Vaasa uusin silmin - muotoilun kaupunkireitti
VAASA muotoilun kaupunkireitti SÖ E M NTI RÖ TI ST SKA AL NTIE VIKI VÄSTER ÖN MS Ö STR Västervik VÄSTERVIKINTIE Onkilahti Palosaari SÖ ÖM R ST Gerby STRÖMSÖ SIJAITSEE VÄSTERVIKIN KAUPUNGINOSASSA OL W TAT IE LAIVAPUISTO TI IN FF MUOVA RITZ tu ka ori ott Mo VAASASTA STUNDARS ALH OLM SV. STUNDARSV. STUNDARS ATU TIK UIS P MAN HOL S KOR NK TAA ITEH TIIL KO ATU K. . EN nkD deH lahA ieTtaAL HIHE Hietalahti O RS E ST VÄ IN LF RINN AKKA TIE IE 3 EVa1lt2atie KATUKYLTISTÖ Teirin U LV AN VALTA T ISTIE NKAT SU TIE NAISTEN UIMAHUONE Solf Sulva TUULITURBIINI Aja moottoritietä n. 9 km ja käänny oikealle (suunta Maalahti/Korsnäs) tietä no 673 pitkin. Jatka n 5 km (Rantatie) ja käänny sitten oikealle Sulvantielle, jatka n. 2 km Stundarsiin. INK KESKUSSAIRAALA Aja Vaskiluodon sillan yli ja aja n. 8 km Sundomin suuntaan, käänny vasemmalle ja jatka n. 8 km Sulvalle ja Stundarsiin. TAI M ARM KAS KKO STUNDARS SIJAITSEE SULVAN KYLÄSSÄ MUSTASAAREN KUNNASSA U AT IK OR TT OO STUNDARS TUULITURBIINI STI I SIN TIE PUI N NE NK HA RAU PPA N JOIN ME TUBE KAU Vaskiluoto GE Sininen tie e Vasa KIR ATU LUK KOU VÄ E12 E 12 I TOR naden spla K ISTIK KKO O IKK IoSkkTo iskti tipukU dueisnP uN ep n ik a A s io aoav S LOFTET VAVH A ATU ATU TAK RAN LF A ÄHVoE OK NPU UDE IKE TIE LÄN NKY Ä SEP enST adU plaSnK sE LttYsKe vrä ATU KO TIK TU NKA ARE A TAS HIE KATUKYLTISTÖ K VAN STU RAA S PUI KKO KIR TIE ATU K TON JAS IO HOV SO KO U KIRJASTO TU OKA SE MU KIR KUNTSIN RANTA E TI AN OL KK T ÄKA PITK ILLUUSIO-PYLVÄS POHJANMAAN MUSEO Vöyrinkaupunki ATU VIK JÄR E Ö IN MS AT RÖ LSK ST A Aja Palosaaren sillan yli ja aja n. 300 m eteenpäin, käänny oikealle Palosaarentielle, jatka n. 1,5 km. Käänny vasemmalle Alskatintielle, jatka n. 1,7 km, käänny sitten Gerbyn Rantatielle. Käänny heti ensimmäisestä oikealle Västervikintielle, jatka sitä n. 4,5 km. Kunnes kääntyy Strömsöntie vasemmalle. TIEDEKIRJASTO TRITONIA KilIL ahA dHeD nE RAN VAASASTA OOn Nk BYN kNaKt uATU MERIMUSEO GER IE NT RE AA S LO PA katu TEIRIN KATU KETU TIE STRÖMSÖ pohjoinen BOBI-POSTILAATIKOT etelä ENERGIAOMAVARAINEN ASUNTOALUE 3 VAASA muotoilun kaupunkireitti Vaasa Uusin Silmin -Muotoilun kaupunkireitti esittelee Vaasaa muotoilun silmin katsottuna. Reitistö on osa Now, Citizen meets Sustainable Design -hanketta, jolla Vaasan kaupunki osallistuu World Design Capital Helsinki 2012 -vuoteen. Tämän sivun takaa löydät kartan, johon on merkitty kaikki reitistökohteet. Toimitus Kirsi Mattila Graafinen suunnittelu Elina Rannanjärvi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA Pidätämme oikeudet muutoksiin Muotoilun moninaisuus tulee näkyviin reitistökohteiden valinnoissa ja teemoituksissa. Muotoilun ytimessä on luovuus, käyttäjälähtöisyys ja visuaalisuus, jotka yhdistetään taloudellisiin ja teknisiin näkökulmiin. Kohteissa näkyvät myös Vaasan moniulotteisuus, jossa kohtaavat rikas kulttuuritarjonta ja meren läheisyys, vahva energia-ala ja pitkä historia. Teemat käsittelevät muotoilun näkökulmia tekniikan, palveluiden, tilakokonaisuuksien ja taiteiden kautta. Kohteissa on muotoilun keinoin esimerkiksi ratkaistu rakennusteknisiä pulmia, luotu uusia käyttäjälähtöisiä palveluita ja tilakokonaisuuksia sekä valosuunnittelun avulla parannettu ympäristön viihtyvyyttä. Vaasan kaupunki toimii hankkeen vastuullisena toteuttajana. Hanketta koordinoi Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova, joka on erikoistunut uudistavaan markkinalähtöiseen muotoiluun. Hankkeen rahoittajina toimivat Svenska Kulturfonden ja Vaasan kaupunki. Voit tutustua reitistöön myös kuuntelemalla reitit Mobitourin avulla! Lataa puhelimeesi UpCode ohjelma osoitteesta www.upcode.mobi. Tähtää kameralla UpCode koodia, kunnes sovellus ottaa automaattisesti kuvan. Valitse Uusin Silmin -muotoilun kaupunkireitti kierros. Kielivaihtoehtoina ovat suomi, ruotsi ja englanti! Löydät kohteiden koodit myös esitteen lopusta. MobiTourin palvelut ovat käyttäjille maksuttomia lukuun ottamatta normaaleja tiedonsiirtomaksuja. KÄVELYKESKUSTA monien yksityiskohtien summa ja... Suomen kaupunkikeskustojen kattoyhdistys Elävä Kaupunkikeskusta ry palkitsi Vaasan Suomen parhaaksi keskustauudistukseksi 2006?” ja... ”kaivonkannet suunniteltiin juhlistamaan Vaasan 400 – vuotispäiviä.” Kadunkalusteet ovat suunniteltu juuri tätä kohdetta varten ja ne ovatkin mallia ”Vaasa”. Kävelykeskustan kadunkalusteita ovat muun muassa roskikset, kaivonkannet, valaisimet, pyörätelineet, nojailutelineet ja penkit. Myös torin kioskit, rakennelmat ja rakennukset ovat Aitoaho & Viljasen suunnittelemia. Katuvalaistuksena toimii perinteinen riippuvalaistus, mutta valaistusta lisättiin ”Faros” –merkkisillä pollarivalaisimilla. Tavoitteena suunnittelutyössä oli, että kävelykeskusta erottuu selkeästi jalankulkualueeksi, ja sen on oltava toiminnallinen sekä esteetön kulkea. Alue kuvastaa vaasalaista merellisyyttä, puistomaisuutta sekä kaupunkimaisuutta. Suunnittelu ja toteutustyö on tehty vanhaa ja historiallista ympäristöä kunnioittaen. “tiesitkö, että... “tiesitkö, että... Jussi Tiainen Jussi Tiainen Vaasan keskustauudistus alkoi käyttösuunnitelmasta 1990-luvun alussa. Uudistuskokonaisuuteen kuuluva kävelykeskusta valmistui vuonna 2005. Kävelykeskustan sekä siellä olevat kadunkalusteet on suunnitellut vaasalainen arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen. Projekti alkoi maanalaisen toriparkin suunnittelusta ja samassa yhteydessä tehtiin yleissuunnitelma kävelykeskustasta, jonka jälkeen suunniteltiin kävelykadun yksityiskohtia. ja... kävelykadulta löytyvät myös kuvanveistäjä Erkki Kannoston pronssiveistossarja ”Syvä jano”, ”Matkakuume” ja ”Varjoja puistossa”?” ”Rewell Centerin lännen puoleisella julkisivulla sijaitsee Jaakko Niemelän valoteos Gridlock. Teos on 18 metriä korkea ja sen verkkomainen osa heijastaa varjokuvia Rewell Centerin seinälle.” “tiesitkö, että... kävelykadun varrella on paljon historiallisesti merkittäviä rakennuksia, joiden ulkopinnoissa ja sisätiloissa on mielenkiintoisia yksityiskohtia?” ”Rewell Centerin julkisivuvalaistuksen suunnittelivat Valoa design Oy:n Heini Ylijoki ja Marko Kuusisto vuonna 2008. Valaisimet toimitti Stockholm Lightning Company ja sähkösuunnittelijana toimi insinööritoimisto Granlundin Christer Harv. Ohjelmoitu valaistuskokonaisuus koostuu kuudesta eri tarkoitukseen soveltuvasta ohjelmasta, joiden käyttöaika määräytyy esimerkiksi arkipäivien, juhlapyhien sekä kauppakeskuksen tapahtumien mukaan. Rewellin massiivisen julkisivun valaistukseen haastetta toi muun muassa julkisivussa olevat valomainokset. Uusi valaistus suunniteltiin rytmittämään julkisivua. Julkisivussa käytetty valaistustapa perustuu valaisinten pintakirkkauteen, ja sen muutoksiin, ei niinkään julkisivupintaa valaisevaan valoon. Tähän valaistustapaan päädyttiin mm. ikkunoista rakennuksen sisälle suuntautuvan häiriövalon ehkäisemiseksi. Kesäaikaan valot eivät ole käytössä.” Vaasan kaupunki on täynnä historiaa ja tarinoita, jotka on nostettu esiin uudenlaisissa katukylteissä. Historiallisesti merkittävien henkilöiden mukaan nimettyjen katujen kyltteihin on lisätty tietoa nimen alkuperästä tai tarkoituksesta. Kylttejä löytyy 47 kadun ja polun varrelta. Kyltit on toteutettu Ylisiisti Vaasa –projektin yhteydessä vuosina 2007–2008. Projektin yhteydessä kävelykeskustan alueelle laitettiin myös pronssilaatat, joista löytyy kaikki Vaasan kaupungin kummi- ja ystävyyskaupungit välimatkoineen. Projektissa on toteutettu mielenkiintoisella tavalla mahdollisuus tutustua Vaasan historiaan ja paikkakunnalla vaikuttaneisiin merkittäviin henkilöihin. Vaasassa tällaisia henkilöitä ovat olleet mm. teollisuusmies August Alexander Levón, säveltäjä Toivo Kuula ja laivanvarustaja Carl-Gustaf Wolff. Uudenlainen kyltistö osoittaa, miten tutun kyltin voi toteuttaa innovatiivisella tavalla tuoden lisäarvoa vaasalaisten ja turistien arkeen. tehtävä: uctions ”Laske kuinka monta kylttiä näet reitin varrella.” Vaasan historiaa KATUKYLTEISSÄ MUOVA ”Muista ystävääsi ilmaisella videoviestillä!” pi Prod postikortin moderni vaihtoehto Join Me Tube-laitteen avulla voidaan lähettää ilmaisia videoterveisiä ystäville erilaisista kohtaamispaikoista, kuten ostoskeskuksista, hotelleista ja tapahtumapaikoista ulkomaita myöten. Join Me Tube -projektissa Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovan teolliset muotoilijat Tommi Siljamäki ja Janne Pekkala suunnittelivat laitteen ulkoisen ilmeen. Muotoilun tavoitteena oli suunnitella monenlaiseen käyttöympäristöön soveltuva laite, joka houkuttelee kokeilemaan. Laitteen tuli olla yhtä aikaa halattavan sympaattinen ja tyylikkään veistoksellinen sekä soveltua eriikäisille ja -kokoisille käyttäjille. Tuotekehitysprojektin vaiheisiin kuului muotoiluratkaisujen ideoiminen, vaihtoehtoisten mallien konseptointi, lopullisen mallin valinta sekä jatkokehitys tuotantoon soveltuvaksi malliksi. Vaasassa Join Me Tube löytyy HS Centerin alakerrasta. Siltalop JOIN ME TUBE - SKAFFERIET AT RITZ kulttuuritila Kirkkopuistikko 22 A Raastuvankatu 28 Aukioloajat: ma-pe 10–17, la 10–15 tai sopimuksen mukaan Suomen Pankin talo, jossa entinen elokuvateatteri, nykyinen kulttuurinäyttämö/-kahvila Ritz sijaitsee, valmistui v. 1952. Komean funkkisajan, klassistyylisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Johan Sigfrid Sirén. Vuosien mittaan tiloissa on toiminut mm. kaupungin molemmat teatterit sekä elokuvakerho. Varsinainen elokuvateatteritoiminta lopetettiin 2003 lopussa. Keväällä 2008 Skafferiet ry aloitti toimintansa Ritzin tiloissa. Näyttämöä suurennettiin tässä vaiheessa vierailevia musiikkija teatteriesityksiä varten. Tiloissa pidetään myös taidenäyttelyitä. Käsityön talo Loftet tuo esiin Pohjanmaan rannikkoseudun värikästä käsityökulttuuria. Loftet toimii 1860–luvulla rakennetussa puutalossa, joka on asemakaava-arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema. Talossa pääsee tutustumaan pohjalaiseen käsityöhön käsi- ja taideteollisuusalan näyttelyissä ja Taito Shop Loftetissa, joka myy pohjalaista ja suomalaista käsityötä. Roger Källman Sirénin tunnetuin työ on vuonna 1931 valmistunut Helsingin Eduskuntatalo?” Loftetista löytyy mm. Kvarken -tuotesarja, jossa inspiraation lähteinä on toiminut Merenkurkun maailmanperintöalue (Unesco) ja kulttuuri. Suunnittelijoina on ollut mukana muotoilijoita, kirjailija ja graafikko. Talossa sijaitsee myös Konsulinnan kahvihuone, joka on saanut nimensä talon entisen asukkaan konsulinna Tulla Moen mukaan. Kahvila oli alun perin porvariskodin ruokasali. Siellä on komeat tammiset puolipaneelit, nahkajäljitelmätapetti ja tammiparketti. Koko talon toiminnasta vastaa yhdistys Österbottens hantverk rf, jonka tehtävänä on edistää käsityötä elinkeinona ja tehdä siitä näkyvä osa alueen kulttuuria. Yhdistyksen kurssitoiminnan avulla ylläpidetään käsityötaitoja tutustumalla uusiin ja perinteisiin tekniikoihin. Lisäksi yhdistys järjestää käsityöyrityksille suunnattuja koulutuksia ja hankkeita. Gunnar Bäckman “tiesitkö, että... Rita Lukkarinen LOFTET Sisätilojen hienostunut tyyli on pidetty ennallaan ja Ritzissä vallitseekin viehkeä 50-luvun tunnelma. Kalusteet, materiaalit ja detaljit korostavat rakennusta kokonaistaideteoksena. Kahvion tiski on alkuperäinen, samoin salin seinäpaneelit, valaisimet ja ilmoitustaulut sekä osa kalusteista. Syksyllä 2011 salin tuolit vaihdettiin kopioihin alkuperäisistä. Parvekkeen tuolit ovat alkuperäiset. Ritzin sisätilat eivät ole päivittäin auki, vaan tiloihin pääsee tutustumaan Ritzissä järjestettävissä tapahtumissa. Roger Källman käsityön talo “tiesitkö, että... Loftetissa kummittelee?” POHJANMAAN MUSEON EDUSTALLE toiminnallisia tiloja muotoilun keinoin Museokatu 3-4 Aukioloajat: ma suljettu, ti-su 12-17, ke 12-20 Pääsymaksu: 7/3 euroa, perjantaisin vapaa pääsy “tiesitkö, että... museon edustalla sijaitsee kuvanveistäjä, muotoilija Stefan Lindforsin tilateos Cyclus (1995). Teos koostuu kolmesta eri osasta. Teosta kannattaa mennä tarkkailemaan pimeän aikaan, koska se heijastaa upeita varjokuvia.” Pohjanmaan museon edustan uudistaminen käyttäjälähtöisen muotoilun keinoin käynnistyi syksyllä 2011, jolloin alueen asukkaat ja käyttäjät osallistuivat ideointiin ja suunnitteluun. Museon edustalle luodaan erilaisia tiloja, jotka mahdollistavat toiminnallisuuksien tuomisen myös museon ulkotilaan. Toiminnallisuuksien lähtökohtana on alueen aktivoiminen ja houkuttelevuuden lisääminen. Suunnittelussa taustalla on ollut n. 100 vuotta MUOVA, Janne Pekkala MUOVA ”Museon alakerrassa sijaitsee Terranova luontokeskus luonnontieteellinen näyttely, joka esittelee Merenkurkun luontoa (Unesco) ja sen runsasta maan kohoamista. Näyttelykokonaisuuden on suunnitellut Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovan suunnittelijat Mervi Kontturi, Katri Knuutila ja Pekka Berg. Suunnittelun tavoitteena oli tehdä korkealuokkainen luontokeskus mahdollisimman laajalle kohdeyleisölle.” vanha toteutumaton puistosuunnitelma Pohjanmaan museon alueelle, jossa tilajaottelu on nähtävissä. Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovan teolliset muotoilijat Janne Pekkala ja Tommi Siljamäki suunnittelivat yhdessä kaupungin suunnittelijoiden kanssa alueelle tiloja, jotka mahdollistavat esiintymispaikan erilaisille tapahtumille, ihmisten oleskelulle, kahvilatoiminnan aktivoimisen puistoon ja museon näyttelyiden rantautumisen ulkotilaan. Alueen puistosuunnitelman on toteuttanut suunnitteluhortonomi Raisa Heino Vaasan kaupungilta. Uudistaminen puistoalueella alkoi kesällä 2012 puuston ja kasvillisuuden uusimisella sekä kivituhkapintaisten oleskelualueiden ja kulkuväylien rakentamisella. Muotoilun avulla alueelle luodaan toimivia kohtaamispaikkoja kestävän kehityksen periaatteella. KAUPUNKIRANNAN UUDISTUKSEN TAKANA KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN MUOTOILU - ”Uudenlaisia lahjaideoita Kuntsin museokaupasta!” Sisäsatama, Kuntsin modernin taiteen museon ja Åbo Akademin Academillin välinen ranta-alue Kaupunkirannan toiminnallisuuden lisäämistä ja uudenlaisia tilaratkaisuja lähdettiin miettimään yhdessä alueen käyttäjien kanssa syksyllä 2011. Tällöin Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova järjesti useita työpajoja, joissa käytettiin luovia, osallistavia ja visuaalisia menetelmiä, joiden avulla kartoitettiin käyttäjien toiveita, tarpeita ja ideoita rannan uudistamiseen. Kaupunkiranta on pintaalaltaan iso kokonaisuus, ja suunnittelussa oli tärkeää rajata uudistettava alue. Oman haasteensa suunnitteluun toi myös käyttäjien toiveiden tuominen osaksi suunnitelmaa. Lisäksi taustalla otettiin huomioon vuonna 2005 tehty Vaasan sisäsataman ja Yliopistorannan ideakilpailun voittajatyö Jousi. “tiesitkö, että... MUOVA molemmat uudistukset ovat osa Now, Citizen meets Sustainable Design -hanketta, jolla Vaasan kaupunki osallistuu World Design Capital Helsinki 2012 -vuoteen?” MUOVA, Janne Pekkala Useita käyttäjien toiveita toteutuu kaupunkirannan uudistuksessa. Näitä ovat esimerkiksi istuskelulaituri merinäköalalla, esteettömyyden huomioiminen, rannan läheisyydessä olevien kulkuväylien ja pyörätien uusiminen, istumapaikkojen lisääminen, rantaa kaunistavien istutusten ja puiden uusiminen. Silhuettimainen auringonottolaituri valaistaan koko matkalta ja pyöräteiden valaistusta lisätään, mikä omalta osaltaan lisää viihtyisyyttä ja tuo turvallisuutta alueelle. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös alueen talvikäyttö; uudet portaat mahdollistavat keskustan alueella turvallisen ja helpon pääsyn jäälle. Meren läheisyyden kokeminen koettiin myös tärkeäksi asiaksi, joka toteutuu mereen asti ulottuvien istuinportaiden kautta. Uuden auringonottolaiturin materiaaliksi valittiin lämmin puu, joka nousi ykkösvaihtoehdoksi käyttäjien toiveista. Kirjastonkatu 13 Aukioloajat: ma-to 10-20, pe 10-18, la 10-15 kesäaika 1.6.-31.8. ma-to 10-19, pe 10-18, la suljettu “tiesitkö, että... kirjastossa on myös taidekäytävä Teema, jossa pidetään vaihtuvia näyttelyitä?” Sami Varjo Mikael Matikainen Kaupunginarkkitehti Carl Schoultz aloitti kirjastotalon suunnittelun vuonna 1932. Hänen kuolemansa jälkeen suunnittelua jatkoi Einar Flinckenberg, ja suunnittelutyön saattoi lopulta vuonna 1933 päätökseen kaupunginarkkitehti Ingvald Serenius. Pääkirjaston uudistuksessa (2001) yhdistettiin vanha saneerattu osa ja uudisosa. Uudistuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki. Kirjaston sisätilojen suunnittelusta vastasi Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy. Kirjastot ovat kovassa käytössä, joten suunnittelussa oli huomioitava materiaalien kulutuksen kestävyys. Kirjaston tilojen ja käytävien täytyy olla tilavia, jolloin esimerkiksi lastenvaunujen kanssa kulkeminen on esteetöntä. Suunnittelussa huomioitiin myös akustiikka, koska isoon tilaan on saatava rauhallinen tunnelma. Tällaisia tiloja suunniteltaessa on huomioitava sen ajattomuus, liian trendikästä kirjastoa ei kannata suunnitella. Kirjastossa on nähtävillä muutamia alkuperäisiä 30-luvulta olevia kirjahyllyjä. Uusiin kirjahyllyihin suunniteltiin ergonominen alahylly, josta sen viistouden vuoksi on helppo löytää etsimänsä kirja. Kirjahyllyissä ei ole takaseinää, joten valo pääsee hyllyn läpi ja tämä luo tiloihin avaruutta. Löydät kirjastosta myös kotimaisen Jouko Järvisalon Mobel Lippi O–tuolin. Tuoleja löytyy muun muassa limen värisenä. Kannattaa kiinnittää huomiota sen yksinkertaiseen ja levolliseen muotoon. “tiesitkö, että... Tritonian edestä löytyy kaksi Vaasan kaupungille suunniteltua puistonpenkkiä. Suunnittelijoina toimivat Ari Salonen, Jouni Leino ja Alpo Keinänen. Puistonpenkki oli osa Vaasan puistoihin suunniteltua puistokalustekonseptia, johon kuuluivat puistonpenkki, puistovalaisin ja roskakori. Tuotteiden muotoilussa huomioitiin puistoihin soveltuvat materiaalit ja muotokieli.” Yliopistonranta 7 Aukioloajat: ma-to 9-19, pe 9-17, la 11-15 (kesä- ja elokuussa ma-to 9-17, heinäkuussa osin suljettu) Tritonia on Pohjanmaan suurin tieteellinen kirjasto, jonka kokoelmat perustuvat viiden Vaasassa toimivan korkeakoulun tutkimus- ja koulutusaloihin. Palosaaren kampuksella sijaitsevan rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Käpy ja Simo Paavilainen. Kalustukseen keskittyi sisustusarkkitehti Lauri Olin. Meren läsnäoloa alleviivattiin usealla tavalla. Päällekkäiset työskentelyterassit muodostavat suuren porrastuvan avotilan, josta avautuu maisema neljä kerrosta korkeista ikkunoista. Kirjahyllyt asetettiin niin, että niiden välistä on aina näköyhteys merelle. Samoin kirjaston avoportaat laskeutuvat kohti merta. Suurin osa Tritonian lukupöydistä sijaitsee merenpuoleisessa päässä. Tritoniaan suunniteltiin kirjahyllyt, palvelutiskit ja lukupöydät, joiden ideointi tehtiin tiiviissä yhteistyössä kirjaston henkilökunnan kanssa. Kiinteät kalusteet, kuten erilaiset säilytyskaapistot, lukittavat lokerikot ja lämmityspattereita peittävät suojakotelot, on suunniteltu ja valmistettu Tritoniaa varten. Kokonaan uutta oli, että palvelutiskeihin tehtiin sähköllä toimiva korkeuden säätö ja uusien aikakauslehtien esillepanoon kehiteltiin pyörillä liikkuvat vaunut. Kokoelmatiloissa työskenteleviä tutkijoita varten suunniteltiin erityiset säilytysvaunut, jotka voidaan tauon ajaksi pysäköidä ja lukita omaan lokerikkoonsa. Lukupöydät tehtiin riittävän suuriksi työtilan ja -rauhan takaamiseksi. Lukupöydissä on myös niitä varten suunnitellut kiinteät valaisimet. ”Tritonian pihalta löytyy myös käyttötaideteokseksi suunniteltu Sopimus -veistos. Kullanvärisen veistoksen on suunnitellut kuvanveistäjä Anne Alho.” Jussi Tiainen KAUPUNGINKIRJASTO TRITONIA - tiedekirjasto Jussi Tiainen Vaasan LEIKKILAIVAPUISTO VAASAN MERELLISTÄ suunnittelussa tärkeää turvallisuus ja leikkiarvo Vaasan merimuseo Palosaaren salmi Aukioloajat: 21.5. -31.8. ma - pe 11.30 -12.30 Pääsymaksu: aikuiset 4 €, lapset 2 € historiaa Leikkivälineen suunnittelussa tärkeää on myös välineen ulkonäkö. Välineestä pyritään saamaan mitoiltaan sopusuhtainen ja sen värimaailmaa voidaan muuttaa kohteiden ja tarpeiden mukaan. Väline suunnitellaan kestäväksi, tukevaksi ja helpoksi asentaa. Suomen Moottoritehdas perustettiin 1920 (perustajana insinööri Edvin Sundholm). Tehdas valmisti 1930-luvulla 19 erilaista OLYMPIAmerkkistä petrolikäyttöistä polttomoottoria veneisiin ja puimakoneisiin osoitteessa Konepajankatu 7 alueella, joka nykyisin tunnetaan Olympiakorttelina. Merimuseossa on mittava kokoelma sekä Wickströmettä Olympia-venemoottoreita ja muita seudulla valmistettuja moottoreita. Vaasalainen Hans Groop suunnitteli vuonna 1967 H-veneen, joka on retki- ja kilpakäyttöön soveltuva purjevene. Groopin suunnittelemasta ja rakentamasta veneestä tuli Suomen suurin köliveneluokka ja kansainvälisestikin suosittu kilpaveneluokka. H-veneitä on rakennettu kaikkiaan noin 5000 kappaletta, joista 950 kappaletta on rakennettu Suomessa. H-vene on konsepti, jossa yhdistyvät veneen monipuolisuus ja soveltuvuus sekä retki- että kilpailukäyttöön, merikelpoisuus, ja käytön helppous sekä toisaalta kilpailun haastavuus. WICKSTRÖM-moottori Botnia Marin Turvallisuuden lisäksi leikkituotteiden suunnittelussa huomioidaan välineen leikkiarvo, jonka lapset itse määrittelevät omien leikkiensä kautta. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää huomioida ikäryhmät ja käyttäjäkunta. Kun on kyseessä esimerkiksi isommat, jo esikoulu- ja kouluikäiset lapset, leikkiarvoa lisätään toiminnallisuuden kautta. Niinpä leikkivälineessä on enemmän erilaisia toimintoja ja motorisia taitoja kehittäviä ominaisuuksia, mutta vähemmän staattisia elementtejä. MUOVA Leikki- ja liikuntapaikkavälineiden suunnittelussa, valmistuksessa ja asennuksessa tärkeintä koko tuotteen kannalta on turvallisuus. Leikkipaikan on oltava turvallinen eri-ikäisille lapsille ja tämän takaa EU:n turvallisuusstandardit. Vaikka jokin tuote täyttäisikin standardit, se ei välttämättä kuitenkaan sovellu kaikkein pienimmille lapsille. Tämän vuoksi leikkipaikkavälineet suunnitellaan niin, että esimerkiksi isommille lapsille suunnattuihin välineisiin pienemmät lapset eivät edes pääse omatoimisesti. MUOVA Vaasassa oli 1900-luvun alussa 13 teollista moottorivalmistajaa. Moottorivalmistus oli tuolloin yhteinen harrastus, joka periytyi isältä pojalle. Suomen ensimmäinen moottoritehdas Wickströmin veljesten Moottoritehdas Oy aloitti vuonna 1906. Wickström toi idean Amerikasta. Tehdas aloitti WICKSTRÖM-moottoreiden valmistuksen Palosaarella ja muutti 1909 Vaskiluotoon. Tuotannossa laatu oli tärkeää ja moottorit voittivatkin kultamitaleja kotimaan ja ulkomaiden messuilla. Vuosien varrella suunnittelijoina oli satoja miehiä. Suunnittelussa painotettiin tuolloin toimivuutta, ei niinkään moottorin ulkonäköä. ”Yritä bongata H-vene mereltä!” “tiesitkö, että... vuosina 1946-52 Wickströmin veljesten moottoritehdas valmisti sotakorvauksena moottoreita Venäjälle?” Vaasan Veden kuva-arkisto ENERGIAOMAVARAINEN MUOVA asuntoalue naisten UIMAHUONE Monille tuttuja Bobi-postilaatikoita näkee ympäri Suomea ja maailmaa. Bobi on vaasalainen tuote ja sen ovat suunnitelleet Martti ja Lasse Lehtimäki. Bobin tunnistaa sen pyöreäpäisestä muodosta. Tuote on muotoiltu suomalaisesta teräksestä. Bobista on kasvanut laaja tuoteperhe, johon kuuluu erikokoisia ja -muotoisia postilaatikoita. Reitistön varrella näet Bobi-postilaatikoita Vaasan vuoden 2008 asuntomessualueella Suvilahdessa. Bobi oli tuolloin asuntomessujen valinta ja alueen kaikki postilaatikot ovat Bobi- Grande mallia. Vaasan Veden kuva-arkisto Bobi Grande on valittu myös vuoden 2012 asuntomessujen postilaatikoksi Tampereelle?” “tiesitkö, että... Ilmakuva uimahuoneesta vuonna 2007. Vaasasta “tiesitkö, että... Ilmakuva uimahuoneesta vuonna 1972. Alueella on ollut myös miesten uimahuone, joka näkyy kuvassa oikealla. Vaasan kaupunki ”Naisille suunnattu paikka rentoutumiseen meren äärellä.” POSTILAATIKKOJA Vaasan asuntomessualuetta varten kehitetty matalalämpöverkko voitti vuonna 2006 INNOSUOMIpalkinnon?” Bobicompany Kustaanlinnassa sijaitsee naisten uimahuone, joka rakennettiin uudelleen vuonna 2008, edellisen jouduttua tuhopolton kohteeksi 2007. Vanhan uimahuoneen alkuperäinen sijoituspaikka oli Lehmuspuisto, josta se siirrettiin Kustaanlinnaan 1933. Uimahuone on naisille suunniteltu tilakokonaisuus. Tila on aikalaiskontekstissaan mahdollistanut naisille siveellisen paikan auringonottoon ja seurusteluun. Naisten uimahuone palvelee edelleenkin samaa tarkoitusta, mikä on loistava esimerkki vuosikymmeniä toimineesta kokonaisuudesta. Uudesta uimahuoneen sisäänkäynnistä tehtiin esteetön ja siellä olleet erilliset kopit poistettiin ja niiden tilalle tehtiin sateensuojassa olevia auringonottopaikkoja. Terassimaisella laudoituksella on tilaa ottaa aurinkoa, pulahtaa portaita pitkin mereen ja nauttia merimaisemista. Uimahuoneen vieressä sijaitsee yleinen uimaranta. Vaasan asuntomessualueella (2008) Suvilahdessa toteutettiin innovatiivinen matalalämpöverkosto, joka on uudenlainen energiaratkaisu messualueen talojen lämmitykseen. Messualueen taloja lämmitetään merenpohjasta tuotetulla lämmöllä. Lämpö kerätään keksijä Mauri Lieskosken suunnittelemalla uudenlaisella keräysputkella pohjasedimentistä. Lämmön pumppaamiseen tarvittava sähköenergia saadaan Suvilahden kaatopaikalta syntyvistä biokaasuista. Lämpö varastoidaan ja sillä lämmitetään alueen talot ja tuotetaan sähköä alueelle. Matalalämpöjärjestelmä on ekologinen ja taloudellinen vaihtoehto, ja se tuo hyvin esiin vaasalaista energiaosaamista. Teknisesti energiatuotanto- ja jakelu tapahtuvat alueella olevassa lasiseinäisessä New Energy-rakennuksessa. ILLUUSIO- TUULI- turbiini pylväs Palosaarelle mentäessä Vaasan Sähkön pihassa komeilee yli 50-metrinen maisemavalopylväs. Suunnittelijoina ovat toimineet sisustusarkkitehdit Jorma Valkama ja Ari Jääskö Konehuoneesta. Valaistussuunnittelusta vastasi Ilkka Volanen. Pylvään muoto sai alkunsa sähköteknisten ratkaisujen vuoksi. Pylväs on kierteellä, koska ylhäältä laskeutuvat kaapelit eivät saa tulla suorina alas, mikä toi lisähaastetta myös sen suunnitteluun. Pylvästä koristavat vaihtuvat värit, jotka heijastuvat valonheittimistä, joissa jokaisessa on 49 ledlamppua. Pylvään valaistus kuluttaa vuodessa vähemmän sähköä kuin vuotuinen omakotitalon sähkönkulutus. Valot palavat noin 4500 tuntia vuodessa. Led-lamppujen valkoinen väri sisältää punaista, vihreää ja sinistä. Pylväs on mahdollista valaista itsenäisyyspäivänä sinivalkoiseksi ja jouluna joulun sävyin. Pylvään valaistusta ohjataan tietokoneella ja valot syttyvät ja sammuvat automaattisesti auringon liikkeiden mukaan. Maisemapylvään nimeämistä varten pidettiin nimikilpailu, jonka voitti vaasalainen Osmo Lammi ehdotuksellaan Illuusio. Nimiehdotuksia tulvi jopa noin 1500 kappaletta, joista raati valitsi sopivimman ja kuvaavimman ehdotuksen. Ann-Sofi Berg “tiesitkö, että... turbiini on 185 metriä korkea, kun mukaan lasketaan myös lavan pituus. Konehuone sijaitsee 125 metrissä.” Illuusio-pylväs sai myös seuraavia nimiehdotuksia: Trombi, Tornado, Elviira ja Pilvenpora?” Mervento Oy “tiesitkö, että... Merventon tuuliturbiini sijaitsee Vaasan Sundomissa. Merventon toiminta perustuu tavoitteeseen suunnitella mahdollisimman suuri osa tuotteesta omassa organisaatiossa. Tuuliturbiinien suunnittelussa otetaan huomioon tuotteen koko elinkaari: valmistus, kokoonpano, kuljetus, pystyttäminen, käyttö, kunnossapito ja purkaminen. Suunnitteluprosessissa teolliset muotoilijat osallistuvat johdonmukaisesti osien suunnitteluun ja ratkaisujen kehittämiseen. Kookkaiden osien ja kokonaisuuksien suunnittelussa haastavinta on saada osat näyttämään pienemmiltä kuin ne todellisuudessa ovat ja löytää oikeat mittasuhteet. Merventon suunnittelua ohjaavia periaatteita ovat puhtaus, tasapainoiset muodot ja mittasuhteet sekä yksinkertainen väritys. Merventon turbiineita koristaa sama sininen väri kuin Suomen lippua. Värillä Mervento viestii olevansa suomalainen yritys, joka hyödyntää paljon kotimaisia osia. STUNDARS - STRÖMSÖ - Stundars on monipuolinen ulkoilmamuseo Sulvan kylässä Mustasaaressa. Museoalueella sijaitsee yli 60 rakennusta, jotka on siirretty sinne Mustasaaren ja Vaasan seudun kylistä. Museoalueella voi kokea, millaista maalaiselämä oli ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Stundarsissa on maalaiskauppa, kyläkoulu, maalaistalo ja joukko työpajoja, verstaita ja mäkitupia. Museossa keskitytään ennen kaikkea tekemään tunnetuksi korjausrakentamista, käsityötä ja museokasvatusta. Stundarsissa vierailusta nauttivat kaikenikäiset, ja ohjelmaa ja tapahtumia järjestetään ympäri vuoden. Stundarsissa on lapsille suunnatut leikkinavetta ja leikkimaalaiskauppa, jotka ovat museoalueen tavoin avoinna päivittäin juhannuksesta elokuun puoliväliin. Alueella on myös kesäkahvila, kauppa ja tilausravintola. Strömsö on ruotsinkielisen Yle Fem kanavan suosittu elämäntapaohjelma, joka täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Ohjelman lähes 400 jaksossa on suunniteltu ja esitelty parituhatta kotiin ja vapaa-aikaan liittyvää tuotetta ja ideaa. Strömsö ei kuitenkaan ole vain tv-ohjelman näyttämö vaan myös oikea huvila ja ulkoilualue Västervikissä Vaasan saaristossa. Siellä voi kuljeskella kauniissa luonnossa, uida meressä ja tutustua osaan tv-ohjelmassa toteutetuista hankkeista. Strömsöohjelma perustuu elämysten ja esteettisesti miellyttävien ympäristöjen ja tuotteiden luomiseen. Työryhmään kuuluu muun muassa puuseppä, taideasiantuntija, käsityöläinen, floristi, puutarhuri ja kokki. Ohjelmaan liittyvä verkkosivusto http:// svenska.yle.fi/matochfritid/ on yksi Pohjoismaiden laajimmista kotiin ja vapaa-aikaan liittyvistä verkkosivustoista. Sivuston tekstit ja kuvat innoittavat vierailijoita luovaan vapaa-ajan viettoon. museo ja elävä kulttuurikeskus trendien ja perinteiden kohtauspaikka MUOVA YLE/Strömsö Stundarsin 1,5 hehtaarin museoalueesta rakennettiin pienoismalli ainutlaatuisessa yhteistyöhankkeessa, johon osallistuivat Stundars, ammattikorkeakoulu Novia ja sundomilainen kellovalimo Oskars klockgjuteri. Pitkän kehitystyön jälkeen pienoismalli valettiin pronssiin kesällä 2011. Työstä teki erityisen haastavan se, että pienoismallissa on pistekirjoitusta. Yhdeksän tärkeimmän rakennuksen nimikyltit ovat ruotsiksi ja suomeksi sekä molemmilla kielillä myös pistekirjoituksella. “tiesitkö, että... Strömsön alueelle on rakennettu kesällä 2012 uusi opastus. Uudet opasteet ja ohjeet helpottavat alueella liikkumista ja nähtävyyksiin tutustumista.” YLE/Strömsö Rodas & Alexandrescu SETTERBERGIN asemakaava 1855 Vaasan kaupunki tuhoutui tulipalossa vuonna 1852. Ruotsalainen arkkitehti Carl Axel Setterberg suunnitteli ”Uuden Vaasan”, jonka virallinen nimi oli Nikolainkaupunki vuosina 1855–1917. Palon jälkeen uusi kaupunki päätettiin rakentaa Klemetsön niemelle, noin seitsemän kilometriä luoteeseen, lähemmäksi merta. Vanhan Vaasan sijainti oli maankohoamisen vuoksi tullut ongelmalliseksi rantaviivan siirtyessä kauemmaksi kaupungin ytimestä. Pohjanmaan museo Setterberg piirsi asemakaavan viiden puistikon varaan, jotka kulkivat kaupungin läpi pohjoiseteläsuunnassa ja itä-länsisuunnassa jakaen kaupungin kahdeksaan kaupunginosaan. Uusi Vaasa edustaa tyypillistä 1800-luvun puolivälin rakentamisihannetta, joka suosi viheralueita ja puistikkokatuja. Puistikot eivät ainoastaan kaunistaneet kaupunkia, mutta niiden tehtävänä oli myös erottaa eri kaupunginosat toisistaan ja estää mahdollisia tulipaloja leviämästä näiden välillä. Setterberg suunnitteli myös kaupungin keskeisiä rakennuksia, kuten kauppias Sjöbergin talon, jossa nykyään sijaitsee käsityöntalo Loftet (Raastuvankatu 28) sekä Vaasan kirkon (Kirkkopuistikko) ja Vanhan raatihuoneen (Lyseonkatu). KÄVELYKESKUSTA JOIN ME TUBE VAASAN HISTORIAA KATUKYLTEISSÄ SKAFFERIET AT RITZ LOFTET KAUPUNGINKIRJASTO TIEDEKIRJASTO TRITONIA LEIKKILAIVAPUISTO “tiesitkö, että... ”maankohoamisen vuoksi Merenkurkun saaristo (ruots. Kvarken) hyväksyttiin vuonna 2006 UNESCOn maailmaperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä luontokohteena. Merenkurkun kohdalla maa kohoaa 8-9 mm vuodessa.” POHJANMAAN MUSEON EDUSTA KUNTSIN RANNAN UUDISTUS ja... ”Vaasassa juhlistetaan vuonna 2012 Setterbergin 200 -vuotisjuhlaa.” VAASAN MERELLISTÄ HISTORIAA NAISTEN UIMAHUONE ENERGIAOMAVARAINEN ASUNTOALUE BOBI POSTILAATIKOT ILLUUSIO-PYLVÄS Voit tutustua reitistöön myös kuuntelemalla reitit Mobitourin avulla. TUULITURBIINI STUNDARS STRÖMSÖ SETTERBERG
© Copyright 2024