Asunnottomuusohjelma TOTEUTUU! Kauan odotettu muutto
a m l e j h o s u u m o t t o n Asun ! U U T U E T TO o t t u u m u tt e t o d o n a Kau n i l o u t i a s N O T O N N ASU ! N Ö Ö I S K OMAAN Y : i u t u e t o t a m l e n u n e Rep ” n i a v a u u t t u u p ä ä n E “ ASUNNOTTOMAN YKSINELÄJÄN LEHTI VUODESTA 1987 VAILLA FINNISH VAKINAISTA HOMELESS ASUNTOA NEWS RY SINCE 1987 1/2011 2€ Vailla vakinaista asuntoa ry on kansalaisjärjestö, joka toimii asunnottomien arjen apuna sekä edunvalvojana. Edunvalvojana Vva vaikuttaa yksilötasolla kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön. Asunto on perusoikeus, eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa. Vva ry perustettiin Lauttasaaren tukikodissa vuonna 1986 YK:n julistaman Asunnottomien vuoden toimintaa ajatellen. Perustajien toive oli, että yhdistyksestä tulee tarpeeton: jokainen tarvitseva tulee saamaan asunnon. Toisin on käynyt, mutta KOTI KUULUU KAIKILLE. Asukin toimitus Pekka Peltomäki, pääurkkija Sanna Lehtonen, vastaava pääurkkija Jorma Korhonen Reijo Pipinen Pepe Järvinen Hanna Piirainen Carole Brady Timo Puranen, vinjetit Raija Maunula, toimitussihteeri& lehden toteutus Asukin neuvonantajat Knud S. Larsen, sos.psyk. professori Reidar Ommundsen, psyk. professori Kees van der Weer, sos.psyk. professori Ilkka Taipale, dosentti Mauri Poikeljärvi, sosiaalineuvos Lauri Hannikainen, kv-oik. professori Antti Arstila, lääk.tri [email protected] Asukin toimittavat yhdessä entiset ja nykyiset asunnottomuuden kokeneet sekä Vva:n työntekijät kanssakulkijoina. Vailla vakinaista asuntoa ry Kinaporinkatu 2 A 8 00500 Helsinki puh. 010 5481900 (vaihde) Faksi 09 7310 4033 www.vvary.fi Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keskus Vepa Vaasankatu 5, 00500 Helsinki puh. 050 443 1065 [email protected] Laguuni-bussi Yökahvila Kalkkers Mäkelänkatu 50, 00510 Helsinki Puh. 050 443 1068 Yökiitäjä-auto Puh. 050 528 2013 ajovuorojen aikana Liikkuva tuki ja palveluohjaus Ohjaaja Juhani Haapamäki Puh. 044 520 7870 [email protected] Asumisasiat Ohjaaja Ulla Pyyvaara Puh. 050 443 0102 [email protected] ........ Kirjoita Asukkiin! Toimitus ottaa vastaan juttuja, runoja, kuvia, piirroksia ja ehdotuksia aiheiksi joista haluaisit lukea tai tietää. Asukki-verkkolehti ilmestyy kesäkuussa ja Asukin 25-vuotisjuhlanumero elokuun lopussa. Tuo tai lähetä kirjoitus tai kuvitus tai piirros tai ehdotus Vva:n toimistolle, Vepaan, Kalkkersiin tai Asukin sähköpostiin [email protected]. Osallistumisesi on tärkeää. Vva NYT: Vva ry kiittää suuresti SKANSKA-koteja tavaralahjoituksista! Yökahvila KALKKERS muutti maaliskuun alussa osoitteeseen MÄKELÄNKATU 50 (Sininauhasäätiön asumisyksikön Pessi& Illusian alakerta). YÖKIITÄJÄ pysähtyy samassa osoitteessa ajovuoroillaan puolenyön aikaan. VEPA eli Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus muutti maaliskuun alussa Kinaporinkadulta kulman taakse vanhaan Kalkkersiin eli osoitteeseen Vaasankatu 5. Kohtaamispaikan ja Arskan pesulan toiminta ovat sulautuneet Vepaan. Ohjaaja Ulla on entiseen tapaan tavoitettavissa henkilökohtaiseen neuvontaan, tukena asumisasioiden hoidossa ja mukana erilaisten toimintapäivien järjestämisessä. Tulossa mm. taidepäiviä ja tilojen järjestyttyä metallipajapäiviä. Myös terveysasioista pidetään huolta. Ohjaajat ovat tavattavissa Vepan tiloissa. Ota rohkeasti yhteyttä. Liikkuva tuki lähtee mukaan esim. viranomais- tai sairaalakäyntejä hoitamaan. Myös asumisasioiden ohjaaja lähtee mukaan tarvittaessa. Vepassa voit soittaa viranomaispuhelut ja käyttää internettiä maksutta. Vva ry painottaa kokemusasiantuntijuutta. Asunnottomuutta kokeneet osallistuvat yhdistyksen verkostotapaamisiin järjestökumppanuudesta ministeriötasolle. Asunnottomuus on itse elettyä elämää. Siihen liittyy tietoa, jota ei löydy kirjoista. PÄÄtönKIRJOITUS ja muuta asiaa Soini& SOINI 1 /2011 Päätoimittaja Pekka Peltomäki: Soini&Soini.................................3 Painajaisuni.................................................................................3 Eduskuntavaalit: missä äänestän?................................................3 Kalkkers on nyt Mäkelänkadulla...................................................3 PAAVOn kuulumisia: pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu...........................................5 Puolueellisesti asumisesta...........................................................6 ARA-päivä täynnä asiaa...............................................................7 Vali vali - poimintoja asumispäiviltä.............................................7 Puolustus-teos kertoo asunnottoman tarinan..............................8 Kokemusasiantuntija on paras asiantuntija..................................8 Ihmisiä ja variksia.........................................................................9 Toimeentuloturvaan tarvitaan muutos........................................10 Edelleen köyhyydestä...................................................................10 Peursturvalla elävä ei kuluta edes kohtuullisesti..........................10 Leipäjonoon tottuu - mutta pitääkö?...........................................10 Kuka kuuntelee köyhää? Ehdotuksia hallitusohjelmaan...............11 Johnny-Kai Forssell: Syrjään siirretty............................................11 Vepa on osoitteessa Vaasankatu viis.............................................12 Vartiosaaren toimintakausi lähenee.............................................13 Ensiasujan muistilista..................................................................15 Terveyskeskuskäynnistä jäi myönteinen kokemus........................15 Koditon paimen...........................................................................15 Kirja: Huumeäidin elämässä kaikki on turhaa ja harhaa...............16 Valvottu koevapaus onnistuu järjestöissä.....................................17 Koevapautta odottava tarvitsee korvamerkittyä aikaa.................18 Asfalttia ja auringonkukkia - Vva ry kiittää...................................19 Esa Uusi-Kerttula: Voi itku............................................................19 Nälkäisen opas.............................................................................20 Saksittua......................................................................................20 Avoimet ovet Vinkissä..................................................................21 Pääkaupunkiseudun asunto-opas................................................21 Rappukäytävän ratoksi................................................................22 Ajatollahin horoskooppi...............................................................23 Steissi-hanke etenee....................................................................24 Kauden asuton Molemmat Soinit ovat saaneet aikaan nousua Suomen vilkkaudessa. Toinen heistä on toiminut Sininauhaliiton nostamiseksi, toinen tähyilee Suomen tasavallan pääministerin paikkaa. Tiettävästi Soinit eivät ole puolueveljiä, vaikka eivät vihakaan toisiaan. Tyypillisintä oli sosiaalineuvos Jorma Soinin sanonta; Minä kunnioitan Timo Soinia: vaikka hän olisi voinut haukkua Viikinki Halmeen lyttyyn, hän ei tehnyt sitä. Hän on inhimillinen mies. Toisaalta sosiaalineuvos antoi minulle, lehdentekijälle, oikeuden käyttää hänestä nimitystä kloppi. En käytä. Koska ei ole mitään aihetta. En edes löydä sanoja käytöksen muuttamiseen, johon minulla toki olisi maailmaa kolme vuotta enemmän nähneenä ja eläneenä vanhemman miehen oikeus. Sen sijaan tahdon toivottaa hyvää jatkoa heidän valitsemillaan vaikeilla urilla. Toivoo Pekka Peltomäki Päätoimittaja Pekka Peltomäki Eduskuntavaalit 2011 Missä äänestän? Eduskuntavaalipäivä on 17.4.2011. Asunnoton äänestäjä voi kysyä äänestyksestä, kun haluaa äänestää, ja ei ole sitä asunnon osoitetta tällä hetkellä, oikeusministeriön maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4770 - sieltä kyllä saa asiantuntevaa vastausta eduskuntavaalien liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi voi käydä ennakkoäänestämässä, niin kuin minä teen, suoraan pääpostissa. Siellä ilmottaudutaan henkilöpaperit mukana, sitten odottamaan äänestysvuoroa, sit äänestyskoppiin, sitten äänestyslipun kanssa vaalityöntekijän luokse, hän laittaa siihen valtion leiman, ja sitten pudotat äänestyslipukkeen äänestyslippulaatikkoon. Koko homma mennee kyllä joustavasti, kun kaikki on valmiina, liput ja laput ja itse äänestäjä. Jos joku sitten kysyy, että ketäpä äänestit, vastaat sen legendaarisen vastauksen: kuule, se on vaalisalaisuus... Jorma Korhonen H Helsingin äänestyspaikat ovat vaalipäivänä avoinna klo 9–20. Äänestyspaikka on merkitty äänioikeutetulle lähetettyyn ilmoituskorttiin. Omaa äänestysaluettaan voi tiedustella Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnan toimistosta puh. (09) 310 13344. Osoitteeton asunnoton voi käydä äänestämässä Helsingin kaupungintalolla, Pohjois-Esplanadi. 6.4.–12.4.2011 voi äänestää ennakkoon missä tahansa kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa. Helsingissä on tällä hetkellä 34 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoihin kuuluu posteja sekä 15 kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Henkilöllisyys on todistettava ennakkoäänestyspaikalla vaalivirkailijalle, jotta sekaannuksia ei syntyisi. Tämän vuoksi henkilöllisyystodistus on oltava mukana. Ennakkoon voi äänestää myös tietyissä laitoksissa, kuten sairaaloissa, rangaistuslaitoksissa ja määrätyissä sosiaalihuollon toimintayksiköissä. Laitoksissa saavat äänestää ainoastaan niissä hoidettavina olevat ja niihin otetut henkilöt, näin ollen laitosten henkilökunta ja esimerkiksi päivystyksessä tai poliklinikoilla asioivat henkilöt eivät kuulu laitosäänestyksen piiriin. Vva ry toimii asiantuntijajärjestönä mm. Suomen hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa. Yhdistys tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa ja aluetyötä Suomen suurimpien asunnottomuuskaupunkien toimijoiden kanssa sekä kuuluu täysjäsenenä Eurooppalaiseen asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestöön FEANTSAan. Vva ry:n toimintaa rahoittaa pääosin Raha-automaattiyhdistys. Asukki-lehti onnittelee päätoimittaja Pekka Peltomäkeä 64-vuotispäivän johdosta (2.4.2011). Toimitus toivottaa kaikille lukijoille hyvää ja leppoisaa kevättä. Yökahvila Kalkkers Mäkelänkatu 50 Avoinna parittomat viikot klo 22-06 maanantai-illasta sunnuntaiaamuun Seuraavat aukiolot: vko 15 = ma 11.4. - su 17.4. (maanantaiaamuun) vko 17 = ma 25.4. - su 1.5. (maanantaiaamuun) jne. Vva ry:n Yökahvila Kalkkers toimii nyt osoitteessa Mäkelänkatu 50. Vva ry:n Yökahvila Kalkkersin osoite on ollut maaliskuun alusta alkaen Mäkelänkatu 50. Kalkkers muutti Sininauhasäätiön kiinteistön tiloihin, Puolimatkankoti Pessi&Illusian alakertaan. Sininauhasäätiö järjestää Pessi&Illusia -kodissa tuettua asumista helsinkiläisille pitkäaikaisasunnottomille. Asumisen tavoitteena on, että asukas säilyttää itsenäisen toimintakykynsä ja omatoimisuuden mahdollisimman pitkään. Siirtymistä itsenäisempään asumiseen tuetaan aina, kun siihen on edellytyksiä. Keskeistä toiminnassa on myös asiakkaiden perusoikeuksien puolustaminen. Puolimatkankodin arjen elämisessä näkyy yhteenkuuluvaisuus, kunnioitus muita kohtaan ja toisten erilaisuuden hyväksyminen. S Sininauhasäätiö selvittää RAY:n tuella kolmannen sektorin asemaa päihdeongelmaisten asumispalvelujen tuottajana. Järjestöt ovat uudessa tilanteessa: aiemmin asumispalvelujen sopimuksia tehtiin kuntien kanssa kumppanuusperiaatteella. Nyt sopimukset kilpailutetaan. Yleishyödyllisyys, vapaaehtoisuus ja vertaistoiminta ovat usein laadullisia palveluita, jotka eivät näy hinnassa tai palvelutuotteissa vaikka ne voivat olla olennainen osa toipumistapahtumassa. Ratkaiseeko päihdeongelmaisten asumispalvelujen ostamisessa vain hinta vai saavatko järjestöt yleishyödyllisyydelle painoarvoa? Sininauhasäätiön tutkimus tuo järjestöjen edustajien äänen esiin kilpailuttajien puheen keskellä. Sininauhasäätiön toiminnanjohtaja Jorma Soini on tehnyt tj:n työtään vuodesta 2000. Hän on useissa yhteyksissä pohtinut kanssaihmisten suhtautumista nk. laitapuolen kulkijoihin. ”Ohikulkijat karttavat niitä laitapuolen kulkijoita, jotka kulkevat valtaväestöstä sivussa liiallisen alkoholinkäyttönsä vuoksi. Onkin aika mielenkiintoinen seuraava ajatus tai vähintään sanaleikki: normaalin ihmisen voisi määritellä toteamalla, että normaali on kaikin tavoin keskiverto. Kuka haluaisi olla kaikin tavoin keskiverto? Me haluamme, että meissä kaikissa ja varsinkin itsessä olisi jotain ainutlaatuista, jotain korvaamatonta. Esimerkiksi tasavaltamme presidentti, pääministeri ja monet muut julkisuuden henkilöt ovat laitapuolen kulkijoita. Joskin he kulkevat usein eri laidalla kuin esimerkiksi katukuvassa näkyvä alkoholisti. Ketkään mainituista eivät voi elää kuitenkaan arkeaan kuten keskivertoihminen tekee.” ”Jos jätän koiran tai muun lemmikkini heitteille, ennemmin tai myöhemmin tulee eläinsuojeluviranomainen, joka hoitaa minulle rangaistuksen ja lemmikille kodin. Mutta missä on kunkin kotikunnan ihmissuojeluviranomainen, joka pannaan vastuuseen, kun joku kansalainen kuolee kadulle kylmyyteen tai yhteiskunnan lukitsemaan putkaan?” Painajaisuni… …siitä seuraa, jos jätät äänestämättä. Toki se voi seurata, jos äänestät. Nyt on kuitenkin hyvää tarjolla joka puolueelta, mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät, vaalien jälkeen kaikki hyvät aikomukset ja lupaukset unohtuvat. Tämän lehden lukijat, toivon mukaan, haluavat ratkaista maamme köyhyysongelman, asunnottomuuden ja työttömyyden. Näin aluksi. Toivoisimme tietenkin inhimillistä kohtelua eri byroissa, joissa joudumme asioimaan olosuhteiden pakosta. Kansamme tulevilta edustajilta toivomme nyt, että oma etu olisi taustalla, kun 800.000 köyhän ongelmia ratkotaan. Haluaisimme elää edes siedettävää elämää syrjäytettyinäkin. Emme me halunneet syrjäytetyiksi, vaan meidät on syrjäytetty. Yhteiskunnalliset syytkin ovat olemassa, jos ne halutaan nähdä. Emme me halunneet, että työmme viedään halvan työvoiman maihin, joissa ihmiset joutuvat työskentelemään nälkäpalkalla ja surkeissa työoloissa. Emme me myöskään halunneet Euroopan ongelmavaltioiden imevän pienen Suomen verorahoja, jotta pankkiireiden ja keinottelijoiden tappiot tulisi kuitattua. Emme pyytäneet, että maamme velkaannutetaan siihen malliin kuin nyt tehdään.Lapsemme ja lapsenlapsemme ovat vielä ihmeissään, kun maksavat valtionvelkaamme. Emme halunneet, että meitä ja vanhuksia hoidetaan huonosti, kun ei ole hoitavia ihmisiä. Me emme toivoneet vallan kammareihin ihmisiä, jotka ajavat vain heidän asioitaan, joilla asiat ovat jo hyvin. Me haluaisimme, että kaikki voivat edes kohtuullisesti toteuttaa itseään ja tarpeitaan. Reijo P PAAVOn kuulumisia -pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu Poimintoja PAAVOn vuoden 2010 työstä Ohjelman toteutuneita tavoitteita Ohjelman mukainen määrällinen tavoite on osoittaa pitkäaikaisasunnottomille asuntoja, tukiasuntoja tai hoitopaikkoja vuoteen 2011 mennessä kuntakohtaisesti seuraavasti: Helsinki 750; Espoo 125; Vantaa 125; Tampere, Turku, Lahti, Kuopio, Joensuu, Oulu ja Jyväskylä yhteensä 250 >yhteensä 1 250. Kaupunkien toimeenpanosuunnitelmissa on esitetty tätä suurempi määrällinen tavoite, yhteensä 1 606 asuntoa. Vuoden 2010 loppuun mennessä oli aiesopimuskaupungeissa otettu käyttöön 494 pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettua asuntoa ja tukiasuntoa. Vuoden 2011 aikana käyttöön otetaan vielä 594 asuntopaikkaa. Lisäksi suunnitteilla ja rakenteilla on 622 asuntoa, joista pääosa saadaan käyttöön vuonna 2012. Suurin osa vireillä olevista hankkeista on joko saanut ainakin ARAn alustavan varauspäätöksen investointiavustuksesta tai hanketta koskevat hakemukset on jätetty ARAn käsittelyyn. Useissa kaupungeissa pitkäaikaisasunnottomille on osoitettu asuntoja myös ohjelman ulkopuolisista kohteista ja asuntokannasta, ts. PAAVO-tilastojen ulkopuolella. Arvioiden mukaan näiden asuntojen määrä on useita kymmeniä. Ohjelman mukaisesta tavoitteesta (1 250 asuntopaikkaa) on vuoden 2010 loppuun mennessä toteutunut arviolta 40 %. Ohjelmakauden loppuessa 2011 toteutus- asteen arvioidaan olevan vähintään 87%. Kun kaikki ohjelman mukaiset hankkeet ovat käytössä viimeistään vuoden 2012 aikana, on ohjelman mukainen määrällinen tavoite, pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen, toteutunut. Hankkeiden valmistuessa asuntoja on otettu käyttöön yli 400 enemmän kuin alkuperäinen tavoite edellytti. ARAn asuntomarkkinakyselyn mukaan vuonna 2010 pitkäaikaisasunnottomia oli aiesopimuskaupungeissa kaikkiaan 2 849. Tähänkin lukuun suhteutettuna puolittamistavoite on toteutumassa. Tukihenkilöstöä palkataan STM on myöntänyt avustuksia tukihenkilöstön palkkaukseen kaikille aiesopimuskaupungeille. Avustuksia on myönnetty vuodelle 2010 2,7 M€, yhteensä 4,7 M€ koko ohjelmakaudella, millä on palkattu 205 uutta tukihenkilöä asunnottomien palveluihin. Joidenkin hankkeiden viivästymisen vuoksi palkkausavustuksen käyttö on painottunut ohjelmakauden loppupuolelle. Avustusta on käytettävissä vielä 5,6 M€. Asuntoloiden muunto-ohjelma Suoja-Pirtti ry:n Rukkilan asuntolan peruskorjaus on valmistumassa ja uuden yksikön, jossa on 21 tukiasuntopaikkaa, toiminta käynnistyy maaliskuussa 2011. Peruskorjaus on toteutettu RAY:n avustuksella. ARA on tehnyt varauspäätöksen Kovaosaisten ystävät ry:n Kalevankadun asuntolan, Pelastusarmeijan Alppikadun asuntolan sekä Espoossa sijaitsevan Väinölä-kodin peruskorjauksesta. Kalevankadun ja Alppikadun osalta suunnittelutyö on käynnissä ja peruskorjaukset alkavat vuoden 2011 aikana, Väinölä-kodin osalta aikataulu on tällä hetkellä täsmentymätön. Vuoden 2012 aikana pääosa nykyisistä asuntoloista on korvautunut vuokrasuhteeseen perustuvilla tuetun asumisen yksiköillä.. Pääosa asuntoloiden peruskorjauksista rahoitetaan ARAn investointiavustuksella ja korkotukilainalla Jotta peruskorjattavien asuntoloiden asukkaat eivät joudu taivasalle, asuntoloiden ylläpitäjät ja Helsingin kaupunki ovat laatineet yhteisen väistötilasuunnitelman. Asumispalveluja vapautuville vangeille RAY on myöntänyt avustusta kahden yhteisön hankkeisiin, joissa kehitetään vapautuvien vankien asumisen tukea. RAYn tuella on myös hankittu tukiasuntoja vapautuville vangeille RAY. Rikosseuraamusviraston Oma Kotihankkeen alueelliset ryhmät ovat jatkaneet toimintaansa. Aluevankiloiden joh- dolla työskentelevissä ryhmissä ovat lisäksi mukana sijoitusyksiköiden, kaupunkien ja järjestöjen edustus. Ryhmissä on kehitetty paikallisia yhteistoimintamalleja vapautuvien vankien asumispolkujen turvaamiseksi. Ryhmät ovat myös osallistuneet vapauttamisyksiköiden suunnitteluun. Hanketyössä on kehitetty myös uusia toimintamalleja kuten vapauttamiskäsikirjaa, hyvien käytäntöjen kirjaamista sekä tietopankkia arjen taitojen arvioinnista. PAAVO? Hallituksen ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu valtioneuvoston helmikuussa 2008 tekemään periaatepäätökseen. Valtion viranomaisten ja ohjelmaan kuuluvien kymmenen kaupungin kesken on allekirjoitettu aiesopimukset ohjelman toimeenpanosta. Aiesopimuksiin, jotka tulivat voimaan 1.9.2008, liittyvät kaupunkikohtaiset toimeenpanosuunnitelmat. Ohjelman ohjaus- ja seurantaryhmän puheenjohtajana toimii ARAn (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) johtaja Jarmo Lindén. Nuorten asunnottomuutta torjutaan ennalta Nuorisoasuntoliiton RAYn tuella toteuttama nuorten tuetun asumisen kansallisen hanke on laaja-alainen sosiaalista eheytymistä tukeva hanke, jonka lähtökohtina ovat panostaminen ennaltaehkäisyyn sekä Hyvien Käytäntöjen esiin nostamiseen ja juurruttamiseen. Kaikki ohjelmakaupungit ovat Nuorisoasuntoliiton toiminnan piirissä. Hanke toimii yhteistyössä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Startti parempaan elämään -hankkeen kanssa, joka on myös RAYn rahoittama kehittämishanke. Nuorten tuetun asumisen kansallisessa hankkeessa on levitetty laajempaan käyttöön Asumisen ABC ja Digitaalinen portfolio ja ne on hyväksytty hyviksi käytännöiksi THL: n Sosiaaliporttiin. Hankkeen (2008–2011) puitteissa on vähentämisohjelman rinnalla valmistunut/ valmistumassa arviolta 766 asuntoa erityistä tukea tarvitseville nuorille. Kaikissa aiesopimuskaupungeissa on solmittu/ollaan solmimassa yhteistyösopimus kaupungin ja paikallisen nuorisoasuntotuottajan kanssa tai asumisen tukea on järjestetty eri hankkeiden avulla. Kohuuhintaista asuntotarjontaa lisätään ja vuokrarästejä ehkäistään. Uudentyyppinen ennaltaehkäisevä palveluketju on syntynyt etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja tuetun nuorisoasumisen kesken. Nuorisoasuntoihin on vuoden 2010 aikana valittu asukkaiksi asunnottomia tai asunnottomuusuhan alaisia nuoria aiesopimuskaupungeissa kaikkiaan 271, heistä 150 on tuettavia nuoria. Asumisneuvonta halutaan vakiinnuttaa ARA on myöntänyt lähiöavustusta aiesopimuskaupunkeihin ja uusia asumisneuvojia on palkattu palkattu 12. Asumisneuvojien työn vaikuttavuudesta on saatu sekä toimijoiden kokemukseen perustuvaa että vahvaa tutkimuksellista näyttöä. Helsingissä työskentelee tällä hetkellä 5 vakituista ja 7 ARAn hankerahoituksella palkattua asumisneuvojaa. Vuoden 2010 aikana asumisneuvojien työllä onnistuttiin peruuttamaan 102 oikeuteen asti edennyttä häätöprosessia. Tämän lisäksi maksu- ja hoitosuunnitelmia tehtiin 1752, tilastoi- JYVÄSKYLÄ plussat + - 30 asumispaikkaa - lähiöissä lisääntynyt yhteisöllisyys - tutkimus asumisneuvonnan vaikuttavuudesta - sosiaalinen isännöinti projektivuokra-asuntoja saadaan käyttöön jos niihin järjestetään sosiaalinen isännöinti miinukset – - romaneja ollut vaikea asuttaa - kaupungissa ei yhtään yksikköä jossa ei olisi nollatoleranssi alkoholin suhteen KUOPIO plussat + - Atte-projekti vähentänyt häätöjä (asumisen ja työllistymisen tuki) 133 häätöä ehkäisty, 60 kesken ja 70 henkilön kohdalla epäonnistuttu. - vuokra-asuntoja valmistunut 341 - kaavahankkeet edenneet paremmin koska valtakunnallinen ohjelma - Kuopiossa oma erityisasumisen työryhmä miinukset – - asunnottomuusluvut kasvaneet Kuva: Mimmu Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman 2008–2011 tärkein määrällinen tavoite on ollut luoda 1250 uutta asuntoa, tukiasuntoa tai palveluasuntoa. Tämä tavoite tulee ylittymään. Käyttöön on nyt otettu noin 670 uutta asuntoa tai asuntopaikkaa. Vuoden 2011 loppuun mennessä käytössä on vähintään 1088 asuntoa ja vuoden 2012 aikana yhteensä 1697 uutta asuntoa tai tukiasuntoa. Ohjelmaan kuuluvia hankkeita on toteutettu ja vireillä kaikissa kymmenessä ohjelmakaupungissa. Ohjelman lähtökohtana on ollut soveltaa asunto ensin – periaatetta. Asumisen järjestyminen ja elämän puitteiden kohentuminen motivoi oman elämän kohentamiseen yleensä. Tämä näkyy esimerkiksi alkoholin käytön vähenemisenä. Uudenmallisessa tehostetussa tukiasumisessa asuvat käyttävät selvästi vähemmän erilaisia muita asumis-, päihde- ja sairaalapalveluja. Julkisen rahoituksen ohjaaminen samanaikaisesti sekä asuntojen rakentamiseen että tukihenkilöstön palkkaukseen edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Vuoden 2010 tuloksia tuja asiakasprosesseja asumisneuvojilla oli kaikkiaan 4909. Yhteistyötä tekevien kiinteistöyhtiöiden arvion mukaan asumisneuvonta voi vähentää häätöjä 30-50 %. Tutkimuksen mukaan asumisneuvonta Helsingissä vähensi häätöjä vuosina 20012008 32 %. Muiden asumisneuvontaan panostaneiden kaupunkien kokemukset ovat samansuuntaisia. Asumisneuvontatyön vakinaistamisesta on tehty lakialoite. Kansainvälistä tunnustusta Vähentämisohjelmaa on esitelty muun muassa Itävallassa ja European Social Networkin konferenssissa Barcelonassa. Myös yhteistyö Lontoon King´s Collegen kanssa on jatkunut. Nimi ovessa –kehittämishankkeen puitteissa yhteistyösuhteita on solmittu myös New Yorkissa toimivaan Pathways to Housing –järjestöön, joka on tullut tunnetuksi Asunto ensin –periaatteen kehittäjänä. Brysselissä pidettiin joulukuussa ensimmäinen eurooppalaista asunnottomuutta käsitellyt konsensuskonferenssi. Suomen vähentämisohjelmaa esiteltiin hyvänä esimerkkinä asunnottomuuden poistamiseen tähtäävistä kansallisista poltiikkaohjelmista. Vähentämisohjelman EU-tasoinenvertaisarviointitilaisuus järjestettiin joulukuussa Helsingissä. Suomen ohjelman vertaisarviointiin osallistui edustajia yhdeksästä Euroopan maasta. Työ tehdään lähellä ihmisen arkea Asunto ensin – periaatetta tukee lähelle ihmisen arkea yltävä monen ammatin yhteinen työmuoto, jolla voidaan puuttua vakaviin asumisen onnistumista vaarantaviin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Elokuussa käynnistynyt ”Nimi ovessa” on kaksivuotinen asunnottomien palveluiden kehittämishanke. Päämääränä on kehittää hankkeeseen osallistuvien kumppaneiden palvelujärjestelmissä asunto ensin -periaatteen palveluita, jotka toimivat sekä asunnottomuuden vähentämiseksi että ennalta torjumiseksi. Hankkeeseen kuuluu keskeisesti verkostotyö, jossa asiakasnäkökulmalla ja palveluiden käyttäjien kokemusasiantuntijuudella on merkittävä rooli. Hankkeeseen osallistuvat Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin Diakonissalaitos, Silta-valmennusyhdistys ja Vailla vakinaista asuntoa ry. Hanketta koordinoi Socca. Pitkäaikaisasunnottomuuden taustalla velkaongelmia Vähentämisohjelman hankkeiden val- mistuminen näkyy myös asunnottomuutta kuvaavissa tilastoissa. Jo aiemmin laskussa olleen pitkäaikaisasunnottomuuden lisäksi kaikkien yksinäisten asunnottomien määrä ohjelmakaupungeissa on kääntynyt laskuun. Pitkäaikaisasunnottomuus on kuitenkin vähentynyt enemmän (-351) kuin yleinen asunnottomuus (-233). Poikkeuksia yleisestä kehityssuunnasta ovat Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu, joissa yksinäisten asunnottomien määrä on kasvussa. Näistäkin kaupungeista ainoastaan Turussa ja Oulussa pitkäaikaisasunnottomien määrä on noussut. Huolestuttavinta kehitys on Oulussa, jossa pitkäaikaisasunnottomien määrän kasvu on suhteellisesti suurinta. Oulussa ohjelman mukaiset toimenpiteet ovat kohdistuneet yksinomaan nuorten asunnottomuuteen. Vuokra-asuntojen tarjonnan riittämättömyys esim, Kuopiossa, jossa uusia vuokra-asuntoja ei ole ollut rakenteilla useaan vuoteen, näkyy selvästi asunnottomuustilastoissa. Keskimäärin pitkäaikaisasunnottomia on 41 % kaikista yksinäisistä asunnottomista. Pitkäaikaisasunnottomien joukossa on selvästi aiemmin arvioitua enemmän ihmisiä, joiden asunnottomuuden taustalla on lähinnä taloudellisia ja velkaongelmia. Näyttää ilmeiseltä, että jatko-ohjelma- kaudella painopisteen tulisi olla olemassa olevan vuokra-asuntokannan tehokkaassa hyödyntämisessä, asuntojen hankinnassa sekä kevyeen ja liikkuvaan tukeen perustuvissa asumisratkaisuissa. Tätä on tutkittu: Asumisneuvonta vähentää huomattavasti asuntoasioista syntyviä oikeusjuttuja. Asumisneuvojan palveluilla on saatu vähennettyä vireille pantuja huoneenvuokra-asioita yli neljäsosalla keskimääräisestä. Kun asukkaiden ongelmat voidaan ratkaista ennen oikeusprosessia, säästöä syntyy kaikille osapuolille. Tämä on myös asukkaan kannalta paras vaihtoehto. Varsinkin vuokrarästien takia vireille pantujen huoneenvuokra-asioiden määrään asumisneuvonnalla on merkittävä vaikutus. Asumisneuvojan palvelut kiinteistöyhtiössä ovat vähentäneet vuokrarästien vuoksi vireillepantuja asuntoasioita 30% keskimääräisestä. Lähes puolessa kaikista asumisneuvonnan asiakastapauksista oli ongelmana vuokranmaksu. Kolme neljästä asumisneuvontaa saaneesta vuokranmaksuongelmaisesta teki asumisneuvojan avulla maksusopimuksen tai maksusuunnitelman. Tehostetun tuen vaikutusta on tutkittu Tampereen Härmälässä kerrostalossa sijaitsevassa asumisyksikössä. Sitä pitää yllä A-kilta, jolta Tampereen kaupunki ostaa palvelun. Tutkimuksessa verrattiin entisten asunnottomien palveluiden käyttöä asunnottomuuden aikana (ennen Härmälään muuttoa) ja Härmälässä asumisen aikana. Kustannussäästöjä 15 henkilön osalta syntyi yli 93 500 € /5 kk, vuositasolla lähes 225 000 €. Säästö on henkilöä kohden vuodessa 15 000€. Suurin säästö syntyy asumis- ja päihdepalveluiden käytön kustannuksissa, jotka vähenivät yli puolella. Toinen merkittävä säästö syntyy sairaalapalveluiden käytössä. ”Asumisneuvonnan asiakkaat tulevat yleensä häädön kynnyksellä tai sen jälkeen. Asiakkaiksi on laman myötä tullut sellaisia asiakkaita, joilla ei aiemmin ole ollut taloudellisia ongelmia ja tilanne on uusi. Asiakkaat tarvitsisivat pitkiä maksuohjelmia vuokrarästien maksuun. Niitä voidaan tehdä tavallisesti kolmelle kuukaudelle ja joskus kuudelle kuukaudelle, mikä on lyhyt aika kun ajattelee että normaali vuokranmaksu tuottaa jo vaikeuksia.”(Jyväskylä, asumisneuvoja keväällä 2010) TURKU plussat + - 120 tukiasuntopaikkaa - asunnottomaksi joutuvat voitu sijoittaa olemassa olevaan asuntokantaan - ei asumiskeskittymiä - asumisneuvonta alueellisella pohjalla miinukset- Vanhoista vuokraveloista hankala päästä eroon ESPOO plussat + - Pellaksenmäkeen valmistumassa 168 asuntoa pitkäaikaisasunnottomille. - Espoon kruunu saanut lisää asumisneuvojia - Yökiitäjä alkaa liikkua säännöllisesti Espoon alueella. miinukset – - hankinta ja kilpailutusprosessi hankalaa VANTAA plussat + - valitusprosessit on saatettu päätökseen joidenkin hankkeiden osalta. - 100 uutta asuntoa valmistuu mielenterveys- ja päihdekuntoutujille - Vav- asumisneuvontaa keskitytty ennnaltaehkäisyyn miinukset- Ohjelma edennyt takapainotteisesti - Maahanmuuttajat lisääntyneet P PAAVO-ohjausryhmän näkökohtia seuraavalle ohjelmakaudelle 2012-2015: JÄRJESTÖT KESKIÖSSÄ Järjestöjen ja yhteisöjen roolista uudessa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa valmistuu huhtikuun lopussa kirjallinen suunnitelma. Näkökulmana on asunto ensin –periaate ja asumissosiaalisen työn näkökulma. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy, tuetun asumisen onnistuminen ja eteneminen mahdollisimman normaaliin asumiseen ovat keskeisiä asoita. Tärkeää on, että järjestöt ja pal- P Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyvän Nimi ovessa -hankkeen verkostotapaaminen. Asunnottomuuden kokeneet ovat verkostossa oman asiansa asiantuntijoina. veluntuottajat pystyvät tunnistamaan asiakaskentässä tapahtuvat muutokset samoin kuin paineet, jotka tulevat asiakasvirtojen kasvun ja eriytymisen myötä. Järjestöjen rooli on tällä hetkellä hajanainen. Järjestöillä on ammatillista osaamista ja kykyä rakentaa verkostoja, mutta osaamista pitäisi hyödyntää enemmän. Nyt mm. ylikansalliset, kustannustehokkaat yritykset vahvistavat asemaansa palvelujen tuottajina. Järjestöjen pitäisi myös liittoutua keskenään markkinoinnin ja jakelukanavien tehostamiseksi. Samoin rahoituksen osaaminen on tarpeen: tällä hetkellä kunnat Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyi myös ensimmäinen eurooppalaista asunnottomuutta käsitellyt konsensuskonferenssi, joka järjestettiin Brysselissä joulukuussa. Konferenssilla saatiin EU:n poliittinen koneisto liikkeelle. Noin 400 henkeä (joista 20 oli asunnottomia tai asunnottomuutta kokeneita) seurasi poliittista prosessia, jonka piti tapahtua, jotta Eurooppaan saataisiin yksi yhteinen asunnottomuusstrategia. Jotta Eu:n poliittinen koneisto siis liikkuisi eteenpäin, konferenssi piti pitää. Konferenssi rakentui kuuden kysymyksen ympärille. Niihin otti kantaa asunnottomien valmisteluryhmä, paikalle kutsutut asiantuntijat sekä seitsemän hengen tuomaristo. Suomen edustaja tuomaristossa oli työlain professori Matti Mikkola Helsingin yliopistosta. Konferenssi oli Belgian EU-puheenjohtajakauden virallinen tapahtuma ja järjestettiin yhteistyössä Feantsan (Euroopan asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestö) kanssa Ranskan hallituksen tuella. 1. Feantsan ETHOS-määritelmää käytetään yleiseurooppalaisena asunnottomuuden määritelmänä. Määritelmässä huomioidaan erityyppinen asunnottomuus: ulkona asuvat, ilman asuntoa jääneet ja asunnottomuusuhan alla olevat sekä epäasiallisissa asumuksissa asuvat asunnottomat. Yleensäkin asunnottomuus nähdään monimutkai- Puolueellisesti asumisesta ostavat palvelua, mutta kuinka kuntien taloutta on vaikeaa ennustaa. Yhtenä vaihtoehtona ovat sosiaaliset yritykset, joissa voidaan luoda uutta liiketoimintaa ja saada mahdollisesti uusia rahoituskanavia. Järjestöjen tulisi myös pohtia uusien ratkaisujen synnyttämistä; haasteena on eri tyyppisten asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja kohtaavuus.Järjestöissä on paljon sellaista osaamista (mm. kiinteistöosaaminen, asuntojen hankinta RAY:n tuella, osaamista tukiasumisen järjestämisestä, maahanmuuttajatyöstä jne.), jonka kanavointia tehostaisi ”iso järjestöperhe”. Kuusi yhteistä kysymystä eli eurooppalaisen asunnottomuusstrategian perusta sempana yhteiskunnallisena asiana kuin pelkästään ilman asuntoa oleminen. 2. Asunnottomuus voidaan lopettaa: tavoite on realistinen. Se on äärimmäisen raska vääryys ihmistä kohtaan ja loukkaa ihmisoikeuksia. 3. Asunto ensin -lähestymistapaa noudatetaan. Painopiste siirtyy asuntoloista kohti pysyvämpää asumista. Asuntolat ja katuasunnottomuus pyritään lopettamaan. Asumista ja liikkuvaa tukea lisätään; tällä pyritään sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyys että asumisen tukemiseen. 4. Eurooppalaisesta näkökulmasta asunnottomat ovat olleet passiivisia vastaanottajia, eivät osallisia omassa asiassaan. Asunnottomat voimaannutetaan ja valtavirtaistetaan yhteiskuntaan osallistumiseksi; osallisuuden esteitä poistetaan. Heidän osuuttaan omia asioitaan koskevassa päätöksentekoprosessissa lisätään. 5. Maahanmuuttajien kohdalla ehdotetaan EU:n laajuista selvitystä tilanteesta. Maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti. Ihmisoikeudet ovat ensinsijainen lähtökohta riippumatta asunnottoman kansallisuuteen tai lainsäädännölliseen asemaan katsomatta. 6. EU:n jäsenvaltioiden tulee määritellä sitova ajankohta, johon mennessä pitkäaikais- ja katuasunnottomuus poistetaan ja asunnottomien terveydenhoito, työllisyys ja toimeentulo järjestetään. ARA-päivä täynnä asiaa Lähes kaikki puolueet ovat yksimielisiä siitä, että sosiaalista asuntotuotantoa pitäisi lisätä ja asumistukijärjestelmää tulisi uudistaa. Näin todetaan mm. Yleuutisten tekemässä kyselyssä. Vasemmistopuolueet puhuvat vuokraasumisen tukemisen puolesta, kun taas Keskusta ja Kokoomus korostavat omistusasumista. Muista puolueista Kristillisdemokraatit laittaisi asunnottomat etusijalle asukasvalinnoissa ja Perussuomalaiset ottaa kantaa maahanmuuttajien asumiseen. SDP, Vasemmistoliitto ja Kokoomus ovat nostaneet asuntopoliittiset kysymykset esiin eduskuntavaaliohjelmissaan. Keskustan ja RKP:n puolueohjelmasta löytyy kannanotto asumiseen. SDP ”Asuminen Yhteiskunnan on panostettava erityisesti kohtuuhintaisen vuokra-asumisen mahdollisuuksiin. Asumisen korkea hintataso on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Vuokralla asuvat ja omistusasunnon omistajat eivät saa olla keskenään eriarvoisessa asemassa. Asuinalueiden tulee olla sosiaaliselta rakenteeltaan monipuolisia ja eheitä. Rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laatuun ja energiatehokkuuteen. Valtion on tuettava uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen perustuvia lämmitysratkaisuja asuinrakentamisessa. Asunnottomuus on poistettava. Asuntolainojen korkovähennystä ei tule poistaa. SDP on pitänyt esillä asumistuen parantamista. Asumistukijärjestelmää tulee kehittää ja selkeyttää. Tässä yhteydessä on kuitenkin huolehdittava, ettei uudistuksella ohjata asuinalueiden eriytymiseen.” Yle-uutisten kysymys: Kaksi konkreettista keinoa, joilla puolueenne pienentäisi perusturvan varassa elävien asumismenoja? SDP haluaa lisätä kohtuuhintaisten, yhteiskunnan tukemien vuokra-asuntojen tuotantoa erityisesti kasvukeskuksissa. Tämä tasapainottaisi asuntomarkkinoita ja laskisi asumisen kustannuksia. SDP haluaa pidättäytyä asumisen hintaa nostavista veronkorotuksista. Vastustamme energiaverojen korottamista sekä asumiskäytössä olevien kiinteistöjen kiinteistöverojen nostamista. Kokoomus ”Jokaisella on oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen. Asuntojen hintojen ja vuokrien rakettimainen nousu etenkin suurissa kaupungeissa laitetaan kuriin turvaamalla riittävä asuntojen rakentaminen. Kenenkään ei myöskään pidä jäädä ilman kotia, joten menestyksekästä työtä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan” Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja? Asumiskustannuksia nostaa yleisesti etenkin asuntojen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. Siksi on tärkeää lisätä asuntotuotantoa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Tämä koskee sekäjulkisesti tuettua että vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Perusturvan varassa olevat asuvat pääosin vuokra-asunnoissa. Niiden vuokria nostaa pula vuokra-asunnoista. Siksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuutta on parannettava lisäämällä etenkin julkisesti tuettua vuokra-asuntotuotantoa. Tämä on tärkeää niin perusturvan varassa L elävien kuin monien erityisryhmien kuten vanhusten aseman parantamiseksi Keskusta Vaaliohjelmassa asumista ei nostettu esiin, mutta tässä katkelma puolueohjelmasta: ”Keskusta haluaa, että asumisratkaisut vastaavat mahdollisimman hyvin kuntalaisten tarpeita ja elämäntilanteita. Tarvitsemme vaihtoehtoja omakotitaloista kerrostaloihin, vuokra-asunnoista omistusasuntoihin ja vaihtoehtoja niiden väliltä. Keskustalle on tärkeää, että kohtuuhintainen asuminen on mahdollista koko maassa, myös pääkaupunkiseudulla.” Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja? Asumismenojen alentamisessa tärkeintä on turvata kohtuuhintaisen ARA-vuokra-asuntotuotannon riittävä tarjonta. Se edellyttää paitsi kuntien kohtuuhintaisen tonttitarjonnan lisäämistä myös valtion tukeman tuotannon ehtojen parantamista. Asumiseen liittyvien verojen (etenkin energiaverojen) kokonaisuutta on syytä arvioida asumismenojen kohtuullisuuden näkökulmasta. Energiaveroja ei ole syytä korottaa. Sinipunapuolueiden johdolla vihreiden peesatessa on pääkaupunkiseudun asuntokannan ”kehitys” päästetty karkaamaan tavallisten ihmisten käsistä. Kohtuuhintaisten tonttien tarjontaa on lisättävä kuntien toimesta. RKP Seuraavassa lainaus puolueohjelmasta, vaaliohjelmasta ei löytynyt erikseen mainintoja asumisesta ”8.8 Kaikilla asunnottomilla on oikeus ihmisarvoiseen asumiseen.” Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja? Sosiaalisesta asuntotuotannosta huolehtimalla, mikä tarkoittaa sitä, että kuntien pitää varata tontteja ja valtion huolehtia edullisesta rahoituksesta. Vihreät Kirjallista kantaa ei löytynyt; Vihreät ilmoitti vastausta pyydettäessä suosivansa pienasuntojen ja yksiöiden rakentamista. Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja? Asumismenoja ei sinänsä ole helppo pienentää. Lyhyellä aikavälillä se on mahdotonta, mutta juuri siksi tehtävään on syytä ryhtyä heti. Asuntotuotannon voimakas lisääminen yleensä ja erityisesti sosiaalisen asuntotuotannon lisääminen ovat todennäköisesti ainoita keinoja pienentää asumismenoja. Silloinkin asumismenot pienenevät vain pitkällä tähtäimellä. Kristillisdemokraatit Puolueohjelmasta tai vaaliohjelmasta ei löytynyt asuntopoliittisia linjauksia. Kodin merkitys korostuu sloganissa ”Koti, uskonto, isänmaa”. Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja? Sosiaalisen vuokra-asuntokannan käytön ohjaamisessa olisi pyrittävä siihen, että yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista nykyistä suurempi osa asuisi valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. - Asunnonvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat. Vva ry:n vapaaehtoiset antavat vertaistoiminnan keskuksen Vepan edessä kyytiä menneen talven lumille. (kuva: Juhani Haapamäki) Vasemmistoliitto ”Asumisen hinta alas ASUNTOTUOTANTO NOSTETTAVA 30 000 ASUNTOON. Jokaiselle on turvattava kohtuuhintainen asuminen. Asuminen vie Suomessa liian ison osan tuloista, sekä vuokra- että omistusasumisen hinta on noussut kohtuuttomaksi. Riittämättömän sosiaalisen asuntotuotannon ja kalliin muun asuntotuotannon jakamista asuntomarkkinoista on siirryttävä kokonaisasuntotuotannon merkittävään lisäämiseen, jonka avulla hinnat laskevat, eikä asuminen eriydy tulojen mukaan omille alueilleen. Asumistukea on jatkossakin voitava myöntää kaikkiin asuntoihin. Asumisen hiilidioksidipäästöt tuottavat kolmanneksen päästöistä. Valtion on tuettava ympäristöystävällistä korjaus- ja uudisrakentamista. Asumisneuvonta on säädettävä laissa kuntien tehtäväksi ja rahoitettava valtion varoin.” Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja? Asumistukea on nostettava paremmin vastaamaan asumismenoja. Korotus kohdentuisi suoraan kaikkein pienituloisimmille, sillä nyt haetaan paljon toimeentulotukea asumismenojen kattamiseen. Vuosittain on tuotettava vähintään 30 000 uutta asuntoa, joista vähintään 10 000 tulee olla valtion tukemia pienten- ja keskituloisten tulotasoon soveltuvia vuokra- ja omistusasuntoja. Perussuomalaiset ”Maahanmuuttajien asuntopolitiikkaan uusi ote Suomi seuraa ns. ghettoutumiskehityksessä muun Euroopan esimerkkiä. Humanitaariset maahanmuuttajat hakeutuvat oleskeluluvan saatuaan kaupunkien lähiöihin. Näin syntyy vähemmistöjen muodostamia keinotekoisia yhdyskuntia, joiden sisällä elävillä ihmisillä ei ole kontaktipintaa normaalin yhteiskunnan kanssa eikä tarvetta tai edellytyksiä oppia kunnolla suomea. Jatkuva mekkalointi Euroopan kaupunkien maahanmuuttajalähiöissä kertoo, mikä Suomea nykymenolla odottaa. Ei ole järkevää asuttaa työttömiä maahanmuuttajia verovaroilla kaupunkeihin, joissa asumisen hinta on kaikkein korkein. Maahanmuuttajien suosiminen asuntojonoissa on omiaan myrkyttämään kantaväestöön kuuluvien asenteita, minkä lisäksi maahanmuuttajille jaetut asunnot ovat pois niiltä pienituloisilta, joille olisi työn kannalta tärkeää asua paikkakunnalla, mutta joilla ei ole varaa yksityisen sektorin vuokriin. Humanitaariselle maahanmuuttajalle tulee osoittaa asunto sieltä, mistä asuntoja on edullisesti saatavilla. Hän on vapaa muuttamaan uuteen osoitteeseen heti, kun hän pystyy itse vastaamaan asumismenoistaan.” Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja? Energiaverojen korotukset on peruttava. Ne nostavat asumisen kustannuksia. Julkisen tuen varassa eläviä ulkomaalaisia maahanmuuttajia ei saa keskittää asumaan vain keskuksiin ja samalla julkisen tuen varassa elävien ulkomaalaisten maahanmuuttajien asumistukipolitiikkaa onkin muutettava niin, jottei alueellinen asuntopula pahene. Maahanmuuttopolitiikkaan yleensäkin järkeä, jottei maahamme kohdistuisi liikaa työperätöntä maahanmuuttoa. ahden kaupunginteatterissa järjestettiin Ara-päivä 25.1.2011. Paikalle oli saapunut aika lailla kuulijoita, päälle 200, ja olihan esittelijöitä seitsemän henkilöä teemana valtion ja kuntien rooli hyvän asumisen edistämisessä 2010-luvulla. Vva ry:stä tulimme paikalle me kokemusasiantuntijat, aluetyöntekijä ja järjestösihteeri. Sää sinä päivänä oli todella talvinen ja tuulinen, niin että oli lämpimästi oltava päällä, etenkin kun ulkosalla liikkui. Ilmoittauduttumme menimme luentoja kuulemaan. Aiheet käsittelivät kokonaisuudessaan hyvää asumista, joka kuuluu perusehtoihin jokaiselle suomalaiselle. Juha Rehulalla sosiaali-ja terveysministeriöstä oli aiheena ikääntyvä Suomi - sosiaali-ja terveyspolitiikan sekä asuntopolitiikan yhteinen haaste. ARAn rooli asumisen kehittäjänä oli ylijohtaja Hannu Rossilahden aiheena. Projektipäällikkö Kari Salmella oli aiheena asuminen kunnan ja sen osan kilpailutekijänä. Siinä välissä oli keskustelua ja väliajan kahvitauko, joka kesti noin 45 minuuttia, kyllä kuhinaa oli teatterin toisessa kerroksessa. Tauon päätyttyä oli pienimuotoinen kulttuuriohjelma, joka kesti vain vartin. Sitten tuli asuntoministeri Jan Vapaavuori, jonka aiheena oli valtion ja kunnan rooli hyvän asumisen edistämisessä - kokemuksia ja näkemyksiä. Ennen Lahteen tuloaan hän oli käynyt Aurora-talon avajaisissa. Siellä oli 125 henkilölle asunnottomalle oma vuokra-asunto, jota asiaa oltiin samalla juhlis- tamassa. Jätkäsaareen oltiin valmistamassa ”miljoonas asunto”, joka valmistuu valtion tuella. Ja tämä pitkäaikaisasunnottomuus tulee kyllä puolittumaan, koska asuntoja on rakennettu vauhdikkaasti, alkurymistyksen vuoksi. Sitten oli kunta kohtuuhintaisen asumisen edistäjänä: mitä uutta pitäisi tehdä? Aiheesta puhui Osmo Soininvaara. T äytyy sanoa, että nyt näki hyvin esittäjät ja kuuli myöskin, kun oltiin teatterin tiloissa. Istuinpenkit nousivat rivi riviltä, mitä ylemmäks halusi mennä. Maakuntajohtaja Esa Halmeella oli aiheena se miten sovitamme yhteen maankäytön, asumisen ja liikenteen tarpeet. Siinähän sitä juttua tuli, etenkin siitä miten maankäyttö tulisi hyödyllisesti hyödyntää asumisen suhteen ja miten liikenneolosuhteet toimisivat joustavasti. Lahdesta oli paikalla asuntoasiainpäällikkö Ari Juhanila, jonka aiheena oli asuntoasioiden yhteistyö käytännössä Lahden seudulla. Lopuksi sai tehdä kysymyksiä esiintyjille, ja olihan niitä muutamia. Kokonaisuutena oli ihan hyvä Ara-päivä, joka päättyi verkostoitumiseen ja pienimuotoiseen syömiseen. Ja ajan kanssa piti lähteä pois, kummiskin piti ehtiä siihen sovittuun junaan, joka lähti sitten Lahden asemalta. Päivä oli jo vaihtunut iltapäivään, hämärsi ja tuuli aika lailla, pienimuotoista lumihiutaletta mukana. Jorma Korhonen ...vali vali... N uorten ja pienituloisten asuminen heikkenee. Kuitenkin Nuorisoasuntoliiton tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista haluaisi asua omistusasunnossa; lainaa ollaan valmiit ottamaan noin 180 000 euroa paikkakunnasta riippumatta. Nykyiset parikymppiset eivät muista edellistä lamaa ja sen seurauksia, joten lainaa uskalletaan ottaa. Pudokkaiden tilanne onkin huonompi. Verkkojulkaisu Uusi suomi uutisoi 24.3. yli 60 000 nuoren olevan yhteiskunnan ulkopuolella vailla työ- tai opiskelupaikkaa, näin ollen heidän asumisensa vaarantuu myös. Kaikki eivät voi ottaa asuntolainaa. O mistusasuminen on Suomessa tuetuin asumismuoto. Valtio tukee sitä 12,3 miljardilla eurolla vuodessa. Asunto nähdään sijoituskohteena ja bisneksenä, vaikka kysymys on ihmisen kodista. Asuntolainojen korkotukivähennykset näkyvät suoraan asuntojen hinnoissa ja vähennysoikeuden purkamisesta onkin käyty keskustelua. Tässä piilee omat vaaransa: useat taloudet ovat jo nyt ahtaalla asumismenojensa kanssa. Kuitenkaan ei ole reilua, että asumisen korkeaa hintaa pidetään yllä verovaroin. Suurimman hyödyn saavat luonnollisesti ne joilla on varaa ottaa eniten lainaa. Väistämättä mieleen juolahtaa kysymys: olisiko yhteiskunnan tukea suunnattava sinne missä on eniten tarvetta ja millä tavoin tukea suunnattaisiin? Rakennusalan hintakartellit ja muu keplottelu vääristävät rakentamisen hintoja ja estävät tervettä kilpailua. Hyvävelikerhot ovat vahvasti olemassa myös rakennusbisneksessä. Rakennuslaki on myös liian tiukka, se estää uusien innovatiivisten rakennusprojektien kuten erilaisen yhteisöasumisen kunnollisen toteutumisen. M aankäyttöpolitiikka on ongelma Suomessa. Kaavoituskäytännöt ovat hitaita, maata ei halua vapauttaa rakentamiseen riittävästi. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, näin maan hinta voidaan pitää korkealla. Tämä vääristynyt kehitys johtaa lopulta hintakuplan puhkeamiseen ja asuntojen myyntihinnat laskevat. Pienituloisilla on vaikeuksia asua Helsingissä. Sosiaalista vuokra- asuntotuotantoa pitäisi vahvistaa, asumistuen tasoa pitää tarkistaa. Vuokra-asumista tuetaan tällä hetkellä 1,4 miljoonalla eurolla, mikä on melko vähän verrattuna omistusasumisen tukemiseen käytettyihin varoihin. Vuokra-asumisen verotus on myös rankempaa kuin omistusasumisen. Jos vuokratuotoista otettaisiin tulovero pois, saattaisi markkinoille vapautua helpommin asuntoja yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen takaaminen on ensisijaisesti valtion tehtävä. Myös pienituloisten täytyy pystyä asumaan. Yhteiskunta tarvitsee kaupankassoja, siivoojia, lastenhoitajia, perushoitajia ja muita matalapalkka-aloilla toimivia työläisiä. Miten käy Helsingin, jos kaikki asukkaat ovat akateemista keskiluokkaa? Kuka siivoaa heidän jälkensä, jos työväellä ei ole enää varaa asua kaupungissa? Huomiot ja havainnot on tehty nuorisoasunto- ja Ara päivillä käydyn keskustelun pohjalta. Hanna Piirainen Puolustus Vva ry:n työryhmä kokoaa kirjaa, joka kertoo asunnottomuuden kokeneen ja siitä selviytyneen ihmisen tarinaa. Tarinan kertomistapa on kunkin tarinan kokijan henkilökohtainen valinta. Teos ”Puolustus” selvittää, miten asunnottomat ja pitkäaikaisasunnottomat sekä asunnottomuudesta selvinneet kokevat ja näkevät tilanteensa uuden vuosituhannen ensimmäisellä kymmenellä. Keskeistä on, että kokemusasiantuntijat antavat äänensä teokselle. Oman tarinansa ja kokemuksensa teokseen tuovat kuusi asunnottomuutta kokenutta miestä sekä tukiasunnossa asuva, pitkäaikaisasunnottomana ollut nainen. Teos kattaa päähenkilöidensä eri vaiheet siinä valossa, jossa he itse haluavat tarinansa kertoa; joidenkin tarinat ulottuvat lapsuudesta tähän hetkeen. Kokemusasiantuntijat kertovat tarinansa joko itse kirjoittaen, haastattelujen välityksellä tai vieden valokuvaajan paikkoihin, joista he haluavat kertoa. Lisäksi Kokemusasiantuntija on ollut itse asunnottomana: hän on paras asiantuntija, kun puhutaan asunnottomuudesta ja siitä, millä tavalla otetaan huomioon epäkohdat, joita vieläkin esiintyy. Jokaisen asunnottoman kohdalla pyritään mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Ei tehdä pahoja virheitä ja otetaan käyttöön ne hyvät keinot, etenkin palvelut, jotta tämä entinen asunnoton pystyy asumaan omassa kodissaan tasapainoisesti ja hyvinvoipaisesti. Toimin kokemusasiantuntijana Vva ry:ssä ja verkostotapaamisissa, joissa on muitakin kokemusasiantuntijoita. Tuon mukaan omaa näkökulmaa asunnottomuudesta. Luonnollisesti ammattilaiset osaavat palaverikieltä, mutta kokemusasiantuntijan näkökulma ja hänen oma kielensä on tärkeä puhuttaessa asunnottomuudesta ja siitä, mitä parannettavaa on, kun kehitetään hyviä asunnollisuuden palveluja. Toimenkuvaani kuuluu olla kokemusasiantuntijoiden tukihenkilönä, ottaa osaa koordinaatiotiimin tapaamisiin ja tietenkin ottaa osaa verkostotapaamisiin aikataulun mukaisesti. Toimin Vva:n ryhmässä koordinoijana ja tiedontuottajana, tuotan tietoa verkkosivuille ja kommentoin kokemusasiantuntijan roolissa niitä tuotoksia, joita matkan varrella on syntynyt. Eli moninainen juttuhan tämä on, mutta on tullut tehtyä vapaaehtoistyötä ja olen kirjoittanut Asukki-lehteen asunnottomuudesta ruohonjuuritasolta. Kokemusasiantuntijan toiminta nivoutuu koko juttuun mallikkaasti. Toivon mukaan se niin menee. Vva:n ja Asukki-lehden tapaamisissa saa kenttätason tietoutta asunnottomuudesta ja siitä, mitä asunnottomuuden poistamiseksi on tapahtunut. Paljon on kehitettävää nyky-yhteiskunnassa siinä, miten kokemusasiantuntijoita voi hyödyntää. Juuri heillä on paljon annettavaa asunnottomuudesta keskusteltaessa. Kokemustutkijakoulutuksesta on ollut paljon hyötyä tässä toiminnassa. osa asioista kerrotaan sarjakuvin. Teokseen vaikuttaneen työryhmän jäsenet ovat kaikki enemmän ja vähemmän tekemisissä vähävaraisten ja asunnottomien ihmisten kanssa. Puolustus kertoo riistosta ja rikollisuudesta, kurjuudesta ja siitä, kuinka ihminen alistuu ja lopulta luovuttaa. Kirja on myös monen asunnottoman selviytymistarina. Se tuo esiin palvelujärjestelmän asenteellista ja yhteiskunnallista muutosta kuten talkoohenkeä ja innovatiivisuutta, edistyksellisyyttä, tahtoa sekä sosiaalityön tuloksia tukea ja asuntoja tarvitsevien ihmisten auttamisessa. Kadulla vallitsevat säännöt ja kontrolli, roolit ja nokkimisjärjestys - toisin kuin yhteiskunnan akateemisia opetetaan. Kirja toimii viestinä opiskelijoille, viranomaisille ja asiantuntijoille; se kertoo, miksi epäkohtiin puututaan ja kuinka ympyrä sulkeutuu. Jorma Korhonen Kokemusasiantuntija, tukihenkilö Kipeä tie Asunnottoman kokemuksia Puolustus valottaa esteitä ja puutteita, joihin asunnoton ja asunnottomuutta kokenut ihminen voi arjessaan törmätä. Kirja kertoo kadulla asuvien kokemuksia siitä, miten perustarpeiden puuttuminen vaikuttaa ihmisen minäkuvaan sekä käsitykseen itsestä: mitä ihminen on, kun huolenpito, puhtaus, suihku, ravinto, terveys ja sivistys puuttuvat. Puolustus on viesti siitä, kuinka asuntola-asuminen voi syödä ja uuvuttaa ihmistä, kuinka paikoin edelleenkin vallitseva kontrollikulttuuri, viranomaisten toisinaan perin negatiivinen asenne ja jäykät vuosisadan alusta saakka voimassa olleet käytännöt asunnottomien ”auttamiseksi” leviävät kansan mielipiteisiin ja voivat ilmetä velttoutena poliittisessa päätöksenteossa. Matias Eräs teoksen keskeisiä henkilöitä on Heikki Matias Toivonen, värikäs taiteilijasielu, ex-myyntiedustaja, jääkiekkovalmentaja ja hiljattain valmistunut kokemustutkija, joka jäi elämän kriittisimmässä kohdassa yksin. Matias on ollut mukana monessa Vva:n projektissa kuten asunnottomuuteen liittyvissä tempauksissa, seminaareissa ja nyt kokemustutkijakoulutuksen käytyään kertomassa itsestään ja kokemuksistaan valokuvanäyttelyjen ja julkisten tapahtumien kautta. Kirjassa Matias on nimennyt tärkeimpiä ja merkittävimpiä paikkoja ja kohteita, jotka ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä. ”Lapsena kuulin vain kuinka hienot rouvat syö, ite oottelin nurkassa niin kauan että juhlat olivat ohi, ihan vaan siksi, et mun mutsin ei tarvitsisi hävetä mua. Jos ei nurkassa ollut joku joka valitti, niin mutsi repes. Se repes siitä, että mulla meni hetken vähän paremmin. Mutsi oli ihan arvostettu vaikuttaja kylällä.” Kysyn, näkeekö hän enää äitiään. ”Tosi harvoin, mut ne muijat ja niiden syyttävät sormet eivät jätä mua koskaan rauhaan, ne seuraa mua mun uniin ja joka koloon. Näin yks yö unta sellaisist mustatukkaisista naisista, jotka vääntelivät naamojaan ja kaikki ne nauroi mulle.” Kun juo, ei tunne niin voimakkaasti sitä kaikkea: kahvin tuoksua aamulla tai saunan lempeää löylyä, rakkaan paidan kaulusta iholla tai lapsen lämmintä, pulleaa otetta kaulan ympärillä. Ei tunne sitä mikä on sinulle itsestään selvää, mutta tuntee kyllä epämääräisen ikävän tunteen vanteena vatsan ympärillä, tuntee kaipuun, kiireen ja levottomuuden, mutta ei jaksa pysähtyä ja ymmärtää syvintä sympatiaa osana arkea tai huoletonta huulenheittoa osana ystävyyttä, kun kaikki se menetetty nojaa isossa möykyssä ja vammoissaan elämän keväässä kainalosauvoihin, jotka eivät kanna eivätkä vie kuin hetken kerrallaan. Joka askel sattuu eri tavalla kuin aikaisemmin ja suunta näyttää sinne, missä kukat eivät ole niin kauniita eikä taivas niin kirkas; sinne, missä hikiset kesät eivät anna mustan pompan alla armoa – ei vilvoittavaa tuulenpuuskaa. Eivätkä säälimättömät talvet anna armoa ollenkaan. Sinne meni hän, missä ihmisen ikävä hukkuu sairauksiin, avioeroon, työttömyyteen, tavallisten asuntojen ohimarssiin, mielenterveysongelmiin, velkakierteeseen ja usein epätoivoon alle nelikymppisenä. Ei jaksa paperiviidakossa, aika pysähtyy, ihminen Kokemusasiantuntijan päiväkirjasta Helmikuu Kirjoittelen täällä Vva:n toimistolla, ulkona on todella pakkasta, niin että pitää olla lämpimästi päällä, ettei palele. Viime viikolla oli kyllä kiireinen viikko mulla, eli maanantaina Vantaalla, tiistai toimistolla, keskiviikkona Diakonissatalolla, keskiviikkona Kilossa Espoossa ja perjantaina Kriminaalihuollossa KRITSissä nuorille tarjottavia palveluja, jotta he eivät tulisi asunnottomaksi, kaikki näitä verkostotapaamisia. Olen kyllä jo jonkin aikaa perehtynyt näihin neljään osatekijään, kaikilla on yhteinen tekijä eli asunnottomuus: nuoret, vapautuvat vangit, mielenterveysongelmaiset ja päihdeongelmaiset. Ja pääsääntöisesti Nimi ovessa -projekti, että jokainen ihminen sen kokisi henkilökohtaisesti. Eli tässä sitä mennään nytten nykyään, ja sitä omaa näkökulmaa pitää tuoda esille, sillä alan ammattilaiset eivät ole kokeneet henkilökohtaisesti asunnottomuutta, eikä sitä voi opiskella mistään, vaan voi kuunnella kokemusasiantuntijoita, et silleen. Strippi: Matias Nesteen huoltoasemalla. - Puolustus-teoksen sarjakuvat ovat Tapani Tammialan. kyllästyy yksin pähkäilyyn, viranomaisten vaatimuksiin ja loputtomaan paperisotaan ja päätyy pitkään huikkaan suoraan pullosta. Joskus taas sanaton hiljaisuus jäsentyy kuiskaukseksi. Ei omaisia, raportoidaan exitus. Ulla Pyyvaara Matalan kynnyksen toiminnan ohjaaja Puolustuksen kokoaja ja kirjoittaja Ihmisiä ja variksia Tänään näin variksen penkovan tupakan stumppeja Rautatieaseman roskiksen kupeessa. Varis väistyi kun nakkasin oman natsani pois muiden roskien joukkoon. Aloin miettiä omaa välinpitämättömyyttäni kaupunkilaisena tupakoitsijana, työssäkäyvänä kuluttajana sekä variksen paikkaa tässä maailmassa. Varikset elävät harmaina, näkymättöminä harmaan kaupungin keskellä. Ne ovat sopeutuneet vallitsevaan luontoon ja osaavat väistää ihmistä vaaran uhatessa. Ihminen ei osaa sopeutua. Ihminen ei osaa enää tunnistaa vaaraa. Ihmisellä on liian kiire miettiä miten saada uusia hyödykkeitä itselleen. Ihmiset ovat välinpitämättömiä, joku muu korjaa roskamme. Harmaat ihmiset Harmaat ihmiset ovat niitä joita ei huomata, joita ei haluta tähän yhteiskuntaan. He ovat niitä joilla ei ole mahdollisuutta hankkia itselleen uusia hyödykkeitä. He ovat niitä jotka yhdessä varisten kanssa keräilevät natsoja rautatieasemalla tai kopeloivat roskapönttöjä ylijääneiden hyödykkeiden toivossa. Tai niitä jotka pienellä palkalla korjaavat jälkiämme. Nämä ihmiset näkyvät virkamiesten puheissa numeroina ja tilastoina. Hetki sitten avattiin uusi ja upea asuintalo niille jotka ovat pudonneet kelkasta. Hienon päivän puheissa ministeri kertoi kuinka monta prosenttia ollaan saatu asumaan uudessa uljaassa talossa. Ei puhunut ihmisistä tai heidän kodeistaan tämä sanansaattaja. Virkamiehet taputtelevat toisiaan olalle. Nyt ovat vain varikset vaivana rautatientorilla jätteitä tonkimassa, muut harmaat ovat päässeet asumaan, tilastot pienenee ja suunnitelmat etenee. Vaara piileekin siinä että näiden yhteiskunnan ihmisvaristen määrä kasvaa valtavaa vauhtia. Suomessa on tällä hetkellä noin 700 000 pienituloista. Pienituloiseksi lasketaan ihminen joka tienaa alle 60% mediaanitulosta, näin laskettuna pienituloisia ovat ne jotka tienavat noin tonnin kuukaudessa. Todellisuudessa useiden pienituloisten on tultava toimeen vieläkin pienemmällä summalla. Asumiskustannusten noustessa ja pienten asuntojen vajaan saatavuuden vuoksi on yhä useammalla (valitettavan usein nuorella alle 35vuotiaalla sinkulla ) vaara joutua varisten joukkoon. Työpaikkoja ei ole eikä sopivaa opiskelupaikkaa löydy. Opiskelu vaatii varoja, joten näin ollen pienituloisimmissa perheissä kasvaneilta lapsilta oppilaitosten ovet ovat sulkeutuneet jo ennen kuin päätöstä opiskelujen aloittamisesta ollaan edes ehditty miettiä. Silti Nuorisoasuntoliiton tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista haaveilee omistusasumisesta ja nuoret ovat valmiit ottamaan keskimäärin 150 000 euron asuntolainan, vaikka tietoa tulevaisuudesta ei ole. Unelmat ovat toki tärkeitä, mutta todellisuus on valitettavan raadollinen ellei asioiden kehitykseen puututa pian! Varikset pois puutarhoista Köyhyys ja pienituloisuus johtavat helposti asuinalueiden eriarvoistumiseen. Variksia ei haluta vehreille niityille, kauniita puutarhakaupunginosia tai merenrantamaisemia pilaamaan. Olkoot siellä harmaan betonin keskellä tonkimassa. Vielä on miettimättä sekin mitä näille 60-80 -lukujen arkkitehtuurin taidonnäytteille tehdään, kun talot tulevat peruskorjausikään eivätkä ole enää millään mittapuulla energia- tai kustannustehokkaita. Maa betonin alla maksaa, mikä tällä hetkellä tuo ilmaa asuntojen hintoihin. Tässä olisi oiva paikka saada tonttimaata ja hyvä hinta uusista asunnoista, ne varikset voidaan sitten asuttaa näihin uuden uutukaisiin asumisyksiköihin.. Vielä on toivoa Joillekin syrjäytyminen kulutusyhteiskunnasta voi olla myös tietoinen valinta. Ei haluta kuluttaa ja haaskata käytettävissä olevaa resurssia loppuun, vaan ymmärretään ja tiedostetaan maailman monimuotoisuus. Nälkää ei tosiaankaan tarvitse nähdä, niin paljon olen itsekin nähnyt ruokaa kannettavan roskiin. Meillä on vielä mahdollisuus sopeutua vallitsevan luonnon vaatimiin edellytyksiin pitämällä huolta ympäristöstämme ja luoda yhteiskunnasta sellainen että ihmiset ja varikset voivat elää rintarinnan. Yhdessä tasa- arvoisina olemalla kiitollisia siitä mitä saamme. Vähemmän on lopulta enemmän.. . Ja kaikille kaikkee ! Asukki 3 / 1989 Onko niin että on kuljettava ensin tietyt viitanvälit surun ja vastusten tietä että osaisimme sitten kulkea myös ilon ja onnen polkuja? Antero T Lukijain mietteitä Asunnottomille riittää kaiketi sellintapainen kodiksi. Heille pitäisi rakentaa pieniä, riisuttuja asuntoja. Jopa kymmenen neliön asunto olisi monelle riittävä. Tällaista päästää kynästään Hesarin mielipidepalstan ajattelija Turust. Hesari vielä antaa tilaa moisille oksennuksille. R.P. Valtionvelan KORKOMENOT ovat tänä vuonna 1600 miljoonaa ja velka 2015 on 117.000.000.000. Keiden taskuun korot, maksajat tiedetään! Kyllästynyt Pienikin hetki ajasta voi olla elämässä sanoin kuvaamattoman suuri, jo pelkkä silmänilo voi hetkessä antaa paljon voimia ja uskoa jaksaa elämää eteenpäin. Ihmisen kannattaisi nauttia aivan jokaisesta mahdollisesta hetkestä, josta vain suinkin voi , koska koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan… Artsi Kansalaistoimintaa läheltä seuraava Toimeentuloturvaan tarvitaan muutos Toimeentulotukiturvaan tarvitaan muutos! Seuraavat muutokset olisi mielestäni hyvä toteuttaa. Mikäli ihminen on työtön, osittain työkyvytön tai pienellä eläkkeellä, häntä pitäisi kannustaa työntekoon mahdollisuuksien mukaan. Kun tarjoutuu työtilaisuus, pitäisi voida olla luottavaisin mielin yhteydessä sosiaalitoimistoon ja Kelaan, ”jäädyttää” omatoimisesti tuet siltä osin, kun tiedetään minkälaisia tuloja on odotettavissa. Vaikka tekisit pätkäduunia, tai muuten jotain pienimuotoista työtä, olisi viimeinen turva, toimeentulotuki saatavilla helposti ja ajantasaisesti. Kun tilanne muuttuu, alkaa uusi jakso työttömyyttä, on hiljaisempi kuukausi pätkäduunissa tai työt loppuvat, sosiaalitoimisto maksaisi harkinnanvaraisena täydentävää toimeentulotukea jo kyseiselle kuukaudelle etukäteen. Sen jälkeen tilanne selvitettäisiin henkilökohtaisella käynnillä tai postitse kuukauden kuluessa: tulot/menot tasattaisiin ja toimittaisiin tilanteen mukaan. Ellei tukea enää tarvittaisi, sen maksaminen loppuisi tai keskeytyisi, ja tarvittaessa liikaa maksetun tuen voisi periä takaisin. Niin toimitaan nytkin. Mikäli tarve toimeentulotukeen kuitenkin jatkuu, voisi uudessa laskelmassa huomioida jo etukäteen maksetun tuen. Väärinkäytöksiä tietenkin voi tulla ja tuleekin, onhan niitä nytkin. Sosiaalityöntekijöitä tarvittaisiin varmasti lisää. Veikkaan kuitenkin että pitkässä juoksussa toimeentulotukimenot vähenisivät, kun olisi ”turvallista” vastaanottaa töitä vaikka osa-aikaisesti sitä mukaa kuin niitä on tarjolla. Tarvittaisiin varmuus siitä, että töiden loppuessa tai vähentyessä ei talous kaatuisi tukia odotellessa. Kun kuuntelee tasavallan hallituksen puheita siitä, kuinka paljon se on tehnyt suomalaisten hyvinvoinnin eteen, niin ei uskoisi, että asumme samassa valtiossa. Suomen nuoriso muistelee kiitollisuudella hallituspuolueiden päätöstä perustoimeentulonsa leikkaamisesta 20-40%. Onhan sentään hulvaton tuo toimeentulotuki 417€/kk. Ei kuunneltu huolta pikavipeistä Arkadianmäellä ja miten kävikään. Nyt ollaan lirissä niiden kanssa, älyttömine korkoineen. Oltaisiin edes suitsittu ne mielettömät korot, mutta ei ollut taaskaan tahtoa. Vuosi 2010 oli siis EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen vuosi. Köyhyyden syitä ei oikein onnistuttu suitsimaan Suomessa, kun perusturvaan ei onnistuttu saamaan juuri mitään parannuksia. Kerrataanpa: ansioiden kehityksessä jäljessä 15 vuodessa ovat lapsilisä 72,5%, opintoraha 59,4%, toimeentulotuen perusosa 43,8%, työttömän peruspäiväraha 36,9%, kansaneläke 28,4%. Sittemmin lapsilisä sidottu indeksiin, mutta eipä juuri muuta. Taas puuttuu tahtoa isosta talosta. EU:lta löytyi miljardeja pankeille, mutta ei köyhille ja syrjäytyneille, että sellainen vuosi oli vuotemme! Jussi Lehtonen, Tampere Reijo Perusturvan varassa elävien tulot eivät suurimmalla osalla riitä edes kohtuulliseen kulutukseen. Yksin asuva tarvitsisi kohtuulliseen minimikulutukseen asumismenojen lisäksi 575–660 euroa kuussa. Useimmilta tästä summasta jää puuttumaan noin kolmannes. Keskipalkkaisen suomalaisen tulot riittävät kattamaan minimikulutuksen jopa kolminkertaisesti. Perusturvan taso on jäänyt selvästi jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Useimpien perusturvan varassa elävien yksin asuvien käytettävissä olevat tulot asumismenojen jälkeen ovat jopa laskeneet. Pahimmillaan heillä on käytössään kohtuullisten asumismenojen jälkeen vain reilu viidennes keskipalkkaisen tuloista. Suomessa on arvioitu yhä useampien ihmisten turvautuvan ruoka-apuun. Takuueläkkeen ansiosta eläkkeensaajat ovat ainoa perusturvan varassa elävä ryhmä, joka yltää vastedes edes minimikulutukseen. Toissa vuonna noin 150 000 suomalaisen kotitalouden bruttotuloista yli 90 prosenttia koostui perusturvaetuuksista. Näiden talouksien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Lähde: STT Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta Liljestrand, joka on itse ollut sekä leipäjonossa että leipää jakamassa. Jokainen henkilö puhui oman puheenvuoronsa ja kertoi, millä tavoin auttaa omalta kohdaltansa köyhiä ja antaa pelivihjeitä, kuinka parantaa heidän tilaansa yhteiskunnassa. Sehän tuli selvästi esille, että kun annetaan esim. Kreikalle sitä lainaa, niin niitä miljoonia kyllä voisi laittaa Suomen köyhien olojen parantamiseen. Juttua tuli myös kuuntelijoiden puolelta, todettiin että tämä asia on pysynyt lähes samana 20 vuotta, jo silloin marsittiin köyhien elintason puolesta. Ihmeteltiin mihinkä tämä asia on unohtunut. Ei mihinkään, vaan päättäjiltä tarvitaan enemmän sitä tahtoa ja ymmärtämystä, että jotain konkreettista täytyy tehdä köyhien elintason parantamiseksi. Nyt kansalaiset vain olemaan silmät ja korvat auki, että ketä sitten äänestää, ja kuka on omasta mielestä oikea henkilö, joka on Suomen köyhien asialla, ja puolestapuhuja, kun tärkeistä asioista siellä eduskunnassa puhutaan ja äänestetään. K errottiin sitä häpeän tunnetta, kun siellä leipäjonossa on, mutta leipäjonossa pitää käydä jos jääkaapissa on ainoastaan valo, kun rahatilanne on plus miinus nolla. Tuleehan samalla lähdettyä sieltä kodista, ja samalla tulee sosiaalista Vva ry:n vapaaehtoiset remontoivat Vepalle tilat entiseen yökahvila Kalkkersiin. Kalkkersin osoite on nyt Mäkelänkatu 50. Vepa on osoitteessa Vaasankatu 5. Perusturvalla elävä ei kuluta edes kohtuullisesti - mutta pitääkö tottua? ikkuparlamentin Kansalaisinfoon oli kutsuttu sopiva määrä porukkaa tilaan nähden. Tilaisuuden aloitti Pietari Jääskeläinen, joka puhui noin 20 min. köyhien huonosta toimeentulosta ja siitä mitä pitäisi tehdä, kun eduskuntavaalit ovat kohta käsillä. Miten köyhien toimeentulot saisi parannettua? Sitten oli välähdyksiä Hurstin leipäjonosta ja sen jälkeen keskustelua ihan laidasta laitaan siitä, kuinka saataisiin leipäjonot vähennettyä. Siinä kyllä tarvittaisiin päättäjien reipasta toimintaa, etenkin toimeentulotuen ja työttömyyskorvausten nostamista. Työtä sitä tarvitseville, ei pelkästään erilaisia kursseja toisen perään, kun loppujen lopuksi ihminen ei sitten työllisty mihinkään. Paneelin vetäjä toimi Ulla Pesonen ja muut paneelin keskusteluun osallistuvat henkilöt olivat Heikki Hursti, Laupeudentyö ry:stä, ruoka-avusta vastaava Sinikka Backman Myllypuron yllätysten torilta, Minna Oikarinen Helsingin sosiaalivirastosta sekä vapaaehtoistyöntekijä Caj- Peter 10 Korjaavat toimenpiteet kannustaisivat tekemään työtä, mahdollistaisivat sen taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Moni jättää ottamatta työtä vastaan, kun sen seuraukset voivat olla taloudellisesti ikävät. Byrokratian viidakko on aivan uskomaton. Ei ole mitään järkevää perustetta sille, etteikö koko toimeentulotukilakia voida muuttaa. Se olisi ihmisen hyvinvoinnin kannalta elintärkeää. Edelleen köyhyydestä Leipäjonoon tottuu Kuka kuuntelee köyhää -verkosto järjesti helmikuussa tilaisuuden, jossa puhuttiin auttamisen uusista tuulista. P Ei ihmistä saa rangaista töihin lähtemisestä, nykyinen järjestelmä toimii niin. Tilanne on nyt monesti se, että sosiaalityöntekijöiden mielestä olet väärässä kunnes toisin todistat. Se on kohtuutonta. Perustuen määrä on liian alhainen ja kunnat maksavat nihkeästi harkinnanvaraista tukea. Silti se monesti ratkaisisi ongelman, jota nykyisin siirretään, ja ihmistä pidetään jatkuvan paineen alla. Joissain tapauksissa lasketaan työjakson jälkeen tuloja taannehtivasti: rahat jotka jo on käytetty, saatetaan siirtää tuloksi tulevalle / tuleville kuukausille. Näin ei saisi missään tapauksessa menetellä, pääsääntöisesti toimeentulotukea ei maksetakaan jälkikäteen. Menneiden kuukausien tuloja huomioidessa pitäisi käyttää harkintaa ja jättää vähäiset tulot huomioimatta: tilanne on kuitenkin tässä ja nyt. Myös asioiminen pelkän postin välityksellä on kasvotonta ja kylmää, inhimillisyys katoaa ja lisää ongelmia sekä väärinkäsityksiä syntyy, kun ihminen ei pääse kertomaan todellista elämäntilannettaan. Johnny-Kai Forssell kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Keskusteltiin siitä asiasta, että on se henkisesti ja moraalisesti ihmiselle kova pala tulla leipäjonoon ensimmäistä kertaa. Mutta kyllä siihen tottuu ajan mittaan, kun ihminen tulee sinne leipäjonoon useammin. Sinne on mentävä olosuhteiden pakosta, eli syynä on alhainen toimeentulo. Keskustelua käytiin ihan laidasta laitaan, ja pääasiana oli köyhien heikko toimeentulo nykyaikana. Tuotiin esille keinoja, joilla niitä köyhien elinolosuhteita voitaisiin parantaa, eli päättäjät voivat tehdä sen asian hyväksi kyllä vaikka miten paljon. Jorma Korhonen Yhtiön hallitus ilmoitti eilen, että sen toimitusjohtaja on siirretty syrjään. Hän saa 250 000 euron erorahan ja eläkkeen, jonka suuruus on 6500 euroa kuukaudessa. Luottamuspulan vuoksi syrjään siirretty toimitusjohtaja on 54-vuotias. Faktaa vaiko fiktiota? Miten vain, mutta tämmöistä on ajan henki ja meininki. Miten toimitusjohtaja otti asian? Hän ilmoitti, että nyt hänellä on aikaa perheelleen, kalastukselle, matkailulle ja Lapin laskettelulomille. Hyvä niin. Yhteiskunnassamme on valtava määrä syrjään siirrettyjä. Tosin näitä kutsutaan syrjäytyneiksi. Heille ei anneta erorahaa ja takuueläkekin saa odottaa vielä hyvin kauan. Ja kun ahdistaa, niin siinä eivät auta Lapin laskettelulomat. Heillä ei kuuna päivänä ole varaa matkustaa Tikkurilaa kauemmas. Jos lähtöpaikkana on Helsinki. Siinä eivät auta maalaislääkäri Kiminkinen, radiopsykologit Ben Furman taikka Frazier, ei Dr Phil, Hannu Karpo, eikä arkkipiispa. Siinä mennään kadulta toiselle, etsitään yöpaikkaa ja syötävää. Ja kohta ollaan, kuten sanonta kuuluu, ihan pihalla. Sossun kanssa on vaikeaa. Miksi? Kuka kuuntelee köyhää? - ehdotuksia tulevaan hallitusohjelmaan Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto on köyhyyttä kokeneiden sekä diakonia- ja sosiaalityön ja muiden asiantuntijoiden puolueeton ja sitoutumaton ryhmä. Verkosto herättelee keskustelua köyhyydestä ja yhteiskunnallisesta vastuusta. Viimeisten kahden vuoden aikana köyhyyteen liittyvistä teemoista keskusteltiin 14 tilaisuudessa eri puolilla Suomea. Verkoston ehdotukset hallitusohjelmaan ovat keskustelutilaisuuksien tuotosta. Ehdotukset luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle maaliskuun alussa. Seuraavassa poimintoja ehdotuksista. Työ on parasta sosiaaliturvaa – kun sillä tulee toimeen Juho laittaa ruokaa Vepassa, Vva ry:n vertaistoiminnan keskuksessa.. (kuvat: Juhani haapamäki) Syrjään siirretty Oikeus aktivointi- ja työnhakusuunnitelmaan ei riitä. Oikeus työhön edellyttää, että yhteiskunta ja yritykset kohdistavat voimavarat työvoiman kysynnän lisäämiseksi. Verohelpotuksilla ei ole saavutettu haluttuja tuloksia. Minimipalkkalaki ja perustulo turvaavat epävarmassa tai vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien toimeentulon. Minimipalkkalaki ja perustulo edistävät myös sitä, että työelämässä noudatetaan reiluja pelisääntöjä. Ensin on tukittava sosiaaliturvan aukot, joihin pätkä- ja osa- aikatyöntekijät ovat alati vaarassa pudota. Kun tällaiset tilanteet toistuvat, kynnys vastaanottaa pätkä- ja osa-aikatyötä nousee. Välityömarkkinoista ei saa tulla uutta työmarkkinamarginaalia. Tarvitaan nykyistä enemmän yhteiskunnallisesti vastuullisia yrityksiä. On parannettava yhdistysten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä. Työllistämisen pitäisi olla lähes ilmaista yhdistyksille, ja samalla työn pitäisi taata työntekijälle köyhyysrajan ylittävä palkka. Työsuhteen keston pitäisi olla niin pitkä, että se takaisi ansiosidonnaisen jatkumisen. Työvoimapoliittinen koulutus on siirrettävä työministeriöltä opetusministeriön alaiseksi. Nykyinen järjestelmä ei näytä varmistavan sitä, että koulutus on laadukasta ja parantaa kaikkien koulutukseen osallistuvien työmarkkina-asemaa. Reilussa yhteiskunnassa heikoimmista pidetään aina huolta Perusturvan määrä, asumistuki mukaan lukien, on nostettava sellaiselle tasolle, ettei automaattista ja jatkuvaa toimeentulotuen tarvetta enää synny. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon. Esimerkiksi työmarkkinatuki ja toimeentulotuki ovat viimeisen 15 vuoden aikana jääneet pahasti jälkeen ansiokehitykseen verrattuna. Ei riitä, että kerran hallituskaudessa selvitetään perusturvan riittävyys. Lakiin on kirjattava toimenpiteet siitä, että perusturvan taso säilyy riittävällä tasolla, ja että sitä korotetaan. Usean tuen saaminen ja niiden yhteensovittaminen ei saa johtaa siihen, että taloudellinen tilanne heikkenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut rasittavat perusturvalla elävien henkilöiden taloutta. Asiakasmaksujen takia napanuora toimeentuloasiakkuuteen ei koskaan katkea. Tutkijat puhuvat katastrofaalisista asiakasmaksuista silloin, kun terveydenhuollon asiakasmaksut ylittävät 40 prosenttia kotitalouden maksukyvystä. Asiakasmaksut synnyttävät terveyseroja. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuremontti on vihdoin tehtävä siten, että asiakasmaksuja on kohtuullistettava. Perusturvalla elävät on vapautettava asiakasmaksuista tai maksuja on alennettava siellä, missä kulu on Filosofian tohtori, kirjailija Taru Väyrynen on työskennellyt vankilassa, nuorisokodissa ja toiminut opettajana. ”Siellä missä on valtaa on myös vallan väärinkäyttöä. Se ei läheskään aina ole tarkoituksellista vaan johtuu ihmisen taipumuksesta pitää omia käsityksiään parempina kuin muiden. Asetelma kärjistyy, kun vallankäytön kohteena on sosiaalihuollon asiakas. Useimmiten työntekijän tarkoitus on hyvä, mutta hän ei ymmärrä tekojensa merkitystä niiden kohteen kannalta.” Punnittua puhetta! Ja tohtori Väyrynen jatkaa. ”Erilaisissa yhteisöissä elävien mahdollisuuksia välittää kokemuksiaan toisilleen vaikeuttaa erilainen puhetapa ja ihmisen omaksuman puhetavan arvottaminen paremmaksi taikka huonommaksi. Sosiaalityöntekijä puhuu sivistynyttä, ammatillisen tiedon leimaamaa kieltään, joka saa asiakkaan tuntemaan, ettei hän osaa vastata siihen. Asiakkaan kielenkäyttö taas tuntuu työntekijän korvissa sivistymättömältä ja siksi sellaiselta, että sanotun voi jättää ilman huomiota.” Ja minä satun tietämään, että jos sossulla on huono päivä, sen fiiliksen voi armotta siirtää asiakkaaseen. Vailla seurauksia. Siinä ympyrä sulkeutuu hyvin nopeasti. Vaket seisovat vahdissa, sossulla on takaovi hätätilanteita varten. Syrjäytyneeltä ovat kaikki ovet suljettu. Johnny-Kai Forssell Eläköitynyt päihde- ja sosiaalityöntekijä Tohtori Taru Väyrynen on kirjoittajan sisar. syntynyt sen sijaan, että asiakasmaksu kierrätetään toimeentulotukiluukun kautta. Ihmisillä on erilaiset kyvyt ottaa vastuu elämästään Taloudellisen tuoton ja kilpailukyvyn maksimointi hinnalla millä hyvänsä ei saa olla ihmisarvoa tärkeämpää. Heikoimpia ihmisiä ei saa jättää oman onnensa nojaan. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta pitää lisätä tietoisesti konkreettisin toimin mm. tukemalla onnistumisen kokemuksia. Ihminen tarvitsee aitoa arvostusta. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma 2015 toteutettava. Vuosina 2008-2011 toteutettavan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on, että pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu vuoteen 2011 mennessä. Ohjelmaa valmistellut työryhmä esitti, että pitkäaikaisasunnottomuus tulisi poistaa vuoteen 2015 mennessä. Oma asunto on elintärkeää oman vastuunoton näkökulmasta. Siksi pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma tulee toteuttaa nykyisen hallituksen alkuperäisen periaatepäätöksen mukaisesti. Terveyserojen kaventamiselle tulee asettaa konkreettinen tavoite. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukien alikäyttö lisäävät terveyseroja. Vähävaraisille kansalaisille on turvattava kokonaisvaltaiset ja yksilölliset neuvontapalvelut sekä tarvittavien palvelujen ja tukien saaminen. Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat terveyskartoituksen, jossa asiakas ja työntekijä harkitsevat yhdessä asiakkaan työkykyä ja sen rajoitteita. Yksin asuvien köyhyys ja pienituloisuus on huomioitava päätöksenteossa. Yksin asuvat ovat suurin pienituloisten ja köyhien ryhmä. Yksin asuvista 30 prosenttia elää alle köyhyysrajan. Pienituloisuus ja köyhyys ovat suurta kaikissa yksin asuvien ikäryhmissä ja köyhyys on lisääntynyt. Yksinelävien selviytymiseen liittyvät vaikeudet on saatava näkyväksi, myös päätöksenteossa. 11 Vertaistoimintakeskus VEPA on osoitteessa Vaasankatu viis Vailla vakinaista asuntoa ry:n vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön keskus Vepa muutti uusiin tiloihin eli entiseen Kalkkersiin ja toiminnan sisältö laajeni: myös Laguuni-bussi siirtyi osaksi Vepan toimintaa. Muuton yhteydessä vanha Kalkkers sai uuden ilmeen. Tilat remontoitiin vapaaehtoisvoimin. Vertaistoimintakeskus, joka tunnetaan kävijöidemme keskuudessa ja laajemminkin nimellä Vepa, päätti toimintansa Kinaporinkatu 2:ssa ja siirtyi kulman taakse Vaasakatu 5:een. Vaasankadun tiloissa toimivat aiemmin yökahvila Kalkkers ja Vva:n Kohtaamispaikka. Tilat vapautuivat, kun Kalkkers muutti Mäkelänkatu 50:een ja Kohtaamispaikan toimintamuoto muuttui. Vepan muutto ajoittui maaliskuun alkuun. Muuttoa edelsi pitkä suunnitelmallinen työ Vva:ssa ja yhteiskumppaneiden kanssa. Vepan vertaistyönohjaajana jatkaa kävijöille tuttu A-P. Laguuni-hankkeen ohjaksissa työskennellyt Juhani Tiilikainen on ollut saattaen vaihtamassa hankettaan osaksi Vepan toiminnan sisältöä. Tuttuja kasvoja on siis edelleen Vepassa ja Laguunin toiminnassa tavattavissa. Erilaisissa valmentavissa työtehtävissä toimivia samoin kuin vapaaehtoistyötä tekeviä kävijöitämme on mukana rakentamassa Vepan toimintaa, jotta Vepalla on edellytyksiä kohdata usein kymmeniä kävijöitä päivässä. Tähän työhön olet sinäkin tervetullut vapaaehtoiseksi, jos koet tämänlaisen toiminnan omaksesi. Vepa tarjoaa toiminnallisuuteen ja osallisuuteen lisää areenaa, kun keskiviikoksi suunniteltu viikoittainen toimintapäivä on toteutunut maaliskuun puolivälistä alkaen. Alkukevään ajan toiminnalliset päivät toteutumaan Kalasatamassa Kyläsaarentien päässä eli entisen Sompasaaren satama- ja terminaalialueen alkupäässä olevalla alueella. Toimintapäivinä tullaan harrastamaan erilaisia pelejä: esimerkiksi koripallo, sähly, jalkapallo, heittopelit ja mailapelit tarjoavat liikuntaa ja kullakin on mahdollisuus lisätä ulkoilua ja liikuntaa oman terveytensä hyväksi. Toimintapäivien tavoite on kuitenkin yhdessä tekeminen, yhdessä oleminen ja mukava ajankulu kaikille kävijöillemme, ei kilpailuhenkinen suorittaminen. Laguunissa voidaan sadepäivinä pelata erilaisia lauta-ja korttipelejä sekä pitää tietokilpailuja. Suunnitelmissa on myös jatkaa kalastusharrastusta, jota Laguuni jo viime vuonna mutamia kertoja toteutti. Meillä on hyvät mahdollisuudet käyttää Vanhankaupunginlahden ja Kulosaaren sillan välistä vesialuetta rannalta kalastaen, koska toimintapäivien alue on sopivalla etäisyydellä rannan pengermältä. Kalastukselle on mainiot edellytykset jo nyt keväällä. Suunnitteilla on myös tehdä kävelyretkiä läheisille puisto- ja viheralueille Tekniikan museon vieressä, samoin Keskuspuistoon siinä vaiheessa kun Laguuni jälleen on katsatettu ja valmiina liikkumaan. Mahdollisuuksiamme päästä silloin tälllöin pelaamaan biljardia yhteistyökumppa- 12 nimme tiloihin selvitellään myös kevään aikana. Verkkokalastuksen, rantasaunomisen ja uimisen liittämistä toimintapäiviin pohditaan, sillä järjestön päihteetön toimintapaikka Vartiosaaressa on yhtenä vaihtoehtona Vepan toimintapäivien sisällöksi. Vepassa pidetään edelleen viikoittain, pääsääntöisesti torstaisin, vapaan osallistumisen ehdoilla toteutuva Vepa-kokous, johon kaikki kävijämme ovat tervetulleita mielipiteineen vaikuttamaan.Toivomme myös kävijöidemme osallistumista kokouksen puheenjohtajan tehtävään. Puheenjohtajan oikeuksista ja velvollisuuksista laitetaan Vepan oveen tiedote, joten kävijät: tulkaa osallistumaan puheenjohtajuuteen. Kokouksen muistiota on kirjannut alkuvuodesta ohjaajamme Ulla, mutta kun hän toisinaan on estynyt muiden tehtäviensä vuoksi, on kokouksen sihteeriksi ilmoittautuminen myös mahdollisuus tulla osallistumaan ja antamaan oma panos kokouksen kululle. Kesän aikana on tarkoitus osallistua Laguunilla markkinoille ja tuoda järjestön toimintaa esille, samoin toteuttaa Laguunin alkuperäistä ideaa myydä grillituotteita eri tapahtumissa. Markkinoille osallistuminen vapaaehtoistyönä ja vertaistyömuotona on vielä osittain suunnitteluvaiheessa, mutta jos koet olevasi valmis osallistumaan Laguunin toimintaan markkinoilla niin ota yhteyttä Vepaan. Vepalla on tehty ja tullaan toistaiseksi tekemään muutamana päivänä viikossa lämmin ateria, joka on ensisijaisesti tarkoitettu välittömässä asunnottomuustilanteessa eläville kävijöillemme. Vva haluaa tukea näiden ihmisten terveydentilaa lämpimällä ruualla, jotta heillä ainakin muutamana päivänä olisi mahdollisuus monipuoliseen energiansaantiin. Vepassa on mahdollisuus toistaiseksi juoda kahvit ja syödä jotakin suolaista tai makeaa sekä käyttää internettiä ja puhelinta viranomais- ja asuntoasioiden hoitamiseen. Vepa tarjoaa asunnottomille myös mahdollisuuden pesettää vaatteitaan ja saada veloituksetta vaatteita rikkinäisten ja kuluneiden tilalle.Vaatteita on saatu lahjoittajilta, jotka ovat nähneet asunnottomien ja vaikeissa elämäntilanteissa elävien ihmisten auttamisen itselleen tärkeäksi ja haluavat myös osallistua järjestön työn tukemiseen. Vepaa tukevat erilaisin lahjoituksin myös monet muut tahot ja yksittäiset kansalaiset. Vepassa käyvät edelleen keventämässä kävijöidemme arkea eri alojen opiskelijat. Osana opiskeluaan ja osoittaen tahtoaan kohdata kävijöitämme he järjestävät Vepassaerilaisia elämää ja ajankulua keventäviä toimintoja kuten pelejä, tietokilpailuja tai toivemusiikin kuuntelupäiviä. Juhani Haapamäki Liikkuvatuki/Palveluohjaus & Vepa Kuvat Vepan remontista ja Vartiosaaresta J. Haapamäki Vartiosaaren toimintakausi lähenee ILMOITTAUDU MUKAAN! Viime vuonna Vartiosaaren toimintakauden päätteeksi jäi pohdittavaksi kysymyksiä joista tässä nyt muutamia asioita. Asioita on pohdittu porukalla ja yksittäin eli mietintämyssyt ovat olleet käytössä. Rakennusprojekti jatkuu: Vartiosaaren huoltorakennuksen työt saatetaan loppuun. Samaan rakennukseen tulee tilat verstaalle, jossa jokainen saa harjoittaa kädentaitojaan. Sällikodin verstaan laitteet ja työkalut siirretään saareen. Rakennukselle saamme toukokuun aluta ammattimiehen, joka tulee samalla suorittamaan koevapauden toimintavelvoitettaan. Rakennuksella tarvitaan myös muutama vapaaehtoinen rakennusapumiehen tehtäviin. Apumiehinä voivat toimia saaressa kävijät sen mukaan, kuinka voimavaroja työhön osallistumiseen riittää. Hyvä olisi, jos löytyisi yksi henkilö joka voisi sitoutua tiiviimmin juuri rakennuksella tarvittavaan työskentelyyn. Olemme jättäneet lahjoituspyyntöjä maaleista, jotta erinäisiä rakennusten ja rakenteiden kunnossapitoon ja huoltoon liittyviä maalauksia voitaisiin suorittaa. Vielä emme ole saaneet vastauksia, mutta Vartiosaari-kauden alkuun on vielä aikaa, joten odottelemme asian etenemistä. Saaressa valmistumassa olevan kiinteän laiturin töitä on lupautunut jatkaan kävijämme, joka aloitteli laituriprojektia viime kautena. Laituria varten saimme lahjoituksena Vallilan vintin purkutyömaalta lankkua, joka sopii hyvin laiturin kansirakenteeksi. Ramsinniementien parkkipaikan viereen on ajettu polttopuuksi puunrankoja ja tukeista sahattuja kappaleita, joiden halkomiseen ja pätkimiseen varataan toimintaviikko tai pari. Lisää polttopuuta saam- me vielä ajaa Helsingin kaupungin luvalla Ramsinniementien varresta, joten tekemistä riittää ja käsipareja tarvitaan avuksi yhteiseen toimintaan. Polttopuidentekoviikolla järjestämme muonituksen, välipalat ja kahvit parkkipaikan viereen perustettavaan huolto/ensiapupisteeseen. Vartiosaaren veneet, lähinnä moottorit, ovat kohdanneet harmeja, joiden selvittäminen on vielä kesken. Moottoreiden käynnissä ja voimansiirrossa on ongelmia. Asiaa selvitellään, mutta toistaiseksi kausi alkaa pitkälti ”kauramoottoreiden” käytöllä veneitä liikuteltaessa. Saaren pihalla riittää rapsuteltavaa ja monenlaista piha-alueen kunnostukseen liittyvää puuhaa. Viime kaudella saimme hyviä kokemuksia yhteisöllisyydestä ja siitä, kuinka porukka yhdessä tekemällä vei toimintakauden loppuun ja sai aikaan paljon hyvää. Jatkamme samoilla linjoilla ja pitäen ”möötteksi” nimettyä yhteisöpalaveria kerran viikossa. Vaikkakin edellä tuli paljon esiin toiminnallisia työsarkoja, emme unohda kuitenkaan ainutlaatuista mahdollisuutta lepäämiseen ja rentoutumiseen. Sen mahdollistavat saunominen, kalastaminen ja kesäpäivien viettäminen yhdessä. Vartiosaaren kautta odoteltaessa: varauksia saareen ja käytännön kysymyksiä voi tiedustella Jussi Lehtoselta p. 050-3730920 ja Juhani Haapamäeltä p. 044-5207870 sekä Vva:n eri toimipisteissä asioidessa. Terveisin Juhani Haapamäki Liikkuvatuki/palveluohjaus Vva ry 13 Vailla vakinaista asuntoa ry täyttää kuluvana vuonna 25 vuotta. Yhdistys perustettiin vuoden 1986 lopussa YK:n julistamaa asunnottomien vuotta 1987 ajatellen. Vuosien kuluessa yhdistys on osoittautunut tarpeelliseksi ja sen jäsenet ja vapaaehtoiset monitaitoisiksi ja toimeliaiksi. Elokuussa Vartiosaaressa pidetään suuret 25-vuotisjuhlat. Tarjolle tulee mm. suunnaton, maan uumenissa kypsyvä rosvopaisti. Kunnostamme ja kaunistamme saarta. Tule mukaan! Korjaamme ja huollamme Vva ry:n Vartiosaaren venemoottorit. Venekuljetukset toimivat kauden alussa kauramoottorivoimin. Tervetuloa kehittämään lihaksia! Ensiasujan muistilista K un on muuttanut, tehdään ilmoitus isännöitsijälle, postille, sähköilmoitus sähköyhtiölle sekä ilmoitus luotettaville kavereille. Heti alkuun pitää muistaa, että ei tuo asuntoonsa liikaa kavereita, niin että alkaa olla ”häätöä” ilmassa kovan liikehdinnän ja puhepulinan takia. Tutustutaan hyvin talon järjestyssääntöihin. On hyvä tutustua myöskin oman asumisen ympäristöön, esim. kaupat, virastot, apteekki, kulkuyhteydet, naapurit, ja onko ympäristössä liikunnalliset puitteet. Ensiasuja pitää kiinni tukiverkkojärjestelmästä, jonka hän on luonut sinne muuttaessaan. Jos hän on työelämässä, aina parempi, sillä energia kuluu työssä käymiseen ja kotona palautumiseen sekä harrastuksiin, on päivärytmissä kiinni. Kodin sisustamisessa tietenkin olisi hyvä olla joku, jolta sitten kysyisi, jos ei tiedä miten toimia, mutta ajan kanssa se sitten itsestään selviää. Jos henkilö on työtön, tulisi hänen luoda semmoiset elämänpuitteet, että on tekemisissä ihmisten kanssa ja on hyvä sosiaaliverkosto, ettei jää yksin. On hyvät tulevaisuuden ”suunnitelmat”, joihin hän on pyrkimässä. Mutta tämä asia on hänellä pitkän prosessin tulos, johon hän on sitoutunut. Perustoimeentulo, jolla hän pärjää arjen rutiinitoimissa, eli oikeanlainen rahankäyttö sekä ajankäyttö, eikä stressaannu liikaa, jos jossain asiassa tulee takapakkia. Jokainen muistaa myös pitää huolta kotiavaimesta ja kodin turvallisuudesta sekä maksaa vuokran säännöllisesti. Elämä ei tunnetusti ole pelkkää juhlaa vaan myös ruusuilla tanssimista. Mainioin tapa toteuttaa tätä periaatetta on rentoutua pelien, kalastuksen, ulkoilun ja saunomisen parissa. Yhdessä olemme sekä vahvempia että iloisempia. Terveyskeskuskäynnistä jäi myönteinen ja ihmisarvoa kunnioittava kokemus O Vartiosaaren varastoja verstasrakennus valmistuu. Rakennuksella tarvitaan muutama vapaaehtoinen apumiehen tehtäviin. Tulossa on myös maalaustöitä kunnossapitoon ja huoltoon liittyen. Lahjoitukseksi saatua polttopuuta pötkimme urakalla. Puuntalkoolaisille tarjolla täysi muonitus. Saaren piha-alueella riittää rapsuteltavaa ja muita pihatöitä. Istutamme myös kukkia. Kysele lisää Jussi Lehtoselta p. 050-3730920 ja Juhani Haapamäeltä p. 0445207870 tai Vva:n eri toimipisteistä. 14 tin kantaa viime vuoden lopulla tapahtuneeseen ”terveyskeskuspyöritykseen” Asukkilehtemme artikkelissa, joka koski päihtyneelle mielestäni kuuluvaa hoivaa ja huolenpitoa. Kritisoin tuolloin niitä terveydenhuollon asenteita, joita eräs kävijämme joutui kohtaamaan terveydentilansa arvioinnin toteutumisessa; tilannetta perusteltiin kävijämme päihdetilalla. Risut annettiin tuossa edellisessä artikkelissa ja nyt on sitten ruusujen vuoro. Kyseessä on edelleen sama kävijä ja sama terveysasema. Käynnin syy oli tällä kertaa suhteellisen syvään haavaan päänalueelle ”unohtuneet” hakaset. Syytä on tarkentaa, että kävijäämme oli ohjeistettu ensiavussa hakasten pois otattamisesta, ja tämän olisi pitänyt tapahtua jo noin kolme viikkoa ennen nyt puheena olevaa käyntiä. Tällä kertaa kävijämme ilmoittautuminen vastaanotolle sujui kuitenkin ongelmitta, ja aika sairaanhoitajallekin järjestyi kiitettävän lyhyellä odotusajalla. Sairaanhoitajan vastaanotolla tulivat kuitenkin edellisen käyntikerran hankaluudet puheeksi – joten kuinka tämä käyntikerta sujui näin vaivattomasti? Tähän totesi totesi sairaanhoitajatar, että kyllähän meidän potilas X:ltämme nyt pitää hoitaa käynnin syy asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Yhteenvetona voidaan todeta, kuinka paljon antaa ihmisarvon tunnetta potilaalle tällä asenteella työtään tekevä terveydenhoitoalan ammattilainen. Hänen asenteensa ei muuttunut, vaikka kävijämme päihdetila oli arvioiden samaa tasoa kuin edellisellä käynnillä. Kävijämme haluaa ilmaista, että ymmärtää hoitajien ja lääkärien työpaineita, mutta Teksti: Jorma Korhonen katsoo kuitenkin olevansa oikeutettu saamaan hoitoa ja hoidon arvioinnin riippumatta päihdeongelmastaan, joka on osa hänen arkeaan. -Enhän minä tarkoituksella itseäni kolhi tai vahingoita, toteaa kävijämme. Tämän artikkelin myötä kävijämme tahtoo ojentaa ruusut sairaanhoitajalle ja kiittää saamastaan kohtelusta. Kiitos myös omalta osaltani kyseiselle sairaanhoitajalle sekä ajanvaraustyötä tehneelle naishenkilölle, jonka asenteen ansiosta vastaanotolle pääsy kävi mahdolliseksi. Juhani Haapamäki Liikkuva tuki, Vva ry Asukin toimitus jakaa ruusuja ja risuja sydänten muodossa. Symbolinen sydän on joko eheytynyt tai murtunut. Kerro tai kirjoita Asukki-lehdelle mitä mielessäsi liikkuu! Ilmaiseeko asiaasi ehjä vai murtunut sydän? 80 vuotta sitten: Koditon paimen K eväällä tuli kyläämme 12-13 -vuotias poika, etsi paimenen paikkaa. Hän sai työtä, oli monessa talossa, mutta kukaan ei jaksanut pitää kauan, hän oli laiska, täynnä konsteja ja kepposia. Menimme iltalypsylle jouluviikolla, minä lyhty kädessä, äitini ja setäni jäljessäni. Oven edessä puhtaiden olkien päällä makaa ihminen harmaissa vaatteissa. Juoksimme sisälle, emme saaneet sanaa suustamme, miehet lähtivät katsomaan, kohta tulivat nauraen, retuuttivat sitä pientä renkiä. Miehet sanoivat heti: saat olla tämän yön, aamulla lähdet. Menin mummoni luo ja sanoin, että pitäähän hänelle jouluksi antaa suoja. Mummoni mietti, sanoi pojalle: saat olla jos olet kelvollinen. Kukaan ei jouda sinua vahtimaan. Toini puhui puolestasi, olet hänen vastuullansa, teet mitä hän käskee. Olin ollakseni luottamuksesta, mummi lisäsi pojalle: tulta et mene lähelle. Naapuri oli varoittanut, poika oli kiinnostunut tulitikuista. Niin nytkin poika katseli hellan reunalla olevaa tulitikkuaskia. Mummoni huomasi katseen ja sanoi rempseästi pojalle: - Jos tikkuihin kosket heti lennät pellolle. Kaikki meni hyvin, äitini laittoi joulupakettiin harmaat villasukat. Näki että hän oli onnellinen. Syötiin jouluateria, kaikki toistakymmentä ihmistä samassa pöydässä. Poika juoksi yhtä mittaa ulos, ihmettelimme kunnes selvisi että hän oli käynyt oksentamassa rappukiven viereen. Puolusteli: - En ole ikinä nähnyt niin paljon ja hyvää ruokaa, pistin sormen suuhun ja taas maistui. Joulun jälkeisenä aamuna hänet piti viedä junaan, siellä oli vastaanottaja joka veisi hänet edelleen kotipitäjäänsä Rautuun. Hän kertoi minulle: kotiin en mene, isäpuoli hakkaa, en myöskään kouluun. Tapan itseni, jos en muuten, menen junan käymälään, pistän oven lukkoon, olen tukehtunut kun apu tulee. Aamutouhuihin poikaa ei kuulunut, oli juoksemassa läheiseen metsään kun isäni huusi: tule takaisin tai ammun, ja poika tuli. Samalla kun juna tuli, yritti joko junan alle tai karata, isäni vei junaan, yritti juosta käymälään, mutta sinnekään ei ehtinyt. Usein sodan aikana tuli mieleen mikä oli pojan kohtalo, millä mielellä hän puolusti maata. Toini Pelkonen, 91 vuotta 15 Valvottu koevapaus onnistuu järjestöissä Valvottu koevapaus on sekä osa rikosseuraamusta että laajaa yhteiskunnallista toimintaa. Löytyykö toimintavelvoitetta tarjoavia toimijoita riittävästi? Riittävätkö järjestäjen resurssit koevapauden toimintavelvoitteen sisällölliseen kehittämiseen? Jos yhteiskunnassamme valvottua koevapautta suorittaville vangeille tahdotaan turvata suorittamispaikkojen riittävyys, tulisi järjestöjen ja eri toimijoiden yhteistyötä rikosseuraamuslaitoksen kanssa lisätä. Aloitan heittämällä haasteen asian eri osapuolille. Joillekin saattaa nousta mieleen kommentti: kyllähän asiasta käydään jo nyt jatkuvaa vuoropuhelua. Totta on, mutta vietäessä asiaa käytännön tasolla eteenpäin ilmenee edelleen myös jäykähköjä asennerakenteita: yhtenä osapuolena on ihminen jota arvioidaan ensisijaisesti vankina, ei ihmisenä, joka tekee työtä sen eteen että palaa yhteiskuntaan. Puhekulttuurimme on terminologian läpitunkemaa, ja terminä vanki tuntuu palvelevan usein erinäisiä arvostukseen, arvioimiseen, luokitteluun, arvosteluun tai mitätöimiseen tähtääviä päämääriä. Edes koevapaudessa olevan kohdalla tulisi vangin käsitteeseen suhtautumisessa näkyä selkeä ero. Paluupolku yhteiskuntaan Huumeäidin elämässä kaikki on turhaa ja harhaa -Vedät vaan savua keuhkoihisi ja pidätät henkeä niin kauan kuin pystyt. Yhtäkkiä tunsin, miten pilvi kolahti. Karin Mäkelän ensimmäinen oppitunti huumeitten käytöstä oli lyhyt ja ytimekäs. Oppaana oli opiskelukaveri. Mutta Karin ei pitänyt kannabiksen jälkitilasta eikä mausta. Koko huumeura olikin jäädä siihen. Mutta sitten kuvioihin tuli, piri, amfetamiini. -Tokihan pilvenpolton rituaalit ja sen laittomuus kiehtoivat, hommaan tuli jännittävä ja mystinen hohde. Mutta amfetamiiniin ihastuin heti. Oli upeaa miten selvänä ja kontrollikykyisenä pysyin, vaikka olin huumeissa, muistelee Karin Mäkelä. Mutta Karin Mäkelä muistelee sitä Satakunnan vankilan Köyliön osastolla. Menemme toimistohuoneeseen odottamaan Karinia. Toimiston pöydällä on iso nippu kirjeitä, jotka ovat kaikki hänelle. Karin Mäkelä saatetaan toimistoon. Hän on valmistautunut tapaamiseemme hyvin. Laittautunut niin tyylikkääksi kuin vankilassa vain voi, esiintyy ystävällisesti ja avoimesti. Tapaamisemme hän on itse järjestänyt kustantajansa kanssa. Karin Mäkelä on kirjoittanut elämästään kirjan. Karin Mäkelä ei ole ensimmäistä kertaa vankilassa. - Tämä on minun seitsemäs kertani, hän sanoo. 16 Karin Mäkelä: Valkea voima Atena 2001 - Nyt on tuomiota neljä vuotta ja neljä kuukautta. Olen kärsinyt siitä jo kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta. - Tuntui, että minua revittiin kahteen suuntaan: halusin olla hyvä äiti ja pysyä kuivilla, mutta samalla käytin. Minun oli pakko yrittää sovittaa yhteen äitiys ja huumeet. Karin Mäkelän syntilista on kirjava, mutta hyvin se tavallinen tarina. Törkeä huumausainerikos, petoksia ja varkautta. Vankilassa istumisessa hän kokee ainakin yhden hyvän asian. Hän kertoo saaneensa raittiudesta kiinni, sitä on takana jo kaksi vuotta. -Olen itkenyt niin, että tuntuu kuin tukehtuisin, Mutta Karin Mäkelä ei itke omaa surkeuttaan taikka katumustaan. Juuri ennen tuomion täytäntöönpanoa hänen esikoispoikansa Juho päätyi itsemurhaan. -Juhon kuolema hajotti elämäni palasiksi. Niistä palasista kokoan nyt itseäni. Karin on kotoisin keskiluokkaa paremmasta kodista. Isä oli ankara, fyysisellä ja henkisellä väkivallalla perhettään hallitseva. -Turpaan tuli niin että tukka lähti. Kun Karin teki tuttavuutta alkoholin ja huumeitten kanssa, lievenivät pelkotilat ja päihteet toivat suloisen vapaudentunteen. -Kotiolojani en missään nimessä syytä teoistani, minun olisi vain pitänyt osata tehdä viisaampia valintoja. Kun Karin meni naimisiin, oli hän ollut kuivilla kaksi vuotta. Monen päihdeäidin lailla hän luuli, että lapsen saaminen muuttaisi kaiken ja vahvistaisi raittiutta. Niin muuttikin. Mutta ei siten kuin Karin oli suunnitellut. -Olen kirjoittanut kirjaani kaiken siten kuin osaan ja tunnen. Kaikki meni, kolmesta lapsestani alkaen. Ja ainut mitä sain, olivat lukuisat linnatuomiot. Niitä olen istunut ja suorittanut lähemmäs kuusi vuotta, sanoo Karin. Aamulla saatoin lähteä kotoa raikkain mielin ja tyytyväisenä kaikkiin arkisiin pikkuasioihin. Ja sitten muutamaa tuntia myöhemmin kyynärtaipeessani oli neulan reikä, taskussa valkeaa voimaa ja koko normaali maailma ympärilläni tuntui kaukaiselta. Karin Mäkelän varsinainen tarina alkaa esikoisen syntymästä. Sen jälkeen tulee romahdus yhdessä narkomaanimiehensä kanssa. Kun sukulaiset saapuvat kyläilemään, olohuoneessa sahataan haulikkoa tulevia koetuksia varten. Lapsi leikkii lattialla. Alkavat kaikenlaiset vaikeudet, häädöt ja muutto paikasta toiseen. Päivällä kamaa ja yöllä varkaisiin. Lapset otetaan huostaan ja ikuinen taistelu viranomaisia vastaan alkaa. Karin Mäkelä kertoo, että kirjoittaminen on hänen henkireikänsä. Hän oksentaa pahan olonsa paperille ja on vakaasti sitä mieltä, että kirjoittaminen on hänet pitänyt järjissäänkin. Karin työskentelee Köyliön vankilakirjastossa ja kirjoittaa paljon kirjeitä ja runoja. Hän on myös opiskellut kirjoittamista. Vankilassa Karin kertoo pärjäävänsä ”liiankin hyvin.” -Täällä on tietty turva, miesten ja naisten toveriseurassa olen käynyt purkamassa elämääni ja päihteidenkäyttöäni. Äitiys, päihteet ja vankila on todella paha kolminaisuus. Naisia on vähän ja siksi on hyvä sukeltaa kirjoittamiseen. Kivitalossa lusiminen on Karin Mäkelän mielestä yhtä kovaa kuin sen seinät. Avovankilassa voi myös vapauttaa paremmin ajatuksiaan. -Se ei tosin ole helppoa. Esikoiseni riisti itseltään hengen kaksi kuukautta ennen tuomioni täytäntöönpanoa. Juho ei jaksanut elää ja yritin kaikin keinoin auttaa häntä kipeällä tiellään. Sillä tavoin kuin vain äiti voi. Huumeetkin jäivät siinä taistelussa. Karin Mäkelän tytär asuu SOS-lapsikylässä eikä halua olla paljonkaan yhteydessä äitiinsä. -Hän on päättänyt antaa äidilleen tällaisen lisärangaistuksen, huokaa Karin. Jere-poika asuu anopin huomassa ja anoppia, mummia, Karin pitää voimavarana ja äidillisyyden esikuvana ja ymmärtäjänä. ”Minua on aina kiskonut eri suuntiin kaksi vastakkaista asiaa, äitiys ja huumeet. Kamoissa en pystynyt nauttimaan aineesta ilman omatunnon huutoa enkä äitinä voi nauttia aidosta äitiydestä, kun riippuvuus rasittaa” Karin Mäkelä (s. 1967), Köyliön vankilassa. Johnny-Kai Forssell Lainsäädäntömme mahdollistaa vankeusrangaistuksen loppuosan suorittamisen valvotussa koevapaudessa.Valvotun koevapauden eri toimintavelvoitemuotoja voivat olla opiskelu, sitoutuminen omaan päihdehoitoon, työssä käyminen tai työssä käyntiin verrattava toiminta. Valvottua koevapautta ja rikosseuraamusta suorittavan valmiuksia siihen arvioivat ja valmistelevat ensisijaisesti rikosseuraamusalan ammattilaiset. Näin rikosseuraamuksen suorittajalla on mahdollisuus osoittaa tahtoaan muutokseen hänet parhaiten yhteiskuntaan integroivan vaihtoehton kautta. Viimeistään tähän vaiheeseen päästyä - ja usein jo huomattavasti aikaisemmin - tulisi löytyä se toimija, joka kykenee omalta osaltaan osoittamaan asetetut tavoitteet käytännössä saavutettaviksi. Puhun järjestötason työntekijänä kun väitän, että kolmannen sektorin toimijoilla on usein vankka kokemus samoin kuin kontaktipinta moneen koevapauteen siirtyvään henkilöön jo ajalta ennen rikosseuraamuksellisia elämänvaiheita. Uskoisin, että tämän väitteen moni järjestötason toimija voi vahvistaa mielessään. Olen saanut rikosseuraamuslaitoksen valvottujen koevapauksien valmistelijoilta viestiä, että vankeina on paljon ammattitaitoisia ihmisiä, joilla on voimakas tahto saada osoittaa muutoksenhalua elämässään. Kaikille näille vangeille ei kuitenkaan ole itsestään selvää löytää toimijaa, siis sopivaa tahoa, toimintavelvoitepaikan saamiseksi. Yhteistyökumppanuudesta on kysymys Valvottua koevapautta suorittavan vangin tulisi lähinnä olla se, joka löytää itselleen työpaikan tai työpaikkaa vastaavan toimijan. Kyseessä on mielestäni kuitenkin myös yhteistyökumppanin löytäminen sille vankilalle, jossa vanki rikosseuraamustaan suorittaa, samoin rikosseuraamuslaitokselle ja oikeusministeriölle, jos asiaa tarkastellaan kaikkien toimintavelvoitepaikoista hyötyvien näkökulmasta. Aiemmin mainitsemani haasteen heittäminen tarkoittaa siis edelleen kaikkia niitä tahoja, joita asia viime kädessä koskee. Näkökulmani on lähinnä sellaisen järjestön työntekijän, joka kykenee tarjoamaan joitakin työn käsitteen alla toteutuvia toimintavelvoitemuotoja. Mutta tämän lisäksi näen päivittäin ihmisten inhimilliset kuormat, joita yhteiskunnan eriarvoistuminen tuo elämänhistoriassaan haavoitetuille tähän nyt juuri elettävään arkeen. Se, minkä näköinen on arki, on usein yhtä kuin näiden ihmisten usko tulevaisuuteen. Järjestöjen hiljainen tieto on arvokasta Järjestöt voivat tarjota toimintavelvoitepaikkoja, ja samalla me järjestöjen työntekijät kykenemme tuomaan järjestöjen sisälle kertyvää hiljaista ja vähemmän hiljaista tietoa ja ymmärrystä myös valvotun koevapauden ajanjaksoon. Kykenemme siis - näin väitän - tarjoamaan myös sellaisia psykososiaalisia työskentely-ympäristöjä, joiden äärellä pystymme vastaamaan valvotun koevapausajan moniulotteisimpiinkin tarpeisiin vangin kanssa työskenneltäessä. Toimintavelvoitteeseen kirjattu työnkuva on käytännössä vain osa laajempaa integroivaa työskentelyä vangin kanssa. Rangaistusajan suunnitelmaan (Ransuun) ei käsittääkseni kirjata toimintavelvoitteen sisältönä näitä vangille merkittäviä mahdollisuuksia erinäisiin luottamuksellisiin keskusteluihin: niiden olemassaolosta ja toteutuksesta ei tehdä selkeitä suunnitelmia toimintavelvoitepaikan tarjoajan ja rikosseuraamuslaitoksen välillä. Niitä ei liioin ole kaikkien toimijoiden puolelta saatavillakaan. Tukikeskusteluista, joita toimintavelvoitepaikka tarjoaa, ei varmasti ole aina käsitystä nk. lähettävällä vankilalla. Pidän kuitenkin tärkeänä, että tämä merkittävä integroitumista lisäävä tekijä ja mahdollisuus vangin kuntoutumiseen otettaisiin tarkemmin huomioon – myös silloin, kun oikeusministeriö arvioi järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön laatua ja tavoitteita. Koevapaus ihmisen ja yhteiskunnan etuna Eräs rikosseuraamusalan johtaja totesi aikoinaan, että valvottu koevapaus rangaistuksen osana on parasta, mitä hänen rikosseuraamusalalla työskentelynsä aikana on tapahtunut. Varmasti moni rikosseuraamusalaa sivuava toimija jakaa vastaavan näkemyksen valvotusta koevapaudesta. Puhuttaessa saavutetuista eduista ja tarkastellessamme niitä kokonaisvaltaisesti eri osapuolten välillä näemme inhimilliset tavoitteet ja saavutukset laajemmin kuin ajateltaessa vankia yksilötasolla. Valvottu koevapaus rikosseuraamuksellisen rangaistuksen osana avaa mahdollisuuksia myös sellaisiin yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin, joita ei edes vielä kyetä välttämättä hahmottamaan. Tarkoitan myös taloudellisia mahdollisuuksia vankeinhoidon kustannussäästöjen ja käytettävissä olevien työvoimaresurssien osalta. En väitä, etteivätkö myös oikeusministeriön tai rikosseuraamuslaitoksen viranhaltijat ymmärtäisi inhimillisiä näkökulmia. Edullisten kustannusten tavoitteleminen on kuitenkin niin merkittävä osa erinäisiä säästöohjelmia, että kustannusnäkökulmat ja hyödyt tulisi laajemmin ottaa mukaan myös järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Osana perustoimenpiteitä niillä pysytytään pitkällä juoksulla vaikuttamaan valtion budjetin tavoitteiden toteutumiseen. Järjestöillä on halua ja kykyä kehittyä Puhutaan siis muutamalla sanalla saavutettavista hyödyistä ja niiden ylläpitämiseen vaikuttavista ”sijoituksista”. Järjestötasolla toimintavelvoitepaikan tarjoajan intresseissä ei ole ensisijaisesti taloudellinen hyöty vaan inhimillisesti saavutettava muutoksen mahdollisuus yksilön elämässä. Pyrimme kuitenkin myös kehittämään omaa osaamistamme järjestöinä ajatellen niitä tavoitteita, jotka nimenomaisesti liittyvät valvottujen koevapausvankien rangaistukseen - ajanjaksoon, joka edeltää siirtymistä vapauteen ja tasavertaisina kansalaisina takaisin yhteiskuntaan. Tämä edellyttää järjestöjen voimavarojen sisäistä aktivoimista mitä tulee koulutukseen ja käytännön tavoitteiden yhteensovittamiseen. Tästä luonnollisesti syntyy väistämättömiä kustannuksia vuositasolla. Kustannusten osoittaminen ei liene millekään järjestölle mahdotonta, vaikkakin kustannukset muodostuvat monien eri tekijöiden summana. Järjestöt saavat usein ammattillisesti pätevää ja osaavaa työvoimaa mahdollistaessaan toimintavelvoitepaikan. Kuitenkin järjestelyt ja ja järjestöjä sitovat velvoitteet tuovat mukanaan monia asioita, joihin järjestöjen henkilöresursseja on kohdistettava. Työntekijäresurssien lisäksi vangin työpäivään sisältyy muitakin peruskuluja, joilta ei voida täysin välttyä. Talous ja rahoitus Pääasianani tässä on kuitenkin pohtia, kuinka turvata valvotun koevapauden toteutuminen yhteiskunnassamme sillä, että järjestöjen osaaminen ja ammattillisuus ovat mukana - jatkossakin. Talouden ja rahoituksen näkökulman liittäminen mukaan keskusteluun akselilla oikeusministeriö – rikosseuraamuslaitos - toimintavelvoitepaikkaa tarjoava järjestö olisi mielestäni ajankohtaista ja aiheellista. Ymmärtääkseni on olemassa melko tarkat laskelmat kustannuksista, joita syntyy, kun rangaistustaan suorittava vanki on laitoksessa kaikki rangaistuspäivänsä eli rangaistuksensa loppuun. Mahdollisesti on olemassa laskelmia, joista voitaisiin nähdä millaisia säästöjä toteutuneesta valvotusta koevapaudesta on syntynyt. Näiden eri mallien välinen erotus olisi siis melko tarkkaan hahmotettavissa. Järjestöt voisivat omalta osaltaan tuottaa laskelmia, joista nähtäisiin vuositasolla erillis- tai lisärahoituksen tarve, jolla turvattaisiin valvotun koevapauden toimintavelvoitepaikkojen kehittäminen osana järjestöjen toimintaa. Edellä esille tuotu ei ole järjestöille suunnattu kehotus tuottaa yksinomaan taloudelliseen etuun perustuvaa toimintaa, fokuksena yksinomaan valvottua koevapautta suorittavien toimintavelvoitepaikka. Yhteiskunnassamme on varoittavia esimerkkejä erinäisistä erityistoimijoista, joiden tavoitteena on ollut ensisijaisesti markkinatalouden luotaama palvelutuotanto. Toiminnallinen pohja jo valmiina Perustasolla toimii lukematon määrä järjestöjä, joiden aiemmin mainitsemani hiljaisen ja äänekkäämmänkin tiedon äärelle on inhimillisesti hyvä liittää valvotussa koevapaudessa rangaistustaan suorittavan toimintavelvoiteympäristö. Tällaisten järjestöjen arkeen on luontevasti liitettävissä jo nyt keskusteluja asuntoasioista, päihdeasioista ja sosiaalisista tekijöistä, joita koevapausvangin itsensä kannattaa pohtia ja työstää toimintavelvoitetta suorittaessaan. Olen otsikoinut artikkelini muutamalla kysymyksellä ja toteamuksella. Vastauksina kysymyksiin tarvitsemme jatkuvaa keskustelua, samoin foorumeja joilla voimme toisiamme tavata. Toivon, että valtion taholla voitaisiin alkaa valmistella selvitystä asiassa ja että järjestöiltä pyydettäisiin kannanottoa. Järjestöille olisi tärkeää saada lausua, mitä taloudellisten resurssien riittävyys edellyttää ja mitkä ovat toimintavelvoitepaikan kaikki mahdollisuudet olla mukana vangin integroitumisessa takaisin yhteiskuntaan. Kuten tiedämme, tämänkaltaiset selvitykset ovat aina alkuvaiheessaan yhtä kaukana kuin itä on lännestä. Kuitenkin ne ovat myös rinnakkain ja kiinni toisissaan. Toimintavelvoitepaikkojen tarpeen kasvu on tulevaisuutta, tätä päivääkin jo. Siksi olemassa olevia osaajia tulisi hyödyntää ja alkaa kehittää niiden olemassaolon turvaavia toimenpidesuunnitelmia. Yhteiskuntamme hyötyy kokonaisuudessaan - ja tulisi hyötymään enenevästi - niin taloudellisesti kuin inhimillisesti arvioiden ja mitaten. Odottelemme siis päänavausta asian tiimoilta. Keskustelun avaajina voivat toimia kaikki, joiden yhteiseksi asiaksi ja eduksi asian kehittämisen näemme. Aurinkoista kevättä Asukin lukijoille toivottaen Juhani Haapamäki Liikkuva tuki/Palveluohjaus, Vva ry 17 koevapautta odottava tarvitsee korvamerkittyä aikaa Koevapautta odottavalle vangille toimintavelvoitepaikan ja koevapauteen liittyvien tekijöiden selviämisen odottelu on henkisesti raskas prosessi. V angin tukihenkilötoiminnassa mukana olevana kerron seuraavassa ”saldosta”, joka syntyy, kun valvotun koevapauden valmistelu patoutuu ja kun vuorostaan patoumat asioiden kohdalla purkautuvat tilanteiden ratkettua. Kyseessä on henkilö, jonka rikosseuraamuksen täytäntöönpano alkoi suljetussa vankilassa sijoittelua odotellen. Ilmoitettu sijoittelun kestoaika oli 1-2 viikkoa. Aika venähti lähes tuplaksi; syyksi ilmoitettiin sijoittelua odotavien vankien määrä. S ijoittelun päätös tuli ja vanki pääsi avolaitokseen jatkamaan vankeutta. Hänellä oli selkeänä tavoite rikoksettomaan elämään jo siinä vaiheessa, kun hänen asiansa oli oikeuslaitoksessa esillä ja asianajajan ilmoittaman mukaan ehdottomalta vankeudelta ei voitu välttyä vaan istuttavaa oli tulossa. Hänen elämäntilannettaan läheltä seuranneena näin että oli tultu vaiheeseen, jossa syyllisyyden tunne oli niin voimakas, että se toimi moottorina muutoshaluun elämän aiempien valintojen suhteen. Oli siis käynnistynyt prosessi, joka ei kaikkien ihmisten kohdalla ole vielä valmis käynnistymään kun tiedossa on oikeuskäsittelyyn etenevä rikos tai tapahtumaketju, josta tulee kantaa vastuu. Kuitenkin tästä muutoshalusta, halusta luopua rikoksiin johtavista elämänvalinnoista, oli nyt kyse. Hänet siis sijoitettiin avolaitokseen ja laitokseen siirtyessään hänellä oli selkeä motivaatio erinäisten vaadittavien seulojen tai ryhmien toimintaan osallistumiseen. Hän myös ilmaisi motivaationsa henkilökohtaisesti rikosseuraamusviraston työntekijöille. Alettaessa valmistella valvottua koevapautta hänen erityisohjaajansa joutui kuitenkin toteamaan, että hänestä tehdyissä arvioinneissa oli erinäisiä eriäviä näkemyksiä suunnitellun toimintavelvoitepaikan soveltuvuuden suhteen. Y mmärrän arviointia suorittavien henkilöiden vastuun ja sen mukanaan tuomat toimintatavat, kun vangin henkilöhistoriaa ja tilannetta punnitaan. Arviointiin vaikuttavilla tahoilla inhimilliset tekijät voivat kuitenkin toisinaan olla ristiriidassa vangin edun kanssa. Vanki, jolla on pitkä kriminaalitausta, on luonnollisesti eri tilanteissa ollut yhteydessä monien sellaisten tahojen kanssa, joiden palveluksessa olevat henkilöt ovat saattaneet tehdä päätelmiä vangin persoonasta vangin ja oman itsensä välisissä ristiriitatilanteissa. Ammatillisesti ajatellen ei tulisi ottaa osaa arviointiin, jota ei varsinaisesti ole pyydetty tekemään; epävirallinen ilmaisu saattaa tulla tavalla tai toisella kirjatuksi virallisiin papereihin kahvipöytäkeskustelun seurauksena. Tällöin vaikutetaan arvioinnissa ja päätöksenteossa pitkävaikutteisesti vangin edun vastaisesti. Tarkoitan tilanteita, joissa eri ammattiryhmien kollegat ohimennen esittävät toteamuksia tyyliin ”joo, kyllä mä tiedän tämän tyypin, sehän on xxxx ihan selkeästi”. Ikäväkseni tällaista on joitakin kertoja tapahtunut. Inhimillisiltä ylilyönneiltä kun emme koskaan voi täysin välttyä ammatillisuutta toteuttaessamme. P alaan kertomukseni vankiin: erinäisistä perustelluista ja hiukan kyseen- alaisestikin perustelluista asiasisällöistä riippumatta asia kuitenkin eteni. Koevapauden valmistelun edetessä oli vuorossa toimintavelvoitteen ajankohdan sopiminen siihen liittyvine tekijöineen. Tällaisia tekijöitähän ovat esimerkiksi vangin koevapaudenaikainen asuminen, toimeentulo, sovittu liikkumisalue jne. Asumisen ja asunnon kriteerien täyttäminen asettavat jo merkittävän haasteen koevapauden valmistelulle ja onnistumiselle. Vapaan asunnon löytäminen, asunnon sijainnin soveltuvuus suhteessa toimintavelvoitepaikkaan, sosiaalinen ympäristö jonka tulisi tukea päihteettömyyttä ja rikoksettomuutta, asumisen perhesuhteita tukeva vaikutus, asumismuodon ja kokonaisuuden tuki vangin terveille harrastuksille ja arvoille jne. - näiden kaikkien kanssa voi syntyä läpipääsemättömiä vaikeuksia suhteessa rangaistusajan suunnitelmaan ja koevapauden valmisteluun. Ja niin myös syntyi kyseessä olevan vangin kohdalla. Toimintavelvoitepaikan saamisessa, samoin toimintavelvoitesisällön suhteen voi aina syntyä toteuttamisvaikeuksia, jotka liittyvät työaikoihin, päivittäisiin työtehtäviin ja työn suorittamispaikkoihin. Työtä voidaan suorittaa eri työpisteissä; yhdenkin työnantajan työpisteet voivat olla etäällä toisistaan kunnan alueella. Tämän vangin tapauksessa toimintavelvoitepaikan kanssa sovitun ajanjakson toteutumiseen vaikutti vielä se, millä tavoin työvoimaviranomaisten kanssa voitiin käydä läpi vangille kuuluvat toimeentuloetuudet jne. Valvotun koevapauden suunniteltu aikataulu voi alkaa natista ja mennä pitkäksi, jos työvoimaviranomaisten tapaamiset eivät järjesty eivätkä tapaamisten yhteydessä tehtävät päätökset synny jouheasti. Oli saatava aikaan erinäisiä sopimusluonnoksia ja sopimuksia joissa etuisuudet,velvollisuu det ja vastuut sovitettiin yhteen ja niihin sitoutuvat yhteyshenkilöt saatettiin saman pöydän äärelle riittävän usein. Tällä tavoin laaja kokonaisuus olisi liimattavissa yhteen ja rikosseuraamuslaitoksen työntekijä voisi viedä asian valmistelua eteenpäin. Kertomukseni päähenkilön kohdalla asia oli saatu jollakin tavoin esitettävään muotoon mitä käytännön seikkoihin tuli, joskin asia ei vielä kaikkien osapuolten taholta ollut selvä. Valvottuun koevapauteen kun liittyvät luonnollisesti vangin koevapaudenaikaisen elämän valvonta ja arviointikeskuksen näkemys valmistellusta koeva- paudesta. Tämän tapauksen päähenkilönä ololut vanki voi olla tyytyväinen, sillä eri valmisteluvaiheissa on ollut äärettömän paljon inhimillistä tahtoa ”murjoa” asioita eteenpäin - jäykkiäkin yhteiskunnallisia virasto- ja hallintorakenteita kunnioittaen vaan ei kumartaen. Tarkoitan ihmisten puhtaasti hyvää tahtoa olla mahdollistamassa kyseisen vangin paluupolkua yhteiskuntamme täysvaltaiseksi jäseneksi. Esa Uusi-Kerttula Fleminginkatu 11, 1970 T ätä kirjoittaessani on kyseisen vangin valvottu koevapaus päätetty alkavaksi aivan lähiaikoina sovitusti, joskin alkuperäisestä tavoitteesta myöhässä. Uskon, että tapauksessa säästöt ja tavoitteet yhteiskunnan kannalta ovat toteutuneet pitkälti asetettuja tavoitteita mukaillen. Vaativan ja henkisesti kuluttavan odotusajan päättyminen lähiaikoina koevapauteen antaa kyseiselle vangille mahdollisuuden vapauttaa resurssejaan monin tavoin: niin läheisten huomioimiseen kuin henkilökohtaisen muutosprosessin läpikäymiseen ja toimintavelvoitteen mahdollisimman selkeään työstämiseen. Sekä rikosseuraamuslaitoksen työntekijät että toimintavelvoitepaikan tarjoajat samoin kuin eri viranomaistahojen työntekijät ovat näin saaneet yhteisen työvoiton. Mitä jäi päällimmäiseksi mieleeni? Se, että koevapauden aikaiseen asumiseen tulisi voida lisätä resursseja sekä kysymys siitä, kuka näitä resursseja voisi tuottaa. Asuttaminen tulisi käydä läpi sellaisten tahojen kanssa, joilla on käytännön kokemusta kohderyhmän kanssa toimimisesta. Toinen mieleeni jäänyt asia on työvoimaviranomaisten resurssien puute. Tarvittaisiin henkilöitä, joilla on päätöksentekovaltaa ja korvamerkittyä aikaa kohderyhmän vastaanottamiseen virastossa. Vapautuvien vankien tukihenkilö 2005 Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankipäivän hinta oli viime vuonna suljetussa laitoksessa tasan kaksisataa euroa. Avolaitoksessa päivä maksoi 160 euroa ja valvotussa koevapaudessa 48 euroa. Suurin osa kustannuksista tulee henkilöstö- ja tilakustannuksista. Yhdyskuntapalvelu on yhteiskunnalle halpaa. Se maksoi vain vähän vajaat 15 euroa päivässä. Voi itku ” Ei auta itku markkinoilla”, sanoo vanha suomalainen sananlasku. Nyt, kun elämme todeksi suomalaista nykyaikaista markkinayhteiskuntaa, onko asia todellakin näin? Jos, harmi. Sananlaskun ydin lienee kuitenkin siinä, ettei itkemällä voi muuttaa jo tapahtunutta, historiaa. Aina voi kuitenkin ottaa opiksi jo tapahtuneesta. Parasta olisi, jos silloin markkinayhteiskunta voisi antaa itkut tirauttaneelle vielä toisen mahdollisuuden. Tämä taitaa kuitenkin olla vain toiveajattelua. Saat ehkä vain yhden tilaisuuden; jos et sitä käytä, vaivut unohduksen helmaan, ja joku toinen saa vuorostaan kokeilla onneaan. Asfalttia ja auringonkukkia Vva ry kiittää Eeva ja Simo Ristan huutokaupatut kuvat esittävät arkista 70-luvun Helsinkiä ja helsinkiläisiä. Eeva ja Simo Ristaa sekä Helsingin kaupunginmuseota Helsingin kaupunginmuseo järjesti helmikuun lopussa huutokaupan, jossa myytiin Eeva ja Simo Ristan Asfalttia ja auringonkukkia -näyttelyn valokuvat. Näyttely keräsi suuren kävijämäärän. Myös huutokaupassa oli runsaasti osallistujia. Huutokauppa käytiin Wenzel Hagelstamin johdolla; hän on Museonystävät ry:n varapuheenjohtaja. Vailla vakinaista asuntoa ry sai kunnian olla huutokaupan tuoton vastaanottaja. Tuotto luovutettiin asunnottomien omaan toimintaan Vva ry:n kautta. Yhdistys päätti kevätkokouksessaan käyttää lahjoituksen kokemusasiantuntijoiden toimintaan. Lahjoituksella saadaan jatkuvuutta kahden kokemusasiantuntijan työskentelylle. Kokemusasiantuntijat ovat itse olleet asunnottomina. He tuntevat asunnottomuuden mukanaan tuomat monenlaiset ongelmat mutta myös sen, kuinka ongelmat kyetään ratkaisemaan. Asunnottomaksi ja kodittomaksi jääneen oma osallistuminen ja mukana olo omassa asiassaan on ratkaisevaa. Pitkään asunnottomana ollut hyötyy saadessaan tukea ihmiseltä, joka ymmärtää hänen tilanteensa ilman että asia muuttuu rautalangasta vääntämiseksi ja vieraan puhetavan opetteluksi. Kokemusasiantuntijalla on ainutlaatuinen mahdollisuus viedä yhteiskunnassa viestiä eri taholta ja tasolta toiselle ja saada aitoa edistystä aikaan. Kiitämme sydämellisesti. I tkunsa voi kuitenkin aina myös tuotteistaa. Tallenna, tai anna tallentaa se, ja myy sitten sellaiselle, joka voi käyttää sitä kaupallisiin tarkoituksiin. Älä kuitenkaan luule, että voit sillä ostaa itsellesi sääliä. Maailma on täynnä tuskan kyyneleitä, jotka eivät herätä sääliä, ainoastaan ahdistusta. Sinun mahdollisuutesi lienee siinä, että omat kyyneleesi ovat kaunista katsottavaa, esteettinen kokemus. Mutta kuinka itkeä koskettavasti? Neuvoni on: itke päättäväisesti! Itkulla on oltava päämäärä, sillä on tavoiteltava jotain. Riittää, jos itkulla tavoitellaan puhdistautumista, helpotuksen tunnetta. Sellaisia tunteita lähiympäristökin mielellään suvaitsee Saako siis päättäväinen mies itkeä? Tämän kysymyksen voisi esittää toisinkin: osaako hän edes? Itse en osaa, tai, sanotaan näin: viimeksi lapsena osasin. Aikuisen tunne-elämäni on rakentunut siten, että kyyneleitten sijaan tulee ensiksi ahdistus. Seuraava ajatus on, miten ahdistus voisi muuttua käytännön korjaaviksi toimenpiteiksi.Kun ne selviävät, seuraa usein helpotuksen tunne. En usko, että olen tässä suhteessa mitenkään ainutlaatuinen. Kyynelillä on minunkin elämässäni ollut paikkansa, silloin lapsena tosin. K irjailija Jussi Vilska on sanonut: ”On hetkiä, jolloin mies ei saa itkeä – hetkiä, jolloin kaikki voimat on keskitettävä vaikean tehtävän suorittamiseen.” Tässä Jussi on osannut hienosti pukea sanoiksi monen miehen tunnot. Voi olla, että itkua pidetään toivottomuuden ilmauksena. Sellainen tunne ei ehkä ole omiaan herättämään sympatiaa miehissä, joiden mielissä itkun seuralainen on usein voimattomuus. On totta, että kansakuntamme on monessa suhteessa rakennettu voiman ja toivon jalustalle. Sellaisen perinnön suomalainen siirtää mielellään jälkipolville. Voiman ja toivon suhteen me miehet olemme paljon velassa naissukupuolelle, myös heidän itkulleen. Minulla on tuntuma, että kun nainen itkee, itkun syy on usein varsin helposti Talonmies töissä. Meritullinkatu 25, 1970 18 Koskelassa parakissa 1973 paikallistettavissa. Naiset näyttäisivät olevan paljolti vapaita miehisestä umpimielisyydestä. Syytä ei tarvitse ehkä kaukaa hakea: se voisi löytyä naisten läheisestä tunnesuhteesta omiin lapsiin. Kun lapsi itkee, naisen on käytännön syistä löydettävä syy siihen nopeasti. Lapsen itkulle on hyvä syy; sellaista itkua nainenkin mielellään itkee. ”Itku pitkästä ilosta.” Tämä sananlasku väittää, että huolettomuus kostautuu. Itkun voi siis ehkä välttää kokonaisvaltaisella elämänhallinnalla. Tässä suhteessa me suomalaiset olemme monesti kunnostautuneetkin. Itsellisinkin joutuu kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa toteamaan omat mahdollisuutensa rajoittuneiksi. Jos silloin saa avuksensa edes itkun, hyvä niin. Vielä parempi on, jos siinä tilanteessa saa seuraksensa kanssaitkijöitä. Yksin itketty itku on usein lohduton tai katkera. J eesukselle ei itkukaan ollut vierasta. Omaa voimattomuuttaan Jeesuksen ei kuitenkaan tarvinnut itkeä; hän, jos kuka, tiesi, miten toimia. Jeesuksen luonteenpiirteistä puhuttaessa päällimmäiseksi nousevat ehkä toiminnallisuus ja käytännöllisyys; tappiomielialalle hän ei halunnut antaa missään tilanteessa sijaa. Vahva johtajuus oli myös hänelle tunnusomaista; hän ei halunnut jättää tilanteita tai ihmisiä ajelehtimaan. Vastuuta hän jakoi lähipiirilleen kiitettävästi, vaikkeivät siihen kuuluvat useinkaan osoittaneet tässä suhteessa tarvittavaa kypsyyttä. Itkullaan Jeesus kuitenkin osoitti, että se oli osa elävää elämää, jotain, jota ei ollut syytä vierastaa tai lykätä tuonnemmaksi. Kaavamaiseen elämään sopii huonosti yllättävä itku. Loputtomasti samanlaisina toistuvat rutiinit ovat tunnusomaisia yhteiskunnallemme. Onkin virkistävää, jos joku haluaa tällaisen vääjäämättömyyden katkaista itkulla. Jos tuollainen itku vielä on selittämätöntä, aina parempi. Elämästä ei puutu hyviä syitä kyynelille; ei puuttunut Jeesukseltakaan. Kulkekaamme tässä suhteessa hänen jalanjäljissään. Jos emme itse kyynelehtimään kykenisikään, voimme aina oppia jotain niiltä, joilla tämä kyky on. Tällaisen näkökulman haluan Sinullekin, hyvä lukijani, avata! Kirjoittaja on 55-vuotias työnohjaaja ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Hän työskentelee kunnossapitotyöntekijänä VR Track -yhtiön palveluksessa. [email protected] Asuntomielenosoitus Eduskuntatalon edustalla 24.9.1970 19 NÄLKÄISEN OPAS ASUNTO-OPAS Maksuttomia / edullisia ruokailupaikkoja Helsingissä Vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulla Vva ry:n vertaistoiminnan keskus Vepa, Vaasankatu 5 Laitamme yhdessä päivittäin lämpimän ruuan. Helsingin kaupungin vuokra-asunnot Asuntopalvelupiste vuokra-asunnon hakijoille: Itämerenkatu 3 Avoinna ma klo 9–17, ti–pe klo 9–15 (kesäaikana 15.6.–15.8. ma klo 9–15) Netissä: www.stadinasunnot.fi/ Puhelinpalvelu ma–pe klo 9–15 Vuokra-asuntoasiat: (09) 310 13030 Maksuton aamiainen: Pelastusarmeija, Alppikatu 25 Ma – pe klo 8.00-10.00 Tee & sämpylä Elokolo,Toinen Linja 31 Ma – su klo 9.30 – 12.30 Puuro Alppilan seurakunta Kotkankatu 2 Ti klo 11.30-12.30 Lounas 2 € HETY - Helsingin Työttömät Nokiantie 2-4 3. krs, 00510 Helsinki Lounas arkisin klo 11.00 - 12.30 3 € (jäsenille halvempi) ILOA NUMEROISTA? Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2010 Edullinen diakoniaruokailu Samarian Leipäkirkko, Vilhovuorenk. 7 C To klo 12–16 Vihreän Keitaan tiloissa Kahvi & voileipä Töölön srk, Tykistökatu 8, kerhokeskus ma klo 9-10.30 maksuton aamupuuro Maanantai klo 11 Mikaelin kirkko, Emännänpolku 1, Pienituloisten ruokailu Hinta 1€ klo 12 Töölön srk, Topeliuksenkatu 4, (eläkeläisille ja työttömille) hinta 3,50 € (+jälkiruoka) Edullinen aamiainen: Erityisdiakonia, Hämeentie 73 ma, ti, to 9.00 – 12.00 2 kuppia kahvia & tuplaleipä 0,50 € Puuro ja maito 0,20 € HETY - Helsingin työttömät Nokiantie 2-4, 3. krs, 00510 Helsinki Aamupuuroa arkisin klo 8.30-10.00 KAN-päiväkeskus Hämeentie 122 ma – pe 9.00 –12.00 Kahvia & voileipä 0,50€ Ostarin Onni Pihlajamäen kirkolla ti klo 9-11 ja to klo 12–14, kahvi ja pientä purtavaa 0,30 € Matalan kynnyksen kahvila, lahjoitusleipää Maksuton ruokailu: Vapaakirkko Annankatu 1 to klo 11.00 Vinkki Toinen Linja to 12.00 – 15.30 Leipälä (voileipiä tarjolla) Päivittäin mahdollisuus keittää puuroa mikrossa Edullinen ruokailu: Pelastusarmeijan lounasruokailu Alppikatu 25 Ma – pe klo 10.00 – 15 Ruoka 3,50 €, keitto 2,20 €, sis. juomat . juomat, leivät Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkatu 5 B (sisäpihalta) aamiainen klo 7.30-9.30, lounas klo 1112.30, päivällinen klo 16.30-17.30 Ruoka ja juoma 1 euro, puuro ja juoma 0,20 €, kahvi ja leipä 0,50 € Ruoka ja juoma 1 €, puuro ja juoma 0,20 €, kahvi ja leipä 0,50 € Stoori Turunlinnantie 14, 00930 Helsinki Ma-pe 11.45-13.00 lounas 1€ 20 Tiistai klo 12 Ortodoksikirkko, Unioninkatu 39 (sisäpiha) klo 12 Tuomiokirkko-srk (vähävaraisille ja työttömille), hinta: 1 €, Agricolan kirkon krypta, Tehtaankatu 23 Brysselissä kuoli vuonna 2010 ulkona kaikkiaan 43 katuasunnotonta. Belgialainen järjestö Les Morts de la Rue/ Straatdoden pitää esillä kaduille menehtyneiden asunnottomien asiaa ja järjesti maaliskuun alussa heidän muistokseen jumalanpalveluksen. Keskiviikko klo 11.30 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10, hinta 1€ klo 11.30-13.00 Meilahden kirkko, Pihlajatie 16 klo 12 Erityisdiakonia, Hämeentie 73 Luxemburg Norja Alankomaat Sveitsi Ruotsi Tanska Itävalta Ranska Belgia Saksa Suomi Irlanti Italia Iso-Britania Islanti Kreikka Espanja Slovenia Portugali 4 791 Kypros Tšekki Unkari Malta Slovakia Puola Viro Liettua Latvia Romania 1 716 Bulgaria Torstai klo 11 Vuosaaren srk, Satamasaarentie 7, Hinta 1€ klo 11 Vapaakirkko, Annankatu 1 Perjantai klo 12 Erityisdiakonia, Hämeentie 73 klo 12 Töölön srk, Välskärinkatu 13 Seurakuntien järjestämää elintarvikkeiden jakelua syksyllä 2010: HERTTONIEMEN SRK Elintarvikejakelu Liikuntamyllyn päädyssä, Myllypurontie 1, 00920 Hki Kauppiaiden lahjoittamien elintarvikkeiden jakelu ma, ke ja pe, ole paikalla viimeistään klo 9.30 MALMIN SRK Lahjoitusleivän jako Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4, ma klo 13 Jakomäen kirkolla, Jakomäenpolku 1, ke klo 11 Malmin kirkolla, Kunnantie 1, pe klo 9 RUOKAJAKELUA Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry Ruoka- ja vaatejakelu kaikille: Helsinginkatu 19 ke ja pe klo 12.00 alkaen Opiskelijoille: Helsinginkatu 19 joka kuukauden viimeinen tiistai klo 17.00-18.30 Pelastusarmeija, Castrenink. 24 ma-pe klo 9-15, la 9-13 Sosiaalimenot asukasta kohti ostovoimapariteetin mukaan EU- ja ETA-maissa 2008 Listalla ovat hyvinvointiyhteiskuntamme Suomen yläpuolella suuret EU-maat sekä Norja ja Sveitsi. Alapuolelle jäävät lähinnä velkaisimmat EU-maat sekä uusimmat jäsenmaat itäisestä Euroopasta. Ostovoimapariteetti kertoo arvion vaihtokurssista, joka tarvitaan muuttamaan kahden maan valuuttakurssit ostovoimaltaan yhtäläisiksi. Ostovoimapariteettia tarvitaan erityisesti, kun halutaan verrata kahden maan elintasoja. 14 057 10 642 9 557 9 352 9 033 8 942 8 763 8 310 8 171 7 998 7 724 7 460 7 090 6 895 6 708 6 048 5 846 4 921 4 426 3 774 3 693 3 637 2 900 2 630 2 548 2 514 1 803 1 661 Käytännön apu, hoitoonohjaus, luottamus Avoimet ovet Vinkissä Vinkissä Helsingissä toisella linjalla järjestettiin avoimet ovet maaliskuun 17. päivänä. Kyllä porukkaa oli ihan riittävästi, sitä tuli tasaisesti pitkin aamua. Kävijät olivat vähän aikaa paikan päällä ja sitten lähtivät, kuka minnekin. Olin ensimmäistä kertaa koko paikassa ja tietenkin menin juttelemaan Vinkin työntekijän kanssa siitä, mitä paikka piti sisällänsä eli mihin tarkoitukseen se on perustettu. Vinkin palvelut on tarkoitettu suonensisäisesti huumeita käyttäville henkilöille. Asiointi on luottamuksellista, nimetöntä ja maksutonta. Vinkki on avoinna ma-pe klo 12.00-16.00 ja torstaisin on lääkäri paikalla. Vinkkejä on kaikkiaan kolme tällä hetkellä, Toisella linjalla, Itäkeskuksessa ja Malmilla. Päivisin käy paikan päällä noin 30-50 kävijää. Vinkki paikkana toimii ihan katutasossa, jonne on helppo tulla, ja paikan päällä on tosiaan ammattitaitoista henkilökuntaa sekä vertaistukihenkilöitä. Vertaistukijoilla on ollut aikoinaan huumeongelma, mutta nyt he ovat päässeet ”kuiville” koko hommasta. On tärkeää, että asiakas voi luottamuksellisesti kertoa ongelmansa henkilökunnalle. Tämähän on sitä ennaltaehkäisevää asuntokuntia. Kaikista köyhyysrajan alittavista noin 43,3 prosenttia on yksinasuvia. Kaikista toimeentulotuen saajista noin 70 prosenttia on yksinasuvia. Myös peruspäivärahan- ja työmarkkinatuen saajista suurin osa on yksineläviä. Yksinasuvat ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Mutta niin myös moni muu väestöryhmä koostuu erilaisissa elämäntilanteissa olevista. Esimerkiksi perheet voivat olla eri-ikäisiä, erikokoisia, erilaisiin tuloryhmiin kuuluvia ja erilaisissa elinvaiheessa olevia. Yksinasuvien ryhmän monipuolisuus onkin pitkälti mielikuva, jonka ylläpitäminen voi aiheuttaa sen, ettei ryhmän tutkimista tai sille kohdennettujen palveluiden luomista nähdä tärkeänä. Nuorisoasuntoliitto alle 29-v. työssäkäyville nuorille aikuisille Takaniitynkuja 11 00780 Helsinki Puh. (09) 774 0280 www.nal.fi Nuorisotiedotuskeskus Kompassi www.kompassi.info/ Sähköposti: kompassi(at)hel.fi Facebook: Nuorisotiedotuskeskus Kompassi Nuorisosäätiö Hiihtäjäntie 5 00810 Helsinki Puh. 755 24 700 www.nuorisosaatio.fi Oranssi Asunnot Oy Kaasutehtaankatu 1 00580 Helsinki Oranssin asuntoja voivat hakea alle 25 vuotiaat nuoret ja nuoret perheet. www.oranssi.net oranssiasunnot (ät) oranssi.net HOAS opiskelijan koti Pohjoinen Rautatiekatu 29 00100 Helsinki Asiakaspalvelu puh. 549 900 www.hoas.fi YH-Suomi Retkeilijänkatu 11 00980 Helsinki Puh. 020 177 4500 www.yhsuomi.fi Asuntotuki Alku ry Käyntiosoite Puistolanraitti 5 A, 00760 HELSINKI Puhelin 041-5107511 Asuntosäätiö Kalevalantie 6 02100 Espoo (Tapiola) Puh. (09) 809 3210 Tarveasunnot Oy Sinikalliontie 14 02630 Espoo (09) 5491 911 Puh. (09) 5491 911, (09) 5491 9420 www.tarveasunnot.fi Asukasliitto Ry Vuorikatu 22 A 11 00100 Helsinki Puh. (09) 2533 0500 www.asukasliitto.fi sähköposti: [email protected] Helsingin kaupungin ASUMISEN TUKI -YKSIKKÖ Toinen linja 4 H, 00530 Helsinki Puhelinvaihde 310 4011 SOSIAALIPÄIVYSTYS puh. 0206 96006 Vantaan kaupunki Puh.vaihde (09) 83 911 Vantaan seurakunnat Unikkotie 5 b 01300 Vantaa Puh. (09) 83 061 Espoon kaupunki Puh.vaihde (09) 81621 tai (09) 816 5011 Tarpoila Kahdeksanpaikkainen päihteetön yhteisö Puh. (09) 234435 Kuntien Eläkevakuutus Puh. 020 614 2542 Käyntios. Unioninkatu 43 Helsinki www.keva.fi Teksti ja kuva: Jorma Korhonen Huomio köyhiin yksineläjiin! Yksinasuvat muodostavat lukumäärältään suurimman pienituloisten ryhmän. Köyhyysriskirajan alapuolella elää noin 30 prosenttia yksinasuvista. Useat yhteiskunnan toiminnoista ovat rakentuneet siten, että ne suosivat kahden ansaitsijan olemassaoloa. Yksin elävä ei voi jakaa kustannuksia asuinkumppanin kanssa. Toimeentulo on erityisen herkkä työelämästä ulkopuolelle jäämisen vaikutuksille kuten asunnottomaksi joutumiselle; kahden tulonsaajan taloudessa toisen ansaitsijan olemassaolo voi lieventää työttömän tilannetta. Suomessa oli vuonna 2009 yli miljoona yksinasuvaa ja kaikista asuntokunnista 41 prosenttia oli yksin asuvien toimintaa, että ei syntyisi päihdeongelmaa eikä päihteistä elämää edistetä. Vinkin palveluja ovat esim. huumeiden riskikäyttöön liittyvä terveys-ja sosiaalineuvonta, hoitoonohjaus ja tieto hoitopaikoista, käytettyjen pistosvälineiden vaihtaminen uusiin, hiv- ja hepatiittitestit sekä klamydia- ja tippuritestit ja raskaustestit. Mahdollisuus virkapuheluihin, internetin käyttöön, kahvi-ja voileipätarjoiluun, wc:hen, on suihku ja lepopaikka ja ennen kaikkea mahdollisuus vertaistukeen. Nämä asiat olivat minullekin ihan uusia juttuja, se mitä kaikkea Vinkki voi tarjota asiakkaillensa. Tässähän tätä informaatiota tuli, eli mielestäni on ihan hyvä juttu, että tämmöinen paikka on olemassa, ja sieltä saa sitä oikeaa apua tarvitseville. Vinkin tapahtumassa sai mielestäni oikeaa asiantuntevaa kerrontaa ja Vinkin työtekijä ja vertaistukihenkilö vastasivat kysymyksiin. Vieraskirja täyttyi nimistä, se sijaitsi seisovassa pöydässä, josta sitten vieraat ottivat kukin oman suupalansa ja nauttivan kahvin kera Vinkin avoimien ovien päiväpaikassa. VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki puh. 020 508 3400 Avoinna ma-pe 9-16 SATO www.sato.fi Asiakaspalvelu Puh. 0201 344 344 [email protected] Avoinna ma-to klo 8-18 pe klo 8-16 Sininauhasäätiö Keskustoimisto Hämeentie 62 C, 00500 Helsinki Puh. (asumisen yhteyshenkilö Hki) 040 7498 105 Sininauhatalon puh. 0400 620 149 www.sininauhaliitto.fi Ota yhteyttä sosiaalipäivystykseen kun tarvitset kiireellistä apua virkaajan jälkeen / neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluista / neuvoa ja opastusta elämäntilanteessasi / olet huolissasi toisen henkilön pärjäämisestä Joka päivä ympäri vuorokauden puh. 0206 96006 Virka-aikana saat palvelut ensisijaisesti oman asuinalueesi sosiaaliasemalta. Hietaniemenkadun palvelukeskus: Hietaniemenk. 5 B, 00100 Helsinki, käynti sisäpihan puolelta. Puh. 09 3104 011, vaihde Päivätoiminta avoinna joka päivä klo 7.15-19. Asumispäivystys avoinna joka päivä klo 18-8. Asumispalvelujen osalta neuvontaa ja ohjausta antaa Asunnottomien sosiaalipalvelujen neuvonta, puh. 09 3107 4065. Palvelukeskuksen tilapäinen asumispalvelu: Asumispalveluihin siirrytään palvelukeskuksen sosiaalityöntekijän päätöksellä eikä paikkoja voida varata palvelukeskuksen ulkopuolelta. Asumispalvelu on tarkoitettu tilapäiseksi ratkaisuksi ja tavoitteena on löytää yhteistyössä asiakkaan kanssa pysyvä asuin- tai hoitomuoto. S-Asunnot Oy Läntinen Brahenkatu 2, 3.krs, 00510 Helsinki Puh. 010 837 5300 vaihde [email protected] Piilikuja 1-3, 00700 Helsinki, Malmin Ässäkodit Eliel Saarisen tie 15, 00400 Helsinki, Pohjois-Haagan Ässäkodit Apteekkarinkatu 10, 00790 Helsinki, Viikin Ässäkodit Muuralanportti 3, 02770 Espoo, Muuralan Ässäkodit Itäviitta 5-7, 02330 Espoo, Saunalahden Ässäkodit Kiinteistö-Fennia Oy Palvelunumero 010 389 6000 (arkisin klo 9-15) vuokra-asunnot www.newsec.fi Apteekkien eläkekassa Kalevankatu 13 00100 Helsinki Puh. (09) 612 6270 www.aekassa.fi Vuokralaisten keskusliitto ry Velkuanpolku 1 E 00300 Helsinki Päivystys arkisin klo 9-11 puh. (09) 4770 3607 Puh. 0600 915 15 (1.67e/min + pvm) neuvoo kaikissa vuokrasuhteisiin liittyvissä asioissa Asukin ruokaremmin pääsiäisvinkit Citykanit alkavat taas kevään tullen loikkia iloisesti pitkin Helsingin puistoja. Tarinan mukaan pääsiäisen aikaan kaneilla on tapana munia suklaamunia. Todellisuudessa nämä pienet suklaan väriset pallerot ovat kanin ulostetta eikä niitä suositella syötäväksi. Suklaamunat tehdään tehtaissa, nämä pitkäkorvat eivät muni! Kanin liha sen sijaan on maukasta ja sitä ei tarvitse riiputtaa. Tätä hyppelehtivää lähiruokaa ja edullista proteiinia on runsaasti saatavilla Helsingin puistoalueilla. Ei sisällä aromivahventeita, eikä säilöntäaineita. Saattaa sisältää jäämiä lyijystä, fosforista ja muista ympäristömyrkyistä. Toistaiseksi kanikannassa ei ole tavattu jänisruttoa tai muita tartuntatauteja. Mikäli kanin saa kiinni ja tietysti nopeasti ja kivuttomasti pois päiviltä, sen voi nylkemisen ja suolestamisen jälkeen pistää suoraan pataan porisemaan. Patoja on helppo dyykata roskiksista. Yhteen kaniin tarvitaan noin litra vettä. Lanttua, porkkanaa ja sipulia olisi hyvä olla lisämakua antamassa. On huomattava, että kaupungissa metsästämiseen liittyy moninaisia sääntöjä, eikä kaneja voi pyydystää kuin luvan varassa. Korkeasaaresta voi hyvällä onnella saada ennakoivia neuvoja. Kania voi myös nauttia ilman keittämistä. Ohje: istu paikallasi puistossa ja jyrsi porkkanaa jonka olet onnistunut saamaan paistia varten. Katso samalla kanien leikkiä ja ajattele että ilman liharuokaa elää moni muukin. Kevätsanat A O Y I O P F O D T Y T J N U T F L Ä U Ö M V O I K U K A T K V Å R Ä U W A E A O A A G C N K A Q V B O S H E T B M K A Ä Z F V V K Å M R T I Ä A G A O I E Å R O W L V D V J A N U A J T L G U A A N M F M I L Ä V I T S E K L N L W N A G Å S S Etsi seuraavat sanat ruudukosta. Sanat voivat olla nurinpäin tai vinoittain eli ne kulkevat mihin suuntaan tahansa samaan malliin kuin elämä itse. OLKAAMME VAHVOJA KUIN VOIKUKAT JOTKA KEVÄÄLLÄ MURTAVAT ASFALTIN JA KASVAVAT SEN LÄVITSE " O n ko S i n u l l a o s o i te ? Ti l a a Asukki! Asukin gurmeekoulu Keveä kevätjuoma 1,5 litraa vettä limupulloon 2 pussia hiivaa 2 dl sokeria leskenlehden kukintoja, jätä osa perhosille ja kaniineille… 2 viinirypälettä Laitetaan ainekset pulloon ja jätetään pullo 3-4 päiväksi kevätaurinkoon muhisemaan. Oivallinen apu ummetukseen. Leskenlehdillä on havaittu olevan myös yskää hillitsevä vaikutus. Sopii siis tupakoitsijoille ja kevätflunssasta kärsiville. Kyseisen juoman valmistus on lailla kielletty, mutta voit yrittää kiertää lakia lisäämällä joukkoon muutaman viinirypäleen, ja kas vain valmiste muuttuu viiniksi ja pollarit eivät voi puuttua valmistusprosessiin. Kuravelli Sitä piisaa, varmaan toukokuulle asti. Ei nautittavaksi. Hae Vepasta kuivat kengät! Ihan vaan vinkkinä... toimituksen koekeittiö ei ole testannut valmistusohjeita, eikä taatusti testaa. Nautinnollista kevättä kaikille ! Tervetuloa Vepaan jossa laitetaan useimmiten kunnollista terveellistä ja herkullista ruokaa. Sen lisäksi voi nauttia hyvästä seurasta. Osoite: Vaasankatu viis. Hymyä huuleen KYLLÄ, LIITYN VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY:N JÄSENEKSI Jäsenmaksu 10 € vuodessa. Jäsenenä saan Asukki-lehden neljä vuosittaista numeroa postitettuna osoitteeseeni. Tilaan Asukin neljä seuraavaa numeroa hintaan 25€, tällä kertaa en liity jäseneksi Nimi Osoite (jos on) Lehden tilaus ja jäseneksi liittyminen myös osoitteessa [email protected] Jätkät olivat savotassa ja pitkän päivän päätteeksi sitten kävivät pesulla järven rannalla ja menivät savottamökkiin. Söivät vatsansa täyteen ja huilasivat, lopuksi menivät nukkumaan.Yksi pitkä jätkä meni penkille nukkumaan, ja yläpuolella oli vaatehylly ja jätkien reppuja. Jätkä kuorsasi niin äänekkäästi, että repussa oleva puukko tippui jätkän silmään.Aamulla kahvipöydässä jätkät huomasivat tapauksen ja kysyivät tapauksen perään. Pitkä jätkä kertoi mitä tapahtui. Otti kahvikupista kulauksen ja lopuksi tokaisi: ”No olipa hyvä, ettei ollut sakset.” Jorkki POSTIMERKKI Vailla vakinaista asuntoa ry Kinaporinkatu 2 A 8 00500 HELSINKI 22 Pohjoisessa oli pariskunnalla häät ja kirkko oli tupaten täynnä. Mies oli edellisenä päivänä vähän naukkailut tulevan onnensa kunniaksi. Sitten hääpäivänä siinä alttarilla pappi oli tehnyt kaikki tarvittavat kysymykset ja rituaalit. Viimein pappi oli pyytänyt miestä suutelemaan tulevaa vaimoaan. Sitten mies oli vinkannut tulemaan pappia lähemmäksi ja antanut hänelle hyvästä toimituksesta 10 euroa. Pappi oli katsonnut tarkemmin morsmaikkua ja antanut miehelle 5 euroa takaisin. Jorkki Ajatollah El Pascalla Horoskooppikirjoitus keväälle A.D. 2011 T uo A.D. tarkoittaa Herran vuotta. Termi on jälleen vääräuskoisten vainolaisten keksintöä siksi, että kirjoitukseni ilmestyy paperipulan takia vääräuskoisten lehdessä. Yksinoikeus on vain suomalaisella Asukki-lehdellä, mutta kyllä se tästä laajenee. Nyt se on jo osa internetiä. Huomenna osa englantilaista kansainvälistä verkkoa. Ajatollah on uskonnollisesti niin määräävässä asemassa, että hän liikuttuu omista sanoistaan ja pitää niitä totena. Elottomat kivimöykyt avaruuden tyhjyydessä kertovat minulle tarinaa ja niiden liikeradat ennusteen yksittäisten ihmisten kohtaloista. Uskon, että muut diktaattorit (paitsi minä) kukistuvat, mutta minä pysyn pinnalla siksi, että olen kokenut niin omat kuin vieraatkin haaremit. Arabialainen lempivaimoni sanoo: ”Lopeta promiskuiteetti!” ”Minä en voi”, vastaan. En pysty, mutta kykenen antamaan suunvuoron suomalaiselle alaiselleni Irsto Onaniaalle ja hänen ruotsalaiselle kollegalleen Allan-upseerille, jotka olen tänä päivänä 16.3. A.D.2011 pannut vastaamaan profetioideni säädyttömistä yksityiskohdista. Irsto Onanias: ”Järveltä kaikaa airojen kalske, kukahan siellä soutaa? Varmaan naapurin vääräleuka ämmä lapsiaan kapakasta noutaa!” Ja niin edelleen ja niin edelleen. Kuinka vanha, rivosuinen ämmä pystyy äkisti muuttumaan kunnioitetuksi äitihahmoksi, jolla on vielä joitain opetuksia antaa vallattomille sikiäimilleen? Korkeintaan hän voi sanoa: PERSAUKISTEN KANSSA EI SAA SEURUSTELLA ja niiskauttaa ujosti nenäänsä. Uutena ulottuvuutena horoskooppiin minä, Ajatollah El Pascalla, esittelen kiinalaistenkin tunteman käärmeenkantajan. Ajatollah kutsuu käärmeenkantajaa kotoisasti limanuljaskaksi suositun sienilajimme mukaan. ”Eipä tällä merkillä paljon käärmeitä kanneta, mutta Allan on innoissaan”, Irsto huomauttaa. ”Eipä ole”, sanoo Allan, ”ylkä yhtä miehekäs kuin ruotsalainen upseeri hiusverkkoineen ja limanuljaskan taimi - sehän on alussa kova ja kostea. Olen itse koettanut.” ASUKIN 10 kultaista käytössääntöä Kun et halua jatkaa keskustelua, laita näyttävästi korvatulpat korviisi. Välillä on hyvä kysyä vierustoverilta oletko mies vai nainen ja tarkentaa ettei sillä sinänsä ole merkitystä, koska olet suvaitsevainen ihminen. Vastaa aina kun joku puhuttelee: ”Usko pois, tiedän asiasta enemmän kuin sinä.” Varoita huutamalla ikkunasta kun parkkeeraat. Loiki, käveleminen on tylsää. Kirjoita tahallasi väärin, kielipoliisit kiemurrelkoon. Kommunikoi pilliin puhaltamalla, puhuminen on rasittavaa. Laula spontaanisti aina kun voit, joululaulut ovat ikivihreitä kestosuosikkeja ja tarttuvat mukavasti kanssaihmisiin. Vieraillessasi tuttaviesi luona on kohteliasta majoittua pöydän alle, niin et vie tilaa asunnonhaltijalta. ”Ei minusta ole mitään vaivaa.” Hymyile vastaantulijoille, katso silmiin ja naura ääneen. Ilon aiheita voi löytää läheltä ! Oinut Sinulla on melkoiset voimat kaularustingissa. Käytä niitä sosiaalitätejä ja –setiä tavatessasi, tulokset hämmästyttävät. Härä Mitä sinä taas torvellat! Sinunhan piti ola juhta ja vetää uponneet ylös alhosta. ja tämän nyt sait – jälleen kerran pettymyksen. Kukaan ei tahdo ymmärtää sinua, ei edes Allan, kun et osaa tehdä takahoitoja. Keskonen Jumalauta jos vielä yrität ylpeillä uljailla ja jaloilla sukujuurillasi. Olisi aika jo sinunkin katkoa napanuorasi isoonveljeen ja sosiaaliviranomaisiin. Tee vielä yksi yritys tai Allan tulee ja nappaa sinut lopullisesti Kiirunaan. Siellä päädyt pohjoismaisen avaruuskeskuksen läpi suoraan Kiirunan tähtikirkkaan kevätyön koristeeksi. Jokiäyriäinen Onko tuosta peruutuksesta tullut sinulle jokin ongelma? Allanin mielestä peruuttaminen on kaunista nykyisinä herkkätuntoisina aikoina. Maailmanloppukin tulee takaperin, sillä jos sporalogiaan on luottamista, lenkki kulkee väärään suuntaan sosiaaliviraston ohi. Loppupeleissä nurin onkin oikein. Jellona VOIMAA. Apunasi oleva Irsto-shamaani näkee, että sinulle tulee vaikeuksia maailmalla. Menetät kaiken, minkä olet hyviä tavoitteitasi varten tienannut. Se on nyt lakimiehen paikka. Impi Siinä sinä nyt kainostelet arkkipiispan, itsensäpaljastajan ja voyeristin keskellä. Koeta ottaa hymenistäsi kiinni, muuten Allan vie sinut Kiirunaan häpeämään. Hyvät neuvot eivät hevillä menekään meidän ihmisten “kaaliin” ja järkeen. Hyviks’ sitten vasta ne myönnetään - sen tehdyn tyhmyyden jälkeen. Antero T Hän ei sopeutunut yhteisöön Hän katseli sitä kuin lapsi aikuisten elokuvaa, nauroi oikeissa kohdissa (Risto Rasa) Onko pakko löytää ratkaisu, emmekö voisi nauttia ongelmasta? (Tuntematon) Puntari Tasapainopolitiikka ei ole nykyään muodissa eikä ole hyväntekeväisyyskään. Olet siis väärässä. Keskity ilmavaan kamarimusiikkiin. Ole kaiken konservatiivisen puolella. Kyllä se siitä. Skorppari Sinulla menee tosiaan hyvin. Terveys on rautaa ja tulevaisuudessa odottavat hedelmäiset portit. Vaikkei sinivalkoinen Suomi varsinaisesti olekaan skorppareille luonnollinen asumispaikka, viihtyvät skorpparit täällä. He pitävät luksuksesta. Kun on toinen jalka jääkaapissa ja toinen keittolevyllä niin hyvin menee. Saavutetaan helposti keskiarvo. Jousari Osut tänä keväänä naulan kantaan vaikka et edes tähtäisi. Osaat tiivistää elämän keskeiset asiat niin loistavasti, että sinusta on hyötyä kanssaeläjillekin. Älä pane kynttiää vakan alle ettei vakka pärähdä palamaan. Sarvihyppääjä Saathan sinä antibioottisi, vaikkei se viisaiden valkotakkien mukaan ole täysin järkevää. Käytä siis kuurisi taiten. Voit jopa pitkässä juoksussa hyötyä siitä, ainakin jos jatkat ulkoruokinnassa. Ruorimies Työ on leikkiä. Mitähän ne oikeasti tekee. Nyt tarvittaisiin kapteenia, ei peränpitäjää. Tajunnanvirtatekniikka kunniaan ja sinä johtoon. Siinä voittokaava. Lahna Makaa pohjassa ja mitääntekemättömyydestä tulee jotakin. Miten ihmeessä sankarikansamme lapsuuteen on jätetty yhä toimivia toimijoita. Pois, sanoo Allan. Pois, pois, vahvistaa Irsto Onanias. Kun sain töistä monoa, kävelin kohti leipäjonoa, iso kassi mukana vain, haikea tunne rinnassain, jonon päähän siitä vaan, pää painuksissa seisomaan, tähänkö se meikäläisen ahkerointi johti, koko ajan siirtyessä ulko-ovea kohti. Leipää, salaattia ja makkaraa, pois lähtiessä kiitin sen hetkistä tarjontaa, perustoimeen tulo ja leipäjonot, nyky-yhteiskunnan kiireessä paremmat kuin firman pomot, katsotaan tilannetta jonkun aikaan vaan, kun kotia kohti meikäläinen tässä työttömänä taivaltaa. Jorkki 23 Steissi Helsinkiin! Jonkin paremman perässä. Ehkä löytyy kämppä ja hommiakin. Helsingin rautatieasemalle eli steissille juuttuu monen tulomatka. Jos päämäärä on ollut hahmoton, päivien kulussa se voi kadota kokonaan. Vva ry:n Sällikodissa syntyi idea Steissi-hankkeesta: lähdetään etsimään ja auttamaan eteenpäin muualta tulleita asunnottomia. V va:n kävijöiden ja jäsenten itse ideoima vertaistyömuoto tavoittaa asunnottomia tai välittömän asunnottomuusuhan alaisia ihmisiä. Ajatus sai alkunsa viime vuoden puolella Vva:n Sällikodissa ja se sai syntymänimekseen Steissi-hanke. Toiminnanjohtajamme Sanna Lehtonen näytti omalta osaltaan hankkeelle vihreää valoa: hanke edistää järjestön tavoitetta lisätä kävijöidemme ja syrjäytyneiden kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa. Samalla se lisää kokemuksellista tietoa siinä asunnottomuuden, syrjäytymisen ja köyhyyden vastaisessa työssä, jota vertaistyöntekijät tekevät. Hanke on osoitus Sällikodissa asuvien miesten elämäntilanteiden muuttumisesta ”kentältä kotiutumisen” jälkeen. Oman kodin saaminen antaa auttamishalua ja energiaa vertaistoimintaan. Vaikka monella on edelleen terveydellisiä kuormia elämässään, ne eivät ole himmentäneet halua olla nyt, tässä hetkessä ja arjessa, heikompien puolella heitä auttaen. Steissi-hankkeessa nimenomaan vertaistyöntekijät kohtaavat asunnottoman, eivät sosiaalialan ammattilaiset. Tässä on ”kentällä” sisäistetyn hiljaisen tiedon omaleimainen ainutlaatuisuus: tietoa ei ole mahdollista löytää kirjoista eikä saada opiskellen tai luennoilla. Tästä mahdollisuudesta madaltaa ihmisen kohtaamisen kynnystä vertaiset ovat tietoisia. He ovat nöyrinä ymmärtäjinä hankettaan toteuttamassa. Hanke on edennyt vähitellen ja muotoaan hakien. Sen edistämisestä ovat vastanneet kävijämme. Järjestö on ollut antamassa taustatukeaan asialle. Ylen aikaisen toimittaja teki hankkeesta radion aamuohjelmaan jutun, jossa idean ja hankkeen isät kertoivat mitä vertaiset haluavat asiallaan saada aikaiseksi. Jutulle suunnitellaan tehtäväksi jatko-osa, kun vertaistyöntekijät lähtevät jalkautumaan Helsingin rautatieasemalle eli steissille. AMK Metropolian radio-ja tv-työn opiskelijat tekevät parhaillaan hankkeen etenemisestä videodokumenttia. Sitä tullaan hyödyntämään eri tavoin asunnottomuus- ja vertaistyön kehittämisen sisällöllisenä osana. Steissi-hankkeen kehittämis- ja koulutuspäivät pidettiin 29.3. Vva ry:n toimistolla. Sällikodin vastaava Lehtosen Jussi kertoi koulutusosiossaan hankkeessa huomioitavista seikoista sosiaalialan ammattityöntekijän näkökulmasta. Viranomaisiin ja toimijoihin tullaan kevään aikana ottamaan yhteyttä yhteistyön ja toiminnan selvitysten merkeissä. Ohjaaja Juhani Haapamäki Steissi-hankkeen vertaistyöntekijät käyttävät oranssia huomioliiviä. Vertaistyötä tehdään päihteettömänä. Taustaorganisaatio tuodaan selkeästi esiin. Vertaistyöntekijöillä on vaitiolovelvollisuus. Vertaistyöntekijän ja ammattilaisen välinen ero tuodaan selkeästi esiin. Vertaistyöntekijä on informaation lähde, ei kohde. Hankkeessa keskeinen toimintatapa on ohjata kohdattavia asunnottomia ammattilaisten luokse. Kohderyhmänä ovat muualta tulleet asunnottomat - ns. junan tuomat - sekä välittömän asunnottomuusuhan alla olevat henkilöt. Tavoitteena ei ole ohjata muualta tulleita vaihtamaan kotikuntaa vaan löytämään ongelmien ratkaisemiseksi asianmukainen paikka. Laguuni-bussi ja Liikkuva tuki antavat mahdollisuuksien mukaan apuaan. Yhteistyöstä tiedotetaan ajantasaisesti. Toiminnasta mm. käydään kertomassa paikoissa, joihin kohdattavia ohjataan. Kohdattaville jaetaan taskuun mahtuva yhteystietoja infomateriaali. Oma koti kullan kallis VVA INFO Toimisto avoinna klo 8.30 - 16.00 Kinaporinkatu 2 A 8 00500 Helsinki Puh. 010 548 1900 vaihde Faksi 09 7310 4033 Yhdistyksen sähköposti: toimisto(at)vvary.fi VEPA, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keskus avoinna ark. klo 7 alkaen Vaasankatu 5 Puh. 050 443 1065 Sähköposti: vepa.vva(at)gmail.com Myös suihku ja puhtaat vaatteet Yökiitäjä liikkeellä nyt myös Espoossa Yökiitäjä ottaa mielellään vastaan vihjeitä mahdollisista asunnottomista henkilöistä. Puh. 050 528 2013 (ajovuorojen aikana), sähköposti: [email protected]. 24 Yökahvila Kalkkers Mäkelänkatu 50, 00510 Helsinki Avoinna klo 22-06 parittomat viikot Puh. 050 443 1068 Sähköposti: kalkkers (at)vvary.fi Seuraavat aukiolot: vko 15 ma 11.4. - su 17.4. (maanantaiaamuun) vko 17 ma 25.4. - su 1.5. (maanantaiaamuun) vko 19 jne. Matalan kynnyksen toiminta Palveluohjaus / Asumisasiat Puh. 050 443 0102 Sähköposti: asumisasiat.vva(at)gmail.com Liikkuva tuki / Palveluohjaus Puh. 044 520 7870 Sähköposti: liikkuvatuki.vva(at)gmail.com Vartiosaari: Tietoja Vva ry:n toimistolta Sällikoti Helsinginkatu 50, D-talo 00530 Helsinki Puh. 050 443 1064 Sähköposti: sallikoti(at)vvary.fi Puh. toimisto/henkilökunta 050 443 1060 www.vvary.fi Kokemusasiantuntijat, tukihenkilö Jorma Korhonen p. 050 407 9701 arkisin klo 8-16
© Copyright 2024