Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 1/2012
Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 1/2012 Sisältö Perustietoa sukuseurasta...............................................2 Pääkirjoitus..................................................................... 3 Kotisivut – Homepage – Kauppiset & Maailmankylä.............4 Mikko Kauppisen Amerikan matkoista lisätietoa.....................6 Laivaonnettomus St. Lawrence joella......................................7 Leo Kauppi - amerikansuomalainen iskelmä-/kuplettilaulaja...... 9 ´Sydänmaa´ - Vanha-Halla - Huovo - Etelä-Halla Heikkilä - Kaupinselkä............................................................10 Kauppilanmäkeläisten liikanimiä...........................................14 Elämää maalla................................................................ 16 Iikan tarinoita................................................................. 17 Kauppisten sukuseuran vuoden 2011 toimintakertomus......18 Kauppis-Heikki 150 v. . ..........................................................20 Tule mukaan sukuseuran toimintaan . ..................................22 Kauppisten suvun vaakuna................................................... 23 Sukutuotteet..........................................................................24 Kansikuva: Kauppis-Heikki. Teckning för ”Ord och bild” af Eero Järnefelt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto Taitto ja paino: Digipaino Keuruskopio Oy Perustietoa sukuseurasta Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna 1956 Helsingissä. Sukuseuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Suvun tunnus on ”Yhtä puuta”, joka tulee ilmi mm. kaikissa sukuseuran tuotteissa. Sukukokous ja sukutapaaminen pidetään kolmen vuoden välein. Kauppisten sukuun kuuluu kaikkiaan noin 8500 henkilö, joista noin 300 asuu nykyisin ulkomailla. Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Sukuseuran jäsenmäärä on noin 430 maksavaa jäsentä. Jäsenmaksu on perhekohtainen joten sukuseuran koko henkilömäärä on hieman yli tuhat. Kauppisviesti: Sukuseuran lehden toimittamisesta vastaa sukuhallitus ja päätoimittajana on suku- 2 | KAUPPISVIESTI 1/2012 Yhteystiedot Sukuseuran puheenjohtaja: Asko Kauppinen Palosenjärventie 403, 74200 Vieremä Puhelin: 040 569 8841 Sähköposti: [email protected] Varapuheenjohtaja: Margit Väisänen-Vänskä Nikkiläntie 5, 13100 Hämeenlinna Puhelin: 044 324 4953 Sähköposti: [email protected] Sihteeri-rahastonhoitaja: Antero Kauppinen Suokatu 24 A 33, 70100 Kuopio Puhelin: 040 754 1555 Sähköposti: [email protected] Hallituksen jäsen: Marja-Liisa Ahlberg Vanhanlinnankuja 1 F 112, 00900 Helsinki Puhelin: 040 759 2017 Sähköposti: [email protected] Hallituksen jäsen: Antti Kinnunen Kirkkorannantie 5 B 13, 41520 Hankasalmi Puhelin: 0400 183 081 Sähköposti: [email protected] Hallituksen jäsen: Sanna Paltemaa Raitatie 5, 71800 Siilinjärvi Puhelin: 050 301 1020 Sähköposti: [email protected] Hallituksen jäsen: Marjatta Teittinen Itäkatu 24, 76120 Pieksämäki Puhelin: 050 584 5138 Sukututkija: Jarmo Ahlstrand Pirttipolku 9 A, 00630 Helsinki Puhelin: 0440 161 649 Sähköposti: [email protected] seuran puheenjohtaja. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, touko-kesäkuun vaihteessa ja marras-joulukuun vaihteessa. Sukuseuran jäsenten toivotaan lähettävän aineistoa julkaistavaksi lehdessä. Lehteen tarkoitettu aineisto tulee lähettää päätoimittajalle. Tuotemyynti: Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita tuotteita, joista on luettelo takakannessa. Sukuseuran jäsenmaksu: Jäsenmaksu on 17,50 euroa/. Jäsenmaksu on perhekohtainen. Sukuseuran jäsenmaksutili: (IBAN) FI53 1047 3000 0264 16, (BIC) NDEAFIHH Sukuseuran lahjoitustili: FI04 1078 3500 454599, (BIC) NDEAFIHH. Lahjoitustilin varoja käytetään sukututkimukseen. Pääkirjoitus Sukumme maailmalla Tässä lehdessä kerrotaan monista Kauppisen suvun ihmisistä eri puolilta maailmaa minne kukin on sattunut milloinkin menemään ja jäämään. » Asko Kauppinen, puheenjohtaja Moni on jäänytkin maailmalle jo useita sukupolvia sitten mutta vielä sieltä vuosikymmenten takaa halutaan aina jotain tietoa synnyinmaasta. Kauppisten sukuseura osaltaan tahtoo auttaa näitten yhteyksien ylläpidossa ja sukuseuran hallitus on valmistellut kotisivujen uudistamista, jossa yhteydessä netistä olisi luettavissa myös englannin kieliset sivut. Varapuheenjohtajamme Margit on ansiokkaasti oman työnsä ohella työstänyt näitä englannin kielisiä sivuja. Hän kertoo lehdessä olevassa jutussaan työn etenemisestä. Kesähän se on tulossa pian tänäkin vuonna ja silloin liikutaan enemmän kuin muina vuodenaikoina. Tavataan tuttavia ja sukulaisia ja tällöin onkin oivallinen tilaisuus keskustella suvun asioista ja innostua vaikkapa oman suvun selvittämisestä lähisukulaisten kesken. Tämä voi olla alku selvittää omaa sukutaustaansa ja kerätä tietoa näin itselleen. Tämä tieto säilyy sitten tulevaisuuteen ja voi olla taas innostuksen virittäjänä uusille suvun jäsenille. Serkkujen kanssa touhuamisesta ja toiveesta päästä maalle kirjoittaa 10-vuotias Siiri omassa kirjoituksessaan lehdessämme. Täältä lapsuusajan yhdessä toimimisesta kasvaa usein sukusiteet, jotka kestävät läpi elämän. Tällaisia nuorten kirjoituksia toivomme sukulehteen. Su- kuseuratoimintahan on parhaimmillaan koko perheen yhteistä toimintaa. Näin sukutarina jatkuu. Kauppisten sukuun kuuluu monenlaista kädentaitajaa, laulajaa ja ja kirjoittajaa. Tämä vuosi on kirjailija Kauppis-Heikin 150-vuotisjuhlavuosi. Kauppis-Heikki (Heikki Kauppinen) syntyi Vieremällä 7.6.1862. Hänen henkilöhistoriansa on kertomus rakentaa tyhjästä kelvollinen elämä itselleen ja perheelleen. Pappilan renkipojasta kiertokoulunopettajaksi ja siitä kansakoulunopettajaksi. Pienistä runoista ja tarinoista pieniksi pakinoiksi ja romaaneiksi. Pienistä kirjallisen pohjan murusista tunnustetuksi kirjailijaksi. Heikin juhlavuotta juhlitaan synnyinseudulla ja pääkaupungissa. Toivottavasti mahdollisimman moni sukuseuralainen pääsee osallistumaan juhlatapahtumiin. Kaikki ovat tervetulleita. Sukuhallitus päätti nostaa jälleen sukuvaakuna asian pöydälle. Vaakuna asiasta toivotaan suvun jäsenten mielipiteitä ja hallitus odottaa palautetta tulevan syyskuun loppuun saakka. Sen jälkeen syksyn hallituksen kokouksessa katsotaan sitten miten asia makaa. Lähettäkää mielipiteitä. Sukuseuran hallituksen puolesta toivotan kaikille sukuseuramme jäsenille hyvää ja lämpöistä kesää. KAUPPISVIESTI 1/2012 | 3 Kotisivut – Homepage – Kauppiset & Maailmankylä » Teksti: Margit Väisänen-Vänskä http://www.kauppistensukuseura.net/fi http://www.kauppistensukuseura.net/en Kotisivu-uudistus oli oikeastaan tapetilla syksyllä 2010 valmiina aloittaessani hallituksen jäsenenä. Varapuheenjohtajan reviiriä kuului olevan kansainvälisten asioiden kehittäminen ja se siirtyi nyt minulle. Ensi alkuun erityinen tarve oli nimenomaan kotisivujen saattaminen englanninkieliseen muotoon. Toteuttaminenhan edellyttää erityisresursseja kieli- ym. tietotaidon suhteen ja sukuseuroilla ei niitä automaattisesti ole, kun toimitsijoilla on kädet täynnä puuhaa. Asia oli muhinut jo pitempään ja sivuston ulkoasusta oli olemassa ehdotus. Innostuin asiasta kovasti ja päässäni visioitui ajatus, että eri puolille asettuneista Kauppismielisistä saataisiin tietoa sukututkimukseen ja tarinoita lehden ja sivujen kautta levitykseen. Eri sukuhaaroihin maailmalla kuuluvat löytäisivät helpommin juurensa ja mahdolliset sukulaisuudet. Lupauduin kantamaan korteni kekoon tässä hankkeessa. Risto Kauppiselta sain tiivistelmän Kauppisten historiasta suomeksi, jonka pohjalta lähdin liikkeelle englanninkielisten sivujen suhteen. Ahlstrandin Hankasalmen sukukirjoja tutkimalla olen saanut itseni kartalle ja päässyt sisälle oman sukuhaarani vaiheisiin, joilla olen täydentänyt historiikkia Puheenjohtajamme Asko on 4 | KAUPPISVIESTI 1/2012 ollut päävastuussa suomenkielisistä sivuista. Ja kuten laulussa sanotaan ”Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki – yhdessä kulkien” projektia on viety eteenpäin puuskittain. Alkuinnostuksessa pohdin jo kanavia, joiden kautta maailmalle verkottuisin. Kauppismielisiä kun on lähtenyt muuallekin kuin Amerikkaan. Tämä vain huumorina tässä vihjaistakoon. Nimittäin kun katsoo nyt avattuja sivuja voisi luulla, että Kauppisten suhteen Amerikka olisi ikään kuin laajennettu Suomi. Amerikansuomalaisuuden vahva korostus sivustolla johtuu siitä, että siellä Kauppisten sukututkimus on edennyt pitkälle ja sukukokouskin saatu aikaan vuonna 2010 Ohiossa Allan Kaupisen ponnistelujen ja asiaan vihkiytymisen ansiosta. Pihtiputaan Kauppilan talon historiasta Amerikan asuttajana on Pekka Muhonen kirjoittanut artikkelissaan KauppisViestissä nro 1/2011 sekä julkaissut Ohion sukutapaamiseen osallistumisestaan matkakertomuksensa suomeksi. Mielessäni on ollut toimittaa Hankasalmen Kauppisten Amerikan asuttamisesta tarinaa vastaavasti. Allan Kaupinen on toiminut koko kotisivu – prosessin ajan yhteyshenkilönä. Häneltä olen saanut materiaalia enemmän kuin olen kyennyt tähän mennessä hyödyntämään. Ja aika paljon on tullut surffattua netissä artikkeleiden ja tarinoiden nimien ja linkkien peräs- sä. On ollut pakko tehdä linjavetoa myös siitä, mikä kuuluu yleisen sukututkimuksen alaan ja mikä koskee nimenomaan Kauppisia. Materiaaleista ei aina saa selvää kuvaa. Joskus materiaali koskee Kauppisia sen paikan historian vuoksi ja joskus henkilöhistorian vuoksi ja joskus ei ollenkaan. Amerikansuomalaisuuteen liittyvää kulttuuritietoutta pidän tärkeänä vaikka se ei juuri tätä sukua koskisikaan, koska se kertoo ajankuvasta ja millaista siirtolaisuus ja uuden maailman asuttaminen on ollut. Nyt tämä seulonta jatkunee vielä tulevaisuudessakin ja sivusto elää sen mukaisesti. Valitettavasti kaikki tarinat ja kuvat eivät ole vielä paikallaan, mutta ajan myötä sinne täydentyvät, eivät kuitenkaan ihan itsestään vaan täytyy puristaa jostain aikaa ja energiaa. Työstämisprosessi on tapahtunut kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa, joka alkoi vuodenvaihteessa 2010-11 jatkuen toukokuuhun 2011, suurin osa käyttämästäni ajasta kului olemassa olevan materiaalin läpikäymiseen, kirjeenvaihtoon Amerikkaan, artikkeleiden kääntämiseen ja ensimmäisiin julkaisuihin KauppisViestissä nro 1/2011. Silloin päädyin tiedottamaan suomalaisen perinteen museosta ja suomalaisista sukunimistä Amerikassa sillä logiikalla, että lukijat pääsisivät amerikansuomalaisuuden lähteille kotisivuja odotellessa. Toinen varsinaisen työstämisen vaihe alkoi syksyllä 2011, kun Asko sai sopimuksen verkkosivujen toimittajan Mindcomin kanssa aikaan ja saatuani sivujen lopullisen ulkoasun käsiini, saatoin konkreettisesti lähteä sommittelemaan tekstejä ja suunnittelemaan miten sivustoa voi englanninkielisen materiaalin kanssa käyttää. Siitä alkoi melkoinen punnerrus. Ja vilkas sähköpos- tien vaihto Mindcomin kanssa. Se oli tammikuun 23. päivä, kun jo sain postiini ehdotuksen, että sivusto voitaisiin julkistaa. Pyysin lykkäystä asialle, koska mielessäni oli vielä pitkä puutelista ja tiesin, että oma aikatauluni sivuston viimeistelyyn ei antaisi periksi siltä istumalta. Lopulta sovimme, että sivut julkaistaan kevään aikana. Ja mielestäni hyvä aikataulu on ollut ajoittaa KauppisViestin ilmestymisen aikaan. Rakenteellisesti molemmat sekä suomen- että englanninkielinen sivusto ovat yhtenevät, mutta sisällöllisesti ei kannattanut yrittääkään tässä vaiheessa yksinkertaisesti siksi, että tämä Kauppisten kolonisaatio nimeltä Amerikka vaatii palstatilaa melko tavalla eikä resursseja ole tekstien suomeksi kääntämiseen, englanniksi editoimisenkin totesin olevan aikaavievää puuhaa. Joitakin artikkeleita olen kääntänyt suomeksi ja pyrkimykseni on linkittää ne kotisivulle. Ja toisaalta suomenkielisellä sivustolla on mielenkiintoista historiikkia ja uutisointia, joiden kääntämiseen englanniksi tarvittaisiin paljon aikaa. Nyt julkaistun sivuston voi katsoa kattavan perusasiat suvusta ja erityisesti englanninkielisen sivuston jatkokehittäminen riippuu paljolti siitä, millaista palautetta tulee ja miten muualle päin maailmaa kuin Amerikkaan lähteneet tavoittavat sivut. Tai pikemminkin, miten sivut tavoittavat maailmalla olevat Kauppiset. Suomenkielinen sivusto noudattaa sisällöltään entistä kotisivustoa, itse sivusto vain on uudistunut ja asiat on pitänyt sijoitella uudelleen. Sukuhistorian tiivistelmään toivoisin hyviä karttoja myös muista haaroista kuin Hankasalmen, jonka olen skannannut Hankasalmen sukukirjasta nro II ja lisännyt tekstit kuvankäsittelyohjelmalla. Loppu- tulos ei ole kovin selkeä, tilojen numeroinnit jotka olivat alkuperäisellä kartalla eivät näy kunnolla. Tarkoitukseni olisi myös, että teksteissä mainituista henkilö- tai paikannimistä tulevaisuudessa olisi linkki ko. henkilöön tai asiaan. Esimerkiksi artikkeleiden kirjoittajista lyhyet esittelyt ja historiallisista henkilöistä linkitykset. Tärkeää käännettävää on vielä suomenkielisellä sivustolla esimerkiksi koskien isännän viiriä, ym. , mikä pitää ehdottomasti olla myös englanninkielisellä sivustolla. Eli kolmas työstämisen vaihe alkaa välittömästi sivujen julkaisun jälkeen, kun ne alkavat elää käytännössä ja kehittämisen tarpeet tulevat itsestään esiin erilaisen palautteen muodossa näiden jo tiedossa olevien lisäksi. Uusien kotisivujen ja sukuseuran lehden välinen suhde on ollut projektin haastava kuvio koko ajan, koska toimitan molempia. Miten suunnitella sisältö siten, että ne palvelisivat toisiaan? Ja kun tässä kuviossa on nyt mukana myös englanninkielinen tiedottaminen, joka aiheuttaa paljon hidasta käännöstyötä kumpaankin suuntaan, niin kokonaisuus on hieman ongelmallinen. On neljänlaisia asiakkaita tässä suhteessa: pelkästään lehteä lukevat, pelkästään kotisivujen vierailijat ja ne, jotka lukevat sekä lehteä että kotisivuja. Ja tähän päälle vierasmaalaiset, jotka eivät suomenkielellä lue mitään. Ja ettei maailma olisi täydellinen, on yksi etuoikeutettujen joukko, jota voimme kadehtia: Facebookin käyttäjät. He pääsevät aina ensimmäisinä tiedon lähteelle ja kommentoimaan ja voivat valita kielensä. Kiitokset kaikille kommenteistanne. Toivotan lukijoille kaunista kesää uusien kotisivujen ja lehtemme parissa! KAUPPISVIESTI 1/2012 | 5 Nykyisin Jyväskylässä asuva Marjatta Kauppinen kirjoitti KauppisViestiin 1/2010 isoisänsä Mikko Kauppisen kahdesta Amerikan matkasta. Silloin hän valitteli tietojensa niukkuutta ja lupasi palata asiaan kun saa matkoista tarkempaa tietoa. Nyt hän on käynyt Mikkelin maakunta-arkistosta etsimässä lisätietoja joten silloinen juttu tarkentuu seuraavassa. Mikko Kauppisen Amerikan matkoista lisätietoa » Teksti: Marjatta Kauppinen Onhan tässä aikaa kulunut luvattoman paljon, toteaa Marjatta, mutta ei turhuuteen. Myytiin talo ja peruskorjattiin miehen kanssa toinen, johon sitten viime keväänä muutettiin. Lisäksi rakennettiin talousrakennus ja rantasauna ja onhan tuota tonttiakin myllätty uuteen uskoon. Tänä keväänä lomalla vihdoin lunastin lupaukseni ja kävin Mikkelin maakunta-arkistossa vertaamassa Siirtolais- instituutista saamiani matkustajatietoja haettuihin passeihin. Toinen artikkelini matkoista osui oikeaan, mutta toinen ei ole ”oikean isoisän” tekemä. Ensimmäisen matkansa isoisäni teki jo 19-vuotiaana. Passin hän oli hakenut 3.4.1902, lähtenyt 5.4.1902 Hangosta Polaris-laivalla Englantiin ja sieltä Sault Ste. Marieén Michiganiin. Toinen matka on se, minkä artikkelissa nimesin ensimmäiseksi. Isoisäni oli hakenut passin 27.12. 1909 ja lähtenyt 1.1.1910 Uranialaivalla Liverpooliin ja sieltä 8.1. White Star Line valtamerilinjan Baltic-nimisellä laivalla Gardneriin Massachusettiin. Silloin isoisäni oli 27- vuotias, kahden alle kolmevuotiaan lapsen isä ja kolmas lapsi syntyi seuraavan juhannuksen aikaan. 6 | KAUPPISVIESTI 1/2012 Matkat USA:n vai Kanadaan ? Molemmat matkat isosisä teki matkustajatietojen mukaan USA:n eikä kumpaakaan Kanadaan vaikka vanhemmillani oli sellaista tietoa. Asiaa ehkä hämmentää se, että Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalla on St. Mary´n joki, jonka keskivaiheilla joen kahta puolen on kaksi Sault Ste. Marie- nimistä kaupunkia, joista pohjoisempi sijaitsee Kanadan puolella ja eteläisempi Yhdysvaltojen puolella. Voihan se olla, että isoisä meni kuitenkin loppujen lopuksi joen Tämä kuva on julkaistu Kauppisviestissä 1/2010 sivu 17 toiselle puolelle Kanadaan. Saattoihan se hyvinkin olla, että se 19- vuotiaana tehty ensimmäinen matka oli talorahojen hankkimisreissu. Sukukirjan mukaan isoisäni on muuttanut Arpialaan noin 1906, mikä on ilmeistä koska hän avioitui isoäitini Aliina Matilaisen kanssa 13.7.1906. Antti Kinnusen artikkelissa KauppisViestissä 2/2011 ”Hoilan Villestä Rinteen Ville” on mielenkiintoinen yhteys isoisääni. Nimittäin mainittu Rinteen Ville on isoisäni Mikko Kauppisen veli, joka siis lähti asumaan taloaan Arpialaan Kylmämäkeen. Tämän ilmeisesti Amerikassa 1900-luvun alussa otetun kuvan Marjatta Kauppinen sai pari vuotta sitten setänsä vaimolta. Kuva on ollut aikanaan Marjatan isoisän kamarin seinällä. Koska tekstit kuvan takaa puuttuvat, ei olla aivan varmoja kuka kuvassa on Mikko Kauppinen. Arveltu on, että hän on seisomassa neljäs vasemmalta; tumma, harteikas mies kuten hänen jälkeläisensäkin. Jos jollakin on lisätietoa kuvan henkilöistä, Marjatta Kauppinen olisi iloinen niistä. Tänä vuonna tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta Titanic-laivan uppoamisesta ja sen vuoksi asia on ollut julkisuudessa kevään aikana. Tämä on saanut muistelemaan myös muita isoja onnettomuuksia, joissa on ollut mukana suomalaisia. Laivaonnettomuus St. Lawrence – joella kosketti myös myös Kauppisten sukua » Asko Kauppinen Yksi tällainen onnettomuus tapahtui toukokuun 29. päivänä 1914 St. Lawrence-joella kun Quebecistä Liverpooliin matkalla ollut Canadian Pacific yhtiön loistoalus Empress of Ireland törmäsi sumuisella joella norjalaiseen hiililaiva Storstadiin. Empress of Ireland laiva upposi varttitunnissa ja vei mukanaan 840 matkustajaa, joukossa 70 suomalaissiirtolaista, jotka olivat palaamassa vanhaan kotimaahansa. Uhrien määrä oli suurempi kuin pari vuotta aikaisemmin tapahtuneessa Titanicin turmassa, jossa menehtyi 804 henkeä. Empress of Ireland oli loistoalus, jonka oli rakentanut vuonna 1906 Fairfield Shipping Companyn Glasgowin telakka. Alusta pidettiin hyvin nopeana ja sille takasivat 20 solmun tasaisen matkavauhdin voimakkaat höyrykoneet. Sen ennätysaika Atlantin ylityksessä oli 13 tuntia 45 minuuttia. Laivaa pidettiin myös turvallisena, siinä oli 40 pelastusvenettä ja runsaasti pelastusvöitä sekä vesitiiviit osastot ja palo-ovet lisäsivät turvallisuutta. Laivan sisustus oli ylellinen loistokkaine juhlasaleineen, hytteineen, pähkinäpuisine kirjastosaleineen ja krikettikenttineen. Eikä alus ollut nyt lähdössä ensimmäistä kertaa Atlantin ylitysmatkalle vaan matka oli tehty jo yli yhdeksänkymmentä kertaa ja tälläkin kertaa laivan kapteenina toimi Atlantin ylityksen veteraani George Kendall. Törmäys joella Empress of Ireland alus irtosi laiturista toukokuun 28. päivänä ja aloitti matkansa pitkin St. Lawrence- jokea alavirtaan. Muutaman tunnin päästä se oli Rimouskin kaupungissa, josta alus jatkoi matkaansa pieneen Pointe-au-Peren kylään mistä se otti mukaansa viimeiset Eurooppaan osoitetut postisäkit. Luotsi luovutti aluksen sen kapteenin ja perämiehen käsiin ja matka alkoi pitkin St.Lawrence-jokea, joka tällä kohtaa on 40 kilometriä leveä. Pian lähdön jälkeen eli kello 1.35 soitti tähystäjä kelloa: laivan masto KAUPPISVIESTI 1/2012 | 7 näkyvissä. Laiva oli juuri hiililastissa ollut norjalaisalus Storstadd. Molemmat laivat ulvottivat sireeneitään merkiksi, että muutoksia kurssissa ei oltu tehty. Kuitenkin äkkiä kello 1.55 sukelsi sumusta Storstadd alus kohti Empress of Irelandia ja törmäsi sen oikeaan kylkeen. Törmäys osui vesirajan alapuolelle. Kapteeni Kendall antoi alukselleen käskyn yrittää ajaa täysillä matalikolle mutta sinne ei päästy koneitten pysähdyttyä aikaisemmin. Kapteeni yritti vielä megafonilla huutaa Storstadd-alukselle, jotta se työntäisi uppoamassa olevaa alusta kohti matalikkoa. Mutta tämäkään ei onnistunut ja niin Empress of Ireland alus alkoi vajota ja upposi noin varttitunnissa. Onnettomuuden yhteys Kauppisten sukuun Empress of Ireland aluksella oli kaikkiaan 1477 ihmistä, joista matkustajia oli 1057 ja miehistön jäseniä 420. Pelastuneita oli em. 840 ihmistä, joista muutama pelastettiin norjalaisalukseen ja oman laivan pelastusveneistä ehdittiin laskea vain neljä venettä. Pelastustyössä apuun kiirehtinyt postilaiva Lady Evelyn pelasti yli kolmesataa ihmistä sekä Eureka-alus, joka pelasti 60 matkustajaa. Yli puolet pelastuneista oli miehistön jäseniä, heidän joukossaan laivan lämmittäjä, joka oli ollut vastaavassa tehtävässä Titanicilla ja pelastunut silloikin. Sukuseuramme sihteeri Antero Kauppinen oli lukenut 15.4.2012 Savon Sanomista tästä laivaonnettomuudesta kertovan pienen jutun. Antero kertoi, että tästä onnettomuudesta on kerrottu hyvin vähän jälkipolville mutta hänelle se on tuttu ja koskettava koska hänen ukkinsa sisaren mies oli menehtyneiden joukossa. Anteron ukin Taavetti Kauppisen (s.1893) vanhin sisar Olga Kauppinen (s.14.11.1881) oli mennyt naimisiin 26.12.1907 Taavetti Väisäsen kanssa. Tämän Taavetti Väisäsen nimi merkinnällä David Väisänen, Montreal, Kanada (kotipaikka), Helsinki (määränpää), hukkunut (huomautuksia) on Empress of Irelandin matkustajaluettelossa. Eli Taavetti Väisänen kuoli hukkumalla 29.5.1914 tässä laivaonnettomuudessa. Olgalta ja Taavetilta on jäänyt ainakin yksi lapsi eli Aarne Väisänen, joka on toiminut poliisina Helsingissä. Lapsia voi olla useampiakin. Olga on mennyt myöhemmin naimisiin valokuvaaja Aatu Säisän kanssa ja heillä on ainakin yksi tyttö. Aatu Säisä oli syntynyt vuonna 1898 Vieremän Salahmin Saarikosken talossa 13-lapsisen perheen nuorimmaisena. Vuonna 1928 hän muutti Iisalmen kaupunkiin. Siellä hän toimi nahkurina Iisalmen nahkatehtaalla. Viikonloppuisin ja loma-aikoina hän kierteli polkupyörällä kuvausmatkoilla. Lokakuussa 1958 ollessaan palaamassa kuvausmatkaltaan Nissilässä hän sai sairaskohtauksen ja menehtyi siihen. Tässä jutussa on käytetty lähdeaineistona Arto Tuomisen Empress of Ireland - 70 suomalaista syvyyksiin artikkelia, joka on julkaistu SiirtolaisuusMigration-lehdessä 1/1999 (ss.16-22) ja artikkeli on luettavissa myös osoitteessa http://www.migrationinstitute.fi. 8 | KAUPPISVIESTI 1/2012 » Asko Kauppinen Leo Kauppi - amerikansuomalainen iskelmä-/kuplettilaulaja Sukuseuramme sihteeri oli poiminut seuramme Facebook-ryhmästä Pekka Kauppisen kirjoituksen, jossa Pekka kertoo Vilho isänsä (1909 – 1991) olleen Leo Kaupin veli. Leo Kauppi (alkujaan Kauppinen) oli syntynyt vuonna 1900 Kotkassa ja kuoli vuonna1938 Neuvosto-Karjalassa, jonne hän oli muuttanut Amerikan suuren laman aikana monien muiden amerikansuomalaisten tavoin. Leo Kauppi oli merimies mutta hän asettui asumaan 1920-luvun alussa Kanadaan, josta muutti noin viiden vuoden kuluttua New Yorkiin. Siellä hän esiin- tyi tanssilaulajana pääpaikkanaan New Yorkin Työn Temppeli-haali. Samalla hän alkoi levyttää Columpialevymerkille. Hän levytti vuosina 1926 – 1931 yhteensä 41 levyä, joita voi kuunnella You Tubessa. YLE:n arkistossa ovat kaikki Leo Kaupin levytykset digitaalisessa muodossa. Seuraavassa on Leo Kaupin levytykset, joitten tietolähteenä on http://fi.wikipedia. org/wiki/ Leo Kauppi. Luettelon ajankohta ilmaisee levytyssession ajankohdan. Raita-linkin takana on Raita-tietokannassa kappaleen mp3-versio. Levytykset: 7.9.1926 * Helmi ja Kalle (säestys Willy Larsen) Raita (http:/www.doria. fi/handle/10024/72343 * Kuuliaiset Kottilassa (säestys Willy Larsen) * Maailman Matti * Rivakka polkka 5.1927 * Heitä huolet pois *Kallaves * Laulu on iloni ja työni Raita (http//www.doria..fi/handle/10024/72258) * Salkolan syntymäkemut 30.8.1927 * Herra Petteri * Juhannustanssit Paksulassa * Kulkijaksi luotu (yhdessä Antti Kosolan kanssa) (http/www.doria. fi/handle/10024/72316) * Renk´Jussi palajaa sodasta 17.12.1927 * Meren aallot 19.12.1927 * Oi tyttö tule * Sjöman Andersson 1 * Sjöman Andersson 2 25.4.1928 * Aika poika Raita (http:/www. doria.fi/handle/10024/66492 *Honolulu * Laivan kannella Raita (http:/www.doria.fi/handle/10024/66586) *Talkoopolkka 10.12.1928 * Mun eukkoni on maalla * Mä odotan sua * Pikku Liisa Raita (http://www. doria.fi/handle/10024/66555) * Yhteinen Susannamme (yhdessä Antti Kosolan kanssa) Raita(http:www.doria.fi/handle/10024/66478) 1.2.1929 * Elämään kyllästymisestä * Herra Adamson * Kesälaitumelta * Mikko ja Miina markkinoilla 30.4.1929 * Amalia * Ei tule suvi.. * Meripoika Raita * Tytön huivi 14.10.1929 * Emma * Kalle parka * Oi Aino * Villiruusu 10.3. 1931 * Kulkurin heila ja hevonen * Me nuoret meripojat * Meripojan kaipaus * Nujulan kaupungin historia KAUPPISVIESTI 1/2012 | 9 Hintikat, Kauppiset, Tillikaiset, Kovaset, Valkoset, Matilaiset, ym. perin hankasalmelaiset nimet pulpahtelevat esiin sukukirjoista. ´Sydänmaa´ - Vanha-Halla - Huovo Etelä-Halla - Heikkilä - Kaupinselkä » Teksti ja kuvat: Margit Väisänen-Vänskä Edellisessä KauppisViestissä vein lukijat sukujuurilleni ja omaan henkilöhistoriaani. Kirjoitus sai osakseen paljon mielenkiintoa ja sain yhteydenottoja, jotka ovat tuoneet lisävalaistusta suvun tarinaan. Sain arvokkaita valokuvia Huovon veljeksistä, ukistani Joelista ja Emilistä sekä heidän sisarensa Kertun (03.07.1899 – 11.6.1920) hautajaisista Annikki Saari-Kokkoselta, Hallan Fannyn, kirjoittajalta. Hän myös teki tarkennuksia tietoihini liittyen Halla-talon historiaan. Siitä hänelle suuret kiitokset. Pari arkistokuvaa näytteeksi. Kuva 1. Ateljeekuva, jossa vasemmalla on Saimi Viinikainen Venetmäestä, Hallan Fannyn ystävä. Sitten Huovon pojat Joel ja Emil Kauppinen sekä oikealla Heinäahon tytär Selma Hämäläinen, Ylösten sukua ja myöskin Fannyn ystävä. Kuva 2: Ukkini sisaren, Kerttu Jäppisen, hautajaisseurueesta. Hän kuoli vain 6 kk Oskar Jäppisen kanssa avioitumisensa jälkeen. Fanny Ylönen on papin vasemmalla puolella. 10 | KAUPPISVIESTI 1/2012 Viitaten edellisessä lehdessä julkaisemaani tarinaan Kivimäen tytöstä, olen täydentänyt sukutarinaa joillakin yksityiskohdilla. Huovon talon väestä vielä muutama sana. Ukkini veli Pekka jäi siis kotitilalle, ukkini Joel alkoi asuttamaan Mylly-tilaa ja Emilveli lähti ensin Sotkamoon v. 1919 ja sieltä Amerikkaan. (ks. kuva veljeksistä yllä) Yksi veljeksistä, Iisakki (01.02.1885 - ?), oli lähtenyt jo v. 1901 ja sukukirjasta saamani tiedon mukaan kadonnut siellä. Iisakkihan syntyi kaksosena toisen menehtyessä äitinsä (Tissari Amanda Helena 23.9.1859 – 1.2.1885) kanssa. Myös sisarusparven vanhin poika Otto (20.11.1880 – 10.6.1941) lähti v. 1916 vaimonsa Maria Juhontytär Jääskeläisen (19.10.1883 - ) sekä kolmen lapsensa, Eevan (23.10.1903), Oton (25.06.1905 – 21.01.1970) ja Eemil Oskarin (16.06.1907 – 10.08.1974) kanssa Kanadaan. Olisi mielenkiintoista tietää heidän vaiheistaan siellä uudessa maailmassa niin kuin tavattiin Amerikkaa ja Kanadaa kutsua Euroopan Vanhan maailman rinnalla. Sisaruksia oli vielä Taavetti (04.05.1882 – 27.09.1885) joka menehtyi palohaavoihin sekä Joelin, Emilin,Pekan ja Kertun (hautajaissaatto yllä) äidin (Tillikainen Anni Maria 25.12.1863 – 8.2.1919) kanssa Saara (18.08.1891 – 6.12.1964) joka avioitui Kalle Markkasen kanssa. ”Kyllä ne emännät ovat aina talot pystyssä pitäneet” Tutkimukseni on johdattanut minut sukuni äiteihin. Elämmehän nyt naisten vuosituhatta, joten asia on erittäinkin ajankohtainen. Käväisin Hankasalmen kirjastossa tutkimassa julkaistuja sukututkimuksia ja siellä löysin tietoja isoisäni Joel Kauppisen isoäidistä tutkimalla Hintikan suvun tarinaa. Joelin isoäidin isoisä on ollut Sydänmaanhintikan Elias Juhonpoika Hintikka (10.9.1768 – 3.8.1815) joka on kuollut ummetukseen ja hänen puolisonsa Anna Hyytiäinen (1772 – 15.12.1808) keuhkokuumeeseen. Heidän kerrotaan siirtyneen v. 1792 Kynsiveden Piilumäen Korkeelaan. Kuolinsyyt ovat alkaneet kiinnostaa kovastikin, koska näyttää siltä, että suvussa on tiettyjä taipumuksia. Aineenvaihdunta - ongelmat ja keuhkosairaudet kuuluvat niihin. Heidän poikansa Juho Eliaksen pojan (2.4.1795 – 19.9.1868) ja Maria Kaarlontytär Oksasen tytär Maria Elisabet Juhontytär (24.4.1819 – 1889) on ukkini isoäiti ja siis aviossa Iisakki Niilonpoika Kauppisen (1816-1884) kanssa Suoliveden Vanha-Hallasta (Kauppisten sukukirja perhe nro 1026). Hintikan sukukirja kertoo heidän asettuneen Sauvomäen Heikkilään v. 1847 ja viittaus Huovoon. Asia on yhtäpitävä Kauppisten sukututkimuksen (Ahlstrand J. 2007) kanssa, ainoastaan tilannimi Heikkilä on uusi minulle tässä yhteydessä. Heidän pojistaan Iisakki (ukkini Joelin isä) jäi kotitilalle, Juholle hankittiin Palokankaan tila ja Mikko sai Etelä-Hallan. Kaksi sanaa, jotka pysäyttivät minut tässä kertomuksessa olivat Sydänmaanhintikka ja Sauvomäen Heikkilä. ’Sydänmaanhintikka’ jää uinumaan jatkotutkimuksen aiheeksi, olenhan kirjoitellut Kauppisten Myllytilaan (Huovon saha ja mylly) kuuluneilla mailla Sydänmaan- tiellä tarinoitani. Ja aluetta on kutsuttu sydänmaaksi niin kauan kuin muistan. Mutta voi olla, ettei ole mitään yhteyttä; Sydänmaita on lukuisia ympäri maatamme ja Keski-Suomea. Kyllä Hankasalmellekin saattaa mahtua jokunen. Heikkilä on saanut historiaa ympärilleen isäni puolelta. Nimittäin en ollut aikaisemmin kuullutkaan Huovon yhteydessä Heikkilästä. Ukkini vanhemmat Adam ja Eva Väisänen tulivat Sauvomäkeen Haukivuoren Häkkilästä viiden lapsensa kanssa; he eivät ole hankasalmelaisia alunperin. Kaupinselkä rakennettiin 1800-1900 vuosisadan vaihteessa. Olen nyt tutkinut äitejä isäni puolelta asiakirjoista sotavuodelta 1941, jolloin mummoni isä kuoli ja todennut isäni äidin Selma o.s. Matilaisen äidin Katriina o.s. Kovasen, olevan talollisen Mikko Kovasen ja vaimonsa Eva Stiina o.s. Valkosen tytär, Sauvomäen Heikkilästä. Asia on minulle sikäli merkityksellinen, että isäni puhui elämänsä aikana useasti ’äidinäidin maasta’ viitatessaan kotitilaansa kuuluneeseen Jokirantaan. Nyttemmin olen saanut käsiini asiakirjat, joista ilmenee, että Katriina on v. 1918 ennen kuolemaansa testamentannut osan talosta isoäidilleni, nimenomaisen Jokirannan. Hän oli perinyt osan tilasta omilta vanhemmiltaan v. 1911. Isäni lunasti Jokirannan 1960-luvulla äidiltään ja hän aina muisti mainita, kuinka se on äitien maata ja siksi arvokas kunnostettavaksi, vaikkei mitään tuottanutkaan. Tähän asti olin sijoittanut Katriinan Etelä-Hallan emännäksi enkä ollut ajatellut sen pidemmälle. Tässä oli tapahtunut oikeastaan tyhmyyden ylistys. Jostainhan KAUPPISVIESTI 1/2012 | 11 ihmiset ovat aina tulleet, ei kukaan ole vaan tupsahtanut taivaasta taloon kuten me niin usein väärin tulkitsemme raamatullisia kertomuksia isän Jumalamme harmiksi ja mielipahaksi. Naisnäkökulmasta on merkittävää, että hänellä jo sata vuotta sitten oli omistusoikeus maaomaisuuteen. Oliko sota kitkenyt miehet vai oliko tosiaan tasa-arvosta kysymys? Sieltä on perua varmaan mummoni Selman itsenäisyys ja tarmokkuus. En ollut koskaan ymmärtänyt ajatella asiaa tältä kannalta, että mummoni äiti oli kotoisin saman radan varrelta Sauvomäestä, melkein naapurista. Rataosuus Kaupinselässä Sauvomäen ja Venetmäen välillä on ainakin rakentamisvaiheessaan kulkenut korkeimmalla meren- 1. Vieru (= ent. Venetmäki) Kauppisten kantatilan päärakennus v. 1561; tästä talosta vanha emäntä kiiruhti Kivimäkeen eräänä torstai -aamupäivänä syyskuun 10. päivänä ja tuli pelastaneeksi pienen ihmisenalun elämään, josta kasvoi tämän artikkelin kirjoittaja. 2. Huovo -tila; äitini isän syntymäkoti 12 | KAUPPISVIESTI 1/2012 3. Mylly -tila; äitini syntymäkoti 4. Kivimäki; kuulunut kantaisän Paavo Kauppisen jälkipolvelle v. 1561 jälkeenkin, syntymäni aikaan Schaumannin asemapaikkana työnjohtajalle jona isäni toimi ja perheen asuinpaikka 1940-50-luvun taitteessa 5 v. pinnasta. Sauvamäen kotisivut löytyvät tästä osoitteesta: http:// www.hankasalmi.fi/kymppikylat/Sauvamaki/. Kaupinselkä - nimi liittyy Kauppisten historiaan tietojeni mukaan. Kartalla Kaupinselkä muodostaa pitkän harjanteen, josta maasto nousee vielä Pohjoismäkeen laskeutuen Kaupinselän suohon. Alue on saanut alunperin nimensä tästä 5. Kaupinselkä; isäni kotitila (rakennukset tuli tuhonnut, tilalle ei rakennettu) 6. Heikkilä: isäni äidinäidin Katriina Kovasen kotitila 7. Etelä-Halla; isäni äidin kotitila selänteestä ja Kauppinen ’nimestä’ Kauppisten selkä ymmärtääkseni - ja antanut nimensä sittemmin talolle. Kaupinseläntie halkoo maisemaa kartalla. Tila ansaitsisi kaiken kaikkiaan aivan oman lukunsa, kappale suomalaista historiaa sotien molemmin puolin. Ja miten sota vaikutti ihmisten elämään. Ja miten lopuksi talon joutuessa epäasiallisiin käsiin paloi tuhkaksi. Muistan aina, kun luin päivälehdestä uutisen, että Hankasalmella on palanut historiallisesti arvokas maatilan päärakennus tietämättä lainkaan, että se oli juuri Kaupinselkä. Sen myynti tuli tällä tavalla tietooni. Ajattelin, että nyt isä on kääntynyt haudassaan. Uusi omistaja onnistui polttamaan sittemmin muutkin rakennukset. Näin maininta Hintikan sukukirjassa liittyen Huovoon sai aivonystyrät liikkeelle, jonka päätteeksi olen piirun verran viisaampi. Nyt vain tarinaan pitäisi tulla vielä täydennystä, mikä linkki on Heikkilän ja Huovon välillä vai onko Huovon nimi alkuaan Heikkilä? Heikkilähän on olemassa edelleen Palokankaantiellä Sauvomäessä Kovasten asuttamana. Ja samoin Huovo, jossa olen kuullut olevan isäntäparin toisen isäni puolen sukua ja toisen äitini puolelta Kauppisia. Melkein vaatisi pientä kierrosta paikkakunnalla. Isälläni oli sellainen orientoi- tuminen elämään, että hän luki paljon ja oli kiinnostunut historioista: talojen ja kylien, myös maailman- että poliittisen historioista. Hänen vaikutuksestaan minustakin tuli lukutoukka ja haluan aina mennä asioiden syville synnyille. Muistan isäni arvostaneen naisten työtä ja panostusta yhteiskunnassa, enkä muista hänen koskaan kyseenalaistaneen tyttöjen koulutusta kuten vielä 50 - 70 -luvuilla oli yleistä erityisesti maaseudun monilapsisissa perheissä. ’Kyllä ne emännät ovat aina talot pystyssä pitäneet’ muistan hänen monasti todenneen. Mielikuvia on jäänyt elämään tässäkin kertomuksessa mainituista emännistä, mutta ne tarvitsevat lisää historiaa ympärilleen ennen kuin osaa kirjoittaa. Tarinassa mainittuja taloja kartalla. Olen valokuvannut kartan sukukirjasta ja käsitellyt Picasaohjelmalla lisäten oman perheeni historiaan liittyneitä paikannimiä. Lopputulos ei ole mitenkään selkeä. Certificate of Marriage, Copy of certificate of intentions), jonka mukaan Rauhantuomari ( Justice of the Peace) John Suominen on vihkinyt isoäitini sisaren Hildan suutari Abel Lyyran kanssa 23. marraskuuta 1918 Fitchburg:ssa. Ja lisäksi on Gardner:n kaupungin viskaalin todistus, että heille syntyi poikalapsi 28. heinäkuuta 1919 (Infant Lyyra, stillborn, color white) Todistus on lähetetty Suomeen sukuselvitystä varten 26. joulukuuta 1957. Edellisessä lehdessä tarinassani olin kirjoittanut nimeksi Silja ja vain huhupuheita hänen kuolemastaan lapsivuoteeseen. Mutta tämäkään löytämäni todistus ei kerro, säilyivätkö äiti ja lapsi hengissä. Hildasta on virkatodistuksessa merkintä, että hän kuoli 28.7.1919, mutta ei mitään mainintaa lapsesta. KauppisViesti 2/2011 tarinaan nimi- ja asiaoikaisu Samoja jo kellastuneita ja vaikeasti luettavia asiakirjoja tutkimalla onnistuin saamaan käsiini asiapaperin, Massachutetin Maailmanyhteisön Rauhantuomarin Avioliittotodistuksen (The Commonwealth of Massachusetts KAUPPISVIESTI 1/2012 | 13 Kerätessäni Vieremän Kauppilanmäen paikannimiä 1990-luvun alkupuolella kuulin samalla tarinoita kauppilanmäkeläisistä henkilöistä. Kauppilanmäkeläisten liikanimiä > Sanna Paltemaa, o.s. Kauppinen Erityisen kuuluisa henkilö oli 1800-luvulla vaikuttanut rosvo Ronkainen. Rapakon naapurissa, Ristolassa, oli ja on edelleen Eloaitta, jossa säilytettiin eloja ja lihoja. Nälkävuosien aikaan Ronkainen vahtasi Rapakon tilan metsässä, milloin loppuu ihmisten liikkuminen talon ja Eloaitan välillä, jotta hän pääsisi ryöstöretkelle Eloaittaan. Talon omistajat tekivät taikoja rosvo Ronkaisen varalle käärmeennahalla, joka on kuulemma edelleenkin Eloaitan seinällä. Taiat ilmeisesti tepsivät, sillä rosvo Ronkainen tuli harhaluuloiseksi: hänen korviinsa alkoi kuulua virrenveisuun hyrinä, eikä hän uskaltanut enää murtautua aittaan. Kyläläisten kertomien tarinoiden yhteydessä tuli esiin myös useita kyläläisille annettuja kölli- eli korkonimiä, jotka ovat henkilöiden kansanomaisia puhuttelunimiä. Köllinimet sisältävät usein viittauksen henkilön ammattiin, ominaisuuksiin, käyttäytymiseen, ulkonäköön, johonkin hänelle sattuneeseen tapaukseen jne. Seuraavassa hieman tämän keruun satoa: Havu-Pekka: Kuukkeli: Vuonna 1938 syntynyt Teuvo Kauppinen alkoi aikoinaan itse kutsua itseään tällä nimellä. Ei ole tietoa, viittasiko hän nimellään kuukkelilintuun. Kuuro-Lassi: 1920-luvulla noin 80-vuotiaana kuollut Lassi Kauppinen, jolla oli huono kuulo. Omisti aikoinaan Korkeanmäen tilan. Myntti-Reino: 1919 syntynyt Reino Huttunen, joka kuoli 1980-luvun alussa. Reinon veljet antoivat hänelle tämän nimen, koska Reino kuulemma kuskaili veljiään töihin. Nia-Ville: Ville Lappalainen, joka kuoli 1960-luvulla noin 70-vuotiaana. Ville sai puhetapansa mukaan tämän korkonimen. Villen kerrotaan sanoneen seuraavaa: ”Kanatalloos ee kannata, jos ov vua yks kana, nia.” Nipukka-Pekka: 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa syntynyt Pekka Kauppinen, joka oli hakannut havuja lehmien alusiksi. Pekka Rönkkö, joka asui 1950-luvulla Sikosuolla omassa mökissään. Oli ammatiltaan kirvesmies. Oli pienikokoinen mies, ja sillä perusteella sai liikanimensä. Kauppias-Tinttu: Patruuna-Tauno: Vuonna 1905 syntynyt Kirsti Kääriäinen, joka kuoli 1980-luvun alkupuolella noin 80-vuotiaana. Kirsti oli kyläkauppias, ja miehensä mukaan hieman äkäinen (siitä jälkiosa Tinttu). Vuonna 1913 syntynyt Tauno Kiiskinen, joka kuoli 1990-luvun alussa. Hän oli Kiikkulan tilan isäntä ja oli vähän niin kuin patruuna (= kartanon herra). 14 | KAUPPISVIESTI 1/2012 Pattikorva-Paavo: Sauna-Tuiju: Vuonna 1938 syntynyt Paavo Kauppinen, joka on saanut liikanimen toisessa korvassa olleen patin mukaan. 1960-luvulla noin 70-vuotiaana kuollut Hanna Kantoluoto, joka oli pienikokoinen nainen. Tuolloin oli ollut tuikkukynttilöitä savusaunassa, ja tuikut olivat mustanneet Hannan naaman. Piippu-Liisa: 1950-luvulla noin 80-vuotiaana kuollut Liisa Kettunen, joka oli ammatiltaan kuppari ja hieroja. Liisa oli kova tyttö polttamaan piippua, ja hänellä oli melkein aina piippu suussa. Pikku-Hintto: Henriikka Pehkonen, joka kuoli vähän ennen sotia. Hän oli piikana Iisalmen rovastilla. Kyläläiset väänsivät Henriikka-nimen Hintoksi, ja pienen koon mukaan häntä alettiin kutsua Pikku-Hintoksi erotukseksi Sepän-Hintosta, joka asui tien toisella puolen. Hintot eivät olleet toisilleen mitään sukua, vaikka heillä olikin sama nimi. Potti-Paavo: 1800-luvulla elänyt Paavo Kääriäinen. Hän sai liikanimen nenänsä perusteella: ”levvee lotiskanokka”. Polttainen: 1930-luvulla noin 80-vuotiaana kuollut Silja Romppainen. Hän poltti ihmisten taloja, ja kyläläiset ihmettelivätkin hänen touhujaan. Siljan kerrotaan nukkuneen erään talon penkillä, jolloin tilanhoitaja oli sanonut Siljalle, ettei saa nukkua siinä. Silja oli vannonut emännälle, ettei emäntäkään nukkuisi seuraavana yönä. Eikä nukkunutkaan, sillä seuraavana yönä Silja sytytti talon palamaan. Sepän-Hintto: Henriikka Pehkonen, joka kuoli 1930-luvulla noin 70-vuotiaana. Hänen miehensä oli seppä Kalle Pehkonen. Kyläläiset väänsivät Henriikka-nimen Hintoksi. Sepän-Hintto oli kova rukiinleikkaaja, sillä hän leikkasi kolmesataa lyhdettä päivässä. Toisella puolen tietä asui myös Henriikka Pehkonen, jota kutsuttiin Pikku-Hintoksi. Sokea-Ville: Ville Kauppinen, joka kuoli 1940-luvun puolivälissä noin 80-vuotiaana. Hän toimi aikoinaan kelloseppänä. Villellä oli huono näkö, mutta hän ei ollut täysin sokea. Silti kyläläiset alkoivat kutsua häntä tällä nimellä. Ukko-Paavo: Yksinäinen, välillä hieman äkäinen mies, 1960-luvulla kuollut Paavo Kääriäinen. Paavo eleli yksikseen, ja sillä perusteella sai tämän nimen. Viisas-Ville: 1800-luvun alkupuolella elänyt Ville Vidgren. Häntä kutsuttiin tällä nimellä, sillä Ville osasi lukea, mikä oli melko harvinaista tuohon aikaan. Rahikais-Martti: Vuonna 1926 syntynyt Martti Huttunen. Martin sanottiin muistuttavan Tuntemattoman sotilaan Rahikaista. KAUPPISVIESTI 1/2012 | 15 Minulle on tullut mieleen ajatus, miten ihanaa elämä olisikaan maalla. Elämää maalla > Siiri Paltemaa, 10v, Siilinjärvi Serkkuni asuvat siellä, ja minulle onkin tullut aika paljon kokemusta siitä, millaista maalla on. Olemme usein ulkona, ja joskus laitamme pihalle puhallettavan uima-altaan. Sitten kannamme siihen ämpäreillä navetasta vettä. Toisilla maalla asuvilla serkuillamme on Wii ja toisilla Xbox. Niitäkin on mukava pelata, mutta ulkopelit vievät tässä asiassa kyllä voiton. Leikimme pihalla piilosta, kymmenen tikkua laudalla, karttua, toiselta nimeltään kirkonrottaa, ja kaikkia muita hauskoja pelejä. Usein myös pyöräilemme. Monesti olemme ottaneet mukaan serkkujen luokse omat pyörät, ja sitten olemme niillä jotain peliä, tai pyöräilemme ihan muuten vaan, kun maalla on tilaa niin paljon. Toisten serkkujen luona voi katsella hevosta, ja koirakin heillä on. Sillä on ulkona aitaus. Molemmilla serkuilla on toki lehmiä, ja kissojakin on. Itse en ole koskaan asunut maalla, mutta isona aion asua. Asun nyt aika lailla kaupungissa. Meillä on oma ranta ja rantasauna, pihaamme kuuluu myös pieni metsä. Sen puut eivät kyllä ole tiheässä. Siellä sijaitsee muun muassa meidän trampoliinimme, joka ei ole käytössä talvella, lastenkiikkumme ja puukasoja/ 16 | KAUPPISVIESTI 1/2012 puutelineitä, joista äiti ja isä hakevat puunhalkoja. Kun olimme menossa serkkuni 10-vuotissyntymäpäiville, menimme erään tietyn paikan ohi. Silloin äitini kertoi, miten hänen rakas ukkinsa oli aikoinaan toivonut äidin rakentavan siihen oman talonsa. Ken tietää, ehkä vielä jonain päivänä siinä komeilee kaunis talo, jossa asun minä perheeni kanssa. Kiitos serkuilleni Marille ja Eetulle sekä Jonnalle ja Juholle, kun omistatte niin ihanat kodit, ihanalla paikalla. Näin kansalliskirjailija Juhani Ahon (1861-1921) juhlavuoden päätyttyä olemme siirtyneet hänen kaverinsa, ystävänsä ja aikalaisensa Heikki Kauppisen eli kirjailija Kauppis-Heikin (1862-1920) juhlavuoteen. Iikan tarinoita Kauppis-Heikin polkua Juhlavuoden tapahtumissa tulee esille seikkaperäisesti vaiheita, joten pitäydyn tässä vaiheessa listaamaan Saimaan laakson pohjoisosissa voisi kuulua matkailullisesti Kauppis-Heikin polkuun. Juhlavuonna 2011 tuli hyvin monille suomalaisille tutuksi osa tai kokonaankin Jussin-polku, synnyinkodista Väärnin pappilasta Mansikkaniemen kappalaisen pappilaan ja edelleen Kyrönniemen pappilaan Vieremälle ja siitä kotikirkon seutuville Iisalmeen, jonka kirkon pohjoispuolelle hänet on haudattu, paikalle johon näkyvät kirjailijalle rakkaat yläsavolaiset maisemat kiintopisteineen. Mitä Kauppis-Heikin polulta etsimme? Ensiksi tietysti synnyinpaikan etelä-Vieremän Valkeiskylältä taloineen ja paikkoineen. Seuraavaksi hän pääsi, vielä lähes lapsukaisena, rengiksi kansalliskirjailija Juhani Ahon isän silloin Vieremän kappalaisen virkaa hoitaneen Theodor Brofeldtin isännöimään Kyrönniemen pappilaan. Seuraa siirtyminen Brofeldtien mukana Iisalmen emäseurakunnan kirkkoherran pappilaan. Matka jatkuu Peltosalmen ja Ulmalan kylille, jossa sijaitsee Kauppisten Kallion tila (1881-Kauppisilla). Sen pihapiirissä on edelleen rakennus, jonka kamarissa Heikin tiedetään asuneen ja kirjoittaneen. Matkaa voidaan jatkaa Ulmalan kyläkoululle, jossa hän toimi opettajana tai poiketa Nerkoonniemen Vanhaanpihaan (1791 –Kauppisilla), jonka rantakoivussa tiedetään Kauppis-Heikin kirjoittaneen ainakin pääosan Laara romaanistaan. Talon eloaitan seinässä on hänen itsensä kaivertamat puumerkit H K. Pitää vielä poiketa Lapinlahden kirkonkylään, jossa Haminamäen kupeessa on sijainnut pieni mökki. Siellä kirjailija on kuollut 1920 sairauksiin. Alkaa paluumatka, jolla toteamme, että nykyisin kotiseutu kunnioittaa kirjailija Kauppis-Heikkiä siten, että Peltosalmen alueella ovat hänen nimikkokoulunsa sekä Kauppis-Heikin tie. Kaupungin keskustassa sijaitsee Kirkkopuistonkadulla hänen muistopatsaansa ja Mansikkaniemen entisessä pappilassa eli nykyisessä Juhani Ahon museossa myös Kauppis-Heikin osio. Polku päättyy kotikirkolle Iisalmen Kirkonsalmella, jossa hänet on siunattu vuonna 1920 viimeiseen lepoon. Hauta muistomerkkeineen sijaitsee aivan kirkon vieressä sen eteläpuolella. Aukeat ison pappilan pellot ovat vuoden 1920 jälkeen pääosin tontitettu ja maiseman avaruus puiden ja rakenteiden myötä muuttunut Kirkonsalmella, Mansikkaniemellä ja Koljonvirralla. Suomen sodan taistelujen muistomerkit, Kauppilan talon pihapiiri, Mansikkaniemen pappila sekä Kustaa Aadolfin kirkko ovat kuitenkin niitä näkymiä, joita Kauppis-Heikkikin on silmillään katsellut. KAUPPISVIESTI 1/2012 | 17 Kauppisten sukuseuran vuoden 2011 toimintakertomus Yleiskatsaus Tilintarkastajat Vuosi 2011 oli toiminnallisesti normaali sukukokousten välivuosi. Tärkeimpiä teemoja olivat Kannonkoski – Viitasaaren – Halsuan sukututkimuksen ohella seuraavan sukukokouksen varmistaminen (paikan varaaminen, paikallisen järjestelyn vastuuhenkilön nimeäminen ym.) ja kotisivujen uudistamisen aloittaminen (ulkoasun uudistaminen ja osa sivuista myös englanniksi). Matti Kauppinen (Iisalmi) ja Martti Kauppinen (Iisalmi) toimivat varsinaisina tilintarkastajina ja Olli Lahti ja Timo Kauppinen varatilintarkastajina. Hallinto Hallitus 1.1.2011 – 31.12.2011 Asko Kauppinen, puheenjohtaja Margit Väisänen-Vänskä, varapuheenjohtaja Antero Kauppinen, sihteeri-rahastonhoitaja Marja-Liisa Ahlberg Antti Kinnunen Sanna Paltemaa Marjatta Teittinen Kokoukset Hallitus kokoontui seuraavasti: 20.3. ja 9.10. paikkana Lomatrio Pieksämäki Sukututkija Sukututkija Jarmo Ahlstrand on luvannut tehdä Kannonkosken – Viitasaaren – Halsuan sukututkimuksen vuoden 2012 loppuun mennessä. Sukukirjan on tarkoitus olla myynnissä sukutapaamisessa 2013. 18 | KAUPPISVIESTI 1/2012 Jäsenet Vuoden 2011 lopussa jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä oli 413. Jäsenmaksunsa jätti maksamatta 36 jäsentä. Kahtena peräkkäisenä vuotena jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet poistetaan vuosittain jäsenrekisteristä sääntöjen mukaisesti. Vuoden 2011 alussa poistettiin rekisteristä jäsenmaksun kahtena peräkkäisenä vuotena laiminlyönnin vuoksi 10 jäsentä. Sukuseuraa 12 vuotta johtanut Matti Kauppinen Iisalmen Peltosalmelta, Martti Kauppinen Hankasalmelta ja Risto Kauppinen Vantaalta ovat kunniajäseniä. Risto Kauppisen kunniajäsenyys vahvistetaan vielä sukukokouksen pöytäkirjassa. Ainaisjäseniä oli vuoden lopussa 9 kappaletta. Ainaisjäseneksi pääsee maksamalla jäsenmaksun viisitoistakertaisesti. Ainaisjäsenten maksamat jäsenmaksut tuloutetaan 15 vuoden aikana. Tulouttamattomia ainaisjäsenmaksuja on 1280 euron arvosta. Jäsenmaksulaskutuksen toteuttamisessa on käytetty Kopijyvä Oy:n palveluja. Jäsenmaksut Vuodesta 2011 alkaen jäsenmaksu on on ollut 17,50 euroa/perhe Runnin sukukokouksen päätöksen mukaisesti. Jäsenlehti Sukukirjat Jäsenlehti KauppisViesti ilmestyi ja jaettiin sukuseuran jäsenille kesä- ja joulukuussa. Lehden päätoimittajana on toiminut Asko Kauppinen. Jäsenistöltä toivotaan edelleenkin aktiivisuutta juttujen lähettämisessä. Jäsenlehden taittamiseen, tulostamiseen ja postittamiseen on käytetty Keuruskopio Oy:n palveluita. Palveluyhtiön vaihdoksella on säästetty huomattavasti, aikaisemmin Viestitär Oy (taitto) ja Kopijyvä Oy (tulostus ja postitus). Sukukirjoja myytiin 1559 euron arvosta. Kotisivut Muu myynti Kotisivujen uudistus on aloitettu. Ulkoasua parannetaan ja osa aineistosta käännetään myös englannin kielelle. Kotisivujen toteuttajana on toiminut kuopiolainen Mindcom Oy ja palvelin- ja domainpalvelun on tarjonnut IWN-FIN- OY LTD. Muu myynti sisältää lehtien ja sukututkimusvihkosten myynnin ja myyntien postimaksuja. Muu myynti oli 275,45 euroa. Tuotemyynti Viirit Isännän viirejä ja pöytästandardeja myytiin 225 euron arvosta. Korut Korumyyntiä oli 235 euron arvosta. Kaulariipuksia teetettiin 100 kpl lisää. Kaulariipusten hinta kohosi aikaisempaan verrattuna huomattavasti hopean maailmanmarkkinahinnan nousun vuoksi. Kokonaismyynti oli siis 2254,45 euroa. Tuotteita myytiin pääasiassa postiennakko maksutapaa käyttäen. Hankasalmen Kauppisten sukukirjoja on varastossa kysyntään nähden liikaa, mikä aiheuttaa sen, että varastoon on sitoutunut liikaa rahaa. Liiallisen määrän hankkimisen aiheutti aikoinaan kirjapainon hinnoittelu; pienten painosmäärien ja isojen painosmäärien yksikköhinnoissa oli erittäin suuri ero. KAUPPISVIESTI 1/2012 | 19 Tämä vuosi on kirjailija Kauppis-Heikin juhlavuosi koska hänen syntymästään tulee kuluneeksi 7.6.2012 sataviisikymmentä vuotta. Kauppis-Heikki 150 v. Kauppis-Heikki (Heikki Kauppinen) syntyi Vieremän (silloisen Iisalmen maalaiskunnan) Valkeiskylässä leskeksi jääneen Kristiina Loviisa Kauppisen yksinäisenä lapsena. Heikin ukki Fredrik Kauppinen, Kristiina Loviisan isä, oli lähtöisin Vieremän Kauppilanmäestä Ylä-Savon Kauppisten kantapaikasta. Heikki eli äitinsä kanssa Valkeiskylässä useassa eri paikassa kunnes hänen äitinsä meni uudelleen naimisiin Sippolan talon isännän Samuli Partasen kanssa. Tämä avioliitto ehti kestää vain noin neljä vuotta kun Kristiina Loviisa kuoli lavantautiin. Heikki oli silloin juuri rippikoulun käynyt ja hänen äitinsä oli sopinut Kyrönniemen pappilan isännän kappalainen T. H. G. Brofeldtin kanssa, että mikäli Heikki jää orvoksi niin hän pääsisi pappilaan pikkurengiksi. Näin sitten tapahtuikin. Kyrönniemen kappalainen oli kirjailija Juhani Ahon isä ja Heikki tutustui näin pappilan poikiin Johannekseen ( Juhani Aho) , Pekkaan ja Kalleen ja heistä tuli elinaikaisia ystäviä. Kyrönniemen ajasta alkaa Heikin kirjallinen toiminta läheisessä toiminnassa Brofeldtin veljesten kanssa ja myöhemmin laajeten veljesten ystäväpiiriin. Kauppis-Heikin elämänkaari etenekin kirjallisuuden ja kirjoittamisen sekä itseopiskelun kautta kiertokoulunopettajaksi, kasvatuslaitoksen johtajaksi ja lopuksi kansakoulunopettajaksi. Heikin kirjallinen tuotanto sisältää jonkin verran runoutta nuoruusvuosilta, tarinoita sekä romaaneja ja lehtikirjoituksia ja pakinoita. Kirjallisuustoiminnasta hän sai valtion kirjallisuuspalkinnon ja valtion kirjailijaeläkkeen. Rovasti Brofeldt silloin Iisalmen kirkkoherrana, vihki Heikin avioliittoon Lapinlahden Nerkoon kylästä olevan Hanna Korhosen kanssa 1.7.1890. Heille syntyi kahdeksan lasta, jotka saivat mahdollisuuden opiskeluun ja vanhin poika valmistui metsänhoitajaksi, tytär agronomiksi ja kolme tyttöä kansakoulunopettajaksi, 20 | KAUPPISVIESTI 1/2012 Kauppis-Heikki 150 vuotta juhlavuoden tapahtumia •Kauppis-Heikin tarinoita 12.4 .2012 klo 18.30 Vieremän kirjastolla •Kauppis-Heikin teokset -näytte lyn avajaiset toukokuussa Vieremä n kirjastolla •Syntymäpäivän kukkatervehdys Kauppis Heikin haudalla 7.6.2012 klo 12.0 0 Iisalmessa •Kauppis-Heikin pakinoita teok sen julkistaminen 7.6.2012 klo 14.00 Vieremä n kirjastolla •Kauppis-Heikki 150 vuotta tila isuus SKS:n Kirjallisuusarkiston tilassa Mar iankatu 19 E, 3. kerros, käynti sisäpihalta, Hels inki 7.6.2012 klo 14.00. •Kirjallisuusseminaari 9.6.2012 klo 10.00 – 15.00 Kyrönniemen pappilassa Vieremä llä. Bussikuljetus Iisalmen kulttuurikeskukselt a klo 9.15 •Kauppis-Heikki 150 vuotta-juhl a Valkeisten nuorisoseurantalolla 10.6.2012 klo 13.30 – 15.30. Bussikuljetus Iisalmen kult tuurikes kukselta klo 13.00 •Ohjattu patikkaretki Heikin polu lla heinä- ja elokuussa Kaikkiin tilaisuuksiin vapaapääs y samoin bussikuljetukset ilmaisia. Tiedustelut puh. 040 569 8841 Muistamiset Kauppis-Heikin seur an tilille IBAN FI0747881020056766 BIC HELSFIHH Kutsun sivu 3. kaksi lapsista kuoli pienenä ja nuorin poika muutti pois kotimaasta. Heikki kuoli 3.9.1920 Lapinlahden kirkonkylässä omassa pienessä talossaan, jossa hän ehti asua vain hieman yli kuukauden ajan. Heikki haudattiin 10.9. 1920 Iisalmeen Kustaa Aadolfin kirkon vierelle. Kauppis-Heikille kirjailijannimikkoseura Heikin syntymäkunnassa Kyrönniemen pappilan vanhassa väentuvassa, jossa Heikki oli asunut seitsemän nuoruusvuottaan perustettiin elokuun 4.päivänä vuonna 2000 Kauppis-Heikin seura ry. Seura on kirjalijan nimikkoseura, jonka tarkoituksena on tehdä kirjailijaa ja hänen tuotantoaan tunnetuksi. Seura on julkaissut Kirjallisuusseminaari kirjallisuussarjaa Kotikyliltä. Tässä sarjassa on julkaistu viisi teosta. Seura on jäsenenä suomalaisten kirjailijoiden nimikkoseurassa ja seura järjestää mm. kirjallisuus- seminaareja sekä toimii yhteistyössä muiden kulttuurijärjestöjen kanssa. Kauppis-Heikki 150 vuotta juhlavuoden seminaari on lauantaina 9.6.2012 Kyrönniemen pappilan salissa ja sunnuntaina Heikin juhla Valkeisten nuorisoseurantalolla. Tilaisuuksien ohjelmat ovat oheisena. Heikin syntymäpäivänä julkaistaan seuran toimittama KauppisHeikki pakinoitsijana Vieremän kirjastossa ja samaan aikaan Suomalaisen Kirjallisuuden seuran tiloissa Helsingissä. Kauppis-Heikki 150 vuotta -juhla Kyrönniemen pappilassa 9.6.2012 klo 10.00 – 15.00 Valkeisten Nuorisoseurantalolla 10.6.2012 klo 13.30 – 15.30 Ohjelma Ohjelma Seminaarin avaus Kahvitarjoilu Kauppis-Heikin seuran pj. Asko Kauppinen Vieremän kunnan tervehdys Kunnanjohtaja Ari Hukkanen Morjens, hyvä Heikki. Voikeeten hyvin.” Minna Canthin ja Kauppis-Heikin kirjailijatoveruudesta FT Minna Maijala Kauppis-Heikin tutkijan synnintunnnustus FT Tellervo Krogerus 12.20 Kahvitarjoilu Tervehdyssanat Valkeisten Ns:n pj. Ansa Huttunen Valkeisen alakoulun oppilaiden esitys ohjaajana rehtori Eevariitta Mustonen Kuorolaulua Vieremän kyläkööri johtajana Anna Janka-Murros Juhlapuhe talousneuvos Jouko Pennanen Kansantanhuja Ulmalan nuorisoseuran tanhuajat Uranaukaisijoiksi Kurjalanrannasta ja muista kiertokoulu- seminaareista Pienoisnäytelmä Keskustelua Päätössanat KT Tuula Hyyrö Päätössanat Kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen Tervetuloa! Kauppis-Heikin jälkipolvien esityksenä Kauppis-Heikin seuran pj. Asko Kauppinen Yhteislaulu Savolaisen laulu Tervetuloa! Kutsun keskiaukeama. KAUPPISVIESTI 1/2012 | 21 Tule mukaan sukuseuran toimintaan liity sukuseuran jäseneksi Tervetuloa mukaan Kauppisten Sukuseura ry:n jäseneksi. Sukukokouksessa 15.7.2007 hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaan sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt. Eli jos vaikkapa isovanhemmissa isän tai äidin puolelta on jossakin vaiheessa ollut Kauppinen-nimisiä, olet tervetullut jäseneksi. Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä myös muun sellaisen henkilön, joka on kiinnostunut sukuseuratoiminnasta. Sukuseuran jäsenmaksu on 17,50 €/vuosi koskien koko perhettä. Sukuseuran jäsen saa postitse kaksi kertaa vuodessa tehtävän KauppisViestin. Osoitteen muutokset voit tehdä sihteerille kirjeitse tai sähköpostitse. KauppisViestin ilmestyneitä numeroita voi tilata myöhemminkin, niin kauan kuin lehtiä riittää. Irtonumeroiden hinnat ovat seuraavat (hintoihin sisältyy postimaksu): 1 kpl 5 euroa 2 kpl 8 euroa 3 kpl 10 euroa 4 kpl tai enemmän: 3 euroa/kpl Lehden tilausosoite: Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, 70100 Kuopio puh. 040-754 1555 sähköpostiosoite [email protected] Sukuseuran kotisivut: www.kauppistensukuseura.net KYLLÄ, haluan liittyä Kauppisten Sukuseura ry:n jäseneksi: Nimi Tervetuloa mukaan! ______________________________________________________________________ Osoite ______________________________________________________________________ ______________________________________________________________________ Puhelin ______________________________________________________________________ Sähköpostiosoite_______________________________________________________________ Postita osoitteella Kauppisten Sukuseura ry:n sihteeri-rahastonhoitaja Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, 70100 Kuopio Tai ilmoita tiedot sähköpostilla: [email protected] 22 | KAUPPISVIESTI 1/2012 » Asko Kauppinen Kauppisen suvun vaakuna Sukuvaakunasta on keskusteltu suvun keskuudessa pian neljänkymmenen vuoden aikana. Mielipiteitä vaakunan tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta on ollut monia ja vielä useampia siitä, että millainen sukuvaakunan tulisi olla. Kysymys vaakunan ”virallisuudesta” eli siitä, että pitääkö sukuvaakunan täyttää heraldiikan muotovaatimukset vai riittääkö suvun päätöksellä hyväksytty vaakuna suvun käyttöön. Edesmennyt seuramme puheenjohtaja ”tuplatohtori” Paavo E. Kauppinen on tyylilleen uskollisena pohtinut sukuvaakuna asiaa talvella 1997. Hän on lähettänyt silloiselle sukuseuran sihteerille Heljä Kuroselle monisteen pohdinnoistaan. Moniste löytyy sukuseuran arkistosta. Seuraavassa Paavo E:n pohdinta sellaisenaan kuin hän oli sen kirjoittanut: KAUPPISEN SUVUN VAAKUNA Kalevala ei ole eepos vaan muinainen kuukalenteri, jossa on kivikauden ja pronssikauden aineksia. Siinä on myös egyptiläistyylinen yleiseurooppalainen vanhan ajan maailmankuva. Kysymyksessä on ajan virta – ”vuo”. Lip, lap, lop merkitsevät Saksassa vuolasta virtaa. Ne ovat keltinkieltä (eli kaalinkieltä). Ne ovat myös suomea, koska muinaiskeltti oli muinaissuomea. Vertaa sanoja lipua, lapata, loppua (Loppi, Tohloppi). Kyseessä on esijuliaaninen (esi-Caesar) kuukalenteri, kun aika lasketaan kuusta eikä auringosta. ”Viisas Vuojalainen” tarkoittaa vanhaa vuotta. ”Kaunis Kauppi Lappalainen” tarkoittaa tulevaa vuottta. Niiden välissä on kivikauden uudenvuodenpäivä eli Köyri eli Kekri eli Pyhäinmiestenpäivä. ”Kauppi Köyrityinen” Arhippa Perttusen versiossa, tarkoittaa siis kuuta Kauppi-tähdistössä syksyllä. (vrt. ”Kuukauppi”). Kysymys on siis siitä, onko Kauppi yksityinen tähti vai syystähdistö. Oliko se nouseva vai kulmineeraava. Vai onko se Egyptin historian kulmakivi Otis-tähti, joka ehkä on väärin tulkittu. Jos Kauppi on Jaakoppi, niin tähti, joka nousee Jaakobista, nousee myös Kaupista. Joku Kauppisten sukuun kuuluva astronomi voisi huvikseen laskea, mikä syystähdistö ”Kauppi” oli ennen pronssikaudella tapahtunutta maapallon akselin siirtymistä vuoden ollessa 10 kuukauden pituinen. Tuleepa esiin salai- suus: Kauppisten alkuperä. Ovatko ehkä juutalaisia, J.V. Snellmanin ”Vuorten väkeä”, ”hiisiä” vaiko turkiskauppiaita. Iso C-kirjain ja tähti vaakunaan, ehkä myös ajanvirta. Ruotsi-Suomen vallan aikana kirjoitettiin ”Caupinen”. Ei 6-sakaraista Davidin tähteä eikä 5- sakaraista Pythagoraan tähteä, vaan 4-sakarainen ristiä muistuttava tähti. (Lue tarkoin kaikki Kullervo tarut ja hirvenhiihdäntärunot. Ne tapahtuivat taivaalla. Sivu 335. Latvajärven runoalue n:o 865, Lönnroth AII 6, n.73 – 1834: Kaunis Kauppi Köyrötyinen. Hirvenhiihdäntä runoissa 3/5 oli hiihtäjänä Kauppi, 2/5 oli Lemminkäinen. Siis taivaalla Hirven tähdistö nousi ensin ja sen jälkeen Kauppi-tähti). Paavo E. Kauppinen Näin siis Paavo E. pohdiskeli sukuvaakuna asiaa hakien kaukaa menneisyydestä perusteita vaakunan ulkomuotoon. Viimeisin vaakunaan liittyvä pohdiskelu käytiin sukuhallituksessa viime vuosituhannen lopulla Peltosalmen Kauppilan Matti Kauppisen ollessa seuran puheenjohtajana. Tässä pohdinnassa sukuhallitus hyväksyi oheisen kuvan mukaisen sukuvaakunan. Vaakunan on suunnitellut Matti poikansa kanssa. Siinä on Savon värit hallitsevina, mustassa alaosassa on Savon jousi, sen yläpuolella tulenlieskat kuvaavat kaskenpolttoa ja ylhäällä viisi ”Yhtäpuuta”- tunnusta kuvaa suvun viittä sukuhaaraa. Nykyinen sukuhallitus keskusteli vaakuna asiasta maaliskuun kokouksessaan ja tämä ”vaakuna malli” päätettiin panna kevään 2012 Kauppisviestiin sekä kotisivuille, jotta suvun jäsenillä on mahdollisuus nähdä ehdotus kuvana. Sukuhallitus toivoo, että suvun jäsenet antaisivat palautetta hallituksen jäsenille joko kotisivujen kautta tai sitten tässä lehdessä olevien hallituksen jäsenten yhteystietojen kautta. Palautteet toivomme saavan ensi syyskuun loppuun mennessä. KAUPPISVIESTI 1/2012 | 23 Monipuolisia Kauppis-tuotteita tarjolla Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita Kauppistuotteita Kirja- ja tuotetilaukset hoitaa puheenjohtaja Asko Kauppinen, Palosenjärventie 403, 74200 Vieremä, puh. 040 5698841 , ([email protected]) Tilaukset voi tehdä myös internetin kautta osoitteessa www.kauppistensukuseura.net. Kotisivun yläreunassa on otsikko ”Kauppistuotteita tarjolla”, sitä klikkaamalla voit suorittaa tilauksen. Tilaukset toimitetaan postiennakolla ja tuotteen hintaan lisätään postituskulut. Sukututkimukset: • Kauppisten suvun vaiheita I 168 A4 sivua, 1984, 20 € • Hankasalmen Kauppisten sukukirja 222 A4 sivua, 2004, 25 € • Hankasalmen Kauppisten sukukirja II 58 A4 sivua, 2007, 20 € Kirja sisältää mielenkiintoista tietoa ja yksityiskohtia Hankasalmen Kauppisten vaiheista. • Kannonkosken ja Viitasaaren Kauppisten sukupuu II (kaaviona), 1995, 15 € • Ylä-Savon Kauppisten sukukirja I 306 A4 sivua, 1988, 32 € Myynnissä olevat tuotteet • Ylä-Savon Kauppisten sukukirja II • Kaulariipus 20 €/kpl • Ylä-Savon Kauppisten sukupuu kaaviona • Rintamerkki 15 €/kpl • Solmioneula 20 €/kpl • Pöytästandardi 30 €/kpl 62 A4 sivua, 20 € 1990, 15 € pöytästandardissa suvun tunnus • ”Yhtä puuta” Isännän/sukuseuran viiri lipputankoon - pieni koko (300 cm x 50 cm) 50 €/kpl Digipaino Keuruskopio Oy 2012 - iso koko (450 cm x 50 cm) 50 €/kpl
© Copyright 2024