Huhtikuu-kesäkuu 2014 - Vailla vakinaista asuntoa ry
Vailla vakinaista asuntoa ry Kinaporinkatu 2 D, 00500 Helsinki puh. 044 7044310 [email protected] www.vvary.fi Vailla vakinaista asuntoa ry Osavuosikatsaus huhti‐kesäkuulta 2014 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 SISÄLLYS 1 KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA 1.1 Järjestö- ja vaikuttamistoiminta 1.2 Verkostoyhteistyö ja valtakunnallinen aluetyö Verkostokehittäjät-hanke Kujato (Kurvin alueen järjestötoimijat) Omat avaimet -hanke 1.3 Kansainvälinen yhteistyö 1.4 Asukki-lehti ja tiedotus 2 VAPAAEHTOIS- JA VERTAISTOIMINTA 2.1 Vartiosaari 2.2 Soldis 3 MATALAN KYNNYKSEN TYÖ 3.1 Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa 3.2 Asumisasiat ja palveluihin ohjaus 3.3 Liikkuva tukityö ja palveluohjaus 3.4 Yökeskus Kalkkers 3.5 Etsivän työn yksikkö Yökiitäjä 4 HENKILÖKUNTA, HALLINTO JA TALOUS 4.1 Henkilökunta 4.2 Hallinto ja talous 5 TILAISUUDET, TAPAHTUMAT, VIERAILUT Toimipisteiden laatimista raporteista koonneet Carole Brady ja Raija Maunula 2 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 1 KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA 1.1 Järjestö- ja vaikuttamistoiminta Paavo I ja II – kansainvälinen arviointi Paavon (pitkäaikaisasunnottomuusohjelman 2008-2015) kansainväliseen arviointiin liittyvä tutkijoiden 1. vierailu Suomessa oli 28.-30.4. välisenä aikana, Vva:n toiminnanjohtaja ja kokemusasiantuntija osallistuivat jälkimmäisenä päivänä Y-säätiöllä haastatteluun, jonka aiheena oli hajautettu asuminen, monialainen yhteistyö ja kokemusasiantuntijuus. 29.4. Ulkomaiset tutkivat haastattelivat työntekijöitä, johtoa sekä kokemusasiantuntijoita. Paavo verkostokehittäjät hankkeen johtoryhmä Toiminnanjohtaja kuului Paavo verkostokehittäjät hankkeen johtoryhmään, muttei voinut päällekkäisyyksien vuoksi osallistua kaikkiin kokouksiin. Toiminnanjohtaja osallistui kuitenkin puhujana ja vetäjänä kolmeen verkostokehittäjät hankkeen koulutustilaisuuteen, joista yksi koski uudistuvaa ammatillisuutta, yksi asunnottomuuden aiheuttamia traumoja ja yksi miesten erotilanteita ja asunnottomuutta. Laajan Paavon kokoukseen ei yhdistyksestä ehditty osallistumaan. Suppean Paavon kokouksiin osallistuivat kokemusasiantuntija sekä toiminnanjohtaja vuorotellen. Kokouksissa käsiteltiin Paavo2- ohjelman etenemistä, kansainväliseen arviointiin liittyviä kysymyksiä sekä uuden ohjelman tarpeita ja painopisteitä. Asunnottomien ja kriminaalihuoltotaustaisten henkilöiden työllistyminen Keväällä suunniteltiin Emmauksen sekä Kris Suomi ry:n kanssa yhteistyöprojektia liittyen asunnottomien ja kriminaalihuoltotaustaisten henkilöiden työllistymiseen. Settlementin asumisen toimikunta Toiminnanjohtaja osallistui Settlementin asumisen toimikunnan kokoukseen. Aktiiviseen asumiseen projektin johtoryhmän kokouksiin toiminnanjohtaja ei osallistunut päällekkäisyyksien vuoksi. Näytelmä ”Kotiosoite Poste restante” Naapurin tytöt nauraa -teatteriryhmän näytelmä Kotiosoite Poste restante sai ensi-iltansa 6.2. Näytelmän uusintaesitykset olivat 12.-15.5. Valtimonteatterissa. Näytelmä syntyi asunnottomuutta kokeneille naisille vuonna 2013 järjestettyjen teatterityöpajojen tuloksena. Näytelmä muistuttaa siitä, että asunnottomuus ei ole ihmisen ominaisuus vaan olosuhde. Jokainen asunnoton ihminen on yksilö, jolla on kokonainen elämäntarina, asunnottomuutta edeltävä aika, osaamista ja unelmia. Työpajat toteutettiin yhteistyössä Vailla vakinaista asuntoa ry:n, Sininauhasäätiön ja Hietaniemenkadun palvelukeskuksen kanssa. Työpajojen ja näytelmän ohjaajina toimivat teatteritaiteen maisterit Tarja Heinula ja Jaana Pesonen. Pesosen ja Heinulan kanssa suunniteltiin jatkoprojektia syksylle 2014. Molemmat osallistuivat EU-projekti Jako Doman seminaariin Prahassa toukokuussa ja esittelivät naisten teatteriprojektin tuloksia. Myös järjestösihteeri ja yökeskus Kalkkersin ohjaaja osallistuivat seminaariin. He kertoivat naisten asunnottomuudesta Suomessa sekä Vartiosaaren toiminnasta. Mediatreffit Verkostoitumistreffien ennakkotapaaminen pidettiin 7.5. Kuvasuunnittelu- ja agentuuritoimisto Keksissä. Tapaamisessa käytiin läpi Vva:n ja S-asuntojen agendaa tulevaa mediatilaisuutta varten. Tilaisuudessa kutsujataho kertoi median odotuksista ja edellisten treffien tuloksista ja tunnelmista. Toiminnanjohtaja ja järjestösihteeri osallistuivat yhdistyksen puolelta ideoimaan medialle kerrottavaa viestiä. Järjestösihteeri, yökeskus Kalkkersin ohjaaja ja toiminnanjohtaja osallistuivat Mediatreffeille 7.5., jossa esiteltiin yhdistyksen ajankohtaisia asunnottomuuteen liittyviä asioita. Yhdistyksen teemoja olivat maahanmuuttajien 3 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 hätämajoituskysymys, uudet asunnottomat ja ratkaisuehdotukset asunnottomuuteen osallisuuden kautta ts. Miten Vva ry voi auttaa kadulta kotiin? Liikkuvan tuen pilottihanke Paavo Verkostokehittäjät -hanke järjesti opintomatkan Kööpenhaminaan 14.-16.5. Matkan tarkoituksena oli tutustua Tanskan asuntopolitiikkaan, erityisesti asunnottomuustyöhön ja hajautetun asumisen/liikkuvan tuen malleihin, kuten Projekt Udenforin etsivään katutyöhön. Opintomatka oli osa hajautetun asumisen liikkuvan tuen pilottityöskentelyä. Vva:lta matkaan osallistuivat matalan kynnyksen esimies ja liikkuvan työn tekijä. Asunnottomien yön kansalaisliike Asunnottomien yön kansalaisliike kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepan tiloihin 8.5. Tilaisuudessa vaihdettiin kuulumisia toimijoiden kesken ja ideoitiin lokakuun 17.päivä pidettävää Asunnottomien yön tapahtumaa. Tapahtumaa koordinoi Vva ry:n järjestösihteeri. Päätöksen äärellä Päätöksen äärellä – mediaformaatti on osallistuvan median kartoitus- ja kehittämishanke, joka toteutetaan pääkaupunkiseudun yhteisöllisen Stadi.TV-kanavan yhteydessä. Järjestösihteeri ja Omat avaimet -hankkeen työntekijä osallistuivat Päätöksen äärellä – Koti kaikille -ohjelman kuvauksiin. Ohjelman tekijöinä olivat Stadi.TV:n tuella Vailla vakinaista asuntoa ry ja Oranssi ry. Ohjelma taltioitiin Suvilahdessa 23.5. Ohjelmassa pohdittiin asumiskustannuksia ja haettiin erilaisia vaihtoehtoja asuntopulan ratkaisemiseksi. Yhdistyksen aktiivi Risto Husso osallistui Vartiosaaresta tehtyyn ohjelmaan. Raha-automaattiyhdistyksen Inhimillisiä uutisia -kampanja Vva ry osallistui Ray:n inhimillisiä uutisia kampanjaan, jossa kuvattiin video Vepan kävijän näkökulmasta. Etsivän työn tekijät ja toiminnanjohtaja osallistuivat Ray:n inhimillisiä uutisia järjestöpäivään Kaivopihalla 13.6. Yökiitäjä kertoi toiminnastaan ja toiminnanjohtaja, näyttelijä Minna Kivelä ja muusikko Timo Päivänsalo esittivät sketsin Mies Nousee roskalaatikosta. Vartiosaaren kaavoitus Vartiosaaren suunnitteluperiaatteet on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa marraskuussa 2013. Ne ohjaavat kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtävää suunnittelutyötä. Lopullinen päätös osayleiskaavasta tehdään kaupunginvaltuustossa arviolta vuonna 2016. Yhdistys seuraa tiiviisti kaavoitusprosessia yhdessä Vartiosaariseuran ja muiden toimijoiden kanssa ja ottaa kantaa virkistysvaihtoehdon puolesta kaikissa tilaisuuksissa, jotka asian tiimoilta järjestetään. Toiminnanjohtaja ja kokemusasiantuntija osallistuivat Vartiosaariseuran kokoukseen 17.6.2014. Toiminnanjohtaja valittiin Vartiosaariseuran varajäseneksi. Pikseliähky festivaalin Camp Pixelache Vartiosaaressa Asunnottomien yön kansalaisliike Asunnottomien yön kansalaisliike kokoontui Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepan tiloissa 3.6. Tapaamisessa suunniteltiin YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä vietettävää Asunnottomien yö -tapahtumaa. Tapahtumaa koordinoi yhdistyksen järjestösihteeri. Toiminnan esittely Kokemusasiantuntija ja yökeskus Kalkkersin ohjaaja esittelivät Vva ry:n osallisuusperinnettä ja Omat avaimet hanketta uruguaylaisille, argentiinalaisille ja ranskalaisille vieraille Y-säätiössä 13.6. 4 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 1.2 Verkostoyhteistyö ja valtakunnallinen aluetyö Kujato-yhteistyöverkosto Liikkuva tuen työntekijä osallistui Kujaton edustajana Suomen palveluohjausyhdistyksen työvaliokunnan kokoukseen huhtikuussa. Kokouksessa suunniteltiin palveluohjausiltapäivää sote-uudistuksesta sekä sähköisen asioinnin vaikutuksista yhteiskunnan haavoittuneimpiin henkilöihin. Sörnäisten alueen yhteistyöverkosto Kujato on muutaman vuoden ajan kehittänyt omia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia kansalaisille. Huhtikuussa pidettiin tähän liittyen Vertaismessujen suunnittelutyöryhmän tapaaminen, johon liikkuva tuki osallistui. Liikkuva tuki osallistui yhdessä ”Hilman” eli taiteilija Kirsi Mannisen ja Laajasalon Kristillisen opiston mediaopiskelijoiden kanssa musiikkivideon tekemiseen Kujaton toiminnasta kertovan jakson osalta. Jaksossa kerrotaan Kriminaalitukisäätiön ja Vva:n matalankynnyksen näkökulmista, mukana Vepa ja liikkuva tuki. Videon avulla levitetään kansalaisille tietoa Kujaton olemassaolosta. Toukokuussa liikkuva tuki osallistui palveluohjausiltapäivän suunnittelutyötyöryhmän kokoontumiseen. SPO ja Otu toimijoiden kanssa toteutettavaa palveluohjausiltapäivää. Liikkuva tuki osallistui toukokuussa Kujaton kokoukseen ja palveluohjausiltapäivän keskustelutilaisuuden asioiden läpikäymiseen. Toukokuussa pidettiin myös Vertais- ja vapaaehtoismessujen suunnittelupalaveri. Messuja suunniteltiin verkostotyön kautta toteutuviksi. Kesäkuussa liikkuva tuki sai Kujaton kokouksessa tallenteen musiikkivideosta, jota Sörnäisten alueella asuva kansalainen ja lauluntekijä on yhdessä liikkuvan tuen kanssa vienyt eteenpäin; Kujato on mukana musiikkivideolla. 1.3 Kansainvälinen yhteistyö Feantsan osallisuusryhmä Wienissä 2.-5.4. Feantsan osallisuusryhmä kokoontui Wienissä huhtikuun alussa. Osallisuusryhmä kokoontui Wienin kaupungin sosiaalirahaston kutsumana ja Wienissä järjestettiin työpaja osallisuuden menetelmistä, johon osallistui asunnottomien palveluiden asiakkaita, sosiaalityöntekijöitä ja johtoa. Työpajaan ja osallisuusryhmä tapaamiseen osallistui Omat avaimet hankkeen projektityöntekijä ja toiminnanjohtaja, joka esitteli Omat Avaimet hankkeen tuloksia työpajassa ja seminaarissa. Osallisuus menetelmänä ei ollut kovin käytetty Wienissä. HoPe (Homeless People) Asunnottomien oman eurooppalaisen verkoston HoPen tapaaminen järjestettiin osallisuusryhmän perään. Kokoukseen osallistui Suomesta Reijo Pipinen. HoPen rekisteröinti on viimeistä silausta vaille valmis. Vva:n toiminnanjohtaja lupasi maksaa HoPen rekisteröintiin vaaditun maksun. 1.4 Asukki-lehti ja tiedotus Toimitussihteeri kokosi, toimitti ja taittoi Asukki-lehden nro 1/2014. Mediatreffien verkostoitumistapaamista varten toimitussihteeri laati yhdistyksen powerpoint-esityksen sekä esittelyartikkelin. Yksi keskeisistä aiheista oli asunnottomuuden muutosten näkyminen yhdistyksessä. Toimitussihteeri toimi osan työajasta Omat avaimet –hankkeessa hankevastaavan työparina. Poimintoja mediasta Metro-lehti 4.4.2014: Roskiksessa nukkunut asunnoton päätyi hengenvaarallisesti jäteautoon; artikkelia varten haastateltiin Vva ry:n matalan kynnyksen palveluiden esimiestä, Jussi Lehtosta. 5 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 RAY – Inhimillisiä uutisia 11.6.2014: Nukkuisitko sinä täällä? Vailla vakinaista asuntoa ry kokosi yhteen viimeaikaiset uutiset kodittomien kohtelusta. Sillan alle tai katukiveykseen asennetetut piikit estävät kodittomia kaivautumasta suojaisaan paikka nukkumaan. Tällaiset menetelmät yleistyvät nyt Euroopan kaupungeissa. RAY – Inhimillisiä uutisia 11.6.2014: Joka neljäs asunnoton on alle 25-vuotias. Vaikka asunnottomuus on onnistuttu puolittamaan, kodittomuus lisääntyy nyt uusissa ryhmissä. - Meille tulee paljon kadulla asuvia nuoria, jotka ovat hurjassa kuosissa. Tästä piilossa olevasta porukasta on vaikea pitää lukua, sillä he majailevat kavereiden nurkissa ja vaihtelevat asuntoja ja avaimia päittäin, sanoo järjestösihteeri Hanna Piirainen Vva ry:stä. Suomen Kuvalehti 23.5.2014: Kaverikuvassa Kätevän emännän Minna Kivelä ja asunnottomien yhdistyksen Sanna Tiivola Satakunnan Kansa, 23.05.2014, Alakerta - Hannamari Ahonen haastatteli Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivolaa: Vuokra-asuntoja tarjoavat Sato tai VVO eivät hyväksy vuokralaiseksi, jos hakijalla on vuokravelkoja. Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen toiminnanjohtajan Sanna Tiivolan mukaan säännöstä luopuminen helpottaisi asunnottomuutta. Tiivola ei esitä, että asunto pitäisi tarjota ilman takeita saada vuokraa. Hän kyseenalaistaa käytännön, että itsemääräämisoikeuteen vedoten ilman ihmisen omaa lupaa hänen saamistaan tuista ei saa ottaa suoraan vuokraa, niin että se tulisi hoidettua. Helsingin Sanomat 17.6.2014: Asunnottomien yhdistys: Miniasunnot voivat synnyttää kahden kerroksen asuntomarkkinat. Asunnottomien yhdistys ei tyrmää miniasuntoja, mutta varoittaa kakkosluokan asuntomarkkinoista. Haastateltavana toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. 2 VAPAAEHTOIS- JA VERTAISTOIMINTA Vva ry tarjoaa mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä asunnottomien parissa. Tekemistä pyritään järjestämään aina mahdollisuuksien mukaan. Vapaaehtoisena toimiminen ei edellytä asunnottomuuskokemusta. Vva:n kävijävapaaehtoisille voidaan maksaa ahkeruusrahaa päivän työstä.. Vapaaehtoisia pyritään palkitsemaan myös yhteisillä tapahtumilla ja retkillä. Vapaaehtoistyötä on mm. • osallistuminen tapahtumien suunnitteluun ja ideointiin (Asunnottomien yö ja muut tapahtumat) • osallistuminen Asukki-lehden tekoon (juttujen suunnittelu, kirjoittaminen, kuvittaminen, postitus, • käsijakelu, katumyynti) • avustavat toimistotehtävät ja vaikuttamistyö; kokemusasiantuntijuus/vertaistyö • lahjoitusvaatteiden lajittelu ja jakaminen • lahjoitusruokien nouto • Vva:n tapahtumien pienimuotoiseen ruokahuoltoon osallistuminen, kahvin keittäminen toimipisteissä • talkootyö Vartiosaaren toimintapaikassa (pihan hoito, remontointi, siivous ym.) 2.1 Vartiosaari Liikkuva tuen työntekijä kävi Vartiosaaressa katsastamassa vesijärjestelmään tulevia mittareita. Yhteistyö naapureiden kanssa saaressa alkoi näin kautena 2014. Toukokuussa alkoi aktiivinen Vartiosaaren toiminnan sisällön koordinointi ja kauden 2014 valmistelu. Vartiosaarta varten etsittiin rautakauppa, josta noudetaan ostosopimuksella kesäkauden aikana Vartiosaaren toimintapaikan kunnostukseen ja rakennuksien ylläpitoon tarvittavia rakennustarvikkeita. Toimintapaikan yhteyshenkilönä toimi liikkuvan tuen työntekijä. Kesäkuussa suunniteltiin ja toteutettiin Vetyverkoston työntekijöiden vertaisten kanssa virkistyspäivä Vartiosaaressa. Vva ry sai kesäkaudeksi Vartiosaaren toimintapaikkaan koekalastusluvat (virveli, katiska). 6 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 2.2. Soldis Vartiosaarta vastapäätä mantereen puolella sijaitsevan Soldiksen toiminnasta vastaa päihteetön yhteisö. 3 MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTA Yhdistyksen tekemä järjestölähtöinen edunvalvonta- ja auttamistyö perustui ilman ajanvarausta tehtävään matalan kynnyksen työhön, etsivään työhön ja liikkuvaan tukeen. Auttamistyön viitekehyksenä oli ratkaisukeskeinen ja auttamisprosessiin osallistava työtapa. 3.1 Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa Vva ry:n vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa perustettiin syksyllä 2008. Vepan toimintaa olivat käynnistämässä Vailla vakinaista asuntoa ry:n työntekijät yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Ennen Vepaa Vva ry:llä oli vastaavaa toimintaa varten vuonna 1995 perustettu Kohtaamispaikka. Tuolloin toiminnassa painottuivat työntekijälähtöinen ohjaus ja ammatillinen tuki. Vepan kantavana voimana on vertaistuen pohjalta tapahtuva kanssakäyminen. Vepa on asunnottomien ja asumisyksiköissä asuvien olohuone ja oma paikka, jossa kävijät saavat vertaistukea ja voivat hoitaa asioitaan tarvittaessa työntekijän opastuksella. Vepan kautta on mahdollista saada välitöntä apua ja neuvontaa mm. asumiseen liittyvissä kysymyksissä ja virka-asioiden hoitamisessa. Ohjaajat ovat tavattavissa ilman pakollista ajanvarausta. Ajan voi myös varata, samoin ensimmäisen tapaamisen jälkeen voidaan sopia jatkosta. Vepassa toimii vapaaehtoistoimijoita sekä vertaisohjaajia. Vepa toimii matalan kynnyksen periaatteella, joten jokainen kävijä on tervetullut taustoistaan tai kunnostaan riippumatta. Vapaaehtoisena toimiminen vaatii kuitenkin päihteettömyyttä. Vepassa kävijöillä on mahdollisuus juoda kuppi kahvia, lukea päivän lehti, katsoa televisiota, käyttää tietokonetta tai soittaa maksutta virkapuheluita. Päivittäin tarjotaan lounas lahjoituksena saaduista elintarvikkeista. Lounaan valmistuksesta vastaa hygieniakoulutuksen saanut vertaisohjaajaa. Vepassa on mahdollista myös pestä pyykkiä ja saada ylle puhtaat vaatteet Tapausesimerkkejä -uusista kävijöistä kolme ohjattu asumisneuvojan puheille -kaksi henkilöä jäänyt kiinni viinan juomisesta Vepassa -viereisen rapun oven edessä ”lipan alla” juomassa ja tupakoimassa viisi henkilöä kk:n aikana -henkilökunnan uhkaaminen -kaksi henkilöä ilmoitti alkavansa boikotoimaan Vepaa, koska ”henkilökunta ei hoida heidän asumisasioitaan eteenpäin”. Heille oli varattu asumisneuvontatapaamisia, joihin he itse jättivät saapumatta ilman ilmoitusta Muuta keskeistä -Hilman musiikkivideon kuvaukset Vepassa Kujaton hyväksi -Pop up - ilmaiskirpputori vaatteille 12.4. -kaksi Vihreän keitaan työntekijää tutustumassa toimintaan -kolme opiskelijaa Metropoliasta ja Laureasta tutustumassa toimintaan Aurinkoisen Hymyn ohjaajan kanssa -käyntikieltoja annettiin kahdeksan -kuukausi pääosin rauhallinen -päivittäin kävi keskimäärin n. 40 henkeä, monet kävivät päivän aikana useasti Käyntejä / tapaamiskertoja (=määrä yhteensä) Miehet 776 Naiset 178 Ruokailuja 280 7 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Naisia 15 (tarkoitetaanko luvulla eri naisia 15) Miehiä 39 (tarkoitetaanko luvulla eri miehiä 39) Uusia kävijöitä / kontakteja Vanhoja kävijöitä / kontakteja 6 48 3.2 Asumisasiat ja palveluihin ohjaus Asumisasioiden ohjaus on tarkoitettu sekä asunnottomille sekä asunnottomuusuhan alla oleville kansalaisille. Asumisohjaus toimii ilman erillistä ajanvarausta, mutta jatkotapaamiset sovitaan ohjaajan kanssa ja yhdessä hänen kauttaan muiden asunnottomuustoimijoiden ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena on synnyttää luottamuksellinen vuoropuhelu ja avoin kontakti kävijään. Kokonaistilanne selvitetään mahdollisimman tarkoin, jotta asunto ja mahdollinen asumiseen tarvittava tuki järjestyvät mahdollisimman lyhyellä aikavälillä. Samoin häätöjä pyritään ehkäisemään ennalta. Kävijän kanssa tehdään yhteistyössä ns. puoltolausunto asuntohakemusten sekä viranomaisten kanssa käytyjen puhelinkeskustelujen tueksi. Puolto lähetetään liitteeksi sosiaalitoimeen, vuokranantajille, tukiasumisyksiköille ym. Keskeistä työssä oli tavoittaa Vepaan ja toimistolle tulevat vailla vakituista asuntoa olevat ja ohjata ja tukea heitä muun muassa palveluiden piiriin ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ohjaaja auttoi oikeusturvaan ja juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Auttamisen keinoja olivat keskusteleminen, kuunteleminen, ohjaaminen ja neuvominen sekä tukeminen. Päivittäin asumisohjaaja myös neuvoi ja tuki puhelimitse. Sosiaalinen tuki on ollut konkreettista tuen antamista esim. kriisitilanteissa sekä perehtymistä ja syventymistä yksilöllisesti jokaisen kävijän tilanteeseen. Työhön liittyy kuunteleminen ja auttaminen asunnonhakuprosessin eri vaiheissa. Asunto pyritään löytämään kohtuuajassa hyödyntäen viranomaisverkostoja sekä kolmannen sektorin yhteistyötä. Asunnonhakuprosessin yhteydessä syntyneitä esteitä sekä jo aiemmin syntyneitä esteitä ja epäkohtia selvitellään verkostoissa yhdessä asunnontarvitsijan kanssa. Tuki merkitsee myös sitä, ettei asunnottomia kävijöitä jätetä yksin ongelmiensa kanssa. Keskeistä on löytää kävijää tukevat tahot ja omat sidosryhmät (sosiaalityöntekijät, tukiasuntojen asumisohjaajat, asumisohjaajat, asuntosihteerit, kunnan mielenterveystyöntekijät, lääkärit jne.). Asunnon hakijalle korostetaan, että hän on tervetullut asumisohjaajan juttusille aina, kun ohjaaja on paikalla ja vapaa muista työtehtävistä. Ohjaaja sitoutuu auttamaan kävijää myös pidemmällä aikavälillä ja puhelimitse, mikäli kävijä sitä toivoo. Asumisneuvonta huhtikuussa 2014 Vantaalla ja Helsingissä tavattiin huhtikuussa runsaasti asunnottomia: Helsingissä 76, josta naisia 23 ja miehiä 53. Miehistä kolmasosa ja naisista yli puolet (13) oli alle 25-vuotiaita. Asumisneuvoja oli tiistaisin tavattavissa Vantaalla Villa Grönbergin tiloissa. Kävijöitä oli 13, josta naisia oli 5 ja miehiä 8. Puhelinkontakteja oli yhteensä 63. Helsingissä asumisneuvojan tavoitti puhelimitse vajaa 40 henkilöä. Asunnottomaksi jääneen henkilön kynnys soittaa oli korkea. Moni esimerkiksi kysyi mitä tehdä, minne mennä yöksi? Vantaalla puhelinkontakteja oli 25, jotka olivat kaikki uusia asunnottomia. Loput puheluista soitti Y-säätiön asunnoissa asuvat tai niihin muuttavat, joille Vva:n asumisneuvoja oli merkitty yhteyshenkilöksi. Vantaalla asui 45-vuotias Y-säätiön asunnossa, jonka tuki/yhteyshenkilöksi asumisneuvoja oli nimetty. 8 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Poimintoja: Usealla kävijällä oli tarve toimeentulotukeen Asumisneuvoja tavoitti Helsingissä runsaasti ulkomaalaistaustaisia (17), joista yhdellä pysyvä oleskelulupa. Ulkomaalaistaustaisille oli yhteinen nimittäjä: päihteettömyys tai hyvin vähäinen alkoholinkäyttö. Moni maahanmuuttajataustainen ei voinut palata kotimaahansa. Taustalla vaikuttavia tekijöitä: ei omaisia, huono sosiaaliturva, tunnesiteet puuttuvat tai henkilö pelkää väkivaltaa tai kostoa. Sosiaalityöntekijään ei voitu kahden kohdalla ottaa yhteyttä, koska he eivät halunneet kertoa henkilötietojaan. Eräs asunnoton vannoi nukkuvansa mieluummin kadulla kuin menevänsä asuntolaan pahoinpideltäväksi. Pelko liittyi asuntolassa asuvaan seurueeseen, jota nuori mies pelkäsi. Eräs 50-vuotias mieshenkilö kertoi haluavansa asuntolaan, mutta hän ei ollut päässyt sisään. Vantaalaisessa ensisuojassa nukkuva 48-vuotias mies kertoi olevansa Helsingissä kirjoilla. Hänellä oli Vantaalla kontakti Koisorannan sosiaalityöntekijään, joka vaikeutti asumisohjaajaa auttamaan miestä asumaan Helsinkiin, koska mies pysyi kannassaan, jonka mukaan hän oli kirjautunut Helsinkiin. Ajanjaksolla asumiseen, asunnottomuustilanteeseen tai asunnonvaihtopakkoon liittyviä neuvoja tarvitsi yhdeksän Suomen romania. Romaniäiti pyysi apua, koska asuminen 24-vuotiaan tytön kanssa oli vaikeaa henkilökohtaisen hygieniasta huolehtimisen takia. Bulgarian romaneista tavoitettiin yksi. Asumisneuvojan mielestä moni hyötyi, koska se mahdollisti virkapuheluiden soittamisen eri virastoihin ja sai hoitaa asumisasiansa kuntoon ajan kanssa. Sai purkaa tuntemuksiaan ja kertoa elämästään. Moni lähti tapaamisen jälkeen pois toiveikkaana ja huojentuneen oloisena. ”On hyvä, että on paikka jossa voi jutella ja jossa joku voi vaikuttaa esim. kirjoittamalla puollon kokonaistilanteestani.” (Erään 28-vuotiaan häätöuhan alla olevan miehen kommentti) Asumisneuvoja auttoi ja ohjasi vantaalaisia asunnottomia tai asunnottomuusuhan alla olevia ihmisiä saamaan kohtuuajassa asunnon. Hän oli tavattavissa tiistaisin Tikkurilan seurakunnan olotilassa ja A-killassa. Lisäksi hänet tavoitti puhelimitse. Ohjaaja teki 25-vuotiaalle invalidisoituneelle päihdeongelmaiselle miehelle hakemuksen Sininauhasäätiön asumispäällikölle asunnon saamiseksi Vantaalta. Sosiaalityöntekijä ei tukenut miehen toivomaa asumisratkaisua säätiön asuntoon. Paikallinen eläkkeellä oleva sosiaalityöntekijä otti aiemmilta virkavuosiltaan tuntemansa miehen kotiinsa asumaan. Ratkaisu ei tuottanut pysyvää tulosta. Sosiaalityöntekijä otti yhteyttä Vva:n asumisneuvojaan ja kertoi, että tilanne oli kestämätön ja hän haluaisi miehelle myönnettävän omat avaimet. Tämä oli käytännössä vaikeaa, koska mies ei ollut yhteistyöhaluinen asiansa suhteen. Mies sanoi: ”Kaikki Vantaan tukiasunnot ja sossut on nähty. Ei kiitos!” Kuukauden aikana asumisneuvojalle heräsi kysymys vapautuvien vankien elämänhallinnantaidoista, sosiaalisista ongelmista. Asumisohjaaja pohtikin, että voisiko järjestö tehdä jotain vankien yhteiskuntaan sopeutumisprosessissa? Asumisneuvoja mietti asunnottomuuden kasaantumista mielenterveysongelmaisten kohdalla olevan ajankohtaista ja vaikea kysymys kaikille kunnan toimijoille. Asumisneuvoja toivoi, että ratkaisu löytyisi edullisista vapautuvista vuokra-asunnosta sekä korotetusta toimeentulotuesta. Lisäksi sosiaalityöntekijöitä työllisti maksatus ym. asiat niin paljon, että heillä ei ollut resursseja auttaa kunnassaan asunnottomia ja asunnottomuusuhan alla eläviä. Asumisneuvoja koki epäonnistumisena tilanteen, jossa apua hakeneen naisen asianhoito oli vaikeaa, koska nainen ei ollut kertonut sosiaaliturvatunnustaan. Naisen sosiaalityöntekijä jäi myös arvoitukseksi. Yhteistyötä viranomaisten kanssa ei onnistuttu luomaan naisen tilanteen auttamiseksi. Tämä olisi ollut oleellista. 9 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Muutama nuori asunnoton opiskelija kysyi onko Helsingissä asuntoloita opiskelijoille, joilla ei ole päihdeongelmaa? Vva:n asumisneuvoja pyysi kääntymään oppilaitosten puoleen kysymyksen kanssa. Lisäksi tiedusteltiin missä opiskelijat voivat nukkua, jotka eivät ole onnistuneet saamaan vapailta markkinoilta asuntoa. Tavoite onnistuneen työn saavuttamiseksi liittyi monialaiseen yhteistyöhön kentällä toimivien virkamiesten, asumisneuvojien sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Vva:n asumisneuvoja korosti erityisesti vertaistoimijoiden, -ohjaajien ja asunnottomuuden asiantuntijoiden kanssa tehtyä yhteistyötä. Oman kokemuksen omaavilla ihmisillä oli esimerkiksi tietoa ajan tasalla olevasta päihdekulttuurista. Vantaan keskeisimmät yhteistyökumppanit olivat: A-klinikka, Vantaan A-kilta ry, sosiaalityöntekijät, seurakunnan vapaaehtoiset ja Vantaan asunnottomien hyvinvointi tuki ry (Vahti ry), Avosetti-projekti. Helsingissä tehtiin yhteistyötä muun muassa seuraavien tahojen kanssa: Nuorisosäätiön, S-asunnot, Helsingin kisahallin selviämishoitoasema, Kansaneläkelaitoksen maksatuksen asiantuntijat, asumisneuvojat, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaajat. Tapausesimerkkejä, huhtikuu (Helsinki ja Vantaa) Vva:n asumisneuvoja soitti Suomesta pysyvän oleskeluluvan saaneen virolaismiehen pyynnöstä Kansaneläkelaitokseen, koska hän ei ollut saanut ansiosidonnaista työmarkkinatukea vaikka se hänelle kuului. Mies oli odottanut rahojaan kaksi kuukautta ja menettänyt asuntonsa sen vuoksi. Asumisneuvojan tekemä puhelinsoitto auttoi selvittämään miksi hän ei ollut saanut rahojaan. Syyksi selvisi, että Kelalla ei ollut tiedossa miehen Poste restante -osoitetta. Asian ratkettua mies onnistui vuokraamaan ystävältään asunnon. ”Kiitos, että soitit Kelaan, jossa rahani seisoivat.” Vuokra-asunnostaan häädön saanut nainen oli kiitollinen, kun sai kertoa tarinansa. Naisen ystävät olivat hajottaneet asunnon. Asumisneuvoja uskoi naista ja kirjoitti naisen kertomusta myötäilevän puollon hänen sosiaalityöntekijälle, jonka avustuksella asunto saatiin yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Suomen romanilla oli perusteltu tarve vaihtaa nykyinen vuokra-asunto joko isompaan yksiöön tai pienempään kaksioon. Asuinaluetoiveena oli Helsingin keskustan läheisyydessä olevat kaupungin vuokra- asunnot. Asumisneuvoja oli tutustunut romanikulttuuriin tutustumalla kirjallisuuteen ja vierailemalla muun muassa Romano Missiossa. Vva:n asumisneuvoja puolsi kävijän toivetta saada vaihtaa asunto kulttuurin sisäisiin syihin vedoten. Vva:n asumisneuvoja sai soiton äidiltä, joka halusi 24-vuotiaan tyttärensä muuttavan omaan asuntoon, koska esimerkiksi henkilöhygienia ja pyykinpesu olivat hankalia toteuttaa. Nämä liittyivät romanikulttuurin sääntöihin. Lisäksi muuttoa perusteltiin myös itsenäistymisellä ja yksityisyyden tarpeella. Tyttären sosiaalityöntekijä auttoi selvitystyön tekemisessä. Tarkastusmaksuista oli tullut maksuhäiriömerkintä, mutta vuokravelkaa ei ollut. Hän oli valmis selvittelemään velkojaan. Asumisneuvoja otti yhteyttä Nuorisosäätiön asumisohjaajaan, joka voisi tukea aralta vaikuttavaa nuorta naista asumiseen, arkeen ja velkoihin liittyvissä asioissa. Hänellä oli tavoitteena suorittaa opintoja. Ohjaaja teki puollon ja hakemuksen myös Nuorisoasuntoliiton asuntoon, jossa oli mahdollisuus tukeen asumisen alkaessa ja sen aikana. Noin 30-vuotiaalla naisella oli häätöuhka, koska ei kyennyt maksamaan vuokraa. Nainen on syntynyt KeskiEuroopassa ja asunut toisessa Keski-Euroopan maassa suurimman osan elämästään. Hän asuu Suomessa yhdessä miesystävänsä kanssa ja haluaisi jatkossakin asua Suomessa kahden huoneen ja keittiön asunnossa. Nainen kertoi, että hänet oli leimattu ennen Suomeen muuttoaan diagnoosin perusteella työkyvyttömäksi sekä yhteiskuntakelvottomaksi. Asumiseen ja työhön liittyviä toiveita ei huomioitu maassa, jossa hän oli asunut koko aikuisiän. Asumisneuvoja teki puollon vuokra- asumisen jatkumiseksi Suomessa. Kävijä halusi vaikuttaa oman elämänsä ratkaisuihin. Kävijällä oli taloudellisia vaikeuksia. Nainen kertoi, että poikaystävä maksaa puolet vuokrasta. Nainen ei halunnut taipua sosiaalityöntekijän ehdotukseen muuttaa naisen kanssa samaan asuntoon. Naisen tavoitteena oli tehdä töitä, jotta saisi taloutensa kuntoon. Hän ei halunnut ottaa lainaa tai sotkea sosiaalityöntekijää asiayhteyteen. Asumisneuvojan puollon mukaan naisella oli oikeus päättää omasta 10 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 elämästään. Hän oli maksanut vuokran säännöllisesti. Kelan myöntämää asumistuen mahdollisuutta jäätiin selvittelemääm. Tilasto, huhtikuu Tapaamiskerto Helsinki 76 ja (=määrä yht.) Tulleet puhelut Helsinki 63 Vantaa 13 Vantaa 25 Naisia Helsinki 23 Vantaa 5 Miehiä Helsinki 53 Vantaa 8 Uusia kontakteja Vanhoja kontakteja Vva Helsinki 25 Vantaa 3 Helsinki 51 Vantaa 10 Helsinki 70 Vantaa 8 alle 25 v. 25-40 v. IKÄ Miehet Helsinki 15 29 Vantaa 1 6 40-60 v. yli 60 v. 9 1 Naiset Helsinki 13 8 1 Vantaa 2 3 ASUNNOTTOMAT oleskelu/yöpaikat Kadulla tai ulkona (esim. auto, Helsinki 3 rappukäytävät, lehtilaatikot, metsä) Kavereilla, ystävillä, tuttavilla Helsinki 10 1 Vantaa - Sukulaisten luona Helsinki 13 Vantaa 2 Hätämajoituksessa (esim. Hietaniemenkadun palvelukeskus) Yökeskus Kalkkersissa Helsinki 2 Vantaa 2 Helsinki 5 Vantaa 2 Vantaa 6 KOHTAAMISTEN SISÄLTÖ Tukea ja ohjausta asumisasioissa Helsinki 75 Vantaa 10 Tuet ja toimeentuloasiat Vantaa 1 Helsinki 12 11 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Hakemusten teossa auttamista Helsinki 52 Vantaa 3 Päihdehoito ja -kuntoutus Helsinki 4 Vantaa - Terveydenhoito Helsinki 1 Vantaa - Työllistyminen ja koulutus Helsinki 3 Vantaa 1 Rikosseuraamusasiat Helsinki 2 Vantaa - Sosiaalinen tuki, osallistuminen Helsinki 76 Vantaa 12 Pitkäaikainen tukisuhde Helsinki 2 Vantaa 1 Viranomais- ja verkostotyö Helsinki 76 Vantaa 10 Muu asioiden hoito Helsinki 1 Vantaa 1 Asumisneuvonta toukokuussa 2014 Asumisneuvoja kohtasi toukokuun aikana aikaisempia kuukausia vähemmän kävijöitä; Vantaalla 6 asunnotonta, joista 2 naista ja 4 miestä. Vantaalla kohdatut henkilöt olivat yli 25-vuotiaita. Helsingissä asumisneuvoja kohtasi 46 henkilöä, josta miehiä 25 ja naisia 21. Alle 25-vuotiaita oli joukossa 7 naista ja 8 miestä. Puhelinkontakteja oli Helsingissä 62 ja Vantaalla 12. Asumisneuvoja kohtasi sekä Helsingissä että Vantaalla runsaasti kävijöitä, joilla oli mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia sekä keskittymis- ja elämänhallinnan vaikeuksia. Moni oli turhautunut juoksemaan ”luukulta luukulle”. Leskeksi jäänyt 61-vuotias nainen kertoo Vva:n asumisneuvojalle olevansa kyllästynyt asumaan Vantaalla isossa asunnossaan, jossa kokee yksinäisyyttä. Hän haluaisi takaisin kaupungin vilinään. ”kun en teidän kauttanne saa asuntoa ja pääse pois Vantaalta ja saa asuntoa hyvien liikenneyhteyksien varrelta, on parempi kuolla pois. Sekoan siellä Vantaan korvessa. En osaa asioida pankissa tai virastoissa enkä täyttää lomakkeita tai käyttää internetiä. Olen vain tiellä ja turha ihminen.” Asumisohjaaja rohkaisi kävijöitä lähtemään liikkeelle ja ihmisten ilmoille. Asumisneuvoja koki, että hänen työnkuvansa on hyvin moninainen ja värikäs. Moni uskoutui kertomaan arjen kuvioista sekä ratkaisuista. Lisäksi ohjaaja koki ammatillista iloa, kun sai auttaa kävijöitä, jotka kokivat tulleensa huonosti kohdelluiksi tai ettei heitä kuunneltu. Toukokuussa selviteltiin tilannetta, jossa nainen tarvitsi juridisia neuvoja, koska hänen veljensä aikoi tehdä naisesta perinnöttömän. Taustalla oli väite naisen kykenemättömyydestä hoitaa omia asioitaan ja tarvitsi sen vuoksi edunvalvontaa. Vva:n asumisneuvoja soitti apua hakeneen naisen asioista tietävälle tuomarille, joka puolestaan lupasi laittaa veljelle viestin uhkausten lopettamiseksi. Vartiosaaressa vieraili toukokuussa Nummelan nuorisokodista kaksi ohjaajaa sekä kuusi nuorta. Nuorten taustalta löytyy huumeiden käyttöä ja suljetulle osastolle joutumista. Asumisneuvoja huomasi, että muutamalla tytöllä oli suuri tarve vaihtaa mielipiteitä ja kertoa tilanteestaan. ”Voin juoda vaikka kuinka paljon ja päivittäin, koska en kärsi krapuloista ollenkaan. Itse asiassa olen dokannut vuosikausia ja ollut monet kerrat koulussa jurrissa (19-vuotias lukiolaistyttö).” 12 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 ”On jotenkin helpompi puhua, kun tiedän, että emme välttämättä kohtaa enää. Saan paljon ajateltavaa.” Tapausesimerkkejä, toukokuu (Helsinki ja Vantaa) Kuntouttavan yksikön asukas asioi Vva:n asumisneuvojan luona. 46-vuotias mies jakaa asuinpaikassaan huoneensa toisen henkilön kanssa. Diagnoosina vakava masennus ja taustalla myös päihteiden käyttöä. Asumisneuvojan kirjoittamassa puollossa nostetaan keskeiseksi asiaksi miehen toive kuntoutua takaisin työelämään ja saada koulutusta vastaavaa työtä missä viihtyy. Mies halusi muuttaa yksiköstä pois, koska kuntouttavassa yksikössä ei ole miehen odottamaa kuntouttavaa toimintaa. Miehen kertoman mukaan arki koostui aamukahvista, ruokailuista, saunomisesta ja lääkkeiden jaosta. Asuntohakemuksia tehtiin yleishyödyllisten asumisratkaisujen lisäksi. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen anomista varten miehen kanssa kirjattiin yhdessä miehen tarpeet: tietokone ja rahaa harrastamiseen, esim. elokuvissa käymiseen. Asumisneuvoja kehotti miestä hakeutumaan sosiaalityöntekijän luokse ja tuomaan toiveensa esille. Asumisneuvoja toivoi hyvinvoinnin edistämiseksi miehen käyvän jossain, ettei elämä olisi pelkästään yksikössä olemista. Vuonna 1979 syntynyt mies jäi asunnottomaksi erottuaan pitkäaikaisesta naisystävästään. Mies kävi töissä. Vva:n asumisneuvoja osoitti kirjoittamansa puollon viranomaisille sekä asunnontarjoajille ja vetosi siinä asunnon tarpeen kiireellisyyteen. S-asunnoille tehtiin hakemus. Viikko ensimmäisen käynnin jälkeen asumisneuvoja ehdotti haastattelua yksityiselle vuokranantajalle, koska maksuhäiriömerkintöjä löytyi, muttei vuokravelkaa. Asunnonhakijalle painotettiin, että on oikeus kieltäytyä tarjotusta asunnosta ja odottaa sitä yleishyödyllisiltä asunnon tarjoajilta. Mies kertoi olevansa tyytyväinen haastattelupyyntöön. Haastattelu meni hyvin ja vuokranantaja suostui miehen toiveeseen päästä muuttamaan vasta heinäkuussa, koska hänellä ei ollut seuraavan kuukauden aikana riittävästi. Asunnoton vuonna 1980 syntynyt nainen asioi muutamia kertoja Vva:n asumisneuvojan luona. Asuntohakemuksia tehtiin Vantaan vuokra-asuntoihin, S-Asuntoihin ja VVO:lle. Naisen tavoitteena oli selvittää vippiveloista ja tarkastusmaksuista kertyneitä maksuhäiriömerkintöjä sekä asua rauhallisella alueella. Naisella ei ollut kertomansa mukaan vuokravelkaa ja tehnyt nykyisessä työpaikassaan hoitoalan töitä lähes viiden vuoden ajan. Asumisneuvoja toi puollossa esille, että nainen oli pidetty työntekijä eikä hänellä ollut asuntoa eikä edes tilapäistä majoituspaikkaa. Vantaalla ollut kirjoilla vuodesta 2007 lähtien. Asumisneuvoja toivoi, että naisen pyyntö saada asunto Vantaalta hyvien kulkuyhteyksien varrelta huomioitaisiin. Tilasto, toukokuu Tapaamiskerto Helsinki 46 ja (=määrä yht.) Tulleet puhelut Helsinki 62 Vantaa 6 Vantaa 12 Naisia Helsinki 21 Vantaa 2 Miehiä Helsinki 25 Vantaa 4 Uusia kontakteja Vanhoja kontakteja Vva Helsinki 27 Vantaa 52 Helsinki 19 Vantaa 10 Helsinki 39 Vantaa 4 13 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 IKÄ alle 25 v. Miehet Helsinki 8 Vantaa 25-40 v. 40-60 v. yli 60 v. 4 12 1 Naiset Helsinki 7 9 5 Vantaa ASUNNOTTOMAT oleskelu/yöpaikat Kadulla tai ulkona (esim. auto, Helsinki 7 Vantaa rappukäytävät, lehtilaatikot, metsä) Kavereilla, ystävillä, tuttavilla Sukulaisten luona Hätämajoituksessa (esim. Hietaniemenkadun palvelukeskus) Yökeskus Kalkkersissa Helsinki Vantaa 1 32 Helsinki 2 Vantaa 2 Helsinki - Vantaa Helsinki - Vantaa 2 3.3 Liikkuva tukityö ja palveluohjaus Liikkuva tuki/ palveluohjaus on työmuotopari, jossa lähtökohtana on kävijän elämänkokonaisuus. Työ perustuu kävijän yksilölliseen kohtaamiseen. Kävijän kanssa selvitetään akuutin asioimistuen tarve tai muun tuen tarve, ja tästä edetään sovitun aikataulun mukaisesti. Työ on pääasiassa rekisteröimätöntä sosiaalityötä, jossa ei ensisijaisesti kirjata henkilötietoja tai muita perussosiaalityössä olennaisia asioita. Liikkeelle lähdetään henkilön kokonaistilanteesta ja hänen arvoistaan. Työssä pyritään kontaktien toistuvuuteen ja kohtaamiskertojen kautta luottamuksellisen suhteen muodostumiseen kohdattavaan. Kohtaamisissa tyypillistä on useista eri elämänalueista muodostuva asiainhoidollinen kokonaisuus. Toisiinsa nivoutuvat mm. asuminen, sosiaalinen tuki, terveydenhoito- ja päihdehoitoasiat, asiainhoito eri virastoissa, rikosseuraamusasiat sekä yhteistyö viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Tavoitteena on käynnistää ratkaisukeskeinen prosessi kohdattavan kanssa ja ohjata kävijä sellaiseen verkostoon, jonka erityisosaamisen alue tukee häntä eteenpäin. Perustyö Liikkuvan tuen työviikot alkoivat Vepan vertaistoiminnan keskuksessa kävijöiden tapaamisella. Samalla arvioitiin yhdessä mahdollista palveluihin ohjaamisen ja palveluohjauksellisen työmallin tarvetta. Liikkuvatukia loitti myös niiden kansalaisten kanssa palveluohjaus työmallin tarpeen arvioinnin jotka ottivat yhteyttä puhelimitse viikonlopun aikana tai maanantaiaamuna. Viikonlopun aikana tulleet yhteydenotto pyynnöt puretaan joko puhelinvastaajalta tai sähköpostilta. •Lahjoitusten nouto ja elintarvikkeista tehtyjen kassien toimittaminen sosiaalisesti heikoimmassa asemassa oleville ja niille tuen piirissä oleville kansalaisille, jotka ovat ottaneet yhteyttä joko asiointituen tai palveluohjauksen tarpeessa. Elintarvikelahjoituksia jaettiin tuen piirissä oleville siinä määrin kuin lahjoituksia saatiin. Tavaralahjoitusten kuljetusta Vepaan. •Vertaismessujen suunnittelutyöryhmän tapaaminen. Sörnäisten alueen yhteistyöverkosto Kujato on muutaman vuoden ajan kehittänyt omia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia kansalaisille. Jotkut kansalaiset ilmaisivat halukkuutta käydä mieluimmin päihteettömässä päivätoimintapaikassa ja pyysivät tukea mahdollisten 14 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 toimipaikkojen löytämiseen. He olivat käyneet Vepassa muutaman kuukauden ajan ja kokivat tarvetta toisenlaisen toiminnan piiriin. Vartiosaaren toimintapaikka on yksi kesä- ja syysajan kohteista, joihin henkilöt voisivat tulla mukaan. •Tukea asiointeihin henkilölle, joka vuokralaisen roolissa on mukana Vva:n ja Y-Säätiön hajautetun asumisen tuen kehittämisessä •Liikkuvaan tukeen puhelimitse yhteyttä ottaneen henkilön tapaaminen ja palveluohjaustyön aloittamiseen liittyvien asioiden selvittäminen. Henkilöllä on taustalla rankka mielenterveyden hoitojakso laitoksessa. Palveluohjauksellista tukea ja työtä sovittiin jatkettavan siinä määrin, kuin henkilön tilanne sallii. •Yhteydenpito Hangonkadun päihdekatkolla olevaan henkilöön, joka on liikkuvan tuen palveluohjauksen piirissä •Keskustelutukea henkilölle, joka oli varhain aamuyöstä jättänyt tekstiviestin liikkuvan tuen puhelimeen ja pyysi yhteydenottoa mahdollisimman aikaisin aamulla •Vankilasta vapautuneen henkilön sosiaalietuusasioiden selvittelyä •Käynti hajautetun asumisen mallin mukaisessa vuokrasuhteessa asuvan kansalaisen luo Y-Säätiön työntekijän kanssa. Käynnin aikana uusittiin liikkuvan tuen sopimusjakso seuraavalle kuudelle kuukaudelle. •Liikkuva tuki tapasi keski-ikäisen mieshenkilön, joka oli erään verkostotapaamisen yhteydessä pyytänyt tavaroidensa kuljetukseen apua sekä sosiaalista keskustelutukea elämäntilanteeseensa liittyen. •Konkreettista tukea henkilölle, jonka elämäntilanteen selvittelemiseksi liikkuva tuki on ollut verkostotyöyhteydessä rikosseuraamuslaitoksen ja sosiaalityön kentän sekä kolmannen sektorin tahojen kanssa. Henkilön sosiaalityöntekijä oli mukana tukitilanteessa. •Kävijätyötä muutaman Vepan toiminnan piirissä päivittäin käyvän henkilön kanssa •Tukea vankilasta hiljattain vapautuneelle mieshenkilölle tämän pitkäaikaisessa tavoitteessa päästä sukulaistensa luokse kaukana Helsingistä sijaitsevalle paikkakunnalle, jotta vuosikymmenten aikana syntyneet riidat voitaisiin selvittää tai ainakin niiden selvittelytyön voisi saattaa alulle. •Vaikeassa huumeriippuvuudessa elävän kansalaisen tilanteen arviointi, keskustelujen ja kartoituksen aloittaminen, toimeentuloasioiden selvittäminen. Menetelminä konkreettinen tuki, psykososiaalinen kohtaamismalli, palveluohjauksellinen työmalli, ratkaisukeskeinen työote •Kuljetustukea kokemusasiantuntijana toimivalle työntekijälle sairasloman aikaisen asian hoidossa •Liikkuvan tuen ajoneuvon huoltotöiden tilaaminen ja katsastusasioiden hoito Liikkuvatuki järjesteli Vartiosaareen tulevalle kansalaiselle maksusitoumusta ja A-klinikkayhteyttä. Verkostotyöskentely Liikkuva tuki oli yhteydessä Hämeenlinnan naistenvankilaan ja Helsingin sosiaaliviraston asumisen tuen henkilöihin sekä kaupungille asuntoja vuokraavaan tahoon. Toimenpiteet ja yhteydenotot liittyvät vaikeasti päihdehoitoonsa kiinnittyvän ja asutettavan henkilön piakkoin tapahtuvaan vapautumiseen vankilasta tilanteessa, jossa hänellä ei ollut asuntoa vapautumishetkellä. Rikosseuraamuslaitoksen kanssa selvitettiin eri vankiloiden tavoitteita lähinnä koevapausasioiden osalta. Liikkuva tuki selvitti myös vankilasta loppuvuonna 2013 vapautuneen henkilön asumisen ja elämäntilanteen kartoitusta. Liikkuva tuki osallistui verkostotyöhön, jossa kohteena ovat vankilassa rikosseuraamusta suorittavat kansalaiset. Liikkuvan tuen tarkoitus omassa työssään on edistää niillä marginaalisilla mahdollisuuksilla, joita työssään voi hyödyntää, koevapauden rangaistusmuodon juurruttamista Vva:n Vartiosaaren toimintasisältöihin sekä vankien mahdollisuuksia suorittaa osaa rangaistuksestaan siviilielämän kaltaisissa olosuhteissa. Rikosseuraamuslaitos tuntuisi valtakunnallisesti olevan myönteinen omissa linjauksissaan, mutta joidenkin vankiloiden rajaukset koevapauden suhteen sekä viimeisimmäksi voimaan tulleen panta- ja seurantarangaistusmuodon suhteen asettavat vielä yhteiskunnallemme haasteita. Haasteista pienin ei ole toimintavelvoitepaikkojen löytäminen vangeille koevapausmuodon valmistelemiseksi. Liikkuva tuki osallistui Vety-palaveriin Stop huumeille ry:n tiloissa. 15 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Liikkuva tuki selvitti Helsingin vankilassa olevan henkilön koevapausvelvoiteasiaa Kris Helsingin vankilakoordinaattorin ja vankilan sosiaalityöntekijän kanssa verkostotapaamiseen. Liikkuva tuki osallistui Sörnäisten alueella järjestettyyn seminaaripäivään, jonka teemana oli Usko ja mielenterveys. Seminaari aihepiiri sivusi oleellisesti Vva:ssa asioivien kansalaisten arvomaailmaan liittyvää elämänaluetta avaten sen kontekstin sisällä toteutuvaa edun valvonnallista näkökulmaa. Liikkuva tuki osallistui seminaarin suunnittelutyöryhmän tapaamisiin mielenterveysnäkökulmasta. Järjestönä Vva ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, mutta mielenterveysnäkökulmat liittyvät kuitenkin molempien alueiden sisältöihin. Liikkuva tuki osallistui tukihenkilönä ja palveluohjaustyötekijänä erään kansalaisen asioiden selvittelyyn ja päivitykseen. Tapaamiseen osallistuivat ko. kansalainen, Kallion virastotalon sosiaalityöntekijä sekä Vva:n työntekijä. KRIS-Helsingin kanssa jatkettiin verkostoyhteistyötä, joka liittyy tuen muotoihin myös järjestöjen työntekijöiden jaksamisen kohdalla ja keskustelutuen antamiseen. Liikkuva tuki toimi vankilasta koevapauteen siirtyvän henkilön tukihenkilönä ja valmisteli perusasioita joita verkostoyhteistyössä on ollut toteuttamassa yhdessä rikosseuraamuslaitoksen työntekijöiden kanssa. Liikkuva tuki oli yhteydessä Keravan vankilasta myöhemmin Vartiosaareen kesällä siirtyvän henkilön koevapausasian järjestelyssä. Liikkuvatuki järjesteli saareen tulevalle kansalaiselle maksusitoumusta ja A-klinikkayhteyttä. Liikkuva tuki vei Vepan työntekijät ja hanketyöntekijän tutustumaan Ridasjärven ja Tervalammen päihdehoitolaitoksiin. Molemmissa paikoissa tuotiin järjestön toimintamalleja esille, jotta tavoitettaisiin kansalaisia jotka voisivat hyötyä Vartiosaaren, liikkuvan tuen ja Vepan toiminnoista. Samalla Omat avaimet hanketyöntekijä kertoi omasta työstään. Liikkuva tuki jatkoi Helsingin vankilan kanssa erään vangin koevapausvalvontaosion selvittelyä ja kävi näyttämässä valvontaosastolle asuntoa, johon vanki siirtyy koevapauden ajaksi. Näyttö tehtiin vangin omasta toivomuksesta ja siten, ettei vanki itse ollut paikalla, vaan liikkuva tuki hoiti näytön. Liikkuva tuki / Palveluohjaus, tapausesimerkkejä huhtikuulta 2014 Liikkuva tuki nouti pitkäaikaisen tuen piirissä olevan henkilön osoitteesta, josta tämä oli ottanut yhteyttä. Henkilö oli erittäin päihtynyt ja sekavan oloinen. Matkalla selviämisasemalle hän otti kolme kertaa yhteyttä johonkin tahoon, jolle kertoi nauttineensa bentsodiatsepiinejä ja ”muita ryynejä” alkoholin kanssa. Hälytyskeskuksen päivystäjä halusi keskustella liikkuvan tuen kanssa ja kehotti hakeutumaan sairaalaan. Liikkuvan tuen työntekijä vei kyseisen henkilön Haartmanin sairaalan poliklinikalle. Liikkuva tuki antoi asiointitukea palveluohjauksessa olevalle henkilölle, jolla oli pyrkimys päästä eroon marginaaleissa elämisestä, johon liittyi rikosten mahdollisuus. Henkilöllä oli selkeä tahtotila, mutta päihderiippuvuus ja läheisriippuvuus sitoivat häntä juuri siihen sosiaaliseen marginaaliin josta hän pyrki irti. Tuettava tekee muutostyötä omassa elämässään voimakkaan vaikeuden äärellä. Liikkuva tuki toimi Järvenpään sosiaalisairaalan päihdekuntoutusjaksolta jatkokuntoutukseen siirtyvän henkilön tukihenkilönä. Perustoimeentuloasioita ja pidemmän aikavälin kuntoutusasioita vietiin verkostoyhteistyösuunnitteluun. Tukihenkilönä toimiminen jatkuu. 16 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Liikkuva tuki oli useita kertoja yhteydessä henkilöön, joka oli ollut vaikean päihde- ja mielenterveysongelmakokonaisuuden vuoksi kontaktissa liikkuvaan tukeen. Henkilö on kyvytön sitoutumaan oman elämäntilanteensa ja sen aiheuttaneen elämänhistorian läpikäymiseen. Muutaman vuoden ajan niin psykiatrian kuin päihdekatkojen puolella on edistetty muutosvaihetta askel askeleelta, joskin hitaasti edeten. Liikkuva tuki oli järjestämässä verkostoyhteistyötapaamista Helsingin vankilassa henkilölle jolle on ollut tukihenkilönä kahden vuoden ajan. Henkilön tapaamisen aiheena vankilassa oli koevapauden toimintavelvoitteeseen tarvittavan toimintavelvoitepaikan löytäminen. Liikkuvan tuen ja erään Kujatoyhteistyöverkoston toimijan kanssa neuvoteltiin mahdollisuus suorittaa koevapaus Sörnäisissä sijaitsevassa toimintapaikassa. Helsingin vankilassa käytyjen neuvotteluiden tavoite oli yhteistyössä saada aikaan Helsingin vankilalle pilottityyppinen koevapausvalmistelu, sillä tähän asti toimintamalleina ovat olleet opiskelu tai päihdehoitopaikat, joihin vangit ovat voineet sijoittua rangaistusjakson lopulla enintään 6 kuukauden ajaksi. Kolmas malli on ollut sijoittaa vanki Suomenlinnan avovankilaan, josta sitten Suomenlinnan erityistyöntekijät ovat alkaneet valmistelemaan koevapautta vangille. Liikkuva tuki pyrki käyttämään verkostokontakteja ja omaa osaamistaan, jotta Helsingin vankilan käytäntöjä voisi yhteistyössä muuttaa ja näin myös koevapauden kiistattomia hyötyjä lisätä sekä vangin että kansalaisten osalta. Käyntejä / tapaamiskertoja (=määrä yhteensä) 51 Naisia 17 Miehiä 29 Uusia kävijöitä / kontakteja 13 Vanhoja kävijöitä / kontakteja 27 Vva (vailla vakinaista asuntoa) 11 Kadulla tai ulkona (esim. rappukäytävät, lehtilaatikot, auto, metsä) 7 Kavereilla, ystävillä, tuttavilla 9 Sukulaisten luona 10 IKÄ Miehet Naiset Yht. alle25v. 7 6 13 25-40 v. 28 28 56 40-60 v. 21 16 37 yli 60 v. 9 8 17 Ikäryhmät liikkuvan tuen piirissä huhtik. 2014 alle 25 v. yli 60 14 % 11 % v. 40‐60 v. 30 % 45 % 25‐40 v. Kohtaamisten määrä aihealueittain liikkuvan tuen ja palveluohjauksen työnkuvaan liittyen Asuminen 10 Tuet ja toimeentuloasiat 8 17 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Muu asiainhoito 18 Sosiaalinen tuki 25 Osallistuminen 32 Vartiosaari 18 Päihdehoito ja -kuntoutus 21 Terveydenhoito 19 Työllistyminen ja koulutus 14 Rikosseuraamusasiat 17 Viranomais- ja verkostotyö 19 Ongelmatilanteet 8 Liikkuva tuki / Palveluohjaus, tapausesimerkkejä toukokuulta 2014 •Liikkuva tuki osallistui tukihenkilönä riippuvuussairauksien käsittelemiseen kohdennettuun seminaariviikonloppuun. Osallistuminen oli tarkoitus toteuttaa oikeudenkäyntiä varten tuettavan henkilön kanssa, joka kuitenkin pidätettiin. Tuettava oli asianomistajana, ja suunniteltu yhteinen osallistuminen ei tällä kertaa toteutunut. Tuettavalla oli pitkäaikainen, vaikea huume- ja päihderiippuvuus. Henkilö oli ollut liikkuvan tuen työmallin piirissä vuoden 2013 puolelta alkaen. Hänen kokonaiselämäntilanteensa oli verkostotyönä saatettu myös niiden toimijoiden piiriin, joilla oli mahdollisuus kunnallisen päihdehoidon asumiseen liittyvien maksusitoumusten saamiseen. Liikkuva tuki oli kutsunut koolle niitä tahoja, joiden kautta kyseisen kansalaisen pitkäaikaisen rikoskierteen ja päihderiippuvuuksien muutosprosessiin olisi tuotavissa aktiivisia tavoitteita. •Liikkuva tuki tapasi nuoren naishenkilön, jonka läheinen oli ottanut yhteyttä ja pyytänyt tapaamista. Läheinen kertoi, että oli tapahtunut raiskaus, ja toivoi henkilön tuen ja avun tarpeen arviointia. Liikkuva tuki varmisti, että henkilö oli tehnyt asiasta rikosilmoituksen, ja kehotti soittamaan Rikosuhripäivystykseen. Liikkuva tuki oli ollut sinne jo ennalta yhteydessä varmistaen, että uhrin ottaessa yhteyttä avun tarjoaja vastaa puhelimeen. Liikkuva tuki antoi myös raiskattujen tukitoimijan Tukinaisen yhteystiedot. Liikkuva tuki ilmaisi keskustelun aikana huolensa trauman mahdollisesta syvenemisestä ja siihen liittyvistä haitoista ja riskeistä, mikäli uhri ei käsittele tapahtunutta jonkun luotettavan tahon kanssa. Myös terveydenhuollon tarpeesta keskusteltiin. Liikkuva tuki selvitti, kuinka tuen antaminen toimii edelleen, jos uhri kokee tarvitsevansa lisää ohjausta palveluiden piiriin. •Intensiivistä palvelu- ja tukityötä henkilön kohdalla jolla monia yhtäaikaisia ongelmia. Työtä jatkettiin myös viikonloppuna kahtena päivänä muutaman tunnin ajan. Tavoitteena oli saada henkilö kiinnittymään palveluihin, joihin häntä on ohjattu sosiaaliviraston päihdehuollon asumispalveluiden ja rikosseuraamusviraston yhteistyön kautta. Liikkuva tuki toimi tukihenkilönä ja moniammatillisen tiimin koollekutsujana. Käyntejä / tapaamiskertoja (=määrä yhteensä) toukokuussa 64 Naisia 15 Miehiä 45 Uusia kävijöitä / kontakteja 8 Vanhoja kävijöitä / kontakteja 52 Vva (vailla vakinaista asuntoa) 5 Kadulla tai ulkona (esim. rappukäytävät, lehtilaatikot, auto, metsä) 2 Kavereilla, ystävillä, tuttavilla 6 Sukulaisten luona 5 Hätämajoituksessa (esim. Hietaniemenkadun palvelukeskus) 4 IKÄ Miehet Naiset Yht. alle25v. 5 3 8 25-40 v. 15 6 21 40-60 v. 20 5 25 yli 60 v. 5 1 6 18 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Kohtaamisten määrä toukokuussa aihealueittain liikkuvan tuen ja palveluohjauksen työnkuvaan liittyen Asuminen 9 Tuet ja toimeentuloasiat 12 Muu asiainhoito 19 Sosiaalinen tuki 26 Osallistuminen 31 Vartiosaari 28 Päihdehoito ja -kuntoutus 23 Terveydenhoito 17 Työllistyminen ja koulutus 11 Rikosseuraamusasiat 13 Viranomais- ja verkostotyö 18 Ongelmatilanteet 7 Liikkuva tuki / Palveluohjaus, kesäkuu 2014 Liikkuvatuki oli vastassa koevapauteen siirtyvää henkilöä, joka aloitti Vartiosaaressa koevapautensa työtoimintavelvoitteen 02.06.2014. Koevapauden aloittava henkilö ja liikkuvan tuen työntekijä kävivät yhdessä läpi suunnitelman mukaisia sisältöjä. Tapausesimerkkejä Liikkuvatuki oli yhteydessä henkilöön, jonka tilanne oli erittäin vaikea päihteiden, parisuhdetilanteen, lähiomaisten, terveydentilan sekä kokonaisvaltaisen kuormittavan ja haavoittuneen elämäntilanteen vuoksi. Henkilö oli suostunut ottamaan liikkuvalta tuelta keskustelu- ja ruokatukea ajoittain vastaan, mutta pitkän vankilahistoriansa ja vaikean lapsuutensa vuoksi kiinnittyminen ja luottamuksen voittaminen vaatii aikaa, jota on tarpeetonta määritellä tässä vaiheessa työtä: mennään hetki ja kohtaaminen kerrallaan. Liikkuva tuki oli yhteydessä Hämeenlinnan vankilaan ja rikoksesta epäillyn henkilön asumiseen liittyen Helsingissä niihin toimijoihin, jotka ovat olleet aiemminkin verkostoyhteistyön kautta liikkuvaan tukeen kontaktissa. Liikkuva tuki nouti Helsingin vankilan portilta päivälomalle vangin, jonka tukihenkilönä liikkuvatuki on ollut noin kahden vuoden ajan. Liikkuvatuki jatkoi muutaman kävijän ohjausta päihdekatkolle ja kävi myös keskusteluja erään kansalaisen kanssa, jolla on mielenterveysongelmia ja joka oli pyytänyt keskustelutukea liikkuvalta tuelta Käyntejä / tapaamiskertoja (=määrä yhteensä) kesäkuussa 36; miehiä 21, naisia 15 Kohtaamisten määrä kesäkuussa aihealueittain liikkuvan tuen ja palveluohjauksen työnkuvaan liittyen Asuminen 6 Tuet ja toimeentuloasiat 4 Muu asiainhoito 18 Sosiaalinen tuki 20 Osallistuminen 29 Vartiosaari 29 Päihdehoito ja -kuntoutus 28 Terveydenhoito 28 Työllistyminen ja koulutus 9 Rikosseuraamusasiat 14 19 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Viranomais- ja verkostotyö 28 Ongelmatilanteet 6 3.4 Yökeskus Kalkkers Yökeskus Kalkkers on toiminut vuodesta 1998 lähtien yöaikaan avoinna olevana matalan kynnyksen kriisipisteenä kadulla asuville asunnottomille. Kalkkers tarjoaa turvallisen ja lämpimän paikan yhdeksi yöksi kerrallaan kaikille yöaikaan liikkeellä oleville tuen tarvitsijoille. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni asunnoton tai tuen tarvitsija voidaan ohjata oikeiden palveluiden piiriin. Kävijällä on mahdollisuus halutessaan keskustella tilanteestaan ohjaajan kanssa. Jokaiseen kävijään otetaan kontakti hänen tullessaan sisään, kuulostellaan mitä kävijä haluaa tarjota itsestään. Elämäntilannetta selvitetään kävijän omaan tahtiin. Jos kävijällä on yhteistyöhalua, kysytään tarkentavia kysymyksiä, muutoin hänen annetaan olla rauhassa. Ohjaaminen ja toiminta yleensäkin on tapauskohtaista ja kävijälähtöistä. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan syötävää (lahjoitusruokaa). Myös pieni ensiapu annetaan tarvittaessa. Kalkkers oli huhtikuussa auki 22 yönä. Keskimäärin kävijöitä oli yötä kohden 18. Kuukauden aikana henkilökunta joutui poistamaan kaksi henkilöä. Kävijöistä romanialaisia oli 45, lisäksi Tsekistä, Virosta, Bulgariasta, ja Portugalista. Suomessa kirjoilla oli kävijöistä 34. Kuluvan vuoden alusta käyntikertoja on yhteensä 2 215. Asunnollisten kävijöiden osuus oli pienehkö (11/89). Suomessa kirjoilla olevien katuasunnottomien määrä pieni. Yöpaikkaa tuli hakemaan joka ilta runsaasti väkeä kuun puoleen väliin asti, mutta joukon vaihtuvuus oli pientä. Varsinaista ohjaustyötä tehtiin vähän, koska pääsääntöinen syy tulla oli yöpyminen, eikä palveluohjaukseen ollut kiinnostusta. Tapausesimerkkejä Hietaniemenkadun palvelukeskukseen asiointikiellon saanut mies tuli hakemaan yösijaa Kalkkersista. Hetken asioinnin jälkeen hän lähti jatkamaan matkaansa ja ilmoitti nukkuvansa mieluummin ulkona, koska ei luota ulkomaalaiseen kävijäkuntaan. Romanialainen mies kävi 13 aukioloyönä. Jatkuvasti ja enenevissä määrin päihtyneenä. Tsekkiläinen työnhakuun tullut mies oli jostain saanut kartan, johon oli merkitty Kalkkersin yhteystiedot. Ovella 25 romanialaista. Sisään otettiin 15. Sen jälkeen alkoi ulkopuolelle jääneiden ja jo sisäpuolelle päässeiden selitys siitä kuka on sairain ja ehdottomasti tarvitsee yöpymistä Kalkkersissa. Hirundon ohjaajan numeroa esiteltiin. Henkilökunta ehdotti, että joku hyväkuntoisista sisällä olijoista lähtisi ulos ja päästäisi sairaampia sisään, mutta näin ei tapahtunut. Kuukauden vankilasta siviilissä ollut mies kertoi pyrkivänsä hakeutumaan Järvenpään sosiaalisairaalaan. Hän oli tuttu Kalkkersin työntekijöille ajalta, jolloin Kalkkers oli entisessä osoitteessaan. Tapausesimerkkejä Hietaniemenkadun palvelukeskukseen asiointikiellon saanut mies tuli hakemaan yösijaa Kalkkersista. Hetken asioinnin jälkeen hän lähti jatkamaan matkaansa ja ilmoitti nukkuvansa mieluummin ulkona, koska ei luota ulkomaalaiseen kävijäkuntaan. Romanialainen mies kävi 13 aukioloyönä. Jatkuvasti ja enenevissä määrin päihtyneenä. Tsekkiläinen työnhakuun tullut mies oli jostain saanut kartan, johon oli merkitty Kalkkersin yhteystiedot. 20 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Ovella 25 romanialaista. Sisään otettiin 15. Sen jälkeen alkoi ulkopuolelle jääneiden/sisäpuolelle päässeiden kova selitys siitä, kuka on sairain ja ehdottomasti tarvitsee yöpymistä Kalkkersissa. Hirundon ohjaajan numeroa esiteltiin. On epilepsiaa, vatsakipua, lääkettä, nuhaa… Henkilökunta ehdotti, että joku hyväkuntoisista sisälläolijoista lähtisi ulos ja päästäisi sairaampia sisään. Ei lähtenyt. Kuukauden vankilasta siviilissä ollut mies, kertoo pyrkivänsä hakeutumaan Järvenpään sosiaalisairaalaan. Tuttu jo vanhan sijainnin ajoilta. Muuta keskeistä Ulkomaalaisten palvelunkäyttäjien lukumäärä ja voimakas palvelun kuormitus painottui. Kantaväestöön kuuluvia jäi pois, sillä etenkin päihteidenkäyttäjiä kohtaan oltiin toisinaan lähes vihamielisiä ja paikka miellettiin majoituspalveluksi eikä matalan kynnyksen yökeskukseksi. Yökeskus Kalkkers suljettiin 27.4. kesäkuukausien ajaksi. Kalkkers avaa ovensa jälleen kuluvan vuoden syksyllä. 3.5. Etsivän työn yksikkö Yökiitäjä Etsivän työn yksikön Yökiitäjän tehtävänä on tavoittaa ulkona oleilevia asunnottomia henkilöitä, jotka eivät ole minkään palveluiden piirissä. Kahden sairaanhoitajan tiimi liikkuu yöaikaan pääkaupunkiseudulla autolla. Yökiitäjän kävijä saa inhimillisen kontaktin toiseen ihmiseen ja välitöntä apua terveydentilaansa. Työtiimi arvioi kävijän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilan sekä selvittää, tunteeko kävijä majoituspalvelut. Ohjaus, neuvonta ja kuljetus tarjotaan kävijälle harkinnanvaraisesti. Ruoka-apua tarjotaan aina saatavuuden mukaan ja lisävaatetuksen tarpeellisuus arvioidaan. Yökiitäjän kautta saavutetaan mahdollisimman nopea pääsy kunnallisten palveluiden piiriin. Luontevan kontaktin saavuttaminen edesauttaa asunnottoman oman aktiviteetin lisääntymistä ja pysäyttää syrjäytymistä. Yökiitäjän huhtikuu 2014 Huhtikuun aikana Yökiitäjä tavoitti 35 henkilöä, joista Helsingissä uusia kolme, Vantaalla yksi. Espoossa kontakteja 11. Kävijät kokivat kontaktin saamisen, pienen keskusteluhetken tärkeäksi. Kävijöille kerrottiin majoituspalveluista sekä sosiaalityön kontaktin luomisen tärkeydestä. Kaikki kävijät eivät halua majoittua asumispalveluiden yksiköissä esim. levottomuuksien takia. ‐ Yökiitäjä liikennöi huhtikuussa 14 yönä. Kaksi niistä vietettiin Jyväskylässä etsivää työtä tehden. ‐ Huhtikuun aikana liikuttiin Helsingin ydinkeskustassa kartoittaen yleiset käymälät sekä puisto- ja torialueet. Yökiitäjä liikkui myös juna-asemien ympäristöissä sekä muutamana yönä Vantaan alueella. Yöhuoltamoilla käytiin myös ajoittain. Espoossa liikuttiin Espoon keskuksessa, Tapiolassa sekä Leppävaarassa. ‐ Tapausesimerkkejä Vantaan Myyrmannin pysäköintialueella tavattiin 52-vuotias ammattisotilas. Mies oli tullut Suomeen muutama viikko sitten. Maahan tultuaan hän oli asunut kavereidensa luona. Yökiitäjän työntekijät keskustelivat miehen kanssa hänen tilanteestaan. Hän sanoi olevansa yhteydessä Vantaan sosiaalitoimeen. Eläintarhan Nesteen kahvilasta tavoitettiin 52-vuotias mies. Kävijä asui vuoden Pitäjänmäen asumispalveluyksikössä, josta oli saanut häädön sanottuaan ”pahasti” väärälle henkilölle. Hän majailee nyt Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa. Hän on tuttu kävijä siellä ja kertoi asumisasioidensa olevan jotenkin vireillä. Miehelle annettiin myös Vva:n toiminnasta kertova infopaketti. Hän kertoi tuntevansa järjestön. 21 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Helsingin keskustan Aikatalosta tavoitettiin 51-vuotias virolainen rakennusmies. Hän asuu puolitutun kaverinsa luona. Toiveena olisi oma asunto Suomesta, kun on töitä. Miestä kehotettiin olemaan yhteydessä Helsingin kaupungin sosiaalitoimeen. ‐ Muuta keskeistä Yökiitäjä vieraili Jyväskylässä 8.-10.4. kaupungin sosiaalitoimen palaverissa, jossa käsiteltiin Jyväskylän kokemusasiantuntijuuden merkitystä kaupungille. Yökiitäjä liikkui ennen tapaamista kahtena yönä kaupungilla. Palaverissa todettiin, ettei etsivälle työlle yöaikaan ole tarpeita. Yökahvilan kaltaista toimintaa voisi tulevaisuudessa miettiä. Yökiitäjästä tehtiin artikkeli Keski-Suomalaiseen. Yökiitäjän toukokuu 2014 Toukokuun aikana Yökiitäjä tavoitti 21 Helsingissä, 1 Vantaalta ja 7 Espoossa. Helsingissä tavatuista 4 oli etsivän työn yksikölle uusia. ‐ Yökiitäjä oli toukokuussa 15 yönä liikkeellä. ‐ Toukokuun aikana Yökiitäjä liikkui Helsingin ydinkeskustan alueella. Espoossa sekä Vantaalla liikuttiin ostoskeskusten alueilla. ‐ Tapausesimerkkejä Töölöstä tavoitettiin raitiovaunupysäkiltä 68-vuotias pulloja keräävä nainen. Häneltä saatiin varsin niukasti tietoja. Hän kertoi olevansa asunnoton ja viettävänsä yönsä lähistöllä olevassa varastorakennuksessa. Halusi Yökiitäjän työparin poistuvan kyselemästä hänen elämästään. 54-vuotias mies tavattiin Senaatintorilla. Hän on ollut asunnoton yli vuoden ajan ja majaillut kaverinsa luona. Yökiitäjän arvion mukaan mies on selkeästi päihdeongelmainen. Hänelle kerrottiin päihdehuollon paikoista sekä sosiaalitoimesta. Oli kiitollinen saamastaan ohjeistuksesta. Rautatieasemalta tavoitettiin hyvin hiljainen 45-vuotias henkilö. Hänelle kerrottiin Hietaniemenkadun palvelukeskuksesta ja kehotettiin menemään sinne, kun on itse siihen valmis. Vantaalta Martinlaakson juna-asemalta tavoitettiin 54-vuotias avioeroprosessia läpikäyvä mies. Mies kertoi käyvänsä töissä ja asuvansa tällä hetkellä kaverinsa luona. Hän on jonossa vuokra-asuntoon. Mies oli kovin ahdistunut ja asiallinen, mutta näköalaton. Hänelle kerrottiin, että voi ottaa yhteyttä, jos tilanne menee vaikeammaksi. Terveydenhuoltoon kehotettiin olemaan yhteydessä ahdistuneisuuden vuoksi. Vanhoissa kävijöissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, esimerkiksi erään kävijän kanssa habitus on suhteellisen normaali. Mies on tavattu usein rappukäytäviltä sekä Tullinpuomin Shelliltä. ‐ Tilasto toukokuulta Tapaamiskertoja Helsinki Espoo 39 7 (=määrä yht.) Naisia Miehiä Helsinki 1 Helsinki 20 Espoo 0 Espoo 7 22 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Uusia kontakteja Vanhoja kontakteja Vva Kontaktit yhteensä 2014 IKÄ Miehet Helsinki Espoo Helsinki Espoo 3+ Vantaa 1 Helsinki Espoo 18 7 Helsinki Espoo 7 3 Helsinki Espoo 151 29 alle 25 v. 25-40 v. 40-60 v. yli 60 v. - - 20 - 7 - - 1 - Naiset Helsinki Espoo MUUT YHTEYDENOTOT Poliisi Koko toiminta 30 Ambulanssi Koko toiminta 10 Päivystävä lääkäri Koko toiminta 1 KULJETUKSET JA KÄYNNIT Hietaniemenkadun Yhteens Helsinki Espoo palvelukeskus ä 35 Hangonkadun kat- Yhteens Helsinki Espoo kaisuhoitoasema ä 2 33 Yökeskus Yhteens Helsinki Espoo Kalkkers ä Espoon selviämis- Yhteens Helsinki Espoo hoitoasema ä 2 13 Olarinluoman Yhteens Helsinki Espoo vastaanottokoti ä 1 8 Kuljetus esim. Yhteens Helsinki Espoo sairaala, terveys- ä keskuspäivystys 2 KOKO TOIMINTA Liikennöidyt yöt 1150 Kontaktit yhteensä Helsinki Espoo 3 796 255 23 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Miehiä Naisia Uusia kävijöitä Vailla Vakituista Asuntoa Helsinki 2 412 Helsinki 147 Helsinki 553 1541 Espoo 243 Espoo 12 Espoo 26 4 HENKILÖKUNTA, HALLINTO JA TALOUS 4.1 Henkilökunta Yhdistyksen kävijöille tehtiin kyselytutkimus. Haastattelut teki tehtävään pyydetty, vastaavanlaiseen haastattelututkimukseen aiemmin osallistunut henkilö valmiin ohjeistuksen mukaan vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepassa. Yökeskus Kalkkersin mentyä kiinni 27.4. siirtyi yksi ohjaajista työskentelemään Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepaan ja osittain myös järjestötyön puolelle toimistoon. Sällikodissa työskentelee toinen ohjaajista. Kalkkers avataan jälleen syksyllä. Henkilökunnan virkistys ja kehittämispäivät pidettiin Nuuksiossa 27.-28.5. Työvaliokunnan kokous pidettiin yhdistyksen toimistotiloissa 24.6. Kokouksessa käsiteltiin toimipisteiden ajankohtaiset asiat ja Kansaneläkelaitoksen hakemus työterveyshuollon kustannuksista. 4.2 Hallinto ja talous Raha-automaattiyhdistyksen selvitykset toimitettiin huhtikuun loppuun mennessä. Vuoden 2013 vuosikertomuksen ostettiin taitto ulkopuolelta. Sällikodin kilpailutus alkoi vuoden 2014 puolella ja puheenjohtaja, toiminnanjohtaja sekä Sällikodin esimies osallistuivat neuvotteluihin. Varsinainen hankintapyyntö julkaistiin ennen juhannusta ja ostopalvelutarjoukset on jätettävä elokuun loppuun mennessä. Hallitus kokoontui kesäkuussa. 5 TILAISUUDET, TAPAHTUMAT, VIERAILUT Vva:n toiminnanjohtaja osallistui Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakisen 60-vuotisjuhlavastaanotolle 9.4. Omat avaimet -hankkeen Jyväskylän vierailun yhteydessä hankevastaava osallistui 8.4. yhdessä hankkeelle työharjoitteluaan suorittaneen kanssa Jyväskylän kaupunginkirjastossa järjestettyyn Oman kodin kynnyksellä seminaariin, jossa käsiteltiin asumisen ja arjen tukemisen teemoja ja hyviä käytäntöjä. 24 Vva ry:n osavuosikatsaus huhti-kesäkuulta 2014 Asunnottomien palvelujen pitkäaikainen asumispalvelupäällikkö Jorma Pajusen eläkkeelle lähtöä vietettiin 16.4. Kallion virastotalolla. Yhdistys muisti Pajusta kirjalahjakortilla. Yhdistyksen tervehdyksen toimitti toiminnanjohtaja. Matalan kynnyksen toimipisteiden työntekijöitä Vepasta, Yökeskus Kalkkersista ja Sällikodista osallistui Joensuussa 24. huhtikuuta järjestettyyn Haastava asiakas sosiaali- ja terveydenhuollossa -koulutuspäivään. Liikkuvan tuen työntekijä osallistui ikääntyneiden kansalaisten päihde- ja mielenterveysseminaariin. Liikkuvan tuen työntekijä osallistui Samalla viivalla - yhteisellä asialla -seminaaripäivään Kallion virastotalossa. Seminaarin tavoite oli edistää päihde- ja mielenterveystyön sekä vertaistyön ja ammatillisen työn keskinäistä toimivuutta ja lisätä luottamusta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja osallistui 6.5. Helsingin yliopiston juhlasalissa seminaari- ja verkostoitumistilaisuuteen Pro Bono. Päivän aikana käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa Suomen rahapelijärjestelmä kolmannen sektorin mahdollistajana, Myötäelämisen merkitys ja voima sekä Yhteisöllisyyden ja jäsenyyden uusi näkemys. Liikkuva tuen työntekijä osallistui tukihenkilönä riippuvuussairauksien (addiktioiden) käsittelemiseen kohdennettuun seminaariviikonloppuun. Liikkuva tuen työntekijä ja matalan kynnyksen toiminnan esimies osallistuivat Tanskassa pidettyyn hajautetun asumisen pilottityön kehittämiseen sisältyvään kaksipäiväiseen kohtaamiseen Y-Säätiön ja muutaman muun toimijan kanssa. Liikkuva tuen työntekijä ja matalankynnyksen toimintapaikkojen esimies osallistuivat hajautetun asumisen pilottityökokoontumiseen Jyväskylässä. 25
© Copyright 2024