Arkkitehti on taiteilija ja insinööri Vuokra-asuminen
Kotimaisema Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti 2 • 2012 4-7 Vuokra-asuminen tarjoaa helppoutta 12-13 Lukot siirtyvät digiaikaan 8-11 Arkkitehti on taiteilija ja insinööri Ministeri Kiuru: Vuokra-asuminen on varteenoteettava vaihtoehto. s. 7 Pääkirjoitus Asumisen onnea Suomi on 2000-luvulla lähentynyt Eurooppaa ja yhtenä merkkinä tästä on myös vuokra-asumisen arvostuksen nousu. Ollaan havahtumassa sen kiistattomiin etuihin: joustavuuteen elämäntilanteiden mukaan, vaivattomuuteen ja taloudelliseen ennustettavuuteen. Institutionaalisen vuokranantajan päätavoitteita on pitää asiakkaat tyytyväisinä ja asunnot hyvässä kunnossa. Tutkimusten mukaan asuinalueen ominaisuuksia pidetään tärkeämpänä kuin asunnon ominaisuuksia. Sitä paitsi asunnonominaisuuksiin pystyy kyllä vaikuttamaan esim. remontein, mutta siirräpä talo ostarin kupeesta järven rannalle tai päinvastoin. Tähän kysymykseen on vuokra-asunto oiva ratkaisu. Vanhasta pääsee eroon ilman myyntihuolia ja uuden voi valita eri toimijoiden monipuolisesta valikoimasta. Joskus vaikuttaa siltäkin, että aina ei riitä, että huolehtii työurastaan. Ihmisellä on myös asumisura. Asumisuransa alkumetreihin tuo vuokra-asunto usein ratkaisun ja ensimmäisestä itsenäisen asumisen muodosta alkaa polku kohti haluttua asumisuran huippua. Suomalaisten asumisen unelmaan on perinteisesti mielletty kuuluvan luonto, rauhallisuus ja pientalot. Toisaalta esimerkiksi Urbaani onni –hankkeessa vuonna 2011 ihmisten ympäristökokemuksia tutkimalla selvisi, että onni löytyy myös tiiviistä kaupunkiasumisesta. Kaupunkimaisilla asuinalueilla asuvat suomalaiset ovat pääosin varsin tyytyväisiä asuinympäristöönsä, kertoo myös uusin Ympäristöministeriön ja Tilastokeskuksen toteuttama Asukasbarometri. Lähes kaikki yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvista vastaajista ovat tyytyväisiä asuinalueen yleiseen viihtyisyyteen. Melkein yhdeksän kymmenestä pitää lisäksi asumisen ympäristöystävällisyyttä tärkeänä asunnon ja asuinalueen valinnassa. Tällaisille alueille Asuntosäätiökin rakentaa erilaisia koteja monenlaisilla omistusmalleilla. Siitä vaan valitsemaan se, mikä oikeasti sopii. Onhan joku tuntemattomaksi jäänyt optimistinen henkilö todennut, että kaikki on mahdollista. Mahdottoman toteuttaminen vain vie hieman enemmän aikaa. Hyvää kesää! Päätoimittaja Ritva Bergström KUSTANTAJA Asuntosäätiö, Kalevalantie 6, 02100 ESPOO, p. (09) 809 3210, www.asuntosaatio.fi Päätoimittaja Ritva Bergström • Toimituskunta Helena Hiila, Henri Holmberg, Eija Lopmeri, Anja Mäkeläinen, Raija Mäkinen, Jorma Peltomäki, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen TUOTANTO TK mediatalo Oy, p. 010 421 5000, www.tkmediatalo.fi • Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja Valokuvaus Saara Vuorjoki, Mikko Käkelä • Kannen kuva Saara Vuorjoki • Piirrokset Juha Hellström Painopaikka Edita Prima, Helsinki • Painosmäärä 5 000 kpl Hintataso on yksi vuokra-asumisen suurimmista ongelmista pääkaupunkiseudulla. Asuntoministeri Krista Kiuru s.7 Tässä lehdessä Vuokra-asuminen 4-7 on vaivatonta Vuokra-asuminen helppo ja turvallinen asumisen muoto, varsinkin kun vuokranantaja on luotettava. Jukka Pohjanoksa nauttii eläkepäivistään upouudessa vuokra-asunnossa. Arkkitehti tekee 8-11 monipuolista työtä Arkkitehti on keskeinen henkilö talon rakentamisessa. Mutta mitä arkkitehti oikeastaan tekee? Kurkistamme arkkitehdin työhön ja pohdimme rakentamista laajemminkin. Sähköinen lukko 12-13 toimii ilman paristoja Sähköiset lukot tekevät tuloaan myös Asuntosäätiön kiinteistöihin. Uudet lukkojärjestelmät tuovat tullessaan lisää ominaisuuksia ja turvallisuutta. 14-15 Ajankohtaista • Puukerrostaloja Espooseen. Tapiolan Tuuliniitystä on varattu alue puisten asuinkerrostalojen rakentamiseksi. • Asumisen vinkki. Uudet älymittarit tulevat mittaamaan sähkönkulutusta reaaliaikaisesti myös Asuntosäätiön asuntoihin. Kotimaisema 2 • 2012 3 4 Kotimaisema 2 • 2012 Teksti Tom Kalima Kuvat Saara Vuorjoki ja Pentti Hokkanen ”Kuin ulkoistaisi asumisen” Vuokralla asuminen on tärkeä vaihtoehto eri asumismuotojen joukossa. Se voi olla pysyvä valinta tai uuden elämäntilanteen tuoma väliaikainen ratkaisu. Myös Asuntosäätiö haluaa olla mukana vastaamassa vuokra-asumisen haasteisiin lisäämällä omaa tarjontaansa. V uokra-asuntojen hinnat, kohtuuhintaisten asuntojen pula etenkin pääkaupunkiseudulla sekä siihen liittyen korkotuettujen asuntojen ongelmat ovat Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja Anne Viidan mukaan tämän hetken suurimpia ongelmia. – VTT:n kartoituksen mukaan Suomen asuntotuotantotarve on vuoteen 2030 mennessä kokonaisuudessaan noin 500 000, joista kaksi kolmasosaa keskittyy Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Lahteen, Jyväskylään ja Ouluun. Viime vuonna tuettuja asuntoja valmistui pääkaupunkiseudulle 500 ja nyt on tiettävästi valmistumassa 16 uutta kohdetta, mikä tarkoittaa noin 160 uutta asuntoa. – Tämä tahti merkitsee, että asuntopula yhä vain pahenee, eivätkä kovan rahan asunnot voi ratkaista ongelmaa, koska valtaosa uusista asunnontarvitsijoista on nuoria tai sellaisia, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä niin suuriin asumiskustannuksiin, Anne Viita sanoo. – Meidän mielestämme korkotuettujen kohteiden tuotantoa pitää pystyä lisäämään ja ennen muuta huolehtimaan siitä, että niiden neliövuokrat myös toteutuvat alhaisempina kuin kovanrahan asuntojen. Ilokseni olen huomannut, että esimerkiksi Asuntosäätiö huolehtii ns. omakustannusperiaatteen toteutumisesta omissa tuetuissa kohteissaan. Nuoret miehet vaikeuksissa. Vuokralaiset VKL ry (entinen Vuokralaisten Keskusliitto) on vuokralaisten riippumaton etujärjestä, jonka tavoitteena on mm. jakaa tietoa vuokralaisten oikeuksista, hyvästä vuokratavasta ja pyrkiä vaikuttamalla edistämään vuokralla asumista. – Meillä on vain vaikuttamisen keino, Anne Viita korostaa. Monessa asiassa järjestö on kuitenkin toiminnallaan onnistunut, sillä tietoisuus esimerkiksi hyvästä vuokrata- Jukka Pohjanoksa pääsi muuttamaan aivan uuteen asuntoon ja pitää sen hyvästä varustetasosta, mm. lasitetusta parvekkeesta ja saunasta. Vuokramarkkinoilla vaikein asema on nuorilla miehillä. He tuntuvat aina häviävän perheellisille ja nuorille naisille. vasta on kohentunut ja sen ansiosta vuokralaisten asema on huomattavasti parantunut. – Ongelmia kuitenkin edelleen on. Tällä hetkellä vaikeuksia tuntuu olevan erityisesti nuorilla miehillä. Vaikka he olisivat vakinaisessa työsuhteessa ja kaikin puolin siistejä ja kunnollisia, he tuntuvat aina häviävän perheellisille ja nuorille naisille. – Joitakin vuosia sitten ilmennyt asiattomuus naisvuokralaisia kohtaan on onneksi vähentynyt, mutta edelleen he tuntuvat vuokra-asunnon hakutilanteissa ajavan jostain syystä nuorten miesten ohi, Anne Viita toteaa. Väärä varjo. Vuokra-asumisen yllä on Anne Viidan mukaan edelleen väärä varjo. Sitä pidetään jollain tavoin vähempiarvoisena asumisen muotona. Kuitenkin siinä on monia sellaisia etuja, joita ei esimerkiksi omistamisessa ole. – Periaatteessahan on kyse siitä, että ihminen ostaa asumisensa palveluna, ikään kuin ulkoistamalla. Silloin hänen ei tarvitse tietää mitään remontoinneista, putkiremonteista tai isännöinnistä. Hänen tarvitsee vain elää vuokrasopimuksen edellyttämällä tavalla. – Vuokrakiinteistöjen isännöinti ja hallinnointi ovat yleensä ammattilaisten käsissä, toisin kuin asunto-osakeyhtiöissä, joissa asukkaat itse joutuvat huolehtimaan kiinteistön asioista. Kotimaisema 2 • 2012 5 Anne Viidan mielestä vuokralla asumisen yllä on vääränlainen varjo. – Tähän verrattuna vuokralla asuminen on helppoa ja vaivatonta. Ei tarvitse pelätä yllättäviä remonttikuluja tai asunnon arvon alentumista, Anne Viita. Noin 600 asuntoa. Asuntosäätiöllä on tällä hetkellä lähes 600 erilaista vuokra-asuntoa. Määrä on kasvava, sillä valmistumassa on uusia asuntoja useissa eri kohteissa. Asuntojen kirjo on laaja, pinta-aloiltaan niiden koot vaihtelevat 132-neliöisestä 33-neliöiseen yksiöön. Asuntoja on Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Tuusulassa. – Korkotuetut kohteet ovat tietenkin suosituimpia, ja niihin on jonoja. Muita asuntoja löytyy helpommin, jos- kus jopa hyvinkin nopeasti, sanoo Arja Paatelainen Asuntosäätiöstä. Paatelaisen mukaan tarjolla on monentyyppisiä asuntoja, paritaloista rivitaloihin sekä erikokoisiin kerrostaloasuntoihin. – Jokaisen asunnontarvitsijan kannattaa aina täyttää hakemus, koska tilanteet elävät koko ajan. Jos meillä on hakemus valmiina, otamme heti yhteyttä hakijaan. Hakemuksen jälkeen prosessi etenee siten, että asunnon vapauduttua hakijaan otetaan yhteyttä, minkä jälkeen hänellä on pari päivää aikaa käydä katsomassa tarjolla olevaa asuntoa. Jos asunto miellyttää, sovitaan Hyvä ratkaisu eläkeläiselle Eläkkeellä oleva Jukka Pohjanoksa on asunut kuutisen vuotta Asuntosäätiön vuokra-asunnossa Leppävaarassa. -Sitä ennen asuin Vantaalla niin ikään vuokralaisena, mutta se suhde oli määräaikainen, joten oli todellinen lottovoitto, kun sain tämän asunnon. Tämän parempaa asuntoa ei eläkeläiselle ole, tämä oli aivan uusi ja tästä ei joudu lähtemään, kunhan vuokran vain maksaa, Jukka Pohjanpalo toteaa. Kauppakeskus Sellon tuntumassa oleva asunto on myös sijainniltaan erinomainen. -Olen seurannut vuokrahintoja sen verran, että tiedän tämän olevan noin 30 prosenttia edullisempi kuin monet vastaavat. Jukka Pohjanoksa kiittelee sitä, ettei asunnon vuokra ole kolmeen viimeiseen vuoteen edes noussut. 6 Kotimaisema 2 • 2012 Vanhemmat korkotuetut asunnot ovat tietenkin haluttuja edullisen vuokran tai erinomaisen sijainnin vuoksi. sopimuksentekoaika, muuttoaikataulu sekä avaimen antamisen aika. – Asukas tekee itse tietenkin sähkösopimuksen ja ottaa kotivakuutuksen. Laajakaista valmiina. Monissa Asuntosäätiön omissa kohteissa on maksuton laajakaistayhteys valmiina. Vuokralaisen tarvitsee tehdä uusi sopimus vain, jos haluaa nopeamman yhteyden. – Asuntosäätiön tekninen isännöinti tarkistaa jokaisen asunnon, kun vuokralainen vaihtuu. Korjausta vaativat vauriot korjataan, muut kulumiset ja kolhut kirjataan tarkastuspöytäkirjaan, jonka myös uusi vuokralainen saa. Hänellä on sen jälkeen mahdollisuus täydentää listaa, jos havaitsee muita puutteita, Arja Paatelainen kertoo. – Tämä paperi säilytetään ja se vapauttaa vuokralaisen vastuusta niistä kohteista, jotka tarkastuspöytäkirjaan on merkattu. Perusperiaatteena on, että Asuntosäätiö vastaa huoneiston normaalista kulumisesta ja vuokralainen tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheutetuista vaurioista. Asumisen turvaa. Vuokralaisen kannalta Asuntosäätiö on turvallinen vuokranantaja. Yksityisellä sektorilla on aina se mahdollisuus, että omistaja tarvitsee asunnon omaan käyttöön tai haluaa sen myydä. Näin ei säätiössä käy, vaan toimintaan on sitouduttu ja vuokrasuhde jatkuu. Asuntojen peruskorjaus- ja putkiremonttitilanteissa Asuntosäätiö on usein jopa pystynyt osoittamaan asukkaille tilapäisen asunnon remonttien ajaksi. – Asuntosäätiöllä on eniten vuokrakohteita Espoossa, esimerkiksi Kivenlahdessa, Leppävaarassa, Matinkylässä, Saunalahdessa, Suurpellossa, Tapiolassa, Tuomarilassa, Ymmerstassa sekä Vanttilassa. Tämän lisäksi vuokra-asuntoja löytyy Helsingin Aurinkolahdesta, Vantaan Ulrikanpuistosta ja Vallinojasta sekä Tuusulasta. – Uusia kohteita on valmistumassa Suurpeltoon. Sinne valmistuu mm. vapaarahoitteinen Apila elokuun lopussa. Myös Leinelään on tulossa vuokra-asuntoja seuraavana vuonna, Arja Paatelainen kertoo. Vuokrat ovat kilpailukykyisiä ja vaihtelevat luonnollisesti kohteiden mukaan. Vanhemmat korkotuetut asunnot ovat tietenkin haluttuja edullisen vuokran tai erinomaisen sijainnin vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Leppävaaran Huvilinnanmäen asunnot. Neljä kysymystä ministeri Kiurulle 1. Millaisena näette vuokra-asuntojen roolin tämän päivän asuntomarkkinoilla? Vuokra-asunnot muodostavat keskeisen osan asuntomarkkinoita. Niiden merkitys on suurin kasvavilla kaupunkiseuduilla, esim. Helsingissä, missä se on yhtä yleistä kuin omistusasunnossa asuminen. 2. Olette puhunut halvempien vuokra-asuntojen puolesta. Mitkä ovat ne keinot, joilla hintatasoa voitaisiin alentaa? Tarvitsemme lisää asuntoja vastaamaan siihen kysyntään, joka muuttoliikkeen vuoksi ylittää olemassa olevan tarjonnan. Uusi asuntopoliittinen toimenpideohjelma tarjoaa tiettyjä välineitä uudistuotannon edellytyksien parantamiseksi. Tarvitaan toimenpiteitä koko asuntotuotantoketjussa, jotta sen pullonkaulat saadaan poistettua. Yksi tärkeä väline on aiesopimusmenettely, jota paraikaa valmistellaan usean kasvukeskuksen osalta. 3. Millaisena näette a) valtion, b) kuntien ja c) rakennuttajien roolin tässä taistelussa? Kohtuuhintaisen asuntotuotannon talkoisiin tarvitaan kaikkia toimijoita. Olen korostanut, että eri osapuolten yhteistyö on keskeisessä roolissa. Kaikkien on pyrittävä samaan suuntaan, ja lisäisin joukkoon myös rakennusteollisuuden ja kiinteistönvälitysalan, eli koko asuntosektorin toimijakentän. 4. Onko hallituksella vireillä mitään konkreettisia toimenpiteitä, joilla vuokra-asuntojen, ennen kaikkea kohtuuhintaisten, tuotantoa elvytetään? Hallitus toteutti jo viime syksynä korkotukilainoituksen omavastuukoron puolittamisen tavallisessa vuokra-asuntotuotannossa. Se on historialliseksikin luonnehdittu päätös, jolla voidaan alentaa uusien vuokra-asuntojen laskennallisia lähtövuokria 2,5–4 €/m². Lisäksi 3.5.2012 hyväksytty asuntopoliittinen toimenpideohjelma sisältää eri hallinnonaloilta yhteensä 45 erilaista toimenpidettä, joilla asuntotuotantoa ja erityisesti vuokraasuntotuotantoa pyritään edistämään. Kyseinen ohjelma yhdessä MALaiesopimusten ja liikennepoliittisen selonteon kanssa muodostaa kokonaisuuden, joka pyrkii nimenomaan lisäämään asuntotuotantoa. Asuntoministeri Krista Kiuru peräänkuuluttaa kaikkia rakennusalan toimijoita osallistumaan talkoisiin, joiden tavoitteena on saada markkinoille kohtuuhintaisia vuokra-asunotja. Kotimaisema 2 • 2012 7 Teksti Tom Kalima Kuvat Saara Vuorjoki Arkkitehdissä asuu pieni taiteilija 8 Kotimaisema 2 • 2012 Arkkitehdin työn vaiheita Kilpailu tai tilaus. Arkkitehdin työ käynnistyy joko arkkitehtikilpailulla tai tilauksella. Tontin ehdot. Työ alkaa tonttiin ja kaavaan tutustumisella. Kaava sanelee omat, usein tiukat ehtonsa. Tontti ja sen topografia puolestaan vaikuttavat esimerkiksi maisemallisten seikkojen ja ilmansuuntien huomioonottamiseen. Ehdotusvaihe. Luovan työn sävyttämä ideointivaihe, jossa etsitään ratkaisuja tulevasta rakennuksesta. Ehdotuksiksi jalostuu lopulta 2-3 suunnitelmaa, joista tehdään kuvalliset esitykset. Luonnosvaihe. Valittua ehdotusta viedään eteenpäin. Mukaan tulevat huonejärjestykset ja viranomaiskontaktit. Rakennuslupavaihe. Mukana ovat kohteen muutkin erikoissuunnittelut, esim. LVIym. tekniikat. Urakkalaskenta. Urakoitsija valitaan ja päätetään lopullisesti mm. laatutasosta. Rakentaminen alkaa Malliasunto. Yksi mallitoteutus, josta tarkistetaan taso. Tarkistusten vaihe. Rakentamisen loppuvaiheessa arkkitehdin työssä korostuvat tarkistukset. Kotimaisema 2 • 2012 9 Arkkitehdin työssä tarvitaan insinööriä ja taiteilijaa, jonka luovuutta rajoittavat usein monet reunaehdot, kuten esimerkiksi taloudellisuus ja asemakaava- ja rakennusmääräykset. L aaja-alainen ymmärrys koko rakentamisen kentästä on hyväksi, sillä valmis lopputulos on kuitenkin aina kompromissi. – Silti haluan aina saada jokaiseen työhöni jotain uutta, sanoo arkkitehdin työstä kertova arkkitehti Juha Mutanen. – Uskon, että aika moni arkkitehti haluaa tuntea itsensä luovaksi taiteilijaksi. – Se on mielestäni myös tärkeää, sillä arkkitehti on ainoa, joka voi tätä roolia kantaa rakentamisen teknisessä ketjussa, Juha Mutanen sanoo. – Tämä on myös yksi edellytys sille, että arkkitehtuuri kehittyy ja on aikansa ilmentymä. Kehitys on rakentamisen alalla tosin monesta syystä varsin hidasta. Sen vuoksi ihmiset usein sanovatkin, että mikään ei asuntorakentamisessa muutu. Muutoksen näkee kuitenkin, jos tarkastelee arkkitehtuuria laajemmalla perspektiivillä. – Vanhat töölöläistalot tai Tapiolan rakennukset ja miljööt asuntoineen ovat hyvin erilaisia verrattuna uusiin asuinalueisiin. Aika näyttää, mitkä kohteet ja alueet ovat myös tulevaisuudessa arvostettuja ja onnistuneita ja mitkä eivät. Juha Mutasen mukaan hyvää tällä hetkellä on ainakin se, että taas tehdään paikalla muurattuja tai rapattuja rakennuksia eikä enää pelkästään täyselementtirakennuksia, jotka olivat ”muodissa” turhankin pitkään. – Tästä saa kiittää tai moittia asemakaava-arkkitehtejaä, sillä ilman heitä elementtitaloja rakennettaisiin varmasti vieläkin, Mutanen naurahtaa. Muuntojouston tekijä. Juha Mutanen on asuntora- kentamisen alalla tullut tunnetuksi muuntojoustoisten asuintalojen luojana. Tällä tarkoitetaan taloja, jossa arkkitehti on luonut mahdollisuuksia tai useamman valmiin vaihtoehdon samasta asunnosta. Ensimmäiset tällaiset tulivat Helsingin Arabianrantaan ja seuraavaksi Nelospesään, Pohjois-Haagaan. – Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että rakennettavissa asunnoissa voisi olla enemmän muuntelun mahdollisuuksia. Nyt ne rajoittuvat turhan usein pelkästään siihen, että asunnon ostaja voi valita erilaisista kaakelivaihtoehdoista tai materiaaleista. – Kuitenkin ihmisten tarpeet voivat olla hyvin erilaisia. Joku voi tarvita useita huoneita, toinen taas saman verran neliöitä, mutta mieluummin vähemmän huoneita. Näiden mahdollisuuksien tarjoamiseen tarvitaan Mutasen mukaan arkkitehtia, sillä muuntelu on asuintaloissa mahdollista vain tietyissä rajoissa, koska monet tekniset yksityiskohdat ja määräykset sanelevat tiukat reunaehdot. 10 Kotimaisema 2 • 2012 Mielestäni rakennettavissa asunnoissa voisi olla enemmän muuntelun mahdollisuuksia. Turhan usein muutosmahdollisuudet rajoittuvat pintamateriaalien valintaan. Ihmiset kuitenkin haluavat persoonallisten muunteluiden mahdollisuuksia, sen on esimerkiksi loft-tyyppisten asuntojen suosio osoittanut. – Asunnon joustavuus mahdollistaa myös sen, että asunto voi palvella samaa perhettä erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi huoneita voidaan tarvita vähemmän, kun lapset muuttavat kotoa, Juha Mutanen toteaa. Kilpailu tai tilaus. Arkkitehdin työ voi käynnistyä kah- della tavalla, joko arkkitehtikilpailun tai suoran toimeksiannon kautta. Kilpailut antavat usein enemmän pelivaraa ja niissä voidaan myös helpommin etsiä uusia, innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi hankalille tonteille. – Tämän uuden etsimisen vuoksi toivoisin, että ehdotus- ja ideointivaiheeseen varattaisiin enemmän aikaa. Ymmärrän, että kustannuspeikko hallitsee koko rakentamisen prosessia, mutta laadukkaalla suunnittelulla pystytään varmasti löytämään kulloiseenkin tilanteeseen myös kustannusraamin mukaisia ratkaisuja. – Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että myös rakennuttaja on laajakatseinen ja valmis tähän. Hyvä lopputulos on monen osatekijän summa, ja prosessi edellyttää kaikilta osapuolilta avoimia mieliä. Muuten vaarana on, että tehdään jatkuvasti kaikki tutulla ja turvallisella tavalla. Tontti ja kaava. Arkkitehdin työ alkaa tilaohjelmasta, tontista ja asemakaavasta. Tontin koon lisäksi ratkaisuihin vaikuttavat kerrosluku, kaupunkikuva sekä asemakaavamääräykset, jotka vaihtelevat jopa saman kaupungin vierekkäisillä alueilla hyvinkin yksityiskohtaisista varsin väljiin. – Itselläni on tapana käydä aina tontilla tarkistamassa tontin topografia, ilmansuunnat, maisema, mahdolliset häiriötekijät jne. Moni arkkitehti haluaa tuntea itsensä luovaksi taiteilijaksi. Työssä yhdityykin hyvin taiteellisuus ja insinööriosaaminen. – Seuraavana on työni todellinen herkkupala, eli ehdotusvaihe, jossa ideoin saatua toimeksiantoa. Mitä enemmän on aikaa tehdä erilaisia suunnitelmia ”mappi-ööhön”, sitä parempi on oletettavasti myös lopputulos. Yleensä minulla on kahdesta kolmeen ehdotusta, jotka esittelen rakennuttajalle, Juha Mutanen kertoo. Kun näistä on valittu yksi vaihtoehto, arkkitehti lähtee viemään sitä eteenpäin luonnos-vaiheeseen. – Tässä vaiheessa tarkentuvat asunnon sisäinen huonejärjestys, keittiöiden ja kylpyhuoneiden mitoitus ja ennen kaikkea kalustuksen kautta varmistetaan asunnon toimivuus. Tässä vaiheessa ollaan myös yhteydessä viranomaisten, mm. pelastuslaitoksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Tällä varmistutaan siitä, että tuleva rakennus sopii paikkaan ja että tarvittavat rakennusmääräykset on otettu huomioon. – Myös asuntojen ennakkomarkkinointi käynnistyy usein tässä vaiheessa. Erikoissuunnittelu. Kun markkinat ovat antaneet pa- lautteen tuotteesta, käynnistyy rakennuslupavaihe, jossa viimeistään mukaan liittyvät erikoissuunnittelijat, joilta tulevat LVIS-ratkaisut, rakennejärjestelmät, hormit, pihat jne. – Tässä vaiheessa voivat esimerkiksi kylpyhuoneet vielä vaihtaa paikkaa, mutta sen jälkeen huonejärjestykset lukittuvat. Seuraavana on vuorossa urakkalaskenta-aineiston valmistaminen, jossa määräytyy mm. tulevan asunnon laatutaso. Urakkakilpailun tai -neuvottelun jälkeen valitaan urakoitsija, minkä jälkeen rakentaminen käynnistyy. – Tämän jälkeen arkkitehdin työt vähenevät ja hän keskittyy ennen muuta valvontaan. Usein tehdään jossain vaiheessa malliasunto, josta tuleva ostaja voi nähdä, miltä asunto näyttää ja mitä luvattu laatu on käytännössä. Arkkitehti Juha Mutanen pitää arkkitehtikilpailuista, koska niissä korostuu suunnittelun luova prosessi. – Viimeisenä vaiheena arkkitehdin kannalta rakennusprosessissa on valvojan kanssa tehtävä tarkastus, missä todetaan yhdessä määritellyn laatutason ja suunnitelmien toteutuminen, Juha Mutanen kertoo. Hänen mukaansa usein kuulee moitittavan tiukkoja ohjeita ja määräyksiä. – Puhutaan usein neljän määräyskokoelmaosion kahlitsevasta yhtälöstä. Näillä tarkoitetaan esteettömyyden vaatimuksia, paloturvallisuuden edellytyksiä, käyttö- ja huoltoturvallisuutta sekä asuntosuunnittelun ohjeita. Mielestäni niihin ei kuitenkaan pidä jumittua. Ne ovat olemassa olevia reunaehtoja, joihin pitää sopeutua. On parempi, että otetaan esimerkiksi esteettömyyden vaatimukset jo suunnitteluvaiheessa huomioon, niin että myöhemmin ei tarvitse tehdä usein kalliita ja vaikeita muutoksia, arkkitehti Juha Mutanen toteaa. Kotimaisema 2 • 2012 11 Teksti Tom Kalima Kuva Mikko Käkelä Digitaalinen lukko korvaa mekaanisen Perinteiset mekaaniset lukot siirtyvät hiljalleen historiaan. Tilalle tulevat digitaaliset järjestelmät, jotka tarjoavat ennen muuta enemmän turvallisuutta, mutta myös mukavuutta ja kustannustehokkuutta. L ukitsemisalan kehitystä voi hyvin verrata siihen murrokseen, joka on ollut nähtävissä lähes kaikilla sektoreilla. Esimerkiksi mekaaninen kirjoituskone on historiaa ja perinteiset filmille kuvaavat kamerat on lähes tyystin korvattu digikameroilla. Sama on käynnissä lukkojen maailmassa, sanoo toimitusjohtaja Mika Pukari iLOQ:ista. Asuntosäätiö on valinnut suomalaisen ILOQ Oy:n lukkotoimittajakseen. Järjestelmää voidaan pitää kansainvälisestikin merkittävänä innovaationa, sillä se poikkeaa kilpailijoistaan mm. siinä, että lukkosysteemin elektroninen järjestelmä ei tarvitse toimiakseen lainkaan patteria, eli erillistä virtalähdettä. Tämän vuoksi se voidaan helposti asentaa kaapeloimatta sekä uusiin että vanhoihin kohteisiin. – Järjestelmä on myös täysin huoleton, koska asukkaiden ei tarvitse lainkaan miettiä avaimen tai lukon paristojen vaihtamista, ILOCK Oy:n myyntipäällikkö Tomi Karjalainen kertoo. Tuottaa energiansa. iLOCK:n takana on Mika Pukari. Hän on koulutukseltaan automaatioinsinööri ja näki sekä alan kehityksen että käyttäjien tarpeet työskennellessään yrittäjänä lukkoalalla. – Totesin, että perinteiset lukot ovat ongelmallisia sekä käyttäjille että lukkoliikkeille, koska sarjoittaminen on hankalaa ja kallista. Avaimen poistaminen edellyttää usein kaikkien lukkojen ja avainten uusintaa. Lisäksi mekaanisten avainten patenttisuojaus vanhenee väistämättä, minkä jälkeen turvallisuus heikkenee koska avaimia voi valmistaa kuka tahansa, Mika Pukari toteaa. – Halusimme kehittää digitaalisen järjestelmän, joka vastaa näihin ongelmiin ja olisi lisäksi mahdollisimman käyttäjäystävällinen. iLOQ:in järjestelmässä paristottomuus on ratkaistu siten, että järjestelmä tuottaa itse oman energiansa. Kun avain pistetään lukkopesään, tämä käynnistää energiaa tuottavan tapahtuman ja lataa itseensä avaamiseen tarvittavan energiamäärän. Useita etuja. Digitaalisella avaimella on Karjalaisen mukaan useita etuja, joista hyötyvät sekä asukkaat että taloyhtiöt. 12 Kotimaisema 2 • 2012 – Ensimmäinen on tietenkin turvallisuus. On inhimillistä, että avaimia katoaa. Sitä käy sekä aikuisille että lapsille. Vääriin käsiin joutunut avain on aina suuri turvallisuusriski, joka ei koske pelkästään kyseistä asuntoa, vaan koko taloyhtiötä, koska avain käy ulko-oviin ja yleisiin kellari- ja varastotiloihin. – Samanlainen vahinko voi käydä jopa huoltomiehelle, joka kadottaa yleisavaimen, Tomi Karjalainen toteaa. Yksittäisen perinteisen kotiavaimen kadottaminen ja sen korvaaminen uudella maksaa asukkaalle noin 200 euroa. Uudelleen sarjoittamiseen voi mennä jopa muutama päivä. – Meidän järjestelmässämme hävinneen avaimen korvaaminen on äärimmäisen yksinkertainen ja kustannustehokas toimenpide. Sen voi tehdä esimerkiksi vuokrataloyhtiön kiinteistösihteeri omalla työpöydällään, omalla tietokoneellaan. – Tietokoneessa on meidän ohjelmistomme, sekä pieni laatikko, joka ohjelmoi avaimen. Avaimeen tulee uusi koodi, ja ensimmäisellä käyttökerralla se poistaa hävinneen avaimen järjestelmästä, minkä jälkeen sitä ei enää voi käyttää, Tomi Karjalainen selittää. Koko talon sarjoitus. Myös koko talon uudelleen sarjoittaminen on helppoa. Jos todella käy niin, että yleisavain katoaa, voidaan ohjelmointilaitteella käydä siirtämässä lukkoihin uusi koodi, joka poistaa kadonneen avaimen ja korvaa sen uudella. – Edes asukkaille ei välttämättä tarvitse tehdä toimenpiteestä ilmoitusta, koska ovia ei avata. Laite vain työnnetään lukkoon ja ohjelmointi tapahtuu neljässä sekunnissa, Tomi Karjalainen kertoo. Hänen mukaansa iLOQ mahdollistaa monia muitakin toimintoja, jotka sekä lisäävät turvallisuutta että käyttömukavuutta. – Digitaalinen järjestelmä sisältää sellaisia ominaisuuksia, joita on kehittyneissä kulunvalvontajärjestelmissä, jotka tosin maksavat noin 2 000 euroa per jokainen ovi. iLOQ jättää muistiin 500 käyttökerran lokitiedot, mistä voidaan lukea, millä avaimella kyseiseen tilaan on viimeksi menty. Myös kelloajat ja päivätiedot on mahdollista saada, jos ky- Jos todella käy niin, että yleisavain katoaa, voidaan ohjelmointilaitteella käydä siirtämässä lukkoihin uusi koodi, joka poistaa kadonneen avaimen ja korvaa sen uudella. seiseen lukkosylinteriin asennetaan kellolisälaite. Sen jälkeen se kertoo tarkat ajat siitä millä avaimella ovi on milloinkin avattu. Kulkurajoituksia. Järjestelmään on mahdollista Karjalaisen mukaan liittää myös monia kiinteistön hallinnointiin liittyviä toimintoja. Jos halutaan, että esimerkiksi pesutupaa ei häiriöiden vuoksi käytetä kuin tiettyyn aikaan, tämä tieto voidaan sijoittaa lukkoon, jolloin kyseinen ovi ei asukkaiden avaimella tähän aikaan aukea. – Myös saunavuoroja voidaan nimetä avaimien toiminnoilla niin, että ovi aukeaa vain silloin, kun saunavuoro todellisuudessa on. Vuorojen vaihdotkin käyvät helposti esimerkiksi kiinteistösihteerin koneelta, jos kiinteistössä on erillinen laite tätä vartan. – Sauna-ajan muutos ohjelmoidaan tietokoneella avaimeen ja asukas käy vain ”näyttämässä” avaintaan lukulaitteelle, minkä jälkeen oikea aikakoodi on avaimessa. Näillä eri toiminnoilla voidaan paitsi lisätä turvallisuutta, myös oleellisesti helpottaa kiinteistöjen hallinnointia. Kotimaisema 2 • 2012 13 Ajankohtaista Kysy asumisesta Puukerrostaloalue Tapiolaan Mitä olet aina halunnut kysyä asumisesta? Tällä palstalla käsitellään lukijoiden lähettämiä kysymyksiä. Lähetä omasi oheisella lomakkeella tai sähköpostitse. 1 Grillikausi on alkanut ja grillattavaakin löytyy. Voinko grillata parvekkeellani? Mikään laki ei varsinaisesti kiellä parvekkeella grillaamista, kunhan sitä ei tehdä avotulella. Muutenkin välineeksi suositellaan sähkögrilliä. Toisaalta asiassa on syytä ottaa huomioon naapurit, jotka kerrostalossa väistämättä joutuvat altistumaan grillikäryille. Huomaavainen grillaaja keskustelee asiasta naapureiden kanssa ja sopii ajankohdasta etukäteen. Hyvä naapuruus ja talorauha ovat viihtyisän asumisen perusta. 2 Uudelle puukerrostaloalueelle tulee omistusasuntojen lisäksi asumisoikeus-, vuokraja opiskelija-asuntoja erityisesti lapsiperheille. Espoon kaupunginhallituk- sen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on varannut Tapiolan Tuuliniitystä alueen Asuntosäätiölle ja Metsäliitto Osuuskunnalle asuinkerrostaloalueen suunnittelua varten. Elokuun 2013 loppuun asti kestävänä varausaikana Asuntosäätiön ja Metsäliiton tulee järjestää Tapiolan tenniskeskuksen vieressä sijaitsevalla alueella puurakentamisen mahdollistava maankäytön ideakilpailu yhdessä kaupungin kanssa. Alueen suunnittelussa luodaan edellytyksiä monipuoliselle asuntotuotannolle. Tavoitteena on rakennuttaa omistusasuntojen lisäksi asumisoikeus-, vuokra- ja opiskelija-asuntoja, erityisesti lapsiperheille. Pitkällä tähtäimellä Tuuliniityn alue suunnitellaan Tapiolan keskukseen liittyväksi asuinalueeksi. Asuntosäätiö ja Metsäliitto laativat hankkeen ja kaavoituksen edellyttämät maankäyttö-, ympäristö-, liikenne-, kunnallistekniikka- ja muut 14 Kotimaisema 2 • 2012 suunnitelmat yhteistyössä Tapiolaprojektin, kaupunkisuunnittelukeskuksen, teknisen keskuksen ja tonttiyksikön kanssa. Tontin jatkovarauksesta tai luovutuksesta päätetään erikseen kilpailun ja suunnitelmien jälkeen. Hanke eroaa vastaavista puurakentamishankkeista siten, että kehitystyössä olisi alusta lähtien Asuntosäätiö hankkeen rakennuttajana ja Metsäliiton Puutuoteteollisuus puutuotetoimittajana. Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankaisen mukaan Asuntosäätiö haluaa olla mukana tutkimassa puurakentamisen mahdollisuuksia asuntorakentamisessa sekä kehittämässä uusia asumisratkaisuja. Finnforestin kehitysrooli sisältää runkoratkaisuja. Asuntosäätiö ja Finnforestin tarkoituksena on tehdä puukerrostalohankkeessa yhteistyötä myös Aalto-yliopiston kanssa. Hankkeen myötä Tapiola voisi profiloitua edelläkävijäksi puurakentamisen edistämisessä. Yllättävien menojen takia vuokra uhkaa myöhästyä. Miten hoidan asian? Vuokra on toki aina maksettava. Poikkeuksellisten maksuvaikeuksien ollessa näköpiirissä on syytä ottaa välittömästi yhteys Asuntosäätiöön. Joissain tapauksissa on näin mahdollista sopia tilapäisistä maksujärjestelyistä. Riittävän varhaisella suunnittelulla voidaan mahdollisesti välttyä ylimääräisiltä perimiskuluilta. 3 Kuinka nopeasti saan vuokravakuuden takaisin poismuutettuani? Vakuus palautetaan irtisanomisessa ilmoittamallesi tilille reilun viikon kuluessa sopimuksen päättymisestä. Tämä kuitenkin aina sillä edellytyksellä, että asunto on ollut luovutushetkellä kunnossa, kaikki asuntoon kuuluvat avaimet on palautettu ajoissa ja vuokrarästejä ei ole. Uutta asumista Asumisen vinkit Teksti Henri Holmberg Kuva Juha Hellström Alkaneita kohteita Asunto Oy Helsingin Kotisaari Helsingin merelliseen Arabianrantaan 44 huoneistoa aina yksiöistä viiden huoneen asuntoihin. Suunnittelijana on toiminut Playa Arkkitehdit Oy ja rakentaja Lemminkäinen Talo Oy Valmistuneita kohteita Suurpellon Puna-apila Huhtikuun lopussa päästiin muuttamaan Suurpeltoon. Arkkitehtitoimisto HMV Oy:n suunnittelemassa ja NCC Rakennus Oy:n rakentamassa Puna-apilassa on 48 modernia asumisoikeusasuntoa. Helsingin Suopursu Ormuspeltoon valmistui toukokuun lopussa 23 uutta asumisoikeusasuntoa, Suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto L-N Oy ja rakentamisesta Rakennusgemini Oy. Asuntosäätiö muuttaa Syksy on usein muutosten aikaa. Niin myös Asuntosäätiö suuntaa uusiin maisemiin syyskuun tietämillä – toki kuitenki Tapiolassa pysyen. Syksyllä meidät löytää Tapiolan keskustan tuntumasta, Tuulikujalta, Euroopan korkeimmasta puurakenteisesta toimistotalosta. Lähetämme muutosta asiakkaillemme tarkempaa tietoa loppukesästä. Lukijakyselyn voittaja löytyi Kotimaisema kysyi viime numerossaan toiveita jutuista ja pyysi lähettämään erilaisia asumiseen liittyviä kysymyksiä. Saimme runsaasti palautetta ja hyviä juttuideoita, joten suuri kiitos aktiivisuudestanne! Yritämme parhaamme mukaan jatkossa täyttää toiveitanne. Kaikkien vastanneiden kesken lupasimme arvoimme 100 euron lahjakortin Stockmannille. Arvonta on suoritettu ja lahjakortin voitti Nina Ramberg Espoosta. Onnittelut voittajalle! Älymittarit tulevat Asuntosäätiön toiminta-alueella on parhaillaan menossa niin kiinteistöjen kuin huoneistojen sähkömittareiden vaihtotyö. Parhaillaan asennettavat älykkäät sähkömittarit auttavat ihmisiä saamaan oikeaa tietoa sähkölaskun muodostumisesta, sillä kaikki laskut perustuvat ajantasaiseen kulutukseen. Tästä johtuen laskutuksessa voidaan siirtyä arvio- ja tasauslaskuista toteutuneen käytön mukaiseen lukemalaskutukseen. Lukemalaskutukseen siirtymisen jälkeen esimerkiksi sähkölämmitystä käyttävien asiakkaiden sähkölasku vaihtelee lämmitysenergian tarpeen mukaan ollen kesällä pienempi ja talvella suurempi. Samoin asiakkaan tekemät säästötoimenpiteet, kuten sähkölämmitteisen rakennuksen lämpötilan lasku, näkyvät suoraan seuraavassa sähkölaskussa säästettyinä euroina. Uudet sähkömittarit mahdollistavat myös entistä hajautetumman energiantuotannon, jonka avulla esimerkiksi kuluttajat voivat myydä itse tuottamaansa sähköä takaisin sähköverkkoon. Älykkäät sähkömittarit mahdollistavat kotitalouksien omien päätelaitteiden käyttöönoton. Kotinäytöt auttavat ymmärtämään, mihin sähköä kuluu ja sen avulla voidaan paikallistaa oman sähkönkulutuksen syöppökohteet. Näin voidaan vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen. Etäluettavien mittareiden vaihdon jälkeen mittarinlukija ei käy enää lukemassa mittareita. Lisäksi asiakkaiden ei tarvitse enää ilmoittaa mittarilukemiansa, jos ovat ilmoittaneet lukemia aikaisemmin. Lähde: Fortum ja Helsingin Energia TYYLIÄ ESPOOLAISEEN VUOKRA-ASUMISEEN Syksyksi uuteen kotiin vapaita asuntoja kivenlahdessa Suurpellon Apilan nelikerroksinen rakennus kohoaa alueen eteläosaan ulkoiluväylän ja julkisten liikenneyhteyksien välittömään läheisyyteen. Tarjolla on 44 hyvin varusteltua huoneistoa: asiaankuuluvat mm. lasitetut parvekkeet, astianpesukoneet, palvelueteiset. Vuokriin sisältyy myös laajakaistayhteys. Hyviä vaihtoehtoja Kivenlahden tornitaloissa. Modernia kaupunkielämää merellisen Kivenlahden tornitaloissa. Vapautumassa muutamia kaksioita. Suurpellon Apila Piilipuuntie 1 A-B, 02200 Espoo Meriusva 02320 Espoo Huoneistoesimerkkejä: Huoneistoesimerkkejä: 2 h + k 2 h + kk + alk 3 h + kk 3 h + k + s 4 h + k + s 47,0 m² 50,5 m² 66,0 m² 72,0 m² 89,5 m² 827,05 € / kk 871,42 € / kk 1.071,51 € / kk 1.147,16 € / kk 1.396,21 € / kk 2 + kk 44,0 m² 792,93 € / kk 2 h + k + s 50,5 m² 890,00 € / kk Arvioitu valmistuminen 08/2012 4 H + K + S 89,5 m² 2 H + KK/K 47,0 m² R OH MH OH KK ET KH VH MH K MH ET KH S MH Kalevalantie 6 02100 ESPOO Puh. 09 - 809 3210 www.asuntosaatio.fi
© Copyright 2024