkollisella palstalla. To 10.1. NAISET LIIKKUU aloitaa curlingin merkeissä klo 17–18. Kokoontuminen klo 16.45 uimahallin edessä. Ohjaajana Rauno Toivanen. Tied. Sirkku Peltoniemi p. 040 1761356. To 10.1. klo 17–18.30 Mielenterveyskuntoutujien läheisten ryhmä kokoontuu Nummelan srk-keskuksen diakoniasiivessä. Ryhmä on avoin, tervetuloa jakamaan kokemuksia ja saamaan tukea vertaisryhmästä. Tied. Sirkku Peltoniemi p. 040 1761356 Kevään MIESTEN LIIKUNTAILLAT alkavat 17.1.13. Curlingin merkeissä. Ohjaajana Rauno Toivanen. Tiedustelut Osmo Vapalahti puh. 040 578 0326 ja Maria Hanhikorpi puh. 0400 235691 Kevään MIESTEN VAPAAILLAT alkavat 10.1.13 Riuttarannan uudella puolella. Tiedustelut Osmo Vapalahti puh. 040 578 0326 ja Maria Hanhikorpi puh. 0400 235691 Kevään matalankynnyksen aamupalaryhmät päihteidenkäyttäjille ja heidän läheisilleen alkavat Pysäkkitalossa maanantaina 14. 1.13 klo 10–12. Tiedustelut diakoni puh. Maria Hanhikorpi puh. 040 235691 ja Vihdin päihdeklinikka puh. 044 042 1177 tai 044 042 1140. ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Jos olet kokenut lähi- ja parisuhdeväkivaltaa tule mukaan naisille tarkoitettuun vertaistukiryhmään. Ryhmä alkaa viikolla 6. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Päivi Tapaninen 040 353 2241 ja Pirkko Orakoski 0400 362707 tai sähköpostilla [email protected] Lähetys Nummelan lähetyspiirin joulujuhla Nummelan seurakuntakeskuksessa ma 10.12. klo 13. Osallistumme Matka Betlehemiin -vaellukseen, jonka jälkeen tarjolla joulupuuroa. Mukana pastori Yrjö Rossi. Piiri jatkuu taas tammikuussa. Kirkonkylän lähetyspiiri seurakuntatalossa ti 18.12. klo 13. Mediapiiri jatkuu Nummelan seurakuntakeskuksessa tammikuussa ke 9.1. klo 18. Alfa-kurssin ohjaajakoulutus kirkonkylän seurakuntatalossa su 9.12.2012 klo 14 – 19.30 Alfa-kurssi on käytännöllinen johdatus kristinuskon perustotuuksiin. Se on ensisijaisesti tarkoitettu etsijöille ja vasta uskoontulleille. Vihdin seurakunnan Alfa-kurssi alkaa 24.1.2013. Tänä vuonna tarjoamme kurssin ohjaajakoulutusta myös Vihdin muille kristillisille seurakunnille! Osallistuminen koulutuspäivään antaa kunkin seurakunnan työryhmälle oikeudet toteuttaa Alfakurssia omassa seurakunnassaan. Ohjelma: 14.00 Kurssin avaus / pastori Tuula Kiiski 14.15 Mitä Alfa on? Kouluttajana pastori Virpi Nyman, Kansan Raamat15.00 Alfa-käytännössä tuseurasta/EVKO ja mukana Vihdin seurakunnasta ai15.45 Kahvia/teetä + suolaista kuistyön pastori Tuula Kiiski, joka myös vastaanottaa 16.00 Pienryhmät Alfassa ilmoittautumisia 5.12. mennessä, puh. 040-356 4514. 17.00 Ylistys Alfassa 17.30 Kahvitauko Kurssin materiaalimaksu 10€. Lämpimästi tervetuloa! 17.45 Luennot Alfassa Järjestäjinä: Vihdin srk / Kansan Raamattuseura/ 18.15 Rukouspalvelu Alfassa 19.00 Käytännön ideoita kurssin suunnitteluun EVKO Tule mukaan Vihdin seurakunnan vapaaehtoistoimintaan! www.suurellasydamella.fi Suomen Pipliaseura 1812-2012 • www.piplia.fi • markkinoiden laajin raamattuvalikoima PIPLIAT PAKETTIIN RAAMATTU Keskikokoinen, kattavat liiteosat, 92 -käännös. Laadukkaat nahkajäljitelmäkannet. Saatavana 3 uutuusväriä. 26 € LÄPPÄKIRJA Piplia pikkuisille Avaa 48 luukkua ja ylläty! Hauska lukukokemus alle kouluikäisille. 15 € NAHKAKANTINEN RAAMATTU Tilaukset: [email protected] puh. 010 838 6520 Tilaa kultainen nimipainatus lahjansaajan Raamattuun. Koko valikoima www.pipliakauppa.fi PL 54 | 00241 HELSINKI | www.piplia.fi | www.raamattuvuosi2012.fi | www.pipliakauppa.fi 10 Kulttuuria, kokouksia ja perhejuhlia. Päivölän Virkistyskoti Taivaantie 41, 03100 Nummela puhelin (09) 2222 320, 050 548 2356 30.11.2012 n Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi Hiljaisuuden retriitit 2013 Kirsti Suutari p. 0500 861 843 [email protected] kokoontuu keväällä 2013 Nummelan seurakuntakeskuksessa, diakoniakahvilassa keskiviikkoisin 16. tammikuuta alkaen yhteensä 8 kertaa. Ryhmästä vastaavat pastori Matti Hanhisuanto ja diakoni Maria Hanhikorpi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot pappien puhelimesta p. 09-34785016 tai 0400 676127/ Matti tai 0400 235691/ Maria SANEERAUSTYÖT PUUSEPÄNTYÖT $ ° Tarkempia tietoja keväällä paikallislehdissä ja nettisivuilla. 045 673 9164 Eija Nurmio p. 040 5306 452 [email protected] GMDM9 Ihmeellinen ilo "QN° SERTIFIOITU MÄRKÄTILA-ASENTAJA pe-su 1.-3.3. Riuttaranta Eija Nurmio “Pitkäperjantaista alkaen surusta iloon” 29.-31.3. Riuttaranta Kirsti Suutari, Kari Tuovinen Tiedustelut ja Ilmoittautuminen: Vihdin seurakunnan sururyhmä Vivamon Raamattukylän jouluvaellukset 2012: • 8.12. klo 13, 16 ja 19 • 9.12. klo 13, 16 ja 19 • 10.12. ei näytöksiä • 11.12. klo 10, 14 ja 18 • 12.12. klo 19, 14 ja 18 • 13.12. klo 10, 14 ja 18 • 14.12. klo 14 ja 18 • 15.12. klo 13, 16 ja 19 • 16.12. klo 13 ja 16 ÖRNINKATU 14, SALO, PUH. 02-77021 WWW.LEHTITEHDAS.COM Vihdin hautaustoimisto ja kukkapalvelu Kauhanen hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset Pääsylippu 10 e, alle 3 v. ilm. Ryhmäalennus. Varaukset puh. 0207 681 760 tai [email protected] hautaustoimisto Nummela 010 231 3330, hautaustoimisto Vihti kk 010 231 3332, kukkapalvelu (Nummela) 010 231 3331 www.hautauspalvelut.net Vakka www.kukkapalvelut.net Vivamon Raamattukylä Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen Vivamontie 2, 08200 Lohja Kotimaa-lehti on lahja, jonka voi avata usein. Anna lahjaksi lukemisen iloa – joka torstai. 2011 | HINTA : 3,00€ | 107. VUOSI KERTA | 00435 95–11– 52 PASI LEINO 2 2. JOULU KUUTA Juurevaa hengellisyyttä – Kotimaa on kirkon jäsenen pää-äänenkannattaja arjessa ja juhlassa. Kiinnostavia ilmiöitä – Seurakunnissa tapahtuu koko ajan. Kotimaa kertoo taustat ja seuraukset. Koskettavia haastatteluja – Jokainen ihminen on Jumalan luoma ihme. Lue lisää Kotimaasta. Nauti lehdestä, jossa on sisältöä ja luottamusta tulevaisuuteen – tilaa itsellesi tai ystävällesi Kotimaa. LAULU TUO ON JOULUILmeli n a Num Maskulainen Alin yksillä kerää laulutervehd Sivulla 27 ölle. tysty lähe a raha Tilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan Itselleni Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 4 kk hintaan 25 € (norm. 44 €). Tilaus alkaa tammikuun 2013 alusta. TILAAJA/MAKSAJA ARKKIPIISPA oikeuden- Yhteiskunnallinen uneessa mukaisuus on kovent tärkeämpää. ilmapiirissä yhä SIVULLA 6 E LIEKSAN IHM kaupungin. Rasistit leimasivat ollaan Oikeasti Lieksassa rtäväisiä. ystävällisiä ja ymmä SIVULLA 10 KODIN PERINTÖ Kuusniemi na Näyttelijä Matlee at, millaiset ja viisi muuta kertov miltaan. arvot he saivat vanhem SIVULLA 16 Tilaa Kotimaa 4 kk 25€ (norm. 44 €) Vakka Vihti 5/12 Lahjaksi Voit tehdä tilauksen myös: Puhelimitse: 020 754 2333 Sähköpostilla: [email protected] Verkosta: www.kotimaa.fi/joulutarjous SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Nimi Osoite Osoite Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Puhelin Sähköposti Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus) Kotimaa maksaa postimaksun. Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Kotimaa-yhtiöt Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2012 saakka ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 9 % ja Digilehden 23 %. 1.1.2013 lähtien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. 11 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Seurakunta hengellisenä kotina Helpparina pääset auttamaan! Sinustako Helppari on 5-7-luokkalainen auttaja tai avustaja, joka toimii erilaisissa pienissä tehtävissä seurakunnan eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kiinnostaisiko sinua toimia aika ajoin lastenhoitajana seurakunnan tilaisuuksien yhteydessä järjestettävissä lastenhoidoissa? Vai haluaisitko toimia apukerhonohjaajana koululaisten kerhoissa tai apuisosena koululaisten leireillä? Innostuisitko auttamaan erilaisissa seurakunnan tapahtumissa esim. koristelemassa tiloja tai tarjoilemassa? Koulutuksessa saat valmiuden toimia apukerhonohjaajana, apuisosena sekä lastenhoitajana seurakunnan tilaisuuksien yhteydessä olevissa lastenhoidoissa. kirkkoväärti? Koulutus on maksuton ja se on tarkoitettu 5-7-luokkalaisille. Helppareita koulutetaan lauantaina 26.1.2013 Nummelan seurakuntakeskuksessa klo 10–16. Ilmoittautuminen koulutukseen 20.1.2013 mennessä suurellasydamella.fi – kautta tai suoraan Maarit Tampiolle puh. 040-576 4016 tai sp. [email protected] Ilmoittautuneille lähetetään tarkempaa tietoa lähempänä. Outi Lähteenoja Ihmiset vauvasta vaariin tekevät seurakunnan. Seurakunta ja sen toiminta tarjoaa hengellisen kodin meille jokaiselle. Jokaisella on mahdollisuus osallistua seurakunnan toimintaan omien voimavarojensa mukaan – etsiä rauhaa arjen kiireen keskelle tai antaa oman panoksensa muiden iloksi. Kuva Vihtijärven kappelin Vanhustenjuhlasta Jumalanpalveluksiin kaivataan avustajia. Koulutamme kirkkoväärtejä vuosittain. Haluaisitko toimia aika ajoin jumalanpalvelusavustajana messussa Vihdin kirkossa, Nummelan seurakuntakeskuksessa tai Vihtijärven kappelissa? Etsimme kirkkoväärteiksi koulutettaviksi seurakuntalaisia, joilla ei ole teologista koulutustaustaa, mutta jotka haluavat toimia aika ajoin vapaaehtoistyössä kirkkoväärtinä seurakunnan jumalanpalveluksissa. Kirkkoväärtin työ käsittää raamatuntekstien lukemista jumalanpalveluksessa, ehtoollisen jaossa avustamista, kolehdin keräämistä ja muita mahdollisia avustustehtäviä seurakunnan jumalanpalveluksissa ja messuissa tai niihin liittyvissä tilaisuuksissa. Avustustehtäviin voit ilmoittautua oman kiinnostuksen ja elämäntilanteen pohjalta. Koulutettavilta tullaa myöhemmin kysymään heidän mahdollisuuksiaan avustaa jumalanpalveluksissa heidän ennakolta ilmoittamiensa toiveitten pohjalta. Kirkkoväärtikoulutus aloitetaan viimeistään syksyllä 2013 tai jo aiemminkin, jos ilmoittautuneita on riittävästi. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www. suurellasydamella.fi Kointähti Sytytän kynttilän. Aamun hämärässä sydän hapuilee sanoja. Pian sarastaa. Hyräilen itselleni tuttua virttä; Koska valaissee kointähtönen mua köyhää kerjääjää? Työhuoneen pöydällä pino luettuja kirjoja, muistilappuja, keskeneräisiä töitä. Saankohan työpöydän siistiksi jouluun mennessä? Piileekö epäjärjestyksessä sittenkin siunaus? Kynttilän liekki on lämmin. Muistan erään Wildganzin sanat; Sen, jonka tehtävänä on valaista, on kestettävä palaminen. Lepattava liekki vie lähemmäs Kristusta. Jeesus astui Taivaasta maan pölyyn. Riisuutui vallan näkyvistä merkeistä. Tuli tyhjäksi näkyvästä kunniasta. Ratsasti aasilla resuisten opetuslasten seuraamana. Jumala halusi tulla maailmaan pelastaakseen sen. Pelastus ei tule maailmaan ulkoa vaan sisältä. Se ei tule voimassa vaan heikkoudessa. Elämä ja kuolema kohtaavat Tolstoin vertauksessa muurahaisista, jotka löytävät tammenterhon, kuoppaavat sen, ja siitä kasvaa suuri puu joka vaikuttaa ympäristönsä koko elämään, sateelta maata suojellen ja auringonsäteiltä varjostaen. Mutta tämä ei ole terhon elämää, sanovat muurahaiset, vaan sen elämän vaikutusta, joka päättyi kun hautasimme tammenterhon kuoppaan. Kynttilän liekki riittää valaisemaan hämärän. Valo antaa voimia odottaa, kunnes päivä sarastaa ja kointähti syttyy teidän sydämessänne. (2.Piet.1:19) Jari Hiekkanen Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n 12
© Copyright 2024