Kotimaisema
Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti 4 • 2014
4-5
70-luku toi muovin
ja kirkkaat värit
6-11
Omaleimainen
Ulrikanpuisto valmistuu
12-13
Merja Stillman puuhaa
yhteisen hyvän eteen
Sähkögrilli, tippalukollinen kahvinkeitin ja vohvelirauta olivat hittituotteita s.5
Pääkirjoitus
Tärkeä osa sopimusta Ulrikanpuiston
rakentamisessa oli se, että pääsimme
mukaan jo kaavan valmistelemiseen.
Väriä ja välittämistä
Eija Lopmeri
Asuntosäätiö, s. 8
Tässä lehdessä
Nyt kaamosajan hämärässä on vuorossa sukellus 70-luvulle, joka
yleisesti ottaen näyttäytyy vakavana ja värikkäänä, mutta ennen kaikkea
muutosten vuosikymmenenä. Hyvinvointiyhteiskunnan tukipilarit
pystytettiin asteittain 1970-luvulla, ja samalla henkilökohtaisesta tuli
poliittista. Kaiken taustalla vaikutti 1970-luvun tunnetuin suomalainen
Urho Kaleva Kekkonen. Kaikille ilmainen peruskoulu toteutettiin asteittain
1970-luvulla, laki työttömyyspäivärahasta ja työttömyyskassoista säädettiin
1971, kunnalliset terveyskeskukset perustettiin 1972, ja samana vuonna
lanseerattiin myös opintotuki. Miltä kodit näyttivät – siitä enemmän
tuonnempana lehdessä.
4-5 70-luvulla sisustettiin
värikkäästi
Eri aikakausien rakentamista käsittelevässä jut-
tusarjassa on vuorossa 70-luku. Koteja sisustettiin
muhkeilla sohvilla ja käytettiin muotivärejä: vihreää,
ruskeaa, oranssia, keltaista ja punaista.
Toisena teemana on yhteisöllisyys tai oikeastaan iloinen mutkattomuus.
Yhteisöllisyyden kehittämiseksi ollaan tehty kasapäin tutkimuksia, mutta
olisiko kuitenkin kysymys perimmiltään siitä, että eletään ihmisiksi. Näin
ilmaisi asian eräs Facebookin Kahvikerhosivuillamme kilpailuun osallistunut.
Kilpailussa haettiin taloyhtiön hyväntekijää. Kilpailuaika on jo päättynyt,
mutta sivuilla näkyy yhä edelleen erilaisia näkökulmia aiheeseen. Tässä
numerossa tutustumme myös ihan oikeaan kaikkien viihtyvyydestä huolta
kantavaan espoolaiseen.
Oranssi oli yksi 70-luvun sisustamisen muotivärejä.
6-11 Perheystävällinen
Ulrikanpuisto
Lähes valmis Ulrikanpuisto Vantaalla suunniteltiin
Tästä voisi myös johtua pohdiskelemaan miten osana entistä asukas-
alusta lähtien omaleimaiseksi ja arkkitehtonisesti
korkeatasoiseksi, monipuoliseksi alueeksi, josta löytyy
niin omistus-, asumisoikeus- kuin vuokra-asuntojakin.
ystävällisemmän urbaanin ympäristön kehittämistä voisi suunnitella uudenlaisia kevyen yhteisöllisyyden paikkoja: mikä houkuttelisi yhteissaunaan
oman huoneistosaunan sijaan, miten rappukäytävä voisi kehittyä arjen
kohtaamispaikaksi, miten pihapiirejä voitaisiin suunnitella niin, että ne
edistäisivät asukkaiden kohtaamista, millä ehdoilla lasten itsenäinen
liikkuminen asuinalueella voi toteutua ja miten asuinalueelle kehittyy
jaetun vastuuntunteen kulttuuria?
Merja tekee työtä
12-13 viihtyvyyden eteen
Niin ja Ulrikanpuisto on valmis! Toivottavasti olemme onnistuneet
luomaan hyvän kotiseudun monenlaisille ihmisille Vantaalle Rekolan aseman
tuntumaan. Onhan johonkin kuuluminen meille kaikille tärkeää. Tarve olla
osa jotakin ryhmää voi toteutua esimerkiksi työssä, harrastuksissa tai asukasyhteisössä. Tunne voi hyvinkin kohdistua paikkaan, kuten kotiin, asuinalueeseen, kaupunginosaan tai vaikka kotikaupunkiin. Osallisuuden
kokeminen on tärkeää niin oman yhteisön sisällä kuin koko suomalaisessa
yhteiskunnassa.
Merja Stillman on Espoon Vuoden Eläkeläinen.
Hänet tunnetaan iloisena ja aktiivisena ihmisenä,
joka haluaa tehdä työtä myös oman asuintalonsa ja
-ympäristönsä viihtyvyyden eteen.
Kahrin perhe löysi Ulrikanpuistosta kodin hyvien kulkuyhteyksin ääreltä.
14-15
Päätoimittaja
Ritva Bergström
Ajankohtaista
•
Kone Hissit Oy vastaa nyt kaikkien Asuntosäätiön kiinteistöjen hissien toiminnasta, huollosta ja korjaustöistä. Sopimus parantaa tiedonkulkua asukkaille.
•
Asunnon ohjeelliset huoltovälit helpottavat
mahdollisuutta mukavaan elämään. Ota talteen kätevä
kodinhuollon aikataulurunko.
• Helsingin Kruunuvuorenrannan alueelle käynnistyi
KUSTANTAJA Asuntosäätiö, Tuulikuja 2, 02100 ESPOO, p. (09) 809 3210, www.asuntosaatio.fi
Päätoimittaja Ritva Bergström • Toimituskunta Helena Hiila-O'Brien, Henri Holmberg, Esa Kankainen,
Eija Lopmeri, Raija Mäkinen, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen
TUOTANTO TK mediatalo Oy, p. 010 421 5000, www.tkmediatalo.fi • Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja,
Anne Korkala • Kannen kuva Mikko Käkelä • Painopaikka Hansaprint, Turku • Painosmäärä 5 300 kpl
Kone Hissit Oy ottaa kokonasvastuun Asuntosäätiön hisseistä.
33 asunnon hitas-kohteen ennakkomarkkinointi. Helsingin Alppikylään, Espoon Suurpeltoon ja Vantaan Ulrikanpuistoon on juuri valmistunut runsaasti uusia asuntoja.
Kotimaisema 4 • 2014
3
Näillä sivuilla jatkuu sarja, jossa
Teksti Anne Korkala Kuva Lehtikuva
käsitellään asumista eri aikakausina.
Nyt on vuorossa 1970-luku.
Mehevien
värien
vuosikymmen
Vaikka 1970-luvun ruutuelementteihin pohjautuva betonirakentaminen
näyttikin ulkoapäin harmaalta massalta, sisällä kodeissa soivat Finnhitsit,
räiskyivät värit ja olohuoneen sohvakalusto oli pehmeän upottava syli.
70
-luvun huimimpina vuosina rakennettiin jopa 75 000 kerrostaloasuntoa vuodessa. Arava
talot eri puolilla maata olivat samannäköisiä tasakattoisia betonitaloja, joiden julkisivu ei juuri eronnut talon takaosasta. Huoneiden määrän pystyi laskemaan ruutuelementeistä, yksi ikkuna yhtä huonetta ja
yhtä julkisivuelementtiä kohden. Pesubetonipintojen lisäksi julkisivuja päällystettiin tiililaatoilla ja klinkkereillä. Tunnistettavuutta haettiin maalaamalla elementtitalojen detaljit aikakauden voimakkailla väreillä. Parvekkeet
toteutettiin ulkonevilla betonipieliseinillä ja betonikaiteilla. Kolhosta ulkonäöstä huolimatta parveke oli mukava lisätila, joka toi vuodenaikojen vaihtelun osaksi asuntoa.
Aravataloissa vastaavasti ei sallittu parvekkeita.
Energiakriisi karsi mukavuuksia. Perheasunnon keskimääräinen koko vuonna 1971 oli 71 neliötä, ja
asunnossa oli keittiö, olohuone ja erilliset makuuhuoneet.
BES-betonielementtijärjestelmän myötä kantavien seinien
määrä väheni ja asuntojen pohjaratkaisuja voitiin muokata. Mitoitusjärjestelmä näkyi myös Arava-ohjeistuksessa,
jossa olohuoneen vähimmäisleveydeksi asetettiin 3,6m.
Vuoden 1973 energiakriisin seurauksena huone- ja ikkunakoko pieneni ja asuntojen ikkunoista tehtiin kolmilasisia.
Asuntojen hintojen laskiessa keskituloisella perheellä
oli ensimmäistä kertaa elämässään mahdollisuus kaupunkiasuntoon, jossa oli oma huone myös teini-ikäiselle.
TV ohjasi sisustushaaveita. Ajan muotivärit vihreä,
ruskea, oranssi, keltainen ja punainen toistuivat tekstiileissä, lattioissa ja huonekaluissa mehevinä sävyinä.
Huonekaluja valmistettiin isoja sarjoja, ja myytiin kelpo
hintaan suurissa huonekaluhalleissa. Kiireisempi selaili
Anttilan myyntikuvastoa kotisohvalla ja tilasi sisusteet
postimyynnistä.
Tv-sarjojen amerikkalais- ja englantilaistyyliset muhkeat huonekaluryhmät haluttiin myös omaan kotiin.
Askon myydyin sohvamalli olikin korkeaselkäinen,
plyysiverhoiltu Kensington, joka edusti juuri tätä perinteistä englantilaista sohvaryhmää. Modernimpi vaihtoehto oli metallisella ristijalalla pyörivät nojatuoli.
Sohvaryhmän lisäksi olohuoneessa oli usein tummapuinen lasipöytä ja baarikaapin sisältävä kookas kirjahylly.
Lattiamateriaalina suosittiin kokolattia- ja muovimattoa, parkettia, klinkkeriä ja korkkia. Seinät koristeltiin
maisemamaalauksilla, ilmapuntareilla, kuparipakotuksilla ja lankatauluilla.
Lastulevy ja muovi yleistyivät kalustemateriaaleina.
Kauppoihin ilmestyivät elementtikalusteet, hyllyt ja laati-
4
Kotimaisema 4 • 2014
Astianpesukoneet yleistyivät hitaasti,
mutta pienkoneet kuten sähkögrilli,
tippalukollinen kahvinkeitin ja
sähköinen vohvelirauta olivat
hittituotteita.
t Venturo-taloja
valmistettiin
Suomessa 70-luvun
alussa 19 kappaletta
lähinnä vapaa-ajanasunnoiksi ja
kahviloiksi. Rakennusmateriaalina oli lasikuitu.
kostot kuten Muurame ja Palaset. Myös ruotsalainen Lundia sopi hyvin suomalaiseen makuun. Vuosikymmenen
edetessä kirkkaat värit tummuivat hillitymmiksi: vihreän
ja oranssin tilalle tuli tummanruskean sävyt, beige ja luonnonvärit. Öljykriisi karsi sohvan fyllinkejä. Sohvissa jätettiin puuosat selkeästi näkyviin ja kotimaiset puulajit tulivat muotiin.
Runsas pienkonevalikoima. Keittiöissä terästiskipöydät yleistyivät, linoleum vaihtui kuviolliseen
muovimattoon ja myöhemmin parkettia jäljittelevään
vinyylimuovimattoon. Kirkkaiden lastulevyovien rinnalla
suosittiin täyspuisia holvikaariovia.
Keittiötä avarrettiin olohuoneen suuntaan ja syntyi
baari- ja tupakeittiöitä.
Täyspuu- ja lastulevykaappien ovissa käytettiin lankavetimiä tai pyöreitä pinta- ja uppovetimiä. Keittiön yleisilmettä korosti välitilan kovalevy tai kuvioidut ornamenttija kukka-aiheiset neliökaakelit. Keittiön ja kylpyhuoneen
valaisimina yleistyivät loisteputket. Sisustusvalaisimien
materiaalina oli maalattu metalli, puu ja akryylimuovi.
Astianpesukone yleistyi hitaasti, mutta pienkoneet
kuten sähkögrilli, tippalukollinen kahvinkeitin ja sähköinen vohvelirauta olivat hittituotteita.
Makuuhuoneen koko kasvoi. Makuuhuoneesta tuli
vanhempien oma huone, jonka sisustukseen panostettiin.
Kirjoituspöytä ja ompelukone korvasivat peilipöydän.
Teinit somistivat huoneensa rokkibändien ja idoleiden
kuvilla, jotka uusi keksintö sinitarra kiinnitti kätevästi. Lisäneliöitä lastenhuoneisiin saatiin parvisängyillä. Verhoja lakanakuosit olivat kookkaita ja monivärisiä.
Kylpyhuoneita somistettiin maalatuilla kaakeleilla,
ammeet korvattiin suihkualtailla ja asuntosaunat yleistyivät. Vessanpöntön viereen asennettiin käsisuihkut. Laattavalikoima rikastui huomattavasti Laattapisteen tyyppisten
myymälöiden yleistyttyä. Tuontilaattojen väritys ja koristeellisuus mukailivat tapetteja ja laatu oli tasaista. ●
Kotimaisema 4 • 2014
5
Teksti Tom Kalima Kuvat Mikko Käkelä ja SRV
Ystävällinen
Ulrikanpuisto
pähkinänkuoressa
Ulrikanpuisto
● 329 kodin Asuinalue
Vantaalla.
● Suunnittelu
käynnistyi 1997.
● Suunnitelma valmistui ja
rakentaminen alkoi 2004.
● Viimeinen kohde valmistui
marraskuussa 2014.
● Sijaitsee Rekolan aseman
läheisyydessä.
Ulrikanpuisto sai nimensä alueella
1800-luvulla vaikuttaneesta kätilö
Ulricasta. Hänen muistoaan vaalittiin
rakentamalla perheystävällinen
kohde.
p Kaupunkimaisen Ulrikanpuiston asumismukavuutta
lisää istutusten ja puiden runsas kirjo.
6
Kotimaisema 4 • 2014
Kotimaisema 4 • 2014
7
Esimerkkikohteita
Ulrikanpuistosta
Ulrikanpuisto on loistavien yhteyksien varrella, Vantaalla sijaitseva
asuinalue, jossa on omistusasuntoja, asumisoikeusasuntoja ja vuokraasuntoja. Monipuolisella alueella on sekä kerros- että rivi- ja paritaloja
sekä päiväkoti, joka valmistui lähes ensimmäiseksi.
U
lrikanpuiston rakentaminen käynnistyi
2000-luvun alkupuolella. Hanke toteutettiin kolmen toimijan tiiviissä yhteistyössä. Nyt alue on viittä vaille valmis. Viimeisenä valmistuneita asumisoikeusasuntoja
on vielä jonkin verran tarjolla. Tämän jälkeen viimeistelemättä on enää puistoalue, jonka työt kaupunki aloittaa ensi kesänä. Näitä töitä ei kapeahkolla puistoalueella ole voitu vielä aloittaa, koska rakentaminen on
ollut käynnissä.
– Ulrikanpuiston rakentamisesta solmittiin sopimus
Asuntosäätiön, Vantaan kaupungin ja Tehorakentajan (nykyinen SRV) kanssa. Tärkeä osa sopimusta oli myös se, että
pääsimme mukaan jo kaavan valmistelemiseen, kertoo rakennuttajapäällikkö Eija Lopmeri Asuntosäätiöstä.
– Tämän kolmikantasopimuksen turvin syntyi Ulrikanpuisto. Asuntosäätiö rakennutti ja SRV rakensi, kunnes SRV luopui oikeudestaan toimia urakoitsijana alueen
hankkeissa. Tämän vuoksi kahden viimeisen talon rakentaja on valittu urakkakilpailun perusteella.
u Ulrikan päiväkoti
valmistui niin,
että se oli valmiina
odottamassa
lapsiperheiden
muuttoa alueelle.
– Vantaan kaupungin näkökulmasta hanke onnistui
hyvin. Alkua hidastivat perinteiset kaavavalitukset ja sen
jälkeen ovat taloudelliset suhdanteet hidastuttaneet lopullista valmistumista. Ehkä se on hyväkin, koska nyt on saatu toteutetuksi alue, jossa hyvin toteutuu monipuolinen
asuminen, sanoo Vantaan asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme.
– Joskus nimittäin käy niin, että asuntomyynnin
hidastuttua tehdään suunnitelmiin muutoksia ja rakennetaan pelkästään vuokra-asuntoja. Sellainen ei ole
kaupungin kannalta hyvä asia. Nykyisin ollaan ehdottomasti sitä mieltä, että viihtyisimpiä ja toimivimpia ovat
sellaiset asuinalueet, joilla on monipuolista asumista,
hän kertoo.
– Tämän vuoksi olemme tyytyväisiä, että Asuntosäätiö
on maltilla toteuttanut hankkeen loppuun asti alkuperäisiä suunnitelmia kunnioittaen, Tuula Hurme sanoo.
Yli 300 kodin kaunis asuinalue. Ulrikanpuisto on 329 kotia käsittävä asuinalue Rekolan aseman tun-
Asuntosäätiö osoitti, että
kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja
voidaan pääkaupunkiseudulla
nykyäänkin rakentaa, vaikka monet
ovat toisin väittäneet.
tumassa, Vantaalla. Omistusasuntoja on kaikkiaan 193, asumisoikeusasuntoja 101 sekä korkotuettuja vuokra-asuntoja
35. Alueen vetovoimaisuudesta kertoo hyvin se, että viimeksi valmistuneisiin vuokra-asuntoihin oli monta sataa hakijaa enemmän kuin tarjolla olevia asuntoja.
– Mielestäni oli hienoa myös se, että Asuntosäätiö osoitti, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja voidaan pääkaupunkiseudulla nykyäänkin rakentaa, vaikka monet ovat toisin väittäneet, sanoo Tuula Hurme.
Vantaan kaupungin kannalta Asuntosäätiö on Hurmeen
mukaan ollut hyvä ja luotettava kumppani. Vaikka talouden
nopeat syklit vaikuttavat aina voimakkaasti rakentamiseen,
asiat ovat silti edenneet sovitusti hyviin lopputuloksiin.
– Tämä on näkynyt myös Leinelässä, joka oli seuraava
yhteistyökohteemme Asuntosäätiön kanssa. Siellä toimijoita on tosin enemmän. Samaa on kuitenkin toimintamalli,
jossa rakennuttajat ja urakoitsijat ovat jo kaavoitusvaiheessa
yhteistyössä kaupungin kanssa. Tämä tuntuu toimivan.
Asuntosäätiö rakensi päiväkodin. Vantaan
kaupungin tavoitteena oli tehdä Ulrikanpuistosta kaupunkimainen, omaleimainen, arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja
viimeistelty asuinalue, mikä myös näyttää toteutuneen hyvin. Koska kohteeseen muuttavien asukkaiden joukossa uskottiin olevan myös paljon lapsiperheitä, päiväkodin pikaista rakentamista pidettiin tärkeänä.
Vantaan kaupungilla ei kuitenkaan juuri silloin ollut
mahdollisuuksia investoida päiväkodin rakentamiseen. Tämän vuoksi tavoite toteutettiin poikkeuksellisella tavalla,
Asuntosäätiön ja Vantaan kaupungin välisellä yhteisellä sopimuksella.
– Asuntosäätiö rakennutti päiväkodin omaan taseeseensa 15 vuoden vuokrasopimuksella ja kun määräaika on ummessa, Vantaan kaupunki lunastaa päiväkodin itselle.
8
Kotimaisema 4 • 2014
Kurjenmiekka on kolme pienkerrostaloa käsittävä yhtiö puistoon
rajoittuvalla rinnetontilla Rekolan aseman läheisyydessä. Huoneistojen
koko vaihtelee välillä 33 m2– 65 m2. Asumisoikeuskohde.
Angervossa on 50 kaunista kotia, kolmessa 4- ja 5-kerroksisessa
kerrostalossa. Kaikissa huoneistoissa on lasitettu parveke. Asumisoikeusasuntokohde on valmistunut elokuussa 2010.
Ulrikanhuppu on Ulrikanpuiston maamerkki. Kaikki huoneistot
ovat modernisti varusteltuja, keittiöissä on niin astianpesukoneet kuin keraamiset liesitasotkin, parvekkeet ovat lasitettuja. Omistusasuntokohde.
Lipstikka on vuokrakohde, joka koostuu kahdesta nelikerroksisesta
pientalosta. Lipstikka on korkotuettu vuokra-asuntokohde, jonka
asukasvalinnat on tehty ja niistä on ilmoitettu valituille.
Kotimaisema 4 • 2014
9
p Ulrikanpuistoon
haluttiin tuoda
yhteisöllisyyttä
pihojen yhteiskäytöllä.
Pidimme päiväkotia erittäin tärkeänä osana aluetta ja päätimme toimia näin. Asuntosäätiön perusarvoja on hyvä rakentaminen, mihin oleellisesti kuuluu asumisen viihtyisyys. Me emme vain rakenna asuntoja vaan puhumme mieluummin siitä, että teemme koteja ihmisille, Eija Lopmeri
painottaa.
Päiväkodissa on ryhmät pienimmistä lapsista esiopetukseen saakka. Ja se sijaitsee luonnollisesti aivan keskeisellä paikalla asuinaluetta.
Ulrica-kätilön muistoa vaalien. Nimensä
Ulrikanpuisto on saanut historiallisesta henkilöstä. Nimi
juontaa juurensa alueella 1800-luvulla vaikuttaneeseen
kätilöön, Ulrica Hermoniukseen. Voidaan siis perustellus-
ti sanoa, että hänen muistoaan on vaalittu, kun aluetta
on lähdetty rakentamaan päiväkoti edellä. On haluttu
perustaa perheystävällinen kohde, jossa päivähoitopalvelut ovat valmiina kun perheet muuttavat uusiin koteihinsa.
Historiankirjoituksissa Ulrica Hermoniuksesta,
saaristoperämiehen vaimosta, kerrotaan, että hän pa
heksui virallisen kätilön puuttumista kylältä. Äidit ja
vauvat olivat hänen mukaansa vaarassa, koska ammattimaista kätilön osaavaa apua ei synnytyksiin ollut tarjolla.
Kylän asioista päättävät miehet olivat kuitenkin pitkään sitä mieltä, että lapset saavat syntyä maailmaan samoin kuin aina ennenkin: ”Kuten minä ja kyläni asukkaat
Lapsiperheelle hyvä ympäristö
Kahrin perhe on asunut Ulrikanpuistossa asumisoikeusasunnossa syksystä 2010.
– Julkiset liikenneyhteydet ja palvelut vaikuttivat valintaamme, sillä etsimme
asuntoa alueelta, jossa arki on sujuvaa
ilman autoa. Ulrikanpuisto vaikutti sopivalta eikä perheellämme ole edelleenkään
autoa, sillä Rekolan juna-asemalle on
muutama sata metriä ja vierestä kulkee
useita bussilinjoja, kertoo Kristiina
Kahri.
10
Kotimaisema 4 • 2014
Toinen kriteeri oli alue missä asuu paljon lapsiperheitä. Ulrikanpuistoon on haluttu tuoda yhteisöllisyyttä pihojen yhteiskäytöllä, ja ulkoilukäytössä on myös kahden
viereisen kerrostaloyhtiön piha-alueilla. – Naapureihin on helppo tutustua
kun voi luvan kanssa viettää aikaa myös
toisten pihoilla, Kahri perustelee ja kertoo alueen olevan hyvin kaupunkimainen.
Asumismukavuutta lisäävät piha-alueiden
istutukset sekä puiden ja pensaslajikkeiden runsas kirjo. Kesäisin alue on vehreä
ovat tulleet maailmaan ilman sivullisten mamsellien sekaantumista, heidän lapsensakin saavat syntyä perinteellisellä tavalla.”
Tällä päätöksellä Ulrica Hermoniukselle ei suostuttu maksamaan hänen vaatimaansa elatusta (palkkaa). Voimakastahtoinen kätilö ei kuitenkaan antanut periksi, vaan
taisteli itselle ensin pienemmän korvauksen ja sen jälkeen
vielä lisää. Vuoden 1818 pöytäkirjoissa sanotaankin, että pitäjän omana kätilönä on Ulrica Hermonius. Palkkana hänelle maksettiin 3 tynnyriä ruista, 1 tynnyri ohraa ja 1/2
tynnyriä kauraa.
Suunnittelu käyntiin 1997. Ulrikanpuiston suunnittelu käynnistyi 1997 ja suunnitelma hyväksyttiin 2004.
Asuinalue sijoittuu Tikkurilasta Korsoon johtavan Asolanväylän ja Rekolan aseman väliseen puistomaiseen kainaloon. Laadukkaasti rakennettu ja hyvin suunniteltu alue
koostuu monista asumismuodoista, sekä rivi- pari- että
kerrostaloista.
Rata sekä monet linja-autoyhteydet palvelevat asukkaiden liikkumista erinomaisesti. Päiväkodin lisäksi välittömässä tuntumassa on Citymarket ja koko laajahkoa aluetta palveleva Peijaksen sairaala, joka on osa Helsingin yliopistollista keskussairaalaa HYKSiä. Myös viereisen Rekolan ja Asolan asuinalueiden monipuoliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa.
Viimeisenä Ulrikanpuistoon valmistui Kurjenmiekka,
jossa on kaikkiaan 51 asumisoikeusasuntoa. ●
p Kristiina Kahri
asuu Ulrikanpuistossa
miehensä ja kahden
lapsen kanssa. Ulrikanpuistoon perhe muutti
syksyllä 2010.
Teksti Anne Korkala
ja syksyllä perhettä ilahduttaa luonnon
upea väriloisto.
Hyvä äänieristys. Läheisen leikkikentän vilinää voi seurata ikkunasta,
mutta hyvin äänieristetty talo pitää melun ulkona.
Lenkkipolkujen ja hiihtolatujen lisäksi Kahri toivoisi monipuolisempia ulkoilureittejä esimerkiksi metsään. Alueen monipuoliseen palvelutasoon perhe on ollut
tyytyväinen.
Naapureihin on helppo
tutustua kun voi luvan
kanssa viettää aikaa
myös toisten pihoilla.
– Lyhyen matkan päässä on useita
ruokakauppoja. Varsinkin Korso on yllättänyt monta kertaa laadukkailla lähipalveluilla. Olemme olleet tyytyväisiä
myös kunnallispalveluihin. Alueella
on oma päiväkoti ja terveyskeskuksesta
on saanut avun tarvittaessa, jatkaa
Kahri.
Asukasyhdistyksen puheenjohtajana
ja Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n hallituksessa asukasjäsenenä toimiva Kahri haluan edistää asumisoikeusasumises-
sa asukkaiden mahdollisuutta tiedonsaantiin ja vaikuttamiseen, joihin on vaikutettu
jo lakimuutoksilla.
Kahrin mukaan asumisoikeusasumisen
pitäisi erota nykyistä enemmän vuokraasumisesta. Asukastoiminnassa haasteena
on tällä hetkellä aktiivisten asukkaiden
vähyys.
– Pelkät puitteet eivät riitä. Toivoisimme saavamme lisää asukkaita, jotka
haluavat sitoutua oman kohteensa ylläpitoon ja kehittämiseen, toteaa Kahri. ●
Kotimaisema 4 • 2014
11
Teksti Tom Kalima Kuva Mikko Käkelä
Vuoden eläkeläinen
panostaa taloyhtiön
viihtyvyyteen
Minusta on aina mukava puuhastella
jotakin ulkona ollessani. Miksi en
siis tekisi töitä taloyhtiön paremman
viihtyvyyden eteen.
Ruohoa leikkaava tai pihaa haravoiva nainen koiransa kanssa on tuttu näky
Merikarhunkuja 8:n pihapiirissä. Hän on Merja Stillman, jonka mielestä
roskaaminen pitäisi kieltää lailla.
u – Taloyhtiössämme
on hyvä henki. Täällä
tervehditään yleensä
myös vieraita, Merja
Stillman sanoo.
Ystävällinen Ceci-koira
on ollut Merjan
uskollinen kaveri jo
14 vuotta.
T
äällähän minä asun loppuikäni, ellei sitten
tule rikas mies ja vie minua, elämäniloinen
Merja Stillman naurahtaa. Nykyisin Merja
on eläkkeellä, eikä mikä tahansa eläkeläinen olekaan. Hänet valittiin tänä vuonna
Espoon Vuoden Eläkeläiseksi. Valintaa ehdotti Tapiolan Kansalliset Seniorit ry.
– Se tuli minulle aivan täydellisenä yllätyksenä. Olen
toiminut järjestössä 10 vuotta ja kuulunut myös hallitukseen, mutta en minä tällaisesta huomionosoituksesta
osannut edes kuvitella.
– Ajattelin, että ehdottakoot! Valituksi tulee kuitenkin
joku espoolainen julkisuuden henkilö.
Toisin kuitenkin kävi. Merja Stillman valittiin ja hänet
kukitettiin juhlallisessa tilaisuudessa. Hiljaiset puurtajat ja
pyyteettömät työntekijät siis kaikesta huolimatta huomataan, vaikka he eivät itse tekemisistään mitään numeroa
halua tehdäkään. Tätä osoittaa myös se, että saman talon
asukkaat ehdottivat Merjaa tähän lehtihaastatteluun. Hän
on heidän mukaansa hyvä esimerkki vastuullisesta asumisoikeusasukkaasta.
Mieluummin töihin kuin istumaan. – Minä olen
vähän sellainen, että teen mieluummin jotain, jotta en
tylsistyisi sohvalle television ääreen. Tästä pidin kiinni
silloinkin, kun ystäväni pyysi minua liittymään Tapiolan
Kansallisiin Senioreihin.
– Sanoin, että haluan pienen homman, joka takaisi
syyn mennä kokouksiin. Onhan siellä mielenkiintoisia esityksiäkin aina tarjolla. Jäisin kuitenkin ehkä laiskuuttani
pois kokouksista, ellei tehtäväni olisi keittää kahvia ja valmistaa tarjottavaa kokousväelle. Samalla saan aina hyvän
syyn lähteä Kivenlahdesta Tapiolaan ja käydä samalla reissulla ostamassa kankaita kangaskaupasta.
Merja Stillman on nimittäin toiselta ammatiltaan ompelija. Hän on tehnyt asut muun muassa Asuntosäätiön
entiselle toimitusjohtajalle Anja Mäkeläiselle sekä entiselle Espoon kaupunginjohtajalle Marketta Kokkoselle Tapiolan 50-vuotistilaisuuteen.
– Olin vuosia töissä pankissa, mutta pankkikriisin jäl-
12
Kotimaisema 4 • 2014
keen päätin opiskella itselleni ompelijan ammatin. Näitä
töitä teen edelleen. Korjaan vanhoja tai teen asiakkaille aivan uusia tai entistän vaatteita kirpputorilla myytäviksi.
Asuntosäätiö hankki välineitä. Merja asuu ensim-
mäisessä kerroksessa ja viettää paljon aikaa ulkona.
– Minulla ei ole autoa, kesämökkiä eikä juuri rahaakaan. Olen siis paljon kotosalla ja ulkona. Minusta on aina
mukava puuhastella jotakin ulkona ollessani. Miksi en siis
tekisi töitä taloyhtiön paremman viihtyvyyden eteen.
– Olen erittäin tyytyväinen, että toiveeni otettiin vakavasti ja Asuntosäätiö hankki tarvittavia välineitä taloyhtiölle. Saimme puutarhaletkun kastelua varten, haravia ja
erilaisia työkaluja sekä jopa ruohonleikkurin.
– Lumitöitä minä en jaksa tehdä, mitä nyt joskus ulkorapun edustaa, kun lähden aamulla koiraa ulkoiluttamaan.
Huoltoyhtiöthän kerkeävät vasta myöhemmin, joten on
kiva, että asukkaat pääsevät mukavammin töihin aamulla.
Roskaaminen pitäisi kieltää. Merikarhunkuja 8 si-
jaitsee luonnonkauniilla paikalla, kallion kupeessa. Talon
ohi kulkee myös vilkkaassa käytössä oleva kävelytie. Asukkaiden harmiksi kävelytien toisessa päässä on pikaruokaravintola, mistä ostetut eväät ikävän usein loppuvat juuri
talon läheisyydessä ja roskat päätyvät usein maastoon.
– Saisivat säätää lain, joka kieltäisi roskaamisen sakon
uhalla. Nyt kukaan ei tunnu välittävän. Tosin siivoaminen
on työtä, jota jokainen ihminen osaa, joten voitaisiinhan
näitä töitä työttömilläkin teettää, Merja sanoo tuimasti.
– Voisin jotenkin ymmärtää, että lapset roskaavat, jos
kotona ei ole riittävästi opetettu, mutta aivan samalla tavalla roskaavat aikuiset. Se hämmästyttää.
Merja Stillmanin tuntevat muutkin kuin oman taloyhtiön asukkaat.
– Pidän kävelytien varrella usein kirpputoria, missä
myyn kunnostamiani vaatteita. Monet pysähtyvät siihen
juttelemaan ja ostamaan jotain. Minulle se on pientä ylimääräistä tuloa. Toisaalta se on myös muodikasta kierrätystä, sillä pianhan tulee myös laki, joka kieltää vaatteiden
heittämisen roskiin ja kaatopaikoille, Merja sanoo. ●
Kotimaisema 4 • 2014
13
Ajankohtaista
Uutta asumista
Teksti Anne Korkala Kuva Kone
Ennakkomarkkinoinnissa
Täyshuoltosopimus
takaa
käyttövarmuuden
Helsingin Gunillankukka. Helsingin Kruunuvuorenrannan alueelle käynnistyi 33
asuntoa käsittävän hitas-kohteen ennakkomarkkinointi. Valittavana on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja 4 huoneen
asuntoja, joiden kooty vaihtelevat 35 m2
aina 106,5 m2. Kohteen suunnittelu on
Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen
Oy:n käsialaa.
myöhemmin todennettavissa.
Pysähtyminen merkki turvalaitteen
toiminnasta. Hissien toimintavarmuus
taataan säännöllisellä huollolla.
Jokaiselle hissille tehdään huolto-ohjelma, ja käyntimäärä määritellään hissin käytön mukaan. Käynneillä tarkistetaan turvalait
teet, testataan hälytysyhteydet ja turvalaitteet sekä puhdistetaan kuilut ja hoidetaan
voitelu.
14
Kotimaisema 4 • 2014
p Helsingin Gunillankukka.
Valmistuneet
p Kaikki hisseille tehtävät toimenpiteet tallentuvat sähköiseen järjestelmään, josta ne on
huoltosopimus oli päättymässä marraskuussa 2014.
– Koska konserniin kuuluvalla Suomen
Asumisoikeus Oy:llä oli voimassaoleva
sopimus Kone Hissit Oy:n kanssa, neuvottelimme sopimuksen, jossa koko konsernin
hissikanta huolletaan saman yrityksen toimesta, kiinteistöpäällikkö Henri Holmberg
kertoo.
Sopimuksen piirissä on nyt yli 400 laitetta. Täysturvasopimus kattaa sekä perushuoltokäynnit että korjaustyöt. Vakiohintainen
sopimus takaa sen, ettei Asuntosäätiölle ei
tule kustannuspiikkejä, vaan kustannuserä
on helppo budjetoida. Vastuu hisseistä on
Kone Hissit Oy:llä.
Teksti Niclas Heimberg ja Pauli Partia
Piirros Juha Hellström
Syyskuun lopulla solmittu
hissihuoltosopimus Kone
Hissit Oy:n kanssa on kaiken
kattava täyshuoltosopimus.
Asuntosäätiön nykyinen hissien täys-
Asumisen
vinkit
Tyypilliset viat liittyvät oviin. Automaattiovellisissa hisseissä on paljon turvalaitteita,
kuten hississä yleensäkin.
– Ovien avautuminen ja sulkeutuminen
aiheuttaa hissin toiminnan kannalta suurimman starttimäärän. Hissin pysähtyminen
kerrosten väliin on merkki turvalaitteen toimimisesta. Pysähtymisen tarkoitus on turvata
hissin matkustajien turvallisuus ja samalla
estää suuremmat vahingot, luonnehtii Kone
Hissit Oy:n myyntipäällikkö Mika Komulainen.
Uusien hissien esteettömyys on vanhaan
verrattuna aivan uudella tasolla.
– Vanhojen hissien korikoko oli pieni. Pyörätuolit ja rollaattorit mahtuivat hissiin huonosti. Nykyään oven leveys on vähintään 80
cm, pyörätuoli mahtuu hissiin hyvin ja hissin
käyttö on esteetöntä. Uusissa hisseissä on aina
myös automaattiovi, kertoo Komulainen.
Tehokasta ajankäyttöä. Kaikki hissille
tehdyt toimenpiteet merkitään huoltopäiväkirjaan. Kunnossapitoasentajan kenttäpäätteen kautta toimenpiteet menevät aikaleimoina suoraan Koneen järjestelmään ja ovat
todennettavissa jälkikäteen. Vianilmoituksesta
ja korjauksesta saadaan tieto myös isännöitsi-
Uskomme, että
tehty sopimus
parantaa
hissiemme toimivuutta
sekä tiedonkulkua
asukkaiden ja
huoltohenkilöiden välillä.
jän sähköpostiin. Järjestelmä on saanut hyvää
palautetta ja vaikuttaa myös kiinteistöhuollon
ajankäyttöön.
Kiinteistöpäällikkö Holmberg näyttää tulevaisuudelle vihreää valoa.
– Uskomme, että tehty sopimus parantaa
hissiemme toimivuutta ja tiedonkulku asukkaiden, kiinteistönylläpidosta vastaavien henkilöiden ja hissihuoltoyrityksen kesken parantuu entisestään, summailee Holmberg. ●
Helsingin Kotikivi. Helsingin uuteen koilliseen kaupunginosaan, Alppikylään valmistui 37 uutta asumisoikeusasuntoa kerrostaloon ja ns. kaupunkirivitaloon. Arkkitehtitoimisto Veijo Kujalan suunnittelemassa
ja Rakennus Omera Oy:n urakoimassa yhtiössä on muutama rivitalohuoneisto vielä vapaana.
Espoon Aristoteles. Lokakuun lopussa
Suurpeltoon valmistunut Aristoteles käsittää 51 vapaarahoitteista omistusasuntoa
kolmessa pistetalossa. Kohteen suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy ja rakentamisesta
Peab Oy.
Vantaan Ulrikanpuisto. Vantaan Ulrikanpuistoon, Rekolan aseman tuntumaan,
on valmistunut runsaasti uusia asuntoja.
Joulukuun alussa päästiin muuttamaan
51 asumisoikeusasuntoa käsittävään Kurjenmiekkaan. Samaan aikaan valmistui
myös viereinen kohde, Lipstikka, jossa on
35 korkotuettua vuokra-asuntoa. Näissä
molemmissa on suunnittelijana toiminut
Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy ja
rakentamisesta on vastannut Pakrak Oy.
p Helsingin Kotikivi.
Asumisen arkea
”Valmiissakin” kodissa on tehtävä yhtä ja toista, jotta
p Espoon Aristoteles.
Ohjeellinen huoltoväli:
p Vantaan Kurjenmiekka.
p Vantaan Lipstikka.
TAAS KOHTA
ON
GOLFIN AIKA
Perinteiseen tapaan Asuntosäätiö tarjoaa pelioikeuksia
merellisen Pickalan kolmelle kentälle hintaan 830 €.
ripeästi – osta itselle tai lahjaksi.
• Toimi
Tarjous on voimassa vuoden 2014 loppuun ja
• maksuun
voit käyttää myös Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä.
Ota yhteyttä:
Päivi Tulokas, p. 050 373 8947
[email protected]
valmius mukavaan elämään säilyy. Elämä nyt vaan on helpompaa,
kun niitä kaikkia arjen rutiineita ei tarvitse koko ajan miettiä.
Siispä isännöinniltä loppuvuoden tarjous: kätevä aikataulurunko
yleisen asumismukavuuden ylläpitoon.
Kylpyhuone, sauna ja WC
1 kk
• Lattiakaivon puhdistus
6 kk
• Ilmanvaihto venttiilien puhdistus
1 vko
• WC-istuimen puhdistus
Keittiö 6kk
• Lavuaarin hajulukon ja putkiston puhdistus
6kk
• Jää-pakastinkaapin sulamisvesiputken puhdistus
• Jää-pakastinkaapin takaosan puhdistus ja imurointi 12 kk
1 kk
• Liesikuvussa olevan rasvasuodattimen puhdistus
Huonetilat
• Korvausilmaventtiilien puhdistus (ikkunan päällä) 6 kk
• Tulo-poistoilmaventtiilien puhdistus (seinillä olevat) 2 vko
6 kk
• Tuuletusikkunoiden mekanismin öljyäminen
Parveke
kevät ja syksy
• Vedenpoistojärjestelmän puhdistus
Muuta yleistä
6 kk
• Ovien saranoiden ja lukon kielten öljyäminen
6 kk
• Palovaroittimien pattereiden vaihto
Kiinteiden valaisimien lamppujen uusiminen kuuluu asukkaalle,
myös jääkaapin ja lieden valot.
Joulumuistio
• Palovaroittimien patterit on hyvä vaihtaa marraskuussa vaikka
eivät vielä piipittäisikään
• Kynttilöitä ei saa jättää palamaan ilman jatkuvaa valvontaa,
koskee myös ulkotiloissa olevia
• Kinkkurasvoja ei saa kaataa viemäriin. Ne on jäähdytettävä ja
laitettava biojätteisiin
Kotimaisema 4 • 2014
15
OMAAN KOTIIN
UUTEEN SUURPELTOON
5h+k+s
a!
ik
a
y
l
e
t
it
s
e
Sovi oma
Asunto Oy Espoon Aristoteles valmistui ihan äskettäin
Espoon Suurpeltoon. Alueen parhaalta paikalta löydät
nyt uutuuttaan hohtavia valoisia koteja kolmesta kerrostalosta. Aristoteleen kantavana ideana ovat kulmiin
sijoittuvat suuret parvekkeet. Lasitettuja parvekkeita
onkin muutamissa asunnoissa kaksin kappalein.
Joissakin huoneistoissa hyvin työtilana toimiva huone omalla sisäänkäynnillä ja kaikilla autopaikat kätevästi maanalaisessa autohallissa.
Energialuokka C 2007.
Muista
tarkistaa
edullinen
pelioikeus!
Asunto Oy Espoon Aristoteles
Klariksentie 5
mh alk.
2 h + kk + s 55,0 m286.543
3 h + k + s 80,0 m2113.258
3 h + k + s 83,0 m2112.694
4 h + k + s 107,0 m2142.229
5 h + k + s 120,5 m2156.560
vh alk.
264.630
357.047
353.025
465.552
524.837
Tuulikuja 2, 02100 ESPOO
Puh. 09 - 809 3210
www.asuntosaatio.fi