1. No category

Lahden keskusta-alueen radanvarren ideakilpailu - Idétävling för utvecklandet av järnvägsområdet i Lahtis centrum - 2.4-13.9.2012
Radanvarsi - kilpailuohjelma
Sisällysluettelo
1Kilpailukutsu.................................................................................................................................1
1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus.........................................................................................1
1.2Osanotto-oikeus...........................................................................................................................1
1.3 Palkinnot ja lunastukset...............................................................................................................1
1.4Palkintolautakunta........................................................................................................................3
1.5 Kilpailuohjelman hyväksyminen...................................................................................................3
1.6 Kilpailun ohjelma-asiakirjojen luovutus........................................................................................4
1.7Yleinen kansalaisten osallistuminen............................................................................................4
1.8 Kilpailun aikataulu........................................................................................................................4
2
Kilpailutekniset tiedot...................................................................................................................5
2.1Ohjelma-asiakirjat........................................................................................................................5
2.2 Käynti alueella ja seminaari kilpailijoille.......................................................................................5
2.3 Kilpailua koskevat kysymykset.....................................................................................................5
2.4 Kilpailun ratkaiseminen, tuloksen julkistaminen ja näytteillepano................................................6
2.5 Jatkotoimenpiteet kilpailun seurauksena.....................................................................................6
2.6 Kilpailuehdotuksen käyttöoikeus..................................................................................................6
2.7 Kilpailuehdotusten palautus.........................................................................................................6
2.8 Kilpailuehdotusten vakuuttaminen...............................................................................................6
2.9 Kilpailun säännöt ja kilpailukieli....................................................................................................6
3Kilpailutehtävä..............................................................................................................................7
3.1 Kilpailutehtävän tausta.................................................................................................................7
3.2 Kilpailualueen nykytila..................................................................................................................8
3.3 Kilpailun tavoitteet......................................................................................................................26
3.4Suunnitteluohjeet.......................................................................................................................29
3.5 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet.......................................................................................30
4Ehdotusten laadintaohjeet..........................................................................................................31
4.1 Vaaditut asiakirjat.......................................................................................................................31
4.2Kilpailusalaisuus.........................................................................................................................31
4.3 Kilpailuehdotusten sisäänjättö....................................................................................................31
Ratapiha Mytäjäisten sillalta itään.
1 Kilpailukutsu
1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus
1.3 Palkinnot ja lunastukset
Lahden kaupunki järjestää yleisen ideakilpailun Lahden
keskusta-alueen radanvarren suunnittelusta.
Suunnittelukilpailun palkintoina jaetaan:
Kilpailun tavoitteena on löytää kaupunkikuvallisesti
korkeatasoinen ja toiminnallisesti tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet huomioiva idea Lahden keskeisimmän rataosuuden ympäristön toteuttamiseksi. Kilpailun
tulee toteuttaa Lahden kaupungin strategian mukaisia
kestävän kehityksen tavoitteita, joita ovat mm. kaupunkiekologia, energiankulutus ja ympäristön viihtyisyys. Lahden uusi ”matkakeskus”, eri liikennemuotojen
kohtaaminen ja ekologinen liikenneympäristö ovat olennainen osa kilpailutehtävää.
Lahdessa on tapahtumia ympäri vuoden. Konserttitalona toimiva Sibelius-talo sekä lukuisat muut toimijat
tarjoavat laajan valikoiman kulttuuritapahtumia. Sinfonia
Lahti on kansainvälisesti tunnettu sinfoniaorkesteri.
Satama-alue ihastuttavine puistoineen on suosittu
virkistäytymispaikka ja kaupunkilaisten olohuone. Lahti
tunnetaan myös monipuolisista liikunta- ja vapaaajanviettomahdollisuuksista, erinomaisesta sijainnista,
upeasta luonnosta sekä ystävällisistä ihmisistä.
kokonaissumma
I palkinto
II palkinto
III palkinto
2 lunastusta 99 000 €
36 000 €
27 000 €
18 000 €
á 9 000 €
Palkintolautakunta voi yksimielisellä päätöksellä jakaa
kilpailun palkinnot toisinkin Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen edellyttämällä tavalla. Kilpailun I palkinto
ja lunastukset eivät kuitenkaan voi olla ilmoitettua pienempiä. Suomen Arkkitehtiliitto perii kilpailusääntöjensä
mukaan 7 % kilpailun palkinnoista ja lunastuksista.
Palkinnot jaetaan Suomen Arkkitehtiliiton välityksellä.
Palkinnoille on saatu verovapaus.
1.2 Osanotto-oikeus
Kilpailu on avoin kaikkien maiden kansalaisille. On
suositeltavaa, että ainakin yksi työryhmän edustaja
hallitsee suomen kielen, koska suuri osa liitemateriaalista toimitetaan vain suomeksi. Kilpailuohjelma ja osa
materiaalista toimitetaan suomeksi ja englanniksi. Laaja
ja monipuolinen kilpailutehtävä edellyttää työryhmiltä
monialaista osaamista.
Vesiurut Pikku-Vesijärven puistossa.
Hyppyrimäet ja hiihtomuseo urheilukeskuksessa.
1
Viistokuva kilpailualueesta kohti länttä. Etualalla
Askon rakennukset. (kuva vuodelta 2011)
2
1.4 Palkintolautakunta
Palkintolautakunta kuulee seuraavia asiantuntijoita
Palkintolautakuntaan kuuluvat Lahden kaupungin nimeäminä:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta (DI)
Toimialajohtaja Timo Ahonen (DI)
Kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelainen (DI)
Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen (DI)
Asemakaava-arkkitehti Kimmo Sutinen (arkkit.)
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen (arkkit.)
Tutkija Riitta Niskanen (FT, Ra)
Maisema-arkkitehti Maria Silvast (maisema-arkkit.)
Osallistava suunnittelija Sara Ikävalko
Kaupunginhallituksen pj. Kari Salmi
Kaupunginhallituksen 1.vpj Hannu Himanen
Tekn. lautak. pj Simo Räihä
Tekn. lautak. vpj Susanna Iivonen-Pekesen
jäsen, pj
jäsen, vpj
jäsen
jäsen
jäsen, siht.
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen, 2.siht
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
Maanomistajien edustajina:
•
•
Renor Oy Timo Valtonen
VR-Yhtymä Oy Pirjo Huvila (FK, Ra)
jäsen
jäsen
Suomen arkkitehtiliiton nimeäminä:
•
•
Arkkitehti SAFA Helka-Liisa Hentilä
Arkkitehti SAFA Johanna Hyrkäs
jäsen
jäsen
•
Petri Peltonen
tekn.siht
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Liikennevirasto
Hämeen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus
Strategiapäällikkö Santtu von Bruun
Lahden seudun rakennusvalvonnan johtaja
Raimo Luukka
Lahden seudun ympäristöjohtaja Kari Porra
Liikenneinsinööri Matti Hoikkanen
Yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki
Kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen
Kehityspäällikkö Saara Vauramo
Maanomistajat
Palkintolautakunta tulee tarvittaessa kuulemaan myös
muita tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita kuten
eko- ja energiatehokkuuden, energiahuollon ja verkostojen asiantuntijoita. Asiantuntijat eivät osallistu päätöksentekoon, eikä heillä ole oikeutta osallistua kilpailuun.
Lisäksi palkintolautakunnalla on käytettävissään
kansalaisten arviointi kilpailuehdotuksista.
1.5 Kilpailuohjelman hyväksyminen
Kilpailuohjelma on kilpailun järjestäjien, palkintolautakunnan ja Suomen Arkkitehtiliiton kilpailutoimikunnan
hyväksymä.
3
1.6 Kilpailun ohjelma-asiakirjojen luovutus
1.7 Yleinen kansalaisten osallistuminen
Kilpailuohjelma on maksuton. Ohjelma liitteineen on
ladattavissa kilpailun verkkosivuilta www.radanvarsi.fi
2.4.2012 lähtien.
Kansalaisilla on mahdollisuus osallistua kilpailuaineiston tuottamisesta kilpailun arviointiin. Kilpailun
aikana kansalaiset voivat tuoda kilpailijoiden käyttöön
oman näkemyksensä kilpailun tavoitteista yhteisissä
työpajoissa tai kilpailun verkkosivuilla, www.radanvarsi.
fi. Verkkosivuilla on kaikilla mahdollisuus kommentoida
kilpailua sekä esittää kysymyksiä ja ideoita. Kansalaiset
voivat myös kommentoida kilpailuehdotuksia verkkosivulla ennen palkintolautakunnan ratkaisua ja näin
saavat aidon mahdollisuuden vaikuttaa.
Sivujen välityksellä jaetaan myös muu kilpailuun liittyvä
aineisto.
Lisäksi sivuilla on mahdollisuus tutustua ohjelman valmisteluun liittyvään aineistoon. Kilpailijoita kehotetaan
seuraamaan kilpailun verkkosivuja koko kilpailun ajan
mahdollisten materiaalipäivitysten ym. täydennysten
varalta. Kansalaisten osallistaminen toteutetaan saman
verkkosivun kautta.
Kilpailuohjelman voi myös tilata tai noutaa osoitteesta
Suomen Arkkitehtiliitto Runeberginkatu 5, 00100 Helsinki, puh. 09 5844 4222, [email protected]
4
1.8 Kilpailun aikataulu
Kilpailu alkaa Kilpailukysymysten jättö viimeistään Kilpailuseminaari Kilpailukysymysten vastaukset
julkaistaan Internet-sivuilla Kilpailu päättyy Kilpailun tulokset julkistetaan 2.4.2012
18.5 2012
28.5.2012
8.6.2012
13.9.2012
12/2012
2 Kilpailutekniset tiedot
2.1 Ohjelma-asiakirjat
Ohjelma-asiakirjat ovat seuraavat:
Kartta-aineisto
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
kilpailualueen sijainti ja opaskartta 1:10 000 (pdf)
kilpailualueen rajaus (pdf)
ortoilmakuva (jpg)
pohjakartta (DWG)
pohjakartta (DXF)
pohjakartta 1:5000 (pdf)
pohjakartta 1:2000 (pdf)
pohjakartta 1:1000 (pdf)
maastomalli (DWG)
rakeisuuskartta
Selvitykset, ensisijaiset
•
•
•
•
•
radan varren maisemaselvitys
rataympäristöselvitys 2004
EU-meluselvitys
pohjavesi
Liikennemalli 2025
Suunnitelmat, ensisijaiset
•
•
•
•
•
Lahden kaupungin yleiskaavaehdotus 2025 aluetta
koskevilta osin, teemakartat
Kaukoliikenneterminaalin asemakaavaehdotus
ajantasayleiskaavaote
ajantasa-asemakaavaote
liikennesuunnitelmat
Muu aineisto, (selvityksiä, suunnitelmia)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
viistokuvia alueesta
valokuvia alueelta
Alueen rakennusten pohja- ja julkisivupiirroksia
Asko-Upo -alueen tulevaisuuden visioita
radanvarren kaavarunko rakenneselvitys 2002
liikennetutkimus 2010
maaperä- ja meluselvitys viitteellisesti
Lahden kaupungin strategia 2025
Lahden arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (2010)
Vuorovaikutus(osallistamis)prosessin aineistot ovat
saatavilla Internetistä kilpailun verkkosivuilta
www.radanvarsi.fi
2.2 Käynti alueella ja seminaari kilpailijoille
Opastettu kiertoajelu alueella järjestetään 28.5.2012.
Kilpailua koskeva seminaari järjestetään samana
päivänä. Tarkka kellonaika ja paikka tarkentuvat
myöhemmin ja ovat nähtävissä kilpailun verkkosivuilta
2.4.2012. Seminaarissa kilpailijoiden on myös mahdollista esittää kysymyksiä.
2.3 Kilpailua koskevat kysymykset
Kilpailijoilla on oikeus pyytää ohjelmaa koskevia selvityksiä ja lisätietoja. Kysymykset on tehtävä kirjallisesti
nimimerkillä (lähettäjän henkilöllisyys ei saa selvitä)
suomeksi tai englanniksi ja lähetettävä osoitteeseen Lahden kaupunki
Tekninen ja ympäristötoimi
maankäyttö
PL 126
15141 Lahti
tai toimitettava ne sähköisesti Lahden kaupungille joko
kilpailun verkkosivujen kautta tai suoraan sähköpostilla
osoitteeseen [email protected].
Kysymyksiin merkitään liitteeksi merkintä:
”Lahden keskusta-alueen radan varren ideakilpailu”
Postitettujen ja sähköpostitse jätettyjen kysymysten
tulee olla perillä viimeistään 18.5.2012. Postitetut kysymykset ja palkintolautakunnan vastaukset niihin julkaistaan kilpailun verkkosivuilla 8.6.2012
Viistokuva kilpailualueesta kaakosta kohti Vesijärveä.
(kuva vuodelta 2011)
5
2.4 Kilpailun ratkaiseminen, tuloksen julkistaminen ja näytteillepano
Kilpailu pyritään ratkaisemaan joulukuussa 2012. Tuloksesta annetaan välittömästi tieto kaikille palkittujen ja
lunastettujen ehdotusten tekijöille ja julkistamistilaisuudessa tiedotusvälineille. Kilpailuehdotukset esitellään
verkkosivulla ennen palkintolautakunnan ratkaisun
julkistamista, jossa niitä on mahdollista kommentoida. Kilpailun ratkaisua koskeva palkintolautakunnan
pöytäkirja laitetaan nähtäville kilpailun verkkosivuille,
jossa ne ovat yleisön arvioitavina. Palkintolautakunta
voi käyttää kansalaispaneelin kautta saatua palautetta
arvioinnin tukena.
Kaikki kilpailuun lähetettävät työt dokumentoidaan
ja esitellään kilpailun verkkosivuilla sekä fyysisesti
Lahdessa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana ja
ilmoitettavassa paikassa.
2.5 Jatkotoimenpiteet kilpailun seurauksena
2.7 Kilpailuehdotusten palautus
Palkintolautakunta tulee antamaan suosituksen jatkotoimenpiteistä kilpailun tulosten perusteella. Tarkoituksena
olisi viedä voittanutta ehdotusta yhteistyössä toimeksiantona eteenpäin.
Kilpailuehdotuksia ei palauteta. Kilpailun päätyttyä
palkitsemattomat ja lunastamattomat ehdotukset ovat
noudettavissa kilpailun järjestäjältä tammikuun 31.
päivä 2013 mennessä. Erikseen pyydettäessä ehdotukset voidaan palauttaa myös postin välityksellä lähetysja toimituskulut kattavalla postiennakkokorvauksella.
Tarkemmat ohjeet julkaistaan kilpailun ratkettua kilpailun verkkosivuilla.
2.6 Kilpailuehdotuksen käyttöoikeus
Kilpailun järjestäjillä on omistusoikeus palkittuihin
ja lunastettuihin kilpailuehdotuksiin tekijänoikeuden
jäädessä ehdotuksen tekijälle. Lahden kaupungilla on
oikeus käyttää ja julkaista palkittujen ja lunastettujen
töiden materiaalia korvauksetta. Lisäksi järjestäjällä ja
SAFA:lla on oikeus käyttää ja luovuttaa kilpailuehdotusten aineistoa tutkimus- ja julkaisukäyttöön korvauksetta.
Järjestäjällä on oikeus käyttää palkittujen ja lunastettujen ehdotusten ideoita hyväkseen alueen jatkosuunnittelussa tekijänoikeuslain puitteissa.
2.8 Kilpailuehdotusten vakuuttaminen
Kilpailuehdotuksia ei vakuuteta järjestäjän toimesta.
Kilpailijan on varauduttava säilyttämään ehdotustensa
alkuperäiskappaleet.
2.9 Kilpailun säännöt ja kilpailukieli
Kilpailussa noudatetaan Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA
ry) kilpailusääntöjä.
Kilpailukielinä ovat englanti ja suomi. Kilpailuohjelmassa määräävä kieli on suomi.
6
3 Kilpailutehtävä
Lahti on maakunnan ja seudun sydän, jonka tulee
saada arvoisensa elinvoimaisen ympäristökaupungin
näyteikkuna.
Lahden kaupunki on merkittävä liikenteen solmukohta.
Kaupungissa risteävät pohjois-etelä- ja länsi-itäsuuntainen raide- sekä maantieliikenne. Pietarin yhteyden
merkitys kasvaa koko ajan. Varsinkin raiteilla liikkuvan
mielikuvat kaupungista muodostuvat ensimmäisenä
rautatieaseman ympäristöstä sekä keskustaa lähestyttäessä radan varren kaupunkirakenteen ilmeestä. Tästä
syystä kilpailu on kaupungin strategian toteutumisen
kannalta merkittävä hanke.
Ideakilpailu on nimensä mukaisesti uusia mahdollisuuksia etsivä tärkeä suunnitteluvaihe alueen tulevaisuuden
kannalta. Sen tulosten perusteella päätetään alueen
asemakaavoituksesta ja asemakaavamuutoksista.
Alueen odotetaan lähtevän toteutumaan hyvien ideoiden jatkojalostuksena syntyvien asemakaavojen
pohjalta. Asemakaavoitus alkaa kilpailun jälkeen.
Alueen odotetaan valmistuvan 10–15 vuoden aikana
monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen ja palveluiden
alueeksi tärkeänä osana Lahden kaupungin etelään
laajentuvaa ydinkeskustaa.
Lahti sijaitsee Etelä-Suomessa, sata kilometriä pohjoiseen Suomen pääkaupungista Helsingistä. HelsinkiVantaan lentokenttä on vain tunnin ajomatkan päässä.
Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Lahteen on helppo
tulla. Suora junayhteys Helsingistä tuo perille noin 45
minuutissa. Kaupunkien välillä on myös suora moottoritieyhteys. Lahdesta on kansainvälisesti merkittävä
suora rautatieyhteys Venäjälle.
Lahtea kehitetään Suomen johtavaksi ympäristökaupungiksi ottamalla kestävän kehityksen periaatteet
huomioon kokonaisvaltaisesti kaikessa kaupungin ja
kaupunkikonsernin toiminnassa.
Hartola
Sysmä
Padasjoki
Oulu
Heinola
Asikkala
Jyväskylä
3.1 Kilpailutehtävän tausta
Lahden kaupunki on perustettu 1.11.1905. Nykyinen
pinta-ala on 154,58 km², josta 135,05 km² maata ja
19,53 km² sisävesiä asukasluku 102 297 henkilöä (joulukuun lopussa 2011), mikä tekee Lahdesta Suomen
8. suurimman kaupungin. Lahden kaupungin vaakuna
kuvaa raideliikenteen ja teollisuuden suurta merkitystä. Siinä on hopeisella pohjalla kuvattu junan vaunun
pyörä, jonka puolista lyövät kipinät. Vaakunan on luonut
Werner von Hausen.
Tampere
Hämeenkoski
Hollola
Lahden seutu
Nastola
Lahti
Pietari
Turku
Helsinki
Kärkölä
Tukholma
Tallinna
Orimattila
7
3.2 Kilpailualueen nykytila
Kilpailuohjelman asiakirjoihin on liitetty taustatietoihin
selvityksiä, joista löytyy kustakin aihepiiristä lisäinformaatiota. Kilpailuohjelmaan on kirjoitettu vain pääkohdat. Jos ristiriitaa ilmenee, ovat kilpailuohjelman tiedot
huomioon otettava ensisijaisina.
Lahti tunnetaan Salpausselän kaupunkina. Kaupunki on
syntynyt merkittävään liikenteelliseen ja maisemalliseen
solmukohtaan; täällä Järvi-Suomi kohtaa Salpausselän.
Kilpailualue sijoittuu Salpausselän reunamuodostuman
etelärinteelle, Radiomäen alle. Salpausselkä muodostaa Lahden maisemakuvan selkärangan monelta
suunnalta. Maamerkkeinä näkyvät pitkälle kilpailualueen vieressä sijaitsevat radiomäen radiomastot, sekä
kaupungintalo. Radiomäeltä ja Mannerheiminkadun
korkeimmilta kohdilta aukeavat vaikuttavat näkymät
pitkälle Lahden eteläisiin osiin.
Kaupunkirakenne
Lahden kaupunki on Suomen mittakaavassa hyvin
tiiviisti rakennettu. Neliökilometrillä asuu 757 ihmistä. Lahden ydinkeskusta muodostuu tällä hetkellä
Hollolankadun, Lahdenkadun, Saimaankadun ja Mannerheiminkadun rajaamasta kolmiosta. Lahden keskustan painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä
Kauppatorin ympäristöstä itää kohti. Aleksanterinkadun
loppupäähän muodostui 1990-luvulla mittava kauppakeskuskokonaisuus. Lahden keskustaan on rakennettu
muutamia pienehköjä kävelyalueita.
Lahden kaupungin taajamarakennetta on kuvattu mm.
liikkumismuotojen perusteella:
Huolimatta asukastiheydestä Lahden kaupunkia voidaan pitää vielä autoriippuvaisena kaupunkina, koska
kaikilta alueilta ei keskustaa saavuteta riittävän sujuvasti joukko- ja kevyellä liikenteellä.
8
Ka
ri ra
nn
ka
en
rke
Ko
irsim
etsä
ntie
Me
tsäp
ello
ntie
KIVERIÖ
k
tu
As
ikk
ala
nka
illa
ov
Su
järv
P
Riih
itie
Mä
yrä
n
Peu
rank
Vi h
k
erlaa
kso
nti
e
Jou
tjoe
n
Oksa
k
on
ka
tu
Ten.h
Joutj
.k
Tuli
ka
lli
Oksakatu
Ve
sito
rnin
ka
tu
Sammutt
ajan
katu
nku
ja
re
sa
a
Jaakonk
Ah dinkj
a
Pätiälä
nk
d inkj
V ih
Saarni
katu
k
atu
k
on
knik
Te
Kasa
aa
Kas
Ka stanja
k
Ruopan
k
Su
pa
nk
atu
Sepänk
aan
katu
Loun
Iso-Paavo lankatu
Jaksonk
a
jank
tu
.k
Verh
Hiojank
ajan
katu
ank
Sahaaj
Liim
a
katu
Vaih
deka
tu
Raid
ekatu
tu
Pihti
Kaa
suka
tu
ie
Itäkatu
Kansikatu
9
Venttiilikatu
Ta
ust
Helkalan
katu
Mikonk
hen
kat
u
Lo
u-
Kannaks
enkatu
Torik
tu
Rautatien
ka
Ainonk
Veljesten
k
atu
Rajakatu
Vuo
kse
nk
Salinink
atu
Lähte
en katu
J ou
tsen
Pek
ant
ie
Vanh
anra
dank
a
Matt.k
j
Ajokatu
ulman
k
tu
Nik
kilä
nk
a
Suo ra
nk
Kallioistenka
tu
Uusikatu
Launeenk
atu
atu
Juhonk
Nä reka
tu
Sauna
p.k
Ke
iju
tsä
län
tie
Mä
n
annan
k
kola
nkatu
jank
atu
nk
atu
Heloittajank
kilä
nk
Vaahter
ak
hoo
Nik
2
V er
katu
katu
Pihti
lankatu
Liipo
tikatu
Luh
a
MÖ
nk
tu
ka
an
Uudenm
aan katu
Tanh
utie
tie
Ka
ns
ak
ou
luk
Ke
iju
tie
Manner
maa nk
Ku
lm
ak
Kauppak
atu
Fell.k
katu
Ståhl b
erg
in
Rauhank
atu
Erkonkatu
Sibeliu
ksenk
Marol.k
tu
inka
Svinh
ufvu
d
Vä
hän
talo
nka
talo
nka
tu
Vä
hän
Ry
km
en
tin
ka
tu
lsin
gin
tie
He
Ta laa
nr
Re
Siltalankj
määjänkatu
Sär
tu
janka
Viilaa
skatu
Osto
skatu
Osto
Pihti
Alijuhak
k alan
tie
Puro
katu
u
Teiva
Väinönk
kat
u
ko
rve
n
So
pe
n
Vesijärv
enkatu
tu
sk a
Pa
lla
Klinganp
Kuuselankj
t
mä e n
He
nn
rad
a
Rinne
tie
tie 1
taj
en
As
Keij
u tie
s isto
nk
han
Valt
a
äjänk
Höylä
inen
Peit
sik
änk
u
urs
nt.k
npä
Su o p
ut
Jo
KERINKALLIO
tu
jo
Poh
n nalant
Järv
e
n an
k
ak
lav
Ja
hto
Le
Varaka tu
Tena
vank
atu
nnanka
tu
at u
ka
en
mä
Iso
Ä m mälänk
e
e
Mustamäenk
ma
ra
t
nk
u
u
Ku
nti
iisa
-H
e
Huh
Uimar
an
ik a
u
a
Hilj
K.h.k
j
lmink
Vilhe
Laitakat u
tu
Mäntyka
katu
Vihtorin
aankatu
Kalliom
nenk
katu
Auraka
tu
Nur mika
tu
tie
nk a
t
-L
ku
Pik
manka
tu
Pa jusilla
nkatu
äen
om
all io
tie
rin
Ke
ntie
tu
ika
om
Tu
u
olk
np
Irja
tu
ka
r in
ka
Nik
ika
Sin
tu
ka
Mustam
äenkatu
tu
ika
ja
ku
mm
inä
Ta
hk
Pä
ire
Ma
Ke
rink
atu
nk
elik
pp
Po
e
nti
tu
ka
lan
Rahka
katu
Suora
nkul
tu
Huv ilaka
Hakakatu
ri
Ke
ksa
Sa
tu
ka
on
ok
Vu
eri
LAUNE
L
atu
juk
Pa
atu
päk
ep
Katrink
tu
nka
pola
Etelätie
kj
rtin
Au
Viip
urin
tie
Juko
lank
atu
Va n
atu
äk
pp
Le
kar
ink
a tu
at u
d
Kaa
ie
Lepikonk
atu
ink
lin
Ma
Nik
tu
kaka
Luis
ga s
t
.l.tie
Hop
ti
an
ik
Sin
Pohjoin
en Liip o
lankatu
ntie
Pöllö
en
Jokitie
Ma
tu
inka
Mart
tu
Laune en k
ink
en
R
katu
rin k
M a iste
ii
en L
Eteläin
Alakat
u
Kilpailualueen (punaisella) ja tarkastelualueen (sinisellä) rajaus
Ete
tu
opaskarttapohjalla.
läin
jaka
O
tie
Kittelänk
atu
ink
Ell kj
ist.
a
M
u
Polv
Tena
vank
atu
Valimo n
k
tie
Pelto
tie
an
Le
n
unt
Pess
int
Yläk atu
k
tin
An
äe
ti
e
Korsit ie
tie
lan
nna
-He
tsä
Me
Hann
katu
din
Vih
m
Sa lin
Kääp
iönt
Harjan
tek.k
r
Ka
ntie
iala
Aht
k
yörä
kj
an
Le
nko
Pir
Äestäjän
ka
Kyntöm
iehenk
atu
Myllytie
atu
Kurh ila
nkatu
Pkj
Vieruk
He
ikin
katu
Pitkäkat
metsänt
Hirsi
kuja
an
oliin
Ruolan
katu
An nank
Ukj
tu
ka
nk
Tappara
katu
kkuk
Linja-
k atu
rin
ka
äe
u su
Liisankatu
Vilhonkatu
Kivenk u
ja
Nik
katu
Kaari
tam
atu
Teräk
ASEMANTAUSTA
Ko u
Mu
s
Vilhonk
Polkuk
Uudenpellonk
Moisionkatu
tu
Anttilanka
Ta
pp
ara
k
Tapparak
atu at u
Radanpää
katu
Santun
katu
s än
M öy
Ha
rju
lan
kat
u
katu
Sa aren
Ursa
nk
kat
u
Mutkak atu
nkatu
Askonkatu
atu
arik
Ka
atu
Yläportink
Va
lad nha
on nka
tu
k
Lautam
iehenkat
u
Onnelantie
Laaks
o
Kymintie
Mannerheiminkatu
No
-
Kull.k
Hu ovilank
Karjala
tu
ka
yry
Tö
ntie
atu
Yrjönka
tu
PAAVOLA
Metsola
nk
katu
Laitakatu
Huvil
a-
allio
tank
Mus
Kymintie
Ra u
tell
ink
atu
tu
ka
Lov
Hipp.k
Lä
ns
ih
ka arju
tu n
Peik
ontie
katu
u
u
k
sa
ak
Va
katu
alan
Tuhk
imon
tie
eerink
Ups
Loviisank
at
Radansivunkatu
Nuolikatu
atu
atu
ttä
Ken
Laakso
Harju
k
Asemak
i minkatu
k.k
ljän
Ne
Torn
atori
nkatu
Kivikatu
a
end nt
Kom
nne r
he
Kirkkoka
tu
atu
Oikok
Puistokat
änk
Ma
Vähäkj
W
Ra olter
ms
ayn
kat
u
So
rva
rin
k
HENNALA
Harjuka
tu
tu
Vasamaka
k
rin
rva
So
k
Seis
ake
tu
ka
on
rik
Va
Rahikankatu
k
nk
ala
T ak
ior.
Kall
Vuorikat
u
KESKI-LAHTI
SOPENKORPI
atu
nk
rve
ko
en
p
So
Harjunalustankatu
lankatu
Turh a
jan
sta
tsa
Ka
Sääsk.kj
lankatu
terinkatu
än
tie
Kannak
se n
kat
u
tu
Salilank
Lepistönkatu
sta
Me
tu
ka
rin
tu
ka
rin
sta
Me
Kaivotontinkatu
rjuntie
Näköha
kuja
osten
Kiekk
nt
laiste
tu
Suku
n ka
ske
Sä ä
Sippolankatu
Häm
eenli
nnan
tie
enkatu
P u u sep
P äiväri
e
äs
atu
nk
Tako
janka
tu
Hum
pu
Voudin
kj
nk
iisa
rp
Kä
Korvenr.k
atu
enk Kaunismaantie
te
ois
er
Ok
e
nti
atu
jok
Ah
ostenkatu
Kiekk
nkatu
Päivärintee
tu
ka
an
eAhv nk
nisto
ti
oh
Vu
Harjuka
tu
Hämee
nkatu
Hi
Kulmakatu
Kirkkoka
tu
Aleksan
tu
ka
eli
nn
Tu
.k
Työm
Pä
ijä
nte
en
ka
tu
Vapaud
tu
Eloka
ts
me
ntie
atu
onk
alli
iK
öst
Ky
n na
atu
Kankaank
Ho
tu
nka
llola
u
u
Kiv
im
äe
n tie
rsi
ara
.kj
P.k
u
ive nkat
Paasik
katu
at
Hu
tu
ka
hta
t
ka
en
d
h
La
k
Jal
SALPAUSSELKÄ
Kirve
s
lka
nk
Vaaniank
Sk
ie
ankalliont
Must
p
u is
to tie
tu
onka
Samm
Ko
Hei.k
t
ka
an
Kolkankatu
Kiveriönkatu
atu
iva
an
Eeronkatu
tu
nka
aa
Löytynkatu
ik
Poikk
nk
Sepo
katu
aank
Te
Ensionk
Pekosen
kj
Sep
on
int
Tein
Kariniemenkatu
Tarinakatu
Viherk
On
nin
Saim
atu
nk
nt
ino
He
ro
Ee
Sallink
r anna
nk
atu
nk
riö
atu
rok
Pu
Kivi
Kiv.k
e
Kiv
Sädeka
tu
Soramäenk
atu
Purokatu
Ju
us
tila
nk
atu
KARTANO
atu
Marianka
tu
ak
Rull
Tar.k
nnantie
ont
Toiv
e
tu
utie Pajurannan
k
Ilm a risen tie
My
lly s
aa
ren
k
tu
Urhe
il
Johannankatu
Jalkara
Sijainti ja laajuus
Kilpailualue sijoittuu koko kaupunkirakenteen keskelle,
erittäin näkyvälle paikalle Salpausselän eteläpuolelle.
alueen läpi kulkee rautatieyhteys Helsingistä Venäjälle.
Lisäksi alueen kautta kulkevat tärkeät katuyhteydet
kaikkiin ilmansuuntiin.
Rautatieasema sijaitsee Lahden kauppatorilta n. 700 m
etelään. Kilpailualue ulottuu rautatieasemalta länteen
ja itään n. kilometrin suuntaansa, ollen yhteensä n. 2
km pituinen. Koko kilpailualueen laajuus on n. 53 ha.
Tarkastelualue on laajempi.
Varsinaisen kilpailualueen ulkopuolella voi esittää ideatasoisia ehdotuksia alueiden kehittämiselle ja kilpailualueen liittymiselle ympäristöönsä, mutta varsinainen
tarkempi suunnittelutehtävä keskittyy kilpailualueelle.
Kilpailualueen liittyminen ympäristöön ja laajempi
tarkastelualue
Kilpailualue sijoittuu rakennetun ympäristön keskelle.
Itäpuolella radan varressa alue jatkuu teollisuusalueena molemmin puolin rataa. Lännessä on vt 12
ja vanhan Helsingintien risteys,(Mytäjäisten risteys)
jossa on eritasoliittymävaraus. Liittymän lounaispuolella
aivan sen kainalossa sijaitsee Mytäjärvi, jossa toimii
vilkas uimaranta. Järven välittömässä läheisyydessä on
pieni viihtyisä vanha asuinalue, jonka eteläpuolella ns.
varikon alue, jossa on mm. varjeltu veturitalli ja vesitorni. Radan länsipuolella alkaa Sopenkorven teollisuusalue, jolta teollisen toiminnan odotetaan tulevaisuudessa
loppuvan. Alueen tulevaisuudesta järjestetään erillinen
arkkitehtuurikilpailu.
Pohjoisessa alue rajautuu Mannerheiminkatuun (vt12).
Mannerheiminkatu on mukana kilpailualueessa, koska
se muuttuu tulevaisuudessa kaupungin kaduksi, jolloin
sen ulkomuotoa voidaan muuttaa nykyisestä valtatien
statuksesta pienimuotoisemmaksi kaupunginosia yhdistäväksi tekijäksi.
Etelässä kilpailualue rajautuu pääasiassa rautatiehen.
Radan eteläpuolista aluetta on otettu mukaan mahdollisten radan ylittävien/alittavien varausten mukaan, ja
Uudenmaankadun itäpuolella Moisionkadun ja radan
väliset kiinteistöt. Alueen itäosassa kilpailualueella on
suurehko Asko III:n alue. Radan eteläpuolella kilpailualue rajautuu pääosin vanhoihin asuinalueisiin.
Idässä kilpailualue rajautuu Iso-Paavolankadun siltaan.
Laajempi tarkastelualue sillan itäpuolella jatkuu nauhamaisena teollisuusalueena.
Lännessä radan eteläpuolella on vanha Starkin rautakauppa laajoine varastohalleineen. Tämä alue voidaan ottaa mukaan laajemmassa ideoivassa tarkastelussa.
Kilpailualueen rajaus ortoilmakuvan (2011) päällä.
10
11
Alueen historiaa
Radanvarren kulttuurihistoriallisista, arkkitehtonisista ja
kaupunkikuvallisista arvoista.
Lahden kaupunkihistorian voidaan katsoa lähteneen
liikkeelle rautatiestä ja sen luomista kuljetusedellytyksistä. Riihimäen ja Pietarin välisen radan, järjestyksessä Suomen toisen rautatielinjan rakentamispäätös liittyy 1860-luvun suuriin nälkävuosiin.
Keisari Aleksanteri II antoi käskyn ryhtyä viipymättä
toteuttamaan senaatin ratalinjauspäätöstä, jotta hätää
kärsivien kansalaisten työ ja leipä saatiin vaikeana aikana turvattua. Radan rakennustöistä muodostui Lahden
seudullakin tragedia, joka nujersi tuhansittain ihmisiä
nälkään ja tauteihin - Riihimäen ja Pietarin välistä rautatietä onkin kutsuttu luuradaksi. Rautatie otettiin käyttöön
vuonna 1870.
Rautatieaseman tienoo muodostaa radanvarsiympäristön ytimen. Lahden kaksi ensimmäistä asemaa
sijaitsivat nykyistä asemaa noin sata metriä idempänä.
Jo 1870-luvulla aseman ympärille perustettiin asemapuisto, joka laajeni 1900-luvun alussa, kun aseman viereen rakennettiin asemapäällikön talo puutarhoineen.
Lahden kaupunkihistorian ensimmäisestä puistosta
on vielä jäljellä pieni vihersaareke asemapäällikön
talon ympärillä. Pihapiiristä on säilynyt myös sauna ja
maakellari.
Ote kuninkaankartasta 1700-luvun lopulta.
12
Lahden nykyinen asema oheisrakennuksineen on vuodelta 1935. Sen rakentaminen liittyy samoihin aikoihin
valmistuneeseen Heinolan-rataan, ja tässä yhteydessä
tehtiin myös raiteet alittava tunneli Vesijärvenkadun
eteläpäähän. Asematoria on suunniteltu ja rakennettu
monissa vaiheissa. 1930-luvulla aseman eteen suunniteltiin linja-autolaitureita, sodan jälkeen asemapuistoa.
1980-luvulla rakennettu ohitustie, nykyinen vt12, muutti
tienoon nykyisenlaiseksi. Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas pystytettiin aseman eteen vuonna 1959.
Asemaympäristöihin kotiutuu yleensä runsaasti teollisuutta ja varastoja. Lahden aseman teollista historiaa
edustavat Askon ja Upon nyt jo alkuperäiskäytöstä
poistuneet tehtaat, joiden nykyasu on syntynyt 1940-luvun lopun ja 1960-luvun välisenä aikana. Massiiviset
kiinteistöt muistuttavat ajasta, jolloin Lahti oli Suomen
puusepänteollisuuden keskus ja Asko Pohjoismaiden
suurin huonekaluvalmistaja. Radanvarren vanhoista
makasiineista on jäljellä Hankkijan 1920-luvulta peräisin
oleva varasto, sekin jo alkuperäiskäytöstään poistuneena.
Vanhasta maatalous-Lahdesta puolestaan kertoo
Marolan tila, joka sijaitsee rautatien tuntumassa radan
eteläpuolella. Peltoaukeat ovat hävinneet, mutta talon
pihapiiri elää uutta elämää kotieläinpuistona.
Radanvarsimaisemaa kehystää sen pohjoispuolella
Radiomäki, Lahden keskusta-aluetta vahvasti leimaava
harjusiluetti. Vuonna 1927 perustettu radioasema
mastoineen näkyy kauas ja on kaupungin tärkeimpiä
tunnuksia. Rautatiealueelle ominaiset pitkät, länsiitäsuuntaiset näkymät ovat myös oleellinen osa miljöötä
ja sen arvoja. Rata muodostaa voimakkaan rajalinjan
topografisesti sangen vaihtelevan kaupunkikeskustan ja
sen eteläpuolisen alavan ja tasaisen maiseman välille.
Kaavatilanne
Kaavakartat ja merkintöjen selitykset ovat kokonaisuudessaan liiteaineistossa. Alueella on osittain voimassa
oleva asemakaava, oikeusvaikutukseton yleiskaava ja
maakuntakaava.
Maakuntakaava
Alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi C, Rautatieaseman ympäristö on merkitty matkakeskusalueeksi
CL.
Yleiskaava
Lahden oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa 1998
alue on osin keskustatoimintojen aluetta ja osin palveluille tarkoitettua toimitila-aluetta.
Valmisteilla olevassa Lahden yleiskaavassa 2025 alue
on merkitty pääasiassa keskustatoimintojen alueeksi
(C-3). Yleiskaavaehdotuksen suunnitteluohjeen mukaan
”Lahden matkakeskus sijoitetaan radan pohjoispuolelle
ja Uudenmaankadun itäpuolelle. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen
läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella
paikan henkeä kunnioittaen. Alueelle laaditaan uusia
asumisen ja elinkeinoelämän kortteleiden asemakaavoja vuoteen 2025 mennessä. Alueen asemakaavoituksessa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen
sijainti Lahden maiseman, imagon ja identiteetin
kannalta tärkeällä paikalla Salpausselän ja Radiomäen
etelärinteellä. Radiomäen eteläpuolelle voidaan osoittaa tehokasta rakentamista siten, että Salpausselän ja
Radiomäen silhuetti säilyy ehjänä. Rakentamisen tulee
suuntautua etelään ja muodostaa katutilaa Mannerheiminkadun puolelle. Terassirakentamisella on tavoite
luoda tehokkaalla rakentamisella vihreä ilme kaukomaisemassa. Alueen kaupalliset palvelut keskitetään
Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. (YM 11.3.2008)
Ote Lahden yleiskaavasta (1998)
13
matkakeskuksen läheisyyteen. Matkakeskusta palvelevia pysäköintilaitoksia sijoitetaan radan eteläpuolelle,
Uudenmaankadun itäpuolelle.”.
Lepikonkadun pohjoispuoli on merkitty yleiskaavaehdotuksessa asuinalueeksi (A-2). Suunnitteluohjeen
mukaan ”Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen
suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon
monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen
rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä
kunnioittaen. Lepikonkadun toimitila-alue uusiutuu
asuntoalueeksi. Alueen täydennysrakennusmahdollisuuksia tutkitaan.”.
Kilpailualuetta koskee myös yleiskaavan strateginen
Salpausselkä-merkintä, joka osoittaa reunamuodostuman maantieteellisen sijainnin. Määräys tuo esiin
kaupungin strategian 2025 vision: “Salpausselkä.
Houkuttelevan ja elinvoimaisen ympäristökaupungin
perusta. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa
tulee ottaa huomioon reunamuodostuman merkitys
maiseman, geologian, pohjaveden, luonnonympäristön,
ilmaston, kulttuurihistorian ja virkistyksen kannalta.”
Määräys tarkoittaa, että Salpausselän vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin yleiskaavakartalla osoitettu korkeusasemiin perustuva rajaus. Suunnitelmien ja
rakentamisen moninaiset vaikutukset Salpausselkään
tulee tunnistaa, jotta houkuttelevan ja elinvoimaisen
ympäristökaupungin perusta säilyy.
Rautatieaseman ja asemapäällikön talon ympäristö on
rajattu oranssilla pistekatkoviivalla, jota koskee mamääräys: “Kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön
kannalta tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt.”
Lisäksi kilpailualue rajautuu pohjoisosastaan Radiomäen ja etelässä Anttilanmäen valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, jotka on
osoitettu samalla kaavamerkinnällä.
14
Asemakaava
Voimassa olevat asemakaavat eivät sido kilpailuehdotuksia. Asemakaavoitus ja voimassa olevien asemakaavojen mahdollinen muuttaminen käynnistetään kilpailun ratkeamisen jälkeen.
Kilpailualueen keskeisimmällä osalla, eli Mannerheiminkadun ja Vesijärvenkadun risteyksessä on valmisteilla
asemakaava ja asemakaavan muutos. Asemakaavan
tarkoituksena on mahdollistaa Rautatieaseman välittömään läheisyyteen kaukoliikenneterminaali, jotta
kulkumuodosta toiseen siirtyminen tulee helpommaksi.
Kaukoliikenneterminaalia on suunniteltu ns. asemapäällikön talon yhteyteen joko maan alle, tai maan päälle.
Maanpäällinen ratkaisu ulottuisi myös Vesijärvenkadun
päälle, ja yhdistäisi terminaalin matkakeskuskokonaisuudeksi rautatieaseman kanssa.
Lännestä päin tarkasteltaessa Mytäjäisten risteyksen
itäpuolella Mannerheiminkatu eritasoliittymävarauksineen on LT, yleisen tien alue. Risteyksen itäpuolella
Mannerheiminkadun eteläpuolella on osa rautatiealueesta kaavoitettu LR, rautatiealue. Näiden väliin jää
kahtena palasena Supanpuisto, P. Muuta rautatiealuetta
ei ole kaavoitettu.
Mannerheiminkadun pohjoispuolella on Radiomäen
lähivirkistysalue LV.
Salininkadun kohdalla, Jaksonkadun länsipuolella on
Kortteli 166, merkinnällä K-1, liike ja toimistorakennusten korttelialue. Jaksonkadun Itäpuolella on kortteli 165, merkinnällä P, julkisten rakennusten tontti,
johon saadaan rakentaa postin tarpeita tyydyttäviä,
enintään3-kerroksisia, B-paloluokkaan kuuluvia rakennuksia siten, että tonttitehokkuusluku ei ole suurempi
kuin 1. Kaikki tontin käyttöön liittyvät autopaikat on
sijoitettava tontille.
Vesijärvenkatu on asemakaavoitettu kaduksi Mannerheiminkadun sillan ja rautatiesillan välissä. Vesijärvenkadun itäpuolelle on asemakaavoitettu Tullinpuiston
suojaviheralue EV, sekä pieni osa rautatiealuetta LR
Seuraavaksi itään päin on Mannerheiminkadun varressa korttelissa 1085 merkintä KTY-1, liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien
teollisuusrakennusten korttelialue. Alueelle ei saa
sijoittaa hypermarket-tyyppistä suurmyymälää. Korttelissa on 4 tonttia, joille kullekin saa rakentaa n. 7500
kem² seitsemään kerrokseen. Askonkadun itäpuolella
on vastaavia tontteja 3 kpl korttelissa 3163.
Askonkadun eteläpuolella on kaksi LPA, autopaikkojen
korttelialue, jotka on osoitettu edellä mainittujen KTY1-tonttien käyttöön.
KTY-1 tonttien jälkeen radan ja Mannerheiminkadun
välissä on TTV -kortteli 16160, yhdistettyjen teollisuusja varastorakennusten korttelialue. Tontin pinta-alasta
saadaan käyttää rakentamiseen ja varastoimiseen
yhteensä enintään 85 %.
Tällä kohdalla radan eteläpuolella on kortteli 25253,
jossa on merkinnät T, teollisuus- ja varastorakennusten
korttelialue jolla saa rakentaa kolmeen kerrokseen, ja
tämän tontin eteläpuolella K-14, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja. Kerrosalasta
enintään 70 % saa käyttää liike- ja toimistotiloja varten
ja 30 % ympäristöä häiritsemätöntä huolto-, korjaamoja varastotiloja varten. Tontin eteläpuolella on Lepikon
puistikon puistoalue. Kilpailualueella on vielä näiden
tonttien länsipuolella T-5, yhdistettyjen teollisuus- ja
varastorakennusten korttelialue. Asuinhuoneistoja sallitaan ainoastaan kiinteistön hoidonvuoksi alituisesti
läsnä olevaa henkilökuntaa varten.
Radan eteläpuolella Uudenmaankadusta itään, Moisionkadun pohjoispuolella on lännestä alkaen LPY-1,
yleisten pysäköintilaitosten tontti, TY-5, teollisuustonttien korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan
laadulle erityisiä vaatimuksia, ja TL-5-tontti, teollisuutta,
varastointia ja niihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien
rakennusten korttelialue.
Moisionkadun päässä on radan vieressä kaavoitettu
kerrostalo/pientaloalue. Asemakaava tältä osin on vahvistunut 2011. Alue ei kuulu kilpailualueeseen.
Moisionkadun eteläpuolella on omakotialue, joka on
luokiteltu VAT -alueeksi. (Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, rakennettu kulttuuriympäristö).
Ajantasa-asemakaavaote löytyy liiteaineistosta.
Maanomistus
Kilpailualueella on useita eri maanomistajia.
Suurimmat maanomistajat ovat Renor Oy, jonka
hallussa on Askon ja Upon vanha kiinteistökanta, ja
VR-Yhtymä Oy, joka hallitsee mm Rautatieaseman ja
tavararatapihan kiinteistöjä. Vanhan Postin, joka liittyy
läheisesti Rautatieaseman aukioon, omistaa Kiinteistö
Oy Lahden Mannerheiminkatu 13.
Kilpailualueen maanomistus.
15
Rakennuskanta
Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY)
a) Lahden rautatieasema ja varikkoalue (rautatieasema)
b) Lahden rautatieasema ja varikkoalue (varikkoalue)
c) Anttilanmäen esikaupunkiasutus
d) Lahden suurradioasema
Kilpailualueen rajauksen sisällä oleva paikallisesti
merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (LaRY)
1. Tehdasrakennukset, Askonkatu 3
2. Toimistorakennus, Askonkatu 2
3. Asemapäällikön asuintalo, Mannerheiminkatu 17
4. Lahden rautatieasema, Mannerheiminkatu 15
5. Varastorakennus, Moisionkatu 4
Alueen rakennuskanta on varsin moninaista. Suurimman massan muodostavat entiset Askon ja Upon
teollisuuskiinteistöt, jotka on rakennettu 1927–1984.
Tuotantolaitosten toiminta loppui pääosin 1990-luvulla.
Bruttoala on noin 230 000 m²
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)
ja paikallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (LaRY)
16
17
Alueen vanhin rakennus on asemapäällikön talo joka on
rakennettu 1912. Asemapäällikön talon ympäristössä
on säilynyt alkuperäistä rautatieaseman puistoa, koska
vanha rautatieasema sijaitsi asemapäällikön talon
itäpuolella. Lahden rautatieasema ja sen itäpuolella
sijaitseva asemapäällikön talo ympäristöineen ovat
valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Kilpailualueen läheisyydessä
sijaitsevat myös Lahden suurradioaseman ja Anttilanmäen esikaupunkiasutuksen valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt.
Rautatieasema on valmistunut 1935. Samana vuonna
valmistui rautatieaseman viereen kiitotavararakennus.
Rautatieasemasta länteen Mannerheiminkadun varressa on 1960 valmistunut postirakennus ja 1964 valmistunut tullirakennus. Edelleen länteen päin on 1920 valmistunut varastorakennus, jossa rahtia on siirretty junasta
autoihin. Aivan suunnittelualueen länsiosassa Vanhan
helsingintien varressa on punatiilinen huoltorakennus,
jossa on huollettu pääasiassa VR:n ajoneuvokalustoa.
Rautatieasema etelästä
Rautatieasema pohjoisesta
Rautatieasemaan lännessä liittyvä rakennus
Toimistorakennus Askonkatu 2:ssa
Varastorakennus Moisionkatu 4:ssä
Vanha asemapäälliköntalo
18
Askon alue kohti itää. Taustalla Joutjärvi.
Junaradan eteläpuolella suunnittelualueeseen on
otettu mukaan Moisionkadun varsi, jossa on Uudenmaankadulta itään päin 1951 valmistunut toimistorakennus, 1928 valmistunut makasiinirakennus, joka on viimeinen Lahden aseman varastorakennuksista ja 1960
valmistunut 5-kerroksinen toimisto- ja tuotantorakennus. Oma kokonaisuutensa on kilpailualueen itäosassa
Askon tuotantorakennusten 90 000 m² vuosina 1965–
1989 valmistunut kokonaisuus.
Askon alue
Askon tehtaat ovat merkittävä osa Lahden kulttuuri- ja
rakennushistoriaa. Asko Oy:n myötävaikutuksella Lahdesta kasvoi maamme puusepänteollisuuden keskus
ja Asko- konserni oli yksi seudun suurimmista työnantajista. 1918 puuseppä August Avonius perusti Lahden
Puuseppätehtaan. Avonius valitsi tehtaan sijoituspaikkakunnaksi Lahden kaupungin logistisesti hyvän aseman perusteella.
Asko lI tehdasalue
1928 alkoi tuotanto uudella tontilla uusissa tiloissa.
Henkilökunnan määrä kohosi alkuaikojen kuudesta 118
henkilöön. Alkuperäinen pääosaltaan basilikamallinen
kolmekerroksinen rakennus sijoittui rautatien varteen
radan suuntaisena. 1950-luvulla tehtaan toimialaa
laajennettiin ja tehdas laajeni merkittävästi. Yhtymä oli
neljässä vuosikymmenessä kasvanut kuuden hengen
pajasta monialayhtymäksi, jonka palveluksessa oli 1600
työntekijää. Tehdasta kehitettiin ja laajennettiin jatkuvasti ja 1960-luvun puolivälissä Asko ll:n alue oli käytännössä rakentunut täyteen.
Upo I valimon alue
1938 metallialan yritys Upo Oy aloitti toimintansa
itsenäisenä sisaryhtiönä rautasänkyjen valmistuksella.
Yritys osti Upo valimon tontin huonekalutehtailta itään
ja metallitehdas valmistui 1940. Rakennus on edelleen
olemassa. Valimon rakentaminen aloitettiin vuonna
1945. 1950-luvun mittavien rakennustöiden jälkeen
Upo:n valimon tehtaiden länsiosa oli pääpiirteissään
rakentunut. 1950-luvun loppuun mennessä rakentunut
tehdaskompleksi muodostaa yhtenäisen punatiilisen
kokonaisuuden. Vuosikymmenen lopulla alkoi 1980-luvulle asti jatkunut valimon laajentuminen. 1964 laajennuksen ulkoseinät tehtiin kevytbetonielementeistä ja
1984 laajennus betonielementtirakenteisena. Punatiiliset tehdasrakennukset ovat teollisuus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Upon valimon tehtaat muodostavat Asko II:n vanhojen huonekalutehtaiden kanssa
yhtenäisen ja vaikuttavan kokonaisuuden rautatien ja
valtatie 12:n väliin.
Asko lII
1964 aloitettiin uuden tehdasalueen, Asko lll:n, rakentaminen radan eteläpuolella. Levykalustetuotanto
ja automatisoitunut koneisto suosivat yhteen tasoon
sijoitettuja tuotantolinjoja. Tehtaan toimintojen sijoittuessa junaradan molemmille puolille 1970-luvun alussa
rakennettiin silta radan ylitse. Metallirakenteinen silta
on varustettu hissikuljettimella ja sitä pitkin kulkivat mm.
huonekalut verhoiltavaksi tai pintakäsittelyyn. Liesitehdas on rakennettu 1990-luvulla.
19
Ratapiha-alue länteen päin.
20
VR:n alue
Asema-alue
Lahden rautatieaseman seutu on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi historialliseksi rautatiemiljööksi.
Alikulun toisella puolella sijaitseva asemapäälliköntalo
puistoineen edustaa vanhempaa rautatierakentamisen
kerrostumaa 1910-luvulta. Nykyisen rautatiealueen
ytimen muodostaa 1930-luvulla rakennettu punatiilinen
asemarakennus ympäristöineen. Nykyinen rautatieasema ja siihen liittyvät piharakennus ja tiiliaita ovat
suojeltuja. Autoistumisen myötä Suomessa rakennettiin
1930-luvulla ensimmäiset linja- autoasemat ja samaan
aikaan vanhoja puisia rautatieasemia korvattiin huomattavasti suuremmilla kivirakennuksilla kuten Lahdessa.
Uskottiin joukkoliikenteen suureen kasvuun. Myöhemmin aseman edessä olevan kadun linjaus ja luonne on
muuttanut asema-aukiota ja katkaissut suoran yhteyden
puistoon.
Maisema ja luonto
Kilpailualue sijaitsee Salpausselän reunamuodostelman
eteläpuolella. Salpausselkä on Lahden maisemarakenteen merkittävin muodostuma, joka jakaa kaupungin
pienpiirteisesti vaihtelevaan pohjoisosaan selänteineen
ja järvineen sekä suurpiirteisesti vaihtelevaan eteläosaan tasankoineen ja muutamine isoine mäkineen.
Kilpailualue on maisemakuvaltaan melko tasainen.
Ratapihan taso vaihtelee noin 99–104 m mpy välillä.
Mytäjäisten risteys alue on noin 114 m mpy ja Askon
alueen eteläisimmät osat noin 90 m mpy. Kilpailualueen
maaperässä on havaittavissa maalajien sijoittuminen
korkeustasojen mukaan. Ylemmillä osilla maalajina on
hiekka ja alemmilla osilla karkea hieta. Kilpailualue kuuluu Porvoonjoen / Vartio-ojan valuma-alueeseen. Alue
on I-luokan veden hankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta.
Valkoinen talo ratapiha-alueella.
Rengastalo ratapiha-alueella.
Veturinkuljettajien talo ratapiha-alueella.
Radiomäki lounaasta päin. Etualalla VR:n ratapihaa.
Viherrakenne ja virkistys
Kilpailualueella ei ole nykyisin juurikaan viheralueita.
Mytäjäisten risteyksen tuntumassa on liikenne-alueeseen lukeutuvaa viheraluetta ja aseman ympäristössä
on vanhoihin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin liittyviä viheralueita.
Kilpailualue liittyy merkittäviin viheraluekokonaisuuksiin.
Radiomäen viheralue nousee Mannerheiminkadun pohjoispuolelta ja radan eteläpuolelta lähtee puistokäytävä
kohti Launeen perhepuistoa (Asemantaustanpuisto).
Maaperä ja perustamisolosuhteet, pohjavesi
Kilpailualueella on maaperää tutkittu vaihtelevasti. Esimerkkikairaustuloksia löytyy liiteaineistosta. Peruskallio
on suhteellisen syvällä, yleensä yli 10 m maanpinnan
alapuolella. Pohjavesikartta löytyy liiteaineistosta.
21
Kilpailualueen topografia
Kilpailualueen maaperäkartta
22
Liikenne ja pysäköinti
Liikenteen nykytilaa
Paikallisliikenne, seutuliikenne
rven
katu
Kaukoliikenne
Pysäkit
Vesi
jä
Mannerheim
inkatu
P
Kaukoliikenteen
terminaali, rahti
Vesijärvenkatu on tärkeä etelä-pohjoissuuntainen
keskustan läpi kulkeva katu, jonka vuorokausiliikennemäärä on aseman kohdalla n. 25 000 majon./vrk.
Lahden kaupunginvaltuusto on 13.6.2011 päättänyt,
että “matkakeskuksen linja-autoterminaali sijoitetaan
liitteenä 3 olevan kuvan osoittamaan paikkaan ja todennut, että alueen asemakaavoitus kuuluu tämän vuoden
työohjelmaan“. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditut
vaihtoehtoiset toteutusratkaisut on esitetty liitteissä.
Näistä vaihtoehdoista versiota 3 pidetään parhaana
asemakaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja
kustannusarvion perusteella, mutta tekninen lautakunta
ei ole tehnyt siitä vielä päätöstä.
Kaikki kaupungin sisäiset linjat ja seutulinjat tulevat
kesästä 2014 lähtien kulkemaan kuvassa olevan kartan
mukaisesti Vesijärvenkatua tai Mannerheiminkatua
pitkin terminaalin sivuitse. Terminaalissa käy vain kaukoliikenne ja seutuliikenne, joka kuljettaa rahtia.
P
Askonkatu
Kilpailualuetta sivuaa valtatie 12 Tampere-Kouvola
(Mannerheiminkatu). Tien liikenne on tällä hetkellä
rautatieaseman kohdalla n. 20 000 majon./vrk, joista
raskaita ajoneuvoja on n. 1900. Valtatie on tärkeä itälänsisuuntainen yhteys Pohjanmaalta, Pirkanmaalta ja
Varsinais-Suomesta Itä-Suomeen ja Pietariin. Valtatie
on maakuntakaavassa ja hallinnollisessa käsittelyssä
olevassa kaupungin yleiskaavassa siirretty kulkemaan
Launeen vaihtoehdon mukaisesti hieman yli 2 kilometriä
etelämpänä. Liikennevirasto on vahvistanut tämän ns.
eteläisen kehätien yleissuunnitelman, mutta siitä on
tehty kaksi valitusta. Valtatien siirtyminen mahdollistaa
Mannerheiminkadun varren maankäytön kehittämisen
ja sen luonteen muuttamisen katumaiseksi väyläksi.
P
Kaukoliikenneterminaali, linjastoperiaate
23
Olemassa olevat kevyen liikenteen väylät on esitetty
liiteaineistossa. Merkittävin jalankulku- ja pyörätie on
Uudenmaankadun länsireunalla. Pyöräilijöitä kulkee
raitilla kesällä vuorokaudessa jopa 2000. Toinen merkittävä reitti kulkee Mannerheiminkadun alikulkutunnelista
radan alittavaan Vihdinkadun tunneliin, jossa pyöräilijöitä on jopa enemmän. Rautatieasemalla on noin 100
merkittyä pyöräpaikkaa, mutta tarve on moninkertainen.
Lahdesta ja ympäryskunnista käydään merkittävässä
määrin työssä ja opiskelemassa pääkaupunkiseudulla.
Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä on tällä
hetkellä n. 350 pysäköintipaikkaa. Radan eteläpuolella
oleville kahdelle pysäköintialueelle on suunniteltu rakennettavan robottipysäköintilaitos, jolloin pysäköintipaikkojen määrä lisääntyy n. 200:lla.
Keskustan ympärille on suunniteltu keskustakehä, joka
toteutuessaan muuttaa liikennevirtoja merkittävästi keskustassa ja aseman ympäristössä. Mannerheiminkadusta tulee osa keskustan kehää, jonne keskustaan
tuleva liikenne ohjataan ja kevyen ja joukkoliikenteen
kulkumuoto-osuus kasvaa keskustaan suuntautuvilla
matkoilla.
Raideliikenne
Tavararatapihalla ei enää tulevaisuudessa tarvita kaikkia siellä olevia raiteita. Kuvassa on esitetty alue, jonka
voi osoittaa muuhun maankäyttöön.
Oikoradan valmistumisen myötä vuonna 2006 rautatiematkustajien määrä on melkein kolminkertaistunut ratavälillä Helsinki-Lahti ja matka-aika itään on lyhentynyt
tunnilla. Rautatiematkustajamäärä on vuonna 2011
ollut lähiliikenteessä ja kaukoliikenteessä yhteensä 4,8
miljoonaa. Kasvua on vielä odotettavissa. Joulukuussa
Keskustakehän linjaus.
Tulevat joukkoliikenteen reitit ja pääpysäkit keskustassa.
24
Rautatieaseman laiturialuetta. Näkymä kohti länttä.
2010 aloitettu säännöllinen Allegroliikenne Helsingin ja
Pietarin välillä on tuonut uusia matkustajia asetettuja
tavoitteita enemmän. Viime vuonna tehtiin yli 300 000
matkaa ja lähivuosien tavoite on puoli miljoonaa.
Raideliikenteellä on suuri merkitys Lahden kaupungille.
Pääkaupunkiseudulle pendelöi Päijät-Hämeen alueelta
päivittäin yli 4000 henkilöä, ja Pääkaupunkiseudulta
Päijät-Hämeeseen yli 1000 henkilöä. Lahden kaupungin
osuus edellisistä on Pääkaupunkiseudulle 2420 ja toisinpäin 720. Pendelöijistä noin 1/4 valitsee kulkumuodokseen junan tai bussin. Lahti-Helsinki väliä liikennöi
juna n. puolen tunnin välein. Näistä nopea yhteys
kulkee tunnin välein.
Asuminen
Tällä hetkellä asuminen alueella on hyvin marginaalista,
rekisterin mukaan suunnittelualueella asuu 19 henkilöä.
Uudenmaankadun ylittävä rautatiesilta.
Ratapiha-alueen käytöstä
poistettavat raiteet.
Kaupallinen rakenne, työpaikat ja palvelut
Alue tukeutuu keskustan kaupallisiin palveluihin, Alueella on tällä hetkellä pääasiassa toimistotyöpaikkoja, ja
niitä tukevia ateriapalveluita.
Energia ja kunnallistekniikka
Alueella on nykyisiä toimijoita palveleva sähkö- ja vesihuoltoverkko. Alueen läpi kulkee maakaasuputki sekä
jätevesitunneli ja siihen liittyviä huoltotunneleita. Tällä
hetkellä alue on liitetty pääosin kaukolämpöverkkoon.
Liiteaineistossa on yhdistelmäjohtokartta.
Ympäristöhäiriötekijät
Liikenne aiheuttaa alueelle merkittävän
ympäristöhäiriön. Suuri osa kilpailualueesta sijoittuu Mannerheiminkadun ja junaradan väliin. Liikenne
aiheuttaa melua, tärinää sekä pienhiukkaspäästöjä.
Liiteaineistosta löytyy lisätietoa melusta ja tärinästä.
25
3.3 Kilpailun tavoitteet
Matkakeskus ja sen ympäristö muodostavat kilpailualueen keskeisimmän ja näkyvimmän kohdan. Alueen
toiminnallinen ja arkkitehtoninen ratkaisu toimii näyteikkunana koko suunnittelualueelle.
Radan varren ideakilpailulla haetaan entiselle tavararatapihalle ja tehdasalueelle uutta ainutlaatuista ilmettä
joka liittää alueen paremmin keskustaan. Kilpailuehdotusten tulee tukea Lahden kaupungin strategiaa
profiloitua kestävän kehityksen edelläkävijänä ja kansainvälisesti tunnettuna ympäristökaupunkina. Lahden
kaupungin tavoitteena on puolittaa kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä.
Yhdyskuntarakennetta pyritään tiivistämään ja
väestömäärän kasvu sijoittamaan kaupungin rajojen
sisäpuolella luomalla uusia asuinpaikkoja täydennysrakentamisella ja mm. vanhojen teollisuusalueiden muuttamisella asuinkäyttöön
Yleisenä tavoitteena on luoda terveellistä, turvallista ja
viihtyisää, kaupunkikuvallisesti korkealaatuista kestävän kehityksen mukaista energiatehokasta aluetta,
jossa on esimerkiksi työpaikka-, palvelu- ja vapaa-ajan
ja asumisen rakentamista. Alueella edistetään matalaenergia- ja ekologisia ratkaisuja sekä niihin liittyvää
kehittämistä ja liiketoimintaa.
Rakentamisen laajuutta ei erikseen määritellä, vaan
kilpailijat esittävät tästä oman näkemyksensä.
Radanvarren alue liittyy luontevaksi osaksi olemassa
olevaa kaupunkirakennetta ja alueen julkisen ja kevyenliikenteen järjestelmästä kehitetään erinomainen,
toimiva ja houkutteleva vaihtoehto oman auton käytölle.
Suunnittelualue muuttuu osaksi keskustaa ja alueesta
muodostuu elävää, monimuotoista ja kaupunkimaista,
toiminnot yhteen sitovaa kaupunkitilaa. Kaupunkiympäristö on tilallisesti mielenkiintoista ja korkeatasoista. Rakentamisen tulee olla tiivistä, kestävän kehityksen
mukaista yhdyskuntarakennetta. Suunnittelussa on
huomioitavaa kilpailualueen sijoittuminen maisemarakenteellisesti merkittävälle paikalle. Koska alueen
toteuttaminen vie vuosia, on vaiheittaisen toteuttamisen
mahdollisuus tärkeä huomioida suunnittelussa.
Radanvarren liikenteellisesti keskeinen sijainti tulee
hyödyntää suunnittelussa. Vt 12 siirtyessä uudelle
paikalle (eteläinen kehätie) pois Lahden keskustasta,
Mannerheiminkadun katumiljöötä halutaan kehittää
kaupunkimaisemmaksi ja paremmin kevyen liikenteen
tarpeet huomioivaksi, vaikka kadun liikennemäärät eivät
selvitysten perusteella vähenekään. Rautatieaseman
yhteyteen kehitettävästä matkakeskuksesta tulee suunnitella toimiva ja uudenaikainen kokonaisuus. Radanvarren kehittämisessä halutaan tukea kestävää liikkumiskulttuuria ja joukko- sekä kevyen liikenteen käyttöä.
Koska alue sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa ja
on helposti saavutettavissa autolla, sekä julkisilla liikennevälineillä, alueen liityntäpysäköinnin järjestämiseen
toivotaan innovatiivisia ideoita. Pysäköintiratkaisujen
tulee olla toimivia ja palvella sekä pendelöiviä työmatkalaisia että alueelle sijoitettavien palveluiden käyttäjiä.
Tavoitteena on kehittää alueesta viihtyisä ja houkutteleva, kansalaisten tulevaisuuden tarpeisiin ja toiveisiin
mahdollisuuksien mukaan vastaava keskustan osa,
matkakeskuksen osalta erittäin julkinen tila
Asko II sisäpiha.
Asko II lännestä.
Enfon talo radan eteläpuolella.
26
Asko- ja Upo-tehtaiden tulevaisuuden tavoitteet
Asko Oyj:n luopuessa kokonaan huonekalutoiminnasta
31.3.1999 loppui huonekalujen valmistus huonekalutehtaissa. Nykyisin osa tiloista on vuokrattuna toimisto- ja
teollisuuskäyttöön. Osa tiloista on tyhjillään odottaen
uutta käyttöä ja mahdollista remontointia.
Asko II:n ja Upon valimon ulkotilat ovat mittakaavaltaan
inhimillisiä ja sopivan kokoisia pieniin tapahtumiin tai
yleiseen oleiluun. Upon silta on veistoksellinen ja se
sijaitsee niin korkealla, ettei melu juuri haittaa. Viereisen harjun hieno maastonmuoto hallitsee koko aluetta.
Tehdasalueeseen liittyy pala luontoa, vuodenaikojen
vaihtelut ja hienot näkymät.
Askon alueen nykyinen omistaja on suomalainen kiinteistökehitys ja -sijoitusyhtiö Renor Oy (vuoteen 2000
saakka Asko Kiinteistöt Oy). Renor Oy:n tavoitteena on
vuokrata teknisesti korkealuokkaisia ja moderneja tiloja
historiallisissa rakennuksissa. Kiinteistöjä voidaan kehittää myös asunnoiksi. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä
kaupunkien, kuntien sekä historiallisten rakennusten
suojelusta päättävien viranomaisten kanssa.
Uuden kaupunginosan syntyminen
Kohteen sijainti kaupungin keskustassa sekä rautatien
ja muiden liikenneväylien läheisyys luovat edellytykset
liike- ja toimintakeskuksen menestykselle. Rautatieaseman sijainti Askon alueella liittää kohteen saumattomasti pääkaupunkiseutuun, sillä Helsingin rautatieasemalta pääsee Askon alueelle noin 50 minuutissa.
Junarata, Askon alue ja ratapiha muodostavat Lahden
kaupunkirakennetta halkaisevan, tyhjän vyöhykkeen.
Kaupunkirakennetta kehittämällä ja luomalla uusia
yhteyksiä radan etelä- ja pohjoisosien välillä tulee kaupunkirakennetta eheyttää ja ohjata Lahden kasvupotentiaalia etelään päin.
Alue liittyy useimpien lahtelaisten elämään, sillä aikoinaan Asko-Upon tehtaat työllistivät tuhansia ihmisiä.
Tavoitteena on saada aikaan elävä ja nykyaikainen
yrityskeskus, jossa sekä liike-elämä että hallinto-, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut toimivat.
Askon alueen kehittämissuunnitelmissa painotetaan
asumisen lisäämistä ja uuden kaupunginosan liittämistä
ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Valtatie 12:n,
Mannerheiminkadun, muuttuessa normaaliksi kaupunkikaduksi Askon alue voidaan liittää katuverkostoon
paremmin. Upon sillan, Iso Paavolankatu, liittyminen
katuverkostoon radan pohjoispuolella tulee tutkia.
Kehityssuuntia
•
•
•
rautatieaseman läheisyys ja uuden matkakeskuksen sijoittuminen alueelle lisää tämän uuden kaupunginosan vetovoimaisuutta
aluetta tulee kehittää radan molemmin puolin
yhtenäiseksi kaupunginosaksi
alueen integroiminen olemassa olevaan keskustaan
Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävien rakennusten säilymiselle kaupungin keskustan läheisyydessä
on tärkeää rakennusten tarkoituksenmukainen käyttö.
Rakennusten muodostaman kokonaisuuden kannalta
on tärkeää vaalia niiden yhtenäisiä, 1920-luvun ja
1960-luvun välillä rakennettuja punatiilisiä osia.
Postin talo idästä.
Tullin talo Postin talosta itään.
27
Toimintojen sekoittuminen
VR:n tavoitteet
•
Arkkitehtuurikilpailun tavoitteena on suunnitella ja
saada aikaan elävä asemaympäristö, joka edellyttää
monipuolista toimintaa ja maankäyttöä alueella. Alue
tulee liittää osaksi kaupungin keskustaa.
•
yhdistämällä toimintoteemoja saadaan alueelle
riittävästi kuhinaa ja palvelujen käyttäjien kriittinen
massa
toiminnot tukevat toisiaan: kulttuurin, asumisen,
ravintoloiden ja muiden palvelujen yhdistelmä toimii
paremmin kuin mikään niistä yksin
Aikajana
•
muutos jättiläismittakaavan teollisuusalueesta
ihmisystävälliseksi asuinalueeksi toteutetaan askel
askeleelta
Ekologisuus
•
vanhojen rakennusten ja rakenteiden uusiokäyttö
ja täydennysrakentaminen ratayhteyden äärelle on
ekologisesti järkevää
Joustavuus
•
tilat ja alueen struktuuri tulee suunnitella siten, että
toiminnot voivat vaihdella ajan myötä: toiminnallisuus yhdistyy ekologisuuteen
Alueelle tulee suunnitella matkakeskus, joka on joukkoliikenteen tärkein solmukohta ja jossa matkustajat
siirtyvät jouhevasti junasta busseihin. Moderni linjaautoterminaali voi toimia sähköisen tiedonkulun aikana
huomattavasti pienemmällä maa-alueella kuin perinteiset vakiopysäkkeihin tukeutuvat mallit.
Toimiva matkakeskus tarvitsee paljon liityntäpysäköintipaikkoja kaikkiin lähestymissuuntiin. Autopysäköintitarve on noin 600 autopaikan luokkaa, mikä edellyttää
että suunnitellaan uusia innovatiivisia ratkaisuja ja erilaisia rakenteellisia autopaikkoja, koska maanpäälle
niitä ei kaikkia voi sijoittaa. Liikennereitit matkakeskusalueelle tulee olla helpot, selkeät ja riittävät.
Kevyen liikenteen reitit sekä polkupyöräpysäköinnin
suunnitteleminen ovat osa matkakeskussuunnittelua.
Tarve on noin 400 pyöräpaikkaa sijoittuen eri lähestymissuuntiin, osa voisi sijaita pysäköintilaitosten yhteydessä.
Nykyinen rautatieasema ja siihen liittyvät piharakennus
ja tiiliaita ovat suojeltuja.
Ent. kiitotavararakennuksen uuskäyttöä voi myös ideoida. Rautatieasema-alueesta tulisi kehittää houkutteleva
ja korkeatasoinen julkinen ympäristö, jossa on paljon
palveluja ja toimintoja juna- ja linja-automatkustajille
sekä kaupunkilaisille.
Soneran talo Askonkatu 4:ssä.
Liityntäpysäköintiä ratapihalla. Taustalla Radiomäki.
28
Tavararatapiha
Kaupalliset palvelut ja työpaikat
Liityntä- / Alueen toimintojen edellyttämä pysäköinti
Tavararatapihan toiminnot tullaan siirtämään kauemmas
keskustasta ja tästä syystä kaikkia siellä olevia raiteita
ei enää tulevaisuudessa tarvita. Mahdolliset poistettavat
raiteet on esitetty edellä kilpailuohjelmassa.
Alueen palveluiden tulee ensisijaisesti palvella alueen
kautta kulkevia ja alueella asuvia sekä tuoda uusia keskustan palveluja tukevia ja palvelutarjontaa laajentavia
toimintoja.
Lahden kaupungin keskusta-alueella on tällä hetkellä
pysäköintinormi 1 autopaikka 80 rakennettua m² kohti.
Tästä normista voidaan hyvin perusteltuna poiketa.
Entisen tavararatapihanalue tarjoaa mahdollisuuden
kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja rakentamiseen
kestävän kehityksen mukaisesti aivan keskustan tuntumassa
Liikenne – kaikki kulkumuodot yhteen paikkaan
3.4 Suunnitteluohjeet
Kilpailijoita kehotetaan muodostamaan moniammatillisia työryhmiä, joissa on arkkitehtuurin, maisemaarkkitehtuurin, liikennesuunnittelun ja energiatehokkaan
rakentamisen asiantuntijoita.
Asuminen
Alue on nykyisten rakentamismääräysten johdosta
haasteellinen asumisen kannalta koska pohjoispuolella
kulkee nykyisellään VT12. Eteläisen kehätien valmistuessa suurin osa raskaasta liikenteestä poistuu tien
muuttuessa kaduksi. Alueen läpi kulkee myös melua
ja tärinää aiheuttava junarata, joten asumisen osoittaminen perinteisin rakentamismenetelmin aivan radan
viereen (<50m) on vaikeaa, mutta toki ratkaistavissa.
Asumisen sijoittamiseen aivan radan viereen löytyy jo
ratkaisuja muualta Suomesta. Asumiseen parhaiten
soveltuva alue on ns. Asko III, jonka etäisyys radasta
on jo suurempi.
Rakennuskanta
Lähtökohtaisesti RKY2009 (Rakennettu kulttuuriympäri
stöinventointi2009)-kohteet tulee säilyttää.
Kaikkien liikennemuotojen solmukohta eli matkakeskus
tulee olemaan rautatieasemasta, kaukoliikenneterminaalista ja paikallisliikenteestä muodostuva kokonaisuus, jossa. edistetään sujuvaa siirtymistä kulkumuodosta toiseen ja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen
käyttöä.
Kaukoliikenneterminaalin paikka on päätetty, ja se tulee
olemaan Vesijärvenkadun ja Mannerheiminkadun risteyksessä joko osittain asemapäällikön talon alla tai sen
ympärillä ja Vesijärvenkadun päällä. Kaukoliikenneterminaalin suunnitelmat ovat liitteenä kilpailuaineistossa.
Rautatie ja Mannerheiminkatu katkaisevat tällä hetkellä
tehokkaasti kevyen liikenteen yhteydet ydinkeskustasta
eteläisiin kaupunginosiin. Uusien yhteyksien esittäminen on suotavaa. Erityisesti Launeen perhepuisto
tulisi kytkeä paremmin keskustasta kilpailualueen läpi
saavutettavaksi.
Kävely ja pyöräily
Kävely- ja polkupyöräyhteyksiä tulee kehittää siten,
että eteläiset kaupunginosat ovat paremmin saavutettavissa kävellen ja pyörällä. Matkakeskuksen
yhteyteen tulee myös järjestää riittävä korkeatasoinen
polkupyöräpysäköinti, joka kannustaa ihmisiä saapumaan junaan tai bussille polkupyörällä.
Alueen tulevat käyttömuodot aiheuttavat erilaisia
pysäköintitarpeita. Pysäköinti tulee ratkaista kilpailualueella. Liityntäpysäköinnin tarve kasvaa koko ajan.
Tällä hetkellä liityntäpysäköinnin tarve on n. 400–500
autopaikkaa, mutta tulevaisuuden tarve on vähintään
600 autopaikkaa. Pysäköinnin järjestämisessä painotetaan innovatiivisia ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman tehokkaita ja liikenteellisesti selkeästi hahmotettavia. Vuorottaispysäköinnin mahdollisuutta voi tutkia.
Pohjaveden pinta tulee ottaa huomioon ratkaisuissa.
Pysäköinnin tulee pysytellä pohjaveden pinnan yläpuolella. Radan eteläpuolelle. Moisionkadun ja Uudenmaankadun risteykseen on asemakaavoitettu tontti ns.
robottipysäköintilaitokselle, joka mahdollistaa autojen
pakkaamisen normaalia pysäköintitaloa pienempään
tilaan. Myös Uudenmaankadun länsipuolelle ja Radanpään pohjoispuolelle on kaavailtu mahdollisuutta robottipysäköintilaitoksen toteuttamiseen.
Virkistysympäristö ja reitit, viheralueet
Kehitettäviä viheryhteyksien suuntia ovat itään Mytäjärven kautta Vesijärvelle, länteen Lotilan viheralueelle
vanhan Loviisanradan suuntaisesti, sekä Etelään kohti
Launeen perhepuistoa.
Hulevesien käsittely
Lahti Aqua Oy:n strategian ja suunnitteluohjeiden
mukaisesti alueiden tulee huolehtia itse omista hulevesistään, ja niiden viivytetystä johtamisesta sadevesiverkostoon, jotta tulvatilanteilta vältytään.
29
Energiaratkaisut
Energiaratkaisut tulisivat olla kestävän kehityksen kannalta omavaraisia, jolloin alue voisi tuottaa innovatiivisilla ratkaisuilla kuluttamansa energia.
3.5 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet
Tuomaristo kiinnittää huomiota arvostelussa seuraavassa mainittuihin tärkeimpiin näkökohtiin. Yleisesti
arvioinnista voidaan todeta, että arvostelussa ehdotusten merkittävät kokonaisansiot ovat tärkeämpiä kuin
yksityiskohtien virheettömyys
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ainutlaatuinen ja uudenlainen kokonaisidea
alueelle, kaupunkirakennustaiteellinen näkemyksellisyys ja ratkaisun toimivuus
Yleisesti ehdotuksen toteuttamis- ja kehittämiskelpoisuus, mm. vaiheittainen toteutettavuus
Matkakeskuskokonaisuuden toiminnallisesti tiivis
toteutus
Kestävää ja ekologista elämäntapaa tukeva kaupunkisuunnittelu
Alueidentiteetin muodostuminen
Autoriippumatonta liikkumiskulttuuria ja joukkosekä kevyen liikenteen käyttöä tukevat ratkaisut
Innovatiiviset viherkonseptit
Olemassa olevan ympäristön, sekä rakennuskannan huomioiminen ja kehittäminen
Alueen historian huomioiminen
Arvosteluvaiheessa tuomaristo arvioi ehdotuksia
kokonaisvaltaisesti yllä olevien arviointiperusteiden
mukaisesti. Asiantuntijoiden arviot toimivat tuomariston
työskentelyn tukena. Esimerkiksi toteutettavuuteen ja
kustannuksiin sekä ekologisuuteen käytetään asiantuntija-arvioijaa.
Rakennus Salininkatu 1:ssä Tullin ja Postin taloja vastapäätä.
30
Planssit 1 ja 2
Vaakasuuntaisille vierekkäisille
piirustusalustoille esitetään kokonaissuunnitelma mittakaavassa 1:2000, ja
sen alapuolelle pituusleikkaus 1:2000,
kokonaissuunnitelman oikealle puolelle
tarkempi osa-aluesuunnitelma mittakaavassa 1:1000.
Planssi 3
Vaakasuuntaiselle piirustusalustalle
esitetään suunnitelman sovitus annettuun ilmakuvaan lännestä katsottuna.
Planssi 4
Vaakasuuntaiselle piirustusalustalle
esitetään suunnitelman sovitus ilmakuvaan idästä katsottuna.
Planssi 5
Vaakasuuntaiselle piirustusalustalle
esitetään Tarkastelualue, ja kokonaissuunnitelman liittyminen ympäristöön,
Rakeisuus 1:5000, liikennekaavio ja
paikoitus 1:5000.
Planssi 6
Tiivistelmä ehdotuksen pääideasta 1 A4,
ideat, havainnekuvia.
A1-piirustusalustojen ohjeellinen sommittelu
4 Ehdotusten laadintaohjeet
4.1 Vaaditut asiakirjat
4.2 Kilpailusalaisuus
4.3 Kilpailuehdotusten sisäänjättö
Piirustukset kiinnitetään A1 (840 x 594mm) kokoisille
jäykille vaakasuuntaisille alustoille. Plansseja saa olla
enintään 6kpl/ehdotus. Planssikokoa ei saa muuttaa,
eikä planssien maksimimäärää ylittää. Ehdotukseen on
liitettävä mukaan digitaalinen tallenne (CD / DVD-levy,
muistitikku tms.) joka sisältää erillisinä pdf-tiedostoina
selostuksen tiivistelmineen A4 kokoisena ja A3-kokoiset
pienennökset 300dpi tarkkuudella kilpailuplansseista.
Kilpailijan tulee poistaa tiedostoista kaikki tekijän henkilöllisyyteen liittyvät tunnisteet.
Kilpailuehdotusten jokainen asiakirja on varustettava
kilpailijan valitsemalla nimimerkillä. Ehdotuksen mukana on jätettävä suljettu, läpinäkymätön kirjekuori, joka
sisältää ehdotuksen nimimerkin, tekijän nimen ja yhteystiedot. Lisäksi on ilmoitettava kenellä on ehdotuksen tekijänoikeus, ja ketkä ovat toimineet avustajina. Jos
tekijät ilmoittavat yritystensä nimet, tullaan ne julkaisemaan tekijän nimen yhteydessä. Kilpailuehdotusten
paketit avaa tekninen avustaja, joka on tuomaristosta
riippumaton, vaitiolovelvollinen henkilö
Kilpailuehdotukset on jätettävä 13.9.2012 mennessä
Lahden kaupungille osoitteeseen:
Jos kilpailusalaisuus rikkoontuu, kyseinen kilpailuehdotus hylätään.
Rakeisuus 1:5000
Toiminnallinen kaavio 1:5000
Kaaviossa esitetään rakennusmassat tummennettuina, ei varjostettuina. Kaavion tarkoituksena on
havainnollistaa rakentamisen painopisteitä, sijoittumista ja tiiveyttä, sekä uuden rakenteen liittymistä
ympäröivään kaupunkirakenteeseen.
Maankäyttökaavio, josta ilmenee eri alueiden
maankäyttömuodot. (Tarkkuudeltaan yleiskaavan ja
asemakaavan välimaastoon sijoittuva)
Kokonaissuunnitelma 1:2000
Osa-alueleikkaukset avainkohdista 1:2000
Esitetään koko kilpailualue kahdelle vaakasuuntaiselle planssille jaettuna
Pituusleikkaus, poikkileikkaus.
Tarkempi osa-aluesuunnitelma matkakeskuksen
kohdalta 1:1000
Aksonometrisiä tai perspektiivikuvia. Kilpailija voi
esittää myös muuta ehdotusta havainnollistavaa
aineistoa (esim. muita kaavioita tms.).
Esitetään tarkennettu osa-aluesuunnitelma sekä
leikkaus. Materiaalilla havainnollistetaan rakennusten
väliin jäävien tilojen ja liikenneväylien jäsennöintiä.
Suunnitelmassa esitettävistä rakennuksista tulee
käydä ilmi rakennuksen hahmo, käyttötarkoitus ja
kerroslukumäärä. Leikkauksen paikka tulee näkyä
osa-aluesuunnitelmassa. Piirustus esitetään varjostettuna.
Liikennekaavio ja paikoitus 1:5000
Lahden kaupunki
Tekninen ja ympäristötoimi
maankäyttö
PL 126 (Vesijärvenkatu 11)
15141 Lahti
tai jätettävä todistettavasti postin tai muun kuljetuksen
toimitettavaksi saman päivän aikana samaan osoitteeseen. Ehdotusten tulee olla perillä viimeistään
27.9.2012. Myöhemmin saapuvia ehdotuksia ei oteta
huomioon.
Kilpailijan on ehdottomasti varmistettava, että lähetyksen päällä on postin tai muun kuljetuslaitoksen merkintä
sisäänjättöhetkestä.
Lähetyksen päälle on merkittävä
“Lahden keskusta-alueen radanvarren ideakilpailu”
Havainnekuvat 3 kpl
Selostus A4-koossa
(Arial 12pt 1,5 2500 merkkiä/liuska) Selostus tulee
olla myös sisällytettynä plansseille.
Tiivistelmä ehdotuksen pääideasta max 1 A4
31
Lahden kaupunki
Tekninen ja ympäristötoimi
Maankäyttö
PL 126 (Vesijärvenkatu 11)
15141 Lahti
www.radanvarsi.fi
[email protected]
Suomen Arkkitehtiliitto
Runeberginkatu 5
00100 Helsinki
www.safa.fi
[email protected]
Radanvarsi