Kotimaisema Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti 2 • 2014 4-5 Asuntosäätiö panostaa asumisoikeusasumiseen 6-11 50-luvulla luotiin perusta tämän päivän asumiselle 12-13 Ilmoitustaulut muuttuivat digitaalisiksi Suurpellossa Asumisen ihanteina olivat itse tekeminen, säästäväisyys sekä puhdas ja valoisa koti. s. 9 Pääkirjoitus Oma koti kullan kallis Asunto kuuluu niiden perushyödykkeiden joukkoon, jota ilman normaali eläminen olisi lähestulkoon mahdotonta. Asunnon hankintaan ja asumiseen liittyy paljon myös rahallisia ja henkisiä arvoja. Asunto on ihmisen yksityistä aluetta, monille jopa osa persoonaa, sillä huoneiston halutaan näyttävän siltä miltä asukkaansakin. Oma asunto poikkeaa aina kaikista muista ja siksi sille on oma erityinen nimensäkin, koti. Asumiseen tulee löytyä vaihtoehtoja eri elämäntilanteissa oleville ihmisille. Poliitikkojen puheet hyvistä veronmaksajista eivät auta, jollei ihmisille pystytä tarjoamaan vaihtoehtoja asuntojen hankinnan suhteen. Tämä on ollut yksi niitä asioita, joihin Asuntosäätiökin haluaa vaikuttaa mm. asumisoikeusasumisen kehittämisen kautta. Tässä lehdessä lisää Asuntosäätiön ja Suomen Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtajien ajatuksia aiheesta. Sanotaan, että oma koti on kullan kallis! Näin varmasti onkin – tänään ehkä vielä kalliimpi kuin ennen. Yhä useammat meistä painimme saman asian kanssa, priorisoimme ja mietimme, pohdimme ja punnitsemme. Taantuma, lama, Kreikka, Ukraina... Kaikki vaikuttaa myös omaan ajattelumaailmaamme, oli sitten henkilökohtainen tilanteemme mikä hyvänsä. Kaikki ei siis kuitenkaan ole vain rahasta kiinni. On tunnustettu tosiasia, että kuka ei tunne historiaa ei voi hahmottaa tulevaa. Tässä numerossa aloitammekin sarjan asumisen kiehtovasta historiasta aina 50-luvulta tähän päivään. Yleisellä tasolla esimerkiksi Helsingin asunto-oloissa on tapahtunut viime vuosisadan puolivälin jälkeen huomattava muutos. Asuntojen määrä on kolminkertaistunut, asunnottomuus ja asumisahtaus 1950-luvun muodossa ovat käytännöllisesti katsoen poistuneet, alivuokralaisia on erittäin vähän ja puutteellisesti varustettuja ei ole juuri lainkaan. Kaiken tuon ”puutteen” keskellä luotiin maailmaa, jota pidetään suomalaisessa rakennustaiteessa yhtenä parhaista. Jotta muistot säilyisivät ja tiedot olisivat tutkijoiden käytössä. lahjoitti Asuntosäätiö laajat kuva- yms. arkistonsa Espoon kaupunginmuseolle parempaan kotiin asiantuntijoiden hoiviin. Tervetuloa mukaan aikamatkalle! Päätoimittaja Ritva Bergström KUSTANTAJA Asuntosäätiö, Tuulikuja 2, 02100 ESPOO, p. (09) 809 3210, www.asuntosaatio.fi Päätoimittaja Ritva Bergström • Toimituskunta Helena Hiila-O'Brien, Henri Holmberg, Esa Kankainen, Eija Lopmeri, Raija Mäkinen, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen TUOTANTO TK mediatalo Oy, p. 010 421 5000, www.tkmediatalo.fi • Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja, Anne Korkala Valokuvaajat Mikko Käkelä, Tom Kalima • Kannen kuva Lehtikuva • Piirrokset Juha Hellström Painopaikka Hansaprint, Turku • Painosmäärä 5 500 kpl Haluamme kehittää asumisoikeusasumista Suomessa ja tuoda siihen paljon uutta ja positiivista. Esa Kankainen Asuntosäätiön toimitusjohtaja, s. 5 Tässä lehdessä 4-5 Asuntosäätiö panostaa asumisoikeuteen Asuntosäätiöstä tuli Suomen suurin toimija asumisoikeusmarkkinoilla säätiön ostettua Asokodit. Tavoitteena on tarjota asumisoikeusasumisesta kiinnostuneille entistä enemmän vaihtoehtoja. p Jatkosodassa vaurioitunut rakennus puretaan jälleenrakennustyössä vuonna 1950. 6-11 50-luvulla luotiin perusta nykyiselle rakentamiselle Kotimaisema-lehti aloittaa juttusarjan, jossa paneudutaan eri aikakausien rakentamiseen ja asumiseen. 50-lukua on pidetty suomalaisessa rakennustaiteessa yhtenä parhaista. Ilmoitustaulut siirtyivät 12-13 digiaikaan Suurpellossa Digitaaliset ilmoitustaulut tuovat tiedottamiseen p Netta Savinko ja Henri Holmberg ovat tyytyväisiä uusiin info-tauluihin. tehokkuutta ja lisää mahdollisuuksia. Suurpellossa kokeillaan uudenlaista tiedottamista, ja ainakin toistaiseksi kokemukset ovat olleet hyviä. 14-15 Ajankohtaista • Kukkiva Suurpelto -tapahtumassa oli mahdollista osallistua Suurpeltokävelyyn, jonka aikana kerrottiin alueen mielenkiintoisesta historiasta. • Tapiolassa juhlittiin Ketjun ja Kolmirinteen 60-vuotispäiviä. Yhtiöt edustavat alkuperäisen puutarhakaupungin kauneinta ja perinteisintä ydintä. • Asuntosäätiö Facebookissa! Asuntosäätiön Facebook-sivut löydät osoitteesta www.facebook.com/ asuntosaatio. Tervetuloa keskustelemaan! p Lämmin kevätsää helli toukokuista Kukkiva Suurpelto -tapahtumaa. Kotimaisema 2 • 2014 3 4 Kotimaisema 2 • 2014 Teksti Timo Kivioja Kuva Mikko Käkelä Haluamme tarjota enemmän vaihtoehtoja – Haluamme vaikuttaa positiivisesti asumisoikeusasumisen kehitykseen Suomessa, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen sekä Suomen Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Marko Pyykkönen sanovat. S uomen asumisoikeusmarkkinoilla tehtiin historiaa huhtikuussa, kun Asuntosäätiö omistama Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy osti Suomen Asumisoikeus Oy:n, markkinointinimeltään Asokodit. Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen kertoo lähtölaukauksen kaupalle olleen, kun Asokotien omistajat VVO ja Sato ottivat säätiöön yhteyttä viime syksynä ja kysyivät Asuntosäätiön halukkuutta ostaa Suomen Asumisoikeus Oy. – Toki olimme heti kiinnostuneita. Puolisen vuotta asiaa pohdittiin ja kauppa syntyi huhtikuussa, Kankainen kertoo. Mistään pienestä asiasta ei ollut kysymys. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:llä oli ennestään noin 1 500 asumisoikeusasuntoa. Asokodeilla asumisoikeusasuntoja on puolestaan vajaat 14 000. Kaupan myötä Asuntosäätiöstä tuli kertaheitolla Suomen suurin asumisoikeusmarkkinoilla toimija yli 15 000 asunnolla. Kaikkiaan Suomessa on asumisoikeusasuntoja noin 40 000. Rakennuttaja ja hallinnoija löysivät toisensa. Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen kertoo Asokodeilla olevan asumisoikeusasuntoja 31 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Yhtiö on keskittynyt hallinnoimaan omistamaansa kiinteistökantaa sekä kehittämään asiakasyhteyksiään. – Emme ole rakentaneet uusia asumisoikeusasuntoja enää vuosiin. Entisen omistajan strategiat painottuivat muualle kuin uusien asumisoikeusasuntojen rakentamiseen ja kehittämiseen, ja niinpä Asuntosäätiö uutena omistajanamme tuntuukin hyvin mielekkäältä ja innostavalta, Pyykkönen toteaa. – Pystymme tarjoamaan Asokodeille rakentamisen osaamista ja kokemusta. He puolestaan pystyvät antamaan meille oppia suuren kiinteistömassan hallinnoinnista sekä olemassa olevan rakennuskannan ylläpidosta. Asokodit on myös tehnyt paljon hyvää työtä asiakasyhteyksien kehittämisessä, Kankainen sanoo. – Täydennämme siis hyvin toisiamme. Mutta varsinainen ydin on kuitenkin siinä, että haluamme yhdessä kehittää asumisoikeusasumista Suomessa ja tuoda siihen paljon uutta ja positiivista. Haluamme kehittää asumisoikeusasumisesta entistä houkuttelevamman. t Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen ja Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen näkevät asumisoikeusasumisen tulevaisuuden valoisana Suomessa. – Nyt meillä on mahdollisuus vaikuttaa kehitykseen positiivisesti ja tarjota asiakkaillemme entistä enemmän vaihtoehtoja, he toteavat. Marko Pyykkösen mukaan asumisoikeusasumisella on kysyntää ja niitä haluttaisiin lisää. Hän pohjaa tietonsa hetki sitten valmistuneeseen tutkimukseen. – Tutkimuksen mukaan suuri osa päättäjistä haluaa markkinoille kohtuuhintaisia asuntoja ja vaihtoehtoja. Asumisoikeusasuminen nähdään merkittävänä vaihtoehtona. Nyt meillä on hyvä mahdollisuus suurena toimijana tarjota vaihtoehtoja ja edistää positiivisesti asumisoikeusasumista Suomessa. Kankainen ja Pyykkönen myös vakuuttavat, että tämä tavoite ei tule jäämään pelkäksi haaveeksi, vaan asian eteen tullaan tekemään kovasti työtä. Samoin Asokodit palaa pitkän tauon jälkeen myös asumisoikeusasuntojen rakentajaksi. Asukkaalle kaikki säilyy ennallaan. Sekä Asunto- säätiön että Asokotien asukkaille kauppa ei muuta mitään. Kumpikin yhtiö jatkaa normaalia toimintaansa, ja asukkaan näkövinkkelistä katsottuna mikään ei muutu. – Emme tule tekemään nopeita ratkaisuja, vaan jatkamme rauhassa eteenpäin, Kankainen vakuuttaa. – Käyttövastikkeet ja muut asumisoikeusasumiseen liittyvät ehdot pysyvät ennallaan. Todennäköisesti tulemme jossakin vaiheessa tekemään joitakin hallinnollisia yhdistymisiä ja purkamaan päällekkäisyyksiä, mutta asukkaalle nämä eivät merkitse mitään. – Päinvastoin, haluamme kehittää asumisoikeusasumisesta entistä houkuttelevamman, Pyykkönen ja Kankainen painottavat. ● Kotimaisema 2 • 2014 5 1950luku Teksti Anne Korkiala Kuvat Designmuseo (DM), Työväenmuseo Werstas (TW) ja Lehtikuva (LK) Suomi-designin ja jälleenrakentamisen vuosikymmen Muotoilua ja arkkitehtuuria leimasi yleinen vaatimattomuus, tarkoituksenmukaisuus ja käytännöllisyys. Luonnonmateriaaleja käytettiin kekseliäästi ja suosiossa olivat kaarevat linjat sekä ihmisläheinen mittakaava. p Taideteollisuusyhdistyksen sisustusnäyttely vuonna 1950. Tuolit ja pöytä Puu-Kovera Oy, kirjakaappi Turun Puuteos Oy. Kuvaaja: Otso Pietinen (DM) 6 Kotimaisema 2 • 2014 Asuminen eri aikakausina Näillä sivuilla alkaa sarja, jossa käsitellään asumista eri aikakausina. Lähdemme liikkeelle 1950-luvulta. 50-luvulla… … arkkitehtuuri oli yhdistelmä funktionalismia ja romantiikkaa. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu saivat kansainvälistä mainetta. … rakentamista sääteli materiaalipula, rakennusalan käsityövaltaisuus ja jälleenrakentamisen kiireinen aikataulu. … rakennusliikkeet yleistyivät ja ensimmäiset nukkumalähiöt syntyivät. … uusinta uutta rakentamisessa edusti luonnonläheisen asumisen mallikaupunginosa Espoon Tapiola. …asunnot suunniteltiin käytännöllisiksi ja kodikkaiksi, keittiöt mitoitettiin aikaisempaa isommiksi ja asuntoihin suunniteltiin erillinen ruokailutila. Myös lapset huomioitiin asuntosuunnittelussa ensimmäistä kertaa. …huonekalutehtaiden koneistuksen uusiminen toi uudet huonekalumallit markkinoille vauhdilla. Kalusteiden tyyli oli siro, ja ajan muotimateriaali tiikki. Kotimaisema 2 • 2014 7 1950-luvun asumisen ihanteina olivat itse tekeminen, säästävyys sekä puhdas ja valoisa koti. Rakennushankkeet toteutettiin suurina rakennusryhminä ja kokonaisina metsälähiöinä luoden samalla monet nykyisen asuntorakentamisen perusteista. Ajanjaksoa on pidetty suomalaisessa rakennustaiteessa yhtenä parhaista. 50 -luvulla elettiin suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun voimakasta nousua. Sekä muotoilua että arkkitehtuuria leimasi yleinen vaatimattomuus, tarkoituksenmukaisuus ja käytännöllisyys. Luonnonmateriaaleja käytettiin kekseliäästi ja suosiossa olivat kaarevat linjat sekä ihmisläheinen mittakaava. Ilmeikkäät lähiöt rakennettiin ilmansuunnat huomioiden maastoa muotoileviksi huomioiden ympäröivä luonto. Yksityisten tahojen rinnalla asuinkerrostalojen rakennuttajina olivat kunnat ja aatteelliset tahot, kuten vuonna 1951 perustettu Asuntosäätiö. Valtion Asuntotuotantotoimikunta eli Arava takasi jatkuvuuden rahoittamalla asuntorakentamista halpakorkoisilla lainoilla ja määritteli samalla rakentamisen suuntaviivat tarkasti. Lamellitalot ja pistetalot. Yleisin talotyyppi oli suorakaiteen muotoinen matalahko hissitön lamellitalo, jossa oli kaksi tai kolme asuntoa porrastasannetta kohti. Lisäksi rakennettiin korkeita, yhden porrashuoneen pistetaloja, joissa yhdelle tasolle sijoitettiin jopa kahdeksan asuntoa, tai samasta porrashuoneesta oli käynti useassa tasossa u Pellillinen pullia pois uunista jouluna 1959. Kuvaaja: Erkki Laitila (LK). uu Pinnatuoli vuodelta 1956. Kuvaaja: Aarne Pietinen (DM) 8 Kotimaisema 2 • 2014 oleviin asuntoihin. Pistetalojen ajateltiin sopivan yksinasuville ja lapsettomille henkilöille. Hankkeet toteutettiin suurina rakennusryhminä ja kokonaisina lähiöinä. Etenkin vuosikymmenen alussa vaivanneen materiaalipulan kourissa säästöä haettiin niukalla mitoituksella, korvikemateriaaleilla sekä rakennuksien standardisoinnilla ja elementtirakentamisella. Koristeelliset parvekkeet ja sisäänkäynnit. Julkisivun värimaailma oli luonnonläheinen. Karkeaksi rapattujen pinnan ja tiilijulkisivun lisäksi käytettiin luonnonkiveä sekä erilaisia julkisivulevyjä. Vuosikymmenen teemana oli kauneutta arkeen, ja taloihin liittyi usein koristeellisia yksityiskohtia ja materiaalileikittelyä. Parvekkeet olivat joko ranskalaisia parvekkeita tai ratakiskoilla kannatettu rautabetoninen ulokelaatta, jonka pinnakaiteet varustettiin värikkäillä markiisikankailla tai vino pinnakaide leveni ylöspäin antaen korimaisen vaikutelman. Sisäänvedetyt parvekkeet ja julkisivujen vaakasuuntainen ilme yleistyivät vuosikymmenen lopulla. Tyylin ääripisteenä oli nauhajulkisivu, johon kuuluivat seinästä seinään ulottuvat nauhaikkunat, tai niiden rappauksella tehdyt jäljitelmät. Ikkunat olivat kaksilasisia, sisään aukeavia mäntyikkunoita, joissa oli tuuletusikkuna. Mosaiikkibetonilla pinnoitetut ikkunapenkit tehtiin mittojen mukaan sementtivalimossa. t Harjannostajaiset Tampereella vuonna 1965. Juhlan kunniaksi talon katolle on nostettu Suomen lippu. Kuvaaja: Paul Reindardt (TW) Pienimmät yksiöt olivat vain hieman yli 20 neliömetriä, mutta Helsingin rakennusjärjestyksen mukaan niissäkin piti olla keittolaite, eteinen, oma käymälä, vaatekomero ja tuuletettava ruokakomero. Rakennusmääräykset edellyttivät porrashuoneisiin luonnonvaloa. Porrashuoneet tehtiin joko rakennuksen ulkoseinän läheisyyteen, tai ne varustettiin valokuilulla. Kiinteät keittiöt ja vaatekaapit. Yhteiskunta tuki uuteen kotiin muuttoa 50 000 markan kodinperustamislainalla, jota sai anoa kunnalta viiden vuoden maksuajalla. Yleisin huoneistotyyppi oli kaksi huonetta ja keittiö. 1950-luvulla tyypillinen kaksioiden koko oli 51,5 m², kolmioiden 66,3 m² ja neliöiden 80,9 m². Tarkalla mitoituksella saatiin parhaimmillaan aikaan todellisia tilaihmeitä. Pienimmät yksiöt olivat vain hieman yli 20 neliömetriä, mutta Helsingin rakennusjärjestyksen mukaan niissäkin piti olla keittolaite, eteinen, oma käymälä, vaatekomero ja tuuletettava ruokakomero. Suurin osa arava-asunnoista oli yksiöitä, mutta tilavampiin asuntoihin standardoitiin makuuhuone. Asunnon sisätiloja leimasi avoimuus keittokomeron, ruokailutilan ja olohuoneen muodostaessa avoimen jatkumon. Päivähuoneesta olohuoneeksi muuttuneelle tilalle oli käyttöä, sillä sukulaiset kyläilivät pidempiäkin aikoja, ja kotikutsut olivat suosittuja. Lapset saivat asuntorakentamisessa erityishuomiota ensimmäistä kertaa. Leikkipihojen lisäksi lastenhuone oli yksi modernin tilaohjelman olennaisia uutuuksia. Itse tekeminen, säästävyys sekä puhdas ja valoisa koti olivat ajan ihanteita. Aikakauden esittelyfilmeissä todistettiin, kuinka ”Vaimon mielenlaatu on usein kiinni keittiön kunnosta ja varustuksesta”. Aravarahoituksen vaatimuksena oli varustaa keittiö kiinteillä standardikalusteilla ja sähkö- tai kaasuliedellä, ja tehdä puiset komerot vaatteille ja liinavaatteille. Samalla kotimainen keksintö kuivauskaappi yleistyi ja siirtyi teolliseen valmistukseen. Konekanta lisääntyi sähkön myötä. Pyykinpesukoneet, ompelukoneet, pölynimurit ja jääkaapit alkoivat kuulua vuosikymmen edetessä nykyaikaisen kodin varustuksiin. Ensimmäiset kotimaiset automaattiset rumpupesukoneet esiteltiin 1950-luvun lopussa. Sähkökäyttöisiä jäähdytyskaappeja alettiin kutsua jääkaapeiksi vuonna 1953, mutta laitteet olivat alkuun varsin kalliita kotitalouksille. Kylmäsäilytykseen käytettiin talouskellareita ja ulkoseiniin rakennettuja kylmäkomeroita. Vaikka asunnot olivat pieniä, niihin tehtiin sisävessa ja käsienpesupaikka. Hieman suurempaan vessaan mahdutettiin istuma-amme, mutta peseytyminen tapahtui yleensä taloyhtiön saunatiloissa. Vuonna 1950 jo 40 prosentissa Kotimaisema 2 • 2014 9 u 50-luku toi koteihin kodinkoneet. Monet ehkä muistavatkin kuvassa näkyvän Hooverin pölynimurin. Kuvaaja: Aarne Pietinen (DM) uu Huomispäivän talo oli Aarne Ervin suunnittelema messurakennus vuoden 1955 Pohjoismaiset Rakennuspäivät -messuille. Siinä oli avoimet sisätilat ja koneistettu mallikeittiö. Kuvaaja: Aarne Pietinen (DM) helsinkiläiskodeista oli lämminvesijohdolla varustettu kylpyhuone, mutta muualla Suomessa kylpyhuoneet olivat harvinaisia. rikkäät ja tyylikkäät muoviastiat. Lisäksi muovia suosittiin pakkauksissa, valaisimissa, huonekaluissa, rakennusmateriaaleissa ja vaateteollisuudessa. Mullistava muovi. Uusi muotoilu käyttöesineissä ja huonekaluissa muutti ympäristöä ratkaisevasti esteettisempään suuntaan. Koska Suomeen ei juuri tuotu kulutustavaraa 1950-luvulla, muotoilu vakiintui keskeiseksi osaksi suomalaista kulutustavarateollisuutta. Milanon triennaali teki suomalaisesta muotoilusta maailmankuulua. Kaj Frankin Kartio-lasi oli kauniin arkitavaran symboli; kestävä, halpa, kodikas, helppo pestä ja käyttää. Uutuusmateriaali muovin voittokulku oli tyrmäävä. Modernin keittiön varustuksiin kuuluivatkin keveät, vä- Huonekalunäyttelyistä mallia sisustukseen. Huonekalutehtaiden koneistuksen uusiminen toi uudet huonekalumallit markkinoille vauhdilla. Uutta muotoilua ja tulevaisuuden visioita esiteltiin Kaunis koti -lehden ohessa päivälehdissä että sisustus- ja huonekalunäyttelyissä, joissa kiersivät myös miehet. Tilanahtautta helpotettiin monikäyttökalusteilla kuten vuodesohvilla, työpöytien laatikostoilla ja sohvapöytien hyllyillä. Kalustemuotoilu oli tyyliltään siroa ja kepeä. Männyn rinnalle uudeksi muotimateriaaliksi tuli tiikki. Asuntosäätiön kokoelma lahjoitettiin Espoon kaupunginmuseolle Asuntosäätiön laaja ja ainutlaatuinen kokoelma pitää sisällään arviolta 65 hyllymetriä aineistoa. Aineisto käsittää runsaasti kuvia, lehtileikkeitä, arkistomateriaalia sekä karttoja eri kohteista ja alueilta. Espoon museon kokoelmapäällikkö Pirkko Sillanpää työryhmineen on ehtinyt silmäillä vuoden alkupuolella lahjoitetun Asuntosäätiön arkiston vasta suurpiirteittäin, mutta aineiston laajuus tekee vaikutuksen jo tässä vaiheessa. Aineistoa on laajasti etenkin Tapiolasta aina alkurakentamises- 10 Kotimaisema 2 • 2014 ta vuosilta 1953–54 lähtien sekä muiden muassa Soukan, Kivenlahden ja Kirkkonummen puolelta Pikkalan alueilta, Sillanpää kertoo. Aineisto odottaa nyt luettelointia. Aineiston tiedot laitetaan valtakunnalliseen kokoelmahallintajärjestelmä Finnaan, joka tarjoaa tietoa arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmista. Kokoelma on hyvin ainutlaatuinen Suomessa, ja sille tulee olemaan paljon käyttöä. – Espoon kaupunginmuseo välittää tietoa, tekee tutkimuksia sekä antaa lau- suntoja rakennus- ja kulttuuriympäristöistä, ja kokoelma on hyvä tuki tälle toiminnalle. Lisäksi aineisto palvelee jatkossa monen alan tutkijoita, Sillanpää kertoo. Luettelointi tulee olemaan laaja ja pitkäaikainen työ. – Mitä tarkemmin sisältökuvaukset tehdään luettelointivaiheessa, sitä helpompi aineistoa on käyttää tulevaisuudessa, Sillanpää toteaa. Museo toivoisikin saavansa resursseja arkistotyöntekijän palkkaamiseen. Tukea elämänkaariasumiseen Vaikka ensimmäiset isännöintitoimistot perustettiin jo 1930, monessa talossa toimi edelleen talonmies. Pöydissä oli ohuet ja hieman harottavat vasikkajalat. Ruokapöydän ääreen koottiin pinnatuolit. Funkkiksen henki jatkui taivutetuissa puussa ja pelkistämisessä. Monihaaraiset jalkalamput ja putkikirjahyllyt yleistyivät. Makuuhuoneet kalustettiin sänkyjen lisäksi kevytrakenteisella peilipöydällä ja liinavaate- ja vaatekaapeilla. Tilaa löytyi myös äidin ompelukoneelle. Pula-ajan ankeat värit vaihtuivat eloisampiin sävyihin. Tapettisuunnittelijoina toimivat muotoilijat kuten Birger Kaipiainen, Tapio ja Maaria Wirkkala, Rut Bryk, Annikki ja Ilmari Tapiovaara. Keittiön värityksessä suosittuja sävyjä olivat kermanvaalea, sekä vihreän ja sinisen vaaleat sävyt. Ruudulliset ja raidalliset manilevyt tekivät seinäpinnoista helppohoitoiset. Teräksiset tiskipöydät yleistyivät, ja työpöytien pinnassa oli kestävä Iki-levy. Yhteisöllisyyttä puolijulkisissa tiloissa. Lähiöiden suunnittelulla tavoiteltiin yhteisöllisyyttä, mutta sosiaalinen yhteisö muodostui arjessa lähinnä naisten ja lasten varaan. Ihmiset tapasivat toisiaan päivittäin puolijulkisissa tiloissa kuten pesutuvissa, leikkipaikoilla urheilukentillä ja lastentarhoissa. Kotiin naapureita kutsuttiin harvemmin, mutta erilaiset kotikutsut olivat suosittuja. Paikoitellen asuttiin asuntopulan tai varojen puutteen vuoksi varsin ahtaasti. Nuoret parit saattoivat asua yhdessä vanhempien nurkissa, varakkaimmilla perheillä oli kotiapulainen ja tilan salliessa opiskelijoita alivuokralaisina. Tapiolassa Aulis Blomstedtin suunnittelemiin taloihin rakennettiin kotiapulaisille erilliset huoneet ullakkokerrokseen. Vaikka ensimmäiset isännöintitoimistot perustettiin jo 1930, monessa talossa toimi edelleen talonmies, joka huolehti kunnostustöistä ja talon lämmittämisestä. Talonmiehen pestille vaatimuksena oli kuusipäiväinen keskuslämmittäjäkurssi, jonka myös naiset saattoivat käydä. Tapiolalaiset taloyhtiöt perustivat omiin tarpeisiinsa huoltoyhtiö Tapiolan Lämmön vuonna 1956 asukkaiden halutessa hyvää ja paikallista kiinteistönhoitoa. ● Aalto-yliopiston luotsaama ELMO-hanke hakee elinkaariasumisen palvelumalleja koko elämänkaarelle. Vuonna 2011 startanneessa ELMOhankkeessa kehitetään palvelupainotteinen elämänkaariasumisen konsepti sekä uudistuotannon että olemassa olevan rakennuskannan lähtökohdista. Hankkeessa tarkastellaan asumista, liiketoimintaa ja asukkaiden elämänkaarta palvelukeskeisestä näkökulmasta. Ratkaisua haetaan myös siihen, mikä on palveluiden rooli elinkaariasumisessa ja miten alueiden rakentamista kehitetään niin, että se palvelee asukkaiden tarpeita. Hankkeen johtoryhmä koostuu rakennuttajista, kiinteistön omistajista ja palvelun tuottajista. Lisäksi käytännön työhön osallistuu diplomityö- ja väitöskirjavaiheessa olevia opiskelijoita. Asuntosäätiö antaa hankkeelle vuosikymmenten saatossa koottua kokemusta ja tietotaitoa. – Aikaisemmin elämänkaariasuminen ollaan nähty pelkästään kodin joustavuutena ja seniori-ikäisten asumisena mahdollisimman pitkään kotona. Elämäntilanteissa tapahtuu kuitenkin entistä enemmän muutoksia koko elämänkaaren aikana perhekoon vaihdellessa sinkkutalouksista uusperheisiin ja tämä lisää tarvetta erilaisille asumiseen liittyville palveluille, rakennuttajapäällikkö Eija Lopmeri Asuntosäätiöstä selvittää. Tutkimusryhmä on kartoittanut palveluiden tarvetta eri ikäkausina ja elämäntilanteissa, sekä sitä, kuinka palveluiden hankinasta saadaan taloudellista ja helppoa. – Ilmi on tullut muun muassa siivous, nikkarointi ja korjauspalvelut, talous- ja lastenhoitoapu sekä pyykkihuolto. Se, miten palvelut saataisiin tarjottua asukkaille keskitetysti ja edullisesti on vielä lopullisesti ratkaisematta. Vaihtoehtoina on ollut esim. huolto- ja isännöintiyhtiöiden toimenkuvaan lisättävä palvelu, Lopmeri kertoo. Asumista tukevien palveluiden ohessa pyritään lisäämään myös yhteisöllisyyttä rakentamalla taloyhtiö- ja korttelikohtaisia yhteiskäyttöisiä tiloja. – Yhteiset tilat edesauttavat myös palveluiden syntymistä, mikäli asukkailla riittää innostusta. Me luomme puitteet yhteistoiminnalle ja asukkaat jatkavat siitä, Lopmeri tiivistää. Loppuraportti valmistuu kesällä 2014. Asuntosäätiön motiivi osallistua hankkeeseen on halu katsoa tulevaisuuteen. – Elämme muutosten maailmassa, ja tahdomme pysyä tahdissa mukana, Lopmeri toteaa. q ELMO-hankkeessa tutkitaan, mikä on palveluiden rooli elinkaariasumisessa ja miten alueiden rakentamista kehitetään niin, että se palvelee asukkaiden tarpeita. Lähteet: • Kirsi Saarikangas: Asunnon muodonmuutoksia – puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa • Yle elävä arkisto: radiodokumentti Seinätön talo, Helsinkiläisen kerrostalon arkea. • Yle elävä arkisto: Ykkösdokumentti ”Suomalainen koti. Koti ja sisustus 1950-luvulla” • www.rakennusperinto.fi artikkelikokoelma • Yle EilisVisio Kotimaisema 42 • 2012 2014 11 11 Teksti Tom Kalima Kuvat Mikko Käkelä Ilmoitustaulut astuivat digiaikaan Nastoilla rappukäytävässä olevaan korkkitauluun kiinnitettävät paperilappuset ovat Espoon Suurpellossa historiaa, jos digitaalisten ilmoitustaulujen kokeilu onnistuu. u Palvelukoordinaattori Netta Savinko on saanut asukkailta hyvää palautetta infotauluista. – Taulut ovat askel nopeampaan ja tehokkaampaan tiedottamiseen. M eille on tärkeää hyvä ja tehokas tiedottaminen. Sen vuoksi halusimme ehdottomasti lähteä mukaan tämän pilottijärjestelmän kokeiluun. Ainakin toistaiseksi kokemukset ovat hyvät, Asuntosäätiön kiinteistöpäällikkö Henri Holmberg sanoo. Digitaalisten ilmoitustaulujen kokeilu käynnistyi Suurpellossa vuoden vaihteessa ja sitä on tarkoitus jatkaa koko tämä vuosi. – Keräämme jatkuvasti asukkaiden palautteita, joita on tullut melko paljon aivan spontaanisti, sanoo Suurpellon palvelukoordinaattori Netta Savinko. – Kokemukset ovat meillekin tärkeitä, sillä Suurpellon kokeilu on meillekin ainoa laatuaan, sanoo Wextra Oy: toimitusjohtaja Lars Furuholm. Näiden kokemusten perusteella järjestelmää kehitetään jatkuvasti. Kokeilun jälkeen tätä ideaa on tarkoitus markkinoida asunto-osakeyhtiöille ja rakennuttajille. Omalta työpöydältä. Järjestelmän pilotoinnissa ovat mukana lähes kaikki Suurpellon rakennuttajat. Järjestelmän ideana on, että näytön informaatiota voidaan hallita omalta tietokoneelta Internetin kautta. Tämän ansiosta viestit näkyvät infotaulun näytöllä heti. Enää ei isännöitsijän tai huoltoyhtiön tarvitse lähteä erikseen laputtamaan ilmoitustauluja. Infotaulu on osa Wextran Digital Signage -järjestelmiä, joiden pohjana olevan pilvipalvelun on kehittänyt Sesam Digital Oy. Kyse ei ole pelkästään rappukäytävän perinteisen ilmoitustaulun muuttamisesta digitaaliseksi, vaan kokonaan uudenlaisesta asukasviestijärjestelmästä, jossa asukkaan palveleminen korostuu. Näyttö voidaan helposti jakaa pienempiin kenttiin, joita hallinnoivat eri toimijat. – Tällä hetkellä infotaulut on jaettu osiin siten, että isännöinnillä on oma infokenttä, Suurpellon Markkinoinnilla ja YTV:llä omansa, josta näkyvät linjaautojen aikataulut, Netta Savinko sanoo. 12 Kotimaisema 2 • 2014 Tapahtumia on paljon, ja niistä on helppo tiedottaa digitaalisilla tauluilla, joissa ne saavat varmasti hyvän huomioarvon. Eri toimijoita. Digitaaliset infotaulut antavat mahdollisuuden monipuoliseen viestintään, jopa pienten mainostulojen hankkimiseen. Luontevinta materiaalia ovat isännöinnin ja huoltoyhtiön tiedotteet, talokohtaiset materiaalit, paikallisten palveluntarjoajien ilmoitukset sekä esimerkiksi juuri julkisen liikenteen aikataulut. – Tällä hetkellä infotaulut on sijoitettu talojen rappukäytävään ulko-oven läheisyyteen. Pieni ongelma Suurpellossa on kuitenkin se, että autopaikat sijaitsevat usein talon kellarissa, jolloin osa asukkaista ei kulje niiden ohitse, vaan he menevät parkkihallista suoraan hissillä kotiovelle. – Jos taulut osoittautuvat kokeilussa hyviksi ja asukkaat niistä pitävät, ei ole mahdotonta sijoittaa toista taulua parkkihalliin hissin tuntumaan, Henri Holmberg sanoo. – Viestintä on aina haasteellista. Tämä järjestelmä on innovatiivinen ja sopii mielestäni hyvin Suurpeltoon, missä tyypillistä on asumisen yhteisöllisyys ja vilkas asukastoiminta. Tapahtumia on paljon ja niistä on helppo tiedottaa digitaalisilla tauluilla, joissa ne saavat varmasti hyvän huomioarvon. – Myös tästä mahdollisuudesta asukkaat ovat olleet innostuneita, Netta Savinko sanoo. ● Parakkikauppa palvelee p Suurpelto sai lainaksi parakki-Siwan Suomenlinnasta. Tulossa olevaa kauppakeskusta odotellessa suurpeltolaisten toiveiden täyttymys on ollut pieni parakki-Siwa. Rakennus tuotiin palasina Suomenlinnasta, missä se oli aikaisemmin toiminut kauppana. Ruokakaupan puute on ollut suuri, minkä vuoksi asukkaat olevat olleet tosi tyytyväisiä kaupan tulosta. Tätä osoittavat myös myyntiluvut, jotka ovat kuulemma ylittäneet kaikki odotukset. Päiväkoti ja koulu työn alla Espoon suurimman kouluhankkeen, Opinmäen rakentaminen, on käynnissä ja se valmistuu vuonna 2015. Rakennukseen tulee 1 000 oppilaan suomenkielinen ja kansainvälinen peruskoulu, päiväkoti, auditorio, kirjasto ja alueellinen liikuntahalli. Näiden lisäksi Opinmäkeen rakennetaan työväenopiston ja nuorisotoimen tilat. Modernin koulun tilaratkaisu tukee omatoimisuutta ja vuorovaikutusta tukevaa, tutkivaa oppimista. Ruokasali, auditorio, liikuntahalli, kirjasto sekä taideopetuksen tilat ja työpajat tarjoavat myös asukkaille kokoontumis- ja harrastustiloja, sillä Iltaisin ja viikonloppuisin Opinmäki palvelee nuorisotyötä ja aikuiskoulutusta sekä urheilutapahtumia. Kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa. Elokuussa valmistuva päiväkoti on energiatehokas ja elinkaariedullinen passiivitalo. Ratkaisu perustuu vuoden 2008 arkkitehtikilpailuun. Uuden päiväkodin ominaispiirteitä ovat viihtyisyys, runsas luonnonvalo ja mahdollisuus toteuttaa omahoitajuuden ideaa, kasvatuskumppanuutta ja ilmaisupainotteisuutta. – Tämä on hyvä asia, sillä suurpellon yli 2000 asukkaasta lapsiperheitä on huomattava osa, Netta Savinko sanoo. Kotimaisema 2 • 2014 13 Ajankohtaista Haitarin ja rockin tahtiin Lämmin kevätsää helli toukokuista Kukkiva Suurpelto -tapahtumaa. Tarjolla oli ravintoa sekä mielelle että kielelle. Teksti ja kuvat Tom Kalima p Estradilla esiintyi muun muassa nuorten harmonikkaorkesteri. Asumisen yhteisöllisyys on yksi Suur- pellon ominaispiirteistä. Tämä oli lähes käsin kosketeltavaa Kukkiva Suurpelto -tapahtumassa. Hyvää mieltä tahdittivat alkuhetkillä estradilla ollut nuorten harmonikkaorkesteri, taitava imitaattori sekä myöhemmin vauhdikas rokkibändi, joka innosti rohkeimmat kokeilemaan kävisikö Suurpellon asfaltti parketista. Lukutorilla pidetty tapahtuma on yksi niistä traditioista, joita Suurpelto on jo lyhyen historiansa aikana synnyttänyt, mutta tällä kertaa päivän kenties mielenkiintoisin tapahtuma oli Suurpeltokävely, jossa halukkaille kerrottiin yhteisen kävelyretken aikana alueen mielenkiintoisesta historiasta. Monet asukkaat tulevat muualta, eivätkä heille esimerkiksi katujen nimien taustat ole tuttuja. Suurpeltoseuran ideoimasta kävelyreitistä on tarkoitus tehdä virallinen ”luontopolku”, jolle voi esimerkiksi viedä vieraansa tutustumaan alueen historiaan. Vaikka Suurpelto on asuinalueena uusi, sillä on pitkä ja kiintoisa historia. ● Tapiolassa juhlittiin Ensimmäisten asuintalojen joukossa p Alun toistasataa juhlijaa viihtyi Ketjun ja Kolmirinteen 60-vuotisjuhlissa. 14 Kotimaisema 2 • 2014 Tapiolaan valmistuneet asunto-osakeyhtiöt Ketju ja Kolmirinne juhlivat yhdessä 60-vuotispäiviään helteisenä lauantaina 24. toukokuuta. Yhtiöt edustavat alkuperäisen puutarhakaupungin kauneinta ja perinteisintä sydäntä. – Paikalle on kertynyt kaikkiaan alun toistasataa taloyhtiön nykyistä ja entistä asukasta, kertoivat juhlien voimahahmot Erja Salo ja Johanna Huovinen. Molempien mukaan juhlat onnistuivat hyvin ja ne osoittivat, että yhteisöllisyyttä on ollut jo Tapiolan perustamisen aikoihin. – Olemme myös kiitollisia siitä, että kaupunki suhtautui juhlien järjestämiseen erittäin myötämielisesti ja mahdollisti Keijutien sulkemisen liikenteeltä. Tämä teki Keijutiestä oivallisen juhlatilan, mistä lähimaastoon kantautui soitto-orkesteri Rempsetin iloinen soitto. ● Uutta asumista Muuttohaukka. Tuusulan Klaavonkallioon on lähtenyt rakenteille 19 asuntoa käsittävä asumisoikeuskohde, jossa on viisi kaksikerroksista kerrospientaloa. Teema arkkitehdit Oy:n suunnittelema ja Rakennusliike Lapti Oy:n rakentama Muuttohaukka valmistuu arviolta joulukuussa 2014. Lapsuuden muistoihin Kaksi vuotta Suurpellossa asunut Anna-Liisa Kivinen palasi lapsuuden muistoihin muutettuaan Suurpeltoon. Parasta on ilman muuta luonnonläheisyys. Asumisen vinkit Teksti Henri Holmberg Kuva Juha Hellström Värikkäät asuintalot Julia Filatova on asunut kohta kaksi vuotta Suurpellossa. Värikkäät talot, metsät ja niityt ovat parasta. – Jos muutan, niin Suurpellon sisällä. Turvallinen alue lapsille Kim Holopainen pitää ennen muuta siitä, että lapset voi päästää turvallisin mielin ulos. Hienoa on myös palstaviljely ja yhteisöllisyys. Autoa ei tarvita Larissa Darth nauttii koiran ulkoiluttamisesta lähimaastoissa ja siitä, että lapset pääsevät omaan kouluun. Autoakaan ei tarvita, joukkoliikenne toimii. Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuutta voi seurata helposti havainnoimalla tiettyjä asioita: Loistava jätejärjestelmä Matti Virtanen viihtyy Suurpellossa hyvin. Facebook on-pack tarra, 55x45 tuntuvat mukavia ja Yhteiset tapahtumat jätehuoltojärjestelmä on järjestelmänä loistava. SÄÄTIÖ NTO tio aa ■ Onko huoneiston ulko-oven avaaminen raskasta? Jos on, SÄÄTIÖkorvausilmaa. asuntoon ei tule riittävästi NTO ac tio ■ Tuntuuko ilmassa esimerkiksi olohuoneessa vedontunnetta? Jos tuntuu, voi syynä olla liian tehokas ilmanvaihto. ebo aa ASU ■ Vinkuuko postiluukku tai huoneiston ulko-ovi? Jos vinkuu, se on merkki siitä, etteivät korvausilmaratkaisut ole riittäviä ja korvausilmaa virtaa sisään porraskäytävästä. ASU tio tio / asu ntosa ■ Imeekö ac keittiön poistoventtiiliosruuankäryt? Jos ei, keittiön e t voi olla esimerkiksi liesinSyynä ilmanvaihtobeiotoimi o k.c okunnolla. m / asu kuvun likainen rasvasuodatin. f Löydät meitä osoitteesta: www.facebook.com/asuntosaatio a ■ Tuntuuko huoneen ilma tunkkaiselta tultaessa ulkoa sisätilaan? Jos tuntuu, syy voi olla riittämätön ilmanvaihto. Tunkkaisuuden syy tulee selvittää ja eliminoida mahdolliset hajunlähteet, kuten homevauriot, sisustusmateriaalien päästöt tai tukokset vesilukossa. N N Tule mukaan Asuntosäätiön Kahvikerhoon SÄÄTIÖ Facebookissa ja osallistu NTO keskusteluun. N a Asuntosäätiö Facebookissa Koko 55x45 SÄÄTIÖ NTO ■ Pysyykö paperiarkki (esim. A4) poistoilmaventtiilissä kiinni? Jos ei pysy, poistoilmavirtaus kyseisessä venttiilissä on liian pieni. f / asuntosa ■ Haihtuuko suihkun jälkeen kylpyhuoneen peiliin tiivistynyt kosteus noin 10 minuutissa? Jos ei, ilmanvaihto ei ole riittävä – ainakaan kylpyhuoneessa. ■ Onko ilmanVaihtoehto suhteellinen2kosteus jatkuvasti yli 45 % ? Jos on, ilmanvaihto ei toimi kunnolla ja liiallinen kosteus voi edistää esim. homeiden kasvua. N ASU Vaihtoehto 1 ■ Tiivistyykö sisimmän ikkunalasin sisäpintaan kosteutta? Jos näin on, se on merkki huonosti toimivasta ilmanvaihdosta. ASU Asuntosäätiö Ilmanvaihdon toiminnan seuraaminen o k.c o m / asu n tos Copyright 2014 Roy Marketing UUDEN KODIN AIKA Espoon Aristoteles Espoon Suurpellon parhaalle paikalle, päättyvän tien päähän on rakenteilla kolme viisikerroksista pistetaloa, joiden suunnittelussa leimaa antavina ovat suuret kulmiin sijoittuvat parvekkeet. Autopaikan voit ostaa talon alapuolisesta parkkihallista ja Suomen ensimmäinen alueellinen imujätejärjestelmä huolehtii jätteiden kuljetuksesta. Energialuokka C 2007. Kohde valmistuu arviolta lokakuussa 2014. Asunto Oy Espoon Aristoteles Klariksentie 5, 02200 Espoo Huoneistoesimerkkejä: Kerrostalossa koko mh alk. € vh alk. € 3 h + k + s 80,0 m2 105.566 338.918 2 4 h + k + s 107,0 m 131.812 474.154 5 h + k + s 120,5 m2 153.124 524.859 Espoon Saarnilaaksoon luonnon helmaan kaupungissa pääset muuttamaan vaikka heti. Selkeää ja modernia, suomalaista arkkitehtuuria edustavat pari- ja rivitalot sijaitsevat aivan Espoon keskuspuiston vierellä. Varaa oma esittelyaika silloin, kun sinulle sopii ja tutustu myös mallisisustettuun huoneistoon. Energialuokka A. Vantaan taidekaupunginosaan Leinelään on suunnitteilla tilavia perheasuntoja paritaloihin ja persoonallisia kerrostalokoteja kahdessa tai yhdessä tasossa. Alueella asutaan ja päiväkoti on toiminnassa. Yhdessä Kvartsin suunnittelun valmistumisen kanssa avautuu kodin tuntumaan myös Kehärata ja Leinelän upouusi asema. Energialuokka C 2007. Kohde on ennakkomarkkinoinnissa. Varaa nyt, pääset valitsemaan kotisi materiaaleja. Asunto Oy Vantaan Kvartsi Leineläntie 13, 01360 Vantaa Huoneistoesimerkkejä: Kerrostalossa koko mh alk. € vh alk. € 2 h + k 53,0 m2 89.910 214.710 3 h + k 68,5 m2 113.788 275.388 3 h + k 70,5 m2 116.990 283.390 3 h + kt 81,0 m2 126.730 318.730 Paritalossa 3 h + k + s 87,0 m2 135.668 342.068 4 h + k + s 102,0 m2 151 .145 392.745 Asunto Oy Espoon Riimukallio Riimukallio 8, 02760 Espoo Huoneistoesimerkkejä: Rivitalossa koko mh alk. € vh alk. € 3 h + k + s 84,0 m2 104.700 327.825 4 h + k + s 94,5 m2 118.660 371.535 Paritalossa 4 h + k + s 103,0 m2 125.640 393.390 Tuulikuja 2 02100 ESPOO Puh. 09 - 809 3210 www.asuntosaatio.fi