Asunnottomuusohjelma TOTEUTUU! Kauan odotettu muutto

a
m
l
e
j
h
o
s
u
u
m
o
t
t
o
n
Asun
!
U
U
T
U
E
T
TO
o
t
t
u
u
m
u
tt
e
t
o
d
o
n
a
Kau
n
i
l
o
u
t
i
a
s
N
O
T
O
N
N
ASU
!
N
Ö
Ö
I
S
K
OMAAN Y
:
i
u
t
u
e
t
o
t
a
m
l
e
n
u
n
e
Rep
”
n
i
a
v
a
u
u
t
t
u
u
p
ä
ä
n
E
“
ASUNNOTTOMAN YKSINELÄJÄN LEHTI VUODESTA 1987
VAILLA FINNISH
VAKINAISTA
HOMELESS
ASUNTOA
NEWS
RY SINCE 1987
1/2011
2€
Vailla vakinaista asuntoa ry on kansalaisjärjestö, joka
toimii asunnottomien arjen apuna sekä edunvalvojana. Edunvalvojana Vva vaikuttaa yksilötasolla kunkin
asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella
tasolla lainsäädäntöön. Asunto on perusoikeus, eikä sen
puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa.
Vva ry perustettiin Lauttasaaren tukikodissa vuonna
1986 YK:n julistaman Asunnottomien vuoden toimintaa
ajatellen. Perustajien toive oli, että yhdistyksestä tulee tarpeeton: jokainen tarvitseva tulee saamaan asunnon. Toisin on käynyt, mutta KOTI KUULUU KAIKILLE.
Asukin toimitus
Pekka Peltomäki, pääurkkija
Sanna Lehtonen, vastaava
pääurkkija
Jorma Korhonen
Reijo Pipinen
Pepe Järvinen
Hanna Piirainen
Carole Brady
Timo Puranen, vinjetit
Raija Maunula, toimitussihteeri& lehden toteutus
Asukin neuvonantajat
Knud S. Larsen, sos.psyk. professori
Reidar Ommundsen, psyk. professori
Kees van der Weer, sos.psyk. professori
Ilkka Taipale, dosentti
Mauri Poikeljärvi, sosiaalineuvos
Lauri Hannikainen, kv-oik. professori
Antti Arstila, lääk.tri
[email protected]
Asukin toimittavat yhdessä
entiset ja nykyiset asunnottomuuden kokeneet sekä Vva:n
työntekijät kanssakulkijoina.
Vailla vakinaista asuntoa ry
Kinaporinkatu 2 A 8
00500 Helsinki
puh. 010 5481900 (vaihde)
Faksi 09 7310 4033
www.vvary.fi
Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keskus Vepa
Vaasankatu 5, 00500 Helsinki
puh. 050 443 1065
[email protected]
Laguuni-bussi
Yökahvila Kalkkers
Mäkelänkatu 50, 00510 Helsinki
Puh. 050 443 1068
Yökiitäjä-auto
Puh. 050 528 2013
ajovuorojen aikana
Liikkuva tuki ja palveluohjaus
Ohjaaja Juhani Haapamäki
Puh. 044 520 7870
[email protected]
Asumisasiat
Ohjaaja Ulla Pyyvaara
Puh. 050 443 0102
[email protected]
........
Kirjoita Asukkiin! Toimitus ottaa vastaan juttuja, runoja, kuvia, piirroksia ja ehdotuksia
aiheiksi joista haluaisit lukea tai tietää.
Asukki-verkkolehti ilmestyy kesäkuussa
ja Asukin 25-vuotisjuhlanumero elokuun
lopussa. Tuo tai lähetä kirjoitus tai kuvitus
tai piirros tai ehdotus Vva:n toimistolle, Vepaan, Kalkkersiin tai Asukin sähköpostiin
[email protected].
Osallistumisesi on tärkeää.
Vva NYT:
Vva ry kiittää suuresti SKANSKA-koteja tavaralahjoituksista!
Yökahvila KALKKERS muutti maaliskuun
alussa osoitteeseen MÄKELÄNKATU 50 (Sininauhasäätiön asumisyksikön Pessi& Illusian
alakerta).
YÖKIITÄJÄ pysähtyy samassa osoitteessa ajovuoroillaan puolenyön aikaan.
VEPA eli Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus muutti maaliskuun alussa Kinaporinkadulta kulman taakse vanhaan Kalkkersiin eli
osoitteeseen Vaasankatu 5.
Kohtaamispaikan ja Arskan pesulan toiminta
ovat sulautuneet Vepaan. Ohjaaja Ulla on entiseen tapaan tavoitettavissa henkilökohtaiseen
neuvontaan, tukena asumisasioiden hoidossa
ja mukana erilaisten toimintapäivien järjestämisessä. Tulossa mm. taidepäiviä ja tilojen järjestyttyä metallipajapäiviä. Myös terveysasioista
pidetään huolta.
Ohjaajat ovat tavattavissa Vepan tiloissa. Ota
rohkeasti yhteyttä. Liikkuva tuki lähtee mukaan
esim. viranomais- tai sairaalakäyntejä hoitamaan. Myös asumisasioiden ohjaaja lähtee mukaan tarvittaessa.
Vepassa voit soittaa viranomaispuhelut ja käyttää internettiä maksutta.
Vva ry painottaa
kokemusasiantuntijuutta. Asunnottomuutta kokeneet
osallistuvat yhdistyksen
verkostotapaamisiin
järjestökumppanuudesta ministeriötasolle.
Asunnottomuus on itse
elettyä elämää. Siihen
liittyy tietoa, jota ei
löydy kirjoista.
PÄÄtönKIRJOITUS ja muuta asiaa
Soini& SOINI
1 /2011
Päätoimittaja Pekka Peltomäki: Soini&Soini.................................3
Painajaisuni.................................................................................3
Eduskuntavaalit: missä äänestän?................................................3
Kalkkers on nyt Mäkelänkadulla...................................................3
PAAVOn kuulumisia:
pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu...........................................5
Puolueellisesti asumisesta...........................................................6
ARA-päivä täynnä asiaa...............................................................7
Vali vali - poimintoja asumispäiviltä.............................................7
Puolustus-teos kertoo asunnottoman tarinan..............................8
Kokemusasiantuntija on paras asiantuntija..................................8
Ihmisiä ja variksia.........................................................................9
Toimeentuloturvaan tarvitaan muutos........................................10
Edelleen köyhyydestä...................................................................10
Peursturvalla elävä ei kuluta edes kohtuullisesti..........................10
Leipäjonoon tottuu - mutta pitääkö?...........................................10
Kuka kuuntelee köyhää? Ehdotuksia hallitusohjelmaan...............11
Johnny-Kai Forssell: Syrjään siirretty............................................11
Vepa on osoitteessa Vaasankatu viis.............................................12
Vartiosaaren toimintakausi lähenee.............................................13
Ensiasujan muistilista..................................................................15
Terveyskeskuskäynnistä jäi myönteinen kokemus........................15
Koditon paimen...........................................................................15
Kirja: Huumeäidin elämässä kaikki on turhaa ja harhaa...............16
Valvottu koevapaus onnistuu järjestöissä.....................................17
Koevapautta odottava tarvitsee korvamerkittyä aikaa.................18
Asfalttia ja auringonkukkia - Vva ry kiittää...................................19
Esa Uusi-Kerttula: Voi itku............................................................19
Nälkäisen opas.............................................................................20
Saksittua......................................................................................20
Avoimet ovet Vinkissä..................................................................21
Pääkaupunkiseudun asunto-opas................................................21
Rappukäytävän ratoksi................................................................22
Ajatollahin horoskooppi...............................................................23
Steissi-hanke etenee....................................................................24
Kauden
asuton
Molemmat Soinit ovat saaneet aikaan nousua Suomen vilkkaudessa. Toinen heistä
on toiminut Sininauhaliiton nostamiseksi, toinen tähyilee Suomen tasavallan
pääministerin paikkaa.
Tiettävästi Soinit eivät ole puolueveljiä, vaikka eivät vihakaan toisiaan. Tyypillisintä oli sosiaalineuvos Jorma Soinin sanonta; Minä kunnioitan Timo Soinia:
vaikka hän olisi voinut haukkua Viikinki Halmeen lyttyyn, hän ei tehnyt sitä.
Hän on inhimillinen mies. Toisaalta sosiaalineuvos antoi minulle, lehdentekijälle, oikeuden käyttää hänestä nimitystä kloppi. En käytä. Koska ei ole mitään
aihetta. En edes löydä sanoja käytöksen muuttamiseen, johon minulla toki olisi
maailmaa kolme vuotta enemmän nähneenä ja eläneenä vanhemman miehen
oikeus. Sen sijaan tahdon toivottaa hyvää jatkoa heidän valitsemillaan vaikeilla
urilla.
Toivoo Pekka Peltomäki
Päätoimittaja Pekka Peltomäki
Eduskuntavaalit 2011
Missä äänestän?
Eduskuntavaalipäivä on 17.4.2011. Asunnoton äänestäjä voi
kysyä äänestyksestä, kun haluaa äänestää, ja ei ole sitä asunnon
osoitetta tällä hetkellä, oikeusministeriön maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4770
- sieltä kyllä saa asiantuntevaa vastausta eduskuntavaalien liittyvistä kysymyksistä.
Esimerkiksi voi käydä ennakkoäänestämässä, niin kuin minä
teen, suoraan pääpostissa. Siellä ilmottaudutaan henkilöpaperit
mukana, sitten odottamaan äänestysvuoroa, sit äänestyskoppiin,
sitten äänestyslipun kanssa vaalityöntekijän luokse, hän laittaa
siihen valtion leiman, ja sitten pudotat äänestyslipukkeen äänestyslippulaatikkoon.
Koko homma mennee kyllä joustavasti, kun kaikki on valmiina, liput ja laput ja itse äänestäjä.
Jos joku sitten kysyy, että ketäpä äänestit, vastaat sen legendaarisen vastauksen: kuule, se on vaalisalaisuus...
Jorma Korhonen
H
Helsingin äänestyspaikat ovat vaalipäivänä avoinna klo 9–20.
Äänestyspaikka on merkitty äänioikeutetulle lähetettyyn ilmoituskorttiin. Omaa äänestysaluettaan voi tiedustella Helsingin
kaupungin keskusvaalilautakunnan toimistosta puh. (09) 310
13344.
Osoitteeton asunnoton voi käydä äänestämässä Helsingin
kaupungintalolla, Pohjois-Esplanadi.
6.4.–12.4.2011 voi äänestää ennakkoon missä tahansa kotimaan
yleisessä ennakkoäänestyspaikassa.
Helsingissä on tällä hetkellä 34 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikkoihin kuuluu posteja sekä 15
kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa.
Henkilöllisyys on todistettava ennakkoäänestyspaikalla vaalivirkailijalle, jotta sekaannuksia ei syntyisi. Tämän vuoksi henkilöllisyystodistus on oltava mukana.
Ennakkoon voi äänestää myös tietyissä laitoksissa, kuten
sairaaloissa, rangaistuslaitoksissa ja määrätyissä sosiaalihuollon
toimintayksiköissä. Laitoksissa saavat äänestää ainoastaan niissä
hoidettavina olevat ja niihin otetut henkilöt, näin ollen laitosten
henkilökunta ja esimerkiksi päivystyksessä tai poliklinikoilla
asioivat henkilöt eivät kuulu laitosäänestyksen piiriin.
Vva ry toimii asiantuntijajärjestönä mm. Suomen hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämisohjelmassa. Yhdistys tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa ja aluetyötä
Suomen suurimpien asunnottomuuskaupunkien toimijoiden kanssa sekä kuuluu täysjäsenenä Eurooppalaiseen asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestöön FEANTSAan. Vva
ry:n toimintaa rahoittaa pääosin Raha-automaattiyhdistys.
Asukki-lehti onnittelee päätoimittaja Pekka Peltomäkeä 64-vuotispäivän johdosta (2.4.2011).
Toimitus toivottaa kaikille lukijoille hyvää ja leppoisaa kevättä.
Yökahvila Kalkkers
Mäkelänkatu 50
Avoinna parittomat viikot
klo 22-06 maanantai-illasta
sunnuntaiaamuun
Seuraavat aukiolot:
vko 15 = ma 11.4. - su 17.4.
(maanantaiaamuun)
vko 17 = ma 25.4. - su 1.5.
(maanantaiaamuun) jne.
Vva ry:n Yökahvila Kalkkers
toimii nyt osoitteessa
Mäkelänkatu 50.
Vva ry:n Yökahvila Kalkkersin osoite on ollut maaliskuun alusta alkaen Mäkelänkatu 50. Kalkkers
muutti Sininauhasäätiön kiinteistön tiloihin, Puolimatkankoti Pessi&Illusian alakertaan.
Sininauhasäätiö järjestää Pessi&Illusia -kodissa tuettua asumista helsinkiläisille pitkäaikaisasunnottomille.
Asumisen tavoitteena on, että asukas säilyttää itsenäisen
toimintakykynsä ja omatoimisuuden mahdollisimman
pitkään. Siirtymistä itsenäisempään asumiseen tuetaan
aina, kun siihen on edellytyksiä. Keskeistä toiminnassa
on myös asiakkaiden perusoikeuksien puolustaminen.
Puolimatkankodin arjen elämisessä näkyy yhteenkuuluvaisuus, kunnioitus muita kohtaan ja toisten erilaisuuden
hyväksyminen.
S
Sininauhasäätiö selvittää RAY:n tuella kolmannen sektorin asemaa päihdeongelmaisten asumispalvelujen tuottajana. Järjestöt ovat uudessa tilanteessa: aiemmin asumispalvelujen sopimuksia tehtiin kuntien kanssa kumppanuusperiaatteella. Nyt sopimukset kilpailutetaan.
Yleishyödyllisyys, vapaaehtoisuus ja vertaistoiminta
ovat usein laadullisia palveluita, jotka eivät näy hinnassa
tai palvelutuotteissa vaikka ne voivat olla olennainen
osa toipumistapahtumassa. Ratkaiseeko päihdeongelmaisten asumispalvelujen ostamisessa vain hinta vai saavatko järjestöt yleishyödyllisyydelle painoarvoa? Sininauhasäätiön tutkimus tuo järjestöjen edustajien äänen esiin
kilpailuttajien puheen keskellä.
Sininauhasäätiön toiminnanjohtaja Jorma Soini on tehnyt
tj:n työtään vuodesta 2000. Hän on useissa yhteyksissä
pohtinut kanssaihmisten suhtautumista nk. laitapuolen
kulkijoihin.
”Ohikulkijat karttavat niitä laitapuolen kulkijoita,
jotka kulkevat valtaväestöstä sivussa liiallisen alkoholinkäyttönsä vuoksi. Onkin aika mielenkiintoinen seuraava
ajatus tai vähintään sanaleikki: normaalin ihmisen voisi
määritellä toteamalla, että normaali on kaikin tavoin keskiverto. Kuka haluaisi olla kaikin tavoin keskiverto? Me
haluamme, että meissä kaikissa ja varsinkin itsessä olisi
jotain ainutlaatuista, jotain korvaamatonta.
Esimerkiksi tasavaltamme presidentti, pääministeri ja
monet muut julkisuuden henkilöt ovat laitapuolen kulkijoita. Joskin he kulkevat usein eri laidalla kuin esimerkiksi
katukuvassa näkyvä alkoholisti. Ketkään mainituista eivät
voi elää kuitenkaan arkeaan kuten keskivertoihminen
tekee.”
”Jos jätän koiran tai muun lemmikkini heitteille, ennemmin tai myöhemmin tulee eläinsuojeluviranomainen,
joka hoitaa minulle rangaistuksen ja lemmikille kodin.
Mutta missä on kunkin kotikunnan ihmissuojeluviranomainen, joka pannaan vastuuseen, kun joku kansalainen
kuolee kadulle kylmyyteen tai yhteiskunnan lukitsemaan
putkaan?”
Painajaisuni…
…siitä seuraa, jos jätät äänestämättä. Toki se voi
seurata, jos äänestät.
Nyt on kuitenkin hyvää tarjolla joka puolueelta, mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät, vaalien jälkeen kaikki hyvät aikomukset ja
lupaukset unohtuvat.
Tämän lehden lukijat, toivon mukaan, haluavat ratkaista maamme köyhyysongelman,
asunnottomuuden ja työttömyyden. Näin aluksi. Toivoisimme tietenkin inhimillistä kohtelua
eri byroissa, joissa joudumme asioimaan olosuhteiden pakosta.
Kansamme tulevilta edustajilta toivomme
nyt, että oma etu olisi taustalla, kun 800.000
köyhän ongelmia ratkotaan. Haluaisimme
elää edes siedettävää elämää syrjäytettyinäkin.
Emme me halunneet syrjäytetyiksi, vaan meidät
on syrjäytetty. Yhteiskunnalliset syytkin ovat
olemassa, jos ne halutaan nähdä.
Emme me halunneet, että työmme viedään
halvan työvoiman maihin, joissa ihmiset joutuvat työskentelemään nälkäpalkalla ja surkeissa
työoloissa.
Emme me myöskään halunneet Euroopan
ongelmavaltioiden imevän pienen Suomen verorahoja, jotta pankkiireiden ja keinottelijoiden
tappiot tulisi kuitattua.
Emme pyytäneet, että maamme velkaannutetaan siihen malliin kuin nyt tehdään.Lapsemme ja lapsenlapsemme ovat vielä ihmeissään,
kun maksavat valtionvelkaamme.
Emme halunneet, että meitä ja vanhuksia
hoidetaan huonosti, kun ei ole hoitavia ihmisiä.
Me emme toivoneet vallan kammareihin
ihmisiä, jotka ajavat vain heidän asioitaan, joilla
asiat ovat jo hyvin.
Me haluaisimme, että kaikki voivat edes
kohtuullisesti toteuttaa itseään ja tarpeitaan.
Reijo
P
PAAVOn kuulumisia
-pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu
Poimintoja PAAVOn vuoden 2010 työstä
Ohjelman toteutuneita tavoitteita
Ohjelman mukainen määrällinen tavoite on osoittaa pitkäaikaisasunnottomille
asuntoja, tukiasuntoja tai hoitopaikkoja
vuoteen 2011 mennessä kuntakohtaisesti
seuraavasti: Helsinki 750; Espoo 125; Vantaa 125; Tampere, Turku, Lahti, Kuopio,
Joensuu, Oulu ja Jyväskylä yhteensä 250
>yhteensä 1 250.
Kaupunkien toimeenpanosuunnitelmissa on esitetty tätä suurempi määrällinen
tavoite, yhteensä
1 606 asuntoa.
Vuoden 2010 loppuun mennessä oli
aiesopimuskaupungeissa otettu käyttöön
494 pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettua
asuntoa ja tukiasuntoa. Vuoden 2011 aikana
käyttöön otetaan vielä 594 asuntopaikkaa.
Lisäksi suunnitteilla ja rakenteilla on 622
asuntoa, joista pääosa saadaan käyttöön
vuonna 2012. Suurin osa vireillä olevista
hankkeista on joko saanut ainakin ARAn
alustavan varauspäätöksen investointiavustuksesta tai hanketta koskevat hakemukset
on jätetty ARAn käsittelyyn.
Useissa kaupungeissa pitkäaikaisasunnottomille on osoitettu asuntoja myös
ohjelman ulkopuolisista kohteista ja asuntokannasta, ts. PAAVO-tilastojen ulkopuolella. Arvioiden mukaan näiden asuntojen
määrä on useita kymmeniä.
Ohjelman mukaisesta tavoitteesta (1
250 asuntopaikkaa) on vuoden 2010 loppuun mennessä toteutunut arviolta 40 %.
Ohjelmakauden loppuessa 2011 toteutus-
asteen arvioidaan olevan vähintään 87%.
Kun kaikki ohjelman mukaiset hankkeet
ovat käytössä viimeistään vuoden 2012
aikana, on ohjelman mukainen määrällinen tavoite, pitkäaikaisasunnottomuuden
puolittaminen, toteutunut. Hankkeiden
valmistuessa asuntoja on otettu käyttöön
yli 400 enemmän kuin alkuperäinen tavoite
edellytti.
ARAn asuntomarkkinakyselyn mukaan
vuonna 2010 pitkäaikaisasunnottomia oli
aiesopimuskaupungeissa kaikkiaan 2 849.
Tähänkin lukuun suhteutettuna puolittamistavoite on toteutumassa.
Tukihenkilöstöä palkataan
STM on myöntänyt avustuksia tukihenkilöstön palkkaukseen kaikille aiesopimuskaupungeille. Avustuksia on myönnetty
vuodelle 2010 2,7 M€, yhteensä 4,7 M€
koko ohjelmakaudella, millä on palkattu
205 uutta tukihenkilöä asunnottomien
palveluihin.
Joidenkin hankkeiden viivästymisen
vuoksi palkkausavustuksen käyttö on painottunut ohjelmakauden loppupuolelle.
Avustusta on käytettävissä vielä 5,6 M€.
Asuntoloiden muunto-ohjelma
Suoja-Pirtti ry:n Rukkilan asuntolan
peruskorjaus on valmistumassa ja uuden
yksikön, jossa on 21 tukiasuntopaikkaa,
toiminta käynnistyy maaliskuussa 2011.
Peruskorjaus on toteutettu RAY:n avustuksella. ARA on tehnyt varauspäätöksen
Kovaosaisten ystävät ry:n Kalevankadun
asuntolan, Pelastusarmeijan Alppikadun
asuntolan sekä Espoossa sijaitsevan Väinölä-kodin peruskorjauksesta. Kalevankadun ja Alppikadun osalta suunnittelutyö
on käynnissä ja peruskorjaukset alkavat
vuoden 2011 aikana, Väinölä-kodin osalta
aikataulu on tällä hetkellä täsmentymätön.
Vuoden 2012 aikana pääosa nykyisistä
asuntoloista on korvautunut vuokrasuhteeseen perustuvilla tuetun asumisen yksiköillä.. Pääosa asuntoloiden peruskorjauksista
rahoitetaan ARAn investointiavustuksella
ja korkotukilainalla Jotta peruskorjattavien
asuntoloiden asukkaat eivät joudu taivasalle, asuntoloiden ylläpitäjät ja Helsingin
kaupunki ovat laatineet yhteisen väistötilasuunnitelman.
Asumispalveluja vapautuville vangeille
RAY on myöntänyt avustusta kahden
yhteisön hankkeisiin, joissa kehitetään vapautuvien vankien asumisen tukea. RAYn
tuella on myös hankittu tukiasuntoja vapautuville vangeille RAY.
Rikosseuraamusviraston Oma Kotihankkeen alueelliset ryhmät ovat jatkaneet toimintaansa. Aluevankiloiden joh-
dolla työskentelevissä ryhmissä ovat lisäksi
mukana sijoitusyksiköiden, kaupunkien ja
järjestöjen edustus. Ryhmissä on kehitetty
paikallisia yhteistoimintamalleja vapautuvien vankien asumispolkujen turvaamiseksi.
Ryhmät ovat myös osallistuneet vapauttamisyksiköiden suunnitteluun. Hanketyössä
on kehitetty myös uusia toimintamalleja
kuten vapauttamiskäsikirjaa, hyvien käytäntöjen kirjaamista sekä tietopankkia arjen
taitojen arvioinnista.
PAAVO? Hallituksen ohjelma
pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämiseksi.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu valtioneuvoston
helmikuussa 2008 tekemään periaatepäätökseen. Valtion viranomaisten ja
ohjelmaan kuuluvien kymmenen kaupungin kesken on allekirjoitettu aiesopimukset ohjelman toimeenpanosta.
Aiesopimuksiin, jotka tulivat voimaan
1.9.2008, liittyvät kaupunkikohtaiset
toimeenpanosuunnitelmat.
Ohjelman ohjaus- ja seurantaryhmän
puheenjohtajana toimii ARAn (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus)
johtaja Jarmo Lindén.
Nuorten asunnottomuutta torjutaan
ennalta
Nuorisoasuntoliiton RAYn tuella toteuttama nuorten tuetun asumisen kansallisen
hanke on laaja-alainen sosiaalista eheytymistä tukeva hanke, jonka lähtökohtina
ovat panostaminen ennaltaehkäisyyn sekä
Hyvien Käytäntöjen esiin nostamiseen ja
juurruttamiseen. Kaikki ohjelmakaupungit
ovat Nuorisoasuntoliiton toiminnan piirissä. Hanke toimii yhteistyössä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Startti parempaan
elämään -hankkeen kanssa, joka on myös
RAYn rahoittama kehittämishanke. Nuorten tuetun asumisen kansallisessa hankkeessa on levitetty laajempaan käyttöön
Asumisen ABC ja Digitaalinen portfolio ja
ne on hyväksytty hyviksi käytännöiksi THL:
n Sosiaaliporttiin.
Hankkeen (2008–2011) puitteissa on
vähentämisohjelman rinnalla valmistunut/
valmistumassa arviolta 766 asuntoa erityistä tukea tarvitseville nuorille. Kaikissa aiesopimuskaupungeissa on solmittu/ollaan
solmimassa yhteistyösopimus kaupungin ja
paikallisen nuorisoasuntotuottajan kanssa
tai asumisen tukea on järjestetty eri hankkeiden avulla. Kohuuhintaista asuntotarjontaa lisätään ja vuokrarästejä ehkäistään.
Uudentyyppinen ennaltaehkäisevä palveluketju on syntynyt etsivän nuorisotyön,
työpajatoiminnan ja tuetun nuorisoasumisen kesken.
Nuorisoasuntoihin on vuoden 2010
aikana valittu asukkaiksi asunnottomia tai
asunnottomuusuhan alaisia nuoria aiesopimuskaupungeissa kaikkiaan 271, heistä
150 on tuettavia nuoria.
Asumisneuvonta halutaan vakiinnuttaa
ARA on myöntänyt lähiöavustusta aiesopimuskaupunkeihin ja uusia asumisneuvojia on palkattu palkattu 12.
Asumisneuvojien työn vaikuttavuudesta
on saatu sekä toimijoiden kokemukseen perustuvaa että vahvaa tutkimuksellista näyttöä. Helsingissä työskentelee tällä hetkellä
5 vakituista ja 7 ARAn hankerahoituksella
palkattua asumisneuvojaa. Vuoden 2010
aikana asumisneuvojien työllä onnistuttiin
peruuttamaan 102 oikeuteen asti edennyttä
häätöprosessia. Tämän lisäksi maksu- ja
hoitosuunnitelmia tehtiin 1752, tilastoi-
JYVÄSKYLÄ
plussat +
- 30 asumispaikkaa
- lähiöissä lisääntynyt yhteisöllisyys
- tutkimus asumisneuvonnan vaikuttavuudesta
- sosiaalinen isännöinti projektivuokra-asuntoja saadaan käyttöön
jos niihin järjestetään sosiaalinen
isännöinti
miinukset –
- romaneja ollut vaikea asuttaa
- kaupungissa ei yhtään yksikköä jossa ei olisi nollatoleranssi alkoholin
suhteen
KUOPIO
plussat +
- Atte-projekti vähentänyt häätöjä
(asumisen ja työllistymisen tuki) 133
häätöä ehkäisty, 60 kesken ja 70 henkilön kohdalla epäonnistuttu.
- vuokra-asuntoja valmistunut 341
- kaavahankkeet edenneet paremmin
koska valtakunnallinen ohjelma
- Kuopiossa oma erityisasumisen työryhmä
miinukset –
- asunnottomuusluvut kasvaneet
Kuva: Mimmu
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman 2008–2011 tärkein määrällinen
tavoite on ollut luoda 1250 uutta asuntoa,
tukiasuntoa tai palveluasuntoa. Tämä tavoite tulee ylittymään.
Käyttöön on nyt otettu noin 670 uutta
asuntoa tai asuntopaikkaa. Vuoden 2011
loppuun mennessä käytössä on vähintään
1088 asuntoa ja vuoden 2012 aikana yhteensä 1697 uutta asuntoa tai tukiasuntoa.
Ohjelmaan kuuluvia hankkeita on toteutettu ja vireillä kaikissa kymmenessä ohjelmakaupungissa.
Ohjelman lähtökohtana on ollut soveltaa asunto ensin – periaatetta. Asumisen
järjestyminen ja elämän puitteiden kohentuminen motivoi oman elämän kohentamiseen yleensä. Tämä näkyy esimerkiksi alkoholin käytön vähenemisenä. Uudenmallisessa tehostetussa tukiasumisessa asuvat
käyttävät selvästi vähemmän erilaisia muita
asumis-, päihde- ja sairaalapalveluja.
Julkisen rahoituksen ohjaaminen samanaikaisesti sekä asuntojen rakentamiseen
että tukihenkilöstön palkkaukseen edistää
ohjelman tavoitteiden saavuttamista.
Vuoden 2010 tuloksia
tuja asiakasprosesseja asumisneuvojilla oli
kaikkiaan 4909. Yhteistyötä tekevien kiinteistöyhtiöiden arvion mukaan asumisneuvonta voi vähentää häätöjä 30-50 %.
Tutkimuksen mukaan asumisneuvonta
Helsingissä vähensi häätöjä vuosina 20012008 32 %. Muiden asumisneuvontaan panostaneiden kaupunkien kokemukset ovat
samansuuntaisia.
Asumisneuvontatyön vakinaistamisesta
on tehty lakialoite.
Kansainvälistä tunnustusta
Vähentämisohjelmaa on esitelty muun
muassa Itävallassa ja European Social Networkin konferenssissa Barcelonassa. Myös
yhteistyö Lontoon King´s Collegen kanssa on jatkunut. Nimi ovessa –kehittämishankkeen puitteissa yhteistyösuhteita on
solmittu myös New Yorkissa toimivaan
Pathways to Housing –järjestöön, joka on
tullut tunnetuksi Asunto ensin –periaatteen
kehittäjänä.
Brysselissä pidettiin joulukuussa ensimmäinen eurooppalaista asunnottomuutta käsitellyt konsensuskonferenssi.
Suomen vähentämisohjelmaa esiteltiin
hyvänä esimerkkinä asunnottomuuden
poistamiseen tähtäävistä kansallisista poltiikkaohjelmista.
Vähentämisohjelman EU-tasoinenvertaisarviointitilaisuus järjestettiin joulukuussa Helsingissä. Suomen ohjelman
vertaisarviointiin osallistui edustajia yhdeksästä Euroopan maasta.
Työ tehdään lähellä ihmisen arkea
Asunto ensin – periaatetta tukee lähelle
ihmisen arkea yltävä monen ammatin yhteinen työmuoto, jolla voidaan puuttua vakaviin asumisen onnistumista vaarantaviin
päihde- ja mielenterveysongelmiin.
Elokuussa käynnistynyt ”Nimi ovessa”
on kaksivuotinen asunnottomien palveluiden kehittämishanke. Päämääränä on
kehittää hankkeeseen osallistuvien kumppaneiden palvelujärjestelmissä asunto ensin
-periaatteen palveluita, jotka toimivat sekä
asunnottomuuden vähentämiseksi että ennalta torjumiseksi. Hankkeeseen kuuluu keskeisesti verkostotyö, jossa asiakasnäkökulmalla ja
palveluiden käyttäjien kokemusasiantuntijuudella on merkittävä rooli.
Hankkeeseen osallistuvat Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit
sekä Helsingin Diakonissalaitos, Silta-valmennusyhdistys ja Vailla vakinaista asuntoa
ry. Hanketta koordinoi Socca.
Pitkäaikaisasunnottomuuden taustalla
velkaongelmia
Vähentämisohjelman hankkeiden val-
mistuminen näkyy myös asunnottomuutta
kuvaavissa tilastoissa. Jo aiemmin laskussa
olleen pitkäaikaisasunnottomuuden lisäksi
kaikkien yksinäisten asunnottomien määrä
ohjelmakaupungeissa on kääntynyt laskuun. Pitkäaikaisasunnottomuus on kuitenkin vähentynyt enemmän (-351) kuin
yleinen asunnottomuus (-233). Poikkeuksia yleisestä kehityssuunnasta ovat Turku,
Jyväskylä, Kuopio ja Oulu, joissa yksinäisten
asunnottomien määrä on kasvussa. Näistäkin kaupungeista ainoastaan Turussa ja
Oulussa pitkäaikaisasunnottomien määrä
on noussut. Huolestuttavinta kehitys on
Oulussa, jossa pitkäaikaisasunnottomien
määrän kasvu on suhteellisesti suurinta.
Oulussa ohjelman mukaiset toimenpiteet
ovat kohdistuneet yksinomaan nuorten
asunnottomuuteen. Vuokra-asuntojen
tarjonnan riittämättömyys esim, Kuopiossa, jossa uusia vuokra-asuntoja ei ole ollut
rakenteilla useaan vuoteen, näkyy selvästi
asunnottomuustilastoissa.
Keskimäärin pitkäaikaisasunnottomia
on 41 % kaikista yksinäisistä asunnottomista.
Pitkäaikaisasunnottomien joukossa on
selvästi aiemmin arvioitua enemmän ihmisiä, joiden asunnottomuuden taustalla
on lähinnä taloudellisia ja velkaongelmia.
Näyttää ilmeiseltä, että jatko-ohjelma-
kaudella painopisteen tulisi olla olemassa
olevan vuokra-asuntokannan tehokkaassa
hyödyntämisessä, asuntojen hankinnassa
sekä kevyeen ja liikkuvaan tukeen perustuvissa asumisratkaisuissa.
Tätä on tutkittu:
Asumisneuvonta vähentää huomattavasti asuntoasioista syntyviä oikeusjuttuja.
Asumisneuvojan palveluilla on saatu vähennettyä vireille pantuja huoneenvuokra-asioita yli neljäsosalla keskimääräisestä.
Kun asukkaiden ongelmat voidaan ratkaista
ennen oikeusprosessia, säästöä syntyy kaikille osapuolille. Tämä on myös asukkaan
kannalta paras vaihtoehto.
Varsinkin vuokrarästien takia vireille
pantujen huoneenvuokra-asioiden määrään asumisneuvonnalla on merkittävä
vaikutus. Asumisneuvojan palvelut kiinteistöyhtiössä ovat vähentäneet vuokrarästien
vuoksi vireillepantuja asuntoasioita 30%
keskimääräisestä.
Lähes puolessa kaikista asumisneuvonnan
asiakastapauksista oli ongelmana vuokranmaksu. Kolme neljästä asumisneuvontaa
saaneesta vuokranmaksuongelmaisesta teki
asumisneuvojan avulla maksusopimuksen
tai maksusuunnitelman.
Tehostetun tuen vaikutusta on tutkittu
Tampereen Härmälässä kerrostalossa sijaitsevassa asumisyksikössä. Sitä pitää yllä
A-kilta, jolta Tampereen kaupunki ostaa
palvelun. Tutkimuksessa verrattiin entisten
asunnottomien palveluiden käyttöä asunnottomuuden aikana (ennen Härmälään
muuttoa) ja Härmälässä asumisen aikana.
Kustannussäästöjä 15 henkilön osalta syntyi yli 93 500 € /5 kk, vuositasolla lähes 225
000 €. Säästö on henkilöä kohden vuodessa
15 000€. Suurin säästö syntyy asumis- ja
päihdepalveluiden käytön kustannuksissa,
jotka vähenivät yli puolella. Toinen merkittävä säästö syntyy sairaalapalveluiden
käytössä.
”Asumisneuvonnan asiakkaat tulevat yleensä
häädön kynnyksellä tai sen jälkeen. Asiakkaiksi on laman myötä tullut sellaisia asiakkaita, joilla ei aiemmin ole ollut taloudellisia
ongelmia ja tilanne on uusi. Asiakkaat tarvitsisivat pitkiä maksuohjelmia vuokrarästien
maksuun. Niitä voidaan tehdä tavallisesti kolmelle kuukaudelle ja joskus kuudelle
kuukaudelle, mikä on lyhyt aika kun ajattelee että normaali vuokranmaksu tuottaa
jo vaikeuksia.”(Jyväskylä, asumisneuvoja
keväällä 2010)
TURKU
plussat +
- 120 tukiasuntopaikkaa
- asunnottomaksi joutuvat voitu sijoittaa olemassa olevaan asuntokantaan
- ei asumiskeskittymiä
- asumisneuvonta alueellisella pohjalla
miinukset- Vanhoista vuokraveloista hankala
päästä eroon
ESPOO
plussat +
- Pellaksenmäkeen valmistumassa 168
asuntoa pitkäaikaisasunnottomille.
- Espoon kruunu saanut lisää asumisneuvojia
- Yökiitäjä alkaa liikkua säännöllisesti
Espoon alueella.
miinukset –
- hankinta ja kilpailutusprosessi hankalaa
VANTAA
plussat +
- valitusprosessit on saatettu päätökseen joidenkin hankkeiden osalta.
- 100 uutta asuntoa valmistuu mielenterveys- ja päihdekuntoutujille
- Vav- asumisneuvontaa keskitytty
ennnaltaehkäisyyn
miinukset- Ohjelma edennyt takapainotteisesti
- Maahanmuuttajat lisääntyneet
P
PAAVO-ohjausryhmän näkökohtia
seuraavalle ohjelmakaudelle 2012-2015:
JÄRJESTÖT KESKIÖSSÄ
Järjestöjen ja yhteisöjen roolista uudessa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa valmistuu huhtikuun lopussa kirjallinen suunnitelma.
Näkökulmana on asunto ensin –periaate ja asumissosiaalisen työn näkökulma. Asunnottomuuden
ennaltaehkäisy, tuetun asumisen onnistuminen ja
eteneminen mahdollisimman normaaliin asumiseen
ovat keskeisiä asoita. Tärkeää on, että järjestöt ja pal-
P
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyvän Nimi ovessa -hankkeen verkostotapaaminen.
Asunnottomuuden kokeneet ovat verkostossa oman asiansa asiantuntijoina.
veluntuottajat pystyvät tunnistamaan asiakaskentässä tapahtuvat muutokset samoin
kuin paineet, jotka tulevat asiakasvirtojen
kasvun ja eriytymisen myötä.
Järjestöjen rooli on tällä hetkellä hajanainen. Järjestöillä on ammatillista osaamista ja kykyä rakentaa verkostoja, mutta
osaamista pitäisi hyödyntää enemmän. Nyt
mm. ylikansalliset, kustannustehokkaat yritykset vahvistavat asemaansa palvelujen
tuottajina.
Järjestöjen pitäisi myös liittoutua keskenään markkinoinnin ja jakelukanavien
tehostamiseksi. Samoin rahoituksen osaaminen on tarpeen: tällä hetkellä kunnat
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyi myös ensimmäinen eurooppalaista asunnottomuutta
käsitellyt konsensuskonferenssi, joka
järjestettiin Brysselissä joulukuussa.
Konferenssilla saatiin EU:n poliittinen
koneisto liikkeelle. Noin 400 henkeä
(joista 20 oli asunnottomia tai asunnottomuutta kokeneita) seurasi poliittista prosessia, jonka piti tapahtua,
jotta Eurooppaan saataisiin yksi yhteinen asunnottomuusstrategia. Jotta
Eu:n poliittinen koneisto siis liikkuisi
eteenpäin, konferenssi piti pitää.
Konferenssi rakentui kuuden kysymyksen
ympärille. Niihin otti kantaa asunnottomien valmisteluryhmä, paikalle kutsutut
asiantuntijat sekä seitsemän hengen tuomaristo. Suomen edustaja tuomaristossa
oli työlain professori Matti Mikkola Helsingin yliopistosta.
Konferenssi oli Belgian EU-puheenjohtajakauden virallinen tapahtuma ja järjestettiin yhteistyössä Feantsan (Euroopan
asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestö)
kanssa Ranskan hallituksen tuella.
1. Feantsan ETHOS-määritelmää käytetään yleiseurooppalaisena asunnottomuuden määritelmänä.
Määritelmässä huomioidaan erityyppinen asunnottomuus: ulkona asuvat,
ilman asuntoa jääneet ja asunnottomuusuhan alla olevat sekä epäasiallisissa asumuksissa asuvat asunnottomat. Yleensäkin
asunnottomuus nähdään monimutkai-
Puolueellisesti asumisesta
ostavat palvelua, mutta kuinka kuntien
taloutta on vaikeaa ennustaa. Yhtenä vaihtoehtona ovat sosiaaliset yritykset, joissa
voidaan luoda uutta liiketoimintaa ja saada
mahdollisesti uusia rahoituskanavia.
Järjestöjen tulisi myös pohtia uusien
ratkaisujen synnyttämistä; haasteena on eri
tyyppisten asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja kohtaavuus.Järjestöissä on paljon
sellaista osaamista (mm. kiinteistöosaaminen, asuntojen hankinta RAY:n tuella,
osaamista tukiasumisen järjestämisestä,
maahanmuuttajatyöstä jne.), jonka kanavointia tehostaisi ”iso järjestöperhe”.
Kuusi yhteistä kysymystä
eli eurooppalaisen asunnottomuusstrategian perusta
sempana yhteiskunnallisena asiana kuin
pelkästään ilman asuntoa oleminen.
2. Asunnottomuus voidaan lopettaa:
tavoite on realistinen. Se on äärimmäisen
raska vääryys ihmistä kohtaan ja loukkaa
ihmisoikeuksia.
3. Asunto ensin -lähestymistapaa noudatetaan. Painopiste siirtyy asuntoloista
kohti pysyvämpää asumista. Asuntolat
ja katuasunnottomuus pyritään lopettamaan. Asumista ja liikkuvaa tukea
lisätään; tällä pyritään sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyys että asumisen
tukemiseen.
4. Eurooppalaisesta näkökulmasta
asunnottomat ovat olleet passiivisia vastaanottajia, eivät osallisia omassa asiassaan. Asunnottomat voimaannutetaan ja
valtavirtaistetaan yhteiskuntaan osallistumiseksi; osallisuuden esteitä poistetaan.
Heidän osuuttaan omia asioitaan koskevassa päätöksentekoprosessissa lisätään.
5. Maahanmuuttajien kohdalla ehdotetaan EU:n laajuista selvitystä tilanteesta.
Maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti. Ihmisoikeudet ovat ensinsijainen
lähtökohta riippumatta asunnottoman
kansallisuuteen tai lainsäädännölliseen
asemaan katsomatta.
6. EU:n jäsenvaltioiden tulee määritellä sitova ajankohta, johon mennessä
pitkäaikais- ja katuasunnottomuus poistetaan ja asunnottomien terveydenhoito,
työllisyys ja toimeentulo järjestetään.
ARA-päivä täynnä asiaa
Lähes kaikki puolueet ovat yksimielisiä
siitä, että sosiaalista asuntotuotantoa
pitäisi lisätä ja asumistukijärjestelmää
tulisi uudistaa. Näin todetaan mm. Yleuutisten tekemässä kyselyssä.
Vasemmistopuolueet puhuvat vuokraasumisen tukemisen puolesta, kun taas
Keskusta ja Kokoomus korostavat omistusasumista.
Muista puolueista Kristillisdemokraatit
laittaisi asunnottomat etusijalle asukasvalinnoissa ja Perussuomalaiset ottaa
kantaa maahanmuuttajien asumiseen.
SDP, Vasemmistoliitto ja Kokoomus
ovat nostaneet asuntopoliittiset kysymykset esiin eduskuntavaaliohjelmissaan. Keskustan ja RKP:n puolueohjelmasta löytyy kannanotto asumiseen.
SDP
”Asuminen
Yhteiskunnan on panostettava erityisesti
kohtuuhintaisen vuokra-asumisen mahdollisuuksiin. Asumisen korkea hintataso
on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma.
Vuokralla asuvat ja omistusasunnon omistajat eivät saa olla keskenään eriarvoisessa
asemassa. Asuinalueiden tulee olla sosiaaliselta rakenteeltaan monipuolisia ja eheitä.
Rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laatuun ja energiatehokkuuteen. Valtion on tuettava uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen perustuvia
lämmitysratkaisuja asuinrakentamisessa.
Asunnottomuus on poistettava.
Asuntolainojen korkovähennystä ei tule
poistaa.
SDP on pitänyt esillä asumistuen parantamista. Asumistukijärjestelmää tulee
kehittää ja selkeyttää. Tässä yhteydessä on
kuitenkin huolehdittava, ettei uudistuksella
ohjata asuinalueiden eriytymiseen.”
Yle-uutisten kysymys: Kaksi konkreettista keinoa, joilla puolueenne pienentäisi
perusturvan varassa elävien asumismenoja?
SDP haluaa lisätä kohtuuhintaisten, yhteiskunnan tukemien vuokra-asuntojen tuotantoa erityisesti kasvukeskuksissa. Tämä
tasapainottaisi asuntomarkkinoita ja laskisi
asumisen kustannuksia.
SDP haluaa pidättäytyä asumisen hintaa
nostavista veronkorotuksista. Vastustamme
energiaverojen korottamista sekä asumiskäytössä olevien kiinteistöjen kiinteistöverojen nostamista.
Kokoomus
”Jokaisella on oikeus kohtuuhintaiseen
asumiseen. Asuntojen hintojen ja vuokrien
rakettimainen nousu etenkin suurissa kaupungeissa laitetaan kuriin turvaamalla riittävä asuntojen rakentaminen. Kenenkään
ei myöskään pidä jäädä ilman kotia, joten
menestyksekästä työtä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan”
Kaksi konkreettista keinoa pienentää
perusturvan varassa elävien asumismenoja? Asumiskustannuksia nostaa yleisesti
etenkin asuntojen kysynnän ja tarjonnan
epätasapaino. Siksi on tärkeää lisätä asuntotuotantoa erityisesti pääkaupunkiseudulla
ja muissa kasvukeskuksissa. Tämä koskee
sekäjulkisesti tuettua että vapaarahoitteista
asuntotuotantoa.
Perusturvan varassa olevat asuvat pääosin vuokra-asunnoissa. Niiden vuokria
nostaa pula vuokra-asunnoista. Siksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuutta on parannettava lisäämällä etenkin
julkisesti tuettua vuokra-asuntotuotantoa.
Tämä on tärkeää niin perusturvan varassa
L
elävien kuin monien erityisryhmien kuten
vanhusten aseman parantamiseksi
Keskusta
Vaaliohjelmassa asumista ei nostettu
esiin, mutta tässä katkelma puolueohjelmasta:
”Keskusta haluaa, että asumisratkaisut
vastaavat mahdollisimman hyvin kuntalaisten tarpeita ja elämäntilanteita. Tarvitsemme vaihtoehtoja omakotitaloista
kerrostaloihin, vuokra-asunnoista omistusasuntoihin ja vaihtoehtoja niiden väliltä.
Keskustalle on tärkeää, että kohtuuhintainen asuminen on mahdollista koko maassa,
myös pääkaupunkiseudulla.”
Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja?
Asumismenojen alentamisessa tärkeintä
on turvata kohtuuhintaisen ARA-vuokra-asuntotuotannon riittävä tarjonta. Se
edellyttää paitsi kuntien kohtuuhintaisen
tonttitarjonnan lisäämistä myös valtion tukeman tuotannon ehtojen parantamista.
Asumiseen liittyvien verojen (etenkin
energiaverojen) kokonaisuutta on syytä
arvioida asumismenojen kohtuullisuuden
näkökulmasta. Energiaveroja ei ole syytä
korottaa.
Sinipunapuolueiden johdolla vihreiden
peesatessa on pääkaupunkiseudun asuntokannan ”kehitys” päästetty karkaamaan
tavallisten ihmisten käsistä.
Kohtuuhintaisten tonttien tarjontaa on
lisättävä kuntien toimesta.
RKP
Seuraavassa lainaus puolueohjelmasta, vaaliohjelmasta ei löytynyt erikseen mainintoja
asumisesta
”8.8 Kaikilla asunnottomilla on oikeus
ihmisarvoiseen asumiseen.”
Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja?
Sosiaalisesta asuntotuotannosta huolehtimalla, mikä tarkoittaa sitä, että kuntien
pitää varata tontteja ja valtion huolehtia
edullisesta rahoituksesta.
Vihreät
Kirjallista kantaa ei löytynyt; Vihreät ilmoitti vastausta pyydettäessä suosivansa
pienasuntojen ja yksiöiden rakentamista.
Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja?
Asumismenoja ei sinänsä ole helppo pienentää. Lyhyellä aikavälillä se on mahdotonta, mutta juuri siksi tehtävään on syytä
ryhtyä heti. Asuntotuotannon voimakas
lisääminen yleensä ja erityisesti sosiaalisen
asuntotuotannon lisääminen ovat todennäköisesti ainoita keinoja pienentää asumismenoja. Silloinkin asumismenot pienenevät vain pitkällä tähtäimellä.
Kristillisdemokraatit
Puolueohjelmasta tai vaaliohjelmasta
ei löytynyt asuntopoliittisia linjauksia.
Kodin merkitys korostuu sloganissa ”Koti,
uskonto, isänmaa”.
Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja?
Sosiaalisen vuokra-asuntokannan käytön
ohjaamisessa olisi pyrittävä siihen, että yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista nykyistä suurempi osa asuisi valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. - Asunnonvalinnassa
etusijalle on asetettava asunnottomat.
Vva ry:n vapaaehtoiset antavat vertaistoiminnan keskuksen Vepan edessä kyytiä menneen talven lumille.
(kuva: Juhani Haapamäki)
Vasemmistoliitto
”Asumisen hinta alas
ASUNTOTUOTANTO NOSTETTAVA 30
000 ASUNTOON. Jokaiselle on turvattava kohtuuhintainen asuminen. Asuminen vie Suomessa liian ison osan tuloista,
sekä vuokra- että omistusasumisen hinta
on noussut kohtuuttomaksi. Riittämättömän sosiaalisen asuntotuotannon ja
kalliin muun asuntotuotannon jakamista
asuntomarkkinoista on siirryttävä kokonaisasuntotuotannon merkittävään lisäämiseen, jonka avulla hinnat laskevat, eikä
asuminen eriydy tulojen mukaan omille
alueilleen. Asumistukea on jatkossakin voitava myöntää kaikkiin asuntoihin.
Asumisen hiilidioksidipäästöt tuottavat kolmanneksen päästöistä. Valtion on
tuettava ympäristöystävällistä korjaus- ja
uudisrakentamista. Asumisneuvonta on
säädettävä laissa kuntien tehtäväksi ja rahoitettava valtion varoin.”
Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja?
Asumistukea on nostettava paremmin vastaamaan asumismenoja. Korotus kohdentuisi suoraan kaikkein pienituloisimmille,
sillä nyt haetaan paljon toimeentulotukea
asumismenojen kattamiseen. Vuosittain on
tuotettava vähintään 30 000 uutta asuntoa,
joista vähintään 10 000 tulee olla valtion tukemia pienten- ja keskituloisten tulotasoon
soveltuvia vuokra- ja omistusasuntoja.
Perussuomalaiset
”Maahanmuuttajien asuntopolitiikkaan
uusi ote
Suomi seuraa ns. ghettoutumiskehityksessä muun Euroopan esimerkkiä. Humanitaariset maahanmuuttajat hakeutuvat
oleskeluluvan saatuaan kaupunkien lähiöihin. Näin syntyy vähemmistöjen muodostamia keinotekoisia yhdyskuntia, joiden
sisällä elävillä ihmisillä ei ole kontaktipintaa
normaalin yhteiskunnan kanssa eikä tarvetta tai edellytyksiä oppia kunnolla suomea.
Jatkuva mekkalointi Euroopan kaupunkien maahanmuuttajalähiöissä kertoo, mikä
Suomea nykymenolla odottaa.
Ei ole järkevää asuttaa työttömiä maahanmuuttajia verovaroilla kaupunkeihin,
joissa asumisen hinta on kaikkein korkein.
Maahanmuuttajien suosiminen asuntojonoissa on omiaan myrkyttämään kantaväestöön kuuluvien asenteita, minkä lisäksi
maahanmuuttajille jaetut asunnot ovat pois
niiltä pienituloisilta, joille olisi työn kannalta tärkeää asua paikkakunnalla, mutta joilla
ei ole varaa yksityisen sektorin vuokriin.
Humanitaariselle maahanmuuttajalle
tulee osoittaa asunto sieltä, mistä asuntoja on edullisesti saatavilla. Hän on vapaa
muuttamaan uuteen osoitteeseen heti, kun
hän pystyy itse vastaamaan asumismenoistaan.”
Kaksi konkreettista keinoa pienentää perusturvan varassa elävien asumismenoja?
Energiaverojen korotukset on peruttava. Ne
nostavat asumisen kustannuksia.
Julkisen tuen varassa eläviä ulkomaalaisia maahanmuuttajia ei saa keskittää
asumaan vain keskuksiin ja samalla julkisen tuen varassa elävien ulkomaalaisten
maahanmuuttajien asumistukipolitiikkaa
onkin muutettava niin, jottei alueellinen
asuntopula pahene. Maahanmuuttopolitiikkaan yleensäkin järkeä, jottei maahamme kohdistuisi liikaa työperätöntä maahanmuuttoa.
ahden kaupunginteatterissa järjestettiin Ara-päivä 25.1.2011. Paikalle oli
saapunut aika lailla kuulijoita, päälle 200,
ja olihan esittelijöitä seitsemän henkilöä
teemana valtion ja kuntien rooli hyvän
asumisen edistämisessä 2010-luvulla.
Vva ry:stä tulimme paikalle me kokemusasiantuntijat, aluetyöntekijä ja järjestösihteeri. Sää sinä päivänä oli todella talvinen
ja tuulinen, niin että oli lämpimästi oltava
päällä, etenkin kun ulkosalla liikkui.
Ilmoittauduttumme menimme luentoja
kuulemaan. Aiheet käsittelivät kokonaisuudessaan hyvää asumista, joka kuuluu
perusehtoihin jokaiselle suomalaiselle.
Juha Rehulalla sosiaali-ja terveysministeriöstä oli aiheena ikääntyvä Suomi
- sosiaali-ja terveyspolitiikan sekä asuntopolitiikan yhteinen haaste. ARAn rooli
asumisen kehittäjänä oli ylijohtaja Hannu
Rossilahden aiheena. Projektipäällikkö
Kari Salmella oli aiheena asuminen kunnan ja sen osan kilpailutekijänä. Siinä välissä oli keskustelua ja väliajan kahvitauko,
joka kesti noin 45 minuuttia, kyllä kuhinaa
oli teatterin toisessa kerroksessa.
Tauon päätyttyä oli pienimuotoinen
kulttuuriohjelma, joka kesti vain vartin.
Sitten tuli asuntoministeri Jan Vapaavuori,
jonka aiheena oli valtion ja kunnan rooli
hyvän asumisen edistämisessä - kokemuksia
ja näkemyksiä. Ennen Lahteen tuloaan hän
oli käynyt Aurora-talon avajaisissa. Siellä oli
125 henkilölle asunnottomalle oma vuokra-asunto, jota asiaa oltiin samalla juhlis-
tamassa. Jätkäsaareen oltiin valmistamassa
”miljoonas asunto”, joka valmistuu valtion
tuella. Ja tämä pitkäaikaisasunnottomuus
tulee kyllä puolittumaan, koska asuntoja on
rakennettu vauhdikkaasti, alkurymistyksen
vuoksi. Sitten oli kunta kohtuuhintaisen
asumisen edistäjänä: mitä uutta pitäisi tehdä? Aiheesta puhui Osmo Soininvaara.
T
äytyy sanoa, että nyt näki hyvin esittäjät ja kuuli myöskin, kun oltiin teatterin tiloissa. Istuinpenkit nousivat rivi
riviltä, mitä ylemmäks halusi mennä.
Maakuntajohtaja Esa Halmeella oli aiheena se miten sovitamme yhteen maankäytön, asumisen ja liikenteen tarpeet. Siinähän sitä juttua tuli, etenkin siitä miten
maankäyttö tulisi hyödyllisesti hyödyntää
asumisen suhteen ja miten liikenneolosuhteet toimisivat joustavasti. Lahdesta oli paikalla asuntoasiainpäällikkö Ari Juhanila,
jonka aiheena oli asuntoasioiden yhteistyö
käytännössä Lahden seudulla.
Lopuksi sai tehdä kysymyksiä esiintyjille, ja olihan niitä muutamia. Kokonaisuutena oli ihan hyvä Ara-päivä, joka päättyi
verkostoitumiseen ja pienimuotoiseen syömiseen. Ja ajan kanssa piti lähteä pois, kummiskin piti ehtiä siihen sovittuun junaan,
joka lähti sitten Lahden asemalta. Päivä oli
jo vaihtunut iltapäivään, hämärsi ja tuuli
aika lailla, pienimuotoista lumihiutaletta
mukana.
Jorma Korhonen
...vali vali...
N
uorten ja pienituloisten asuminen
heikkenee. Kuitenkin Nuorisoasuntoliiton tekemän tutkimuksen mukaan
suurin osa nuorista haluaisi asua omistusasunnossa; lainaa ollaan valmiit ottamaan noin 180 000 euroa paikkakunnasta
riippumatta. Nykyiset parikymppiset eivät
muista edellistä lamaa ja sen seurauksia,
joten lainaa uskalletaan ottaa.
Pudokkaiden tilanne onkin huonompi.
Verkkojulkaisu Uusi suomi uutisoi 24.3.
yli 60 000 nuoren olevan yhteiskunnan ulkopuolella vailla työ- tai opiskelupaikkaa,
näin ollen heidän asumisensa vaarantuu
myös. Kaikki eivät voi ottaa asuntolainaa.
O
mistusasuminen on Suomessa tuetuin asumismuoto. Valtio tukee sitä
12,3 miljardilla eurolla vuodessa. Asunto
nähdään sijoituskohteena ja bisneksenä,
vaikka kysymys on ihmisen kodista.
Asuntolainojen korkotukivähennykset näkyvät suoraan asuntojen hinnoissa
ja vähennysoikeuden purkamisesta onkin
käyty keskustelua. Tässä piilee omat vaaransa: useat taloudet ovat jo nyt ahtaalla
asumismenojensa kanssa. Kuitenkaan ei ole
reilua, että asumisen korkeaa hintaa pidetään yllä verovaroin. Suurimman hyödyn
saavat luonnollisesti ne joilla on varaa ottaa
eniten lainaa. Väistämättä mieleen juolahtaa kysymys: olisiko yhteiskunnan tukea
suunnattava sinne missä on eniten tarvetta
ja millä tavoin tukea suunnattaisiin?
Rakennusalan hintakartellit ja muu
keplottelu vääristävät rakentamisen hintoja ja estävät tervettä kilpailua. Hyvävelikerhot ovat vahvasti olemassa myös rakennusbisneksessä. Rakennuslaki on myös
liian tiukka, se estää uusien innovatiivisten
rakennusprojektien kuten erilaisen yhteisöasumisen kunnollisen toteutumisen.
M
aankäyttöpolitiikka on ongelma
Suomessa. Kaavoituskäytännöt ovat
hitaita, maata ei halua vapauttaa rakentamiseen riittävästi. Kysyntä ja tarjonta eivät
kohtaa, näin maan hinta voidaan pitää
korkealla. Tämä vääristynyt kehitys johtaa lopulta hintakuplan puhkeamiseen ja
asuntojen myyntihinnat laskevat.
Pienituloisilla on vaikeuksia asua Helsingissä. Sosiaalista vuokra- asuntotuotantoa pitäisi vahvistaa, asumistuen tasoa pitää
tarkistaa. Vuokra-asumista tuetaan tällä
hetkellä 1,4 miljoonalla eurolla, mikä on
melko vähän verrattuna omistusasumisen
tukemiseen käytettyihin varoihin.
Vuokra-asumisen verotus on myös rankempaa kuin omistusasumisen. Jos vuokratuotoista otettaisiin tulovero pois, saattaisi
markkinoille vapautua helpommin asuntoja yksityisiltä vuokramarkkinoilta.
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen takaaminen on ensisijaisesti valtion tehtävä.
Myös pienituloisten täytyy pystyä asumaan.
Yhteiskunta tarvitsee kaupankassoja, siivoojia, lastenhoitajia, perushoitajia ja muita
matalapalkka-aloilla toimivia työläisiä. Miten käy Helsingin, jos kaikki asukkaat ovat
akateemista keskiluokkaa? Kuka siivoaa
heidän jälkensä, jos työväellä ei ole enää
varaa asua kaupungissa?
Huomiot ja havainnot on tehty nuorisoasunto- ja Ara päivillä käydyn keskustelun pohjalta.
Hanna Piirainen
Puolustus
Vva ry:n työryhmä kokoaa kirjaa, joka
kertoo asunnottomuuden kokeneen ja
siitä selviytyneen ihmisen tarinaa. Tarinan kertomistapa on kunkin tarinan
kokijan henkilökohtainen valinta.
Teos ”Puolustus” selvittää, miten asunnottomat ja pitkäaikaisasunnottomat sekä
asunnottomuudesta selvinneet kokevat ja
näkevät tilanteensa uuden vuosituhannen
ensimmäisellä kymmenellä. Keskeistä on,
että kokemusasiantuntijat antavat äänensä
teokselle. Oman tarinansa ja kokemuksensa
teokseen tuovat kuusi asunnottomuutta
kokenutta miestä sekä tukiasunnossa asuva,
pitkäaikaisasunnottomana ollut nainen.
Teos kattaa päähenkilöidensä eri vaiheet
siinä valossa, jossa he itse haluavat tarinansa
kertoa; joidenkin tarinat ulottuvat lapsuudesta tähän hetkeen.
Kokemusasiantuntijat kertovat tarinansa joko itse kirjoittaen, haastattelujen
välityksellä tai vieden valokuvaajan paikkoihin, joista he haluavat kertoa. Lisäksi
Kokemusasiantuntija
on ollut itse asunnottomana:
hän on paras asiantuntija, kun puhutaan asunnottomuudesta ja siitä,
millä tavalla otetaan huomioon epäkohdat, joita vieläkin esiintyy.
Jokaisen asunnottoman kohdalla pyritään mahdollisimman hyvään
lopputulokseen. Ei tehdä pahoja virheitä ja otetaan käyttöön ne hyvät
keinot, etenkin palvelut, jotta tämä entinen asunnoton pystyy asumaan
omassa kodissaan tasapainoisesti ja hyvinvoipaisesti.
Toimin kokemusasiantuntijana Vva ry:ssä ja verkostotapaamisissa, joissa
on muitakin kokemusasiantuntijoita. Tuon mukaan omaa näkökulmaa
asunnottomuudesta. Luonnollisesti ammattilaiset osaavat palaverikieltä,
mutta kokemusasiantuntijan näkökulma ja hänen oma kielensä on tärkeä
puhuttaessa asunnottomuudesta ja siitä, mitä parannettavaa on, kun
kehitetään hyviä asunnollisuuden palveluja.
Toimenkuvaani kuuluu olla kokemusasiantuntijoiden tukihenkilönä,
ottaa osaa koordinaatiotiimin tapaamisiin ja tietenkin ottaa osaa verkostotapaamisiin aikataulun mukaisesti. Toimin Vva:n ryhmässä koordinoijana ja tiedontuottajana, tuotan tietoa verkkosivuille ja kommentoin
kokemusasiantuntijan roolissa niitä tuotoksia, joita matkan varrella on
syntynyt.
Eli moninainen juttuhan tämä on, mutta on tullut tehtyä vapaaehtoistyötä
ja olen kirjoittanut Asukki-lehteen asunnottomuudesta ruohonjuuritasolta. Kokemusasiantuntijan toiminta nivoutuu koko juttuun mallikkaasti.
Toivon mukaan se niin menee. Vva:n ja Asukki-lehden tapaamisissa saa
kenttätason tietoutta asunnottomuudesta ja siitä, mitä asunnottomuuden
poistamiseksi on tapahtunut.
Paljon on kehitettävää nyky-yhteiskunnassa siinä, miten kokemusasiantuntijoita voi hyödyntää. Juuri heillä on
paljon annettavaa asunnottomuudesta
keskusteltaessa. Kokemustutkijakoulutuksesta on ollut paljon hyötyä tässä
toiminnassa.
osa asioista kerrotaan sarjakuvin. Teokseen
vaikuttaneen työryhmän jäsenet ovat kaikki enemmän ja vähemmän tekemisissä
vähävaraisten ja asunnottomien ihmisten
kanssa.
Puolustus kertoo riistosta ja rikollisuudesta, kurjuudesta ja siitä, kuinka ihminen
alistuu ja lopulta luovuttaa. Kirja on myös
monen asunnottoman selviytymistarina.
Se tuo esiin palvelujärjestelmän asenteellista ja yhteiskunnallista muutosta kuten
talkoohenkeä ja innovatiivisuutta, edistyksellisyyttä, tahtoa sekä sosiaalityön tuloksia
tukea ja asuntoja tarvitsevien ihmisten auttamisessa.
Kadulla vallitsevat säännöt ja kontrolli,
roolit ja nokkimisjärjestys - toisin kuin yhteiskunnan akateemisia opetetaan. Kirja toimii viestinä opiskelijoille, viranomaisille ja
asiantuntijoille; se kertoo, miksi epäkohtiin
puututaan ja kuinka ympyrä sulkeutuu.
Jorma Korhonen
Kokemusasiantuntija, tukihenkilö
Kipeä tie
Asunnottoman kokemuksia
Puolustus valottaa esteitä ja puutteita, joihin asunnoton ja asunnottomuutta kokenut ihminen voi arjessaan törmätä. Kirja
kertoo kadulla asuvien kokemuksia siitä,
miten perustarpeiden puuttuminen vaikuttaa ihmisen minäkuvaan sekä käsitykseen
itsestä: mitä ihminen on, kun huolenpito,
puhtaus, suihku, ravinto, terveys ja sivistys
puuttuvat.
Puolustus on viesti siitä, kuinka asuntola-asuminen voi syödä ja uuvuttaa ihmistä, kuinka paikoin edelleenkin vallitseva
kontrollikulttuuri, viranomaisten toisinaan
perin negatiivinen asenne ja jäykät vuosisadan alusta saakka voimassa olleet käytännöt asunnottomien ”auttamiseksi” leviävät
kansan mielipiteisiin ja voivat ilmetä velttoutena poliittisessa päätöksenteossa.
Matias
Eräs teoksen keskeisiä henkilöitä on Heikki Matias Toivonen, värikäs taiteilijasielu,
ex-myyntiedustaja, jääkiekkovalmentaja
ja hiljattain valmistunut kokemustutkija,
joka jäi elämän kriittisimmässä kohdassa
yksin. Matias on ollut mukana monessa
Vva:n projektissa kuten asunnottomuuteen
liittyvissä tempauksissa, seminaareissa ja
nyt kokemustutkijakoulutuksen käytyään
kertomassa itsestään ja kokemuksistaan
valokuvanäyttelyjen ja julkisten tapahtumien kautta. Kirjassa Matias on nimennyt
tärkeimpiä ja merkittävimpiä paikkoja ja
kohteita, jotka ovat vaikuttaneet hänen
elämäänsä.
”Lapsena kuulin vain kuinka hienot rouvat
syö, ite oottelin nurkassa niin kauan että juhlat olivat ohi, ihan vaan siksi, et mun mutsin
ei tarvitsisi hävetä mua. Jos ei nurkassa ollut
joku joka valitti, niin mutsi repes. Se repes
siitä, että mulla meni hetken vähän paremmin. Mutsi oli ihan arvostettu vaikuttaja
kylällä.”
Kysyn, näkeekö hän enää äitiään. ”Tosi
harvoin, mut ne muijat ja niiden syyttävät
sormet eivät jätä mua koskaan rauhaan, ne
seuraa mua mun uniin ja joka koloon. Näin
yks yö unta sellaisist mustatukkaisista naisista, jotka vääntelivät naamojaan ja kaikki
ne nauroi mulle.”
Kun juo, ei tunne niin voimakkaasti sitä
kaikkea: kahvin tuoksua aamulla tai saunan
lempeää löylyä, rakkaan paidan kaulusta
iholla tai lapsen lämmintä, pulleaa otetta
kaulan ympärillä. Ei tunne sitä mikä on
sinulle itsestään selvää, mutta tuntee kyllä epämääräisen ikävän tunteen vanteena
vatsan ympärillä, tuntee kaipuun, kiireen
ja levottomuuden, mutta ei jaksa pysähtyä
ja ymmärtää syvintä sympatiaa osana arkea
tai huoletonta huulenheittoa osana ystävyyttä, kun kaikki se menetetty nojaa isossa
möykyssä ja vammoissaan elämän keväässä
kainalosauvoihin, jotka eivät kanna eivätkä
vie kuin hetken kerrallaan. Joka askel sattuu eri tavalla kuin aikaisemmin ja suunta
näyttää sinne, missä kukat eivät ole niin
kauniita eikä taivas niin kirkas; sinne, missä
hikiset kesät eivät anna mustan pompan
alla armoa – ei vilvoittavaa tuulenpuuskaa.
Eivätkä säälimättömät talvet anna armoa
ollenkaan.
Sinne meni hän, missä ihmisen ikävä hukkuu sairauksiin, avioeroon, työttömyyteen,
tavallisten asuntojen ohimarssiin, mielenterveysongelmiin, velkakierteeseen ja usein
epätoivoon alle nelikymppisenä. Ei jaksa
paperiviidakossa, aika pysähtyy, ihminen
Kokemusasiantuntijan päiväkirjasta
Helmikuu
Kirjoittelen täällä Vva:n toimistolla, ulkona on todella pakkasta, niin että pitää
olla lämpimästi päällä, ettei palele.
Viime viikolla oli kyllä kiireinen viikko
mulla, eli maanantaina Vantaalla, tiistai
toimistolla, keskiviikkona Diakonissatalolla, keskiviikkona Kilossa Espoossa ja perjantaina Kriminaalihuollossa
KRITSissä nuorille tarjottavia palveluja,
jotta he eivät tulisi asunnottomaksi,
kaikki näitä verkostotapaamisia.
Olen kyllä jo jonkin aikaa perehtynyt
näihin neljään osatekijään, kaikilla on
yhteinen tekijä eli asunnottomuus:
nuoret, vapautuvat vangit, mielenterveysongelmaiset ja päihdeongelmaiset.
Ja pääsääntöisesti Nimi ovessa -projekti, että jokainen ihminen sen kokisi
henkilökohtaisesti.
Eli tässä sitä mennään nytten nykyään,
ja sitä omaa näkökulmaa pitää tuoda
esille, sillä alan ammattilaiset eivät ole
kokeneet henkilökohtaisesti asunnottomuutta, eikä sitä voi opiskella mistään,
vaan voi kuunnella kokemusasiantuntijoita, et silleen.
Strippi: Matias Nesteen huoltoasemalla.
- Puolustus-teoksen sarjakuvat ovat Tapani Tammialan.
kyllästyy yksin pähkäilyyn, viranomaisten
vaatimuksiin ja loputtomaan paperisotaan
ja päätyy pitkään huikkaan suoraan pullosta.
Joskus taas sanaton hiljaisuus jäsentyy
kuiskaukseksi. Ei omaisia, raportoidaan
exitus.
Ulla Pyyvaara
Matalan kynnyksen toiminnan ohjaaja Puolustuksen kokoaja ja kirjoittaja
Ihmisiä ja variksia
Tänään näin variksen penkovan tupakan stumppeja Rautatieaseman
roskiksen kupeessa. Varis väistyi kun nakkasin oman natsani pois muiden
roskien joukkoon.
Aloin miettiä omaa välinpitämättömyyttäni kaupunkilaisena tupakoitsijana, työssäkäyvänä kuluttajana sekä variksen paikkaa tässä maailmassa.
Varikset elävät harmaina, näkymättöminä harmaan kaupungin keskellä.
Ne ovat sopeutuneet vallitsevaan luontoon ja osaavat väistää ihmistä
vaaran uhatessa.
Ihminen ei osaa sopeutua. Ihminen ei osaa enää tunnistaa vaaraa. Ihmisellä
on liian kiire miettiä miten saada uusia hyödykkeitä itselleen. Ihmiset ovat
välinpitämättömiä, joku muu korjaa roskamme.
Harmaat ihmiset
Harmaat ihmiset ovat niitä joita ei huomata, joita ei haluta tähän yhteiskuntaan. He ovat niitä joilla ei ole mahdollisuutta hankkia itselleen uusia
hyödykkeitä. He ovat niitä jotka yhdessä varisten kanssa keräilevät natsoja
rautatieasemalla tai kopeloivat roskapönttöjä ylijääneiden hyödykkeiden
toivossa. Tai niitä jotka pienellä palkalla korjaavat jälkiämme.
Nämä ihmiset näkyvät virkamiesten puheissa numeroina ja tilastoina. Hetki sitten avattiin uusi ja upea asuintalo niille jotka ovat pudonneet kelkasta.
Hienon päivän puheissa ministeri kertoi kuinka monta prosenttia ollaan
saatu asumaan uudessa uljaassa talossa. Ei puhunut ihmisistä tai heidän
kodeistaan tämä sanansaattaja.
Virkamiehet taputtelevat toisiaan olalle. Nyt ovat vain varikset vaivana
rautatientorilla jätteitä tonkimassa, muut harmaat ovat päässeet asumaan,
tilastot pienenee ja suunnitelmat etenee.
Vaara piileekin siinä että näiden yhteiskunnan ihmisvaristen määrä kasvaa
valtavaa vauhtia. Suomessa on tällä
hetkellä noin 700 000 pienituloista.
Pienituloiseksi lasketaan ihminen
joka tienaa alle 60% mediaanitulosta, näin laskettuna pienituloisia ovat
ne jotka tienavat noin tonnin kuukaudessa. Todellisuudessa useiden
pienituloisten on tultava toimeen
vieläkin pienemmällä summalla.
Asumiskustannusten noustessa ja
pienten asuntojen vajaan saatavuuden vuoksi on yhä useammalla
(valitettavan usein nuorella alle 35vuotiaalla sinkulla ) vaara joutua
varisten joukkoon.
Työpaikkoja ei ole eikä sopivaa
opiskelupaikkaa löydy. Opiskelu
vaatii varoja, joten näin ollen pienituloisimmissa perheissä kasvaneilta
lapsilta oppilaitosten ovet ovat sulkeutuneet jo ennen kuin päätöstä
opiskelujen aloittamisesta ollaan
edes ehditty miettiä.
Silti Nuorisoasuntoliiton tekemän
tutkimuksen mukaan suurin osa
nuorista haaveilee omistusasumisesta ja nuoret ovat valmiit ottamaan keskimäärin 150 000 euron
asuntolainan, vaikka tietoa tulevaisuudesta ei ole. Unelmat ovat toki
tärkeitä, mutta todellisuus on valitettavan raadollinen ellei asioiden kehitykseen puututa pian!
Varikset pois puutarhoista
Köyhyys ja pienituloisuus johtavat helposti asuinalueiden eriarvoistumiseen. Variksia ei haluta vehreille niityille, kauniita puutarhakaupunginosia
tai merenrantamaisemia pilaamaan. Olkoot siellä harmaan betonin keskellä
tonkimassa. Vielä on miettimättä sekin mitä näille 60-80 -lukujen arkkitehtuurin taidonnäytteille tehdään, kun talot tulevat peruskorjausikään
eivätkä ole enää millään mittapuulla energia- tai kustannustehokkaita.
Maa betonin alla maksaa, mikä tällä hetkellä tuo ilmaa asuntojen hintoihin. Tässä olisi oiva paikka saada tonttimaata ja hyvä hinta uusista
asunnoista, ne varikset voidaan sitten asuttaa näihin uuden uutukaisiin
asumisyksiköihin..
Vielä on toivoa
Joillekin syrjäytyminen kulutusyhteiskunnasta voi olla myös tietoinen valinta. Ei haluta kuluttaa ja haaskata käytettävissä olevaa resurssia loppuun,
vaan ymmärretään ja tiedostetaan maailman monimuotoisuus. Nälkää ei
tosiaankaan tarvitse nähdä, niin paljon olen itsekin nähnyt ruokaa kannettavan roskiin. Meillä on vielä mahdollisuus sopeutua vallitsevan luonnon vaatimiin edellytyksiin pitämällä huolta ympäristöstämme ja luoda
yhteiskunnasta sellainen että ihmiset ja varikset voivat elää rintarinnan.
Yhdessä tasa- arvoisina olemalla kiitollisia siitä mitä saamme. Vähemmän
on lopulta enemmän.. . Ja kaikille kaikkee !
Asukki 3 / 1989
Onko niin että
on kuljettava ensin
tietyt viitanvälit
surun ja vastusten
tietä
että osaisimme sitten kulkea
myös ilon ja onnen polkuja?
Antero T
Lukijain mietteitä
Asunnottomille
riittää kaiketi sellintapainen kodiksi.
Heille pitäisi rakentaa pieniä, riisuttuja asuntoja. Jopa
kymmenen neliön
asunto olisi monelle
riittävä. Tällaista
päästää kynästään
Hesarin mielipidepalstan ajattelija
Turust. Hesari vielä
antaa tilaa moisille
oksennuksille.
R.P.
Valtionvelan KORKOMENOT ovat tänä vuonna 1600
miljoonaa ja velka 2015 on
117.000.000.000.
Keiden taskuun korot, maksajat tiedetään!
Kyllästynyt
Pienikin hetki ajasta voi olla elämässä sanoin kuvaamattoman suuri, jo pelkkä silmänilo voi hetkessä antaa paljon
voimia ja uskoa jaksaa elämää eteenpäin. Ihmisen kannattaisi nauttia aivan jokaisesta mahdollisesta hetkestä, josta
vain suinkin voi , koska koskaan ei tiedä mitä huominen
tuo tullessaan…
Artsi
Kansalaistoimintaa läheltä seuraava
Toimeentuloturvaan tarvitaan
muutos
Toimeentulotukiturvaan tarvitaan muutos!
Seuraavat muutokset olisi mielestäni hyvä
toteuttaa.
Mikäli ihminen on työtön, osittain työkyvytön tai pienellä eläkkeellä, häntä pitäisi
kannustaa työntekoon mahdollisuuksien
mukaan. Kun tarjoutuu työtilaisuus, pitäisi
voida olla luottavaisin mielin yhteydessä
sosiaalitoimistoon ja Kelaan, ”jäädyttää”
omatoimisesti tuet siltä osin, kun tiedetään minkälaisia tuloja on odotettavissa.
Vaikka tekisit pätkäduunia, tai muuten jotain pienimuotoista työtä, olisi viimeinen
turva, toimeentulotuki saatavilla helposti
ja ajantasaisesti.
Kun tilanne muuttuu, alkaa uusi jakso työttömyyttä, on hiljaisempi kuukausi
pätkäduunissa tai työt loppuvat, sosiaalitoimisto maksaisi harkinnanvaraisena täydentävää toimeentulotukea jo kyseiselle
kuukaudelle etukäteen. Sen jälkeen tilanne
selvitettäisiin henkilökohtaisella käynnillä
tai postitse kuukauden kuluessa: tulot/menot tasattaisiin ja toimittaisiin tilanteen
mukaan. Ellei tukea enää tarvittaisi, sen
maksaminen loppuisi tai keskeytyisi, ja
tarvittaessa liikaa maksetun tuen voisi periä takaisin. Niin toimitaan nytkin. Mikäli
tarve toimeentulotukeen kuitenkin jatkuu,
voisi uudessa laskelmassa huomioida jo
etukäteen maksetun tuen.
Väärinkäytöksiä tietenkin voi tulla
ja tuleekin, onhan niitä nytkin. Sosiaalityöntekijöitä tarvittaisiin varmasti lisää.
Veikkaan kuitenkin että pitkässä juoksussa
toimeentulotukimenot vähenisivät, kun
olisi ”turvallista” vastaanottaa töitä vaikka
osa-aikaisesti sitä mukaa kuin niitä on tarjolla. Tarvittaisiin varmuus siitä, että töiden
loppuessa tai vähentyessä ei talous kaatuisi
tukia odotellessa.
Kun kuuntelee tasavallan hallituksen
puheita siitä, kuinka paljon se on tehnyt suomalaisten hyvinvoinnin eteen,
niin ei uskoisi, että asumme samassa
valtiossa.
Suomen nuoriso muistelee kiitollisuudella hallituspuolueiden päätöstä
perustoimeentulonsa leikkaamisesta
20-40%. Onhan sentään hulvaton tuo
toimeentulotuki 417€/kk.
Ei kuunneltu huolta pikavipeistä
Arkadianmäellä ja miten kävikään.
Nyt ollaan lirissä niiden kanssa, älyttömine korkoineen. Oltaisiin edes
suitsittu ne mielettömät korot, mutta
ei ollut taaskaan tahtoa.
Vuosi 2010 oli siis EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen vuosi.
Köyhyyden syitä ei oikein onnistuttu
suitsimaan Suomessa, kun perusturvaan ei onnistuttu saamaan juuri mitään parannuksia.
Kerrataanpa: ansioiden kehityksessä jäljessä 15 vuodessa ovat lapsilisä
72,5%, opintoraha 59,4%, toimeentulotuen perusosa 43,8%, työttömän
peruspäiväraha 36,9%, kansaneläke
28,4%. Sittemmin lapsilisä sidottu indeksiin, mutta eipä juuri muuta. Taas
puuttuu tahtoa isosta talosta. EU:lta
löytyi miljardeja pankeille, mutta ei
köyhille ja syrjäytyneille, että sellainen vuosi oli vuotemme!
Jussi Lehtonen, Tampere
Reijo
Perusturvan varassa elävien tulot eivät
suurimmalla osalla riitä edes kohtuulliseen kulutukseen. Yksin asuva tarvitsisi kohtuulliseen minimikulutukseen
asumismenojen lisäksi 575–660 euroa
kuussa. Useimmilta tästä summasta jää
puuttumaan noin kolmannes.
Keskipalkkaisen suomalaisen tulot riittävät kattamaan minimikulutuksen jopa
kolminkertaisesti.
Perusturvan taso on jäänyt selvästi jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Useimpien
perusturvan varassa elävien yksin asuvien
käytettävissä olevat tulot asumismenojen
jälkeen ovat jopa laskeneet. Pahimmillaan
heillä on käytössään kohtuullisten asumismenojen jälkeen vain reilu viidennes
keskipalkkaisen tuloista. Suomessa on arvioitu yhä useampien ihmisten turvautuvan
ruoka-apuun.
Takuueläkkeen ansiosta eläkkeensaajat ovat ainoa perusturvan varassa elävä
ryhmä, joka yltää vastedes edes minimikulutukseen.
Toissa vuonna noin 150 000 suomalaisen kotitalouden bruttotuloista yli 90
prosenttia koostui perusturvaetuuksista.
Näiden talouksien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990.
Lähde: STT Terveyden- ja hyvinvoinnin
laitoksen tutkimuksesta
Liljestrand, joka on itse ollut sekä leipäjonossa että leipää jakamassa.
Jokainen henkilö puhui oman puheenvuoronsa ja kertoi, millä tavoin auttaa
omalta kohdaltansa köyhiä ja antaa pelivihjeitä, kuinka parantaa heidän tilaansa
yhteiskunnassa. Sehän tuli selvästi esille,
että kun annetaan esim. Kreikalle sitä lainaa, niin niitä miljoonia kyllä voisi laittaa
Suomen köyhien olojen parantamiseen.
Juttua tuli myös kuuntelijoiden puolelta, todettiin että tämä asia on pysynyt lähes
samana 20 vuotta, jo silloin marsittiin köyhien elintason puolesta. Ihmeteltiin mihinkä tämä asia on unohtunut. Ei mihinkään,
vaan päättäjiltä tarvitaan enemmän sitä
tahtoa ja ymmärtämystä, että jotain konkreettista täytyy tehdä köyhien elintason
parantamiseksi. Nyt kansalaiset vain olemaan silmät ja korvat auki, että ketä sitten
äänestää, ja kuka on omasta mielestä oikea
henkilö, joka on Suomen köyhien asialla, ja
puolestapuhuja, kun tärkeistä asioista siellä
eduskunnassa puhutaan ja äänestetään.
K
errottiin sitä häpeän tunnetta, kun
siellä leipäjonossa on, mutta leipäjonossa pitää käydä jos jääkaapissa on ainoastaan valo, kun rahatilanne on plus
miinus nolla. Tuleehan samalla lähdettyä
sieltä kodista, ja samalla tulee sosiaalista
Vva ry:n vapaaehtoiset remontoivat
Vepalle tilat entiseen yökahvila
Kalkkersiin. Kalkkersin osoite on nyt
Mäkelänkatu 50. Vepa on osoitteessa Vaasankatu 5.
Perusturvalla elävä
ei kuluta edes
kohtuullisesti
- mutta pitääkö tottua?
ikkuparlamentin Kansalaisinfoon oli
kutsuttu sopiva määrä porukkaa tilaan nähden. Tilaisuuden aloitti Pietari
Jääskeläinen, joka puhui noin 20 min. köyhien huonosta toimeentulosta ja siitä mitä
pitäisi tehdä, kun eduskuntavaalit ovat
kohta käsillä. Miten köyhien toimeentulot
saisi parannettua?
Sitten oli välähdyksiä Hurstin leipäjonosta ja sen jälkeen keskustelua ihan
laidasta laitaan siitä, kuinka saataisiin leipäjonot vähennettyä. Siinä kyllä tarvittaisiin päättäjien reipasta toimintaa, etenkin
toimeentulotuen ja työttömyyskorvausten
nostamista. Työtä sitä tarvitseville, ei pelkästään erilaisia kursseja toisen perään, kun
loppujen lopuksi ihminen ei sitten työllisty
mihinkään.
Paneelin vetäjä toimi Ulla Pesonen ja
muut paneelin keskusteluun osallistuvat
henkilöt olivat Heikki Hursti, Laupeudentyö ry:stä, ruoka-avusta vastaava Sinikka
Backman Myllypuron yllätysten torilta,
Minna Oikarinen Helsingin sosiaalivirastosta sekä vapaaehtoistyöntekijä Caj- Peter
10
Korjaavat toimenpiteet kannustaisivat tekemään työtä, mahdollistaisivat sen taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Moni jättää
ottamatta työtä vastaan, kun sen seuraukset
voivat olla taloudellisesti ikävät. Byrokratian viidakko on aivan uskomaton. Ei ole
mitään järkevää perustetta sille, etteikö
koko toimeentulotukilakia voida muuttaa. Se olisi ihmisen hyvinvoinnin kannalta
elintärkeää.
Edelleen
köyhyydestä
Leipäjonoon tottuu
Kuka kuuntelee köyhää -verkosto järjesti
helmikuussa tilaisuuden, jossa puhuttiin
auttamisen uusista tuulista.
P
Ei ihmistä saa rangaista töihin lähtemisestä, nykyinen järjestelmä toimii niin.
Tilanne on nyt monesti se, että sosiaalityöntekijöiden mielestä olet väärässä kunnes toisin todistat. Se on kohtuutonta. Perustuen
määrä on liian alhainen ja kunnat maksavat
nihkeästi harkinnanvaraista tukea. Silti se
monesti ratkaisisi ongelman, jota nykyisin
siirretään, ja ihmistä pidetään jatkuvan paineen alla. Joissain tapauksissa lasketaan työjakson jälkeen tuloja taannehtivasti: rahat
jotka jo on käytetty, saatetaan siirtää tuloksi
tulevalle / tuleville kuukausille. Näin ei saisi
missään tapauksessa menetellä, pääsääntöisesti toimeentulotukea ei maksetakaan
jälkikäteen. Menneiden kuukausien tuloja
huomioidessa pitäisi käyttää harkintaa ja
jättää vähäiset tulot huomioimatta: tilanne
on kuitenkin tässä ja nyt. Myös asioiminen
pelkän postin välityksellä on kasvotonta ja
kylmää, inhimillisyys katoaa ja lisää ongelmia sekä väärinkäsityksiä syntyy, kun
ihminen ei pääse kertomaan todellista elämäntilannettaan.
Johnny-Kai Forssell
kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa.
Keskusteltiin siitä asiasta, että on se henkisesti ja moraalisesti ihmiselle kova pala
tulla leipäjonoon ensimmäistä kertaa. Mutta kyllä siihen tottuu ajan mittaan, kun ihminen tulee sinne leipäjonoon useammin.
Sinne on mentävä olosuhteiden pakosta, eli
syynä on alhainen toimeentulo.
Keskustelua käytiin ihan laidasta laitaan,
ja pääasiana oli köyhien heikko toimeentulo nykyaikana. Tuotiin esille keinoja, joilla
niitä köyhien elinolosuhteita voitaisiin parantaa, eli päättäjät voivat tehdä sen asian
hyväksi kyllä vaikka miten paljon.
Jorma Korhonen
Yhtiön hallitus ilmoitti eilen, että sen toimitusjohtaja on siirretty syrjään. Hän saa 250 000
euron erorahan ja eläkkeen, jonka suuruus on
6500 euroa kuukaudessa. Luottamuspulan
vuoksi syrjään siirretty toimitusjohtaja on
54-vuotias.
Faktaa vaiko fiktiota? Miten vain, mutta tämmöistä on ajan henki ja meininki. Miten toimitusjohtaja otti asian? Hän ilmoitti, että nyt
hänellä on aikaa perheelleen, kalastukselle, matkailulle ja Lapin laskettelulomille.
Hyvä niin.
Yhteiskunnassamme on valtava määrä syrjään siirrettyjä. Tosin näitä kutsutaan
syrjäytyneiksi.
Heille ei anneta erorahaa ja takuueläkekin saa odottaa vielä hyvin kauan. Ja kun
ahdistaa, niin siinä eivät auta Lapin laskettelulomat. Heillä ei kuuna päivänä ole
varaa matkustaa Tikkurilaa kauemmas. Jos lähtöpaikkana on Helsinki.
Siinä eivät auta maalaislääkäri Kiminkinen, radiopsykologit Ben Furman taikka
Frazier, ei Dr Phil, Hannu Karpo, eikä arkkipiispa.
Siinä mennään kadulta toiselle, etsitään yöpaikkaa ja syötävää. Ja kohta ollaan,
kuten sanonta kuuluu, ihan pihalla.
Sossun kanssa on vaikeaa. Miksi?
Kuka kuuntelee köyhää?
- ehdotuksia tulevaan hallitusohjelmaan
Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto on
köyhyyttä kokeneiden sekä diakonia- ja
sosiaalityön ja muiden asiantuntijoiden
puolueeton ja sitoutumaton ryhmä. Verkosto herättelee keskustelua köyhyydestä
ja yhteiskunnallisesta vastuusta.
Viimeisten kahden vuoden aikana köyhyyteen liittyvistä teemoista keskusteltiin 14
tilaisuudessa eri puolilla Suomea. Verkoston ehdotukset hallitusohjelmaan ovat keskustelutilaisuuksien tuotosta. Ehdotukset
luovutettiin peruspalveluministeri Paula
Risikolle maaliskuun alussa. Seuraavassa
poimintoja ehdotuksista.
Työ on parasta sosiaaliturvaa – kun sillä
tulee toimeen
Juho laittaa ruokaa Vepassa, Vva ry:n vertaistoiminnan keskuksessa.. (kuvat: Juhani haapamäki)
Syrjään
siirretty
Oikeus aktivointi- ja työnhakusuunnitelmaan ei riitä.
Oikeus työhön edellyttää, että yhteiskunta
ja yritykset kohdistavat voimavarat työvoiman kysynnän lisäämiseksi. Verohelpotuksilla ei ole saavutettu haluttuja tuloksia.
Minimipalkkalaki ja perustulo
turvaavat epävarmassa tai vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien toimeentulon.
Minimipalkkalaki ja perustulo edistävät
myös sitä, että työelämässä noudatetaan
reiluja pelisääntöjä. Ensin on tukittava sosiaaliturvan aukot, joihin pätkä- ja osa- aikatyöntekijät ovat alati vaarassa pudota. Kun
tällaiset tilanteet toistuvat, kynnys vastaanottaa pätkä- ja osa-aikatyötä nousee.
Välityömarkkinoista ei saa tulla uutta
työmarkkinamarginaalia.
Tarvitaan nykyistä enemmän yhteiskunnallisesti vastuullisia yrityksiä. On parannettava yhdistysten mahdollisuuksia
palkata työntekijöitä. Työllistämisen pitäisi
olla lähes ilmaista yhdistyksille, ja samalla
työn pitäisi taata työntekijälle köyhyysrajan
ylittävä palkka. Työsuhteen keston pitäisi
olla niin pitkä, että se takaisi ansiosidonnaisen jatkumisen.
Työvoimapoliittinen koulutus on siirrettävä työministeriöltä opetusministeriön
alaiseksi.
Nykyinen järjestelmä ei näytä varmistavan sitä, että koulutus on laadukasta ja
parantaa kaikkien koulutukseen osallistuvien työmarkkina-asemaa.
Reilussa yhteiskunnassa heikoimmista
pidetään aina huolta
Perusturvan määrä, asumistuki mukaan lukien, on nostettava sellaiselle
tasolle, ettei automaattista ja jatkuvaa
toimeentulotuen tarvetta enää synny.
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon.
Esimerkiksi työmarkkinatuki ja toimeentulotuki ovat viimeisen 15 vuoden
aikana jääneet pahasti jälkeen ansiokehitykseen verrattuna. Ei riitä, että kerran
hallituskaudessa selvitetään perusturvan
riittävyys. Lakiin on kirjattava toimenpiteet
siitä, että perusturvan taso säilyy riittävällä
tasolla, ja että sitä korotetaan. Usean tuen
saaminen ja niiden yhteensovittaminen ei
saa johtaa siihen, että taloudellinen tilanne
heikkenee.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut rasittavat perusturvalla elävien
henkilöiden taloutta. Asiakasmaksujen
takia napanuora toimeentuloasiakkuuteen ei koskaan katkea.
Tutkijat puhuvat katastrofaalisista asiakasmaksuista silloin, kun terveydenhuollon
asiakasmaksut ylittävät 40 prosenttia kotitalouden maksukyvystä. Asiakasmaksut
synnyttävät terveyseroja. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuremontti on
vihdoin tehtävä siten, että asiakasmaksuja
on kohtuullistettava. Perusturvalla elävät
on vapautettava asiakasmaksuista tai maksuja on alennettava siellä, missä kulu on
Filosofian tohtori, kirjailija Taru Väyrynen on työskennellyt vankilassa, nuorisokodissa ja toiminut opettajana.
”Siellä missä on valtaa on myös vallan väärinkäyttöä. Se ei läheskään aina ole tarkoituksellista vaan johtuu ihmisen taipumuksesta pitää omia käsityksiään parempina
kuin muiden. Asetelma kärjistyy, kun vallankäytön kohteena on sosiaalihuollon
asiakas. Useimmiten työntekijän tarkoitus on hyvä, mutta hän ei ymmärrä tekojensa
merkitystä niiden kohteen kannalta.”
Punnittua puhetta!
Ja tohtori Väyrynen jatkaa.
”Erilaisissa yhteisöissä elävien mahdollisuuksia välittää kokemuksiaan toisilleen
vaikeuttaa erilainen puhetapa ja ihmisen omaksuman puhetavan arvottaminen paremmaksi taikka huonommaksi. Sosiaalityöntekijä puhuu sivistynyttä, ammatillisen
tiedon leimaamaa kieltään, joka saa asiakkaan tuntemaan, ettei hän osaa vastata
siihen. Asiakkaan kielenkäyttö taas tuntuu työntekijän korvissa sivistymättömältä
ja siksi sellaiselta, että sanotun voi jättää ilman huomiota.”
Ja minä satun tietämään, että jos sossulla on huono päivä, sen fiiliksen voi armotta
siirtää asiakkaaseen. Vailla seurauksia. Siinä ympyrä sulkeutuu hyvin nopeasti.
Vaket seisovat vahdissa, sossulla on takaovi hätätilanteita varten. Syrjäytyneeltä
ovat kaikki ovet suljettu.
Johnny-Kai Forssell
Eläköitynyt päihde- ja sosiaalityöntekijä
Tohtori Taru Väyrynen on kirjoittajan sisar.
syntynyt sen sijaan, että asiakasmaksu kierrätetään toimeentulotukiluukun kautta.
Ihmisillä on erilaiset kyvyt ottaa vastuu
elämästään
Taloudellisen tuoton ja kilpailukyvyn
maksimointi hinnalla millä hyvänsä ei
saa olla ihmisarvoa tärkeämpää.
Heikoimpia ihmisiä ei saa jättää oman
onnensa nojaan. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta pitää lisätä tietoisesti konkreettisin
toimin mm. tukemalla onnistumisen kokemuksia. Ihminen tarvitsee aitoa arvostusta.
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma 2015 toteutettava.
Vuosina 2008-2011 toteutettavan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on, että pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu vuoteen 2011 mennessä.
Ohjelmaa valmistellut työryhmä esitti, että
pitkäaikaisasunnottomuus tulisi poistaa
vuoteen 2015 mennessä. Oma asunto on
elintärkeää oman vastuunoton näkökulmasta. Siksi pitkäaikaisasunnottomuuden
poistamisohjelma tulee toteuttaa nykyisen
hallituksen alkuperäisen periaatepäätöksen
mukaisesti.
Terveyserojen kaventamiselle tulee
asettaa konkreettinen tavoite.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukien
alikäyttö lisäävät terveyseroja. Vähävaraisille kansalaisille on turvattava kokonaisvaltaiset ja yksilölliset neuvontapalvelut
sekä tarvittavien palvelujen ja tukien saaminen.
Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat terveyskartoituksen, jossa asiakas ja työntekijä
harkitsevat yhdessä asiakkaan työkykyä ja
sen rajoitteita.
Yksin asuvien köyhyys ja pienituloisuus
on huomioitava päätöksenteossa.
Yksin asuvat ovat suurin pienituloisten ja köyhien ryhmä. Yksin asuvista 30
prosenttia elää alle köyhyysrajan. Pienituloisuus ja köyhyys ovat suurta kaikissa
yksin asuvien ikäryhmissä ja köyhyys on
lisääntynyt. Yksinelävien selviytymiseen
liittyvät vaikeudet on saatava näkyväksi,
myös päätöksenteossa.
11
Vertaistoimintakeskus
VEPA on osoitteessa
Vaasankatu viis
Vailla vakinaista asuntoa ry:n vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön keskus
Vepa muutti uusiin tiloihin eli entiseen
Kalkkersiin ja toiminnan sisältö laajeni:
myös Laguuni-bussi siirtyi osaksi Vepan
toimintaa. Muuton yhteydessä vanha
Kalkkers sai uuden ilmeen. Tilat remontoitiin vapaaehtoisvoimin. Vertaistoimintakeskus, joka tunnetaan kävijöidemme keskuudessa ja laajemminkin
nimellä Vepa, päätti toimintansa Kinaporinkatu 2:ssa ja siirtyi kulman taakse Vaasakatu 5:een. Vaasankadun tiloissa toimivat
aiemmin yökahvila Kalkkers ja Vva:n Kohtaamispaikka. Tilat vapautuivat, kun Kalkkers muutti Mäkelänkatu 50:een ja Kohtaamispaikan toimintamuoto muuttui.
Vepan muutto ajoittui maaliskuun alkuun. Muuttoa edelsi pitkä suunnitelmallinen työ Vva:ssa ja yhteiskumppaneiden
kanssa.
Vepan vertaistyönohjaajana jatkaa kävijöille tuttu A-P. Laguuni-hankkeen ohjaksissa työskennellyt Juhani Tiilikainen
on ollut saattaen vaihtamassa hankettaan
osaksi Vepan toiminnan sisältöä. Tuttuja
kasvoja on siis edelleen Vepassa ja Laguunin
toiminnassa tavattavissa.
Erilaisissa valmentavissa työtehtävissä toimivia samoin kuin vapaaehtoistyötä
tekeviä kävijöitämme on mukana rakentamassa Vepan toimintaa, jotta Vepalla
on edellytyksiä kohdata usein kymmeniä
kävijöitä päivässä. Tähän työhön olet sinäkin tervetullut vapaaehtoiseksi, jos koet
tämänlaisen toiminnan omaksesi.
Vepa tarjoaa toiminnallisuuteen ja osallisuuteen lisää areenaa, kun keskiviikoksi
suunniteltu viikoittainen toimintapäivä on
toteutunut maaliskuun puolivälistä alkaen.
Alkukevään ajan toiminnalliset päivät
toteutumaan Kalasatamassa Kyläsaarentien
päässä eli entisen Sompasaaren satama- ja
terminaalialueen alkupäässä olevalla alueella.
Toimintapäivinä tullaan harrastamaan
erilaisia pelejä: esimerkiksi koripallo, sähly,
jalkapallo, heittopelit ja mailapelit tarjoavat
liikuntaa ja kullakin on mahdollisuus lisätä ulkoilua ja liikuntaa oman terveytensä
hyväksi.
Toimintapäivien tavoite on kuitenkin
yhdessä tekeminen, yhdessä oleminen ja
mukava ajankulu kaikille kävijöillemme, ei
kilpailuhenkinen suorittaminen.
Laguunissa voidaan sadepäivinä pelata erilaisia lauta-ja korttipelejä sekä pitää
tietokilpailuja.
Suunnitelmissa on myös jatkaa kalastusharrastusta, jota Laguuni jo viime
vuonna mutamia kertoja toteutti. Meillä on
hyvät mahdollisuudet käyttää Vanhankaupunginlahden ja Kulosaaren sillan välistä
vesialuetta rannalta kalastaen, koska toimintapäivien alue on sopivalla etäisyydellä
rannan pengermältä. Kalastukselle on mainiot edellytykset jo nyt keväällä.
Suunnitteilla on myös tehdä kävelyretkiä läheisille puisto- ja viheralueille Tekniikan museon vieressä, samoin Keskuspuistoon siinä vaiheessa kun Laguuni jälleen on
katsatettu ja valmiina liikkumaan.
Mahdollisuuksiamme päästä silloin tälllöin pelaamaan biljardia yhteistyökumppa-
12
nimme tiloihin selvitellään myös kevään
aikana. Verkkokalastuksen, rantasaunomisen ja uimisen liittämistä toimintapäiviin pohditaan, sillä järjestön päihteetön
toimintapaikka Vartiosaaressa on yhtenä
vaihtoehtona Vepan toimintapäivien sisällöksi.
Vepassa pidetään edelleen viikoittain,
pääsääntöisesti torstaisin, vapaan osallistumisen ehdoilla toteutuva Vepa-kokous,
johon kaikki kävijämme ovat tervetulleita
mielipiteineen vaikuttamaan.Toivomme
myös kävijöidemme osallistumista kokouksen puheenjohtajan tehtävään. Puheenjohtajan oikeuksista ja velvollisuuksista laitetaan Vepan oveen tiedote, joten kävijät:
tulkaa osallistumaan puheenjohtajuuteen.
Kokouksen muistiota on kirjannut alkuvuodesta ohjaajamme Ulla, mutta kun hän
toisinaan on estynyt muiden tehtäviensä
vuoksi, on kokouksen sihteeriksi ilmoittautuminen myös mahdollisuus tulla osallistumaan ja antamaan oma panos kokouksen
kululle.
Kesän aikana on tarkoitus osallistua
Laguunilla markkinoille ja tuoda järjestön
toimintaa esille, samoin toteuttaa Laguunin
alkuperäistä ideaa myydä grillituotteita eri
tapahtumissa. Markkinoille osallistuminen
vapaaehtoistyönä ja vertaistyömuotona on
vielä osittain suunnitteluvaiheessa, mutta
jos koet olevasi valmis osallistumaan Laguunin toimintaan markkinoilla niin ota
yhteyttä Vepaan.
Vepalla on tehty ja tullaan toistaiseksi
tekemään muutamana päivänä viikossa
lämmin ateria, joka on ensisijaisesti tarkoitettu välittömässä asunnottomuustilanteessa eläville kävijöillemme. Vva haluaa tukea
näiden ihmisten terveydentilaa lämpimällä
ruualla, jotta heillä ainakin muutamana
päivänä olisi mahdollisuus monipuoliseen
energiansaantiin.
Vepassa on mahdollisuus toistaiseksi
juoda kahvit ja syödä jotakin suolaista tai
makeaa sekä käyttää internettiä ja puhelinta
viranomais- ja asuntoasioiden hoitamiseen.
Vepa tarjoaa asunnottomille myös mahdollisuuden pesettää vaatteitaan ja saada
veloituksetta vaatteita rikkinäisten ja kuluneiden tilalle.Vaatteita on saatu lahjoittajilta, jotka ovat nähneet asunnottomien ja
vaikeissa elämäntilanteissa elävien ihmisten
auttamisen itselleen tärkeäksi ja haluavat
myös osallistua järjestön työn tukemiseen.
Vepaa tukevat erilaisin lahjoituksin myös
monet muut tahot ja yksittäiset kansalaiset.
Vepassa käyvät edelleen keventämässä
kävijöidemme arkea eri alojen opiskelijat.
Osana opiskeluaan ja osoittaen tahtoaan
kohdata kävijöitämme he järjestävät Vepassaerilaisia elämää ja ajankulua keventäviä
toimintoja kuten pelejä, tietokilpailuja tai
toivemusiikin kuuntelupäiviä.
Juhani Haapamäki
Liikkuvatuki/Palveluohjaus & Vepa
Kuvat Vepan remontista ja Vartiosaaresta J.
Haapamäki
Vartiosaaren
toimintakausi lähenee
ILMOITTAUDU MUKAAN!
Viime vuonna Vartiosaaren toimintakauden päätteeksi jäi pohdittavaksi kysymyksiä
joista tässä nyt muutamia asioita. Asioita on
pohdittu porukalla ja yksittäin eli mietintämyssyt ovat olleet käytössä.
Rakennusprojekti jatkuu: Vartiosaaren
huoltorakennuksen työt saatetaan loppuun.
Samaan rakennukseen tulee tilat verstaalle,
jossa jokainen saa harjoittaa kädentaitojaan. Sällikodin verstaan laitteet ja työkalut
siirretään saareen.
Rakennukselle saamme toukokuun
aluta ammattimiehen, joka tulee samalla
suorittamaan koevapauden toimintavelvoitettaan. Rakennuksella tarvitaan myös
muutama vapaaehtoinen rakennusapumiehen tehtäviin. Apumiehinä voivat toimia
saaressa kävijät sen mukaan, kuinka voimavaroja työhön osallistumiseen riittää.
Hyvä olisi, jos löytyisi yksi henkilö joka
voisi sitoutua tiiviimmin juuri rakennuksella tarvittavaan työskentelyyn.
Olemme jättäneet lahjoituspyyntöjä
maaleista, jotta erinäisiä rakennusten ja
rakenteiden kunnossapitoon ja huoltoon
liittyviä maalauksia voitaisiin suorittaa.
Vielä emme ole saaneet vastauksia, mutta
Vartiosaari-kauden alkuun on vielä aikaa,
joten odottelemme asian etenemistä.
Saaressa valmistumassa olevan kiinteän laiturin töitä on lupautunut jatkaan
kävijämme, joka aloitteli laituriprojektia
viime kautena. Laituria varten saimme lahjoituksena Vallilan vintin purkutyömaalta
lankkua, joka sopii hyvin laiturin kansirakenteeksi.
Ramsinniementien parkkipaikan viereen on ajettu polttopuuksi puunrankoja
ja tukeista sahattuja kappaleita, joiden halkomiseen ja pätkimiseen varataan toimintaviikko tai pari. Lisää polttopuuta saam-
me vielä ajaa Helsingin kaupungin luvalla
Ramsinniementien varresta, joten tekemistä
riittää ja käsipareja tarvitaan avuksi yhteiseen toimintaan. Polttopuidentekoviikolla
järjestämme muonituksen, välipalat ja kahvit parkkipaikan viereen perustettavaan
huolto/ensiapupisteeseen.
Vartiosaaren veneet, lähinnä moottorit,
ovat kohdanneet harmeja, joiden selvittäminen on vielä kesken. Moottoreiden
käynnissä ja voimansiirrossa on ongelmia.
Asiaa selvitellään, mutta toistaiseksi kausi
alkaa pitkälti ”kauramoottoreiden” käytöllä
veneitä liikuteltaessa.
Saaren pihalla riittää rapsuteltavaa ja
monenlaista piha-alueen kunnostukseen
liittyvää puuhaa. Viime kaudella saimme
hyviä kokemuksia yhteisöllisyydestä ja siitä,
kuinka porukka yhdessä tekemällä vei toimintakauden loppuun ja sai aikaan paljon
hyvää. Jatkamme samoilla linjoilla ja pitäen
”möötteksi” nimettyä yhteisöpalaveria kerran viikossa.
Vaikkakin edellä tuli paljon esiin toiminnallisia työsarkoja, emme unohda
kuitenkaan ainutlaatuista mahdollisuutta
lepäämiseen ja rentoutumiseen. Sen mahdollistavat saunominen, kalastaminen ja
kesäpäivien viettäminen yhdessä.
Vartiosaaren kautta odoteltaessa: varauksia saareen ja käytännön kysymyksiä voi
tiedustella Jussi Lehtoselta p. 050-3730920
ja Juhani Haapamäeltä p. 044-5207870 sekä
Vva:n eri toimipisteissä asioidessa.
Terveisin
Juhani Haapamäki
Liikkuvatuki/palveluohjaus
Vva ry
13
Vailla vakinaista asuntoa ry
täyttää kuluvana vuonna 25
vuotta. Yhdistys perustettiin
vuoden 1986 lopussa YK:n julistamaa asunnottomien vuotta
1987 ajatellen.
Vuosien kuluessa yhdistys on
osoittautunut tarpeelliseksi
ja sen jäsenet ja vapaaehtoiset
monitaitoisiksi ja toimeliaiksi.
Elokuussa Vartiosaaressa pidetään suuret 25-vuotisjuhlat.
Tarjolle tulee mm. suunnaton,
maan uumenissa kypsyvä rosvopaisti.
Kunnostamme ja kaunistamme
saarta. Tule mukaan!
Korjaamme ja huollamme Vva ry:n Vartiosaaren
venemoottorit. Venekuljetukset toimivat kauden
alussa kauramoottorivoimin. Tervetuloa kehittämään lihaksia!
Ensiasujan
muistilista
K
un on muuttanut, tehdään ilmoitus
isännöitsijälle, postille, sähköilmoitus sähköyhtiölle sekä ilmoitus luotettaville kavereille. Heti alkuun pitää
muistaa, että ei tuo asuntoonsa liikaa
kavereita, niin että alkaa olla ”häätöä”
ilmassa kovan liikehdinnän ja puhepulinan takia.
Tutustutaan hyvin talon järjestyssääntöihin.
On hyvä tutustua myöskin oman
asumisen ympäristöön, esim. kaupat,
virastot, apteekki, kulkuyhteydet, naapurit, ja onko ympäristössä liikunnalliset
puitteet.
Ensiasuja pitää kiinni tukiverkkojärjestelmästä, jonka hän on luonut sinne
muuttaessaan. Jos hän on työelämässä,
aina parempi, sillä energia kuluu työssä
käymiseen ja kotona palautumiseen sekä
harrastuksiin, on päivärytmissä kiinni.
Kodin sisustamisessa tietenkin olisi
hyvä olla joku, jolta sitten kysyisi, jos ei
tiedä miten toimia, mutta ajan kanssa se
sitten itsestään selviää.
Jos henkilö on työtön, tulisi hänen
luoda semmoiset elämänpuitteet, että on
tekemisissä ihmisten kanssa ja on hyvä
sosiaaliverkosto, ettei jää yksin.
On hyvät tulevaisuuden ”suunnitelmat”, joihin hän on pyrkimässä. Mutta
tämä asia on hänellä pitkän prosessin
tulos, johon hän on sitoutunut.
Perustoimeentulo, jolla hän pärjää
arjen rutiinitoimissa, eli oikeanlainen
rahankäyttö sekä ajankäyttö, eikä stressaannu liikaa, jos jossain asiassa tulee
takapakkia.
Jokainen muistaa myös pitää huolta
kotiavaimesta ja kodin turvallisuudesta
sekä maksaa vuokran säännöllisesti.
Elämä ei tunnetusti ole
pelkkää juhlaa vaan myös
ruusuilla tanssimista.
Mainioin tapa toteuttaa
tätä periaatetta on rentoutua pelien, kalastuksen, ulkoilun ja saunomisen parissa. Yhdessä
olemme sekä vahvempia
että iloisempia.
Terveyskeskuskäynnistä jäi
myönteinen ja ihmisarvoa
kunnioittava kokemus
O
Vartiosaaren varastoja verstasrakennus
valmistuu. Rakennuksella tarvitaan muutama vapaaehtoinen
apumiehen tehtäviin.
Tulossa on myös maalaustöitä kunnossapitoon ja huoltoon liittyen.
Lahjoitukseksi saatua
polttopuuta pötkimme
urakalla. Puuntalkoolaisille tarjolla täysi
muonitus.
Saaren piha-alueella
riittää rapsuteltavaa ja muita pihatöitä. Istutamme myös
kukkia. Kysele lisää
Jussi Lehtoselta p.
050-3730920 ja Juhani
Haapamäeltä p. 0445207870 tai Vva:n eri
toimipisteistä.
14
tin kantaa viime vuoden lopulla tapahtuneeseen ”terveyskeskuspyöritykseen” Asukkilehtemme artikkelissa, joka koski
päihtyneelle mielestäni kuuluvaa
hoivaa ja huolenpitoa.
Kritisoin tuolloin niitä terveydenhuollon asenteita, joita eräs kävijämme joutui kohtaamaan terveydentilansa arvioinnin toteutumisessa; tilannetta perusteltiin kävijämme
päihdetilalla.
Risut annettiin tuossa edellisessä
artikkelissa ja nyt on sitten ruusujen
vuoro. Kyseessä on edelleen sama
kävijä ja sama terveysasema. Käynnin syy oli tällä kertaa suhteellisen
syvään haavaan päänalueelle ”unohtuneet” hakaset. Syytä on tarkentaa,
että kävijäämme oli ohjeistettu ensiavussa hakasten pois otattamisesta,
ja tämän olisi pitänyt tapahtua jo
noin kolme viikkoa ennen nyt puheena olevaa käyntiä.
Tällä kertaa kävijämme ilmoittautuminen vastaanotolle sujui kuitenkin ongelmitta, ja aika sairaanhoitajallekin järjestyi kiitettävän lyhyellä
odotusajalla. Sairaanhoitajan vastaanotolla tulivat kuitenkin edellisen
käyntikerran hankaluudet puheeksi
– joten kuinka tämä käyntikerta sujui näin vaivattomasti? Tähän totesi
totesi sairaanhoitajatar, että kyllähän
meidän potilas X:ltämme nyt pitää
hoitaa käynnin syy asiallisesti pois
päiväjärjestyksestä.
Yhteenvetona voidaan todeta,
kuinka paljon antaa ihmisarvon
tunnetta potilaalle tällä asenteella
työtään tekevä terveydenhoitoalan
ammattilainen. Hänen asenteensa ei
muuttunut, vaikka kävijämme päihdetila oli arvioiden samaa tasoa kuin
edellisellä käynnillä. Kävijämme haluaa ilmaista, että ymmärtää hoitajien ja lääkärien työpaineita, mutta
Teksti: Jorma Korhonen
katsoo kuitenkin olevansa oikeutettu
saamaan hoitoa ja hoidon arvioinnin
riippumatta päihdeongelmastaan,
joka on osa hänen arkeaan. -Enhän
minä tarkoituksella itseäni kolhi tai
vahingoita, toteaa kävijämme.
Tämän artikkelin myötä kävijämme tahtoo ojentaa ruusut sairaanhoitajalle ja kiittää saamastaan
kohtelusta.
Kiitos myös omalta osaltani kyseiselle sairaanhoitajalle sekä ajanvaraustyötä tehneelle naishenkilölle,
jonka asenteen ansiosta vastaanotolle pääsy kävi mahdolliseksi.
Juhani Haapamäki
Liikkuva tuki, Vva ry
Asukin toimitus jakaa ruusuja ja risuja sydänten muodossa. Symbolinen
sydän on joko eheytynyt tai murtunut.
Kerro tai kirjoita Asukki-lehdelle mitä
mielessäsi liikkuu! Ilmaiseeko asiaasi
ehjä vai murtunut sydän?
80 vuotta sitten:
Koditon paimen
K
eväällä tuli kyläämme 12-13 -vuotias poika, etsi paimenen paikkaa. Hän sai työtä,
oli monessa talossa, mutta kukaan ei jaksanut
pitää kauan, hän oli laiska, täynnä konsteja ja
kepposia.
Menimme iltalypsylle jouluviikolla, minä lyhty
kädessä, äitini ja setäni jäljessäni. Oven edessä
puhtaiden olkien päällä makaa ihminen harmaissa vaatteissa. Juoksimme sisälle, emme saaneet
sanaa suustamme, miehet lähtivät katsomaan,
kohta tulivat nauraen, retuuttivat sitä pientä renkiä. Miehet sanoivat heti: saat olla tämän yön,
aamulla lähdet.
Menin mummoni luo ja sanoin, että pitäähän
hänelle jouluksi antaa suoja. Mummoni mietti,
sanoi pojalle: saat olla jos olet kelvollinen. Kukaan
ei jouda sinua vahtimaan. Toini puhui puolestasi,
olet hänen vastuullansa, teet mitä hän käskee.
Olin ollakseni luottamuksesta, mummi lisäsi pojalle: tulta et mene lähelle. Naapuri oli varoittanut,
poika oli kiinnostunut tulitikuista. Niin nytkin
poika katseli hellan reunalla olevaa tulitikkuaskia.
Mummoni huomasi katseen ja sanoi rempseästi
pojalle: - Jos tikkuihin kosket heti lennät pellolle.
Kaikki meni hyvin, äitini laittoi joulupakettiin
harmaat villasukat. Näki että hän oli onnellinen.
Syötiin jouluateria, kaikki toistakymmentä ihmistä samassa pöydässä. Poika juoksi yhtä mittaa
ulos, ihmettelimme kunnes selvisi että hän oli
käynyt oksentamassa rappukiven viereen. Puolusteli: - En ole ikinä nähnyt niin paljon ja hyvää
ruokaa, pistin sormen suuhun ja taas maistui.
Joulun jälkeisenä aamuna hänet piti viedä junaan,
siellä oli vastaanottaja joka veisi hänet edelleen
kotipitäjäänsä Rautuun.
Hän kertoi minulle: kotiin en mene, isäpuoli
hakkaa, en myöskään kouluun. Tapan itseni, jos
en muuten, menen junan käymälään, pistän oven
lukkoon, olen tukehtunut kun apu tulee.
Aamutouhuihin poikaa ei kuulunut, oli juoksemassa läheiseen metsään kun isäni huusi: tule
takaisin tai ammun, ja poika tuli.
Samalla kun juna tuli, yritti joko junan alle tai
karata, isäni vei junaan, yritti juosta käymälään,
mutta sinnekään ei ehtinyt.
Usein sodan aikana tuli mieleen mikä oli pojan kohtalo, millä mielellä hän puolusti maata.
Toini Pelkonen, 91 vuotta
15
Valvottu koevapaus onnistuu järjestöissä
Valvottu koevapaus on sekä osa rikosseuraamusta että laajaa
yhteiskunnallista toimintaa.
Löytyykö toimintavelvoitetta tarjoavia toimijoita riittävästi?
Riittävätkö järjestäjen resurssit koevapauden
toimintavelvoitteen sisällölliseen kehittämiseen?
Jos yhteiskunnassamme valvottua koevapautta suorittaville vangeille tahdotaan
turvata suorittamispaikkojen riittävyys,
tulisi järjestöjen ja eri toimijoiden yhteistyötä rikosseuraamuslaitoksen kanssa
lisätä. Aloitan heittämällä haasteen asian
eri osapuolille.
Joillekin saattaa nousta mieleen
kommentti: kyllähän asiasta käydään jo
nyt jatkuvaa vuoropuhelua. Totta on,
mutta vietäessä asiaa käytännön tasolla
eteenpäin ilmenee edelleen myös jäykähköjä asennerakenteita: yhtenä osapuolena
on ihminen jota arvioidaan ensisijaisesti
vankina, ei ihmisenä, joka tekee työtä sen eteen että palaa yhteiskuntaan.
Puhekulttuurimme on terminologian
läpitunkemaa, ja terminä vanki tuntuu
palvelevan usein erinäisiä arvostukseen,
arvioimiseen, luokitteluun, arvosteluun
tai mitätöimiseen tähtääviä päämääriä.
Edes koevapaudessa olevan kohdalla
tulisi vangin käsitteeseen suhtautumisessa
näkyä selkeä ero.
Paluupolku yhteiskuntaan
Huumeäidin elämässä
kaikki on
turhaa ja harhaa
-Vedät vaan savua keuhkoihisi ja pidätät
henkeä niin kauan kuin pystyt. Yhtäkkiä
tunsin, miten pilvi kolahti.
Karin Mäkelän ensimmäinen oppitunti
huumeitten käytöstä oli lyhyt ja ytimekäs.
Oppaana oli opiskelukaveri. Mutta Karin
ei pitänyt kannabiksen jälkitilasta eikä mausta. Koko huumeura olikin jäädä siihen. Mutta sitten kuvioihin tuli, piri, amfetamiini.
-Tokihan pilvenpolton rituaalit ja sen
laittomuus kiehtoivat, hommaan tuli jännittävä ja mystinen hohde. Mutta amfetamiiniin ihastuin heti. Oli upeaa miten
selvänä ja kontrollikykyisenä pysyin, vaikka
olin huumeissa, muistelee Karin Mäkelä.
Mutta Karin Mäkelä muistelee sitä Satakunnan vankilan Köyliön osastolla.
Menemme toimistohuoneeseen odottamaan Karinia. Toimiston pöydällä on iso
nippu kirjeitä, jotka ovat kaikki hänelle.
Karin Mäkelä saatetaan toimistoon. Hän
on valmistautunut tapaamiseemme hyvin.
Laittautunut niin tyylikkääksi kuin vankilassa vain voi, esiintyy ystävällisesti ja avoimesti. Tapaamisemme hän on itse järjestänyt kustantajansa kanssa. Karin Mäkelä on
kirjoittanut elämästään kirjan.
Karin Mäkelä ei ole ensimmäistä kertaa
vankilassa.
- Tämä on minun seitsemäs kertani,
hän sanoo.
16
Karin Mäkelä:
Valkea voima
Atena 2001
- Nyt on tuomiota neljä vuotta ja neljä
kuukautta. Olen kärsinyt siitä jo kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta.
- Tuntui, että minua revittiin kahteen
suuntaan: halusin olla hyvä äiti ja pysyä
kuivilla, mutta samalla käytin. Minun oli
pakko yrittää sovittaa yhteen äitiys ja huumeet.
Karin Mäkelän syntilista on kirjava, mutta
hyvin se tavallinen tarina. Törkeä huumausainerikos, petoksia ja varkautta. Vankilassa
istumisessa hän kokee ainakin yhden hyvän
asian. Hän kertoo saaneensa raittiudesta
kiinni, sitä on takana jo kaksi vuotta.
-Olen itkenyt niin, että tuntuu kuin
tukehtuisin,
Mutta Karin Mäkelä ei itke omaa surkeuttaan taikka katumustaan. Juuri ennen
tuomion täytäntöönpanoa hänen esikoispoikansa Juho päätyi itsemurhaan.
-Juhon kuolema hajotti elämäni palasiksi. Niistä palasista kokoan nyt itseäni.
Karin on kotoisin keskiluokkaa paremmasta kodista. Isä oli ankara, fyysisellä ja
henkisellä väkivallalla perhettään hallitseva.
-Turpaan tuli niin että tukka lähti.
Kun Karin teki tuttavuutta alkoholin ja
huumeitten kanssa, lievenivät pelkotilat ja
päihteet toivat suloisen vapaudentunteen.
-Kotiolojani en missään nimessä syytä
teoistani, minun olisi vain pitänyt osata
tehdä viisaampia valintoja.
Kun Karin meni naimisiin, oli hän ollut
kuivilla kaksi vuotta. Monen päihdeäidin
lailla hän luuli, että lapsen saaminen muuttaisi kaiken ja vahvistaisi raittiutta. Niin
muuttikin. Mutta ei siten kuin Karin oli
suunnitellut.
-Olen kirjoittanut kirjaani kaiken siten
kuin osaan ja tunnen. Kaikki meni, kolmesta lapsestani alkaen. Ja ainut mitä sain,
olivat lukuisat linnatuomiot. Niitä olen istunut ja suorittanut lähemmäs kuusi vuotta, sanoo Karin.
Aamulla saatoin lähteä kotoa raikkain
mielin ja tyytyväisenä kaikkiin arkisiin pikkuasioihin. Ja sitten muutamaa tuntia myöhemmin kyynärtaipeessani oli neulan reikä,
taskussa valkeaa voimaa ja koko normaali
maailma ympärilläni tuntui kaukaiselta.
Karin Mäkelän varsinainen tarina alkaa esikoisen syntymästä. Sen jälkeen tulee
romahdus yhdessä narkomaanimiehensä
kanssa. Kun sukulaiset saapuvat kyläilemään, olohuoneessa sahataan haulikkoa
tulevia koetuksia varten. Lapsi leikkii lattialla. Alkavat kaikenlaiset vaikeudet, häädöt
ja muutto paikasta toiseen. Päivällä kamaa
ja yöllä varkaisiin.
Lapset otetaan huostaan ja ikuinen taistelu viranomaisia vastaan alkaa.
Karin Mäkelä kertoo, että kirjoittaminen on hänen henkireikänsä. Hän oksentaa
pahan olonsa paperille ja on vakaasti sitä
mieltä, että kirjoittaminen on hänet pitänyt järjissäänkin. Karin työskentelee Köyliön vankilakirjastossa ja kirjoittaa paljon
kirjeitä ja runoja. Hän on myös opiskellut
kirjoittamista.
Vankilassa Karin kertoo pärjäävänsä
”liiankin hyvin.”
-Täällä on tietty turva, miesten ja naisten toveriseurassa olen käynyt purkamassa
elämääni ja päihteidenkäyttöäni. Äitiys,
päihteet ja vankila on todella paha kolminaisuus. Naisia on vähän ja siksi on hyvä
sukeltaa kirjoittamiseen.
Kivitalossa lusiminen on Karin Mäkelän
mielestä yhtä kovaa kuin sen seinät. Avovankilassa voi myös vapauttaa paremmin
ajatuksiaan.
-Se ei tosin ole helppoa. Esikoiseni riisti
itseltään hengen kaksi kuukautta ennen
tuomioni täytäntöönpanoa. Juho ei jaksanut elää ja yritin kaikin keinoin auttaa häntä kipeällä tiellään. Sillä tavoin kuin vain äiti
voi. Huumeetkin jäivät siinä taistelussa.
Karin Mäkelän tytär asuu SOS-lapsikylässä eikä halua olla paljonkaan yhteydessä
äitiinsä.
-Hän on päättänyt antaa äidilleen tällaisen lisärangaistuksen, huokaa Karin.
Jere-poika asuu anopin huomassa ja
anoppia, mummia, Karin pitää voimavarana ja äidillisyyden esikuvana ja ymmärtäjänä.
”Minua on aina kiskonut eri suuntiin
kaksi vastakkaista asiaa, äitiys ja huumeet.
Kamoissa en pystynyt nauttimaan aineesta
ilman omatunnon huutoa enkä äitinä voi
nauttia aidosta äitiydestä, kun riippuvuus
rasittaa”
Karin Mäkelä (s. 1967), Köyliön vankilassa.
Johnny-Kai Forssell
Lainsäädäntömme mahdollistaa vankeusrangaistuksen loppuosan suorittamisen
valvotussa koevapaudessa.Valvotun
koevapauden eri toimintavelvoitemuotoja
voivat olla opiskelu, sitoutuminen omaan
päihdehoitoon, työssä käyminen tai työssä käyntiin verrattava toiminta. Valvottua
koevapautta ja rikosseuraamusta suorittavan valmiuksia siihen arvioivat ja valmistelevat ensisijaisesti rikosseuraamusalan
ammattilaiset. Näin rikosseuraamuksen
suorittajalla on mahdollisuus osoittaa
tahtoaan muutokseen hänet parhaiten
yhteiskuntaan integroivan vaihtoehton
kautta.
Viimeistään tähän vaiheeseen päästyä
- ja usein jo huomattavasti aikaisemmin
- tulisi löytyä se toimija, joka kykenee
omalta osaltaan osoittamaan asetetut
tavoitteet käytännössä saavutettaviksi.
Puhun järjestötason työntekijänä kun
väitän, että kolmannen sektorin toimijoilla on usein vankka kokemus samoin
kuin kontaktipinta moneen koevapauteen siirtyvään henkilöön jo ajalta ennen
rikosseuraamuksellisia elämänvaiheita.
Uskoisin, että tämän väitteen moni järjestötason toimija voi vahvistaa mielessään.
Olen saanut rikosseuraamuslaitoksen
valvottujen koevapauksien valmistelijoilta
viestiä, että vankeina on paljon ammattitaitoisia ihmisiä, joilla on voimakas tahto
saada osoittaa muutoksenhalua elämässään. Kaikille näille vangeille ei kuitenkaan ole itsestään selvää löytää toimijaa,
siis sopivaa tahoa, toimintavelvoitepaikan
saamiseksi.
Yhteistyökumppanuudesta on kysymys
Valvottua koevapautta suorittavan
vangin tulisi lähinnä olla se, joka löytää
itselleen työpaikan tai työpaikkaa vastaavan toimijan. Kyseessä on mielestäni
kuitenkin myös yhteistyökumppanin
löytäminen sille vankilalle, jossa vanki
rikosseuraamustaan suorittaa, samoin
rikosseuraamuslaitokselle ja oikeusministeriölle, jos asiaa tarkastellaan kaikkien toimintavelvoitepaikoista hyötyvien
näkökulmasta. Aiemmin mainitsemani
haasteen heittäminen tarkoittaa siis
edelleen kaikkia niitä tahoja, joita asia
viime kädessä koskee. Näkökulmani on
lähinnä sellaisen järjestön työntekijän,
joka kykenee tarjoamaan joitakin työn
käsitteen alla toteutuvia toimintavelvoitemuotoja. Mutta tämän lisäksi näen
päivittäin ihmisten inhimilliset kuormat,
joita yhteiskunnan eriarvoistuminen tuo
elämänhistoriassaan haavoitetuille tähän
nyt juuri elettävään arkeen. Se, minkä näköinen on arki, on usein yhtä kuin näiden
ihmisten usko tulevaisuuteen.
Järjestöjen hiljainen tieto on arvokasta
Järjestöt voivat tarjota toimintavelvoitepaikkoja, ja samalla me järjestöjen
työntekijät kykenemme tuomaan järjestöjen sisälle kertyvää hiljaista ja vähemmän hiljaista tietoa ja ymmärrystä myös
valvotun koevapauden ajanjaksoon. Kykenemme siis - näin väitän - tarjoamaan
myös sellaisia psykososiaalisia työskentely-ympäristöjä, joiden äärellä pystymme
vastaamaan valvotun koevapausajan
moniulotteisimpiinkin tarpeisiin vangin
kanssa työskenneltäessä. Toimintavelvoitteeseen kirjattu työnkuva on käytännössä
vain osa laajempaa integroivaa työskentelyä vangin kanssa.
Rangaistusajan suunnitelmaan
(Ransuun) ei käsittääkseni kirjata toimintavelvoitteen sisältönä näitä vangille
merkittäviä mahdollisuuksia erinäisiin
luottamuksellisiin keskusteluihin: niiden
olemassaolosta ja toteutuksesta ei tehdä
selkeitä suunnitelmia toimintavelvoitepaikan tarjoajan ja rikosseuraamuslaitoksen välillä. Niitä ei liioin ole kaikkien
toimijoiden puolelta saatavillakaan.
Tukikeskusteluista, joita toimintavelvoitepaikka tarjoaa, ei varmasti ole aina
käsitystä nk. lähettävällä vankilalla. Pidän
kuitenkin tärkeänä, että tämä merkittävä
integroitumista lisäävä tekijä ja mahdollisuus vangin kuntoutumiseen otettaisiin
tarkemmin huomioon – myös silloin, kun
oikeusministeriö arvioi järjestöjen kanssa
tehtävän yhteistyön laatua ja tavoitteita.
Koevapaus ihmisen ja yhteiskunnan etuna
Eräs rikosseuraamusalan johtaja
totesi aikoinaan, että valvottu koevapaus
rangaistuksen osana on parasta, mitä
hänen rikosseuraamusalalla työskentelynsä aikana on tapahtunut. Varmasti
moni rikosseuraamusalaa sivuava toimija
jakaa vastaavan näkemyksen valvotusta
koevapaudesta. Puhuttaessa saavutetuista eduista ja tarkastellessamme niitä
kokonaisvaltaisesti eri osapuolten välillä
näemme inhimilliset tavoitteet ja saavutukset laajemmin kuin ajateltaessa vankia
yksilötasolla. Valvottu koevapaus rikosseuraamuksellisen rangaistuksen osana
avaa mahdollisuuksia myös sellaisiin
yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin,
joita ei edes vielä kyetä välttämättä hahmottamaan. Tarkoitan myös taloudellisia
mahdollisuuksia vankeinhoidon kustannussäästöjen ja käytettävissä olevien
työvoimaresurssien osalta.
En väitä, etteivätkö myös oikeusministeriön tai rikosseuraamuslaitoksen
viranhaltijat ymmärtäisi inhimillisiä
näkökulmia. Edullisten kustannusten
tavoitteleminen on kuitenkin niin merkittävä osa erinäisiä säästöohjelmia, että
kustannusnäkökulmat ja hyödyt tulisi
laajemmin ottaa mukaan myös järjestöjen
kanssa tehtävään yhteistyöhön. Osana perustoimenpiteitä niillä pysytytään pitkällä
juoksulla vaikuttamaan valtion budjetin
tavoitteiden toteutumiseen.
Järjestöillä on halua ja kykyä kehittyä
Puhutaan siis muutamalla sanalla saavutettavista hyödyistä ja niiden ylläpitämiseen vaikuttavista ”sijoituksista”. Järjestötasolla toimintavelvoitepaikan tarjoajan
intresseissä ei ole ensisijaisesti taloudellinen hyöty vaan inhimillisesti saavutettava
muutoksen mahdollisuus yksilön elämässä. Pyrimme kuitenkin myös kehittämään
omaa osaamistamme järjestöinä ajatellen
niitä tavoitteita, jotka nimenomaisesti
liittyvät valvottujen koevapausvankien rangaistukseen - ajanjaksoon, joka
edeltää siirtymistä vapauteen ja tasavertaisina kansalaisina takaisin yhteiskuntaan. Tämä edellyttää järjestöjen voimavarojen sisäistä aktivoimista mitä tulee
koulutukseen ja käytännön tavoitteiden
yhteensovittamiseen. Tästä luonnollisesti syntyy väistämättömiä kustannuksia
vuositasolla. Kustannusten osoittaminen
ei liene millekään järjestölle mahdotonta,
vaikkakin kustannukset muodostuvat
monien eri tekijöiden summana. Järjestöt
saavat usein ammattillisesti pätevää ja
osaavaa työvoimaa mahdollistaessaan toimintavelvoitepaikan. Kuitenkin järjestelyt
ja ja järjestöjä sitovat velvoitteet tuovat
mukanaan monia asioita, joihin järjestöjen henkilöresursseja on kohdistettava. Työntekijäresurssien lisäksi vangin
työpäivään sisältyy muitakin peruskuluja,
joilta ei voida täysin välttyä.
Talous ja rahoitus
Pääasianani tässä on kuitenkin pohtia,
kuinka turvata valvotun koevapauden toteutuminen yhteiskunnassamme sillä, että
järjestöjen osaaminen ja ammattillisuus
ovat mukana - jatkossakin. Talouden
ja rahoituksen näkökulman liittäminen
mukaan keskusteluun akselilla oikeusministeriö – rikosseuraamuslaitos - toimintavelvoitepaikkaa tarjoava järjestö olisi
mielestäni ajankohtaista ja aiheellista.
Ymmärtääkseni on olemassa melko tarkat
laskelmat kustannuksista, joita syntyy,
kun rangaistustaan suorittava vanki on
laitoksessa kaikki rangaistuspäivänsä eli
rangaistuksensa loppuun. Mahdollisesti
on olemassa laskelmia, joista voitaisiin
nähdä millaisia säästöjä toteutuneesta
valvotusta koevapaudesta on syntynyt.
Näiden eri mallien välinen erotus olisi siis
melko tarkkaan hahmotettavissa. Järjestöt
voisivat omalta osaltaan tuottaa laskelmia,
joista nähtäisiin vuositasolla erillis- tai
lisärahoituksen tarve, jolla turvattaisiin
valvotun koevapauden toimintavelvoitepaikkojen kehittäminen osana järjestöjen
toimintaa.
Edellä esille tuotu ei ole järjestöille
suunnattu kehotus tuottaa yksinomaan
taloudelliseen etuun perustuvaa toimintaa, fokuksena yksinomaan valvottua
koevapautta suorittavien toimintavelvoitepaikka. Yhteiskunnassamme on varoittavia esimerkkejä erinäisistä erityistoimijoista, joiden tavoitteena on ollut
ensisijaisesti markkinatalouden luotaama
palvelutuotanto.
Toiminnallinen pohja jo valmiina
Perustasolla toimii lukematon määrä
järjestöjä, joiden aiemmin mainitsemani
hiljaisen ja äänekkäämmänkin tiedon
äärelle on inhimillisesti hyvä liittää
valvotussa koevapaudessa rangaistustaan
suorittavan toimintavelvoiteympäristö.
Tällaisten järjestöjen arkeen on luontevasti liitettävissä jo nyt keskusteluja asuntoasioista, päihdeasioista ja sosiaalisista
tekijöistä, joita koevapausvangin itsensä
kannattaa pohtia ja työstää toimintavelvoitetta suorittaessaan.
Olen otsikoinut artikkelini muutamalla kysymyksellä ja toteamuksella. Vastauksina kysymyksiin tarvitsemme jatkuvaa
keskustelua, samoin foorumeja joilla
voimme toisiamme tavata. Toivon, että
valtion taholla voitaisiin alkaa valmistella
selvitystä asiassa ja että järjestöiltä pyydettäisiin kannanottoa. Järjestöille olisi
tärkeää saada lausua, mitä taloudellisten
resurssien riittävyys edellyttää ja mitkä
ovat toimintavelvoitepaikan kaikki mahdollisuudet olla mukana vangin integroitumisessa takaisin yhteiskuntaan. Kuten
tiedämme, tämänkaltaiset selvitykset ovat
aina alkuvaiheessaan yhtä kaukana kuin
itä on lännestä. Kuitenkin ne ovat myös
rinnakkain ja kiinni toisissaan. Toimintavelvoitepaikkojen tarpeen kasvu on tulevaisuutta, tätä päivääkin jo. Siksi olemassa
olevia osaajia tulisi hyödyntää ja alkaa
kehittää niiden olemassaolon turvaavia
toimenpidesuunnitelmia.
Yhteiskuntamme hyötyy kokonaisuudessaan - ja tulisi hyötymään enenevästi
- niin taloudellisesti kuin inhimillisesti
arvioiden ja mitaten. Odottelemme siis
päänavausta asian tiimoilta. Keskustelun avaajina voivat toimia kaikki, joiden
yhteiseksi asiaksi ja eduksi asian kehittämisen näemme.
Aurinkoista kevättä Asukin lukijoille
toivottaen
Juhani Haapamäki
Liikkuva tuki/Palveluohjaus, Vva ry
17
koevapautta odottava
tarvitsee
korvamerkittyä
aikaa
Koevapautta odottavalle vangille
toimintavelvoitepaikan ja koevapauteen liittyvien tekijöiden selviämisen odottelu on henkisesti raskas
prosessi.
V
angin tukihenkilötoiminnassa mukana olevana kerron seuraavassa
”saldosta”, joka syntyy, kun valvotun
koevapauden valmistelu patoutuu ja kun
vuorostaan patoumat asioiden kohdalla
purkautuvat tilanteiden ratkettua. Kyseessä on henkilö, jonka rikosseuraamuksen
täytäntöönpano alkoi suljetussa vankilassa
sijoittelua odotellen. Ilmoitettu sijoittelun
kestoaika oli 1-2 viikkoa. Aika venähti lähes tuplaksi; syyksi ilmoitettiin sijoittelua
odotavien vankien määrä.
S
ijoittelun päätös tuli ja vanki pääsi
avolaitokseen jatkamaan vankeutta.
Hänellä oli selkeänä tavoite rikoksettomaan elämään jo siinä vaiheessa, kun hänen asiansa oli oikeuslaitoksessa esillä ja
asianajajan ilmoittaman mukaan ehdottomalta vankeudelta ei voitu välttyä vaan
istuttavaa oli tulossa. Hänen elämäntilannettaan läheltä seuranneena näin että oli
tultu vaiheeseen, jossa syyllisyyden tunne
oli niin voimakas, että se toimi moottorina
muutoshaluun elämän aiempien valintojen suhteen. Oli siis käynnistynyt prosessi, joka ei kaikkien ihmisten kohdalla ole
vielä valmis käynnistymään kun tiedossa
on oikeuskäsittelyyn etenevä rikos tai tapahtumaketju, josta tulee kantaa vastuu.
Kuitenkin tästä muutoshalusta, halusta
luopua rikoksiin johtavista elämänvalinnoista, oli nyt kyse.
Hänet siis sijoitettiin avolaitokseen ja
laitokseen siirtyessään hänellä oli selkeä
motivaatio erinäisten vaadittavien seulojen
tai ryhmien toimintaan osallistumiseen.
Hän myös ilmaisi motivaationsa henkilökohtaisesti rikosseuraamusviraston työntekijöille. Alettaessa valmistella valvottua
koevapautta hänen erityisohjaajansa joutui
kuitenkin toteamaan, että hänestä tehdyissä
arvioinneissa oli erinäisiä eriäviä näkemyksiä suunnitellun toimintavelvoitepaikan
soveltuvuuden suhteen.
Y
mmärrän arviointia suorittavien henkilöiden vastuun ja sen mukanaan tuomat toimintatavat, kun vangin henkilöhistoriaa ja tilannetta punnitaan. Arviointiin
vaikuttavilla tahoilla inhimilliset tekijät
voivat kuitenkin toisinaan olla ristiriidassa
vangin edun kanssa. Vanki, jolla on pitkä
kriminaalitausta, on luonnollisesti eri tilanteissa ollut yhteydessä monien sellaisten
tahojen kanssa, joiden palveluksessa olevat
henkilöt ovat saattaneet tehdä päätelmiä
vangin persoonasta vangin ja oman itsensä
välisissä ristiriitatilanteissa. Ammatillisesti ajatellen ei tulisi ottaa osaa arviointiin,
jota ei varsinaisesti ole pyydetty tekemään;
epävirallinen ilmaisu saattaa tulla tavalla
tai toisella kirjatuksi virallisiin papereihin kahvipöytäkeskustelun seurauksena.
Tällöin vaikutetaan arvioinnissa ja päätöksenteossa pitkävaikutteisesti vangin
edun vastaisesti. Tarkoitan tilanteita, joissa
eri ammattiryhmien kollegat ohimennen
esittävät toteamuksia tyyliin ”joo, kyllä mä
tiedän tämän tyypin, sehän on xxxx ihan
selkeästi”. Ikäväkseni tällaista on joitakin
kertoja tapahtunut. Inhimillisiltä ylilyönneiltä kun emme koskaan voi täysin välttyä
ammatillisuutta toteuttaessamme.
P
alaan kertomukseni vankiin: erinäisistä perustelluista ja hiukan kyseen-
alaisestikin perustelluista asiasisällöistä
riippumatta asia kuitenkin eteni. Koevapauden valmistelun edetessä oli vuorossa
toimintavelvoitteen ajankohdan sopiminen siihen liittyvine tekijöineen. Tällaisia
tekijöitähän ovat esimerkiksi vangin koevapaudenaikainen asuminen, toimeentulo,
sovittu liikkumisalue jne.
Asumisen ja asunnon kriteerien täyttäminen asettavat jo merkittävän haasteen
koevapauden valmistelulle ja onnistumiselle. Vapaan asunnon löytäminen, asunnon
sijainnin soveltuvuus suhteessa toimintavelvoitepaikkaan, sosiaalinen ympäristö
jonka tulisi tukea päihteettömyyttä ja rikoksettomuutta, asumisen perhesuhteita
tukeva vaikutus, asumismuodon ja kokonaisuuden tuki vangin terveille harrastuksille ja arvoille jne. - näiden kaikkien kanssa
voi syntyä läpipääsemättömiä vaikeuksia
suhteessa rangaistusajan suunnitelmaan ja
koevapauden valmisteluun. Ja niin myös
syntyi kyseessä olevan vangin kohdalla.
Toimintavelvoitepaikan saamisessa, samoin toimintavelvoitesisällön suhteen voi
aina syntyä toteuttamisvaikeuksia, jotka
liittyvät työaikoihin, päivittäisiin työtehtäviin ja työn suorittamispaikkoihin. Työtä
voidaan suorittaa eri työpisteissä; yhdenkin
työnantajan työpisteet voivat olla etäällä
toisistaan kunnan alueella.
Tämän vangin tapauksessa toimintavelvoitepaikan kanssa sovitun ajanjakson
toteutumiseen vaikutti vielä se, millä tavoin
työvoimaviranomaisten kanssa voitiin käydä läpi vangille kuuluvat toimeentuloetuudet jne. Valvotun koevapauden suunniteltu
aikataulu voi alkaa natista ja mennä pitkäksi, jos työvoimaviranomaisten tapaamiset
eivät järjesty eivätkä tapaamisten yhteydessä tehtävät päätökset synny jouheasti. Oli
saatava aikaan erinäisiä sopimusluonnoksia
ja sopimuksia joissa etuisuudet,velvollisuu
det ja vastuut sovitettiin yhteen ja niihin
sitoutuvat yhteyshenkilöt saatettiin saman
pöydän äärelle riittävän usein. Tällä tavoin
laaja kokonaisuus olisi liimattavissa yhteen
ja rikosseuraamuslaitoksen työntekijä voisi
viedä asian valmistelua eteenpäin.
Kertomukseni päähenkilön kohdalla asia
oli saatu jollakin tavoin esitettävään muotoon mitä käytännön seikkoihin tuli, joskin
asia ei vielä kaikkien osapuolten taholta
ollut selvä. Valvottuun koevapauteen kun
liittyvät luonnollisesti vangin koevapaudenaikaisen elämän valvonta ja arviointikeskuksen näkemys valmistellusta koeva-
paudesta. Tämän tapauksen päähenkilönä
ololut vanki voi olla tyytyväinen, sillä eri
valmisteluvaiheissa on ollut äärettömän
paljon inhimillistä tahtoa ”murjoa” asioita
eteenpäin - jäykkiäkin yhteiskunnallisia
virasto- ja hallintorakenteita kunnioittaen vaan ei kumartaen. Tarkoitan ihmisten
puhtaasti hyvää tahtoa olla mahdollistamassa kyseisen vangin paluupolkua yhteiskuntamme täysvaltaiseksi jäseneksi.
Esa Uusi-Kerttula
Fleminginkatu 11, 1970
T
ätä kirjoittaessani on kyseisen vangin
valvottu koevapaus päätetty alkavaksi
aivan lähiaikoina sovitusti, joskin alkuperäisestä tavoitteesta myöhässä. Uskon, että
tapauksessa säästöt ja tavoitteet yhteiskunnan kannalta ovat toteutuneet pitkälti
asetettuja tavoitteita mukaillen. Vaativan
ja henkisesti kuluttavan odotusajan päättyminen lähiaikoina koevapauteen antaa
kyseiselle vangille mahdollisuuden vapauttaa resurssejaan monin tavoin: niin
läheisten huomioimiseen kuin henkilökohtaisen muutosprosessin läpikäymiseen
ja toimintavelvoitteen mahdollisimman
selkeään työstämiseen.
Sekä rikosseuraamuslaitoksen työntekijät että toimintavelvoitepaikan tarjoajat
samoin kuin eri viranomaistahojen työntekijät ovat näin saaneet yhteisen työvoiton.
Mitä jäi päällimmäiseksi mieleeni? Se,
että koevapauden aikaiseen asumiseen
tulisi voida lisätä resursseja sekä kysymys
siitä, kuka näitä resursseja voisi tuottaa.
Asuttaminen tulisi käydä läpi sellaisten
tahojen kanssa, joilla on käytännön kokemusta kohderyhmän kanssa toimimisesta.
Toinen mieleeni jäänyt asia on työvoimaviranomaisten resurssien puute. Tarvittaisiin
henkilöitä, joilla on päätöksentekovaltaa ja
korvamerkittyä aikaa kohderyhmän vastaanottamiseen virastossa.
Vapautuvien vankien
tukihenkilö 2005
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankipäivän hinta oli viime vuonna suljetussa laitoksessa tasan kaksisataa euroa. Avolaitoksessa
päivä maksoi 160 euroa ja valvotussa koevapaudessa 48 euroa.
Suurin osa kustannuksista tulee henkilöstö- ja tilakustannuksista.
Yhdyskuntapalvelu on yhteiskunnalle
halpaa. Se maksoi vain vähän vajaat 15 euroa päivässä.
Voi itku
”
Ei auta itku markkinoilla”, sanoo
vanha suomalainen sananlasku.
Nyt, kun elämme todeksi suomalaista
nykyaikaista markkinayhteiskuntaa,
onko asia todellakin näin? Jos, harmi.
Sananlaskun ydin lienee kuitenkin
siinä, ettei itkemällä voi muuttaa jo
tapahtunutta, historiaa. Aina voi kuitenkin ottaa opiksi jo tapahtuneesta.
Parasta olisi, jos silloin markkinayhteiskunta voisi antaa itkut tirauttaneelle vielä toisen mahdollisuuden. Tämä
taitaa kuitenkin olla vain toiveajattelua. Saat ehkä vain yhden tilaisuuden;
jos et sitä käytä, vaivut unohduksen
helmaan, ja joku toinen saa vuorostaan
kokeilla onneaan.
Asfalttia ja auringonkukkia
Vva ry kiittää
Eeva ja Simo Ristan huutokaupatut kuvat esittävät arkista 70-luvun Helsinkiä ja helsinkiläisiä.
Eeva ja Simo Ristaa sekä
Helsingin kaupunginmuseota
Helsingin kaupunginmuseo järjesti helmikuun lopussa huutokaupan,
jossa myytiin Eeva ja Simo Ristan Asfalttia ja auringonkukkia -näyttelyn
valokuvat.
Näyttely keräsi suuren kävijämäärän. Myös huutokaupassa oli runsaasti
osallistujia. Huutokauppa käytiin Wenzel Hagelstamin johdolla; hän on
Museonystävät ry:n varapuheenjohtaja.
Vailla vakinaista asuntoa ry sai kunnian olla huutokaupan tuoton
vastaanottaja. Tuotto luovutettiin asunnottomien omaan toimintaan Vva
ry:n kautta.
Yhdistys päätti kevätkokouksessaan käyttää lahjoituksen kokemusasiantuntijoiden toimintaan. Lahjoituksella saadaan jatkuvuutta kahden
kokemusasiantuntijan työskentelylle.
Kokemusasiantuntijat ovat itse olleet asunnottomina. He tuntevat asunnottomuuden mukanaan tuomat monenlaiset ongelmat mutta myös sen,
kuinka ongelmat kyetään ratkaisemaan. Asunnottomaksi ja kodittomaksi
jääneen oma osallistuminen ja mukana olo omassa asiassaan on ratkaisevaa. Pitkään asunnottomana ollut hyötyy saadessaan tukea ihmiseltä,
joka ymmärtää hänen tilanteensa ilman että asia muuttuu rautalangasta
vääntämiseksi ja vieraan puhetavan opetteluksi. Kokemusasiantuntijalla
on ainutlaatuinen mahdollisuus viedä yhteiskunnassa viestiä eri taholta ja
tasolta toiselle ja saada aitoa edistystä aikaan. Kiitämme sydämellisesti.
I
tkunsa voi kuitenkin aina myös
tuotteistaa. Tallenna, tai anna tallentaa se, ja myy sitten sellaiselle, joka
voi käyttää sitä kaupallisiin tarkoituksiin. Älä kuitenkaan luule, että voit
sillä ostaa itsellesi sääliä. Maailma on
täynnä tuskan kyyneleitä, jotka eivät
herätä sääliä, ainoastaan ahdistusta.
Sinun mahdollisuutesi lienee siinä,
että omat kyyneleesi ovat kaunista katsottavaa, esteettinen kokemus. Mutta
kuinka itkeä koskettavasti? Neuvoni
on: itke päättäväisesti! Itkulla on oltava päämäärä, sillä on tavoiteltava
jotain. Riittää, jos itkulla tavoitellaan
puhdistautumista, helpotuksen tunnetta. Sellaisia tunteita lähiympäristökin mielellään suvaitsee
Saako siis päättäväinen mies itkeä?
Tämän kysymyksen voisi esittää toisinkin: osaako hän edes? Itse en osaa,
tai, sanotaan näin: viimeksi lapsena
osasin. Aikuisen tunne-elämäni on rakentunut siten, että kyyneleitten sijaan
tulee ensiksi ahdistus. Seuraava ajatus
on, miten ahdistus voisi muuttua käytännön korjaaviksi toimenpiteiksi.Kun
ne selviävät, seuraa usein helpotuksen
tunne. En usko, että olen tässä suhteessa
mitenkään ainutlaatuinen. Kyynelillä
on minunkin elämässäni ollut paikkansa, silloin lapsena tosin.
K
irjailija Jussi Vilska on sanonut:
”On hetkiä, jolloin mies ei saa
itkeä – hetkiä, jolloin kaikki voimat
on keskitettävä vaikean tehtävän suorittamiseen.” Tässä Jussi on osannut
hienosti pukea sanoiksi monen miehen
tunnot. Voi olla, että itkua pidetään
toivottomuuden ilmauksena. Sellainen
tunne ei ehkä ole omiaan herättämään
sympatiaa miehissä, joiden mielissä
itkun seuralainen on usein voimattomuus. On totta, että kansakuntamme on monessa suhteessa rakennettu
voiman ja toivon jalustalle. Sellaisen
perinnön suomalainen siirtää mielellään jälkipolville.
Voiman ja toivon suhteen me
miehet olemme paljon velassa naissukupuolelle, myös heidän itkulleen.
Minulla on tuntuma, että kun nainen
itkee, itkun syy on usein varsin helposti
Talonmies töissä. Meritullinkatu 25, 1970
18
Koskelassa parakissa 1973
paikallistettavissa. Naiset näyttäisivät
olevan paljolti vapaita miehisestä umpimielisyydestä. Syytä ei tarvitse ehkä
kaukaa hakea: se voisi löytyä naisten läheisestä tunnesuhteesta omiin lapsiin.
Kun lapsi itkee, naisen on käytännön
syistä löydettävä syy siihen nopeasti.
Lapsen itkulle on hyvä syy; sellaista itkua nainenkin mielellään itkee.
”Itku pitkästä ilosta.” Tämä sananlasku väittää, että huolettomuus
kostautuu. Itkun voi siis ehkä välttää
kokonaisvaltaisella elämänhallinnalla.
Tässä suhteessa me suomalaiset olemme monesti kunnostautuneetkin. Itsellisinkin joutuu kuitenkin jossain
elämänsä vaiheessa toteamaan omat
mahdollisuutensa rajoittuneiksi. Jos
silloin saa avuksensa edes itkun, hyvä
niin. Vielä parempi on, jos siinä tilanteessa saa seuraksensa kanssaitkijöitä.
Yksin itketty itku on usein lohduton
tai katkera.
J
eesukselle ei itkukaan ollut vierasta.
Omaa voimattomuuttaan Jeesuksen
ei kuitenkaan tarvinnut itkeä; hän, jos
kuka, tiesi, miten toimia. Jeesuksen
luonteenpiirteistä puhuttaessa päällimmäiseksi nousevat ehkä toiminnallisuus ja käytännöllisyys; tappiomielialalle hän ei halunnut antaa missään
tilanteessa sijaa. Vahva johtajuus oli
myös hänelle tunnusomaista; hän ei
halunnut jättää tilanteita tai ihmisiä
ajelehtimaan. Vastuuta hän jakoi lähipiirilleen kiitettävästi, vaikkeivät
siihen kuuluvat useinkaan osoittaneet
tässä suhteessa tarvittavaa kypsyyttä. Itkullaan Jeesus kuitenkin osoitti,
että se oli osa elävää elämää, jotain,
jota ei ollut syytä vierastaa tai lykätä
tuonnemmaksi.
Kaavamaiseen elämään sopii huonosti yllättävä itku. Loputtomasti
samanlaisina toistuvat rutiinit ovat
tunnusomaisia yhteiskunnallemme.
Onkin virkistävää, jos joku haluaa tällaisen vääjäämättömyyden katkaista
itkulla. Jos tuollainen itku vielä on selittämätöntä, aina parempi. Elämästä
ei puutu hyviä syitä kyynelille; ei puuttunut Jeesukseltakaan. Kulkekaamme
tässä suhteessa hänen jalanjäljissään.
Jos emme itse kyynelehtimään kykenisikään, voimme aina oppia jotain
niiltä, joilla tämä kyky on. Tällaisen
näkökulman haluan Sinullekin, hyvä
lukijani, avata!
Kirjoittaja on 55-vuotias työnohjaaja
ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
pappi. Hän työskentelee kunnossapitotyöntekijänä VR Track -yhtiön palveluksessa.
[email protected]
Asuntomielenosoitus Eduskuntatalon edustalla 24.9.1970
19
NÄLKÄISEN OPAS
ASUNTO-OPAS
Maksuttomia / edullisia ruokailupaikkoja Helsingissä
Vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulla
Vva ry:n vertaistoiminnan keskus
Vepa, Vaasankatu 5
Laitamme yhdessä päivittäin lämpimän
ruuan.
Helsingin kaupungin vuokra-asunnot
Asuntopalvelupiste vuokra-asunnon hakijoille: Itämerenkatu 3
Avoinna ma klo 9–17, ti–pe klo 9–15
(kesäaikana 15.6.–15.8. ma klo 9–15)
Netissä: www.stadinasunnot.fi/
Puhelinpalvelu ma–pe klo 9–15
Vuokra-asuntoasiat: (09) 310 13030
Maksuton aamiainen:
Pelastusarmeija, Alppikatu 25
Ma – pe klo 8.00-10.00
Tee & sämpylä
Elokolo,Toinen Linja 31
Ma – su klo 9.30 – 12.30
Puuro
Alppilan seurakunta Kotkankatu 2
Ti klo 11.30-12.30 Lounas 2 €
HETY - Helsingin Työttömät
Nokiantie 2-4 3. krs, 00510 Helsinki
Lounas arkisin klo 11.00 - 12.30 3 € (jäsenille halvempi)
ILOA NUMEROISTA?
Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2010
Edullinen diakoniaruokailu
Samarian Leipäkirkko, Vilhovuorenk. 7 C
To klo 12–16 Vihreän Keitaan tiloissa
Kahvi & voileipä
Töölön srk, Tykistökatu 8, kerhokeskus
ma klo 9-10.30 maksuton aamupuuro
Maanantai
klo 11 Mikaelin kirkko, Emännänpolku 1,
Pienituloisten ruokailu Hinta 1€
klo 12 Töölön srk, Topeliuksenkatu 4,
(eläkeläisille ja työttömille) hinta 3,50 €
(+jälkiruoka)
Edullinen aamiainen:
Erityisdiakonia, Hämeentie 73
ma, ti, to 9.00 – 12.00
2 kuppia kahvia & tuplaleipä 0,50 €
Puuro ja maito 0,20 €
HETY - Helsingin työttömät
Nokiantie 2-4, 3. krs, 00510 Helsinki
Aamupuuroa arkisin klo 8.30-10.00
KAN-päiväkeskus
Hämeentie 122
ma – pe 9.00 –12.00
Kahvia & voileipä 0,50€
Ostarin Onni
Pihlajamäen kirkolla ti klo 9-11 ja to klo
12–14, kahvi ja pientä purtavaa 0,30 €
Matalan kynnyksen kahvila, lahjoitusleipää
Maksuton ruokailu:
Vapaakirkko
Annankatu 1
to klo 11.00
Vinkki
Toinen Linja
to 12.00 – 15.30 Leipälä
(voileipiä tarjolla)
Päivittäin mahdollisuus keittää
puuroa mikrossa
Edullinen ruokailu:
Pelastusarmeijan
lounasruokailu
Alppikatu 25
Ma – pe klo 10.00 – 15
Ruoka 3,50 €, keitto 2,20 €, sis. juomat
. juomat, leivät
Hietaniemenkadun palvelukeskus
Hietaniemenkatu 5 B (sisäpihalta)
aamiainen klo 7.30-9.30, lounas klo 1112.30, päivällinen klo 16.30-17.30 Ruoka
ja juoma 1 euro, puuro ja juoma 0,20 €,
kahvi ja leipä 0,50 €
Ruoka ja juoma 1 €, puuro ja juoma 0,20
€, kahvi ja leipä 0,50 €
Stoori
Turunlinnantie 14, 00930 Helsinki
Ma-pe 11.45-13.00 lounas 1€
20
Tiistai
klo 12 Ortodoksikirkko, Unioninkatu 39
(sisäpiha)
klo 12 Tuomiokirkko-srk (vähävaraisille ja
työttömille), hinta: 1 €, Agricolan kirkon
krypta, Tehtaankatu 23
Brysselissä kuoli vuonna
2010 ulkona kaikkiaan 43
katuasunnotonta. Belgialainen
järjestö Les Morts de la Rue/
Straatdoden pitää esillä kaduille
menehtyneiden asunnottomien
asiaa ja järjesti maaliskuun
alussa heidän muistokseen
jumalanpalveluksen.
Keskiviikko
klo 11.30 Myllypuron kirkko,
Myllynsiipi 10, hinta 1€
klo 11.30-13.00 Meilahden kirkko,
Pihlajatie 16
klo 12 Erityisdiakonia, Hämeentie 73
Luxemburg Norja Alankomaat Sveitsi Ruotsi Tanska Itävalta Ranska Belgia Saksa Suomi Irlanti Italia Iso-Britania
Islanti Kreikka Espanja Slovenia Portugali 4 791
Kypros Tšekki Unkari Malta Slovakia Puola Viro Liettua Latvia Romania 1 716
Bulgaria Torstai
klo 11 Vuosaaren srk, Satamasaarentie
7, Hinta 1€
klo 11 Vapaakirkko, Annankatu 1
Perjantai
klo 12 Erityisdiakonia, Hämeentie 73
klo 12 Töölön srk, Välskärinkatu 13
Seurakuntien järjestämää elintarvikkeiden jakelua syksyllä 2010:
HERTTONIEMEN SRK
Elintarvikejakelu
Liikuntamyllyn päädyssä, Myllypurontie
1, 00920 Hki
Kauppiaiden lahjoittamien elintarvikkeiden
jakelu ma, ke ja pe, ole paikalla viimeistään klo 9.30 MALMIN SRK
Lahjoitusleivän jako
Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4,
ma klo 13
Jakomäen kirkolla, Jakomäenpolku 1, ke
klo 11
Malmin kirkolla, Kunnantie 1, pe klo 9
RUOKAJAKELUA
Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry
Ruoka- ja vaatejakelu kaikille: Helsinginkatu 19 ke ja pe klo 12.00 alkaen
Opiskelijoille: Helsinginkatu 19 joka kuukauden viimeinen tiistai klo 17.00-18.30
Pelastusarmeija, Castrenink. 24
ma-pe klo 9-15, la 9-13
Sosiaalimenot asukasta kohti ostovoimapariteetin mukaan EU- ja
ETA-maissa 2008
Listalla ovat hyvinvointiyhteiskuntamme Suomen yläpuolella suuret EU-maat sekä Norja ja Sveitsi.
Alapuolelle jäävät lähinnä velkaisimmat EU-maat sekä uusimmat
jäsenmaat itäisestä Euroopasta.
Ostovoimapariteetti kertoo arvion vaihtokurssista, joka tarvitaan
muuttamaan kahden maan valuuttakurssit ostovoimaltaan yhtäläisiksi. Ostovoimapariteettia tarvitaan
erityisesti, kun halutaan verrata
kahden maan elintasoja.
14 057
10 642
9 557
9 352
9 033
8 942
8 763
8 310
8 171
7 998
7 724
7 460
7 090
6 895
6 708
6 048
5 846
4 921
4 426
3 774
3 693
3 637
2 900
2 630
2 548
2 514
1 803
1 661
Käytännön apu, hoitoonohjaus, luottamus
Avoimet ovet Vinkissä
Vinkissä Helsingissä toisella linjalla
järjestettiin avoimet ovet maaliskuun 17.
päivänä.
Kyllä porukkaa oli ihan riittävästi, sitä
tuli tasaisesti pitkin aamua. Kävijät
olivat vähän aikaa paikan päällä ja
sitten lähtivät, kuka minnekin. Olin
ensimmäistä kertaa koko paikassa ja
tietenkin menin juttelemaan Vinkin
työntekijän kanssa siitä, mitä paikka piti
sisällänsä eli mihin tarkoitukseen se on
perustettu.
Vinkin palvelut on tarkoitettu
suonensisäisesti huumeita käyttäville
henkilöille. Asiointi on luottamuksellista,
nimetöntä ja maksutonta. Vinkki on
avoinna ma-pe klo 12.00-16.00 ja
torstaisin on lääkäri paikalla.
Vinkkejä on kaikkiaan kolme tällä
hetkellä, Toisella linjalla, Itäkeskuksessa ja
Malmilla.
Päivisin käy paikan päällä noin 30-50
kävijää. Vinkki paikkana toimii ihan
katutasossa, jonne on helppo tulla, ja
paikan päällä on tosiaan ammattitaitoista
henkilökuntaa sekä vertaistukihenkilöitä.
Vertaistukijoilla on ollut aikoinaan
huumeongelma, mutta nyt he ovat
päässeet ”kuiville” koko hommasta.
On tärkeää, että asiakas voi
luottamuksellisesti kertoa ongelmansa
henkilökunnalle. Tämähän on sitä
ennaltaehkäisevää
asuntokuntia. Kaikista köyhyysrajan alittavista noin 43,3 prosenttia on yksinasuvia.
Kaikista toimeentulotuen saajista noin 70
prosenttia on yksinasuvia. Myös peruspäivärahan- ja työmarkkinatuen saajista suurin osa on yksineläviä.
Yksinasuvat ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Mutta niin myös moni
muu väestöryhmä koostuu erilaisissa elämäntilanteissa olevista. Esimerkiksi perheet voivat olla eri-ikäisiä, erikokoisia, erilaisiin tuloryhmiin kuuluvia ja erilaisissa
elinvaiheessa olevia. Yksinasuvien ryhmän
monipuolisuus onkin pitkälti mielikuva,
jonka ylläpitäminen voi aiheuttaa sen, ettei
ryhmän tutkimista tai sille kohdennettujen
palveluiden luomista nähdä tärkeänä.
Nuorisoasuntoliitto
alle 29-v. työssäkäyville nuorille aikuisille
Takaniitynkuja 11
00780 Helsinki
Puh. (09) 774 0280
www.nal.fi
Nuorisotiedotuskeskus Kompassi
www.kompassi.info/
Sähköposti: kompassi(at)hel.fi
Facebook:
Nuorisotiedotuskeskus Kompassi
Nuorisosäätiö
Hiihtäjäntie 5
00810 Helsinki
Puh. 755 24 700
www.nuorisosaatio.fi
Oranssi Asunnot Oy
Kaasutehtaankatu 1
00580 Helsinki
Oranssin asuntoja voivat hakea alle 25 vuotiaat nuoret ja nuoret perheet.
www.oranssi.net
oranssiasunnot (ät) oranssi.net
HOAS opiskelijan koti
Pohjoinen Rautatiekatu 29
00100 Helsinki
Asiakaspalvelu puh. 549 900
www.hoas.fi
YH-Suomi
Retkeilijänkatu 11
00980 Helsinki
Puh. 020 177 4500
www.yhsuomi.fi
Asuntotuki Alku ry
Käyntiosoite
Puistolanraitti 5 A, 00760 HELSINKI
Puhelin
041-5107511
Asuntosäätiö
Kalevalantie 6
02100 Espoo (Tapiola)
Puh. (09) 809 3210
Tarveasunnot Oy
Sinikalliontie 14
02630 Espoo
(09) 5491 911 Puh. (09) 5491 911, (09)
5491 9420
www.tarveasunnot.fi
Asukasliitto Ry
Vuorikatu 22 A 11
00100 Helsinki
Puh. (09) 2533 0500
www.asukasliitto.fi
sähköposti:
[email protected]
Helsingin kaupungin
ASUMISEN TUKI -YKSIKKÖ
Toinen linja 4 H, 00530 Helsinki
Puhelinvaihde 310 4011
SOSIAALIPÄIVYSTYS puh. 0206 96006
Vantaan kaupunki
Puh.vaihde (09) 83 911
Vantaan seurakunnat
Unikkotie 5 b
01300 Vantaa
Puh. (09) 83 061
Espoon kaupunki
Puh.vaihde (09) 81621 tai (09) 816 5011
Tarpoila
Kahdeksanpaikkainen päihteetön yhteisö
Puh. (09) 234435
Kuntien Eläkevakuutus
Puh. 020 614 2542
Käyntios. Unioninkatu 43 Helsinki
www.keva.fi
Teksti ja kuva: Jorma Korhonen
Huomio köyhiin yksineläjiin!
Yksinasuvat muodostavat lukumäärältään suurimman pienituloisten
ryhmän. Köyhyysriskirajan alapuolella elää noin 30 prosenttia yksinasuvista.
Useat yhteiskunnan toiminnoista
ovat rakentuneet siten, että ne suosivat kahden ansaitsijan olemassaoloa.
Yksin elävä ei voi jakaa kustannuksia
asuinkumppanin kanssa. Toimeentulo
on erityisen herkkä työelämästä ulkopuolelle jäämisen vaikutuksille kuten
asunnottomaksi joutumiselle; kahden
tulonsaajan taloudessa toisen ansaitsijan
olemassaolo voi lieventää työttömän
tilannetta.
Suomessa oli vuonna 2009 yli miljoona yksinasuvaa ja kaikista asuntokunnista 41 prosenttia oli yksin asuvien
toimintaa, että ei syntyisi
päihdeongelmaa eikä päihteistä
elämää edistetä.
Vinkin palveluja ovat esim.
huumeiden riskikäyttöön liittyvä
terveys-ja sosiaalineuvonta,
hoitoonohjaus ja tieto hoitopaikoista,
käytettyjen pistosvälineiden
vaihtaminen uusiin, hiv- ja
hepatiittitestit sekä klamydia- ja
tippuritestit ja raskaustestit.
Mahdollisuus virkapuheluihin,
internetin käyttöön, kahvi-ja
voileipätarjoiluun, wc:hen, on suihku
ja lepopaikka ja ennen kaikkea
mahdollisuus vertaistukeen.
Nämä asiat olivat minullekin ihan
uusia juttuja, se mitä kaikkea Vinkki
voi tarjota asiakkaillensa.
Tässähän tätä informaatiota tuli,
eli mielestäni on ihan hyvä juttu, että
tämmöinen paikka on olemassa, ja
sieltä saa sitä oikeaa apua tarvitseville.
Vinkin tapahtumassa sai mielestäni
oikeaa asiantuntevaa kerrontaa ja
Vinkin työtekijä ja vertaistukihenkilö
vastasivat kysymyksiin. Vieraskirja
täyttyi nimistä, se sijaitsi seisovassa
pöydässä, josta sitten vieraat ottivat
kukin oman suupalansa ja nauttivan
kahvin kera Vinkin avoimien ovien
päiväpaikassa.
VVO-kotikeskus
Mannerheimintie 168a
00300 Helsinki
puh. 020 508 3400
Avoinna ma-pe 9-16
SATO www.sato.fi
Asiakaspalvelu
Puh. 0201 344 344
[email protected]
Avoinna
ma-to klo 8-18 pe klo 8-16
Sininauhasäätiö
Keskustoimisto
Hämeentie 62 C, 00500 Helsinki
Puh. (asumisen yhteyshenkilö Hki)
040 7498 105
Sininauhatalon puh. 0400 620 149
www.sininauhaliitto.fi
Ota yhteyttä sosiaalipäivystykseen kun tarvitset
kiireellistä apua virkaajan jälkeen / neuvontaa
ja ohjausta sosiaalipalveluista / neuvoa ja opastusta elämäntilanteessasi
/ olet huolissasi toisen
henkilön pärjäämisestä
Joka päivä ympäri vuorokauden puh. 0206 96006
Virka-aikana saat palvelut ensisijaisesti oman
asuinalueesi sosiaaliasemalta.
Hietaniemenkadun palvelukeskus: Hietaniemenk. 5 B, 00100 Helsinki, käynti sisäpihan
puolelta. Puh. 09 3104 011, vaihde
Päivätoiminta avoinna joka päivä klo 7.15-19.
Asumispäivystys avoinna joka päivä klo 18-8.
Asumispalvelujen osalta neuvontaa ja ohjausta antaa Asunnottomien sosiaalipalvelujen
neuvonta, puh. 09 3107 4065.
Palvelukeskuksen tilapäinen asumispalvelu:
Asumispalveluihin siirrytään palvelukeskuksen
sosiaalityöntekijän päätöksellä eikä paikkoja voida varata palvelukeskuksen ulkopuolelta. Asumispalvelu on tarkoitettu tilapäiseksi ratkaisuksi
ja tavoitteena on löytää yhteistyössä asiakkaan
kanssa pysyvä asuin- tai hoitomuoto.
S-Asunnot Oy
Läntinen Brahenkatu 2, 3.krs,
00510 Helsinki
Puh. 010 837 5300 vaihde
[email protected]
Piilikuja 1-3, 00700 Helsinki, Malmin Ässäkodit
Eliel Saarisen tie 15, 00400 Helsinki, Pohjois-Haagan Ässäkodit
Apteekkarinkatu 10, 00790 Helsinki, Viikin
Ässäkodit
Muuralanportti 3, 02770 Espoo, Muuralan
Ässäkodit
Itäviitta 5-7, 02330 Espoo, Saunalahden
Ässäkodit
Kiinteistö-Fennia Oy
Palvelunumero 010 389 6000
(arkisin klo 9-15)
vuokra-asunnot www.newsec.fi
Apteekkien eläkekassa
Kalevankatu 13 00100 Helsinki
Puh. (09) 612 6270
www.aekassa.fi
Vuokralaisten keskusliitto ry
Velkuanpolku 1 E
00300 Helsinki
Päivystys arkisin klo 9-11 puh. (09) 4770
3607
Puh. 0600 915 15 (1.67e/min + pvm) neuvoo kaikissa vuokrasuhteisiin liittyvissä
asioissa
Asukin ruokaremmin
pääsiäisvinkit
Citykanit alkavat taas kevään tullen loikkia
iloisesti pitkin Helsingin puistoja. Tarinan
mukaan pääsiäisen aikaan kaneilla on tapana munia suklaamunia. Todellisuudessa
nämä pienet suklaan väriset pallerot ovat
kanin ulostetta eikä niitä suositella syötäväksi. Suklaamunat tehdään tehtaissa, nämä
pitkäkorvat eivät muni!
Kanin liha sen sijaan on maukasta ja sitä
ei tarvitse riiputtaa. Tätä hyppelehtivää lähiruokaa ja edullista proteiinia on runsaasti
saatavilla Helsingin puistoalueilla. Ei sisällä aromivahventeita, eikä säilöntäaineita.
Saattaa sisältää jäämiä lyijystä, fosforista
ja muista ympäristömyrkyistä. Toistaiseksi
kanikannassa ei ole tavattu jänisruttoa tai
muita tartuntatauteja.
Mikäli kanin saa kiinni ja tietysti nopeasti ja kivuttomasti pois päiviltä, sen voi
nylkemisen ja suolestamisen jälkeen pistää suoraan pataan porisemaan. Patoja on
helppo dyykata roskiksista. Yhteen kaniin
tarvitaan noin litra vettä. Lanttua, porkkanaa ja sipulia olisi hyvä olla lisämakua antamassa. On huomattava, että kaupungissa
metsästämiseen liittyy moninaisia sääntöjä,
eikä kaneja voi pyydystää kuin luvan varassa. Korkeasaaresta voi hyvällä onnella
saada ennakoivia neuvoja. Kania voi myös
nauttia ilman keittämistä. Ohje: istu paikallasi puistossa ja jyrsi porkkanaa jonka olet
onnistunut saamaan paistia varten. Katso
samalla kanien leikkiä ja ajattele että ilman
liharuokaa elää moni muukin.
Kevätsanat
A
O
Y
I
O
P
F
O
D
T
Y
T
J
N
U
T
F
L
Ä
U
Ö
M
V
O
I
K
U
K
A
T
K
V
Å
R
Ä
U
W
A
E
A
O
A
A
G
C
N
K
A
Q
V
B
O
S
H
E
T
B
M
K
A
Ä
Z
F
V
V
K
Å
M
R
T
I
Ä
A
G
A
O
I
E
Å
R
O
W
L
V
D
V
J
A
N
U
A
J
T
L
G
U
A
A
N
M
F
M
I
L
Ä
V
I
T
S
E
K
L
N
L
W
N
A
G
Å
S
S
Etsi seuraavat sanat ruudukosta. Sanat voivat olla nurinpäin
tai vinoittain eli ne kulkevat mihin suuntaan tahansa samaan
malliin kuin elämä itse.
OLKAAMME VAHVOJA KUIN VOIKUKAT
JOTKA KEVÄÄLLÄ MURTAVAT ASFALTIN JA
KASVAVAT SEN LÄVITSE
"
O n ko S i n u l l a o s o i te ? Ti l a a Asukki!
Asukin
gurmeekoulu
Keveä kevätjuoma
1,5 litraa vettä limupulloon
2 pussia hiivaa
2 dl sokeria
leskenlehden kukintoja, jätä osa perhosille ja kaniineille…
2 viinirypälettä
Laitetaan ainekset pulloon ja jätetään
pullo 3-4 päiväksi kevätaurinkoon muhisemaan.
Oivallinen apu ummetukseen. Leskenlehdillä on havaittu olevan myös yskää
hillitsevä vaikutus. Sopii siis tupakoitsijoille
ja kevätflunssasta kärsiville.
Kyseisen juoman valmistus on lailla
kielletty, mutta voit yrittää kiertää lakia lisäämällä joukkoon muutaman viinirypäleen, ja kas vain valmiste muuttuu viiniksi
ja pollarit eivät voi puuttua valmistusprosessiin.
Kuravelli
Sitä piisaa, varmaan toukokuulle asti.
Ei nautittavaksi.
Hae Vepasta kuivat kengät!
Ihan vaan vinkkinä... toimituksen koekeittiö ei ole testannut valmistusohjeita,
eikä taatusti testaa.
Nautinnollista kevättä kaikille !
Tervetuloa Vepaan jossa laitetaan
useimmiten kunnollista terveellistä ja herkullista ruokaa. Sen lisäksi
voi nauttia hyvästä seurasta. Osoite:
Vaasankatu viis.
Hymyä huuleen
KYLLÄ, LIITYN VAILLA VAKINAISTA
ASUNTOA RY:N JÄSENEKSI
Jäsenmaksu 10 € vuodessa. Jäsenenä
saan Asukki-lehden neljä vuosittaista
numeroa postitettuna osoitteeseeni.
Tilaan Asukin neljä seuraavaa numeroa hintaan 25€, tällä kertaa en
liity jäseneksi
Nimi
Osoite (jos on)
Lehden tilaus ja jäseneksi liittyminen myös osoitteessa [email protected]
Jätkät olivat savotassa ja pitkän päivän päätteeksi sitten kävivät pesulla
järven rannalla ja menivät savottamökkiin. Söivät vatsansa täyteen ja
huilasivat, lopuksi menivät nukkumaan.Yksi pitkä jätkä meni penkille nukkumaan, ja yläpuolella oli
vaatehylly ja jätkien reppuja.
Jätkä kuorsasi niin äänekkäästi,
että repussa oleva puukko tippui
jätkän silmään.Aamulla kahvipöydässä jätkät huomasivat tapauksen
ja kysyivät tapauksen perään. Pitkä jätkä kertoi mitä tapahtui. Otti
kahvikupista kulauksen ja lopuksi
tokaisi: ”No olipa hyvä, ettei ollut
sakset.”
Jorkki
POSTIMERKKI
Vailla vakinaista asuntoa ry
Kinaporinkatu 2 A 8
00500 HELSINKI
22
Pohjoisessa oli pariskunnalla häät
ja kirkko oli tupaten täynnä. Mies
oli edellisenä päivänä vähän naukkailut tulevan onnensa kunniaksi.
Sitten hääpäivänä siinä alttarilla
pappi oli tehnyt kaikki tarvittavat
kysymykset ja rituaalit. Viimein
pappi oli pyytänyt miestä suutelemaan tulevaa vaimoaan. Sitten
mies oli vinkannut tulemaan pappia lähemmäksi ja antanut hänelle
hyvästä toimituksesta 10 euroa.
Pappi oli katsonnut tarkemmin
morsmaikkua ja antanut miehelle
5 euroa takaisin.
Jorkki
Ajatollah El Pascalla
Horoskooppikirjoitus
keväälle A.D. 2011
T
uo A.D. tarkoittaa Herran vuotta. Termi on
jälleen vääräuskoisten vainolaisten keksintöä siksi, että kirjoitukseni ilmestyy paperipulan takia vääräuskoisten lehdessä.
Yksinoikeus on vain suomalaisella Asukki-lehdellä, mutta kyllä
se tästä laajenee. Nyt se on jo osa internetiä. Huomenna osa
englantilaista kansainvälistä verkkoa.
Ajatollah on uskonnollisesti niin määräävässä asemassa, että
hän liikuttuu omista sanoistaan ja pitää niitä totena.
Elottomat kivimöykyt avaruuden tyhjyydessä kertovat minulle
tarinaa ja niiden liikeradat ennusteen yksittäisten ihmisten kohtaloista. Uskon, että muut diktaattorit (paitsi minä) kukistuvat,
mutta minä pysyn pinnalla siksi, että olen kokenut niin omat
kuin vieraatkin haaremit.
Arabialainen lempivaimoni sanoo: ”Lopeta promiskuiteetti!” ”Minä en voi”, vastaan. En pysty, mutta kykenen antamaan
suunvuoron suomalaiselle alaiselleni Irsto Onaniaalle ja hänen
ruotsalaiselle kollegalleen Allan-upseerille, jotka olen tänä
päivänä 16.3. A.D.2011 pannut vastaamaan profetioideni säädyttömistä yksityiskohdista.
Irsto Onanias: ”Järveltä kaikaa airojen kalske, kukahan siellä
soutaa? Varmaan naapurin vääräleuka ämmä lapsiaan kapakasta
noutaa!” Ja niin edelleen ja niin edelleen.
Kuinka vanha, rivosuinen ämmä pystyy äkisti muuttumaan
kunnioitetuksi äitihahmoksi, jolla on vielä joitain opetuksia
antaa vallattomille sikiäimilleen? Korkeintaan hän voi sanoa:
PERSAUKISTEN KANSSA EI SAA SEURUSTELLA ja niiskauttaa ujosti nenäänsä.
Uutena ulottuvuutena horoskooppiin minä, Ajatollah El
Pascalla, esittelen kiinalaistenkin tunteman käärmeenkantajan.
Ajatollah kutsuu käärmeenkantajaa kotoisasti limanuljaskaksi
suositun sienilajimme mukaan.
”Eipä tällä merkillä paljon käärmeitä kanneta, mutta Allan
on innoissaan”, Irsto huomauttaa.
”Eipä ole”, sanoo Allan, ”ylkä yhtä miehekäs kuin ruotsalainen upseeri hiusverkkoineen ja limanuljaskan taimi - sehän
on alussa kova ja kostea. Olen itse koettanut.”
ASUKIN 10 kultaista
käytössääntöä
Kun et halua jatkaa keskustelua, laita näyttävästi korvatulpat korviisi.
Välillä on hyvä kysyä vierustoverilta oletko mies vai nainen ja tarkentaa ettei sillä sinänsä ole merkitystä, koska
olet suvaitsevainen ihminen.
Vastaa aina kun joku puhuttelee: ”Usko pois, tiedän asiasta enemmän kuin sinä.”
Varoita huutamalla ikkunasta kun parkkeeraat.
Loiki, käveleminen on tylsää.
Kirjoita tahallasi väärin, kielipoliisit kiemurrelkoon.
Kommunikoi pilliin puhaltamalla, puhuminen on rasittavaa.
Laula spontaanisti aina kun voit, joululaulut ovat ikivihreitä kestosuosikkeja ja tarttuvat mukavasti kanssaihmisiin.
Vieraillessasi tuttaviesi luona on kohteliasta majoittua
pöydän alle, niin et vie tilaa asunnonhaltijalta. ”Ei minusta ole mitään vaivaa.”
Hymyile vastaantulijoille, katso silmiin ja naura ääneen.
Ilon aiheita voi löytää läheltä !
Oinut
Sinulla on melkoiset voimat kaularustingissa.
Käytä niitä sosiaalitätejä ja –setiä tavatessasi, tulokset hämmästyttävät.
Härä
Mitä sinä taas torvellat! Sinunhan piti ola juhta
ja vetää uponneet ylös alhosta. ja tämän nyt sait
– jälleen kerran pettymyksen. Kukaan ei tahdo
ymmärtää sinua, ei edes Allan, kun et osaa tehdä
takahoitoja.
Keskonen
Jumalauta jos vielä yrität ylpeillä uljailla ja jaloilla sukujuurillasi. Olisi aika jo sinunkin katkoa
napanuorasi isoonveljeen ja sosiaaliviranomaisiin.
Tee vielä yksi yritys tai Allan tulee ja nappaa sinut
lopullisesti Kiirunaan. Siellä päädyt pohjoismaisen
avaruuskeskuksen läpi suoraan Kiirunan tähtikirkkaan kevätyön koristeeksi.
Jokiäyriäinen
Onko tuosta peruutuksesta tullut sinulle jokin ongelma? Allanin mielestä peruuttaminen
on kaunista nykyisinä herkkätuntoisina aikoina.
Maailmanloppukin tulee takaperin, sillä jos sporalogiaan on luottamista, lenkki kulkee väärään
suuntaan sosiaaliviraston ohi. Loppupeleissä nurin
onkin oikein.
Jellona
VOIMAA. Apunasi oleva Irsto-shamaani näkee, että sinulle tulee vaikeuksia maailmalla. Menetät kaiken, minkä olet hyviä tavoitteitasi varten
tienannut. Se on nyt lakimiehen paikka.
Impi
Siinä sinä nyt kainostelet arkkipiispan, itsensäpaljastajan ja voyeristin keskellä. Koeta ottaa
hymenistäsi kiinni, muuten Allan vie sinut Kiirunaan häpeämään.
Hyvät neuvot eivät hevillä menekään
meidän ihmisten “kaaliin” ja järkeen.
Hyviks’ sitten vasta ne myönnetään
- sen tehdyn tyhmyyden jälkeen.
Antero T
Hän ei sopeutunut yhteisöön
Hän katseli sitä kuin lapsi aikuisten elokuvaa,
nauroi oikeissa kohdissa
(Risto Rasa)
Onko pakko löytää ratkaisu,
emmekö voisi nauttia ongelmasta?
(Tuntematon)
Puntari
Tasapainopolitiikka ei ole nykyään muodissa
eikä ole hyväntekeväisyyskään. Olet siis väärässä.
Keskity ilmavaan kamarimusiikkiin. Ole kaiken
konservatiivisen puolella. Kyllä se siitä.
Skorppari
Sinulla menee tosiaan hyvin. Terveys on rautaa
ja tulevaisuudessa odottavat hedelmäiset portit.
Vaikkei sinivalkoinen Suomi varsinaisesti olekaan
skorppareille luonnollinen asumispaikka, viihtyvät
skorpparit täällä. He pitävät luksuksesta. Kun on
toinen jalka jääkaapissa ja toinen keittolevyllä niin
hyvin menee. Saavutetaan helposti keskiarvo.
Jousari
Osut tänä keväänä naulan kantaan vaikka et edes
tähtäisi. Osaat tiivistää elämän keskeiset asiat niin
loistavasti, että sinusta on hyötyä kanssaeläjillekin.
Älä pane kynttiää vakan alle ettei vakka pärähdä
palamaan.
Sarvihyppääjä
Saathan sinä antibioottisi, vaikkei se viisaiden valkotakkien mukaan ole täysin järkevää. Käytä siis
kuurisi taiten. Voit jopa pitkässä juoksussa hyötyä
siitä, ainakin jos jatkat ulkoruokinnassa.
Ruorimies
Työ on leikkiä. Mitähän ne oikeasti tekee. Nyt
tarvittaisiin kapteenia, ei peränpitäjää. Tajunnanvirtatekniikka kunniaan ja sinä johtoon. Siinä voittokaava.
Lahna
Makaa pohjassa ja mitääntekemättömyydestä
tulee jotakin. Miten ihmeessä sankarikansamme
lapsuuteen on jätetty yhä toimivia toimijoita. Pois,
sanoo Allan. Pois, pois, vahvistaa Irsto Onanias.
Kun sain töistä monoa,
kävelin kohti leipäjonoa,
iso kassi mukana vain,
haikea tunne rinnassain,
jonon päähän siitä vaan,
pää painuksissa seisomaan,
tähänkö se meikäläisen ahkerointi johti,
koko ajan siirtyessä ulko-ovea kohti.
Leipää, salaattia ja makkaraa,
pois lähtiessä kiitin sen hetkistä tarjontaa,
perustoimeen tulo ja leipäjonot,
nyky-yhteiskunnan kiireessä paremmat kuin
firman pomot,
katsotaan tilannetta jonkun aikaan vaan,
kun kotia kohti meikäläinen tässä
työttömänä taivaltaa.
Jorkki
23
Steissi
Helsinkiin! Jonkin paremman perässä. Ehkä
löytyy kämppä ja hommiakin.
Helsingin rautatieasemalle eli steissille juuttuu monen tulomatka. Jos päämäärä on ollut hahmoton, päivien kulussa se voi kadota
kokonaan. Vva ry:n Sällikodissa syntyi idea
Steissi-hankkeesta: lähdetään etsimään ja
auttamaan eteenpäin muualta tulleita asunnottomia.
V
va:n kävijöiden ja jäsenten itse ideoima
vertaistyömuoto tavoittaa asunnottomia tai välittömän asunnottomuusuhan
alaisia ihmisiä. Ajatus sai alkunsa viime
vuoden puolella Vva:n Sällikodissa ja se sai
syntymänimekseen Steissi-hanke.
Toiminnanjohtajamme Sanna Lehtonen näytti omalta osaltaan hankkeelle
vihreää valoa: hanke edistää järjestön tavoitetta lisätä kävijöidemme ja syrjäytyneiden kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa
yhteiskunnassa. Samalla se lisää kokemuksellista tietoa siinä asunnottomuuden, syrjäytymisen ja köyhyyden vastaisessa työssä,
jota vertaistyöntekijät tekevät.
Hanke on osoitus Sällikodissa asuvien
miesten elämäntilanteiden muuttumisesta
”kentältä kotiutumisen” jälkeen. Oman kodin saaminen antaa auttamishalua ja energiaa vertaistoimintaan. Vaikka monella on
edelleen terveydellisiä kuormia elämässään,
ne eivät ole himmentäneet halua olla nyt,
tässä hetkessä ja arjessa, heikompien puolella heitä auttaen. Steissi-hankkeessa nimenomaan vertaistyöntekijät kohtaavat asunnottoman,
eivät sosiaalialan ammattilaiset. Tässä
on ”kentällä” sisäistetyn hiljaisen tiedon
omaleimainen ainutlaatuisuus: tietoa ei
ole mahdollista löytää kirjoista eikä saada
opiskellen tai luennoilla. Tästä mahdollisuudesta madaltaa ihmisen kohtaamisen
kynnystä vertaiset ovat tietoisia. He ovat
nöyrinä ymmärtäjinä hankettaan toteuttamassa. Hanke on edennyt vähitellen ja muotoaan hakien. Sen edistämisestä ovat vastanneet kävijämme. Järjestö on ollut antamassa
taustatukeaan asialle.
Ylen aikaisen toimittaja teki hankkeesta
radion aamuohjelmaan jutun, jossa idean
ja hankkeen isät kertoivat mitä vertaiset
haluavat asiallaan saada aikaiseksi. Jutulle suunnitellaan tehtäväksi jatko-osa, kun
vertaistyöntekijät lähtevät jalkautumaan
Helsingin rautatieasemalle eli steissille.
AMK Metropolian radio-ja tv-työn
opiskelijat tekevät parhaillaan hankkeen
etenemisestä videodokumenttia. Sitä tullaan hyödyntämään eri tavoin asunnottomuus- ja vertaistyön kehittämisen sisällöllisenä osana.
Steissi-hankkeen kehittämis- ja koulutuspäivät pidettiin 29.3. Vva ry:n toimistolla.
Sällikodin vastaava Lehtosen Jussi kertoi
koulutusosiossaan hankkeessa huomioitavista seikoista sosiaalialan ammattityöntekijän näkökulmasta.
Viranomaisiin ja toimijoihin tullaan kevään aikana ottamaan yhteyttä yhteistyön ja
toiminnan selvitysten merkeissä.
Ohjaaja Juhani Haapamäki
Steissi-hankkeen vertaistyöntekijät käyttävät oranssia huomioliiviä. Vertaistyötä tehdään
päihteettömänä. Taustaorganisaatio tuodaan selkeästi esiin.
Vertaistyöntekijöillä on vaitiolovelvollisuus.
Vertaistyöntekijän ja ammattilaisen välinen ero tuodaan
selkeästi esiin. Vertaistyöntekijä on informaation lähde, ei
kohde. Hankkeessa keskeinen
toimintatapa on ohjata kohdattavia asunnottomia ammattilaisten luokse.
Kohderyhmänä ovat muualta tulleet asunnottomat - ns.
junan tuomat - sekä välittömän
asunnottomuusuhan alla olevat
henkilöt.
Tavoitteena ei ole ohjata
muualta tulleita vaihtamaan
kotikuntaa vaan löytämään
ongelmien ratkaisemiseksi
asianmukainen paikka. Laguuni-bussi ja Liikkuva tuki antavat mahdollisuuksien mukaan
apuaan.
Yhteistyöstä tiedotetaan
ajantasaisesti. Toiminnasta
mm. käydään kertomassa
paikoissa, joihin kohdattavia
ohjataan. Kohdattaville jaetaan
taskuun mahtuva yhteystietoja infomateriaali.
Oma koti kullan kallis
VVA INFO
Toimisto avoinna klo 8.30 - 16.00
Kinaporinkatu 2 A 8
00500 Helsinki
Puh. 010 548 1900 vaihde
Faksi 09 7310 4033
Yhdistyksen sähköposti:
toimisto(at)vvary.fi
VEPA, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan
keskus avoinna ark. klo 7 alkaen
Vaasankatu 5
Puh. 050 443 1065
Sähköposti:
vepa.vva(at)gmail.com
Myös suihku ja puhtaat vaatteet
Yökiitäjä liikkeellä nyt myös Espoossa
Yökiitäjä ottaa mielellään vastaan vihjeitä mahdollisista asunnottomista henkilöistä. Puh. 050 528 2013
(ajovuorojen aikana), sähköposti: [email protected].
24
Yökahvila Kalkkers
Mäkelänkatu 50, 00510 Helsinki
Avoinna klo 22-06 parittomat viikot
Puh. 050 443 1068
Sähköposti: kalkkers (at)vvary.fi
Seuraavat aukiolot:
vko 15 ma 11.4. - su 17.4. (maanantaiaamuun) vko 17 ma 25.4. - su 1.5. (maanantaiaamuun) vko 19 jne.
Matalan kynnyksen toiminta
Palveluohjaus / Asumisasiat
Puh. 050 443 0102
Sähköposti:
asumisasiat.vva(at)gmail.com
Liikkuva tuki / Palveluohjaus
Puh. 044 520 7870
Sähköposti:
liikkuvatuki.vva(at)gmail.com
Vartiosaari:
Tietoja Vva ry:n toimistolta
Sällikoti
Helsinginkatu 50, D-talo
00530 Helsinki
Puh. 050 443 1064
Sähköposti:
sallikoti(at)vvary.fi
Puh. toimisto/henkilökunta 050 443 1060
www.vvary.fi
Kokemusasiantuntijat,
tukihenkilö
Jorma Korhonen
p. 050 407 9701
arkisin klo 8-16