tukom 3/2011 - Tulikomentoja
Rakuunapäivillä Lappeenrannassa, s.4 Jussi Niinistö: Ottawan miinasopimus strateginen virhe, s. 7 Intian korruptoituneet tykkihankinnat, s. 24 3/2011 TULIKOMENTOJA www.tulikomentoja.fi Julkaisija: Suomen Tykistömuseo Toimituskunta: Lauri Haavisto, päätoimittaja Toimituskunnan puheenjohtaja [email protected] Samuel Fabrin [email protected] Aki Kinnunen [email protected] Petri Majuri Sotilasasiantuntija Tero Mäenpää Sotilasasiantuntija Sirkka Ojala Verkkovastaava [email protected] Jukka Sippola Juhani Suni Lehden kiltasivut ja postitusrekisteri [email protected] [email protected] Kalevi Virtanen [email protected] Ulkoasu: Maj-Lis Krouvi / Maisan paja [email protected] Ilmoitusmyynti: Pertti Onniselkä / Happyback Oy [email protected] Paino: SLY-LEHTIPAINOT OY KIRJAPAINO UUSIMAA TOIMITUKSELLINEN AINEISTO Lauri Haavisto, Hitsaajankatu 13 C 66, 00810 Helsinki [email protected], 040 70 44 185 ILMOITUSAINEISTO Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, 28370 PORI [email protected], puh. 0500 590 409, faksi (02) 6356 188 KILTASIVUJEN AINEISTO Juhani Suni, Käpypolku 1 D11, 13500 HÄMEENLINNA [email protected], (03)6380 138, 0440 478 602 Osoitteenmuutokset on aina tehtävä oman killan sihteerille. Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Juhani Sunilta. 2 Kansi: Naurava Uusi-Matti, vierellä Pekka Termala / Sirkka Ojala 3DLQRWXRWH Tausatalla: Aurinko laskee Valkiajärvellä /Sirkka Ojala pääkirjoitus TULIKOMENTOJA 3/2011 Pääkirjoitus, Lauri Haavisto .. .. .. .. .. . 3 Rakuunapäivillä Lappeenrannassa, Sirkka Ojala . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 4 Ottawan sopimus on strateginen virhe, Jussi Niinistö . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 7 Vapaaehtoistyöllä on merkitystä Piirun, metrin ja sekunnin tarkkuudella, Kari Halonen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 9 Perinnepäivä Nurmeksessa, Timo Härkönen ja Jaakko Rytty . .. .. 10 Omaisten- ja kiltapäivä Niinisalossa Sirkka Ojala . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 12 Erik Berner in memoriam, Kari Vilamo.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 14 Kilta- ja kokoussivut, Juhani Suni, .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 16 Suomen Tykistömuseossa tapahtuu, Mikko Kero .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 20 Erikoisosaajia puolustusvoimille, Mikko Kero .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 21 Perinnetykkejä huollettiin museolla, Sirkka Ojala . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 22 Intian korruptoituneet tykkihankinnat, Jaakko Rytty .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 24 Tykistön ampumaharjoitus 2011, Tero Mäenpää. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 26 Museoesineet kertovat, Samuel Fabrin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 27 Samuel Fabrin vaihtoi autot tykistöön, Sirkka Ojala . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 28 Sotamuseoita maailmalta, Leo Johan Salo . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 30 Riihimäen seudun Tykistökillan kuulumisia, Sami Saarinen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 31 Paksu Katariina paukkui Tykistömuseolla, Sirkka Ojala . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 32 Etelä-Pohjanmaan tykkimiehet Rovalla, Seppo Rinta-Hoiska .. .. .. .. .. .. .. .. .. 35 T ulikomentoja 3/2011 on nyt käsissäsi ja se on perinteiseen tapaan kilta- ja museonumero. Lehden sisäsivuille on kerätty juttuja useiden eri tykistön kiltojen toiminnasta ympäri Suomea. Mitä useampi osallistuu kiltojen ja yhdistysten toimintaan sitä parempia tapahtumia ne pystyvät järjestämään. Aktiivinen kiltatoiminta palkitsee monella tavalla, vähintäänkin uusien ystävien ja kokemusten rikkaudella. Killat ovat myös vapaaehtoistoimintaa parhaimmillaan, sillä niiden tarkoituksena on tarjota yleishyödyllistä palvelua jäsenilleen yhdistämällä tykkimiehiä tykistön ja maanpuolustuksen teemalla. P uolustusvoimien ja koko yhteiskunnan joutuessa kiristämään vyötä säästövelvoitteiden vuoksi nousee yhä suurempaan rooliin vapaaehtoistoiminnan merkitys. Kertausharjoituksista leikkaaminen merkitsee, että yhä harvempi pääsee verestämään taitojaan puolustusvoimien rahoituksella. Armeijalla ei yksinkertaisesti enää ole rahaa pitää sellaista laajaa reserviä, johon on Suomessa totuttu ja jo nyt on reservin koko pienentynyt huomattavasti menneistä vuosikymmenistä. Vaikka sotilaallisia taitoja voi pitää yllä esimerkiksi ampumaradoilla ja yleistietoa maanpuolustuksesta lisättyä vaikkapa kiltojen järjestämiin luentoihin osallistumalla, on kova sotilaallinen osaaminen yhä harvemmalla hallussa Suomessa. T ämä muutos ei ole pelkästään Suomea koskettava asia vaan lähes koko Euroopassa ollaan supistamassa rajusti puolustusbudjetista. Esimerkiksi muissa Skandinavian maissa ollaan siirtymässä asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan ja kansainväliset operaatiot ovat yhä suuremmassa roolissa. Suomi on vielä toistaiseksi pysynyt eri linjoilla esimerkiksi asevelvollisuuden osalta ja tulevat poliittiset ratkaisut vaikuttavat lähteekö Suomi muun Länsi-Euroopan linjalle. V aikka maanpuolustuksen suuriin linjoihin kansalaiset pystyvät vaikuttamaan pääsääntöisesti vain neljän vuoden välein, on meillä kaikilla kuitenkin mahdollisuutemme tehdä sen eteen paljonkin. Esimerkiksi kiltatoimintaan osallistuminen tuo varmasti tietoja ja taitoja, jotka hyödyttävät maanpuolustusta. Enää emme valitettavasti voi odottaa puolustusvoimien tarjoavan kaikkea, vaan maanpuolustustyö on yhä enemmän aktiivisten vapaaehtoisten harteilla. Näihin mietteisiin toivotan kaikille lukijoille hyvää alkanutta syksyä ja toivottavasti myös tulevaisuudessa aktiivista kiltatoimintaa. Lauri Haavisto ILMESTYMISAIKATAULU Numero 4/11 1/12 2/12 3/12 4/12 Aineisto- Ilmestyy päivä viikolla 15.10. 15.1. 15.4. 15.8. 15.10. 47 8 21 38 47 Tulikomentoja 3/2011 3 rakuunapÄivillÄ lappeenrannassa TEKSTI JA KUVAT: SIRKKA OJALA Tykistöprikaatin hevosvetoinen perinnejaos osallistui 6. -7. elokuuta 2011 Lappeenrannassa järjestetyille seitsemänsille Rakuunapäiville. Edellisen kerran kutsu tilaisuuteen tuli vuonna 2009. Tapahtuman järjestäjänä toimi Rakuunakilta yhteistyössä Maasotakoulun ja Lappeenrannan kaupungin kanssa. Matkaan lähti Niinisalosta viisi Niinisalon ratsastajien hevosta ja kahdeksan Kankaanpään Seudun Tykistökillan kiltalaista. Lisäksi kuormaauton ohjaimissa oli Tykistöprikaatin Kuljetuspatteristossa varusmiespalvelustaan suorit- 4 tava Miika Jyrkiäinen Kauhajoelta ja Niinisalon ratsastajista Marjaana Renvall hevostyttönä. Kalervo Kinnari, Matti Lappalainen, Lasse Leppiniemi, Matti Peurala, Matti Teelmäki, Pekka Termala, Hannu Vettenranta ja Jouko Vähämäki ovat kaikki jo vuosia kuuluneet Perinnejaoksen vakioporukkaan ja jaoksen toiminta on heistä mukavaa puuhaa ja näytöksiin lähdettäisiin mieluusti useamminkin. Upea esitys Perjantaina illansuussa majoituttiin Rakuunanmäen kasarmille. Lauantaina noin 40 ratsukon ja hevosvaljakon marssiosasto teki juhlallisen kierroksen halki Lappeenrannan kaupungin, katselijoiden vilkuttaessa kadunvarsilla. Perinnejaoksen hevoset vetivät ”nollakakkosta” marssiosaston mukana letkan viimeisinä. Yli neljän kilometrin marssilenkki oli Nuurulle, Aatulle Hauska-Ponnelle ja Miisalle rankka, sillä raskaan tykin vetäminen kävi hevosten voimille. Venäläisvalmisteisen kenttätykin 76 K 02:n vauhtia jyrkimmissä laskuissa olivat lankun kanssa jarruttelemassa kiltalaiset Jouko Vähämäki ja Kalervo Kinnari. Marssi huipentui viimeiseen nousuun linnoitukselle Pekka Termalan ja Uusi-Matin johdattaessa joukkoa. Selvitäkseen jyrkästä mukulakivimäestä perinnejaoksen hevosvaljakko joutui ottamaan hurjan vauhdin satamasta asti, mutta mäenharjalle päästiin komeasti. Tulikomentoja 3/2011 Nuoret kiinnostuneita Sunnuntaina oli vuorossa päivien pääjuhla Adolf Ehrnroothin aukiolla, jonne kerääntyi runsas katsojajoukko ja synkistä ukkospilvistä huolimatta sateelta vältyttiin. Perinnevaljakko karautti omassa näytösosuudessaan komeasti asemaan ja juhlan päätyttyä perinnejaoksen ryhmä keräsi ympärilleen suurimman ihailijajoukon. Nuoremmatkin katsojat pääsivät taputtelemaan hevosia ja myös silmäilemään vanhaa asekalustoa. Jatkuu sivulle 6 >> 5 1. 2. Rakuunapäivillä Lappeenrannassa 1. Linnoituksen mäki tultiin vauhdilla ylös. 2. Ampumavalmis! Tulta! 3. Harjaaminen on molemmille mukavaa. 4. Perinnejaos on aina ihailijoiden ympäröimä. 5. Kapteeni Lappalainen harjaa kaveriaan. 6. Voimalla seitsemän miehen. 4. 5. 6 3. 6. Ottawan sopimus on strateginen virhe Pääministeri Kataisen hallitus on päättänyt liittää Suomen Ottawan sopimukseen. Kuluvana syksynä eduskunta saa käsiteltäväkseen sopimuksen ratifioinnin. Näin tämä vuosia vatvottu asia, Suomen liittyminen kansainväliseen jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen, ponnahtaa vielä kerran julkisuuteen. Sopimuksen vahvistamisen jälkeen Suomi sitoutuu tuhoamaan miinavarastonsa neljän vuoden sisällä. Niin nämä monelle varusmiespalveluksensa suorittaneelle suomalaiselle tutut putki- ja sakaramiinat siirtyisivät historiaan vuonna 2016. Vaikka junan voikin katsoa menneen jo, en puolustusvaliokunnan puheenjohtajana voi tätä asiaa pureksimatta niellä. Ottawan sopimukseen sitoutuminen oli poliittinen päätös, joka on sekä sotilaallisesti että taloudellisesti vailla perusteita. Jalkaväkimiinat ovat tärkeä osa alueellista puolustusdoktriiniamme. Miinat eivät ole hyökkäysaseita Sodassa jalkaväkimiinat ovat Suomen puolustukselle olennaisen tärkeitä. Meillä on pitkät rajat, mutta vähän puolustajia. Miinat eivät ole hyökkäysaseita. Niiden käytöllä säästetään omia sotilaita ja aiheutetaan hyökkääjälle tappioita. Lisäksi miinojen psykologinen pelotevaikutus hyökkääjään on huomattava. Rauhan aikana miinat ovat puolustusvoimien varastoissa eivätkä aiheuta ongelmia kenellekään. Suomessa miinoja on aina käytetty vastuullisesti. Miinoitteet Tulikomentoja 3/2011 koulutetaan tekemään tarkkojen miinakarttojen mukaisesti. Miinat ovat kustannustehokkaita Teknisesti yksinkertaisena jalkaväkimiina on kustannustehokas. Korvaaminen on erittäin kallista eikä ole edes täydellisesti mahdollista: sopimuksen myötä esimerkiksi panssarimiinojen ja omien joukkojen suojaaminen vaikeutuu. Sitä paitsi maailmalla paine korvaavien järjestelmien kieltämiseen kasvaa. Niinpä rypäleaseita ei viimeisimmän tiedon mukaan olla meille edes hankkimassa, vaan korvaavia järjestelmiä ovat mm. viuhkapanokset, pimeätoimintavälineistö, panssarimiinojen modernisoidut laukaisimet, sensorijärjestelmät ja lennokit. Kaikki epäilemättä hyviä hankintoja itsessään – kansainvälinen aseteollisuus hieroo käsiään – mutta jalkaväkimiinojen suorituskykyä ne eivät korvaa. Hallituksen esityksessäkin lukee tylysti, että ne korvaavat miinat vain ”kohtuullisesti”. Korvaavien järjestelmien hankintaan varattu 200 miljoonaa euroa on riittämätön. Saman verran hallitusohjelma leikkaa puolustusvoimilta. Sodassa jalkaväkimiinojen ja ”kohtuul- lisesti” korvaavien järjestelmien suorituskyvyn erotus maksetaan suomalaisella verellä. Suomi mukaan solidaarisuussyistä Miinakieltoasiassa on etenkin tasavallan presidentti Halonen ottanut voimakkaasti kantaa. Olen ymmärtänyt ylipäällikön kannan olevan, että Suomen tulee luopua miinoista, jotta olisimme solidaarisia niitä maita kohtaan, joissa miinoja on holtittomasti kylvetty siviilien kiusaksi. Näin on puhunut myös ulkoministeri Tuomioja. He ja heitä myötäilevät tahot väittävät, että miinat aiheuttavat Suomen ulkoiselle kuvalle vahinkoa. En usko. Päinvastoin maamme tunnetaan humanitäärisen miinanraivaustyön tekijänä kehitysmaissa kuten Kambodžassa. Venäjä ei aio liittyä Ottawan sopimukseen. Ei myöskään Yhdysvallat tai Kiina. EU-maista Puola ei ole vielä sopimusta ratifioinut. Puola allekirjoitti sopimuksen jo 1997, mutta asetti ratifioinnin edellytykseksi, että kaikkien sen naapureiden on liityttävä sopimukseen, miinoille on löydettävä korvaava järjestelmä ja kaikkien YK:n turvallisuusneuvoston pysyvi- en jäsenten on liityttävä sopimukseen. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että EU:n paineessa myös Puola on taipumassa ratifiointiin, vaikka sen asettamat – täysin ymmärrettävät – ehdot eivät ole täyttyneet. Puoluekuri jyrää omantunnon Suomen on vielä mahdollista jättää sopimus ratifioimatta. En kuitenkaan usko siihen, vaikka se olisi viisas teko sekä maanpuolustuksen että valtiontalouden kannalta. Eduskunnassa asiasta äänestettäessä puoluekuri tulee jyräämään omantunnon. Toivon toki olevani väärässä, sillä Ottawan sopimukseen liittyminen on strateginen virhe, joka osaltaan nakertaa muutoinkin kaventuvia edellytyksiämme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen. Kukaan ei kiistä, etteikö jalkaväkimiinoista luopuminen heikennä Suomen puolustuskykyä. Miksi sitten niin pitää tehdä ja vielä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa? Jussi Niinistö Kirjoittaja, filosofian tohtori ja dosentti Jussi Niinistö on kansanedustaja (perus.) Uudenmaan vaalipiiristä ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja. 7 Raketinheittimet Lockheed Martin on saanut Suomelta tilauksen 22 MLRSraketinheittimen modernisoinnista. Modernisointi sisältää mm UFCS-ammunnanhallintajärjestelmän. (Military Technology 6/2011). Suomessa modernisoinnin toteuttaa Millog Oy. Suomesta tulee UFCS: n kolmas kansainvälinen käyttäjä, aiempien ollessa IsoBritannia ja Bahrain. (Jane´s Defence Weekly 25.5.2011). Modernisointi mahdollistaa GPS-ohjautuvien täsmärakettien ampumisen. (Armada International 3/2011) Saksalainen KMW on luovuttanut ensimmäisen MARS II -raketinheittimen Saksan Armeijalle. MARS on saksalainen tyyppimerkintä MLRS-raketinheittimelle. Tässä vaiheessa modernisoidaan 4 heitintä ja neuvottelut ovat käynnissä seuraavan 16 heittimen modernisoinnista. (Jane´s Defence Weekly 13.5. 2011). Vuoden 2011 puolivälissä operatiivinen valmius piti saavuttaa ensimmäisillä 4 heittimellä. (International Defence Review 5/2011) Modernisointi mahdollistaa GMLRS-rakettien ampumisen. (International Defence Review 6/2011) Normaali ampumaetäisyys GMLRS-raketeilla on yli 70 km ja maaleihin on vaikutettu 93 km etäisyydelle alle 5 metrin sädevirheellä. Italia odottaa saavansa omat päivitetyt MLRS-raketinheittimet ja GMLRS-raketit käyttöön vuonna 2012. (International Defence Review 5/2011) Pienoislennokit Israelilainen Elbit Systems on käyttänyt menestyksellisesti rinnalla pidettävää ohjausyksikköä Skylark I LE -minilennokin lennättämiseen. Järjestelmää kehitetään yhtiön omana kehityshankkeena. (International Defence Review 8/2011) Israelilainen Bluebird Aero Systems on voittanut kilpailun minilennokkien toimittamisesta Etiopian Kansallisille Puolustusvoimille. Kauppa sisältää modernisoituja Boomeranglennokkeja ja SpyLite-lennokkeja. Boomerang on 9,5 kg painava minilennokki, jolla on 10 tunnin lentoaika ja 2,5 kg hyötykuorma. Se ammutaan katapultilta ennalta määrättyyn kohteeseen ja se laskeutuu laskuvarjolla. SpyLite puolestaan painaa 8 kg, sillä on 1 kg hyötykuorma, 3,5 tunnin lentoaika ja se soveltuu reaaliaikaiseen taktiseen tiedusteluun. (Jane´s Defence Weekly 22.6.2011) KOKOUSKUTSU Tykkimiehet ry:n syyskokous pidetään lauantaina 22.10.2011 klo 14.00. Kokouspaikkana on Suomen Tykistömuseo, Linnankasarmi, 13100 Hämeenlinna. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 12 §: ssä mainitut asiat (mm toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 sekä henkilövalinnat). TERVETULOA! Hallitus Ennen kokousta kahvitarjoilu. Linja-autokuljetus Hämeenlinnaan lähtee klo 12.00 Helsingistä, Mikonkadun turistibussipysäkiltä (Fennian edestä) ja paluu samaan paikkaan kokouksen jälkeen. Ilmoittautuminen kokoukseen (kokoustarjoilut) sekä ilmoittautuminen bussikuljetukseen sihteerille viimeistään 18.10. mennessä puhelin 040 575 9966 tai sähköpostilla [email protected] 8 Seuraavassa lehdessä: TYKKIMIEHEN ELÄMÄÄ ENNEN JA NYT! Piirun, metrin ja sekunnin tarkkuudella Tykkimiesten toiminnanjohtaja vaihtui kesän alla Kari Halosen aloittaessa tehtävässä. Museoiden yhdistyminen etenee kovaa vauhtia ja varainhankintaa tehostetaan. Olen ottanut Tykkimiehet ry: n toiminnanjohtajan tehtävät vastaan 1.6.2011 alkaen edeltäjältäni eversti evp. Jouko Huhtalalta. Toiminnanjohtajan arkistot, tehdyt ja työn alla olevat asiat sain Joukolta piirun, metrin ja sekunnin tarkkuudella järjestyksessä. Perehdyttäminen ja opastus tehtäviin olivat ensiluokkaisia. Jouko on myös luvannut antaa neuvoja ja opastusta ”uudelle miehelle” tarpeen mukaan myös jatkossa. Tästä on helppo jatkaa. Kiitokset Joukolle kaikesta tehtävien vaihtoon liittyneestä opastuksesta, tuesta ja avusta. Lehden ilmestyessä taakse jäänyt kesä- ja kesälomakausi on ollut perinteisesti yhdistyksen toiminnassa hiljaisempaa. Tykkimiehille tärkeiden asioiden parissa on kuitenkin tehty töitä kesähelteistä huolimatta. Museoiden yhdistymishanke Tykistö- pioneeri- ja viestimuseoiden yhdistämishanke etenee suunnitellusti ja aselajien kesken valmistelutyötä on tehty hyvässä aselajihengessä. Museotoiminnasta mahdollisesti jatkossa vastaavan yhdistyksen säännöt, sekä uuden museon johtosääntö ovat luonnoksina valmiit ja syksyn aikana ne saavat lopullisen muotonsa. Museoiden mahdollisessa yhdistämisessä on ennen lopullisten päätösten tekemistä odotettava puolustusministeriön ja puolustusvoimien kantaa. Tulikomentoja 3/2011 Näiltä toimijoilta odotetaan kantaa museoiden yhdistämiseen ja siihen kuuluvien materiaalin siirtojen ja näyttelyiden rakentamisen kustannuksiin, sekä tilahallinnan kustannusten määräytymisperusteisiin nykyisen vuokrasopimuksen jälkeen. Paljon käytännön suunnittelu-, valmistelu- ja järjestelytöitä on joka tapauksessa edessä, ennen kuin tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajin museotoiminta on samassa paikassa Linnan kasarmilla Vanajaveden äärellä. Dokumenttielokuvaprojekti Dokumenttielokuvaprojekti Sodasta Rauhaan on saanut useita myönteisiä apurahapäätöksiä. Uusia apurahahakemuksia on käsittelyssä ja valmisteilla ja myös näiden osalta odotetaan positiivisia päätöksiä. Dokumenttielokuvan valmistumista saattaa viivästyttää, ainakin aikataulussa pysymistä hankaloittaa, Maavoimien Esikunnan päätöksessään ilmoittamat ehdot kuvausten järjestämiseen liittyvästä tuesta. Kuvauksissa joudutaan tukeutumaan alkuperäistä suunnitelmaa voimakkaammin vapaaehtoistyöhön ja valitettavasti kaikkia suunniteltuja kuvauksia ei voida ainakaan alun perin suunnitellussa laajuudessa toteuttaa. Dokumenttielokuvan kuvauksissa, jotka tapahtuivat 12.9.–18.9. Niinisalossa, tarvittiin erityisesti kiltojen ja yhdistysten jäsenten työpanosta. Pienistä vastoin- käymisistä huolimatta tarkoituksena on edelleenkin tehdä korkeatasoinen dokumentti jatkoksi Tykkimiesten dokumenttielokuvien sarjaan. Varainhankintaa ja taloussuunnittelua maailmantalouden myllerryksissä Tykkimiehet ry:n ja Suomen Tykistömuseon tulevien vuosien taloudellisen toiminnan turvaamiseksi hallituksen alaisena on toiminut varainhankintatyöryhmä. Varainhankintatyöryhmä on kartoittanut mahdollisia tulolähteitä, pohtinut menokuria sekä toiminnan taloudellisiin perusteisiin vaikuttavia tekijöitä. Vaikka suunniteltu museoiden yhdistyminen toteutuisi, tämä ei tule juuri helpottamaan varainhankintaa. Eurooppalaisen ja globaalin talouden näkymät ovat epävarmoja ja myös hyviin sekä kannatettaviin tarkoituksiin käytettävien tukien saaminen on hankaloitunut. On selvää, että yhdistys ja museo joutuvat jatkossa entistä tarkemmin pitäytymään tiukassa menokurissa ja tämän lisäksi hankkimaan rahoitusta uusista tulolähteistä. Yhdistyksen syyskokous Kesälomakauden jälkeen yhdistyksen toiminnassa painottuu normaalin vuosikiertorytmin mukaisesti tulevan vuoden toiminnan ja talouden suunnittelu, joiden osalta päätökset tehdään yhdistyksen syyskokouksessa. Syyskokous päättää myös yhdistyksen hallituksen ja neuvottelukunnan henkilövalinnoista. Hallituksessa erovuoroisia ovat hallituksen puheenjohtaja Jouko Alasjärvi ja hallituksen jäsenistä Aki Kinnunen, Pertti Kiviniemi ja Rauno Salo. Neuvottelukunnassa erovuorossa on neuvottelukunnan puheenjohtaja Matti Vuoria. Syyskokouksesta on oma ilmoituksensa sivulla 8 tässä lehdessä ja toivotaan, että osallistuminen yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen on runsaslukuista. Tervetuloa päättämään Tykkimiehet ry:n asioista Suomen Tykistömuseolle Hämeenlinnaan 22.10.2011 klo 14.00 alkaen. Palkitsemisten aika lähestyy Muutamia tykkimiesmitaliesityksiä on jo yhdistykselle saapunut. Tykkimiehet ry:lle toimitettavat tykkimiesmitaliesitykset tulee olla perillä 1.joulukuuta mennessä ja niiden on oltava esittäjän asettamassa puoltojärjestyksessä. Tämä helpottaa ja yksinkertaistaa palkitsemisesitysten käsittelyä niin yhdistyksen sisällä, kuin lopulliset päätökset tekevässä Tykkimiesmitalitoimikunnassa. Toivotan kaikille jäsenille ja lehden lukijoille hyviä ulkoilu, metsästys-, kalastus-, marjastus- ja sienestyskelejä. Nautitaan alkavasta syksystä. Kari Halonen 9 Perinnepäivä Nurmeksessa TEKSTI: TIMO HÄRKÖNEN JA JAAKKO RYTTY Kainuun Tykistörykmentti sekä Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta ry viettivät 17.6. perinnepäiväänsä perinnepatteristomme II/KTR 18:n ja perinnekranaatinheitinkomppaniamme KRHK/JR 31:n muistomerkeillä Nurmeksen Lokinkankaalla. Juhlallisuudet liittyivät osana killan aloitteesta ja kiltaveli Kauko Pippurin puuhaamana Nurmeksen kaupungin järjestämään Jatkosodan alkamisen 70-vuotismuistopäivään. Perinnepatteristomme oli perustettu samana päivänä 70 vuotta sitten Nurmeksen Jokikylässä ja perinnekomppanian perustaminen aloitettiin samassa paikassa seuraavana päivänä. Nurmekselainen maanpuolustusväki oli pystyttänyt perinnejoukkojemme muistomerkit veteraaneilleen entisen varuskunnan muistomerkin läheisyyteen. 10 JR 200 laatan paljastus Lokinkankaalle kokoontunut yleisö kuunteli Kainuun Sotilassoittokunnan alkusoittoa musiikkikapteeni Ari Tammisen johtamana. Nurmeksen kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos Pertti Vainionpää piti tervetulopuheen, jossa hän korosti ettei tällaiset tilaisuudet ole sodan lietsomista, vaan kunnianosoitus veteraanisukupolvelle. Noihin sanoihin me kaikki voimme yhtyä. Viron Suomi-poikia koulutettiin silloisessa Nurmeksen varuskunnassa. Muistomerk- kikiveen paljastettiin laatta, jossa lukee JR 200, SUOMIPOISID. Muistolaatan paljastuspuheessaan majuri Reijo Tanskanen kertoi taustoja virolaisista vapaaehtoisista ja heidän osallistumisestaan jatkosotaan. Puheensa lopuksi hän toivoi laatan kertovan tuleville sukupolville niistä virolaisista, jotka taistelivat rinnallamme Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta. Kunnianosoitus perinnejoukoille Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta ry:n puheenjohtaja Jaakko Rytty esitti tervehdyksessään kiitokset veteraaneille heidän uhrauksistaan vapautemme hyväksi sekä muistopäivän järjestelyihin osallistuneita siitä, että killan aloite perinnepäivän vietosta oli johtanut näin juhlavaan toteutukseen. Hän osoitti kiitokset Nurmeksen kaupungille, kiltaveli Kauko Pippurille, paikalliselle maanpuolustusväelle, Kainuun Prikaatille ja Kainuun Tykistörykmentille, jonka lippu lippuvartioineen kunnioitti tapahtumaa. Kainuun Tykistörykmentin tervehdys Soittokunnan soitettua Tykkipojan laulun Kainuun Tykistörykmentin komentajan sijainen, majuri Jari Ruskela toi esille rykmentin perinnejoukkojen historiaa ja sitä, miten se liittyy Nurmekseen. Hän totesi puheessaan: ”Nykyisinkin normaalioloissa eläessämme tulee olemassa olevat ja myös mahdolliset uudet uhkat tunnistaa ja niihin tulee voida varautua etupainoisesti. Varautumiseen kuuluu myös uskottavan puolustuskyvyn ylläpito tarvittavine sotavarusteineen ja koulutusjärjestelmineen. Toivottavasti hädän hetkellä kenenkään ei tarvitse kysyä miksi oma tykistömme ei ammu? Turvallisuudelle on vaikea laskea käypä hinta.” Seppeleenlasku Perinnepatteriston muistomerkille seppeleen laskivat majuri Jari Ruskela ja kiltaveli Seppo Pussinen. Perinnekranaatinheitinkomppanian seppeleen laskivat majuri Jari Ruskela ja KRHK/JR31:n päällikön poi- Tykkien ampumatarvikkeet Raytheon on vastaanottanut 173 MUSD tilauksen USArmylta Excalibur-ammusten tuotannosta. Tämä tilaus merkitsee Excalibur Ia-2 -ammuksen sarjatuotannon käynnistymistä. (MT 6/2011) Samoin yhtiö on saanut 36 MUSD tilauksen Excalibur Ib –kehitysohjelman loppuunsaattamiseksi. (Military Technology 8/2011) YLLÄ: Kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen ottavat vastaan Pertiksi nimetyn muittomerkkitykin Kauko Pippurilta. VASEMMALLA: Seppeleenlasku perinnekomppanian muistomerkille. kunnianosoituksena koko veteraanisukupolvelle muistuttaen myös niistä kymmenestä vuodesta, jolloin Nurmeksessa oli varuskunta. Yllätys maakuntaneuvokselle ka, kiltaveli Antti Haapalainen, joka on tutkinut paljon isänsä komppanian historiaa. Kenttähartauden piti kenttärovasti Jouni Parviainen ja Lokinkankaan tilaisuuden päätti virsi, Sun kätes, Herra, voimakkaan. Jatkosodan muistomerkin paljastus Tauon jälkeen juhlallisuudet jatkuivat Nurmeksen keskustassa kaupungintalolla. Maanpuolustusjärjestöjen liput saapuivat Nurmeksen Reservinupseereiden puheenjohtajan, Esko Sepän johdolla. Tyynessä kesäpäivässä soitettu lippufanfaari herkisti mielen ja sitä jatkoi myös sivistysjohtaja Arto Sihvosen tervetulopuheessaan esille tuomat asiat. Kaupungintalo oli ollut keskeisenä paikkana joukkojen perustamisvaiheessa molemmissa so- Tulikomentoja 3/2011 dissamme, jolloin käskyn saatuaan olivat miehet kokoontuneet talolle sotaan lähtöä varten. Muistomerkin luovutus Juhlapuheen piti prikaatikenraali Asko Kilpinen. Hän myös luovutti Nurmeksen kaupungille Jatkosodan muistomerkin, joka on samalla omistettu Laatokan rannikkotykkiväelle ja Linnoituspatteristo 5:n veteraaneille. Kolme Linnoituspatteristo 5:n patteria tuki 14. Divisioonan hyökkäystä 107K/77 kalustolla Omeliaan saakka. Siellä miehistö hajotettiin muihin divisioonan tykistöjoukkoihin. Pressun alta paljastettiin toinen linnoituspatteriston tykkimalli, 155 mm jäykkälavettinen kanuuna vuodelta 1877. Tykki on pysyvässä tuliasemassa kaupungintalon puistossa Muistomerkin vastaanottivat kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, maakuntaneuvos Matti Kämäräinen. Kiltamme yhdysmiehenä toiminut kiltaveli Kauko Pippuri järjesti vielä lopuksi yllätyksen kaupunginjohtajalle, kun tykkivanhus nimettiin kaupunginjohtajan mukaan Pertiksi. Lokinkaalla taas ensi vuonna Maamme-lauluun yhtyi koko juhlayleisö täysin palkein ja lippujen poistumisen jälkeen nautimme vielä kenttälounaaksi maittavaa hernekeittoa ja munkkikahvit. Päivän anti todettiin erittäin hyväksi ja lämminhenkiseksi ja jo nyt on selvää, että seuraavana kesänä palataan taas Lokinkankaalle perinteen velvoittamana. Rheinmetall on saanut puitesopimuksen Hollannin asevoimien kanssa ampumatarvikkeiden toimittamisesta PzH 2000 -kalustolle. Sopimuksen laajuus on noin 200 milj € yli 10 vuoden aikana. (Armada International 2/2011) Italialainen vapaasti lentävä 155 mm Vulcano-ammus saadaan tuotantovalmiiksi vuoden 2011 aikana. Sen suurin kantama 39 kaliiperin putkella on yli 50 km. 52-kaliiperisella putkella kantamaksi saadaan noin 70 km. GPS-ohjautuvan GLRammuksen kantamaksi arvioidaan yli 100 km ammuttaessa 52 kaliiperin putkella. Sen kehitystyön pitäisi olla valmis vuonna 2016. (International Defence Review 5/2011) Ohjukset Iran on aloittanut lyhyen kantaman Qiam 1 -ohjuksen sarjavalmistuksen. Ensimmäinen erä toimitettiin Iranin Vallankumouskaartille toukokuussa 2011. Ohjuksen kantama on noin 300 km. (Jane´s Defence Weekly 2011) Rakettien ja ohjusten torjunta Israelin Iron Dome -rakettientorjuntajärjestelmällä on torjuttu 7.4. jälkeen 9 rakettia. Tuona aikana 11 ammusta on iskeytynyt Israelin maaperälle. (Jane´s Defence Weekly 4.5.2011) Tulenjohtovälineet Vectronix AG on saanut 1400 kappaleen lisätilauksen MOSKITOmaalinpaikannustähystimistä IsoBritannian Puolustusministeriöltä. (Military Technology 8/2011) Ammunnanhallinta Ranskalainen Sagem on valittu toimittamaan Ranskan armeijalle ATLAS-ammunnanhallintajärjestelmään uusi ballistinen tietokone. Valinnan perusteena on tuotteen erinomainen tekninen laatu. (Military Technology 6/2011) 11 1. Omaisten- ja kiltapäivä Niinisalossa SIRKKA OJALA 2. 3. Omaisten- ja kiltapäivä järjestettiin perinteiseen tapaan Tykistöprikaatissa 23. heinäkuuta. Päivän järjestelyihin osallistuivat kymmenet Tykistöprikaatin Killan jäsenyhdistysten kiltalaiset. 1. Alokkaat saapuvat Lippukentälle tapaamaan omaisiaan. 2. Sopan kauhominen oli rankkaa puuhaa kau3. 4. 5. 6. 7. 8. 4. 12 hanvarressa Vammalan kiltasisar Marja-Terttu Lappalainen. Aseiden huoltoa ennen ammuntaa, Kari Ketola rynkyn puhdistuspuuhissa. Tarkkana pitää olla. Taitoradalla yleisö sai kokeilla omia ampumataitojaan ilmakiväärillä, ekoaseella sekä lähettää tekstiviestin sanomalaitteella Sanla M/90. Iloinen makkaranmyyjä Jari Miettinen Kankaanpään killasta. Kilpa-ammuntaa. Killan ampumavastaava Matti Lappalainen antaa ohjeita Samuli Niinistölle aseen kohdistuksesta. Käsikranaatinheittoa taitoradalla. 5. 6. 7. Rynnäkkökiväärikilpailun TULOKSET 2011 Tykistöprikaatin Killan kiltalaisten välinen rynnäkkökiväärikilpailu järjestettiin jo kolmannen kerran Niinisalossa Omaisten- ja kiltapäivän VEH harjoituksen yhteydessä 22.7.2011. Ampujia kilpailussa oli yhteensä 27. Ammunnan johtajana toimi killan ampumavastaava kapteeni Matti Lappalainen. SARJA Y 8. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. Yrjö Inkinen . . . . . . . . . . . . . .98 + 91 = 189 Juha Nieminen . . . . . . . . . . .81 + 93 = 174 Mika Stenlund . . . . . . . . . . . .84 + 81 = 165 Kari Kontiainen . . . . . . . . . . .87 + 76 = 163 Jukka Mäki-Jaskari . . . . . . . .80 + 82 = 162 Kuusinen . . . . . . . . . . . . . . . .74 + 82 = 156 Myllymäki . . . . . . . . . . . . . . . .76 + 77 = 153 Hannu Lähdekorpi . . . . . . . .70 + 78 = 148 Teijo Jalonen . . . . . . . . . . . . .59 + 82 = 141 Jari Miettinen . . . . . . . . . . . . .70 + 69 = 129 Jouni Vuorio . . . . . . . . . . . . .63 + 65 = 128 Mika Viitanen . . . . . . . . . . . . .67 + 54 = 121 Toivo Stormi . . . . . . . . . . . . .40 + 46 = 86 SARJA NAISET 1. Heli Ketola . . . . . . . . . . . . . . .44 + 45 = 99 SARJA Y 50 1. 2. 3. 4. 5. 6.. 7. 7. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Tulikomentoja 3/2011 Matti Lappalainen . . . . . . . . .95 + 96 = 191 Kaarlo Karvinen . . . . . . . . . .84 + 82 = 166 Raimo Ojala . . . . . . . . . . . . . .81 + 76 = 157 Tuomo Lemivaara . . . . . . . . .70 + 85 = 155 Pauli Huhtamaa . . . . . . . . . . .83 + 71 = 154 Mikko Kärki . . . . . . . . . . . . . .73 + 79 = 152 Kari Ketola . . . . . . . . . . . . . . .74 + 77 = 151 Eero Huolman . . . . . . . . . . . .77 + 74 = 151 Pauli Pitkäkoski . . . . . . . . . . .49 + 68 = 117 Juho Latva-Hoppala . . . . . . .56 + 48 = 104 Eero Haveri . . . . . . . . . . . . . .23 + 72 = 95 Samuli Niinistö . . . . . . . . . . .54 + 35 = 89 Aki Kinnunen . . . . . . . . . . . . .16 + 2 = 18 Urpo Ahlgren (kilp. ulkop.) . . .80 + 84 = 164 13 In Memoriam Erik Berner 1922-2011 M onipuolinen maanpuolustuksen ja isänmaan mies sekä urheilun ystävä Erik Berner syntyi 18.2.1922 Kulosaaren huvilakaupungissa menestyvään liikemiesperheeseen. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Kallion yhteiskoulusta käskettiin hänet ikäluokkansa muiden nuorten miesten lailla saamaan sotilaskoulutusta ja sen jälkeen puolustamaan Suomea jatkosotaan. Hän valmistui vänri- kiksi Upseerikoulun kurssilta 53 (RUK), jatkaen rintamapalvelustaan välittömästi. Sotien jälkeen hän siirtyi perheensä yrityksen palvelukseen toimien vuosien aikana monipuolisesti eri tehtävissä, jääden viimein vuonna 1988 eläkkeelle yrityksen toimitusjohtajan tehtävästä. Yritystä, tai kuten hän itse sanoi Firmaa, hän ei kuitenkaan jättänyt, sillä hänet tavoitti aina poismenoonsa saakka helpoiten juuri Firmasta. Ennen sotia alkanut kiinnostus urheiluun ja erityisesti pallopeleihin jatkui aktiivisena aivan viimevuosiin saakka. Jääpallo ja tennis olivat Erikille mieluisimmat lajit. Jääpalloa hän pelasi Kulosaarelaisen Vestan edustusjoukkueessa ja tenniksessä hän saavutti vuonna 2009 kolmannen sijan yli 85-vuotiaiden sarjassa Australiassa pelatuissa maailmanmestaruuskisoissa. Jääpalloilijat ja tenniksen ystävät muistavat hänet erityisen avokätisenä sekä henkisen, että taloudellisen tuen antajana varsinkin aloitteleville pelaajille, joilla arvioitiin olevan menestymisen mahdollisuuksia. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö erityisesti oman aselajin ja veteraanien parissa oli toinen Erikille hyvin läheinen ja rakas harrastus. Hän liittyi Kenttätykistökerhoon välittömästi kerhon käynnistettyä toimintansa uudelleen 1951 ja toimi aktiivisesti kerhon hallituksessa eri tehtävissä, viimeksi puheenjohtajana 1960–70 lukujen taitteessa. Erikin ja häntä edeltäneen puheenjohtajan N Seppo Koskisen aloitteesta ja toimesta kerhossa käynnistettiin erinomaisia tuloksia tuottanut nuorten upseerien värvääminen kerhon jäseniksi. Samalla aloitettiin vastuun siirtäminen sotien jälkeiselle sukupolvelle. Merkittävää oli yhdessä Tykistökoulun silloisen johdon kanssa käynnistetty reservin tykistöupseereiden jatko- ja täydennyskoulutus. Siihen osallistuneista noin 60 henkilöstä pääosa sai sijoituksen sotilaspiirin perustamissa joukoissa ja toistakymmentä heistä ylennettiin majureiksi, runsaat parikymmentä kapteeneiksi loppujen päätyessä yliluutnanteiksi. Koulutustoimintaa jatkavat kerhon nykyiset aktiiviset toimijat MPK: n riveissä. Koskinen ja Berner käynnistivät myös monipuolisen yhteistyön Suomen ja Ruotsin kenttätykistön reserviupseereiden välillä. Yhteistyö kuitenkin päättyi Ruotsin tykistön alasajoon muutama vuosi sitten. Bernerin panos Suomen Kenttätykistön Säätiön omaisuudesta ja sen tuotosta huo- uutisia Puheloinen: Puolustusvoimat muutoksen edessä Tykistötiedustelu ja sensorit Yleistä tykistöstä Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan nykyisen suuruisten puolustusvoimien ylläpito ei ole enää mahdollista tulevaisuudessa. Syynä ovat puolustuskyvyn ylläpidon kustannuskehitys, puolustusmateriaalin laaja vanhentuminen ja asevelvollisten ikäluokkien pienentyminen. Venezuela on vastaanottanut Venäjältä hankkimaansa sotamateriaalia toukokuussa. Tähän lähetykseen kuului mm 35*T-72B1, 16*BMP-3, 32*BTR-80A, 4*1V152 (BTR-80) tj- ja kntoajon, 24*BM-21 122 mm raketinheitin, 13*2S23 120 mm heitinhaupitsi, 24*2s12 120 mm kranaatinheitin. (Military Technology 8/2011) Maanpuolustusjuhlassa Iisalmessa puhunut kenraali Puheloinen sanoi, että puolustusvoimat on nykyisellään kooltaan liian suuri suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin. Komentajan mukaan rakenteita on supistettava ja toimintatapoja sekä prosesseja kehitettävä organisaatiouu- Ruotsalaisen Saab Electronicsin Arthur Mod C –tykistötutka on valittu Britannian Armeijan ensisijaiseksi vaihtoehdoksi tulevaisuuden tykistötutkahankkeessa. Hankintatarve on 12 tutkaa ja kaksi koulutusjärjestelmää. (Jane’s News Briefs thisweek@ janes.com 17.5.2011) 14 distusten rinnalla. Tällä tavoitellaan entistä parempaa kustannustehokkuutta. Yleinen asevelvollisuus on edelleen kustannustehokkain tapa tuottaa tarvittavat joukot. Tälle on myös laaja yhteiskunnan tuki. Siitä osoituksena on puolustusvoimien viime keväänä teettämä Taloustutkimus Oy:n tutkimus, jonka mukaan 82 prosenttia kansalaisista kannattaa nykyisen järjestelmän ylläpitämistä. Uudistus koskee kaikkea Puolustusvoimat saa hallitusohjelmassa seuraavan neljän vuoden aikana 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisen selonteon pohjalta suunniteltu toiminta edellyttäisi. Puhe- loisen mukaan puolustusvoimiin suuntautuu jopa 400 miljoonan säästötarpeet seuraavan neljän vuoden aikana, kun 200 miljoonan päälle saattaa tulla säästettäväksi kymmeniä miljoonia euroja osana yleistä valtionhallinnon säästötarvetta. Samalla lähivuosien vielä kattamattomat menopaineet ovat noin 150 miljoonaa euroa. Puheloinen piti puolustusvoimien uudistusta myönteisenä puolustuskyvyn säilymisen kannalta. Komentaja korosti, ettei puolustuskyvyn ylläpito ole pelkästään supistamista, vaan samanaikaisesti rakennetaan uutta. Puolustusvoimauudistus koskee kuitenkin käytännössä kaikkia puolustusvoimien osa-alueita. lehdittaessa oli tärkeä. Erikin kiinnostus kenttätykistön museotoimintaa kohtaan alkoi jo vuoden 1973 kenttätykistönäyttelystä, jatkuen Niinisalon vaiheen aikana ja huipentui hänen Tykkimiehet ry:n puheenjohtajakautenaan käynnistettyihin suunnitelmiin museon siirtämiseksi Hämeenlinnaan. Ilman Erikin voimakasta taloudellista tukea ei siirto olisi lainkaan käynnistynyt. Tuki jatkui Erikin osallistuessa moniin Tykkimiehet ry:n erikoisprojekteihin mukaan lukien dokumenttielokuvat museon taloudellisen aseman turvaamiseksi ja kävijämäärien kasvattamiseksi. Veteraaniveljiään ja upseerikurssitovereitaan Erik muisti säännöllisesti. Hän toimi kurssinsa koolle kutsujana, tuki taloudellisesti sotaveteraanitoimintaa ja seisoi perinteeksi muodostuneena kunniavartiossa Kulosaaren Leposaaressa sijaitsevalla sankarihautausmaalla. Erikin aika riitti myös toimintaan Helsingin sotilaspiirin ja -läänin sijoitettujen upseereiden yhdistyksen Hermannien johtotehtävissä. Vaativa siviilityö rajoitti kuitenkin hänen mahdollisuuksiaan toimia Vapaaehtoisen maanpuolustuksen valtakunnan tason tehtävissä. Ansioistaan yritysjohtajana, isänmaan ystävänä ja urheilumiehenä hänelle myönnettiin Kauppaneuvoksen arvonimi, majurin sotilasarvo, lukuisia kunnia ja ansiomerkkejä sekä hänet kutsuttiin useiden yhdistysten kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi. Tässä yhteydessä mainittakoon Kenttätykistökerhon kunniapuheenjohtajuus ja Tykkimiehet ry:n kunniajäsenyys. Erikiä jäivät kaipaamaan kolme poikaa perheineen sekä lukuisat urheilun ja maanpuolustuksen ystävät sekä tykkimiehet eri puolilla Suomea. Kari Vilamo Tykkimiehet ry:n varapuheenjohtaja Merkkipäiviä Muun muassa seuraavat tykki- ja heitinmiehet sekä kiltaveljet ja kiltasisaret eri puolilta maata viettävät merkkipäiviään (syys-) loka-joulukuussa 2011 12.9. 19.9. 19.9. 23.9. 2.10. 2.10. 2.10. 3.10. 8.10. 13.10. 15.10. 20.10. 21.10. 21.10. 22.10. 24.10. 26.10. 27.10. 28.10. 29.10. 31.10. 1.11. 1.11. 4.11. 7.11. 8.11. 11.11. 11.11. 14.11. 14.11. 15.11. 15.11. 15.11. 15.11. 16.11. 19.11. 28.11. 3.12. 3.12. 6.12. 6.12. 7.12. 10.12. 10.12. 11.12. 13.12. 15.12. 18.12. 19.12. 21.12. 22.12. 23.12. 28.12. 29.12. 31.12. Hokkanen Taisto Kauppila Hannu Martikainen Anssi Tikkanen Keijo Miettinen Mauri Piirainen Jorma Tukia Raimo Koponen Ari Heikkinen Hannu Pietikäinen Matti Härmälä Jukka Kauppila Jukka Niemelä Ari Pussinen Seppo Saarinen Pentti Rehula Juho Palmén Niilo Toijonen Aarne Takanen Reijo Birger Herold Hänninen Jari Anttila Arto Pekkonen Markku Kivimäki Einari Valkokivi Aatto Tamminen Aimo Korpikallio Matti Koukkari Heikki Koivu Juhani Salmenranta Iiris Anttila Olavi Myllylä Pertti Outila Juhani Väisänen Seppo Vanonen Jaakko Kivimäki Markku Niemenkari Aimo A Rintamäki Jorma Saarijoki Tapio Anttila Jari-Pekka Koskinen Juhani Siltala Mikko Heikkilä Jaakko Savela Oiva Joensuu Kimmo Kontunen Kari Yliraudanjoki Arto Hannikainen Jukka Elomaa Timo Mikonsaari Esa Sippu Erkki Uosukainen Juhani Hiidenheimo Ilmari Himanen Väinö Mäkinen Jorma Mikkeli Kangasniemi Mikkeli Mikkeli Ristiina Vammala Kotka Lappeenranta Kajaani Kajaani Helsinki Helsinki Lappeenranta Kajaani Hämeenlinna Ilmajoki Espoo Kouvola Mikkeli Helsinki Valkeala Kankaanpää Huutotöyry Kilvakkala Savonlinna Kerava Anttola Kajaani Hämeenlinna Pori Jalasjärvi Kankaanpää Posio Riihimäki Pirkkala Riihimäki Oulu Rauha Niinisalo Kankaanpää Kokemäki Vammala Hämeenlinna Oulu Espoo Savitaipale Rovaniemi Kajaani Mankala Oulu Kimola Mikkeli Hämeenkoski Mäntyharju Niinisalo 70 v 50 v 50 v 85 v 70 v 65 v 70 v 70 v 50 v 75 v 65 v 50 v 50 v 60 v 85 v 85 v 85 v 80 v 80 v 95 v 50 v 70 v 70 v 70 v 80 v 85 v 80 v 70 v 75 v 50 v 75 v 70 v 70 v 70 v 75 v Perhepiirissä 60 v 75 v 50 v 60 v 50 v 60 v 65 v 85 v 75 v 70 v 70 v 50 v 50 v 50 v 75 v 70 v 60 v 60 v 70 v 60 v Tulikomentoja onnittelee merkkipäiviään viettäviä Hakkapeliitta-lehden kanteen oli vuonna 1937 päässyt vuoristotykki. Nämä erikoislaatuiset tykit saatettiin purkaa jopa kuuteen eri osaan kuljetusta varten ja joissakin malleissa jopa tykin putki saatiin kahteen osaan. Kuva: Sotamuseo Tulikomentoja 3/2011 Mikäli et halua, että merkkipäiväsi julkaistaan Tulikomennoissa, ilmoita asiasta ennen seuraavaa aineistopäivää 15.10.2011 oman kiltasi sihteerille, jolta tiedot merkkipäiväluetteloon tulevat. Mikäli taas merkkipäiväsi puuttuu luettelosta, se voi johtua siitä, että tieto tai syntymäaikasi puuttuu kiltasi jäsenrekisteristä. 15 KILTA- JA KOKOUSSIVUT Kilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali sekä myös alkivuoden 2012 merkkipäivät pyydetään toimittamaan ennen seuraavan numeron aineistopäivää Juhani Sunille, osoite Käpypolku 1 D 11, 13500 Hämeenlinna, kiltasivut(at)tulikomentoja.fi, pk (03) 638 0138, mpk 0440 478 602 tai mpt 040 451 5229. Numeron 4/2011 aineistopäivä on 15.10.2011 ja ilmestymisviikko 47. Tykkimiehet ry 16 A 3, 02700 HELSINKI, mp 040 575 9966, kari.halonen(at)kolumbus.fi Pankkiyhteys: Nordea 212418-11053 Tulevaa toimintaa: HALLITUKSEN TULEVIA KOKOUKSIA Hallituksen kokous 8/2011 pidetään 22.9.2011 klo 14.00 Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen toimitalossa, Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI Hallituksen kokous 9/2011 pidetään 17.11.2011 klo 14.00 00 Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen toimitalossa, Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI. TYKKIMIEHET RY:N SYYSKOKOUS Tykkimiehet ry:n syyskokous pidetään lauantaina 22.10.2011 klo 14.00 alkaen. Kokouspaikkana on Suomen Tykistömuseo, Linnankasarmi, 13100 HÄMEENLINNA. Linja-autokuljetus kokoukseen lähtee Helsingistä Mikonkadun turistibussipysäkiltä (Fennian edestä) klo 12.00. Paluukuljetus on kokouksen jälkeen Hämeenlinnasta samaan paikkaan. Ilmoittautuminen kokoukseen (kokoustarjoilut) sekä ilmoittautuminen linja-autokuljetukseen pyydetään tekemään yhdistyksen sihteerille viimeistään 18.10 mennessä. Katso myös erillinen ilmoitus lehden sivulla nro 8. NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUSKUTSU Neuvottelukunnan kokous 3/2011 pidetään maanantaina 21.11.2011 klo 16.00 Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitiloissa, Salmisaarenranta 11, 00180 HELSINKI. Kokouskutsu ja työjärjestysesitys lähetään neuvottelukunnan jäsenille myös henkilökohtaisella kutsulla. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jouko Alasjärvi, Sampolankuja 9 C 32, 04310 TUUSULA, pk (09) 2757 161, mp 040 506 6905, alasjarvi(at)kolumbus.fi Sihteeri Kari Halonen, Kasavuorentie 16 Kenttätykistökerho ry Uudenmaan tykistökilta ry Tulevia tapahtumia: KOKOUSKUTSU Kenttätykistökerhon ja Uudenmaan tykistökillan vuosikokous järjestetään torstaina 17.11.2011, klo 18.00 alkaen Maanpuolustusjärjestöjen auditoriossa, osoitteessa Töölöntorinkatu 2. Ohjelma: Kokousesitelmä. Klo 19.00 alkaen pidetään Kenttätykistökerhon vuosikokous ja välittömästi tämän jälkeen Uudenmaan tykistökillan vuosikokous. Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Yhdistysten hallitus pe 23.9 Tykistöyhdistysten ampumailta, kello 17-21, Paikka: Töölöntorin ampumarata. Ilmoittautuminen Jyri Vilamo. ([email protected].) ke 19.10. KT-kerhon ja Killan pistoolimestaruuskisa klo.16.30-19. Paikka: Töölöntorin ampumarata. Ilmoittautuminen Jyri Vilamolle. ([email protected].)¨ ke 26.10. Sotamuseon vierailu klo 1719, Paikka: Sotamuseo, Helsinki. Ohjattu käynti museossa, jossa on Talvisota Kunniamme päivät - näyttely. Ilmoittautuminen pekka.vasara(at)luukku.com 20.10. mennessä. to 17.11 Tykistöyhdistysten vuosikokoukset klo 18 alkaen Döbelninkadun auditoriossa. Perinteinen kokousesitelmä pidetään ennen kokousten alkua! Lohjan patterin esitelmätilaisuudet jatkuvat syksyn aikana. Paikka ja aika ovat seuraavassa lehdessä. Lisätiedot [email protected]. Ampumatoiminta: Yhdistysten ampumavuoro Töölöntorin radalla on parillisten viikkojen keskiviikkona klo.16-19. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen edellisenä perjantaina osoitteeseen: jyrppy(at)hotmail.com. Kerholla on oma 9mm pistooli ja ampumavarusteet joita voi lainata patruunakustannuksia vastaan ratavuorolla harjoitteluun. Omaa asetta ei tarvita siis ampumaharrastuksen aloittamiseen. Huom! Jokaisella ampujalla pitää olla pakollisena joko Reserviläisen Ampumaturva (RAT) vakuutus (20€/vuosi) tai muu vapaa-ajan vakuutus, joka kattaa ampumaharjoittelun. Lisätiedot edellä mainitusta e-mail osoitteesta. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Markku Mantere, puheenjohtaja(at)ktkerho.fi. Varapuheenjohtaja Pekka Vasara, pekka. vasara(at)luukku.com, Sihteeri Patrick Hjelt, sihteeri(at)ktkerho.fi. Lohjan patterin päällikkö Tero Merjomaa,mp 0500 841 585 tero.merjomaa(at)nordea.com. Killan verkkosivut: www.tykistokilta.net. KT-kerhon verkkosivut: www.tykistö.fi Jääkäritykistön Kilta ry SYYSKOKOUSKUTSU Jääkäritykistön Kilta ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 23.11.2011 alkaen klo 18.00 Suomen Tykistömuseolla, Linnankasarmi, Hämeenlinna. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Tervetuloa kokoukseen! Hallitus Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Antero Rättö, Karhunlukontie 23 A, 13100 Hämeenlinna, mp 040 5021 929, anra(at)armas.fi. Sihteeri Juhani Suni, Käpypolku 1 D11 13500 Hämeenlinna, pk (03) 638 0138, mp 0440 478 602, posti(at)jaakaritykistonki lta.fi. Taloudenhoitaja Timo Kauppila, Hellämäentie 80, 05800 Hyvinkää, tp (09) 279 8226, mp 0400 480 729. Killan kotisivut osoitteessa: www.jaakaritykistonkilta.fi, posti(at)jaakaritykistonkilta.fi Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jaakko Rytty, Viertokatu 19 A 87150 Kajaani, mp 0445646667. jjr(at)nic.fi, sihteeri Antti Laakkonen, Metsäpellontie 4 c 11, 87200 Kajaani, mp 0400753865, antti.laakkonen(at)gmail. fi, jäsensihteeri Seppo Möller, Honkirämeentie 35, 87400 Kajaani, mp 0505668268, seppomoller(at)gmail.com, rahastonhoitaja Tapio Väisänen, Rommeikonmäentie 10 73100 Lapinlahti, mp 0400218192, tapio.vaisanen(at)upmkymmene.com Arvoisa kiltamme jäsen: Mikäli yhteystietosi muuttuvat, niin ilmoita asiasta killan jäsensihteerille mahdollisimman nopeasti. Karjalan Tykistökilta ry Tulevaa toimintaa: KOKOUSKUTSU Syyskokous pidetään Vekaranjärvellä 4.11. klo 10.00 KarTR:n perinnepäivän yhteydessä. Kokouksessa ovat esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Ilmoittautumiset 28.10. mennessä puh. 0299431309. Tummapuku ja kunniamerkit Tervetuloa Hallitus 9.11. vierailu tykistön ja heittimistön ampuma- ja tulenkäyttöharjoitukseen Pahkajärvellä. Kokoontuminen varuskunnan pääportilla klo 10.00. Ilmoittautumiset sähköpostitse pj(at)karjalantykistokilta.fi tai puhelimitse 040 592 4445. Tiedottaminen Kaikki killan jäsenet saavat maaliskuussa jäsentiedotteen sekä Tulikomentoja –lehden neljästi ja Karjalan Prikaatin Kilpi – lehden kahdesti vuodessa. Kilta ylläpitää ja edelleen kehittää kotisivujaan. Tulevista tapahtumista lisää tietoa Karjalan Prikaatin kilpi - ja Tulikomentoja – lehdissä sekä killan kotisivuilla osoitteessa www.karjalantykistokilta.fi Kilta tuotteiden myynti Kiltatuotteita voi tiedustella hallituksen jäseniltä. Lappeenrannassa kiltatuotteita, kuten kiltalakkeja, Karjalan tykistöä -kirjaa, killan pinssejä, myy ERÄSAIMAA, osoite Kievarinkatu 5, 53100 Lappeenranta. Tulikomentoja 3/2011 Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jaakko Janhunen, Kumputie 7 A, 45200 Kouvola, mp 040 592 4445, pj(at)karjalantykistokilta.fi. Varapuheenjohtaja Juha Turkki, Tukkijoentie 4, 45360 Valkeala, mp 050 389 4496, juha. turkki(at)pp.inet.fi, Yleissihteeri Markus Vertanen, Karjalan Tykistörykmentti, PL 5, 46141 Vekaranjärvi, pt 0299 431321, yleissihteeri(at)karjalantykistokilta.fi, Jäsensihteeri Leo Pyöriä, Kallantie 1 B 15, 45130 Kouvola, jasensihteeri(at)karjalanty kistokilta.fi. Jäsenasiat, uudet jäsenet ja osoitteenmuutokset Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuilta tai jäsensihteerille sähkö- tai kirjepostia käyttäen. Lahden seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja: Aimo Koskentola, Keskuskatu 3 C 23, 15870 Hollola, mp 0404 3453909 aimo.koskentola(at)phnet.fi. Varapuheenjohtaja Ari Sausta, Kuningattarenkatu 40 B 17, 17900 Loviisa, mp 0400 994422, ar.sausta(at)pp.inet.fi. Sihteeri: Olli Eerola , Maitotie 2 B 9, 15560 Nastola, olli.eerola(at)meubeltra.fi . Rahastonhoitaja Pentti Korpimies, Petäjäkatu 27, 15900 Lahti, mp 040 5750772, pentti. korpimies(at)phnet.fi. Koulutusjaos Rihla, puheenjohtaja Ari Sausta, Kuningattarenkatu 40 B 17 17900 Loviisa, mp 0400-994422, ari. sausta(at)pp.inet.fi. Mikkelin Seudun Kenttätykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Alpo Leinonen, Mäntypöllinkuja 6 N, 50170 Mikkeli, 0440 555 195, alpoe.leinonen(at)gmail.com. Sihteeri Seppo Pirinen, Karkialammentie 1, 50150 Mikkeli, mp 040 7444131, seppo.pirinen(at)surffi.fi. Rahastonhoitaja Antti Haverinen, Vehmaskyläntie 109, 50100 Mikkeli, mp 0400 291 342, haverinenantti(at)gmail.com. Pohjois-Karjalan Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja: Pekka T. Hyttinen, Aallontie 19 A 4, 80160 Joensuu, mp. 050 5615 681, pekkatapani.hyttinen(at)kolumbus.fi, pekka.hyttinen(at)jns.fi. Jäsenasiat: Johannes Ryymin, Tanhukaari 2 A 17, 40520 Jyväskylä, mp 0400 762 407, johannes. ryymin(at)luukku.com. Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry Tapahtunutta: Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Raimo Nurmela, Ala-Laanilantie 5 B 9, 90500 Oulu, pk (08) 5566 551. Sihteeri Veikko Mattila, Suvituulentie 1, 90460 Oulunsalo, vm(at)dnainternet. net. Riihimäen seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Juha Vatsia, Riuttantie 184 1190 Riihimäki, mp 0400 516 990, juha.vatsia(at)apricon.fi. Sihteeri Sami Saarinen, Pälsintie 161, 12630 Sajaniemi, mp 040 55 22 710, sokki74(at)gmail. com. Rahastonhoitaja Lauri Gisselberg, Karakatu 12 B 10 11120 Riihimäki, kp (019) 734 117, mp 0505246316, lasse. gisselberg(at)elisanet.fi. Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.riihitykki.fi Gillesartilleristerna inom Nylands Brigads Gille Funktionärer: Ordförande Björn Holmberg, Gruvstavägen 6 B 31, 01610 Vanda, tel 050 5637 729, bhh(at)elisanet.fi. Viceordf Risto Lindgren, Brunnsgatan 10, 10600 Ekenäs, gsm 040 5634 322 Besök våra hemsidor: www.gillesartilleristerna.com och www.mulliradio.net Tykistöprikaatin Kilta ry SYYSKOUSKUTSU Tykistöprikaatin Kilta ry:n kiltajuhla ja syyskokous pidetään lauantaina 29.10.2011 Niinisalon Varuskuntakerholla. OHJELMA 11.30 Seppeleenlasku Talvisotaan lähdön muistomerkillä 12.00 Lounas 13.00 Päiväjuhla, Juhlapuhe, Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas 15.00 Syyskokous jossa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. TERVETULOA! Hallitus Lisätietoja www.tykistoprikaatinkilta.fi 17 Pääkillan toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jorma Ruuskanen, Koisportaantie 46, 38210 Sastamala, (03) 514 1144, mp 0500 308876, jorma. ruuskanen(at)kopteri.net.. Varapuheenjohtaja Kalervo (Kalle) Salonen, Kiertokatu 10 as. 13, 28130 Pori, kalle.salonen(at)pori. fi. Sihteeri ja verkkovastaava Sirkka Ojala, Kallinlahdenkatu 5, 39500 Ikaalinen, mp 050 3688 460, sirkka.ojala(at)gmail. com. Taloudenhoitaja Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaanpää, mp 044 5305943, hannu.vettenranta(at)dnainternet.net Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.tykistoprikaatinkilta.fi Tykistöprikaatin Killan paikallisosastot: Porin Seudun Tykistökilta KOKOUSKUTSU Porin Seudun Tykistökillan syyskokous pidetään keskiviikkona 19.10 klo 17.30 alkaen ravintola Liisanpuiston auditoriossa. Esillä ovat sääntömääräiset syyskokousasiat. Esityslista sekä tieto kokousesitelmästä julkaistaan killan verkkosivulla www.tykistoprikaatinkilta.fi /pori.htm sekä syksyn jäsenkirjeessä. Hallitus kokoontuu ½ tuntia ennen syyskokouksen alkamista eli klo 17. Tervetuloa kokouksiin! Porin Seudun Tykistökillan uutena jäsensihteerinä on aloittanut Vesa Niemenmaa vesa.niemenmaa(at)fudoshin.fi. Korjaukset jäsenrekisteriin – mm. osoitteenmuutokset – pyydetään ilmoittamaan jatkossa Vesalle. Muissa sihteerin ja rahastonhoitajan tehtävissä jatkaa Pertti Onniselkä. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Kalevi Virtanen, Peräalhontie 25, 29350 Palus, puh. 044 2100 572, kalevi.virtanen(at)dnainternet. net. Sihteeri/rahastonhoitaja Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, 28370 Pori, pk (02)6355 448, mp 0500 590 409, pertti.onniselkä(at)happyback.fi. Jäsensihteeri Vesa Niemenmaa, Koivistonpuistikko 43 B, 28130 Pori, puh. 040 5823 026, vesa.niemenmaa(at)fudoshin.fi. Killan verkkosivut: www.tykistoprikaatinkilta.fi /pori.htm. Rauman Seudun Tykistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Heikki M. Nurmi, Kerttulantie 13 L, 26660 Rauma, mp 040078 0696, heikki.nurmi(at)rsk.fi. Varapuheenjohtaja Reino Heininen, Nestvedinkatu 7 D, 26100 Rauma, pk (02) 821 1453, mp 040 7048 230. Sihteeri Markku Koskimäki, Lotskerintie 45, 28200 Pori, mp 0400-653733, markku. koskimaki(at)dnainternet.net. Turun Seudun Tykistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellontie 26, 20300 Turku, pk (02) 239 1687, mp 050 3760371, haaviorv(at)suomi24. fi. Sihteeri Päivi Pansio, Petäjätie 1 E, 24260 Salo, mp 040779 3059, paivi. pansio(at)suomi24.fi. Vammalan Seudun Tykistökilta SYYSKOKOUSKUTSU Vammalan Seudun Tykistökillan sääntömääräinen syyskokous pidetään perjantaina 7.10.2011 alkaen klo 18.30 Rautajoen Kartanossa, Rautajoentie 65, Sastamala. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. TERVETULOA! Hallitus Killan hallitus kokoontuu puoli tuntia aiemmin eli klo 18.00. VASEMMALLA: Aseseppä Pekka Peltola Porin Seudun Tykistökillasta osallistui Niinisalossa heinäkuun kiltapäivään m/36-sotilaspuvussa. Tulenjohtajavänrikin kesäpuvun rekvisiittaan kuului myös Suomi-konepistooli rennosti remmissä. Tykistöprikaatin esikuntapäällikkö evl Mikko Viitalan mielestä puku ja rekvisiitta sopivat mainiosti kilta- ja omaistenpäivän tunnelmaan. Kuva: Kalevi Virtanen. 18 Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Matti Niemi, Rautajoentie 65, 38210 Sastamala, pk (03) 5115077, pt (03) 5124600, mp 0500-631431, matti. niemi(at)niementehtaat.fi. Sihteeri Jorma Ruuskanen, Koisportaantie 46, 38210 Sastamala, pk (03) 5141144, mp 0500 308876, jorma.ruuskanen(at)kopteri.net Rahastonhoitaja Rauno Heino, Vaununperäntie 249, 38210 Sastamala, pk (03) 5152202 Tykistöprikaatin Killan rekisteröidyt jäsenyhdistykset: Etelä-Pohjanmaan Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Seppo Rinta-Hoiska, Untamonsola 1, 60120 Seinäjoki, mp 044 021 0549, mpt 0405244373, sepporh(at)gmail. com. Varapuheenjohtaja Arvo Hakamaa, Ruukintie, 60120 Seinäjoki, Kunniapuheenjohtaja Antti Vainio, Siipipyöränkatu 29 B Seinäjoki, Sihteeri Aki Kinnunen Pultrantie 55, 60120 Seinäjoki, mp 0400 666343, aki.kinnunen(at)marttilankortteeri. fi Jäsensihteeri ja rahastonhoitaja Samuli Niinistö, Ilkantie 16, 60800 Ilmajoki, pt ja pk (06) 4246 931, mp 040 7720437, samuli.niinisto(at)netikka.fi Killan kotisivu on Aatos Kankaan ylläpitämillä sivuilla: http://kotisivu.dnainternet.net/safar/epkilta.htm Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry Tulevaa toimintaa: Perinteinen ”Syyspäivän tasaus” perjantaina 23.9.2011 klo 18.00 alkaen kiltaveli Paavo Ruokosken tilalla Vihteljärvellä. Sotilaalliset maastokilpailut, kenttäruokailu syksyisessä illassa sekä savusauna tarjolla. Tied. 044 530 5943. Tervetuloa ! KOKOUSKUTSU Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 25.10.2011 klo 18.00 alkaen Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu TERVETULOA KOKOUKSEEN! Hallitus Toimihenkilöt: Puheenjohtaja ja jäsenasiat Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaan- pää, mp 044 530 5943, hannu.vettenranta (at)dnainternet.net, Varapuheenjohtaja Pauli Huhtamaa, Silmäkkeentie 9, 38720 Vihteljärvi, mpt 040 199 4220, mpk 044 578 7045, pauli.huhtamaa(at)sataedu. fi, Sihteeri Esko Isohannu, Sevionranta 9, 38700 Kankaanpää, mp 050 550 9420, esko.isohannu(at)kuntke.fi, Rahastonhoitaja Jari Anttila, Katajakatu 4, 38700 Kankaanpää, pk 0400 954 536, jariant(at)gmail.com Mittamies- ja Tiedustelukilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Pentti Pohjola, Sepänkyläntie 303 A, 02400 Kirkkonummi, mp 044 884 7112, pentti.pohjola(at)mobisan. fi. Sihteeri Antero Yläkorpi, Aamutie 3 B 1, 01670 Vantaa, mp 0500 415 308, antero.ylakorpi(at)hel.fi Varainhoitaja Mika Aarnio, Kurkelankatu 8 A 1, 21100 Naantali, mp 040 510 8499, mika.aarnio(at)utu.fi. Killan toiminnasta tiedotetaan Tykistöprikaatin Killan sivuilla: www.tykistoprikaatinkilta.fi/mittaus-.htm ja Koskenniemi-Saarivirta, Länsipuisto 18 A 1, 28100 Pori, mp.050 525 6953, eija.koskenniemi-saarivirta(at)dnainternet. net. Tampere: Pertti Heikkilä, Rinnetie 13, 33610 Tampere, mp 040 702 3933, pertti.heikkila(at)dnainternet.net. Turku: Risto Koristo, Rauhamaantie 7, 21500 Piikkiö, puh. 040 757 6306, risto.koristo (at)turunkonekeskus.fi Joukkoyksikkö: Tiedustelupatteristo, PL 5, 38841 Niinisalo, p. (02) 181 62602 (toimisto/TiedPsto) Tampereen Seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Yrjö Inkinen, Karkonmäenkatu 2 C, 33580 Tampere, mp 0400 211997, yrjo.inkinen(at)dnainternet.net. Sihteeri Jukka Piirto, Amurinkuja 20 B 42, 3320 Tampere, mp 040 7191 377, jukka.piirto(at)tampere.fi. Rahastonhoitaja Urpo Ahlgren, Paavolantie 126, 34240 Kämmenniemi, puh. 0400-666549. Mittamies- ja Tiedustelukillan alaosastot: Helsinki: Pekka Majuri, Suomenniemenkuja 4 C, 00950 Helsinki, mp 040 755 8554, pekkaolavi.majuri(at)kolumbus. fi. Kankaanpää: Juha Jokinen, Vanhatie 12, 38700 Kankaanpää, mp 050 396 2859, juha.jokinen(at)mol.fi. Pori: Ei- Liity kiltaan! Saat lehden. Jäseneksi ilmoittautuminen Nimi ................................................ Syntymäaika ............................................................................... Arvo tai ammatti ............................................................................................................................................ Olen palvellut yllä mainitussa joukko-osastossa ……………………………..................................... Katuosoite ………………… Postinumero ……………………………… Postitoimipaikka ……………………………………………......................…. Maa (jos on jokin muu kuin Suomi) ....................................................................... Allekirjoitus Tulikomentoja 3/2011 Kuva: Kalevi Virtanen Kuvassa Wallin tutustuu raskaaseen raketinheittimeen. Kuva: Puolustusvoimat. Teit isän astumaan Tykkimies Jyri Tuokko oli Niinisalossa heinäkuussa kuvaa otettaessa vielä alokas, mutta arveli viihtyvänsä ”intissä” vuoden päivät. Kevään kirjoituksista mukavin arvosanoin selvinnyt tuore ylioppilas pitää siis välivuoden ennen opiskelujen aloittamista ”armeijan harmaissa” - eli nykysuomeksi ”kurkkusalaatissa”. Jyrin mielestä myös armeija-ajasta pitää ottaa irti kaikki, minkä voi saada. Heinäkuun kilta- ja omaistenpäivän kahvijonossa Jyrin seurassa on Jouko-isä, joka suoritti oman varusmiespalveluksensa aikoinaan Hämeenlinnassa. Arvoisa lukija! Haluan liittyä jäseneksi ……………………...……………………… (kiltaan) ............................................................................... uutisia Jos et vielä saa Tulikomentoja-lehteä kotiisi Sinulla on mahdollisuus päästä lehden vakinaiseen lukijakuntaan, liittymällä johonkin kiltasivuilla mainittuun tykistökiltaan tai -yhdistykseen. Ota yhteys oman joukko-osastosi tai kotipaikkakuntasi lähimmän tykistökillan sihteeriin ja lähetä hänelle oheinen ilmoittautumislomake. Näin varmistat mukanaolosi aselajimme uuden lehden lukijakunnassa. Saat kiltasi sihteeriltä tietoja myös muista jäsenyyteen kuuluvista eduista ja tapahtumista. Tulikomentoja on tykistökiltojen jäsenlehti eikä sitä voi tilata erikseen. 19 Suomen Tykistömuseossa tapahtuu TEKSTI: MIKKO KERO, KUVAT: SIRKKA OJALA Tuula-Kaarina Isosuo lahjoitti museon kokoelmiin isänsä Mannerheim-ristin ritari Osmo Laakson kunniamerkit. Kunniamerkkilahjoitusta kirjaa tutkija Samuel Fabrin. Tykistömuseon kesäkauden 2011 kohokohtiin kuuluivat Leiripäivä 17. kesäkuuta ja Keskiaikamarkkinat 19.-21. elokuuta. Leiripäivä on museon ja puolustusvoimien yhteistyössä järjestämä tapahtuma. Tämänvuotisen Leiripäivän kohokohtana oli kutsuvierastilaisuus, jossa museon kokoelmiin lahjoitettiin Mannerheim-ristin ritari Osmo Laakson kunniamerkit, luovutettiin Tammenlehvän perinneliiton Tykistömuseolle myöntämä Veteraaniperinteen vaalijat kilpi, vihittiin Mittamies- ja tiedustelukillan kunnostama Tutkavaunu Yrjö ja avattiin Sotainvalidien Veljesliiton kanssa yhteistyössä toteutettu ”Taistelimme – Taistelemme” näyttely. Keskiaikamarkkinat vetivät väkeä Hämeen Keskiaikamarkkinat on Hämeenlinnan suurimpia kaupunkifestivaaleja, joilla oli tänä vuonna yli 22 000 kävijää. Tykistömuseo ja muut Linnanniemen museot tekivät perinteiseen tapaan markkinoiden kanssa yhteistyötä. Markkinarannekkeella pääsi Tykistömuseoon sisään, jossa vetonauloina toimivat Tykkisisaret, jotka esittivät miten tykeillä keskia-ajalla ammuttiin. Tykkisisarten lisäksi museon elokuvasalissa esitettiin keskiaikaan liittyviä elokuvia. Elokuvat saivat hyvän vastaanoton ja esitykset ovat saamassa jatkoa syksyllä. Ojoisten päiväkotilaiset tutustuvat kalustoon museon Leiripäivässä. Mannerheim-ristin ritari Osmo Laakso (1916–2004) Osmo Laakso nimitettiin 61. Mannerheim-ristin ritariksi toukokuussa 1942. Laakson toiminta Palalahden taistelussa oli merkittävä peruste ristin myöntämisessä, jolloin hänen rohkean toimintansa ansiosta tuhottiin selustaan jäänyt Puna-armeijan osasto. Koulutukseltaan Laakso oli varatuomari ja hänet ylennettiin sodan jälkeen reservin majuriksi. Laakso oli kotoisin Hämeenlinnasta ja vaikutti siellä lähes koko elämänsä. Tiistaina 20.9.2011 klo 18.00, Ev Pekka Majuri luennoi aiheesta Tykistötiedustelu sotiemme aikana. Torstaina 6.10.2011 klo 18.00, FM Samuel Fabrin luennoi aiheesta Suomen Kenttätykistö jatkosodassa. Torstain 20.10.2011 klo 18.00, Evl Jarmo Nieminen luennoi aiheesta Taavetti Heikkinen-rintaman poliisi. Torstaina 17.11.2011 klo 18.00, Museonjohtaja FM Mikko Kero luennoi aiheesta Hämeenlinnan Suojeluskuntapäällikkö Albert Hämäläinen ja jatkosota. Torstaina 15.12.2011 klo 18.00, Ev Leo Ukkonen luennoi Saksan kaupan toteutuksesta ja kaupan vaikutuksesta kenttätykistöön. Timo Ingmanin maalaus Osmo Laaksosta Vapaa pääsy Tervetuloa! Suomen Tykistömuseo, Linnankasarmi, 13100 Hämeenlinna, Puhelin (03) 682 4600, [email protected], www.tykistomuseo.fi, Avoinna päivittäin klo 11-17 20 eli asutuskeskustaistelukoulutusta. Santahaminan Helsinkisimulaattori tarjosi siihen mitä parhaat olosuhteet. Kyse ei ole mistään kolmiulotteisesta virtuaalisesta Helsingistä, vaan vanhasta tehdasrakennuksesta, jonka olosuhteet mukailevat kaupunki- ja taajamaolosuhteita. Kaupungissa kaikki tuntui olevan toisin kuin metsämaastossa. Vihollinen saattoi vaania missä vain, katoilla, kulman takana tai sisällä rakennuksessa. Varo varjoasi Miehistöstä aliupseeriksi kurssilla - Erikoisosaajia puolustusvoimille OSA 2 TEKSTI: MIKKO KERO KUVAT: ILPO TOLONEN Armeija tarjoaa mahdollisuuden saada varusmiespalvelusaikana väliin jäänyttä johtajakoulutusta miehistöstä aliupseeriksi kurssilla. Tykistömuseon johtaja Mikko Kero osallistuu kurssille ja jatkaa edellisessä numerossa alkanutta juttusarjaansa. Osallistuin maaliskuussa 2011 Kaartin Jääkärirykmentissä, Santahaminassa käynnistyneelle miehistöstä aliupseeriksi kurssille. Koulutus on kurssilla rytmitetty maalis- lokakuun välille kolmeksi kahden viikon lähiopintojaksoksi. Kurssin voi siten mielekkäästi suorittaa myös työelämässä olevat reserviläiset. Edellisessä Tulikomentoja-lehden numerossa kerroin kurssilaisten motiiveista, kurssin tavoitteista ja ensimmäisellä lähijaksolla olleen Kiikalan Tulikomentoja 3/2011 leirin kokemuksista. Lupasin myös jatkaa kurssin seuraamista seuraavassa numerossa ja kertoa toukokuun lähijakson kuulumisista, jonka teemana olivat koulutus- ja johtamistaidot. Aketusta Kaartin Jääkärirykmentti on asutuskeskustaisteluun erikoistunut joukko-osasto ja tämä näkyi myös täydennyskurssin ohjelmassa. Useampana päivänä ohjelmassa oli akettamista Harjoittelimme rakennusten tarkastamista, jolloin kukin sai vuorollaan toimia ryhmänjohtajana. Ryhmään kuului kolme kolmen hengen partiota, jotka etenivät rakennuksessa ryhmänjohtajan komentojen mukaan, jonka vastuulla oli valita reitit taiten ja turvata selustansa. Seinustat tarjosivat suojaa, mutta silloinkin oman varjon heijastumista piti osata tarkkailla. Oviaukoista oli mentävä vauhdilla sisään, sillä ovien edustoilla taistelija oli kuin tarjottimella. Syväjohtaminen Toisen lähijakson aikana tuli tutuksi everstiluutnantti Vesa Nissisen kehittämä syväjohtamisen malli. Se on puolustusvoimien käyttämä johtamisperiaate, jonka kantavana ajatuksena on ihmisten johtaminen eikä asioiden sekä kasvaminen ja kehittyminen johtajana. Lähtökohtana on omien heikkouksien ja vahvuuksien tiedostamisen kautta kehittyminen entistä paremmaksi johtajaksi. Osana oppimista katsoimme Tuntemattoman sotilaan syväjohtamisen merkkejä elokuvasta etsien. Ei täällä auta itku Iltapäivä, jonka vietimme aliupseerikoulun oppilaiden kanssa täpötäydessä elokuvasalissa Edwin Laineen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan parissa, oli vaikuttava kokemus. Tehtävänä oli arvioida Väinö Linnan luomia roolihahmoja ja heidän johtamistaitojaan syväjohtamisen mal- lin kautta. Oma tehtäväni oli arvioida Åke Lindmanin näyttelemää synkkää ja armotonta tamperelaista alikersantti Lehtoa. Syväjohtamisen kriteerein arvioituna hän oli yksi surkeimpia elokuvan sotilasjohtajista. Rohkea sotilas, joka ilman natsoja olisi ollut armeijan eliittiä. Johtajan rooli istui kuitenkin Lehdolle huonosti ja muiden johtamisen sijaan hän teki asiat itse. Hän ei luottanut alaisiinsa, eivätkä he häneen ja motivoinnin sijaan hän alati sätti ja jopa kiusasi alaisiaan. Parhaat johtajat elokuvasta kaikkien mielestä löytyivät ehdottomasti Koskelasta ja Rokasta. Cooperin testissä Aikaisemmilla kerroilla reservin aliupseerikurssin suorittamiseen ei ole erikoisia testejä vaadittu, mutta meidän kohdallamme oli käytössä karsiva Cooperin testi. Kurssille hyväksytyksi tulemiseen vaadittiin vähintään 2 300 metrin suoritusta tässä 12 minuutin juoksutestissä. Varusmiesaikana tuollainen matka tuskin olisi monellekaan tuottanut vaikeuksia, mutta reservissä ikä ja kilot tekevät tehtävästä haasteellisemman. Ensimmäisellä lähijaksolla testi oli mahdollisuus suorittaa halliolosuhteissa. Silloin sen suoritti hyväksytysti vain seitsemän. Loput pääsivät suorittamaan testiä Santahaminan varuskunnan kentällä. Esimerkin voimalla Kurssin johtajamme yliluutnantti Maria Hokkasen filosofiana oli, että kenenkään kurssia ei esitetä keskeytettäväksi, vaan testiä juostaan niin monta kertaa, että 2 300 metrin raja tulee saavutettua. Näin myös tehtiin ja kurssinjohtaja toimi jäniksenä kirittäen kurssilaisia siten, että viimeisetkin ylittivät karsintarajan neljännellä yrityksellä. Hokkasen tapausta voi pitää esimerkkinä siitä, mitä syväjohtaminen on parhaimmillaan. Kurssin kolmas ja viimeinen lähijakso on 3.-14.10.2011 Santahaminassa ja Syndalenissa. 21 Kankaanpään kiltalaiset Lasse Leppiniemi ja Hannu Vettenranta puhdistavat tykinputkia. Perinnetykkejä huollettiin museolla TEKSTI JA KUVAT: SIRKKA OJALA Lauantaina 14. toukokuuta Suomen Tykistömuseolla vietettiin tykistökiltalaisten perinnetykkien huoltopäivää, johon osallistui kaikkiaan kolmisenkymmentä kiltalaista seitsemästä eri tykistökillasta. Lisäksi Kainuun Tykistö- ja heittimistökillasta neljä henkeä vietti museolla kolme työntäyteistä talkoopäivää jo ennen varsinaisia talkoita sekä Mittamies- ja Tiedustelukillan jäsenet ahkeroivat paikantamistutka ”Yrjön” kunnostustöissä koko kevään ajan. Museotykit kuntoon Nuorin skrapaaja Leo Inkinen. 22 Tykkipihalla rälläkkä soi ja maalisuti heilui koko päivän kun museotykkejä kunnostettiin. Kiltalaiset pääsivät tutustumaan myös museon toiminnalliseen Sotilaan Tie – näyttelyyn ja Juhani Suni Ravintola Seiskasta huolehti siitä, ettei nälkä päässyt yllättämään talkoolaisia päivän aikana. Uudet pyörät hankittu Päivän yhteydessä myös rantareitin varrella olevan Kenraalinpuiston 90 K 77 tykit saivat lähes vuoden odottelun jälkeen uudet komeat männystä valmistetut pyörät. Ne on tehnyt puutuotteisiin erikoistunut yrittäjä Markku Rudanko, jonka yritys Woodplanet toimii Sammaljoella. Riihimäen Seudun Tykistökiltalaiset asensivat tykkien pyörät paikoilleen museomestari Ilkka Vahtokarin johdolla. Ensi vuonna ei talkoopäivää Ensi vuonna ei järjestetä yhteistä talkoopäivää, vaan killat voivat tulla Tykistömuseolle kunnostamaan tykkejä oman aikataulunsa mukaan, ilmoittamalla siitä etukäteen museomestari Ilkka Vahtokarille. RAVINTOLA SEISKA Avoinna ark. 8-15, muulloin tilauksesta Lounas noutopöydästä arkisin klo 10.30-13.30 Kokoukset ja koulutuspäivät sujuvasti: Kainuun tykistökiltalaiset. - useita kokouskabinetteja - peruskokoustekniikka - tilava saunaosasto ja ruokailutila soveltuu myös kokouskäyttöön Perhejuhlat helposti, kysy tarjous. Teemme yhteistyötä Suomen Tykistömuseon kanssa ja tarjoamme kaikille aselajikilloille mahdollisuuden retkiensä yhteydessä edulliseen ruokailuun. A-oikeudet. Ota yhteyttä. Riihimäkeläiset ahertavat. RAVINTOLA SEISKA Suomen kasarmi rak 7 13130 Hämeenlinna Puh: (03) 67 43 433 tai 040 451 5229 www.kerhoravintolaseiska.fi S-posti: [email protected] Museomestari Ilkka Vahtokari antaa ohjeita Yrjö ja Leo Inkiselle. Etuvaunua kunnostamassa Teemu ja Janne Ruuskanen. Tulikomentoja 3/2011 Puh: 02 5789310 tai 040 5423789 [email protected] - www.pettueerikki.com Venestie 470, 38760 Venesjärvi 23 Ruotsista. Myös näitten tykkien modernisointia on harkittu, mutta tykistöjohdon asettamia vaatimuksia pidetään ylimitoitettuina, koska putken, lukon, lavetin ja suuntauslaitteitten uusiminen on liian kallista. Assamin rykmentin sotilaita. Kuvat: Wikipedia Suuri rationalisointisuunnitelma Intian korruptoituneet tykkihankinnat 20 vuotta hankintoja, vanha kalusto yhä käytössä TEKSTI: JAAKKO RYTTY Intia on yksi maailman sotilasmahdeista, mutta sen tykistön kehitys on jumiutunut poliittisten voimasuhteiden ja korruptiotutkimusten hetteikköön. Suuri osa Intian tykistön kalustosta on peräisin 1960-luvulta ja tilanne ei näytä parantuvan. Intia on viimeksi kuluneina vuosikymmeninä pyrkinyt korostamaan suurvalta-asemaansa vahvistamalla monipuolisesti asevoimiaan. Siihen sen on ajanut myös Etu-Intian niemimaalla käynnissä ollut kilpailu sen luoteisnaapurin Pakistanin kanssa. Kun Intian oma aseteollisuus oli vaatimatonta, sen hankinnat suuntautuivat Neuvostoliittoon/Venäjälle, sillä Pakistanin tukijaksi oli noussut Kiina. Niinpä Neuvostoliitto/Venäjä onkin toimittanut Intialle suurimman osan sen lentokalustosta, ohjuksista, sotaaluksista ja muusta asevoimien kalustosta. Viime vuosina yhteistyö on laajentunut myös yhteiseen suunnitteluun ja valmistukseen. Uusiessaan tykistöään 1960-luvulla Intia os- 24 ti myös tykkikalustoa perinteiseltä toimittajaltaan. kun valtaryhmittymät vaihtuivat. Tykkejä Venäjältä.. ..ja Ruotsista 1960-luvun lopulta eteenpäin Intia osti venäläisiä, 1950-luvulla suunniteltuja 130 mm M-46 -tykkejä, joita hankittiin 800 kappaletta. Ne ostettiin valtioitten välisellä hankintasopimuksella ja olivat tykistön pääaseistus Pakistanin kanssa käydyssä sodassa 1971. Kun tykit alkoivat ikääntyä, Intia teki israelilaisen Soltamin kanssa sopimuksen 180 tykin modernisoinnista. Uudistukset eivät vastanneet odotuksia ja kun ilmeni sopimusepäselvyyksiä, asia joutui rikostutkinnan kohteeksi. Vuosien tutkinnan jälkeen juttu oli vielä 2009 yhä auki. Tutkinta oli myös osa maan sisäpolitiikkaa, Intian asehankinnoille tunnusomainen lahjus- ja korruptiotapaus on myös 1980luvun tykkikauppa Ruotsin kanssa. Intia osti tuolloin 410 kappaletta Boforsin FH-77B 155mm/52 cal -haupitseja. Ostot alkoivat 1987 ja kaupasta tuli heti poliittisen valtataistelun ase. Lahjusepäilyt johtivat pari vuotta myöhemmin pääministeri Rajiv Gandhin vaalitappioon. Lahjustutkimukset jatkuvat yhä ja lahjusmiljoonien kohtalosta kiistellään edelleen. Alkuperäisistä 410 tykistä on käyttökelpoisia enää noin 325. Osa tykeistä on hajotettu varaosiksi, kun hallitus kielsi ostot Mittava kenttätykistön rationalisointisuunnitelma, FAR, laadittiin jo 1980-luvun lopulla. Se kattoi hankinnat aina vuoteen 2025 asti. Tarkoituksena oli hankkia noin 3 600 tykkiä: vedettäviä 155 mm/52 kal. ja 155 mm/39 kal. tykkejä, pyörä- tai telatykkejä sekä kevyitä haupitseja. Niillä olisi varustettu 180 maan 220 tykistörykmentistä. Koko hankintaohjelman hinta arvioitiin vuonna 2010 jopa seitsemäksi miljardiksi dollariksi. Tavanomaisen tapaan pieni osa tykeistä ostettaisiin valmiina ja loput valmistettaisiin Intiassa. Tarjouskilpailut olleet vaikeita yrityksille Useaan kertaan lykätyissä, vedettävien 155 mm/52 kal -koeammunnoissa 2010 oli mukana BAE Systemsin FH-77 B05 L52 ja Singapore Technologies Kineticsin, STK:n, FH2000 tykit. Jo aiemmin kilpailusta oli pudotettu eteläafrikkalaisen Denelin G5/2000 ja Soltamin TIG 2002. Näitä 155 mm/52 kal -tykkejä oli tarkoitus ostaa valmiina 400 kpl ja valmistaa Intiassa 1180 kpl. Tarjouksiin liittyi suunnitelma valmistuksesta yhteisyrityksessä. BAE Systemsin kumppani oli Mahindra & Mahindran Defense Systems, MDS:n, ja STK:n kumppani oli Punj Lloyd. BAE:n kanuuna oli ollut mukana jo neljässä aiemmassa koeammunnassa. Alkuvuodesta 2011 BAE Systems veti FH77 B05 L52 -tarjouksensa pois kilpailusta ja myös STK:lla oli ongelmia Intian tarjouspyynnön kanssa. Koeammunnat kolmessa kilometrissä Koeammuntoja tehtiin Rajastanissa ja Sikkimissä 2 700 metrissä. Eniten ammunnoissa valmistajia huolestutti määräys, että ne oli tehtävä intialaisilla A-tarvikkeilla. Myöhemmin oli tarkoitus aloittaa myös 155 mm/52 cal pyörä-/telatykien testit. Niissä oli mukana Rheinmetalllin pyörälavettinen Wheeled Gun ja slovakialainen Zuzana. Näitä tykkejä hankittaisiin ohjelman mukaan 180 kpl. Kalustouudistuksia pidettiin välttämättöminä jo logistiikankin takia, Intian tykistöllä oli vielä loppuvuodesta 2010 käytössä kaikkiaan kuusi eri kaliiberia. Hätäohjelma hankinnoista Intian tykistön rationalisointiohjelma on toistakymmentä vuotta myöhässä, eikä runko-ohjelman toteuttaminen vieläkään näytä toteutuvan. Ohjelman toteutus on ollut poukkoilevaa osaksi politiikan takia, mutta merkittävää osaa ovat näytelleet korruptio ja siitä johtuvat tutkinnat. Hätäohjelmana tykistön johto esitti toteutettavaksi 145 kevyen 155 mm/ 39 kal -kanuunan hankintaa, sillä niitä tarvittaisiin varmistamaan Kiinan vastaista rajaa. Tykeillä varustettaisiin kaksi vuoristodivisioonaa. Intia halusi hankkia M777-tykit Yhdysvaltain tuella ns. Foreign Military Sales eli FMS, rahoituksella. Myös M777-tykit ovat BAE Systemsin valmistamia. OIKEALLA: Bofors FH-77B haupitsi. OIKEALLA ALLA: M777 tykki käytössä Afganistanissa. Väkiluku: 1,21 miljardia Pinta-ala: 3,287,263 km2 Viralliset kielet: Hindu ja englanti Puolustusbudjetti: 36 miljardia dollaria (1,83% BKT:stä) Palveluksessa sotilaita: 1,32 milj. Reservissä sotilaita: 2,14 mij. Ydinasevaltio Tulikomentoja 3/2011 Kevyt ja toimivat M777 vaihtoehtona Yhdysvaltain armeija oli Afganistanissa ottanut käyttöön vedettäviä, hyvin keveitä 155 mm/39 cal M777- tykkejä, joitten paino mm. alumiinija titaaniosien ansiosta on alle 4 200 kg eli ne sopivat helikoptereilla siirrettäviksi. Parhaimmillaan kantomatka on 40 km ja niillä voidaan ampua M982 Excalibur-täsmäammuksia. Tykissä on myös digitaalinen tulenjohtojärjestelmä. Yhdysvaltain tykit ovat toimineet hyvin Afganistanissa, minkä vuoksi Intiakin kiinnostui niistä. Kokeissa vertailutykkinä oli STK:n vedettävä, kevyt 155 mm/39 cal Pegasus-haupitsi, jonka paino on noin 5 400 kg. Sen kantomatka on kolmisenkymmentä kilometriä ja tehokkaimmillaan se on 20 kilometrissä. M777:n tilaaminen peruttiin Helmikuussa kerrottiin, että armeijan komentaja kenraali V.K. Singh peruutti M777-tilauksen. Syynä oli vuoto, joka liittyi kaupalliseen vakoiluun. Armeijan tutkintatoimisto takavarikoi alkuvuodesta 2011 jutun asiakirjat ja taas tutkinta jatkuu. Huhtikuussa puolustusministeri A.K. Anthony varoitti kaikkia Intian hankintaviranomaisia korruptiosta. Se tapahtui, kun ilmavoimien suurhankinnoissa oli ilmennyt epäselvyyksiä. Lopputulos tykistön osalta on, etteivät sen mitkään hankinnat ole edenneet, vaan se joutuu yhä turvautumaan vanhoihin M-46ja Bofors- tykkeihinsä. Ajoneuvotykit Alankomaat aikoo myydä 6 kpl PzH 2000 -panssarihaupitseja osana säästötoimenpiteitä. Tämän jälkeen maan armeijan käyttöön jää 18 panssarihaupitsia. (Jane´s Defence Weekl 20.4. 2011) Israelin puolustusvoimat suunnittelee modernisoivansa tykistöjoukkojaan. Osana tätä se harkitsee uuden tykkikaluston hankkimista ikääntyvien 155 mm M109A2panssarihaupitsien tilalle. Toisena vaihtoehtona on kokonaan uusi ase, joko Soltamin tekemä ATMOS tai saksalaisen KMW:n valmistama AGM. Toinen vaihtoehto on modernisoida olemassa olevat panssarihaupitsit. Tarjouspyyntö on tarkoitus lähettää vuoden 2012 alussa. (Jane´s Defence Weekl 18.7.2011) Israelilainen Elbit Systems toimittaa ainakin yhden täydellisen ATMOS-ajoneuvotykkijärjestelmän nimeämättömälle afrikkalaiselle valtiolle. Toimitettavien aseiden määrää ei täsmennetä. Toimitukset alkavat 18 kuukauden kuluessa ja kestävät kaksi vuotta. 155 mm aseen putken pituus voi olla 39, 45 tai 52 kaliiperia. Ajoneuvoalustana on yleensä kolmiakselinen maastokuorma-auto. (International Defence Review 5/2011, Military Technology 5/2011) Eteläafrikkalainen Denel ja amerikkalainen General Dynamics ovat saaneet päätökseen kevyen 105 mm LEO-ajoneuvotykin ampumatestit. Aseena on Denelin 105 mm haupitsi asennettuna LEO-torniin ja alustana amerikkalaisen General Dynamicsin Stryker-panssariajoneuvo (Military Technology 5/2011). Aseen putken pituus on ollut 57 kaliiperia. Käsin ladattuna tulinopeus on 6 ls/min. Miehistön määrä on kolme ja ajoneuvossa voidaan kuljettaa 42 panosta ja 56 kranaattia. Kokonaispaino on 17,2 tonnia, joka kasvaa tonnilla, kun vaunu suojataan 14,5 mm konekivääriluoteja vastaan. Koeammunnoissa perävirtausyksiköllä kantama oli 33 km.(International Defence Review 5/2011) Heinäkuun uusimmissa koeammunnoissa ammuttiin 58kaliiperisella putkella ja saavutettiin 31 km ampumaetäisyys. (Jane´s Defence Weekly 27.7.2011) Intia on aloittanut oman 155 mm panssarihaupitsin kehitystyön. Aseeseen tulee 52-kaliiperinen putki. (MT 8/2011) 25 Tykistön ampumaharjoitus 2011 TEKSTI: TERO MÄENPÄÄ KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT JA SATU HUJANEN Tykistön ampumaharjoitukseen Rovajärvellä 16.–27.5.2011 osallistui noin 3 600 varusmiestä, reserviläistä ja palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa. Harjoituksessa ammuttiin tykistöllä 122 H 63, 122 PSH 74, 152 H 55, 155 K 83-97 ja 155 K 98, kevyillä ja raskailla raketinheittimillä sekä kranaatinheittimillä. Valtakunnallisen harjoituksen johti Tykistöprikaatin komentaja, eversti Markku Myllykangas. Harjoitukseen liittyvän järjestelmäharjoituksen johti Tykistökoulun johtaja, everstiluutnantti Paavo Keskiruusi. Harjoitusjoukot koostuivat Hämeen Rykmentin, Jääkäriprikaatin, Kainuun Prikaatin, Karjalan Prikaatin, Maasotakoulun, Panssariprikaatin, Pohjois-Karjalan Prikaatin, Tykistöprikaatin ja Uudenmaan Prikaatin joukoista. Harjoituksia enää kerran vuodessa Valtakunnallisia tykistön ampumaharjoituksia pidetään jatkossa toistaiseksi vain kerran vuodessa, joten seuraavan 152 H 55 ampuu. 26 kerran Rovajärvellä tavataan TAH:n merkeissä toukokuussa 2012. Asparan viimeinen koulutustarkastusammunta Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Ilkka Aspara tarkasti Tykistön ampumaharjoituksen päättävän koulutustarkastusammunnan, jossa ammuttiin yhteensä 1050 laukausta yhdeksällä eri tuliyksiköllä. Tämä oli kenraaliluutnantti Asparalle viimeinen koulutustarkastusammunta Maavoimien komentajana hänen siirryttyä reserviin 1.7.2011, niinpä koulutustarkastusammunnan maalit olikin nimetty Ilkka 1-4. On ollut mielenkiintoista ja palkitsevaa nähdä vuodesta toiseen millainen taitotaso saadaan koulutettua varusmiehille muutamassa kuukaudessa, totesi Aspara seuratessaan ammuntaa. Tykistön ampumaharjoitus on kehittynyt maavoimien vaikuttamisen harjoitukseksi. Mukana on eri aselajeja, huoltojoukot ja johtamisjärjestelmä, joten tämä on ennen kaikkea johtamisen harjoitus, Aspara analysoi. Koulutustason mittaus Lauantaina 21. toukokuuta järjestettiin perinteinen koulutustason mittaus eli Nenosen tulenavauskilpailu, jossa taisteluosastojen välistä paremmuutta mitataan. Mittauksen tavoitteena on lisätä koulutuksen tavoitteellisuutta ja antaa palautetta joukon koulutustasosta arviointihetkellä, sekä joukon koulutuksen onnistumisesta. Käskystä 90 minuuttia aikaa Koulutustason mittaus alkaa tehtävänannolla, jonka taisteluosastojen komentajat saavat vuorollaan kilpailun järjestäjältä. Käskystä selviää tilanne, jääkäripataljoonan ja patteriston tehtävät sekä muut tarvittavat tiedot kuten sääsanoma. Taisteluosastoille annettuihin tehtäviin kuuluu ryhmittyminen taisteluasemiin, johtamisyhteyksien muodostaminen, etäisyyksien mittaukset, am- pumavalmiuden saavuttaminen sekä ampumatehtävän toteuttaminen. Käskyn jälkeen taisteluosaston hyökkäyksen täytyy vaikuttaa yhdeksänkymmenen minuutin sisällä. Heti komentajan käskynannon jälkeen lähtevät tiedustelu- ja valmisteluosat liikkeelle ja tuliyksiköt siirtyvät kärjessä ryhmittyvän pataljoonan jälkeen. Lopputulokseen vaikuttavat suoritusaika, maalin tarkkuus metreinä, tulen osuvuus maaleihin ja tilanteenmukainen toiminta. Panssariprikaati voitokas Tänä vuonna perinteikkään kilpailun kiertopalkinnon, tykistönkenraali Nenosen tykin, sai haltuunsa Panssariprikaati. PSPR:n perustamaan patteristoon kuului JTR:n oman 122 PSH 74 tulipatterin lisäksi KARTR: n 122 H 63 tulipatteri. Mekanisoitu taisteluosasto voitti taisteluosastojen välisen kilpailun, jonka johdosta taisteluosastojen kiertopalkinto luovutettiin PSPR:n haltuun. Kranaatinheitinkomppanioista voiton vei tänä vuonna Jääkäriprikaatin perustama komppania. uutisia Wikileaks: Venäjä hyökkäsi Viroon biteillä? Viimeiset laukaukset Koulutustason mittauksessa ammuttiin viimeistä kertaa 152 H 55 kenttätykillä Rovajärvellä. 152 H 55 poistuu koulutuskäytöstä tämän vuoden kuluessa. Kainuun Tykistörykmentin komentaja vaihtui Lauantaina 21. toukokuuta järjestettiin Heinuvaaran pohjoisosassa paraatikatselmus, jossa everstiluutnantti Janne Oksanen luovutti Kainuun Tykistörykmentin seuraajalleen everstiluutnantti Markku Puustiselle. Everstiluutnantti Puustinen aloitti Kainuun Tykistörykmentin komentajana 1.7.2011 everstiluutnantti Oksasen siirtyessä kansainvälisiin tehtäviin. Everstiluutnantti Puustinen siirtyi Kainuuseen Maavoimien Esikunnasta. Wikileaksin tuoreen paljastuksen mukaan Venäjä oli maailman ensimmäisen kybersotahyökkäyksen taustalla. Maailman ensimmäinen kybersota käytiin 2007, kun Venäjä testasi vuokrattua bottiverkkoa Viroa vastaan, paljastaa Wikileaksin julkaisema Yhdysvaltain diplomaattien sähke. Paljastuksesta kertoo Talentumin Tietoviikkolehden verkkoversio (http://www.tietoviikko.fi). Tulikomentoja-lehti kertoi viime vuoden viimeisessä numerossaan (4/2010), että tietotekniset hyökkäykset tulevat vastaisuudessa lisääntymään. Muun muassa Venäjän sotilasdoktriineihin tällainen sodankäynti on nostettu taistelumuodoksi. Venäjää epäiltiin 2007 syylliseksi jo tuoreeltaan. Patsaskiistan aiheuttamien Tallinnan mellakoiden jälkeen alkoi laaja palvelunestohyökkäys virolaisten ministeriöiden ja poliisin sivuille. Myöhemmin hyökkäys laajeni myös verkkopankkien ja medioiden, kuten Postimeessanomalehden, sivuille. Wikileaksin paljastaman sähkeen mukaan Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves uskoi Venäjän olevan hyökkäysten takana. Virolaiset virkamiehet uskoivat saaneensa kasaan tarpeeksi todisteita, jotka linkittivät hyökkäykset Venäjälle. Hyökkäys toteutettiin niin kehittyneellä ja hienostuneella tavalla, että siihen eivät amatöörit olisi pystyneet. Virolaislähteiden mukaan hyökkäys nujersi reitittimet niin nopeasti mystisellä datapaketilla, että jäi epäselväksi miten se oikein toimi. Koulutustarkastusammunnan maalialueelta. Koulustustason mittauksen tuloslistaus: Patteristot 1. PSTO/2MEKTSTOS (PSPR + KARPR) 726 2. PSTO/TSTOS32 (TYKPR) . . . . . . . . . . 679 3. PSTO/TSTOS31 (KAIPR) . . . . . . . . . . . 522 Kranaatinheitinkomppaniat 1. TSTOS33 (JPR) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682 2. TSTOS31 (KAIPR) . . . . . . . . . . . . . . . . 624 3. 2MEKTSTOS (PSPR) . . . . . . . . . . . . . . 550 4. TSTOS32 (UUDPR) . . . . . . . . . . . . . . . 377 5. TSTOS33 (PKARPR) . . . . . . . . . . . . . . 369 Taisteluosastot 1. 2MEKTSTOS (PSPR + KARPR) . . . . . . 1711 2. TSTOS31 (KAIPR) . . . . . . . . . . . . . . . . 1661 3. TSTOS33 (KARPR+PKARPR+JPR) . . . 1496 4. TSTOS32 (TYKPR+UUDPR) . . . . . . . . 1401 Tulikomentoja 3/2011 27 Museoesineet kertovat, osa 6 Äänimittauslaite T.M.16/T.M.18 TEKSTI: SAMUEL FABRIN KUVA: TYKISTÖMUSEO/SIRKKA OJALA Äänimittauksen tarpeen taustalla oli suora-ammunnasta siirtyminen epäsuoran tulen käyttöön, jossa tuliasemat eivät enää olleet paikannettavissa suorina näköhavaintoina. Takaa ladattavat rihlatut tykit kasvattivat 1800-luvun puolivälistä eteenpäin ampumaetäisyyksiä muutamasta sadasta metristä 2-3 kilometriin. Tulenjohdon tapahtuessa tykkien välittömässä läheisyydessä näkyvä horisontti oli kuitenkin edelleen rajana tähystetylle tulelle. Vielä ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheen tykistötoiminta oli pääosin suoraammuntaa. Sodan muuttuessa asemasodaksi siirryttiin kuitenkin vähitellen lähes kokonaan varsinaiseen epäsuoraan ammuntaan. Vastatykistötoiminnan ja vihollisen tykkien paikantamisen tarve kasvoi. Kuulohavainnoilla tykkejä paikantamassa Äänen etenemistä ja ääniaaltojen hyödyntämistä tykin paikannuksessa oli tutkittu jo 1900-luvun alussa. Saksalainen tekniikan tohtori Lowenstein oli vuoteen 1907 mennessä luonut ääni-impulssin havainnointiin eri havaintoasemilla perustuvan mittausmenetelmän. Maailmansodan muuttuessa Saksan länsirintamalla asemasodaksi Lowensteinin ajatukset otettiin taas käyttöön. Saksalaisten mittausmenetelmä perustui subjektiivisesti tehtyihin havaintoihin kolmella kuuloasemalla, jotka oli kytketty toisiinsa johdinyhteyksin. Äänten tuloaikojen eron perusteella leikattiin ampuvan tykin sijainti. Ranskassa äänimittaus oli edistyneempää ja perustui alusta alkaen mekaanisiin laitteisiin. Vuoden 1918 tapahtumien myötä saksalainen tekniikka tuli kui- 28 siihen oli tehty parannuksia vuoden 1918 mallia olevilla osilla. Myydyt laitteet olivat siis maailmansodan ajan tuotantoa, eikä eri järjestelmien kokoaminen ollut ilmeisesti onnistunut täysin toivotulla tavalla. Vaikka ranskalaiset olivat kehuneet laitetta, Suomen olosuhteissa ne osoittautuivat luotettavuudeltaan ja joustavuudeltaan pettymyksiksi ja etenkin talviolosuhteet aiheutti hankaluuksia. Laitteita kokeiltiin perusteellisesti kevääseen 1927 asti, jolloin ne lopulta luovutettiin Mittauspatterille harjoituskalustoksi. Suomen Tykistömuseossa voi kävijä kohdata vanhan, monimutkaisen näköisen laitekokonaisuuden, jonka käyttötarkoitus ei ensisilmäyksellä ehkä avaudu. Kyseessä on ensimmäinen Suomen armeijan käyttöön ottama äänimittauslaite T.M.16/T.M.18, jonka Mittauspatteri sai kalustokseen vuonna 1927. tenkin Suomessa ensimmäisenä tunnetuksi. Äänimittausta Nenosen johdolla Ensimmäiset äänimittauskokeet Suomessa suoritettiin Perkjärven leirillä 16.7.1920 eversti Vilho Petter Nenosen käskystä. Ne olivat subjektiivisiin havaintoihin perustuvia ja toteutettiin kolmella kuunteluasemalla. Vaikka tulokset vuosien 1920–1921 mittauskokeista olivatkin lupaavia ja Nenonen oli niihin varsin tyytyväinen, itsemerkitsevän äänimittauskaluston tarve virheiden pienentämiseksi oli selvä. Nenonen tekikin 13.11.1922 Puolustusministeriön taisteluvälineosastolle esityksen äänimittauskoneen valmistamisesta Suomessa. Hanke ei kuiten- kaan edennyt, ja pian alettiin etsiä sopivaa ostokalustoa Saksasta ja Ranskasta. Suomen ensimmäinen äänimittauslaite Kun Mittauspatteri 11.6.1924 perustettiin, sillä ei vielä ollut äänimittauskalustoa. Majuri Hugo Karsten lähti vuonna 1925 tutustumaan ranskalaisten äänimittaustekniikkaan, ja Ranska suostuikin myymään Suomelle kaksi T.M.16/ T.M.18 -äänimittauslaitteistoa. Toimitus kuitenkin viivästyi ja majuri Karsten otti laitteet vastaan St. Cloudissa vasta 18.5.1926. Mittauspatterille käyttöön T.M.16/T.M.18 oli perusmalliltaan vuodelta 1916, mutta T.M.16/T.M.18 toiminnassa Majuri Hugo Karsten kirjoitti Tykistön Tarkastajan Toimiston julkaisussa ”Äänimittauslaitteet sekä niiden käyttöohjeet” vuodelta 1927: ”Äänimittauslaitteet merkitsevät keskusasemalla olevan merkitsijäkoneen tasaisen nopeasti liikkuvaan paperiliuskaan ne ajat, jolloin tykin laukauksen aikaansaamat ääniaallot saapuvat sopiville kuulopaikoille asetettuihin vastaanottajiin. Kolmen tahi useamman vastaanottajan aikaerojen perusteella voidaan nopeasti määrätä laukaistun tykin koordinaatit.” Edellinen sisältää tiivistetysti hankitun laitteiston – ja äänimittauksen ylipäänsä – toimintaperiaatteet. Laitteen osat T.M.16/T.M.18-laitteen vastaanottajat ovat noin 40 litran peltisiä, lieriön muotoisia manometrikoteloita ja niiden sisään sovitettuja mikrofonilaitteita (kuvassa vasemmalla). Vastaanottajat, joita voi olla mittausrintamassa 6–8, kytkettiin keskusasemaan. teesta. Tulikomentoja -lehden elokuun kokouksessa Samuel valittiin myös lehden toimituskunnan jäseneksi. Paperiliuska kulki nokeamislaitteen kautta, jolloin toinen puoli paperista nokeentui asetyleenilampun liekissä. Vastaanottolaitteen tapainen metallilieriö (kuvassa oikealla) on asetyleenigeneraattori, joka tuotti paperin nokeamislaitteessa tarvitun kaasun. Värähdinkynät piirsivät paperiin suoraa viivaa, kunnes äänisignaali sai kynän värähtämään. Nokikerrokselle piirtynyt käyrä hävisi erittäin helposti, joten ennen paperin lukemista nokikerros oli vielä kiinnitettävä esimerkiksi vernissakerroksella. Museoyhdistyminen teettää työtä Uudella kalustolla sotaan T.M.16/T.M.18 oli mittausjoukkojen ainoa äänimittauslaite vuoteen 1933 asti, jolloin otettiin käyttöön majuri Karstenin suunnittelema kotimainen äänimittauskalusto Zerograf. Talvisodassa rintamalla käytettiin Zerografin lisäksi Saksasta ennen sotaa saatua Siemensin äänimittauslaitetta. Myös nämä mallit ovat esillä Suomen Tykistömuseossa. Välirauhan aikana Suomeen saatiin myös unkarilaista Gamma-äänimittauskalustoa, joka muutettiin jatkosodan aikana Suomen oloihin paremmin soveltuvaksi. Myös Zerografeja valmistettiin lisää ja Saksasta ostettiin Siemensin laitteistoja. Ranskalaista T.M.16/T.M.18 -äänimittauslaitetta ei siis tarvittu rintamalla. Se on silti osa suomalaisen tykistötiedustelun kehitystä, jonka seurauksena talvi- ja jatkosodassa määritettiin äänimittauksella yli 4 500 maalia. Lähteet: Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia – I osa. Suomen Kenttätykistön Säätiö. Helsinki 1989. Paulaharju, Jyri: Mittauspatterista Tiedustelupatteristoon 1924-1994. Mittauspatteriston Kilta Ry. Hämeenlinna 1994. Äänimittauslaitteet sekä niiden käyttöohjeet. Tykistön Tarkastajan Toimiston julkaisuja. Helsinki 1927. Tulikomentoja 3/2011 Samuel Fabrin vaihtoi autot tykistöön TEKSTI JA KUVA: SIRKKA OJALA Tutkimusjohtajan tyhjäksi jäänyt työhuone Tykistömuseolla sai uuden käyttäjän kesäkuun alussa, kun museon uusi tutkija 28-vuotias tamperelainen filosofian maisteri Samuel Fabrin aloitti työt. Samuel Fabrinin työmatka kulkee päivittäin Tampereelta Hämeenlinnaan. Fabrin ei kuitenkaan pidä työmatkaansa liian pitkänä ja kertoo isänsä isoisän palvelleen 1800-luvun lopulla Suomen kasarmilla tarkka-ampujapataljoonassa. Tuolloin morsian tuli tapaamaan sulhastaan Teiskosta asti kävellen ja ainokaisia kenkiä säästääkseen vielä paljain jaloin. Näin ollen nykyinen matkanteko autolla moottoritietä pitkin on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa, toteaa Samuel. Samuelin suvusta löytyy muutakin Hämeenlinnaan yhdistävää historiaa, sillä hänen isänsä, reservin kersantti Vesa Fabrin suoritti 1960luvun lopulla varusmiespalveluksensa Linnan kasarmilla kranaatinheitinkomppaniassa. Mobiliassa museokokemusta Samuel tuli museolle tieliikenteen alan valtakunnallisesta erikoismuseosta Mobiliasta. Siellä hänen työtehtäviinsä kuului mm. valokuvien digitointiprojekti. Ensimmäiset työviikot Tykistömuseolla kuluivat museon näyttelyihin tutustuessa ja juhannusviikolla Samuel pääsi jo vetämään museon opaskierroksen kotiutuville varusmiehille. Samuelin ensimmäisiin tehtäviin on kuulunut myös museon syksyn yleisöluentojen järjestäminen sekä museon kokoelmiin luovutettujen Mannerheim-ristin ritari Osmo Laakson kunniamerkkien vastaanottamiseen liittyneet järjestelyt. Viereisellä sivulla on luettavissa Samuelin ensimmäinen museoartikkeli, joka kertoo museon kokoelmissa olevasta äänimittauslait- Heinäkuussa Tykistömuseolta tehtiin kolmen miehen voimin matka Miehikkälässä toimivaan Pioneerimuseoon. Samuel oli mukana reissussa selvittämässä Pioneerimuseon esineiden tulevaa siirtoa Tykistömuseolle ja tutustumassa näyttelyyn. Samuel uskoo, että museoiden yhdistyminen vuonna 2013 onnistuu ja kolmen eri aselajin museosta tulee toimiva kokonaisuus, mutta paljon työtä ja kykyä yhteistyöhön se vaatii. Tämä museoiden yhdistymishanke tuleekin täyttämään suurelta osin Samuelin tulevat työkuukaudet. Perheen parissa toimien Nuoren tutkijan perheeseen kuuluvat opettajavaimo Hanne ja vajaan vuoden ikäinen poika Urho sekä Aatu-koira. Vapaa-aika kuluu perheen parissa ja koiran kanssa lenkkeillessä. Myös lukeminen on mieluinen harrastus ja historiaan liittyvä kirjallisuus kuuluu lempilukemistoon. Samuel on valmistunut Turun yliopistosta vuonna 2010 oppiaineenaan yleinen historia ja opintojen jatkaminen joskus tulevaisuudessa on mahdollista. Karjalan Tykistörykmentissä asepalveluksensa suorittaneella ja RUK:n kurssin Askel 222 käyneellä tykistön luutnantilla puolustusvoimien palvelukseen jääminen vuonna 2003 kävi kyllä mielessä, mutta ei lopulta tuntunut siltä omalta jutulta. Opastaminen ollut palkitsevaa Samuel sanoo viihtyvänsä Tykistömuseolla hyvin ja kaikki tähänastiset työtehtävät ovat olleet mielenkiintoisia. Parhaalta on tuntunut, kun varusmiehet ovat opaskierroksella seuranneet mielenkiinnolla hänen selostustaan ja saaneet ajattelemisen aihetta ja uusia näkökulmia historiaan. 29 Sotamuseoita maailmalta Luxemburgin kasematit bunkkerit kaupungin kellarissa TEKSTI JA KUVAT: LEO JOHAN SALO Luxemburgin suuriruhtinaskunta on kooltaan 2.536 neliökilometriä oleva EU:n jäsenvaltio Euroopan sydämessä Ardennien ylängön kaakkoissivulla, Moselin laaksosta länteen. Vuonna 963 Ardennien kreivi Siegfried hankki omistukseensa Alzette joen hiekkakiveen kovertaman jyrkkärinteisen harjanteen ja rakensi siihen sen ajan puolustusasemat sekä linnan. Rakennustyöt elivät hiljaiseloa, kunnes vuonna 1644 espanjalaiset alkoivat rakentaa tunnelijärjestelmää harjanteen sisään. Pitkäaikainen projekti Kuitenkin vasta vuosina 1737– 1746 itävaltalaiset viimeistelivät linnoituksen, johon voitiin sijoittaa 50 tykkiä ja 1 200 miestä. Laajimmillaan tunneliverkostoa on ollut yhteensä 23 kilometriä ja kun Luxemburgista tuli puolueeton vuonna 1867 linnoitusta purettiin 16 vuoden ajan, mutta tunnelia jäi jäljelle vielä 17 kilometriä. Tunnelijärjestelmä on osa kaupungin kellarikerrosta eikä sitä voida purkaa katuverkostoa vahingoittamatta, niinpä kasematit on restauroitu ja listattu osaksi UNESCO:n maailmanperintöä. Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo- ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie 30 33100 TAMPERE Puh. 020 469 7000 w w w. m i l l o g . f i 30 TEKSTI JA KUVAT: SAMI SAARINEN Erilaiset reissut ja retket ovat kiltatoiminnan kovinta ydintä, mikä Riihimäen seudun Tykistökillassa on hyvin tiedostettu. Riihimäen seudun Tykistökillan perinteistä liikuntapäivää vietettiin lauantaina 7.5. Riutan maastossa hiukan poikkeuksellisissa merkeissä. Ensin oli parin kilometrin siirtymä puheenjohtajan Uaz-maasturin perässä ennalta määrittelemättömään paikkaan. Sinne saavuttua saatiin todistaa kuinka heikko Neuvostovallan aikainen henkilöauto on saman valtion panssarin edessä. Totuuden nimissä on sanottava, että tuskin mikään muukaan auto olisi kestänyt kyseisen vaunun 42 tonnin massaa. Seuraavana ohjelmassa tarjottiin kiltaveljille kyyditystä vaunun kannella ja kauniiksi lopuksi Riihimäen seudun Tykistökillan kuulumisia makkaran paistoa ja kahvittelua. Tallinnan Miehitysmuseo Lauantaina 13.8. Riihimäen seudun Tykistökilta teki retken Tallinnan Miehitysmuseoon. Päivästä tuli pitkä, mutta museon esineistö kertoi paljon karuja totuuksia ajasta niin Natsi- kuin Neuvostovallan alla. Museossa konkretisoitui hyvin se miten virolaisia toisinajattelijoita kohdeltiin ja kuinka moni heistä koki kohtaloista kau- heimman. Uskon että kaikkien mukana olleiden päässä kävi ainakin kerran retken aikana ajatus siitä, että mitä jos tämä olisi tapahtunut rakkaassa Suomessamme. Noiden vuosien koettelemat virolaiset saivat täyden sympatiamme. PROTECT YOUR CAPABILITIES SAAB DEVELOPS AND PRODUCES ARTHUR Weapon Locating System. The combat proven radar is designed for Force Protection and Counter Battery Operations in full scale as well as in asymmetric scenarios. Force Protection in current operations is heavily dependent on sophisticated sensors. ARTHUR is The state-of-the-art Weapon Locating System that makes a difference. www.saabgroup.com Tulikomentoja 3/2011 31 Paksu Katariina paukkui Tykistömuseolla TEKSTI JA KUVAT: SIRKKA OJALA ”Kato äiti noilla on tekoviikset”, totesi yksi keskiaikamarkkinoiden lapsivieraista tullessaan Tykistömuseolle sunnuntaina. Paksun Katariinan Tykkisisarkunnan iloinen kuuden hengen naisjoukko esiintyi Keskiaikamarkkinavieraille museon Tykkipihalla jo toisena vuonna peräkkäin. Tykkisisarkuntaan kuuluu tällä hetkellä yksitoista varsinaista jäsentä ja he ovat ainakin Euroopassa ainoita naisia jotka omistavat oman tykin. Paksu Katariina pamahtikin sormet korvilla olevan yleisön iloksi päivän aikana moneen kertaan. Tykkiä katsomaan tullessaan ihmiset yleensä odottavat näkevänsä paljon isomman tykin ja toteavat Paksun Katariinan nähdessään, että onpa se pieni, mutta Paksu Katariina näyttää kyllä epäilijöille voimansa ja ääntä ja savua siitä tosiaan lähtee. Psykologista sodankäyntiä Keskiajalla nimittäin pelkkä kaukaakin kuulunut tykin pamaus saattoi saada vihollisen toisiin ajatuksiin, koska silloin uskottiin että tykin ääni voi tehdä ihmiset jopa hulluiksi. Myöskään se, että nainen omistaa tykin ei ole mikään 32 uusi juttu, jo keskiajalla nainen saattoi periä tykin isältään tai mieheltään ja tykin omistajatar vuokrasi tykkiä sitten tykkiyksikölle ja valvoi sen käyttöä tarkasti. Innokkaita asian harrastajia Naisille sisarkunnan toiminta on harrastus, mutta monella heistä on museotausta ja näin historia kiinnostaa myös ammatillisesti. Mitään militaristeja me ei olla, toteavat naiset yhteen ääneen, vaan tämä on iloisen mielen viihde- ja viiksitoimintaa. Asusteina ryhmällä on 1400-luvun vaatetus ja osa pukeutuu tykkimiehiksi viiksien kera, ryhmässä on myös tykin omistajatar, jota esitti tällä kertaa Hannamari Vahtikari ja tärkeä rooli oli myös vesityttöä esittäneellä Emilia Hjelmillä. Tykki 700 vuotta sitten Paksu Katariina on pieni bombardi ja se edustaa 1300luvun lopun ja 1400-luvun alkupuoliskon tykkimallia. Sen esikuvana on käytetty sekä säilyneitä tykkejä että aikakauden kuvituksia. Katariina painaa 50 kiloa ja sen putken kaliiperi on 65 mm. Katariinan voi sanoa edustavan ensimmäisiä tykkejä, tosin se on pienintä keskiaikaista mallia. Ammuksissa variaatiota Keskiaikaiset bombardit eivät olleet kovin tarkkoja, ne olivat lähinnä piiritysaseita ja ampumamatkat olivat lyhyi- tä. Katariinan kaltaista tykkiä käytettiin yleensä porttien ja lautasuojusten tuhoamiseen, merkinantoon ja rynnäkköjen torjumiseen. Ammukset olivat kiveä, mutta tykillä saatettiin ampua myös lyijyisiä hauleja, nuolia, teräviä pellinpaloja sekä palavia, kimpoavia ja räjähtäviä ammuksia. Pyörät tykkiin lisättiin vasta 1420-luvulla kun kenttätaisteluihin tarkoitetut ensimmäiset haupitsit syntyivät. Uutta tykkiä odotellessa Tykistömuseolla esiintyneet sisarkunnan jäsenet olivat kaikki myös perustajajäseniä. Tykkimestaria esittänyt Karoliina Salmelainen kertoi, että alkusysäyksensä sisarkunnan toiminta sai pari vuotta sitten keskiaikatapahtumassa Puolassa. Esityksiä ryhmällä on vain kesäisin ja talvella ehditään sitten suunnitella toimintaa ja unelmoida sisaruksesta Katariinalle. Sisarkunta odottaakin, että aselupa uudelle tykille; Pitkälle Barbaralle menisi viimein läpi, näin saataisiin toinen tykki käyttöön. Barbaralle anotaan lupaa myös kovilla ampumiseen. Lumipallo lataa! Tykin tehokas käyttö vaatii vähintään kolmen hengen miehistön, jonka on myös toimittava saumattomasti yhteen, joten kesä on myös aktiivista harjoitusaikaa. Näytöksessä Paksulla Katariinalla ammutaan turvallisuussyistä vain foliopalloja, joiden sisään laitetaan 28 grammaa sankkiruutia, mutta naiset myöntävät naurahtaen joskus kokeilleensa ampumista myös lumipallolla ja pesusienellä. Ei täysin vaaratonta toimintaa Kesän ruutilasku on noin 200 euroa, sillä ruutia kuluu useampi pönikkä kesän aikana. Paksulla Katariinalla on myös oma asepassi, koska sisarkunta käy myös ulkomailla erilaisissa tapahtumissa Katariinaa esittelemässä. Sankkiruuti on helposti syttyvää ja tykillä ampuminen on vaarallista puuhaa, mutta naiset toteavat toistaiseksi kaiken menneen hyvin ja sormetkin ovat vielä kaikilla sisarkuntaan kuuluvilla tallella. Tykkisisaret ryhmäkuvassa (vas.) Jenni Sahramaa, Hannamari Vahtikari, Susanna Huhtanen, Emilia Hjelm, Karoliina Salmelainen ja Noora Salminen. Paksu Katariina on puhunut! Tulikomentoja 3/2011 Tykistö on rankka aselaji. 33 Kenttätykistökerho ry Epäsuorantulen asiantuntijat reservissä Kenttätykistökerho ja Uudenmaan Tykistökilta ovat Etelä-Suomen johtavat epäsuorantulen reserviläisyhdistykset tykki- ja heitinmiehille sotilasarvosta riippumatta. Kantavana voimana yli vuosikymmenten on ollut tarjota epäsuorantulen koulutusta, tietoja ja taitoja jäsenillemme, jotta he selviytyisivät omasta sodan ajan tehtävästään tarpeen vaatiessa. Tykistötaidolliset yksilöja partiokilpailut kotimaassa sekä ulkomailla tarjoavat osallistujille mahdollisuuden ylläpitää ja oppia uusia aselajitaitoja ja kansainväliset tapaamiset ja kilpailut ovat olleet kiinteä osa toimintaa jo 60-luvulta alkaen. Viimeisen vuosikymmenen ajan olemme harrastaneet Virolaisten tykkimiesten kanssa aktiivista kanssakäymistä niin tapaa- misten kuin kilpailujenkin muodossa. Yhtenä toiminnan kohteena ovat olleet seminaarit ja esitelmätilaisuudet. Seminaarien aiheina ovat olleet tykistön nykytekniikka, tulevaisuuden haasteet ja tykistöhistoria Venäjän ajalta nykypäiviin. Kuluvan vuoden merkittävänä teemana on ollut Kenttätykistökerhon 70-vuotisjuhlavuosi ja tätä teemaa toteutettiin keväällä Tykistömuseolla järjestetyssä juhlaseminaarissa. Retkiä teemme useamman vuodessa. Kohteena ovat olleet mm. tykistön harjoitusleirit Rovajärvellä ja Pahkajärvellä, sekä Etelä-Suomessa sijaitsevat sotahistorialliset kohteet ja museot. Toimintaa on myös Lohjan seudulla, jossa ”Lohjan patteri” järjestää noin kerran kuussa esitelmätilaisuuksia ja vierailuja Etelä-Suomen sotilaallisesti Uudenmaan kenttätykistökilta ry ja historiallisesti kiinnostaviin kohteisiin. Myös ampumaharjoittelu käsiaseilla on mukana toiminnassa, ennen muuta nuorten jäsenten ampumaharjoittelun ylläpitämiseksi. Yhdistyksillä on oma ratavuoro joka toinen viikko Helsingin keskustassa. Omaa asetta ei tarvita vaan lainakalustoa löytyy jäsenistölle. Mukaan harjoituksiin pääsee siis helposti ja alhaisin kustannuksin! Tykistöllisiä perinteitä ylläpidetään 6.3. Suomen tykistön päivänä sekä 4.12. Pyhän Barbaran juhlan muodossa. Suomen tykistön päivän tilaisuutemme keskittyvät Helsinkiin ja joulukuussa oleva Pyhän Barbaran juhla vietetään tyypillisesti Hämeenlinnassa Tykistömuseolla. Tämän päivän Kenttätykistökerho ja Uudenmaan Tykistökilta tarjoavat jäsenilleen ja muille epäsuorantulen toimin- nasta kiinnostuneille aktiivista toimintaa läpi vuoden. Yhteiset verkkosivumme ja ajantasaisen tapahtumakalenterin löydät osoitteesta www. tykisto.fi Facebookissa kannattaa liittyä ryhmään nimeltä Tykistö.fi ja sähköpostilistan kautta saat nopeimmin ajankohtaiset tiedotteet. Perinteisemmistä kanavista kannattaa seurata Tulikomentoja-lehden ja Helsingin reservin sanomien yhdistyspalstaa. Verkkosivuilta löydät yhteystiedot henkilöihin, jotka kertovat mielellään lisää toiminnastamme. Lähde mukaan kasvavaan joukkoomme! Mukana on jo monta sataa jäsentä. toon, joka on osa Metsähallituksen luontopalveluiden hanketta. Roskien keräämisen lisäksi varusmiehille pidettiin ympäristöoppitunnit, joissa kerrottiin jokamiehenoikeuksista ja jätteenlajittelusta. Oppitunnit ovat osa sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaista ympäristökoulutusta. Tykistöprikaati onkin puolustusvoimien ainut joukko-osasto, jolla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Metsämarssi oli monille varusmiehille viimeinen yö metsässä ja muutenkin hieman erilainen metsäharjoitus kuin yleensä. Kiinnostuitko? Haluatko liittyä sähköpostilistallemme? Lähetä viesti osoitteeseen [email protected] tai soita 040 7098902/ Markku Mantere uutisia Tykistöprikaati siisti Hämeenkankaan Tykistöprikaati osallistui Suomi puhtaaksi - päivässä! -kampanjaan tekemällä kesäkuussa metsämarssin. Siivottavana alueena oli Hämeenkangas, joka on puo- 34 lustusvoimien harjoitusalue, mutta toimii myös yleisenä virkistysalueena. Siivoamisen ohessa varusmiehet marssivat auki uuden luontopolun koskemattomaan kangasmaas- Kiltalaiset opiskelevat solmuntekoa ja perhokalastusta Kalle Niemen opastuksella. Siimavahvuudet vaihtelevat 0,10 millistä kahteen senttiin, joten isompaakin saalista voisi tavoitella. Kuva: Matti Kullas. Etelä-Pohjanmaan tykkimiehet Rovalla Etelä-Pohjanmaan tykistökillan ryhmä vahvistettuna Kankaanpään ja Tampereen kiltaveljillä vieraili 19.-22.5.2011 Raatteen Portissa, Raajärven Wanhassa kaivoskylässä ja Rovajärvellä. Kaivoskylä on monien luontoon liittyvien harrastusten tyyssija, vaikka luonnon rauhaan toi lisänsä samaan aikaan kylän alueella ollut maastoajoneuvojen Off-Road –tapahtuma, jonka koneiden jylinä oli mahtavaa kuultavaa. Perhostamassa Kokenut kalamies ottaa pyyntireissulle mukaansa vain perhovehkeet. Tähän jaloon kalastusmuotoon saimme ensiopastusta kapteeni evp. Kalle Niemeltä heittoharjoituksin ja solmuja opiskellen. Kaivoskylässä sijaitsevaan pajaan ja Rautaruukin kaivoksen historiaan sekä tulevaisuuden näkymiin meitä perehdytti kylän isäntä, seppä Heikki Silvola. Kahtena iltana vietettiin killan Tulikomentoja 3/2011 vakiintuneen tavan mukaan lettukestejä. Päälettumestarina hääri jälleen ansiokkaasti Juho Latva-Hoppala. Salpalinjaan tutustumassa räjäytetyt bunkkerit Vanttajan aluella ja Kuoleman rata, vanha 178 kilometrin mittainen kenttäratalinja, joka aikanaan palveli vuoden ajan Kiestingin-Uhtuan suunnan huoltokuljetuksia. Koulutustasoammuntaa Seurasimme Ryymäsvaaralla Kainuun Tykistörykmentin koulutustasoammuntaa majuri Pauli Pukaralammin opastamana. Osumatarkkuutta arvioitiin jokaisen suorituksen jälkeen asiantuntijan johdolla. Leirijoukkojen taisteluosastojen kokoonpanoa verrattiin siihen informaatioon, jota oli saatu kiltaväen oman koulutuksen yhteydessä, koulutusteemana Tykistön ja heittimistön käyttöperiaatteet. Raskaan raketinheitinpatterin tuliasemaryhmitystä ja ampumatekniikkaa esitteli patterin päällikkö kapteeni Toni Hautala. Parhaat kiitokset Tykistöprikaatin ja Tykistökoulun johdolle ja Raajärven Wanhan kaivoskylän isäntäväelle meidän 12-henkisen ryhmän puolesta! Seppo Rinta-Hoiska Etelä-Pohjanmaan tykistökilta Puheenjohtaja Sanomattakin on selvää, että tällä joukolla syynätään aina tilaisuuden tullen maastossa olevia sodan aikaisia rakennelmia. Monelle meistä uusia ja erityisen sävähdyttäviä tutustumiskohteita edustivat Salpalinnoitusketjuun kuuluvat Kuolemanradan silta on vielä hahmossaan. HyrynsalmenKuusamon kaperaiteisen kenttäradan rakennuttivat saksalaiset vankityövoimaa käyttäen jatkosodan lopulla. Kuva: Matti Kullas. 35
© Copyright 2024