Budjetti 2015 - Raahen koulutuskuntayhtymä
RAAHEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 - 2017 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ ..................................................................................................................................... 3 1.1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS .................................................................... 3 1.2 JÄSENKUNNAT JA KUNTIEN ÄÄNIVALTA YHTYMÄVALTUUSTOSSA ................ 5 1.3 VÄESTÖ............................................................................................................................... 5 1.4 HENKILÖSTÖ ..................................................................................................................... 6 2 TAVOITTEET ............................................................................................................................. 6 2.1 YLEISTAVOITTEET ........................................................................................................... 6 2.2 TOIMINNALLISET TAVOITTEET .................................................................................... 7 2.3 TUKIPALVELUT ............................................................................................................... 11 2.4 TOIMINTASUUNNITELMAN TAVOITTEET VUOSILLE 2015–2017 ...................... 12 2.4.1 Raahen ammattiopisto ............................................................................................. 12 2.4.2 Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto ............................................................... 13 2.4.3 Ruukin maaseutuopisto ............................................................................................ 14 3 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS 2015–2017 ...................................................... 18 3.1 YLEISTÄ ............................................................................................................................ 18 3.2 TALOUDELLISET TAVOITTEET................................................................................... 18 3.3 ALIJÄÄMÄTARKASTELU ............................................................................................... 21 3.4 KT-, TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT SEKÄ INVESTOINNIT ......................... 21 2 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 1 YLEISTÄ 1.1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Ammatillinen koulutus on kokemassa ehkä suurimmat muutokset sitten ammattikoulujen perustamisen 1960-luvulla. Tällä hetkellä koulutuksen rahoitus ja opetussuunnitelmat sekä järjestäjäverkko ovat muutoksessa. Taustalla ovat valtion talouden säästöt, joiden mukaan ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ollaan leikkaamassa 260 miljoonaa euroa seuraavien vuosien aikana. Lisäksi näyttää, että säästöt eivät pääty tähän, vaan tiedossa olevien säästöjen lisäksi paineet uusiin leikkauksiin ovat kasvamassa valtion ja kuntien taloustilanteen edelleen heiketessä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa on koottu jo useiden vuosien ajan yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Raahessakin järjestäjäverkkoratkaisuja on mietitty useaan eri otteeseen. Monta selvitystä ja selvitysmiestä on ollut hakemassa alueellisesti tyydyttävää ratkaisua. Kuntayhtymän yhtymävaltuusto on tehnyt päätöksen Jokilaaksojen kuntayhtymään liittymisestä, ja Raahen kaupunginhallitus puolestaan on päättänyt aiemmin suuntautumisesta Oulun suuntaan. Kaikkinensa sekava tilanne päätöksenteossa on vaikeuttanut kuntayhtymän kehittämistä ja vienyt voimavaroja muulta kehittämiseltä. Nyt tilanne näyttää pitkästä aikaa tämän suhteen paremmalta; Raahen koulutuskuntayhtymän hallitus on aktiivisesti pyrkinyt hakemaan ratkaisua, joka turvaa kuntayhtymälle omien järjestämislupien saannin. Raahen kaupunki on muuttanut suhtautumistaan Raahen aikuiskoulutuskeskuksen ja kuntayhtymän yhteistyöhön. Taustalla ovat opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset suuremmista koulutuksen järjestäjistä. Lokakuussa 2013 raahelaisten yhteinen delegaatio kävi ministeriössä selvittämässä tilannetta. Ministeriön ohjeistus oli, että kuntayhtymän ja Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy:n toiminnot tulee saattaa yhden juridisen toimijan alle. Tämän mukaisesti on edetty ja Raahen kaupungilta on viestitty, että näin tultaisiin menettelemään. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tiedossa 26.11.2014 ministeriöön tehtävän uuden vierailun tuloksia. Kuntayhtymän ja aikuiskoulutuksen yhdistymisen lisäksi ministeriölle on päätetty esittää sovittu paikallinen yhteistyö Raahen Porvari- ja Kauppakoulun ja sen edustaman Pohjois-Suomen yksityisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Tällä sopimuksella sovitaan yhteistyöstä eri alojen koulutuksissa sekä koulutuksen kehittämiseen liittyvistä asioista. Alueellisesti on sovittu laajemmastakin yhteistyöstä, jonka avulla Raahessa voidaan toteuttaa sellaisia koulutuksia, joihin sillä itsellään ei ole järjestämislupia. Tällaisia koulutuksia ovat mm. lähihoitajien ja logistiikka-alan koulutukset. Vierailu ministeriöön ja siellä tehtävät linjaukset ovat tärkeitä toisen asteen koulutuksen tulevaisuuden kannalta. Raahen alueella on neuvoteltu myös laajemmasta toisen asteen yhteistyöstä, jossa olisivat mukana myös alueen lukiot ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Tällä hetkellä näyttää siltä, että alueella ei ole riittävää tahtoa siirtää lukio- ja ammatillista koulutusta saman koulutuksen järjestäjän alaisuuteen. Ministeriön järjestämislupien kriteereissä on kuitenkin selkeästi kerrottu, että järjestämislupia myönnettäessä arvioidaan ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön kokonaisuutta. Raahen koulutuskuntayhtymän ja Raahen aikuiskoulutuskeskukselta siirtyvän luvanvaraisen toiminnan yhdistäminen ei siis todennäköisesti riitä, vaan tarvitaan myös muita kokonaisuutta tukevia toimintoja. Toivottavaa on, että ministeriöön tehtävän vierailun aikana saadaan riittävän selkeä kanta siihen, onko esitettävä malli yhteistyöstä sellainen, jonka 3 myös ministeriö on valmis hyväksymään. Talouden haasteet ovat ministeriön säästötoimenpiteiden vuoksi suuret, minkä vuoksi kuntayhtymässä on toteutettu talouden vakauttamisohjelma kuluneen vuoden aikana. Vakauttamisohjelmassa on haettu säästöjä erityisesti koulutuksen tukitoimintoja kehittämällä, lisäksi Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto on luopumassa kaupungilta vuokraamistaan tiloista. Toimintoja on tiivistetty Lybeckerin päärakennuksen ja ammattiopiston yhteyteen. Näillä toimenpiteillä tilannetta on saatu vakiinnutettua, mutta paljon on vielä tehtävä. Yhdistyminen aikuiskoulutuksen kanssa tuo toiminnan tehostamiseen uusia mahdollisuuksia, sillä se mahdollistaa esimerkiksi tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä. Talouden ja järjestäjäverkkoratkaisun lisäksi myös opetussuunnitelmat muuttuvat. Opintoviikkojen tilalle tulevat opintopisteet ja samalla aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen tulevat entistä tärkeämmiksi. Yksilöllisten opintopolkujen merkitys tulee kasvamaan huomattavasti. Nämä muutokset lisäävät opettajien koulutuksen tarvetta. Kuntayhtymään on perustettu toiminnan kehittämiseksi tiimit, joissa on edustus kaikista opistoista ja henkilöstöryhmistä. Tiimejä on viisi: markkinointitiimin vetäjänä toimii Virpi Siipo, opiskelijahuollon ja hyvinvointitiimin vetäjänä on Sanna Holappa, pedagogista tiimiä vetää Kirsi Autio, aikuiskoulutustiimin vetäjänä on Esa Lehto sekä yrittäjyyden ja työelämäyhteistyön tiimiä vetää Jukka Pekka Ansamaa. Suuri haaste on myös laatujärjestelmän kehittäminen. Toiminnan laatu on yksi keskeisistä kriteereistä, jolla opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi tulevien järjestämislupien myöntämisedellytyksiä. Kuntayhtymään perustettu laatutyöryhmä koordinoi laadun kehittämistoimenpiteitä. Tuleva vuosi pitää näin sisällään monia haasteita ja on raahelaisen ammatillisen koulutuksen kannalta monessa suhteessa ratkaiseva. Jukka Pekka Ansamaa 4 1.2 JÄSENKUNNAT JA KUNTIEN ÄÄNIVALTA YHTYMÄVALTUUSTOSSA Raahe Merijärvi Pyhäjoki Siikajoki 15 1 2 3 Yhtymävaltuuston jäsenten äänimäärä perustuu jäsenkuntien peruspääomaosuuksiin siten, että kukin alkava 260 000 euron peruspääomaosuus antaa jäsenelle yhden äänen. Uusittu perussopimus tuli voimaan 1.1.2013. 1.3 VÄESTÖ Väestön määrää koskevat perustiedot ja kehitystarkastelut sekä keskiasteen koulutukseen tulevien henkilöiden määrälliset arviot ilmenevät seuraavista taulukoista. RAAHEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNTIEN ARVIOITU VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2012–2040 ____________________________________________________________________ VÄKILUKU KUNTA 2012 2013 2014 2020 2030 2040 ____________________________________________________________________ RAAHE 22 618 25 618 25 607 25 578 25 351 24 853 MERIJÄRVI 1 192 1 184 1 178 1 148 1 122 1 106 PYHÄJOKI 3 340 3 323 3 307 3 253 3 183 3 079 SIIKAJOKI 5 614 5 589 5 571 5 500 5 436 5 376 VIHANTI 3 011 0 0 0 0 0 ____________________________________________________________________ YHTEENSÄ 35 775 35 714 35 663 35 479 35 092 34 414 ____________________________________________________________________ Tiedot tilastokeskus 28.9.2012 sekä ennusteet 2012–2040 KESKIASTEEN KOULUTUKSEEN TULEVA IKÄLUOKKA JÄSENKUNNITTAIN VUOSINA 2014 - 2027 (Tilastokeskus 28.9.2012) JÄSENKUNTA 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 RAAHE 339 317 336 313 303 306 342 341 321 358 341 341 337 339 MERIJÄRVI 17 24 17 17 26 14 15 22 18 18 13 16 12 20 PYHÄJOKI 41 44 48 32 43 45 30 39 41 39 42 46 41 42 SIIKAJOKI 83 93 75 83 89 89 52 85 92 71 76 88 84 84 480 478 476 445 461 454 439 487 472 486 472 491 474 485 5 1.4 HENKILÖSTÖ Ammattitaitoisen, pätevän ja tavoitteisiin sitoutuneen henkilöstön merkitys on ensiarvoisen tärkeää koulutuskuntayhtymän toimintastrategiansa mukaisen perustehtävän tuloksellisessa toteuttamisessa. Raahen koulutuskuntayhtymässä oli 144 työntekijää vuonna 2013 (tilinpäätös 2013). Työntekijöiden määrä on vähentynyt vuonna 2014 yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena, ja vuonna 2015 kuntayhtymässä on noin 140 työntekijää. Vuonna 2015 eläköityy yksi vakinainen työntekijä. Pedagoginen pätevyys on 86,2 prosentilla opettajakunnasta (14.11.2014). Kuntayhtymän henkilökunnalla on hyvät kansainvälisyysvalmiudet. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja kouluttamiseen panostetaan myös vuonna 2015. Koko henkilöstöä koskeva koulutussuunnitelma ohjaa osaamisen kehittämistä. Kuntayhtymän päämääränä on motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee tuloksellisesti, asiakaslähtöisesti ja ennakoivasti. Tämä turvataan myös henkilöstöohjeistuksilla, joka on selkeää ja ajan tasalla. Sairauspoissaolojen määrä on henkilöstön tilaa kuvaava mittari. Sairauspoissaoloprosentti ja sairauspäivien määrä kuvaavat henkilöstön sairastavuutta yleisellä tasolla. Huomiota on kiinnitettävä sairauslomien pituuteen, poissaolojen syihin sekä eri ammattiryhmien sairastamiseen. Työntekijöiden sairauspoissaolopäivien määrä lisääntyi vuonna 2013 edellisvuodesta, ja sairauspoissaoloja oli 40,1 prosentilla henkilökunnasta. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,8 ja poissaolopäiviä oli keskimäärin 7 per henkilö. Kuluvana vuonna sairauspoissaoloprosentti on edelleen noussut: lokakuun loppuun mennessä se oli 3,5 %, ja sairauspoissaolopäiviä oli 10,7 per henkilö. Aktiivisella ja oikea-aikaisella puuttumisella voidaan estää työkyvyn heikkeneminen ja siitä mahdollisesti seuraava sairastuminen. Varhaisen tuen mallia toteuttamalla ehkäistään uusia sairauslomia, työkyvyn menetystä ja ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Sairauspoissaoloista aiheutuu sekä työnantajalle että yhteiskunnalle merkittävät kustannukset. Henkilöstötilinpäätös laaditaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä ja se hyväksytään myös yhtymävaltuustossa. 2 TAVOITTEET Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt, että kaikki nykyiset koulutuksen järjestämisluvat päättyvät vuoden 2016 loppuun mennessä. Uusien 1.1.2017 voimaan tulevien järjestämislupien haku alkaa vuonna 2015. Raahen koulutuskuntayhtymä hakee uutta ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa. 2.1 YLEISTAVOITTEET Opetusministeriö vahvisti toisen asteen koulutuksen järjestämisluvan Raahen koulutuskuntayhtymälle 990 opiskelijalle 1.1.2010 alkaen. Opetusministeriö on kuitenkin vähentänyt aloituspaikkoja siten, että lukuvuodelle 2013–2014 myönnettiin 965 aloituspaikkaa, 6 930 aloituspaikkaa lukuvuodelle 2014–2015 ja 890 aloituspaikkaa lukuvuodelle 2015– 2016. Myöhemmin tässä talousarviossa esitetään koulutuspaikkatavoitteet oppilaitoksittain. KOULUTUKSEN TAVOITTEET Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Nuorille järjestettävässä koulutuksessa toimitaan yhteistyössä vanhempien kanssa. YHTEYDET TYÖELÄMÄÄN Ammatillisessa koulutuksessa otetaan erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä toimitaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. PALVELU- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Koulutukseen voi tarpeen mukaan liittyä alan palvelu- ja kehittämistoimintaa. Opistoissa voidaan antaa ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi ammatillista lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutusta. YHTEISTYÖTAVOITTEET Tavoitteena on yhteistyön lisääminen ja kehittäminen talousalueen, elinkeinoelämän ja muiden oppilaitosten kanssa. Yhteistyö Raahen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa tiivistyy, kun aikuiskoulutuskeskus liittyy koulutuskuntayhtymään 1.1.2016. Neuvotteluja yhteistyöstä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa jatketaan vuonna 2015. Muiden oppilaitosten kanssa harjoitettavan yhteistyön kautta voidaan laajentaa koulutusalatarjontaa alueen nuorille sekä selvittää mahdollisesti syntyviä säästöjä rationalisoinnilla. 2.2 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Raahen koulutuskuntayhtymä tarjoaa yhteiskunnan ja työelämän tarpeita ja kehitystä vastaavaa laadukasta toisen asteen perus- ja lisäkoulutusta sekä siihen liittyvää työ-, palvelu- ja kehittämistoimintaa. Kuntayhtymän arvoina ovat me-henki, myönteinen ja luovuuteen kannustava toimintaympäristö, jatkuva uudistuminen sekä kestävä kehitys. Raahen ammattiopisto, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto sekä Ruukin maaseutuopisto yhdistyvät 1.8.2015 alkaen. VISIO 2020 (Toimintastrategia 2012–2020) Raahen koulutuskuntayhtymä on itsenäinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä. Koulutuskuntayhtymä tarjoaa nuorille ja aikuisille helposti saavutettavan työelämän tarpeisiin perustuvan koulutuksen ja osaamisen. Työelämä on ratkaisevassa asemassa koulutustarjontaa määriteltäessä. 7 Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi kuntayhtymän toimipaikat ovat yhteistyössä paitsi keskenään myös muiden toisen asteen oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. Toiminta-ajatuksen tuloksena rakentuu toisen asteen koulutuksen hallinnollinen ja toiminnallinen malli. Korkeakouluyhteistyön ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa korkeakouluopintoihin ja osallistua tutkimus- ja kehittämistyön yhteiseen käytännön kokeilutoimintaan. Syrjäytymiskehityksen ehkäisemisessä noudatetaan 0-toleranssia. Tutkintotuotokset aloittaneista ja koulutuksen jälkeinen työelämään sijoittuminen vastaavat maan parhaiden oppilaitosten tasoa. Kuntayhtymässä toimitaan ennakoivasti huomioiden valtionhallinnon vaatimukset ja toimenpiteet. OPISKELIJAHUOLTO JA TUKITOIMET Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014. Sen myötä koulutuskuntayhtymässä tehdään kaikkien opistojen yhteinen Raahen koulutuskuntayhtymän opiskelijahuoltosuunnitelma, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Suunnitelmaa työstää Opiskelijahuollon ja hyvinvoinnin tiimi. Opiskelijahuollon kokonaistarvetta arvioidaan kouluterveyskyselyn, opiskelija- ja henkilöstöpalautteen sekä huoltajien palautteen pohjalta. Lain velvoittama yhteisöllinen ja yksilökohtainen opiskelijahuolto on kuvattu tarkasti opiskelijahuoltosuunnitelmassa. Opiskeluhuollon painopisteenä on ennaltaehkäisevä toiminta. Raahen koulutuskuntayhtymän opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat opiskeluterveydenhuollonpalvelut sekä kuraattori- ja psykologipalvelut sekä kasvatusohjaajan palvelut. Kasvatusohjaajan palvelut ovat oppilaitoksen tarjoamia palveluja, eivätkä ne kuulu lain määräämiin opiskeluhuollonpalveluihin. Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa on myös kaksi luokkaohjaajaa ja Ruukin maaseutuopistossa työskentelee asuntolanohjaaja. Oppilaitoksessa opintojen ohjaus ja ammatillisen erityisopettajan antamat palvelut kuuluvat kiinteänä osana opiskeluhuoltoon. Kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisestä vastaa Raahen kaupunki, opiskeluterveydenhuoltopalvelu tulee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta. Siikajoen kunta tarjoaa koulukuraattori- ja psykologipalvelut Ruukin maaseutuopistolle. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3 ja 9§.) Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien ja opiskeluhuollon palveluista vastaavien työntekijöiden tehtävänä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista. Opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa, tukee häntä opintojen eri vaiheissa ja kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja. Opinto-ohjauksella edistetään opintojen tavoitteellisuuden, suunnitelmallisuuden ja valinnaisuuden toteutumista sekä ehkäistään opintojen keskeyttämistä. Tavoitteena on myös tukea opiskelijan ammatillista kasvua sekä sijoittumista jatko-opintoihin tai työelämään. Opinto-ohjauksen tuntien lisäksi opiskelija voi 8 osallistua pienryhmänohjaukseen ja saa henkilökohtaista ohjausta opiskeluunsa ja elämäänsä liittyvissä asioissa. Opinto-ohjauksen kokonaisuudesta vastaa opinto-ohjaaja, mutta ohjaustyöhön osallistuvat aktiivisesti myös erityisopettajat, ryhmänohjaajat, luokanohjaajat ja aineenopettajat. Ryhmänohjaaja on ”lähiohjaaja”, joka perehdyttää ryhmänsä koulun käytänteisiin, toimii tiedottajana, edistää luokkahengen syntymistä, seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja poissaoloja ja osallistuu koulun ja kodin yhteistyöhön. Aineenopettaja ohjaa ja seuraa oman aineensa opiskelua ja tekee yhteistyötä ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Tarkemmin opinto-ohjausta kuvataan opinto-ohjaussuunnitelmassa. Raahen koulutuskuntayhtymässä on saatavilla ammatillista erityisopetusta. Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja jatkosijoittumisessaan erityistä tukea. Tuen tarpeen syitä ovat esimerkiksi oppimisvaikeudet, psyykkiset tai sosiaaliset ongelmat sekä fyysiset sairaudet. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus toteutetaan integroituna omassa ryhmässä sekä tarvittaessa pienryhmissä. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ja tukea niin opinnoissa kuin päivittäisessä elämässä. Erityisopettajan kanssa voi suorittaa myös rästiin jääneitä tehtäviä suunnitelmallisesti ja yksilöllistä tukea saaden. Tarkemmin erityisopetuksesta on erityisopetuksen järjestämisestä koskevassa suunnitelmassa. AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS JA KURSSITOIMINTA Ammatillista lisäkoulutusta jatketaan elinkeinoelämän tarpeiden mukaisina kursseina ja koulutuskokonaisuuksina. Koulutusta voidaan järjestää myös iltaisin ja viikonloppuisin. Opettajien täydennyskoulutusta järjestetään myös opiston omana kurssitoimintana. OPISKELIJAKUNNAN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET Lisätään opiskelijakuntien vaikuttamismahdollisuuksia koulutuskuntayhtymän kehittämisessä. Näyttötoimikunnassa, ammatillisissa neuvottelukunnissa, tiimeissä ja erilaisissa työryhmissä on opiskelijajäseniä. AMMATILLISET NEUVOTTELUKUNNAT Ammatilliset näytöt on liitetty koulutustoiminnan osaksi 1.8.2006 lähtien. Muiden tehtäviensä ohella ammatillisten neuvottelukuntien rooli on keskeinen muutoksen valmistelussa. Tavoitteena on, että ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Koulutuskuntayhtymän eri opistoissa ammatillisia neuvottelukuntia on yhteensä kymmenen. YRITTÄJYYS Oppilaitosten eri linjojen opetussuunnitelmissa huomioidaan yrittäjyys, jota annetaan myös valinnaiskurssien muodossa. Raahen ammattiopiston sisäinen yritystoiminta jatkuu siten, että oppilaitoksessa on maksullista työtoimintaa myös loma-aikoina. Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa aloitettiin Nuori Yrittäjyys eli NY-toiminta syksyllä 2013. Toimintaan osallistuville opiskelijoille kertyy vuoden aikana vähintään viisi opintoviikkoa ylimääräisiä yrittäjyysopintoja. NY-toimintaa on myös Raahen ammattiopistossa ja lisäksi Lybeckerin opistossa on harjoitusyritystoimintaa. Ruukin maaseutuopistossa yrittäjyys on keskeinen osa tutkintoon johtavaa opetusta. Yrittäjyyden ja työelämäyhteistyön tiimi on päättänyt perustaa osuuskunnan opiskelijoiden yrittäjyyden edistämiseksi vuonna 2015. 9 KANSAINVÄLISYYS Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on opetuksen ja oppimisen laadullinen kehittäminen, tiedotustoiminnan parantaminen sosiaalisen median välineitä käyttämällä, henkilöstön kieli- ja kulttuuritaitojen parantaminen ja alueellisen yhteistyön lisääminen. Toiminta sisältää koti- ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentamista ja laajentamista, opiskelija- ja asiantuntijaliikkuvuutta, projektitoimintaa, kieli- ja kulttuuriopintoja sekä tukitoimia, joilla edistetään kansainvälisyyskehitystä. Toiminnan avulla opiskelijoita valmennetaan työelämän edellyttämään kansainvälisyyteen. Kv-toiminnassa hyödynnetään myös ECVET-järjestelmää. Yhteistyön keskeisenä toteutusmuotona on opiskelija- ja opettajavaihto. Opiskelijoillemme tarjotaan mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan tai työssä oppimisestaan ulkomailla. Samoin yhteistyöoppilaitosten opiskelijoille tarjotaan vastaavasti mahdollisuutta opiskella Suomessa. Opiskelijavaihdoissa pyritään vastavuoroisuuteen siten, että niin vaihtokuin vierailevien opiskelijoiden määrä olisi tasapainossa. Opiskelijoiden ulkomaiset opinnot ja työharjoittelu pyritään rahoittamaan pääosin EU- ja OPH-rahoitteisilla hankkeilla. Lukuvuonna 2014–2015 Raahen koulutuskuntayhtymässä ovat meneillään seuraavat liikkuvuushankeet: WosCos+, ArteCult V (rahoitus Erasmus+ ohjelmasta) ja WEB-PREP for mobility (rahoitus LdV-ohjelmasta) sekä Opetushallituksen rahoittamat Let´s go international at home-, Eurooppalainen opintopolku- ja Connect Equus Overseas-hankkeet. Tärkeimmät ulkomaiset yhteistyöorganisaatiot sijaitsevat Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Puolassa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Virossa, Englannissa ja Turkissa. Opiskelijavaihto on mahdollista kaikilla kuntayhtymän oppilaitosten tarjoamilla aloilla. Tulevan vuoden tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä Suomen lähialueilla, esimerkiksi Nordplushankkeen avulla. Kuntayhtymän henkilökunnalle järjestetään mahdollisuus kielten opiskeluun Suomessa ja ulkomailla vuosittaisen määrärahan rajoissa. Kansainvälistä toimintaa toteuttavat opettajat ja opiskelijat. Heidän apunaan ovat kansainvälisyystyöryhmä ja opistojen kvkoordinaattorit. Raahen ammattiopistossa on toimistosihteeri, joka avustaa kaikkia kuntayhtymän oppilaitoksia kv-työn toteutuksessa. Yhteydenpidossa partnereiden kanssa hyödynnetään mobiiliteknologiaa ja sosiaalista mediaa perinteisten menetelmien lisäksi. MUU HANKETOIMINTA Raahen koulutuskuntayhtymä koordinoi OPH-rahoitteista Varmemmin töihin 2014 -hanketta. Hanke kuuluu laajennetun työssäoppimisen hankkeisiin. Kuntayhtymässä hanketta on koordinoinut Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto. Hanke päättyy 31.12.2015. LaatuSampo-hanke on Lamppu 2015 -hankkeen jatkohanke. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän koordinoimalla ja OPH:n rahoittamalla hankkeella jatketaan vuoden 2013 aikana suunniteltua laatutyötä siirtymällä suunnitteluvaiheesta laatutyön toteutukseen. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2014 - 31.12.2014. Kyseiselle hankkeelle on haettu lisää toteutusaika, mutta sitä koskevaa päätöstä ei ole saatu tätä talousarviota kirjoitettaessa. Raahen hyvinvointikuntayhtymän koordinoimassa Raahen seutukunnan kuntakokeilu -hankkeessa kehitetään Raahen koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opetusmenetelmiä, pilotoidaan uusia tutkintojen suoritusmalleja ja parannetaan opiskelijoiden edellytyksiä suoriutua opinnoistaan. Kuntakokeilu-hankkeen yleisenä tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Hankkeessa rakenne- 10 taan paikalliseen kumppanuuteen perustuva integroitu toimintamalli, jonka avulla parannetaan Raahen seudun työllisyyttä, palvelujen vaikuttavuutta ja palveluprosessien sujuvuutta. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2012 - 31.12.2015. 2.3 TUKIPALVELUT IT-PALVELUT It-palvelut hankitaan Raahen kaupungilta 1.2.2015 alkaen kaikissa Raahen koulutuskuntayhtymän opistoissa. KIINTEISTÖNHOITO Kiinteistönhoito järjestetään pääosin omana tuotantona kaikissa opistoissa. Opistojen keskinäistä sekä yhteistyötä Raahen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa tiivistetään v. 2015 tehokkuuden lisäämiseksi. KULJETUKSET Nykyisen lainsäädännön mukaisesti koulumatkatuki maksetaan opintotukikeskuksen kautta osana opintotukea. LAITOSHUOLTO Laitoshuolto järjestetään omana tuotantona kaikissa opistoissa. MAJOITUS Nykyisissä opiskelija-asuntoloissa on 80 paikkaa. Opiskelijat hakeutuvat usein alivuokralaisasuntoihin. Ruukin maaseutuopistolla on oma opiskelija-asuntola, jossa asuntolapaikkoja on riittävästi. OPISKELIJAPALVELUT Opistoissa on omat opintosihteerinsä, mutta heidän yhteistyötään niin kuntayhtymän sisällä kuin Raahen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa tiivistetään. RUOKAHUOLTO Opiskelijoiden ateriat on ostettu Raahen kaupungilta 1.1.2014 alkaen kaikissa Raahen toimipisteissä. TERVEYDENHUOLTO Opiskelijoiden terveydenhuolto järjestetään Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kautta. VARASTOINTI Varastointia kehitetään ja selvitetään uuden varastointijärjestelmän tarpeellisuus. 11 2.4 TOIMINTASUUNNITELMAN TAVOITTEET VUOSILLE 2015–2017 2.4.1 Raahen ammattiopisto 1. Opisto tarjoaa opiskelijoille hyvät ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet sekä seuraa opiskelijoiden keskeyttämistä, läpäisyä, työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista opetushallituksen tuloksellisuusrahoituksen vaikuttavuusmittarista sekä tilastokeskuksen tilastoista. - 2. Koulutuksen laatua parannetaan opettajien täydennyskoulutuksen, työelämäjaksojen, itsearvioinnin ja seurantatutkimuksista saadun informaation avulla - 3. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan: koulutusmenoihin varataan henkilöstömenoista vähintään 3 % Päätoimisten opettajien muodollinen pätevyys on vähintään 85 % Opiston taloutta hoidetaan kestävällä ja vakaalla pohjalla - 4. Keskeyttämisprosentti on korkeintaan 10 % Läpäisyprosentti on 70 % Opiskelijoiden työllistyminen on 65 % Jatko-opintoihin sijoittumisen osuus on 15 % Kaksoistutkintoa opiskelee vähintään 15 opiskelijaa Kesätyöpaikkoja järjestetään vähintään 15 opiskelijalle Opiskelijakohtaiset kustannukset ovat valtakunnallista keskiarvoa Opiston täyttöaste suhteessa budjetoituun on 105 % syksyn laskentapäivänä eli 20.9., jolloin perustutkinto-opiskelijamäärän tavoite on 591. Ammatillista lisäkoulutusta järjestetään alueen tarpeiden mukaan Henkilökunnan (henkilötyövuosien) määrä suhteutetaan opiskelijamäärään, jolloin se on korkeintaan 0,14 Kansainvälistymisen tavoitteet - Työssäoppimassa tai opiskelemassa ulkomailla on 20–30 opiskelijaa lukuvuosittain Asiantuntijaliikkuvuuteen osallistuu viisi opettajaa 1–2 viikon vaihtojaksoilla Vahvistetaan ja laajennetaan lähialueyhteistyötä (Ruotsi, Norja, Tanska, Barents) esimerkiksi Nordplus-hankkeiden avulla Vahvistetaan ja laajennetaan oppilaitoksen eurooppalaista yhteistyöverkostoa Otetaan huomioon kv-toiminnassa uusi Erasmus+ -ohjelma vuosille 2014–2020 Varaudutaan Pyhäjoelle rakennettavan ydinvoimalan myötä alueemme elinkeinoelämässä tapahtuviin muutoksiin Pyritään lisäämään tasa-arvoa kansainvälistymisessä valitsemalla ulkomaanvaihtoihin kaikkien alojen opiskelijoita Korostetaan kotikansainvälistymistä ja uutta teknologiaa 12 2.4.2 Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto 1. Opisto tarjoaa opiskelijoille hyvät ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet sekä seuraa opiskelijoiden keskeyttämistä, läpäisyä, työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista Opetushallituksen tuloksellisuusrahoituksen vaikuttavuusmittarista sekä tilastokeskuksen tilastoista. - 2. Koulutuksen laatua parannetaan opettajien täydennyskoulutuksen, työelämäjaksojen, itsearvioinnin ja seurantatutkimuksista saadun informaation avulla. - 3. Keskeyttämisprosentti on korkeintaan 10 % Läpäisyprosentti on 67 % Opiskelijoiden työllistyminen on 60 % Jatko-opintoihin sijoittumisen osuus on 20 % Kaksoistutkintoa opiskelee vähintään 15 opiskelijaa Kesätyöpaikkoja järjestetään vähintään kahdelle opiskelijalle Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan: koulutusmenoihin varataan henkilöstömenoista vähintään 3 % Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus on vähintään 90 % Henkilöstö on motivoitunutta ja työhönsä sitoutunutta Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston taloutta hoidetaan kestävällä ja vakaalla pohjalla. - 4. Opiskelijakohtaiset kustannukset ovat valtakunnallista keskiarvoa Oppilaitoksen täyttöaste on 105 %, jolloin perustutkinto-opiskelijamäärän tavoite on 266. Ammatillista lisäkoulutusta järjestetään alueen tarpeiden mukaan Henkilökunnan (henkilötyövuosien) määrä suhteutetaan opiskelijamäärään, jolloin se on korkeintaan 0,13. Kansainvälistymisen tavoitteet - Työssäoppimassa tai opiskelemassa ulkomailla on 20 opiskelijaa lukuvuosittain. Oppilaitoksella on yhteydet useaan eurooppalaiseen alan oppilaitokseen. Opetushenkilöstö osallistuu liikkuvuushankkeisiin ja hanketyöhön kansallisesti ja kansainvälisesti. 13 2.4.3 Ruukin maaseutuopisto 1. Opisto tarjoaa opiskelijoille hyvät ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet sekä seuraa opiskelijoiden keskeyttämistä, läpäisyä, työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista opetushallituksen tuloksellisuusrahoituksen vaikuttavuusmittarista sekä tilastokeskuksen tilastoista. - 2. Keskeyttämisprosentti on korkeintaan 15 % lähiopetuksena toteutetussa koulutuksessa Läpäisyprosentti on vähintään 65 % lähiopetuksena toteutetussa koulutuksessa Opiskelijoiden työllistyminen on vähintään 60 % tilastokeskuksen tilastossa Korkea-asteen jatko-opintoihin sijoittumisen osuus on 7 % Kaksoistutkintoa opiskelee vähintään 1 opiskelija/vuosikurssi Maaseutuyrittäjä-, hevostenhoitaja- ja ratsastuksenohjaajakoulutusta sekä monimuotokoulutuksena luonto-ohjaajan koulutus Ammatillista lisäkoulutusta järjestetään vähintään 1 opiskelijatyövuoden verran Koulutuksen laatua parannetaan opettajien täydennyskoulutuksen, työelämäjaksojen, itsearvioinnin ja seurantatutkimuksista saadun informaation avulla. - 3. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan: koulutusmenoihin varataan henkilöstömenoista vähintään 2,5 % Muodollinen kelpoisuus on vähintään 75 %:lla päätoimisista opettajista Henkilöstöpalautteen perusteella henkilöstö on motivoitunutta ja työhönsä sitoutunutta Opiston taloutta hoidetaan kestävällä ja vakaalla pohjalla. 4. Opiskelijakohtaiset kustannukset ovat valtakunnallista keskiarvoa Oppilaitoksen täyttöaste on 105 %, jolloin perustutkinto-opiskelijamäärän tavoite on 120. Ammatillista lisäkoulutusta järjestetään alueen tarpeiden mukaan Henkilökunnan määrä on korkeintaan 0,25 henkilötyövuotta/opiskelija Kansainvälistymisen tavoitteet - Työssäoppimassa tai opiskelemassa ulkomailla on vähintään viisi opiskelijaa lukuvuosittain. Oppilaitoksella on vuosittain yhteistyötä vähintään yhteen alan eurooppalaiseen oppilaitokseen. Henkilöstö osallistuu liikkuvuushankkeisiin tai kv-hanketyöhön vähintään viisi päivää/vuosi. Ruukin maaseutuopisto harkitsee Hevosurheilukeskuksen ostamista v. 2015 aikana. 14 YHDISTELMÄ OPETUSTOIMEN TAVOITTEISTA VUODELLE 2015 Opiskelijamääräarvio vuodelle 2015 painotettu keskiarvo kl./sl. 20.9. täyttöaste 105 % Raahen ammattiopisto Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto Ruukin maaseutuopisto 563 253 114 591 266 120 Yhteensä 930 977 Lisäkoulutuksen opiskelijamäärä (ei sisällä lyhytkursseja) vuonna 2015 (opiskelijamäärä/opiskelijatyövuosi) Raahen ammattiopisto Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto Ruukin maaseutuopisto 20/3 Aloituspaikat vuonna 2015/aloituspaikat vuonna 2014 Raahen ammattiopisto Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto Ruukin maaseutuopisto 248/250 112/112 55/44 + 12 (mava) 15 RAAHEN AMMATTIOPISTO OPISKELIJAMÄÄRÄT V. 2006 - 2015 600 595 594 595 586,5 590 581 580 580 574 570 564 563 560 550 540 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 arvio 293 278 268,2 273,9 2010 2011 2012 2013 2014 2015 arvio LYBECKERIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPISTO OPISKELIJAMÄÄRÄT V. 2006 - 2015 600 500 400 300 252 272 280,5 286 2006 2007 2008 2009 320 253 200 100 0 RUUKIN MAASEUTUOPISTO OPISKELIJAMÄÄRÄT V. 2006 - 2015 600 500 400 300 200 99 112 118 122 126 114 116 111,8 113 114 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 arvio 100 0 16 NUORISOASTEEN KOULUTUS - MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET VUONNA 2015 LINJAN NIMI ALK. POHJAALOITUSAIKA KOUL. PAIKAT ______________________________________________________________________________ RAAHEN AMMATTIOPISTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Autoalan perustutkinto - ajoneuvoasentaja S PK 18 Kone- ja metallialan perustutkinto - levyseppähitsaaja S PK 18 - koneistaja S PK 18 - koneen asentaja S PK 18 Rakennusalan perustutkinto - talonrakentaja S PK 18 Talotekniikan perustutkinto - putkiasentaja S PK 18 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto - sähköasentaja S PK 18 - automaatioasentaja S PK 18 Laboratorioalan perustutkinto - laborantti S PK/YO 18 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hiusalan perustutkinto - parturi-kampaaja S PK 18 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto kokki S PK 18 tarjoilija S PK 18 MUU KOULUTUS Ammattistartti; ammatilliseen peruskoulutukseen S PK 16 ohjaava ja valmistava koulutus Maahanmuuttajien ammatilliseen perusK PK 16 koulutukseen valmistava koulutus LYBECKERIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPISTO KULTTUURIALA Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto S Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto S Kuvallisen ilmaisun perustutkinto S TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto S RUUKIN MAASEUTUOPISTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maatalousalan perustutkinto Hevostalouden perustutkinto Luontoalan perustutkinto S S S PK/YO PK/YO PK/YO 32 32 32 PK/YO 16 PK/YO PK/YO PK/YO 20/0 25/5 10 Määrällisiä tavoitteita voidaan tarkistaa linjoittain toimintavuoden aikana huomioiden OPM:n vahvistama kokonaisopiskelijamäärä. 17 3 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS 2015–2017 ”Kuntayhtymän taloutta tulee hoitaa kestävällä ja vakaalla pohjalla.” 3.1 YLEISTÄ Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) määrittelee oppilaskohtaisen yksikköhinnan, jonka valtio maksaa oppilaitokselle. Valtio perii kotikunnan maksuosuuden kunnan asukasmäärän perusteella kotikunnalta. Koulutuskuntayhtymän vuoden 2015 talousarviovalmistelu perustuu yhtymähallituksen 26.8. (111 §) hyväksymään Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 - 2017 taloussuunnitelman laadintaohjeisiin. Talousarviossa on huomioitu vuonna 2014 aloitetut talouden vakauttamistoimenpiteet. Henkilöstön palkkoihin ei ole kirjattu korotuksia vuodelle 2015. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat on budjetoitu vuoden 2014 tasoon vähennettynä 2,7 %:lla ja lisättynä 1,11 %:n indeksikorotuksella. Talousarvio on laskettu 930 opiskelijamäärän mukaan, jossa on huomioitu opiskelijamäärään kohdistuvat leikkaukset. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinta (keskiarvo) vuonna 2015 on 10 390 euroa/opiskelija. Investointitaso jatkuu vuonna 2015 varsin korkealla tasolla toiminnan laajuuteen nähden: rakennus- ja täydennyskalustoinvestoinnit ovat yhteensä n. 1,4 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit ovat Lybeckerin uudisrakennuksen yläkerroksen rakentaminen sekä Ruukin maaseutuopiston ruokalan ja keittiön muutostyöt. Koulutuskuntayhtymän hankintameno kirjataan talousarviovuodesta 2015 alkaen käyttötalouden kuluksi, jos hankintameno alittaa 10 000 euroa (alv. 0 %). Kuluvan talousarviovuoden aikana kyseinen raja on ollut 8 409 euroa (alv. 0 %). Muutoin poistoajat ja -menetelmät pidetään ennallaan. 3.2 TALOUDELLISET TAVOITTEET 1) Valtionosuuksilla, omilla tuloilla ja luotolla katetaan käyttö- ja investointimenot samoin kuin lainojen lyhennykset eikä jäsenkunnilta peritä maksuja em. menoihin. 2) Kuntayhtymällä on täyttöaste vähintään 105 % järjestämisluvan opiskelijamäärästä syyslukukauden tilastointipäivänä 20.9. 3) Oppilaitosten henkilöstö suhteutetaan vallitseviin olosuhteisiin ja oppilasmääriin. 4) Vuosikate on vähintään poistojen suuruinen. 5) Vuosikate riittää niin käyttöomaisuusinvestointeihin kuin lainojen lyhennyksiin. Talonrakennustoiminta/perusparannukset katetaan edellisten vuosien säästöillä ja tarvittaessa lainoilla. 6) Oppilaitosten kiinteistöjen kunto turvataan riittävillä vuosi- ja peruskorjauksilla. Kiinteistöjen korjaustyöt pyritään tekemään oppilaitoksen omana eli opiskelijatyönä. Talous- ja toimintasuunnitelmassa on suunnitelma vuosien 2015 - 2017 investoinneista: uudisrakennuksista, peruskorjauksista ja täydennyskalustoista. 18 Alla olevassa taulukossa esitetään päättyneiden tilikausien taloudellisia tunnuslukuja sekä arvioita vuosille 2014–2017. Järjestäjäverkkoratkaisun mahdollisia vaikutuksia ei ole huomioitu v. 2016–2017-taloussuunnitelmissa. TALOUDEN TUNNUSLUKUJA V. 2010 - 2017 Raahen koulutuskuntayhtymä Arviot TA 2014 - TS 2017 Vakauttamisohjelman toimenpiteet on huomioitu ao. laskelmissa. 1000 e TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 11 592 12 396 11 558 12 191 11 467 11 173 10 600 10 500 Toimintakulut -10 473 -11 279 -11 094 -11 322 -10 579 -10 200 -9 750 -9 620 1 119 1 117 464 869 888 973 850 880 0 -27 74 -49 2 8 20 20 1 119 1 090 538 820 890 981 870 900 -682 -744 -788 -799 -827 -842 -855 -865 460 369 -227 44 86 139 38 58 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalent. Tulos Seuraavassa taulukossa tuodaan esille koulutuskuntayhtymän talousmittarit vuodelle 2015. 19 Taloustavoitteet v. 2015 Talouden ulottuvuus Tulojen ja menojen tasapaino Tulorahoituksen riittävyys kt-menoihin Lainamäärä Investoinnit Mittari Tavoite Tavara- ja palveluhankintojen arvo Vuosikate, M€ Lainanhoitokate Investointien tulorahoitus, % Vuosikate/poistot, % Hankinnat/toimintakulut, % Rahoitusasema Vakavaraisuus Vieraan pääoman suhde tulorahoitukseen Sijoitettu pääoma Rahat ja pankkisaamiset Maksuvalmius Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Sijoitukset, M€ M€ Kassan riittävyys, pv > 80 < 15 > 0,7 0,3 > 24 Tulo- ja menorakenne Myyntituottojen osuus tulorahoituksesta Myyntituotot/toimintatulot, % > 6,5 > 0,80 >2 90 > 100 < 30 Työntekijöiden määrä RAO Lybecker Rmo Suhteutettuna opiskelijamääriin Lainanhoitokate: (vuosikate + korkokulut)/ (korkokulut + lainanlyhennykset) Tulorahoituksen riittävyys vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (hyvä yli 2, tyydyttävä 1 - 2, heikko alle 1) Investointien tulorahoitusprosentti: 100 x vuosikate/(investointimenot-rahoitusosuudet) Prosentti kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenoista rahoitetaan tulorahoituksella. Vuosikate/Poistot Tunnusluku > 100, jolloin vuosipoistot voidaan toteuttaa täysimääräisinä. Omavaraisuusprosentti: 100 x (Oma pääoma + Varaukset + Käyttöomaisuuden arvonkorotukset)/Koko pääoma Tunnusluku mittaa vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti: 100 x (vieras pääoma-saadut ennakot/käyttötulot) Paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun Maksuvalmius: 365 pv * rahavarat 31.12./kassasta maksut Kassan riittävyys päivinä 0,10 0,11 0,21 20 3.3 ALIJÄÄMÄTARKASTELU Kuntalain 65.3 §:n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Vuoden 2013 tilinpäätös oli ylijäämäinen noin 43 000 euroa, ja taseen mukainen edellisten tilikausien ylijäämä oli noin 3 milj. euroa. Kuluvan vuoden tulos on talousarvioesityksessä positiivinen, kuten myös v. 2015 talousarviossa. Raahen koulutuskuntayhtymällä ei ole alijäämän kattamisvelvoitetta. 3.4 KT-, TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT SEKÄ INVESTOINNIT Seuraavilla sivuilla käsitellään kuntayhtymän käyttötalous-, tulos- ja rahoituslaskelmat vuodelle 2015 sekä rakennus- ja täydennyskalustoinvestoinnit vuosille 2015–2017. Talousarvion tuloslaskelmasta ilmenee, että toimintatuotot/toimintakulut ovat 109,5 % vuonna 2015. Vuosikate/poistot-tunnusluku on 116,5 %. 21 22 Raahen koulutuskuntayhtymä Tulosyksikkö INVESTOINTIOSA Talonrakennus MENOT TULOT Irtain ja aineeton käyttöom. MENOT TULOT YHTEENSÄ TP2013 TA2014 TA2015 Muutos-% -1 231 183 0 -1 231 183 -567 500 0 -567 500 -1 070 000 0 -1 070 000 88,50 -456 923 0 -456 923 -255 500 0 -255 500 -336 000 0 -336 000 31,50 -1 688 106 -823 000 -1 406 000 70,80 23 24 Raahen koulutuskuntayhtymä RAHOITUSLASKELMA Tulorahoitus Vuosikate Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Toiminnan ja invest. rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys Lyhytaik.lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.var.ja po:n muut. Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaik.saamisten muutos Korott.pitkä-ja lyhytaik.muut. Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVAROJEN MUUTOS TP2013 TA2014 TA2015 Muutos-% 819 657 1 110 907 980 430 -11,70 -4 631 045 -3 811 389 0 1 110 907 -1 406 000 -425 570 0,00 -138,30 99 500 66 667 0 0 0 0 0,00 0,00 0 -200 111 -330 567 1 538 609 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 1 174 098 -2 637 291 -796 775 0 1 110 907 0 0 -425 570 0 0,00 -138,30 0,00 25 INVESTOINNIT 2015 - 2017 Rakennus Korjaustarve TA2014 Raahen ammattiopisto Auto-osasto Uudisrakennus Työsalien lasiseinien ja lasien uusiminen Demonstraatio/diagnostiikka lka työsali 1 Työsalien 1 ja 2 seinien maalaus Työsalien lattioiden korjaus 920 neliötä Laboratorio-osasto Peruskorjaus ja sen suunnittelu Kiinteistöt Kulunvalvonta-, turva- ym. järjestelmät 150 000 Kameravalvonta 8 500 Kaapelointi Äänentoistojärjestelmä Rakentamisosasto LVI-uusi halli Sähköosasto Ulkoverh. saneeraus ja lämmönvaihdin Metalliosasto Raepuhallustilan rakentaminen Maalaustilan rakentaminen Lkan M3 (it) ja opisk. taukotilojen sisustus Hallin lattioiden korjaus Ravintolaosasto Luokkien 15 ja 16 saneeraus Pukuhuoneiden saneeraus Opettajien työhuoneiden saneeraus Oppitukka Saneeraus/alakerta Saneeraus/yläkerta, portaat Lybecker Korvaavien tilojen suunnittelu 132 000 ja mahdollinen peruskorjaus Sisävalaistuksen uusiminen Ilmastoinnin modernisointi Ilmastoinnin eristeiden uusiminen Rakennusosaston tilamuutokset Hulevedet, kattovedet, maanpinnan muotoilu Ikkunoiden ja ulko-ovien uusimien Uudisrakennuksen yläkerta Puutyötilojen muutos RMO Rakennus Korjaustarve Koulurakennus Ikkunoiden uusiminen Vanha päärakennus Ruokalan ja keittiön muutostyöt 200 000 Toimistorakennus Vesikaton uusiminen ja ulkomaalaus 20 000 Asuntola Keittiöiden muutostyöt 37 000 Hlökunnan rivitalot Koneellinen ilmanvaihto 2-osakkeen remontti Navetan laajennus HUK Hevosurheilualueiden perusparannus 20 000 Kone- ja kärryvaja Varsipihatto RAO Lybecker Rmo Kuntayhtymä Yhteensä LTA2014 TA2015 TS2016 TS2017 500 000 27 000 21 000 60 000 10 000 40 000 11 000 70 000 200 000 60 000 250 000 10 000 50 000 35 000 10 000 10 000 10 000 25 000 25 000 25 000 25 000 50 000 20 000 10 000 1 242 800 148 000 80000 100 000 11 000 20 000 35 000 110 000 329 000 185 000 100 000 200 000 37 000 45 000 45 000 250 000 20 000 45 000 100 000 Yhteensä Yhteensä 158 500 132 000 277 000 567 500 0 233 000 1 390 800 580 000 0 257 000 1 390 800 1 070 000 426 000 895 000 180 000 110 000 340 000 245 000 946 000 1 250 000 Täydennyskalustot Yhteensä Investoinnit yhteensäYhteensä 255 500 823 000 255 500 336 000 338 500 272 000 1 646 300 1 406 000 1 284 500 1 522 000 26 Koneet, laitteet, kalustot Yleishallinto IT-järjestelmän uusiminen ja kehittäminen Raahen ammattiopisto Auto-osasto Työkaluvaunut opiskelijoille Parturi-kampaamo Alakerran kalustaminen ja tarvikkeet Yläkerran kalustaminen ja tarvikkeet Laboratorio Vetokaappi Kemikaalikaapit FAAS, kohdepoisto Tarvikkeiston uusiminen GC, labravälineistön uusiminen Laboratoriopöydät HPLC, IC Metalliosasto Hitsaamon uudet hitsauskoneet Hydrauliikkapenkki oheislaitteineen Ravintolaosasto Kaluston ja koneiden uusiminen Luokkien 15 ja 16 kalusteet Pukuhuoneiden kalusteet Opettajanhuoneiden kalusteet Keittiön täydennyskalusteet Sähköosasto Jakeluverkkoasema, kurssimateriaali Aurinko- ja tuulivoimalaitteistot Yhteiset aineet 2 014 2 015 10 000 10 000 2 016 2 017 36 000 36 000 12 000 40 000 18 000 15 000 10 000 20 000 10 000 20 000 26 000 34 000 15 000 15 000 21 500 17 000 15 000 15 000 15 000 9 000 27 000 Sähkövoimatekniikan opetuskaluston uud. 20 000 Verkostoasennuskalusto TT2 Tietokonet + projektori Luokkakalusteet 27 000 21 000 20 000 20 000 157 000 176 500 134 000 RAO/Yhteensä Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto Sisustus ja kalusteosasto Viestintä Valokuvauskalusto Taidekalusto IT-kalusto ja -laitteet Tietokone- ja työluokkien kalusto Animaatiokalusto Multimediakalusto Äänistudiokalusto (päivitys) Videokalusto Tapahtumatekninen kalusto Pelituotantokalusto Painotuotannon jälkikäsittelylaitteet Lybecker/Yhteensä Ruukin maaseutuopisto Tietokoneet ja opetusteknologia FilmMe-kamerajärjestelmä Navetan suunnitteluraha Maatilan kalusto (rehunkorjuukalusto) Puimuri Keittiö-/ruokahuolto koneet ja laitteet HUK:n kalusto (sis. hevoset) Pikkubussi RMO/Yhteensä Kuntayhtymän täydennyskalustot yhteensä RAO LYB RMO Täydennyskalusto yhteensä 2014 - 2017 8 500 95 500 15 000 9 000 27 000 9 000 15 000 17 000 63 000 35 000 38 000 10 000 10 000 10 000 16 000 10 000 10 000 75 000 99 000 10 000 15 000 15 000 72 000 78 000 10 000 35 000 10 000 35 000 60 000 80 000 20 000 20 000 35 000 85 000 80 000 95 500 75 000 85 000 255 500 157 000 99 000 80 000 336 000 90 000 60 000 176 500 72 000 90 000 338 500 134 000 78 000 60 000 272 000 27
© Copyright 2024