Asukki-lehti 3/2013 - Vailla vakinaista asuntoa ry
3/2013 HINTA 3 EUROA VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY VUODESTA 1987 1 Päätoimittajamme Pekka Peltomäki muistuttaa, että Asukki ei leviä eikä jakele itseään itsestään. Jakelukartta kädessä löytyvät tarpeelliset osoitteet ja lehteä saa myydä missä kukin parhaaksi katsoo. Asukin myyjä saa pitää lehden 3 euron myyntihinnasta 2 euroa. Ja alla olevasta lehtileikkestämme voi jokainen lukaista omin silmin, että kunnianarvoisaa Asukkia on saateltu katumyyntiin jo vuonna 1996. MIHIN MENET, EUROOPPA? ===================== E Lue tästä lehtileikkeemme vuodelta 1996! Asukin toimitus Reijo Pipinen /pääurkkija Pekka Peltomäki /kunniapääurkkija Hartti Ahola Tapio Pelttari Esa Uusi-Kerttula Raija Maunula /toimitussihteeri vastaava pääurkkija: Sanna Lehtonen ”Arska” ”A.” Asukin toimittavat yhdessä entiset ja nykyiset asunnottomat, vapaaehtoistoimijat sekä Vva:n työntekijät. Painos 2000 kpl Painopaikka Lehtisepät Oy Pieksämäki ISSN 0783-6783 [email protected] Päätoimittaja p. 044 737 1445 Toimitussihteeri p. 044 773 4700 ”Arska” Ote Vva ry:n toimintasuunnitelmasta 2014: ”Yhdistys haluaa varmistaa, että asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet voivat osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon niin paikallisella, kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla.” Euroopassa on 4 000 000 asunnotonta, joka on 2000 kertaa Suomen asunnottomuus, joka on hippusen alle 8000 asun- ”Arska” Vailla vakinaista asuntoa ry Kinaporinkatu 2 A 8 00500 Helsinki Puh. 044 7044310 Faksi 09 7310 4033 www.vvary.fi [email protected] Toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen Puh. 050 407 9702 Järjestösihteeri Hanna Piirainen Puh. 050 443 1061 Aluetyöntekijä Carole Brady Puh. 050 443 1063 Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keskus Vepa Vaasankatu 5, 00500 Helsinki puh. 050 443 1065 [email protected] Asumisasiat Ulla Pyyvaara Puh. 050 443 0102 Liikkuva tuki ja palveluohjaus Juhani Haapamäki Puh. 044 520 7870 Yökeskus Kalkkers Mäkelänkatu 50B, 00510 Helsinki Puh. 050 443 1068 Avoinna joka yö klo 22-06 Yökiitäjä-auto ja tiimi Puh. 050 528 2013 ajovuorojen aikana Sällikoti Helsinginkatu 50, D-talo 00530 Helsinki Puh. 050 443 1060 Kannen kuva: Hartti Ahola 2 Asukki-lehti nro 3 / 2013 Vuodelta 1996: Asuki katulehdeksi? ...................... 2 Mihin menet, Eurooppa? ....................................... 3 Sekasortotalous ...................................................... 3 Oma koti kullan kallis ............................................ 3 Yöksi lämpimään? .................................................. 4 Asumisohjaajan syyskuu ........................................ 4 Unkarilainen rikos ................................................. 4 Vuokra-asuntopula käy kalliiksi ............................ 5 Asuntolautakunta pohtii........................................ 5 Ihmisarvon katoamisesta ja löytymisestä ............. 6 Saunat ja saari Vartiosaari saa kaavan: 5000 asuntoa mutta kenelle?......................................................... 8 Viiltoja .................................................................... 10 Alkoholistin saattohoitoa....................................... 10 Köyhänä kaupungissa ............................................ 11 Johnny-Kai Forssell: Yli ymmärryksen ................. 11 Kersti Pöldemaa: Tallinnan tukitoimet asunnottomuutta vastaan... 12 Jako Doma, Praha: Asunnottomien naisten hanke .............................. 14 Vva EU-seminaarissa Brysselissä: Aito osallisuus - uudet tulokset ............................. 15 Esa Uusi-Kerttula: rehellinen ja luotettava - sekä että?! ........................................... 15 Liikkuva tuki: näkökulmia..................................... 16 Arskan auto ............................................................ 16 Pääkaupunkiseudun asunto-opas ......................... 16 Vva ry:n tilinumero: FI95 8000 1770 5353 01 uroopan yhteisön pitäisi olla valtioiden liitto, jossa yhteisön jäsenvaltion tulisi vähimmäisvaatimuksena edes kunnioittaa kansojen välisiä sopimuksia. Unkari on nyt omalla tiellään, kun se kriminalisoi asunnottomuuden. YK:n ihmisoikeussopimus ei mielestäni anna siihen mahdollisuutta. Euroopan parlamentti kehotti jo heinäkuun alussa Unkarin viranomaisia muuttamaan toimintatapaansa haavoittuvassa asemassa olevien asunnottomien ihmisten ihmisarvon palauttamiseksi. Euroopan parlamentti muistutti EU:n perustuvan ihmisarvon kunnioittamisen, kansanvallan, tasa-arvon, vapauden, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteille. Artiklan 7.1. nojalla puheenjohtajaneuvosto (parlamentin puhemies ja ryhmien puheenjohtajat) voi todeta, että on olemassa vaara, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti EU:n perustana olevia arvoja. Käsitykseni mukaan Unkari on toiminut juuri näin. Kauden asuton notonta. Sosiaaliset ongelmat lisääntyvät taloudellisessa tilanteessa, jonka kurimuksessa lähes kaikki Euroopan maat ovat. P ääkaupunkiseudun imu vetää jo muutenkin kriisiytyneeseen tilanteeseen lisää väkeä. Haluttomuus rakentaa sosiaalisesti rahoitettuja vuokra-asuntoja ei ainakaan paranna tilannetta. Ongelmana on myös puute pienistä asunnoista. Omistamiseen perustuva asuminen ei ole sekään ongelmista pienin. Talouden alamäki on aiheuttanut kasvukeskusten vetovoiman lisääntymisen ja imu niihin on huomattava. Pienet paikkakunnat tyhjenevät suuriin keskuksiin, kuten pääkaupunkiseudulle, johon on syntynyt vuokra-asuntopula. Helsingin asuntojonossa on 27 000 ihmistä ja asunnottomia yli 4000. Nuorten tilanne on erityisen vaikea. Elämän alkutaival sujuu ilman koulutuspaikkaa, työttömänä ja usein myös asunnottomana. Ennuste tällaisessa tapauksessa on huono. Nuorisotakuu takkuilee pahasti. Tilannetta ei paranne se, että nettomuuttajista 74 % on 15–27 -vuotiaita. Kun 2010 Helsingin asunnottomista oli nuoria 570, niin nyt heitä on 1100, joka tarkoittaa neljäsosaa kaupungin asunnottomista. Ennuste ei ole kovin hyvä, jos elämä on aloitettava asunnottomana, kouluttamattomana ja työttömänä. Reijo Pipinen SEKASORTOTALOUS ====================== Yhteisvastuun vilttiketju lahjoitti asunnottomille kaikkiaan 600 lämpöistä huopaa Asunnottomien yönä ”pieneksi ensiavuksi Suomen 8000 asunnottomalle”. Kuva Helsingin Vaasanaukiolta. Avun toimittavat perille seurakuntien erityisdiakonia, Vailla vakinaista asuntoa ry sekä Helsingin Diakonissalaitos. Tuhannet kiitokset! Vva:n vilttejä vie eteenpäin Yökiitäjä ja yökeskus Kalkkers. K OMA KOTI KULLAN KALLIS ================== auan sitten meillä oli ”Upsalan ekonomit ” riesanamme, kun lähes kaikki, mihin he ryhtyivät, päättyi taloudelliseen katastrofiin. Tunnelma Suomessa on vähän samanlainen tällä haavaa. Tuskin kukaan hallitsee tilannetta, johon maa on ajettu. Taloudellisen päättämättömyyden maksavat aina ihmiset. Esimerkkinä telakkateollisuus. Aikanaan ei annettu hätäapua, kun oli kysymys 2000 miestyövuoden tilauksesta. Jäljet näkyvät nyt ja YT-ruletti pyörii. Työväkeä irtisanotaan muuallakin kuin telakalla, mutta tässä tapauksessa päättämättömyys maksaa pahimmillaan tuhansia työpaikkoja, kun alihankkijat lasketaan lukuun. Kansallisomaisuutta on myyty surutta yksityistämisinnossa. Kemira, Fortum, Outokumpu, Valmet, Suomen Posti (Itella), Sponda; listaa voisi jatkaa pitkään. Suomen kansa on nämä velalla ja verorahoilla hankkinut. Nyt ne näppärästi on siirretty osittain yksityiseen omistukseen. Kuka tietää, mitä vielä joutuu yhteisesti omistamistamme yrityksistä sekä infrastruktuurista saalistajien haltuun. Viimeisin kansallisomaisuuden haltuunotto koettiin Nokian varallisuuden siirtona, kun hra Elop tyhjensi pesää. Aikaisemmin pääsivät osallisiksi myös osakkeenomistajat 2000-luvun ensimmäisellä kymmenellä, kun osinkoja jaettiin 19 000 000 000 euroa anteina. Siis 19 miljardia! Kuitenkin Nokian käsi oli ojossa ja siihen ladottiinkin innovaatiotukia, jotka olivat kansalaisilta kerättyjä veroeuroja. N uoristamme on viranomaisten tavoittamattomissa ja syrjäytymisuhan alla 65 000. Lohduttomat ovat näkymät, jos valtiovalta ei tee toimillaan mahdolliseksi auttaa näitä nuoria. Jokainen nuori on arvokas IHMISENÄ. Vanhempia on turha syyllistää tilanteesta, joka johtuu järjestelmän heikkouksista. Kuinkahan monta kertaa on tulevina vuosina toistettava, että pääkaupungin asuntopula on pahasti kriisiytynyt pienten asuntojen kohdalla. Asumisneuvojamme ja kävijöiden kanssa keskustellessa on käynyt selväksi, että asunnottomuus pääkaupungissa lisääntyy vauhdilla. Asunnottomuus lisääntyi vuonna 2012 huippuvauhtia (20 %) ja ilmeisesti näin tapahtuu myös kuluvana vuonna. Elä tässä sitten sovussa sekasortotalouden kanssa. Reijo Pipinen Vva ry:n tilinumero: FI95 8000 1770 5353 01 Y K: n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena asunnottomuuspäivänä Helsingin kaupungintalolla pidetyssä seminaarissa 17.10 todettiin, että ihmiset eivät pääse eteenpäin kriisimajoituksesta tai asumisyksiköistä tai päinvastoin palveluasumiseen, jos tarve niin vaatii. Myös asuntomarkkinat ovat jumissa, pääkaupunkiseudun tilanne on katastrofaalinen. Asunnottomien yönä kahta kaverusta haastateltiin Helsingin Sanomien artikkelia varten. Toinen kaveruksista asui Asunto ensin – tyyppisessä asumisyksikössä, jossa on oma asunto ja vuokrasopimus. Toinen asui omassa, mutta tuetussa yksiössä. MOLEMMAT heistä kertoivat asuvansa ASUNTOLASSA ja haluavansa muuttaa ITSENÄISEEN asumiseen. He kokivat myös tehneensä virheen koska hyväksyivät alun perin tarjotun vaihtoehdon, josta ei sitten pääse enää eteenpäin: OMAAN ASUNTOON. Ja kuinka hartiavoimin me olemmekaan Paavo-ohjelman tavoitteita edis- täneet, varmistaneet että kaikki ne, jotka meidän mielestämme tarvitsevat tukea pääsevät asumaan itsenäisesti omalla vuokrasopimuksella; oma nimi ovessa. Kaikilla oma nimikään ei voi olla asunnon ovessa, sillä ”perässä voi olla sellaisia henkilöitä tai laskuja joita ei halua postiluukusta tai ovesta sisään”, kuten eräs juuri asunnon saanut henkilö totesi. Vailla vakinaista asuntoa ry: n asumisneuvoja antoi henkilökohtaista asumisneuvontaa syyskuussa lähes 80 henkilölle, joista noin puolet oli alle 25-vuotiaita. Meidän on otettava vakavasti tämä asia. Meidän on oikeasti kuultava asunnottomuuden asiantuntijoita (kokemuksen omaavia) mikä toimii ja mikä ei. Yhä hankaloituvassa asunnottomuustilanteessa meillä ei ole enää varaa jättää tätä ääntä käyttämättä. Myös Ruusulankadun asukkaiden ratkaisuehdotukset kannattaa kuulla tarkemmin. Sanna Lehtonen 3 YÖKSI LÄMPIMÄÄN? V UNKARILAINEN RIKOS ASUMISOHJAAJAN SYYSKUU nkarin lakiuudistuksen nojalla kodittomien oleilusta määrätyillä julkisilla paikoilla tuli lokakuun puolivälissä rikos, josta määrätään työpalvelua, sakkoa tai vankeutta. Budapestissä kodittomat häädetään vanhasta keskustasta. Asunnottomuus on kriminalisoitu. Vuoden 2011 väestönlaskennan alustavien tietojen mukaan ainakin 17 000 ihmistä Unkarissa elää ja oleilee kaduilla, toreilla, metroissa tai tiloissa, jotka eivät sovellu asumiseen kuten majoissa, kellareissa ja varastotiloissa. Budapestissä on 4000 katuasunnotonta ihmistä täysin taivasalla. Tilastoa tukee Unkarin sisäministeriön teettämä tuore selvitys, jonka mukaan katuasunnottomille tarkoitetuista paikoista on pulaa useissa Unkarin kaupungeissa. Unkarin hallitus puolestaan toteaa, että kaikille kodittomille on osoittaa paikka: on siis loogista kieltää kodittomien oleskelu julkisilla paikoilla. Unkarissa on noin 11000 yömajoituspaikkaa kodittomille. Suuri osa asuntoloista on täynnä ympäri vuoden. Talvella majoituskapasiteettia vielä venytetään ottamalla sisään ylimääräistä väkeä: talvikuukausina yövytään käytävillä, sänkyjen alla ja porrastasanteilla. Ääriä myöten täynnä olevien tilojen ulkopuolelle jää silti vielä tuhansia ihmisiä, joilla ei ole suojaa lainkaan. ailla vakinaista asuntoa ry:n Yökeskus Kalkkers avattiin kesätauon jälkeen 1. marraskuuta. Kalkkers on avoinna joka yö huhtikuun loppuun saakka. Vva on huolissaan tulevasta talvesta. Enää pääkaupunkiseudulla ei pääse yhdeksikään yöksi kaupunkien hätämajoitukseen, mikäli yöpaikan tarvitsija ei ole kaupungissa kirjoilla. Hätämajoituksen ainoa hätävara on kansalaisjärjestö. Yhdistyksen yökeskukseen mahtuu 25 lämpimän yöpaikan tarvitsijaa. Varsinaisesta yömajoituksen järjestämisestä ei ole kyse, vaan yö vietetään tuoleilla tai lattialla. Yökeskus Kalkkers on ollut 15 vuoden ajan avoinna kaikille asunnottomille. Ajat ovat muuttuneet. Viime kaudella ovelle muodostui jo tunteja ennen avaamista monenlaista jonoa. ”Tämä on se viimeinen etappi, jossa näkyvät sekä EU:n ongelmat että kuntien kiristynyt taloudellinen tilanne”, sanoo Jussi Lehtonen, Vva ry:n matalan kynnyksen toiminnan vastaava. ”Tänne tulijat ovat joka tapauksessa ihmisiä, joilla on ihmisoikeudet. Ketään ei voi jättää ulos paleltumaan. Nyt pienin resurssein toimiva kansalaisjärjestö hoitaa isojen rakenteellisten ongelmien seurauksia Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella.” U Kuvat ovat mielenilmauksesta, jolla vastustettiin asunnottomuuden kriminalisointia Budapestissa 14.11.2013. Kaupunki kuuluu kaikille -liike kokoontui kaupungintalolle ja ympäröi kaupunginhallituksen edustajat muodostamalla käsi kädessä piirin. Piirissä laulettiin ja esitettiin runoja. L evoton kuukausi, paljon asunnottomia nuoria ja maahanmuuttaja. Helsingin toimitiloissa tavattuja asunnottomia 79, joista miehiä 42 ja naisia 37 ja alle 25-vuotiaita 41. Olin yhteydessä sosiaalityöntekijään 65 kävijän asioiden alkuun saattamisessa sekä vuokratakuu- ja toimeentulotukikysymyksissä. Yhteyksiä Kriminaalihuoltoyhdistyksen sosiaaliohjaajaan, joka vastaa vankilasta vapautuneista: luonani asumisasioissa vankilasta vapautunut, lyhyen tuomion istunut 45-vuotias mies ja 26vuotias asunnoton mies, joka ei sanojensa mukaan saa kämppää. Asunnoton 65-vuotias nainen saapuu sovitusti sairaanhoitajan kanssa Vva:n toimistolle. Hänellä on soluasuntopaikka. Hän kertoo olleensa jo puolitoista vuotta juomatta kahta retkahdusta lukuun ottamatta. Nainen on väsynyt. ”Sain vihdoin naiskaverin, mut sitä ennen olen ollut kohta vuoden miesten kanssa ja noissa soluissa ei ole huoneisiin omia avaimia, vaan mun pitää koko ajan olla vähän niin kuin valmiustilassa. Että on jotain rättiä aina päällä, kun ne voi yhtäkkiä vain pyörähtää mun huoneessa muka jotain etsimässä, ei siis henkilökunta vaan nää asukkaat. Tiedätkö kun koko ajan vain odotan että pääsen tekemään omia juttuja ja että saisin kunnollisen asunnon. Voisi lähteä kahville jonnekin kahvilaan tai käydä vaikka kampaajalla tai repäistä oman ompelukoneen tiskin alta, voisin vain ommella. Olin tyhmä kun annoin sille mun silloiselle miesystävälle vuokraasunnon avaimet, se pisti 4 kaiken tuusannuuskaksi ja siitä mä nyt kärsin, en varmaan enää koskaan saa omaa asuntoa, koska on se häätö ja ne merkinnät, kun mulla oli myös aika rahatonta toi elämä, ne voivat vaikuttaa kielteisesti.” Soitan Kovaosaisten ystävät ry:n johtajalle ja sosiaalityöntekijälle. Kampin sosiaalitoimistossa käymme neuvottelun: Kampin sosiaalityöntekijä, asunnoton kävijä, Syväpuroyhteisön sairaanhoitaja ja minä asumisohjaajana. Kävijä saa väliaikaispaikan Pursimiehenkadun vieraskodista. Ensi vuoden alusta hän saa Kovaosaisten ystävät ry:n hajasijoitetun vuokra-asunnon. Ideana näissä asunnoissa on asua itsenäisesti ja ilman tukea toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Unkarissa ollaan palaamassa samankaltaiseen tilanteeseen, jossa Suomessa oltiin irtolaislain aikaan. Laki oli voimassa vuoteen 1986. Irtolainen merkittiin irtolaisrekisteriin ja hänelle voitiin antaa määräyksiä asuinpaikasta tai lähettää hänet työlaitokseen. Kylmyyteen kuollaan 21-vuotias nainen kertoo olevansa aikuislukiolainen, asunnoton ja hieman hankalassa tilanteessa. ”En voi asua kotona, kun broidi myy mun kaikki kamani, siis kaiken, mistä irtoaa rahaa, se tarvitsee valuuttaa huumeisiin ja ties mihin. Broidi on ihan sekaisin ja mä pelkään sitä todella, voitko auttaa.” Teemme asuntohakemusta puoltavan lausunnon: tärkeitä ovat tavoitteet, opiskelu ja päihteettömyys. Tuntuu hassulta, että minun täytyy puolustella nuorta mukavaa ihmistä ihan vain siksi, että hänen mahdollisuutensa saada tuosta vain asunto ovat lähes olemattomat. Nuori on kuitenkin kriisitilanteessa, hän ei voi asua kotona. ”Sunnuntaisin on hyvää ruokaa Alepan roskiksessa. Mun kaveri meni yrittämään niitä herkkuja sieltä toisesta roskiksesta, se on vähän vaarallista puuhaa, kun sinne voi jäädä puristuksiin. Onneks meillä on keinomme, miten sitä ruokaa sieltä saadaan.” Tässäkö olemme menossa? Hyvinvointiyhteiskunnassamme nuori rokkityttö iloitsee herkkujämäruokavalloituksestaan kansalaisjärjestön asumisohjaajalle. Jokainen meistä voi joskus pudota. Ja jokaiselle kuuluu ihmisarvo ja mielekäs, kiinnostava, lämmin huominen odottamassa oman kotioven ulkopuolella. Hyvinkään asunnottomuusmessut sai vuoden 2013 Arska patsas -tunnustuspalkinnon. SuojaPirtti ry luovutti palkinnon Asunnottomien yö -tapahtumassa Hyvinkäällä taideyhdistys Tajulle ja taidemuseolle. Unkarin virallisten tilastojen mukaan ennen vuotta 1977 Unkarissa kuoli kylmyyteen alle 100 henkilöä vuodessa. Vuoden 1985 jälkeen kylmyyteen kuolleiden lukumäärä on lähes jatkuvasti ollut yli 200. Vuonna 2010 kylmyyteen kuoli 332 ihmistä. Budapest 2011: 72 kylmyyteen kuollutta joista 22 kotona, 27 kadulla, 13 muissa tiloissa. Koko Unkari 2011: 230 kylmyyteen kuollutta, joista 132 kotona, 43 kadulla, 55 muissa tiloissa. Toisin kuin Unkarin hallituspuolue Fidesz väittää, kylmyyteen kuolleiden määrä ei hallituskaudella ole vähentynyt, toteaa A Varos Mindenkie, Unkarin asunnottomien järjestö. Eurooppa järjestyksen kourissa Eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA on huolissaan suuntauksesta, josta Unkari on tuorein esimerkki. Euroopassa jo moni kaupunki soveltaa kodittomiin pakkokeinoja ja määrää heidät karkotettavaksi julkisilta paikoilta. EU:n jäsenvaltiot ovat jo virallisesti sitoutuneet asunnottomuusohjelmien kehittämiseen. Yhteinen eurooppalainen toimenpidesuunnitelma on saatu kirjattua, mutta sitä ei ole toteutettu. Syynä on tilastojen puuttuminen. Tuoreimman arvion mukaan EU-maissa on 4 000 000 asunnotonta. Eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA esittää, että asunnottomuutta vastaan sovelletaan EU:n perusoikeuskirjaan nojaavaa yhteistoimintamallia. Malli on kehitetty järjestöjen, juristien ja tutkijoiden yhteistyönä. FEANTSA myös vaatii hätämajoitustaon kaikille EU-kansalaisille. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute lisää vääjäämättä asunnottomaksi joutuvien ihmisten määrää, mikä näkyy jo nyt ARA:n tilastoissa. Asunnottomuustilanne kasvattaa räjähdysmäisesti ihmisten syrjäytymisriskiä. Syrjäytymisriski koskee erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia: asunnon puute estää opiskelun ja työelämään siirtymisen. Työvoiman saanti vaikeutuu ja kallistuu samalla, kun asuntopula estää työvoiman liikkuvuutta sinne, missä on työtä. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa koko metropolialueen taloudellisen kasvun ja vetovoiman hiipumiseen. Tällaisen kehityskulun taloudelliset ja inhimilliset kustannukset ovat niin korkeat, että niitä on vaikeaa arvioida. VUOKRA-ASUNTOPULA KÄY KALLIIKSI ASUNTOLAUTAKUNTA POHTII P elsingin asuntolautakunnalta kysyttyä: ”Kuinka vaikutetaan ns. yleishyödyllisten yritysten vuokriin? Helsingissä mm. SATO, VVO ja TA-asunnot vaativat vuokralaiselta selvitystä tulotiedoista ja on varallisuusrajoja, mutta vuokrat on todella huikeat. Perheasunnosta (yli 80m2) vuokrat on helposti ainakin 1500€/kk.” Toimistopäällikkö Matti Pitkänen, Helsingin kaupungin asunto-osasto: ”Viime aikoina on kovasti keskusteltu VVO:n ja SATO:n arava- ja korkotukivuokra-asuntojen vuokrista pääkaupunkiseudulla. Näillä yhtiöillä on valtakunnallinen vuokrien tasausjärjestelmä, minkä ARA-lainsäädäntö mahdollistaa. Tämä on johtanut siihen, että pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat yli omakustannusvuokratason, ja sitten jossain muualla maassa, jossa asuntojen kysyntä on vähäistä ja asuntoja jopa tyhjillään, vuokrat ovat alle omakustannusvuokratason.” ”Valtakunnallisesti toimivat yhteisöt, kuten VVO ja Sato, toimittavat vuokrien valvonta-aineistonsa suoraan ARA:an, vaikkakin kunnilla on lain mukaan valvontavastuu. Yksittäiset kunnat eivät kuitenkaan pysty käytännössä valvonnasta juurikaan vastaamaan edellä mainitusta vuokrien tasausjärjestelmästä johtuen.” ”Parhaillaan on valmisteilla lainmuutos, joka tarkoittaisi läpi mennessään, että kaikkien ara-vuokrien valvonta siirtyisi kokonaan ARA:lle. Vuokrientasaus muuttuisi siten, että valtakunnallisten vuokrataloyhteisöjen vuokrat voitaisiin tasata vain alueellisesti.” itkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa tullaan suuntaamaan hajasijoitettuihin asuntoihin ja liikkuvaan sekä liukuvaan tukeen. Malli sopii nuorille ja vielä työelämään kuntoutuville ihmisille. Suunta on oikea. Ohjelman alussa investoitiin asumismuotoihin, jotka sopivat pitkään asunnottomana olleille, iäkkäämmille ja jatkuvan tuen tarpeessa oleville ihmisille. Ohjelman vaikuttavuus riippuu kuitenkin paljolti siitä, saadaanko pääkaupunkiseudun asuntomarkkinaongelma ratkaistua. Uusien asunnottomien jatkuva virta luo myös uusia pitkäaikaisasunnottomia, joita joudutaan hoitamaan raskaalla tuella. Hajasijoitettuihin asuntoihin suuntautuvan liikkuvan ja tilanteeseen räätälöidyn tuen malli taas vaatii riittävää asuntojen saatavuutta toimiakseen. Vuokra-asuntorakentaminen jää varsinkin pääkaupunkiseudulla jatkuvasti jälkeen tavoitteista. Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinat ovat ylikuumentuneet, ja vuokrataso on aikaa sitten ylittänyt pieni- ja osin keskituloistenkin maksukyvyn. Vuokrataso nousi Suomessa vuonna 2009 lamasta huolimatta 5 prosenttia. Vaikka taloudellinen laskusuhdanne on jatkunut, vuokrataso pääkaupunkiseudulla on jatkanut tasaista 3-5 prosentin nousua. Matalan tulotason ammateissa työskentelevät ihmiset ajautuvat velkaongelmiin suhteettoman suurien vuokrien takia. Valtion talousarvioesityksessä 2014 on tunnistettu kohtuuhintaisten vuokraasuntojen puute vakavana ongelmana. Vuokra-asuntotuotantoon tarkoitettujen tonttien kaavoittamista pyritään lisäämään solmimalla aiesopimuksia pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Taloudellisia kannustimia vuokraasuntorakentamiseen tarjotaan suuntaamalla valtion tukemaa asuntotuotantoa kasvukeskuksiin, erityisesti Helsinkiin, ja ylimääräisiä käynnistysavustuksia suunnataan pääkaupunkiseudun aiesopimuskunnille. On kuitenkin päätettävä keinoista, joilla pääkaupunkiseudun kunnat saadaan sitoutumaan tilanteen korjaamiseen. Pääkaupunkiseudulla vallitsee ajattelutapa, että vuokra-asuntojen rakentaminen suuntaa pienituloisempaa väestöä kuntiin, jotka niitä rakentavat. Tästä syystä mm. Helsinki ei ole menneinä vuosina kaavoittanut riittävästi tontteja tähän tarkoitukseen. Kunnat eivät myöskään ole itse rakentaneet vuokra-asuntoja, vaikka valtion tukirahaa on jäänyt käyttämättä. Yksityinen rakennuttajasektori on niin keskittynyt ja omistusasuntorakentaminen niin kannattavaa ylikuumentuneiden hintojen ja matalien korkojen vuoksi, että vuokra-asuntorakentaminen ainakaan kohtuulliseen hintaan ei ole kiinnostavaa. Kunnat tulee saada aidosti sitoutumaan tavoitteisiin, ja varatuille tukirahoille tulee löytyä käyttäjiä. Aikaisempien vuosien kokemuksen perusteella näyttää siltä, että ainoa tapa saada liikettä rakentamiseen olisi valtion omistaman vuokraasuntorakennuttajan tulo pääkaupunkiseudun rakennusmarkkinoille. Poiminnat Vailla vakinaista asuntoa ry:n lausunnosta valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaokselle (Lausuntopyyntö asiassa HE 112/2013 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2014 / Pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla) H A suntolautakuntaa huolestuttaa rakennussuunnittelun vaikutus rakennuskustannuksiin uudiskohteissa, kun kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on huutava pula. Arkkitehtien kunnianhimoinen suunnittelu on tuottanut mm. rakennuksen, jossa on 18 kulmaa, on kaksikerroksisia kolmen huoneen huoneistoja ja parvekkeita eri ilmansuuntiin. Esimerkiksi Jätkäsaaressa sijaitsevassa uudiskohteessa on alle 50 m2: n kaksio, jossa on kolme parveketta kahteen eri ilmansuuntaan. Asuntolautakunnassa on osoitettu huolta tavallisten, normaalien asuntojen puuttumisesta. Nykyisistä ja tulevista uudiskohteista on pyydetty selvitystä rakennuskustannuksista per neliömetri, jotta voitaisiin kartoittaa, onko ylevä ja korskea rakennustyyli ja toteutus oikea tapa lähteä purkamaan asuntopulaa Helsingissä. Lautakunnassa on keskusteltu mm. siitä, onko Helsingillä normitusta tasokkaalle, normaalille asuntorakentamiselle - ei ole. Puhetta on ollut muun muassa kopioitavissa olevasta Helsingin omasta rakennusmallista kerrostaloille. Kun tämä normisto luotaisiin, kaavaan ja tonttiin sovitettaisiin jo valmiina olevaa asuntomallia sille osoitetulle tontille. Aikaa ja rahaa säästyisi huomattavan paljon, kun jokaista taloa ei rehvakkaasti lähdettäisi alusta asti suunnittelemaan tyhjästä, rakentamisen laadusta kuitenkaan tinkimättä. 5 Kuvat: Hartti Ahola Ihmisarvon katoamisesta ja löytymisestä K uljeskelen Hyvinkään Kirkonmäellä lokakuun 17. päivän iltana 2010. Puiston penkillä nukkuu ihminen. Hänet näkee myös kirkon alttariseinän suuresta ikkunasta. Nukkujaa valaisee katulamppu. Puun alla on kaadettu vene, jonka alta löytyy asumus. Kellariin johtavilla betonisilla ulkorappusilla lojuu patja. Jokainen näistä asuntomessukohteista on erikseen esitelty hyötyineen ja haittoineen. Ilmastointi on hyvä, valaistuksesta huolehtii kaupunki, peruskorjauksesta todetaan poliisin väliin korjaavan nukkuvan asukkaan putkaan. Hörähdän naurusta. Tuossa Asunnottomien yössä syntyi myös paljon kiinnostavia kohtaamisia. Emme puhuneet vain asunnottomuudesta, vaan ihmisarvosta, elämään liittyvistä riskeistä sekä siitä, miten pelko toista ihmistä kohtaan kahlitsee. Monet lapsiperheet olivat liikkeellä. Vanhemmat halusivat näyttää lapsilleen, että on ihmisiä, joilla ei ole kotia, että se on väärin ja että se pakottaa nämä ihmiset outoihin ratkaisuihin arkensa suhteen. Mutta päällimmäinen tunteeni oli hyvin erilainen. Asumukset oli rakennettu mahdollisimman aidoiksi narulla roikkuvista, sateen kastelemista vaatteista avattuihin HK:n Sininen -paketteihin ja avustusruokakasseihin asti. Ehkä siksi aloin miettiä, millä oikeudella minä ja toiset Erilaisten asuntomessujen vieraat katselemme sisään toisten koteihin. Miltä minusta tuntuisi, jos kuka tahansa milloin tahansa voisi käydä tutkailemassa minun kotiani? Näkisi lattialla lojuvat likaiset vaatteet ja myttyyn yön jäljiltä jääneet peitot? Muruset keittiön lattialla, ratkenneen sauman sohvassa? Ei kenelläkään ole mitään oikeutta. Näitä asumuksia veneitten alla, laavuissa lähiöiden takametsissä, autoissa, näitä on oikeasti olemassa ja niissä asuu ihmisiä. Samanlaisia ihmisiä kuin minä, jotka ainakaan alun alkaen eivät ole halunneet ketään uteliasta kurkkimaan yksityisalueelleen. Toisin sanoen tunnen olevani pyhällä maalla. Ihmisen elämä on pyhä. Ei sitä saisi miten vain mennä ronkkimaan. Ihmistä pitää kunnioittaa riippumatta hänen historiastaan, ulkonäöstään, valinnoistaan tai hajustaan. Jokainen yksilö on ainutlaatuinen. Minulla on oikeus saada tietoja toisen ihmisen yksityisasioista vain siinä tapauksessa, että käytän tietojani hänen hyväkseen ja kunnioitan häntä. Tyyppiasunnottoman määrittelyä tärkeämpää on nähdä yksittäisen ihmisen kokemukset, asunnottomuus yhtenä osana elämää. Tällaisesta näkökulmasta lähestyn aihetta asunnottomuus. Minua eivät kiinnosta numerot eikä ”tyypillisen tapauksen” etsiminen, vaan yksittäisen ihmisen kokemukset, asunnottomuus yhtenä osana elämää, sekä kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että jokaisella olisi omakseen kokemansa paikka, jonne muut eivät kurkistele. Olen jonkin verran lukenut aiheesta, seurannut kiinnostuneena, 6 mitä Pelastusarmeijan asumispalveluissa tapahtuu, ja ennen kaikkea tutustunut kaikenlaisiin ihmisiin työssäni Pelastusarmeijan osaston eli paikallisseurakunnan johtajana. Työskentelen Hyvinkäällä, jossa asunnottomuus suhteutettuna väkilukuna on todella paha ongelma. Tunnen ihmisiä, jotka asuvat Hyvinkään lentokentällä, nukkuvat yönsä talvisin ensisisuojassa ja ensisuojan suljettuna ollessa missä milloinkin. Tunnen ihmisiä, jotka ovat saaneet häiriköintinsä takia porttikiellon ensisuojaan tai asuntolaan. Mutta tunnen myös ihmisiä, joilla saattaa olla perhe ja jotka asuvat kaupungin vuokra-asunnossa, mutta ovat vaarassa jäädä asunnottomiksi koska eivät pysty maksamaan vuokriaan. Toimeentulotukea laskettaessa heidän koko (kaupungin vuokra-asuntonsa) kuukausivuokraansa ei oteta huomioon, koska sen katsotaan olevan liian kallis, vaikka asunto olisi oikean kokoinen eikä halvempaa olisi saatavilla. Tunnen parisuhdeväkivaltaa paenneita naisia, jotka turvakodin puuttuessa ovat kadulla ja tuttujen nurkissa. Tunnen virolaisia työmiehiä, jotka asuvat milloin kenenkin nurkissa useamman muun miehen ja vaimojen kanssa. Kun joku saa asunnon, hän sijoittaa taas luokseen useampia muita. Jotkut näistä ihmisistä elävät kaiken sosiaaliturvan ulkopuolella. Vaikka he olisivat asuneet vuosia maassa, he eivät osaa kieltä, eivät pääse kurssille eivätkä tiedä, mistä hakea asuntoa tai sosiaaliturvaa. Saatuaan asunnon heillä ei ole millä sen kalustaa. Kuka tahansa voi joutua asunnottomaksi. Ei tarvitse olla eronnut alkoholistimies. Asunnottomille tarkoitetut palvelut kuitenkin tunnistavat parhaiten vain tämän asunnottomuuden tyypin. neilta todella villejä juttuja: ihmisen ”aktivoimiseksi” saatetaan sosiaalitoimistossa kutsua sitä, että uupunut yksinhuoltaja laitetaan hakemaan sellaisia liitteitä toimeentulotukihakemukseensa, jotka työntekijä saisi heti omalta tietokoneeltaankin. Etuuskäsittelyssä sekä vaaditaan että kadotetaan liitteitä riittävän perustulon järjestämisen kaikille. Olen huomannut universaalien etuuksien, kuten lapsilisän ja peruskoulun, olevan poliittisesti kestävimmällä pohjalla. Etuuden saaminen universaaliksi on tavattoman vaikeaa, mutta se olisi vaivan arvoista. Rikkaiden länsimaiden pahin ongelma ei ole itse köyhyys, vaikkakin lisääntyvä ja syvenevä, vaan yhteiskuntien lunastamattomat lupaukset köyhille ja sairaille. Se tunne, että omat kokemukset eivät voi olla totta, että tällaista ei voi tapahtua Suomessa, kun kerran laissa ja erilaisissa esitteissä lukee ihan toista. Tilanteen absurdius, lain ja julkisen puheen ristiriidat käytännön kokemusten kanssa, murskaa itsetuntoa ehkä vielä pahemmin kuin vaikea tilanne sinänsä. Mutta vielä pahempaa on raivo ja katkeruus, joista pääsee eroon vain hyväksymällä sen tosiasian, ettei oikeutta kaikissa omissa asioissaan voi hakea. Hakeminen polttaa loppuun ja tekee vainoharhaiseksi. On vain tyydyttävä siihen, että tukea ja ymmärrystä pitää hakea jostakin muualta; sosiaalietunsa saa jos saa, selviytymiskeinoja kannattaa etsiä laajemmin ja auttaa kaveria hädässä. Käytetyistä lasten suksistakin on pitänyt saada kolmelta eri kirpputorilta kirjallinen tarjous ja mustaa valkoisella, ettei suksia ole, ennen kuin saa maksusitoumuksen halvimpiin. Lapsen hiihtoharrastus jäi tähän. Aggressiivisen henkilön impulssikontrollia testataan pyytämällä häneltä liitettä, jota ei ole olemassakaan ja jota ei niin ollen voi hankkia. Valituksen tekemisen jälkeen toimeentulotukiasiakkaalta pyydetään joka kuukausi äärimmäisen perusteellista selvitystä hänen koko tilanteestaan. Sen jälkeen hän ymmärtää olla enää valittamatta. 18-vuotiaalle toimeentulotukiviidakko on liian vaikea, jotta hän voisi siitä selviytyä, etenkin kun viranomaiset eivät noudata neuvomisvelvollisuuttaan. Yhdenkin ihmisen täydellinen Etuuskäsittelijä hävittää tarkoituksellisesti asunnottomuus on liikaa. liitteitä sellaisista hakemuksista, joita hän ei ehdi käsitellä määräaikaan mennessä. Sitten voidaan ilmoittaa asiakkaalle, ettei Vuoden 2010 Hyvinkään Erilaisilla asunhän ole toimittanut tarvittavia liitteitä, tomessuilla rakennetut asumukset ovat eikä päätöstä siksi tule. Näin käsittelyajat käyneet onneksi aika harvinaisiksi. Suunäyttävät siistin lyhyiltä paperilla. Sosirin osa asunnottomista asuu asuntolassa, aalityöntekijä tietää nuoren asiakkaansa asumispalveluyksikön yksiössä tai tuttapuolesta mitä työtä tehdä, missä asua ja vien nurkissa. Silti muistan vielä erään milloin pienten lasten äidillä on voimia kohtaamisen joulukuisena aamuna, kun opiskeluun. seisoin pitkän takkini ja kintaitteni kansAika kaukana ollaan sosiaalityön eetsa aamupakkasessa Joulupadalla. Padalle tisestä koodista. Siitä, minkä verran sosiasteli Lasolilta tuoksuva mies, joka kysyi aalityötä tehdään alan etiikan mukaan ja minulta, tiedänkö mistä hän on herännyt lakeja kunnioittaen ja miten suurta protänä aamuna. Lehtiroskiksesta. Hän kysenttia asiakkaista on selkeästi kohdelsyi hyviä kysymyksiä: ”Tiedätkö sä miltä Asunnottomuus syntyy usein epäonnistutu väärin, en tiedä. Sen vain tiedän, että tuntuu nukkua yö lehtiroskiksessa? Miltä misista paitsi asunto- ja päihdepolitiikassa, jokaisessa erilaisten yhteistyöverkostotuntuu, kun pitää juoda että saisi edes myös perhe- ja maahanmuuttopolitiikan jen palaverissa näistä hiljaa puhistaan. vähän nukuttua? Kun ei voi vaihtaa eikä epäonnistumisista ja pahasti vuotavasta Mitä auttamiseen motivoituneille, korpestä vaatteita?” Hän sai kohtuullisessa perusturvastamme. keasti ja laadukkaasti koulutetuille, omaa ajassa elämänsä järjestykseen. työtään reflektoimaan ja valtansa tiedosYhdenkin ihmisen täydellinen asunNämä kuvaamani tapaukset paljastavat tamaan opetetuille virkamiehille oikein nottomuus on liikaa. Olihan hänellekin asunnottomuuden syntyvän usein epäonon tapahtunut? tarjolla vaihtoehtoja, oli tarjolla ”asuntonistumisista paitsi asunto- ja päihdepoEpäeettinen vallankäyttö ja asiakkaan ja” taloissa, jotka olivat niin kurjia, että litiikassa, myös perhe- ja maahanmuutholhoaminen hänen omaa tahtoaan kyymmärrän hänen mieluummin valinneen topolitiikan epäonnistumisista ja pahasti symättä näyttävät ikävä kyllä yleistyvän lehtiroskiksen. Lehtiroskis ja Lasol nukahvuotavasta perusturvastamme, jota ei perusturvajärjestelmämme piirissä samaa tamislääkkeenä olivat sekä turvallisempi rehellisesti voi kutsua turvaksi. Toisin tahtia kuin sen resurssit suhteessa tarpeiettä vähäpäihteisempi versio kuin hänelle sanoen: jos eri viranomaiset ja Kela systesiin käyvät yhä riittämättömämmiksi. tarjolla olleet ”asunnot”. maattisesti noudattaisivat lakia ja ihmiset Mutta tämä ei aina käy ilmi, koska Asunnottomuuden hoito ei ole vain saisivat apua ja tukia niin kuin laki on ne ihmiset eivät jaksa tehdä valituksia. sitä, että sijoitetaan ihmiset jonkin katon tarkoittanut myönnettäväksi, meillä olisi alle. Nyt maassamme muuVääristä päätöksistä ei jakseta valittaa. huomattavasti vähemmän myös asunnottetaan asuntoloita asumisRiittävä perustulo olisi voimaannuttatomia. Valitettavaa palveluyksiköiksi. Jokaisella misen mahdollisuus. Kun kuuntelen köyhiä ihmisiä, joista olisi niin palasukkaalla on oma yksiö, jossa on tullut ystäviäni ja aktiivisia toimijoita jon, valitusten hän elelee. Asumispalveluyksiseurakuntamme eri tehtävissä, alkaa mikäsittely voi viedä vuosia ja siitä saattaa köissä sovelletaan normaaleja vuokralainusta ajatus jokaisen ihmisen ainutlaaseurata virkamiehen kosto. Ihmiset eivät sia koskevia lakeja, ei enää lakia hotelli- ja tuisuudesta näyttää radikaalilta idealta. jaksa hakea etuisuuksia, kun eivät usko ravintolapalveluista, joita asuntoloissa on Onko köyhä niin köyhä, ettei hänellä ole niiden saamiseen. Sosiaaliturvajärjestelsovellettu. Asukkaat saavat paremman varaa olla enää yksilö? mä käytäntöineen on jo niin turvaton, oikeusturvan, viihtyisämmät olot ja tarSosiaalista työtä tehdessään kuulee lamaannuttava, monimutkainen ja nöyvitsemansa yksityisyyden. Laitostumisen työn piirissä olevilta ihmisiltä (en käytä ryyttävä, että en itse näe muita mahdolliriski pienenee. sanaa ”asiakas”) ja eri yhteistyökumppasuuksia köyhien voimaantumiseen kuin Mutta ongelmia tulee, kun asukas ei olen saanut kuulla asiakkaiden kohtelusta TE-toimistossa, Kelassa ja sosiaalitoimistossa, en halua kuulla kenenkään enää puhuvan syrjäytymisestä. Suomalainen yhteiskunta perusturvineen (lue: köyhäinhoitoineen) syrjäyttää kieltäytymällä näkemästä ihmisiä arvokkaina yksilöinä kaikkine lahjoineen ja mahdollisuuksineen. Uskon sen syrjäyttävän ihmisiä siksi, että meillä länsimaissa on päässyt vallalle ajatus, jonka mukaan talous on tärkeämpää kuin ihmiset, ja ihmisten tulee palvella taloutta eikä talouden ihmisiä. Minusta malli on paitsi epäkristillinen ja eettisesti väärä, myös tyhmä. Suuren ihmisjoukon pahoinvointi tulee todellisuudessa kalliiksi ja tekee yhteiskunnasta vaarallisen ja epäviihtyisän. Olen lukenut kaikille maailmanparantajille hyvän ohjeen eräästä Pelastusarmeijan kansainvälisestä julkaisusta: ”Pitää rakastaa hyvyyttä ja oikeutta enemmän kuin vihata pahuutta ja vääryyttä.” Muuten itsestä ja omasta toiminnasta voi huomaamatta tulla osa ongelmaa eikä sen ratkaisua. Vaikka monen kohdalla on aika vaikeaa elätellä toivoa taloustilanteen kohenemisesta, voi silti omien lahjojen löytäminen ja käyttöön saaminen vapaaehtoistyössä olla niin merkittävä kokemus, että se antaa koko elämälle toisen pohjasävyn – ja tarkoituksen. Pieni yhteisöllinen alku lähtee kantamaan olekaan asumiskuntoinen. Hänen päihteidenkäyttönsä on siinä jamassa, että hän häiritsee toisia ja on jopa vaaraksi naapureilleen. Jos naapuritalojen asukkaat joutuvat tosissaan pelkäämään asumispalveluyksikön asukkaiden väkivaltaa, on vaikea syyttää heitä kielteisistä asenteista. Entä mitä tapahtuu yksiön seinien sisäpuolella? Entä kun tarpeeksi monta päih- Katto pään päällä ei ole riittävää asunnottomuuden hoitamista. teiden tuhoamaa ihmistä asuu samassa rapussa: kuka siinä enää voi raitistua? Joissakin asumispalveluyksiköissä on erilaista kuntoutumiseen tähtäävää toimintaa, joissakin ei. Kuntoutus onnistuu joskus paremmin, joskus huonommin. Ketään ei voi velvoittaa kuntoutumaan eikä käyttämään kuntouttavan työtoiminnan ylläpitokorvausta johonkin muuhun kuin huumeisiin ja alkoholiin. Muutos asuntolahuoneesta yksiöön ei sinällään vielä kuntouta ketään. Joidenkin mielestä ihmisellä on oikeus ryypätä itsensä hengiltä. Minä en usko, että syvimmältään kukaan tahtoo sellaista, mutta miten ihminen voi löytää tahdon ja uskon riippuvuudesta vapaaseen elämään omalla kohdallaan? Suomalainen yhteiskunta syrjäyttää kieltäytymällä näkemästä ihmisiä arvokkaina yksilöinä kaikkine lahjoineen ja mahdollisuuksineen. Vaikka köyhä voi joutua asunnottomaksi, jäädä kokonaan vaille terveydenhoitoa, olla huonolla ruualla ja juuttua ”vangiksi” omaan kotiinsa tai asuntolahuoneeseensa, ei silti puute liikkumisesta ja materiasta ole suurin ongelma. Puute ihmisarvosta ja yhteisöstä on. Kaiken sen jälkeen, mitä Uskon paikallisten, pienten yhteisöllisten alkujen voimaan, siihen, että ihmiset vain alkavat tutustua naapureihinsa, alkavat auttaa toinen toisiaan ja tekevät yhdessä jotakin elinympäristönsä hyväksi. Jos tällainen kasvaisi tarpeeksi suureksi liikkeeksi, voisi sillä olla poliittista merkitystä. Osallisuus yhteisössä, mukana ja tarvittuna oleminen ja mahdollisuus kertoa tarinansa niin, että joku uskoo ja kuuntelee, ovat järeitä aseita apatiaa vastaan. Olen nähnyt ihmisten puhkeavan kukkaan, kun heitä joku kuuntelee ja antaa aikaansa, kutsuu mukaan ja pitää sydämessään. Yllättävän nopeasti he ikään kuin sulavat, pehmenevät, alkavat uudella tavalla huomioida toisia ja kaiken sivutuotteena luoda tulevaisuuden suunnitelmia. Monet heistä paljastuvat todella lahjakkaiksi ja joistakin kasvaa uusia tukipylväitä Pelastusarmeijan työhön. Sen tehokkaampaa sosiaalista työtä en itse ole onnistunut tekemään kuin ihmisen rakastaminen, itse toisia tarvitsevaksi antautuminen ja ihmisiin uskominen on. Sitä voimme onneksi tehdä kaikki ja milloin vain. Kaisa Mäkelä-Tulander Pelastusarmeijan upseeri 7 SAUNAT JA SAARI VARTIOSAARI SAA KAAVAN: 5000 ASUNTOA - MUTTA KENELLE? Vailla vakinaista asuntoa ry on toiminut Vartiosaaressa vuodesta 1989. Toiminta alkoi, kun asunnottomat miehet ja naiset saivat yhdistyksen käyttöön tuolloin purkukunnossa olleen Helsingin kaupungin huvilan Ramsinsalmen rannalta. Huvila kunnostettiin talkoovoimin ja RAY:n tuella asumiskelpoiseksi. Vuosien mittaan Vva ry on jatkuvasti kunnostanut ja ylläpitänyt kiinteistön rakennuskantaa vapaaehtoisvoimin. Yhdistys on kuluneen 22 vuoden aikana tarjonnut asunnottomille ja asunnottomuutta kokeneille ihmisille mahdollisuuden osallistua kesänviettoon, kunnostustöihin ja luonnossa virkistäytymiseen päihteettömässä ympäristössä. Käyntikertoja Vva ry:n virkistyspaikkaan on kertynyt yli 4000 muiden yleishyödyllisten yhteisöjen vierailut mukaan lukien. Kaupunkisuunnitteluvirasto laati kolme vaihtoehtoa Vartiosaaren maankäytön jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaikki vaihtoehdot sisältävät raskaita rakennusinvestointeja (kaksi siltaa, pyörätiet yms.). Kevyempiä vaihtoehtoja, jotka paremmin suojaisivat saaren ainutkertaista luonnetta luontokohteena, ei ole suunnittelussa otettu huomioon. Kuulemistilaisuuksissa on esitetty mm. lossivaihtoehtoa sekä kahvilaa ja kesäteatteria virkistyskäytön lisäämiseksi. Nämä ja vastaavat vaihtoehdot toisivat Vartiosaaren edullisesti, ilman raskaita investointeja, helsinkiläisten virkistysalueeksi. Molemmat asuntorakentamista sisältävät suunnitelmat tulevat peruuttamattomasti tuhoamaan saaren omaleimaisen luontoympäristön. Alkuperäistä luontoa sisältävät alueet jäävät eristyneiksi saarekkeiksi keskelle rakennettua ympäristöä. Havainnekuvissa kevyt rakentaminen on sijoitettu keskelle saaren nykyistä luontoa. Rakentamisprosessi ei kuitenkaan käytännössä rajaudu näin. Rakennustyömaan aikana alkuperäinen luonto häviää. Arvokkaan, vuosisatojen aikana muotoutuneen luontokokonaisuuden tilalle rakennetaan keinotekoista luontoa kuten puutarhamaista pientaloaluepuistoa. Vva ry vuokrasi Vartiosaaren kiinteistön Helsingin kaupungilta v.1989, ja oma ammattitaitoinen porukka korjasi purkukuntoisen talon asunnottomien päihteettömäksi virkistyspaikaksi. Tärkeintä oli päästä saunomaan, joten sauna rakennettiin ehdottomasti kaikkein ensimmäiseksi. Kesällä 2013 Vartiosaaren sauna remontoitiin perusteellisesti. Työ tehtiin vapaaehtoisvoimin. Hannun mielessä kehkeytyi idea kiviseinästä, jonka voisi rakennella kiukaan taakse. Mainio materiaali. Kauniit veden pyöristämät kivet. -Teenpä seinän, jos joku hakee merestä kivet, tuumasi Hannu. -Haenpa kivet merestä, jos joku tuo minulle saappaat, sanoi Enska. Saappaat hommattiin Enskalle, ja Enska keräsi Hannulle kivet. Ne ovat paikoillaan tuossa kuvassa, jossa kiukaan alla palaa tuli ensimmäistä kertaa pitkän remonttirupeaman jälkeen. Tätä ennen kävi hullusti. Kun saaren sauna oli remontissa, Soldiksen sauna otti ja paloi vastarannalla. Eipä jäänyt ainuttakaan saunaa, kesä kukkeimmillaan. Kyseessä oli puhdas palovahinko, ja korjaustyöt aloitettiin välittömästi. Vva:lla ja kyljessä toimivalla päihteettömällä yhteisöllä riiitti järjestämistä. Mutta varasauna oli saatava ja pian. Se rakennettiin pressuista Soldiksen rantaan. Se on tuo vasemmalla kuvassa häämöttävä pömpeli. Saaressa olijat saivat saunoa naapurissa Helsingin Kaupunginteatterin huvilan saunassa. Kiitos teatterilaisille unohtumattomasta avusta. Raskaamman ja kevyemmän asuntorakentamissuunnitelman jäljiltä ei voida puhua saaren virkistyskäytöstä: molemmissa vaihtoehdoissa saari tosiasiallisesti menettää omaleimaisen luonteensa ja muuttuu erittäin kalliiksi merelliseksi asuinalueeksi. Vva ry kannattaa asuntorakentamista pääkaupunkiseudulla, jotta alueen asuntomarkkinoiden hintataso laskisi järkevälle tasolle. Helsinki tarvitsee kuitenkin ensisijaisesti kohtuuhintaisia pieniä vuokra-asuntoja ja kohtuuhintaisia asuntoja lapsiperheille. Vartiosaaren asuntorakentamissuunnitelmat kalliine perusinfrastruktuuri-investointeineen eivät tule tuottamaan kohtuuhintaista asuntokantaa pieni- ja keskituloisille ihmisille. Tuloksena on kallis eliittiasuinalue, jonka liepeillä omistusten arvoon nojaten tuskin tullaan suvaitsemaan saaren nykyistä rikasta yhdistysten ja kaupungin omien yksiköiden toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden virkistäytymiseen niin lastensuojelunuorille, asunnottomille kuin lapsiaan tapaaville vangeille. Suunnittelun pohjana olevassa saaren nykytilaa esittelevässä arviossa aliarvioidaan saaren tämänhetkinen virkistyskäyttö. Siinä viitataan vain saareen yhteysveneellä kulkeviin noin 500 kävijään vuosittain. Saaressa toimii useita järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka tarjoavat virkistystä suurelle määrälle syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä, joilla ei siihen ole muuten mahdollisuutta. Tämä käyttö ei näy yhteysveneen matkustajamäärissä, koska saaritoimijoiden kävijät tulevat yleensä saareen yhteisöjen omilla veneillä tai yhteisöjen järjestämillä kuljetuksilla. Kaupunkisuunnitteluviraston esittelemä virkistysvaihtoehto tarjoaa hyvät mahdollisuudet säilyttää pääosin saaren kulttuurihistorialliset ja luontoarvot, ja se myös mahdollistaa saaren tämänhetkisen rikkaan yhdistys- ja järjestötoiminnan säilyttämisen. Epäilemme kuitenkin siihen liittyvien kalliiden silta- ja liikenneinvestointien kallistavan suunnittelua asuntorakentamisvaihtoehtojen suuntaan. Virkistyskäytön lisääminen suunnitteluvaihtoehtona olisi realistisempi, jos sitä lähdettäisiin toteuttamaan kevyemmin kustannuksin. Kulkuyhteyksien parantaminen voidaan toteuttaa lossivaihtoehdolla, käytettävyyden parantaminen voidaan toteuttaa kahvilalla, vessoilla, uimarannalla ja venepaikoilla. Tämän jälkeen saari alkaa myös olla houkutteleva paikka järjestää virkistystoimintaa. Saarella jo toimivat yhteisöt ovat myös halukkaita osallistumaan tapahtumien ja virkistystoiminnan järjestämiseen. (Vva ry kesäkuussa 2013) Saunahalot hakataan lahjoituksena saadusta ylijäämäpuusta, joka varastoidaan rantaan ja kuljetetaan veneellä saareen. Niitä varten käsistään ammattimaisen kätevä vapaaehtoinen rakensi kauniin, tuulettuvan puuvajan. Halkoja hakattiin talkoilla kokonainen kumpare. Jykevä pirtinpöytä valmistui saunamakkaran syöntiin. Myös hieno bensansäilytysmökki rakennettiin, mutta joku on hävittänyt kuvan. Kaavoituspaineiden alla oleva Vartiosaari on myös Vva:n Omat avaimet -hankkeen kokemusasiantuntijoiden suosiossa. Tamperelaiset ja lahtelaiset, jopa kahteen kertaan, ovat vierailleet kesäisessä paikassamme ja pitäneet kovasti. -Olisipa meilläkin tällainen paikka, oli erään lahtelaisen toteamus, kun kotimatka alkoi. 8 9 VIILTOJA Minnan kahden ja puolen kuukauden kenttätyöraportti 2013 - Delanneiden lukumäärä järkytti jälleen - Ei se ihme kun Hietsus tai Hesarilla bungaa - Tiedonportailta ei mitään uutta snaijaa. - Piritorin kundit tupakaksi pisti. - Tokoirannan härdelli silmät pyörimään risti - Minna ihmeekseen kundin Pasilasta iski. - Kymmenkunta katupoikaa hoiteli siksi, kun ihmetteli huoli miksi. - Luoko tiedon väärttiä tuo, ken heille kodin luo? - Yksi yöpyi kodittomattona siksi, että isä pihalle pisti. - Kas ja kummaa, kun päässä ei mikään enää rundaa. - Kaveri kaverilla bungaa, kun vaimo ulkona dunkkaa. - Oisko majaa yksinäiselle, joka yönsä ulkona dallaa ? - Steissillä kaikki edelleen ympyrää rundaa, mut ei stokee bongaa. - Mut onnex meil on toi Vepan sufeemesta, mis voi kuulumiset bamlaa -Miljoonamontun sade selkään iski ja melkein ruumishuoneelle asti kesti - Jätä, anna, onko Hei, kuka toivosi vei- Haluut sä pataan, turpaan vai heijarin? - Mut kato hei, mikä ei tapa se vahvistaa-kadulla Se voit olla juuri sinä - jo ensi lauantaina! KÖYHÄNÄ KAUPUNGISSA Asumisen kalleus on työttömyyden ohella merkittävin köyhyyttä aiheuttava syy. Toimeentulovaikeudet ovat puolestaan merkittävin riski asunnottomuuden taustalla. Asunnottomuuden vähentäminen edellyttää paitsi riittävää määrää kohtuuhintaisia asuntoja, myös köyhyyden vähentämistä. ANTTI, 34 , ASUNNOTTOMANA 1460 PÄIVÄÄ Asumisen tulisi olla jokaisen kansalaisoikeus On ahdistavaa elää asunnon menettämisen pelossa. On kestämätöntä ja järjenvastaista elää sosiaalitoimen myöntämässä kalliissa kalustetussa asunnossa, johon tehdään yllätyskäyntejä ja jota me veronmaksajat ylläpidämme. Kotivakuutusta on vaikea saada, jos on maksuhäiriömerkintöjä. Miten asunnoton pääsee kadulta tukiasuntoon, jos hänellä on lemmikkieläin? Alkoholistin saattohoitoa K ävin moikkaamassa kaveria eräässä asumisyksikössä, ja meno oli kyllä välillä sellainen, ettei paremmasta väliä. Mutta toisaalta oli mukava nähdä, miten rauhallisia kaikki juopot olivat noin suurin piirtein. Vaikka meno olikin välillä vähän sekavaa, hyvin sekavaa se on välillä normi-ihmisilläkin juhannuksena. Jokin ruokalahjoittaja toi paikalle koreittain ruokaa. Kun juopoilla kaikki rahat kuluvat viinaan, tarvitaan hyvää ruokaa ilmaiseksi. Anemia ei ole leikin asia. Siinä oli jos jonkinlaista einestä. Jos juo viinaa 24/7, se on kallista hommaa - ja varsinkin, jos vetää vielä jotain jalompia aineita, kuten koskenkorvaa, niin maksaahan se vaikka mitä. Eikä silloin voi käydä töissä, kun pitää juoda jatkuvasti, ei siitä mitään tule, eikä se huvita, eikä sille ole edes aikaa. Asunto pitää kuitenkin olla, kuten myös ruokaa ja ympärillä ihmisiä, jotka välittävät edes jollain tasolla. Lomallekin pitää välillä päästä, sillä onhan dokaaminen kuitenkin kovaa hommaa. Esimerkiksi viikon matka erämaahan saa kummasti ihmisen akkuja ladattua. Toimeentulotuki, joka yhteiskunnalta tulee, on niin pikkurahaa, että ihmettelen kovasti, miten sillä mukamas kukaan voi ostaa kuukaudeksi tupakat ja viinat. Puhumattakaan ruoasta tai asunnosta tai matkustamisesta. Eihän elämä voi kuitenkaan olla pelkkää juomista, pitäähän siinä nyt jotain sisältöä olla. On kuitenkin aivan kylmä fakta, että kaikista ihmisistä ei tule menestyjiä, se ei ole mahdollista kuin ehkä jossain Pohjois-Koreassa. Miksi siis näitä ihmisiä pitäisi rangaista valinnoistaan? Eihän se niin mene, että jos kaveri haluaa juoda 24/7, aletaan syyllistää ja rangaista. Hän juo joka tapauksessa 24/7. Olisi aivan sama rangaista ihmisiä, jotka kuolevat tiettyihin saira10 uksiin. Jos saa vaikkapa röökistä syö- vän, ei sellainen mitään sairaalahoitoa tarvitse tai kalliita kipulääkkeitä, itse aiheutettu sairaus. Helvetin kallis kaveri yhteiskunnalle. Mutta sen sijaan, että rankaisemme, pyrimme takaamaan edes jollain tavalla tasokkaan hoidon. Joten mitä väliä sillä on, onko saattohoito alkoholistille vai syöpäpotilaalle? Sen verran meidän järjestelmällämme on omaatuntoa jäljellä, että syöpään vielä saa hoitoa sairaalassa ja alkoholin oheisseurauksiin. On kuitenkin mukavaa, että kun järjestelmä on lehmän lypsänyt kuivaksi, niin se edes vähän helpottaa loppua kiitokseksi. Eli hyvin jalossa järjestelmässä elämme. Mutta niin kauan kuin lehmää voi vielä lypsää, ko. kaverit jäävät järjestöjen vastuulle ja saavat edes jonkinlaisen elämän. Jotenkin tuntuu aika pahalta, miten meillä täällä koto-Suomessa niin auliisti ajatellaan ja hyväksytään sellainen ajatusmalli, että virheistään pitää maksaa. Se luo aivan järjetöntä ajatuspohjaa, että kuka tahansa mukamas voisi olla menestyvä ja päättää kohtalostaan. Ei ole sattumaa olemassa, on vain virheitä ja logiikkaa. Ei ole enää persoonia, on vain diagnooseja. Samaan aikaan valtion monopoli porskuttaa myymällä viinaa ja tuomalla röökiä laivoilla Suomeen. Viimeiseen asti tätäkin taistelua jatketaan, taistelua päihdytetyn kansan puolesta. Taistelua, jossa jokaiselle suomalaiselle kyetään takaamaan tarpeeksi päihdyttäviä sekä turruttavia aineita erilaisiin ahdistustiloihin, jotka johtuvat juuri näistä samoista aineista. Lääketeollisuus ja elintarviketeollisuus kulkevat käsi kädessä. Ensin myydään ihmisille huonolaatuista ravintoa ja sitten korjataan asioita synteettisesti. Lopuksi vielä Alko sipaisee päälle oivan annoksen kemiaa ja suomalainen unelma on taattu. Jani Anttila Suomen ensimmäinen lottotyttö Hilkka Kotamäki 70-luvulta (Yle) ...ja arvotaan seuraava asunnoton. Tulos 7 oikein: • avioero • työttömyys • vuokrankorotukset vuokravelat lainat pikavipit • uupumus mielenterveyshäiriö päihteet • etuusviidakko ulosotto • maksuhäiriömerkinnät luottokelvottomuus • kyllästyneet kaverit suivaantuneet sukulaiset H ALUATKO TUKEA TOIMINTAAMME ? RAY tukee, mutta avustuksista ei riitä kaikkeen toimintaan. Ota meihin yhteyttä, niin selvitämme, millä tavoin voit olla mukana. Tj Sanna Lehtonen, puh. 050 407 9702 Tarpeita ...Yökiitäjän etsivään työhön tarvitaan kunnollinen auto ...Tukiasuntotyö ...Vartiosaaren huopakattojen vaihtaminen peltikatoiksi kesällä 2014 ...Kuninkaantien pyöräilytempaus keväällä 2014 asunnottomuutta kokeneiden kanssa, kaikki voivat osallistua, Kuninkaantietä lähdetään seuraamaan Ruotsista alkaen, mukaan voi liittyä silloin kun itselle sopii ...KATU-kirja 2 nuorten asunnottomuudesta RAHANKERÄYSLUPAMME 2020/2012/4582 on voimassa 1.4.2013-31.3.2015 KERÄYSTILIMME FI95 80001770535301 BIC: DABAFIHH ”Miehen vuosi on 11 kuukautta. Viime vuonna Suomessa syntyneen poikavauvan eliniän odote on 77,5 vuotta ja tyttölapsen 83,4 vuotta. Mies elää Suomessa seitsemän vuotta lyhyemmän elämän kuin nainen. Nainen elää pitempään, mutta köyhempänä. Jos mies muuttaisi elämäntapojaan terveellisempään ja riskittömämpään suuntaan, hän eläisi keskimäärin 3,5 vuotta pitempään.” Jaaha. Säästyn siis joka vuosi yhden kuukauden asunnottomuudelta enkä ole yhtä köyhä kuin naiset. Periaatteessa asumistukijärjestelmän tarkoituksena on taata se, että jokainen pienituloinen saa katon päänsä päälle. Perustuslain 19. pykälän mukaan asuminen on turva, joka kuuluu ihmisarvoisen elämän edellytyksiin. Vuokrat ovat kuitenkin nousseet niin, ettei Kelan asumistuki enää kaikilla riitä vuokranmaksuun. Tästä syystä moni pienituloinen joutuu hakemaan asumistuen jatkeeksi toimeentulotukea. Käytännössä toimeentulotuesta on tullut asumistuen lisä. Valtaosalla toimeentulotuen asiakkaista, erityisesti yksin asuvilla, todellinen vuokra ylittää asumistuen perustana olevan ns. normivuokran. Kelan tutkijoiden selvitys Köyhyys Helsingissä antaa kiinnostavaa tietoa toimeentulotuen tarpeeseen johtavista tekijöistä. Kelan köyhyystutkija Pertti Honkanen tarkastelee tutkimuksessa sitä, millä tavoin Helsingin sosiaaliviraston ohjevuokrat ja yleisen asumistuen vuokranormit vastasivat toimeentulotuen asiakkaiden maksamia todellisia vuokria. Todelliset vuokrat toimeentulotuen solmuna Honkasen selvityksen mukaan sosiaalivirasto hyväksyy yleensä toimeentulotukilaskelman perusteeksi todellisen vuokran. Näin ei kuitenkaan valitettavasti tapahdu kaikissa tapauksissa: yksin elävistä 11–13 % on siinä tilanteessa, ettei sosiaalivirkailija ota toimeentulotukipäätöksessä kokonaan huomioon todellista vuokraa. Tämä on mahdollista, sillä toimeentulotukilaissa ei ole yksikäsitteistä normia sille, miten suuret asumiskustannukset on hyväksyttävä perusteeksi toimeentulotuelle. Kunnilla on oikeus harkita, kuinka suuren vuokran ne hyväksyvät toimeentulotuen perusteeksi. Helsinki käyttää toimeentulotuen myöntämisperusteena omia ohjevuokriaan, mistä seuraa, että joissain tapauksissa sosiaalivirasto ei hyväksy koko vuokraa toimeentulotuen perusteeksi. Nämä ovat siis tapauksia, joissa todellinen vuokra ylittää ohjevuokran. Toimeentulotuen asiakkaista juuri nämä 11–13 % ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Kun toimeentulotuen asiakas ei saa sosiaalivirastosta rahaa koko vuokran maksamiseen, hän joutuu käyttämään vuokranmaksuun toimeentulotuen perusosalla. Tästä seuraa, ettei rahaa enää riitä elämiseen tai vaikkapa joukkoliikennekorttiin. Ruoka on haettava leipäjonosta. Koska korkea vuokra on pysyvä tosiasia, moni jää pysyvästi tai pitkäaikaisesti paitsi toimeentulotuen, myös leipäjonojen asiakkaaksi. Leipäjonojen asiakkaista 49 % on hakenut ruokaa joka viikko viimeisen vuoden aikana (Kuka käy leipäjonossa? Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. Socca 2012). Sosiaalitoimen maksaman toimeentulotuen ohjevuokria on Helsingissä korotettu vuokratason noustessa, ja suurin osa toimeentulotuen asiakkaiden vuokrista mahtuu ohjevuokrakattoihin. Ongelma onkin Helsingin korkeassa vuokratasossa. Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on huutava pula. Kuntien omaa panostusta tarvitaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnan turvaamiseen. Kovimmat vuokrat - vähiten asumistukea Sosiaaliturvan näkökulmasta suurin ongelma on riittämättömässä asumistuessa. Kelan toimeentulotukiselvityksestä ilmenee, että heikoiten yleinen asumistuki on noussut siellä, missä vuokrat ovat kovimmat: suurilla kaupunkiseuduilla. Eniten asumistuki on noussut haja-asutusalueiden väljästi asuvilla. Köyhyyden vähentämiseksi pitäisi tehdä juuri päinvastoin. Kun asuminen on kalleinta isoissa kaupungeissa, tulisi niissä myös sallia suuremmat normivuokrat kuin muualla maassa. Asumistuessa kaikkein syrjityin ryhmä ovat pääkaupunkiseudun yksinasuvat: heidän vuokransa on noussut suhteessa eniten ja asumistuki kasvanut suhteessa vähiten. Valtaosa Helsingin toimeentulotuen saajista on vuokralla asuvia yksineläjiä. Vuonna 2010 helsinkiläisistä toimeentulotuensaajista 2768 oli yksinäisiä vailla vakinaista asuntoa olevia. Asunnottomuus ei kuitenkaan ole vain yksinelävien ongelma. Vuonna 2012 asunnottomista helsinkiläisistä ruokakunnista 86 oli pariskuntia, 24 ruokakuntaa 3-henkisiä perheitä, 14 ruokakuntaa 4-henkisiä perheitä ja 4 ruokakuntaa 5-henkisiä perheitä ja 5 ruokakuntaa tätä suurempia asunnottomia perheitä. Lainsäädännön rajoitteet syventävät köyhyyttä Yleisen asumistuen pitäisi olla riittävällä tasolla, niin ettei kenenkään tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen vuokranmaksun takia. Eräs ratkaisu olisi se, että asumistuessa sallittaisiin suurempaa kunnittaista vaihtelua ja tuki vastaisi paremmin todellisia asumiskuluja. Tätä ehdottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuoreessa julkaisussaan Kaikenikäisten Suomi (2013). Myös viime hallituskaudella työskennellyt Sata-komitea teki ehdotuksia asumistuen parantamiseksi. Myös ne olisi syytä kaivaa naftaliinista. Asumistuen riittämättömyys on kytköksissä paitsi toimeentulotukiriippuvuuteen myös köyhyyden syvenemiseen. Sekä asumistuessa että toimeentulotuessa on nykylainsäädännössä rajoitteita, jotka estävät väliaikaisen työn tekemistä ja ponnistelua ulos köyhyydestä oman työn avulla. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen ja sosiaaliturvan työntekoa estävien säädösten poistaminen on köyhyyden vähentämiseksi kaikkein kiireellisintä. Yli ymmärryksen S tephen Elop, tuo veijari, sai lähtöliksaa 18 miljoonaa euroa. Niin, ja tullessaan Nokialle sai hän Microsoftilta läksiäisiksi kuusi milliä. Casimir Ehrnrooth, jonka suku mainitaan lystikkäässä laulussa niistä 20 perheestä, ei millään voi ymmärtää kuka laittoi hänen laittomalle tililleen veroparatiisin säästöpankkiin 10 miljoonaa euroa! Kimi Räikkönen ajaa ympyrää tulevana vuonna 20 miljoonan euron liksalla. Kun minulta puuttuu tuo suomalainen hassu perusominaisuus, kateus, voin vain tykönäni miettiä, mitä tekisin alkukappaleitten yhteenlasketulla summalla, 55 000 000 eurolla. Voin vastata, etten tiedä. Tai. Mahtuisiko tuollainen summa, satasen seteleinä, kahteen Valintatalon muovikassiin? Jos tuon rahamäärän vaihtaisi kahden euron kolikoiksi ja laittaisi peräkkäin, niin menisikö nauha maapallon ympäri kerran vai kahdesti? Ja olisiko päiväntasaajan asukkaalla tuossa kolikkorivissä ihmettelemistä? Vai soittaisinko Nalle Wahlroosille ja kysyisin sijoitusneuvoja? Perimmäinen totuus saataisi kuitenkin olla se, että tulisin tuosta rahamärästä umpihulluksi, ja minut vietäisiin köysissä pois. Tai. Voisin tietysti lähteä mukaan Guggenheim-museohankkeeseen. Ja televisiossa sanoisin, että tietysti ohjaan osan rahoista hyväntekeväisyyteen. Postin jakeluauto toisi joka päivä kuusi säkillistä kerjuukirjeitä. Tilaisin syntymäpäivilleni Status Quo-, Rolling Stones- ja Iron Maiden -orkesterin. Viimeksi mainitun vain siksi, etten pidä siitä, enkä antaisi sen esiintyäkään. Teettäisin vain itseäni varten uuden version musikaalista Viulunsoittaja katolla. Se kertoisi alkoholistisen entisen elämäni vaiheet. Ja sen nimeksi tulisi Viulunsoittaja katkolla. Kylläpä minulla olisi lystiä! Viisikymmentäviisi miljoonaa euroa! Olisiko se mummonmarkoissa 32701510 markkaa? Nyt sattuu jo päähän! Parempi juttu on ottaa nyt puhelinlasku kauniiseen käteen ja miettiä mitä luikuria tänään laskisi Soneran asiakaspalvelulle. Johnny-Kai Forssell Outi Alanko-Kahiluoto 11 vat ulkopuolista tukea ja apua. Sosiaalihuollon tehtävä on luoda apua tarvitseville resursseja ja muita edellytyksiä, jotta suoriutuminen jokapäiväisen elämän vaikeuksista on mahdollista. Sosiaalihuoltolakimme ei kuitenkaan määrää yleisellä tasolla velvollisuudeksi auttaa kaikkia apua tarvitsevia. Tästä johtuen jokainen kunta toteuttaa tukitoimia omien sääntöjensä ja mahdollisuuksiensa mukaisesti. Vaikeuksissa olevien ihmisten palauttaminen ns. normaaliin arkeen vaatii taloudellisia resursseja. Mitä enemmän apua tarvitsevia asukkaita on, sitä enemmän tarvitaan rahaa ja työvoimaa auttamistyöhön. Jos syrjäytyminen jää ratkaisemattomaksi ongelmaksi, se voi olla vaaraksi paitsi hyvinvointikehitykselle myös turvallisuudelle, koska vaikeuksissa olevat ihmiset altistuvat herkemmin rikolliselle toiminnalle. Koska rikollisuuden torjuminen vaatii taas omia lisäresursseja, ajaudutaan noidankehään. Syrjäytyminen voi lisäksi periytyä sukupolvelta toiselle. Tallinnassa tiedostettiin nämä kaikki ongelmat ja aloitettiin suunnitelmallinen työ syrjäytymisen ehkäisemiseksi jo vuonna 2001. Vuosina 2001–2007 käynnistettiin 17 hanketta, joiden tavoitteena oli tukea toimeentulo-ongelmaisia ihmisiä. Hankkeista sai alkunsa sosiaalihuollon peruslinjaus, joka korostaa syrjäytyneiden kuntouttamisen tärkeyttä. Kuntoutumisen ensimmäinen edellytys on oma asunto tai mahdollisuus pysyvään asuinpaikkaan. Tallinnassa on käytössä palvelujärjestelmä toimeentulo-ongelmaisten ja syrjäytyneiden ihmisten kuntouttamiseksi. Perustavoite on, että mahdollisimman moni ihminen kuntoutuu ja palaa yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Niille ihmisille, joiden kuntouttaminen ei ole mahdollista, pyritään tarjoamaan ihmisystävällinen, turvallinen ja heidän kykyjään vastaava apu ja elinympäristö. Olennaista palvelujärjestelmässä on - ehkäisevä toiminta - inhimillinen sosiaalihuoltojärjestelmä Kaikkien palveluiden tavoitteena on kuntoutuminen ja mahdollisuus palata yhteiskuntaan. Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan huomioon - asiakkaan toimintakyvyn alenemisen määrä ja laajuus - psyykkisen tilanteen tai sairauden laatu - motivaatio - taloudellinen tilanne - läheisen sosiaalisen verkoston olemassaolo ja laajuus Toimeentuloasiakkaat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan asiakkaat ja elämäntilanteet ovat erilaisia. On ihmisiä, joiden palauttaminen yhteiskuntaan on helppoa, on heitä, joiden palauttaminen on todennäköisesti mahdollista ja on ihmisiä, joiden kuntouttaminen on epätodennäköistä tai vaikeaa. Tallinnan Sosiaalityön keskuksen johtaja Kersti Põldemaa kirjoittaa tukitoimista, joita Tallinna järjestää asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 12 Asunnottomuus ja syrjäytyminen ovat vaikeita sosiaalisia ongelmia, jotka koskettavat koko Euroopan aluetta. Ne eivät ole pelkästään yksilötason ongelmia, kuten useasti ajatellaan. Asunnottomien ja syrjäytyneiden henkilökohtaiset ongelmat ovat myös yhteiskunnallisia kysymyksiä. K un osa kansalaisista ei voi hyvin, alenevat muidenkin hyvinvoinnin edellytykset. Kysymyksessä on siten koko yhteiskunnan ongelma. Taloudellisen aktiviteetin ja inhimillisen pääoman vähenemisen lisäksi syrjäytyminen aiheuttaa sosiaalisen pääoman menetystä. Mitä enemmän yhteiskunnassa on syrjäytyneitä, sitä heikompia ovat yhteiskunnan kehittymisen edellytykset ja sitä vähäisempiä hyvinvoinnin kehittämiseen tarvittavat voimavarat. Eestin tasavallan pääkaupunki Tallinna on paikallisessa mittakaavassa keskeinen taloudellinen keskus ja suurkaupunki. Tallinnassa, samoin kuin muualla nopeasti rakenteellisesti muuttuvissa suurkaupungeissa, on paljon kaupunkiasumiseen liittyviä ongelmia: köyhyys, syrjäytyminen, asunnottomuus. Nämä ovat merkittäviä haasteita sosiaalihuollolle. Tukitoimet ovat Eestissä kuntakohtakohtaisia Sosiaalihuollon tehtävä yhteiskunnassa on tukea ja auttaa ihmisiä, jotka eivät selviä itsenäisesti ja tarvitse- Sosiaalistavaa kuntoutuspalvelua on vuosina 2005– 2012 käyttänyt yhteensä 2102 ihmistä. Eniten palveluita tarvitaan Pohjois-Tallinnan alueella: palveluja käyttää yhteensä 554 henkilöä, josta Lasnamäellä 352 henkilöä ja keskikaupungin alueella 320 henkilöä. Vähiten palvelua on tarvittu Piritan (19 henkilöä) ja Haaberstin (46 henkilöä) kaupunginosissa. Kuntoutussuunnitelmien ja tukitoimien laajuus vaihtelee. Suunnitelmat ovat henkilökohtaisia, ja ne rakennetaan palvelujärjestelmän mahdollisuudet huomioon ottaen. Joka vuosi on kuntoutunut noin 409 henkilöä. Valitettavasti kaikki prosessiin osallistujat ja ns. ”menestyjät” eivät selviydy itsenäisesti. Vuosittain noin 40–50 henkilöä tarvitsee toistuvaa sosiaalityöntekijöiden tukea ja kuntouttavia sekä sosiaalistavia toimenpiteitä. Vuosittain siirtyy palveluasumiseen noin 2-4 henkilöä ja kuolee 1-3 henkilöä. Palvelumuodot 1. Asunnottomien yösijat ja turvapaikat välittömän avun tarpeessa oleville ihmisille (yht. 124 paikkaa) Asunnottomien majoituspaikat on tarkoitettu vailla asuntoa oleville ihmisille. Palvelu on ilmainen. Välttämätön avun turvapaikoissa asuvat asunnottomat, joiden terveydentila on sen verran huono, etteivät he pärjää vaan yösijaa tarjoamalla. Heille tarjotaan majoituksen lisäksi huolenpitoa ja ruokailua. Palvelu on ilmainen. 2. Turva-asuminen toimeentulo-ongelmaisille ihmisille Kyseinen asumismuoto on sellainen, että samassa huoneessa asuu 2-22 ihmistä. Nukkumapaikka maksaa riippuen samassa huoneessa asuvien määrästä 10–32 euroa. Palvelun käyttäjien kanssa tehdään sosiaalisesti kuntouttava palvelusopimus. Asukkailla on mahdollisuus hakea toimeentulotukea asumiskulujen maksamiseksi. 3. Sosiaalihuollon majoitusyksiköissä asuvat ihmiset, joilla on toimeentulo-ongelmia. Samassa huoneessa asuu 2-3 ihmistä. Lapsiperheet asuvat omassa huoneessa. Paikkamaksu on 38,35 euroa aikuiselle ja 3,83 euroa lapselle. Asukkaiden kanssa allekirjoitetaan asumissopimus ja sosiaalistava kuntoutussuunnitelma. Asukkailla on mahdollisuus hakea toimeentulotukea asumiskulujen maksamiseksi. 4. Välttämättömän kriisiavun jälkeinen majoituspalvelu Palvelua tarjotaan kodittomille tuloja tai sosiaalietuuksia saaville ihmisille, jotka tarvitsevat säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa, sen lisäksi heille tarjotaan ruokaa. Paikkamaksu palvelun käyttäjälle on 85 % tuloista sen jälkeen, kun lääkekulut ovat vähennetty summasta. Asukkaiden kanssa allekirjoitetaan asumissopimus. Asukkailla ei ole oikeutta hakea toimeentulotukea asumiskulujen maksamiseksi. 5. Kunnan sosiaaliset vuokratalot sosiaalihuollon asiakkaille Kysymyksessä on kunnan omistamat vuokratalot, jotka ovat samanlaiset kuin vuokratalot yleensä. Yksin asuville tai perheille vuokrataan oma asunto. Asukkaat maksavat vuokran ja muut asumiskulut. Asukkailla on mahdollisuus hakea toimeentulotukea kulujen maksamiseksi. Tallinnan kaupungin taloudellisissa vaikeuksissa ja syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä on tuettu seuraavasti: - ehkäisevät toimenpiteet (velkaneuvonta, vuokravelallisten neuvonta) - sosiaalistavat tukipalvelut - tilannekohtaisesti tarpeelliset tukipalvelut - pitkäaikaista huolenpitoa tarjoavat palvelut Ihmiset tarvitsevat toimeentulosta ja tilanteesta riippuen erilaisia palveluja. Esimerkiksi kriisitilanteeseen joutunut ihminen voi ensisijaisesti käyttää asuinpaikan yleisiä sosiaalipalveluita, tarvittaessa muuttaa tuettuun asuntoon ja jossain vaiheessa jälleen omaan/itsenäiseen asuntoon. Tallinnan nykyinen moniasteinen palvelujärjestelmä on motivoinut ihmisiä toimimaan, jotta asumisen laatu ja omat elinolot paranisivat ajan myötä. Ennaltaehkäisevää velkaneuvontaa on tarjottu asiakkaille vuodesta 2006 alkaen, vuokravelallisten neuvonta on alkanut vuonna 2008. Kuntouttavaa ja sosiaalistavaa asumispalvelua on järjestetty vuodesta 2005 ja toimeentulo-ongelmaisten ihmisten asumispalvelua vuodesta 2006. Kiireellistä asumispalvelua tarvitseville on tarjottu majoituspalvelua vuodesta 2000. Välitöntä yömaja-asumisen palvelua ja sosiaaliapua on järjestetty vuodesta 2008. Tallinnassa on asiakkaita palvelupaikkaa kohti: - asunnottomien yösijat 124 - turva- ja kriisiasuminen 10–15 - tukiasumispalvelut toimeentuloasiakkaille ja lapsiperheille 80 - sosiaalihuollon majoitus yksiköt oimeentuloasiakkaille 335 - välttämätön apu turva-asumisen jälkeen 50 Artikkelin suomennos: Riina Mattila Kuvat yllä Tallinnan sosiaalityön keskuksen asumisyksiköistä, kuvaaja Hartti Ahola Männiku Asumisyksikössä 92 asukasta, joiden katsotaan olevan kuntoutettavia tai mahdollisesti kuntoutettavia Kauge Asumisyksikössä 60 asukasta, joiden ei uskota kuntoutuvan Tuulemaa Asumisyksikössä 220 asukasta, joiden katsotaan olevan kuntoutettavia tai mahdollisesti kuntoutettavia Paljassaare Asumisyksikössä 35 asukasta, jotka ovat kaikki kuntoutettavia. Aukeaman kuvat: Hartti Ahola Vva ry:n henkilökunta kävi toukokuussa 2013 tutustumassa Tallinnan asunnottomien palveluihin sekä Tallinnan Hoolekande keskukseen, joka on päivätoimintaa ja edunvalvontaa järjestävä asunnottomien kansalaisjärjestö. 13 Rehellinen ja luotettava – sekä-että?! R JAKO DOMA, PRAHA 2012: Miksi naiset ovat vailla kotia? Ensimmäinen naisten asunnottomuuteen keskittyvä kansalaisjärjestö Jako Doma syntyy. Hanke “Back from the bottom: Focused on women” (”Paluu pohjalta: Naiset keskiössä”) alkaa. Tutkimushankkeessa mm. kerätään kodittomien naisten elämäntarinoita. Joulukuussa Jako Doma kutsuu Vailla vakinaista asuntoa ry:n yhteistyökumppaniksi. Tarkoitus on koota hyviä käytäntöjä, joiden avulla pitkäaikaisasunnottoman on mahdollista osallistua aidosti ja palata yhteiskuntaan. Samoin selvitellään työhön paluuta tukevaa ohjausta sekä eri tapoja toteuttaa kampanjoita asenteiden muuttamiseksi. JAKO DOMA Tavoite: asunnottomien naisten voimavarojen palauttaminen ja työllistäminen Prahassa toimiva Jako Doma -yhdistys kutsui Vva ry:n yhteistyöhön asunnottomien naisten hankkeeseen. Keväällä tsekkiläiset kiersivät Euroopassa kartoittamassa eri toimijoiden käytäntöjä ja toimintatapoja. Seuraavaksi yhteistyökumppanit kutsuttiin Prahaan seminaariin, jossa pidettyjen esitysten pohjalta Jako Doma päätteeksi täydensi hankkeen suunnitelmaa. Paikalle Prahaan edustamaan lähetettiin Jenni ja Atte Vva:n ohjaajista. Työryhmä kasassa. Seminaariporukka näytillä yhteiskuvassa. Vasemmalta oikealle edustettuna Vva, Lontoon St. Mungo’s, Prahan sosiaalityöntekijöitä ja Jako Doman väki. Kuvasta puuttuu tanskalaisen kristillisen järjestön edustaja ja Vva:n Atte, joka otti kuvan. Kukin seminaariin kutsuttu yhdistys piti esitelmän omasta toiminnastaan ja metodeistaan. St. Mungo’silla on laajalla skaalalla tarjolla asumispalveluita, etsivää työtä, ohjausta ja päivätoimintaa. Toiminnan laajuudesta antaa vihjeen yli neljänsadan palkatun työntekijän vahvuinen henkilökunta. St. Mungo’s ylläpitää toimintasuunnitelmaa koskien naisten palveluita ja niiden kehittämistä. Tanskalainen Dan Church Social on kristillinen sosiaalialan järjestö, joka tekee töitä asunnottomien parissa ilman lähetystyötä. He työskentelevät suorassa kontaktissa niiden kanssa, jotka ovat yhteiskunnan vähäosaisimpia ja heikoimmassa/sorretuimmassa asemassa. He tekevät runsaasti etsivää työtä ja pyrkivät omien palveluidensa kautta yhdistää ihmisiä takaisin yhteiskunnan yhteyteen. Atte piti Vva:n puheenvuoron seminaarissa. Ilmeisesti asiaa ja kiinnostusta oli paljon, koska puolen tunnin puheenvuoron ja vartin mittaisen keskusteluosion sijaan Vva:n esitys kesti kokonaisuudessaan puolitoista tuntia ja sisälsi aktiivista keskustelua ja tarkentavia kysymyksiä Vva:n eri hankkeista ja osallistamistavoista. Ensimmäisen seminaaripäivän päätteeksi osallistujat vietiin kierrokselle Prahan linnaan ja kävelylle sen takana olevalle vuorennyppylälle. Linna-alue oli valtavan mielenkiintoinen, eikä sen tähden häirinnyt, että oli aivan liian lämmintä kulkea ulkona mustissa vaatteissa kuten Vva:laiset fiksuina kavereina tekivät. Toisena seminaaripäivänä Jako Doma esitteli oman alustavan suunnitelmansa asunnottomien naisten osallistamisesta ja aktivoimista toimintaan Prahassa. Suunnitelmaan oli liitetty yhteistyöjärjestöjen aiemmin esittelemiä toimintamalleja ja ehdotuksia. 2013: Keväällä Jako Doma perustaa naisten elokuvakerhon: luodaan rauhallinen ja turvallinen oma tila, jossa kodittomat naiset voivat tavata, katsoa elokuvia ja keskustella. Kokit ilman kotia -hanke alkaa kesällä. Kodittomat naiset alkavat kokata eri puolilla Prahaa ja esitellä kulinaarisia taitojaan katutapahtumissa ja festivaaleilla. Tavoitteena on päästä eroon asunnottomuuteen liittyvästä stigmasta. Jako Doman sanoma on, että oikeanlaisen tuen avulla muutos parempaan on mahdollinen jokaisen kodittoman elämässä. Jotta tämä toteutuu, Jako Doma painottaa kumppanuutta pelkän palvelutarjonnan sijaan. Keittiöhankkeesta ollaan kehittämässä sosiaalista yritystä, joka tarjoaa kodittomille naisille oikeaa, tarpeellista työtä todellisessa työympäristössä. ehellisyyden sanotaan kuuluvan suomalaisten kansallishyveisiin. Niinpä maailmalla tiedetään, miten suomalaisen työn laatuun voidaan luottaa, joka tilanteessa. Sotakorvaukset maksettiin jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle viimeistä penniä myöten. Kun Suomi putos puusta, se nousi omin voimin jaloilleen kerta toisensa jälkeen, JOKA kerta. ”Onko mitään jäänyt hoitamatta?” kyseli ex-pääministeri Paavo Lipponen kyllästyneenä opposition edustajien jatkuviin moitteisiin. Suomea pidetään EU:n mallioppilaana; päättömimmätkin direktiivit pannaan vuorenvarmasti täytäntöön, ajallaan. Suomi – rauhanvälityksen suurvalta… jo piankin?! Edellä mainittua vyörytystä voisi jatkaa loputtomiin. Hiljaiseksi vetää, kun ajattelee, miten kunnollisten ihmisten keskellä jostakin syystä vasta puolivalmiit ihmiset joutuvat elelemään. Tässä ei sinänsä ole mitään vikaa – sellainen kunnollinen elämä on varmasti ainakin ennustettavaa, myös turvallista. Vatsa sisään, rinta ulos; kansallinen ryhtiliike on rehellisyyden saralla saavuttanut mittasuhteet, joilla on jo kansainvälistä merkitystä. Edelliset sukupolvet ovat tällaisen luottamuksen meidän käyttöömme rakentaneet – MEKÖ antaisimme sen pois ihan vain velttouttamme – ei käy! FEANTSA on Euroopan asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestö, jonka täysjäsen Vva ry on ollut vuodesta 1998. Kuvassa FEANTSAn osallisuusryhmän jäseniä menossa Euroopan parlamenttiin. Mukana oli myös asiantuntija Reijo Pipinen (keskellä). Aito osallisuus - uudet tulokset O sallistuin asiantuntija Reijo Pipisen kanssa FEANTSAn osallisuusryhmän tapaamiseen Brysselissä syyskuun alussa. Tapaamiseen liittyi Euroopan parlamentissa järjestetty seminaari, jossa keskusteltiin asunnottomien mahdollisuudesta osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Tilaisuuden järjesti Europarlamentin Italian edustaja Nicolo Rinaldi. Paikalla oli myös Euroopan komission asunnottomuusasioista vastaava edustaja Andrea Ziegler, eri järjestöjen edustajia, eurooppalaisen kattojärjestön FEANTSAn johtaja ja työntekijöitä sekä tutkijoita. Asunnottomana 25 vuotta ollut Michael Mackey avasi oman puheenvuoronsa sanomalla, että on mahtavaa kun voi keskustella suoraan päättäjän kanssa. Espanjasta kotoisin oleva osallisuusryhmän jäsen Marta Olaria kertoi siitä muutoksesta, joka hänen edustamassaan järjestössä Arrels Fundagiossa on tapahtunut. Siitä, ettei edes osallisuus-sanaa ollut olemassa, muutos johti siihen, että Marta oli juuri nimetty järjestönsä osallisuusvastaavaksi, jonka ainoa tehtävä on vastata yhdistyksessä tehtävästä ja kehitettävästä osallisuustyöstä. Esittelin tilaisuudessa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Vva ry:n Omat avaimet -hankkeen tuloksia, ja keskustelussa sivuttiin myös asunto ensin -periaatetta sekä yhdistyksemme muita osallisuus- hankkeita. FEANTSAn johtaja Freek Spinnewijk kommentoi asunnottomien suunnittelemaa asumisyksikkökilpailuehdotusta sanomalla, että asunnottomat haluavat siis samoja asioita kuin kaikki muutkin ihmiset. Tähän edelleen asunnottomana oleva Edo totesi, että niin, asunnottomathan ovat samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin… Korostin puheenvuorossani myös kielen merkitystä kommunikaation mahdollistajana tai estäjänä. Jos halutaan, että asunnottomuutta kokeneet voivat osallistua päätöksentekoon, on heidän kyettävä tulemaan ymmärretyksi omalla kielellään ja tavallaan ilmaista asioita. Kun asia tuodaan esiin ruohonjuuritasolta, se on kyettävä muuttamaan ”viralliselle” kielelle, jotta asia tulee ymmärretyksi. Ja jotta palavereihin voi jaksaa osallistua sellainen, joka ei siellä työkseen istu, on molempien yritettävä kääntää käytetty kieli ymmärrettävään muotoon. Tässä on suuri kehittämisen paikka tulevaisuudessa. Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN: n edustaja käytti hyvän puheenvuoron ja sanoi, että kaikki haluavat kuulla asunnottoman tarinan, mutta jos asunnoton voimaantuu ja haluaa vaikuttaa päätöksentekoon ja olla vastakkaista mieltä kuin vallitseva käytäntö on, sitä ei enää haluta kuulla. Sanna Lehtonen FEANTSAn osallisuusryhmän tuottama Osallisuuden työkirja on ilmestynyt. Kopiota voi tiedustella Vva ry:n toimistolta. Kirjaa saa toistaiseksi vain englannin, saksan ja ranskan kielillä. R ehellisyyden merkitystä voi alleviivata loputtomiin. Ilman (suhteellista) rehellisyyttä ihmisten laadukas mutkaton yhteiselämä käy varmaankin mahdottomaksi. Hienoa, että Suomi kansakuntana on saavuttanut niin mittavia tuloksia tässä suhteessa, että voimme jopa VIEDÄ rehellisyyttä. Tässä on kyseessä hyve, jonka voimme huoletta nostaa oman tykkäyslistamme kärkipäähän. Siellä se komeilee omassa ylhäisessä yksinäisyydessään – vai eikö sittenkään… voisiko olla jotain, joka on VIELÄ tärkeämpää? Tai hiukan tarkemmin: voiko rehelliseltä ihmiseltä sittenkin puuttua jotain hyvin olennaista? Tässä kohden on hyvä tehdä seuraava ajatuskoe: nyt on aika kuvitella ihminen, joka on rehellinen, mutta EI luotettava. Onnistuuko? Ensi alkuun ajatus tuntuu varsin mahdottomalta; jos kehittelyä jatkaa, sitten alkaa varmaan vaatia jonkinlaista todistusaineistoa. Miten on, kelpaisiko mutu-tuntuma?! Musta tuntuu, että rehellisyyttä & luotettavuutta voivat tällaisessa yhteiskunnassa edellyttää ja/tai vaatia ainoastaan lapset. Kaikki muut joutuvat nielemään nipun kirjavia selityksiä, miksi annetut lupaukset ja/tai sitoumukset jälleen kerran petettiin – niin henkilö- kuin organisaatiotasollakin. E lämme todeksi rehellisyyden terroria. Se on kuin silmälappuinen ruuna, jonka on pakko katsoa vain suoraan eteenpäin, rehellisyyden suuntaan. Mainiota muuten, mutta ei jatkuvuuden kannalta. Rehellisyys ei edellytä jatkuvuutta – luotettavuus edellyttää! On kiinnostavaa, että ihmisiä voidaan kasvattaa rehellisiksi – mutta ei luotettaviksi. TÄSSÄ meillä on todellinen aikapommi, joka ehkä verhotaan aina vain uuden alun mahdollisuuteen. Kerta toisensa jälkeen uudelleen aloittavat voivat tehdä sen joka kerta puhtaalta pöydältä rehellisyyteen vedoten - oppimatta edellisistä kerroista mitään. Jokaisen tällaisen siirron kustannukset jäävätkin silloin edellisten sopimuskumppanien maksettaviksi. Kristillisessä etiikassa on jotakin, joka tekee oikeutta sekä rehellisyydelle että luotettavuudelle; sitä sanotaan parannukseksi. Parannusta tehdään silloin, kun suhtaudutaan avoimesti sekä omiin tekoihin että niiden seurauksiin, kerta toisensa jälkeen. Parannus ei ole itsensä parantelua, joten uuden suunnan löytymiseksi tarvitaan jotain ihmisvoimaa suurempaa. Hyvä käytäntö on kääntyä rukouksessa Jumalan puoleen. Silloinkaan tulokset eivät useimmiten ole lopullisia, vaan käyttöön joudutaan ottamaan yrityksen ja erehdyksen metodi. Lopulliset tulokset kuuluvat aikaan, jota ei enää eletä tässä maailmassa. M Jenni (vas. edessä) ja Atte (yllä) nähtävyyskierroksella. 14 Osallisuusryhmän pj Ian Tillinger (vas.), parlamentin edustaja Nicolo Rinaldi ja osallisuusryhmän jäsen Edo Paardekoper Overman.. suusmenetelmiä niihin Eumyös, että yhtä osallisuustyökirjan Allekirjoittanut on hakenut roopan maihin, joissa osallimalleista ”Jaetut ratkaisut” voitaiFEANTSAn osallisuusryhmän suus ei vielä ole niin yleisesti siin käyttää ratkaistaessa Unkarin jäseneksi kaudeksi 2014-2015. käytössä. hankalaa katuasunnottomien kriRyhmän tarkoituksena seuraaFeantsan johtaja ehdotti minalisointia. S.L. valla kaudella on viedä osalli- itä on minun rehellisyyteni & luotettavuuteni tänään? Ajattelen, että se on yhtä kuin minun parannukseni. Pelkään, että päivittäin ilmoittaudun rehelliseksi ja luotettavaksi ympäristön painostuksesta, vanhasta tottumuksesta, liian kevyin perustein. ”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”, kuuluvat Jeesuksen sanat. Evankeliumin olen jo uskonut, mutta parannusta pitää Martti Lutherin mukaan tehdä joka päivä. En millään viitsisi, mutta onneksi on ihmisiä, joilla on lahja pudotella minua maan pinnalle päivittäin niin, että sen huomaan… tällaisia rehellisiä ja luotettavia, mutta samalla myös tahdikkaita ihmisiä toivon Sinunkin elämääsi, Hyvä Lukijani! Kirjoittaja on 57-vuotias työnohjaaja ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Hän työskentelee kunnossapitotyöntekijänä Oy VR Track Ab:n palveluksessa. esa.uusi-kerttula@helsinki.fi 15 Joulukalenteri Joulukalenterit on tehty käsin. Jokainen on yksilö samoin kuin jokainen asunnoton ihminen.Kalenterin saa joko sisältöineen tai ilman. Luukuissa on pieniä yllätyksiä. Itse täytettävä kalenteri: 30 euroa, kalenteri jossa yllätykset valmiina: 42 euroa. Tiedustelut: Venla Hytönen venla.hytonen @gmail.com tai Vva ry:n toimisto Arskan auto Liikkuva tuki: näkökulmia ”Kohtasin Vva-kävijän, jolla on opiaattiriippuvuus ja jonka kanssa olen jo tehnyt tukityötä vaikean elämäntilanteen selkeyttämiseksi. Hän oli ollut jo yli 20 vuorokautta ilman korvaushoitoa tai alkoholia. Häntä ahdisti tilanne, jossa hän ei halunnut julkisen palvelujärjestelmän korvaushoitoa eikä voimakasta bentsodiatsepiinilääkitystä. Asian selvittely piti tehdä nopeasti. Otin keskustelumme pohjalta yhteyttä muutamaan kolmannen sektorin toimijaan, joista yhdellä oli valmiuksia ja tahtotila ottaa vastaan erittäin hankalassa tilanteessa oleva kansalainen. Kyseisen toimijan luona kävijäämme haastateltiin, ja olin paikalla siihen asti, että kävijän tilanne rauhoittui ja että levon ja kuntoutumisen aloittaminen varmistui. Sovimme, että osallistun seuraavaan tukiverkostopalaveriin.” ”Tapasin henkilöitä, joilla on Y-Säätiön ja Vva:n kautta solmittu asumisen kevyen tuen sopimus. Näin pyritään pitämään yllä yhteys asukkaaseen ensimmäisen puolen vuoden ajan heti asunnon saamisen jälkeen. Se, kuinka tuki saavuttaa henkilön ja kuinka hän siitä hyötyy, vaihtelee selkeästi. ”Vartiosaaressa käynti ennen talvikauden alkua. Kävimme läpi ovien lukitukset, arvotavaroiden sijoittamisen talveksi, kylmäkoneiden ja vesijärjestelmän tyhjennysvarmistuksen sekä lämmitysjärjestelmien sulkem:isen siltä osin kuin lämpöä ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää talvikaudella.” (Vva ry:n liikkuvan tuen ja palveluohjauksen työpäiväkirjasta) Pääkaupunkiseudun asunto-opas Vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulla Helsingin kaupungin vuokra-asunnot Asuntopalvelupiste vuokra-asunnon hakijoille: Itämerenkatu 3 Avoinna ma klo 9-17, ti-pe klo 9-15 Netissä: www.stadinasunnot.fi Puhelinpalvelu ma-pe klo 9-15 Vuokra-asuntoasiat: (09) 310 13030 Asiakaspalvelu avoinna ma 9-17, ti-pe 9-15 VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki puh. 020 508 3400 Avoinna ma-pe 9-16 helsinki(at)vvo.fi SATO Asiakaspalvelu puh. 0201 344 344 asiakaspalvelu(at)sato.fi Avoinna ma-pe klo 820 ja la klo 10-16 www.sato.fi 16 Nuorisoasuntoliitto Ry alle 29-v. työssäkäyville nuorille aikuisille Takaniitynkuja 11 00780 Helsinki Puh. (09) 774 0280 www.nal.fi Asuntoneuvontaa nuorille (asuntoja ei tarjolla): Kompassi Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Helsingin kaupunki nuorisoasiainkeskus Puhelin: (09) 310 80080 Sähköposti: kompassi(at)hel.fi www.kompassi.info/ Nuorisosäätiö Hiihtäjäntie 5 00810 Helsinki Puh. 755 24 700 www.nuorisosaatio.fi Arskan aivot pelaavat kuin salamavalo. Hetkittäin. Tällaisena hetkenä hän sai kuningasidean. Eläkepäivä oli tulossa ja käyttötarkoituksia miettiessään hän päätti sijoittaa asuntoon. Syksyn myrskytuulet ja rankkasateet olivat tuhonneet koijan. Asunnoksi valikoitui runsaan tarjonnan keskeltä edullinen suoja. Arska löysi romuauton ja sen omistajan, joka suostui 100 euron kauppahintaan. Sateelta suojassa, oli sekin jotain, ajatteli Arska. Kalustaminen alkoi jätelavalta löytyneellä patjalla ja aikansa palvelleelta untuvamakuupussilla. Kauhtunut, mutta ehjä. Auton tavaratila täytyi siis vihkiä. Tupaantuliaisiin hän kutsui neljä Dorista. Niitä siis, joita neljän kirjaimen kaupasta löytyy hyllystä. Valaistus hoitui juhlaan ulkotulista. Arska ajatteli paloturvallisuutta, mutta eihän pelti pala ja kun piti tulen kaukana pedistä sekä takaovet hieman raollaan, niin happikin riitti. Juhlat voivat alkaa, ajatteli Arska. Sosiaalisen verkoston puuttuminen tai sosiaaliseen verkostoon liittyvät erilaiset riippuvuudet ohjaavat valitettavan usein asunnon saajan mahdollisuuksia selviytyä asumisen hallinnasta. Ns. vanhat kenttäkontaktit hakevat hyötyä yhteisön jäsenestä, joka on saanut asunnon itselleen. Tässä on selkeästi suurimmat riskit, kun asiaa mietitään asunnon saajan tilanteesta katsoen.” ”Yhteisellä asialla, samalla viivalla: Vety-verkoston ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston työntekijöiden yhteinen aamupäivä. Pohdimme ratkaisu- ja toimintamalleja sosiaalityöntekijöiden, kolmannen sektorin ammattilaisten sekä vertaiskokemuksen omaavien henkilöiden kanssa.” Oranssi Asunnot Oy Kaasutehtaankatu 1 00580 Helsinki Oranssin asuntoja voivat hakea alle 25-vuotiaat nuoret ja nuoret perheet. www.oranssi.net oranssiasunnot (ät) oranssi.net HOAS opiskelijan koti Pohjoinen Rautatiekatu 2 00100 Helsinki Puh. 549 900 www.hoas.fi S-Asunnot Oy Läntinen Brahenkatu 2, 3.krs, 00510 Helsinki Puh. 010 837 5300 vaihde *Piilikuja 1-3, 00700 Helsinki, Malmin Ässäkodit *Eliel Saarisen tie 15, 00400 Helsinki, Pohjois-Haagan Ässäkodit *Apteekkarinkatu 10, 00790 Helsinki, Viikin Ässäkodit *Muuralanportti 3, 02770 Espoo, Muuralan Ässäkodit *Itäviitta 5-7, 02330 Espoo, Saunalahden Ässäkodit [email protected] Kiinteistö-Fennia Oy Palvelunumero 010 389 6000 (arkisin klo 9-15) vuokra-asunnot www.newsec.fi Sininauha-Asunnot Asumispalvelusäätiö Krämertintie 2, 00620 Helsinki www.sininauhaliitto.fi Asuntotuki Alku ry Yhdyskunnantie 34, 00680 HELSINKI Puhelin 041 5107511 Asuntosäätiö Tuulikuja 2 02100 Espoo (Tapiola) Puh. (09) 809 3210 Tarveasunnot Oy Sinikalliontie 14, 02630 Espoo Puh. (09) 5491 911 www.tarveasunnot.fi Asukasliitto ry Meripellontie 11 C 00910 Helsinki Puh. toimisto 045 132 8404 www.asukasliitto.fi sähköposti: [email protected] Helsingin kaupungin ASUMISEN TUKI -YKSIKKÖ Toinen linja 4 H, 00530 Helsinki Puhelinvaihde 09 310 5015 SOSIAALIPÄIVYSTYS puh. 020696006 Vantaan kaupunki Puh.vaihde (09) 83 911 Vantaan seurakunnat Unikkotie 5 b 01300 Vantaa Puh. (09) 83 061 Espoon kaupunki Puh.vaihde (09) 81621 tai (09) 816 5011 Tarpoila Kahdeksanpaikkainen päihteetön yhteisö Puh. 050-5229970 Kuntien Eläkevakuutus Puh. 020 614 2542 joka päivä klo 8.00-20.00 Käyntios. Unioninkatu 43 Helsinki sähköposti [email protected] www.keva.fi Apteekkien eläkekassa Kalevankatu 13, 00100 Helsinki Puh. (09) 6126 270 www.aekassa.fi Vuokralaisten keskusliitto ry Velkuanpolku 1 E 00300 Helsinki Avoinna ark. klo 9.30-13.00 (sekä ma-iltaisin 16.00-18.00) Puh. 0600--1515 (1.67e/min + pvm) neuvoo kaikissa vuokrasuhteisiin liittyvissä asioissa
© Copyright 2024