Lue lisää - Asuntosäätiö
Kotimaisema Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti 2 • 2011 6-11 Arvokiinteistöön hissi ja täydellinen peruskorjaus 12 -13 Sisusta parveke virkistäväksi keitaaksi 15 Hyvin hoidettu sauna takaa löylynautinnon Nitta Virtanen palasi tyytyväisin mielen remontoituun arvokiinteistöön. s.11 Pääkirjoitus Asun mieluummin turvallisesti vuokralla kuin sijoitan seiniin. Vuokralla kymmenia vuosia asunut Nitta virtanen. s.11 Vanhat arvot – uudet vaatimukset Asuntosäätiö viettää tänä vuonna loppuvuodesta 60-vuotisjuhliaan. Maailma on ympärillä muuttunut, mutta alkuperäiset tarkoitusperät ovat yhä periaatteessa ajankohtaisia. Vuonna 1951 allekirjoitetussa säädekirjassa lausuttiin: ”Asuntosäätiön tarkoituksena on työskennellä asuntopulan voittamiseksi ja yleisen asumistason kohottamiseksi, kehittää sosiaalista asuntorakennustoimintaa sekä pyrkiä luomaan yhtenäisiä nykyaikaisesti asemakaavoitettuja puisto- ja puutarhavaltaisia asuntoalueita, jotka on alun alkaen suunniteltu asunnon tarvitsijain etuja ja erityisesti lasten ja nuorin huollon asettamia vaatimuksia silmälläpitäen”. Näitä arvoja ajassa, kunkin aikakauden asettamien reunaehtojen välissä on säätiössä toteutettu ja tässä lehdessä voit tutustua uuteen vetäjäämme, jonka johdolla rakennamme tulevaisuutta vanhojen arvojen pohjalta tämän päivän Suomessa. Mediassa käytävän keskustelun perusteella vaikuttaa usein siltä, että eläisimme jatkuvassa arvojen kriisissä. Toisaalta puhutaan arvojen katoamisesta. Toisaalta sanotaan, että arvoja on ehkä liikaa emmekä enää kykene päättämään, minkälaisia arvoja valitsisimme elämämme ohjenuoriksi. Ajatellaan, että vanhat arvot luhistuvat ja uusia tulee tilalle sitä mukaa. Toivotaan paluuta jonnekin taaksepäin vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin elämä oli ”niin paljon parempaa”. Todellisuus on kuitenkin oikeasti toisenlainen. Mietipä vain, miten esimerkiksi sinun kaltaisesi ihminen olisi asunut kuusikymmentä vuotta sitten. Arvostaisitko toisenlaisia asioita, jos aineellinen puoli olisi tätä päivää? Rakennuksen arvot. Myös rakennuksilla on arvoa –paitsi puhtaasti rahallista niin myös arkkitehtonista. Tällaisia arvoja on säilytetty 60 vuotta vanhan Tapiolan kohteiden perusparantamisessa. Tässä Kotimaisemassa voit tutustua Kaskenpajaan; järjestyksessään kolmanteen Asuntosäätiön kohteeseen, jossa laatutasoa nostettiin olennaisesti alkuperäistä paremmaksi vanhat arvot säilyttäen. Päätoimittaja Ritva Bergström Tässä lehdessä Uusien haasteiden 4-5 edessä Esa Kankainen on Asuntosäätiön uusi toimitusjohtajana. 51-vuotias rakennusinsinööri haluaa kunnioittaa toiminnassaan Säätiön pitkiä perinteitä. 1960-luvun talo 6-11 nykyaikaistettiin Arvokiinteistön täysremontti on monivaiheinen palapeli, jossa suunnittelun, urakoinnin ja vuokralaisten asumisjärjestelyiden on loksahdettava kohdalleen. Parvekkeelle sopii 12-13 vaikka omenapuu Parvekkeen sisustamisessa vain luovuus on rajana. Kaikki on periaatteessa mahdollista, kun on rohkea ja tekee parvekkeesta oman näköisen keitaan. Uutisia ja muuta 14-15 ajankohtaista • KUSTANTAJA Asuntosäätiö, Kalevalantie 6, 02100 ESPOO, p. (09) 809 3210, www.asuntosaatio.fi Päätoimittaja Ritva Bergström • Toimituskunta Helena Hiila, Henri Holmberg, Esa Kankainen, Eija Lopmeri, Raija Mäkinen, Jorma Peltomäki, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen TUOTANTO TK mediatalo Oy, p. 010 421 5000, www.tkmediatalo.fi • Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja Valokuvaus Saara Vuorjoki, Mikko Käkelä, Olli Häkämies • Kannen kuva Saara Vuorjoki • Piirrokset Juha Hellström Painopaikka Edita Prima, Helsinki • Painosmäärä 5 000 kpl Suurpellon asuinalue korostaa yhteisöllisyyttä ja luuonnonläheisyyttä. Tässä hengessä Lillhemtin puisto sai kirsikkapuita. • Asuntosäätiö rekrytoi useita uusia työntekijäitä. Kotimaisema 2 • 2011 3 Teksti Tom Kalima Kuva Saara Vuorjoki Olen viihtynyt työssä, jossa mietitään kokonaisten asuinympäristöjen suunnittelua siten, että se pitää sisällään vapaa-aikaan ja elämistä helpottaviin palveluihin liittyvät kysymykset. Kuka? Esa Kankainen, 51 vuotta Rakennusinsinööri Naimisissa, kaksi lasta Aikaisemmat tehtävät mm. VVO:n hankekehitysjohtaja YIT:n kiinteistökehitysjohtaja TA-Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Hakan projekti-insinööri • • • • 4 Kotimaisema 2 • 2011 Esa Kankainen Asuntosäätiön johtoon Asuntosäätiön uusi toimitusjohtaja on rakennusalan pitkän linjan ammattilainen, rakennusinsinööri Esa Kankainen. Asuntosäätiön toimintamallit ovat hänelle tuttuja aiemmista työtehtävistä, joissa hän on tehnyt yhteistyötä Asuntosäätiön kanssa. E sa Kankainen korostaa tuntevansa ja arvostavansa Asuntosäätiön perinteisiä toimintatapoja sekä arvoja ja pitää niitä keskeisinä myös jatkossa. – Viimeksi työskennellessäni VVO:lla tein tiivistä yhteistyötä Asuntosäätiön kanssa. Koin Säätiön työn ja tavan toimia olevan lähellä sitä, miten itsekin haluan viedä asioita eteenpäin. Sen vuoksi päätin tarttua tilaisuuteen ja yrittää hakea toimitusjohtajuutta, kun mahdollisuus kerran tuli, Esa Kankainen kertoo. Esa Kankaista voi perustellusti kuvata rakentamisen monipuoliseksi ammattilaiseksi, joka on saanut ammattinsa lähes äidinmaidossa. Ei riitä, että isä on rakennusmestari; myös äiti oli Suomen ensimmäisiä naispuolisia rakennusmestareita. – Kai minun oli lähes pakko jatkaa perinteitä varsinkin, kun siskoni suuntasivat aivan muille aloille. Jotenkin kaikki oli sen suhteen muutenkin jo nuoresta pitäen selvää; ensimmäinen kesätyöpaikka oli lautapoikana kunnan rakennustyömaalla Kangasalla. Näin alkoi ura rakennusalalla. Ensin Vaasaan opiskelemaan rakennusinsinööriksi ja koska valmistumishetkellä rakennusalan työpaikat Tampereella olivat vähissä, oli edessä rohkea muutto Helsinkiin. – Hain muutamaan insinööritoimistoon suunnittelijaksi. Tilanne oli silloin kai hyvä, koska pääsin kaikkiin ja valitsin Magnus Malmbergin toimiston. Tehtyäni sitä työtä muutaman vuoden totesin, että palkkien ja pilareiden piirtely piirustuslaudan äärellä ei ollut pitkän päälle minun hommaani. Asuntojen rakennuttamista. Omimmillaan Esa Kankainen kokee olevansa rakennuttajan roolissa. – Olen työskennellyt suurimman osan työurastani asuntorakentamisen parissa, välillä rakentajan, välillä rakennuttajan roolissa. Erityisesti viime vuodet ovat osoittaneet, että rakennuttamisen piirissä olen eniten omalla alallani. – Olen viihtynyt työssä, jossa mietitään kokonaisten asuinympäristöjen suunnittelua siten, että se pitää sisällään asumiseen, työskentelyyn, vapaa-aikaan ja elämistä helpottaviin palveluihin liittyvät kysymykset. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä kaikkien asiaan liittyvien osapuolten kanssa. Tässä työssä olen oppinut arvostamaan Asun- tosäätön tapaa toimia. Se on myös se perintö, jota haluan kunnioittaa ja ylläpitää jatkossakin. – Minulle on työurani aikana kertynyt varsin laaja kontaktiverkosto pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien toimijoiden sekä päättäjien keskuudessa. Se on tärkeää, sillä paras tulos tällä alalla syntyy hyvässä yhteistyössä kaikkien kumppaneiden kanssa. Esa Kankainen on rakentajaperheen kasvatti. – Sekä isäni että äitini olivat rakennusmestareita. Oma urani alkoi lautapoikana kunnan rakennustyömaalla, Kankainen kertoo. Kustannustason nousu pelottaa. Kankaisen mukaan yksi tämän hetken suurimmista haasteista asuntorakentamisen alalla on kustannustason voimakas nousu. – Sitä vastaan on taisteltava. Ongelmana on, että lamasta toipumisen myötä painopiste on nopeasti siirtynyt vapaarahoitteisiin asuntoihin, jolloin asuntopolitiikan kannalta erittäin tärkeä tuettu asuntorakentaminen tahtoo jäädä vähemmälle. Urakoitsijat karkaavat vapaarahoitteisiin kohteisiin, koska se on heille kannattavampaa. – Hyvä ja kohtuuhintainen asuminen on tärkeä tavoite. Laman aikana valtion toimenpiteiden ansiosta rakentamista pidettiin yllä jopa siinä määrin, että tuettua rakentamista oli lähes ennätysmäärä. Nyt on menty äärilaitaan ja tällä hetkellä uusien kohteiden liikkeelle saaminen on erittäin vaikeaa, Esa Kankainen valittelee. – Hyvää on, että Asuntosäätiö on mukana laajalla valikoimalla erityyppisiä vaihtoehtoja vuokra-asunnoista vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin. Pyrimme siihen, että tarjontamme on monipuolista ja vastaa ihmisten erilaisten elämäntilanteiden tarpeisiin, Kankainen korostaa. Painopiste edelleen eteläisessä Suomessa. Asuntosäätiön toiminnan painopiste on tulevaisuudessa Kankaisen mukaan edelleen eteläisessä Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa. – Säätiö on tämän alueen asiantuntija ja me keskitymme tänne jatkossakin. Suurten aluekokonaisuuksien määrä kuitenkin vähenee jatkuvasti, jolloin asuntotuotantoa on pakko synnyttää myös alueiden tiivistämisellä ja muiden kuin asuinrakennusten käyttötarkoituksen muutoksilla. Silloin uskon, että paikallistuntemuksemme on yksi voimatekijöistämme, Kankainen korostaa. Asuntosäätiön ehdottomia vahvuuksia on osaava ja erinomaisesti motivoitunut henkilökunta, joka on hyvin sisäistänyt Asuntosäätiön tavan toimia. Kotimaisema 2 • 2011 5 Teksti Tom Kalima Kuvat Saara Vuorjoki Peruskorjaus toi hissin taloon – Hissi on käyttöturvallinen ja sopii hyvin porrashuoneen tilaan, projektipäällikkö Eija Lopmeri toteaa tyytyväisenä. Kollegan työtä pitää kunnioittaa Arvokiinteistön peruskorjaus on myös arkkitehdille monessa suhteessa haastava tehtävä. Siinä, missä uutta tehtäessä saa päästää luovuuden valloilleen, saneerauskohteessa on mietittävä, kuinka voi kunnioittaa kollegan tekemää työtä. – Kyse on tavallaan toisen tekemän hienon työn päivittämisestä tämän ajan tarpeisiin, sanoo arkkitehti Tarki Liede Arkkitehtuuritoimisto Tarki Liede Oy:stä. Professori Aulis Blomstedtin suunnitteleman asuinkerrostalon rakennustaiteellinen arvo oli korjaussuunnittelun lähtökohtana. Lisäksi Pelastuslaitos on ohjeistanut jälkiasennushissien suunnitteluratkaisut katastrofitilanteista pelastautumisen varalle. Tarki Liede pitää varsin ymmärrettävänä hissien jälkiasennuksia vanhoihin kiinteistöihin. – Väestö vanhenee ja jos halutaan, että ihmiset pystyvät asumaan mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan, hissi on usein välttämätön. Tarki Liede pitää Kaskenpajan hissiasennusta varsin onnistuneena, joskin viime kädessä siitä kertovat vasta asukkaiden käyttökokemukset. – Onnistuneen lopputuloksen edellytyksenä on hissin selkeä ja turvallinen käyttömukavuus asukkaille. Hissin tulee sopia porrashuoneen tilaan, tunnelmaan ja väreihin luontevasti ikään kuin se olisi siellä aina ollut, Tarki Liede korostaa. 6 Kotimaisema 2 • 2011 Kotimaisema 2 • 2011 7 Vuonna 1965 Tapiolaan valmistunut Kiinteistö Oy Kaskenpaja on kokenut täydellisen peruskorjauksen, jonka yhteydessä talon kolmeen rappukäytävään asennettiin myös hissit. Toimenpide oli vaativa, koska arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnitteleman talon julkisivuun ei saanut kajota. Kaskenpaja ei ole suojelukohde, mutta arvokiinteistönä sen remontissa oli tarkat reunaehdot. K iinteistö Oy Kaskenpaja ei ole varsinaisesti suojelukohde, mutta sitä pidetään arkkitehtuurisesti arvokkaana ja merkittävänä rakennuksena, koska sen on suunnitellut kansainvälisestikin merkittävä arkkitehti Aulis Blomstedt. Vuonna 1906 syntynyt Blomstedt toimi suunnittelun aikoihin Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin professorina ja hän on suunnitellut Tapiolaan myös Suomen Taiteilijaseuran ateljeetalot. – Tästä syystä Espoon kaupunki seurasi korjaushanketta ja hissien jälkiasennusta erittäin tarkasti, kertoo projektipäällikkö Eija Lopmeri Asuntosäätiöstä. Hänen mukaansa erityistä hankaluutta aiheutti se, että talon ulkoiseen arkkitehtuuriin ei voitu tiukkojen määräysten mukaan kajota, eikä esimerkiksi rakentaa hissitorneja, joita perinteiset hissirakenteet olisivat edellyttäneet. Lopulta ratkaisuun päästiin talon porrassyksyjä kaventamalla ja päätymällä käyttämään erikoisvalmisteista hydraulihissiä. – Koska julkisivua ei voinut mitenkään muuttaa, piti esimerkiksi yksi alkuperäisessäkin rakennuksessa ollut ylin kerrostasanneikkuna muuttaa paloturvallisuusmääräysten mukaiseksi savunpoistoikkunaksi. Ensimmäisiä jälkiasennushissejä. Jos on Blomstedtin piirtämä alkuperäinen asuinrakennus arvokas, on kohde nyt merkittävä myös saneerauskohteena, sillä se on ensimmäisiä aikansa tapiolalaisia asuinrakennuksia, joihin on jälkiasennuksena asennettu hissi. – Aivan vastaavia ratkaisuja ei ole muita, mutta on mahdollista, että tätä, tiukat ohjeet täyttävää, hissien asennusmallia käytetään hyödyksi muuallakin. Ongelmana kuitenkin on, että tämänkaltaista urakkaa ei voi tehdä siten, että talossa asutaan remontoinnin aikana. Jos pelkästään hissit olisi rakennettu, niin asuminen olisi ollut mahdollista, joskin hankalaa. Koko peruskorjaus oli muuten niin perusteellinen, että se oli syy asuntojen tyhjentämiseen. – Tämän vuoksi myös meidän oli pakko tyhjentää koko asunto remontin ajaksi, Eija Lopmeri kertoo. Hänen mukaansa vuokrasopimukset irtisanottiin mieluummin kuin asukkaat. Asukkaille tarjottiin mahdollisuutta siirtyä Asuntosäätiön muihin vuokrakohteisiin sekä palata halutessaan takaisin entiseen vuokrahuoneistoonsa. 8 Kotimaisema 2 • 2011 Sen lisäksi, että koko rakennuksen sisäpuoliset osat peruskorjattiin, myös pohjaratkaisuun tehtiin muutoksia. Rakennuksessa olleet toimistotilat otettiin asuntokäyttöön, jolloin alkuperäisestä 32 huoneiston talosta tuli 35 vuokra-asunnon kiinteistö. Parvekkeiden lasittaminen ei ollut mahdollista ja sisätiloissakin työ tehtiin arkkitehti Aulis Blomstedtin kädenjälkeä kunnioittaen. – Emme halunneet jättää asiakkaitamme pulaan, vaan osoitimme kaikille korvaavan asunnon. Paluumuuton mahdollisuutta eivät kovin monet käyttäneet, vaan ovat jääneet korvaaviin asuntoihinsa. – Tapiola on kuitenkin haluttua seutua, missä vuokra-asuntojen tarjonta on vähäistä, joten paluumuuttajiakin oli. Peruskorjaus toi suuria muutoksia. Poikkeukselli- sen hissien jälkiasennuksen ja peruskorjauksen mahdollisti Lopmeren mukaan myös se, että kyse on vuokrakohteesta. – Omistuskiinteistössä ratkaisu olisi tuskin onnistunut, sillä muutimme jonkin verran myös joidenkin asuntojen kokoa huonejärjestelyiden nykyaikaistamiseksi. En usko, että yksittäinen asunnonomistaja olisi tällaiseen suostunut, mutta omistamassamme vuokrakiinteistöässä tämä oli tietenkin mahdollista. Sen lisäksi, että koko rakennuksen sisäpuoliset osat peruskorjattiin, myös pohjaratkaisuun tehtiin muutoksia. Rakennuksessa olleet toimistotilat otettiin asuntokäyttöön, jolloin alkuperäisestä 32 huoneiston talosta tuli 35 vuokra-asunnon kiinteistö. – Pienimmät asunnot ovat 34,5 m2:n yksiöitä ja suurimmat 79 m2:n, neljän huoneen perheasuntoja. Aikaisemmin suurimmat huoneistot olivat kolmioita, mutta nyt ne muutettiin neliöiksi ottamalla keittiö makuuhuoneeksi ja sijoittamalla keittiö avokeittiöksi olohuoneen yhteyteen, Lopmeri kertoo. Kokonaisuudessaan työläs projekti onnistui varsin hyvin. Urakka aloitettiin kesällä 2010 ja varsinaisen peruskorjauksen raskain vaihe oli syksyllä. Hissien rakentaminen ajoittui kevääseen 2011 ja asukkaat pääsivät muuttamaan pääsiäiseksi. Hissien suunnitteluun ja lupajärjestelyihin meni kaikkiaan pari vuotta. Aivan kaikkea ei voitu tehdä. Peruskorjauksen yh- teydessä oli tarkoitus remontoida talo tyystin, vastaamaan modernin asumisen vaatimuksia. Pintojen, putkiremontin ja keittiöiden, lisäksi uusittiin kylpyhuoneet tämän päivän vaatimusten mukaisiksi. Pyrimme myös niin lähelle nykyisiä esteettömyysvaatimuksia, mutta aivan käytössä oleviin normeihin ei teknisistä syistä päästy. Sen lisäksi oli tarkoitus asentaa asuntokohtainen koneellinen ilmanvaihto. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista huoneistojen rakenteiden vuoksi. – Talossa oli käytetty kantavana rakenteena tietynlaisia palkkeja, jota ei voinut poistaa eikä tilan vähyyden vuoksi alittaa. Niitä ei myöskään voinut lävistää huoneistokohtaisen ilmanvaihtojärjestelmän tieltä, joten tästä suunnitelmasta piti luopua. – Onneksi pystyimme kuitenkin uusilla ikkunoilla ja parvekkeiden ovilla parantamaan talon energiatehokkuutKotimaisema 2 • 2011 9 Halusimme palata takaisin arvokiinteistöön Puolitoista vuotta kestänyt evakko on ohi ja Nitta Virtanen palasi miehensä Kari Virtasen kanssa remontoituun Kaskenpajaan. – Asuntomme vaihtui kerrosta ylemmäksi ja kaikki näyttää hyvältä. Huoneisto on kuin uusi ja metsän puolelle antava, yli 11 metrin parveke on tosi hieno. Parvekelasit olisivat olleet tietenkin mieleen, mutta ainahan jostain joutuu tinkimään, jos asuu arvokiinteistössä, Nitta Virtanen sanoo. Hän on Asuntosäätiön vuokralaisena tavallaan moninkertainen paluumuuttaja, sillä on ollut asiakkaana vuodesta 1981 ja asunut aikaisemminkin väliaikaisena asuntona palvelleessa huoneistossa Seponpajassa, Keijuniityntiellä. Hänelle vuokralla asuminen on paras ratkaisu. – En halua sijoittaa rahojani seiniin, vaan asun mieluummin vuokralla. Toki tärkeässä roolissa tässä on ollut pitkä asiakkuus Asuntosäätiön kanssa. Tämä on taannut turvallisen vuokralaissuhteen, joka on toiminut pysyvänä ratkaisuna. Nitta Virtasen mukaan myös Kaskenpajan peruskorjaus oli tästä hyvä osoitus. – Vaikka Asuntosäätiön oli pakko irtisanoa asukkaat remontin tieltä, ketään ei jätetty pulaan, vaan kaikille osoitettiin toinen asunto ja myös mahdollisuus palata remontin jälkeen takaisin. Virtaset muuttivat ”evakkoon” jo hyvissä ajoin, kun se tuli mahdolliseksi ja kun selvisi, että vaihtoehtoinen asunto oli tarjolla Seponpajassa. – Olen asunut siellä aikaisemminkin ja pidän kovasti talosta, kuten muistakin tapiolalaisista pienkerrostaloista. Niissä on mukava asua ja tutustua talon asukkaisiin. Nitta Virtanen on koko ikänsä asunut Tapiolassa eikä sen vuoksi halua sieltä lähteä mihinkään. – Peruskorjaus oli varmasti välttämätön. Hissiä en sen sijaan olisi itse välttämättä halunnut, mutta kai siitä hyötyä on minullekin ainakin tulevaisuudessa, koska asumme nyt ylimmässä kerroksessa. – Olihan se mukava muutossakin, etenkin meidän valtavaa kirjamäärää muuttaessamme, mutta alaspäin tulin kyllä aina portaita kävellen, Nitta Virtanen sanoo. Hissin ja porraskäytävän äänettömyydestä hän on yllättynyt. – Äänieristys on varmaan tosi hyvä, koska hissin kulkua ei kuule lainkaan. Suuriin huoneistoihin saatiin erilaista ilmettä muuttamalla keittiöt avotilaksi olohuoneen yhteyteen. Taloon asennettiin myös nykyaikaiset sähkölukot. ta. Sekään ei ollut aivan yksinkertaista, koska julkisivujen erityiset vuorilaudat piti saada täsmälleen oikeanlaisiksi vastaamaan vanhaa julkisivua, Lopmeri kertoo. Talosta poistettiin lisäksi vanhat, tarpeettomiksi jääneet kellareissa sijainneet kylmäkomerot. – Tätä tilaa tarvittiin mm. uusien asuntojen varastotilaksi. Opettavainen rakennusprosessi. Kaskenpaja oli Asuntosäätiön toiseksi viimeinen 1960-luvulta peräisin oleva saneerattava kiinteistö. Vielä tänä kesänä on tarkoitus käynnistää viimeisen kohteen peruskorjaus. Myös tähän kohteeseen asennetaan hissit, jotka sovitetaan tiettyjen huoneistojen kokoa pienentämällä Seuraavaksi vanhemmat ovat 1990-luvulta, joten peruskorjauksia ei aivan lähiaikoina ole tulossa. – Prosessi opetti kuitenkin paljon. Ennen muuta tärkeätä oli huomata, että pitkäjänteisellä työllä ja hyvällä suunnittelulla voidaan toteuttaa sellaisiakin asioita, jotka vaikuttavat mahdottomilta. – Halusimme ehdottomasti varustaa talon hissillä, koska sitä tukevat myös valtiovallan yleiset esteettömyystavoitteet. Hissi kuuluu laadukkaaseen asumiseen, ei pelkästään invalidien liikkumisen vuoksi vaan myös lapsiperheiden arkeen. – Moneen kertaan näytti, että hanke on mahdoton, mutta onneksi laadukkaan suunnittelun ansiosta tavoitteeseen löytyi ratkaisu Eija Lopmeri toteaa. 10 Kotimaisema 2 • 2011 Vuokralla asuminen on turvallista jos voi luottaa vuokranantajaan. Kylmäkellareita ei enää tarvittu, joten ne muutettiin uusien asuinhuoneistojen säilytyskomeroiksi. Nitta Virtanen muutti takaisin Kaskenpajaan oltuaan remontin ajan Asuntosäätiön järjestämässä välikaisessa vuokra-asunnossa. Kotimaisema 1 • 2011 11 Teksti Tom Kalima Kuvat Mika Heittola/Rodeo ja Tom Kalima Parvekkeella uusia perunoita ja omenapuu Parvekkeet ovat yhä yleisemmin kesämökkien tai puutarhapalstojen korvikkeita. Lasitukset ovat oiva apu niille, jotka haluavat viherpeukaloiksi, mutta myös niille, jotka haluavat ylimääräisen huoneen. Niin tai näin ainakin jonkin veran kannattaa panostaa ja ottaa ilo irti parvekkeesta. Lasitettu parveke on parhauimmillaan kuin kasvihuone. E nsin oli kylmä betoni ja epämääräinen kasa erilaisia säilytettäviä tavaroita, kuten lenkkivaatteita. pyykkinaruja ja lastenvaunuja. Sitten tulivat kukkalaatikot ja pelargoniat. Nyt ei enää tämänkään artikkelin tila riitä kirjaamaan niitä mahdollisuuksia, joita parveke asumiselle tarjoaa. Viherpeukaloille eivät perinteiset kukkalaatikot enää riitä, vaan parvekkeelta nostetaan uusia perunoita, poimitaan tomaatteja tai mansikoita ja kerätään leivän päälle tuoretta basilikaa tai persiljaa kukkaloistosta puhumattakaan. Juuri lasitukset ovat tehneet parvekkeista lähes kasvihuoneen kaltaisia paikkoja, joissa kukat ja hyötykasvit viihtyvät. Niissä lämpötila nousee jo varhain keväällä usein huomattavan suureksi ja suuri määrä auringon valoa saa kasvit varttumaan varhain. Puutarhasuunnittelija Eija Klaucken mukaan myös pihapuutarhureiden kannattaa hyödyntää tätä mahdollisuutta ja taata kasvien varhainen lähtö kun ne aikanaan pääsevät maahan mökillä tai puutarhassa. – Yhtälailla parveke helpottaa jatkamaan kasvuaikaa myös syksyn päästä, Kalucke huomauttaa. Parvekepalsta ja kasteluallas. Jos parveke on riittävän tilava, sinne kannattaa pyrkiä rakentamaan selkeitä interiöörejä, ja suunnitella omat paikat kasveille ja omalle rentoutumiselle. Jos kyseessä on avoparveke on hyvä valita esimerkiksi polyrottinkiset kalusteet, koska ne voi huoletta jättää talvehtimaan parvekkeelle – säilytystilaa kun ei kalusteille kerrostaloasunnoissa yleensä ole. Jos vähänkin innostusta riittää Klaucke suosittelee kukkien lisäksi joidenkin hyötykasvien kokeilemista, sillä ne ovat sekä herkullisia että palkitsevia. Jopa omenapuuta voi kokeilla. Silloin pitää valita suuri istutusruuk- 12 Kotimaisema 2 • 2011 ku ja omenapuuksi nopeakasvuinen pilariomenapuu. Siinä omenat tulevat aivan rungon juureen, eikä puu vaadi tilaa. Ongelmana on tosin pölytys, johon sopii esimerkiksi lähistöllä kasvava mikä tahansa omenapuu. satoa saadaan jo nuoresta puusta. Muiden hyötykasvien alustaksi sopii varsin kätevästi uusi ”parvekepalsta” (Biolan). Valmista säkkiä voi käyttää pelkästään avaamalla säkkiin sopivankokoisia istutusreikiä. Mullan ravinteet riittävät koko kesäksi ja säkkiä on siisti käyttää. Ylikastelu ja valumavedet välttyvät kätevästi, kun sijoittaa säkin kastelualtaaseen, josta vesi saadaan myös imeytymään multaan. Ei multaa lattialla, ei yli kastelua eikä kuivumisen vaaraa. Uusia perunoita omalta parvekkeelta. Eija Klaucke yllyttää kokeilemaan jopa uusien perunoiden kasvattamista omalla parvekkeella. – Se ei ole yhtään niin hurjaa kuin miltä se ehkä kuulostaa. Tarvitaan vain tilava ämpäri ja siihen runsaasti multaa, johon istutetaan siemenperunat. Yhdestä ämpärillisestä saadaan parin kerran ateria. Lasitetulla parvekkeella myös kasvu on nopeaa ja jokainen onnistuu tekemään itselleen esimerkiksi juhannukseksi omat perunat. Kehittyminen kestää parisen kuukautta. Jos parveke on niin suuri, että sinne pystyy järjestämään riittävän hyviä ja suuria istutusaltaita,, voi kerrostalon parvekkeella aivan hyvin kasvattaa myös monivuotisia kasvia, kuten perennoita ja jo pieniä havuja ja pensaita. – Ne talvehtivat hyvin ja on suuri ilo odottaa niiden puhkeamista jälleen keväällä. Ruukkupuutarhassa pitää Eija Klaucken mukaan kuitenkin olla erityisen huolellinen multien ja lannoitteiden suhteen. Parvekkeella viihty vaikkapa monivuotinen puksipuu. – Istutusmullat pitää aina vaihtaa ja hankkia vain kunnon multaa. Samoin pitää muistaa, että pienessä ruukussa olevat kasvit, esimerkiksi kesäkukat, ovat melko kovilla. Usein on kuuma ja multaa on vähän. Sen vuoksi kastelusta ja lannoituksesta on huolehdittava. – Altakasteluruukut maksavat enemmän, mutta ovat hyviä, koska sallivat unohduksia ja asukkaan lyhyita poissaoloja, Klaucke sanoo. Persoonallista jälkeä. Eija Klaucke rohkaisee olemaan persoonallinen oman parvekkeen suunnittelussa. – Pieniä vesilähteitä kannattaa rakentaa, koska ne virkistävä kuumalla ja rentouttavat solinallaan. Samoin valot luovat tärkeätä tunnelmaa ja niiden rakentaminen on helppoa, koska sähkön saaminen on parvekkeella helpompaa kuin puutarhassa. Itselleen mieleiseksi rakennettu vihreä keidas on arvokas lisä kaupunkiasunnossa. Jos ei tunne olevansa viherpeukalo, kasveja ei kannata laittaa rasitteeksi asti, jolloin voi tyytyä esimerkiksi helppohoitoisiin viherkasveihin. Oma viihtyminen on toki tärkeää, mutta luovuuden lähteilläkin pitää silti muistaa, että voimassa olevia taloyhtiön sääntöjä pitää noudattaa tarkoin. Kotimaisema 2 • 2011 13 Ajankohtaista Teksti ja kuvat Tom Kalima Kirsikkapuita Lillhemtin puistoon Lillhemtin puistoon istutetut kirsikkapuut saivat Kukkiva Suurpelto -tapahtumassa kukin oman nimen. Espoon Suurpelto on omaleimainen, vihreyttä ja luonnonläheisyyttä korostava asuinalue. Tässä hengessä alueella järjestettiin Kukkiva Suurpelto niminen tapahtuma, jonka tarkoitus oli paitsi rakentaa alueen asukkaiden yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä, myös käytännössä korostaa alueen luonnonläheisyyttä. Toukokuinen tapahtuma oli yksi monista Espoon kaupungin ja Omnian sekä Laurean opiskelijoiden toteuttamista hankkeista. Tapahtuman keskei- nen ohjelmanumero oli kirsikkapuiden istuttaminen Lillhemtin puistoon. Kirsikkapuita oli useita ja ne saivat myös omat nimensä: Suvaitsevaisuus, Vihreys, Kekseliäisyys jne. Puita istuttivat sekä alueen asukkaat, että Laurean ja Omnian edustajat. Suurempien puiden toivotaan kukkivan vielä tämän kesän aikana. Alueen päiväkodin lapset osallistuivat istutustyöhön innolla ja heidän vastuullaan olivat lähinnä pienet pensaat. Leinelä on auki Leinelän taideasuinalueen yleisöavajaiset vetivät väkeä perjantaina 13.5. Uusi päiväkoti herätti kiinnostusta jonoiksi asti. Muutama Asuntosäätiön Gneissin toukokuun lopussa valmistuvista huoneistoista oli esitteillä ja asuntonäyttöä jatkettiin suunnitellusta suuren suosion vuoksi. Tapahtuman viihdepuolesta vastasi Vantaan viihdeorkesterin kymmenhenkinen jazz-kokoonpano solistinaan Sami Pitkämö. Vieraat olivat hyvin informoituja Kehäradan Leinelän asemasta ja junayhteyden merkityksestä alueelle ja sen asukkaille. Tapahtumassa julkaistiin Leinelän uusin asukaslehti, joka on luettavissa myös verkossa osoitteessa leinela.fi. Asuntosäätiö rakentaa Asunto Oy Espoon Aristoteles Kolme viisikerroksista pistetaloa, joissa 51 huoneistoa Suurpellossa. Asuntojen koot vaihtelevat 43,5 m2 yksiöitä aina 120,5 m2 käsittäviin 5 huoneen päätyasuntoihin. Kohteen suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy. Asunto Oy Vantaan Kvartsi Paritaloja ja mm kahteen tasoon sijoittuvia koteja kerrospientalossa uudessa Leinelän taidekaupunginosassa. Valita voi 1 – 3 huonetta kerrostalossa tai 3 -4 huonetta paritalossa. Kohteen suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri Oy. Asunto Oy Espoon Kronometri Upeita merellisiä rivi- ja paritalohuoneistoja Saunalahdessa. Yhteensä 20 tilavaa perheasuntoa. Kohteen suunnittelu: Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy. Leinelän Gneissi 53 asumisoikeuskotia yksiöistä neliöihin kaarevassa nelikerroksisessa rakennuksessa. Kohteen suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Rakentaja: Lujatalo Oy. Tuusulan Puistonvartija Klaavonkallion uudella alueella Hyrylän palvelujen tuntumassa 27 uutta vuokrakotia. Kerrostalo-osiossa huoneistoja kaksioista 102 m2 4 huonetta käsittäviin koteihin. Rivitalossa 84 m2 kolmioista aina 108 m2 neliöihin. Kohteen suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy. Rakentaja: Lujatalo Oy. Uusia kasvoja Aristoteles tulee sijaitsemaan Espoon Suurpellossa. Taloyhtiössä on kolme viisikerroksista taloa. Eija Fröjdman Vastaa Asuntosäätiön kiinteistöjä omistavien yritysten käytännön kirjanpidosta. 14 Kotimaisema 2 • 2011 Leena Stolt Toimii kiinteistöliiketoiminnan talousassistenttina. Sanna Ala-Kurikka Hoitaa Rakennuttaja Oy:n kirjanpitoa. Aniitta Hytönen On aloittanut vieraiden vastaanotossa ja puhelinkeskuksen hoidossa. Tuomas Kinnari Vastaa nimettyjen rakennusprojektien kokonaisvaltaisesta läpiviennistä. Teksti Henri Holmberg ja Pauli Partia Kuva Juha Hellström Ennakkomarkkinoinnissa Valmistuneita koteja Avoin Leinelä-tapahtuma oli osa Vantaan kaupunkijuhlaa. Asumisen vinkit Saunaan saunaan Luulisi että Suomessa osataan saunoa sillä saunan historia ulottuu parintuhannen vuoden päähän ja meillä on saunoja yli kaksi miljoonaa. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. Asuntoja kiertäessä törmää kaikenlaisiin saunavirityksiin onpa vastaan tullut jopa kylpyhuoneeseen luvatta rakennettu sauna. Oheisena on ohjeita saunan käyttöön jotta sauna kestäisi kauemmin ja oli turvallisempi ja terveellisempi käyttää. aina saunoessasi laudeliinaa • Käytä vettä vain kiukaalle, älä paneeliseinille • Heitä kantamasta likaa tavaroiden tai jalkojen mukana. • Vältä Käy aina pesulla ennen löylyyn menoa. • Nosta laudetasot pystyasentoon kuivumaan saunomisen • jälkeen mikäli mahdollista. Jätä kiuas hetkeksi päälle saunottuasi, jotta sauna • kuivuu nopeammin. • Huolehdi saunan ilmanvaihdosta pitämällä venttiilit auki. Pyykin kuivaaminen löylyhuoneessa on ehdottomasti kielletty. Hyvin yleinen asuntopalon aiheuttaja on kiukaan päälle tipahtaneet vaatteet. Mikäli et käytä saunaa ollenkaan tai erittäin harvoin laita sulakkeet (3 kpl) pois päältä vahinkojen välttämiseksi. Pese lauteet tarpeen mukaan niille soveltuvilla pesuaineilla esimerkiksi Mäntysuovalla n. 1–4 kertaa vuodessa, käytön määrästä riippuen. Saunan huuhteleminen suihkulla jokaisen käyttökerran jälkeen on turhaa ja rasittaa puurakenteita. Kiuaskivet kuuluvat asukkaan vastuulle. Noudata asennuksessa käyttöohjeita. Kivet tulee asentaa mahdollisimman ilmavasti ja siten etteivät rasita vastuksia. Vastukset eivät saa osua toisiinsa eivätkä kiukaan seinämiin. Lattiakaivot tulee puhdistaa kerran kuukaudessa epämiellyttävien hajujen välttämiseksi. PAREMPAA ASUMISTA PARITALOSSA Elämänlaatua ja luonnonläheisyyttä löydät Espoon merellisestä Saunalahdesta. Asunto Oy Espoon Kronometrissä 8 paritalohuoneistoa, joissa 5 huonetta ja 122 m2 pihoineen ja lasitettuina parvekkeineen. Myyntihinnat alkaen 172.536 € ja velattomat hinnat alkaen 582.456 € Asunto Oy Espoon Kronometri 122 m 2 Asunto Oy Vantaan Kvartsi 87 m 2 ja 120 m 2 Energiaa ja asumisen iloa Vantaan uudessa taidekaupunginosassa Leinelässä. Upouuden päiväkodin viereen suunnitteilla toimiva perheasuntoja 8 paritaloon. Asunto Oy Vantaan Kvartsin paritaloissa voit valita 87m2 kolmion tai 120 m2 4 huonetta käsittävän huoneiston. Myyntihinta alk. 3h + k + s 87 m2 4h + k + s 102 m2 Velaton hinta alk. 3h + k + s 87 m2 4h + k + s 102 m2 101.972 115.052 361.232 419.012 Kalevalantie 6 02100 ESPOO Puh. 09 - 809 3210 www.asuntosaatio.fi
© Copyright 2024