SU U R ISSA SA A PPA ISSA ILMASTONMUUTOS LUO KASVUA SITRAN MARI PANTSAR-KALLIO PELASTAA YMPÄRISTÖÄ JA TALOUTTA YHTÄ AIKAA. HÄNEN MUKAANSA ILMASTONMUUTOS JA SEN TORJUNNAN EDELLYTTÄMÄT TOIMET TUOVAT MUKANAAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA JA KASVUA. SUOMI VOISI NÄISTÄ HYÖTYÄ, JOS OSAISIMME TARTTUA TILAISUUTEEN. TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN_ KUVAT MARJA VÄÄNÄNEN 12_ P OLTE _ 1-2015 1-2015 _ P OLTE _ 13 SU U R ISSA SA A PPA ISSA ari Pantsar-Kallio on helppo haastateltava, sillä hänellä on missio, josta hän on silminnähden innoissaan ja josta hän puhuu mielellään. Hän pelastaa ympäristöä ja siinä samalla Suomen taloutta. Tai ehkä pikemminkin toisin päin, sillä Sitran näkemyksen mukaan ekologisuuteen panostaminen on kasvua luova sijoitus. Pantsar-Kallio johtaa Sitrassa ekologista teema-aluetta, jonka tavoitteena on luoda Suomesta hiilineutraali ja resurssiviisas yhteiskunta. Näin vaalien alla Pantsar-Kallio on pyrkinyt aktiivisesti keskustele maan puolueiden kanssa ja saamaan hiilineutraalisuutta ja resurssiviisaut ta edistäviä toimia vaaliohjelmiin. Sitran edustajat vierailevat vaikut tamistyössään myös paljon valiokun nissa. Sitrahan on eduskunnan alainen organisaatio. − Uskomme, että ekologisuus ja hiili neutraalisuus tuovat Suomeen työpaikkoja, kilpailukykyä ja vientituloja ja lisäävät siten hyvinvointia. Ympäristön puolesta toimiminen ei siis ole pelkästään välttämättömyys tai itseisarvoista hyvien asioiden edistä mistä, vaan tuottava sijoitus sekä yrityksille että kansanta loudelle. Pantsar-Kallio viittaa muun muassa siihen, että energian tehokkaaseen käyttöön ja ekologiaan liittyvillä ratkaisuilla on huikeat maailmanmarkkinat. Työ- ja elinkeinominis teriön arvion mukaan tämä globaali cleantech-markkina on arvoltaan 1 600 miljardia euroa vuodessa. Markkinan odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Pantsar-Kallio osallistui joulukuussa Liman COP20ilmastohuippukokoukseen, missä usko ilmastonmuutoksen luomiin mahdollisuuksiin vain vahvistui. Liman kokoukses sa keskusteltiin paljon Global Commission on the Economy and Climaten syksyllä julkaisemasta raportista Better Growth, Better Climate, joka käsittelee ilmastonmuutoksen ja talouskasvun riippuvuutta. Sen mukaan ilmastonmuu toksen ilmeinen business case on jo siinä, että ilmansaas teet ja niiden terveysvaikutukset laskevat merkittävästi kansantuotetta. Jo tästäkin syystä kannattaisi siirtyä mahdollisimman nopeasti vähähiilisiin rat kaisuihin. Raportti havainnollistaa myös, miten energiajärjestelmät, kaupungit ja maankäyttö tulevat olemaan muutoksen ytimessä sen keskeisimpinä mahdol listajina ja luovat samalla valtavat liiketoimintamahdollisuudet. ”Ympäristön puolesta toimiminen voi olla tuottava sijoitus.” Ennen Sitraan tuloaan Mari Pantsar-Kallio toimi työja elinkeinoministeriössä Suomen hallituksen cleantechin strategisen ohjelman johtajana ja sitä ennen Suomen cleantechklusterin vetäjänä. TOINEN MINÄ FILOSOFIAN TOHTORI Mari Pantsar-Kallio haaveili eläinlääkärin ammatista, mutta tuli työharjoittelussa toisiin ajatuksiin. Eläinten auttamisen sijasta hän ryhtyi työskentelemään ympäristöasioiden parissa. Eläimet eivät silti kadonneet hänen elämästään, sillä kymmenisen vuotta sitten hän hankki hevostilan Hollolasta. Hevosista on sittemmin luovuttu, mutta koira ja kolme kissaa ovat pysyneet. Perheeseen kuuluu myös kohta ylioppilaaksi kirjoittava tytär, jonka kaksi hevosta ovat muualla hoidossa. Pantsar-Kallio kulkee päivittäin Helsinkiin junalla tai autolla, joka ”ikävä kyllä” kulkee toistaiseksi biodieselillä, vaikka sähköauto olisi toiveena. Hän kulkee reilun tunnin työmatkan mielellään, sillä kotitilalla on rauhoittavaa puuhailla hektisten työpäivien vastapainoksi. Hänen harrastuksensa on halkojen hakkuu. Huhkiessa työstressi katoaa lopullisesti ja kunto pysyy hyvänä. Metsätöitäkin on 15 hehtaarin tilalla koko lailla, mutta onneksi perhe vanhempia myöten on apuna. Virtaa riittää vielä pyöräilyynkin. 14_ P OLTE _ 1-2015 NYT VAIN SUOMESSA pitäisi saada lisää puhtia hankkeisiin ja teknolo gioihin, joista saataisiin vientituot teita. Pantsar-Kallion mukaan isot yritykset Suomessa ovat tämän jo oi valtaneet, mutta tarvittaisiin myös uusia kasvuhakuisia yrityksiä. Ekologisen teema-alueensa puitteissa Sitra on mukana rahoittamassa siihen sopivia hankkeita, rahastoja ja toimenpidekokonaisuuksia. − Teemme lähes päivittäin rahoituspäätöksiä. Sitra on think-do-tank ja rahasto, jonka tarkoitus on edistää Suo men tasapainoista kasvua. Teemme Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä toimia, mutta rahastona pyrimme myös siihen, että sijoitukset ovat meille kannattavia. Käytännön toimia varten meillä on omia rahoitusammattilaisia. − Toimintamallimme on, että käynnistämme hank keita, jotka pyrkivät luomaan systemaattisen muutoksen Suomeen. Käynnistysvaiheessa teemme ja rahoitamme hankkeita ensin itse ja etsimme niille sitten kotipaikan, jossa työ jatkuu. Pyrimme saamaan aina mukaan joko yksityistä tai julkista rahoitusta, sillä emme voi olla yhden yrityksen äänitorvi. Sitra paitsi rahoittaa, myös kouluttaa, käynnistää kes kusteluja ja pyrkii edistämään kannustavan toimintaym päristön luomista Suomeen. Mari Pantsar-Kallion työstä suuri osa onkin puhumista erilaisissa tilaisuuksissa sekä yritysten ja päättäjien tapaamisia. − Me myös teetämme puolueettomia selvityksiä ja tuom me niitä keskusteluun. Pyrkimyksenä on saada Suomen teollisuus ymmärtämään, että hiilineutraalisuus on aito kilpailutekijä. Lisäksi meillä on resurssiviisautta edistäviä, kiertotalouteen liittyviä projekteja eri puolilla Suomea. Niissä pyritään saamaan materiaalia kiertämään yrityksis sä, niiden välillä ja yhdyskunnissa mahdollisimman tehok kaasti siten, että se samalla tuo kilpailukykyä alueille. MARI PANTSAR-K ALLION VASTUUALUEELLA Sitran tavoit teena on saada Suomi tekemään kunnianhimoisempaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Cleantech-hankkeisiin pitäisi saada vauhtia lisäämällä kansallisia tutkimus- ja kehityspanoksia ja edistämällä uusien ratkaisujen markki noillepääsyä. − Tuomme maailmalta parhaita esimerkkejä siitä, millä tavoin yritykset ovat saaneet kilpailukykyä ympäristöin vestoinneilla. Teemme yhteistyössä yritysten kanssa niille oman tiekartan kohti hiilineutraalisuutta. Haluamme, että isot yritykset näyttävät tässä esimerkkiä. Tähän liittyen 1-2015 _ P OLTE _ 15 SU U R ISSA SA A PPA ISSA ”Suomen pitäisi luopua fossiilisista polttoaineista liikenteessä vuoteen 2025 mennessä.” Sitran tavoitteena on saada Suomi tekemään kunnianhimoisempaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Sitra oli mukana perustamassa Suomen suurimpien yri tysten johdosta koostuvaa Climate Leadership Councilia kesällä 2014. Hanke, josta Pantsar-Kallio on erityisen innoissaan, liittyy pääkaupunkiseudun kehittämiseen. − Pyrimme saamaan pääkaupunkiseudusta kansainvä lisen mittaluokan cleantech-näyteikkunan, jossa yritykset voivat esitellä omia teknologioitaan ja jonne kansainvälis ten asiakkaiden on helppo tulla tutustumaan. Tämä lisäisi myös pääkaupunkiseudun vetovoimaa. Hankkeen suun nittelu on parhaillaan käynnissä ja käymme keskusteluja yritysten ja kaupunkien edustajien kanssa. Suomen tavoite on olla lähes hiilineutraali vuonna 2050. Sitran näkemyksen mukaan tämän pitäisi tapahtua huo mattavasti nopeammin, jo 2025−2030. Hiilineutraalisuus kansallisella tasolla tarkoittaa, ettei Suomi päästä hiili dioksidia ilmaan enempää kuin sitä pystytään sitomaan. Jotta tähän päästäisiin, ensimmäisenä askeleena pitäisi luopua kivihiilen käytöstä. − Sitra tiivistää tavoitteensa siten, että Suomen pitäisi luopua kivihiilen käytöstä energiantuotannossa sekä fos siilisista polttoaineista liikenteessä vuoteen 2025 mennes sä. Tämä voi kuulostaa radikaalilta, mutta tavoitteet on asetettava kunnianhimoisiksi. Haluaisimme kirjauksen seuraavaan hallitusohjelmaan. − Ilahduttavaa oli, että myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmaisi New Yorkin ilmastokokouksessa viime syyskuussa Suomen tavoitteena olevan luopua kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä. JOS FOSSIILISISTA POLTTOAINEISTA luovutaan, se tarkoit taa siirtymistä uusiutuviin kotimaisiin energianlähteisiin. Uusiutuviksi kotimaisiksi energianlähteiksi Sitra lukee metsä- ja jäteperäisen biomassan, aurinko-, tuuli- ja vesi energian. Mari Pantsar-Kallio toteaa, että tässä tulee kuitenkin olla pragmaattinen: fossiilisia voidaan käyttää varapoltto aineina tulevaisuudessakin, jos lämpöä tai sähköä tar vitaan enemmän kuin uusiutuvalla energialla pystytään tuottamaan. Energiaturpeen roolin Pantsar-Kallio näkee tulevaisuudessa juuri tässä. − Turve on kotimainen polttoaine, joka on hyvä huolto varmuuden, vaihtotaseen ja työllisyyden kannalta, mutta se on polttoaineena korkeapäästöinen. Se on tulevaisuu dessakin käyttökelpoinen vaihtoehto, mikäli hiilidioksidin talteenottoa pystytään nykyisestä huomattavasti kehittä mään. − Ylipäätään siirtymien tulee olla hallittuja. Sitra ei liputa myöskään uuden ydinvoiman puolesta, mutta ym märrämme, että ydinvoimaa tarvitaan toistaiseksi, jotta teollisuuden energiansaanti pystytään turvaamaan. − Minusta suomalaisen professorityöryhmän viime vuonna valmistunut Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportti sisältää hyviä linjauksia. Siinähän eh 16_ P OLTE _ 1-2015 dotetaan, että Suomi luopuisi tuontienergiasta ja investoisi sen sijaan kotimaiseen energiantuotantoon. − Itse arvotan eri energiamuotoja viiden kriteerin mukaan, jotka ovat kotimaisuus, työllistävyys, vientitulot, kustannustehokkuus ja vähäpäästöisyys. Pantsar-Kallio muistuttaa, että energiantuotannon lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota myös energiatehokkuu teen. − Esimerkiksi liikenteen ja rakentamisen fiksuilla ratkaisuilla ja suunnittelulla voidaan vähentää energian tarvetta. Silloin myös pystytään tuottamaan suurempi osa energiasta kotimaisilla uusiutuvilla energianlähteillä. − Myös uudet teknologiat voivat tuoda ratkaisuja. Eräs kiinnostava uusi teknologia, jota suomalaiset yritykset ku ten Fortum ja ST1 nyt tutkivat, on geoterminen lämpö eli syvälämpö. Siinä lämpö otetaan maasta, mutta huomatta vasti syvemmältä kuin perinteinen maalämpö eli kolmen, jopa kuuden kilometrin syvyydestä. − Geoterminen lämpö oli esillä myös Liman ilmastoko kouksessa. Ylipäätään voisi ajatella, että maapallomme on kauttaaltaan lämmön ympäröimä. Sitä on maan sisällä − tuskin kukaan edes tietää kuinka paljon − ja sitä on ulko puolella tuuli- ja aurinkoenergiana. UUSI VE TURI TALOUSK A SVULLE? ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA voisi hyvin toimia talouskasvun veturina. Sopivaa teknologiaa on olemassa, ja tarvittavien investointien määrä on samaa luokkaa kuin talouden investoinnit olisivat muutenkin. Se mitä tarvitaan, on johdonmukainen politiikka. Tämä on johtoajatus raportissa Better Growth, Better Climate, jonka Meksikon entisen presidentin Felipe Calderónin ja ekonomisti, lordi Nicholas Sternin perustama Global Commission on the Economy and Climate julkaisi viime syksynä. Vähähiiliseen ja ilmastolle suotuisaan talouskasvuun päästään muun muassa paremmalla kaupunkisuunnittelulla. Rakentamalla kompakteja kaupunkeja, joissa on toimiva joukkoliikenne, voidaan parantaa elintasoa ja luoda työpaikkoja. Uusien maataloustekniikoiden avulla voidaan tuottaa enemmän ruokaa, vähentää köyhyyttä ja katkaista päästöt. Kunnostamalla käyttöön 12 prosenttia maailman köyhtyneistä viljelysmaista voitaisiin ruokkia 200 miljoonaa ihmistä. Tuuli- ja aurinkoenergian hinta laskee jatkuvasti, ja yhä suurempi osa kasvavasta energiantarpeesta voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä. Raportin mukaan maailmantalouden syvä rakennemuutos tulee seuraavan 15 vuoden aikana ratkaisemaan maapallon ilmaston tulevaisuuden. Innovaatiot luovat talouskasvua, ja ilmastonmuutoksen torjunta kannustaa uusiin ratkaisuihin. − Tuomme maailmalta parhaita esimerkkejä siitä, millä tavoin yritykset ovat saaneet kilpailukykyä ympäristöinvestoinneilla, Mari Pantsar-Kallio sanoo. 1-2015 _ P OLTE _ 17 SU U R ISSA SA A PPA ISSA − Pyrimme saamaan pääkaupunkiseudusta kansainvälisen mittaluokan cleantechnäyteikkunan, Mari Pantsar-Kallio kertoo. k ”Suomen isoista kaupungeista Turussa on vähennetty eniten päästöjä.” Uusiutuvaan energiaan siirtyminen Sitran ehdottamassa aikataulussa on varsin kova tavoite. Voidaanko siihen pääs tä ilman tukipolitiikkaa, mistä on esimerkiksi Saksassa huonoja kokemuksia? − Mitään ei pidä rakentaa tukien varaan, ainakaan pit källä aikavälillä. Uusiutuvan energian tukia ei mielestäni pitäisi kuitenkaan ensimmäisenä lähteä purkamaan, sillä mehän tuemme myös fossiilisia polttoaineita. − Pitäisi keksiä joku kannustinmekanismi, jotta energia yhtiöiden ei kannattaisi katsoa vain omaa energiantuotan toaan eli miten tuotetaan mahdollisimman halvalla ener giaa jollekin alueelle. Pitäisi sen sijaan katsoa laajemmin kansantaloudellisia vaikutuksia. − Meillähän on olemassa uusiutuvan energian inves tointituki. Siinä pitäisi ottaa huomioon myös, paljonko in vestoinnit tuovat työpaikkoja Suomeen. Samoin vaikkapa kilometrikorvaukset ovat samat kaikille, riippumatta siitä, millä polttoaineella kilometrit on ajettu. Niidenkin avulla voitaisiin ohjata käyttäytymistä. RESURSSIVIISAUS ON TOINEN polku Pantsar-Kallion johta massa teemassa. Siinä Sitran yhtenä pilottihankkeena on toiminut Jyväskylän kaupunki ja lisää on tulossa. − Jyväskylä on eräänlainen kaupunkilaboratorio, jossa tähtäämme siihen, että siellä elettäisiin niin sanottua yh den maapallon elämää vuoteen 2050 mennessä. Suomalai sethan käyttävät luonnonvaroja kahden maapallon edestä, 18_ P OLTE _ 1-2015 mikä ei ole kestävää. Jyväskylässä kehitetään materiaalien kierrätykseen liittyviä toimenpiteitä, energiantuotantoa ja sitä, että käytettäisiin vain kotimaisia polttoaineita. − Olemme etsineet samankaltaisiksi kehittämiskohteik si kolmea muuta kaupunkia. Hakemuksia tuli runsaasti ja valitsimme niistä Turun, Forssan ja Lappeenrannan. Kirittäjänä Suomen kaupunkikentässä on tähän asti toi minut Turku, joka aikoo olla hiilineutraali vuonna 2040. Suomessa isoista kaupungeista juuri Turussa on vähennet ty eniten päästöjä. Sitra julkisti kiertotaloudesta hiljattain selvityksen, jossa olivat kohteena konepajateollisuus, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, rakennusteollisuus ja jakamistalous. − Julkistamistilaisuus oli menestys. Paikalla oli yli 600 osanottajaa ja Raimo Sailaksen vetämään paneelikeskus teluun osallistuivat viiden suurimman puolueen puheen johtajat. Kaikki lupasivat ottaa kiertotalouden edistämisen hallitusohjelmaan, jos ovat siitä neuvottelemassa. Pantsar-Kallion mukaan juuri tällaiset onnistumisen hetket ovat hänen työssään palkitsevimpia. Sanoma ote taan hyvin vastaan ja asiat etenevät. ”Haluamme, että isot yritykset näyttävät esimerkkiä matkalla kohti hiilineutraalisuutta.” yllä minua niin ärsyttää tuo sana haastava. Joku konsultti keksi, ettei enää saa puhua vaikeuksista tai ongelmista. Kaikesta tuli yhtäkkiä haastavaa. Ja entäs sana harjoitus. Isoistakin hankkeista, todella oikeasti haas tavista, puhutaan harjoituksena. Kovin älytöntä oman kielemme käyttöä. Ajatellaan nyt vaikka seuraavan hallituksen energiapo liittisia linjanvetoja. Ne ovat kaikkea muuta kuin haastavia harjoituksia. Edessä on hyvin vaikea savotta. Uuden hallituksen hallitusohjelman, oli se sitten lyhyt tai pitkä, keskiössä ovat talous ja työllisyys. Energia on iso osa tuota kokonaisuutta. Pääministerin ohella elinkeinominis terillä ja ympäristöministerillä on hallituksen elinkeinopoli tiikan toteuttamisessa entistä suurempi rooli. Harjoitetun energiapolitiikan pohja näyttää ainakin tällä hetkellä pettäneen. Fossiilisten polttoaineiden piti huveta ja hinnan nousta. Kävikin aivan päinvastoin. Kivihiiltä riittää ainakin pariksi sadaksi vuodeksi, uusia öljy- ja maakaasu esiintymiä löytyy. Hinnat ovat romahtaneet. Mieleen tulevat Rooman Klubin ja sen suomalaisjäsenen Pentti Malaskan povaukset luonnonvarojen ehtymisestä. En nustaminen on tunnetusti vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. K ATAISEN HALLITUKSEN YLVÄ ÄSSÄ energiapoliittisessa strategiassa oli tavoitteena, että edistetään metsäpohjai sen biomassan käyttöä kivihiilen korvaamiseksi siten, että kivihiilen voimalaitoskäyttö pääosin syrjäytyy vuoteen 2025 mennessä. Turpeen energiakäyttöä puolestaan pitäisi vähentää suunni Huonommallakin telmallisesti siten, ettei se korvaudu matikkapäällä kivihiilellä. voi laskea, ettei Ja kuinkas kävikään. Hallitus kyse ole enää leikkasi suuressa viisaudessaan koti markkinataloudesta. maisen bioenergian tukia. Suomessa mustien möykkyjen hintakilpailukyky ohitti ikioman puun ja turpeen. Nyt tuota virhettä on yritet ty korjata. Eikä Suomi ole yksin. Kivihiili tupruttaa entistä enemmän päästöjä jopa uuden ajan airueen Saksan ilmaan. On syytä olla huolissaan tapahtuneesta päästökehitykses tä. Mutta jos vaihtoehdot ovat tuontikivihiili tai kotimainen turve, niin tässä tilanteessa ratkaisun luulisi olevan hyvin yksinkertainen. Omat ongelmansa tuo se, miten energiasektorille turva taan markkinaehtoiset perusvoiman investoinnit. Tuuli energialle on luvattu 105 euron takuuhinta kilowattituntilta. Sähkön markkinahinta on siitä kolmannes. Huonommalla kin matikkapäällä voi laskea, ettei kyse ole enää markkina taloudesta. Joudummeko kohta myöntämään, että energiatalous on kuin maataloutta? Huoltovarmuuden takaamiseksi on pian maksettava tukea, jotta Inkoon kaltaiset voimalat pidetään toimintakunnossa pahan päivän varalta. Matti ja Maija Meikäläinen eivät aina ymmärrä, miten haavoittuvainen Suomi on, jos viidennes sähköstä tuodaan. Kun pakkanen ärjyy kolmessakymmenessä koko maassa, ei tuulelta vastausta saa. Lauantain saunomiskieltokaan ei meitä pelasta, jos suuret voimalat on hitaasti kituutettu alas eikä uusia ole rakenteilla. MITÄPÄ SEURA AVAN HALLITUKSEN pitäisi sitten tehdä? Kaiken a ja o ovat tietysti ministerivalinnat. Jotta Suomen kohtalon pitkälle ratkaisevassa työ- ja elinkeinopolitiikassa päästään johdonmukaisuuteen, on elinkeinoministerin ja ympäristöministerin oltava samasta puolueesta. Valintojen merkitystä korostaisi vielä se, jos kyseessä olisi pääministe ripuolue. On helppo ennustaa, että mikäli hallitus syntyy il man vihreitä, hallitusohjelmassa luvataan turvata puun ja turpeen kilpailukyky energian tuotannossa. Turpeen tuotantoon liittyvää kaavoitusta pyritään nopeuttamaan. Lisävoiman rakentaminen jo valjastettuihin vesistöihin pulpahtaa myös jälleen pinnalle. Poru on epäilemättä kova ja voimakkaimmin keskisen ja pohjoisen Suomen hankkeita vastustetaan Kehä ykkösen sisäpuolelta. Ugh, olen puhunut. Olo on kuin sillä entisellä pankinjoh tajalla, jolla pyyhittiin pöytää kun kaikki kohkasivat hui keista uusista finanssi-instrumenteista. Kriisit palauttivat sittemmin peruspankkiirin taas kunniaan. Kannattaa siis kaiken tuuli- ja aurinkohypetyksen kes kellä muistaa myös perusvoimainsinööriä, joka ei haasteita pelkää ja on valmis tositoimiin, ei pelkkiin harjoituksiin, jotta suomalaisilla olisi muitakin energian lähteitä kuin tuohettomia koivuklapeja. KALLE HEISKANEN Kirjoittaja on Pohjalaisen emeritus-päätoimittaja. 1-2015 _ P OLTE _ 19 KOLUMNI HAASTAVA HARJOITUS
© Copyright 2024