Huhtikuu-kesäkuu 2011 - Vailla vakinaista asuntoa ry
1 Vailla vakinaista asuntoa ry Kinaporinkatu 2 A 8 / Vaasankatu 5 00500 Helsinki Puh. 010 548 1900 / vaihde Faksi 09 7310 4033 [email protected] www.vvary.fi __________________________________________________________________________________________________________ VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY OSAVUOSIKATSAUS AJALTA HUHTI-KESÄKUU 2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KANSALAISJÄRJESTYÖ 3 1.1 Järjestö ja vaikuttamistoiminta 1.2 Asukki-lehti ja tiedotus 1.3 Tilaisuudet, tapahtumat ja vierailut 1.4 Henkilökunta 1.5 Hallinto ja talous 1.6 Valtakunnallinen aluetyö 1.6.1 Kansainvälinen yhteistyö 3 3 4 5 5 6 2 VAPAAEHTOIS- JA VERTAISTOIMINTA 7 2.1 Jäsentoiminta 2.2 Vartiosaari 2.3 Soldis 2.4 Steissi-hanke 2.5 Teos Puolustus 3 MATALAN KYNNYKSEN TOIMIPISTEET 7 7 8 9 9 10 3.1 Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa 3.1.1 Liikkuva grillikahvila Laguuni 10 11 3.2 Palveluohjaus ja asumisasiat 11 3.3 Liikkuva tukityö ja palveluohjaus 13 3.4 Yökahvila Kalkkers 15 3.5 Yökiitäjä - etsivä työ 3.5.1 Raportti toiminnasta huhtikuulta 3.5.2 Raportti toiminnasta toukokuulta 3.5.3 Raportti toiminnasta kesäkuulta 3.5.4 Ulkona tavatut henkilöt ajalta huhti- kesäkuu 3.5.5 Tilasto koko toiminnan ajalta heinä 2006-kesä 2011 16 16 17 18 19 20 4 PROJEKTIT 4.1 Sällikoti 20 20 3 1 KANSALAISJÄRJESTÖTYÖ 1.1 Järjestö ja vaikuttamistoiminta Vva ry kutsuttiin vantaalaista köyhyyttä selvittävän kaupungin hallituksen asettaman neuvottelukunnan jäseneksi. Ensimmäinen kokous pidettiin 20.4., aiheena oli tuolloin köyhyyden ilmentyminen Vantaan aikuissosiaalityössä. Toinen kokous pidettiin 8.6. Toiminnanjohtaja neuvotteli Alvi ry: n kanssa yhteistyöstä 6.4. Vailla vakinaista asuntoa ry käynnisti toukokuussa 18.5. Kallio kukkii - tapahtuman yhteydessä Avaimet on? Avaimeton -kampanjan, jonka tavoitteena on lisätä tietoa asunnottomuudesta ja vähentää asunnottomuuteen ja köyhyyteen liittyviä ennakkoluuloja. Kampanjan aikana yksityisiltä kansalaisilta ja yrityksiltä kerätään lahjoituksina ylimääräisiksi jääneitä avaimia. Kampanjaan mukaan ilmoittautuneet taiteilijat luovat avaimista taideteoksen, joka loppuvuodesta huutokaupataan muun lahjoitetun taiteen ohella Savoy-teatterissa. Tuotto ohjataan lyhentämättömänä asunnottomien oman toiminnan tukemiseen. Kampanjan toteuttamista tukevat mainostoimisto Dyyni ja tapahtumajärjestäjä Greenevent. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry julkaisi katumyyntiin tarkoitetun Iso Numero -lehden kannanottona köyhyyttä ja ihmisten eriarvoistumista vastaan. Vailla vakinaista asuntoa ry:n panos lehden sisältöön oli antaa julkaistavaksi nykytaiteen museo Kiasmassa järjestetyssä valokuvanäyttelyssä esillä olleita kuvia ja kuvaajien itsensä kertomia elämäntarinoita. Vailla vakinaista asuntoa ry oli vastuussa lehden koordinoimisesta. Lehteä sai myydä neljän euron hintaan kuka tahansa lisätuloja tarvitseva. Lehden sai lunastettua itselleen euron kappalehintaan. Myyntituoton kolme euroa myyjä sai pitää itse. Iso Numero lehden lehdistö- ja julkistamistilaisuus pidettiin Postimuseon Kuvertti - Auditoriossa 27.5. Vva: lla työharjoittelussa ollut kokemusasiantuntija käytti tilaisuudessa puheenvuoron. Vailla vakinaista asuntoa ry:stä nimettiin edustaja Vihreän Keitaan ohjausryhmään, jonka tehtävänä on toimia paikassa käynnistetyn yhteistoimintakeskuksen kehittämisprojektin tueksi. Keskuksen tavoitteena on tarjota julkisten palvelujen ulkopuolelle jääville turvaverkko. Setlementin asumisen toimialan ryhmä kokoontui 4.4. ja 5.5. Toiminnanjohtaja osallistui kokouksiin. Järjestön omaa osallisuusstrategiaa koskevat palaverit pidettiin 16.5 ja 29.6. 1.2 Asukki-lehti ja tiedotus Vailla vakinaista asuntoa ry:n neljä kertaa vuodessa ilmestyvä asunnottomien äänitorvena toimiva Asukkilehti ilmestyi huhtikuussa vuosikokouksen jälkeen. Lehdessä kerrottiin muun muassa 4 kokemusasiantuntijuudesta, köyhyydestä, toimeentuloturvasta, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelman kuulumiset ja Steissi-hankkeesta sekä esiteltiin asunnottoman tarinan kertova teos Puolustus. Lehdessä julkaistiin pääkaupunkiseudun asunto-opas ja edullisia ja ilmaisia ruokapaikkoja esittelevä Nälkäisen opas. Satunnaisten kirjoittajien lisäksi vakituiset kolumnistit kirjoittivat myös vuoden ensimmäiseen numeroon. Asukki-lehden pitkäaikaisen päätoimittajan 64-vuotissyntymäpäiväjuhlia vietettiin 29.4. kutsuvieraiden kanssa ravintola Paussissa. Asukkipalaveri pidettiin 16.5. 1.3 Tilaisuudet, tapahtumat ja vierailut Järjestösihteeri osallistui 3.4. Sosiaalifoorumiin otsikolla ”Mihin kansalaisliikkeitä tarvitaan” Työväenopisto Arbiksella. Asunnottomien yön suunnittelupalaveri pidettiin 11.5 Vepan tiloissa. Nuorisoasuntoliitossa pidettiin 14.4. järjestötoimijoiden yhteinen palaveri jossa keskusteltiin pitkäaikaisasunnottomuusohjelman jatko ohjelman tarpeista. A -klinikka säätiön Mieli- Huuko seminaariin osallistui 19 - 20.5 aluetyöntekijä. Pitkäaikaisasunnottomuusohjelman ohjausryhmä kokoontui 13.4 sekä 11.5 Ympäristöministeriössä. Rikosseuraamusalan Oma Ovi- hankkeen johtoryhmä kokoontui 23.5. Kallio Kukkii - tapahtuma järjestettiin Sörnäisten puistossa 21- 22. 5 ja Vva ry:llä oli tilaisuudessa teltta Avaimet on? Avaimeton -kampanjalla. Järjestösihteeri esitteli Vva ry: n toimintaa Laurea- ammattikorkeakoulun opiskelijoille Otaniemessä 31.5. Pelastusarmeijan Inarinkadun asumisyksikön avajaisiin osallistuivat Vva: n työntekijä ja unkarilainen vaihtotyöntekijä. Laguuni- bussi osallistui Arkkitehtipäiville 11.5. jossa teemana oli ”Kelle kaupunkitila kuuluu?” Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto järjesti 7.4. seminaarin, jossa pohdittiin ratkaisuja romanikerjäläisten tilanteeseen. Tilaisuudessa paneuduttiin ihmisten vapaaseen oikeuteen liikkua. Tilaisuus oli osa ajankohtaista EU:ssa seminaarien sarjaa. Vva ry: ltä osallistui seminaariin henkilökuntaa ja vapaaehtoisia. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus järjesti Finlandia-talolla järjestettiin 12.5 valtakunnallisen asunto- ja yhdyskuntapäivän. Teemana oli kaupungistumisen haasteet. Vailla vakinaista asuntoa ry:n toimistolla työelämävalmennusta suorittanut kokemusasiantuntija edusti tilaisuudessa järjestöä. Suoja- Pirtti ry:n 50-vuotisjuhliin ja Rukkilan asumisyhteisön avajaisia vietettiin 8.6. pihajuhlien merkeissä. Tilaisuuteen osallistui Unkarista vaihdossa ollut sosiaalityöntekijä ja Sällikodin hankevastaava yhdessä järjestön kokemusasiantuntijan kanssa. 5 Nimi Ovessa – hankkeen puoliväliä juhlittiin 10.6 Soccan tiloissa, johon osallistui järjestöön palkattu kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntija osallistui myös 22.6. Vantaan Viidakkokujalla järjestettyyn verkostotapaamiseen. Hankkeeseen liittyviä verkostotapaamisia oli pitkin kevättä ja kokemusasiantuntija haastatteli hanketta varten useita asunnottomuutta kokeneita. Kris - Etelä-Suomi ry:n Helsingin toimintakeskuksen avoimien ovien päivään osallistuttiin 16.6. Järjestöstä vieraili useampi työntekijä tilaisuudessa. 1.4 Henkilökunta Sällikodissa sairaanhoitajana työskennellyt päätti työsuhteensa ja hänen tilalleen palkattiin Sällikodissa työharjoittelussa ollut lähihoitaja. Yökahvila Kalkkerssin ohjaaja lopetti helmikuussa alkaneen työsuhteensa ja tilalle palkattiin järjestössä työharjoittelussa ja sijaisena toiminut sosionomi. Järjestön toiminnanjohtajan johtamisen erikoisammattiopinnot jatkuivat Omniassa ja hän suoritti tutkinnon 1. osan toukokuussa. Järjestösihteeri aloitti sihteerin ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen MTK-instituutissa. Aluetyöntekijä osallistui kevään ja kesän aikana kuusi päivää kestäneeseen Taittajan tehopaketti -koulutukseen. Koko henkilökunnan yhteinen kuukausikokous pidettiin järjestön toimistotiloissa 13.4. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaiset asiat toimipisteittäin. Kesäkuussa Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä vieraili sosiaalityöntekijä Unkarista Leonardo- vaihto-ohjelman kautta. (Leonardo Staff Exhange- program). Kaksi sosionomiopiskelijaa suoritti järjestössä opintoihinsa liittyvän työharjoittelujakson. Heistä toinen oli englanninkieliseltä linjalta. Henkilöstön virkistyspäivä pidettiin 6.5, johon kuului ruokailu sekä Stand upkomiikka -esitys. Työsuojelupalaveri pidettiin 16.6. 1.5 Hallinto ja talous Vva ry: n hallitus kokoontui kesäkuussa 14.6. Hallitus päätti käyttää Kaupunginmuseon lahjoitusrahan kokemusasiantuntijoiden palkkaamiseen järjestöön. Stiftelsen Mars Fonden säätiöltä saatiin 6000 euroa valtakunnallisen asunnottomien oman vaikuttajaverkoston perustamiseen. Sällikodin ostopalvelusopimusneuvotteluja käytiin Helsingin kaupungin kanssa koko kevät. Sosiaalilautakunta päätti ostaa Sällikodin palvelut tuettuna asumisena. Lopullinen hinta jäi avoimeksi kesäkuun sosiaalilautakunnan kokouksessa. Raha-automaattiyhdistykselle toimitettiin vuoden 2010 selvitykset toiminnasta huhtikuun lopussa. Yhdistys haki Omat avaimet - hankkeeseen rahoitusta Ray:ltä toukokuussa. Kyseessä innovatiivinen hanke, jossa palvelun käyttäjät osallistuvat palveluiden suunnittelemiseen. 6 1.6 Valtakunnallinen aluetyö Järjestöön palkattu aluetyöntekijä vastaa valtakunnallisesta yhteistyöstä Suomen 10 suurimman asunnottomuuskunnan kanssa. Yhteyttä pidettiin kunnan tai järjestön alaisuudessa toimiviin asunnottomia ja asunnottomuutta kokeneita kohtaaviin toimipaikkoihin. Luotuja kontakteja hyödynnettiin perustettaessa maaliskuussa asunnottomien omaa valtakunnallista vaikuttajaverkostoa, jonka tavoitteena on saattaa asunnottomuutta kokeneet yhteen tavoitteenaan vaikuttaa sekä vallitseviin asenteisiin että poliittiseen päätöksentekoon. Aluetyöntekijä lähti 4.-5.4. yhdessä järjestöön palkattujen kahden kokemusasiantuntijan kanssa kertomaan verkoston toiminnasta Kuopioon Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n toiminnan piirissä oleville. Kaksipäiväisen vierailun aikana osallistuttiin myös Asumisen päivät –seminaariin sekä tutustuttiin Patakukkulan asumisyksikköön. Aluetyöntekijä oli tiiviisti yhteydessä eurooppalaisen asunnottomien oman vaikuttajaverkoston yhteyshenkilöön. Asunnottomien palveluita kehittävä Nimi ovessa -hankkeen osallisuusryhmän verkostotapaaminen kokoontui toukokuussa Sininauhasäätiön tiloihin keskustelemaan aiheesta osallisuus mielenterveyskuntoutujien näkökulmasta. Vailla vakinaista asuntoa ry varmistaa hankkeessa kokemusasiantuntijoiden äänen esille tulemisen. Tilaisuudessa kuultiin HUS:n Valo-hankkeesta, osallisuudesta Viidakkokujan asumispalveluyksikössä ja tukitoimien merkityksestä asumisessa onnistumisessa. Aluetyöntekijä koordinoi osallisuusryhmän työskentelyä ja tuottaa hankkeen tuotoksena syntyvään verkkokäsikirjaan aineistoa osallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja kokemusasiantuntijuudesta. Tarkastelun alla olevien kuukausien aikana hankkeen koordinaattorit kokoontuivat useampaan kertaan erityistutkija Riitta Granfeltin vetämään polkupajaan. Nimi ovessa -hankkeen osallisuusryhmän tehtävänä on laatia kokemusasiantuntijoiden kesken osallisuuden suositukset, jotka esitellään koko verkostolle alkuvuodesta 2012. Ensimmäinen palaveri pidettiin Olarinluoman asumisyksikössä 31.5. Paikalla oli viisi asunnottomuustaustan omaavaa. Järjestön toiminnanjohtaja toimi tilaisuuden puheenjohtajana ja aluetyöntekijä koordinoi ryhmän työskentelyä. Kesäkuulle sovittu tapaaminen peruuntui. Vantaan kaupunki on mukana Nimi ovessa -hankkeessa vastuualueenaan mielenterveyskuntoutujat. Vantaan omat ovet -hankkeen tehtävänä on koordinoida asuttamisen palveluiden ryhmää. Hankkeen tueksi perustettiin ohjausryhmä, jonka työskentelyyn aluetyöntekijä on osallistunut. Neljäs tapaaminen pidettiin Vantaalla 1.6. 7 1.6.1 Kansainvälinen yhteistyö Järjestön työntekijöitä, työelämävalmennuksessa oleva sekä 2 vapaaehtoistyöntekijää tekivät opintomatkan Norjaan Bergeniin 6-9.9 ja tutustuivat siellä Norjan malliin hotellihankkeesta. Kööpenhaminassa toimivaan hotelliin tutustuttiin jo aiemmin. Opintomatkaan saatiin tukea suomalais-norjalaiselta säätiöltä. Vva ry: n ajatuksena on perustaa vastaavalla mallilla hotelli myös Suomeen jossa asunnottomat työllistyisivät hotellin toimintaan. Hankkeelle ei vielä ole löydetty sopivaa rahoitusta. Bergenissä tutustuttiin myös paikallisen asunnottomien lehden organisaatioon sekä Alf- nimiseen Bergenin kaupungin omistamaan työllisyysyksikköön. 2. VAPAAEHTOIS- JA VERTAISTOIMINTA 2.1 Jäsentoiminta Vailla vakinaista asuntoa ry tarjoaa erilaisia keinoja jäsenille, kävijöille ja vapaaehtoisille osallistua järjestön toimintaan. Kesäkuun lopussa Vertais- ja vapaaehtoistoimintakeskus Vepassa järjestettiin kahtena päivänä neljä tuntia kerrallaan kestänyt maksuton hygieniapassikoulutus. Tentti järjestetään myöhemmin syksyllä. Vailla vakinaista asuntoa ry:n jäsenille lähetettiin keväällä tiedote, jossa tiedotettiin ajankohtaisista järjestöä koskevista asioista. Lisäksi kirjeessä pyydettiin tukemaan toimintaa maksamalla jäsenmaksu. Jäseniä oli kesäkuun loppuun mennessä yhdistyksellä vajaa 500. 2.2 Vartiosaari Vartiosaari on Vailla vakinaista asuntoa ry:n Helsingin kaupungilta vuokraama päihteetön virkistyspaikka, jonne on mahdollisuus tulla rentoutumaan ja kuntoutumaan. Paikka tarjoaa mielekästä tekemistä, jossa kukin voi toimia omien voimavarojensa ja mielenkiintonsa mukaan. Kaikessa toiminnassa pyritään varmistamaan saaressa olevien mahdollisuus osallistua. Vartiosaaren toimintakauden aloitus sujui suunnitellun mukaisesti ja talkoovoimin paikka siivottiin 4.5. Rikkoutunut moottorivene vietiin korjaamolle ja viime kesänä hajonneen pienen perämoottorin tilalle ostetiin uusi 2,2 HW moottori. Yhdistyksen käytössä pitkään ollut Uttern vene moottoreineen myytiin espoolaiselle osuuskunnalle kesäkuussa. Uudeksi veneeksi hankittiin Lohi 520 R sekä uusi PARSUN nelitahtimoottori. Vene ja kone haettiin saareen heinäkuussa. Saaressa pilkottiin polttopuita , saunan putkisto ja vesihanat kunnostettiin sekä piha-alueen siistittiin. Ulkokäymälät tyhjennettiin ja siivottiin säännöllisesti. Lisäksi saaressa kunnostettiin laituri, maalattiin ulos sijoitetut penkit ja kaadettiin muutama puu piha-alueelta polttopuuksi. Koirankoppi ja työkaluvaja rakennettiin erään saaressa asuneen kävijän toimesta. Viime kesänä 8 alkanut varasto- ja huoltorakennuksen rakentaminen jatkui. Materiaalia haettiin mantereen puolelta tavarantoimittajalta. Aktiivisen toiminnan lisäksi painotettiin myös rentoutumista ja työn tekemistä sopivassa määrässä. Suomenlinnan avovankilaan oltiin yhteydessä selvitettäessä mahdollisuutta tarjota koevapausvangille toimintavelvoitteen mukainen paikka. Neuvottelujen jälkeen Vartiosaaressa aloitti kaksi koevapausvankia, jonka johdosta oltiin säännöllisesti yhteydessä Rikosseuraamusviraston kanssa. Työtehtäväksi määrättiin varasto- ja huoltorakennuksen loppuun saattaminen. Duurin asiakas oli muutaman viikon ajan osana kuntouttavan työtoiminnan jaksoa. Vartiosaaressa kokoonnuttiin viikoittain saaressa olevien kesken keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Yhteisöpalavereissa pyrittiin ratkaisemaan myös niitä jännitteitä, joita yhteisön sisällä oli mahdollisesti ilmaantunut. Vva ry:n osalta saaren yhteyshenkilöksi nimetty liikkuvan tuen ohjaaja ja matalan kynnysten toimipisteiden esimies osallistuivat saaressa käytyihin keskusteluihin ratkaisukeskeistä toimintamallia apunaan käyttäen. Vartiosaaressa myös koeteltiin yhteisön kärsivällisyyttä rikkomalla yhteisesti sovittuja sääntöjä. Päihteitä oli käytetty saaressa olon aikana. Käytöstä kiinni jääneet ohjattiin poistumaan saaresta ja miettimään tapahtuneen haitallisuutta saaren yhteisölle. Poistaminen ei tarkoita, ettei saareen pääsisi enää takaisin. Kesän aikana Vartiosaaressa vieraili Vety-ryhmä ja Keravan vankilasta WOP-ryhmä. Suoja-pirtti ry:n ylläpitämän Sillanpirtin kanssa lisättiin yhteistyötä, jolloin niin heidän asukkaat kuin Vva ry:n kävijät ovat saaneet tietoa molemmin puolin. Sörnäisten vankilasta kävi vieraita 22.5. ja 15.6 Kris- Suomi ry:n porukka. 2.3 Soldis Soldis on Ramsinniementien päässä sijaitseva Vailla vakinaista asuntoa ry:n vuokraama tila Helsingin kaupungilta. Paikan toiminnasta vastaa päihteetön yhteisö. Kokouksia järjestettiin perjantaista sunnuntaihin. Kävijämäärät nousivat hieman, noin 20 henkilöä osallistui jokaiseen kokoukseen. Kesäaikaan kokoontui keskiviikkoisin myös toveriseura. Siivoustalkoot pidettiin kerran kuukaudessa ja ankarien talvipakkasten jälkeen ympäristön puhdistus sekä lumen ja jään aiheuttamien vaurioiden korjaaminen: uusittiin raanaterassi, korjattiin laiturivauriot sekä rakennettiin ruostumattomasta teräksestä uudet uimaportaat. Kolmen viikon välein pidettyihin puutalkoisiin osallistui keskimäärin noin 15- 20 henkilöä. 9 Perinteeksi muodostuneet juhannusjuhlat kokosivat jälleen runsaasti osanottajia. Päihteettömään tilaisuuteen osallistui arvion mukaan reilusti yli 100 aikuista ja lasta. Ohjelmaan kuului lohikeittoa, muurinpohjalettuja, karaokea tanssin ja saunomisen lomassa, toisin sanoen laatuaikaa turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. 2.4. Steissi-hanke Steissi-hankkeessa entiset asunnottomat ja vapaaehtoiset kohtaavat ja opastavat Helsingin rautatieaseman tienoille jääneitä asunnottomia tai asunnottomuusuhan alla eläviä. Muualta tulleita halutaan ohjata saamaan heille kuuluvia viranomais-, asunto-, sosiaali- ja terveyspalveluita omasta kotikunnasta. Steissi-hanke tarjoaa ohjausta myös niille asunnottomille tai asunnottomuusuhan alaisille, jotka ovat kirjoilla Helsingissä. Idea vertaistuen pohjalta tehtävään työskentelyyn lähti Sällikodissa asuvilta asukkailta. He ovat jatkuvasti mukana hankkeen eteenpäin viemisessä. Ammattikorkeakouluopiskelijat tekivät osana opintojaan ja Nimi ovessa -hanketta dokumentin Steissin etenemisestä. Opiskelijat haastattelivat hankkeessa mukana olevia ja osallistuivat palavereihin kuvaamalla niitä. Keskustelua käytiin myös siitä kuinka he voisivat olla mukana hankkeessa vielä sen jälkeen, kun opintoihin liittyvä dokumentti on valmis. Ajanjakson aikana oltiin yhteydessä niin vertaistyöntekijöihin kuin myös ammatillisiin toimijoihin, kuten Kris - Helsinkiin ja Kris- Etelä-Suomen toiminnanjohtajaan sekä heidän vertaistyöntekijöihinsä että vertaistukipiste Redikseen yhteistyön mahdollisuuksista. Tapaamisissa selvitettiin heidän osallisuuttaan syksyllä käynnistyvän hankkeen toteutumisessa. 2.5 Teos Puolustus Vailla vakinaista asuntoa ry:n toimipisteissä asioivien henkilöiden elämäntarinoita koottiin alkuvuodesta 2012 ilmestyvään teokseen Puolustus. Asian tiimoilta kokoonnuttiin huhtikuussa järjestön toimistotiloissa. Tapaamisessa pohdittiin projektin edistymistä, rahoitusta, tekstejä, kuvia, työnjakoa sekä taittamiseen ja tuottamiseen liittyviä kysymyksiä. Projektiin osallistui kymmenen miestä ja yksi nainen, joilla kaikilla oli asunnottomuustausta. Työryhmään kuului lisäksi valokuvaaja, sarjakuvapiirtäjä, aluetyöntekijä sekä järjestön asumisasioista vastaava ohjaaja. Huhtikuussa kerättiin tietoa muun muassa siitä kuinka ruokailu järjestyi kadulla. Erään teokseen osallistuvan miehen kommentti oli: "jengi ritsaa kaupasta ja syö edelleenkin roskiksista, istuu puiston penkillä ja syö lenkkimakkaraa". 10 3. MATALAN KYNNYKSEN TOIMIPISTEET 3.1 Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa Vepa on matalan kynnyksen periaatteella toimiva paikka, jonne kaikki ovat tervetulleita. Toiminnassa mukana oleminen ei edellytä päihteettömyyttä. Vepa on avoinna arkisin klo 7-14 välillä. Sen toiminnasta vastasi palkattu vertaisohjaaja yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Tarkastelun alla olevien kuukausien aikana Vepassa työskenteli myös työelämävalmennusjakson suorittanut henkilö. Vepan lähiesimiehenä toimii liikkuvan tuen ohjaaja. Vepan muutettua nykyisiin tiloihin Kinaporinkadulta maaliskuun alussa, paikka vähitellen asettui uomiinsa. Muuton aiheuttama levottomuus ja stressi näyttivät vähitellen laantuneen. Vepaan kävijöillä oli mahdollisuus tulla juomaan kuppi kahvia, lukea päivän lehti, katsoa televisiota, käyttää tietokonetta tai soittaa maksutta virkapuheluita. Paikan kantavana voimana oli vertaistuen pohjalta tapahtuva kanssakäyminen. Asumiseen liittyvissä kysymyksissä oli paikalla neuvontaa ja ohjausta antamassa työntekijä. Lisäksi apua saa myös muihin virka-asioiden hoitamiseen. Tarvittaessa lähdetään myös kävijän mukaan. Vepan toiminnassa mukana olevilla oli mahdollisuus vaikuttaa paikan toimintaan osallistumalla viikoittain järjestettävään kaikille avoimeen kokoukseen, jossa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja suunniteltiin tulevaa toimintaa. Yhteisesti sovittiin keskiviikkoisin järjestettyjen toimintapäivien pitämisestä Kalasatamassa, jossa liikkuva grillikahvila Laguuni oli pysäköitynä. Kävijöiden keskuudessa keskustelua herätti osallistuminen yhdessä sovittuihin tapahtumiin päihtyneenä. Yleinen mielipide tuntui olevan, että tarvitaan päihteet sallivaa toimintaa kuin päihteettömyyttä edellyttäviäkin. Kokouksissa pyrittiin noudattamaan kokoussääntöjä ja löytämään kävijöiden keskuudesta niin puheenjohtaja kuin sihteeri. Edellisessä onnistuttiin paremmin. Kuluneet kolme kuukautta sujuivat suhteellisen rauhallisesti. Muuton aiheuttama stressi näkyi, mutta sen aiheuttamat kuohunnat laantuivat ajan myötä. Kävijöiden itsensä suunnalta oli havaittavissa halua varmistaa järjestelmällisestä ja vastuullisesta vertaistuen ja toimintakeskuksen pyörittämisestä. Vepan muutettua käytiin keskustelua niistä keinoista, joilla voidaan säilyttää hyvät välit naapuritalojen asukkaisiin. Tätä edesauttaakseen kutsuttiin hallituksen puheenjohtaja viereisestä talosta tutustumiskäynnille. Joidenkin kävijöiden puolelta tuli esiin tahto saada lisää uskottavuutta Vepan toimintaan. Toiminnasta vastaavan vertaisohjaajan ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa käytiin myös keskustelua siitä kuinka kohdata Vepaan tuleva tuen tarpeessa oleva henkilö. Paikassa vallitsevaan puhekulttuuriin ja vertaisten asenteisiin kiinnitettiin huomiota. Lisäksi keskusteltiin niistä rajapinnoista, joiden sisällä toimitaan. Vertaisohjaajan ja työelämävalmennuksessa olevan sekä vapaaehtoistyöntekijöinä olevien kannustaminen ja tukeminen on ollut ensiarvoisen tärkeää. 11 3.1.1 Liikkuva grillikahvila Laguuni Liikkuva grillikahvila Laguuni liitettiin osaksi matalan kynnyksen periaatteella toimivan vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepan toimintaa. Laguunin hankevastaava jatkoi vapaaehtoisena projektia. Laguuni oli talven ajan pysäköitynä Kalasataman pysäköintialueella. Vepan keskiviikkoisin järjestetyt toimintapäivät alettiin kevään tultua pitää Kalasatamassa. Toimintapäivien tavoitteena oli tarjota päihteetöntä tekemistä ja lisätä yhteisöllisyyttä Vepan kävijöiden keskuudessa, osallistuminen perustui vapaehtoisuuteen. Ohjelmaan kuului grillausta ja bussin korjaamista sekä yhdessäoloa. Vartiosaaresta siirrettiin vanha soutuvene kalastamista varten. Ajoittain oli havaittavissa yhdessä sovittujen sääntöjen rikkomista, kuten päihteiden käyttöä alueella ja keskinäisten erimielisyyksien selvittämistä väkivaltaisesti. Laguuni –bussi ei mennyt katsastuksesta läpi 13.5 ja sen korjausarvioksi annettiin muutama tuhat euroa. Päätettiin että bussi myydään. 3.2 Palveluohjaus ja asumisasiat Asumisasioista pääasiallisesti maaliskuusta lähtien vastannut ohjaaja keskusteli Vepassa päivittäin kävijöiden kanssa heidän tilanteestaan. Suurin osa asunnottomista oli päihdekierteessä ja päihteiden suurkuluttajia. Ohjaaja käyttikin suurimman osan työajastaan kävijöiden ohjaukseen sekä neuvontaan. Asuntoasioita hoidettiin noin kaksi päivässä. Moni kävijä sai katon päänsä päälle, toisaalta moni halusi vaihtaa asuinpaikkansa toiseen. Eräs nainen kertoi, kuinka hän ei kehtaa viedä tytärtään solu- tai tukiasuntoon, jossa oli hyvin asuntolamaiset asuinolosuhteet. Vepassa asioi päivittäin noin 35 kävijää, joista naisia oli noin 10. Erilaisten etuuksien maksupäivät olivat hiljaisempia, mutta vilkkaimpina päivinä kävijöitä oli noin 50. Vapaaehtoistyöntekijöitä ohjattiin ruoanlaitossa ja siivouksessa. Osa Vepassa käyvistä oli hyvin huonokuntoisia tai haluttomia tekemään mitään, kun taas osa kävijöistä teki satunnaisesti pieniä askareita. Ohjaaja tapasi asunnottoman nuoren, joka ei kuitenkaan saapunut sovittuun tapaamiseen. Muutama vakinainen kävijä sai asunnon sosiaalityöntekijän ja asumisohjaajan yhteistyöllä. Vepan avoimet kokoukset osoittautuivat hyväksi väyläksi avoimempaan kommunikaatiokulttuuriin. Kävijät viestittävät tyytyväisyyttään, kun heille tarjoutui mahdollisuus osallistua esimerkiksi ruoan laittoon. He kertoivat kuinka paljon mukavampaa elämä oli, kun tuntee itsensä joksikin ja saa tehdä jotain käsillään. Kävijöille annettiin terveysneuvontaa ja jaettiin tietoa muun muassa päihteidenkäyttöön liittyvistä riskitekijöistä ja kohonneen verenpaineen aiheuttamista vaikutuksista. Verenpaine mitattiin 22 kävijältä. 12 Tapausesimerkkejä: Nainen saapui matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan selkäänsä valittaen. Hän oli kaatunut tammikuussa jäisellä pihalla, jolloin selässä oli ”rasahtanut” pahasti. Hän oli ollut tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena, näin ollen terveyskeskuskäynnin yhteydessä ei tehty tarkempia tutkimuksia eikä selkää kuvattu. Nainen oli saanut ohjeen hakea särkylääkkeitä apteekista. Nainen oli tuntenut sanojensa mukaan voimakasta kipua alaselässä vasemmalla puolella. Ohjaaja kirjoitti terveyskeskukseen tilanneselvityksen, jotta nainen pääsisi uudelleen lääkärin vastaanotolle. Nainen kävi ilmoittamassa ohjaajalle, että asia oli kunnossa ja saaneensa apua. Vepaan saapui huhtikuussa vuonna 1955 syntynyt mies. Tukiasuntohaastattelussa hän oli saanut tietää vuokravelasta, jota oli noin 300 euroa. Velan takia hänelle ei myönnetty uutta tukiasuntoa. Kyseistä velkaa ei oltu häneltä peritty missään vaiheessa. Miehen oma tahto oli lyhentää velkaansa, jonka oli myös tuonut selkeästi esille. Mies asui Pelastusarmeijan asuntolassa, jossa ongelmana olivat jatkuvat häiriöt. Väärinkäytöksiä oli miehen mukaan vaikea ottaa esille, koska hän pelkäsi menettävänsä oikeutensa myöhemmin omaan asuntoon. Mies oli lähtenyt aikaisemmasta tukiasunnosta useita vuosia sitten, koska viereisessä solussa asunut mies ja hänen ystävänsä olivat käyttäytyneet uhkaavasti miestä kohtaan ja käyttäneet huumeita. Mies sai ajoittain diabeteksen vuoksi tajunnan menetyksiä. Molemmat lonkat oli leikattu, jotka olivat alkaneet myös oireilla. Hän epäili saaneensa vialliset tekonivelet. Asiaa hoidettiin leikkauksen tehneessä sairaalassa.. Vailla vakinaista asuntoa ry:n ohjaaja oli asumisasioista vastaaviin viranomaisiin yhteydessä ja ilmaisi huolensa miehen asuntotilanteesta. Viranomaisilta toivottiin pikaista muutosta asiaan. Vva:lle tullut kävijä toivoi saavansa oman avaimen kevyesti tuetusta asunnosta pääkaupunkiseudulta. Kävijä oli valmis kevyeen työhön ja hän oli myös ajoittain osallistunut järjestön toimintaan. Toukokuun alussa mies kertoi, että hänen asiansa oli käsitelty ja sosiaalitoimistossa oli annettu myönteinen päätös asumisasiassa. Miehen puhelin katosi toukokuun alussa, joten tieto asuntohaastattelusta kerrottaisiin järjestön asumisasioista vastaavalle ohjaajalle, joka veisi tiedon eteenpäin. Huhtikuussa Vepaan saapui vuonna 1955 syntynyt nainen, joka kertoi olleensa asunnottomana syyskuusta 2010 lähtien. Naisen toiveena oli saada oma avain ja vapaus tulla ja mennä oman tahdon mukaan. Hänellä ei ollut vuokravelkaa. Eläminen soluasunnossa oli hankalaa sekä naisen mukaan nöyryyttävää. Useat solun asukkaista aiheuttivat jatkuvaa häiriötä. Tilanne oli Vepassa asioineen kävijän kannalta huono, sillä häntä myös uhkailtiin. Naisella oli aikuisia lapsia ja lapsenlapsia, joten hän halusi myös heidän takiaan elää rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä. Ohjaaja otti yhteyttä naisen sosiaalityöntekijään, joka kertoi käyvänsä viikoittain kyseisessä tukiasunnossa. Sosiaalityöntekijä lupasi perehtyä naisen tilanteeseen. Hän kertoi myös, ettei nainen ollut maininnut hänelle asunnon tarpeestaan. 13 Toimistoon saapui huhtikuussa vuonna 1962 syntynyt nainen, joka asui Helsingin Vieraskodissa, mutta toivoi itsenäisempää asumisratkaisua, sillä hän joutui olemaan tilivelvollinen tekemisistään. Nainen toivoi kevyesti tuettua tai itsenäistä asumisratkaisua Itä-Helsingistä tai Oulunkylästä. Myös Helsingin kaupungin vastuulla oleva yksikkö Myllypadontiellä kiinnosti naista asuinpaikkana. Naiselle oli tärkeintä, että hän saisi oman avaimen. Myös sosiaalityöntekijä oli ollut naisen kanssa samalla kannalla. Haastavinta jutussa oli, että naisella oli vuokravelkaa 4000 euroa. Asunnottomaksi kesäkuun alussa jäänyt vakavasti sairastunut keski-ikäinen mies soitti Naantalista Vva:n ohjaajalle. Neuvoksi hänelle annettiin soittaa oman kunnan sosiaalityöntekijälle. Sopivaa asumisratkaisua ei löytynyt yhteydenotosta huolimatta. Naantalissa ei ollut vapaita asuntoja. Tilanteeseen vaikuttivat myös miehen vuokravelat. Ohjaaja ehdotti, että mies pyytäisi kunnan lääkäriltä lausuntoa terveydentilastaan sekä suositusta asunnon saamiseksi. Epikriisi voisi auttaa asunnon saamisessa. 3.3 Liikkuva tukityö ja palveluohjaus Liikkuvaa tukityötä tekevä ohjaajan vastuualueisiin kuului Vepan lähiesimiehenä toimiminen ja Vartiosaaren vastaavana toimiminen järjestön puolelta. Liikkuvaa tukityötä tekevä ohjaaja tarjosi akuutissa avun tarpeessa oleville tukea, oli kyseessä sitten asumiseen, terveydenhoitoon tai rikosseuraamustilanteeseen liittyviä kysymyksiä tai päihteiden käyttöön ja niiden lopettamiseen tähtääviä suunnitelmia. Lisäksi selviteltiin velkajärjestelyn piiriin pääsyä. Useampi kävijä tarvitsi myös tukea sosiaalisissa tilanteissa. Kohtaamisissa käytettiin menetelmänä ratkaisukeskeistä työotetta. Ohjaavana tekijänä oli varmistaa kävijöille mahdollisuus osallistua toimintaan ja näin ollen tuoda mielekästä tekemistä arkeen, jonka tavoitteena oli vaikuttaa elämänlaatua edistävällä tavalla. Tarkastelun alla olevien kuukausien aikana usein miten eteen tulleita tilanteita: - viikoittain lahjoituksena saatujen elintarvikkeiden noutaminen ja niiden jakaminen Vepaan, Sällikotiin ja Vartiosaareen sekä muutamalle yhteistyökumppanille - Vepassa työskentelevien vertaistoimijoiden ja vapaaehtoisena toimivien kanssa keskusteleminen - ryöstetyksi tulleelle kävijälle tukea ja apua juridisissa kysymyksissä - pahoinpidellyn kävijän tukeminen ja asioiden eteenpäin vieminen - kävijän kanssa asioiminen sosiaalitoimistossa hoitamassa toimeentuloon liittyvää asiaa - maksusitoumuksen hakeminen Vartiosaaressa oleville - kävijän ohjaaminen päihdehuollon katkaisuhoitoon - Vepassa viikoittain pidettyihin kävijöiden omaan kokoukseen osallistuminen ja niissä kävijöiden ohjaaminen muun muassa kokouskäytännöissä 14 - keskiviikkoisin Vepan toimintapäivään ja sen valmisteluihin osallistuminen tuen tarjoaminen vapaaehtoisille ja vertaistoimijoille - muuttoavun tarjoaminen Eeva-Maria -kodista muuttaneelle naiselle - Romaniasta tulleita romaneja ohjattiin Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämän Horates -palvelun piiriin. Lisäksi heitä neuvottiin mistä voi hakea Iso Numero -lehteä - osallistuminen viikoittain Vartiosaaressa pidettyihin yhteisön saaripalavereihin - päihdekatkaisuhoitoon hakeutuneen kävijän verkostopalavereihin osallistuminen - Vartiosaaressa varasto- ja huoltorakennuksen parissa työskentelevälle koevapausvangille ja työelämävalmennuksessa olevalle tuen tarjoaminen elämäntilanteessaan - pahoinpitelyn kohteeksi joutuneen kävijän tukeminen ja vieminen jatkotutkimuksiin sekä varmistaminen, että hän saa tarvittavan hoidon - Suomenlinnan avovankilasta Vva:lla koevapausjaksoaan suorittaneen henkilön kanssa toimintavelvoitetyönkuvan läpikäyminen - kävijän mukaan lähteminen diabetes-poliklinikalle, jossa kartoitettiin hoidon ja tuen tarve yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa - henkilöllisyystodistuksen hankkimisessa auttaminen - kävijän ohjaaminen ja mukaan lähteminen erityissairaanhoidon palveluiden piiriin - tuen tarjoaminen kävijän muuttaessa uuteen asuntoon / asumisyksikköön - kävijöille annettiin tukea viranomaisasioiden hoidossa, esim. lähdettiin mukaan poliisilaitokselle - Vva ry:llä työelämävalmennuksessa olevan henkilön verkostopalaveriin osallistuminen Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa. Jakso oli keskeytynyt kävijän omasta tahdosta ja palaverissa käytiin läpi siihen johtaneita syitä ja työelämävalmennuksen jatkamista - Rikosseuraamuslaitoksen erityisohjaaja ohjasi vankilasta vapautuneen ottamaan yhteyttä liikkuvan tuen työntekijään - luottamuksellisten keskusteluiden käyminen Vepan kävijöiden kanssa koskien päihde- ja terveydenhoitoa - liikkuva grillikahvila Laguunin hankevastaavalle tuen tarjoaminen ja bussin korjaamiseksi liittyvät keskustelut Tapausesimerkki: Kävijämme asuntoasioiden pitkäaikaisasunnottomuustausta hoitoon ja annettu joitakin tuki tilanteessa, epäonnistuneita jossa asumisyrityksiä kävijällämme on asuntolatyyppisissä asumismuodoissa tai niihin verrattavissa asumisissa. Sosiaalitoimi on pyrkinyt tarjoamaan asuntolatyyppisiä asumisratkaisuja kävijällemme. Hän on kuitenkin ilmaissut jatkuvasti kokevansa ahdistuneisuutta juuri paikoissa joidenka luonne on asuntolatyyppinen. Kävijän kanssa tehty yhteistyötä noin reilun vuoden ajan ja nyt sosiaalitoimessa myönnetty Forenomin asunto, jonka sosiaalitoimi maksaa siihen asti kunnes 15 kävijällemme järjestyy normivuokra-asuntoa vastaava. Elämäntaustalla on mahdollisesti jonkinasteisen masennuksen olemassaoloa, joka on aktivoitunut hänen aiemman parisuhteen päätyttyä kumppaninsa dramaattisissa olosuhteissa kuolemaan. 3.4 Yökahvila Kalkkers Suurin osa yökahvila Kalkkersissa käyvistä oli kadulla asuvia. Osalla heistä oli paikka tuetussa asumisyksikössä ja muutamalla oma asunto. Kävijöitä ohjattiin Vepaan selvittelemään asioitaan. Yökahvilassa yöpyneelle annettiin S-asuntojen hakemus. Muuton jälkeen alkanut yhteistyö Sininauhasäätiön Viimeinen Mohikaani -hankkeen kanssa jatkui ja ainakin yksi Kalkkersin kävijä pääsi heidän Starttikotiinsa ja sieltä mahdollisesti eteenpäin. Asunnolliset tulivat kahvilaan nauttimaan kupin kahvia ja juttelemaan. Yökahvila Kalkkers oli auki huhti-kesäkuussa 40 yönä. Ajanjakson aikana oli yhteensä 135 käyntikertaa, joista miehiä oli 132 ja naisia 3. Uusia kävijöitä kävi jakson aikana 7. Keskimäärin kävijöitä oli 3,5 / yö. Suurin osa kävijöistä kävi vain yhden kerran. Muutama mies vietti kahvilassa lähes jokaisen auki olevan yön. Kahvilan ollessa suljettuna, he kertoivat yöpyneensä tutuilla, ulkona tai yleisissä vessoissa. Ulkomaalaisia kävijöitä oli neljä. Ulkomaalaiset kertoivat olevansa Suomessa etsimässä töitä. Kun töitä ei ole löytynyt he olivat maassa ilman rahaa ja elättivät itsensä pulloja keräämällä. Koska heillä ei ole tuloja eikä oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan on asumisen järjestäminen hankalaa. Uusi ulkomaalainen kävijä ohjattiin asioimaan maahanmuuttajien neuvontapisteeseen Esplanadilla. Touko- ja kesäkuun kävijöistä suurin osa muodostui ulkomaalaisista. Hälytyksiä jakson aikana ei ollut, mutta henkilökunta joutui poistamaan kolme henkilöä sääntörikkomusten vuoksi. Huhtikuussa Pessissä oli uhkatilanne, josta ohjaajat informoivat myös Kalkkersin työntekijöitä. Asukas oli riehunut veitsen kanssa rappukäytävässä. Tämän johdosta ovea ei avattu ennen kuin kuultiin, että tilanne oli ohi, sillä Kalkkersin ulko-ovella ei ollut vielä silloin valvontakameraa, tilanne korjaantui toukokuussa. Yökahvila Kalkkersin, asumisyksikkö Pessin ja päiväkeskus Illusian yhteisiä avoimia ovia vietettiin 12.5. Samassa yhteydessä yökahvila vietti 13-vuotisjuhliaan, joka oli tullut täyteen 25.4. Paikalla ollut media oli kiinnostunut varsinkin ulkomaalaisista kävijöistä. Kesäkuun 8.päivä pidettiin Kalkkersin, Yökiitäjien ja Sininauhasäätiön yhteinen kehittämispäivä, jossa pohdittiin kävijämäärien laskua. Kävijämäärien lisäämiseksi pohdittiin mahdollisuutta pitää Kalkkers auki joka yö Sininauhasäätiön ja Kalkkersin nykyisen henkilökunnan yhteisvoimin. Palaverit asiasta pidettiin 21.5 sekä 30.6. 16 Yökahvilan ohjaaja päätti työsuhteensa pian sen alettua. Toukokuun alussa aloitti uusi ohjaaja työnsä Kalkkersissa. Jakson aikana kävi kahvilaan tutustumassa kuusi lähihoitajaopiskelijaa ja kaksi maantieteen opiskelijaa. Lisäksi unkarilainen vaihtotyöntekijä ja kaksi järjestössä työharjoitteluaan suorittanutta sosionomiopiskelijaa viettivät tutustumisyön Kalkkersissa. Tapausesimerkki toukokuulta: Kahvilaan saapui saksalainen mies, joka kertoi tulleensa suomalaisen sukulaisensa hautajaisiin. Hän oli saapunut Helsinkiin muualta Suomesta, jossa hänellä asui kertomansa mukaan sukulaisia. Hän ei viihtynyt pienellä paikkakunnalla. Ensimmäisten öiden aikana hän kertoi taustoistaan. Saksassa hän oli ollut onnettomuudessa ja menettänyt työpaikkansa. Tämän jälkeen hän ei halunnut osallistua työtoimintaan, josta korvaus oli vain noin euron tunnilta, joten hän tuli Suomeen. Touko-kesäkuussa mies oli Kalkkersissa jokaisen mahdollisen yön. Hän ei suostunut kertomaan missä viettää viikot, jolloin Kalkkers oli kiinni. Mies kertoi ilmoittautuneensa työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Mies ohjattiin asioimaan maahanmuuttajien neuvontapisteeseen Esplanadilla. Toimeentulostaan hän ei kertonut koskaan mitään. 3.5 Yökiitäjä – etsivä työ 3.5.1 Raportti toiminnasta huhtikuulta 2011 Yökiitäjä piti lomaa huhtikuussa, jonka johdosta se liikkui vain kahdeksana yönä huhtikuun aikana. Huhtikuun aikana Yökiitäjä tavoitti yhden uuden kävijän; 63-vuotiaan miehen rautatieasemalta, joka oli viettänyt suurimman osan elämästään eri asuntoloissa ja nyt ei enää halunnut niissä majailla. Hän oli päättänyt viettää kesän ulkona. Yökiitäjä tapasi myös kenttätöissä olleita lähityöhankkeen työntekijöitä, joiden kanssa keskusteltiin ulkomaalaistaustaisten henkilöiden majoittamisesta, sillä heitä oli kesän lähestyessä majoittunut muun muassa Itäkeskuksen lähettyville telttoihin sekä Kalasataman kallioille. Yökiitäjän entuudestaan tuntemiin henkilöihin pidettiin yllä kontaktia, jotta he saataisiin sopivien palveluiden piiriin. Yökiitäjä sai vihjeen naishenkilöstä, joka majaili lopputalven Käpylässä sijaitsevan asunto-osakeyhtiön rappukäytävissä. Käynneistä huolimatta kyseistä henkilöä ei koskaan tavoitettu, mutta alueella liikkumista päätettiin jatkaa toukokuussa. Huhtikuun loppupuolella tavattiin asunnottomia, jotka olivat talven aikana olleet tietyillä alueilla. Kesää kohti talven majoittumiskohteet hylättiin ja asukkaat siirtyivät muille alueille. 17 Liikennöintipaikat Yökiitäjä aloitti vuoron Postitalon edustalta. Tämän jälkeen partio jalkautui ja kiersi Asematunnelin sekä rautatieaseman lähiympäristön. Tästä siirryttiin Kampin metroaseman edustalle, josta jalkauduttiin kierrokselle Kampin keskuksen alueelle. Ennen puolta yötä Yökiitäjä kartoitti torit, yleiset käymälät sekä Aikatalon ympäristön. Puolenyön aikaan siirryttiin yökahvila Kalkkersin edustalle. Tästä eteenpäin liikuttiin Kalasataman alueella sekä venesatama-alueilla. Yöhuoltamoita kartoitettiin muutamana yönä. Myös Espoon alueilla kierrettiin muutamaan otteeseen. Muuta yleistä Vailla vakinaista asuntoa ry teki sopimuksen Espoon kaupungin kanssa etsivästä työstä. Yökiitäjän kannalta sopimuksen keskeisin sisältö oli etsivän työn toteuttaminen Espoon kaupungin alueella, joka tarkoitti liikkumista 5-6 yönä kello 20-01 välillä. Lisäksi sovittiin, että raportointiin liitetään Espoossa tehdyistä havainnoista. Liikkuminen Espoossa alkoi toukokuussa. Yökiitäjässä oli mukana Olarinluoman vastaanottokeskuksen johtaja sekä Nimi Ovessa -hankkeen Espoon kaupungin koordinaattori. Heidän opastuksellaan Yökiitäjän henkilöstö sai arvokasta tietoa Espoon asunnottomuuden tilanteesta. Metropolia -ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät 8.4. lyhytdokumentin Yökiitäjän toiminnasta. Materiaali tuli aluksi oppilaitoksen käyttöön, mutta myöhempänä ajankohtana myös mahdollisesti Ylen käyttöön. 3.5.2 Raportti toiminnasta toukokuulta 2011 Etsivän työn yksikkö oli toukokuussa liikenteessä 16 yönä. Uusia kontakteja Yökiitäjälle kertyi kolme. Kaksi heistä oli Espoon kaupungin alueella: 48-vuotias mies, joka oli tullut Pirkanmaalta noin kuukausi sitten kaverinsa luokse Espooseen. Hän kertoi olevansa ilman asuntoa ja myönsi myös pitkän päihdehistoriansa. Mies oli vielä kirjoilla Mäntässä, mutta aikoi siirtää ne Espooseen. Toinen kohtaaminen oli koijassa/kontissa asusteleva mies, joka oli ollut pitkään nykyisessä majoituksessaan. Hän lupasi olla yhteydessä Olarinluoman vastaanottokeskuksen johtajaan. Kolmas uusi kontakti oli noin 55-vuotias porvoolainen mies, jonka Yökiitäjä tavoitti Kaisaniemen puistosta. Hänen vaimonsa oli muuttanut Helsinkiin avioeron myötä helmikuussa ja mies oli tullut toukokuun alussa myös Helsinkiin. Hän oli ajoittain asustellut tuttavansa luona. Yökiitäjä ohjeisti häntä majoitusvaihtoehdoista kaupungissa. Kesän lähestyessä havaittiin, että yleiset puistot olivat jälleen oleskelupaikkoina varsin suosittuja ja osa vanhoista kävijöistä oli hakeutunut esimerkiksi katkaisuhoidon jälkeisiin kuntoutuspaikkoihin muun muassa Tervalammen kartanon kuntoutuskeskukseen. 18 Liikennöintipaikat Yökiitäjä aloitti vuoron Postitalon edustalta. Tämän jälkeen partio jalkautui ja kiersi Asematunnelin sekä rautatieaseman lähiympäristön. Tästä siirryttiin Kampin metroaseman edustalle, josta jalkauduttiin kierrokselle Kampin keskuksen alueelle. Yökiitäjä teki myös etsivää työtä Hietaniemen puistoalueella, Tokoinrannassa sekä Linnanmäen alueella. Ennen puolta yötä Yökiitäjä kartoitti torit, yleiset käymälät sekä Aikatalon ympäristön. Puolenyön aikaan siirryttiin yökahvila Kalkkersin edustalle, josta jatkettiin kiertämään metroasemia sekä niiden lähialueita. Espoossa liikennöitiin toukokuun aikana kuutena iltana/alkuyöstä Espoon keskuksen, Kirstinmäen, Olarinluoman, Tapiolan, Otaniemen ja Leppävaaran ympäristöissä. Muuta yleistä Yökiitäjän mukana oli muutamana yönä asunnottomuuden parissa Unkarissa työskentelevä sosiaalityöntekijä. Hän oli tutustumassa Suomessa asunnottomuusongelmaan sekä etsivään työhön. Keskustelun myötä saatiin molemminpuolista, mielenkiintoista tietoa siitä miten etsivää työtä tehdään eri maissa. Yökiitäjä kävi toukokuun aikana yhteistyön merkeissä selviämishoitoasemalla sekä Hangonkadun kuntoutuskeskuksessa. Helsingin poliisi oli myös kiinnostunut Yökiitäjän liikkeistä muutamaan otteeseen. Ajoreitit olivat usein poikkeavillakin alueilla, joka kiinnitti huomiota partioiviin poliiseihin. Nämä tapaamiset päättyivät hyvässä yhteistyössä ja ymmärryksessä. 3.5.3 Raportti toiminnasta kesäkuulta 2011 Vailla vakinaista asuntoa ry:n etsivän työn yksikkö Yökiitäjä liikennöi kesäkuussa 10 yönä. Syynä hieman pienempään liikennöintiin oli alkava kesäloma. Espoon kaupungin alueella Yökiitäjä liikkui kolmena iltana. Uusia kontakteja Yökiitäjä tapasi kolme: noin 60-vuotiaan miehen, joka istui Kampin metroasemalla. Kävijä oli varsin epäsiisti, eikä hänestä saatu juuri mitään tietoja ja pakonomaista liikehdintää oli runsaasti. Yökiitäjän mukana oli myös Helsingin kaupungin lähityöntekijöitä tapaamisessa. Kävijää informoitiin saatavilla olevista palveluista. Toinen kontakti oli noin 40-vuotias espoolainen mies, joka oli Olarinluoman vastaanottokodista tuttu. Hänet Yökiitäjä tavoitti Suvelan keskusta-alueen lähikuppilan edustalta. Mies kertoi olevansa vailla vakituista asuntoa ja viettävänsä kesän ulkona ja tuttujensa luona. Kolmas kontakti oli noin 50-vuotias mies, joka tavoitettiin Herttoniemen metroasemalta. Kävijä kertoi saaneensa häädön asunnostaan noin kaksi kuukautta sitten. Lisäksi hän kertoi tuntevansa varsin hyvin Helsingin eri palvelujen tuottajat. Nyt hän oli vailla vakituista asuntoa. Yökiitäjän tutkiessa kontaktien määrää vuoden takaiseen aikaan, huomattiin kontaktien vähentyneen. Kuitenkin oli huomioitavaa, että uusia kontakteja syntyi kuukausittain, mikä oli varsin huolestuttava piirre. 19 Liikennöintipaikat Yökiitäjä liikkui samoilla alueilla kuin toukokuun aikana. Vuoro aloitettiin usein Postitalon edustalta. Tämän jälkeen partio jalkautui ja kiersi Asematunnelin sekä rautatieaseman lähiympäristön. Tästä siirryttiin Kampin metroaseman edustalle, josta jalkauduttiin kierrokselle Kampin keskuksen alueelle. Hietaniemen puistoalue, Tokoinranta ja Linnanmäen alue myös kartoitettiin. Ennen puolta yötä Yökiitäjä tarkasti torit, yleiset käymälät sekä Aikatalon ympäristön. Puolenyön aikaan siirryttiin yökahvila Kalkkerssin edustalle. Tästä jatkettiin kiertämään metroasemia sekä niiden lähialueita. Espoossa liikennöitiin kesäkuun aikana kolmena iltana/ alkuyöstä Espoon keskuksen, Suvelan, Olarinluoman, Tapiolan, Otaniemen ja Leppävaaran ympäristöissä. Muuta yleistä Kesäkuun aikana Helsingissä järjestetyt erilaiset isot kulttuuritapahtumat lisäsivät ihmisten määrää rajusti keskustan alueella. Tällä saattoi arvion mukaan olla vaikutusta Yökiitäjän kävijäkunnan vähentymisen kanssa. Helsingin kaupungin lähityöntekijät kertoivat, että Yökiitäjän sekä heidän välisen yhteistyönsä tuloksia oli kirjattu asiakastietojärjestelmään (ATJ). Yökiitäjä sai kesäkuun aikana kansalaisilta myönteistä palautetta työn ohessa. 3.5.4 Ulkona tavatut henkilöt ajalta huhtikuu-kesäkuu 2011 Miehet Naiset VVA Uusia Yhteensä Huhtikuu 25 1 23 1 26 Toukokuu 36 1 32 3 37 Kesäkuu 23 1 24 3 24 Yhteensä 84 3 79 7 87 Vuonna 2011 ulkona tavatut henkilöt 227. Kontaktit Espoossa Miehet Naiset VVA Uusia Yhteensä Toukokuu 5 0 2 2 5 Kesäkuu 3 0 1 1 3 Yhteensä 8 0 3 3 8 Vuonna 2011 Espoossa tavattuja henkilöitä oli 10 heinäkuun alkuun mennessä. 20 3.5.5 Tilasto koko toiminnan ajalta heinäkuu 2006-kesäkuu 2011 Käyntejä / tapaamiskertoja 2804 Uusia kävijöitä 474 Miehet 1504 Naiset 106 Vailla vakinaista asuntoa 1232 Liikennöidyt yöt 715 Poliisi 11 Ambulanssi 8 Päivystävä lääkäri 1 Hangonkadun katkaisuhoitoasema 12 Hietaniemenkadun palvelukeskus 15 4 PROJEKTIT 4.1 Sällikoti Kevään myötä asumisyksikössä alkoi toiminnallisempi jakso, vappuaattona pidettiin talon yhteiset grillijuhlat. Toukokuussa Kansalaistoiminta-areenalla järjestettiin Michael Jackson -ilta ja jääkiekon MMstudio, johon miehet osallistuivat innokkaasti. Olympialaiset pidettiin talon pihalla 23.5. Sällikodin joukkue sijoittui kolmanneksi. Henkilökunta ja asukkaat myivät tapahtumassa vohveleita. Rahoilla ostettiin pitsatarpeet karaoketapahtumaan. Kesäkuu alkoi yhteisillä pihatalkoilla. joiden yhteydessä oli myös perinteiset grillijuhlat. Kesäkuussa oli myös tikkakisat, ja juhannuksena tietysti grillattiin. Kesällä oli enemmän tekemistä ja asukkaat olivat kiireisempiä, joten Steissi-hanke ei juuri edennyt. Sällikodin asukkaat eivät osallistuneet Vartiosaaren toimintaan yhtä paljon kuin aikaisempina kesinä. Parilla aktiivisella Vartiosaaren kävijällä oli terveysongelmia ja muutama heistä oli talvella juonut itsensä niin huonoon kuntoon, etteivät päässeet lähtemään. Tutun porukan puute vähensi muidenkin intoa lähteä saareen. Huhtikuussa Sällikodissa aloitti uusi lähihoitaja, joka tuli sairaanhoitajan tilalle. Vaihto sujui kitkattomasta, koska sairaanhoitaja oli ehtinyt perehdyttää uuden työntekijän tehtäviinsä perusteellisesti. Uusi työntekijä oli aikaisemmin ollut Sällikodissa opiskelijaharjoittelijana, joten hän tuli tuttuun toimintaympäristöön. 21 Huhtikuussa vietettiin lopettaneen työntekijän läksiäiset ja toukokuussa oli koko henkilöstön virkistyspäivä. Työnohjaus Risto Ruokolaisen kanssa jatkui toukokuun, jonka jälkeen oli kesätauko. Jakso oli häiriö- ja väkivaltatilanteiden suhteen melko levoton. Toukokuussa taloon muuttanut uusi asukas aiheutti useampia uhka- ja häiriötilanteita. Tämä on hyvin tavallista ennen kuin asukas on sopeutunut uuteen ympäristöön. Myös henkilökunta reagoi helpommin, koska asukasta ei tunneta niin hyvin, ja hänen käyttäytymistään ei kyetä ennakoimaan. Ambulansseja jouduttiin soittamaan huonoon kuntoon menneille asukkaille melko usein. Toukokuussa yksi asukas muutti palveluasumiseen.
© Copyright 2024