ADHD-lehti 4/2014 - ADHD
4/2014 ADHD-liiton jäsenlehti ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit keväällä ja kesällä 2015 s. 17 Vuoden 2015 tuetut lomat s. 26 Adhd:n huomiointi suomalaisessa perusopetuksessa s. 10 adhd-liitto ry ˗ adhd-förbundet rf ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. PUHELINNEUVONTA ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF maanantaista perjantaihin klo 9–11 Puh. 040 541 7696 Pakarituvantie 4, 00410 HELSINKI Puh. 050 354 4325 [email protected] www.adhd-liitto.fi www.facebook.com/adhdliitto HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh. 045 636 1841 Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki Puh. 050 438 3633 Järjestösuunnittelija Maria Uitto Puh. 050 373 7455 Projektityöntekijä/oppisopimusopiskelija Essi Jäntti ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti Puh. 050 378 0707 Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 [email protected] POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Järjestösuunnittelija Katja Suni (26.1.2015 alkaen) Puh. 045 657 8720 Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 Kuntoutussuunnittelija Kaisa Parviainen (7.1.2015 alkaen) Puh. 050 400 6478 ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen (31.12.2014 asti) Puh. 040 778 2677 [email protected] Sähköpostit ovat muotoa [email protected] ellei toisin mainita. Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI42 8000 1771 0101 97 Nordea: FI31 1262 3000 1124 04 Osuuspankki: FI59 5780 1020 0144 97 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa 1.2.2013– 31.12.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 4/ 2 0 14 2 sisällys Tässä numerossa 4Pääkirjoitus 24 Netti- ja tietokonepeliriippuvuus 5 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 26 Vuoden 2015 tuetut lomat 6 Liitto ilmoittaa 27 ADHD-liiton uusi hallitus 7Porina-nurkka Päivä perheen kanssa 8 ADHD-kokemusosaajaprojektin terveiset 28Jäsenyhdistykset Takakansi ADHD-liiton sopeutumisvalmen- nuskurssit keväällä ja kesällä 2015 10 Adhd:n huomiointi suomalaisessa perusopetuksessa 12 Ovet auki ADHD-liittoon 14Aivosairaudet ‒ kallis taakka ADHD-liiton toimisto on kiinni joulutauon ajan 19.12.2014‒11.1.2015 15Kirja-arviot 16 Tarina kuntoutussuunnittelijasta, joka jäi äitiyslomalle 17 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit keväällä ja kesällä 2015 20 iPadistä tukea kommunikointiin? Oletko terveydenhuolto-, kasvatus-, opetus- tai sosiaalialan ammattilainen? Muistathan, että voit liittyä ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon. Lue lisää jäsenyydestä www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/tietoa-jasenyydesta. 22Selkokieli ‒ miksi sitä tarvitaan? Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Pakarituvantie 4 (3. krs) 00410 HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh. 045 636 1841 Toimitussihteeri/taitto Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 Toimituskunta ADHD-liiton työntekijät sekä vaihtuvia avustajia Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325 [email protected] Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat AineistotIlmestyy 1/2015 26.1.2015 viikko 9 2/2015 4.5.2015 viikko 23 3/2015 10.8.2015 viikko 37 4/2015 4.11.2015 viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 3 Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L 1459-5753 ISSN 2323-4490 4/ 2 0 14 pääkirjoitus Hyvät lukijamme maan tulleeni aivan uudella tavalla tietoiseksi adhd-oireisten aikuisten elämäntilanteen ongelmallisuudesta. K un nyt väistyvänä puheenjohtajana pysähdyn miettimään kuluneita kahta vuotta, huomaan niiden aikana tietoisuuteni adhdoireisten elämänkaaren eri vaiheista olennaisesti laajentuneen. Lasten osalta tutkimus ja hoito ovat monilta osin jo varsin hyvin. Sen sijaan liiton toimintakenttään tutustuttuani huo- 4/ 2 0 14 Vaikka adhd-oireiden jatkuminen aikuisikään tuskin on uusi tieto kenellekään, vaikka hoidotta jääneen adhd-lapsen onneton ennuste syrjäytymispolkuineen on tiedostettu, vaikka päihde- ja kriminaalihuolto kertovat tilastojaan ja adhd-oireiset ovat yliedustettuina työttömyystilastoissa, vaikka viime vuosina olemme saaneet useita uusia tarkkaavaisuushäiriön hoitoon suunnattuja lääkevalmisteita, on aikuisten adhd-oireisten tutkiminen, diagnostiikka ja hoito vielä aivan liian paljon riippuvainen siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan. Adhd-oireinen aikuinen tarvitsee oireilleen oikean nimen ja oikean hoidon. Hän tarvitsee tietoa ja tukea, hänen hoitoaan ja selviytymistään on seurattava. On keskeisen tärkeää, että hänellä on hoidosta vastaava taho ja henkilö, joiden puoleen on helppo tarvittaessa kääntyä. On hyvä tietää, että seuraavan lasten ja nuorten adhd:n Käypä hoito -suosituksen päivityksen yhteydessä, 4 toivon mukaan jo parin vuoden sisällä, tullaan mukaan liittämään myös aikuisten hoitosuositus. Käypä hoito -suosituksessa tulee olemaan paras ja uusin tutkimustieto aiheesta. Suosituksia luetaan ja arvostetaan. On perusteltua uskoa, että lisääntyvän tiedon ja taidon myötä myös aikuisten adhd-oireisten asiat saadaan vähitellen järjestymään. Valoa tunnelin päässä, siis! Omalta osaltaan tätä tärkeää työtä tiedon ja taidon lisäämisessä tekevät myös liittomme sitoutuneet työntekijät niin projekteissa, järjestötyössä, kuntoutuksessa kuin tiedotuksessakin. Kiitollisena kuluneista vuosista voin luottavaisena jättää vastuun uudelle puheenjohtajalle Minna Lindeqvistille. Hänelle lämpimät onnitteluni. Liisa Virkkunen lastentautien erikoislääkäri hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry [email protected] puh. 040 778 2677 puheenjohtajan pöydän ääreltä Kohti uusia tuulia S iitä taitaa olla aika tarkkaan kymmenen vuotta, kun ensimmäisen kerran olin yhteydessä ADHD-liittoon. Esikoiseni oli juuri saanut adhd-diagnoosin ja kaipasin kipeästi neuvoja ja tietoa oireyhtymästä. Enpä arvannut tuolloin liiton neuvovaan puhelimeen soittaessani, kuinka tutuksi liitto vuosien myötä tulisikaan. si poikaani: 17-vuotias esikoinen ja 11-vuotias kuopus. Harrastuksiini kuuluu kirjoittaminen, perhokalastus ja kaikenlainen liikunta. Hauska tutustua! Toivon, että tutustumme tulevaisuudessa paremminkin, mielelläni kuulisin toiveita, terveisiä, ajatuksia ja näkemyksiä sieltä teidän arkenne keskeltä ja elävästä elämästä. Nyt, kymmenen vuotta ensimmäisen yhteydenottoni jälkeen, olen ottamassa vuoden vaihteessa vastaan tehtävää ADHD-liiton hallituksen uutena puheenjohtajana. Odotan tulevaa kaksivuotiskauttani innolla ja mielenkiinnolla, valmiina tarttumaan haasteisiin. Hallitustyö on tuttua jo muutaman vuoden ajalta ja kuluvalla varapuheenjohtajakaudellani olen päässyt seuraamaan myös puheenjohtajan tehtäviä ihan lähietäisyydeltä. Kymmenen viime vuoden aikana on suhtautuminen adhd-oireyhtymään muuttunut pikkuhiljaa sekä mediassa että lääketieteessä. Entinen villien pikkupoikien sairaus on saanut kasvoikseen myös ihan tavallisia aikuisia ja oireyhtymää ymmärretään huomattavasti aiempaa paremmin. Paljon on kuitenkin vielä työsarkaa jäljellä. Adhd-oireisille tarjottavissa tukitoimissa on suuria alueellisia eroja, oli sitten kyse diagnoosin saamisesta tai oireyhtymän kanssa elämisestä, neuropsykiatrinen valmennus ei ole saanut vielä sellaista jalansijaa, joka sille kuuluisi ja varsinkin adhdaikuisten hoitopolku on usein hyvinkin mutkikas. Toivon kovasti, että kahden vuoden kuluttua, kun mietin kulunutta puheenjohtajakauttani, on näiden asioiden lisäksi moni muu edennyt aimo askelia eteenpäin. Nyt taitaa olla aika esittäytyä: Minun nimeni on Minna ja olen 36-vuotias, pohojosen juuret omaava Vantaalainen. Koulutukseltani olen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja sekä kirkon perhetyöntekijä. Työskentelin aiemmin erilaisissa lastensuojelun ja perhetyön tehtävissä, kunnes neljä vuotta sitten vaihdoin alaa ja toimin nyt autoalan IT-yrityksessä palvelupäällikkönä. Kotijoukkoihini kuuluu yhden hännänheiluttajan lisäksi kak- Joskus olen kuullut puheenjohtajan tehtäviä verrattavan laivan kap- 5 teenin tehtäviin. Harvalla kapteenilla kuitenkaan on näin mukavat oltavat laivansa komentosillalla – ADHDliiton aalloilla seilaa kanssani nimittäin paras mahdollinen porukka: monipuolinen ja osaava hallitus sekä upea, ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta. Kiittää täytyy myös nykyistä puheenjohtajaa (ja tulevaa hallituksen asiantuntijajäsentä) Liisa Virkkusta hienosti hoidetusta työstä – tästä on hyvä jatkaa! Rauhaisaa joulun odotusta sekä myötätuulia tulevalle vuodelle toivotan näillä sanoilla, jotka olen vuosia sitten ”muistilapuksi” kirjoittanut: Ole itsellesi armollinen, mutta älä päästä itseäsi liian helpolla. Iloitse pienistäkin onnistumisista, mutta älä anna suurtenkaan vastoinkäymisten lannistaa. Muista huolehtia itsestäsi, vaikka annatkin aikaasi myös muille. Anna elämän maistua, mutta älä antaudu virran vietäväksi. Rakasta itseäsi ehdoitta – Sinä jos kuka olet sen ansainnut. Minna Lindeqvist ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja tammikuusta 2015 alkaen 4/ 2 0 14 liitto ilmoittaa Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai vuokraa loma-asunto ADHD-liiton jäsenet saavat 15 % alennuksen seuraavista Holiday Club -kohteista: Saimaa hotelli, Villas ja loma-asunnot Tampereen Kylpylä hotelli ja loma-asunnot Katinkulta hotelli, Villas ja loma-asunnot Kuusamon Tropiikki hotelli, Villas ja loma-asunnot Salla hotelli ja loma-asunnot Saariselkä hotelli ja loma-asunnot Ylläs Saaga hotelli ja chalets Loma-asuntokohteet: Airisto, Rönnes, Ähtäri, Hannunkivi, Punkaharju, Pyhä, Ruka, Pyhäniemi, Tahko, Himos, Levi ja Ellivuori Hotellissa hintaan sisältyvät majoitus ja aamiaiset. Loma-asunnoissa, Villas-asunnoissa ja Ylläs Chaletissa pyyhkeet, vuodevaatteet ja loppusiivous. Loma-asunnoissa ja Villas-asunnoissa minimimajoitus 2 vrk, Ylläs Chaletissa 3 vrk. Varaukset www.holidayclub.fi tai 030 68 600, Käytäthän varatessasi koodia: ADHD15 Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta Toivottaa ADHD-liiton väki 4/ 2 0 14 6 p o r i n a - n u r kk a Porina-nurkka P orina -projektin toinen toimintavuosi on lopuillaan, muistellaanpa sitä hetkinen. Vuosi on ollut puuhakasta porinaa täynnä. Olemme olleet mukana useissa eri tapahtumissa, järjestäneet yhdessä jäsenyhdistysten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa erilaisia tilaisuuksia, olleet kanssanne käynnistämässä vertaisryhmiä sekä kouluttaneet 24 uutta vertaisryhmäohjaajaa. Olemme saaneet tutustua erilaisiin toimintayksiköihin mm. Eksotessa, Klubi-talolla ja HERO:ssa. Neljällä sopeutumisvalmennuskurssilla olemme kokeneet intensiivistä vertaistuen henkeä. Paljon olemme kohdanneet Porinan toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä, joiden kanssa yhteistyö jatkuu ensi vuonnakin. Ensi vuoden suunnitelmat tehdäänkin nyt uusiksi Marjon siirryttyä uusiin tehtäviin. Jatkan Porina-projektin ainoana työntekijänä projektin loppuun asti, mutta kokemuksesta tiedän saavani paljon yhteistyökumppaneita jäsenistöstämme, ammattilaisista sekä tietysti liittomme muista työntekijöistä. Tässä muutamia maistiaisia ensi vuoden tapahtumista: vertaisryhmäohjaajakoulutus järjestetään keväällä paikallisena koulutuksena yhteistyössä eri järjestöjen kanssa Kuopiossa, valtakunnallinen koulutus toteutuu syksyllä todennäköisesti Jyväskylässä. Adhd ja parisuhde -vertaistukitilaisuuksia järjestetään Etelä-Pohjanmaalla sekä Helsingissä. Tietoisuutta aikuisten adhd:stä vanhemmuuden Suomenlinnan lelumuseon nallelta ei näkökulmasta lisätään heti jo porinat irtoa, mutta lämmin kainalo löytyy. alkuvuodesta Turussa Terveydenhoitajapäivillä sekä Tampereella tavata eri puolella Suomea. Vertaisvarhaiskasvatuksen henkilökunnalle ryhmäohjaajille jättikiitos vapaaehsuunnatuilla Haastavasti käyttäytyvä toistyöpanoksestanne, ilman teitä ei lapsi varhaiskasvatuksessa ja esiope- ryhmät pyörisi lainkaan! Ja lopuksi tuksessa -koulutuksessa. mitä lämpimimmät kiitokset työkaverilleni Marjolle – oli suuri ilo työsVuoden lopuksi on aina mukava kennellä kanssasi. Kiitos suuresta, kiittää yhteistyökumppaneita vuoden ammattitaitoisesta, innovatiivisesta aikana tehdystä työstä. Olemme saa- ja niin nauravaisesta työpanoksestasi neet kokea valtavasti positiivisia koh- Porinassa! taamisia, porinoita ja jorinoita hyvinKaisa Humaljoki kin erilaisissa tilanteissa. Vastaanotto p. 050 438 3633 työtämme kohtaan on ollut lämmintä ja kokemuksiemme mukaan tarvetta kaisa.humaljoki@ vastaavaa. Teidän kanssa on hyvä adhd-liitto.fi jatkaa Porinan viimeiselle toimintavuodelle. Suurkiitos myös jäsenistöllemme kommenteista, palautteista ja aktiivisuudesta, teitä on aina mukava www.facebook.com/porina Lämpimät kiitokset yhteistyöstä P rojektin osalta on työn- ja Porinan täyteinen vuosi takana. Erityisesti nuorille aikuisille, aikuisille ja puolisoille suunnattuja keskustelu- ja toiminnallisia vertaisryhmiä on ilahduttavassa määrin saatu käynnistettyä ympäri Suomea, josta suuressa määrin kuuluu kiitos teille aktiivisille ryhmänohjaajille. Aktiivisuudesta ja tarpeesta vertaisryhmätoimintaa kohtaan ovat kertoneet syksyn aikana käynnistyneet ja toteutuneet vertaisohjaajakoulutukset eri paikkakunnille, joita kohtaan on ollut myös runsaasti mielenkiintoa. Kokonaisuudessaan vuosi on koostunut mielenkiintoisista kohtaamisista ja keskusteluista niin adhd-oireisten aikuisten, heidän läheisten kuin ammattilaisten kanssa. Kiitos myös näistä hetkistä, jotka ovat olleet ainutlaatuisia, opettavaisia ja mieleenpainuvia porinoita eri muodoissaan. töitä se vielä vaatii. Tulevien vuosien osalta toivon, että adhd-oireiset aikuiset huomioitaisiin paremmin palvelujärjestelmässä ja heidän tuen tarpeensa kohdattaisiin oikea-aikaisesti. Ennen kaikkea se olisi inhimillistä, mutta myös kustannustehokasta. Kuluvan vuoden päättyessä on aika kääntää ajatusta tulevaisuuteen. Omalta osaltani se konkreettisesti tarkoittaa siirtymistä uuteen työhön ja uusiin haasteisiin. On siis aika kiittää kuluneesta vuodesta, mutta myös Porina-projektin aikana koetuista hetkistä. Projektin työntekijänä on suuresti ilahduttanut eri tahojen suunnalta kohdattu avoin vastaanotto projektin toimintaa kohtaan. Tarve vertaistuen kehittämiseen ja tietoisuuden levittämiseen aikuisten adhd:n osalta on koettu erittäin tarpeelliseksi, mutta Porinan osalta Kuopio vaikenee, mutta projektipäällikkömme Kaisa jatkaa työtämme vertaistuen merkeissä. Lämmin kiitos teille kaikille, joiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä sekä kohdata turuilla ja toreilla. Rentouttavaa joulun aikaa ja kaikkea hyvää uudelle vuodelle toivottaen 7 4/ 2 0 14 Marjo Hodju adhd-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti ADHD-kokemusosaajaprojektin terveiset A dhd-kokemusosaajaprojektin ensimmäinen toimintavuosi alkaa olla pian takana, ja ensiksi haluan kiittää kaikkia adhd-oireisia, läheisiä, jäsenyhdistysten vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneita ja liiton työntekijöitä antoisasta vuodesta adhd-kokemusosaaja-asioiden parissa. Adhd-tietoutta on lisätty mm. ADHD-liiton juhlavuoden koulutuskiertueella, jossa kokemustietoakin on saatu kuulla kiertueen avoimissa yleisötilaisuuksissa. Adhd-kokemusosaajakoulutusta ja projektin toimintaa on ideoitu ja kehitetty mm. projektin innopajaryhmässä sekä verkossa jaettavan kyselyn tulosten avulla. Kyselyyn vastasi parin viikon aikana useita koulutuksesta sekä kokemusosaajatoiminnasta kiinnostuneita adhd-oireisia, läheisiä ja ammattilaisia. Adhdkokemusosaajakoulutus Projektissa kertynyttä asiakasymmärrystä on hyödynnetty mm. adhdoireisille kehitettävän kokemusosaajakoulutusohjelman rakentamisessa. Koulutus pilotoidaan vuodenvaihteen jälkeen Vaasassa. Vielä ehtii hakea mukaan, jos toimii nopeasti! Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.12.2014. Kokemusosaaja voi siis olla adhdoireinen henkilö itse tai joku muu, jota adhd koskettaa. Esimerkiksi puoliso, vanhempi tai sisarus. Projektissa järjestettävä koulutus on kuitenkin ensisijaisesti tarkoitettu adhd-diagnoosin omaaville henkilöille, ja koulutukseen otetaan rajallinen määrä osallistujia. Läheiset voivat hakeutua kokemuskoulutusverkoston kokemuskouluttajien peruskoulutuksiin. 4/ 2 0 14 ADHDkokemusosaajaverkosto Projektissa muodostetaan ADHD-liitolle kokemusosaajaverkosto, johon kuuluvat adhd-kokemusosaajakoulutuksen tai jonkin muun kokemuskoulutuksen käyneet adhdoireiset henkilöt ja heidän läheisensä. Muun muassa kokemuskoulutusverkoston alueelliset ohjausryhmät järjestävät koulutuksia, joihin myös meidän liittomme jäsenillä on mahdollisuus päästä. Iloksemme ADHD-liitossa olemme saaneet huomata kuinka suuren suosion - ja kuinka paljon kiinnostusta adhd-kokemusosaajatoiminta on herättänyt. Kuluneen vuoden aikana kokemuskoulutusverkoston koulutuksissa Joensuussa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Tampereella ja Ylivieskassa on koulutettu myös ADHDliiton jäsenyhdistysten jäseniä. Onneksi olkoon uusille kokemusosaajillemme. Hienoa, että joukkomme kasvaa ja sen myötä adhd-tietoisuus lisääntyy. Kokemuksia kokemusosaajana toimimisesta Hei kaikille. Kävin Ylivieskassa tammi-helmikuun aikana kokemuskouluttaja-koulutuksen. Olen adhdlapsen vanhempi ja olen käynyt pyydettäessä kertomassa millaista arki on adhd-lapsen vanhempana ja millaisia kokemuksia sen mukana on tullut. Luentotilaisuudet ovat olleet toisistaan poikkeavia, sillä minua on pyydetty kertomaan erityyppisistä asioista ja olen luentovalmistelut tehnyt heidän toiveiden mukaan. Joillakin kerroilla pyydetään pohjustusta mitä adhd on ja joillakin kerroilla pyydetään keskittymään adhd-lapsen vanhemmuuden kokemuksista kertomiseen ja vertaistukitoiminta-kokemuksiin, mitä ne on antaneet perheille. Parhaimmillaan luentotilaisuudet on johtaneet kyselyihin ja keskusteluihin, joissa olen voinut olla valaisevana osapuolena. Huomio! Keräämme edelleen tietoja aikaisemmin koulutetuista kokemusosaajista (kokemuskouluttaja, kokemusasiantuntija, kokemustutkija, kokemusarvioija jne...) Mikäli haluat omat tietosi ADHD-liiton kokemusosaajarekisteriin, niin ilmoita tiedot Essille ([email protected]). Lisätietoja: [email protected] puh. 050 378 0707 www.facebook.com/ adhd.kokemusosaajaprojekti Kokemuskoulutusverkosto: www.kokemuskoulutus.fi Teksti Essi Jäntti, ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin!, ADHD-liitto ry 8 Kuvassa on adhd-poikani tekemä vene. Vaikka adhd-lapsen vanhemmuus voi olla hektistä, niin näistä onnistumisen kokemuksista ammentaa, niin lapsi kuin vanhempikin voimaa. Teksti ja kuva Kirsi Kiilakoski Oulun seudun ADHD-yhdistys ADHD-kokemusosaajakoulutus (3op) Vaasassa ajalla 17.1. - 15.2.2015 Lähiopetusjaksot: 1. la-su 17. - 18.1.2015 (la klo 12-18, su klo 10-16) 2. la-su 14. - 15.2.2015 (la klo 12-18, su klo 10-16) Paikka: Filantropia Center, Vaasanpuistikko 17, 9 krs. 65100 Vaasa Kouluttaja: ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti, ADHD-liitto ry Kuvaus tilaisuudesta: ADHD-liiton ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti järjestää kokemusosaajakoulutuksen, joka on tarkoitettu adhd-diagnosoiduille henkilöille, jotka ovat valmiita jakamaan omia kokemuksiaan elämästä adhd:n kanssa. Koulutus antaa perusvalmiudet ja pätevyyden toimia adhd-kokemusosaajana sekä kokemuskouluttajana. Koulutuksen käyneet kokemusosaajat kirjataan ADHD-liiton kokemusosaajarekisteriin sekä valtakunnalliseen kokemuskouluttajarekisteriin. Kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu ADHD-liiton jäsenyhdistysten jäsenille. Koulutukseen hakeutuminen: Jos olet sinut oireyhtymäsi kanssa ja halukas sitoutumaan koulutukseen ja toimiaksesi kokemusosaajana, täytä hakemus liiton verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että koulutukseen hakeutuminen on tiedossa osallistujan jäsenyhdistyksessä. Koulutuksen osallistumismaksu on 50 €. Ota yhteyttä omaan jäsenyhdistykseesi tai muuhun taustaorganisaatioosi (esim. työllistävä taho), jotta organisaatio maksaisi tämän maksun. Osallistumismaksu laskutetaan koulutuksen jälkeen. Viimeinen ilmoittautumispvm: 15.12.2014. Ilmoittautuminen on sitova. Koulutukseen mahtuu rajallinen määrä henkilöitä. Osallistujat valitaan hakemusten perusteella. ADHD-liitto vahvistaa osallistumisesi ilmoittautumisajan umpeuduttua. Peruutukset tulee tehdä viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, myöhemmin tehtävistä peruutuksista (ilman lääkärintodistusta tms.) peritään puolet osallistumismaksusta suoraan ilmoittautuneelta. Muuta: Ennakkotehtävän ohjeistus lähetetään koulutukseen valituille osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Koulutuspäivien ohjelma ja materiaalit lähetetään osallistujille myöhemmin. Koulutuksen sähköisenä työskentelyalustana/materiaalipankkina käytetään koulutukselle luotavaa suljettua Facebook-ryhmää. Huom: ADHD-liitto pidättää oikeudet ohjelmamuutoksiin. Lisätietoja: ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti, ADHD-liitto ry, Essi Jäntti, [email protected] tai puh. 050 378 0707 Koulutuksen tarkemmat tiedot ja hakulomake löytyy liiton verkkosivuilta osoitteesta: www.adhd-liitto.fi/node/1014. 9 4/ 2 0 14 Adhd:n huomiointi suoma Adhd on kerännyt runsaasti huomiota useimmissa länsimaisissa koulujärjestelmissä viimeisen 15 vuoden aikana. Diagnosoitujen oppilaiden määrä on lisääntynyt nopeasti ja varsinkin erityisopetuksen puolella on kehitetty erilaisia tukimuotoja. Aikaisemmin tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmista kärsivät oppilaat leimattiin helposti tunne-elämältään häiriintyneiksi tai käytöshäiriöisiksi. P erusopetuslaki ja Käypä hoito -suositus ovat yhtä mieltä siitä, että adhd-oireisia lapsia tulee tukea koulussa. Käypä hoito -suosituksen mukaan tukea olisi saatava adhd-tyyppisten oireiden vaikeuttaessa koulutyötä, eikä diagnoosia tarvittaisi tukitoimien aloittamiseksi. Käypä hoito -suositus tarjoaa myös ohjeistuksia, miten koulu voi mahdollisimman tehokkaasti puuttua tilanteeseen adhd-oireisen oppilaan vaikeuksien ilmaantuessa. Myös perusopetuslain periaatteisiin kuuluu, että tukea on saatava tarpeen perusteella, ei niinkään diagnoosin. 4/ 2 0 14 Toteutuuko tuki? Koska kumpikin adhd-oireisen oppilaan tukea kouluissa ohjaava dokumentti on vahvasti tarveperusteisen tuen kannalla, tarjoavat ne hyvän pohjan näiden oppilaiden tukemiseen kouluissa. Vielä ei ole julkaistu yhtään tutkimusta tuen toteutumisesta kouluissa, ja onkin todennäköistä, että tuen määrässä ja laadussa on huomattavaa vaihtelua koulujen välillä. Yksi syy vaihteluun on varmastikin se, että ongelmatilanteisiin puuttumista ei normaalisti opeteta tai harjoitella mitenkään opettajankoulutuksessa. Oman kiinnostuksen 10 pohjalta tuota harjoittelua on kyllä mahdollista sisällyttää opiskeluihin. Toiseksi Suomessa on totuttu siihen, että erityisopettajat tarjoavat tukea oppilaille haastavissa tilanteissa, joka saattaa johtaa siihen, ettei tapauskohtaisia luokkahuoneessa tehtäviä tukitoimia hyödynnetä niin hyvin kuin mahdollista. Vaikka adhd-diagnoosien määrä kouluikäisillä lapsilla on kasvanut, niin kouluihin ja tukitoimiin liittyviä tutkimuksia on vähän. Samoin kuin tutkimuksia opettajien asenteista ja tietämyksestä adhd:n suhteen. laisessa perusopetuksessa Adhd:n esiintyvyyttä ja erityisopetuksen piirissä olevien adhd-oireisten oppilaiden määrää verrattaessa, voidaan olettaa, että tämä oppilasryhmä ei pääse tarpeeksi usein tuen piiriin. Vaikka osa näistä oppilaista voi pärjätä hyvin normaalissa luokassa opettajan tuella, niin näin asianlaita ei aina ole. Jokseenkin varmoja voidaan olla myös siitä, että opettajat tarvitsevat enemmän adhd-aiheisia koulutuksia työnsä tueksi. Opettajankoulutuksen perusopinnoissa tähän aihepiiriin törmätään vain silloin tällöin. Tämä tutkimus nostaa esiin taas sen kysymyksen, että pitäisikö opettajien adhd-tietämystä, sekä kykyä adhd-oireisten lasten uupuneiden vanhempien kohtaamiseen, arvioida ja tukea sekä opettajankoulutuksessa että myöhemmin työelämässä. Luokanopettajat tarvitsevat lisää tukea ja työkaluja Erityisopettajat ja koulupsykologit voisivat olla merkittävässä roolissa konsultteina luokanopettajille, tukitoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Perinteisesti erityisopettajat ovat luottaneet enemmän yksilölliseen tukeen tai pienryhmätoimintaan, ja koulupsykologit taas psykologiseen arviointiin. Adhd-oireisten oppilaiden hyötyä ajatellen voisi kuitenkin olla järkevää, että nämä ammattilaiset suuntaisivat osaamistaan suoremmin luokanopettajien tukemiseen. Tulevaisuuden haasteena voidaan nähdä se, miten adhd-oireisten oppilaiden käyttäytymisen hallinta ja tukeminen saataisiin mukaan opettajaksi opiskelevien perusopetukseen. Lyhyen katsauksen pohjalta eri yliopistoissa, opettajankoulutuksen perusopinnoissa vain hieman yli prosentti kaikista pakollisista kursseista käsitteli käyttäytymisen hallintaa ja oppimisvaikeuksia. Perusopetuslakiin sisältyvän uuden kolmiportaisen tuen mallin myötä vaatimukset luokanopettajien erityisopetuksen tietotaidolle ovat lisääntyneet. Tämä taasen nostaa esiin kysymyksen, että vastaako opettajankoulutuksen taso tällä hetkellä vaatimuksiin, joita tulevat opettajat työssään kohtaavat. On ilmiselvää, että vanhempien näkemysten tutkimisella voidaan saada arvokasta tietoa, jonka avulla nykyisiä koulukäytänteitä voidaan paremmin arvioida, kuten esimerkiksi koulun ja kodin välisen yhteistyön toteuttamista. Perheen tukeminen tärkeää Lopuksi todettakoon vielä, että vaikka adhd:n koskettamissa perheissä suhteet perheenjäsenten välillä voivat olla välillä haastavia, niin oikealla tuella esimerkiksi sisarusten asemaa voidaan merkittävästi parantaa. Ilman tarvittavia tukitoimia adhd-oireisen lapsen sisarukset saattavat vapaaehtoisesti jättäytyä takaalalle perheessä, koska adhd-oireinen lapsi tarvitsee enemmän huomiota ja tukea. Monesti sisarukset omaksuvat perheessä huolehtijan roolin, eivätkä näin ollen pääse nauttimaan huolehdittavan roolista. Perheen sisäisten suhteiden tukemisen tärkeyttä ei saisi missään tapauksessa aliarvioida, kun 11 suunnitellaan adhd-oireiselle oppilaalle tarvittavia tukitoimia koulussa. Suomenkielisen tiivistelmän teksti Jari Hämäläinen, tiedottaja, ADHD-liitto ry Alkuperäinen artikkeli: J. Honkasilta, E. Sandberg, V. Närhi & M. Jahnukainen (2014) ADHD in the context of Finnish basic education, Emotional and Behavioural Difficulties, 19:3, 311-323 Artikkeli on julkaistu Emotional and Behavioral Difficulties lehden erikoisnumerossa, joka käsittelee Pohjoimaiden erityisen tuen käytäntöjä. Artikkeli on julkaistu nyt myös paperiversiona, mutta sen pysyvä nettiosoite doi-järjestelmässä on: http://dx.doi.org/ 10.1080/13632752.2014.883789 21.2.2014 4/ 2 0 14 Ovet auki ADHD-liittoon Lokakuun toiseksi viimeisenä päivänä ADHD-liiton uudessa toimistossa Helsingin Malminkartanossa ovet kävivät tiuhaan. Kesän lopussa Kuntoutussäätiön talon kolmanteen kerrokseen muuttanut ADHD-liitto vietti avoimien ovien päivää. Mielenkiintoinen ohjelma sekä uudet toimitilat houkuttelivat paikalle noin 100 osallistujaa. I ltapäivän aloitti liiton kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen luennolla lapsen adhd:stä. Hän kertoi, mitä lasten adhd on ja miten sitä voidaan hoitaa. Korhonen antoi muutamia esimerkkejä, miltä adhd lapsesta itsestään tuntuu, ja lopuksi kertoi vinkkejä, miten adhd-oireista lasta pystyy arjessa tukemaan. Seuraavaksi tutkija ja erityispedagogi Erja Sandberg kertoi valikoituja kohtia väitöskirjastaan, joka käsittelee adhdperheitä. ADHD-liitossa aikuisten vertaistuen Porina-projektin päällikkönä toimiva Kaisa Humaljoki puhui adhd:stä parisuhteessa. Hän kertoi haasteista, mutta myös ilosta, mitä adhd voi tuoda parisuhteeseen. “Älä vertaile parisuhdettasi muiden ihmisten paMikko Herranen ja Marjo Hodju lantömistyksin ja taputuksin ja lauloi mukana luentosalin raikuessa. Elina Sihvola risuhteisiin,” kuului yksi Humaljoen vinkeistä. Iltapäivä jatkui projektityöntekijä Essi Jäntin puheenvuorolla. Hän esitteli ADHD-liiton projektia, jossa muodostetaan adhd:n kanssa elävien kokemusosaajien verkosto. Projektin avulla ADHD-liitto pyrkii kouluttamaan ja tukemaan adhd-kokemusosaajia sekä ylläpitämään heidän verkostoaan. Kokemusosaajien tehtävänä on lisätä etenkin ammattilaisten adhd-tietämystä. Iltapäivän hyväntuulisimman puheenvuoron piti muusikko Mikko Herranen, joka on tuttu myös Voice of Finland -ohjelmasta. Herranen kertoi kokemuksistaan näkövammaisena. Hän halusi jakaa hyvää mieltä ja julistaa ilosanomaa, että jos vain uskoo omiin haaveisiin ja kykyihinsä, pystyy tekemään mitä vain. Esittelyn päätteeksi Herranen veti Queenin tunnetun We Will Rock You -kappaleen. Yleisö rytmitti muusikkoa ja- 4/ 2 0 14 12 Illan viimeisen esitelmän piti psykiatrian erikoislääkäri Elina Sihvola, jonka luennon otsikko oli adhd ja riippuvuudet. Sihvola kävi läpi erilaisia riippuvuuksia, joihin adhdoireisilla on suurempi taipumus retkahtaa. Alkoholi-, huume- ja tupakkariippuvuuksien lisäksi lääkäri toi esille erinäiset peliriippuvuudet sekä jopa kahvi- ja sokeririippuvuudet. Sihvola suosittelikin adhd-oireisia käyttämään riippuvuuksia aiheuttavia aineita varoen tai välttämään niitä kokonaan. Yksi paikalle tulleista oli Jonna Kontinen, joka on ammatiltaan lastentarhanopettaja. Hän oli saanut tiedon avoimien ovien tilaisuudesta Facebookista. Adhd on Kontiselle tuttu aihe, sillä hän on törmännyt siihen työssään, lisäksi hänen puolisollaan on diagnosoitu adhd. Nyt hoitovapaalla oleva nainen epäilee, että myös hänen kaksivuotiaalla pojallaan saattaa olla adhd. Kontinen tuntee lasten adhd:n jo ennestään työn ja aikaisempien koulutusten kautta. Mielenkiintoisimpana hän piti adhd ja parisuhde -luentoa, sillä aiheesta on niukasti tietoa saatavilla. Myös liiton järjestämät sopeutumisvalmennuskurssit ja vertaistukiryhmät kiinnostivat Kontista ja hän lupasikin ottaa niistä selvää. “Teette älyttömän hienoa ja tärkeää työtä,” lähetti Kontinen liitolle terveisiä. Myös Pekka ja Anna Stenius olivat saaneet tiedon avoimien ovien päivästä sosiaalisesta mediasta. He tulivat kuuntelemaan luentoa parisuhteesta, tiloihin, mistä sai napata mukaansa esitteitä, liiton lehtiä ja muita materiaaleja. Omaa toimintaansa esittelivät myös Pääkaupunkiseudun ADHDyhdistys, Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskus, Autismisäätiö, neuropsykiatrian terapia- ja lääkärikeskus ProNeuron sekä Merikratoksen neuropsykiatristen valmentajien palvelu. Liitto kestitsi vieraita suolaisilla ja makeilla pikkupurtavilla sekä glögillä. Kuhina ja puheensorina liiton toimiston käytävillä jatkui vielä luentojen jälkeenkin. Jonna Kontinen sillä Pekalla on adhd. Diagnoosi tuli reisten puolisoille tarkoitettu vertaispitkän taistelun jälkeen pari vuotta tukiryhmä, mutta Helsingin ulkopuositten. Steniukset totesivat, että he lella asuvana ja työssäkäyvänä pieneivät kuulleet luennolla juuri mitään ten lasten äitinä vertaistukiryhmiin uutta, koska ovat itsekin etsineet ak- osallistuminen on hänelle käytäntiivisesti tietoa aikuisten adhd:stä ja nössä mahdotonta. Myös puolisoiden näin ollen monet asiat ovat jo tuttuja. sope-kurssi kiinnostaisi pariskuntaa, He kehuivat ADHD-aikuisen selviy- mutta sinnekin on vaikea päästä, kun tymisopasta hyväksi tiedonlähteeksi. käy töissä ja on pieniä lapsia. Pekka Anna Steniusta kiinnostaisi adhd-oi- Stenius kiitti ADHD-liittoa hyvästä palvelusta. Hän Anna ja Pekka Stenius kertoi saaneensa diagnoosin hakemisen aikana liitosta neuvoa ja tukea. Mies toivoo, että liitto jatkaisi aikuisten adhd:hen liittyvän tiedon levittämistä, varsinkin julkisen terveydenhuollon puolelle. Luentojen lisäksi vieraat saivat tutustua ADHD-liiton uusiin 13 ADHD-liiton työntekijät ovat tyytyväisiä uuteen toimistoonsa. Liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpelan mukaan entistä tilavammassa neuvotteluhuoneessa pystyy ottamaan paremmin vastaan opiskelija- ja yhteistyökumppaneiden ryhmiä. Myös liiton hallitus mahtuu mukavasti saman pöydän ääreen. Neuvottelutilassa pystyy nyt järjestämään vertaistukiryhmien tapaamisia ja suunnitteilla on kuntoutuksen avoimien ryhmien tapaamiset, joita ei olisi voinut järjestää liiton entisissä tiloissa. HovénKorpela on tyytyväinen myös erilliseen työpisteeseen, joka mahdollistaa yhteistyön esimerkiksi TE-keskusten kanssa työharjoittelijoiden tai oppisopimusopiskelijoiden ottamiseksi. Entisissä tiloissa ei olisi ollut mahdollista tarjota heille kunnollista työtilaa. Kuntoutussäätiön talossa oleva suuri luentosali helpottaa isompien tilaisuuksien järjestämistä. Työntekijöiden kannalta suuria plussia ovat myös talon ruokala sekä virkistystilat. “Uudessa paikassa on helppo tehdä yhteistyötä sekä Kuntoutussäätiön että talossa toimivien muiden kolmannen sektorin ammattilaisten kanssa. On matalampi kynnys osallistua heidän tilaisuuksiin ja projekteihin. Tämä on eräänlainen kumppanuustalo,” Hovén-Korpela iloitsee. Teksti Helin Vesala (Helin on toiminut tiedottajana ADHD-liitossa) 4/ 2 0 14 Aivosairaudet – kallis taakka Millaisia kustannuksia syntyy aivosairauksista? Sairaus ja työelämä? Millaisia asioita tulee ottaa huomioon palvelusuunnitelmassa? Muun muassa näitä asioita pohdittiin Medi-illassa. A ivosairaudet ovat merkittävä aivojen ongelma ja syrjäytymisen riskitekijä. Niiden aiheuttamat kustannukset ovat myös kova haaste kansantaloudelle. Aivosairautta sairastavia on noin kolmannes väestöstä kautta koko eliniän. Aivosairauksilla tarkoitetaan sekä psykiatrisia että neurologisia häiriöitä. Niille on tyypillistä yksilöllisen hoidon tarve. Häiriöt kulkevat usein käsi kädessä. Esimerkiksi aivovamma aiheuttaa pitkään jatkuvan alttiuden psykiatriselle häiriölle, kertoi Tyksin psykiatrian professori Jyrki Korkeila omassa puheenvuorossaan. Aivosairaudet ovat kallein ja yleisin sairausryhmä Euroopassa, sanoi soveltavan neurologian professori ja HUSin neurologian klinikan osastonylilääkäri Perttu Lindsberg. – Aivosairaudet aiheuttavat lähes 800 miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Laskelmassa ovat mukana psykiatriset ja neurologiset sairaudet aivovammoista päihderiippuvuuksiin suorine ja epäsuorine kustannuksineen. Eniten kuluja tulee mielialahäiriöistä, muistisairauksista ja psykooseista. Tämän vuoksi on tärkeää, että aivosairauksia ja niiden hoitoa tutkitaan. Lindsberg kantaa huolta sairaaloiden tutkimusmäärärahojen pienenemisestä. kykyisenä säilyminen. Kuinka säilyttää työpaikkansa, vaikka sairastaa? Kuinka jaksaa olla aktiivinen työnhaussa? Kuinka välttää masennus? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä sairastuneelle. MS-potilaan puheenvuoron käyttänyt Rosa Mattila sai ensioireensa 18-vuotiaana. Hän sanoi olevansa ”hankala potilas”, sillä molekyylibiologina hän tietää sairaudestaan. Hän myös osaa vaatia itselleen hoitoa ja tukea. Kaikkea toivomaansa hän ei ole saanut, esimerkiksi fysioterapiaa, koska ”on vielä niin terve.” Maisterin koulutuksella Rosa on saanut töitä – hänen onnekseen esimiehet ovat lääkäreitä, jotka osaavat suhtautua oikein MSsairauteen. Aivosairauksien hyvä hoito ja kuntoutus ovatkin avainasemassa, kun tavoitteena on työllistyminen ja työ- Asiakkaan etu, mielipide ja toivomukset sekä hänen yksilöllinen avun tarpeensa sekä elämäntilanne kokonaisuudessaan on otettava huomioon laadittaessa tukea tarvitsevan henkilön palvelusuunnitelmaa, totesi neuvotteleva virkamies Jaana Huhta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Palveluiden tulee muodostaa kokonaisuus, joka turvaa vammaisen tai pitkäaikaissairaan osallistumisen. – Palvelutarpeen arvioinnissa, palvelusuunnittelussa ja päätöksenteossa korostuu monialainen osaaminen ja asiakkaan osallistumisen sekä eri toimijoiden yhteistyö. Haasteena suun- 4/ 2 0 14 14 Aivosairauksien epäsuoria kustannuksia lisää vaikea työllisyystilanne. – Aivosairaan on nyt vaikea päästä töihin, sanoi kliinisen epileptologian professori Reetta Kälviäinen Itä-Suomen yliopistosta. nitelmaa tehtäessä voi olla se, kuinka asiakasta kuullaan, jos se edellyttää vaihtoehtoista kommunikointitapaa, Jaana Huhta totesi. Syyskuun alussa järjestetyn Mediillan ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu, jossa mukana oli sosiaali- ja terveysministeriön, lääkkeiden hintalautakunnan sekä lääkärikunnan edustajia. Ilta oli tarkoitettu terveydenhuollon vaikuttajille, päättäjille ja aivosairauksia hoitaville lääkäreille. Tapahtuman järjesti Mediuutiset yhteistyössä Neurologisten vammaisjärjestöjen, Suomen Aivosäätiön ja Suomen Aivot ry:n kanssa. Illan järjestelyissä mukana olivat myös Biogen Idec, Genzyme ja Novartis. Teksti Päivi Seppä-Lassila Viestintäpäällikkö Aivoliitto ry kirja-arviot Lukulampun valossa Päivi Hamarus-Pekka Kanervio-Laila Landén-Seppo Pulkkinen (toim.) Huuto! Lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta PS-kustannus (2014) Kirja ”Huuto” kuvaa elävästi ja erilaisista näkökulmista kohtaamisia nuorten kanssa, tilanteissa, jotka jokaiselle nuorelle ovat tulleet tutuiksi tavalla tai toisella. Jos omakohtainen kokemus puuttuu, on kaverin kokemuksista syntynyt erilaisia vaikutelmia, joita on aihettakin pureksia ja miettiä, mikä mättää. Nuorten kanssa toimii päivittäin suuri joukko ammattilaisia, mutta onkin ehkä syytä kysyä, kuinka ammattillisesti he toimivat. Kuuluuko nuorten ääni todella ja olemmeko valmiita kohtaamaan nuorten tarpeita, riippumatta siitä, minkälaiset heidät lähtökohtansa elämässä ovat. Yhteiskuntamme on jatkuvassa muutostilassa ja muutosten suunta ja vaikutukset ovat tärkeässä roolissa nuortemme tulevaisuutta viitoittaessamme. Kun tiedostamme yhteisen huolemme, on myös helpompi tarttua epäkohtiin ja lähteä yhdessä miettimään, kuinka jokainen pienikin muutos voi olla alku jollekin suuremmalle, joka voi muuttaa monen nuoren tilanteen parempaan suuntaan. Nuoret eivät pysty yksin tilanteeseensa vaikuttamaan, vaan he tarvitsevat meitä aikuisia kulkemaan aidosti heidän rinnallaan ja auttamaan yli vaikeidenkin haasteiden. Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima PS-kustannus (2014) Positiivinen psykologia on varsin nuori tieteenlaji maassamme. Tutkimus on kiistatta osoittanut sen, että jokaisesta ihmisestä löytyvien vahvuuksien avulla jokaisen meistä on mahdollista koota oma elämämme palapeli niin, että tärkeiden kulma- ja reunapalojen sisään saamme koottua ehjän, omannäköisen elämäntarinamme. Palapelimme ei rakennu yksilötyönä, vaan kokoamme sitä jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kirja jakaantuu neljään erilliseen osaan. Jokaisen osan kirjoittajakunta koostuu suomalaisista tutkijoista ja oman alansa merkittävistä vaikuttajista, jotka tuovat lukijan pohdittavaksi paitsi oman tutkimustyönsä, myös omien kokemustensa kirjon hyvin laajasti. Kirjassa viehättää elämänkaariajattelu. Eri elämänvaiheissa painottuvat tietyt asiat, mutta näiden asioiden välillä on selkeä yhteys, jota tulee koko elämänkaaren ajan ylläpitää ja huoltaa, jotta voisimme ja jaksaisimme paremmin. Tähän huolto- ja ylläpitotyöhön saamme positiivisen psykologian tutkimuksen kautta toimivia työkaluja. Positiivisen psykologian voima -kirja ei ole kiireisen lukijan kirja. Jokaisen artikkelin jälkeen on välttämätöntä pysähtyä ja miettiä yhtymäkohtia jo elettyyn ja koettuun elämään, positiivisen muutoksen mahdollisuutta unohtamatta. Kirja-arviot Teija Jalanne, hallitus, ADHD-liitto ry 15 4/ 2 0 14 Tarina kuntoutussuunnittelijasta, joka jäi äitiyslomalle O lipa kerran Henna. Henna oli koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja hän halusi työn, jonka kokisi merkitykselliseksi. Nähtyään ADHD-liiton rekrytointi-ilmoituksen, koki hän valaistumisen hetken: tässä olisi hänen unelmiensa työ! Ja niin kävi, että Henna tuli valituksi järjestösuunnittelijan äitiysloman sijaiseksi. Aika kului, lumet tulivat ja sulivat, puut kasvoivat ja siinä sivussa Henna oppi paljon uutta adhd:stä ja siitä maailmasta, jossa elämme. Kun aikaa oli kulunut reilu vuosi, huomasi Henna siirtyneensä ADHDliitossa toisiin tehtäviin. Hänestä oli tullut kuntoutussuunnittelija. Tämä ilahdutti naista kovasti! Tuolloin elettiin vuosien 2013 ja 2014 taitetta. Samoihin aikoihin RAY välitti käskyn, jonka mukaan kaikki sopeutumisvalmennuskurssien majoitus- ja ravitsemuspalvelut olisi kilpailutettava. Kilpailutus tulisi toteuttaa Hilmassa. Pian Henna ja hänen maanmainio kollegansa Tuuli kommunikoivat keskenään kielellä, jonka tunsivat heidän heimostaan vain harvat. Puitejärjestelysopimus, minikilpailutus ja JYSE olivat termejä, jotka herättivät hämmennystä heissä, jotka kuulivat naisten pohtivan laatupisteiden määrittymistä tai palvelunkuvauksen yksityiskohtia. Monien vauhdikkaiden käänteiden jälkeen, tämä kilpailutuksesta kertova luku sai onnellisen lopun. Kun kilpailutuksesta kertova tarinan pätkä oli saatu päätökseen, oli Hennan ja Tuulin aika siirtyä seuraavien seikkailujen pariin. Heillä molemmilla oli palava halu kehittää liiton sopeutumisvalmennustoimintaa. Monien keskustelujen, kulmien kurtistelujen ja naurun purskahdusten jälkeen idea alkoi hahmottua. Naiset keksivät, että vuosi 2015 tulisi ole4/ 2 0 14 maan vuosi, jolloin ADHD-liitto pilotoisi ensi kertaa omat avomuotoiset sopeutumisvalmennuskurssinsa. Miten jännittävää! Avokurssien myötä ADHD-liitto tavoittaisi myös heidät, jotka eivät syystä tai toisesta voisi osallistua perinteisille, laitosmuotoisille kursseille. Kuva tulevaisuudesta sai uusia, kauniita sävyjä. Ja mikä olikaan Hennan mielestä parasta uudessa toimenkuvassaan kuntoutussuunnittelijana? Vastaus oli yksinkertainen: sopeutumisvalmennuskurssit! Miten upeita ihmisiä hän kursseilla tapasikaan! Kurssien myötä Hennan tarina sai syvyyttä ja sisältöä: miten murheellisia olivatkaan ne murheelliset hetket ja miten iloisia ne iloiset hetket, joita hän kuntoutujien rinnalla koki. Oliko tämä kaikki totta vai elikö Henna keskellä satua? Tottahan tämä tarina on. Hetkenä, jona tätä lehteä luet, on Hennan tarina edennyt lukuun nimeltä ’Henna ja äitiysloman ensihetket’. Hennan tähänastisen tarinan jännittävimmät hetket alkanevat vuoden vaihteessa, jolloin esikoisen odotetaan syntyvän. Tarinan edetessä selviää, miten kirjaoppineen kasvatustieteilijän käy, kun hänen oma hellanlettasensa heittäytyy ensikerran lattialle kaupan karkkihyllyjen edessä tai ilmoittaa ”Äiti on tyhmä.” Henna suhtautuu tulevaan kuitenkin luottavaisin mielin ja odottaa hymyssä suin kohtaamistaan lapsosensa kanssa. Vaikka Henna siirtyi äitiyslomalle mielellään, jäi hänen mieltään kutkuttamaan muutama työasia. Haikeudella hän mietti muun muassa sitä, ettei olisi läsnä todistamassa ADHD-liiton ensimmäisiä avomuotoisia sopeutu16 Tuuli ja Henna misvalmennuskursseja. Kuten hän oli rakkaan kollegansa Tuulin kanssa aiemmin visioinut, kurssit tultaisiin pilotoimaan vuonna 2015 Helsingissä. Haikeuden tunne oli kuitenkin puhdas sellaisenaan. Henna ei tuntenut huolta tulevasta, sillä hän tiesi, että Tuuli ja äitiysloman sijaiseksi palkattu Kaisa tulisivat luotsaamaan yhteiset visiot kunnialla läpi! Tämä tarina ei ole sen pituinen se. Tarina tulee saamaan jatkoa. Ennemmin tai myöhemmin edessä on luku ’Henna palaa töihin innostuneena’. Siihen saakka, Lämmin kiitos yhdessä koetusta mahtaville työkavereilleni ja teille muille, joiden kanssa polut ovat kohdanneet! Kaunista joulun odotusta ja kaikkea hyvää alkavalle vuodelle! Nähdään taas! Ystävällisin terveisin, Henna Niskala, kuntoutussuunnittelija, ADHD-liitto ry Kuva Kaisa Humaljoki sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Kaipaatko tietoa adhd:stä, tukea ja uusia ystäviä? Tule sopeutumisvalmennuskurssille! ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit keväällä ja kesällä 2015 Tukea omaisille -viikonloppukurssi Kurssi vanhemmille, joiden adhd-oireinen lapsi on varttunut aikuiseksi Aika: 13.–15.2.2015 Paikka: Kurssikeskus Högsand, Lappohja Hinta: 40 € / hlö Ilmoittautumisaika päättyy: 15.1.2015. Ilmoittautuminen [email protected]. Kurssilla vanhemmat saavat tietoa adhd:stä ja kuntoutuksesta. Yhteisten kokemusten jakaminen auttaa löytämään uusia keinoja arkeen. Kurssin tavoitteena on lisätä omaisten hyvinvointia tunnistamalla omia voimavaroja ja vahvistamalla niitä. Voimaa arkeen! -kurssi yli 30- vuotiaille adhd-oireisille aikuisille (5vrk) ”Tajusin, että minulla on paljon vahvuuksia, vaikka niitä ei huomaa välttämättä ollenkaan arjen sähellyksen ja “saamattomuuden” keskellä.” Aika: 9.–13.3.2015 Paikka: Kurssikeskus Högsand, Lappohja Hinta: 60 € / hlö Hakuaika päättyy: 20.1.2015 Voimaa arkeen -kurssi on aikuisten arjen- ja elämänhallinnan kurssi. Se on tarkoitettu yli 30-vuotiaille adhd-oireisille aikuisille. Kurssien päätavoitteena on vahvistaa kuntoutujien itsetuntemusta ja edistää heidän elämänhallinnan taitojaan. Kurssilla työstetään myös vuorovaikutustaitoja. ”V oh erta jei ist Tunteella! -parisuhdekurssi adhd-oireisille aikuisille (5vrk) st ue tun ukse n, k Kurssi parisuhteessa eläville adhd-oireisille henkilöille ja heidän puolisoillensa tuu n a urs Aika: 13.–17.4.2015 pa vull sin re a t tar Paikka: Kurssikeskus Högsand, Lappohja mm ul jo all eva am Hinta: 60 € / hlö e.” isu an Hakuaika päättyy: 20.1.2015 us Parisuhdekurssin tavoitteena on lisätä tietoa adhd-oireiden vaikutuksista arkeen ja ihmissuhteisiin sekä tukea puolisoiden keskinäistä yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja. 17 4/ 2 0 14 sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Töpinää! -perhekurssi 5-7-vuotiaalle adhd-piirteiselle lapselle ja hänen perheelleen (5vrk) ”L to aps isi el Aika: 1.-5.6.2015 in le ”e oli Paikka: Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola ril tä ai rk Hinta: 80 € / perhe sii eä n” ä Hakuaika päättyy: 7.4.2015 la tutu ps st iin ua Töpinää! -perhekurssi 5-7-vuotiaalle adhd-piirteiselle lapselle ja hänen .” perheelleen (5vrk) Aika: 22.–26.6.2015 Paikka: Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola Hinta: 80 € / perhe Hakuaika päättyy: 7.4.2015 Perhekursseilla huomioidaan sekä vanhempien, adhd-oireisten lasten että heidän sisarustensa tarpeet. Perhekurssien tavoitteena on lisätä vanhempien tietämystä adhd:stä ja sen hoidosta, tarjota vanhemmille tukea kasvatustyössä sekä vahvistaa kunkin kurssille osallistuvan hyvinvointia. UUTUUS! ADHD-liiton avomuotoiset sopeutumisvalmennuskurssit! Jyvä-kurssi, Add-oireisten aikuisten (yli 18-vuotiaat) ryhmä (8 iltaa) U Aika: ti 3.2., 10.2., 17.2., 24.2., 3.3., 17.3., 24.3. ja 31.3.2015 klo 16–18.30 ut uu Paikka: ADHD-liiton toimisto, Pakarituvantie 4, Helsinki s Hinta: 20 € / hlö Hakuaika päättyy: 15.1.2015 Kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aikuisille, joilla on add-oireita. Tapaamiskerroilla käsitellään seuraavia asioita: - Aikuisen add - Hoitomuodot - Elintapojen merkitys (ruokavalio, liikunta, uni ja stressi) - Arjen struktuurit ja apuvälineet - Diagnoosin saaminen aikuisiällä ‒ hyväksyminen ja muutos - Add:n merkitys ihmissuhteissa - Add ja työelämä - Yhteisön tuki Strategia-ryhmä 4-12-vuotiaiden lasten vanhemmille (5 arki-iltaa) Uu t uu Kurssi on tarkoitettu adhd-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille s Aika: ti 28.4., 5.5., 12.5., 19.5. ja 26.5. klo 17–20.30. Paikka: ADHD-liiton toimisto, Pakarituvantie 4, Helsinki Hinta:20 € / hlö Hakuaika päättyy: 7.4.2015 Kurssin sisältö ja toteutus nojautuvat ruotsalaiseen Strategi-menetelmään. Viiden tapaamiskerran aikana pureudutaan seuraaviin teemoihin: - perustietoa adhd:stä - vanhemmuusroolin vahvistaminen sekä lasten ja perheen arjen helpottaminen - menetelmiä positiivisen käytöksen tukemiseksi - välineitä ongelmakäyttäytymisen ehkäisemiseen ja hallintaan - yhteisön tukiverkostot ja palvelut 4/ 2 0 14 18 sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Valintaperusteet ja ohjeet, kuinka hakea kursseille E llei toisin ole mainittu, emme edellytä adhd-diagnoosia ja kurssit on tarkoitettu sekä adhdettä add-oireisille (ja heidän omaisilleen). Kuntoutujavalinnoissa huomioidaan: - adhd-oireet esim. toimintakykyä hankaloittavia tarkkaavuuden säätelyn, toiminnanohjauksen, oppimisen tai käyttäytymisen haasteita - kuntoutustarve ja motivaatio kurssille - etusijalla he, jotka eivät ole aikaisemmin olleet adhd-oireisten sopeutumisvalmennuskursseilla. Aikuisten kuntoutujavalinnoissa huomioidaan lisäksi: - ei ympärivuorokautisen tuen tarvetta - ei akuuttia päihdeongelmaa - kurssikohtaiset kriteerit, mm. parisuhde tai ikä. Ikärajat eivät ole ehdottomia, joten hiukan alle tai yli ikärajan olevat kuntoutujat voivat hakea kursseille. Hakukäytännöt vaihtelevat kursseittain Tukea omaisille -viikonloppukurssi: Ilmoittautumiset osoitteeseen [email protected]. Mainitse viestissä yhteystietosi ja kerro lyhyesti, miksi haluat kurssille. Voimaa arkeen -, Tunteella- ja Töpinää-kurssit: Täytä hakemuslomake, jonka löydät osoitteesta www.adhd-liitto.fi/tukea/adhd-liiton-sopeutumisvalmennuskurssit/ kursseille-hakeminen ja palauta se hakuajan päättymisaikaan mennessä osoitteeseen Kuntoutus, ADHD-liitto ry, Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki. Kuntoutujavalinnat tekee ADHDliiton kuntoutusvaliokunta. Näille kursseille osallistujat voivat hakea Kelalta sopeutumisvalmennuskurssin ajalta kuntoutusrahaa ja matkakulukorvausta. soittamalla numeroon 045 657 7876 tai 050 400 6478 tai laittamalla viestiä osoitteeseen [email protected]. Kuntoutussuunnittelijat ovat sinuun yhteydessä kurssivalintaan liittyen. Huom. Kevään Jyvä-kurssi on tarkoitettu add-oireisille aikuisille. Strategia-ryhmään otetaan mukaan vain vanhempia, joiden lapsella adhd on diagnosoitu. Mistä lisätietoa? Lisätietoa kursseista ja niille hakemisesta löydät osoitteesta: www.adhd-liitto.fi/kurssit2015. Jos sinulla on jotain kysyttävää, kuntoutussuunnittelijat auttavat mielellään sähköpostitse: [email protected] tai puhelimitse 045 657 7876 ja 050 400 6478. Jyvä-kurssi ja Strategia-ryhmä: Mikäli kiinnostuit kurssista, ota yhteyttä kuntoutussuunnittelijaan joko Kuvat ADHD-liitto ry / kuntoutus 19 4/ 2 0 14 iPadista tukea kommunikointiin? Teknologian monet mahdollisuudet ovat saavuttaneet myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kuntoutuksen ja -opetuksen. Toimiva kommunikaatio on yksi tärkeimmistä tavoitteista kielellisen erityisvaikeuden sekä autismin kirjon lasten ja nuorten kuntoutuksessa. K ommunikointisovellusten ja muiden tavoitteellisten kuntoutusta tukevien sovellusten hankinnassa tulee muistaa yksilöllinen sopivuus niiden käyttäjille. Lisäksi pelkkä tabletin ja kommunikointisovelluksen käyttö ei ole toimivaa kommunikaatiota. Kommunikaatioksi ja vuorovaikutukseksi se muuttuu, kun laitteita käytetään yhdessä muiden ihmisten kanssa. Mikäli kommunikointisovellus tukee tätä vuorovaikutusta, eikä toimi pelkästään viestialustana, on sovelluksen käytölle perusteita. Mielekkään ja asianmukaisen sovelluksen löytäminen useiden sovellusten joukosta ei ole useinkaan helppoa. Muutamia perusasioita on hyvä pitää mielessä, kun pohditaan kommunikointisovellusta puhetta tukevana tai korvaavana menetelmänä. Sovellukseen pitäisi voida tuoda sovelluksen sisäisen kuvakirjaston lisäksi tabletin ja älypuhelimen kameralla otettuja kuvia sekä verkkosivuilta löytyneitä kuvia. Solujen (kuva + sana -painike) määrää pitäisi pystyä säätämään yksilöllisesti sopivaksi. Kommunikointisovelluksen tulisi tukea suomenkielistä, Acapela Groupin kehittämää Sanna-puhesynteesiä. Myös mahdollisuus oman puheen äänittämiseen on tärkeää. Puhesynteesiä miesäänellä ei ole saatavilla kuin iPadin Clarospeak-sovelluksessa. Tämä on iso puute. Tosin Sanna-ääntä voidaan säätää kuulostamaan lapsen tai miehen ääneltä äänenkorkeutta säätämällä. Toinen pulma on se, etteivät esimerkiksi iPadeihin saatavilla olevat 4/ 2 0 14 sovellukset osaa taivuttaa suomen kieltä oikein. Viestiriville, johon käyttäjä kokoaa viestin sana sanalta tai kuva kuvalta, muodostuu lause perusmuodossa olevista sanoista, esimerkiksi: ”Minä mennä koulu.” dittava tabletin ja sen sovellusten päivittämisestä sekä siitä, että tabletti pysyy ominaisuuksiltaan ajanmukaisena. Tietoturva ja siihen liittyvät haasteet vaihtelevat myös laitteittain. Kaikki käyttäjät eivät tarvitse kuvaa ja sanaa, vaan pelkkä tekstisisältö riittäisi. Samaan soluun tulisikin pystyä sijoittamaan useampi tekstirivi, jolloin käyttäjä voi kommunikoida lausetasoisesti. Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskuksesta Tikoteekistä on saatavilla ajankohtaista tietoa puhetta tukevasta tai korvaavasta kommunikoinnista sekä tietoteknisistä mahdollisuuksista tukea kommunikointia. Tikoteekin verkkosivuilla papunet.net/tikoteek- Laitteesta riippumatta on huoleh20 Sovellusten vertailua ki/ esitellään varsin kattavasti erilaisia tabletteihin soveltuvia kommunikointisovelluksia. iPadille (ios) ladattavia kommunikointisovelluksia ovat muun muassa GoTalk Now, TalkTablet FI ja Widgit Go. Näistä TalkTablet FI ja Widgit Go ovat saatavissa myös Android-sovelluksina. Windows 7- ja 8 -tabletteihin on saatavilla muun muassa Speaking Dynamically Pro (TAIKE-taulusto). iPad-sovelluksista GoTalk Now ja TalkTablet FI ovat ominaisuuksiltaan samankaltaiset. Molemmissa on suomenkielinen puhesynteesi sekä mahdollisuus äänittää omaa puhetta. Sovellukset mahdollistavat yksilöllisen käytön ja ne huomioivat käyttäjän kommunikointitaitojen tason. Sovelluksen käyttäjä voi rakentaa itselleen erilaisiin tilanteisiin soveltuvia taulustoja. TalkTablet FI -sovelluksen erityisominaisuutena on helppo ja nopea päivitys, muokkausmahdollisuus sekä chat-ominaisuus ohjelman sisällä. Uusin suomenkielinen, päivitetty kommunikointisovellus on keväällä 2014 ilmestynyt Widgit Go -kommunikointisovellus. Sovellus on saatavissa sekä iPadille (ios) että Android-alustoille. Suomenkielisyys helpottaa muun muassa ohjelman valikon käyttöä, uusien kuvapohjien rakentamista ja muokkausta sekä laajan kuvapankin käyttöä. Sovelluksessa on suomenkielinen puhesynteesi ja sen viestiriviä voidaan käyttää sanaja lausetasoiseen viestintään. Omassa työssäni ohjaavana opettajana olen kuullut hyvää palautetta myös Widgit Go -sovelluksen monikäyttöisyydestä. Sovellus mahdollistaa toimintaohjeiden, sosiaalisten tarinoiden ja kalenterin rakentamisen. Erinomainen ominaisuus on myös se, että sovellukseen rakennetut tiedostot voi lähettää sähköpostitse pdf-tiedostoina. Edistyksellisin kommunikointi- ohjelmista lienee TAIKE-taulusto, jota voidaan käyttää Windows 7- ja 8 -laitteissa. Se on laaja ja monipuolinen kommunikointitaulujen kokonaisuus. TAIKE-tauluston voi saada lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ja sen käyttöönotto edellyttää Tikoteekin asiantuntijoiden ohjausta ja koulutusta niin lähihenkilöille kuin ammattihenkilöstöllekin. Osaksi tämän vuoksi se on muihin kommunikointisovelluksiin verrattuna hyvin kallis. muistiinpanot, netti, laskin, aikataulut, kamera, musiikki, hälytykset ja muistutukset ovat älypuhelimien ja tablettien perussovelluksia, jotka tukevat käyttäjien arjenhallintaa. Niiden käytön on todettu lisäävän itsenäisyyttä, antavan kognitiivista tukea, parantavan itseluottamusta ja vähentävän stressiä. Mutta mitä tehdä, jos laite ei toimi? Tekniikan rinnalle tarvitaan myös käyttötukea ja seurantapalavereita, joissa voitaisiin arvioida sovellusten käytettävyyttä. TAIKE-taulustossa on valmiina useita erilaisia taulustoja, sanoja ja ilmaisuja, jotka ovat muokattavissa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Niiden suunnittelussa on otettu huomioon muun muassa eri keskustelutilanteisiin liittyvät aiheet, kysymykset, vastaukset ja kommentit. Taulusto mahdollistaa sujuvan ja spontaaninen osallistumisen keskusteluun. TAIKEtaulusto osaa taivuttaa käyttäjän valitseman merkkijonon kieliopillisesti sujuvaksi suomen kieleksi. Sitä voidaan käyttää myös kielellisessä harjoittelussa tukemaan kielellisen tietoisuuden, lauseen muodostamisen, sanojen luokittelun, vuorottelun ja keskustelutaitojen kehittymistä. On hyvä tutustua sovelluksiin, opetella tablettien käyttöä ja arvioida käyttökokemuksia ennen kuin lähtee hankkimaan esimerkiksi arvokkaita kommunikointisovelluksia. Käyttökokemuksista saa arvokasta tietoa myös internetin asiantuntijasivustoilta sekä facebook-ryhmistä. Tekniikka apuna arjessa Tabletit ja älypuhelimet mahdollistavat myös paljon muuta kuin vain kommunikoinnin tuen ja kuntoutuksen. Kalenteri, sähköposti, tekstiviestit, kartat, gps, osoitekirja, 21 Teksti Tero Kujala Tero Kujala työskentelee ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Onervassa. Hänellä on pitkä työkokemus autismin kirjon henkilöiden kanssa työskentelystä myös lastentarhanopettajana ja erityisluokanopettajana. Lähteet: 10. Autism-Europe International Congress 26.–28.9.2013, Budapest papunet.net/tikoteekki Tikonen 1–2/2014 4/ 2 0 14 Selkokieli – miksi sitä tarvitaan? Suomessa on tällä hetkellä noin viisi tuhatta heikkoa lukijaa jokaisessa ikäluokassa. Tämä tarkoittaa, että Suomessa on 45 000 lasta, joilla on lukemisessaan vaikeutta. E i ole kuitenkaan syytä paniikkiin, sillä kansainvälisessä neljäsluokkalaisten lasten lukemista mittaavassa PIRLS-tutkimuksessa suomalaisten lasten lukutaitopisteet ovat edelleen toiseksi parhaat yhdessä Venäjän kanssa. Edelle meni vain Hongkong. Vertailussa oli mukana kaikkiaan 45 maata. Mutta huoleen alkaa olla syytä siksi, että samaisen tutkimuksen mukaan suomalaislasten lukemismotivaatio ja sitoutuminen lukemiseen ovat vertailumaiden heikompia. Lisätietoa tutkimuksesta löytyy Jyväskylän yliopiston verkkosivulta ktl.jyu.fi/pirlstimss/pirls/tulokset. Selkokielinen kirjallisuus on osaltaan auttamassa ja tukemassa niitä henkilöitä, joiden on jostain syystä hankalaa keskittyä yleiskielellä kirjoitettuun materiaaliin. Selkokieli on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. vaa. Iän myötä lisääntyvät myös muistisairaudet, afasia ja muista syistä johtuvat vaikeudet lukea tavallisia tekstejä. siä sanoja ja teksti on rytmitetty yleiskieltä lyhyempään ja selkeämpään muotoon. Tämä sama pätee myös osaan autismin kirjon henkilöistä. Yksi syy selkokielisen kirjallisuuden tarpeen lisääntymiseen on se, että itsenäinen elämä ja asuminen on nykyisin mahdollista monille sellaisille ihmisille, jotka aikaisemmin elivät laitoksissa. Voidakseen elää itsenäisesti he tarvitsevat tietoa monista arkielämän asioista ja yhteiskunnan toiminnasta. Selkokielestä hyötyvät myös henkilöt, joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä. Adhd:n esiintyvyys on Suomessa noin 5 % ikäluokasta. Se tarkoittaa, että jokaisessa koululuokassa on vähintään yksi lapsi, jolla on adhd. Kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyys on noin 5–7 % jokaisesta ikäluokasta. Henkilön, jolla on kielellinen erityisvaikeus, on helpompi lukea tekstiä, jossa ei ole vierasperäi- Selkokieli sopii monille Viime vuosina kiinnostus selkokieltä kohtaan on kasvanut. Siihen on monta syytä. Selkokeskuksen tekemän arvion mukaan selkokielen tarvitsijoita on Suomessa yli puoli miljoonaa eli noin 10 % väestöstä. Suomessa asuu yhä enemmän ihmisiä, joille suomi ei ole äidinkieli. Maahanmuuttajia on tällä hetkellä Suomessa lähes 300 000. Selkokieli auttaa heitä suomen kielen oppimisen alkuvaiheessa. Suomen ikärakenne muuttuu ja iäkkäiden suomalaisten määrä kas4/ 2 0 14 22 Suurella osalla adhd:n omaavista ei ole oppimisvaikeuksia, mutta heillä on silti usein vaikeuksia koulussa. Alisuoriutuminen suhteessa kykyihin seuraa keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vaikeudesta. Kun tekstiä on julkaistiin selkokielinen sosiaalisten taitojen opas Pärjää porukassa. Kaikki oppaat ovat runsaasti kuvitettuja ja sisältävät yksityiskohtaisia ja selkeitä ohjeita, jotka lukijan on helppo ymmärtää ja sisäistää. Uusin kirja on Saku, spesiaali lapsi. Se on erilainen selkokirja. Kirjassa on kaksi osiota: osio lapselle itselleen sekä osio aikuisille, jotka lukevat kirjaa yhdessä lapsen kanssa. Aikuisten osio on sopiva luettavaksi myös erityislapsen vanhemmille sisaruksille. Lasten osiossa vietetään yksi päivä Sakun parissa. Kirja on lukijaa osallistava. Lukija voi antaa Sakulle ohjeita, miten Sakun pitäisi haastavassa tilanteessa käyttäytyä. Joskus Saku kuuntelee lukijan ohjeita, joskus ei. Aikuisten osiossa Sakun äiti kertoo arjesta ja elämästä spesiaalin lapsen vanhempana. Kuva Saku-kirjasta, kuvittaja Kirsi Tapani Kirjan päähenkilön Aspergerin oireyhtymä ei korostu kirjassa millään lailla, ja siksi kirja soveltuukin kaikille erityislapsille ja heidän perheilleen. Myös muut lapset saavat kirjasta ymmärrystä erityisyyttä kohtaan. Kirja on kirjoitettu positiivisella asenteella. Haasteellisesta arjesta löytyy myös ilon ja onnen aiheita. Teksti Marianne Kulmala neuropsykiatrinen valmentaja paljon, kirjaimet alkavat hyppiä sinne tänne, eikä oppilas jaksa keskittyä. Saattaa olla, että tavallisen koulukirjan lukeminen tuntuu mahdottomalta edes aloittaa. Lasta on helpompi motivoida kirjojen pariin selkokirjojen avulla. Selkokielen tarve korostuu, jos henkilöllä kaksi tai useampia syitä heikoille kielellisille taidoille. Esi- merkiksi maahanmuuttajaoppilas, jolla on kielellisen erityisvaikeus, hyötyy varmasti selkokielestä erityisen paljon. Suomen Nuortentalo Oy:n selkokieliset materiaalit Suomen Nuortentalo Oy on julkaissut nuorille suunnatut selkokieliset oppaat Puhtaus ja kauneus ja Puhtaus ja komeus. Viime vuonna 23 Suomen Nuortentalon selkokielisiä julkaisuja voi tilata Suomen Nuortentalo Oy:sta tai Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.fi/verkkokauppa. Puhelimitse kirjan voi tilata joko kirjoittajalta p. 040 846 6409 tai Aivoliiton toimistosta p. 02 2138 225. Suomen Nuortentalo Oy Suvilinnantie 10, 20900 Turku 4/ 2 0 14 Netti- ja tietokonepeliriippuvuus Keskuspuiston ammattiopiston Arla-instituutin auditorio oli täynnä 12.5.2014, kun Psykologisen Instituutin kouluttajaterapeutti Raul Soisalon luennoi aiheesta netti- ja tietokonepeliriippuvuus. Aihe on varsin ajankohtainen ja mietityttää monia vanhempia, kasvattajia ja opettajia. Monet ovat huolissaan lasten ja nuorten liiallisesta netin ja pelien käytöstä. K ymmenen vuotta sitten Soisalo kirjoitti nettiriippuvuudesta ja tuolloin hän pohti, että onko tämmöistä edes olemassa. Nytkin yleisöstä heitettiin ilmoille kysymys, että onko kysymys kulttuurin muutoksesta vai riippuvuudesta? Soisalo myöntää, että toki on kyse myös kulttuurin muutoksesta, sillä Internet, pelaaminen ja kännykät ovat tulleet yhä laajempaan käyttöön ja viestintä näiden kautta on lisääntynyt. Riippuvuuksien neuropsykologinen tausta Netti- ja tietokonepeliriippuvuus on luokiteltavissa toiminnallisiin riippuvuuksiin, joita koskevat biologiset lainalaisuudet. Tietokone ja internet eivät ole ongelma suurimmalle osalle, mutta mitä aivoissa tapahtuu yksittäiselle ihmiselle, kun hän jää koukkuun? Aivoissa tapahtuu fyysisiä muutoksia liiallisten toimintojen tai kemiallisten päihteiden ylisuurten annosten kautta. Aivot on luotu siten, että pyrimme mielipahan poistamiseen. Ihminen saattaa paeta todellisuutta tietokoneen kautta poistaen näin mielipahaa. Tavoitteena on mielihyvän lisääminen, jolloin sekä mielihyvän lisääminen ja mielipahan poistaminen voivat toteutua samaan aikaan. Sama annos ei riitä, vaan tarvitaan tavalla tai toisella isompia annoksia. Ihminen puolustaa mukavaa tekemistä ja hän haluaisi jatkaa mielihyvää tuottavaa tekemistä. Ihmisen mielihyvä- ja palkkiojärjestelmä on kehittynyt sellaiseksi, että normaalisti tavoittelemme luonnollisia mielihyvän lähteitä. Luonnollisia mielihyvänlähteitä ovat esimerkiksi ruoka, seksuaaliset kokemukset ja yhteys toisiin ihmisiin. Luonnollisen 4/ 2 0 14 mielihyvän äärimmäiset muodot saavat helposti ylivallan, sillä pelaaminen, kaloripitoiset ruuat ja yhä uudet seksikkäät videon pätkät aiheuttavat ylimääräisen dopamiinivirtauksen. Liian suuri määrä dopamiinia voi syrjäyttää luonnollisen kylläisyysmekanismin. Tällöin aivoissa tapahtuu aivokemiallisia muutoksia ja tällä on gammakipua lievittävä vaikutus. Fyysiset muutokset aivoissa saavat henkilön reagoimaan pelaamiseen hyvin voimakkaasti ja kaikki muu elämässä vaikuttaa ikävystyttävältä. Lopulta ihmisen tahdonvoima murenee. Samat aivokemialliset lainalaisuudet koskevat kaikkia toiminnallisia riippuvuuksia ja niitä voivat olla esimerkiksi kemialliset päihteet, kahvi, energiajuomat, suklaa, sipsit, lääkkeet, pelit ja uhkapelit. Jos riippuvuudesta pitää luopua, tulee vieroitusoireita: fyysisiä oireita (hikoilu, tärinä, kipu, päänsärky), psyykkistä oireilua (unettomuus) ja suuttumusta. Mistä netti- ja peliriippuvuuden tunnistaa? Eräs ensimmäisistä muutoksista on se, että jokapäiväiset mielihyvän lähteet eivät enää tyydytä netti- ja tietokonepeliriippuvaiseksi tullutta henkilöä. Soisalon mukaan käytetystä ajasta ei voida vielä päätellä, että netti- ja tietokonepeliriippuvuus olisi ihmiselle muodostunut. Voidaan kuitenkin kysyä, että missä kulkee raja, ja onko tietokoneen käytöstä haittaa? Tietokoneen käytöstä on varmasti haittaa silloin, kun nuori ei pääse illalla nukkumaan ja aamulla hän ei jaksa nousta ylös sängystä kouluun. Internet tarjoaa mahdollisuuden loputtomaan uutuuden viehätykseen, 24 toisin kuin perinteisemmät mediat. Mielihyväkokemukset tulevat uusien klikkauksien seurauksena. Soisalon mielestä klikkausvälin kesto ja se, kuinka usein klikataan, olisi tärkein muuttuja tutkittaessa Internet riippuvuuden kehittymistä. Mitä enemmän dopamiinipiikkejä aikaansaavia klikkauksia on tunnissa, sitä riippuvaisempaa on netin käyttö. Nettiriippuvaiset eivät jaksa kovin pitkään katsella yhtä sivua, vaan menevät aina uudelle sivulle. Peltoniemen (2004) mukaan suurimmat riippuvuuden aiheuttajat Internetissä ovat erilaiset keskusteluryhmät, chatit, IRC, roolipelit, sähköpostit ja uutisryhmät. Pelatessa täytyy päästä seuraavalle tasolle ja mikään muu ei tuota vastaavaa mielihyvää aivoille. Reaalimaailma jää kakkoseksi, kun virtuaalimaailmasta saa valtavasti ärsykkeitä. Soisalon mukaan ihminen on voinut tulla salakavalasti riippuvaiseksi ja siitä on tullut ongelmia laajemmin. Psyykkinen hoito ei auta lopullisesti, jos varsinainen riippuvuus on jäänyt huomaamatta tai siihen ei ole saanut apua. Ihminen tarvitsee fyysistä yhteyttä toisiin ihmisiin Ihmisen fyysistä yhteyttä ei pysty peleillä korvaamaan ja tietynlainen alue jää kehittymättä, jos lapsi ei saa fyysistä kosketusta. Jos ihminen tottuu peleihin, joista puuttuu fyysisyys, pettää harkinta jossakin vaiheessa. Peleissä lyöminen ei enää tunnu missään, sillä nuori on tottunut näkemään, mutta ei tunne kehollisesti asioita. Impulssikontrolli tuntuu pettävän pienistäkin asioista ja kierrokset voivat kasvaa isoksi mitättömästä asiasta. Toiminnallisesta riippuvuu- desta kärsivä voi itse vähätellä tai kieltää ongelman. Nettipornoriippuvuus voi aiheuttaa nuorilla miehillä sen, että oma tyttöystävä ei välttämättä enää kiinnosta, kun on tottunut näkemään rankkoja nettipornopätkiä. Nettipornoriippuvuudesta kärsivä ihminen voi kokea uutuuden viehätystä tavoitellessaan etsivänsä sitä myös materiaalista, joka ei välttämättä vastaa omaa seksuaalista suuntautumista. Todellisessa elämässä seksuaalisuuteen liittyy seurustelua, koskettelua, tuoksuja, emotionaalista yhteyttä ja keskinäistä vuorovaikutusta. Nämä elementit puuttuvat Internet-pornosta. Hollantilaistutkimuksessa (Meerkerk ym. 2006) todettiin, että kaikesta Internetissä tapahtuvasta toiminnasta porno aiheuttaa eniten riippuvuutta. Miten auttaa netti- ja peliriippuvaisia Kukaan ei halua kehittää itselleen netti- tai peliriippuvuutta, vaan se tulee itsestään. Tietokoneen käytön rajaamisen tulisi tapahtua kotoa käsin. Vanhemmille rajaaminen voi olla vaikeaa ja heiltä voi puuttua rohkeutta rajata tietokoneen käyttöä. Vanhemmat voivat nähdä pelaamisen hyvänä asiana ja perustella, että eihän lapsella tai nuorella ole mitään muutakaan tekemistä, ja pääsevät samalla itsekin vanhempana helpommalla, kun lapsi tai nuori on vain tietokoneella. Soisalo näkee, että kaikki vanhemmat eivät välttämättä ole rajoittaneet lapsen pelaamista sen vuoksi, että eivät itse ole sietäneet rajoittamisen tuomaa ahdistusta. Tulisi kuitenkin kohdata ahdistava asia ja osata rajoittaa lasta tai nuorta pelaamisessa, jotta peleihin ei jäisi koukkuun. Soisalon mukaan tulisi etsiä sopivia konsteja, jotta mielihyvää saisi kokea muulla tavalla kuin pelaamalla tai netissä surffailemalla. Kaikenlaiset pihaleikit ja nuorilla fyysiset harrastukset, joissa saa purkaa energiaa, toimivat hyvin kompensoiden, poistaen liian adrenaliinin. Samalla ihminen voi olla yhteydessä toisiin leikkien, harrastusten tai liikunnan avulla sekä kuulua joukkoon kehittäen sosiaalista verkostoa. Yleisöstä nousi esille, että lapset ja nuoret tulee opastaa normaaliin tietokoneen käyttöön, jotta he voisivat toimia, syödä ja nukkua. Soisalo korostaa, että vanhemmilla, kasvattajilla ja koulujen opettajilla on tärkeä tehtävä ohjata tietokoneen kohtuulliseen käyttöön. Tilanne saadaan kuitenkin muutettua, kun käyttäytymistä muutetaan. Soisalon mukaan nuori tai aikuinen voi itseohjautuvasti auttaa itseä netti- tai peliriippuvuudessa, jos tahdonvoima on suuri ja hän pystyy itse kontrolloimaan itseään. Soisalo ehdottaa, että netti- ja peliriippuvuuden hoidossa käytettäisiin katkaisuhoitoa, jolloin tietokoneen käyttöön tulisi totaalikatko, joka kestäisi muutaman päivän tai mieluiten kolme viikkoa. Lisäksi tulisi laatia palaamissuunnitelma, sillä jos ei tehdä suunnitelmaa, niin tilanne muuttuu nopeasti samanlaiseksi. Jos johonkin peliin on jäänyt koukkuun, niin sitä peliä ei saa käyttää. Säädellään tietokoneen käyttöaikaa ja sovitaan kuinka paljon saa ajallisesti pelata tai sovitaan, että pelipäivä on esimerkiksi kerran viikossa. Toiminnallisissa riippuvuuksissa interventioista ja coaching-valmennuksesta voi olla apua elämän taitojen uudelleen oppimisessa, kunhan henkilöä tuetaan kohtaamaan myös ahdistavia asioita. Soisalo suosittelee netti- ja peliriippuvuuden hoitoon viime kädessä lääkehoitoa silloin, kun muita hoitoja on ensiksi kokeiltu. Raul Soisalo toimii Suomen Psykologisen Instituutin johtajana ja kouluttajapsykoterapeuttina. Lisäksi hänellä on yksityisvastaanotto Joensuussa, jossa hän tekee kliinisen yksilö-, pari- ja perheterapeutin työtä. Soisalo toimii myös ilmavoimien asiantuntijakouluttajana sotilas- ja ilmailupsykologiassa. Raul Soisalon kirjoittamia kirjoja: Särkyvä mieli - lasten ja nuorten psyykkinen oireilu (2012), Koulunkäynti haluttomuuden opas (2011), Psykoa johtamista (2013) ja Väkivallan preventio sosiaali- ja terveysalalla (2011) Suomen psykologinen instituuttiyhdistys. Teksti Eija Niinimäki, hallinnon harjoittelija KM, VEO (harjoittelijana ADHD-liitossa keväällä 2014) 25 4/ 2 0 14 tuetut lomat Vuoden 2015 tuetut lomat MTLH:n ja ADHD-liiton yhteistyössä järjestämät lomat Hotelli Ylläsrinne, liikuntaloma perheille 1.-6.3.2015 Kunnonpaikka (Siilinjärvi), Voimaa vertaisuudesta -omatoimisille aikuisille 9.-14.8.2015 Kuortaneen urheiluopisto, Meidän perheen loma 11.-16.10.2015 MTLH:n, Autismi- ja Aspergerliiton, Aivoliiton sekä ADHD-liiton yhteistyössä järjestämät lomat Runni (Iisalmi), perheloma 26.4.-1.5.2015 Kylpylä Kivitippu (Lappajärvi), Voimaa vertaisuudesta -omatoimisille aikuisille 17.-22.8.2015 Kuortaneen urheiluopisto, perheloma 18.-23.10.2015 Lisätiedot: Järjestösuunnittelija Maria Uitto [email protected], puh. 050 373 7455 Tärkeää tietoa tuetuista lomista Tavoitteena on että lomalainen kokee yhteisöllisyyttä vertaisryhmissä, saa tietoa ja ohjeita arkeen sekä voimaantuu. Omavastuuosuus lomalla on aikuisilta 20 euroa/vrk. Alle 17-vuotiaat lomailevat ilman omavastuuosuutta. Lomat toteutetaan täysihoidolla (aamupala, lounas, päivällinen). Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. MTLH tekee kaikki lomapäätökset. Myönteisistä päätöksistä ilmoitetaan hakijalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Lomalle hakeminen Lomalle haetaan MTLH:n lomahakemuslomakkeella. Lomake ja ohjeet sen täyttämiseen löytyvät osoitteesta: www.mtlh.fi Voit tilata myös lomakkeita MTLH:sta ja palauttaa ne postitse osoitteeseen: Maaseudun terveys ja Lomahuolto ry, Mannerheimintie 31 b, 20, 00250 Helsinki. HUOM! Hakemukset toimitetaan viimeistään 3 kk ennen loman alkamisajankohtaa. Lisätietoja arkisin klo 9-13 numerosta 050 406 4616. 4/ 2 0 14 26 A DHD-liiton syksyn liittokokouksessa marraskuussa valittiin uudet jäsenet liiton hallitukseen. Kuvassa vasemmalta takarivissä on Inka Kolhinoja, Teija Jalanne, Liisa Virkkunen, Marjatta Sievers ja Erja Sandberg. Eturivissä vasemmalta on Arja Havilo, Minna Lindeqvist ja Enni Kesonen. Kuvasta puuttuvat Ari Lahti, Markku Simmelvuo, Kata Kaukiainen, Reetta Korhonen, Johanna Anttonen ja Keijo Häkkinen. Onnea uudelle hallitukselle, joka aloittaa työnsä tammikuussa. Suuret kiitokset nykyiselle hallitukselle hyvästä työstä. Päivä perheen kanssa A DHD-liitto järjesti Brita Maria Renlunds minne -säätiön tuella kaksikielisen tapahtuman perheille Porvoossa Puistopäiväkodin tiloissa. Tapahtuma oli tarkoitettu perheille, joilla on alle kouluikäinen tai alakouluikäinen adhd-piirteinen lapsi. Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda samankaltaisessa tilanteessa elävät perheet yhteen, pitää hauskaa, saada vinkkejä ja tietoa sekä oppia uutta. Tapahtumaan osallistui kahdeksan perhettä lapsineen ja lapset olivat iältään 2-11-vuotiaita, joten ikäjakauma oli suuri. Aluksi ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela piti tervetuliaispuheen ja tämän jälkeen kuntoutussuunnittelija Henna Niskala kertoi päivän ohjelmasta. Sitten kerroin, että perheet saavat valita yhden tavaran, joka kuvaisi jotenkin perhettä ja he saisivat esitellä omat nimensä. Mieleeni jäivät parhaiten perheet, jotka valitsivat maalipensselin ja suurennuslasin. Maalipensselin oli valinnut perhe, jonka koti oli remontissa ja tosiaankin koko perhe oli osallistunut maalausurakkaan. Suurennuslasin valinneen perheen poika olikin jo kadonnut joukosta tutkimusmatkalle suurennuslasin kanssa, mutta tuli sit- ten kuitenkin kutsuttaessa paikalle kertomaan nimensä. Lapset jäivät leikkimään ulos ja ohjattua toimintaa oli mukana järjestämässä Arkadian opiskelijat. Pienimmät lapset tutustuivat päiväkodin pihassa oleviin välineisiin ja isommat leikkivät yhdessä mm. hippaa, polttopalloa, tervapataa, keinupalloa ja hiekkaleikkiä. Lasten ollessa pihaleikeissä, kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen kertoi vanhemmille adhd:stä ja liiton toiminnasta ja he kokivat antoisana, että saivat lisää tietoa ja vinkkejä. Vanhemmat jakoivat kokemuksiaan ja heillä vaikutti olevan suuri tarve vertaistukeen. Muutamat vanhemmat vaihtoivat keskenään puhelinnumeroita, jotta voisivat olla jatkossa yhteydessä toisiinsa. sä -työpajan pitivät Arkadian fysioterapia-opiskelijat Henna ja Outi. Hierominen rentouttaa, rauhoittaa ja lujittaa lapsen ja vanhemman suhdetta. Erilaisten harjoitusten avulla lapsi ja aikuinen saivat kokeilla rentoutumista yhdessä. Toisena työpajana oli tunnepaja, jossa tehtiin tunnetyyny kankaanpainannan tekniikoita käyttäen. Kerroin Pesäpuu ry:n Nalletunnekorteista ja leikittiin yhdessä muutama tunnetila-arvoitus kortteja käyttäen. Tuuli kertoi tunnetyynyn valmistamisesta ja työpajassa lapsi sai itse kuvittaa oman tyynyliinansa äidin tai isän tarpeen mukaan auttaessa. Tunnetyyny kätkee sisällensä tyynyn, johon lapsi saa purkaa tunteensa – olivatpa ne sitten iloisia, surullisia, vihaisia, pelokkaita… Mitä vain! Kaikki tunteet ovat sallittuja. Vanhempien kokoontumisen päätyttyä leikittiin vielä muutama perheleikki ja sitten menimme yhdessä Amarilloon syömään alkusalaattia, lihapullia ja muusia. Lapsille oli jälkkäriksi jäätelöä ja vanhemmille kahvia. Lopuksi vielä kokoonnuttiin kaikki yhteen ja palloa kuljetettiin ringissä tiiviisti siten, että se ei olisi vierinyt karkuteille. Hyvin onnistuttiin ja niin onnistui tämä yhteinen perhepäivämmekin! Lämmin kiitos kaikille perheille! Perhetyöpajat Ruokailun jälkeen vuorossa olivat perhetyöpajat. Rentoudutaan yhdes- Teksti Eija Niinimäki, hallinnon harjoittelija KM, VEO (harjoittelijana ADHD-liitossa keväällä 2014) 27 4/ 2 0 14 jäsenyhdistykset Aisti ry, Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys [email protected] www.aistiyhdistys.fi Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä puh. 040 557 3269 [email protected] Löydät meidät myös Facebookista! Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 [email protected] www.hymyry.net Vertaisryhmätoiminta: Iloista toimintaa alakouluikäisille nepsy-lapsille. Tapaamiset torstai-iltaisin klo 17.30-19.30: to 18.12. (syksy 2014), to 22.1., 19.2., 19.3., 16.4. (kevät 2015) Lisätietoja www.hymyry.net. Liikunnallista toimintaa nepsylapsille/nuorille. Torstai-iltaisin klo 17.30-18.30: to 15.1., 12.2., 12.3., 19.4. (kevät 2015) Lisätietoja www. hymyry.net. Yhteistä tekemistä yläkouluikäisille. ADHD-/Asperger-diagnosoiduille yläkouluikäisille tarkoitettu suljettu ryhmä. HUOM! Ryhmään mahtuu vielä mukaan! Lisätietoja www.hymyry.net Muu toiminta: ”Huomion kohteena äidit” Kommunikaatiohäiriöisten lasten äideille tarkoitettu voimaannuttamispäivä. Lisätietoa www.hymyry. net ”Kokemuksia ja elämyksiä aspergerista ja adhd:stä - haasteita ja elämäniloa” Paula Tilli tulee pitämään 2 koulutusluentoa aspergerista ja adhd:stä tammikuussa. 1. tiistai 13.1.2015 klo 13-15.30 Asperger- ja adhd-tietoutta työssään tarvitseville sekä muille kiinnostuneille, maksullinen luento. 2. tiistai 13.1.2015 klo 18-20 Asperger- ja adhd-tietoutta kaikille, vapaa pääsy. Paikka: Koulutuskeskus Tavas 4/ 2 0 14 Itä-Savon Puatti ry puheenjohtaja Kati Sairanen puh. 050 542 8499 [email protected] sihteeri Eija Myllys [email protected] Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista löytyy osoitteesta puattiry.blogspot.fi. Keski-Suomen ADHDyhdistys ry Puheenjohtaja Tapani Salonen [email protected] sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen [email protected] www.keskisuomenadhd.com Adhd-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä Maanantaisin 12.1., 16.2., 16.3., 13.4. ja18.5.2015. Saunio-tilan matarakatu 6 -talosta klo 18-20. Vertaistuen vetäjinä Marko Mäkinen ja Jonna Paatelainen Muistathan olla ajoissa paikalla. Ovet sulkeutuu klo 18 Mataralla. Adhd-lasten vanhempien vertaistuki keväälle 2015 keskiviikoisin klo.18-20 kokoustila SAUNIO matarakatu 6:ssa. 14.1., 11.2., 11.3., 15.4. ja 13.5.2015 Ryhmän ohjaajana Marleena Heino marleenah@ gmail.com. Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Puheenjohtaja Kata Kaukiainen [email protected] [email protected] www.kymenlaaksonaada.org Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 [email protected] Länsi-Uudenmaan Neuris ry www.neuris.fi Puheenjohtaja Taina Lehtiö, Lohja puh. 040 751 2658 28 Jäsenvastaava Kaisu Oksanen, Lohja (yhteys yhdistyksen sähköpostin kautta) Yhdistyksen sähköposti: [email protected] Neuriksen toiminta jatkuu aktiivisena vuonna 2015. Vertaisryhmämme Nuorisoryhmä ja Vanhempainryhmä Lohjalla, ja Kirkkonummen ryhmä jatkavat kokoontumisia. Tiedotamme ajankohdat kotisivullamme. Merkittävä vuoden alun tapahtuma on 3.2.2015 klo 12-18 Lohjalla pidettävä verkostoitumis- ja messutapahtuma Erilainen oppija vauvasta ikäihmiseen EOVI 2015. Siellä on hyviä luentoja, oppilaitokset ja NV-järjestöjä esillä. Myös ADHD-liitto on paikalla. Kaikki lämpimästi tervetuloa! www.neuris.fi/index.php?p=1_10_ EOVI-2015-messut Neuris toimii koko Länsi-Uudenmaan alueella. Pyrimme käynnistämään vuoden 2015 kuluessa toimintaa myös Vihti/Nummelan ja Raaseporin alueilla. Jos haluat aloittaa vertaisryhmän alueellasi, ole meihin yhteydessä! Lisäkysymyksissä ota yhteyttä puheenjohtajaan: Taina Lehtiö, gsm 040-7512658, [email protected] Länsi-Uudenmaan Neuris toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Ano Mustonen, [email protected] Yhdistyksen kevään toiminnasta voi kysyä sähköpostitse. Jouluterveiset jäsenille ja yhteistyökumppaneille toivottaa Oulun seudun ADHD-yhdistys Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 [email protected] jäsenyhdistykset Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Puheenjohtaja Anne-Maarit Palviainen [email protected], puh. 050 306 8261 sihteeri Noora Mikkonen [email protected], 040 412 3792 www.aksoni.suntuubi.com Tietoa eri toiminnoistamme ja tapahtumista löydät yhdistyksemme kotisivuilta http://www.aksoni.suntuubi.com/ ja suljetusta Facebookryhmästämme. Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan puolelta), 70110 Kuopio puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18, muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille) [email protected] www.eijsveikeet.fi Puheenjohtajamme tavoittaa osoitteesta: [email protected] Olemme ottaneet käyttöön uuden vertaistukipuhelimen, 044 757 9477. Jos haluat kysyä vertaistukiryhmistä tai yleensä vertaistuesta, voit soittaa tähän numeroon. Vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille keskiviikkoisin klo 18-20 Vuorelan kirkon alakerrassa. Lastenhoito järjestetty ja iltapalaa. Vetäjänä Satu Martinez (vertaistukipuh. 044 757 9477). Kevään 2015 tapaamiset 14.1., 4.2., 11.3., 22.4. ja 20.5.2015 Keilaus 7.1.2015 alkaen joka toinen keskiviikko klo 17-18 Kuopion Keilahallilla viimeinen kerta 23.5.2015. Radan hinta 18 € (3-4 hlöä/rata sisältäen kenkävuokran), omakustanteinen. Kaiken ikäiset ovat tervetulleita mukaan. Ilmoittautuminen Eijalle, puh. 040 097 2067. ADHD-/ADD-oireisten aikuisten vertaisryhmä Paikka:Osaamis- ja palvelukeskus Majakka, Teletie 6 E, Kuopio. Ajankohta: Ryhmän kevään toiminta käynnistyy maanantaina 12.1.2015 klo 18–19.30. Ryhmä kokoontuu 2 krt/kuukaudessa (maanantaisin parittomilla viikoilla). Ilmoittautuminen: Outi Hallia, puh. 040 564 4907 [email protected] Hyvää joulua ja voimaannuttavaa Uutta Vuotta 2015 Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, 00890 Helsinki Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys / Facebook puh. 040 837 3679 Puheenjohtaja Arja Havilo [email protected] Jäsenrekisterinhoitaja Minna Hirvonen [email protected] Jäsenperheiden vanhemmille teatteriretki. Helsingin Kaupunginteatteri esittää Studio Pasilassa lauantaina 17.1.2015 klo 19 näytelmän PIKAVOITTO. Tapaamme Studio Pasilan aulassa klo 18.45 ja jaamme pääsyliput ennakkoon ilmoittautuneille.. Osoite on Ratamestarinkatu 5, 00520 Helsinki. Sitovat ilmoittautumiset 10.1.2015 mennessä osoitteeseen [email protected]. Osallistumismaksu: 10 eur / henkilö. Maksut 10.1. mennessä yhdistyksen tilille FI76 1469 3000 2039 80, viestikenttään Teatteri /osallistujan nimi. Toimi nopeasti, paikkoja on rajoitetusti! Tervetuloa teatteriin! Pääkaupunkiseudun ADHDyhdistys toivottaa jäsenperheilleen Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2015! Toiminnassa tavataan! juhla jäsenille Salon rautatieaseman kahvilassa. Jouluhiippailua puistossa ja tarjoilua. Tervetuloa! Tammikuussa vertaistukiryhmät starttaavat yhteisellä kokoontumisella to 8.1.2015 Sytyssä (Helsingintie 6, Salo) klo 18-19.30. Seuraavat tapaamiset vanhempainryhmässä 12.2., 12.3., 9.4. ja 12.5. Aikuisten vertaistukiryhmässä kevään tapaamiset seuraavasti tiistaisin 10.2., 10.3. ja 7.4. Seuraa yhdistyksen nettisivuja: www.adhdsalo.fi ja tykkää meistä Facebookissa! Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan www.samdy.info puh. 044 346 0898 [email protected] Tarkempia tietoja toiminnasta: www.samdy.info Suomen ADHD-Aikuiset ry Hallituksen tavoittaa osoitteesta [email protected] www.adhd-aikuiset.org Tykkää meistä: www.facebook.com/ Suomen.ADHD.Aikuiset Puheenjohtaja: Viola Partanen Varapuheenjohtaja: Seija Kaarre Sihteeri: Kaija Rasilo Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi. [email protected] Salon Seudun ADHD-yhdistys toivottaa kaikille jäsenille ja toimijoille oikein iloista joulunaikaa ja tsemppiä uuteen vuoteen 2015. Su 14.12. klo 16 alkaen Joulu- Juhlimme lauantaina 13.12.2014 pikkujouluja hyvässä seurassa tarjoilujen kera, Punavuoren Asukastalo Betaniassa, Perämiehenkatu 13, Helsingissä kello 15 – 21. Jatkuva kiire, tavara- ja tietotulva iskee, kaaosta joka ei ole enää niin hallittua....professional organizing eli ammattimainen järjestäminen voi olla yksi ratkaisu. Järjetämme Kaaos kuriin -teemapäivän Lauantaina 31.1.2015 ja paikkana on Punavuoren asukastalo Betania, Perämiehenkatu 13, 00150 Helsinki. 29 4/ 2 0 14 Salon Seudun ADHD-yhdistys ry Puheenjohtaja Erja Sandberg [email protected] www.adhdsalo.fi jäsenyhdistykset Teemapäivän hinta on 45 € ja yhdistyksemme jäsenille 20 €. Teemapäivän kouttajana toimii ammattijärjestäjä Anne te Velde-Luoma. Lisätietoa löytyy hänen www-sivuiltaan, www.anneluoma.nl/Suomi.html. Joulukuussa tiedotamme teemapäivän ohjelmasta tarkemmin. Aktiivisia toimijoita tarvitsemme aina tapahtumien, vertaistuen ja muun toiminnan järjestämiseen sekä ylläpitämiseen, koska olemme kaikki vapaaehtoisvoimin mukana yhdistyksemme tulevaisuutta luomassa Yhdistyksemme on koko Suomen laajuinen, ja jotta voisimme toimia Suomen laajuisesti, tarvitsemme sinua, jäsenemme, sen toteuttamiseen. Ideoita ja ehdotuksia voi kertoa suoraan hallitukselle tai muissa tiedotuskanavissa, Hyvää joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta Vaasanseudun ADHD-yhdistys ry Vasanejdens ADHD-förening rf www.vaasanadhd.com [email protected] puh. 044 210 5959 På svenska 040 594 2842 Seinäjoki: [email protected], 050 090 1628 Kauhajoki: [email protected], 050 405 2136 Kokkola: [email protected], 050 594 2052 Yhdistyksen jäseneksi ovat tervetulleita yksilöt, perheet, ammattilaiset, yritykset ja yhteisöt. Liittymällä nyt on v. 2014 jäsenyys maksuton. Liity nyt jäseneksi osoitteessa www. vaasanadhd.com/?Jäseneksi. Privat personer, familjer, yrkesmänniskor, företag och andra grupper är alla välkomna som medlemmar. Gå med nu och du betalar ingen medlemsavgift för år 2014. Bli medlem ny i addressen: www.vaasanadhd.com/se/?Bli_medlem. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Fridfull jul och gott nytt år! Löydät meidät myös Facebookista! Du hittar oss också på Facebook! Varkauden Seudun Wamdy ry (Autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 [email protected] Liity jäseneksi ADHD-liiton jäsenyhdistyksiin osoitteessa www.adhd-liitto.fi Haastavasti käyttäytyvä lapsi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ‒ Barn med utmanande beteende inom småbarnsfostran Vanha kirjastotalo, musiikkisali, Keskustori 4, Tampere Gamla bibliotekshusets musiksal, Keskustori 4, Tammerfors Keskiviikko/Onsdag 11.2.2015, 8.30–16 ADHD-liitto ry ja Barnavårdsföreningen i Finland r.f. / Adhd-keskus järjestävät kaksikielisen koulutuspäivän päiväkotien ja esiopetuksen työntekijöille. ADHD-Förbundet rf och Barnavårdsföreningen i Finland r.f. / Adhd-center ordnar en tvåspråkig utbildning för daghems- och förskoleundervisningens personal. Sitovat ilmoittautumiset 28.1.2015 mennessä / Bindande anmälan senast 28.1.2015: www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/tapahtumat. Lisätietoja koulutuksesta / För mer information: www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/tapahtumat tai/eller Maria Uitto, ADHD-liitto ‒ ADHD-förbundet, [email protected], puh. 050 400 6478. 4/ 2 0 14 30 31 4/ 2 0 14 4/ 2 0 14 32 33 4/ 2 0 14 4/ 2 0 14 34 35 4/ 2 0 14 Kaipaatko tietoa adhd:stä, tukea ja uusia ystäviä? Tule sopeutumisvalmennuskurssille! ADHD-LIITON SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ 2015 Tukea omaisille -viikonloppukurssi Kurssi vanhemmille, joiden adhd-piirteinen lapsi on varttunut aikuiseksi 13. - 15.2. Kurssikeskus Högsand, Lappohja Ilmoittautumisaika päättyy: 15.1.2015. Ilmoittautuminen [email protected]. Voimaa arkeen! -kurssi yli 30-vuotiaille adhd-piirteisille aikuisille (5vrk) 9. - 13.3. Kurssikeskus Högsand, Lappohja Hakuaika päättyy: 20.1.2015 Tunteella! -parisuhdekurssi adhd-piirteisille aikuisille (5vrk) Kurssi parisuhteessa eläville adhd-oireisille henkilöille ja heidän puolisoillensa 13. - 17.4. Kurssikeskus Högsand, Lappohja Hakuaika päättyy: 20.1.2015 Töpinää! -perhekurssi 5-7-vuotiaalle adhd-piirteiselle lapselle ja hänen perheelleen (5vrk) 1. - 5.6.2015 Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola Hakuaika päättyy: 7.4.2015 Töpinää! -perhekurssi 5-7-vuotiaalle adhd-piirteiselle lapselle ja hänen perheelleen (5vrk) 22. - 26.6. Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola Hakuaika päättyy: 7.4.2015 HUOM! Adhd-piirteisillä tarkoitamme myös add-oireisia. Kurssit ovat siis molemmille. Osallistujilta ei edellytetä adhd-diagnoosia. UUTTA TOIMINTAA! Jyvä-kurssi, Add-oireisten aikuisten (yli 18v.) ryhmä (8 iltaa) ti 3.2., 10.2., 17.2., 24.2., 3.3., 17.3., 24.3. ja 31.3.2015 klo 16–18.30 ADHD-liiton toimisto, Helsinki Hakuaika päättyy: 15.1.2015 Strategia-ryhmä 4-12-vuotiaiden lasten vanhemmille (5 arki-iltaa) Kurssi on tarkoitettu adhd-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille (Poikkeuksellisesti tämä kurssi on tarkoitettu vain adhd-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille), ADHD-liiton toimisto, Helsinki ti 28.4., 5.5., 12.5., 19.5. ja 26.5. klo 17.00–20.30. Hakuaika päättyy: 7.4.2015 Lisätietoa kursseista ja niille hakemisesta ADHD-liiton www-sivuilla sekä tässä lehdessä. Jos sinulla on kysyttävää, kuntoutussuunnittelijat auttavat mielellään sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 045 657 7876 ja 050 400 6478.
© Copyright 2024