Kotimaisema Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti 4 • 2012 4-5 Valvoja seuraa laadun toteutumista 6-11 Osallistuminen lisää viihtyvyyttä 12-13 Saunalahden koulu ihastuttaa Toivoisin asumisoikeusasukkailta entistä suurempaa aktiivisuutta s. 11 Pääkirjoitus Uudistunut asumisopas kertoo esimerkiksi siitä, kuinka asunnon remontointi järjestyy. Kiinteistöpäällikkö Henri Holmberg kertoo sivulla 15 Vuosi vaihtuu ja uusi alkaa Asuntosäätiön tarkoituksena on alusta lähtien ollut hyvän asumisen – ja asuinympäristöjen kehittäminen, asuntojen tuottaminen asumisen elinkaaren eri vaiheisiin sekä sosiaaliseen asuntotuotantoon panostaminen. Näin olemme viime vuonnakin toimineet ja mm. käynnistäneet 70 korkotuettua vuokra-asuntoa ja 190 asumisoikeusasuntoa. Omistuksessamme on tällä hetkellä noin 1 200 asumisoikeusasuntoa ja noin 800 vuokra-asuntoa. Vuodenvaihde tuntuu aina tulevan jotenkin yllättäen: mitä kaikkea pitikään tehdä, miten ensi vuonna, ensi vuosikymmenellä. Kirjassaan Stumbling on Happiness Daniel Gilbert vertaa tulevien tapahtumien ennustamista välimatkaan. Kaukana ajassa olevat asiat vaikuttavat yksinkertaisemmilta kuin lähellä olevat, kuten kaukana sijaitsevat kohteet näyttävät pieniltä ja tasapintaisilta verrattuna lähellä oleviin kohteisiin. Horisontissa oleva rakennus on tasaisen vaalea, mutta lähemmäksi saapuessamme siinä erottuukin hauskoja värikkäitä parvekkeita. Aikahorisontissa kaukana olevia tapahtumia kuvaillessamme kerromme tapahtuman syyn: asukaskokous pidetään, koska haluamme ihmisten osallistuvan asumisen kehittämiseen. Tehtävän koittaessa ihmettelemme, mitä ajattelimme sopiessamme tilaisuutta, sillä tapahtuman syyn sijaan mietimme kuinka sen teemme: tunnin kokous – kahden tunnin valmistelu. Sen lisäksi, että emme osaa ajatella etukäteen sitä kuinka tulemme asiat tekemään, täytämme tulevaisuuden aukkokohdat usein normaaliarkea mukavammilla asioilla. Ennen joululomia oletamme, että olemme tammikuussa levänneitä ja täynnä energiaa, mutta jätämme kuvittelematta sähköpostitulvan, flunssan ja liikennekaaokset. Mitä suomalaiset haluavat asumiseltaan, mikä on hyvää? Sen selvittämisestä lisää enemmän tämän lehden sivuilla. Niinikään voit tutustua hyvän alueen hyvään kouluun ja hyvän rakentamisen valvontaan. Asukkaat haluavat parempaa asumista – mutta millaista? Yhä useampi asuu kaupungissa, ja ikääntyvien, maahanmuuttajien ja yksinasuvien määrä kasvaa. Perhemuodot ja elämäntavat erilaistuvat, asumisessa on monta kulttuuria. Ensi vuosi vuosikymmenestä puhuttamattakaan tuo varmasti muutoksia monella rintamalla. Päätoimittaja Ritva Bergström KUSTANTAJA Asuntosäätiö, Kalevalantie 6, 02100 ESPOO, p. (09) 809 3210, www.asuntosaatio.fi Päätoimittaja Ritva Bergström • Toimituskunta Helena Hiila, Henri Holmberg, Eija Lopmeri, Anja Mäkeläinen, Raija Mäkinen, Jorma Peltomäki, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen TUOTANTO TK mediatalo Oy, p. 010 421 5000, www.tkmediatalo.fi • Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja Valokuvaus Saara Vuorjoki, Mikko Käkelä • Kannen kuva Saara Vuorjoki • Piirrokset Juha Hellström Painopaikka Edita Prima, Helsinki • Painosmäärä 5 000 kpl Tässä lehdessä Valvoja seuraa laadun 4-5 toteutumista Asuntosäätiön rakennusvalvoja Olli Limnellin mukaan suuret laatuongelmat ovat lähinnä yksittäistapauksia. Hänen mukaansa urakoiden pirstominen on kuitenkin ongelma. Kohti suurempaa 6-11 asumisen viihtyvyyttä Asukasdemokratian tavoitteena on kuun- nella asukasta ja parantaa asumisen viihtyvyyttä. Karoliina Heikkinen tutkii viestinnän roolia asukasdemokratian toteutumisessa. Saunalahti 12-13 sai uuden koulun Saunalahti on ihanteellinen alue niille, jotka rakastavat merta ja arvostavat luonnonläheisyyttä. Alue on saanut uuden monitoimitilan, jossa on koulun lisäksi päiväkoti, kirjasto ja nuorisotoimi. 14-15 Ajankohtaista • Varainsiirtovero nousee. Ensi vuonna nousee asuntokaupasta maksettava varainsiirtovero, joten kaupat kannattaa tehdä vielä tämän vuoden puolella. • Uusia koteja. Asuntosäätiöltä valmistuu koko ajan uusi koteja. Katso, löydätkö omasi. Kotimaisema 4 • 2012 3 Teksti Tom Kalima Kuva Saara Vuorjoki Asuntosäätiön rakennusvalvoja Olli Limnell seuraa tarkasti jokaista eri rakennusvaihetta. Laatutaso kirjataan urakkasopimukseen Rakentamisen laatu ei ole sattuman kauppaa, vaan rakennuttajan ja urakoitsijan väliseen sopimukseen tarkoin kirjattu kriteeri. Sen toteutuminen on viime kädessä urakoitsijan vastuulla, mutta koko rakentamisen ajan sitä valvoo rakennuttajan oma rakennusvalvoja. O Näin laatua valvotaan: Laatu kirjataan urakkasopimukseen. Laadusta vastaa urakoitsija. Rakennuttajan valvoja tai valvojat seuraavat laadun toteutumista. Eri osista tehdään mallityöt, jotka tarkastetaan ja joista kirjataan raportti. Jokainen asunto tarkastetaan kokonaisuudessaan loppuvaiheessa. Talotekniikkatyöt tarkastetaan erikseen. 4 Kotimaisema 4 • 2012 lli Limnell on toinen Asuntosäätiön rakennusvalvojista, toinen on Pentti Torikka. He ovat jakaneet vastuunsa eri kohteiden kesken ja seuraavat tarkoin rakennettavien kohteiden edistymistä. – Rakennusvalvojan työ alkaa, kun urakoitsija on valittu ja ”kuokka” ensimmäisen kerran isketään maahan. Sen jälkeen meidän tehtävämme on seurata kaikissa rakentamisen eri vaiheissa, että urakkasopimukseen kirjatut asiat laadusta ja materiaaleista toteutuvat ja että työn jälki on sellaista kuin on sovittu, Olli Limnell kertoo. – Menemme esimerkiksi katsomaan, kun salaojituksesta on tehty valmiiksi yksi osa ja tarkistamme, että se on tehty sopimusten mukaisesti. Sama tehdään jokaisesta eri vaiheesta, joten olemme rakennuksilla suuren osan työajastamme. – Tosin kaikista kohteista on kirjoitettava tarkastusraportteja ja kokouspöytäkirjoja, minkä vuoksi on oltava myös toimistolla, mutta tärkein osa työstä tehdään rakennuksilla. Yhteistyötä mestarin kanssa Olli Limnell on ollut Asuntosäätiössä rakennusvalvojana 13 vuotta. Sitä ennen hän on ollut juuri sillä pöydän toisella puolella, eli vastaavana mestarina. – Yleensähän kyse on yhteistyöstä, ei vastakkainasettelusta, koska etu on yhteinen. Urakoitsijat ovat usein suuria pörssiyhtiöitä, jotka eivät varmasti halua tahrata mainettaan tekemällä huonoa jälkeä, joten rakennuttajan rakennusvalvoja tuo kohteeseen yhden silmäparin lisää, Olli Limnell korostaa. Hänen mukaansa suurimpana ongelmana laadun kannalta on tällä hetkellä se, että urakat pirstotaan pieniksi palasiksi. – Urakoitsija on aina vastuussa koko urakasta, mutta käytännössä jokainen kohde pilkotaan aliurakoihin. Näissä käytetään pienempiä työporukoita, jotka saattavat käydä tekemässä vain jonkin pienen kohteen. Usein työntekijät tulevat ulkomailta, jolloin kommunikaatio saattaa olla haastavaa. Vierastyövoima ei sinänsä tarkoita huonoa laatua, Olli Limnell korostaa. Urakan pilkkominen pieniin aliurakoihin on joskus riski laadulle. Hänen mukaansa laadun toteutuminen on monen osatekijän tulos. – Kyse on asenteista. Vastaavan mestarin rooli on keskeinen. Hänen pitää olla rakennuskohteen suurin auktoriteetti, joka pitää kiinni siitä laadusta, mikä on sopimukseen kirjattu. Lopulta kaikki kuitenkin kulminoituu yksittäiseen työntekijään. Jos hän kokee oikeata ammattiylpeyttä ja on vastuullinen, kaikki on hyvin. Ongelmat yksittäistapauksia Rakentamisessa tapahtuneet virheet ovat viime vuosina näkyneet aika ajoin myös julkisessa keskustelussa. Tästä on Olli Limnellin mukaan tullut virheellinen käsitys siitä, että tälle ajalle olisi tyypillistä rakentamisen huono laatu. – Se ei todellakaan pidä paikkaansa. Huono rakentamisen laatu liittyy ennen muuta 1980-luvulle, jolloin urakoissa joskus tavoiteltiin vain mahdollisimman suuria voittoja. Nykyisin maailma on täysin toinen. Kohteet halutaan tehdä laadukkaasti ja kerralla kuntoon. Kukaan ei tahallaan halua pilata mainettaan. – On tietenkin totta, että virheitä voi sattua, mutta itse vastaavana mestarina urakoitsijan palveluksessa työskennelleenä tiedän, että 1990-luvulta lähtien alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota laatuun. Tämä on johtanut laadun paranemiseen ja ongelmat ovat ikäviä yksittäistapauksia. – Suomen sääolosuhteet ovat riskitekijä. Rajut sateet voivat kastella materiaaleja, jolloin on huolehdittava siitä, että viivästymisen uhallakin materiaalit kuivataan tai vaihdetaan ennen pinnoittamista. Sen vuoksi kiinnitän aina rakennuksilla käydessäni huomiota myös siihen, että materiaalit on riittävän hyvin suojattu. Kotimaisema 4 • 2012 5 Teksti Tom Kalima Kuvat Saara Vuorjoki Kohti parempaa viihtyvyyttä Asukasopas Asumisoikeusasukkaiden käyttöön on julkaistu uusi asukasopas, joka kuuluu jokaisen asumisoikeusasunnon varustukseen. Opas kertoo kaiken sen, mitä asukkaan tulee tietää. Oppaassa kerrotaan myös asukashallinnon periaatteet. Muutto Ennen muuttoa tehdään sopimus, maksetaan vakuus, kuitataan avaimet, otetaan kotivakuutus, tehdään sähkösopimus, muuttoilmoitus jne. Asukashallinto Opas sisältää asukashallinnon perusperiaatteet. Niihin kannattaa tutustua, sillä se on asukkaan vaikuttamiskanava. Vastuunjako Asukasdemokratia toimii parhaiten, jos kaikki asukkaat ovat aktiivisia. Oppaassa on täydellinen taulukko siitä, miten asumiseen liittyvät huoltotoimenpiteet hoidetaan. Oppaasta selvitää, mitä asukas voi ja mitä hänen pitää huoltaa ja vastaavasti mitkä työt kuuluvat kiinteistölle. Muutostyöt Asumisoikeuden haltija voi rajoitetusti tehdä tai teettää muutostöitä, jotka parantavat asumista. Niistä on kuitenkin ennen aloittamista sovittava Asuntosäätiön kanssa. Joistakin muutoksista voidaan hyvittää asukasta, kun hän muuttaa pois. Nämä selviävät oppaasta. Opas löytyy myös Asuntosäätiön Internet-sivulta. Jari Seppänen kuuluu Numersinkatu 3:n asukastoimikuntaan ja on kaikkien asukkaiden luottohenkilö. Omia toiveitaan hänelle välittää usein myös asukas Paula Hämäläinen. 6 Kotimaisema 4 • 2012 Kotimaisema 4 • 2012 7 Asukashallinnolla tavoitellaan suurempaa viihtyvyyttä, parempaa turvallisuutta, tehokkaampaa tiedonvälitystä, taloudellisempaa toimintaa sekä kehittyvää kilpailukykyä. L aki tuntee yhteishallinnon ja asukasdemokratian jo 1990-luvulta, minkä jälkeen sitä on asetuksin täydennetty 2000-luvulla. Samoja periaatteita sovelletaan myös asumisoikeusasuntoihin. Asuntosäätiölle yhteistoiminta on aina ollut keskeinen osa hyvän asumisen periaatteita ja säätiön toimintakulttuuria. – Kyse ei meille ole lakiin kirjatusta velvoitteesta, vaan hyvästä toimintatavasta, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Asukasdemokratia lisää asukkaiden aktiivisuutta ja parantaa sen myötä jokaisen kiinteistön toimivuutta. Me haluamme ennen muuta, että asukkaat viihtyvät. Jos onnistumme tässä tavoitteessamme, me hyödymme vuorostamme siitä, että kyseisten taloyhtiöiden haluttavuus ja kilpailukyky paranevat, sanoo Asuntosäätiön hallintojohtaja Raija Mäkinen. Hänen mukaansa asukashallinnolla pyritään rakentamaan asukkaille toimiva ja demokraattinen väylä vaikuttaa sekä oman kiinteistön asioihin että yleisellä tasolla myös koko asumisoikeusasumisen muotoon. – Asuntosäätiössä asumisoikeusasuntojen omistajana on yleishyödyllinen Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy. Se toimii omistajan vastuulla, mutta asukkailla on mahdollisuus ja valta vaikuttaa asioihin. Asukashallinnossa on useita toimijoita Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n omistuksessa olevi- Asukaskokoukseen voivat osallistua kaikki asunnossa asuvat täysi-ikäiset asukkaat. en talojen asukashallinto on rakennettu useiden eri toimijoiden varaan. Kaikki tähtäävät siihen, että jokaisella asukkaalla on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa kiinteistönsä asioihin. Asukashallinnon toimijat ovat: asukaskokous, asukastoimikunta, asukastoimikunnan puheenjohtaja, asukasfoorumi (asukastoimikuntien puheenjohtajien kokous), yhtiön hallituksen asukasjäsen sekä seurantatilintarkastaja. Asukastoimikunnan tehtävien hoito perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan haluun kehittää oman kiinteistön sekä asumismuodon toimintaa. Palkkioita ei toiminnasta makseta. – Vaikuttamisen kanavat on rakennettu sitä varten, että asukkaiden ääni kuuluu ja heidän näkemyksiään voi- Mikä asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasuntoja rakennetaan valtion tuella ja Asuntorahasto valvoo kohteiden hintaa ja laatua. Asukas pääsee asumaan maksamalla asumisoikeusmaksun, joka on 15 % asunnon hinnasta. Asunnon kokoa ei ole rajoitettu, joten perhekoon kasvun voi ottaa huomioon jo hyvissä ajoin. Hakea voivat kaikki 18 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka eivät omista paikkakunnalla asumistarpeen tyydyttävää omistusasuntoa eikä varallisuutta sen hankkimiseen. Omaisuusrajaa ei ole 55 vuotta täyttäneillä. 8 Kotimaisema 4 • 2012 Asukas sijoittaa 15 % asunnon hinnasta. Asunnot pysyvät aina asumisoikeusasuntoina. Kun haluaa luopua asumisoikeudesta, maksetaan sijoitus takaisin rakennuskustannusindeksillä korjattuna. Irtisanomisaika on kolme kuukautta. Asuntoa haetaan rakennuttajalta. Ensin on kuitenkin hankittava asumisoikeusnumero, jonka saa kunnalta. Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on yhteinen rekisteri, muilla kuntakohtainen. Järjestysnumeron saamisen jälkeen hakija ilmoittaa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:lle, mistä kohteesta ja minkälaisesta asunnosta on kiinnostunut. daan tuoda mukaan, kun päätetään kunkin asuntoosakeyhtiön asioista. Samalla, kun asiat konkreettisesti parantuvat, niin kutsuttu me-henki varmasti lisääntyy, Raija Mäkinen vakuuttaa. – Tällä on tietenkin viihtyvyyden kannalta erittäin suuri merkitys, mutta olemme havainneet, että se vaikuttaa konkreettisesti myös kiinteistön tilaan ja kuntoon. Mitä aktiivisempia asukkaat ovat, sitä paremmassa kunnossa ovat kaikki kiinteistön tilat piha-alueita myöden, Raja Mäkinen korostaa. – On selvää, että isännöitsijällä ei ole mahdollisuus olla koko ajan paikan päällä katsomassa. Sen vuoksi on todella arvokasta, jos asukkaat ovat itse aktiivisia ja viestittävät havainnoistaan. Se on kaikkien yhteinen etu, kiinteistöpäällikkö Henri Holmberg sanoo. ASUMIS OPAS Uusi Asumisopas jaetaan jokaiseen asumisoikeusasuntoon, mutta se löytyy myös Asuntosäätiön Internetsivuilta. Kaikki asukkaat voivat osallistua Asukashallinnon toimintaelimissä voivat toimia kaikki asukkaat, eivät pelkästään asumisoikeuden omistavat, vaan kaikki asunnossa asuvat, täysi-ikäiset asukkaat. Asukaskokous kutsutaan koolle kerran vuodessa. Kutsu lähetetään jokaiseen asuntoon. Asukaskokous päättää mm. asukastoimikunnan jäsenten lukumäärästä ja valitsee toimikunnan jäsenet sekä puheenjohtajan. Toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen lisäksi kokouksessa käsitellään kaikkia niitä asioita, joita sekä asukkaat että Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ovat esittäneet. Kokous voi antaa myös suosituksia tulevista toiminnoista. Tämän lisäksi asukaskokous voi ehdottaa Asukasfoorumille omaa ehdokasta sekä yhtiön hallitukseen asukasjäseneksi että seurantatilintarkastajan tehtävään. Asukaskokous valitsee myös oman kiinteistönsä asukastoimikunnan sekä sen puheenjohtajan. Jäsenten määrä vaihtelee kahdesta viiteen. Asukastoimikunta on kiinteistön asukkaiden ja Asumisoikeus Oy:n yhteistyöelin, joka Karoliina Heikkinen selvittää Jyväskylän Yliopistoon tekemässään Pro Gradu tutkimuksessa mm. asukkaiden toiveita viestinnästä. neuvottelee ja tekee esityksiä. Sen lisäksi se käsittelee syksyllä isännöitsijän laatiman seuraavan vuoden talousarvion. Tästä kokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka julkaistaan taloyhtiön Internet-sivuilla. Asukastoimikunnan puheenjohtajan tehtäviin kuuluu myös osallistuminen Asukasfoorumiin, eli kaikkien asukastoimikuntien yhteiseen kokoukseen. Muilta osin sen toiminta riippuu asukastoimikunnan omasta aktiivisuudesta. Asukasedustaja on asukkaiden ääni Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n hallitukseen valittava asukasedustaja on kaikkien asumisoikeusasukkaiden yhteinen ääni hallituksessa. Asukasedustajan valitsee Asukasfoorumi niistä ehdokkaista, joita asukastoimikunnat ovat asettaneet. Ehdokas valitaan 1 – 2 vuodeksi kerrallaan. Kotimaisema 4 • 2012 9 Asukasedustajaa kuunnellaan Asukasdemokratia tarkoittaa asukkaiden mahdollisuutta osallistua talon hallintoon ja hoitoon koskevaan päätöksentekoon. Asuntosäätiön hallintojohtaja Raija Mäkisen mukaan hyvästä asukasdemokratiasta höytyvät sekä asukas että asunnon omistaja. Uusi asukasopas neuvoo asukkaita Samalla tavalla valitaan seurantatilintarkastaja. Valitulla henkilöllä on alkuperäismateriaalin pohjalta mahdollisuus tarkastaa kiinteistöjen hallintoa ja taloutta sekä oma-aloitteisesti että asukastoimikunnan tai sen puheenjohtajan pyynnöstä. Seurantatilintarkastajan tehtäviin kuuluu myös oman toimintakertomuksen antaminen asukasfoorumille. Häntä koskevat samat vaitiolovelvollisuuden määräykset kuin varsinaista tilintarkastajaa. Asukashallinnon periaatteet liittyvät lainsäädäntöön. Niistä ensimmäinen käsittelee vuokratalojen yhteishallintoa. Sitä sovelletaan myös asumisoikeusasuntoihin. Sen lisäksi on erikseen olemassa laki asumisoikeusasunnoista. Viestintä on tärkeä osa-alue Nopealla ja tehokkaalla viestinnällä on Raija Mäkisen mukaan ratkaisevan tärkeä osa hyvässä asukashallinnossa. – Viestinnän pitää toimia, jotta asukkaat pysyvät jatkuvasti perillä siitä, mitä heidän taloyhtiössään tapahtuu. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi olemme uudistaneet ja kehittäneet omia Internet-sivujamme. – Sen lisäksi olemme sopineet Jyväskylän yliopistossa opiskelevan Karoliina Heikkisen kanssa siitä, että hän tekee Pro Gradu – työn, jossa selvitetään asukkaiden ja Asuntosäätiön välistä viestintää ja ennen muuta asukkaiden odotuksia ja toiveita. – Tämä tieto on meille tärkeätä, sillä haluamme rakentaa ja käyttää juuri niitä viestinnän keinoja ja mahdollisuuksia, joita asukkaamme toivovat, Raija Mäkinen sanoo. – Kiinteistökohtaiset Internet-sivut ovat tärkeä osa tiedottamista ja asukashallinnon toimintaa. Sinne saa nopeasti kaikille nähtäväksi asukastoimikuntien pöytäkirjat, tiedotteet budjetit jne. – Me emme kuitenkaan halua tyytyä vain siihen, mikä on ilmeistä, vaan yritämme viedä asukastiedottamisemme aivan toiselle tasolle, Raija Mäkinen sanoo. 10 Kotimaisema 4 • 2012 Pro gradu asukasviestinnästä Viestinnällä on keskeinen rooli asukasdemokratiassa. Siihen on Asuntosäätiön tarkoitus Raija Mäkisen mukaan panostaa jatkossa entistä enemmän. Tärkeänä osana sen kehittämisessä on Jyväskylän yliopistossa opiskelevan Karoliina Heikkisen tekemä pro gradu - työ, jolla pyritään selvittämään muunmuassa asukkaiden toiveita ja käsityksiä toimivasta viestinnästä. Karoliina Heikkinen opiskelee Jyväskylän Yliopistossa tietojärjestelmätiedettä ja elektronista liiketoimintaa ja tekee lopputyönsä Asuntosäätiölle. Työn aiheena on Digitaaliset viestintäteknologiat Asuntosäätiön asiakassuhdemarkkinoinnissa ja sitouttamisessa. – Tarkoitus on tutkia eri viestintäteknologioita ja ottaa selvää mitä asukkaat toivovat, Karoliina Heikkinen kertoo. – Olen saanut valmiiksi jo koko teoriaosuuden ja kokonaisuudessaan työn on tarkoitus valmistua ensi keväänä. Esimerkiksi Isännöintiliiton tekemien tutkimusten mukaan peruslähtökohtana on, että asukkaat toivovat runsaampaa tiedottamista. Tarkoituksena on selvittää, millaista heidän mielestään on paras tiedottaminen ja mitä medioita he haluavat käyttää. – Tutkimustulosten pohjalta pyrin myös arvioimaan, mitkä mediat toimivat parhaiten myös asukkaiden sitouttamisessa, Karoliina Heikkinen sanoo. Asumisoikeusasuminen on Raija Mäkisen mukaan asumisen kentässä omanlainen. Kuten vuokra-asumisessakin kyse on asukkaan ja omistajan välisestä sopimuksesta, mihin liittyy sekä oikeuksia että velvoitteita. – Kyse on tietenkin asukkaasta itsestään, missä määrin hän kaipaa yhteisöllisyyttä tai oman kiinteistönsä yhteistä toimintaa, mutta hänen pitää olla tietoinen omista velvoitteistaan. Ne eivät rajoitu pelkästään vastikkeen maksamiseen. – Asumisioikeudessa kiinteistön omistaa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ja asukas saa maksamallaan pääomalla päättymättömän oikeuden asua kyseisessä asunnossa. – Esimerkiksi asunnon kuntoon nähden hänellä on vastuita, joista hänen tulee olla tietoinen. Sen vuoksi olemme tehneet oppaan, mihin asia on kirjattu, Raija Mäkinen kertoo. Aktiivisuus kannattaa Kirjailija Hellevi Matihalti on ollut asukasedustajana Asumisoikeus Oy:n hallituksessa kohta kaksi vuotta ja pitää tehtäväänsä mielenkiintoisena ja tärkeänä. – Olen voinut viedä asukkaan ääntä mukaan keskusteluun ja olen huomannut, että minua myös kuunnellaan ja otetaan vakavasti. Jos esitän päättömiä, minulle selitetään, miksi se ei ole mahdollista. – On selvää, että suuri vaikuttaminen ei taloudellisessa mielessä ole mahdollista, koska kyse on säätiöstä, mutta päätöksenteko on avointa, Hellevi Matihalti sanoo. Myös hän toivoo suurempaa aktiivisuutta asukkailta. – Minä olen sitä varten, että voin välittää heidän ajatuksiaan hallitustyöskentelyyn, ja tuoda saamaani informaatiota asukkaiden tietoon. Ikävä kyllä omassakaan taloyhtiössäni ei asukkailla tunnu olevan aikaa tai kiinnostusta tulla asukaskokoukseen edes kerran vuodessa. Vaikuttaa jotenkin siltä, että ihmiset eivät halua hevin luovuttaa vähäistä vapaaaikaansa, joka jää pakollisen lastenhoidon ja harrastusten väliin. Hellevi Matihalti on asunut Vantaan Korsossa nyt neljättä vuotta ja on tyytyväinen sekä Metsolantien ylimmässä kerroksessa sijaitsevaan asuntoonsa että asumisoikeusasumiseen asumisen muotona. Monet saattavat muistaa Hellevi Matihaltin myös nimellä Hellevi Salminen, jolla nimellä hän on kirjoittanut useita lastenkirjoja. Elämäntyönsä hän on tehnyt toimittajana, mutta on nyt eläkkeellä ja keskittyy kirjojen kirjoittamiseen. Hellevi Matihalti on myös kuulunut kunnan erilaisiin lautakuntiin kulttuurin ja sivistystoimen alalla, vaikka politiikassa ei varsinaisesti ole koskaan ollutkaan mukana. Hellevi Matihalti tunnetaan myös kirjoittajanimellä Hellevi Salminen, jolla hän on kirjoittanut useita lastenkirjoja. Nyt Hellevi on eläkkeellä toimittajan työstä ja aikaa riittää taas paitsi kirjoittamiselle, myös asukasedustajana toimimiselle. Jari Seppänen on ollut Numersinkatu 3:n asukastoimikunnassa jo vuodesta 2006. – Koska olen työkyvyttömyyseläkkeellä, minulla on hyvin aikaa tehdä kaikenlaisia pihatöitä ja viestittää muiden asukkaiden toiveita ja huomioita isännöitsijälle, Jari Seppänen kertoo. Hänen mukaansa yhteistyö Asuntosäätiön kanssa sujuu erittäin hyvin. – Yhteydenottoihini suhtaudutaan vakavasti ja ne yleensä aina johtavat johonkin. Toisaalta olen myös sitä mieltä, että voin itsekin tarttua toimeen, jos jotain näen. Tyhjennän esimerkiksi tuhkakuppeja säännöllisesti, jos ne huoltoyhtiöltä jäävät hoitamatta ja haravoin sekä lakaisen. – Tämä lisää yleistä viihtyvyyttä taloyhtiössämme. Jari Seppäsen mukaan on sääli, että monissa taloyhtiöissä ollaan passiivisia, vaikka kyse on viime kädessä omasta edusta. – Kaikkiin asioihin voi vaikuttaa omalla aktiivisuudella. Olen huomannut, että omassa taloyhtiössänikin asukkaat entistä enemmän ottavat minuun yhteyttä, jos huomaavat joitain puutoksia tai haluavat kehittää jotain. Kotimaisema 4 • 2012 11 11 Uusi koulurakennus on samalla Espoon ensimmäinen monitoimitila. Koulun on saanut poikkeuksellisen paljon positiivista huomiota. Teksti Tom Kalima Kuvat Mikko Käkelä Saunalahti sai uuden koulun Saunalahti on merellinen alue Espoossa. Asuntosäätiö on alueen ensimmäisiä toimijoita ja juuri nyt on tarjolla asumisoikeusasuntoja, vuokrahuoneistoja sekä omakotitalotontteja. S aunalahti on edelleen kehittyvä alue. Se soveltuu erinomaisesti luonnosta pitäville, koska alueen ympäristö merenrantoineen on poikkeuksellisen kaunis. Perheille Saunalahti tarjoaa turvallista ja luonnonläheistä asumista sekä upouuden päiväkodin ja koulun. Uusi rakennus on samalla Espoon ensimmäinen monitoimitila, sillä se pitää päiväkodin ja koulun ohella sisällään myös aluekirjaston ja nuorisotoimen. Uuden koulun on suunnitellut arkkitehtitoimisto Verstasarkkitehdit ja se on saanut osakseen poikkeuksellisen suurta huomiota. – Olen saanut olla mukana suunnittelutyössä kertomassa meidän tarpeitamme, joten koulu vastaa kauniin arkkitehtuurinsa lisäksi myös kaikkiin uusiin pedagogisiin haasteisiin. Käytännöllistä on esimerkiksi se, että koulun jokainen tila toimii oppimistilana, rehtori Hanna Sarakorpi kertoo. Hyvää opetusta Tällä hetkellä koulussa työskentelee luokat esiopetuksesta kolmanteen. Jatkossa opetus laajenee vuosiluokka kerrallaan siten, että se kattaa lopussa sekä ala- että yläkoulun. Oppilaita tällä hetkellä on tosin lähes 600, koska koulussa työskentelee tilapäisesti oman koulun remontin vuoksi myös Mainingin yläkoulu. Koulutilat on suunniteltu kaikkiaan 800 oppilaalle. – Koulumme toimii myös oppimiskeskuksena täydennyskouluttaen opettajiakin , joten pedagogiikkaa kehitetään koko ajan ja opetuksen taso on koulussamme korkea. Hanna Sarakorpi on myös tyytyväinen, että koulu muodostaa alueellisen ”toimintakeskuksen”. Erinomaiset liikuntatilat ovat ahkerassa käytössä ja piha-alue yhdistyy saumattomasti alueen lähiliikuntapaikkaan, joten myös koulun pihalla on jatkuvasti elämää. 12 Kotimaisema 4 • 2012 Koulun ulkopuoliset betonirakenteet , rampit ja tukimuurit on suunniteltu niin, että ne kestävät myös skeittauksen. Hauska yksityiskohta on myös se, että koulun ulkopuoliset betonirakenteet, rampit ja tukimuurit on suunniteltu niin, että ne kestävät skeittauksen. asuntosäätiö Saunalahdessa Vuokralta omaan taloon Saunalahden asumisoikeuskohteet: Mika Roos on oikea henkilö puhumaan Saunalahden vetovoimasta. Hän on asunut kohteessa kaikkiaan kolmessa Asuntosäätiön vuokra-asunnossa ja on parhaillaan rakentamassa omakotitaloa Asuntosäätiöltä ostamalleen tontille. – Perheessämme on nyt yksi lapsi ja toinen on tulossa, joten on ihanteellista, että upea koulu sijaitsee lähes kotimme takapihalla. Aikanaan lapset voivat kävellä pihalta suoraan koulun kentälle. Sellaista turvallisuutta arvostaa, sanoo Mika Roos. Hän kertoo ihastuneensa heti Saunalahden luontoon. – Kaikkein tärkeintä minulle on meri. Täällä se on lisäksi aidoimmillaan ja tarjoaa luontoarvoja paremmin, kuin tiukkaan rakennetuissa kaupungeissa tai esimerkiksi Kivenlahdessa. Mika Roos on rakennusalan yrittäjä ja rakentaa tällä hetkellä muiden töiden ohella omakotitaloa. – Odotamme, että Saunalahden alue saa kaupat ja muut palvelut. Sen jälkeen se on mielestämme parasta ja turvallisinta perheasumisen aluetta. Kummelivuorentie 3 56 asuntoa Kummelivuorentie 6 40 asuntoa Saunalahdenkatu 14 29 asuntoa Meriviitantie 2 26 asuntoa Tiimalasintie 4 36 asuntoa Vuoden 2013 aikana käynnistyy yhden asumisoikeuskohteen suunnittelu. Saunalahden uusi koulu vastaa kauniin arkkitehtuurinsa lisäksi myös kaikkiin uusiin pedagogisiin haasteisiin. Koulun jokainen tila toimii myös oppimistilana. Vuokrakohteet: Pohjoisviitta 1 33 asuntoa Vuokra-asuntoja on myös kahdessa Asuntosäätiön rakennuttamassa omistuskohteessa. Omistuskohteet: Asuntosäätiö on rakennuttanut omistusasuntoja osoitteisiin Meriviitantie 7 ja Saunalahdenkatu 13 Omakotitontteja: Saunalahden uuden koulun välittömässä läheisyydessä on viisi omakotitonttia, joista kahteen on varaukset. Myynnissä on kolme tonttia. Kotimaisema 4 • 2012 13 Ajankohtaista Kysy asumisesta Uutta asumista 1 Jos asuntokauppa on ajankohtainen, kannattaa kauppaa tehdä vieä tämän vuoden puolella. Näin säästää veroissa huomattavan summan. Varainsiirtovero nousee  Jos asunnon osto on ajan-koh- tainen, se kannattaa toteuttaa vielä tämän vuoden puolella, sillä asunnon ostajan maksama varain-siirtovero nousee ensi vuonna. Tällä hetkellä huoneisto-osakkeen ostaja maksaa kauppahinnasta 1,6 prosentin suuruisen varainsiirtoveron. Hallituksen esityksen mukaan vero nousee ensi vuonna kahteen prosenttiin. Tämän lisäksi veron määrää kasvattaa se, että se esityksen mukaan laskettaisiin asunnon velattomasta hinnasta eikä kauppahinnasta, kuten nykyisin tehdään. Muutoksella on tarkoitus kerätä valtion kassaan noin 80 miljoonaa euroa ja samalla kaventaa omakotitalon ja osakehuoneiston ostajan verotuksellisen kohtelun eroa. Verotukseen jää kuitenkin edelleen kaksi verokantaa, sillä omakotitalojen varainsiirtovero pysyy neljässä prosentissa. Veron prosenttimääräisen korotuksen lisäksi on huomattava, että vero tullee uuden lain mukaan maksettavaksi velattomasta hinnasta – ei myyntihinnasta kuten tähän asti. Uusi laki astuu voimaan 1.1.2013. Lo- pullinen päätös varainsiirtoveroa koskevan lain muutoksesta tehdään vielä syksyn aikana ja sitä tullaan noudattamaan vuoden alusta lukien. Kaikki vielä vuoden 2012 puolella tehtävät kaupat tehdään vanhan varainsiirtoveron mukaisesti. Uuden varainsiirtoveron vaikutus on tuntuva, joten kauppa kannattaa toteuttaa ennen vuodenvaihdetta, mikäli se muutoinkin olisi ajankohtainen. nyt on golfin aika Pelioikeus merellisen Pickalan kolmelle kentälle 800 €, kun vuokraat ja maksat sen vuoden 2012 loppuun mennessä. Ota yhteyttä! 14 Kotimaisema 4 • 2012 Miten haen vuokraasuntoon? Vuokra-asunnon hakeminen käy parhaiten täyttämällä hakemus Asuntosäätiön nettisivuilla. Siellä on myös nähtävillä vapautuvien asuntojen tilanne. Hakemukset rekisteröityvät järjestelmäämme ja sopivan huoneisto vapautuessa, tarkistamme hakijan luottotiedot ja tarjoamme huoneistoa. Ennen päätöksentekoa pääsee asuntoon luonnollisesti myös tutustumaan. Miten irtisanon vuokra-asunnon? Irtisanominen on aina tehtävä kirjallisesti. Vuokrasopimus on voimassa aina seuraavan kalenterikuukauden loppuun. Näin siis esimerkiksi marraskuussa irtisanottu sopimus jatkuu aina joulukuun loppuun. Asuntosäätiö tekee sovittuna aikana huoneiston lopputarkastuksen. Kun kaikki on kunnossa ja avaimet palautettu, palautetaan vakuusmaksu täysimääräisenä. Mitä Asuntosäätiössä tapahtuu, kun asumisoikeusasunto on vapautumassa? Välittömästi irtisanomisen saavuttua tarkistamme, onko rekisterissämme huoneistosta kiinnostuneita. Tarjoamme huoneistoa aina pienimmän numeron omaavalle. Mikäli tämä ei ole kiinnostunut, tarjotaan seuraavalle. Jos hakijaa ei löydy, ryhdymme markkinoimaan huoneistoa ulospäin. Jos edellinen asukas vielä asuu huoneistossa, annamme hänen puhelinnumeronsa asunnosta kiinnostuneelle, jotta tämä voi käydä siihen tutustumassa. Kun irtisanomisaika on umpeutunut, huoneisto tarkastettu ja avaimet palautettu, maksaa Asuntosäätiö asiakkaalleen asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä korjattuna sekä mahdolliset sovitut huoneiston laatua parantaneet muutostyöt. Asumisen vinkit Teksti Henri Holmberg Kuva Juha Hellström Alkaneita kohteita Asunto Oy Espoon Riimukallio 23 rivitalo- ja 2 paritalohuoneistoa Saarnilaakson lapsiystävälliseen ympäristöön. Kohteen suunnittelu Arkkitehtiryhmä A6 Oy:n käsialaa ja urakoitsijana toimii Peab Oy. Kohde valmistuu arviolta lokakuussa 2013. Suurpellon Apilapelto Espoon Suurpellon ulkoiluväylien ja liikenneyhteyksien läheisyydessä. Kohteeseen tulee 55 asumisoikeuskotia 34,5 m2 yksiöistä 100 m2 huoneistoihin. Suunnittelu Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy ja rakenta Peab Oy. Kohde valmistuu arviolta lokakuussa 2013 2 Valmistuneita kohteita Kiinteistö Oy Seponpajan Kiinteistö Oy Seponpajan peruskorjaus Tapiolassa valmistui syyskuussa. Kohde käsittää 24 vuokraasuntoa: kaksioita ja kolmioita. Suunnittelu Arkkitehdit Ali-kovero Oy ja rakentaja Peab Oy. Espoon Suurpelto Espoon Suurpeltoon valmistui lokakuun lopussa 44 uutta vuokra-asuntoa. Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy:n suunnittelemassa ja Peab Oy:n rakentama Suurpellon Valkoapila ksäittää sekä kaksioita että kolmioita. 3 Uusia kasvoja Niclas Heimberg on nimitetty Asuntosäätiön uudeksi tekniseksi isännöitsijäksi 29.10.2012 lukien. Hän tulee säätiöön Soukan Huolto Oy:stä, ja tätä kautta osa Asuntosäätiönkin kohteista ovat hänelle entuudestaan tuttuja. Asuntosäätiössä Niclas tulee keskittymään mm. huoltokirjajärjestelmämme kehittämiseen sekä kiinteistöhuollon koordinointiin. Asumisopas asumisoikeusasukkaille Ennen tämän aviisin ilmestymistä on Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy asukkaille tipahtanut postiluukusta uusi asumisopas. Oppaassa on kahdeksan osaa mm. uudet asukashallinnonperiaatteet, asumiskustannusten jakautuminen, vastuunjakotaulukko korjauksista, ohje huoneistokohtaisista muutostöistä, uudet ja parannetut ehdot pitkään asuneiden remonttirahasta ja malli järjestyssäännöt. Postitetun version lisäksi opas löytyy aina internetsivuiltamme, joilla kannattaa aina aika ajoin vierailla koska päivitämme sinne kokoajan uutta materiaalia. Oppaan uusiminen tuli ajankohtaiseksi koska asumisoikeuslaki on muuttunut ja sen myötä myös monet käytännöt ovat muuttuneet. Asukashallinnon muutoksista on muualla lehdessä yksityiskohtaisemmin. Asumiskustannusten raportointi asukkaille on tullut entistä yksityiskohtaisemmaksi niin kuin olette jo teille viime keväänä toimitetuissa asukaskokouskutsuissa huomanneet. Asuntokantamme vanhentuessa, ensimmäinen asumisoikeusasuntomme valmistui 16 vuotta sitten, olemme uusineet remonttiraha käytännön. Remonttiraha on 10 vuoden asumisen jälkeen kuukauden kokonaiskäyttövastikkeen suuruinen, 15 vuoden asumisen jälkeen 1,5 kuukauden kokonaiskäyttövastikkeen suuruinen ja 20 vuoden asumisen jälkeen kahden kuukauden kokonaiskäyttövastikkeen suuruinen. Järjestyssääntöjä on hieman muokattu uudenaikaisimmaksi. Niitä voi muuttaa kiinteistökohtaisiksi asukaskokouksen päätöksellä. OSTA omaksi Vireästä arabianrannasta suurpellon parhaalta paikalta Asunto Oy Helsingin Kotisaari. Kolmen talon kokonaisuus modernissa kaupunginosassa. Yhteensä 44 persoonallista Hitas-asuntoa. Arvioitu valmistuminen 11/2013. Asunto Oy Espoon Aristoteles. Espoon uniikki puistokaupunginosa on vauhdilla rakentumassa. Joukkoliikenneyhteydet syntyneet ja Suomen ensimmäinen alueellinen imujätejärjestelmä on otettu käyttöön. Autopaikoitus rakennetaan maan alle ja rakennusten palvelueteiset helpottavat nettikaupan logistiikkaa. Espoon Aristoteles muodostuu kolmesta viisikerroksisesta pistetalosta, joiden suunnittelussa leimaa antavana ovat suuret kulmiin sijoittuvat parvekkeet. Arvioitu valmistuminen syksy/2013. Muutama huoneisto jäljellä: mh 2 h + k 68,0 m² 202.433,40 € 2 h + k 70,0 m² 205.606,20 € 3 h + k 99,5 m² 258.135,80 € vh 289.405,40 € 295.136,20 € 385.396,30 € Huoneistoesimerkkejä: 43,5 m² 1 h + kk + s 55,0 m² 2 h + kk + s 2h+k+s 65,0 m² 80,0 m² 3h+k+s 3h+k+s 89,5 m² 4h+k+s 107,0 m² 5h+k+s 120,5 m² mh alk. 60.926 € 72.071 € 84.702 € 100.415 € 107.735 € 146.084 € 158.259 € LAPSIYSTÄVÄLLISESTÄ SAARNILAAKSOSTA Asunto Oy Espoon Riimukallio. Edustavia huoneistoja tiiliverhoilluissa pari- ja rivitaloissa luonnonkauniille alueelle. Arvioitu valmistuminen 10/2013. Huoneistoesimerkkejä: Rivitalossa 3h+k+s 84,0 m² 4h+k+s 94,5 m² Paritalossa 4-5 h + k + s 103,0 m² mh alk. 102.420 € 116.076 € vh alk. 325.545 € 368.951 € 122.904 € 390.654 € Kalevalantie 6 02100 ESPOO Puh. 09 - 809 3210 www.asuntosaatio.fi vh alk. 202.704 € 239.784 € 281.808 € 333.720 € 358.440 € 488.436 € 426.536 €