Matias Toivonen kuvasi samanlaisen veneen, jonka alla hän on asunnottomuusaikanaan yöpynyt. Viereisen sivun kuva: Arto Timonen, Katu-teos. Hiljaisuus rikkoutuu 2 Valokuvanäyttely Katu Kirja asunnottomasta elämästä Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisasioista vastaava ohjaaja työsti yhdessä järjestössä asioivien henkilöiden kanssa teosta, 20 joka kuvaa asunnottomuutta kokeneiden elämää ja asemaa nyky-yhteiskunnassa. Kerronnan keinoina ovat elämäntarinat, valokuvat ja sarjakuvat. Kirjatyöryhmään osallistuneilla asunnottomuuden kokeneilla asiantuntijoilla oli mahdollisuus tehdä omaelämäkerralliseen työskentelyyn pohjautuvia voimaannuttavia teoksia kertomustensa jatkoksi. Ensimmäiset taidetyöpajat järjestettiin syyskuussa. Valokuvataiteilija Liisa Söderlund toteutti dokumentaarisen valokuvanäyttelyn ”Hiljaisuus rikkoutuu 2” yhteistyössä valokuvataiteen museon ja Vva ry:n kanssa. Näyttelyn materiaali koottiin pedagogisessa valokuvausprojektissa, johon osallistui seitsemän asunnottomuutta kokenutta henkilöä, jotka kuvasivat kiinnostuksensa kohteita. Näyttely oli osa prosessia, joka alkoi aiemmasta Hiljaisuus rikkoutuu 1 –näyttelystä. Tuolloin kuvaajat kuvasivat elämänympäristöä, joka liittyi heidän asunnottomuuteensa. Kirjatyöryhmässä oli tarinoiden kertojien ja kirjan kokoajan lisäksi mukana valokuvaaja, sarjakuvapiirtäjä, kuvailmaisun ohjaaja ja kaksi Vva ry:n työntekijää. Osa asunnottomuuskokemuksestaan kertoneita osallistui kuukausipalavereihin, joissa käytiin läpi tekstiä ja sovittiin aikatauluista. Kaikkiaan kirjaan kertyi otteita 26 asunnottoman elämästä. Kirjan kustantaa Into Kustannus ja se julkaistaan syksyllä 2012. Hiljaisuus rikkoituu 2 oli esillä Suomen valokuvataiteen museossa 14.10.-13.11.2011. Näyttelyä tukivat Vva ry:n lisäksi muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Otto A. Malmin lahjoitusrahasto. Näyttelyn valokuvaajat. Sama ryhmä valokuvasi Hiljaisuus rikkoutuu 1 -näyttelyn vuotta aiemmin. Prosessi jatkui tiiviinä. Kuva: Arto Timonen 21 Kuva: Hartti Ahola MATALAN KYNNYKSEN TYÖ Yhdistyksen tekemä järjestölähtöinen edunvalvonta- ja auttamistyö perustui ilman ajanvarausta tehtävään matalan kynnyksen työhön, etsivään työhön ja liikkuvaan tukeen. Yhdistyksen toimintoja kehitettiin jatkuvan arvioinnin periaatteella. Auttamistyön viitekehyksenä oli ratkaisukeskeinen ja auttamisprosessiin osallistava työtapa. Toimipisteiden tarkka kuukausikohtainen raportointi matalan kynnyksen työstä vuonna 2011 on luettavissa yhdistyksen internetsivuilta www.vvary.ﬁ. Asumisasiat ja palveluohjaus Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisasioista ja palveluohjauksesta vastaava ohjaaja tapasi päivittäin ilman ajanvarausta vertais- ja vapaaehtoistoiminta keskus Vepaan tulijoita. Sekä vakituisesti että satunnaisesti Vepassa käyvät henkilöt pyysivät ohjausta. Yhteydenottoja tuli myös puhelimitse. Loka-marraskuussa yhteydenottoja asumisasioissa tuli huomattavan runsaasti yhdistyksen ulkopuolisilta henkilöiltä, joilla oli työpaikka ja/tai perhe ja jotka olivat häätöuhan alaisia. Yhteydenottajat kertoivat korkeista vuokrista. Useat nuo- 24 ret ja maahanmuuttajat ottivat yhteyttä samasta syystä. Lähes kaikissa tapauksissa yhteys asumisasioiden ohjaajaan muodostui useasta tapaamiskerrasta, joiden välillä ohjaaja järjesteli asioita viranomaisten kanssa. Monivaiheisen prosessin jälkeen päästiin tilanteeseen, jossa asunnottoman kaikki paperiasiat ja asumisvaihtoehdot oli selvitetty. Samalla myös asunnottomuuteen liittyvä elämäntilanne ja siihen saatavilla oleva tuki oli käyty asumisohjaajan kanssa läpi. Neuvontaa ja ohjausta annettiin asumiseen ja muihin viranomaisasioihin liittyvissä asioissa ilman virka-aikaa ja ajanvarausta. Kävijöitä autettiin muun muassa täyttämään ja päivittämään vireillä olevia asuntohakemuksia sekä hakemaan heille kuuluvia taloudellisia etuuksia. Hyväk- Tänne on tervetulleita kaikki karvoihin katsomatta mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Astu sisään vaan. Ja jos et löydä meitä, me löydetään sinut. si havaittuja käytäntöjä jatkettiin kuten saatekirjeiden laatimista viranomaisille. Yhdessä kävijän kanssa oltiin yhteydessä sosiaalityöntekijään ja muihin virastoihin. Kävijää tuettiin menemään sovittuihin tapaamisiin ja olemaan yhteydessä niin vuokranantajiin kuin sosiaalityöntekijöihin. Lisäksi kävijät tarvitsivat tukea oikeuksiensa puolustamisessa. Viro, Kenia, Liettua, Latvia, Unkari ja Israel. Myös heidän asunnottomuuteensa liittyi ulkopuolisuuden kokemus; usein taustalla oli ero puolisosta ja vaikeita kokemuksia lähtömaassa. Asumisyksiköissä oli kohdattu syrjintää. Sekä nuorilta että maahanmuuttajilta puuttuivat kontaktit viranomaisiin. Molemmissa ryhmissä esiintyi masennusta. Monet kävijöistä ilmaisivat tarvitsevansa keskusteluapua. Kävijöiden kanssa keskusteltiin eri vaihtoehdoista, joita heillä oli. Suurin osa tavatuista henkilöistä oli päihdekierteessä ja päihteiden suurkuluttajia. Kerran viikossa ohjaaja tapasi vantaalaisia asunnottomia ja asunnottomuutta kokeneita RuokaApu yhdistys ry:n Tulta Linkki Projektin ylläpitämässä kahvilassa. Paikka sijaitsee Tikkurilassa. Tästä yhteistyöstä kehitettiin kumppanuustaloa, jossa on mukana myös muita toimijoita. Kohdattuja kävijöitä Vuonna 1961 syntynyt mies kertoi tammikuussa olevansa väsynyt kadulla ja autiotaloissa asumiseen. Ohjaaja kirjoitti selvityksen miehen tilanteesta ja yritti tavoittaa miehen sosiaalityöntekijää. Eläkkeelle jääneen työntekijän tilalla oli ollut useita sijaisia. Maaliskuussa asiaan reagoitiin sosiaalitoimistossa ja mies sai ajan Sininauhasäätiön asuntohaastatteluun. Kävijä kertoi maaliskuun loppupuolella, että hän oli saanut asunnon. Kävijöille annettiin ehkäisevänä päihdetyönä terveysneuvontaa ja jaettiin tietoa muun muassa päihteidenkäyttöön liittyvistä riskitekijöistä ja kohonneen verenpaineen aiheuttamista vaikutuksista. Kävijöillä oli mahdollisuus mittauttaa sokeriarvonsa ja verenpaineensa. Nuorten ja maahanmuuttajien yhteydenottojen määrä lisääntyi syyskuusta lähtien. Nuorista suurin osa oli työssä käyviä. Monen opinnot olivat keskeytyneet. Asunnottomuus oli useimmiten yhteydessä liian kalliisiin vuokriin, vippilainoihin ja eroi- hin ja kotoa itsenäistyminen oli kaatunut asunnon puutteeseen. Ohjaajan kohtaamat nuoret kertoivat kokevansa ulkopuo- lisuutta. Havaittavissa oli päihteiden lisääntynyttä sekakäyttöä. Maahanmuuttajien lähtömaita olivat mm. Nainen saapui selkäänsä valittaen. Hän oli kaatunut jäisellä pihalla, jolloin selässä oli rasahtanut pahasti. Hän oli ollut tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena, näin ollen terveyskeskuskäynnin yhteydessä ei tehty tarkempia tutkimuksia eikä selkää kuvattu. Nainen oli saanut ohjeen hakea särkylääkkeitä apteekista. Nainen oli tuntenut voimakasta kipua alaselän vasemmalla puolella. Ohjaaja 25 Kuva: Arto Timonen pelkäsi menettävänsä myöhemmin oikeutensa omaan asuntoon. Mies oli lähtenyt aikaisemmasta tukiasunnosta useita vuosia sitten, koska viereisessä solussa asunut mies ja hänen ystävänsä olivat käyttäytyneet uhkaavasti miestä kohtaan ja käyttäneet huumeita. Miehellä oli diabeteksen vuoksi ajoittaisia tajunnanmenetyksiä. Molemmat lonkat oli leikattu ja ne olivat alkaneet oireilla. Hän epäili saaneensa vialliset tekonivelet. Asiaa hoidettiin leikkauksen tehneessä sairaalassa. Vailla vakinaista asuntoa ry:n ohjaaja oli yhteydessä asumisasioista vastaaviin viranomaisiin ja ilmaisi huolensa miehen asuntotilanteesta. Viranomaisilta toivottiin pikaista muutosta asiaan. Vva:han tullut kävijä toivoi saavansa oman avaimen kevyesti tuettuun asuntoon pääkaupunkiseudulta. Kävijä oli valmis kevyeen työhön ja hän oli myös ajoittain osallistunut yhdistyksen toimintaan. Toukokuun alussa mies kertoi, että hänen asiansa oli käsitelty ja että sosiaalitoimistosta oli annettu myönteinen päätös asumisasiassa. Miehen puhelin katosi, joten tieto asuntohaastattelusta kerrottaisiin asumisasioista vastaavalle ohjaajalle, joka veisi tiedon eteenpäin. kirjoitti terveyskeskukseen tilanneselvityksen, jotta nainen pääsisi uudelleen lääkärin vastaanotolle. Nainen kävi ilmoittamassa ohjaajalle, että asia oli kunnossa ja että hän oli saanut apua. Ohjaaja auttoi tukiasunnossa asuvaa miestä laatimaan asuntohakemuksen Helsingin kaupungille ja Niemikotisäätiöön. Miehen toiveena oli saada oma avain ja asua itsenäisesti. Tilanteessa ratkaisevaa 26 oli miestä Auroran sairaalassa hoitavan lääkärin laatima suositus asunnon saannin edellytyksistä. Ohjaaja oli yhteydessä sairaanhoitajaan, joka lupasi nopeuttaa lausunnon saamista, ja otti yhteyttä Niemikotisäätiön tuetusta asumisesta vastaavaan ohjaajaan. Hänen kanssaan sovittiin alustavasti, että kävijälle haetaan mahdollisesti myöhemmin paikkaa Niemikotisäätiöltä. Miehen kannalta keskeisten toimijoiden kesken sovittiin verkostotapaaminen. Vuonna 1955 syntynyt mies oli saanut tukiasuntohaastattelussa tietää vuokravelasta, jota oli noin 300 euroa. Velan takia hänelle ei myönnetty uutta tukiasuntoa. Kyseistä velkaa ei ollut peritty häneltä missään vaiheessa. Miehen oma tahto oli lyhentää velkaansa, minkä hän myös oli tuonut selkeästi esille. Mies asui Pelastusarmeijan asuntolassa, jossa ongelmana olivat jatkuvat häiriöt. Miehen oli vaikeaa ottaa väärinkäytöksiä esille, koska hän Ohjaaja auttoi Oulussa vankeustuomiotaan suorittanutta miestä, koska tämä pelkäsi jäämistä paikkakunnalle vapautumisensa jälkeen: hän kuului rikollisjärjestöön ja halusi lopettaa rikoskierteen. Vva ry:n ohjaaja kehotti miestä kääntymään asiassa vankilan oman sosiaalityöntekijän puoleen. Vva:n toimistolle tuli seitsemän vuotta sitten Suomeen saapunut, Keniasta lähtöisin oleva 28-vuotias mies, joka on saanut Suomen kansalaisuuden. Miehellä oli työpaikka ja takana insinööriopintoja. Vuonna 2006 avioeron jälkeen mies joutui lähtemään kodistaan ja joutui asunnottomaksi. Asumisohjaaja selvitti tilannetta Nuorisosäätiön asumisohjaajan kanssa. Sinne kehotettiin lähettämään asuntohakemus ja Vva ry:n ohjaajan kirjoittama puolto sähköpostitse. Tämän mahdollistamiseksi saatiin tulkkausapua Vva ry:n työharjoittelijalta. Runsaan kuukauden kuluttua saatiin tieto, että mies oli saanut asunnon Nuorisosäätiöltä. päihteettömästi ja kokoontuvat kerran viikossa yhteisen pöydän ääreen. Asumisratkaisua pidettiin hyvänä ja Marian sairaalan sosiaalityötekijä antoi palautetta yhteistyön sujuvuudesta. Vva ry:n ohjaaja lupasi olla miehen tukena. Marian sairaalan teho-osastolle joutui yhdistyksessä tuttu 34-vuotias mies. Hän oli kaatunut katkaisuhoitoaseman pihalla. Kävijä otti yhteyttä Vva ry:n ohjaajaan, joka pyynnöstä selvitti asumisvaihtoehtoja. Haastatteluaika sovittiin Oskelakotiin, josta järjestyi miehelle paikka. Paikka oli kuntouttavassa pienessä asumisyksikössä, jossa miehet tekevät itse ruokansa, elävät Liikkuva tukimuoto toimi siltana järjestön tekemän työn ja viranomaistyön välillä. Liikkuvan tukityön avulla mahdollistettiin yhdistyksen kävijöille joustava ja kävijöiden tarpeita kunnioittava nopea apu ja tuki. Liikkuva tukityö ja palveluohjaus ”Työntekijä kohtasi kävijöitä omien voimavarojen aktivoimiseen pyrkivän ratkaisukeskeisen työskentelymallin pohjalta. Kävijöiden havaittiin saavan selkeää motivaatiota ja uskoa omiin kykyihinsä lähteä selvittämään ongelmatilanteita, kun heitä kuunneltiin ja heidät kohdattiin tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä.” Liikkuva tukityö aloitettiin osana Kohtaamispaikan toimintaa kesällä 2009 kävijöiden ilmaisemien tuen tarpeiden vuoksi. Liikkuvaa tukityötä tehtiin yhden työntekijän voimin. Liikkuva tuki oli mukana kävijöiden elämäntilanteissa ja varmisti oikeuksien toteutumisen. Ohjaajan työnkuvaan kuuluivat palveluohjaus sekä konkreettisen tuen antaminen matalan 27 omaisten puoleen. Työntekijä lähti pyydettäessä mukaan terveyskeskuksiin, sairaaloihin ja sosiaalityöntekijöiden tapaamisiin. Liikkuvaa tukityötä tekevä ohjaaja tarjosi akuutissa avun tarpeessa oleville tukea asumiseen, terveydenhoitoon, päihteisiin ja rikosseuraamustilanteeseen liittyvissä kysymyksissä sekä päihteiden käytön lopettamiseen tähtäävissä suunnitelmissa. Lisäksi selviteltiin velkajärjestelyn piiriin pääsyä. Useampi kävijä tarvitsi myös tukea sosiaalisissa tilanteissa. Kohtaamisissa käytettiin menetelmänä ratkaisukeskeistä työotetta. Matalan kynnyksen toiminta koostuu kävijöiden osallistumisesta, arjen touhusta kuten muuttoavusta, puusavotasta ja ruokalahjoitusten noudosta, omien taitojen käyttöönotosta, avun saamisesta mukaan paikan päälle asioiden hoitoon, asumisneuvonnasta, palveluohjauksesta. Tukea saa aamutuimasta illan koittoon ilman ajanvarausta. kynnyksen toimipisteissä asioiville kävijöille ja elokuun loppuun asti Laguuni-hankkeelle, jolloin hanke päättyi. Liikkuvan tuen painopisteenä oli asumisasioiden hoitaminen ja palveluohjauksellinen työ sekä kävijöitä osallistava toiminta. Kohtaamisissa lähtökohtana oli kävijöiden oman tahdon ensisijainen kuuleminen. Kävijöitä ohjattiin ja tuettiin kolmannen sektorin ja julkisen palvelujärjestelmän piiriin. Monella kävijällä oli selkeä kynnys hakeutua omatoimisesti julkisen sektorin palveluita tarjoavien viran- 28 Liikkuva tuki tarjosi Vepan kävijöille mahdollisuuden osallistua toimintaan eri tavoin kuten lähteä hakemaan järjestölle osoitettuja lahjoituksia, lähteä mukaan hoitamaan Vartiosaareen liittyviä työtehtäviä tai lähteä tapaamaan yhteistyökumppaneita. Samalla tarjoutui psykososiaalinen areena erilaisille keskusteluille. Maaliskuun alussa toteutunut Vepan muutto ja sitä ennen tehdyt muutostyöt toivat jännitteitä, joita purettiin yhdessä keskustellen. Vuonna 2011 lisääntyi kävijöiden ohjaaminen päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuslaitoksiin ja eri viranomaisten kanssa tehty verkostotyö. Myös asumisasioiden akuutti ohjaus ja viranomaisasioinnin tuki lisääntyivät. Liikkuvan tuen eteen tuli tilanteita, joissa päihdeongelman tai aggressiivisen käytöksen vuoksi henkilö kirjoitettiin ulos soluasunnostaan tai tukiasunnostaan. Edellä olevien kaltaisissa tilanteissa lähdettiin selvittämään, onko päätökseen mahdollista vielä vaikuttaa. Terveydenhuoltoon luotujen kontaktien määrä kasvoi. Kohdattuja kävijöitä Vepassa käyvälle henkilölle tarjottiin konkreettista tukea päihderetkahduksen seurauksena syntyneiden rikossyytteiden selvittelyssä. Lisäksi hänet ohjattiin psykiatrisen erityissairaanhoidon palveluihin sekakäytöstä johtuneiden psykoottisten oireiden vuoksi. Korvikeaineiden käytöstä syntyneiden mahdollisten sisäelinvaurioiden selvittely tehtiin Marian sairaalan poliklinikalla. Yhdistyksen kävijän asuntoasioiden hoitoa tuettiin tilanteessa, jossa taustalla on pitkäaikaisasunnottomuus ja joitakin epäonnistuneita asumisyrityksiä asuntolatyyppisissä asumismuodoissa tai niihin verrattavissa asumisissa. Sosiaalitoimi pyrki tarjoamaan asuntolatyyppisiä asumisratkaisuja kävijälle, joka kuitenkin oli ilmaissut jatkuvasti kokevansa ahdistuneisuutta juuri asuntolatyyppisissä paikoissa. Kävijän kanssa oli tehty yhteistyötä noin reilun vuoden ajan ja sosiaalitoimi myönsi hänelle Forenomin asunnon, jonka sosiaalitoimi maksaa kunnes kävijälle järjestyy normivuokra-asuntoa vastaava asunto. Kävijän taustalla oli oireita masennuksesta, joka oli aktivoitunut aiemman parisuhteen päätyttyä kumppanin kuolemaan dramaattisissa olosuhteissa. Vepan kävijä ilmaisi halukkuutensa kirjautua oman päätöksensä nojalla ulos kaupungin palvelukeskuksessa sijaitsevasta asunnosta. Hänen henkilöhistoriaansa kuului pitkähköjä asunnottomana elämisen vaiheita kaduilla ja puistoissa. Taustalla oli myös terveydellisiä ongelmia jo ikäänkin liittyen. Liikkuvan tuen työntekijä kävi läpi erilaisia etuusmahdollisuuksia ja kaksi hakemusta jätettiin. Myös asumiseen liittyviä asioita selviteltiin. Liikkuvan tuen työntekijä lähti asioimaan yhdessä kävijän kanssa, jolla oli noin kahden viikon ajan jatkunutta runsasta päihteiden käyttöä ja asunnottomana elämisen seurauksena sairastumista. Liikkuva tuki ohjasi kävijää ottamaan yhteyttä suoraan omaan sosiaalityöntekijään ja kertomaan tilanteesta, jossa hän eli. Kävijälle kerrottiin myös tuen saannin mahdollisuudesta sosiaalityöntekijän tapaamisen yhteydessä. Kyseisen vankilasta vapautuneen nuorehkon mieshenkilön asumisen tuki oli kariutunut aiemmin tukea tarjonneen toimijan kanssa. 29 kahvila Kalkkersin jokaöiseen aukioloon. Yhteistyössä mainostoimisto Dyynin ja ohjelmatoimisto Greeneventin kanssa järjestettiin Avaimet on? Avaimeton? -kampanja, joka päättyi hyväntekeväisyysgaalaan Savoy-teatterissa. Gaalaan osallistui nimekkäitä artisteja sekä Tasavallan presidentti puolisoineen. Kampanjaan liittyi taidehuutokauppa. alkoi hitaasti ja uuden asumisyksikön Pessi 2:n valmistuminen vei voimavaroja yhteistyöltä. Myös Helsingin kaupungin Asumisen tuen jono- ja arviointijärjestelmä tukiasumiseen haittasi asumisen polun suoraa luomista järjestöjen välillä. Sininauhasäätiön Viimeinen mohikaani -hankkeen ja Starttikodin ja Yökahvilan tekemällä yhteistyöllä asutettiin mm. yksi hyvin pitkäaikainen kadulla asunut yökahvilassa vuosia käynyt henkilö. Yökahvilan kokonaiskävijämäärä laski, mutta yhdistys ei kyennyt arvioimaan, johtuiko kävijämäärän lasku muutosta uuteen paikkaan, epäsäännöllisestä aukiolosta (yökahvila avoinna joka toinen viikko) vai kadulla olevien asunnottomien määrän vähentymisestä. Etsivän työn yksikön Yökiitäjän kontaktit palveluiden ulkopuolella oleviin ulkona asuviin pysyivät kuitenkin suunnilleen samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Etsivän työn ja Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa solmittiin sopimus etsivän työn toteuttamisesta Espoossa. 52 Matalan kynnyksen periaatteella toimivat Kohtaamispaikka ja vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keskus Vepa yhdistettiin ja toiminta muutettiin vertaispainotteiseksi. Tämä asetti uudet haasteet matalan kynnyksen esimiestyölle. Liikkuvan tuen työntekijä nimettiin ohjaustyön lisääntymisen vuoksi Vepan lähiesimieheksi sekä yhdistyksen Vartiosaarivastaavaksi. Sällikodin hankevastaava toimi matalan kynnyksen esimiehenä. Työntekijät nostivat esiin organisaation vahvuuksiksi erityisesti osallisuuden mahdollistamisen, vapauden, päihteettömyyden ylläpitämisen, uuden luomisen, työn monipuolisuuden ja vaihtelevuuden. Yhdistyksen tekemä työ oli esillä mediassa ja toimintaan annettiin lahjoituksia. Kaupunginmuseon Simo ja Eeva Ristan valokuvien huutokaupasta lahjoittama 33 000 euroa käytettiin kokemusasiantuntijoiden palkkaamiseen järjestöön. Yksityisen turkulaisen pariskunnan lahjoitus 25 000 euroa käytettiin vuoden 2012 alussa yö- Osallisuusstrategia valmistui vuoden loppuun mennessä ja se arvioitiin kevätvuosikokouksessa 2012. Sällikoti-hanke päättyi syksyllä 2011 ja siirtyi Ray-projektista Helsingin kaupungin ostopalveluksi. Sällikodin asukkaat ideoivat mm. Steissihankkeen, jossa asunnottomuutta kokeneet auttavat Helsinkiin muualta tulevia asunnottomia. Tulevaisuuden näkymiä Yhdistys jatkaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelman työtä ohjelma kaudella 2012-2015. Ray-rahoitteisella projektilla (2012-2015) kokeillaan asunnottomuutta kokeneiden mukaan ottamista palveluiden suunnittelemiseen jo palveluiden alkuvaiheesta lähtien kolmella eri paikkakunnalla. Yhdistyksen osallisuusstrategiaa ja sen muotoja kehitetään yhdessä jäsenistön, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa ja osallisuusmallia levitetään asunnottomien palveluihin valtakunnallisesti ja kattojärjestö Feantsan ja asunnottomien verkoston Hopen kautta Eurooppaan. Yhdistyksen vahvuutena on sen läpileikkaava toiminta ruohonjuuritasolta päättävään tasoon sekä siitä tiedottaminen. Haasteina tuleville vuosille ovat asunto ensin -mallin mukaisten päihde- ja mielenterveyden ongelmista kärsivien tukeminen ja osallistumisen mahdollistaminen. Yhteiskunnallisen vaikuttamistyön haasteena ovat edelleen metropolialueen asuntojen saatavuus pienituloisille ja velkaantuneille. Taloudenhoito ja varainhankinta Kuva: Hartti Ahola Vailla vakinaista asuntoa ry sai myönteisen rahoituspäätöksen Raha-automaattiyhdistykseltä, joka antoi avustusten jakoehdo- Kuva: Hartti Ahola tuksen vuodelle 2012 joulukuussa. Yhdistys sai ison yksittäisen lahjoituksen yksityiseltä lahjoittajapariskunnalta Turusta yhteensä 25 000 euroa. Skanska Oy ja monet muut yksittäiset toimijat lahjoittivat pienempiä summia. Avaimet on Avaimeton -kampanja ei tuottanut toivottua voittoa, mutta noin 2500 euron ”tappiolla” ei olisi järjestetty vastaavaa gaalatapahtumaa tai kampanjaa. Eläkkeellä oleva maalari lahjoitti 2000 euroa järjestön toimintaan. Yhdistys rahoitti toimintansa vuonna 2011 pääosin Raha-automaattiyhdistykseltä haetulla avustuksella, jonka määrä vuonna 2011 oli 774 000 euroa. Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta myönsi 25 000 euron suuruisen avustuksen Vartiosaaren sekä matalan kynnyksen toimipisteiden toimintaan. Stiftelsen 7:nde Mars Fonden -säätiö myönsi 6000 euron avustuksen asunnottomien oman vaikuttajaverkoston luomiselle. Vva ry sai erisuuruisia lahjoi- 53 Kiitämme yhdistystämme vuonna 2011 tukeneita. Alppila-Kallion alueen evl-seurakunnat Anneli Granqvistille kiitos villasukista Arabianrannan K-Market Autokorjaamo Artur Bunger Cultural Studies Foundation Ekokauppa Ruohonjuuri Elämäntapaliitto Emmaus Erkki Turunen Espoon kaupunki Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Greenevent Oy Helsingin kaupungin liikuntavirasto, Puotilan tukikohta Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta Helsingin kaupungin viher-ja metsäosasto, itäinen alue Helsingin kaupunginmuseo Hihnala Seija ja Matti Hypoteekkiyhdistys Kansallinen kokoomus Kierrätyskeskuksen metallityön Uusix-verstas Koko-teatteri Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITS Lihatukku Veijo Wotkin Lihatuotevalmistaja Wurst Mainostoimisto Dyyni Nuorisoasuntoliitto Pelastusarmeija PricewaterhouseCoopers Raha-automaattiyhdistys Ravintolalaiva Wäiski SAK Kuva: Arto Timonen 56 Kiitos tosi paljon kaikille! Santeri Kyröhonka Satovihannestukku Savoy-teatteri Shell Herttoniemi Simo Rista ja Eeva Rista Sininauhasäätiö Skanska Sokoshotelli Vaakuna Soppatykki.fi Stiftelsen 7:nde Mars Fonden -säätiö Studio Thomas Broumand Suomen elintarviketyöläisten liitto Suomen keskustanuoret Tunturikadun Vierailunäyttämö Vallilan Puu Vapaaehtoistyöntekjät Villaa ylle -keräys Y-säätiö Kuva: Hartti Ahola Yhteistyökumppanuudet Työryhmät • Raha-automaattiyhdistys – toiminnan rahoitus ja vaikuttavuuden arviointi • Y-säätiö – sopimus tukiasumisen järjestämisestä Y-säätiön asuntoihin • Helsingin kaupunki – ostopalvelusopimus tuetun asumisen järjestämisestä Sällikodissa • Sininauhasäätiö – asumisen polku palveluiden ulkopuolella oleville asunnottomille • Helsingin Diakonissalaitos – Sällikodin toimintaympäristö ja ESR-hankkeen Aktiiviseen asumiseen -ohjausryhmä • Mainostoimisto Dyyni/Greenevent/ Savoy-teatteri – Avaimet on? Avaimeton? -kampanja • Kokoteatteri – keskustelusarja ja Pudonneet-teatteriesitykset • AHA ry – Asumisen Hinta Alas ry • Yhteiskunnallisen osallisuuden työryhmä, Euroopan asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestö Feantsa • PAAVO – pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelman seuranta- ja ohjausryhmä, ympäristöministeriö • Nimi ovessa -hankkeen ohjausryhmä, Socca, HDL ja kaupungit • Vantaan omat ovet -ohjausryhmä (Nimi ovessa -hanke) • Vety-työryhmä (Vertais- ja ammattityöntekijöiden yhteinen työryhmä) • Oma ovi -hankkeen ohjausryhmä, Rikosseuraamusvirasto • Setlementtiliiton asumisen toimialan työryhmä • Turvaverkon ulkopuolelle jäävät -yhteistyöhankkeen ohjausryhmä, Vihreä Keidas • Köyhyysasioiden neuvottelukunta, Vantaan kaupunki • Asunnottomien yön kansalaisliike Jäsenyydet • Eurooppalaisten asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestö FEANTSA • Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) • Helsingin kauppakamari • Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) • Vartiosaariseura ry Yhdistys hyväksyttiin uuden valtakunnallisen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Soste ry:n jäseneksi. Asiantuntijalausunnot • Vailla vakinaista asuntoa ry:n lausunto asuntoasioista valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston pyynnöstä koskien hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2012 • Lausunto Vailla vakinaista asuntoa ry:n Sällikodin hankevastaavalta sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmälle, joka selvitti päihteiden kiinniottoon, kuljettamiseen, kohteluun ja hoitoon liittyviä kysymyksiä • DocPoint-elokuvafestivaaleilla näytettiin palkittu dokumentti Palazzo Delle Aquile paristakymmenestä italialaisperheestä, jotka Palermon kaupunki häätää vuosien ajan perheiden väliaikaismajoituksena toimineista hotelleista. Vailla vakinaista asuntoa ry:ltä pyydettiin kommentti kodittomien perheiden tilanteesta Suomessa. • Ammatti-isännöitsijäopiskelijan tutkielman ”Koevapausvanki vuokralaisena – haasteet ja mahdollisuudet” arviointi Vuoden 2011 tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastuskertomus viivästyivät Vailla vakinaista asuntoa ry:stä riippumattomista syistä. Tilinpäätös käsiteltiin jatketussa vuosikokouksessa 20.6. Yhdistyksessä muistetaan lämpimästi Laskentapaikka Oy:n edesmennyttä pääkirjanpitäjää Anneli Sirkiää. Pitkä yhteistyömme alkoi vuonna 1998. 57