Heinäkuu-syyskuu 2013 - Vailla vakinaista asuntoa ry
Vailla vakinaista asuntoa ry Kinaporinkatu 2 A 8 00500 Helsinki puh. 044 7044310 [email protected] www.vvary.fi Vailla vakinaista asuntoa ry Osavuosikatsaus ajalta heinä-syyskuu 2013 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 SISÄLLYS 1 KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA 1.1 Järjestö- ja vaikuttamistoiminta 1.2 Verkostoyhteistyö ja valtakunnallinen aluetyö Verkostokehittäjät-hanke Kujato (Kurvin alueen järjestötoimijat) Omat avaimet -hanke 1.3 Kansainvälinen yhteistyö 1.4 Asukki-lehti ja tiedotus 2 VAPAAEHTOIS- JA VERTAISTOIMINTA 2.1 Vartiosaari 2.2 Soldis 3 MATALAN KYNNYKSEN TYÖ 3.1 Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa 3.2 Asumisasiat ja palveluihin ohjaus 3.3 Liikkuva tukityö ja palveluohjaus 3.4 Yökeskus Kalkkers 3.5 Etsivän työn yksikkö Yökiitäjä 4 HENKILÖKUNTA, HALLINTO JA TALOUS 4.1 Henkilökunta 4.2 Hallinto ja talous 5 TILAISUUDET, TAPAHTUMAT, VIERAILUT Toimipisteiden laatimista raporteista koonneet Raija Maunula ja Carole Brady 2 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 1 KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA 1.1 Järjestö- ja vaikuttamistoiminta PAAVO2 – pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelma Ympäristöministeriössä järjestettiin 25.9. PAAVO2 -pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelman jatkokauden seurantakokous, jossa käytiin läpi mm. toimenpidesuunnitelman pääkohtia ja akuutteja asioita sekä annettiin tilaa vapaalle keskustelulle. Ryhmän jäseninä ovat yhdistyksestä toiminnanjohtaja ja Omat avaimet -hankkeen kokenut asiantuntija. Paavo-ohjausryhmä kokoontui lisäksi 22.8. ja 16.9. Asunnottomien naisten teatteriryhmä jatkoi toimintaansa 19.8. kesätauon jälkeen. Kuluvan vuoden tammikuussa käynnistyneelle asunnottomien naisten teatteriryhmälle haettiin syyskuun lopussa rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä vuodelle 2014. Opetusministeriö on tukenut teatteriprojektia 30 000 eurolla. Vva ry:n varainhankintakampanjan suunnittelupalaveri pidettiin 9.9. studio Thomas Broudmanin tiloissa 1.2 Verkostoyhteistyö ja valtakunnallinen aluetyö Verkostokehittäjät-hanke Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman 2012–2015 (Paavo II) kehittämistyö jatkuu Verkostokehittäjät-hankkeen koordinoimana. Y-säätiöllä on hankkeessa vetovastuu. Vailla vakinaista asuntoa ry:n lisäksi hankekumppaneita ovat Sininauhasäätiö, Helsingin Diakonissalaitos ja Rauman Seudun Katulähetys. Jokaisella toimijalla on teemallinen vastuualue. Vva:n teemallisena vastuualueena on osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden esille tuominen kuten kokemuksellisen tiedon tuominen osaksi asunnottomien palveluiden suunnittelu- ja toteutusprosesseja. Hanketta koordinoivat Vva:sta aluetyöntekijä ja järjestösihteeri. Toiminnanjohtaja on hankkeen ohjausryhmässä. Johtoryhmä kokoontui 2.9. ja käsitteli muun muassa hankkeen ajankohtaiset asiat. Kujato (Kurvin alueen järjestötoimijat) Liikkuvan tuen työntekijä on yhteistoimintamuodon perustajajärjestöjen edustajana mukana kehittämässä kujatonta toimintaa. Hän osallistui Kujaton kokoukseen. Omat avaimet -hanke Omat avaimet on Vailla vakinaista asuntoa ry:n innovatiivinen kehittämishanke vuosille 2012–2015. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelman jatkokauden (PAAVO 2) rinnalle luodun hankkeen tavoitteena on hyödyntää asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden asiantuntemusta palvelujen suunnittelussa aina toteutukseen asti. Hanke toteutetaan Tampereella, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lahdessa pilottihankkeena. Yhdistykseen palkatut kolme asiantuntijaa toimivat hankekaupunkien yhdyshenkilöinä. Kolmen vuoden aikana toteutettu prosessityö mallinnetaan, josta vastaa yhdistyksen tiedottaja, toimitussihteeri. Hanketta vetää aluetyöntekijä. Muutamia poimintoja toteutuneesta: Kuopion yhteyshenkilönä aloitti elokuun lopussa Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepassa vuoden ajan työskennellyt vertaisohjaaja. Perehdytysjakson jälkeen hän vieraili säännöllisin väliajoin Kuopiossa esittäytymässä verkostolle. Hankevastaava lähti alkuvaiheessa matkaan mukaan. Tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana hankkeen työryhmä kokoontui työstämään osuuskunta Avainväen ohjaamana työprosessin kuvaamista. Ravintolalaiva Wäiskillä esiteltiin muulle työyhteisölle laadittu tuotos. Omat avaimet -hankkeen 3 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 vastaava toimitti syyskuun lopussa Raha-automaattiyhdistykselle projektiselosteen haettaessa jatkoavustusta projektin seuraavalle vuodelle. 1.3 Kansainvälinen yhteistyö - HoPe - Eurooppalaisten asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestön Feantsan seminaari - Participation Toolkit – työkaluja asunnottomien osallisuuden vahvistamiseksi - Brysselissä tavattiin europarlamenttiedustajia - tallinnalaiset vieraat - Hollantilainen kirjeenvaihtaja Kees van der Veer - unkarilainen vaihtotyöntekijä Vva ry:ssä - Brysselissä järjestetyn työpajan järjestäminen 2 VAPAAEHTOIS- JA VERTAISTOIMINTA Vva ry tarjoaa mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä asunnottomien parissa. Tekemistä pyritään järjestämään aina mahdollisuuksien mukaan. Vapaaehtoisena toimiminen ei edellytä asunnottomuuskokemusta. Vva:n kävijävapaaehtoisille voidaan maksaa ahkeruusrahaa päivän työstä.. Vapaaehtoisia pyritään palkitsemaan myös yhteisillä tapahtumilla ja retkillä. Vapaaehtoistyötä on mm. • osallistuminen tapahtumien suunnitteluun ja ideointiin (Asunnottomien yö ja muut tapahtumat) • osallistuminen Asukki-lehden tekoon (juttujen suunnittelu, kirjoittaminen, kuvittaminen, postitus, • käsijakelu, katumyynti) • avustavat toimistotehtävät ja vaikuttamistyö; kokemusasiantuntijuus/vertaistyö • lahjoitusvaatteiden lajittelu ja jakaminen • lahjoitusruokien nouto • talkootyö Vartiosaaren kesäpaikassa (pihan hoito, remontointi, siivous ym..) Vertais- ja vapaaehtoistoiminta keskus Vepan kävijöitä ja yhdistyksen henkilökuntaa osallistui 15.8. tuotantoyhtiö Helsinki filmin valmisteilla olevan elokuvan kuvauksiin. Elokuvan tekoon osallistuneet kävijät saivat palkkion lahjakortin muodossa. 2.1 Vartiosaari Liikkuvan tuen työntekijä koordinoi Vartiosaaren toimintaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja vieraili Vartiosaaressa 7.8. Keravan vankilan Wop-ryhmä vieraili saaressa 21.8. Saaressa pidettiin talkoot 27.8. Silmuyhteisö Ridasjärven päihdekuntoutuslaitokselta vieraili Vartiosaaressa 20.9. ja tutustui saaren tarjoamiin mahdollisuuksiin jatkotoiminnan luomiseksi päihdekatkon jälkeen. Liikkuvan tuen työntekijä valokuvasi Vartiosaaressa kävijöiden ja vapaaehtoisten sekä rikosseuraamuksen koevapautta suorittavan henkilön ja työkokeilussa olevan henkilön työn tuloksia. Tehtäville asetettuja tavoitteita olivat onnistuminen ja osallisuus. Tavoitteissa onnistuttiin erittäin hyvin ottaen huomioon sekä viranomaisten kanssa sovitut velvoitteet että se, kuinka vaikeissa ja kuormittavissa tilanteissa yhteisöllistä elämää välillä eletään saaressa. Liikkuvan tuen työntekijä huolehti Vartiosaaren toimintakauden 2013 päättymiseen liittyvistä toimista. Veden jakelu saareen päättyi 15. lokakuuta. 4 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 2.2 Soldis Vva ry:llä on Helsingin kaupungilta vuokralla mantereen puolella Vartiosaarta vastapäätä sauna ja talorakennus osoitteessa Ramsinniementie 47. Kiinteistössä toimii ja toiminnasta vastaa päihteetön vertaisyhteisö. Kesäaikaan ryhmät kokoontuivat entiseen tapaan neljä kertaa viikossa. Kuhunkin kokoukseen osallistui 20– 40 henkilöä. Juhannuksen alla sattuneen saunapalon vuoksi tuli tauko Soldiksen saunan käyttöön. Remontin ajaksi onnistuttiin hankkimaan telttasauna. Sauna saatiin remontoitua nopeaan tahtiin talkoovoimin. Saunaremontin jälkeen sauna lämmitettiin neljänä iltana viikossa. Elokuussa vietettiin yhteisön jäsenen valmistumista ammattiin. Paikalla oli lähes 50 juhlijaa. Siivoustalkoot järjestettiin kuukausittain. Syyskuun lopulla alettiin valmistautua talven varalle, esim. tontti siivottiin ja kalusteet laitettiin sisätiloihin. 3 MATALAN KYNNYKSEN TYÖ Yhdistyksen tekemä järjestölähtöinen edunvalvonta- ja auttamistyö perustuu ilman ajanvarausta tehtävään matalan kynnyksen työhön, etsivään työhön ja liikkuvaan tukeen. Auttamistyön viitekehyksenä on ratkaisukeskeinen ja auttamisprosessiin osallistava työtapa. 3.1 Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa Vva ry:n vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa perustettiin syksyllä 2008. Vepan toimintaa olivat käynnistämässä Vailla vakinaista asuntoa ry:n työntekijät yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Vepa toimii asunnottomien ja asumisyksiköissä asuvien kohtauspaikkana, jossa kävijät saavat vertaistukea ja voivat hoitaa virastoasioita tarvittaessa työntekijän opastuksella. Vepassa toimii vapaaehtoistoimijoita sekä vertaisohjaajia. Vepa toimii matalan kynnyksen periaatteella, joten jokainen kävijä on tervetullut taustoistaan tai kunnostaan riippumatta. Vapaaehtoisena toimiminen vaatii päihteettömyyttä. Vepassa kävijöillä on mahdollisuus juoda kuppi kahvia, lukea päivän lehti, katsoa televisiota, käyttää tietokonetta tai soittaa maksutta virkapuheluita. Päivittäin tarjotaan lounas lahjoituksena saaduista elintarvikkeista. Lounaan valmistuksesta vastaa hygieniakoulutuksen saanut vertaisohjaajaa. Vepassa on mahdollista myös pestä pyykkiä ja saada ylle puhtaat vaatteet. Paikan kantavana voimana on vertaistuen pohjalta tapahtuva kanssakäyminen. Vepan kautta on mahdollista saada välitöntä apua ja neuvontaa mm. asumiseen liittyvissä kysymyksissä ja virkaasioiden hoitamisessa. Ohjaajat ovat tavattavissa ilman pakollista ajanvarausta. Ajan voi myös varata, samoin ensimmäisen tapaamisen jälkeen voidaan sopia jatkosta. Liikkuvan tuen työntekijä ja asumisasioiden ohjaaja aloittivat aina mahdollisuuksien mukaan päivittäisen työnsä Vepan tiloissa ollen läsnä kävijöille, mikäli heillä oli tuen tarvetta tai asiainhoidollisen avun tarvetta. Liikkuva tuki nouti yhdistykselle tulleita elintarvikelahjoituksia ja jakoi ne Vva:n matalan kynnyksen toimintapaikkoihin sekä mm. nouti tavaralahjoituksen Itä-Uudeltamaalta Sällikodin asukkaiden käyttöön. 3.2 Asumisasiat ja palveluihin ohjaus Asumisasioiden ohjaus on tarkoitettu sekä asunnottomille sekä asunnottomuusuhan alla oleville kansalaisille. Asumisohjaus toimii ilman erillistä ajanvarausta, mutta jatkotapaamiset sovitaan ohjaajan kanssa ja yhdessä hänen kauttaan muiden asunnottomuustoimijoiden ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena on synnyttää luottamuksellinen vuoropuhelu ja avoin kontakti kävijään. Kokonaistilanne selvitetään mahdollisimman tarkoin, jotta asunto ja mahdollinen asumiseen tarvittava tuki järjestyvät mahdollisimman lyhyellä aikavälillä. Samoin häätöjä pyritään ehkäisemään ennalta. 5 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 Kävijän kanssa tehdään yhteistyössä ns. puoltolausunto asuntohakemusten sekä viranomaisten kanssa käytyjen puhelinkeskustelujen tueksi. Puolto lähetetään liitteeksi sosiaalitoimeen, vuokranantajille, tukiasumisyksiköille ym. Keskeistä työssä oli tavoittaa Vepaan ja toimistolle tulevat vailla vakituista asuntoa olevat ja ohjata ja tukea heitä muun muassa palveluiden piiriin ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ohjaaja auttoi oikeusturvaan ja juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Auttamisen keinoja olivat keskusteleminen, kuunteleminen, ohjaaminen ja neuvominen sekä tukeminen. Päivittäin asumisohjaaja myös neuvoi ja tuki puhelimitse. Sosiaalinen tuki on ollut konkreettista tuen antamista esim. kriisitilanteissa sekä perehtymistä ja syventymistä yksilöllisesti jokaisen kävijän tilanteeseen. Työhön liittyy kuunteleminen ja auttaminen asunnonhakuprosessin eri vaiheissa. Asunto pyritään löytämään kohtuuajassa hyödyntäen viranomaisverkostoja sekä kolmannen sektorin yhteistyötä. Asunnonhakuprosessin yhteydessä syntyneitä esteitä sekä jo aiemmin syntyneitä esteitä ja epäkohtia selvitellään verkostoissa yhdessä asunnontarvitsijan kanssa. Tuki merkitsee myös sitä, ettei asunnottomia kävijöitä jätetä yksin ongelmiensa kanssa. Keskeistä on löytää kävijää tukevat tahot ja omat sidosryhmät (sosiaalityöntekijät, tukiasuntojen asumisohjaajat, asumisohjaajat, asuntosihteerit, kunnan mielenterveystyöntekijät, lääkärit jne.). Asunnon hakijalle korostetaan, että hän on tervetullut asumisohjaajan juttusille aina, kun ohjaaja on paikalla ja vapaa muista työtehtävistä. Ohjaaja sitoutuu auttamaan kävijää myös pidemmällä aikavälillä ja puhelimitse, mikäli kävijä sitä toivoo. Perustyön tarkastelua kuluvalta ajanjaksolta Helsingissä Asumisohjaajan päivä alkoi lähes poikkeuksetta Vepasta, jossa ohjaaja tapasi päivän ensimmäiset asuntoasioissa apua tarvitsevat ihmiset. Asumisohjaaja mittasi usein myös verenpaineita ja keskusteli perusterveyteen liittyvistä kysymyksistä. Keskeistä oli huomioida kokonaistilanne ja olosuhteet. Ohjaaja tapasi paljon asunnottomia, jotka olivat väsyneitä sekä fyysisesti että psyykkisesti. Moni toi esille sosiaalisten suhteiden hankaluuden. Usein todelliset ystävät olivat muualla kuin kadulta tai väliaikaismajoituksen kautta saatuja. Asumisohjaaja auttoi jonkin verran vertaisohjaajia esim. toimimalla tarvittaessa ohjaajien sijaisena ja työparina sekä noutamalla kävijöiden kanssa lähikaupasta saadut lahjoitusruuat. Ohjaaja auttoi myös vaatevaraston siivouksessa. Asunnon hakijoista kaksi kolmasosaa sai asunnon. Eniten asunnottomia oli nuorissa. Heistä suurin osa sai asunnon. Suurimpia nuorten asuttaja olivat Nuorisosäätiö ja Nuorisoasuntoliitto sekä Sininauhasäätiö ja Ruusulankadun asumisyksikkö. Muutosta aikaisempiin vuosiin oli tukiasuntojen vähäisyys ja isot jonot pääkaupunkiseudun asumisyksiköihin, mikä aiheutti asumisohjaajalle paineita saada nuori asutettua mahdollisimman pian. Ristiriita syntyi, kun nuorella oli paljon maksamattomia laskuja ulosotossa, eikä hän ollut hoitanut asiaa kunnan velkaneuvojan tai Takuu-Säätiön kanssa. Mikäli kävijä sai asunnon, vaarana oli, että vuokraisäntä vaati kotivakuutusta, jota taas ei myönnetty luottotietoihin tulleiden maksuhäiriömerkintöjen vuoksi. Asumisohjaajasta tuli muutaman Y-Säätiön kautta asunnon saaneen tukihenkilö. Tuki oli päivittäisiä puheluita sekä sopimuksen mukaan perustarvikkeiden hankkimista asumisen alkuun saattamiseksi. Ohjaaja oli tavattavissa myös työpaikallaan sovitusti. Ajan antaminen ja perehtyminen kävijöiden tilanteisiin oli vaihtelevaa. Yleensä tavoitteessa pysyttiin kohtuullisen hyvin. Kaikkien kohdalla tavoitteet eivät toteutuneet, koska a) vuokranantajien kiintiöihin mitoitettuja sosiaalisin perustein myönnettäviä vuokra- asuntoja oli liian vähän b) vuokra-asunnot olivat liian kalliita c) kun asunnottomalle myönnettiin väliaikainen asumisratkaisu, hänet oman kertomansa mukaan unohdettiin asunnonhakijana d) moni toivoi näkevänsä sosiaalityöntekijänsä, mutta päätökset tehtiin henkilöä tapaamatta e) vuokranantajat vaativat moitteetonta taustaa, mutta asunnottomista kahdella kolmasosalla oli luottohäiriömerkintä ja/tai vuokravelkaa, jotka vaikeuttivat asunnonsaantia f) vuokranantajat saattoivat vaatia kotivakuutusta 6 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 Moni ei halunnut muuttaa isoihin yksiköihin. Syiksi kerrottiin tavaroiden varastelu, huumausaineiden myynti ja pelko runsaasti päihteitä käyttäviä nuoria kohtaan. Kotieläimen kanssa asuntoa hakevien pääsy tukiasuntoihin osoittautui Helsingissä edelleen mahdottomaksi. Matalan kynnyksen lähityötä Vantaalla Vva:n asumisohjaaja oli kerran viikossa tavattavissa Vantaalla matalan kynnyksen periaatteella toimivissa paikoissa. Asumisohjaaja antoi asunnottomana oleville nuorille mahdollisuuden kertoa omista asunnottomuuteen ja asumiseen liittyvistä kokemuksistaan kunnan keskeisille toimijoille. Tavoitteet vantaalaisten asuntotilanteen korjaamiseksi saavutettiin tapauskohtaisesti hyvin. Menetelmänä oli ratkaisukeskeinen ja avoin keskusteleva vuorovaikutus kävijän sekä kunnan keskeisten toimijoiden välillä. Asunnottomista oman kodin sai puolen vuoden kontakteista kolmannes, joista kaksi kolmannesta asioi asumisohjaajan luona niin kauan kuin asiainhoito sitä vaati. Ohjaaja kertoi olevansa puhelinsoiton päässä, mikäli jotain kysyttävää ilmaantuisi myöhemmin. Lisäksi asumisohjaaja neuvoi kävijöitä kääntymään mm. kunnan velkaneuvonnan, sosiaalityöntekijän ja ruoanjakopisteen puoleen. Osan kohdalla tavoitteet eivät toteutuneet, koska a) asuntoa joutui odottamaan b) Vantaalta puuttui yhden oven periaatteella toimiva matalan kynnyksen kumppanuustalo c) asumisohjaajalla ei ollut omaa työskentelytilaa, joten kävijöillä ei ollut mahdollisuutta keskustella henkilökohtaisista asioistaan aina kahden kesken asumisohjaajan kanssa Asumisohjaaja oli lisäksi mukana suunnittelemassa Vantaalle kumppanuustalohanketta, joka tarjoaisi matalan kynnyksen palveluja ympäri vuorokauden sekä kriisi- ja tukiasuntoja. Paikassa olisi mahdollisuus myös harrastustoimintaan. Verkostoyhteistyö Yhteistyötä tehtiin Vva ry:ssä liikkuvan tuen, aluetyön ja asunnottomuuden asiantuntijoiden kanssa sekä Vantaalla ruoka-avun työntekijän kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneita olivat Vahti ry, Vahti Cafe, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Helsingin vankila, Helsingin kaupungin lähityöhanke, Vantaan jälkihuolto ja sosiaalitoimi ja A-kilta, Seurakuntayhtymä, Laurea-ammattikorkeakoulu, Vantaan nuorisotoimi ja pajanuoret. Erityisnuorisotyön sairaanhoitaja otti yhteyttä liittyen asunnottoman nuoren tulevaisuuden suunnitelmiin omasta asunnosta. Tikkurilan poliisilaitoksen vartija kertoi sovittelutoiminnasta. Tilastoa Asumisohjaajan syyskuu oli levoton kuukausi. Kävijöissä oli paljon asunnottomia nuoria ja maahanmuuttaja. Helsingin toimitiloissa tavattuja asunnottomia oli yhteensä 79, joista miehiä 42 ja naisia 37 ja alle 25vuotiaita 41. Sosiaalista tukea sai 55 kävijää. Sosiaalityöntekijään oltiin yhteydessä 65 kävijän asioiden alkuun saattamisessa sekä vuokratakuu- ja toimeentulotuki kysymyksissä. Yhteyksiä Kriminaalihuoltoyhdistyksen sosiaaliohjaajaan, joka vastasi vankilasta vapautuneista: luonani asumisasioissa vankilasta vapautunut, lyhyen tuomion istunut 45-vuotias mies ja 26-vuotias asunnoton mies, joka omien sanojensa mukaan ”ei saa kämppää”. Vantaan lähityön kautta tavoitettiin viisi asunnotonta, joista kaksi miestä ja kolme naista, yksi alle 25-vuotias. Sosiaalista tukea ja keskustelua viiden henkilön kanssa. Yksi kävijä sai asumisohjaajan avustuksella Y-Säätiön asunnon. Tukea annettiin asumisasioissa, hakemusten tekemisessä ja toimeentulotuen saamiseksi, puoltolausuntoja kirjoitettiin kaksi. Tapausesimerkkejä (Helsinki ja Vantaa) Asumisohjaaja tapasi vuonna 1991 syntyneen miehen, joka oli ollut asunnottomana keväästä lähtien. Miehellä oli voimassa oleva poste restante -osoite. Hän oli joutunut muuttamaan yksityisen omistamasta asunnosta putkiremontin vuoksi. Miehellä oli vippivelkaa, mutta ei vuokravelkaa. Mies kertoi saaneensa maksuhäiriömerkinnän maksamattomien palkkasaatavien vuoksi. Asumisohjaaja puolsi miehen hakemuksia 7 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 viranomaisille, joista keskeisin oli sosiaalityöntekijä. Miehen mukaan sosiaalityöntekijä oli käyttänyt harkintaa niukasti, kun tavarat piti saada vuokrattavissa olevaan varastoon. Varaston vuokra maksoi 145 euroa kolmelta kuukaudelta. Ohjaaja oli huolissaan, koska kävijällä ei ollut asuntoa, vaikka tämä oli ollut töissä rakennusfirmassa - työnantajalla oli ollut vaikeuksia maksaa palkka. Mies kertoi, että hänellä oli ajokortti ja tulevaisuuden suunnitelmia. Ohjaaja vetosi viranomaisiin, jotta mies saisi mahdollisimman pian asunnon. Hänellä ei ollut vaatimuksia asunnon sijainnin suhteen. Vva:n asumisohjaaja auttoi 42-vuotiasta, vuodesta 2008 lähtien asunnottomana ollutta vantaalaismiestä. Asumisohjaaja laati tilanneselvityksen ja kirjoitti puoltokirjeen sosiaaliviranomaisille ja vuokranantajille. Miehen kanssa laadittiin yhdessä asuntohakemuksia. Miehellä oli HIV. Hän oli osallistunut lääkärin valvonnassa korvaushoitoon jo kahden vuoden ajan. Hän työskenteli työvoimatoimiston ohjaamana kuntouttavan työtoiminnan jaksolla, minkä Vva:n asumisohjaaja huomioi laatimassaan puoltokirjeessä. Miehellä oli halu tehdä työtä käsillään. Y-Säätiön asumisohjaajan kanssa onnistuttiin sopimaan haastatteluaika harjoittelupaikkaan. Asunnoton 65-vuotias nainen saapui sovitusti sairaanhoitajan kanssa tapaamaan ohjaajaa. Hän kertoi olleensa jo puolitoista vuotta juomatta kahta retkahdusta lukuun ottamatta. Nainen oli väsynyt soluasumiseen tukiasunnossa. Huoneisiin ei ollut omia avaimia eikä asunnossa yksityisyyttä. Hänellä oli ollut aiemmin vuokra-asunto, jonka avaimet hän oli antanut silloiselle miesystävälleen. Tämä oli aiheuttanut asunnossa vahinkoa. Häädön ja maksuhäiriöiden takia nainen epäili, saisiko enää koskaan omaa vuokra-asuntoa. Soitto Kovaosaisten ystävät ry:n johtajalle ja sosiaalityöntekijälle johti verkostoneuvotteluun Kampin sosiaalitoimistossa. Paikalle kutsuttiin Vva:n asumisohjaajan ja asunnon tarpeessa olevan naisen lisäksi naisen sosiaalityöntekijä ja Syväpuron sairaanhoitaja. Neuvottelun tuloksena löytyi väliaikainen asuinpaikka Vieraskodista. Sosiaalityöntekijän ja Vva:n asumisohjaajan puoltojen avulla Kovaosaisten ystävät ry:n johtajan päätöksellä naiselle myönnettiin hajasijoitetuista asunnoista asuinpaikka. 21-vuotias nainen kertoi olevansa aikuislukiolainen ja asunnoton, koska hän ei voinut asua kotonaan veljensä huumeiden käytön vuoksi. Ohjaaja teki yhdessä kävijän kanssa asuntohakemusta puoltavan lausunnon, jossa tärkeitä olivat tavoitteet, opiskelu ja päihteettömyys. Nuori oli kriisitilanteessa. Lisäksi hänen ruokahuoltonsa toimi siten, että hän kävi hakemassa kaupan roskiin heittämiä elintarvikkeita. Asumisohjaajan luokse saapui 26-vuotias mies, joka kertoi juuri päässeensä vankilasta. Yhdessä tehtiin asuntohakemus, ja mies lähti tyytyväisen oloisena kadulle. Muutaman viikon kuluttua hän ilmestyi ohjaajan luokse ja halusi kiittää siitä, että häntä oli kuunneltu. Asuntoa ei vielä ollut, mutta nyt hän pystyi asumaan naisystävän luona. 3.3 Liikkuva tukityö ja palveluohjaus Liikkuva tuki/ palveluohjaus on työmuotopari, jossa lähtökohtana on kävijän elämänkokonaisuus. Työ perustuu kävijän yksilölliseen kohtaamiseen. Kävijän kanssa selvitetään akuutin asioimistuen tarve tai muun tuen tarve, ja tästä edetään sovitun aikataulun mukaisesti. Työ on pääasiassa rekisteröimätöntä sosiaalityötä, jossa ei ensisijaisesti kirjata henkilötietoja tai muita perussosiaalityössä olennaisia asioita. Liikkeelle lähdetään henkilön kokonaistilanteesta ja hänen arvoistaan. Työssä pyritään kontaktien toistuvuuteen ja kohtaamiskertojen kautta luottamuksellisen suhteen muodostumiseen kohdattavaan. Kohtaamisissa tyypillistä on useista eri elämänalueista muodostuva asiainhoidollinen kokonaisuus. Toisiinsa nivoutuvat mm. asuminen, sosiaalinen tuki, terveydenhoito- ja päihdehoitoasiat, asiainhoito eri virastoissa, rikosseuraamusasiat sekä yhteistyö viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Tavoitteena on käynnistää ratkaisukeskeinen prosessi kohdattavan kanssa ja ohjata kävijä sellaiseen verkostoon, jonka erityisosaamisen alue tukee häntä eteenpäin. Liikkuvan tuen työntekijä aloitti työviikon Vepassa arvioiden ja kuunnellen kävijöiden tuen ja palveluohjauksen tarvetta. Kävijöiden tarve henkilökohtaisiin keskusteluihin oli selkeästi lisääntynyt kesän jälkeen. Luottamuksellisissa keskusteluissa nousivat esiin myös monentasoiset mielenterveyden kuormat, 8 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 joita kävijöillä on enenevästi. Työntekijän arvion ja kävijöiden oman käsityksen mukaan taustalla on masennusta sekä mielenkiinnon vähenemistä omaa terveydentilaa ja siitä huolehtimista kohtaan. Liikkuvan tuen työntekijä ohjasi ja saattoi muutaman kävijän terveysasemalle keskustelemaan akuuteista masennuksen oireista. Muutamia ohjattiin myös kolmannen sektorin mielenterveysammattilaisten luo ja heidän palveluntarjontansa piiriin. Liikkuva tuki kävi keskusteluja arjen päihdeongelmien kanssa painiskelevien kansalaisten kanssa ja saattoi muutaman henkilön päihdekatkolle. Liikkuvan tuen työntekijä antoi tukea Vartiosaaren yhteisölle ja vapaaehtoisille sekä koevapaus- ja työkokeilussa oleville henkilöille tilanteissa, joiden vuoksi he olivat itse ottaneet yhteyttä. Suorana konkreettisena tukena vaikeassa tilanteessa elävän kansalaisen kohdalla liikkuva tuki toimitti tälle lahjoituselintarvikkeita ja kävi hänen kanssaan luottamuksellisia keskusteluja. Liikkuva tuki kävi myös Uusix-verstaalla tiedustelemassa edullista metallityötä, jotta kyseisen kansalaisen vaikea naapuritilanne saataisiin rauhoitettua, asumiseen liittyvä uhka laukeaisi ja kansalaisen mielenterveyden kuorma vähenisi. Liikkuvan tuen työntekijä kävi keskustelun, joka koski Vartiosaaressa kärjistyneitä ihmissuhteita. Ratkaisukeskeisellä otteella saatiin lopulta tilanne tasoittumaan henkilöiden välillä, joilla oli negaatioita toisiaan kohtaan. Tilanne osoitti, kuinka vaikeaksi ja monisäikeiseksi elämänhallinta voi muuttua kadulla ja traumatisoivissa olosuhteissa eläneiden ihmisten kohdalla. Liikkuvan tuen työntekijä täydensi sähköistä kuva-albumia aluetyöntekijän kanssa, jotta kuvamateriaali olisi hyödynnettävissä mm. Asukki-lehden ja tiedotuksen työssä. Liikkuva tuki on kerännyt kuvamateriaalia neljän vuoden ajalta ja jatkaa valokuvan käyttöä yhtenä välineenä työssään. Kuvat kertovat ihmisen osaamisesta ja osallisuudesta. Valokuvan käyttö kuntouttaa, terävöittää ihmisarvon tunnetta ja tukee muutoskeskeisiä tavoitteita. Liikkuvan tuen työntekijä osallistui Suomen Mielenterveysseuran rekisteröityyn koulutukseen 22.–24.8. Koulutus jatkuu ensiapukouluttajien pilottikoulutuksella, joka toteutetaan yhdessä Sininauhasäätiön kouluttajan kanssa Porissa Mielenterveyden Ensiapu 2 -koulutustapahtumassa. Liikkuvan tuen työntekijä osallistui ARA:n asumisneuvontakoulutukseen. Verkostoyhteistyö Yhteistyötä Jokelan vankilapsykologin kanssa jatkettiin erään vankilassa olevan henkilön elämäntilanteen selkeyttämiseksi, jotta tämän vapautuminen ja paluu yhteiskuntaan helpottuisivat. Liikkuvan tuen työntekijä on ko. vangin tukihenkilö ja toteuttaa hänen kanssaan palveluohjauksellista työskentelyä. Y-Säätiön työntekijän kanssa tehtiin yhteistyötä asumisasioissa ja kevyen tuen tarpeeseen liittyvissä kysymyksissä. Asumiseen liittyviä ongelmia selviteltiin niiden Vva-kävijöiden kohdalla, jotka ovat saaneet asunnon Y-Säätiön ja Vva:n keskinäisellä asumisen kevyeen tukeen perustuvalla sopimuksella. Liikkuvan tuen työntekijä oli yhteydessä Y-Säätiön asumisneuvoja/ohjaajaan kevyen tuen ongelmallisissa vaiheissa ja kävi tämän kanssa tapaamassa tuettavaa, joka ei ollut hoitanut eräitä velvoitteitaan, minkä vuoksi asukkaan tilanteesta huolestuttiin. Liikkuvan tuen työntekijä osallistui Herttoniemen sosiaalitoimistossa verkostopalaveriin, jossa pyrittiin löytämään ratkaisu nuorehkon mieshenkilön elämäntilanteen tasapainottamiseen: asunnon tarjoajana olisi YSäätiö, maksajana Helsingin kaupungin sosiaalitoimi ja Kelan tuki. Sosiaalinen tuki tulisi kevyen tuen asumisen palveluna KRISin vertaisohjaajalta ja liikkuvan tuen työntekijältä. Liikkuva tuki osallistui verkostopalaveriin KRIS-Helsingin työntekijän ja yhteisen asiakkaan/kävijän asioiden hoidon suunnittelussa. 9 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 Liikkuvan tuen työntekijä tapasi rikosseuraamuspuolen jälkihuollon toimijoiden edustajia ja keskusteli toimintamalleista, joilla voidaan edistää järjestöjen keskinäistä yhteistyötä myös palveluohjauksellisessa työskentelyssä. Liikkuvan tuen työntekijä osallistui Vihreän keidas ry:n ohjausryhmään. Yhteistyön tavoite on lisätä Sörnäisten kaupunginosan hyvinvointia niiden kaupunkilaisten ja kansalaisten kohdalla, joiden elämään liittyy voimakas haavoittuneisuus. Ohjausryhmään kuuluu Helsingin kaupungin edustajia sekä kolmannen sektorin toimijoita mielenterveystyön, rikosseuraamusalan ja päihdetyön alueilta. Liikkuva tuki osallistui myös Vihreä Keidas ry:n palaveriin, jonka aiheena oli Sininauhaliiton vapaaehtoistyön ja vapaaehtoistyöntekijöiden työnohjauksellinen koulutus. Myös Vva:n vapaaehtoiset voivat osallistua työnohjaustilaisuuteen, jos he itse ilmaisevat halua tai tarvetta siihen. Tapausesimerkkejä Liikkuvan tuen työntekijään otti yhteyttä asumisyksikössä asuvan henkilön lähiomainen. Asumispalvelutuottajan palvelu sijaitsi rakennuksessa, jossa oli erittäin monipaikkainen asumisyksikkö (raportissa on vältetty tuomasta esille yksityiskohtia palvelutuottajan tietosuojan vuoksi). Liikkuvan tuen työntekijä oli lähiomaisen yhteydenoton vuoksi muutaman kerran yhteydessä suoraan asumispalveluyksikköön ja tavannut henkilön, jolla oli erittäin monia, jo aiemmin syntyneitä perussairauksia. Lisäksi ko. henkilön arvomaailma oli selkeässä muutosprosessissa. Muutoksen mukanaan tuomat tarpeet suhteessa asumismuodon ympäristötekijöihin olivat tässä nimenomaisessa palveluohjauksellisessa tehtävässä erittäin merkittävässä osassa. Lähtökohtaisena toiveena oli voida vastata henkilön elämänmuutostarpeisiin. Lähiomainen oli ollut useasti yhteydessä henkilöön ja kokenut, ettei tämän asumismuoto edistänyt muutoksen toteutumista. Liikkuvan tuen työntekijä antoi perhetyönä konkreettista apua, jota tarvitsivat nuorehko äiti ja hänen huumeita käyttävä poikansa. Liikkuva tuki oli käynyt aiemmin pojan kanssa päihdepsykiatria poliklinikalla ja osastolla, jotta poika sai moniammatillista tukea vaikeassa nuoren miehen tilanteessaan. Äiti ja poika ilmaisivat hyötyvänsä selkeästi liikkuvan tuen työntekijän palveluohjauksesta ja akuuteista tilanteenmukaisista kohtaamisista. Liikkuvan tuen työntekijä ja aluetyöntekijä kävivät yhdessä hoitamassa Omat avaimet -hankkeen työntekijän kanssa eräitä työnkuvaan ja muutoksiin liittyviä asioita. Liikkuvan tuen työntekijä kohtasi kävijän, jolla on opiaattiriippuvuus ja jonka kanssa oli jo tehty tukityötä vaikean elämäntilanteen selkeyttämiseksi. Henkilö ei enää halunnut korvaushoidon jatkamista vaan oli ollut jo yli 20 vuorokautta ilman korvaushoitoa tai alkoholia. Häntä ahdisti tilanne, jossa hän ei halunnut julkisen palvelujärjestelmän korvaushoitoa eikä voimakasta bentsodiatsepiinilääkitystä. Asian selvittely piti tehdä lyhyessä ajassa. Liikkuvan tuen työntekijä oli keskustelun pohjalta yhteydessä muutamaan kolmannen sektorin toimijaan, joista yhdellä oli valmiuksia ja tahtotila ottaa vastaan erittäin hankalassa tilanteessa oleva kansalainen. Liikkuva tuki vei kävijän kyseiselle toimijalle, jossa tätä haastateltiin, ja oli paikalla siihen asti, että kävijän tilanne rauhoittui ja levon ja kuntoutumisen aloittaminen varmistui. Liikkuvan tuen työntekijä sopi osallistumisesta toimijatahon seuraavaan tukiverkostopalaveriin. Liikkuvan tuen työntekijään otettiin yhteyttä yksinhuoltajan ja tämän seurustelukumppanin elämäntilanteeseen tulleiden ongelmien vuoksi. Tilanteeseen liittyi laitoksesta kotiuttamisen jälkeinen mielenterveysongelma. Ko. yksinhuoltaja on saanut Vva:n liikkuvan tuen työntekijältä joitakin kertoja elintarvikeapua lahjoituksista, joita liikkuva tuki noutaa lahjoittajilta. Liikkuvan tuen työntekijä oli kävijän asiainhoidossa yhteydessä sosiaalitoimeen ja varmisti myös erityissairaanhoidon kontaktien ylläpitämisen. Kävijän asiainhoitoa toteutettiin Pelastusarmeijan ja One Wayn toimintapaikkojen taholla annetun erityisohjauksen pohjalta. 10 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 Liikkuva tuki antoi kriisiapua henkilölle, jolla oli alaikäinen poika ja jonka Forenomjälleenvuokraussopimus päättyi odottamattoman lyhyen ilmoitusajan jälkeen. Liikkuvan tuen työntekijä tapasi nuorehkon naishenkilön, joka on ollut Vva:n kävijänä jo useamman vuoden ajan ja käynyt lähinnä matalan kynnyksen palveluiden piirissä. Henkilöllä on päihteidenkäyttöhistoria ja sosiaalityön kontakteissa status, joka myös liikkuvan tuen työntekijän arvion perusteella vastaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kirjauksia. Henkilön valmius asuttamiseen ja hoitoon oli lähtökohtaisesti kielteinen. Henkilö oli kuitenkin ottanut useasti yhteyttä liikkuvaan tukeen, ja hänet oli jo muutaman kerran pyritty saamaan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Tavoitteena oli ajaa alas huumeiden ja muiden päihteiden käytön vaikutus psyykeen ja päästä selvittämään mahdollisia psyyken muutoksia ja hoidon linjausta. Liikkuvan tuen työntekijä oli valmis tukemaan hoidon piiriin ohjautumista, mutta henkilö oli erittäin sekavassa ja aggressiivisessa tilassa. Henkilön ambivalentit ajatukset - hoitoon haluaminen ja hoidosta kieltäytyminen - sekä ajoittain harhaiset ilmaukset häneen kohdistuvista uhista eivät vielä mahdollistaneet psykiatrian poliklinikalle pääsyä. Tämänkaltaiset matalan kynnyksen kohtaamiset joidenkin kansalaisten kanssa ovat osa liikkuvan tuen työarkea. Palveluohjaus ja tuki elo-syyskuussa 2013 (heinäkuu lomakuukausi), kohtaamisten sisältö ja määrä Asuminen 2 Tuet ja toimeentuloasiat 19 Muu asiainhoito 52 Sosiaalinen tuki 63 Osallistuminen 53 Vartiosaari 38 Päihdehoito ja -kuntoutus 48 Terveydenhoito 32 Työllistyminen ja koulutus 19 Rikosseuraamusasiat 21 Viranomais- ja verkostotyö 48 Ongelmatilanteet 28 3.4 Yökeskus Kalkkers Yökeskus Kalkkers on toiminut vuodesta 1998 lähtien yöaikaan avoinna olevana matalan kynnyksen kriisipisteenä kadulla asuville asunnottomille. Kalkkers tarjoaa turvallisen ja lämpimän paikan yhdeksi yöksi kerrallaan kaikille yöaikaan liikkeellä oleville tuen tarvitsijoille. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni asunnoton tai tuen tarvitsija voidaan ohjata oikeiden palveluiden piiriin. Kävijällä on mahdollisuus halutessaan keskustella tilanteestaan ohjaajan kanssa. Jokaiseen kävijään otetaan kontakti hänen tullessaan sisään, kuulostellaan mitä kävijä haluaa tarjota itsestään. Elämäntilannetta selvitetään kävijän omaan tahtiin. Jos kävijällä on yhteistyöhalua, kysytään tarkentavia kysymyksiä, muutoin hänen annetaan olla rauhassa. Ohjaaminen ja toiminta yleensäkin ovat tapauskohtaista ja kävijälähtöistä. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan syötävää (lahjoitusruokaa). Myös pieni ensiapu annetaan tarvittaessa. Kalkkers suljettiin suunnitelmien mukaisesti huhtikuun lopussa. Alkuperäinen suunnitelma oli avata Kalkkers syyskuussa, mutta Vva:n hallitus päätti kokouksessaan 14.8. siirtää avaamista marraskuun alkuun tiukan taloustilanteen vuoksi. Marraskuun 1. päivästä lähtien Kalkkers suunniteltiin pidettäväksi avoinna joka yö talvikuukausien ajan. 3.5 Etsivän työn yksikkö Yökiitäjä Etsivän työn yksikön Yökiitäjän tehtävänä on tavoittaa ulkona oleilevia asunnottomia henkilöitä, jotka 11 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 eivät ole minkään palveluiden piirissä. Kahden sairaanhoitajan tiimi liikkuu yöaikaan pääkaupunkiseudulla autolla. Yökiitäjän kävijä saa inhimillisen kontaktin toiseen ihmiseen ja välitöntä apua terveydentilaansa. Työtiimi arvioi kävijän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilan sekä selvittää, tunteeko kävijä majoituspalvelut. Ohjaus, neuvonta ja kuljetus tarjotaan kävijälle harkinnanvaraisesti. Ruoka-apua tarjotaan aina saatavuuden mukaan ja lisävaatetuksen tarpeellisuus arvioidaan. Yökiitäjän kautta saavutetaan mahdollisimman nopea pääsy kunnallisten palveluiden piiriin. Luontevan kontaktin saavuttaminen edesauttaa asunnottoman oman aktiviteetin lisääntymistä ja pysäyttää syrjäytymistä. Yökiitäjän tekemä etsivä työ pääkaupunkiseudulla aloitettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana projektina vuonna 2006. Ainoana yöaikaan liikkuvana yksikkönä Yökiitäjä täydentää kunnallisia asunnottomien palveluita ja toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa. Yökiitäjän työ perustuu järjestelmälliseen etsivään työhön, ohjaukseen jo saavutettuihin kontakteihin sekä ihmisen arvoon sinänsä. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa on voimassa sopimus etsivän työn toteuttamisesta Espoossa yöaikaan. Raportti toiminnasta elokuulta Heinäkuussa Yökiitäjä ei liikennöinyt etsivää työtä tekevien työntekijöiden vuosilomista johtuen. Elokuussa Yökiitäjä liikennöi 13 yönä. Yökiitäjä vieraili elokuussa Hyvinkäällä asuntomessujen aikaan pidetyillä asunnottomuusmessuilla yhden päivän aikana ja esitteli toimintaansa. Tilaisuus oli vanhassa kirkossa ja osallistujia oli yllättävän paljon. Uusia kävijöitä tavoitettiin neljä sekä romanialainen perhe Espoosta. Ensimmäinen uusi ulkoa tavoitettu henkilö oli vantaalainen 55-vuotias mies. Hänet tavoitettiin Aikatalosta puolen yön jälkeen. Hän oli vapautunut vankilasta juhannuksena. Hän oli tietoinen Koisonrannan palvelukeskuksesta ja muista palveluista Vantaan alueella. Kertomansa mukaan hän ei vain viihtynyt Vantaalla, joten sen vuoksi viettiyönsä missä milloinkin. Toinen Yökiitäjälle entuudestaan tuntematon henkilö oli vantaalainen 58-vuotias mies, joka kertoi majailevansa hylätyssä talossa Tikkurilan lähettyvillä. Hänellä oli kontakti Peijaksen psykiatrisen avohoidon yksikköön. Asumisasiat olivat vireillä sieltä käsin. Yökiitäjän työntekijöiden tekemän arvion mukaan mies antoi itsestään varsin kapeutuneen vaikutelman, mutta oli kuitenkin realiteeteissa. Mannerheimintieltä tavoitettiin aamuyöstä 28-vuotias, Ukrainasta kotoisin oleva mies. Kieliongelmat vaikeuttivat tilannearvion tekoa. Hänelle annettiin kuitenkin yhteystiedot Helsingin kaupungin etsivän työn yksikköön sekä Kalkkersin yhteystiedot. Neljäs ulkoa tavoitettu uusi henkilö oli noin 40-vuotias lohjalainen mies, joka oli eronnut hiljattain. Hän oli juonut päivittäin kaksi kuukautta ja liikkunut Helsingin ydinkeskustan alueella. Mies oli varsin päihtynyt eikä ollut kiinnostunut Yökiitäjän palveluista, lähinnä hän haastoi riitaa. Espoon Ikean parkkialueen reunamilla oli majoittuneena bulgarialainen perhe pakettiautoineen. Perheeseen kuului noin 10- ja 7-vuotiaat lapset. Kieliongelmat tekivät kommunikoinnista varsin ongelmallista. Työn alle jäi, mikä on perheen palveluiden kohde, kun perhe oli Espoossa. Asiaa selvitellään mahdollisia jatkotapauksia varten. Yökiitäjälle tuttuja henkilöitä oli myös liikkeellä: noin 70-vuotias nainen, joka ei viihtynyt Sininauhasäätiön tarjoamissa tiloissa vaan palasi takaisin kadulle. Raportti toiminnasta syyskuulta Vailla vakinaista asuntoa ry:n etsivän työn yksikkö Yökiitäjä liikkui syyskuussa 12 yönä. Syyskuu oli ilmojen puolesta kaksijakoinen, alkukuu oli varsin lämmin ja loppukuusta olikin jo yöpakkasia. Kävijäkunta myös kiroili kylmiä öitä, jotka vaikuttivat suuresti yöpaikan löytämiseen. Ulkoa tavoitettiin kaksi uutta henkilöä. Ensimmäinen oli espoolainen 44-vuotias, hiljattain eronnut yrittäjä. Hän kertoi menettäneensä kaiken ja joutuneensa yrittäjyydestä kadulle. Puolen vuoden ajan hän oli majaillut konkurssiin menneen yrityksensä varastotiloissa, koska ei halunnut yöpyä yhteismajoituspaikoissa. Hänen 12 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 asioitaan selviteltiin sosiaalitoimen asiakkuuden kautta. Kauppatorin yleisestä käymälästä tavoitettiin Yökiitäjälle uusi henkilö, Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa hän oli majaillut satunnaisesti ja siellä hänet tunnettiin hyvin. Häntä oli eri keinoin pyritty auttamaan, tuloksetta. Yökiitäjän työntekijät saivat hänet puhuttua hakeutumaan katkaisuhoitoon, jonne hän olikin seuraavana aamuna mennyt. Tämä oli iloinen uutinen Yökiitäjille. Ulkoa tavoitetut henkilöt valittivat rautatieaseman vartijoiden tylystä suhtautumisesta humalaisiin ihmisiin. ”Heti lentää kadulle, jos hieman horjahtelee hallissa.” Yökiitäjä kävi keskustelemassa vartijoiden kanssa ja keskustelua käytiin yleisellä tasolla, hyvässä hengessä. Yökiitäjälle entuudestaan tutuista henkilöistä pari oli asutettu asunnottomuusohjelman mukaisesti. Liikennöintipaikat Helsinki Elokuussa ja syyskuussa Yökiitäjä aloitti liikennöinnin Postitalon edustalta, mistä partio jalkautui ja kiersi Asematunnelin alueen sekä rautatieaseman lähiympäristön. Tästä siirryttiin Kampin metroaseman edustalle, ja sieltä jalkauduttiin kierrokselle Kampin keskuksen alueelle. Ennen puolta yötä Yökiitäjä kartoitti torit, yleiset käymälät sekä Aikatalon ympäristön. Elokuussa puolen yön jälkeen liikuttiin Itäkeskuksen, Kontulan, Mellunmäen ja Vuosaaren alueilla. Keskustan alueella kierrettiin vielä yleisiä käymälöitä sekä torialueita. Syyskuussa liikuttiin Helsingissä ja kartoitettiin Linnanmäen, Tokoinrannan ja Hietaniemen alueiden ympäristöä. Muutamina kertoina käytiin yöhuoltoasemilla. Puolenyön tienoilla vierailtiin yökeskus Kalkkersin edustalla tarkistamassa, oltiinko paikan edessä jonottamassa sisään. Miehet Naiset Vailla vakituista asuntoa Heinäkuu 27 0 5 Elokuu 30 0 6 Syyskuu Yhteensä 57 0 11 Yökiitäjä ei liikennöinyt heinäkuussa työntekijöiden vuosiloman takia. Kuluvan vuoden aikana tavoitettuja henkilöitä on ollut yhteensä 175. Uusia kontakteja 4 2 6 Yhteensä 27 30 57 Espoo Espoossa liikennöitiin ilta/ alkuyöstä Espoon keskuksen, Suvelan, Olarinluoman, Tapiolan, Otaniemen ja Leppävaaran ympäristöissä. Miehet Naiset Vailla vakiUusia Yhteensä tuista asuntoa kontakteja Heinäkuu 7 1 (+2 lasta) 4 4 8 Elokuu 10 0 6 1 10 Syyskuu Yhteensä 17 1 10 5 18 Yökiitäjä ei liikennöinyt heinäkuussa työntekijöiden vuosiloman takia. Yökiitäjä on toiminut Espoossa kesäkuusta 2011 alkaen. Syyskuun 2013 loppuun mennessä uusia kontakteja oli yhteensä 21. Kuluvan vuoden aikana tavoitettuja henkilöitä on ollut yhteensä 60. Heinäkuu 2006 – syyskuu 2013 Kontakteja / tapaamiskertoja Miehet Naiset Uusia kontakteja 3 546 2 183 144 534 13 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 Vailla vakituista asuntoa Toiminnan aikana liikennöidyt yöt Poliisi Ambulanssi Päivystävä lääkäri Kuljetus yökeskus Kalkkersiin Hietaniemenkadun palvelukeskus Hangonkadun katkaisuhoito Espoo, selviämishoitoasema Espoo, Olarinluoman vastaanottokoti 1 481 1 042 21 9 1 8 32 25 6 4 4 HENKILÖKUNTA, HALLINTO JA TALOUS 4.1 Henkilökunta Suurin osa järjestön työntekijöistä vietti vuosilomaansa heinäkuussa. Liikkuvan tuen työntekijä toimi järjestön vastaavana työntekijänä heinäkuussa toiminnanjohtajan lomaillessa. Hallituksen jäsen oli vastuuhenkilönä viikon ajan heinä-elokuun vaihteessa. Omat avaimet -hankkeen Jyväskylän ja Tampereen yhteyshenkilö alkoi heinäkuun alusta tehdä kolmipäiväistä viikkoa. Järjestötyön kehittämispäivä pidettiin 22.8. Yhdistyksen henkilöstön kuukausikokous pidettiin 10.9. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaiset asiat toimipisteittäin. Iltapäivällä kansanterveysjärjestö Filha (Finnish Lung Health Association) ry järjesti koulutuksen tuberkuloosiin liittyen. Suomen Punainen Risti järjesti henkilöstölle EA 1 -peruskurssin. Koulutus oli pakollinen kaikille, joilla ei ollut voimassa olevaa ensiapukorttia. Ensimmäinen koulutuspäivä pidettiin Sininauha-Asunnot asumispalvelusäätiön tiloissa 14.5. Toinen päivä pidettiin 11.9. Molempiin päiviin osallistuneet yhdistyksen työntekijät saivat itselleen ensiapukortin, joka on voimassa seuraavat kolme vuotta. Sosionomiopiskelija suoritti Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman luovien toimintojen suuntautumisvaihtoehtoon liittyvän asiakastyön harjoittelujakson Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä. Harjoittelu ajoittui välille 2.9.–8.11. Aluetyöntekijä/Omat avaimet -hankkeen vastaava toimi opiskelijan ohjaajana. Eurooppalaisen Leonardo-vaihto-ohjelman kautta saapui syyskuun puolivälissä Unkarin Budapestista BMSZKI:sta työntekijä tutustumaan Vva:n toimintaan kuudeksi viikoksi. Keväällä aloitettiin Vva:n toimipisteissä työprosessien kirjaaminen. Tavoitteena on saada vuoden loppuun mennessä kirjattua palvelun tavoitteet, hyödyt, sisältö, laatuvaatimukset, kohderyhmä, käytetyt asiakirjat ja arvioinnin mittarit sekä sidosryhmät. Työskentelyä ohjasi kehittämisosuuskunta Avainväen konsultit. Ravintolalaiva Wäiskissä jatkettiin 2.9. työskentelyä konsulttien avustuksella. 4.2 Hallinto ja talous Yhdistys haki yhdessä osuuskunta Big Plans Bakeryn kanssa apurahaa Koneen Säätiöltä kenttätutkimukseen Uuskodittomat – asunnottomat EU-kansalaiset pääkaupunkiseudulla. 14 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 Vva:n hallitus päätti kokouksessaan 14.8. siirtää Yökeskus Kalkkersin avaamista marraskuun alkuun tiukan taloustilanteen vuoksi. Marraskuun 1.päivästä lähtien Kalkkers pidetään talvikuukausien ajan auki joka yö. Syyskuun kokous pidettiin vuosikokouksen yhteydessä 29.9. Kokous pidettiin Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepan tiloissa. Vuosikokous hyväksyi talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2014, valitsi hallituksen sekä vahvisti jäsenmaksut. Asunnottomana jäseneksi liittyneet vapautettiin jäsenmaksusta. Vuosikokous muisti myös 70 vuotta täyttävää kunniapuheenjohtajaa. 5 TILAISUUDET, TAPAHTUMAT, VIERAILUT Vva:sta osallistuttiin Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa järjestetyille Elotreffeille 10.8. Vva:n henkilöstö vieraili Hyvinkään asunnottomuusmessuilla 16.8. Omat avaimet -hankkeen kokenut asiantuntija osallistui ja 17.8. messujen yhteydessä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen panelistina. Keskustelun moderaattorina toimi dosentti, Helsingin kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale. Asumisasioiden ohjaaja osallistui 24.7. Vahti ry:n hallituksen kokoukseen. Vantaan Asunnottomien yö tapahtuman toimikunnan puheenjohtajana toimi Vva:n asumisohjaaja. Tapahtuman suunnitteluihin liittyvä kokous pidettiin 13.8., johon osallistui kutsuttuina neljä asunnottomuuden kokenutta nuorta. Syyskuussa kokouksia pidettiin kaksi. Etsivän työn seminaariin 30.8. asumisohjaaja osallistui yhdessä yhden nuoren kanssa. Helsingin klubitalolla pidettiin 15.8. Asunnottomien yö -kansalaisliikkeen kokous. Paavo-verkostokehittäjät -hanke järjesti 27.8. yhteistyössä Nuorisoasuntoliiton ja Suomen Pakolaisavun kanssa Maahanmuuttajien asunnottomuutta käsittelevän verkostotapaamisen. Matalan kynnyksen esimies osallistui tilaisuuteen. Yökiitäjän tiimi ja yökeskus Kalkkersin ohjaaja osallistuivat 30.8. Hyvinkään asunnottomuusmessujen yhteydessä järjestettyyn esittelytilaisuuteen. Kriminaalihuollon tukisäätiön hallitus teki kokousmatkan Vartiosaareen 30.8. Ohjelmaan kuului mm. hallituksen kokous, Vva:n toiminnan esittely toiminnanjohtajan toimesta ja saunan vihkiminen. KRITS lahjoitti 1000 euroa Vartiosaaren saunaremonttiin professori Lasse Murron 70-vuotislahjana. SOSTEn jäsenjärjestöjen puheenjohtajille ja toiminnanjohtajille tarkoitettu järjestöjohdon syysfoorumi järjestettiin 3.9. Astoria-salissa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjohdon foorumissa keskusteltiin mm. strategisesta asemasta yhteiskunnassa sote- ja kuntauudistuksen keskellä ja järjestötoiminnan uudistumisesta. Ray:n järjestämään viestintäpäivään osallistuivat järjestösihteeri ja toimitussihteeri 4.9. Paperittomien verkoston kokoukseen 5.9. osallistui hallituksen jäsen. Teatterikorkeakoulun opiskelijat järjestivät 9.9. "Ihana päivä" -tapahtuman Vepan kävijöille. Tarjolla oli niin aamupalaa kuin teatteria. Osana Paavo-verkostokehittäjät -hanketta järjestettiin 17.9. Sininauhasäätiön tiloissa seminaari aiheesta vaikeimmassa asemassa olevien asunnottomien asumispalvelut. Matalan kynnyksen toimipisteiden esimies/ Sällikodin vastaavalta kuultiin kommenttipuheenvuoro Sininauhasäätiön Starttikodin pitämään esitykseen Etsivä työ vaikeimmassa asemassa olevien kohtaamisessa ja löytämisessä. Asumisohjaaja osallistui Vantaan nuorten asujien verkostotapaamiseen 17.9. Toiminnanjohtaja kutsuttiin Pelastusarmeijan Alppikadun asumispalveluyksikön avajaisiin 18.9. Iltapäivällä oli yksikössä avointen ovien tapahtuma, johon osallistui myös Unkarilainen vaihtotyöntekijä. 15 Vva ry:n osavuosikatsaus heinä-syyskuu 2013 20.9. Opiskelijaryhmän vastaanotto Yhteistyöneuvottelu liikkuvan väestön kysymyksistä pidettiin 24.9. Tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa. Kokouksessa mm. pohdittiin, mitä voidaan yhdessä tehdä viranomaistahona ja kolmannen sektorin toimijoina liikkuvan väestön hyväksi. Matalan kynnyksen esimies osallistui tilaisuuteen. Ympäristöministeriössä kokoonnuttiin 25.9. Helsingin Paavo-hankkeen seurantakokoukseen. Asialistalla olivat muun muassa Paavo-ohjelman tavoitteet ja ajankohtaiset asiat. Akuuteiksi kysymyksiksi kokouksessa nousivat nuorten ja maahanmuuttajien tilanne ja asunto ensin -periaatteen tuomat uudet vaatimukset henkilöstön osaamiselle. Vva:sta työryhmän jäsenenä toimii toiminnanjohtaja. Kokoukseen osallistui myös unkarilainen vaihtotyöntekijä. Vva:sta osallistui 25.9. toiminnanjohtaja ja matalan kynnyksen esimies sekä Unkarista vaihdossa ollut työntekijä Y-Säätiön järjestämään juhlaseminaariin pitkäaikaisen toimitusjohtajansa, sosiaalineuvos Hannu Puttosen kunniaksi hänen siirtyessään eläkkeelle. Jatkoja vietettiin Sture Jazz Barissa. Asumisohjaaja kertoi tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana työstään muun muassa Järvenpään nuorisoohjaajille ja heidän opettajalleen. Lisäksi ryhmä oli kiinnostunut kuulemaan, mitä Katu-kirjassa esiintyneille henkilöille oli tapahtunut. Asumisohjaajan luona vieraili sosionomiopiskelijoita Laureaammattikorkeakoulun ja Metropolia-ammattikorkeakoulusta. 16
© Copyright 2024