Lakiin on kirjattava ehdoton oikeus asuntoon. Asunto on perusoikeus! TOIMINTASUUNNITELMA 2013 VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY Vva ry Kinaporinkatu 2 A 8 00500 Helsinki puh. 010 548 1900 faksi (09) 73 10 4033 sähköposti: [email protected] internet: www.vvary.fi 2 SISÄLLYS Vailla vakinaista asuntoa ry 3 1. KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA 5 1.1 Tapahtumat 6 1.2 Vapaaehtois- ja vertaistoiminta 7 1.3 Jäsentoiminta 7 1.3.1 Vartiosaari 8 1.3.2 Soldis 9 1.4 Tiedotus 9 1.4.1 Asukki-lehti 1.5 Valtakunnallinen alue- ja yhteistyö 10 11 1.5.1 Omat avaimet -hanke 12 1.5.2 Paavo-kehittäjäverkostohanke 13 1.5.3 Kansainvälinen yhteistyö 13 2. HALLINTO, TALOUS, HENKILÖSTÖ 14 3. ARVIOINTI JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 15 4. JÄRJESTÖLÄHTÖINEN AUTTAMISTYÖ 16 4.1 Matalan kynnyksen toiminta 4.1.1 Asuntoasiat neuvonta ohjaus 17 4.1.2 Liikkuva tuki 18 4.1.3 Vepa 19 4.1.4 Yökahvila Kalkkers 19 4.1.5 Etsivä työ 20 5. ASUMISYKSIKKÖ SÄLLIKOTI Toimintasuunnitelma hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 26.9.2012 Kuvat: Jorkki 2012 17 21 3 VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY Yhdistyksen alkuperäisenä tarkoituksena perustamisvuonna 1986 oli parantaa yhteismajoituspaikoissa asuvien elinoloja sekä varmistaa, että jokaiselle järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Tämän vuoksi yhdistyksessä katsottiin tärkeäksi osallistua hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelman työhön. Asunnottomien edunvalvojana toimiva kansalaisjärjestö varmisti asunnottomana olevien osallisuuden päätöksenteossa pyytämällä ohjausryhmän jäseneksi myös asunnottomuutta kokeneen. Yhdistyksen toiminnan fokuksena on ruohonjuuritasolta saadun tiedon levittäminen päätöksentekotasolle. Ihmisen omat valmiudet pitää yllä kotia rapautuvat useita vuosia kestäneen asunnottomuuden aikana ja asunnottomuustilanteen ulkopuoliset sosiaaliset verkostot katoavat. Valta-osa asunnottomista on keski-ikäisiä miehiä, mutta nuorten, perheiden ja maahanmuuttajien osuus asunnottomista on kasvussa. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa näkyy jo asunnottomuusluvuissa, vaikka pitkäaikaisasunnottomuusohjelma on purrut heikoimmassa asemassa oleviin. Vva ry toimii kaikilla yhteiskunnan tasoilla ruohonjuuritasosta päättävään tasoon sekä tiedottaa toiminnastaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Vva ry toimii kolmannella sektorilla asunnottomien edunvalvojana: yksilötasolla yhdistys vaikuttaa kunkin asunnottoman tilanteeseen, yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön ja median kautta kansalaisiin. Vva ry on eurooppalaiseen asunnottomien järjestöjen kattojärjestön Feantsan jäsen ja toimii tätä kautta kansainvälisesti. Yksityisen lahjoituksen turvin matalan kynnyksen toimipistettä yökahvila Kalkkersia pidettiin avoinna talvella 2012 joka yö, jolloin yökahvila täyttyi jokaiseksi yöksi. Yhdistys suunnittelee yökahvila Kalkkersin pitämistä avoinna joka yö syyskuun alusta huhtikuun loppuun yhteistyössä Sininauhasäätiön kanssa ja hakee tätä varten lisärahoitusta Rahaautomaattiyhdistykseltä, koska Helsingin kaupunki ei ole osoittanut minkäänlaista halukkuutta osallistua aukiolon vaatimaan lisärahoitukseen. Yhdistyksen pitkäaikaisen kirjanpitäjän kuolema vaikeutti yhdistyksen talousseurantaa vuonna 2012 ja pakotti yhdistyksen valitsemaan uuden tilitoimiston. Uuden tilitoimiston käyttäminen on kalliimpaa ja yhdistyksen on varauduttava talouspalveluiden kulujen kasvamiseen vuonna 2013. Matalan kynnyksen vaativa työ vaatii myös henkilökunnan hyvinvointiin keskittymistä ja toiminnan arviointi työprosessien selkeämpää kuvausta. 4 Yhdistyksen ylläpitämä Sällikoti, asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille, siirtyi Rayhankkeesta Helsingin kaupungin ostopalveluksi vuonna 2011. Ostopalvelun hinta on osoittautunut liian alhaiseksi, minkä vuoksi Helsingin kaupungin kanssa aloitetaan neuvottelut ostopalveluhinnan saamiseksi oikealle tasolle. Yhdistyksellä ei ole mitään omaisuutta tai pääomaa, jolla voitaisiin kattaa toiminnasta aiheutuvat yllättävät kulut. Sällikodissa näitä kuluja ovat mm. asukkaiden kiinteistölle aiheuttamat vahingot, joista vastaa kiinteistön vuokraaja. Vakuutusyhtiöt eivät myöskään myönnä ko. toimintaan vakuutusta. Vailla vakinaista asuntoa ry on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka perustettiin 16.12.1986 Helsingissä asunnottomien ja vapaaehtoisten voimin. Ensimmäinen asunnottoman yksineläjän lehti Asukki ilmestyi vuonna 1987 tilanteessa, jossa asunnottomien määrä Suomessa oli lähes 20 000 henkilöä. Valtion, kuntien ja järjestöjen toimenpiteiden avulla asunnottomien määrä väheni 1990luvulla puoleen. Asunnottomuusluvut kasvoivat jälleen 2000-luvun puolivälin jälkeen. Tällä hetkellä maassamme arvioidaan olevan yli 8000 asunnotonta, joista yli puolet oleskelee pääkaupunkiseudulla. Vva ry on asunnottomien etuja ajava järjestö, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jokaiselle järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Lisäksi yhdistys haluaa varmistaa, että asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet voivat osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon niin paikallisella, kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Yhdistyksen palkkaama kokemusasiantuntija valittiin eurooppalaisen asunnottomien järjestön Hopen hallituksen jäseneksi. Hopen tarkoituksena on asunnottomien edunvalvonta Euroopassa ja valtakunnallisten asunnottomien vaikuttajaverkostojen perustaminen. Vaikuttamistyö Vuonna 2013 Vva ry keskittyy vaikuttamistoiminnassaan kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa Omat avaimet -hankkeen, Paavokehittäjäverkostohankkeen, hallituksen asunnottomuusohjelman 2011–2015 sekä omien vaikuttamistapahtumiensa ja -kanaviensa kautta. Vailla vakinaista asuntoa ry:n tehtävänä on nostaa asunnottomuusongelma esille asunnottomuutta kokeneiden oman vaikuttamistoiminnan, median, valtakunnallisen Asunnottomien yö -tapahtuman, asunnottoman yksineläjän lehden Asukin sekä erilaisten asunnottomuutta käsittelevien tapahtumien avulla. Järjestössä toimii vapaaehtoisten lisäksi palkattu, pääosin sosiaali- ja 5 terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilökunta. Henkilöstön valinnassa painotetaan kykyä osallistua yhdistyksen strategian mukaiseen työhön. Yhdistyksen osallisuusstrategia hyväksyttiin vuosikokouksessa keväällä 2012. Vapaaehtoiset ja asunnottomuutta kokeneet ovat osallistuneet järjestön toimintaan koko ajan yhdessä palkatun henkilökunnan kanssa. Vva ry:ssä asunnoton ei ole asiakas tai auttamistyön kohde vaan aktiivinen osallistuja ja jäsen. Yhdistyksen palkatusta henkilökunnasta neljännes on asunnottomuutta kokeneita. Vva ry osallistui hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelman ohjelmaryhmän työhön vuosina 2008-2011 sekä osallistuu jatkotyöhön vuosina 2012-2015 ohjausryhmän jäsenenä. Yhdistys osallistui Tekesin rahoittamaan asunnottomien palveluiden kehittämiseen tähtäävään Nimi ovessa -hankkeeseen 2010-2012. Yhdistys sai Rahaautomaattiyhdistykseltä rahoituksen kolmivuotiselle Omat avaimet -hankkeelle 2012-2015. Hankkeessa hyödynnetään kokemusasiantuntijoiden tietoa asunnottomien palveluiden suunnittelussa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on kuulunut Feantsan yhteiskunnallisen osallisuuden työryhmään vuodesta 2007 alkaen sekä Setlementin asumisen toimialan asumisen työryhmään vuodesta 2011. Kokemusasiantuntija Jorma Korhonen on osallistunut Feantsan osallisuuden työryhmän toimintaan 2012 alkaen HoPe:n hallituksen jäsenenä (HoPe, lyhenne sanoista Homeless People, suom. asunnottomat: eurooppalainen asunnottomien oma vaikuttajaverkosto). Yhdistys osallistuu kumppanina valtakunnalliseen Paavo-kehittäjäverkostohankkeeseen yhdessä Y-säätiön, Helsingin Diakonissalaitoksen, Rauman katulähetyksen ja Sininauhasäätiön kanssa vuosina 2013-2015, mikäli hankkeelle myönnetään rahoitus. Vva ry:n tulevaisuuden visiona vuoteen 2015 mennessä on, että jokaiselle asuntoa vailla olevalle tai asuntonsa menettävälle järjestyisi kohtuullisessa ajassa ihmisarvoiset kriteerit täyttävä asumispaikka sekä tarvittavat tukipalvelut. 1. KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA  Vaikuttaminen kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa sekä nimbyilmiöön vaikuttaminen Me halutaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja! 6  Asunnottomuutta kokeneiden osallistuminen palveluiden suunnittelemiseen sekä mallien levittäminen valtakunnallisesti; asunnottomien oman vaikuttajaverkoston luominen Suomessa  Vapaaehtoistyön rakenteiden kehittäminen Asunnottomien oman vaikuttajaverkoston vahvistamista jatketaan Suomessa Omat avaimet hankkeen ja aluetyön avulla sekä Euroopan tasolla Hope-verkoston ja Feantsan avulla. Osallistumalla työ- ja ohjausryhmiin varmistetaan osallisuus päätöksentekoprosesseihin, jotka koskevat asunnottomia. Valtakunnallisesta alueyhteistyöstä vastaa aluetyöntekijä, joka koordinoi myös valtakunnallisen asunnottomien oman vaikuttajaverkoston työtä yhdessä yhdistykseen palkattujen kokemusasiantuntijoiden kanssa, sekä vastaa Omat avaimet -hankkeen toteutuksesta. Yhdistys tiedottaa aktiivisesti asunnottomien tilanteesta ja asunnottomuusilmiöistä medialle sekä raportoi toiminnastaan säännöllisesti yhteistyökumppaneille ja rahoittajille. Järjestössä työskentelee kaksi osa-aikaista työntekijää, järjestösihteeri ja tiedottaja, joka toimii myös Omat avaimet -hankkeessa työn mallintajana. Tavoitteena on lisätä työntekijöiden työaikaa, koska lisääntyneet työtehtävät järjestötyössä vaativat yhä suurempaa panostusta. 1.1 Tapahtumat Vuoden päätapahtuma Asunnottomien yö toteutetaan vuonna 2013 valtakunnallisesti yhteistyössä kansalaisliikkeen muiden toimijoiden kanssa. Asunnottomien yön vuotuinen teema kiteytyy vuoden aikana ajankohtaisista ilmiöistä. Vva ry toteuttaa kävijöiden, jäsenten, henkilöstön ja opiskelijoiden ideoimia tapahtumia ja tempauksia taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Tapahtumien tarkoituksena on nostaa esiin asunnottomuuteen liittyviä ilmiöitä ja epäkohtia. Tapahtumia koordinoi järjestösihteeri ja niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen otetaan mukaan jäseniä sekä asunnottomia ja asunnottomuutta kokeneita henkilöitä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös taide- ja kulttuurialan osaajien kanssa ja hakea apurahoja mahdollisiin Asunnottomien yö on meidän vuoden päätapahtuma. Voidaan me myös tehdä vähän taidetta jos siltä tuntuu. 7 projekteihin, joiden tarkoitus on osallistaa asunnottomuutta kokeneita ihmisiä sosiokulttuurisen innostamisen kautta tai tuoden esiin asunnottomuuteen liittyviä epäkohtia. 1.2 Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Vuonna 2013 vapaaehtoistyön rakenteita kehitetään siten, että vapaaehtoistyöhön voivat osallistua sekä Vva:n toimipisteiden kävijät että ulkopuoliset kiinnostuneet. Vapaaehtoisten ja vertaisten vetämän Vepan toiminta yhdistyi Kohtaamispaikan ja Arskan Pesulan kanssa vuonna 2011, kun Yritetään saada kaikki mukaan toimintaan ketkä haluaa Yökahvila Kalkkers muutti uusiin tiloihin. Toiminta muutettiin vertaisvetoiseksi osallisuusstrategian mukaisesti ja ammattiapu, asumisneuvonta ja liikkuva tuki siirtyivät saataville. Haasteita aktiiviselle vapaaehtoistyölle asettavat kävijät, jotka ovat samalla asianosaisia ja useimmiten raskaasti päihtyneitä. Matalan kynnyksen kohtaamistyö on vaativaa myös vapaaehtois- ja vertaistyöntekijöille. Vepaan palkataan toinen vertaisohjaaja palkkatuella vuonna 2013. Vertaisohjaajat vastaavat paikan toiminnasta yhdessä työharjoittelijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Vepassa on saatavilla asumisasioiden ja viranomaisasioiden hoitamiseen liittyvä matalan kynnyksen ammattiapu sekä liikkuva tuki. Työ Vepassa käsittää vertaistuen, tukihenkilötoiminnan, lahjoitusruuan ja -vaatteiden jaon, pesumahdollisuuden sekä erilaisten ryhmien pitämisen ja virasto- ja terveysasioiden hoitamisen. Järjestösihteeri ja liikkuvan tuen työntekijä vastaavat yhdessä Vepan työntekijöiden kanssa Vva:ssa tehtävästä vapaaehtoistyöstä ja sen tukemisesta. Vapaaehtoistoimijoille järjestetään koulutuksia. Systemaattisen koulutuksen järjestäminen yhdistyksen vapaaehtoisille on ollut haasteellista vapaaehtoisten huonon kiinnittymisen vuoksi. Vva ry osallistuu vuonna 2013 ammattija vertaistyön yhdistämistä pohtivan VETY- ryhmän toimintaan. Vepassa työskentelevien vertaisohjaajien virkistykseen ja koulutusmahdollisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. 1.3 Jäsentoiminta Jäsenistö koostuu yhdistyksen toimintaan osallistuvista henkilöistä sekä yhteistyökumppaneista ja muista toimintaa tukevista henkilöistä. Yhdistyksen jäsenmäärä on pieni, koska moni yhdistyksen toimintaan osallistuva aktiivi ei maksa jäsenmaksua. Jäsenmaksun maksaneille jäsenille lähetetään jäsenkirje kahdesti vuodessa ja järjestön 8 tapahtumista tiedotetaan yhdistyksen internetsivuilla. Jäsenet saavat Asukki-lehden vuosikerran ja ovat oikeutettuja yöpymään Vartiosaaressa alennettuun hintaan. Sosiaalisen median käyttöä lisätään jäsenten tavoittamisessa. Jäsenet voivat osallistua järjestön päätöksentekoon sääntömääräisissä vuosikokouksissa, jotka pidetään keväällä ja syksyllä. Jäsenten osallistumismahdollisuuksia järjestön kaikkeen toimintaan pyritään lisäämään osallisuusstrategian mukaisesti. Hallitus jalkautuu jäsenistön pariin ja jäsenistölle voidaan järjestää ”hallituksen kyselytunteja” sekä mahdollistaa erilaisten ryhmien ja tapahtumien pitäminen ilta-aikaan. Jäsenhankintaa aktivoidaan selkeyttämällä yhteydenpitoa jäsenistöön, joka ei osallistu yhdistyksen toimintaan päivittäin. 1.3.1 Vartiosaari Vartiosaarella on suuri merkitys päihteettömänä virkistys- ja toimintapaikkana ja osana yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen toimintaideologiaan kuuluva aktiivinen osallistuminen ja oman tilanteen parantuminen tätä kautta toteutuvat Vartiosaaren yhteisöllisessä toiminnassa. Vartiosaareen kahden kesän aikana rakennettua verstasta hyödynnetään tulevissa korjaus- ja kunnostustöissä, jotka tarjoavat mielekästä tekemistä monelle päihteiden käytön sijaan. Vartiosaaren kaavoitustilannetta seurataan ja yhdistyksen näkemystä vahvistetaan Vartiosaaren virkistyskäytön lisäämisen puolesta yhdessä Vartiosaariseuran kanssa. Sauna remontoidaan. Saareen voidaan ottaa koevapausrangaistusta suorittavia vankeja korjaustöihin sekä halukkaita henkilöitä työharjoitteluun. Vanha ulkopuucee puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Ilmalämpöpumppu hankitaan päätaloon energiakustannusten pienentämiseksi, mikäli taloudellinen tilanne sen sallii. Vartiosaaren kustannuksiin haetaan rahoitusta Helsingin kaupungilta sekä säätiöiltä. Helsingin Vartiosaaressa sijaitsee yhdistyksen jäsenten kunnostama kesäpaikka. Vva ry:n toiminta sai pontta vuonna 1988 Vartiosaaresta, jolloin yhdistys sai Helsingin kaupungilta vuokralle korjausvelvoitetta vastaan purku-uhan alla olleen kesähuvilan. Yhdistyksen jäsenet hakivat saareen kadulta asunnottomia ja työttömiä ammattimiehiä, jotka remontoivat huvilan ja saivat myös asuntoasiansa järjestykseen. Vartiosaaren osakaavakuuleminen kestää vuoden 2012 ajan, minkä jälkeen Vartiosaareen valitut suunnitelmat etenevät. Me korjataan ensi kesänä sauna. Sit me löydettiin yks aika makee paikka läheltä Vartiosaarta, mut mistäs me kehitettäis remonttirahat ku ei meillä kellään oo penniäkään. 9 Yhdistys otti kantaa lausunnossaan Vartiosaaren kehittämisestä itäisen alueen virkistyskäytön suuntaan. Vartiosaari toimii asunnottomien, tukiasunnoissa asuvien, yhdistyksen jäsenten, hoitolaitosten, asuntoloiden, asumisyksiköiden, vankiloiden sekä muiden vastaavien yhteisöjen kesänvietto- ja virkistyspaikkana. Vartiosaarta ei voi vuokrata yksityiskäyttöön. Vartiosaari toimii myös hätämajoituksena henkilöille, jotka odottavat paikkaa kuntouttavaan asumiseen, sekä juhlapyhien viettopaikkana. Vartiosaaren toiminta perustuu yhteisöllisyyteen, päihteettömyyteen ja vapaaehtoisuuteen. Yhdistyksen henkilökunnasta on nimetty saaren asioista vastaava henkilö. Kevät- ja syyskaudella saaressa pidetään paikallaolijoiden kanssa viikoittain yhteisöpalaveri, jossa käydään läpi saaressa esiin tulleita sekä yhdistyksen ajankohtaisia asioita. Vartiosaaren huvilasta ja sen muista kiinteistöistä huolehtivat pääosin yhdistyksen vapaaehtoiset ja saaressa olevat henkilöt. Yhdistyksen jäsenet ovat löytäneet hylätyn kiinteistön läheltä Vartiosaarta Malkasaaresta. Mahdollisuutta vuokrata kiinteistö voidaan tiedustella Helsingin kaupungin liikuntavirastolta, mikäli remontoimiseen saadaan hankittua rahoitus. 1.3.2 Soldis Soldiksen ryhmätoiminta mahdollistaa vertaistuen päihteettömyyteen pyrkiville läpi vuoden ja on siksi tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Vartiosaaren ja Soldiksen toimintaa lukuun ottamatta muussa yhdistyksen toiminnassa ei edellytetä päihteettömyyttä. Vertaisryhmissä käyvät ihmiset vastaavat paikan toiminnasta. Vuonna 2013 Soldiksen päärakennus maalataan ja Ramsinniementien autotalli korjataan. Muita korjauksia tehdään ilmenevien tarpeiden ja taloustilanteen mukaan. Yhdistyksellä on mantereen puolella Vartiosaarta vastapäätä toinen päihteetön vapaaajanviettopaikka, Soldis. Päihteetön yhteisö vastaa toiminnasta ympärivuotisesti ja järjestää viikoittain vertais- ja tukitoimintaa päihderiippuvaisille. Kesämajalla järjestetään erilaisia päihteettömiä tapahtumia, mm. juhannusjuhlat. Soldiksen käyttö on runsasta: vertaisryhmät kokoontuvat 2–3 kertaa viikossa ja yli 50 henkilöä osallistuu toimintaan viikoittain. 1.4 Tiedotus Vva ry käyttää tiedotuksessaan käsitteitä kävijä, jäsen, ulkona asuva/oleskeleva henkilö, asunnottomuutta kokenut henkilö tai kokenut asiantuntija. Yhteiskunnallinen osallisuus 10 edellyttää, että jokainen kansalainen ymmärtää itseään koskevan informaation ja kykenee siihen vaikuttamaan. Yhdistys tiedottaa ruohonjuuritasolla tapahtuvista ilmiöistä ja muutoksista suoraan medialle sekä vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen asunnottomuudesta. Vailla vakinaista asuntoa ry antaa medialle taustatietoa asunnottomuutta käsittelevien aiheiden työstämiseen. Vva ry antaa asiantuntijalausuntoja asunnottomuuteen liittyvissä asioissa ja osallistuu työryhmien toimintaan. Yhdistys esittelee toimintaansa erilaisissa tilaisuuksissa, seminaareissa ja tapahtumissa. Media haluaa useimmiten haastatella asunnotonta tai asunnottomuutta kokenutta, joka on usein nopeasti tavoitettavissa yhdistyksen toimintojen kautta. Yhdistys on palkannut tiedottajan, jonka työpanos jakaantuu eri toimintojen kesken ja joka toimii myös Asukki-lehden toimitussihteerinä. Tiedottaja työstää ja lähettää mediatiedotteet, kokoaa ruohonjuurikatsaukset sekä hoitaa aktiivisen ylläpidon mediaan. Tiedotustyön yhdistämisellä tapahtumien järjestämiseen tuetaan myös yhdistyksen omaa varainhankintaa. Tiedotustyössä käytettäviä kanavia ovat matalan kynnyksen toimipisteet, Asukki-lehti, tapahtumat, tiedotteet, esitteet, erilaiset katsaukset ja sekä internetsivut. Tiedottaja osallistuu yhdistyksen neljännesvuosittaisen osavuosikatsauksen työstämiseen. Tiedotuksessa käytetään hyväksi sosiaalista mediaa. (mm. Facebook). Yksi tiedotuksen yhteiskunnallisista tehtävistä on luoda ymmärrystä siitä, että asunnottomuus on elämäntilanne, ei ihmistä määrittävä ominaisuus. Tiedotus tukee julkisuudessa käsitettä ymmärrys käsitteen suvaitsevaisuus sijaan. Tiedotustyössä välitetään tietoa kadulta päätöksenteon tasoille ja päinvastoin. Jotta osallisuus toteutuu, käsitteet ja termit selvennetään. Kokemusasiantuntijoiden tieto ja yhteydet asunnottomiin ovat oleellinen osa tiedottamistoimintaa. Yhdistyksessä työskentelevät kokemusasiantuntijat osallistuvat tiedottamiseen ja toimitustyöhön. 1.4.1 Asukki-lehti Yhdistyksen toimittama Asukki-lehti toimii yhdistyksen tiedotuskanavana, asunnottomien omana äänitorvena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Vähäosaisuus ja asunnottomuus Meidän pitää ymmärtää mitä te viranomaiset sanotte, jotta me pystytään osallistumaan! 11 kietoutuvat yhteen ja asunnottomuus muuttuu yhteiskunnan muuttuessa. Asunnottomaksi joutuminen on pitkän, usein piiloon jäävän monisyisen kehityskulun tulos, josta näkyväksi on noussut pitkäaikaisasunnottomuus. Asukki hahmottaa asunnottomuuden kehityskulkuja, jotta yhteiskunnassa ei keskityttäisi vain ilmiötason ongelmien ratkaisuun. Asukki kiinnittää huomiota asunnottomuuden ehkäisyyn sekä yhteiskunnan että yksilön mittakaavassa. Asukki tuottaa sellaista välitöntä tietoa asunnottomuuteen liittyvistä elämäntilanteista ja ajatusmaailmasta, jota muualta ei ole saatavissa. Asunnottomuuden itse kokeneet kirjoittavat lehteen. Myös saneltu juttu on kirjoittamista. Esteetön mahdollisuus ilmaisuun omassa asiassaan on oleellinen osa lehden toimintaa. Asunnottomuustausta ei ole edellytys kirjoittamiselle. Toimitussihteeri ja kokemusasiantuntija toimivat avustajina henkilöille, jotka eivät itse syystä tai toisesta kykene kirjoittamaan. Asukki pyrkii vuorovaikutteisuuteen ja tekemään yhteiskunnallisia asioita kaikille ymmärrettäviksi ja avoimiksi. Erityistä huomiota kiinnitetään käsitteiden ja kielen selkeyteen. Lehti tehdään taittoa ja painatusta lukuun ottamatta vapaaehtoisvoimin. Asunnottomilla on mahdollisuus myydä lehteä ja saada puolet lehden myyntituotosta itselleen. Asukki-lehti tekee yhteistyötä Suomen kulttuuri- ja tiedelehtien liiton KULTTI ry:n kanssa osallistumalla Iso Numero -lehden toimittamiseen. Iso Numero -lehti on katumyyntiin tarkoitettu, köyhyyttä vastaan toimiva kulttuurilehti, josta on ilmestynyt kaksi numeroa. Asukin myyjät voivat myydä myös Iso Numero -lehteä. Asukki-lehti jaetaan jäsenten ja tilaajien lisäksi ministeriöihin, eduskuntaan, virastoihin, sairaaloihin, asumisyksiköihin, hoitolaitoksiin, kuntapäättäjille, tutkijoille sekä valtakunnallisille ja paikallisille tiedotusvälineille. Ilmoitushankinnasta, myynnistä ja jakelusta tehdään toimintavuoden alussa kirjallinen kartoitus, joka sisältää jäsenistön ehdotukset. Asukki-lehden formaattiin ja ilmestymistiheyteen voidaan tehdä tarvittavat muutokset. Lehden jakelu toteutetaan pääkaupunkiseudulla alueittain vapaaehtoisten voimin. Asukki ilmestyy myös verkkolehtiversiona yhdistyksen internetsivuilla. 1.5 Valtakunnallinen alue- ja yhteistyö Aluetyöntekijä vastaa Omat avaimet -hankkeesta sekä toimii valtakunnallisen ja eurooppalaisen asunnottomien vaikuttajaverkoston yhteishenkilönä. 12 Yhdistys vahvistaa kumppanuuksiaan Y-säätiön, Rauman katulähetyksen ja Helsingin kaupungin ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Aluetyöntekijä vastaa yhdistyksen valtakunnallisesta alueyhteistyöstä ja on yhteydessä Suomen kymmenessä suurimmassa asunnottomuuskunnassa toimiviin tahoihin, jotka työssään kohtaavat asunnottomia tai asunnottomuutta kokeneita. Aluetyöntekijä vierailee vuoden aikana mahdollisuuksien mukaan asunnottomille suunnatuissa toimipisteissä yhdistyksessä työskentelevien kokeneiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi aluetyöntekijä ylläpitää yhdistyksen suhteita myös kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin sekä toimii linkkinä HoPe-verkostoon. Yhdistyksen yhteistyö jatkuu edelleen muiden asunnottomuuden kanssa toimivien järjestöjen, yksityisten sekä kunnallisten toimijoiden kanssa. Vva ry:n pääyhteistyökumppanit ovat vuonna 2012 Helsingin kaupunki (asunnottomien palvelut), Y-säätiö (yhteistyösopimus asuntojen jälleenvuokraamisesta), Sininauhasäätiö (asumisen polku), Kriminaalihuollon tukisäätiö (järjestöyhteistyö), Helsingin Diakonissalaitos (Paavo-hanke, Sällikoti), Rauman katulähetys (Paavo-hanke), Ympäristöministeriö (Paavo 2, ohjaus) sekä asunnottomuustoimijat kansallisesti. Vva ry toimii tiiviissä yhteistyössä myös Nuorisoasuntoliiton, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan, Asukasliiton, Kansalaisareena ry:n, A-klinikkasäätiön, Elämäntapaliiton, Helsingin vankilan, Suomenlinnan työsiirtolan, Uudenmaan sosiaalialan oppilaitosten, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n kanssa. Vva ry on eurooppalaisen asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestön Feantsan täysjäsen, SOSTE ry:n, Kultti ry:n ja Vartiosaariseuran jäsen sekä työnantajan roolissa Elinkeinoelämän keskusliiton ja Helsingin Kauppakamarin jäsen. Hei, me asunnottomuutta kokeneet aiotaan kertoa mitä me tarvitaan! 1.5.1 Omat avaimet -hanke Omat avaimet -hanke on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelman jatkokauden (PAAVO 2) rinnalle ja tueksi kehitetty innovatiivinen kehittämishanke vuosille 2012–2015 välille. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Tampereen kaupungit ovat kirjanneet valtion ja kuntien väliseen aiesopimukseen yhteistyön Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa. Hankkeeseen palkatut kokemusasiantuntijat tuovat ruohonjuuritason 13 tiedon kunnassa toteutettavaan asunnottomien palveluiden kehittämiskohteeseen. Käyttäjälähtöisyys otetaan huomioon jo palveluiden suunnittelussa. Kokemuksen omaavat hanketyöntekijät keräävät kunnassa asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden näkemyksiä yhteiseen käyttöön. Kokeneet asiantuntijat osallistuvat asumisyksikön yhteyteen rakennettavan lisärakennuksen, päiväkeskustoiminnan, peruskorjattavan asumisyksikön, hätämajoituksen ja arviointiyksikön suunnitteluun sekä alle 25-vuotiaille suunnatun matalan kynnyksen toimipisteen kehittämiseen. Lisäksi he osallistuvat kehittämiskohteen ja/tai kaupungin ohjausryhmän työskentelyyn. Omat avaimet -hankkeen etenemisestä tiedotetaan yhdistyksen internetsivuilla, Asukki-lehdessä ja neljännesvuosittain ilmestyvässä osavuosikatsauksessa. Vuoden 2013 aikana hankkeen suunnitelmien mukaisesti jatketaan prosessin mallintamista rinnan hankkeen etenemisen kanssa. Omat avaimet -hankkeen rinnalla kootaan asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden omaa valtakunnallista vaikuttajaverkostoa, jonka tarkoituksena on saattaa asunnottomuutta kokeneet yhteen. Verkoston tavoitteena on vaikuttaa sekä vallitseviin asenteisiin että poliittiseen päätöksentekoon. Vaikuttajaverkoston työskentelyä voidaan jatkaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. 1.5.2 Paavo-kehittäjäverkostohanke Hankkeen päätavoitteena on varmistaa, että kaikkein haavoittuvimmissa olosuhteissa eläneille pitkäaikaisasunnottomille voidaan taata ihmisarvoiset asumisratkaisut ja tuki asumisen onnistumiseksi. Asumisen tuki perustuu laadukkaisiin palveluihin, joiden taustalla on korkeatasoinen ammatillinen osaaminen ja eettisesti kestävät periaatteet. Hankkeessa kehitetään ja vahvistetaan Asunto ensin -periaatteen mukaisia palveluja järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden tasavertaisessa kumppanuudessa. Vailla vakinaista asuntoa ry vastaa kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä hankkeessa. 1.5.3 Kansainvälinen yhteistyö Vailla vakinaista asuntoa ry on eurooppalaisten asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestön Feantsan jäsen ja osallistuu vuotuiseen pääteemaseminaariin tarkoituksenmukaisella kokoonpanolla. Vuoden 2013 teemana on nuorten asunnottomuus. Ens vuonna Euroopassa käsitellään meidän nuorten asioita. Noi arska-reiskaja-pena aikoo käydä Köpiksessä katsomassa miten homma toimii. 14 Toiminnanjohtaja jatkaa Feantsan alaisuudessa toimivan osallisuusryhmän jäsenenä. Yhdistyksessä työskentelevä kokenut asiantuntija jatkaa vuonna 2011 perustetun HoPe (Homeless People) -verkoston hallituksen jäsenenä. Varajäseneksi on valittu yhdistyksessä työskentelevä kokenut asiantuntija. HoPe järjestää asunnottomille ja asunnottomuutta kokeneille kerran tai kaksi kertaa vuodessa tapaamisen, joissa käsitellään eurooppalaista asunnottomuutta. Näihin tapaamisiin yhdistys lähettää 1-2 järjestön jäsentä. HoPen hallitus on kokoontunut osallisuusryhmän tapaamisten yhteydessä. Henkilöstön opinto- ja virkistysmatka toteutetaan ulkomaisen yhteistyökumppanin kanssa, mikäli taloudelliset resurssit antavat myöten. Jos matka toteutuu, vierailukohteena on Tallinna, jossa tutustutaan asunnottomille suunnattuihin palveluihin. Omat avaimet -hankkeessa työskentelevä henkilöstö vierailee vuoden 2013 aikana Tanskassa asunnottomien järjestössä SANDissa. Vierailun tarkoituksena on perehtyä järjestön tekemään työhön ja selvittää, kuinka kokemusasiantuntijoiden osallistumis- ja vaikuttamistoiminta on saatu toimimaan Kööpenhaminassa, jossa toiminta on huomattavan aktiivista. Yhteistyö Pietarissa toimivan asunnottomien järjestön Nochlezhkan kanssa jatkuu. Vva ry kuuluu Pohjoismaiseen verkostoon (Nordic Council of Ministers), johon myös Nochlezhka kuuluu. 2. HALLINTO, TALOUS JA HENKILÖSTÖ Vaikka 2012 tehtiin hyvä tulos, meidän rahat ei todennäköisesti nyt riitä. Mistä keksitään lisää? Vuonna 2013 lisärahoitusta ja panostusta vaativat matalan kynnyksen työ sekä taloushallintopalvelut. Asumisyksikkö Sällikodin ostopalveluhinta on myös saatava vastaamaan palveluntuottamisesta aiheutuvia kuluja. Yhdistyksen hallinnosta ja taloudesta vastaa vuosittain valittava 6-jäseninen hallitus sekä toiminnanjohtaja. Sällikoti-hankkeen taloudesta vastaa toiminnanjohtajan ja hallituksen lisäksi myös yksikön vastaava. Hallitus kokoontuu vähintään kuusi kertaa vuodessa. Yhdistyksen kaksi kertaa vuodessa pidettävällä jäsenkokouksella on päätösvalta sääntömääräisissä asioissa. Vuonna 2013 Vva ry:n toimintaan haetaan rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä, Helsingin kaupungilta sekä muilta tarkoituksenmukaisilta tahoilta ja säätiöiltä. Ensi vuoden aikana tutkitaan mitä EU-rahaa olisi haettavissa. Järjestön toimintaan haetaan varoja myös keräyksillä, Asukki- 15 lehden ilmoitusmyynnillä ja jäsenhankinnalla. Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia sekä tuottaa pientä myytävää materiaalia. Yhdistys hakee valtakunnallisen rahankeräysluvan. Vuonna 2013 yhdistyksen taloushallinnon kulut kasvavat, koska yhdistys joutui vaihtamaan tilitoimistoa kesken vuoden vuonna 2012 kirjanpitäjän kuoleman vuoksi, eikä vastaavaan hintaan ole saatavissa sellaista palvelua, jonka 14 vuotta yhdistyksellä ollut kirjanpitäjä tuotti. Järjestö käyttää talouden- ja kirjanpidossa tilitoimistoa sekä virallista tilintarkastajaa. Hallitus valvoo varojen käyttöä ja seuraa neljännesvuosittain Vva ry:n talouden toteutumista. Hallituksen jäsenille voidaan maksaa työskentelystä pieni kokouspalkkio. Vapaaehtoisille voidaan maksaa toimintarahaa verotuksessa sekä yhdistyksen osallisuusstrategiassa määritellyin ehdoin. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan työterveyspalveluiden, työnohjauksen, koulutuksen, joustavien työaikajärjestelyjen, liikunta ja kulttuurisetelien sekä virkistyspäivien ja opintomatkojen muodossa. Hallituksen kontaktia työntekijöihin parannetaan jalkautuvalla työskentelyllä toimipisteisiin. Asumisyksikkö Sällikodin talous perustuu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa tehtyyn ostopalvelusopimukseen sekä asumisyksikön täyttöasteeseen. Helsingin kaupungin kanssa neuvotellaan ostopalvelun hinnasta, mikäli korkein hallinto-oikeus ei kumoa Skey-sopimusta. Muutoin yhdistys osallistuu uuteen kilpailutukseen Sällikodin osalta. 3. ARVIOINTI JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Me arvioidaan toimintaa koko ajan ja muutetaan sitä aina kun tarvitaan. Vva ry:ssä arviointi toteutetaan pääosin järjestön omana työnä. Yhdistyksen työntekijät osallistuvat rahoittajan ja muiden yhteistyökumppaneiden tarjoamiin arviointikoulutuksiin. Henkilöstö voi halutessaan osallistua toimipisteittäin ryhmätyönohjaukseen. Koko henkilökunta kokoontuu kuukausittain yhteiseen palaveriin yhdessä kävijöiden edustajan kanssa sekä neljännesvuosittain arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Koko toiminnan arviointi tehdään edellisen vuoden päätyttyä vuoden 2013 alussa. Yhdistys muuttaa seurantajärjestelmänsä rahoittajien vaatimusten mukaiseksi. Yhdistyksen osallisuusstrategian arvioinnissa käytetään siihen erikseen kehitettyä mallia. Omat avaimet hankkeessa kehitetään neljässä kaupungissa asunnottomien palvelua, jonka arviointia kehitetään koko ajan ja työ mallinnetaan. Sosiaalisen tilinpäätöksen tekoa varten hankitaan koulutusta. 16 Projektien ja toimintojen arvioinnissa käytetään yliopiston tutkijoiden sekä oppilaitosten opinnäytetöitä. Vva ry:ssä työharjoitteluaan suorittavat opiskelijat varmistavat jatkuvan työn sisältöjen tarkistamisen. Vapaaehtoistyön koordinoimiseen hankitaan tarkoituksenmukaista koulutusta ja kirjallisuutta. Vva ry osallistuu SOSTE ry:n järjestämiin koulutuksiin sekä hyödyntää Järvi-hankkeessa kehitettyjä arviointimalleja. Työtä kehitetään jatkuvasti koulutuksen, työnohjauksen, neljännesvuosittaisten kehittämispäivien sekä osavuosiarvioinnin avulla. Yhdistyksen erityislaatuiset toiminta- ja työprosessit vaativat selkeyttäviä kuvauksia ja prosessin ohjaus voidaan ostaa ulkopuolelta. 4. JÄRJESTÖLÄHTÖINEN AUTTAMISTYÖ Asunnottomuusluvut kasvavat ja asunnottomien tilanne tulee huonontumaan merkittävästi lähiaikoina. Tämä vaatii lisäresurssia ja Mekin jäädään kohta asunnottomaksi. Jotain olis pakko tehdä niin että mekin saadaan sellanen kämppä mihin rahat riittää. panostusta kansalaisjärjestöjä rahoittavilta tahoilta. Yhdistyksen työn tarkoituksena on varmistaa, että erityisen heikossa asemassa olevat henkilöt pääsevät tarvitsemiensa palveluiden piiriin ja voivat vaikuttaa saamiensa palveluiden laatuun. Vuoden 2013 tärkeimmät tulostavoitteet:  Yhdistyksen yökahvila Kalkkersin avoinna pitäminen joka yö syyskuusta huhtikuun loppuun  Liikkuvan tuen ja asumisneuvonnan resurssien ja rahoituksen lisääminen kasvaneen tarpeen vaatimalla tavalla  Matalan kynnyksen rahoituksen turvaaminen ja avun varmistaminen palveluiden ulkopuolelle jääville asunnottomille  Etsivän työn palvelun tarjoaminen kuntiin Yhdistyksen tarjoaman matalan kynnyksen avun on tarkoitus täydentää kunnallista palvelujärjestelmää. Kansalaisjärjestöt eivät kykene täydentämään palveluja, jos ne eivät 17 toimi. Palvelujärjestelmän toimivuuteen vaikutetaan parhaiten, jos palveluja käyttävät saadaan osallistumaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Vuoden 2013 alussa Helsingissä sosiaali- ja terveysvirasto yhdistyvät, minkä toivotaan helpottavan kansalaisten asiointia. Järjestön vahvuutena on pitkäaikainen, ilman ajanvarausta tapahtuva ja myös virka-ajan ulkopuolelle ulottuva asunnottomien edunvalvontatyö sekä ruohonjuuritason kontakti tukiasunnoissa ja kadulla asuviin asunnottomiin. Luottamuksellisen kontaktin saavuttaminen palveluiden ulkopuolella eläviin asunnottomiin vaatii huomattavasti aikaa sekä epätavallisia ja epävirallisia tapaamisaikoja ja -paikkoja, jotta vaikeassa asemassa olevat ihmiset suostuvat ylipäänsä autettaviksi. Työprosessit kirjataan vuoden 2013 aikana ja henkilöstölle järjestetään EA1-koulutus. 4.1 Matalan kynnyksen toiminta Matalan kynnyksen periaatteella toimiva päivätoiminta mahdollistaa avoimen kohtaamisen erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kesken sekä yhteisöllisyyden vahvistamisen. ”Sillee ettei ihminen eristäydy. Että se saa olla ihmisten joukossa. Eikä jää yksin. Se yhteisöllisyys, saa kuulua johonkin, ku mäkään en kuulu mihinkään puolueeseen. Kuitenkin se luo sellasta turvallisuuden tunnetta noille ihmisille. Et on joku paikka mihin mennä.” 4.1.1 Asumis-, päihde- ja mielenterveysasiat: ohjaus ja neuvonta Erilaiset asunnon hakemiseen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet vuoden 2012 aikana. Moni kävijä on ilmaissut huolensa liian korkeista vuokrista ja vuokrausehdoista pääkaupunkiseudulla. Kontakteja päivää kohti on keskimäärin viisi, joista kolme on työssä käyviä. Nuorten osuus asunnonhakijoista on kasvanut. Ohjaus- ja neuvontatyötä tehdään asumiseen ja sosiaali- ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa yksilöllisesti ilman ajanvarausta yhteistyössä viranomaisten kanssa. Matalan kynnyksen yhteistyötä Me päästiin heti hoitamaan tätä asuntoasiaa vaik meil ei ollu edes aikaa varattuna kehitetään yhteistyössä eri kaupunkien ja niissä toimivien järjestöjen kanssa. Asumisohjaaja on jäsenenä Vantaan Asunnottomien tuki ry:n toiminnassa sekä suunnittelemassa Vantaan asunnottomien yön tapahtumia. Asumisohjaaja on suunnitellut Kumppanuustalon toimintaa Vantaan kaupungin keskeisten toimijoiden kanssa 18 (huumehoitoklinikka, diakoniatyö, Ruoka-apu ry, vertaistoiminta, sosiaalityö). Kumppanuustalohankkeelle pyritään etsimään sopivat tilat sekä rahoitus Vantaan kaupungilta. Matalan kynnyksen päivätoiminnoissa työskentelee kolme henkilöä, joista yksi vastaa vapaaehtoisja vertaistoiminnan keskuksen Vepan toiminnasta, yksi liikkuvan tuen palveluohjauksesta ja yksi asumiseen sekä päihde- ja mielenterveyshoitoon liittyvistä ohjaus- ja neuvontatehtävistä. Työ on edunvalvontatyön lisäksi konkreettista neuvontaa ja ohjaustyötä sekä vaate-, ruoka- ja puhtaanapitoapua. Lisääntynyt työmäärä kaipaa lisää panostusta resursseihin. 4.1.2 Liikkuva tuki Liikkuvan tuen työssä on huomattu, että Vva ry:n kävijät hyötyvät asioiden hoitamiseen annetun tuesta sekä erilaisista osallistumismahdollisuuksista kansalaisina. Liikkuvan tuen käyttöön hankitaan kulkuneuvo, joka mahdollistaa tämän kokonaisuuden. Liikkuva tuki ja palveluohjaus ovat kehittyneet Vva ry:n työmuotoina vuodesta 2009 lähtien. Monilla Me tarvitaan sellanen auto johon me kaikki mahdutaan mukaan. yhdistyksen toimipisteiden kävijöillä asiat ovat olleet hyvin kauan sekaisin tai kokonaan hoitamatta. He tarvitsevat konkreettista ja välittömästi tavoitettavaa tukea, jotta auttamisprosessi saadaan liikkeelle. Tähän tarpeeseen yhdistyksessä on vastattu kehittämällä liikkuvan tuen ja palveluohjauksen työmenetelmä. Tarkoituksena on saada tuettavan henkilön asia alkuun siten, että tuen saaja kykenee itse ottamaan siitä vastuuta jatkossa. Kyvyttömyys hoitaa arkipäivän asioita on arka asia useimmille ihmisille. Siksi työmuodossa korostuu ihmisen kohtaaminen ihmisenä ja kunnioitus tuen saajaa kohtaan, ei tavanomainen tiukka ammatillinen suorittaminen. Vuonna 2013 liikkuvan tuen käyttöön hankitaan sopivampi kulkuneuvo, joka mahdollistaa kävijöiden liikkumisen erilaisissa paikoissa tarpeen mukaan ja paremman osallistumisen. Järjestön saamien lahjoitusten hakeminen onnistuu uuden kulkuneuvon myötä. Lisäksi Kalkkersista voidaan hakea halukkaat ja jatkaa yökahvilassa aloitettua työtä paikan mentyä kiinni. Tähän asti työntekijä on tehnyt liikkuvaa tukityötä omalla autollaan, jonka kuluihin yhdistys on osallistunut. 19 4.1.3 Vepa ”Mä sanon että tää on huippu hyvä juttu, ilman tätä moni ois kuollu. Se on ihan tosi, et moni ois kuollu. Täältä on niin paljon apua monelle ihmiselle.” Vepan toiminnasta vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksen mukaan Vepassa käyvät kokivat olevansa vähemmän yksinäisiä ja kuuluvansa johonkin. Lähes kaikki haastateltavat kokivat toiminnan positiivisena ja heidän mielestään siitä oli heille hyötyä. Negatiiviset kokemukset liittyivät lähinnä Vepan toimitilojen kokoon ja matalan kynnyksen tuomiin ongelmiin. Myös päivittäin tarjottavia toimintamahdollisuuksia kaivattiin lisää. Ne osaa sua tääl jeesaa oli sun tilanne mikä tahansa. Vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan keskus Vepa toimii matalan kynnyksen periaatteella. Yhdysvalloista tehdyn tutkimuksen mukaan tehokkain tapa tavoittaa katuasunnottomat ja saada välitettyä heille tietoa on ateria matalan kynnyksen palveluissa. Vepassa tarjotaan päivittäin ruoka, joka valmistetaan osin kaupoista lahjoitetuista elintarvikkeista. Vepassa voi hoitaa maksutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat sekä viranomaisasioinnin. Kävijöiden aktiivisuutta ja mahdollisuutta osallistua päivittäisiin toimintoihin korostetaan. Vepaan on palkattu yksi vertaisohjaaja, joka vastaa käytännön työstä. Vuonna 2012 palkattiin palkkatuella toinen vertaisohjaaja, joka kuitenkin katosi puolen vuoden työrupeaman jälkeen. Uusi työntekijä palkataan vuoden 2013 alussa palkkatuella ja vapaaehtoistyön ja -toiminnan mahdollisuuksia lisätään. Vepassa voi toimia työharjoittelussa, yhdyskuntapalvelussa tai vapaaehtoisena. Joistakin töistä voidaan maksaa pientä verotonta toimintarahaa. 4.1.4 Yökahvila Kalkkers  Vuonna 2013 yökahvila pidetään avoinna joka yö syyskuun alusta huhtikuun loppuun.  Kehitetään tarkoituksenmukainen 24/7-malli, ympärivuorokautisen aukiolon toimintamalli, yhteistyössä Auttakaa! Jos ei saada lisää rahaa, niin tää Kalkkers joudutaan sulkemaan. 20 Sininauhasäätiön kanssa; tähän sisältyy yökahvila Kalkkersin jokaöinen aukiolo kylmimpään aikaan.  Euroopan sisäisten siirtolaisten kasvu ja nuorten asunnottomien määrän kasvu vaatii aiempaa tarkempaa paneutumista ja kehittämistä yökahvilan toiminnassa. Yökahvila Kalkkers on Helsingissä yöaikaan avoinna oleva kriisipiste, jossa on kymmenen vuoden aikana ollut yli 100 000 käyntiä. Yökahvilan tärkein toimintamuoto on asunnottomille yöaikaan annettava ohjaus ja neuvonta sekä kriisi- ja ensiapu. Vva ry piti Kalkkersia avoinna lahjoitusvaroin sekä Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan ennakkoavustuksen turvin joka yö keväällä 2012. Kalkkers oli täynnä joka yö ja tulijoita olisi ollut enemmänkin. Varsinkin Helsingin kaupungin suljettua ylimääräisen hätämajoituksen tammikuun lopussa yökahvila täyttyi nopeasti. Mikäli yhdistys ei saa rahoitusta yökahvilan pitämiseksi avoinna joka yö kylmimpään vuodenaikaan, se ei katso järkeväksi ylläpitää yökahvilan toimintaa. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan (artikkeli Public Health -lehdessä 2011) eniten syrjäytymistä aiheuttaa säännöllisen yöpymispaikan puute. Yökahvilassa kävijät ovat olleet henkilöitä, joilla on ollut asiointikielto tai haluttomuutta asioida kaupungin tai pääkaupunkiseudun muissa palveluissa tai he ovat olleet kirjoilla muualla Suomessa tai ulkomailla. Ulkopaikkakuntalaisten tai ulkomaalaisten kävijöiden on mahdollista yöpyä Helsingin kaupungin asunnottomien palvelukeskuksessa vain kaksi yötä. Sen jälkeen heille on järjestettävä kuljetus omalle paikkakunnalle tai omaan maahan. Käytännössä tämä on usein mahdotonta ja silloin joko etsivän työn yksikkö Yökiitäjä tai Yökahvila Kalkkers ovat ainoat tahot, jotka voivat ottaa vastaan kyseisiä henkilöitä. Yöaikaan annettava matalan kynnyksen apu on kallista. Yhdistys oli liian optimistinen yökahvilan muuttaessa asumisyksikkö Pessin ja Illusian yhteyteen keväällä 2011. Yhteistyön tarkoituksena on ollut luoda suora asumisen polku sellaisille ulkona asuville, jotka ovat jääneet kaiken avun ulkopuolelle. Suoraa asuttamista ovat vaikeuttaneet ostopalvelusopimukset kaupunkien ja Sininauhasäätiön välillä, sillä jonon ohi asuttaminen ei ole onnistunut Sas-ryhmä käytännön vuoksi. Yhteistyössä Sininauhasäätiön Viimeinen mohikaani -hankkeen kanssa on kuitenkin saatu joitakin pitkäaikaisia yökahvilan kävijöitä asumaan Sininauhasäätiön Starttikotiin. 4.1.5 Etsivä työ Etsivän työn yksikkö Yökiitäjä etsii palvelujärjestelmän ulottumattomissa olevia asunnottomia yöaikaan, kohtaa heidät heidän omalla reviirillään ja yrittää saada heidät 21 tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Yökiitäjä-tiimi havainnoi jatkuvasti katukuvassa näkyviä asunnottomuuteen liittyviä ilmiöitä ja raportoi niistä yhteistyökumppaneille ja medialle.  Vuonna 2013 etsivän työn mallia tarjotaan Espoon kaupungin lisäksi myös muille kunnille. Etsivän työn yksikkö Yökiitäjä on työskennellyt vuodesta 2006 ja tavoittanut useita satoja ulkona asuvia henkilöitä, Me ollaan ainoot Suomessa ketkä yöaikaan löytää sellaset kaverit joita muut ei oo löytäny. Meistä vois ottaa mallia. joilla ei ole ollut minkäänlaista kontaktia sosiaali- tai terveydenhuoltoon (kontaktia ei joko koskaan ollut tai se oli katkennut syrjäytymisen tai mielenterveyden ongelmien vuoksi) sekä kehittänyt toimivia etsivän työn malleja. Etsivällä työllä yöaikaan on luotu kontakteja kadulla oleskeleviin asunnottomiin, joita ei muutoin ole tavoitettu, sekä ehkäisty henkeä ja terveyttä uhkaavia vammoja. Kohdattujen ihmisten saaminen palvelujärjestelmän piiriin on osoittautunut haasteelliseksi, mutta hyviin tuloksiin on päästy joidenkin kohdalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tärkeä osa yöaikaan tehtävää työtä on ollut kontakti ulkona oleskeleviin ja äkillisesti ulos joutuneisiin kansalaisiin. Joillekin yön kulkijoille Yökiitäjän kontakti on ollut ainoa inhimillinen kontakti. Kuukausittain Yökiitäjä on tavoittanut 30–50 yöaikaan ulkona majailevaa henkilöä. Helsingin kaupungilla on lähityöhanke, jonka kanssa Yökiitäjä on tehnyt tiivistä yhteistyötä, koska hanke ei tavoita asunnottomia yöaikaan. Yökiitäjä liikkuu koko pääkaupunkiseudulla. Espoon kaupungin kanssa solmittiin vuosiksi 2011–2012 yhteistyösopimus, jossa sovittiin Yökiitäjän liikkumisesta Espoossa. Sopimus uusitaan vuodeksi 2013. Yökiitäjä alkaa liikkua järjestelmällisesti myös Vantaalla ja tavoitteena on solmia Vantaan kaupungin kanssa vastaavanlainen sopimus. Myös Jyväskylän suunnalla on osoitettu kiinnostusta mallia kohtaan. Säännöllisiä käyntejä yhteistyökumppaneiden luona jatketaan, koska tällä tavoin Yökiitäjä saa arvokasta tietoa kentällä vallitsevasta tilanteesta. Yökiitäjän henkilökunta osallistuu Pro Tukipisteen koordinoiman valtakunnallisen etsivän työn verkoston työhön. 5. ASUMISYKSIKKÖ SÄLLIKOTI ”En oo pystynyt osallistuun päihteidenkäytön vuoksi paljon mihinkään, mutta tärkeintä on ollu että mä oon saanu osallistua omaan elämääni.” Sällikodin asukas 22 Sällikodin toimintaideologiana on toiminnallinen yhteisöllisyys ja yksilön kunnioitus: tavoitteena on saada jokainen asukas osalliseksi omaan asumiseensa sekä vahvistaa asukkaan valmiuksia itsenäiseen asumiseen ja elämiseen. Sällikodista on siirtynyt syyskuuhun 2012 mennessä kolme henkilöä kokonaan itsenäiseen asumiseen. Sällikoti toimi vuosina 2007–2011 Ray:n rahoittamana kokeilevana tuetun asumisen hankkeena, jonka tarkoituksena oli kehittää asumismuotoja vaikeasti asutettaville yksinäisille miehille Nyt me asutaan Sällissä mut sielläkään ei rahat riitä! pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2012 Sällikoti siirtyi Rahaautomaattiyhdistyksen hankkeesta Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ostopalveluksi hankintalain sovelluksella, Skey-sopimuksella. Yksi palveluntuottaja valitti päätöksestä markkinaoikeuteen. Asian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen selviää, katkaistaanko Sällikodin ostopalvelusopimus ja kilpailutetaanko se uudelleen. Yhdistys osallistuu kilpailutukseen, jos päätös kumoaa Skey-sopimuksen. Ostopalvelun hinta määriteltiin liian alhaiselle tasolle tarjousta tehtäessä, koska silloin käytettävissä ei ollut tietoa koko vuoden todellisista kustannuksista. Ostopalveluhinnasta neuvotellaan uudelleen kaupungin kanssa, jotta palvelutuottamisen kulut saadaan katetuksi. Yhdistyksellä ei ole omaa pääomaa kattaa palveluntuottamisesta aiheutuvaa tappiota. Asukkaiden valintakriteereinä olivat ikä (40 vuotta tai enemmän), asunnottomuuden kesto (+10v) ja käytettynä pääpäihteenä alkoholi. Kohderyhmäksi valikoitui asunnottomien suurin ryhmä, alkoholia pääpäihteenään käyttävät, pitkään asunnottomana olleet keski-ikäiset miehet, ja heistä edelleen ne, joilla tilanne oli kroonistunut eikä toivoa asunnon saamisesta ollut. Ostopalvelusopimuksen myötä asukkaat valitaan pääosin palveluntuottajan kautta. Sällikodin asukkaat ja henkilökunta osallistuvat palvelun arvioimiseen ja kehittämiseen yhdessä palvelunostajan ja muiden palveluntuottajien kanssa. Sällikodin mallia levitetään kotimaisten ja ulkomaisten vierailujen yhteydessä sekä Paavo-kehittäjäverkostohankkeen yhteydessä, jos hankkeelle myönnetään rahoitus.