TOIMINTASUUNNITELMA 2013 VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY

Lakiin on kirjattava
ehdoton oikeus
asuntoon. Asunto on
perusoikeus!
TOIMINTASUUNNITELMA 2013
VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY
Vva ry
Kinaporinkatu 2 A 8
00500 Helsinki
puh. 010 548 1900
faksi (09) 73 10 4033
sähköposti: [email protected]
internet: www.vvary.fi
2
SISÄLLYS
Vailla vakinaista asuntoa ry
3
1. KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA
5
1.1 Tapahtumat
6
1.2 Vapaaehtois- ja vertaistoiminta
7
1.3 Jäsentoiminta
7
1.3.1 Vartiosaari
8
1.3.2 Soldis
9
1.4 Tiedotus
9
1.4.1 Asukki-lehti
1.5 Valtakunnallinen alue- ja yhteistyö
10
11
1.5.1 Omat avaimet -hanke
12
1.5.2 Paavo-kehittäjäverkostohanke
13
1.5.3 Kansainvälinen yhteistyö
13
2. HALLINTO, TALOUS, HENKILÖSTÖ
14
3. ARVIOINTI JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
15
4. JÄRJESTÖLÄHTÖINEN AUTTAMISTYÖ
16
4.1 Matalan kynnyksen toiminta
4.1.1 Asuntoasiat neuvonta ohjaus
17
4.1.2 Liikkuva tuki
18
4.1.3 Vepa
19
4.1.4 Yökahvila Kalkkers
19
4.1.5 Etsivä työ
20
5. ASUMISYKSIKKÖ SÄLLIKOTI
Toimintasuunnitelma hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 26.9.2012
Kuvat: Jorkki 2012
17
21
3
VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY
Yhdistyksen alkuperäisenä tarkoituksena perustamisvuonna 1986 oli parantaa
yhteismajoituspaikoissa asuvien elinoloja sekä varmistaa, että jokaiselle järjestyy
mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Tämän vuoksi yhdistyksessä katsottiin tärkeäksi
osallistua hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelman
työhön. Asunnottomien edunvalvojana toimiva kansalaisjärjestö varmisti asunnottomana
olevien osallisuuden päätöksenteossa pyytämällä ohjausryhmän jäseneksi myös
asunnottomuutta kokeneen. Yhdistyksen toiminnan fokuksena on ruohonjuuritasolta
saadun tiedon levittäminen päätöksentekotasolle.
Ihmisen omat valmiudet pitää yllä kotia rapautuvat useita vuosia kestäneen
asunnottomuuden aikana ja asunnottomuustilanteen ulkopuoliset sosiaaliset verkostot
katoavat. Valta-osa asunnottomista on keski-ikäisiä miehiä, mutta nuorten, perheiden ja
maahanmuuttajien osuus asunnottomista on kasvussa. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen
puute pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa näkyy jo asunnottomuusluvuissa, vaikka
pitkäaikaisasunnottomuusohjelma on purrut heikoimmassa asemassa oleviin.
Vva ry toimii kaikilla yhteiskunnan tasoilla ruohonjuuritasosta päättävään tasoon sekä
tiedottaa toiminnastaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Vva ry toimii kolmannella
sektorilla asunnottomien edunvalvojana: yksilötasolla yhdistys vaikuttaa kunkin
asunnottoman tilanteeseen, yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön ja median kautta
kansalaisiin. Vva ry on eurooppalaiseen asunnottomien järjestöjen kattojärjestön Feantsan
jäsen ja toimii tätä kautta kansainvälisesti.
Yksityisen lahjoituksen turvin matalan kynnyksen toimipistettä yökahvila Kalkkersia
pidettiin avoinna talvella 2012 joka yö, jolloin yökahvila täyttyi jokaiseksi yöksi. Yhdistys
suunnittelee yökahvila Kalkkersin pitämistä avoinna joka yö syyskuun alusta huhtikuun
loppuun yhteistyössä Sininauhasäätiön kanssa ja hakee tätä varten lisärahoitusta Rahaautomaattiyhdistykseltä, koska Helsingin kaupunki ei ole osoittanut minkäänlaista
halukkuutta osallistua aukiolon vaatimaan lisärahoitukseen.
Yhdistyksen pitkäaikaisen kirjanpitäjän kuolema vaikeutti yhdistyksen talousseurantaa
vuonna 2012 ja pakotti yhdistyksen valitsemaan uuden tilitoimiston. Uuden tilitoimiston
käyttäminen on kalliimpaa ja yhdistyksen on varauduttava talouspalveluiden kulujen
kasvamiseen vuonna 2013. Matalan kynnyksen vaativa työ vaatii myös henkilökunnan
hyvinvointiin keskittymistä ja toiminnan arviointi työprosessien selkeämpää kuvausta.
4
Yhdistyksen ylläpitämä Sällikoti, asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille, siirtyi Rayhankkeesta Helsingin kaupungin ostopalveluksi vuonna 2011. Ostopalvelun hinta on
osoittautunut liian alhaiseksi, minkä vuoksi Helsingin kaupungin kanssa aloitetaan
neuvottelut ostopalveluhinnan saamiseksi oikealle tasolle. Yhdistyksellä ei ole mitään
omaisuutta tai pääomaa, jolla voitaisiin kattaa toiminnasta aiheutuvat yllättävät kulut.
Sällikodissa näitä kuluja ovat mm. asukkaiden kiinteistölle aiheuttamat vahingot, joista
vastaa kiinteistön vuokraaja. Vakuutusyhtiöt eivät myöskään myönnä ko. toimintaan
vakuutusta.
Vailla vakinaista asuntoa ry on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka perustettiin 16.12.1986
Helsingissä asunnottomien ja vapaaehtoisten voimin. Ensimmäinen asunnottoman yksineläjän lehti
Asukki ilmestyi vuonna 1987 tilanteessa, jossa asunnottomien määrä Suomessa oli lähes 20 000
henkilöä. Valtion, kuntien ja järjestöjen toimenpiteiden avulla asunnottomien määrä väheni 1990luvulla puoleen. Asunnottomuusluvut kasvoivat jälleen 2000-luvun puolivälin jälkeen. Tällä hetkellä
maassamme arvioidaan olevan yli 8000 asunnotonta, joista yli puolet oleskelee
pääkaupunkiseudulla.
Vva ry on asunnottomien etuja ajava järjestö, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jokaiselle
järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Lisäksi yhdistys haluaa varmistaa, että
asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet voivat osallistua heitä itseään koskevaan
päätöksentekoon niin paikallisella, kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Yhdistyksen
palkkaama kokemusasiantuntija valittiin eurooppalaisen asunnottomien järjestön Hopen hallituksen
jäseneksi. Hopen tarkoituksena on asunnottomien edunvalvonta Euroopassa ja valtakunnallisten
asunnottomien vaikuttajaverkostojen perustaminen.
Vaikuttamistyö
Vuonna 2013 Vva ry keskittyy vaikuttamistoiminnassaan kohtuuhintaisten asuntojen
saatavuuteen pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa Omat avaimet -hankkeen, Paavokehittäjäverkostohankkeen, hallituksen asunnottomuusohjelman 2011–2015 sekä omien
vaikuttamistapahtumiensa ja -kanaviensa kautta.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n tehtävänä on nostaa asunnottomuusongelma esille asunnottomuutta
kokeneiden oman vaikuttamistoiminnan, median, valtakunnallisen Asunnottomien yö -tapahtuman,
asunnottoman yksineläjän lehden Asukin sekä erilaisten asunnottomuutta käsittelevien
tapahtumien avulla. Järjestössä toimii vapaaehtoisten lisäksi palkattu, pääosin sosiaali- ja
5
terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilökunta. Henkilöstön valinnassa painotetaan kykyä
osallistua yhdistyksen strategian mukaiseen työhön. Yhdistyksen osallisuusstrategia hyväksyttiin
vuosikokouksessa keväällä 2012.
Vapaaehtoiset ja asunnottomuutta kokeneet ovat osallistuneet järjestön toimintaan koko ajan
yhdessä palkatun henkilökunnan kanssa. Vva ry:ssä asunnoton ei ole asiakas tai auttamistyön
kohde vaan aktiivinen osallistuja ja jäsen. Yhdistyksen palkatusta henkilökunnasta neljännes on
asunnottomuutta kokeneita.
Vva ry osallistui hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelman
ohjelmaryhmän työhön vuosina 2008-2011 sekä osallistuu jatkotyöhön vuosina 2012-2015
ohjausryhmän jäsenenä. Yhdistys osallistui Tekesin rahoittamaan asunnottomien palveluiden
kehittämiseen tähtäävään Nimi ovessa -hankkeeseen 2010-2012. Yhdistys sai Rahaautomaattiyhdistykseltä rahoituksen kolmivuotiselle Omat avaimet -hankkeelle 2012-2015.
Hankkeessa hyödynnetään kokemusasiantuntijoiden tietoa asunnottomien palveluiden
suunnittelussa.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja on kuulunut Feantsan yhteiskunnallisen osallisuuden työryhmään
vuodesta 2007 alkaen sekä Setlementin asumisen toimialan asumisen työryhmään vuodesta 2011.
Kokemusasiantuntija Jorma Korhonen on osallistunut Feantsan osallisuuden työryhmän toimintaan
2012 alkaen HoPe:n hallituksen jäsenenä (HoPe, lyhenne sanoista Homeless People, suom.
asunnottomat: eurooppalainen asunnottomien oma vaikuttajaverkosto). Yhdistys osallistuu
kumppanina valtakunnalliseen Paavo-kehittäjäverkostohankkeeseen yhdessä Y-säätiön, Helsingin
Diakonissalaitoksen, Rauman katulähetyksen ja Sininauhasäätiön kanssa vuosina 2013-2015,
mikäli hankkeelle myönnetään rahoitus.
Vva ry:n tulevaisuuden visiona vuoteen 2015 mennessä on, että jokaiselle asuntoa vailla olevalle
tai asuntonsa menettävälle järjestyisi kohtuullisessa ajassa ihmisarvoiset kriteerit täyttävä
asumispaikka sekä tarvittavat tukipalvelut.
1. KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA

Vaikuttaminen kohtuuhintaisten
asuntojen saatavuuteen
pääkaupunkiseudulla ja
kasvukeskuksissa sekä nimbyilmiöön vaikuttaminen
Me halutaan lisää
kohtuuhintaisia
vuokra-asuntoja!
6

Asunnottomuutta kokeneiden osallistuminen palveluiden suunnittelemiseen sekä
mallien levittäminen valtakunnallisesti; asunnottomien oman vaikuttajaverkoston
luominen Suomessa

Vapaaehtoistyön rakenteiden kehittäminen
Asunnottomien oman vaikuttajaverkoston vahvistamista jatketaan Suomessa Omat avaimet hankkeen ja aluetyön avulla sekä Euroopan tasolla Hope-verkoston ja Feantsan avulla.
Osallistumalla työ- ja ohjausryhmiin varmistetaan osallisuus päätöksentekoprosesseihin, jotka
koskevat asunnottomia.
Valtakunnallisesta alueyhteistyöstä vastaa aluetyöntekijä, joka koordinoi myös
valtakunnallisen asunnottomien oman vaikuttajaverkoston työtä yhdessä yhdistykseen
palkattujen kokemusasiantuntijoiden kanssa, sekä vastaa Omat avaimet -hankkeen
toteutuksesta.
Yhdistys tiedottaa aktiivisesti asunnottomien tilanteesta ja asunnottomuusilmiöistä
medialle sekä raportoi toiminnastaan säännöllisesti yhteistyökumppaneille ja rahoittajille.
Järjestössä työskentelee kaksi osa-aikaista työntekijää, järjestösihteeri ja tiedottaja, joka
toimii myös Omat avaimet -hankkeessa työn mallintajana. Tavoitteena on lisätä
työntekijöiden työaikaa, koska lisääntyneet työtehtävät järjestötyössä vaativat yhä
suurempaa panostusta.
1.1 Tapahtumat
Vuoden päätapahtuma Asunnottomien yö toteutetaan vuonna 2013
valtakunnallisesti yhteistyössä kansalaisliikkeen muiden toimijoiden
kanssa. Asunnottomien yön vuotuinen teema kiteytyy vuoden aikana
ajankohtaisista ilmiöistä.
Vva ry toteuttaa kävijöiden, jäsenten, henkilöstön ja opiskelijoiden
ideoimia tapahtumia ja tempauksia taloudellisten mahdollisuuksien
mukaan. Tapahtumien tarkoituksena on nostaa esiin
asunnottomuuteen liittyviä ilmiöitä ja epäkohtia. Tapahtumia
koordinoi järjestösihteeri ja niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen
otetaan mukaan jäseniä sekä asunnottomia ja asunnottomuutta
kokeneita henkilöitä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös taide- ja
kulttuurialan osaajien kanssa ja hakea apurahoja mahdollisiin
Asunnottomien yö on
meidän vuoden
päätapahtuma. Voidaan
me myös tehdä vähän
taidetta jos siltä tuntuu.
7
projekteihin, joiden tarkoitus on osallistaa asunnottomuutta kokeneita ihmisiä sosiokulttuurisen
innostamisen kautta tai tuoden esiin asunnottomuuteen liittyviä epäkohtia.
1.2 Vapaaehtois- ja vertaistoiminta
Vuonna 2013 vapaaehtoistyön rakenteita kehitetään siten, että vapaaehtoistyöhön voivat
osallistua sekä Vva:n toimipisteiden kävijät että ulkopuoliset kiinnostuneet.
Vapaaehtoisten ja vertaisten vetämän Vepan toiminta yhdistyi
Kohtaamispaikan ja Arskan Pesulan kanssa vuonna 2011, kun
Yritetään saada
kaikki mukaan
toimintaan
ketkä haluaa
Yökahvila Kalkkers muutti uusiin tiloihin. Toiminta muutettiin
vertaisvetoiseksi osallisuusstrategian mukaisesti ja ammattiapu,
asumisneuvonta ja liikkuva tuki siirtyivät saataville. Haasteita aktiiviselle
vapaaehtoistyölle asettavat kävijät, jotka ovat samalla asianosaisia ja
useimmiten raskaasti päihtyneitä. Matalan kynnyksen kohtaamistyö on
vaativaa myös vapaaehtois- ja vertaistyöntekijöille. Vepaan palkataan
toinen vertaisohjaaja palkkatuella vuonna 2013. Vertaisohjaajat
vastaavat paikan toiminnasta yhdessä työharjoittelijoiden ja
vapaaehtoisten kanssa. Vepassa on saatavilla asumisasioiden ja
viranomaisasioiden hoitamiseen liittyvä matalan kynnyksen ammattiapu
sekä liikkuva tuki. Työ Vepassa käsittää vertaistuen,
tukihenkilötoiminnan, lahjoitusruuan ja -vaatteiden jaon,
pesumahdollisuuden sekä erilaisten ryhmien pitämisen ja virasto- ja terveysasioiden hoitamisen.
Järjestösihteeri ja liikkuvan tuen työntekijä vastaavat yhdessä Vepan työntekijöiden kanssa
Vva:ssa tehtävästä vapaaehtoistyöstä ja sen tukemisesta. Vapaaehtoistoimijoille järjestetään
koulutuksia. Systemaattisen koulutuksen järjestäminen yhdistyksen vapaaehtoisille on ollut
haasteellista vapaaehtoisten huonon kiinnittymisen vuoksi. Vva ry osallistuu vuonna 2013 ammattija vertaistyön yhdistämistä pohtivan VETY- ryhmän toimintaan. Vepassa työskentelevien
vertaisohjaajien virkistykseen ja koulutusmahdollisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota.
1.3 Jäsentoiminta
Jäsenistö koostuu yhdistyksen toimintaan osallistuvista henkilöistä sekä
yhteistyökumppaneista ja muista toimintaa tukevista henkilöistä. Yhdistyksen jäsenmäärä
on pieni, koska moni yhdistyksen toimintaan osallistuva aktiivi ei maksa jäsenmaksua.
Jäsenmaksun maksaneille jäsenille lähetetään jäsenkirje kahdesti vuodessa ja järjestön
8
tapahtumista tiedotetaan yhdistyksen internetsivuilla. Jäsenet saavat Asukki-lehden
vuosikerran ja ovat oikeutettuja yöpymään Vartiosaaressa alennettuun hintaan. Sosiaalisen
median käyttöä lisätään jäsenten tavoittamisessa. Jäsenet voivat osallistua järjestön
päätöksentekoon sääntömääräisissä vuosikokouksissa, jotka pidetään keväällä ja syksyllä.
Jäsenten osallistumismahdollisuuksia järjestön kaikkeen toimintaan pyritään lisäämään
osallisuusstrategian mukaisesti. Hallitus jalkautuu jäsenistön pariin ja jäsenistölle voidaan
järjestää ”hallituksen kyselytunteja” sekä mahdollistaa erilaisten ryhmien ja tapahtumien
pitäminen ilta-aikaan. Jäsenhankintaa aktivoidaan selkeyttämällä yhteydenpitoa
jäsenistöön, joka ei osallistu yhdistyksen toimintaan päivittäin.
1.3.1 Vartiosaari
Vartiosaarella on suuri merkitys päihteettömänä virkistys- ja toimintapaikkana ja osana
yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen toimintaideologiaan kuuluva aktiivinen osallistuminen
ja oman tilanteen parantuminen tätä kautta toteutuvat Vartiosaaren yhteisöllisessä
toiminnassa. Vartiosaareen kahden kesän aikana rakennettua verstasta hyödynnetään
tulevissa korjaus- ja kunnostustöissä, jotka tarjoavat mielekästä tekemistä monelle
päihteiden käytön sijaan.
Vartiosaaren kaavoitustilannetta seurataan ja yhdistyksen näkemystä vahvistetaan
Vartiosaaren virkistyskäytön lisäämisen puolesta yhdessä Vartiosaariseuran kanssa. Sauna
remontoidaan. Saareen voidaan ottaa koevapausrangaistusta suorittavia vankeja
korjaustöihin sekä halukkaita henkilöitä työharjoitteluun. Vanha ulkopuucee puretaan ja
tilalle rakennetaan uusi. Ilmalämpöpumppu hankitaan
päätaloon energiakustannusten pienentämiseksi, mikäli
taloudellinen tilanne sen sallii. Vartiosaaren kustannuksiin
haetaan rahoitusta Helsingin kaupungilta sekä säätiöiltä.
Helsingin Vartiosaaressa sijaitsee yhdistyksen jäsenten
kunnostama kesäpaikka. Vva ry:n toiminta sai pontta vuonna
1988 Vartiosaaresta, jolloin yhdistys sai Helsingin kaupungilta
vuokralle korjausvelvoitetta vastaan purku-uhan alla olleen
kesähuvilan. Yhdistyksen jäsenet hakivat saareen kadulta
asunnottomia ja työttömiä ammattimiehiä, jotka remontoivat
huvilan ja saivat myös asuntoasiansa järjestykseen.
Vartiosaaren osakaavakuuleminen kestää vuoden 2012 ajan,
minkä jälkeen Vartiosaareen valitut suunnitelmat etenevät.
Me korjataan
ensi kesänä
sauna. Sit me
löydettiin yks
aika makee
paikka läheltä
Vartiosaarta,
mut mistäs me
kehitettäis
remonttirahat ku
ei meillä kellään
oo penniäkään.
9
Yhdistys otti kantaa lausunnossaan Vartiosaaren kehittämisestä itäisen alueen virkistyskäytön
suuntaan.
Vartiosaari toimii asunnottomien, tukiasunnoissa asuvien, yhdistyksen jäsenten, hoitolaitosten,
asuntoloiden, asumisyksiköiden, vankiloiden sekä muiden vastaavien yhteisöjen kesänvietto- ja
virkistyspaikkana. Vartiosaarta ei voi vuokrata yksityiskäyttöön. Vartiosaari toimii myös
hätämajoituksena henkilöille, jotka odottavat paikkaa kuntouttavaan asumiseen, sekä juhlapyhien
viettopaikkana.
Vartiosaaren toiminta perustuu yhteisöllisyyteen, päihteettömyyteen ja vapaaehtoisuuteen.
Yhdistyksen henkilökunnasta on nimetty saaren asioista vastaava henkilö. Kevät- ja syyskaudella
saaressa pidetään paikallaolijoiden kanssa viikoittain yhteisöpalaveri, jossa käydään läpi saaressa
esiin tulleita sekä yhdistyksen ajankohtaisia asioita. Vartiosaaren huvilasta ja sen muista
kiinteistöistä huolehtivat pääosin yhdistyksen vapaaehtoiset ja saaressa olevat henkilöt.
Yhdistyksen jäsenet ovat löytäneet hylätyn kiinteistön läheltä Vartiosaarta Malkasaaresta.
Mahdollisuutta vuokrata kiinteistö voidaan tiedustella Helsingin kaupungin liikuntavirastolta, mikäli
remontoimiseen saadaan hankittua rahoitus.
1.3.2 Soldis
Soldiksen ryhmätoiminta mahdollistaa vertaistuen päihteettömyyteen pyrkiville läpi vuoden
ja on siksi tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Vartiosaaren ja Soldiksen toimintaa lukuun
ottamatta muussa yhdistyksen toiminnassa ei edellytetä päihteettömyyttä. Vertaisryhmissä
käyvät ihmiset vastaavat paikan toiminnasta. Vuonna 2013 Soldiksen päärakennus
maalataan ja Ramsinniementien autotalli korjataan. Muita korjauksia tehdään ilmenevien
tarpeiden ja taloustilanteen mukaan.
Yhdistyksellä on mantereen puolella Vartiosaarta vastapäätä toinen päihteetön vapaaajanviettopaikka, Soldis. Päihteetön yhteisö vastaa toiminnasta ympärivuotisesti ja järjestää
viikoittain vertais- ja tukitoimintaa päihderiippuvaisille. Kesämajalla järjestetään erilaisia
päihteettömiä tapahtumia, mm. juhannusjuhlat. Soldiksen käyttö on runsasta: vertaisryhmät
kokoontuvat 2–3 kertaa viikossa ja yli 50 henkilöä osallistuu toimintaan viikoittain.
1.4 Tiedotus
Vva ry käyttää tiedotuksessaan käsitteitä kävijä, jäsen, ulkona asuva/oleskeleva henkilö,
asunnottomuutta kokenut henkilö tai kokenut asiantuntija. Yhteiskunnallinen osallisuus
10
edellyttää, että jokainen kansalainen ymmärtää itseään koskevan informaation ja kykenee
siihen vaikuttamaan. Yhdistys tiedottaa ruohonjuuritasolla tapahtuvista ilmiöistä ja
muutoksista suoraan medialle sekä vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen asunnottomuudesta.
Vailla vakinaista asuntoa ry antaa medialle taustatietoa asunnottomuutta käsittelevien
aiheiden työstämiseen.
Vva ry antaa asiantuntijalausuntoja asunnottomuuteen liittyvissä asioissa ja osallistuu työryhmien
toimintaan. Yhdistys esittelee toimintaansa erilaisissa tilaisuuksissa, seminaareissa ja
tapahtumissa. Media haluaa useimmiten haastatella asunnotonta tai asunnottomuutta kokenutta,
joka on usein nopeasti tavoitettavissa yhdistyksen toimintojen kautta. Yhdistys on palkannut
tiedottajan, jonka työpanos jakaantuu eri toimintojen kesken ja joka toimii myös Asukki-lehden
toimitussihteerinä.
Tiedottaja työstää ja lähettää mediatiedotteet, kokoaa ruohonjuurikatsaukset sekä hoitaa aktiivisen
ylläpidon mediaan. Tiedotustyön yhdistämisellä tapahtumien järjestämiseen tuetaan myös
yhdistyksen omaa varainhankintaa.
Tiedotustyössä käytettäviä kanavia ovat matalan kynnyksen toimipisteet, Asukki-lehti, tapahtumat,
tiedotteet, esitteet, erilaiset katsaukset ja sekä internetsivut. Tiedottaja osallistuu yhdistyksen
neljännesvuosittaisen osavuosikatsauksen työstämiseen. Tiedotuksessa käytetään hyväksi
sosiaalista mediaa. (mm. Facebook).
Yksi tiedotuksen yhteiskunnallisista tehtävistä on luoda ymmärrystä siitä, että asunnottomuus on
elämäntilanne, ei ihmistä määrittävä ominaisuus. Tiedotus tukee julkisuudessa käsitettä ymmärrys
käsitteen suvaitsevaisuus sijaan.
Tiedotustyössä välitetään tietoa kadulta päätöksenteon tasoille ja päinvastoin. Jotta osallisuus
toteutuu, käsitteet ja termit selvennetään. Kokemusasiantuntijoiden tieto ja yhteydet asunnottomiin
ovat oleellinen osa tiedottamistoimintaa. Yhdistyksessä työskentelevät kokemusasiantuntijat
osallistuvat tiedottamiseen ja toimitustyöhön.
1.4.1 Asukki-lehti
Yhdistyksen toimittama Asukki-lehti toimii
yhdistyksen tiedotuskanavana, asunnottomien
omana äänitorvena ja yhteiskunnallisena
vaikuttajana. Vähäosaisuus ja asunnottomuus
Meidän pitää
ymmärtää mitä te
viranomaiset
sanotte, jotta me
pystytään
osallistumaan!
11
kietoutuvat yhteen ja asunnottomuus muuttuu yhteiskunnan muuttuessa. Asunnottomaksi
joutuminen on pitkän, usein piiloon jäävän monisyisen kehityskulun tulos, josta näkyväksi
on noussut pitkäaikaisasunnottomuus. Asukki hahmottaa asunnottomuuden
kehityskulkuja, jotta yhteiskunnassa ei keskityttäisi vain ilmiötason ongelmien ratkaisuun.
Asukki kiinnittää huomiota asunnottomuuden ehkäisyyn sekä yhteiskunnan että yksilön
mittakaavassa.
Asukki tuottaa sellaista välitöntä tietoa asunnottomuuteen liittyvistä elämäntilanteista ja
ajatusmaailmasta, jota muualta ei ole saatavissa. Asunnottomuuden itse kokeneet kirjoittavat
lehteen. Myös saneltu juttu on kirjoittamista. Esteetön mahdollisuus ilmaisuun omassa asiassaan
on oleellinen osa lehden toimintaa. Asunnottomuustausta ei ole edellytys kirjoittamiselle.
Toimitussihteeri ja kokemusasiantuntija toimivat avustajina henkilöille, jotka eivät itse syystä tai
toisesta kykene kirjoittamaan. Asukki pyrkii vuorovaikutteisuuteen ja tekemään yhteiskunnallisia
asioita kaikille ymmärrettäviksi ja avoimiksi. Erityistä huomiota kiinnitetään käsitteiden ja kielen
selkeyteen.
Lehti tehdään taittoa ja painatusta lukuun ottamatta vapaaehtoisvoimin. Asunnottomilla on
mahdollisuus myydä lehteä ja saada puolet lehden myyntituotosta itselleen.
Asukki-lehti tekee yhteistyötä Suomen kulttuuri- ja tiedelehtien liiton KULTTI ry:n kanssa
osallistumalla Iso Numero -lehden toimittamiseen. Iso Numero -lehti on katumyyntiin tarkoitettu,
köyhyyttä vastaan toimiva kulttuurilehti, josta on ilmestynyt kaksi numeroa. Asukin myyjät voivat
myydä myös Iso Numero -lehteä.
Asukki-lehti jaetaan jäsenten ja tilaajien lisäksi ministeriöihin, eduskuntaan, virastoihin, sairaaloihin,
asumisyksiköihin, hoitolaitoksiin, kuntapäättäjille, tutkijoille sekä valtakunnallisille ja paikallisille
tiedotusvälineille. Ilmoitushankinnasta, myynnistä ja jakelusta tehdään toimintavuoden alussa
kirjallinen kartoitus, joka sisältää jäsenistön ehdotukset. Asukki-lehden formaattiin ja
ilmestymistiheyteen voidaan tehdä tarvittavat muutokset. Lehden jakelu toteutetaan
pääkaupunkiseudulla alueittain vapaaehtoisten voimin. Asukki ilmestyy myös verkkolehtiversiona
yhdistyksen internetsivuilla.
1.5 Valtakunnallinen alue- ja yhteistyö
Aluetyöntekijä vastaa Omat avaimet -hankkeesta sekä toimii valtakunnallisen ja
eurooppalaisen asunnottomien vaikuttajaverkoston yhteishenkilönä.
12
Yhdistys vahvistaa kumppanuuksiaan Y-säätiön, Rauman katulähetyksen ja Helsingin
kaupungin ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa.
Aluetyöntekijä vastaa yhdistyksen valtakunnallisesta alueyhteistyöstä ja on yhteydessä Suomen
kymmenessä suurimmassa asunnottomuuskunnassa toimiviin tahoihin, jotka työssään kohtaavat
asunnottomia tai asunnottomuutta kokeneita. Aluetyöntekijä vierailee vuoden aikana
mahdollisuuksien mukaan asunnottomille suunnatuissa toimipisteissä yhdistyksessä
työskentelevien kokeneiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi aluetyöntekijä ylläpitää yhdistyksen
suhteita myös kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin sekä toimii linkkinä HoPe-verkostoon.
Yhdistyksen yhteistyö jatkuu edelleen muiden asunnottomuuden kanssa toimivien järjestöjen,
yksityisten sekä kunnallisten toimijoiden kanssa. Vva ry:n pääyhteistyökumppanit ovat vuonna
2012 Helsingin kaupunki (asunnottomien palvelut), Y-säätiö (yhteistyösopimus asuntojen
jälleenvuokraamisesta), Sininauhasäätiö (asumisen polku), Kriminaalihuollon tukisäätiö
(järjestöyhteistyö), Helsingin Diakonissalaitos (Paavo-hanke, Sällikoti), Rauman katulähetys
(Paavo-hanke), Ympäristöministeriö (Paavo 2, ohjaus) sekä asunnottomuustoimijat kansallisesti.
Vva ry toimii tiiviissä yhteistyössä myös Nuorisoasuntoliiton, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan
osaamiskeskuksen Soccan, Asukasliiton, Kansalaisareena ry:n, A-klinikkasäätiön,
Elämäntapaliiton, Helsingin vankilan, Suomenlinnan työsiirtolan, Uudenmaan sosiaalialan
oppilaitosten, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n kanssa.
Vva ry on eurooppalaisen asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestön Feantsan täysjäsen, SOSTE
ry:n, Kultti ry:n ja Vartiosaariseuran jäsen sekä työnantajan roolissa Elinkeinoelämän keskusliiton
ja Helsingin Kauppakamarin jäsen.
Hei, me asunnottomuutta
kokeneet aiotaan kertoa
mitä me tarvitaan!
1.5.1 Omat avaimet -hanke
Omat avaimet -hanke on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja
poistamisohjelman jatkokauden (PAAVO 2) rinnalle ja tueksi kehitetty
innovatiivinen kehittämishanke vuosille 2012–2015 välille. Hanketta
rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja
Tampereen kaupungit ovat kirjanneet valtion ja kuntien väliseen
aiesopimukseen yhteistyön Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa.
Hankkeeseen palkatut kokemusasiantuntijat tuovat ruohonjuuritason
13
tiedon kunnassa toteutettavaan asunnottomien palveluiden kehittämiskohteeseen.
Käyttäjälähtöisyys otetaan huomioon jo palveluiden suunnittelussa. Kokemuksen omaavat
hanketyöntekijät keräävät kunnassa asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden näkemyksiä
yhteiseen käyttöön.
Kokeneet asiantuntijat osallistuvat asumisyksikön yhteyteen rakennettavan lisärakennuksen,
päiväkeskustoiminnan, peruskorjattavan asumisyksikön, hätämajoituksen ja arviointiyksikön
suunnitteluun sekä alle 25-vuotiaille suunnatun matalan kynnyksen toimipisteen kehittämiseen.
Lisäksi he osallistuvat kehittämiskohteen ja/tai kaupungin ohjausryhmän työskentelyyn. Omat
avaimet -hankkeen etenemisestä tiedotetaan yhdistyksen internetsivuilla, Asukki-lehdessä ja
neljännesvuosittain ilmestyvässä osavuosikatsauksessa. Vuoden 2013 aikana hankkeen
suunnitelmien mukaisesti jatketaan prosessin mallintamista rinnan hankkeen etenemisen kanssa.
Omat avaimet -hankkeen rinnalla kootaan asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden omaa
valtakunnallista vaikuttajaverkostoa, jonka tarkoituksena on saattaa asunnottomuutta kokeneet
yhteen. Verkoston tavoitteena on vaikuttaa sekä vallitseviin asenteisiin että poliittiseen
päätöksentekoon. Vaikuttajaverkoston työskentelyä voidaan jatkaa myös hankkeen päättymisen
jälkeen.
1.5.2 Paavo-kehittäjäverkostohanke
Hankkeen päätavoitteena on varmistaa, että kaikkein haavoittuvimmissa olosuhteissa eläneille
pitkäaikaisasunnottomille voidaan taata ihmisarvoiset asumisratkaisut ja tuki asumisen
onnistumiseksi. Asumisen tuki perustuu laadukkaisiin palveluihin, joiden taustalla on
korkeatasoinen ammatillinen osaaminen ja eettisesti kestävät periaatteet. Hankkeessa kehitetään
ja vahvistetaan Asunto ensin -periaatteen mukaisia palveluja järjestöjen ja julkisen sektorin
toimijoiden tasavertaisessa kumppanuudessa. Vailla vakinaista asuntoa ry vastaa
kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä hankkeessa.
1.5.3 Kansainvälinen yhteistyö
Vailla vakinaista asuntoa ry on eurooppalaisten
asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestön Feantsan
jäsen ja osallistuu vuotuiseen pääteemaseminaariin
tarkoituksenmukaisella kokoonpanolla. Vuoden 2013
teemana on nuorten asunnottomuus.
Ens vuonna
Euroopassa
käsitellään meidän
nuorten asioita.
Noi arska-reiskaja-pena aikoo
käydä Köpiksessä
katsomassa miten
homma toimii.
14
Toiminnanjohtaja jatkaa Feantsan alaisuudessa toimivan osallisuusryhmän jäsenenä.
Yhdistyksessä työskentelevä kokenut asiantuntija jatkaa vuonna 2011 perustetun HoPe
(Homeless People) -verkoston hallituksen jäsenenä. Varajäseneksi on valittu yhdistyksessä
työskentelevä kokenut asiantuntija. HoPe järjestää asunnottomille ja asunnottomuutta
kokeneille kerran tai kaksi kertaa vuodessa tapaamisen, joissa käsitellään eurooppalaista
asunnottomuutta. Näihin tapaamisiin yhdistys lähettää 1-2 järjestön jäsentä. HoPen hallitus on
kokoontunut osallisuusryhmän tapaamisten yhteydessä.
Henkilöstön opinto- ja virkistysmatka toteutetaan ulkomaisen yhteistyökumppanin kanssa,
mikäli taloudelliset resurssit antavat myöten. Jos matka toteutuu, vierailukohteena on
Tallinna, jossa tutustutaan asunnottomille suunnattuihin palveluihin.
Omat avaimet -hankkeessa työskentelevä henkilöstö vierailee vuoden 2013 aikana Tanskassa
asunnottomien järjestössä SANDissa. Vierailun tarkoituksena on perehtyä järjestön tekemään
työhön ja selvittää, kuinka kokemusasiantuntijoiden osallistumis- ja vaikuttamistoiminta on saatu
toimimaan Kööpenhaminassa, jossa toiminta on huomattavan aktiivista. Yhteistyö Pietarissa
toimivan asunnottomien järjestön Nochlezhkan kanssa jatkuu. Vva ry kuuluu Pohjoismaiseen
verkostoon (Nordic Council of Ministers), johon myös Nochlezhka kuuluu.
2. HALLINTO, TALOUS JA HENKILÖSTÖ
Vaikka 2012 tehtiin hyvä
tulos, meidän rahat ei
todennäköisesti nyt riitä.
Mistä keksitään lisää?
Vuonna 2013 lisärahoitusta ja panostusta vaativat matalan kynnyksen
työ sekä taloushallintopalvelut. Asumisyksikkö Sällikodin
ostopalveluhinta on myös saatava vastaamaan palveluntuottamisesta
aiheutuvia kuluja.
Yhdistyksen hallinnosta ja taloudesta vastaa vuosittain valittava 6-jäseninen
hallitus sekä toiminnanjohtaja. Sällikoti-hankkeen taloudesta vastaa
toiminnanjohtajan ja hallituksen lisäksi myös yksikön vastaava. Hallitus
kokoontuu vähintään kuusi kertaa vuodessa. Yhdistyksen kaksi kertaa
vuodessa pidettävällä jäsenkokouksella on päätösvalta sääntömääräisissä
asioissa.
Vuonna 2013 Vva ry:n toimintaan haetaan rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä, Helsingin
kaupungilta sekä muilta tarkoituksenmukaisilta tahoilta ja säätiöiltä. Ensi vuoden aikana tutkitaan
mitä EU-rahaa olisi haettavissa. Järjestön toimintaan haetaan varoja myös keräyksillä, Asukki-
15
lehden ilmoitusmyynnillä ja jäsenhankinnalla. Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia sekä tuottaa
pientä myytävää materiaalia. Yhdistys hakee valtakunnallisen rahankeräysluvan. Vuonna 2013
yhdistyksen taloushallinnon kulut kasvavat, koska yhdistys joutui vaihtamaan tilitoimistoa kesken
vuoden vuonna 2012 kirjanpitäjän kuoleman vuoksi, eikä vastaavaan hintaan ole saatavissa
sellaista palvelua, jonka 14 vuotta yhdistyksellä ollut kirjanpitäjä tuotti.
Järjestö käyttää talouden- ja kirjanpidossa tilitoimistoa sekä virallista tilintarkastajaa. Hallitus valvoo
varojen käyttöä ja seuraa neljännesvuosittain Vva ry:n talouden toteutumista. Hallituksen jäsenille
voidaan maksaa työskentelystä pieni kokouspalkkio. Vapaaehtoisille voidaan maksaa
toimintarahaa verotuksessa sekä yhdistyksen osallisuusstrategiassa määritellyin ehdoin.
Henkilöstön hyvinvointia tuetaan työterveyspalveluiden, työnohjauksen, koulutuksen, joustavien
työaikajärjestelyjen, liikunta ja kulttuurisetelien sekä virkistyspäivien ja opintomatkojen muodossa.
Hallituksen kontaktia työntekijöihin parannetaan jalkautuvalla työskentelyllä toimipisteisiin.
Asumisyksikkö Sällikodin talous perustuu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa tehtyyn
ostopalvelusopimukseen sekä asumisyksikön täyttöasteeseen. Helsingin kaupungin kanssa
neuvotellaan ostopalvelun hinnasta, mikäli korkein hallinto-oikeus ei kumoa Skey-sopimusta.
Muutoin yhdistys osallistuu uuteen kilpailutukseen Sällikodin osalta.
3. ARVIOINTI JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Me arvioidaan toimintaa
koko ajan ja muutetaan
sitä aina kun tarvitaan.
Vva ry:ssä arviointi toteutetaan pääosin järjestön omana
työnä. Yhdistyksen työntekijät osallistuvat rahoittajan ja
muiden yhteistyökumppaneiden tarjoamiin
arviointikoulutuksiin. Henkilöstö voi halutessaan osallistua
toimipisteittäin ryhmätyönohjaukseen. Koko henkilökunta
kokoontuu kuukausittain yhteiseen palaveriin yhdessä
kävijöiden edustajan kanssa sekä neljännesvuosittain
arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Koko toiminnan
arviointi tehdään edellisen vuoden päätyttyä vuoden 2013
alussa. Yhdistys muuttaa seurantajärjestelmänsä
rahoittajien vaatimusten mukaiseksi. Yhdistyksen
osallisuusstrategian arvioinnissa käytetään siihen erikseen kehitettyä mallia. Omat avaimet hankkeessa kehitetään neljässä kaupungissa asunnottomien palvelua, jonka arviointia kehitetään
koko ajan ja työ mallinnetaan. Sosiaalisen tilinpäätöksen tekoa varten hankitaan koulutusta.
16
Projektien ja toimintojen arvioinnissa käytetään yliopiston tutkijoiden sekä oppilaitosten
opinnäytetöitä. Vva ry:ssä työharjoitteluaan suorittavat opiskelijat varmistavat jatkuvan työn
sisältöjen tarkistamisen. Vapaaehtoistyön koordinoimiseen hankitaan tarkoituksenmukaista
koulutusta ja kirjallisuutta.
Vva ry osallistuu SOSTE ry:n järjestämiin koulutuksiin sekä hyödyntää Järvi-hankkeessa
kehitettyjä arviointimalleja. Työtä kehitetään jatkuvasti koulutuksen, työnohjauksen,
neljännesvuosittaisten kehittämispäivien sekä osavuosiarvioinnin avulla. Yhdistyksen
erityislaatuiset toiminta- ja työprosessit vaativat selkeyttäviä kuvauksia ja prosessin ohjaus voidaan
ostaa ulkopuolelta.
4. JÄRJESTÖLÄHTÖINEN AUTTAMISTYÖ
Asunnottomuusluvut kasvavat ja asunnottomien
tilanne tulee huonontumaan merkittävästi
lähiaikoina. Tämä vaatii lisäresurssia ja
Mekin jäädään kohta
asunnottomaksi. Jotain
olis pakko tehdä niin
että mekin saadaan
sellanen kämppä
mihin rahat riittää.
panostusta kansalaisjärjestöjä rahoittavilta
tahoilta. Yhdistyksen työn tarkoituksena on
varmistaa, että erityisen heikossa asemassa
olevat henkilöt pääsevät tarvitsemiensa
palveluiden piiriin ja voivat vaikuttaa saamiensa
palveluiden laatuun.
Vuoden 2013 tärkeimmät tulostavoitteet:

Yhdistyksen yökahvila Kalkkersin avoinna pitäminen joka yö syyskuusta huhtikuun
loppuun

Liikkuvan tuen ja asumisneuvonnan resurssien ja rahoituksen lisääminen kasvaneen
tarpeen vaatimalla tavalla

Matalan kynnyksen rahoituksen turvaaminen ja avun varmistaminen palveluiden
ulkopuolelle jääville asunnottomille

Etsivän työn palvelun tarjoaminen kuntiin
Yhdistyksen tarjoaman matalan kynnyksen avun on tarkoitus täydentää kunnallista
palvelujärjestelmää. Kansalaisjärjestöt eivät kykene täydentämään palveluja, jos ne eivät
17
toimi. Palvelujärjestelmän toimivuuteen vaikutetaan parhaiten, jos palveluja käyttävät
saadaan osallistumaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Vuoden 2013 alussa
Helsingissä sosiaali- ja terveysvirasto yhdistyvät, minkä toivotaan helpottavan kansalaisten
asiointia.
Järjestön vahvuutena on pitkäaikainen, ilman ajanvarausta tapahtuva ja myös virka-ajan
ulkopuolelle ulottuva asunnottomien edunvalvontatyö sekä ruohonjuuritason kontakti
tukiasunnoissa ja kadulla asuviin asunnottomiin. Luottamuksellisen kontaktin saavuttaminen
palveluiden ulkopuolella eläviin asunnottomiin vaatii huomattavasti aikaa sekä epätavallisia ja
epävirallisia tapaamisaikoja ja -paikkoja, jotta vaikeassa asemassa olevat ihmiset suostuvat
ylipäänsä autettaviksi. Työprosessit kirjataan vuoden 2013 aikana ja henkilöstölle järjestetään
EA1-koulutus.
4.1 Matalan kynnyksen toiminta
Matalan kynnyksen periaatteella toimiva päivätoiminta mahdollistaa avoimen kohtaamisen
erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kesken sekä yhteisöllisyyden vahvistamisen.
”Sillee ettei ihminen eristäydy. Että se saa olla ihmisten joukossa. Eikä jää yksin. Se
yhteisöllisyys, saa kuulua johonkin, ku mäkään en kuulu mihinkään puolueeseen. Kuitenkin
se luo sellasta turvallisuuden tunnetta noille ihmisille. Et on joku paikka mihin mennä.”
4.1.1 Asumis-, päihde- ja mielenterveysasiat: ohjaus ja neuvonta
Erilaiset asunnon hakemiseen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet vuoden 2012 aikana.
Moni kävijä on ilmaissut huolensa liian korkeista vuokrista ja vuokrausehdoista
pääkaupunkiseudulla. Kontakteja päivää kohti on keskimäärin viisi, joista kolme on työssä
käyviä. Nuorten osuus asunnonhakijoista on kasvanut.
Ohjaus- ja neuvontatyötä tehdään asumiseen ja sosiaali- ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa
yksilöllisesti ilman ajanvarausta yhteistyössä viranomaisten kanssa. Matalan kynnyksen yhteistyötä
Me päästiin heti
hoitamaan tätä
asuntoasiaa vaik
meil ei ollu edes
aikaa varattuna
kehitetään yhteistyössä eri kaupunkien ja niissä
toimivien järjestöjen kanssa. Asumisohjaaja on
jäsenenä Vantaan Asunnottomien tuki ry:n
toiminnassa sekä suunnittelemassa Vantaan
asunnottomien yön tapahtumia. Asumisohjaaja on
suunnitellut Kumppanuustalon toimintaa Vantaan
kaupungin keskeisten toimijoiden kanssa
18
(huumehoitoklinikka, diakoniatyö, Ruoka-apu ry, vertaistoiminta, sosiaalityö).
Kumppanuustalohankkeelle pyritään etsimään sopivat tilat sekä rahoitus Vantaan kaupungilta.
Matalan kynnyksen päivätoiminnoissa työskentelee kolme henkilöä, joista yksi vastaa vapaaehtoisja vertaistoiminnan keskuksen Vepan toiminnasta, yksi liikkuvan tuen palveluohjauksesta ja yksi
asumiseen sekä päihde- ja mielenterveyshoitoon liittyvistä ohjaus- ja neuvontatehtävistä. Työ on
edunvalvontatyön lisäksi konkreettista neuvontaa ja ohjaustyötä sekä vaate-, ruoka- ja
puhtaanapitoapua. Lisääntynyt työmäärä kaipaa lisää panostusta resursseihin.
4.1.2 Liikkuva tuki
Liikkuvan tuen työssä on huomattu, että Vva ry:n kävijät hyötyvät asioiden hoitamiseen
annetun tuesta sekä erilaisista osallistumismahdollisuuksista kansalaisina. Liikkuvan tuen
käyttöön hankitaan kulkuneuvo, joka mahdollistaa tämän kokonaisuuden.
Liikkuva tuki ja palveluohjaus ovat kehittyneet Vva
ry:n työmuotoina vuodesta 2009 lähtien. Monilla
Me tarvitaan
sellanen auto
johon me kaikki
mahdutaan
mukaan.
yhdistyksen toimipisteiden kävijöillä asiat ovat olleet
hyvin kauan sekaisin tai kokonaan hoitamatta. He
tarvitsevat konkreettista ja välittömästi tavoitettavaa
tukea, jotta auttamisprosessi saadaan liikkeelle.
Tähän tarpeeseen yhdistyksessä on vastattu
kehittämällä liikkuvan tuen ja palveluohjauksen
työmenetelmä. Tarkoituksena on saada tuettavan
henkilön asia alkuun siten, että tuen saaja kykenee
itse ottamaan siitä vastuuta jatkossa. Kyvyttömyys
hoitaa arkipäivän asioita on arka asia useimmille ihmisille. Siksi työmuodossa korostuu ihmisen
kohtaaminen ihmisenä ja kunnioitus tuen saajaa kohtaan, ei tavanomainen tiukka ammatillinen
suorittaminen.
Vuonna 2013 liikkuvan tuen käyttöön hankitaan sopivampi kulkuneuvo, joka mahdollistaa
kävijöiden liikkumisen erilaisissa paikoissa tarpeen mukaan ja paremman osallistumisen. Järjestön
saamien lahjoitusten hakeminen onnistuu uuden kulkuneuvon myötä. Lisäksi Kalkkersista voidaan
hakea halukkaat ja jatkaa yökahvilassa aloitettua työtä paikan mentyä kiinni. Tähän asti työntekijä
on tehnyt liikkuvaa tukityötä omalla autollaan, jonka kuluihin yhdistys on osallistunut.
19
4.1.3 Vepa
”Mä sanon että tää on huippu hyvä juttu, ilman tätä moni ois kuollu. Se on ihan tosi, et moni
ois kuollu. Täältä on niin paljon apua monelle ihmiselle.”
Vepan toiminnasta vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksen mukaan Vepassa käyvät kokivat
olevansa vähemmän yksinäisiä ja kuuluvansa johonkin. Lähes kaikki haastateltavat kokivat
toiminnan positiivisena ja heidän mielestään siitä oli heille hyötyä. Negatiiviset kokemukset
liittyivät lähinnä Vepan toimitilojen kokoon ja matalan kynnyksen tuomiin ongelmiin. Myös
päivittäin tarjottavia toimintamahdollisuuksia kaivattiin lisää.
Ne osaa sua tääl
jeesaa oli sun
tilanne mikä
tahansa.
Vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan keskus Vepa toimii matalan
kynnyksen periaatteella. Yhdysvalloista tehdyn tutkimuksen mukaan
tehokkain tapa tavoittaa katuasunnottomat ja saada välitettyä heille
tietoa on ateria matalan kynnyksen palveluissa. Vepassa tarjotaan
päivittäin ruoka, joka valmistetaan osin kaupoista lahjoitetuista
elintarvikkeista.
Vepassa voi hoitaa maksutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät
asiat sekä viranomaisasioinnin. Kävijöiden aktiivisuutta ja
mahdollisuutta osallistua päivittäisiin toimintoihin korostetaan. Vepaan
on palkattu yksi vertaisohjaaja, joka vastaa käytännön työstä. Vuonna
2012 palkattiin palkkatuella toinen vertaisohjaaja, joka kuitenkin katosi
puolen vuoden työrupeaman jälkeen. Uusi työntekijä palkataan
vuoden 2013 alussa palkkatuella ja vapaaehtoistyön ja -toiminnan
mahdollisuuksia lisätään. Vepassa voi toimia työharjoittelussa,
yhdyskuntapalvelussa tai vapaaehtoisena. Joistakin töistä voidaan maksaa pientä verotonta
toimintarahaa.
4.1.4 Yökahvila Kalkkers

Vuonna 2013 yökahvila pidetään
avoinna joka yö syyskuun alusta
huhtikuun loppuun.

Kehitetään tarkoituksenmukainen
24/7-malli, ympärivuorokautisen
aukiolon toimintamalli, yhteistyössä
Auttakaa! Jos
ei saada lisää
rahaa, niin tää
Kalkkers
joudutaan
sulkemaan.
20
Sininauhasäätiön kanssa; tähän sisältyy yökahvila Kalkkersin jokaöinen aukiolo
kylmimpään aikaan.

Euroopan sisäisten siirtolaisten kasvu ja nuorten asunnottomien määrän kasvu
vaatii aiempaa tarkempaa paneutumista ja kehittämistä yökahvilan toiminnassa.
Yökahvila Kalkkers on Helsingissä yöaikaan avoinna oleva kriisipiste, jossa on kymmenen vuoden
aikana ollut yli 100 000 käyntiä. Yökahvilan tärkein toimintamuoto on asunnottomille yöaikaan
annettava ohjaus ja neuvonta sekä kriisi- ja ensiapu. Vva ry piti Kalkkersia avoinna lahjoitusvaroin
sekä Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan ennakkoavustuksen turvin joka yö keväällä 2012.
Kalkkers oli täynnä joka yö ja tulijoita olisi ollut enemmänkin. Varsinkin Helsingin kaupungin
suljettua ylimääräisen hätämajoituksen tammikuun lopussa yökahvila täyttyi nopeasti. Mikäli
yhdistys ei saa rahoitusta yökahvilan pitämiseksi avoinna joka yö kylmimpään
vuodenaikaan, se ei katso järkeväksi ylläpitää yökahvilan toimintaa.
Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan (artikkeli Public Health -lehdessä 2011) eniten
syrjäytymistä aiheuttaa säännöllisen yöpymispaikan puute. Yökahvilassa kävijät ovat olleet
henkilöitä, joilla on ollut asiointikielto tai haluttomuutta asioida kaupungin tai pääkaupunkiseudun
muissa palveluissa tai he ovat olleet kirjoilla muualla Suomessa tai ulkomailla.
Ulkopaikkakuntalaisten tai ulkomaalaisten kävijöiden on mahdollista yöpyä Helsingin kaupungin
asunnottomien palvelukeskuksessa vain kaksi yötä. Sen jälkeen heille on järjestettävä kuljetus
omalle paikkakunnalle tai omaan maahan. Käytännössä tämä on usein mahdotonta ja silloin joko
etsivän työn yksikkö Yökiitäjä tai Yökahvila Kalkkers ovat ainoat tahot, jotka voivat ottaa vastaan
kyseisiä henkilöitä.
Yöaikaan annettava matalan kynnyksen apu on kallista. Yhdistys oli liian optimistinen yökahvilan
muuttaessa asumisyksikkö Pessin ja Illusian yhteyteen keväällä 2011. Yhteistyön tarkoituksena on
ollut luoda suora asumisen polku sellaisille ulkona asuville, jotka ovat jääneet kaiken avun
ulkopuolelle. Suoraa asuttamista ovat vaikeuttaneet ostopalvelusopimukset kaupunkien ja
Sininauhasäätiön välillä, sillä jonon ohi asuttaminen ei ole onnistunut Sas-ryhmä käytännön vuoksi.
Yhteistyössä Sininauhasäätiön Viimeinen mohikaani -hankkeen kanssa on kuitenkin saatu
joitakin pitkäaikaisia yökahvilan kävijöitä asumaan Sininauhasäätiön Starttikotiin.
4.1.5 Etsivä työ
Etsivän työn yksikkö Yökiitäjä etsii palvelujärjestelmän ulottumattomissa olevia
asunnottomia yöaikaan, kohtaa heidät heidän omalla reviirillään ja yrittää saada heidät
21
tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Yökiitäjä-tiimi havainnoi jatkuvasti katukuvassa
näkyviä asunnottomuuteen liittyviä ilmiöitä ja raportoi niistä yhteistyökumppaneille ja
medialle.

Vuonna 2013 etsivän työn mallia tarjotaan Espoon kaupungin lisäksi myös muille
kunnille.
Etsivän työn yksikkö Yökiitäjä on työskennellyt vuodesta
2006 ja tavoittanut useita satoja ulkona asuvia henkilöitä,
Me ollaan ainoot
Suomessa ketkä yöaikaan
löytää sellaset kaverit
joita muut ei oo löytäny.
Meistä vois ottaa mallia.
joilla ei ole ollut minkäänlaista kontaktia sosiaali- tai terveydenhuoltoon
(kontaktia ei joko koskaan ollut tai se oli katkennut syrjäytymisen tai
mielenterveyden ongelmien vuoksi) sekä kehittänyt toimivia etsivän työn
malleja. Etsivällä työllä yöaikaan on luotu kontakteja kadulla oleskeleviin
asunnottomiin, joita ei muutoin ole tavoitettu, sekä ehkäisty henkeä ja
terveyttä uhkaavia vammoja. Kohdattujen ihmisten saaminen
palvelujärjestelmän piiriin on osoittautunut haasteelliseksi, mutta hyviin
tuloksiin on päästy joidenkin kohdalla yhteistyössä muiden toimijoiden
kanssa. Tärkeä osa yöaikaan tehtävää työtä on ollut kontakti ulkona
oleskeleviin ja äkillisesti ulos joutuneisiin kansalaisiin. Joillekin yön
kulkijoille Yökiitäjän kontakti on ollut ainoa inhimillinen kontakti.
Kuukausittain Yökiitäjä on tavoittanut 30–50 yöaikaan ulkona majailevaa henkilöä. Helsingin
kaupungilla on lähityöhanke, jonka kanssa Yökiitäjä on tehnyt tiivistä yhteistyötä, koska hanke ei
tavoita asunnottomia yöaikaan. Yökiitäjä liikkuu koko pääkaupunkiseudulla. Espoon kaupungin
kanssa solmittiin vuosiksi 2011–2012 yhteistyösopimus, jossa sovittiin Yökiitäjän liikkumisesta
Espoossa. Sopimus uusitaan vuodeksi 2013. Yökiitäjä alkaa liikkua järjestelmällisesti myös
Vantaalla ja tavoitteena on solmia Vantaan kaupungin kanssa vastaavanlainen sopimus. Myös
Jyväskylän suunnalla on osoitettu kiinnostusta mallia kohtaan.
Säännöllisiä käyntejä yhteistyökumppaneiden luona jatketaan, koska tällä tavoin Yökiitäjä saa
arvokasta tietoa kentällä vallitsevasta tilanteesta. Yökiitäjän henkilökunta osallistuu Pro Tukipisteen
koordinoiman valtakunnallisen etsivän työn verkoston työhön.
5. ASUMISYKSIKKÖ SÄLLIKOTI
”En oo pystynyt osallistuun päihteidenkäytön vuoksi paljon mihinkään, mutta tärkeintä on
ollu että mä oon saanu osallistua omaan elämääni.” Sällikodin asukas
22
Sällikodin toimintaideologiana on toiminnallinen yhteisöllisyys ja yksilön kunnioitus:
tavoitteena on saada jokainen asukas osalliseksi omaan asumiseensa sekä vahvistaa
asukkaan valmiuksia itsenäiseen asumiseen ja elämiseen. Sällikodista on siirtynyt
syyskuuhun 2012 mennessä kolme henkilöä kokonaan itsenäiseen asumiseen.
Sällikoti toimi vuosina 2007–2011 Ray:n rahoittamana kokeilevana
tuetun asumisen hankkeena, jonka tarkoituksena oli kehittää
asumismuotoja vaikeasti asutettaville yksinäisille miehille
Nyt me
asutaan
Sällissä mut
sielläkään ei
rahat riitä!
pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2012 Sällikoti siirtyi Rahaautomaattiyhdistyksen hankkeesta Helsingin kaupungin sosiaaliviraston
ostopalveluksi hankintalain sovelluksella, Skey-sopimuksella. Yksi
palveluntuottaja valitti päätöksestä markkinaoikeuteen. Asian käsittely on
kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Korkeimman hallinto-oikeuden
päätöksen jälkeen selviää, katkaistaanko Sällikodin ostopalvelusopimus ja
kilpailutetaanko se uudelleen. Yhdistys osallistuu kilpailutukseen, jos päätös
kumoaa Skey-sopimuksen. Ostopalvelun hinta määriteltiin liian alhaiselle
tasolle tarjousta tehtäessä, koska silloin käytettävissä ei ollut tietoa
koko vuoden todellisista kustannuksista. Ostopalveluhinnasta
neuvotellaan uudelleen kaupungin kanssa, jotta palvelutuottamisen
kulut saadaan katetuksi. Yhdistyksellä ei ole omaa pääomaa kattaa
palveluntuottamisesta aiheutuvaa tappiota.
Asukkaiden valintakriteereinä olivat ikä (40 vuotta tai enemmän), asunnottomuuden kesto (+10v) ja
käytettynä pääpäihteenä alkoholi. Kohderyhmäksi valikoitui asunnottomien suurin ryhmä, alkoholia
pääpäihteenään käyttävät, pitkään asunnottomana olleet keski-ikäiset miehet, ja heistä edelleen
ne, joilla tilanne oli kroonistunut eikä toivoa asunnon saamisesta ollut. Ostopalvelusopimuksen
myötä asukkaat valitaan pääosin palveluntuottajan kautta. Sällikodin asukkaat ja henkilökunta
osallistuvat palvelun arvioimiseen ja kehittämiseen yhdessä palvelunostajan ja muiden
palveluntuottajien kanssa. Sällikodin mallia levitetään kotimaisten ja ulkomaisten vierailujen
yhteydessä sekä Paavo-kehittäjäverkostohankkeen yhteydessä, jos hankkeelle myönnetään
rahoitus.