Öljykattila voidaan muuttaa pelletinpolttoon sopivaksi. SYTYKE Öljykattilat uusiksi R A SK A AN POLT TOÖL JYN K ÄY T TÖ ENERGIANTUOTANNOSSA LOPPUU TIUKENTU VIEN PÄ Ä STÖNORMIEN TAKIA VUODEN 2018 ALUSSA. SUOMESSA ON K ÄY TÖSSÄ VIEL Ä SATOJA R A SK A STA POLT TOÖL JYÄ K ÄY T TÄVIÄ K AT TILOITA, JOILLE PITÄ Ä SITÄ ENNEN KEK SIÄ KORVA AVA R ATK AISU. V TEKSTI KATARIINA KRABBE_ KUVA JUHA MYLLYMÄKI altioneuvoston asetus 750/2013 eli niin sanottu PIPO-asetus määrittelee päästönormit alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköille. Kyseessä on ympäristönsuojelulain nojalla annettu kansallinen säädös, jolla uudistettiin vuonna 2010 voimaan tullut samaa aihetta koskeva asetus. Tänä kesänä on lisäksi päätetty samaa kokoluokkaa koskevan MCP-direktiivin sisällöstä, mutta sitä ei ole vielä otettu EU:n jäsenmaissa käyttöön. Uusia laitoksia tiukentuneet normit ovat koskeneet jo vuodesta 2010 lähtien. Vanhoja laitoksia koskeva siirtymäaika päättyy vuoden 2018 alussa. Vaikka asetus ei sinänsä kiellä raskaan polttoöljyn käyttöä, käytännössä raskaan polttoöljyn käyttö tämän kokoluokan laitoksissa loppuu kokonaan, sillä polttoaineen rikkidioksidipitoisuus ylittää tiukentuneet päästönormit. – Rikkipäästöjen rajat ovat niin tiukat, ettei niihin päästä markkinoilla olevalla raskaalla polttoöljyllä. Isommissa polttolaitoksissa on mahdollista hoitaa asia puhdistusjärjestelmien avulla, mutta pienissä yksiköissä se ei kannata, asiantuntija Katja Kurki-Suonio Energiateollisuus ry:stä kertoo. Hänen vastuualueeseensa kuuluu kaukolämmön tuotanto, kotimaiset polttoaineet ja huoltovarmuus. – Suomessa on tyypillisesti paljon vähällä käytöllä olevia pieniä laitoksia ja ne sijaitsevat usein haja-asutusalueilla, joissa ilmanlaatu on hyvä. Siksi Suomi on halunnut vähän käyville kattiloille joustoa, hän sanoo. Painetta kansalliselle sääntelylle tulee kuitenkin EU:n jäsenvaltioiden päästökatoista. Ilmastokysymys luo oman paineensa. Lisäksi isoille polttolaitoksille määritetään parhaillaan EU-tasolla parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) asiakirjaa, johon tulevat energiatehokkuusvaatimukset ja päästörajoitukset ovat paljon tiukempia kuin teollisuuspäästödirektiivi vuodelta 2010. – Suomen kannalta tärkeintä on ollut puolustaa kotimaisille polttoaineille asetettavia rajoja. PIPO-asetuksen yhtenä tavoitteena on ollut vähentää byrokratiaa siten, että pienet polttolaitokset selviäisivät jatkossa rekisteröintimenettelyllä ympäristöluvan sijaan. – Rekisteröintimenettely on hieman kevyempi kuin ympäristölupa, mutta ympäristölupa on aiemmin sallinut laitoskohtaista harkintaa, mikä rekisteröintimenettelyssä ei enää ole mahdollista. Aiemmin ympäristöluvituksessa 30_ P OLTE _ 3-2015 on sovellettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ohjetta, mutta soveltamiseroja on ollut. Nyt kyseessä on minimivaatimus, josta ei voida poiketa. Säännöt ovat selkeät ja samat kaikille, mutta joissain tilanteissa ne voivat tuntua kohtuuttomilta, pohtii Energiateollisuuden sähköntuotannon asiantuntija Heidi Lettojärvi. Rikin lisäksi asetuksessa määritellään päästörajat hiukkasille ja typen oksideille. – Typpirajoihin päästään jo nykyisillä polttimilla, se on enemmänkin säätökysymys. Hiukkaspäästöt voivat vanhojen kattiloiden osalta olla haaste, sillä niissä ei välttämättä ole sopivia suotimia, Kurki-Suonio sanoo. PIPO-asetuksessa on myös maaperän ja pohjaveden suojeluun tähtääviä vaatimuksia, jotka liittyvät muun muassa polttoaineiden käsittelyyn, säiliöihin ja öljyisten vesien käsittelyyn. Esimerkiksi öljysäiliön suoja-altaan on asetuksen mukaan oltava kooltaan 1,1-kertainen säiliöön nähden. – Öljysäiliöt ovat usein vanhoja ja paljon suurempia kuin nykyinen käyttö edellyttäisi. Siksi investointi säiliötä suurempaan suoja-altaaseen voi olla iso rasite. ÖLJYN K ÄYTTÖ ENERGIANLÄHTEENÄ on hiipunut viime vuosikymmenien aikana. Kaukolämmön tuotannossa öljyn osuus on vakiintunut noin kolmeen prosenttiin, sähköntuotannossa öljyä käytetään vielä vähemmän, vain 0,3 prosenttia. – Öljyä tarvitaan kuitenkin aina vähän, esimerkiksi käynnistyksessä tai epähomogeenisen polttoaineen apuaineena. Esimerkiksi jätteenpoltossa öljyä tarvitaan toisinaan mukana, jotta päästäisiin riittävän korkeaan polttolämpötilaan, Katja Kurki-Suonio toteaa. Kattiloita, joissa käytetään pääpolttoaineena raskasta polttoöljyä, on alle viidenkymmenen megawatin kokoluokassa kuitenkin vielä yli 700. Eniten on pieniä, 1–5 megawatin laitoksia, joita PIPO-asetus koskee vain, jos yksikkö sijaitsee samalla laitosalueella muiden energiantuotantoyksiköiden kanssa ja yhteenlaskettu polttoaineteho ylittää viisi megawattia tai jos kyseessä on muuten ympäristöluvanvarainen toiminta. Suuri kattilamäärä mutta pieni öljynkulutus selittyy sillä, että öljyä käytetään pääpolttoaineena lähinnä varaja huippukattiloissa, jotka käynnistetään vain kaikkein kylmimpinä pakkaspäivinä tai jos normaalisti käytettävä kattila on rikki. – Kaukolämmön tuotannossa öljykattilat ovat useimmi- Suomessa on vielä yli 700 kattilaa, joissa käytetään pääpolttoaineena raskasta polttoöljyä. ten jo historian saatossa korvautuneet ensin kivihiilikattiloilla ja sittemmin biopolttoainekattiloilla, koska öljy on ollut pitkään kallista. Useimmiten peruskuormaa varten on kotimaisia polttoaineita käyttävä kattila. Talvikaudella voidaan lisäksi käyttää esimerkiksi pienempää pellettikattilaa ja vanha öljykattila on jäänyt rinnalle vain poikkeustilanteita varten, Kurki-Suonio sanoo. Huoltovarmuuden takia kaukolämmössä tarvitaan kuitenkin aina vararatkaisuja, ja siksi vanhoista kattiloista ei voida noin vain luopuakaan. Vaihtoehtoina on siirtyä esimerkiksi kevyen polttoöljyn käyttöön tai muuntaa kattila pelletille sopivaksi. – Haaste tulee siitä, että yksittäisen laitoksen kannalta kyse on kattilasta, joka käy vain vähän, mutta säädösten takia on pakko investoida. Vara- ja huippuvoimalat ovat saaneet päästönormeihin lievennystä, mutta investointihalukkuus on silti toistaiseksi ollut vähäistä. – On selvää, että kovin pienet kattiloiden käyttöajat eivät kanna suuria investointikustannuksia, Vapon lämpö- ja Päätöksiä kattiloiden muutostöistä olisi tehtävä, sillä aikaraja tulee vastaan. sähköliiketoiminnan kehitysjohtaja Jari Kymäläinen kommentoi. – Näyttää siltä, että useimmat ovat vielä odottavalla kannalla. Markkinoille on odotettu vähärikkisempää raskasta polttoöljyä, mutta ainakaan toistaiseksi sellaista ei ole kuulunut, Lettojärvi sanoo. – Pikkuhiljaa päätöksiä kattiloiden muutostöistä olisi kuitenkin tehtävä, sillä aikaraja alkaa tulla vastaan, ainakin jos tehdään isompia muutoksia tai uusia kattilainvestointeja, Kurki-Suonio muistuttaa. VAPO RATKOO SAMOJA HA ASTEITA sekä omien laitostensa osalta että asiakkaidensa puolesta. – Samanlainen prosessi käydään läpi, oli kyse omasta laitoksesta tai asiakkaalle tarjottavasta ratkaisusta, Jari Kymäläinen toteaa. – Tutkimme ensin tarkkaan, millainen nykyinen energiantuotanto ja -käyttöprosessi on, ja käymme kaikki vaihtoehdot läpi. Raskaan polttoöljyn vaihtaminen kevyeen polttoöljyyn 3-2015 _ P OLTE _ 31 Turpeen päästörajat tiukkenevat SYTYKE SUURTEN POLT TOL AITOSTEN PÄ Ä STÖR A JAT KIRIST Y VÄT, KUN KESÄKUUSSA PÄ ÄTE T Y T BAT-PÄ ÄTELMÄT A STU VAT VOIMA AN. TÄMÄ LISÄ Ä SUOMAL AISTEN PUUTA JA TURVE T TA K ÄY T TÄVIEN L AITOSTEN KUSTANNUK SIA. TURPEEN RIKKIDIOK SIDIN PÄ Ä STÖR A JAT TIUKKENE VAT Raskaan polttoöljyn käyttö loppuu Jokelassa. Jatkosssa kaukolämpö tuotetaan uudessa lämpölaitoksessa kotimaisilla polttoaineilla. tai nestekaasuun on investointikustannuksiltaan edullisin ratkaisu, kun taas pellettiin vaihtamalla käyttöön saadaan huomattavasti edullisempi ja kotimainen polttoaine. – Öljykattila voidaan muuttaa pelleteille sopivaksi esimerkiksi etupesäratkaisuna, jolloin nykyinen kattila säilyy lähes ennallaan. Toinen vaihtoehto on lisätä kattilaan arina, joita niitäkin on erilaisia. Investointikustannuksiltaan kallein ratkaisu on rakentaa kokonaan uutta. Silloin käyttöön saadaan kuitenkin laajempi skaala polttoainevaihtoehtoja: pelletin lisäksi esimerkiksi vielä halvemmat polttoturpeet, metsähake tai teollisuuden sivutuotteet. – Edullisten käyttökustannusten lisäksi uudessa, monelle polttoaineelle suunnitellussa kattilassa voidaan hyödyntää erilaisia polttoaineita, mikä parantaa huomattavasti energiantuotannon käyttövarmuutta ja joustavuutta muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Vapo on hiljattain ostanut Jokelan kaukolämpöverkon ja siihen liittyvän tuotantokapasiteetin. Jokelassa käytetään vielä polttoaineena raskasta polttoöljyä, mutta investointipäätös uuteen kattilaan on jo tehty. – Rakennamme uuden lämpökeskuksen tuottamaan kaukolämpöä kiinteillä polttoaineilla, puulla ja turpeella. Vanha öljykattila jää toistaiseksi rinnalle, ja siirrymme siinä ke vyeen polttoöljyyn tai muuhun vastaavaan varapolttoaineeseen sitten kun se on tarpeellista, Jari Kymäläinen kertoo. – Kuten aina tämänkaltaisissa prosesseissa, selvitimme kaikki mahdolliset vaihtoehdot ennen kuin teimme päätöksen siitä, millä polttoaineella lähdemme energiaa tuottamaan. Vanha öljykattila olisi voitu muuttaa pelletille 32_ P OLTE _ 3-2015 sopivaksi, mutta koska pelletin hinta on noin kaksinkertainen puun ja turpeen hintaan verrattuna, sitä ei tässä tapauksessa nähty järkevänä, koska laitos tulee tuottamaan kaukolämmön peruskuormaa. Vapolla on kymmenien vuosien kokemus kiinteiden polttoaineiden laitoksista, joten uusi laitos on myös riskittömämpi vaihtoehto kuin vanhan kattilan muuttaminen. Muutostyöt kevyeen polttoöljyyn siirtymisessä ovat suhteellisen pieniä, sillä esimerkiksi raskaan öljyn säiliötä voidaan käyttää myös kevyelle polttoöljylle. – Joitakin polttimien virityksiä toki tarvitaan, Kymäläinen sanoo. Vaikka kevyt polttoöljy on raskasta polttoöljyä kalliimpaa, varakäytössä olevissa kattiloissa se voi tulla käyttökustannuksiltaan raskasta polttoöljyä edullisemmaksi. – Raskasta polttoöljyä joudutaan lämmittämään ennen polttoa, mitä kevyelle polttoöljylle ei tarvitse tehdä. Jos käyttöä on vain vähän, lämmityksen osuus käyttökustannuksista kasvaa. Samanlainen arviointiprosessi käydään läpi myös silloin, kun omat kattilat tulevat tiensä päähän. – Mietimme jatkuvasti, miten omia laitoksia kehitetään. Olemme jatkuvasti kiinnostuneita myös laajentamaan toimintaamme sekä kaukolämpöverkoissa että kuntien ja teollisuuden ulkoistaessa energiantuotantoaan. Investointipäätöksiä tehtäessä olisi kuitenkin tärkeää pystyä ennakoimaan tulevaisuutta. Kymäläinen toivoisikin valtiovallalta pitkäjänteistä ja ennustettavaa energiapolitiikkaa, jotta kotimaisiin polttoaineisiin pystyttäisiin investoimaan entistä enemmän. Ohessa on kuvattu, kuinka paljon turpeen rikkidioksidin (SO2) päästöarvot tiukkenevat kivihiileen verrattuna, mikäli BAT-päätelmät astuvat voimaan sellaisenaan. Tässä esimerkissä on kuvattu uusien raja-arvojen vaikutus 50–100 megawatin polttolaitoksissa. Uudet päästörajat koskevat sekä olemassaolevia että uusia energiantuotantolaitoksia. IED tarkoittaa vuoden 2016 alussa voimaan tulevaa teollisuuspäästödirektiiviä. KESÄKUUN ALUSSA Sevillassa järjestettiin suurten polttolaitosten BAT-asiakirjaa (Best Available Technology) koskeva TWG-loppukokous (Technical Working Group), joka jäi julkisuudessa vähälle huomiolle. Huomiota kokous olisi kyllä ansainnut, sillä siellä määriteltiin hyvin pitkälle suurten polttolaitosten (LCP) BAT-päätelmät, jotka sisältävät muun muassa sitovat päästörajat yli 50 megawatin polttolaitoksille. Suomen kannalta merkittävää on, että BATpäätelmät tulisivat ehdotetussa muodossaan kiristämään etenkin turpeen päästörajoja sekä uusissa että olemassa olevissa laitoksissa. Rajat ovat selvästi tiukemmat kuin vuoden 2016 alussa voimaan tulevassa IE-direktiivissä (teollisuuspäästödirektiivi), jonka rajat ovat puolestaan jo nykyisiä kovemmat. Samalla vaatimukset kiristyvät suhteessa kivihiileen, kuten oheinen piirros osoittaa. Uudet päästörajat tulevat myös vastaan Jos BAT-päätelmät astuvat voimaan sellaisenaan, puuta ja turvetta käyttävien laitosten kustannukset nousevat. TASE SO2 mg/Nm3 400 300 200 Turve 100 Kivihiili 0 IED varsin nopeasti, sillä polttolaitosten on täytettävä BAT-päätelmien vaatimukset neljän vuoden sisällä niiden julkaisemisesta. Mikäli julkaisu tapahtuu suunnitellusti vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa, uudet päästörajat ja muut vaatimukset tulevat siten voimaan vuoden 2021 alussa. BAT-PÄ ÄTELMIIN LIITTY Y kuitenkin vielä paljon epävarmuuksia. Asiantuntija Jukka Makkonen Energiateollisuus ry:stä arvioi, että varsinaisiin päästörajataulukoihin tuskin enää tulee isoja muutoksia, mutta niiden alaviitteet elävät vielä jatkokäsittelyssä tämän syksyn ja ensi kevään aikana. – Alaviitteillä pyritään huomioimaan suomalaisen energiajärjestelmän ominaispiirteet ja siten kohtuullistamaan vaatimuksia. Suomen edustajat ovat tehneet tähän tähtääviä perusteltuja muutosehdotuksia vuodesta 2010 lähtien. Iso haaste on se, että monipolttoaineleijutekniikka ei ole oikein avautunut BAT-asiakirjan kirjoittajille, vaikka heille on järjestetty esimerkiksi laitosvierailu Suomeen ja tuotettu lukuisia teknisiä selvityksiä, hän toteaa. BAT-PÄ ÄTELMIEN päästörajataulukoissa esitetyt maksimivuosipäästörajat ovat laitoksen kokoluokasta riippuen turpeen rikkidioksidille (SO2) 50–100 mg/Nm3 olemassa oleville laitoksille ja 35–70 mg/Nm3 uusille laitoksille. Typen oksidien (NOx) vuosipäästörajat ovat 150–225 mg/Nm3 / 140–200 mg/Nm3 ja hiukkaspäästöjen 10–15 mg/Nm3 / 1–5 mg/Nm3. BAT Näiden lisäksi on määritelty vuorokausikeskiarvorajat. Uusina päästökomponentteina seurattavaksi tulevat elohopea (Hg), fluorivety (HF) ja vetykloridi (HCl). Näistä uusista komponenteista turvetta käyttäville laitoksille haastavin on vetykloridi, jonka raja on haastava sähkösuodattimella varustetuille laitoksille. ENERGIATEOLLISUUS RY:SSÄ on arvioitu Pöyryn selvityksen pohjalta, että jo yksinomaan IE-direktiivin vaatimukset maksavat Suomessa noin miljardi euroa. BAT-päätelmien aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan pahimmillaan kolminkertaiset, sillä käytössä olevissa laitoksissa päästörajataulukkojen vaatimuksia ei kyetä täyttämään nykyisillä tekniikoilla. Makkonen muistuttaa, että paljon riippuu kuitenkin siitä, minkälaisia muutoksia päästötaulukkojen alaviitteisiin tulee. Samoin lopputulokseen vaikuttaa, millaisia tulkintoja tehdään siinä vaiheessa, kun laitosten ympäristölupia tarkistetaan BAT-päätelmien pohjalta. – Prosessi on uusi niin luvittajille kuin toiminnanharjoittajille, joten tiedossa on paljon epäselvyyksiä ja erilaisia näkemyksiä. LCP BAT -päätelmien tulkinta vaatii perehtymistä epäselviin sanamuotoihin ja lukuisiin alaviitteisiin. BAT-päätelmäthän ovat yleiseurooppalaisia ja soveltaminen suomalaisiin kattiloihin on joissakin tapauksissa vaikeaa. TEKSTI ISMO MYLLYLÄ 3-2015 _ P OLTE _ 33
© Copyright 2024