TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ
TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 PSYKOSOSIAALISEN HYVINVOINNIN ASIANTUNTIJALEHTI Toimitusneuvosto: Sanna Aavaluoma, Mikko Haarala, Arja Kinnarinen, Piia Nurhonen, Raul Soisalo Toimituksen osoite: Suomen Psykologinen Instituuttiyhdistys ry Siltakatu 20 A 31, 80100 Joensuu, 050-576 5235, www.psyk.fi Taitto / painatus: Kiige RB OÜ, Tallinna Tilaukset ja osoitteenmuutokset: [email protected] 050-576 5235 Ilmoitukset: Mikko Haarala, [email protected] Juttuvinkit: Mikko Haarala, [email protected] Julkaisija: Suomen Psykologinen Instituuttiyhdistys ry Kustantaja: Suomen Psykologinen Instituuttiyhdistys ry PSYK.FI ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta 29€. PSYK.FI –lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. HUOM! Psyk.fi lehti jaetaan veloituksetta Suomen Psykologisen Instituutin yhteistyökumppaneille ja opiskelijoille (myös valmistuneille). 2 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ 4 Tutkimusuutisia maailmalta 6 Kuiskauksia 12 Hymyillen työtäs tee… 14 Taiteesta työhyvinvointia 16 Muistityössä erityisiä kuormitustekijöitä 18 Syviä jälkiä 24 Paripsykoterapian kenttä kehittyy 29 Kumppanin etsijän ei kannata stressata 32 Psykologia ja taide sopivat yhteen 43 Blog it! 46 Edumental – verkkosivusto mielenterveyden tukemiseen 48 Suomen ensimmäinen psykoterapian maisteritutkinto alkaa 49 Kaikkosen kolumni 57 PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Hyvä kollega 3 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ 4 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Hyvä kollega Toivon, että sinulla oli mahdollisuus pysähtyä, iitrailla ja miihailla, niin kuin itäisessä Suomessa tavataan sanoa. Iitrailu ja miihailu mahdollistaa irti päästämisen. Ja kun päästä irti, on aidosti mahdollisuus tarttua kiinni. Uusiin ideoihin, omiin ajatuksiin ja tunteisiin, arvoihin, uusiin ja vanhoihin haasteisiin, unelmiin, muistoihin, lupauksiin – kaikkeen siihen, mikä kuuluu inhimilliseen kokemiseen. Uskon, että tänäkin kesänä moni ymmärsi vasta lomalla jäätyään, kuinka kulunut työvuosi oli vienyt voimia. Kun arki pyörii ja täyttyy vastuista, rutiineista ja tehtävistä, itsen kuuntelu usein unohtuu. Perheen ja työn arjessa on niin monia muita, joita kuuntelemme. Toisilla suorittaminen tahtoo jäädä päälle myös kesällä. Onhan kesä hyvää aikaa siivota kaappeja, laittaa puutarhaa uuteen uskoon, kerätä ja säilöä marjoja, tehdä hilloja, keittää mehuja, korjata vajaa…listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kaikki ovat hyviä asioita. Ratkaisevaksi muodostuu se, millä asenteella asioita teen. Suoritanko edelleen arkea? Nautinko siitä, mitä valitsen tehdä? Valitsenko tehdä? Annanko itselleni ja läheisil- leni myös aikaa, jossa ei tarvitse suorittaa mitään eikä olla kenenkään käytössä? Helle on tänä kesänä hellinyt meitä – välillä väsymykseen asti. Helteellä ei jaksa – mikä on muuten aika hienokin juttu. Silloin touhukkainkin ihminen ehkä malttaa istua varjoon aurinkotuoliin, ottaa lasin jääteetä ja katsella pilvien liikehdintää taivaalla. Olemisen taito on taito, joka yllättävän monelta meistä tahtoo hukkua arjen pyörityksessä. Olemisen tilassa keho ja mieli elpyy. Luova puoli meissä saa tilaa ja kuulemme oman äänemme paremmin. Ilman olemisen taitoa on vaikea olla onnellinen. Olemisen taitoa tarvitaan myös arjessa, ei vain kesällä. Haluankin haastaa sinua tänä syksynä etsimään arjen keskelle pieniä pysähtymisen paikkoja. Iitraile ja miihaile aika ajoin hyvällä omalla tunnolla. Haasta siihen läheisiäsi, asiakkaitasi ja kollegojasi. Kesken työpäivän, työpäivän päätteeksi, viikonlopun alkajaisiksi - paina jarrua. Oma huoneentauluni kehottaa pysähtymään juuri silloin, kun huomaan kiirehtiväni. Istun alas, suljen silmät ja hengitän. Olen vain itseäni varten pienen hetken. Ja toisenkin. Ja maailma jatkaa kulkuaan… Miten sinä aiot kuluvana syksynä pysähtyä? Miten tahansa sen teet, tee se hyvin. Kukaan ei tee sitä puolestasi. Piia Nurhonen psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijakouluttaja, perhepsykoterapeutti. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Mitä sinä teit tänä kesänä? 5 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ TUTKIMUSUUTISIA MAAILMALTA Aivotärähdys näkyy verinäytteissä Uuden ruotsalaistutkimuksen mukaan verinäytteestä mitattavat merkkiaineet saattavat osoittaa, kuinka akuutti aivotärähdys on sekä kuinka pitkään vammaa kannattaa varoa. Aivotärähdyksen saaneiden veressä on tavallista enemmän kahta merkkiainetta: tau-proteiinia, joka ilmaisee hermosolujen aksonivaurion, sekä S-100B-proteiinia, joka liittyy astrosyytti-hermotukisolujen vaurioihin. Pitoisuudet ovat suurimmillaan heti aivotärähdyksen jälkeen ja pienenevät vähitellen. Tutkimukseen osallistui 288 Ruotsin jääkiekkoliigassa pe- laavaa ammattilaista, joilta testattiin veren biokemiassa havaittavia, keskushermoston vammaan viittaavia muutoksia. Lisäksi pyrittiin arvioimaan, voivatko kyseisten biomerkkiaineiden plasmatasot ennustaa, milloin aivotärähdyksen saanut ammattikiekkoilija voi aloittaa pelaamisen uudelleen. Jos lisätutkimukset vahvistavat tulokset, verikokeilla voidaan määrittää aivotärähdyksen vaikutuksia nykyistä tarkemmin. On myös mahdollista kehittää kliinisiä välineitä, joiden avulla on entistä helpompi päättää urheilijan paluusta pelikentälle. Lähde: Shahim, P. & Tegner, Y. & Wilson, D. H. & Randall, J. & Skillbäck, T. & Pazooki, D. & Kallberg, B. & Blennow, K. & Zetterberg, H. (2014). Blood biomarkers for brain injury in concussed professional ice hockey players. – JAMA Neurology 6, s. 684–692. DOI:10.1001/jamaneurol.2014.367. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Allergeenit voivat suojata lasta astmalta ja allergioilta Pienten lasten altistuminen bakteereille, eläinpölylle ja muille allergeeneille voi suojata heitä allergioilta ja astmalta. Altistumisen on kuitenkin tapahduttava ensimmäisen elinvuoden aikana; myöhemmin se saattaa lisätä sairastumisvaaraa. Yhdysvaltalaistutkimuksessa seurattiin 560:tä lasta Baltimoressa, Bostonissa ja New Yorkissa syntymästä kolmen vuoden ikään asti. Lasten kodeista kerättiin allergeeninäytteitä, ja lisäksi lapsille tehtiin allergia- ja astmatestejä. Lapsilla, jotka oli- vat alle vuoden ikäisinä altistuneet esimerkiksi kissan hilseelle ja torakoiden jätöksille, todettiin vähemmän allergian ja astman oireita. Lisäksi havaittiin, että mitä moninaisempia bakteereita kodin pölyssä oli, sitä epätodennäköisempää oli lapsen sairastuminen. Tulokset tukevat hypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden väheneminen on lisännyt allergioita, astmaa ja muita sairauksia. Hygienian puute ja huonot asuinolot voivat toisaalta altistaa useille sairauksille. Lähde: Lynch, S. V. & Wood, R. A. & Bousley, H. & Bacharier, L. B. & Bloomberg, G. R. & Kattran, M. & O’Connor, G. T. & Sandel, M. T. & Calatroni, A. & Matsui, M. & Johnson, C. C. & Lynn, H. & Visness, C. M. & Jaffee, K. F. & Gergen, P. J. & Gold, D. R. & Wright, R. J. & Fujimura, K. & Rauch, M. & Busse, W. W. & Gern, J. E. (2014). Effects of early-life exposure to allergens and bacteria on recurrent wheeze and atopy in urban children. – Journal of Allergy and Clinical Immunology 4.6. – http://www.jacionline.org/article/ S0091-6749%2814%2900593-4/abstract. DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j.jaci.2014.04.018. Tanssiminen edistää ikäihmisten hyvinvointia Tšekkiläistutkimuksen mukaan tanssiminen sosiaalitapahtumana edistää monin tavoin ikäihmisten hyvinvointia. Tanssijoita seurattiin Olomoucissa Tšekin tasavallassa. Osallistujat vastasivat myös kyselyihin. Tutkijat havaitsivat kolme tärkeää seikkaa: Sosiaalinen tanssi voi fyysisenä toimintana edistää terveyttä. Verrattuna tanssikouluun tai kursseihin sosiaalinen tanssi edustaa iloista ja spontaania ilmapiiriä. Viikoittainen tanssin harrastaminen vaikuttaa myönteisesti myös muistiin ja yhdistää tanssijaa tämän omaan nuoruuteen ja elämänhistoriaan. Tulosten perusteella eri yhteisöjen kannattaa tarjota tanssimahdollisuuksia kaikenikäisille, erityisesti ikääntyville henkilöille. Lähde: Robertson, D. N., Jr. & Pelcova, J. (2014). Social dancing and older adults: playground for physical activity. – Ageing International 2, s. 124–143. – http://link.springer.com/article/10.1007/s12126-013-9184-5?no-access=true. 6 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ TUTKIMUSUUTISIA MAAILMALTA Alakulttuureihin liittyneet nuoret vahingoittavat itseään todennäköisemmin kuin muut nuoret Itseään vahingoittavan nuoren tavoitteena on usein lieventää hankalia tunteita fyysisen kivun avulla. Saksalaistutkimuksen mukaan tytöt viiltelevät, polttavat, purevat tai raapivat itseään useammin kuin pojat. Tiedot tällaisen vahingoittamisen yleisyydestä ovat kuitenkin epätarkkoja ja vaihtelevat alle prosentista noin 20 prosenttiin nuorista. Tutkimukseen osallistui 425 saksalaisnuorta, jotka olivat 15-vuotiaita. He kuuluivat mm. gootti- ja punk-kulttuureihin. Jopa 45,5 prosenttia vahingoitti itseään, kun muista nuorista näin toimi vain 18 prosenttia. Alakulttuureihin kuuluvilla nuoril- la myös itsetuhoisuuden riski oli 4–8 kertaa suurempi. Yllättävä tulos oli se, että opinnoissaan tunnolliset ”nörtit”, joita kiusataan usein, vahingoittavat itseään harvoin. Vanhempia lohduttanee tieto, että alakulttuuriin liittyminen ei sinänsä aiheuta itsensä vahingoittamista. Todennäköisesti nuoret samaistuvat helposti vaihtoehtoisiin kulttuureihin, jos he kokevat itsensä torjutuiksi tai masentuneiksi. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että pieni osa kyseisistä nuorista vahingoitti itseään todistaakseen, että kuuluvat ryhmään, ja sopeutuakseen siihen. Lähde: Young, R. & Sproeber, N. & Groschwitz, R. C. & Preiss, M. & Plener, P. L. (2014). Why alternative teenagers self-harm: Exploring the link between non-suicidal self-injury, attempted suicide and adolescent identity. – BMC Psychiatry 14. DOI: 10.1186/1471-244X-14-137. Äskettäin julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa seurattiin lapsia 15 vuoden ajan varhaislapsuudesta lähtien, todettiin, että leikki-ikäisen ujous ei ole pelkästään persoonallisuuden piirre. Se on usein myös merkki ahdistuneisuudesta. Estynyt käyttäytyminen ilmenee jo varhain. Se on jatkuvaa uusien virikkeiden pelkoa, ja se ennakoi melko tarkkaan aikuisen pelokkuutta. Tällainen persoonallisuus pysyy koko eliniän. Oman ympäristön rajoittaminen johtaa sosiaalisen kanssakäy- misen vähenemiseen, mikä puolestaan voi pahentaa ahdistuneisuutta. Toistaiseksi ei tiedetä, onko estoinen käyttäytyminen synnynnäinen vai opittu piirre. Ujon lapsen auttaminen saattaa lieventää ahdistuneisuutta aikuisena. Tutkimuksessa kokeiltiin käyttäytymisterapiaa, jossa lasten huomio kiinnitetään pelon aiheuttajasta johonkin muuhun seikkaan. Jos lähestymistapa todetaan toimivaksi, varhaisiän ujouden ja aikuisen ahdistuneisuuden välistä yhteyttä voidaan heikentää. Lähde: Inhibited children become anxious adults: Examining the causes and effects of early shyness. – ScienceDaily 17.4.2014. – http:// www.sciencedaily.com/releases/2014/04/140417155901.htm. Magneettikuvaus saattaa auttaa vähentämään vääriä ADHD-diagnooseja Alustavassa yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin, että aivojen rautapitoisuus voi toimia mahdollisena biomerkkinä ADHD:n diagnosoinnissa. Pitoisuuksia mitattiin 22 ADHD-lapselta ja aikuiselta. Kontrolliryhmä käsitti 27 tervettä lasta ja aikuista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin magneettikenttäkuvausta, ja veren rautapitoisuuksia mitattiin verikokein. Havaittiin, että niillä 12 osallistujalla, joita ei ollut milloinkaan lääkitty, aivojen rautapitoisuus oli huomattavasti pienempi kuin psykos- timulantteja saaneilla henkilöillä ja kontrolliryhmällä. Tämä viittaa siihen, että psykostimulanttilääkitys nostaa aivojen rautapitoisuuden normaalitasolle. ADHD-henkilöillä aivojen rautapitoisuus oli epätyypillinen, vaikka muualla kehossa se oli normaali. Magneettikenttäkuvaus on ei-invasiivinen tapa mitata pitoisuuksia. Jos tulokset voidaan vahvistaa laajemmissa tutkimuksissa, kuvaustekniikka voi ehkäistä aiheettomia ADHD-diagnooseja. Samalla vähennettäisiin turhaa lääkkeiden käyttöä. Lähde: MRI technique may help prevent ADHD misdiagnosis. – ScienceDaily 17.6.2014. – http://www.sciencedaily.com/releases/2014/06/140617093810.htm. TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Lapsuusajan vaikea ujous ennustaa ahdistuneisuutta aikuisena 7 TUTKIMUSUUTISIA MAAILMALTA Kofeiini vaikuttaa poikiin ja tyttöihin eri tavoin Lasten ja nuorten kofeiinin käyttö on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana mm. energiajuomien lisääntyneen kulutuksen myötä. Aikaisemmin on havaittu, että kofeiini nostaa verenpainetta ja hidastaa sydämen lyöntitiheyttä lapsilla, teini-ikäisillä ja aikuisilla. Yhdysvalloissa Buffalon yliopistossa tehdyssä kaksoissokko- ja plasebo-kontrolloidussa tutkimuksessa todettiin, että kofeiini vaikuttaa tyttöjen ja poikien sydämeen ja verenpaineeseen eri tavoin. Tutkijat selvittivät, missä iässä erilaiset vaikutukset ilmaantuvat ja onko tyttöjen kuukautiskierrolla merkitystä. Havaittiin, että pojat reagoivat kofeiiniin vahvemmin kuin tytöt. Sukupuol- ten väliset erot tulivat esiin murrosiän jälkeen, eivät sitä ennen. Tytöillä ilmeni murrosiän jälkeen reagointieroja kuukautiskierron eri vaiheissa: sydämenlyönnit hidastuivat etenkin luteaalivaiheen keskipaikkeilla, ja verenpaine kohosi enemmän follikulaarisen vaiheen puolivälissä. Tutkimuksessa keskityttiin pelkästään kofeiinin fyysisiin vaikutuksiin. Tulevissa tutkimuksissa selvitetään, missä määrin sukupuolten välisiin eroihin vaikuttavat fysiologiset tekijät, kuten steroidihormonivalmisteet, tai psykososiaaliset tekijät, kuten vertaisryhmän kofeiinin käyttö sekä suurempi autonomia tai kontrolli juomia ostettaessa. Lähde: Temple, J. L. & Ziegler, A. M. & Graczyk, A. & Bendlin, A. & Sion, T. & Vattana, K. (2014). Cardiovascular responses to caffeine by gender and pubertal stage. – Pediatrics 16.6. DOI: 10.1542/peds.2013-3962. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Sekä aktiivinen että passiivinen tupakointi heikentävät kuuloa Vuosina 2007–2010 toteutetun brittitutkimuksen mukaan tupakoijilla on noin 1,15 prosenttia suurempi riski kuulon huononemiseen kuin ei-tupakoivilla. Passiivinen tupakointi lisäsi riskiä 1,28 prosenttia. Tutkimukseen osallistui 164 770 britannialaista aikuista, jotka olivat iältään 40–69 vuotta. Passiivisen tupakoinnin suurempi riski saattoi johtua siitä, että tupakoijia verrattiin sekä täysin tupakoimattomiin että passiivisesti tupakoiviin, kun taas passiivitupakoijia verrattiin vain ei-tupakoijiin. Tupakointi on melko yleistä, joten se on merkittävä kuulo-ongelmien riskitekijä. Mitä enemmän savukkeita kuluu viikossa ja mitä kauem- min henkilö polttaa, sitä pahemmat ovat seuraukset. Tupakoinnin ja kuulon välinen yhteys ei ole vielä selvä, mutta useilla tupakoijilla on myös sydänsairaus. Ei tiedetä, vaikuttavatko tupakansavun myrkyt suoraan kuuloon vai aiheuttaako tupakointiin liittyvä sydänsairaus kuuloon heijastuvia muutoksia. On mahdollista, että molemmilla seikoilla on vaikutusta kuuloon. Tutkimus viittaa siihen, että kuulon heikkeneminen ikääntymisen myötä ei ole väistämätöntä, vaan siihen on mahdollista vaikuttaa omalla toiminnalla. Tupakoinnin lopettaminen ja tupakansavulle altistumisen välttäminen edistävät kuulon säilymistä. Lähde: Dawes, P. & Cruickshanks, K. J. & Moore, D. R. & Edmondson-Jones, M. & McCormack, A. & Fortnum, H. & Munro, K. J. (2014). Cigarette smoking, passive smoking, alcohol consumption, and hearing loss. – Journal of the Association for Research in Otolaryngology 4, s. 663–674. DOI: 10.1007/s10162-014-0461-0. 8 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA UUTTA: PERHEKESKEINEN SAATTOHOITOKOULUTUS, 10 + 10 op, Helsinki Koulutus on tarkoitettu parantumattomasti sairaiden hoitoon (esim. saattohoitoon) osallistuvalle hoitohenkilökunnalle, lääkäreille, sosiaalityöntekijöille ja psykologeille. Koulutus antaa osallistujille tietoa vakavan sairauden ja kuoleman vaikutuksista kohdata ja käsitellä luopumista, menetystä, kuolemaa ja surua. Se auttaa myös tukemaan parantumattomasti sairaita ja heidän läheisiään kuoleman lähestyessä. Koulutus alkaa tammikuussa 2015. Kouluttajat: Sanna Aavaluoma, perhepsykoterapeutti (VET), paripsykoterapeutti (ET) Florence Schmitt, perhepsykoterapeutti (VET), yksilöpsykoterapeutti (ET) Matti-Pekka Virtaniemi, teologian lisensiaatti, sairaalapappi, väitöskirjatutkija PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 perheeseen. Koulutus vahvistaa kykyä Lisätiedot kotisivuiltamme. 9 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA RYHMÄNOHJAAJAKOULUTUS, 20 op, Hämeenlinna 2015 PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Koulutus on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, kasvatusalalla toimiville sekä seurakuntien ja järjestöjen työntekijöille, jotka työssään ohjaavat ryhmiä. Koulutus on vuoden kestoinen ryhmäprosessi, jossa luentojen ja käytännön ryhmäkokemuksen kautta jäsennetään jäsennetään ryhmäilmiöitä, ryhmäprosessia ja ryhmän ohjaamisen taitoja. Koulutus rakentuu lähiopetuspäivistä (14 päivää), verkko-opinnoista, kirjallisista tehtävistä, luettavasta kirjallisuudesta, oppimispäiväkirjan kirjoittamisesta sekä pienimuotoisesta kirjallisesta päättötehtävästä. Kouluttajat: Sanna Aavaluoma, perhepsykoterapeutti (VET), paripsykoterapeutti (ET), psykodraamaohjaaja, työnohjaaja Tarja Tammelin, psykodraamaohjaaja, työnohjaaja, viestintäkouluttaja Ohjelma 28.–29.1.2015 Sanna Aavaluoma & Tarja Tammelin Orientaatio opiskeluun Ryhmän aloittaminen Ryhmän suunnittelu, käynnistäminen ja kannattelu 18.–19.2.2015 Sanna Aavaluoma Ryhmän kehityskaari ja ryhmäprosessi Ryhmän haasteet ja mahdollisuudet 18.–19.3.2015 Tarja Tammelin Ryhmä vuorovaikutustaitojen ja psyykkisen kasvun ympäristönä Ohjaajan perustaidot 20.–21.5.2015 Sanna Aavaluoma Ryhmän ohjaajan roolit Erilaiset ryhmämuodot Eri-ikäiset ryhmäläisinä 19.–20.8.2015 Tarja Tammelin Ryhmä koulutuksen ja työnohjauksen ympäristönä Toiminnalliset menetelmät ja sosiometria ryhmäprosessin vahvistajina 21.–22.10.2015 Sanna Aavaluoma Ryhmä psykoterapian ja vertaistuen ympäristönä Ryhmädynamiikka ja erilaiset ryhmäilmiöt Erilaiset kriisit ja konfliktit ryhmissä 9.–10.12.2015 Sanna Aavaluoma & Tarja Tammelin Ryhmän lopettaminen Päätösseminaari Lisätiedot Sanna Aavaluoma, [email protected] tai puh. 010 231 0332 10 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA RYHMÄNOHJAAJAN TYÖKALUPAKKI -KOULUTUS, 6 h Koulutuspäivässä opiskellaan käytännönläheisesti ryhmänohjauksen perustaitoja ja –tietoja. • ryhmän elinkaari ja ryhmäprosessi • ryhmäilmiöt • puolustusmekanismit ryhmässä • ryhmäprosessin haasteita ja erityiskysymyksiä Koulutusajankohdat ja paikkakunnat Torstai 25.9.2014 Tiistai 30.9.2014 Tiistai 14.10.2014 Tiistai 4.11.2014 Keskiviikko 26.11.2014 klo klo klo klo klo 9–15, 9–15, 9–15, 9–15, 9–15, Kerava Jyväskylä Helsinki Hämeenlinna Kouvola Lisätiedot kotisivuiltamme. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 • konfliktit, vastustus ja ristiriidat 11 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Kuiskauksia PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Psykoterapian ratkaisu vanhustenhuoltoon Me kaikki vanhenemme. Vanhat ihmiset elävät vanhemmiksi kuin ennen. Vanhoja ihmisiä on väestössä yhä enemmän. Kun olin lapsi, mummuni oli aina MUMMU. Nutturapäinen, hartiahuiviin sonnustautunut, kävelykepin avulla hitaasti kävelevä mummu, joka osallistui aina lapsenlapsien hoitoon. Hän kuoli ennen 70-vuotissyntymäpäiväänsä. Nykyajan mummut ja vaarit ovat työelämään ja harrastuksiin osallistuvia aktiivisia senioreita, jotka hoitavat lastenlapsiaan silloin, kun se sopii heidän aikatauluunsa. Vuosina 1975–77 syntyneistä naisista noin joka viides elää todennäköisesti vähintään 100-vuotiaaksi, miehistä joka viides vähintään 95-vuotiaaksi. Mitä tästä seuraa? Psykoanalyytikko E. Erikson kuvasi ihmiselämän kahdeksan kehityksellistä kriisiä, joiden ratkaisuna syntyvät psyykkiset perusvoimat: toivo, tahdonvoima, tarkoituksellisuus, pätevyys, uskollisuus, rakkaus, huolenpito ja viisaus. Näiden perusvoimien taustalla olevia koko elämänkulun ajan tasapainoa etsiviä vastapareja ovat perusluottamus–perusepäluottamus, itsenäisyys–häpeä/ epäily, aloitteellisuus–syyllisyys, ahkeruus–alemmuudentunto, identiteetti–identiteettihämmennys, intimiteetti–eristyneisyys, generatiivisuus–lamautuminen sekä integraatio–epätoivo. Näiden vastakohtaparien välinen tasapaino ilmaisee sen, miten ihminen on kunkin kehityskriisin selvittänyt. Ikääntymiseen liittyy kolme ydinpelkoa. Ne ovat riippuvaisuutta, yksinäisyyttä ja kuolemaa kohtaan koetut pelot. Kun ihminen havahtuu huomaamaan oman elämänsä rajallisuuden ja kuoleman lähestymisen, hän joutuu arvioimaan uudelleen omaa elettyä elämäänsä, halusipa sitä tai ei. Pitkä elämä mahdollistaa parhaimmillaan myös aktiivisen vanhaksi kasva- 12 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Kuiskauksia aikaisempi. Vanhainkoteihin turvallisiin yhteisöihin pääsi asumaan, kun kotona oli vaikea selviytyä. Tänä päivänä vanhusten etuna pidetään kotihoidon jatkumista mahdollisimman pitkään. Se saattaa kuitenkin käytännössä tarkoittaa, että yksinäisten ja muista ihmisistä eristyksissä elävien vanhusten määrä lisääntyy. Kotihoito piipahtaa heidän luonaan 10 minuutin kotikäynneillä tarkistamassa, onko asiakas vielä elossa. Tällä ”hoitofilosofialla” yhteiskuntamme vahvistaa vanhuksien yksin pärjäämisen vaatimusta ja tuottaa häpeää koetusta avuntarpeesta. Psykoterapiaprosessissa ihmiset työstävät psykoterapeutin avulla näitä elämänsä kasvukriisejä ja niiden estymiä. Elämän haasteet eivät lopu vanhuudessakaan. Vanhenevan ihmisen läheiset suhteet ja elämäntilanteet kriisiytyvät kuten nuorempienkin. Ikääntyessä elämän aikaisemmat kriisit voivat lisäksi aueta uuteen tarkasteluun. Psykoterapeutti voi terapiassa tulla uudeksi kehitysobjektiksi, jonka avulla ihminen voi vahvistaa perusluottamuksen tunnetta elämää ja toisia ihmisiä kohtaan. Onnistuessaan elämä ja psykoterapia auttavat ihmistä kasvamaan psyykkisesti niin, että hän voi ottaa apua ja hoivaa vastaan kokematta turhaa syyllisyyttä tai häpeää. Psykoterapialla voidaan paitsi hoitaa myös ehkäistä ennalta monia psyykkisiä ongelmia. Psykoterapian tarjoaminen kaikille sitä tarvitseville ihmisen elämänkulun aikana mahdollistaisi onnellisemman vanhuuden, jossa voisi kokea hyviä hoivan hetkiä myös silloin, kun se edellyttää ympärivuorokautista hoivaa. Sanna Aavaluoma on psykoterapeutti, joka on tehnyt työtä työikäisten ja ikääntyneiden muistisairaiden kanssa vuodesta 2000. Hän uskoo psykoterapian mahdollistavan paremman elämänlaadun elämän loppuun saakka. Aavaluoma kirjoittaa parhaillaan kirjaa Muistisairaan psykoterapia ja psykoterapeuttinen hoito, joka ilmestyy syksyllä. Tällä palstalla instituutin asiantuntijakouluttajat kertovat ajatuksiaan työstä, elämästä ja ihmisestä. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 misen prosessin, jossa ihmisen on mahdollista ratkaista nämä kehityskriisit ja saada oma elämäntarinansa mielensisäiseksi yhtenäiseksi tarinaksi. Tällöin eletyn elämän uudelleen arviointi tuottaa tyydytyksen ja kiitollisuuden tunteita sitä hyvää kohtaan, jota kokee elämän antaneen kaikista haasteistaan huolimatta. Kaikki ihmiset eivät halua erityisemmin pohtia elettyä elämäänsä. Psyykkiset haasteet saatetaan ohittaa tai kieltää. Jokainen ratkaisematon kehityskriisi tulee kuitenkin vanhuudessa uudelleen vastaan. Ratkaisemattomat haasteet herättävät ahdistusta ja muita psyykkisiä ongelmia. Pahimmillaan yksilö pettyy elämäänsä ja katkeroituu. Mikäli ihminen sairastuu muistisairauteen, joka heikentää hänen kykyään kohdata psyykkisiä haasteita ja rauhoittaa omaa mieltään, on seurauksena niin kutsuttuja käytösoireita. Ne ovat haastavaksi koettua käytöstä, johon on vaikea löytää helpotusta. Ikääntyminen tuottaa vääjäämättä erilaisia sairauksia ja toimintakyvyn huononemista. Molemmat muutokset edellyttävät vanhenevalta ihmiseltä paitsi luopumisen taitoa myös kykyä ottaa vastaan konkreettista apua. Jos Eriksonin kuvaamat kehityshaasteet ja niiden myötä syntyvät psyykkiset perusvoimat ovat jääneet saavuttamatta, ihminen elää epäluottamuksen ja epäluulon värittämässä sisäisessä maailmassa. Siinä avun tarvitseminen merkitsee heikkoutta ja häpeää. Muistisairaiden hoitoon validaatioterapian kehittänyt Naomi Feil on todennut, että ihmiset, jotka ovat ratkaisseet Eriksonin kehityshaasteet, eivät tarvitse muistisairaina validaatiota. He validoivat itse itseään. Haastavimmat kysymykset vanhustenhoidossa aiheuttavat ne, jotka elämänsä aikana ovat kieltäneet psyykkisen työn merkityksen. He ovat niitä, jotka eivät ole varhaislapsuudessaan saaneet riittävää psyykkistä kannattelua ja hoivaa. Heistä oma avuttomuus ja haavoittuvuus on kauhistuttavaa ja hoidon vastaanottaminen häpeällistä. Kun ihmiset kuolivat nuorempina kuin nykyisin, ei tämän prosessin loppuun saattaminen tai sen kesken jääminen saanut nykyisiä mittasuhteita. Kodin ulkopuolisen hoidon tarve ennen kuolemaa oli lyhyt- 13 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Psykososiaalinen työsuojelu Hymyillen työtäs tee… Useimmissa organisaatioissa, erityisesti ihmissuhdetyön kentällä, on olemassa implisiittisiä tai eksplisiittisiä sääntöjä siitä, kuinka työpaikalla saa ilmaista tunteita. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Piia Nurhonen Nämä säännöt kertovat tunneilmaisun standardin: millaiset tunteet ovat sallittuja, ja kuinka niitä on sopivaa ilmaista muille. Yleensä työntekijöiden odotetaan palvelevan asiakkaita ja tekevän muutkin työnsä hymy kasvoillaan. Tähän odotukseen sisältyy kehotus ilmaista myönteisiä tunteita ja velvoite piilottaa kielteisiä tunteita. Tämänkaltaisilla tunneilmaisusäännöillä on tutkimuksen mukaan myönteisiä vaikutuksia muun muassa asiakastyytyväisyyteen. Mutta miten säännöt vaikuttavat työntekijöiden jaksamiseen? Tutkimuksessa ovat perinteisesti korostuneet tunneilmaisusääntöjen kielteiset vaikutukset työntekijöiden jaksamiseen. Huomio on ollut ennen kaikkea siinä, että tunneilmaisusäännöt edellyttävät tosiasiassa koettujen tunteiden torjumista. Yhteyksiä on löydetty esimerkiksi työuupumukseen sekä työtyytyväisyyden vähenemiseen. Joissakin tutkimuksissa on tosin painotettu myös tunneilmaisusääntöjen mahdollisia myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi Ashforth ja Humphrey korostavat, että tunneilmaisusäännöt tekevät työpaikan vuorovaikutuksesta ennakoitavampaa ja ne auttavat työntekijöitä välttämään kiusallisia ristiriitatilanteita. Uudemmassa tutkimuksessa on alettu tehdä eroa kielteisten (torju ja piilota kielteiset tunteet) ja myönteisten (ilmaise myönteisiä tunteita) tunneilmaisusääntöjen ja niiden vaikutusten välille. Kielteisten tunneilmaisusääntöjen on todettu lisäävän tunteiden torjumista, joka on tunteiden säätelykeinona varsin tehoton. Tunnetutkimuksen puolelta tiedetään, että vaikka torjunta vähentää tunteen ilmaisua, se ei vähennä koetun tunteen intensiteettiä vaan voi jopa vahvistaa sitä. Lisäksi tunteen torjuminen sitoo kognitiivisia voimavaroja ja häiritsee vuorovaikutusta. Kielteisten tunteiden tukahduttamisen on huomattu olevan yhteydessä esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen, depressio-oireisiin ja emotionaaliseen kuormitukseen. Kielteiset tunneilmaisusäännöt voidaankin nähdä työn vaatimuksena, joka saa aikaan stressiä ja voimavarojen vähenemistä ja joka saattaa johtaa jopa emotionaaliseen uupumukseen. Myönteiset säännöt voimavarana Myönteisiä tunneilmaisusääntöjä voidaan pitää työn voimavarana, joka motivoi useasta eri syystä. Myönteisten tunteiden ilmaisu on ensinnäkin tehokas keino vaikuttaa siihen, miten muut ilmaisijan näkevät. Myönteisiä tunteita ilmaisevat saavat enemmän myönteistä palautetta, ja he herättävät muissa luottamusta. Myönteisten tunteiden ilmaisu on lisäksi yhteydessä siihen, miten tyytyväinen ihminen on elämäänsä. Useissa tutkimuksissa on huomattu, että työntekijän ilmaisemat myönteiset tunteet lisäävät asiakkaiden myönteisiä tunteita. Myönteisten tunneilmaisusääntöjen ansiosta vuorovaikutustilanteet ovat miellyttäviä, mikä johtaa myön- 14 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ teisiin seurauksiin, kuten parantuneeseen myyntiin ja entistä tyytyväisempiin asiakkaisiin. Kun työntekijä pyrkii ilmaisemaan itseään myönteisesti, se voi vaikuttaa myönteisesti koettuihin tunteisiin. Kun ihmistä pyydetään ilmaisemaan tiettyä tunnetta, se saa aikaan fyysisiä ja emotionaalisia vasteita, jotka vastaavat tätä tunnetta. Augustine ja Hemenover huomasivat meta-analyysissaan, että ”näyttele onnellista” oli kaikkein tehokkain tunteiden säätelystrategia. Myönteiset tunneilmaisusäännöt on tutkimuksissa yhdistetty työtyytyväisyyteen, organisaation omaksi kokemiseen ja työhön sitoutumiseen. Myönteisiä ja kielteisiä kehiä Ybema ja van Dam tutkivat myönteisten ja kielteisten tunneilmaisusääntöjen vaikutuksia työhyvinvointiin kolmella eri aineistolla. Ensimmäiseen kuului 480 myynnin työntekijää, toiseen 399 terveydenhuollon työntekijää ja kolmanteen 220 opetusalan työntekijää. Tutkimuksen kaikissa aineistoissa työntekijät, jotka tunsivat velvollisuudekseen piilottaa kielteisiä tunteita, raportoivat enemmän emotionaalista uupumusta. Työntekijät, jotka taas kokivat ympäristön painostavan myönteisten tunteiden ilmaisuun, raportoivat enemmän työtyytyväisyyttä. Tutkijoiden mukaan kielteisiin tunneilmaisusääntöihin liittyy noidankehä, jossa työntekijän yritys pitää tunteensa piilossa ei heikennä tunnetta vaan voi vahvistaa sitä. Tämä saattaa johtaa muistiongelmiin, vetäytymiseen sekä kognitiiviseen ja emotionaaliseen väsymykseen. Myönteisiin tunneilmaisusääntöihin taas liittyy myönteinen emotionaalinen kierre, jossa työntekijän pyrkimys ilmaista myönteisiä tunteita johtaa myönteisten tunteiden, energisyyden ja tehokkuuden vahvistumiseen. Kun työntekijä omaksuu energisen ja iloisen tilan, hän myös samanaikaisesti alkaa tuntea itsensä iloisemmaksi ja energisemmäksi. Hän saa kollegoiltaan ja asiakkailtaan enemmän tukea ja myönteistä palautetta, minkä seurauksena hänen tyytyväisyytensä työhön lisääntyy. Työpaikkojen tunneilmaisusäännöt voivat joko edistää tai heikentää työntekijöiden työhyvinvointia ja motivaatiota. Organisaatioissa olisikin paikallaan pohtia, millaisia (joko ääneen lausuttuja tai lausumattomia) tunneilmaisusääntöjä yhteisössä vallitsee ja kuinka asianmukaisia ne ovat. Onko esimerkiksi tarkoituksenmukaista piilottaa suru, jonka asiakkaan loukkaus työntekijässä herättää? Kielteisiä tunteitakin voi ilmaista monin eri tavoin, joista osa rakentaa paitsi meitä myös muita – sekä suhteita. Lähteet ja lisätietoa • Tunneilmaisusääntöjen myönteiset vaikutukset organisaation näkökulmasta • Dunn, E. W. & Biesanz, J. C. & Human, L. J. & Finn, S. (2007). Misunderstanding the affective consequences of everyday social interactions: The hidden benefits of putting one’s best face forward. – Journal of Personality and Social Psychology 92, s. 990–1005. • Pugh, S. D. (2001). Service with a smile: Emotional contagion in the service encounter. – Academy of Management Journal 27, s. 497–510. • Rafaeli, A. & Suttone, R. I. (1987). Expression of emotion as part of the work role. – Academy of Management Review 12, s. 23–37. • Tsai, W.-C. (2001). Determinants and consequences of employee displayded positive emotions. – Journal of Management 27, s. 497–512. • Tsai, W.-C. & Huang, Y.-M. (2002). Mechanisms linking employee affective delivery and customer behavioral intentions. – Journal of Applied Psychology 87, s. 1001–1008. • Tunneilmaisusääntöjen kielteiset vaikutukset työntekijöiden jaksamiseen • Brotheridge, C. M. (2006). A review of emotional labour and its nomological network: Practical and research implications. – Ergonomia: An International Journal of Ergonomics and Human Factors 4, s. 295–309. • Brotheridge, C. M. & Grandey, A. A. (2002). Emotional labor and burnout: Comparing two perspectives of ’people work’. – Journal of Vocational Behaviour 60, s. 17–39. • Goldberg, L. & Grandey, A. A. (2007). Display rules versus display autonomy: Emotion regulation, emotional exhaustion and task performance in a call center simulation. – Journal of Occupational Health Psychology 12, s. 301–318. • Grandey, A. A. (2000). Emotion regulation in workplace: A new way to conceptualize emotional labor. – Journal of Occupational Health Psychology 5, s. 50–110. • Grandey, A. A. (2003). When ’the show must go on’: Surface acting and deep acting as determinants of emotional exhaustion and peer-rated service delivery. – Academy of Management Journal 46, s. 86–96. • Hochshild, A. R. (1983). The managed heart: Commercialization of human feeling. Berkeley: University of California Press. • Zapf, D. (2002). Emotion work and psychological well-being: A review of the literature and some conseptual considerations. – Human Resource Management Review 12, s. 237–268. • Tunneilmaisusääntöjen myönteiset vaikutukset työntekijöiden jaksamiseen • Ashforth, B. E. & Humphrey, R. H. (1993). Emotional labor in service roles: The influence of identity. – Academy of Management Review 18, s. 88–115. • Ybema, J. F. & van Dam, K. (2014). The importance of emotional display rules for employee well-being: A multi-group comparison. – The Journal of Positive Psychology: Dedicated to futhering research and promoting good practice 4, s. 366–376, DOI: 10.1080/17439760.2014.898319. • Kielteiset ja myönteiset tunneilmaisusäännöt • Brotheridge, C. M. & Lee, R. T. (2003). Development and validation of emotional labour scale. – Journal of Occupational and Organizational Psychology 76, s. 365–379. • Diefendorff, J. M. & Richard, E. M. (2003). Antecedents and consequences of emotional display rule perceptions. – Journal of Applied Psychology, 88, s. 284–294. • Schaubroeck, J. & Jones, J. R. (2000). Antecedent of workplace emotional labor dimensions and moderators of their effects on physical symptoms. – Journal of Organizational Behavior 21, s. 163–183. • Ybema, J. F. & van Dam, K. (2014). The importance of emotional display rules for employee well-being: A multi-group comparison. – The Journal of Positive Psychology: Dedicated to futhering research and promoting good practice 4, s. 366–376. DOI: 10.1080/17439760.2014.898319. • Tunteiden torjuminen • Aldao, A. & Nolen-Hoeksema, S. & Schweizer, S. (2010). Emotion-regulation strategies across psychopatology: A meta-analytic review. – Clinical Psychology Review 30, s. 217–237. • Augustine, A. A. & Hemenover, S. H. (2009). On the relative effectiveness of affect regulation strategies: A meta-analysis. – Cognition and Emotion 23, s. 1181–1220. • Butler, E. A. & Egloff, B. & Wilhelm, F. H. & Smith, N. C. & Erickson, E. A. & Gross, J. J. (2003). The social consequences of expressive suppression. – Emotion 3, s. 48–67. • Gross, J. J. (2002). Emotion regulation: Affective, cognitive and social consequences. – Psychophysiology 39, s. 281–291. • Gross, J. J. & John, O. P. (2003). Individual differences in two emotion regulation processes: Implications for affect, relationships and well-being. – Journal of Personality and Social Psychology 64, s. 970–986. • Gross, J. J. & Levenson, R. W. (1997). Hiding feelings: The acute effects of inhibiting negative and positive emotion. – Journal of Abnormal Psychology 106, s. 95–103. • Myönteisten tunteiden ilmaisu • Augustine, A. A. & Hemenover, S. H. (2009). On the relative effectiveness of affect regulation strategies: A meta-analysis. – Cognition and Emotion 23, s. 1181–1220. • Diefendorff, J. M. & Richard, E. M. (2003). Antecedents and consequences of emotional display rule perceptions. – Journal of Applied Psychology 88, s. 284–294. • Gountas, S. & Ewing, M. T. & Gountas, J. I. (2007). Testing airline passengers’ responses to flight attendants’ expressive displays: The effect of positive affect. – Journal of Business Research 60, s. 81–83. • Gross, J. J. (2002). Emotion regulation: Affective, cognitive and social consequences. – Psychophysiology 39, s. 281–291. • Gross, J. J. & John, O. P. (2003). Individual differences in two emotion regulation processes: Implications for affect, relationships and well-being. – Journal of Personality and Social Psychology 64, s. 970–986. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Psykososiaalinen työsuojelu 15 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Psykososiaalinen työsuojelu Taiteesta työhyvinvointia Kulttuurilähtöisten työhyvinvointipalvelujen kehittäminen hakee uomiaan Suomessa. Historian ja nykytaiteen museon Aboa Vetus & Ars Novan ja Turun kaupungin vanhuspalveluiden kotihoidon toteuttamasta hankkeesta ”Taide jää mieleen” voi ammentaa ideoita myös muihin työyhteisöihin. Piia Nurhonen Säännöllinen museoissa, elokuvissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä käyminen edistää hyvinvointia. Näin kertoo ruotsalaisen Boinkum Bensson Konlaanin väitöstutkimus vuodelta 2001. Kulttuurin myönteiset hyvinvointivaikutukset on huomioitu Suomessa opetusministeriön strategisissa linjauksissa. ”Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia” ‑toimintaohjelman kolmesta painopistealueesta yksi on työhyvinvoinnin kehittäminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Käytännön kokemuksia ja sovelluksia kulttuuri- ja työhyvinvointipalvelujen yhteistyömuodoista on kuitenkin vielä niukalti. Aboa Vetus & Ars Nova ‑museon sekä Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vuonna 2012 toteut- tamassa yhteistyöhankkeessa oli tavoitteena ylläpitää ja edistää kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointia nykytaiteen äärellä. Hankkeeseen osallistuivat yhden kotihoidon lähipalvelualueen työntekijät työyhteisönä. Hankkeessa etsittiin uusia näkökulmia työyhteisönä olemiseen ja työntekijöiden arkirutiineihin museoympäristöstä ja nykytaiteesta. Turun kaupungin ohella hanketta rahoitti Työsuojelurahasto. Hankkeen tavoitteena oli erityisesti lisätä työyhteisön kokemaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä. Samalla haluttiin kannustaa työntekijöitä luovuuteen ja itsensä toteuttamiseen sekä työssä että vapaalla. Kotihoidon työntekijät tekivät 16 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ vuorotyötä ja näkivät toisiaan vain ohimennen. Työyhteisö koostui kahdesta tiimistä, joista toinen työskenteli palvelutalossa ja toinen lähialueella asuvien asiakkaiden parissa. Museoon kesken työpäivän Osallistujat kokoontuivat kerran kuukaudessa museotapaamisiin. Näillä vajaan kolmen tunnin mittaisilla tapaamisilla työntekijät saivat mahdollisuuden tutustua nykytaiteeseen ja kokeilla taideohjaajan opastuksella erilaisia taiteen kokemisen tapoja. Museokäynnit kokosivat tiimit yhteen ja tarjosivat mahdollisuuden yhteishengen lujittamiseen. – Museotapaamiset antoivat tilaisuuden työtoverin rauhalliseen kohtaamiseen: museossa ammattinimikkeellä tai sillä, mihin tiimiin kuuluu, ei ollut merkitystä. Työtoverin saattoi kohdata ”kokonaisena”, hankkeen toteuttajat kirjoittavat loppuraportissa. Näyttelykokemuksia jaettiin puhumisen ja tekemisen keinoin. Jokainen tapaaminen suunniteltiin oman teeman ympärille. Aiheet valikoituivat museossa esillä olevasta taiteesta ja museoympäristöstä. Tavoitteena oli tarjota osallistujille aikaa ja tilaa nykytaiteen kohtaamiseen sekä rohkaista löytämään itselle sopivia tapoja olla tekemisissä nykytaiteen kanssa. Työntekijät täyttivät lisäksi päiväkirjaa tapaamisten herättämistä tuntemuksista. Katsomisen lisäksi työntekijät pääsivät tekemään myös omilla käsillään. Hanke huipentui ”Mieleni maut” ‑näyttelyyn, joka toteutettiin yhteistyössä eteläkorealaisen performanssitaitelijan Mary Hyunhee Songin kanssa. Työyhteisö tiivistyi Hankkeen vaikutuksia työhyvinvointiin seurattiin kymmenkohtaisella kyselyllä, johon osallistujat vastasivat hankkeen alussa ja lopussa. Kysymykset keskittyivät vastaajien kokemaan työhyvinvointiin ja terveydentilaan, työtyytyväisyyteen ja innovatiivisuuteen sekä työyhteisön yhteisöllisyyteen ja työilmapiiriin. Työyhteisöltä kerättiin lisäksi palautetta itse hankkeesta. Käytettyjen mittareiden perusteella yksilötason työhyvinvoinnissa ei tapahtunut merkittävää muutosta. – Yksi syy tähän voi olla, että työyhteisö voi lähtökohtaisesti hyvin. Toisaalta hankkeen tuottamat mahdolliset muutokset eivät välttämättä näy käytetyllä mittaristolla tai ne voivat tulla näkyväksi vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Työyhteisön tai yksittäisen työntekijän kannalta merkittävät muutokset eivät välttämättä näy absoluuttisesti missään mittarissa, toteuttajat huomauttavat. Kyselyssä oli silti yksi osio, jossa yksilöiden työhyvinvoinnissa näkyi selvää parannusta. Tässä kohdassa vastaajia pyydettiin arvioimaan luovuuden ja omien vahvuuksien käyttöä. Loppukartoituksessa kaikki vastaajat kokivat voivansa käyttää luovuutta ja henkilökohtaisia vahvuuksia työssään, kun alkukartoituksessa näin koki 73 prosenttia vastaajista. – Tulos on mielenkiintoinen hankkeen vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta. Onko taiteeseen tutustuminen ja sen parissa toimiminen auttanut tunnistamaan myös omaan työhön sisältyvän luovan puolen? Hankkeen tavoitteena ei ollut tuottaa hoitotyötä helpottavia työkaluja, mutta sen myötävaikutuksella syntyneet oivallukset ovat saattaneet avata näkökulmia omaan arkityöhön ja ammatti-identiteettiin, hankkeen toteuttajat pohtivat. Työntekijöiltä kootun palautteen perusteella osallistujat kokivat museokäynnit rentouttaviksi kiireisen työn arjen keskellä. Tapaamisia odotettiin etukäteen, joskin museokäyntien sovittaminen työn arkeen koettiin paikoitellen hyvinkin haastavaksi. – Erityisesti kiitosta sai työkavereiden tapaaminen eri ympäristössä. Tapaamiset olivat mahdollistaneet muista kuin työasioista keskustelemisen ja työyhteisöön tutustumisen. Työroolien kariseminen kannustaa kollegan tasavertaiseen kohtaamiseen, hankkeen vastuuhenkilöt kirjoittavat. Työyhteisötasollakin tapahtui vuoden aikana myönteisiä muutoksia. Loppukartoitukseen vastanneista 73 prosenttia oli samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että hanke oli tiivistänyt työyhteisöä, ja 80 prosenttia koki hankkeen antaneen voimavaroja työelämään. Arvio ryhmätyön laadusta oli kuitenkin heikentynyt verrattaessa alkutilanteeseen. Aboa Vetus & Ars Nova ‑museo jatkaa kulttuurilähtöisten työhyvinvointipalveluiden kehittäjänä vastaisuudessakin. Museo on järjestänyt kuluvan vuoden huhtikuusta alkaen työhyvinvointipalveluja eri yhteisöille. Palveluja on pilotoitu osana maaliskuussa alkanutta Euroopan sosiaalirahaston hanketta ”Virtaa museosta – museopalvelut varsinaissuomalaisten yritysten työhyvinvoinnin tukena”. Hankkeessa museopalveluiden työhyvinvointivaikutuksia kehitetään ja kartoitetaan kolmessa pilottiyrityksessä. Lue lisää taiteen yhteyksistä hyvinvointiin Arja Kinnarisen artikkelista. Lähde Liippo, L. & Pessi, E. & Ritvanen, J. (2013). Taide jää mieleen – taidemuseosta hyvinvointia kotihoidon työntekijöiden arkeen. Hankkeen loppuraportti. Lue lisää Hyyppä, M. T. & Liikanen, H.-L. (2005). Kulttuuri ja terveys. Helsinki: Edita. Konlaan, B. B. (2001). Cultural experience and health. The coherence of health and leisure time activities. Umeå: Umeå University. Liikanen, H.-L. (2010). Taiteesta hyvinvointia – ehdotus toimintaohjelmaksi 2010–2014. Helsinki: Opetusministeriö. Von Brandenburg, C. (2007). Taide ja työhyvinvoinnin edistäminen – tehokkuusajattelua vai elämänlaadun parantamista? – M. Bardy & R. Haapalainen & M. Isotalo & P. Korhonen (toim.), Taide keskellä elämää. Helsinki: Like. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Psykososiaalinen työsuojelu 17 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Psykososiaalinen työsuojelu Muistityössä erityisiä kuormitustekijöitä Muistisairaus aiheuttaa sairastuneelle ja hänen läheisilleen epäselvän ja hämärän traumaattisen menetyksen. Sen kanssa on kasvotusten myös muistityöntekijä. Piia Nurhonen 18 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Psykososiaalinen työsuojelu Koko perheen tunteet ja historia läsnä Muistikoordinaattorin työ on koko perheen tukemista sairauden aiheuttaman kriisin eri vaiheissa. Muistikoordinaattori ottaa vastaan sairastuneen ja tämän läheisten huolta, tuskaa, hämmennystä ja muita tunteita. Hän työskentelee perheissä, joissa ollaan kasvotusten traumaattisen menetyksen kanssa. Työhön liittyy näin myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen riski. Tunnekuormitukselta ei täysin voida välttyä. Kuormituksen rinnalla koetaan myös työniloa, kun voidaan olla avuksi vaikeassa tilanteessa. Kuormitusta on kuitenkin samanaikaisesti hyvä pyrkiä hallitsemaan. Muistiasiantuntijat ry:n koordinoimassa hankkeessa keskeisenä tunnekuormituksen hallintakeinona nostettiin esille sosiaalinen tuki ja työnohjaus. Hankkeeseen osallistui yhteensä 50 muistikoordinaattoria noin 30 kunnasta tai kuntayhtymästä. Vain yksi viidestä oli saanut työnohjausta. Koordinaattoreiden kokemus sosiaalisesta tuesta työpaikalla oli keskimäärin hyvä. Osa työskenteli kui- tenkin yksin ilman kollegaa. Moni toivoi mahdollisuutta keskustella omaan ammattiryhmään kuuluvan henkilön kanssa. Yksin tehtävässä työssä korostuvat päätöksenteon yksinäisyys ja asiantuntijatyön vastuullisuus. Tukea eettisesti tai tunneperäisesti kuormittavissa tilanteissa voi olla vaikea saada. Uhkaavissa tilanteissa yksintyöskentely herättää turvattomuutta. – Käytännössä työtehtävien jakaminen tai siirtäminen ei ole helppoa, jos työparia ei ole. Tämä voi aiheuttaa työntekijälle painetta suoriutua, jopa ylisuoriutua, yksin. Työntekijä voi kokea huolta asiakkaiden palvelun jatkuvuudesta ja tärkeiden tietojen siirtymisestä, jos hän esimerkiksi sairastuu, kirjoittavat hankkeen toteuttajat Mirva Virta, Maria Rautio ja Maisa Toljamo. Mihin yksi ihminen taipuu? Muistikoordinaattorin työssä on tärkeää kiinnittää huomiota myös työn rajaamiseen. Rajaamisen haasteet nousivat esille hankkeeseen osallistuneiden muistikoordinaattoreiden kokemuksissa. Koordinaattorit pitivät työlle asetettuja odotuksia suurina. – Tämä voi aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. Perustehtävä saattaa hämärtyä, kun joka puolelta tulee erityyppisiä toiveita. Muistikoordinaattorit ovat myös kokeneet, että työn kehittäminen on vaikeaa ilman päätäntävaltaa. Odotukset koskevat myös muistikoordinaattoritoiminnan taloudellista kannattavuutta, hankkeen toteuttajat arvioivat. – Muistikoordinaattorin työnkuva on laaja, ja se sisältää elementtejä niin sosiaalityöstä kuin terveydenhoitotyöstä. Työnkuvan painopiste vaihtelee kunnassa määritellyn työnkuvan mukaan sekä muistikoordinaattorin oman ammattitaustan ja työorientaation mukaan. Sosiaalityöstä tuttuja elementtejä työssä ovat asianajajuus, perheasiakkuus, sosiaalisten verkostojen vahvistamiseen tähtäävä työ sekä palvelujen ja etuuksien varmistaminen. Terveydenhuoltotyölle ominaisia elementtejä ovat muun muassa geriatrinen asiantuntemus, toimintakyvyn arvioinnit sekä somaattisen terveyden edistäminen ja seuranta. Kun nämä kaksi jo itsessään laajaa työkuvaa kohtaavat, on kohtuullista pohtia, missä laajuudessa yksi ihminen voi niitä samanaikaisesti toteuttaa, he jatkavat. Valtakunnalliset suositukset esittävät, että muistikoordinaattorin asiakasperheiden optimaalinen määrä on noin 50–60 perhettä. Esimerkiksi aikuissosiaalityössä ammattiliiton suositus on 35–50 käynnissä olevaa asiakastapausta työntekijää kohti. Hankkeeseen osallistuneiden muistikoordinaattoreiden asiakasmäärä oli keskimäärin 100. – On olemassa keinoja, joilla työntekijä itse voi vaikuttaa kiireen ja riittämättömyyden tunteisiin, kuten työn organisoiminen toisin tai oman asennoitumisen muuttaminen. Nämä keinot ovat kuitenkin rajallisia, PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Työhön muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä parissa liittyy työn kuormitusta ja tunnekuormaa lisääviä erityispiirteitä, joihin ei ole aiemmin kiinnitetty riittävästi huomiota. Suomen muistiasiantuntijoiden koordinoimassa hankkeessa ”Muistikoordinaattorin työn keskeiset vaatimukset ja voimavaratekijät” lisättiin tietoutta muistikoordinaattoreiden työn vaatimuksista ja voimavaroista. Hankkeen tuotoksena syntynyt kirja, Pintaa syvemmältä, hyödyttää muistikoordinaattoreiden ohella myös muita muistityön ammattilaisia. Muistikoordinaattoreiden ammattiryhmä on uusi. Koordinaattorit tekevät eheyttävää työtä kotona asuvien muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa. Työnkuva on laaja, ja siinä on elementtejä sekä sosiaali- että terveydenhuollon työtehtävistä. Lyhyesti voidaan sanoa, että muistikoordinaattori on kotona asuvan muistisairaan ihmisen hoitoketjun toimivuuden varmistaja. Työ sisältää vuorovaikutusta asiakkaiden, läheisten ja ammattilaisten kanssa. Muistityö on psyykkisesti vaativaa työtä. Työterveyspsykologi Eija Kallion mukaan muistikoordinaattorin työn haasteena on työskentely tilanteessa, jossa muistisairaus aiheuttaa sairastuneelle ja lähimmäisille ”epäselvän ja hämärän menetyksen” (ambigous loss). Sairastunut ihminen on läsnä fyysisesti, mutta henkisesti hän ei ole enää samanlainen kuin ennen. Psykologinen yhteys sairastuneeseen heikkenee. Vaativan erityistason psykoterapeutti Sanna Aavaluoma kuvaa muistisairautta monivaiheiseksi muutos- ja sopeutumisprosessiksi, jossa perheen sisäinen vuorovaikutus muuttuu. Perheenjäsenet saattavat reagoida sairastumiseen monin, yllättävinkin tavoin. Myös perhehistorian kipeät kokemukset voivat nostaa päätään. 19 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Psykososiaalinen työsuojelu jos työntekijöiden määrä on mitoitettu väärin. On hyvä muistaa, että jaksamisongelmiin puuttuminen kuuluu työturvallisuuslain mukaan työnantajalle ja esimiehelle, jos työntekijän todetaan kuormittuvan työssä terveyttään vaarantavalla tavalla, Virta, Rautio ja Toljamo muistuttavat. – Myös kunnan muiden toimijoiden toiminta vaikut- taa muistikoordinaattoreiden työhön. Kunnassa sovittu selkeä muistisairaan ihmisen hoitopolku ja vastuutahojen määrittely on muistikoordinaattoreiden kokemusten mukaan tärkeää oman työn hallinnan näkökulmasta. Mahdollisuus delegoida töitä helpottaa muistikoordinaattorin työtä. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta työtehtävien ja vastuiden jakamiseen, he jatkavat. Toimitus kommentoi Muistikoordinaattoreiden työn käytännöt ovat vasta syntymässä. Työkenttä on antoisa, mutta myös haastava ja kuormittava. Koordinaattorin työhön kaivataan kipeästi jäsennettyä systeemiä, joka auttaisi pitämään perheiden tilanteet hallussa. 100 perhettä yhden koordinaattorin vastuulla on kohtuuton määrä kannateltavia prosesseja. Suuren perhemäärän vuoksi joudutaan valitettavasti usein ”tulipalojen sammutteluun” eli menemään sinne, missä hätä on suurin. Perheissä muistikoordinaattorit kohtaavat akuutteja kriisitilanteita. Tähän haasteeseen vastaamiseksi he tarvitsevat ehdottomasti perhetyön lisäkoulutusta. Työssä jaksamisen kannalta on myös todella tärkeää, että kaikki koordinaattorit saavat säännöllistä työnohjausta. Muistisairauksien ja ikääntyneiden ihmisten lisääntyessä sekä muistihoitajia että muistikoordinaattoreita tarvitaan lisää jokaiseen kuntaan. Muistikoordinaattorin tehtävät Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt -asiantuntijasuosituksen mukaan muistikoordinaattorille kuuluvat seuraavat tehtävät: •diagnoosin jälkeisen tilanteen säännöllinen seuranta ja yhteistyö potilaiden ja perheiden kanssa •kokonaisvastuu kotona asumisen tukemisesta sairauden eri vaiheissa •palveluiden kartoittaminen ja räätälöityjen tukitoimien koordinointi •ongelmatilanteiden ennakointi, tunnistaminen ja ratkaisujen koordinointi •muistisairauksien hoitotyön koulutus •konsultaatiot ammattilaisten kanssa. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Muistiasiantuntijat ry:n mukaan muistikoordinaattorien työote vaihtelee sairauden eri vaiheissa. Alkuvaihe sisältää neuvontaa, ennakointia ja sopeutumisen tukemista. Tässä vaiheessa korostuvat toivon antaminen ja säilyneiden voimavarojen löytäminen. Sairauden vaikeammassa vaiheessa yhteistyö tiivistyy, on tunnepitoisempaa ja kokonaisvaltaisempaa. Tällöin tarvitaan konkreettista apua. Kotona asumisen riskit kasvavat, jolloin tulee ajankohtaiseksi arvioida, tarvitaanko hoitopaikkaa, ja jos tarvitaan, milloin sinne olisi tarkoituksenmukaista siirtyä. Työntekijä auttaa asiakasta ja läheisiä sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Muistikoordinaattorin työn erityispiirteitä •Työntekijä on asiakkaiden ja heidän läheistensä tukena diagnoosišokin käsittelyssä. •Hän työskentelee perheissä, joissa ollaan kasvotusten traumaattisen menetyksen kanssa. •Työhön kuuluu asiakkaan tilan kroonistumisen ja sairauden etenemisen seuraaminen. •Työssä ollaan läheisissä tekemisissä asiakkaan moniulotteisen (sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen) haavoittuvuuden kanssa. •Myötätuntokuorman ohella työtä rasittavat moninaiset eettiset ongelmat. Työntekijä joutuu ottamaan työssään kantaa esimerkiksi itsemääräämisoikeuteen liittyviin moniulotteisiin kysymyksiin. Lähde Virta, M. & Rautio, M. & Toljamo, M. (2013). Muistikoordinaattorin työ pintaa syvemmältä. Sukellus työhön, voimavaroihin ja vaatimuksiin. Hankkeen loppuraportti. Lue lisää Aavaluoma, S. (2011). Muistisairaus psyykkisenä prosessina. – H. Härmä & S. Granö (toim.), Työikäisen muisti ja muistisairaudet. Helsinki: WSOYpro. Aavaluoma S. (2011). Tähdenlentoja – Perhepsykoterapeuttinen näkökulma muistisairauksiin. Opinnäytetyö, vaativan erityistason perheterapiakoulutus 2009. 2. painos 2011. Omakustanne. Aavaluoma, S. & Tammelin, T. (2008). Muistisairaan läheisen kirja. Helsinki: Helsingin Alzheimer- yhdistys. Eloniemi-Sulkava, U. & Rahkonen, T. & Erkinjuntti, T. & Karhu, K. & Pitkälä, K. & Pirttilä, T. & Vuori, U. & Suhonen, J. (2010). Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys. –Suomen Lääkärilehti 39, s. 3144–3146. Eloniemi-Sulkava, U. & Savikko, N. (2009). Käytösoireista kärsivän muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen. – P. Voutilainen & P. Tiilikainen (toim.), Gerontologinen hoitotyö. Helsinki: WSOY. Sarvimäki, A. & Stenbock-Hult, B. (2010). Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys. – A. Sarvimäki & S. Heimonen & A. Mäki-Petäjä-Leinonen (toim.), Vanhuus ja haavoittuvuus. Helsinki: Edita. Toljamo, M. & Koponen, E. (2011). Muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukeminen. Opas toimeenpanijoille. Helsinki: Suomen muistiasiantuntijat . Toljamo, M. & Koponen, E. & Koivisto, R. (2011). Pieni opas muistimentorille. Helsinki: Suomen muistiasiantuntijat. 20 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA MUISTISAIRAANHOITO 2014 MUISTISAIRAANHOIDON ASIANTUNTIJAPÄIVÄT 27.–28.10.2014 Helsinki, Wanha Satama Asiantuntijapäivät kokoavat yhteen alan ammattilaisia, kuten • muistihoitajia • muistineuvojia • muistikoordinaattoreita • sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehiä • muistisairaiden hoitotyön ammattilaisia • muistisairaiden asioista kiinnostuneita henkilöitä eri sektoreilta. Päivien ohjelmassa on Suomen Psykologisen Instituutin kouluttajien, muistihoitajien ja muiden asiantuntijoiden luentoja sekä työpajoja ja valtakunnallista verkostoitumista muistisairaiden asialla. Luennoitsijoina toimivat mm. Sirkka-Liisa Kivelä, Seela Sella, Anna Pylkkänen, Sanna Aavaluoma… PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Tervetuloa mukaan Suomen Psykologisen Instituutin Muistisairaanhoidon asiantuntijapäiville Helsinkiin. Liity kollegojesi joukkoon ja tule mukaan pureutumaan ikäihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämisen ja muistisairauksien kokonaisvaltaisen hoidon kysymyksiin! Lue lisää osoitteesta www.psyk.fi/muistisairaanhoito2014. 21 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA MUISTIHOITAJAKOULUTUS SPI, 30 op Suomen laajin muistihoitajan opintokokonaisuus on vuoden kestoinen prosessikoulutus, joka koostuu lähiopetuspäivistä, Muistisairaanhoidon asiantuntijapäivistä, luettavasta kirjallisuudesta ja kirjallisista tehtävistä. Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotka päivittäisessä työssään kohtaavat muistisairaita ja heidän läheisiään. Koulutus antaa valmiudet toimia muistipoliklinikan PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 lääkärin työparina vaativissa muistihoitajan, -neuvojan tai -koordinaattorin tehtävissä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yksityisen sektorin palveluksessa. Syksyllä käynnistyvät ryhmät Oulussa ja Hämeenlinnassa. Lisätiedot kotisivuiltamme. 22 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA Uutuustuotteemme DemScreen® PROPACK advanced tarjoaa uusia, entistä monipuolisempia ja parempia välineitä muistisairauden seulontaan ja arviointiin. DemScreen® PROPACK advanced ratkaisee mm. seuraavan tavanomaisen kliinisen haasteen: Miten arvioida sellaisen ihmisen muistisairautta, jolla on alun perinkin poikkeavuutta kognitiivisissa toiminnoissa? Mukana myös kauan kaivatut testit erityistilanteisiin: – Kehitysvammaisen muistiseulonta – Heikkolahjaisen seulonta etenevän muistisairauden varalta – Muusta syystä luku- ja kirjoitustaidottoman muistiseulonta – Päihdedementiaa sairastavan tutkiminen muun muistisairauden varalta – Psykiatrisesti oireilevan muistitutkimus ja muistioireiden erotusdiagnostiikka Lisäksi tarjoamme korttisarjat ymmärtävämpään kohtaamiseen: – Tunne-, olo- ja tahtotilakortit – Asiat ja esineet ‑korttisarja Kehitä ammatillisuuttasi helposti tilaamalla DemScreen PRO osoitteesta www.muistisairaanhoito.fi. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Suomen Psykologinen Instituutti on maamme johtavia muistisairaanhoidon asiantuntijakoulutusorganisaatioita. Olemme nyt alan toimijoiden toiveesta koonneet uuden työvälinesalkun, joka sisältää ratkaisut moniin arviointiongelmiin. 23 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Lapset ja nuoret Syviä jälkiä Varhainen hoivan puute ja kaltoinkohtelu muuttavat lapsen aivoja ja käyttäytymistä. Arja Kinnarinen 24 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Lapset ja nuoret Hoivan puute ja aivojen kehitys Varhainen hoivan puute muuttaa lapsen aivoja ja käyttäytymistä. Hermosolujen välisiä yhteyksiä eli synapseja muodostuu aivoissa eniten varhaislapsuudessa. Kokemukset muovaavat hermoverkkoja joko vahvistaen tai heikentäen niitä. EEG-tutkimuksissa näkyy muutoksia laiminlyötyjen lasten aivojen sähköisissä toiminnoissa. Varhainen kaltoinkohtelu vaurioittaa autonomisen hermoston säätelemän puolustusjärjestelmän kehittymistä ja integroitumista osaksi persoonaa. Lisäksi se aiheuttaa pysyvän stressitilan, jolloin kortisolihormonin normaali eritys häiriintyy. Epänormaali kortisolin eritys voi heikentää lapsen fyysistä kasvua ja ilmetä muun muassa arvostelukyvyttömänä ystävällisyytenä kaikkia ihmisiä kohtaan. Joidenkin aivojen osien normaali kehitys estyy kaltoinkohtelun seurauksena. Laiminlyöty lapsi ei saa virikkeitä, jotka aktivoisivat tärkeitä alueita ja vahvistaisivat kognitiivisia polkuja. Tällöin ei-aktiivisten alueiden neuronien väliset yhteydet saattavat kuihtua olemattomiin. Vaurioiden vaikeusaste riippuu siitä, missä kehitysvaiheessa aivot ovat kaltoinkohtelun aikaan. Pahimmillaan varhaisen hoivan pitkäkestoinen ja karkea laiminlyönti voi aiheuttaa sen, että alkujaan terveestä lapsesta tulee pysyvästi kehitysvammaisen kaltainen. Emotionaaliset ja psykologiset haitat Kaikenlainen kaltoinkohtelu – fyysinen, seksuaalinen, psykologinen tai emotionaalinen väkivalta tai hoivan laiminlyönti – vaikuttaa lapsen emotionaaliseen ja psykologiseen hyvinvointiin ja saattaa johtaa käyttäytymisongelmiin. Seuraukset voivat ilmetä välittömästi tai vasta vuosia myöhemmin. Eri yksilöt reagoivat kaltoinkohteluun eri tavoin. Lapsi voi olla passiivinen ja vetäytynyt tai aktiivinen ja aggressiivinen. Hän voi sisäistää tai ulkoistaa vaikeudet. Kaltoin kohdelluilla lapsilla ilmenee monenlaisia ongelmia, joita ovat esimerkiksi huono itsetunto, masennus, ahdistuneisuus, traumanjälkeinen stressihäiriö, kiintymysvaikeudet, syömishäiriöt, itseä vahingoittava käyttäytyminen, heikko impulssikontrolli, raivokohtaukset, varastelu, itsensä rankaiseminen, empatian puute ja mielenterveyshäiriöt. Lapset, joiden kiintymyssuhde huoltajiin on turvaton, voivat menettää luottamuksensa kaikkiin aikuisiin. Tällöin he ovat vastahakoisia oppimaan näiltä. Heidän voi olla vaikea ymmärtää toisten tunteita ja säädellä omia tunteitaan. Tällaisilla lapsilla saattaa olla myös hankaluuksia luoda ja ylläpitää suhteita vertaisiinsa. Kaltoinkohtelu altistaa lisäksi nuoret väkivallalle, päihteidenkäytölle ja muulle haitalliselle käytökselle, kuten nuorisorikollisuudelle ja teiniraskauksille. Somaattisten sairauksien riski Uusimpien tutkimusten mukaan huonosti kohdelluilla lapsilla on suurentunut riski sairastua myös moniin sellaisiin sairauksiin, joita ei tavallisesti liitetä kaltoinkohteluun. Tällaisia ovat esimerkiksi sydänsairaudet, syöpä sekä krooniset keuhko- ja maksasairaudet. Näiden sairauksien ja kaltoinkohtelun välisenä linkkinä saattaa toimia masennus, joka voi heikentää immuunijärjestelmää ja johtaa riskikäyttäytymiseen, kuten tupakointiin, päihteidenkäyttöön ja ylensyömiseen. Vaikka laiminlyötyjen lasten riskit ovat suuret, tilanne ei ole toivoton. Useimmista, etenkään lievemmin kaltoin kohdelluista, ei tule rikollisia eikä päihteidenkäyttäjiä. Lapsen ikä ja kehitysaste sekä kaltoinkohtelun vakavuus ja pitkäkestoisuus vaikuttavat seurauksiin. Lisäksi on olemassa sekä lapseen itseensä että ympäristöön liittyviä suojaavia tekijöitä. Sellaisia ovat esimerkiksi lapsen henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten optimismi, hyvä itseluottamus, korkea älykkyys ja toiveikas elämänasenne. Myös sosiaalinen tuki ja myönteinen suhde yhteen tai useampaan turvalliseen aikuiseen suojaavat lasta. Yksilöiden lisäksi lasten kaltoinkohtelusta kärsii kalliisti koko yhteiskunta. Kustannukset voivat olla suoria (pahoinpideltyjen lasten välitön avuntarve) tai epäsuoria (pitkäaikaiset ja toissijaiset vaikutukset). Tarkkoja lukuja on vaikea PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Varhaisen laiminlyönnin vaikutuksiin alettiin kiinnittää huomiota vuonna 1989 tapahtuneen Romanian vallankumouksen jälkeen. Silloin maan lastenkodeista löydettiin kymmeniätuhansia lapsia, jotka olivat olleet ilman riittävää hoivaa jopa vuosikausia ja jääneet kehitysvammaisen tasolle. Monissa tutkimuksissa on yhtäpitävästi todettu hoivan laiminlyönnin lyhyen ja pitkän ajan seuraukset. On todettu, että rankka ja kauan kestävä lapsen tarpeiden laiminlyönti voi olla seurauksiltaan pahempaa kuin fyysinen pahoinpitely. Haitat ilmenevät vielä senkin jälkeen, kun huono kohtelu on päättynyt. Joskus ne jäävät vaivaamaan koko loppuiäksi. Haitat näkyvät lasten fyysisessä terveydessä, intellektuaalisessa, sosioemotionaalisessa ja psykologisessa kehityksessä sekä käyttäytymisessä. Tutkimustulokset kaltoinkohtelun vaikutuksista kognitiiviseen kehitykseen, verbaalisiin kykyihin ja ongelmienratkaisutaitoihin vaihtelevat. Johdonmukaisesti on kuitenkin todettu, että huono kohtelu lisää heikon akateemisen suoriutumisen ja huonon koulumenestyksen riskiä. 25 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Lapset ja nuoret esittää, koska osa huonosta kohtelusta ja laiminlyönneistä pysyy salassa. Esimerkiksi lapsen vammojen hoitoon liittyviä kuluja ei aina osata yhdistää kaltoinkohteluun. merkiksi opettaa, miten he voivat suojautua hyväksikäytöltä. Lasten ja vanhempien vuorovaikutukseen sekä vanhemmuustaitoihin on tärkeää panostaa. Mitä on tehtävissä kaltoinkohtelun ja laiminlyöntien vähentämiseksi? Lasten huonoa kohtelua on pyrittävä ehkäisemään kaikin tavoin. Ongelmiin on puututtava kolmella tasolla: Yleisellä tasolla toimenpiteet kohdistetaan suurelle yleisölle, jolloin tavoitteena on jakaa tietoa asiasta ja estää kaltoinkohtelu ennakkoon. Toiseksi pyritään parantamaan erityisesti riskialttiiden perheiden olosuhteita. Kolmanneksi interventiot kohdistetaan perheisiin, joissa on jo todettu pahoinpitelyä tai muuta kaltoinkohtelua. Silloin pyritään estämään se, että ikävät tapahtumat pääsevät toistumaan. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, kun kaltoinkohtelua halutaan ehkäistä tehokkaasti. Eri ammattiryhmien laaja-alainen koulutustausta helpottaa ongelman havaitsemista, tunnistamista ja siihen puuttumista. Pienten lasten vanhempia on syytä opastaa lastenhoitoon ja lapsen kehitysvaiheisiin liittyvissä asioissa. Perheiden hyvinvointiin ja kotikäynteihin sekä kaltoinkohtelun riskitekijöihin on kiinnitettävä huomiota. Päihteidenkäyttöä ja perheväkivaltaa pyritään ehkäisemään. Vanhemmille olisi myös järjestettävä mahdollisuuksia lepotaukoihin etenkin silloin, kun perheessä on erityishoitoa tarvitseva lapsi. Kaltoinkohtelua on mahdollista torjua myös vahvistamalla suojaavia tekijöitä. Lapsille voidaan esi- Työyhteisöjen rooli Koska molempien vanhempien työssäkäynti on yleistynyt, myös työpaikoilla on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten perheiden hyvinvointia voidaan edistää. Mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi 1. joustavat työajat ja muut perheystävälliset toimenpiteet, jotka auttavat vanhempia tasapainottamaan työn ja vanhemmuuden vaatimuksia 2. mahdollisuus pitää vanhemmuuslomia ja ‑vapaita, jotka lieventävät stressiä ja vahvistavat vanhempien ja lasten välistä suhdetta 3. työnantajan järjestämä lasten päivähoito 4. perhe-elämän huomioon ottavat politiikat, jotka tukevat terveitä ja inhimillisiä työoloja ja turvaavat riittävät tulot perheen elatukseen 5. työntekijöitä tukevat ohjelmat. Tukea tarjoava työympäristö voi auttaa lieventämään työ- ja perheelämän vaatimusten ristipaineita. Joissakin tapauksissa hyvä työympäristö voi ohjata haavoittuvassa tilanteessa eläviä vanhempia tasapainoisempaan perhe-elämään. Lisäksi yhteisöjen eri sektorit – terveydenhuolto, erilaiset järjestöt, sosiaalipalvelut, koulut ja hengelliset yhteisöt – voivat osaltaan vahvistaa perheitä ja tukea lapsen tervettä kehitystä. Nämä seikat on huomioitava jo lainsäädännössä. Lähteet Felitti, V. J. & Anda, R. F. & Nordenberg, D. & Williamson, D. F. & Spitz, A. M. & Edwards, V. & Koss, M. P. & Marks, J. S. (1998). Relationship of childhood abuse and household dysfunction to many of the leading causes of death in adults. – American Journal of Preventative Medicine 4, s. 245–258. Goldman, J. & Salus, M. K. & Wolcott, D. & Kennedy, K. Y. (2003). A coordinated response to child abuse and neglect: The foundation for practice. Luvut 6–7. Office on Child Abuse and Neglect, Children’s Bureau. U.S. Department of Health and Human Services. Hildyard, K. L. & Wolfe, D. A. (2002). Child neglect: developmental issues and outcomes. – Child Abuse & Neglect 6–7, s. 679–695. DOI: 10.1016/S01452134(02)00341-1. Kaltoinkohdeltu lapsi. Käsikirja kaltoin kohdellun lapsen kanssa työskenteleville. Tampere: Tampereen kaupunki 2010. – http://www.tampere.fi/material/ attachments/k/unnamed_7426/kaltoinkohdeltulapsi_kk.pdf. Paavilainen, E. & Flinck, A. (2008). Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Hoitotyön suositus. Helsinki: Hoitotyön Tutkimussäätiö. – http://www.hotus.fi/system/files/Lasten_ kaltoinkohtelun_tunnistaminen_SUM. PDF. Suokas-Cunliffe, A. & Van der Hart, O. (2006). Dissosiaatiohäiriö – varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus. – Duodecim 122, s. 2001–2007. –http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo95941.pdf. Weir, K. (2014). The lasting impact of neglect. – Monitor 6, s. 36–40. 26 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA Särkyvä mieli – lasten ja nuorten psyykkinen oireilu, 6 t Torstai 18.9.2014 Helsinki, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6 Ohjelmassa mm. • Oireilun informaatio • Mitä oireileva lapsi tarvitsee, vaikkei ehkä halua? • Mitä lapsi ei tarvitse, vaikka ehkä haluaakin? • Oikeanlainen vs. vääränlainen lapsen varjelu • Milloin hoito voi ylläpitää tai pahentaa häiriötä? Lue lisää koulutuksesta osoitteesta www.psyk.fi. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Ajankohtaista tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä siitä, miten sitä voidaan edistää 27 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA Hämmennetty, häiritty – miten auttaa oireilevaa lasta ja nuorta? 6 t PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Keskiviikko 29.10.2014 Helsinki, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6 Tule kuulemaan uusista soveltavan psykologian keinoista, joilla oireilevaa lasta ja nuorta voidaan auttaa! Ohjelmassa mm. • Lasten ja nuorten konstikas käytös – maanläheisempi lähestymistapa oireiluun • Kikkoja konstikkaaseen käytökseen – kannattavan kasvatuskeskustelun keinot • Keinoja kiukun hallinnan ohjaukseen • Yksilö- ja ryhmäohjausmenetelmiä käytöshäiriöiden hallintaan • Perheohjaus ja neuvontamenetelmät Lue lisää koulutuksesta osoitteesta www.psyk.fi. 28 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Paripsykoterapian kenttä kehittyy Parisuhde on ihmissuhteiden joukossa erityinen. Sen solmimista ohjaa sisäistetty parisuhde, ja siinä aktivoituvat varhaisissa kiintymyssuhteissa koetut ja sisäistetyt tavat olla läheisessä suhteessa merkittävän objektin kanssa. Siten myös varhaisissa kiintymyssuhteissa tapahtuneet haavoittumiset ja kiintymyskäyttäytyminen nousevat pintaan parisuhteen kriiseissä. Asiantuntevassa hoidossa parin on mahdollista tulla tietoiseksi tekijöistä, jotka ovat suhteen vaikeuksien takana. Paripsykoterapiassa voi parhaimmillaan vapautua toiseen ihmiseen sijoitetuista uskomuksista ja fantasioista, mikä tukee kahden aikuisen yhteistä kasvua. Sanna Aavaluoma Paripsykoterapian voidaan katsoa alkaneen kehittyä 1930-luvulla, jolloin psykoanalyytikot kiinnostuivat hoidossaan olevien yksilöiden puolisoista ja parisuhteista. 1940-luvulla Tavistock Institute of Marital Studies (TIMS) Lontoos- sa alkoi kehittää psykoanalyyttista paripsykoterapiaa. Perheterapian kultaiseksi ajanjaksoksi nimettynä aikana 1975–1985 pariterapia osin sulautui perheterapiaan. 1980-luvun puolivälin jälkeen paripsykoterapian teoria ja menetelmät ovat kehittyneet huomattavasti. TIMS toimii nykyään Lontoossa nimellä Tavistock Center of Couple Relationships (TCCR). Se on aktiivinen psykoanalyyttisen paripsykoterapian keskus, jonka toiminnassa yhdistyvät kliininen PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 PERHEET 29 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 PERHEET paripsykoterapiatyö, paripsykoterapian tutkimus ja paripsykoterapian koulutusohjelmat. Ruotsalainen Svenska Förening för Psykoanalytisk Parpsykoterapi tekee tiivistä yhteistyötä instituutin kanssa. Kanadassa Susan Johnson on kehittänyt kiintymyssuhdeteoriaan perustuvan strukturoidun terapiamuodon Emotionally Focused Couple Therapy (EFT), josta käytetään suomessa nimitystä tunnekeskeinen pariterapia. Sen vaikutukset ovat tutkitusti tehokkaat. 70–73 prosenttia pareista hyötyi hoidosta, ja näistä 90 prosenttia koki suhteensa selvästi parantuneen hoidon jälkeen. Seurantatutkimuksissa havaittiin myönteisten muutosten edelleen vahvistuneen useita vuosia hoidon päättymisen jälkeen. Yhdysvaltalaisen The International Psychotherapy Instituten perustajat David Scharff ja Jill Savage Sharff ovat kehittäneet psykoanalyyttista paripsykoterapiaa ja perhepsykoterapiaa. He ovat yhdessä kirjoittaneet ja toimittaneet aiheesta 19 kirjaa. Tuorein heidän toimittamansa teos Psychoanalytic Couple Therapy (Karnac 2014) on kirjoitettu yhteistyössä TCCR:n psykoanalyyttisen paripsykoterapian kouluttajien kanssa. Yhdysvalloissa myös Gottman-instituutti on tuottanut yli 30 vuotta kestäneillä pitkittäistutkimuksillaan tietoa parisuhteista ja niihin liittyvistä ilmiöistä. Suomessa paripsykoterapia on kehittynyt itsenäiseksi psykoterapiamuodoksi. Vuonna 2002 perustettiin Suomen Pariterapiayhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää pariterapiaa ja pariterapeuttista työskentelyä, vahvistaa niiden asemaa ja käyttöä sekä lisätä pariterapeuttien yhteistyötä. Pariterapiaa opetettiin Suomessa ensin lähinnä vaativan erityistason perheterapiakoulutuksissa. Väestöliitto käynnisti vuonna 2006 ensim- mäisen kolmevuotisen erityistason paripsykoterapiakoulutuksen. Kolmesta jo toteutuneesta koulutusohjelmasta on valmistunut 59 erityistason paripsykoterapeuttia. Heistä ensimmäiset valmistuivat vuonna 2009, jolloin he pääsivät myös Valviran rekisteriin. Suomen Pariterapiayhdistys on järjestänyt EFT-koulutusta vuodesta 2007. Alussa kouluttajina toimivat kanadalaiset Susan Johnson ja Yolanda von Hockauf. Hanna Pinomaan valmistuttua EFT-kouluttajaksi on peruskoulutusta ollut tarjolla suomeksi. Therapeia-säätiö ja Helsingin Psykoterapiayhdistys käynnistivät Suomen ensimmäisen psykoanalyyttisen paripsykoterapian neljävuotisen koulutuksen vuonna 2012. Koulutuksen johtajana toimii suomalaisen paripsykoterapian pioneeri Pirjo Tuhkasaari. Tässä kansainvälisestikin laajuudeltaan ja intensiivisyydeltään ainutlaatuisessa koulutusohjelmassa on kouluttajina suomalaisten psykoanalyytikoiden lisäksi TCCR:n paripsykoterapiakouluttajia. Mary Morgan ja Stanley Ruszczynski ovat kouluttajina Suomessa järjestettävissä erityisseminaareissa. Näistä jälkimmäinen on Helsingissä 22.–23.5.2015, ja se on avoin kaikille psykoterapeuteille. Koulutusryhmä osallistuu myös TCCR:n kesäkouluun. Siihen osallistujat ovat psykoterapeutteja, joista osalla on lisäksi erityistason paripsykoterapiapätevyys ja psykoterapiakouluttajapätevyys. Kun koulutus päättyy vuonna 2016, Suomessa on 10 psykoanalyyttiseen paripsykoterapiaan erikoistunutta paripsykoterapeuttia. Koulutusten tulevaisuus Psykoterapiakoulutusten siirryttyä yliopistojen alaisuuteen ei erityistason paripsykoterapiakoulutusohjelmia ole ollut toistaiseksi tarjolla. Tällä hetkellä yliopistoissa onkin suuntauksena 4-vuotisten yhdistettyjen perhe- ja pariterapian psykoterapeuttikoulutusten järjestäminen. Suomalaisen perheterapian koulutusohjelmat ovat olleet taustateorialtaan systeemisiä tai voimavarakeskeisiä. Therapeia-säätiö järjestää lisäksi kaksivuotista psykoanalyyttisen paripsykoterapian koulutusta psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille. Suomen Pariterapiayhdistys on ilmaissut mielipiteenään, että paripsykoterapiakoulutusten toteutuminen erillisinä psykoterapiakoulutuksina tulisi turvata, jotta varmistetaan paripsykoterapian laadukkuus. Myös eri psykoterapiasuuntausten koulutusohjelmat tulisi säilyttää. Eri koulutusyhteisöt ovat usean vuoden ajan järjestäneet psykoterapeuteille vuoden kestoisia paripsykoterapian täydennyskoulutuksia. Ne eivät ymmärrettävästi anna yhtä vankkaa paripsykoterapiapätevyyttä kuin varsinaiset paripsykoterapiakoulutukset. Täydennyskoulutukseen osallistujillakin on kuitenkin 12–16 teoriapäivää, joiden aikana he saavat ohjausta paripsykoterapiaan perehtyneiltä psykoterapeuteilta. Tämä tarjoaa huomattavasti paremmat tiedot paripsykoterapian teoriasta kuin yhdistelmäkoulutukset, joita nyt on tarjolla. Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa on mahdollista saada myös paripsykoterapiana. Kela edellyttää, että sen toteuttajilla on paripsykoterapia- tai perheterapiakoulutus ja vähintään vuoden kestoinen paripsykoterapian täydennyskoulutus. Psykoanalyyttinen paripsykoterapia Psykoanalyyttinen psykoterapia on psykoanalyyttiseen teoriaan perustuvaa psyykkisten oireiden ja kärsimysten tutkimista ja hoitoa. Psykoterapeuttisessa yhteistyösuhteessa pyritään ymmärtämään 30 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PERHEET toman tietoiseksi tekeminen. Pari pyritään saamaan tietoiseksi siitä, millä perusteella osapuolet ovat tehneet parinvalintansa ja miten he sopivat tukemaan toistensa keskeneräistä kasvua. Näkyviksi yritetään tehdä myös parisuhteeseen liittyvät tiedostamattomat uskomukset, ahdistukset ja suojautumiskeinot sekä toiseen projisoidut itsen kielletyt puolet. Parin ja paripsykoterapeutin välillä ilmenee transferenssia, jota tulkitsemalla terapeutti voi edistää parin ajattelua sekä lisätä kumppaneiden kykyä reflektoida itseään ja suhdettaan. Pariskunnan osapuolet oppivat näkemään toisensa erillisinä yksilöinä ja ottamaan takaisin itseensä ne persoonallisuuden puolet, jotka on projisoitu toiseen. Parisuhde voi näin vähitellen al- kaa toimia yhteisenä tekijänä, joka kannattelee kummankin puolison vaikeita tunteita. Paripsykoterapian tavoite on täyttynyt, kun pari on sisäistänyt parimielentilan – psyykkisen tilan, jossa kumpikin ymmärtää toisen toiseuden, oman minuutensa ja yhteisen dynamiikan parisuhteen haasteissa. Silloin suhde voi toimia luovana ja mahdollistavana kasvualustana molemmille puolisoille. Paripsykoterapeutin täytyy ymmärtää asiakkaana olevan parin suhdetta ja kyetä osapuolten kanssa transferenssisuhteeseen. Tämä edellyttää, että psykoterapeutti on tutkinut ja työstänyt omaa sisäistä pariaan psykoterapiakoulutuksen kestoisessa työnohjauksessa ja omassa psykoterapiassaan. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 kummankin puolison mielen sisäistä maailmaa suhteessa mielen tiedostamattomiin sisältöihin, niiden taustaan ja syntyhistoriaan. Psykoanalyyttinen paripsykoterapia on kahden yksilön ja heidän parisuhteensa hoitoa tilanteessa, jossa parisuhdetta leimaavat puolisoiden sisäisen maailman konfliktit ja keskeneräiset kasvuhaasteet. Psykoanalyyttinen paripsykoterapia perustuu kokonaisvaltaiseen teoriaan, jonka avulla pyritään ymmärtämään kahden yksilön persoonallisuuden kehittymistä. Parisuhteen ristiriitojen nähdään johtuvan sisäistetyistä objekteista ja sisäistetyistä pareista sekä prosesseista, joissa näitä asioita sijoitetaan suhteen toiseen osapuoleen. Psykoanalyyttisen paripsykoterapian keskeinen tavoite on tiedostamat- 31 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PERHEET Kumppanin etsijän ei kannata stressata Dosentti Markus J. Rantalan kesäkuussa tarkastetun väitöstutkimuksen perusteella fyysisellä puoleensavetävyydellä on vahva biologinen pohja, jolle kauneuskäsityksetkin perustuvat. Ympäristöllä ja olosuhteilla on myös vaikutusta mieltymyksiin. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Arja Kinnarinen Evoluutiopsykologien mukaan fyysinen puoleensavetävyys kertoo henkilön fenotyyppisestä (ilmiasuun liittyvästä) tai geneettisestä laadusta pariutumiskumppanina. Ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä siitä, mitä tämä laatu on ja miksi puoleensavetävyys olisi selkeä merkki siitä. Alalla tehtyjen viimeaikaisten tutkimusten mukaan parinvalinnassa kasvojen ja vartalon puoleensavetävyydellä on suuri merkitys. Rantala selvitti väitöskirjaansa varten miesten ja naisten puoleensavetävyyttä viidessä osatutkimuksessa. Ensimmäisessä hän tarkasteli miesten immuunijärjestelmän ja kasvojen puoleensavetävyyden yhteyttä tutkimalla, miten miesten immuunijärjestelmä reagoi hepatiitti B-rokotteeseen. Naisten mielestä komeimpia olivat miehet, joiden immuunivaste oli voimakkain ja testosteronitaso korkein. Toisen osatutkimuksen mukaan immuunijärjestelmän tehokkuuteen viittasi myös miesten vartalon puoleensavetävyys. Lisäksi sekä kasvojen että kehon rasvaprosentti heijasti tarkemmin puoleensavetävyyttä ja immuunijärjestelmän tehokkuutta kuin maskuliinisuus. Kolmas osatutkimus kohdistui naisten mieltymyksiin. Siinä selvitettiin, miten eri maissa ja kult- tuureissa elävät naiset reagoivat testosteroni- ja stressihormonitasoa ilmaiseviin miesten kasvojen piirteisiin. Testiin osallistui 2842 naista 13 maasta. Heille näytettiin miesten kasvokuvia, joita oli käsitelty testosteroniin ja stressihormoniin liittyvien piirteiden osalta. Köyhissä maissa vailla hyvin toimivaa terveydenhuoltoa elävät naiset suosivat enemmän testosteronista kertovia piirteitä verrattuna naisiin, joilla oli mahdollisuus saada parempaa terveydenhoitoa kotimaassaan. Tämä viittaa siihen, että elinympäristöllä on merkitystä naisten mieltymyksiin. Naiset eivät missään olosuhteissa suosineet sellaisten miesten kasvoja, joiden stressihormonitaso oli korkea. Neljännessä osatutkimuksessa selvitettiin, ilmentääkö naisen kasvojen puoleensavetävyys hänen immuunijärjestelmänsä tehokkuutta. Tulos oli päinvastainen kuin miehillä: naisten kasvojen viehättävyys ei kuvasta immuunijärjestelmän vahvuutta, vaan liittyy muuhun pitkäkestoiseen terveyteen ja hedelmällisyyteen. Vaikuttaa siltä, että miehiä miellyttävät naisten kasvoissa piirteet, jotka ilmentävät hedelmällisyyttä. Miehetkin näyttivät suosivan naisia, joiden stressihormonitaso oli alhainen. Myös liian alhainen tai liian korkea rasvaprosentti vähensi puoleensavetävyyttä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että liian alhainen tai liian korkea rasvaprosentti sekä liian suuri stressihormonitaso heikentävät naisen hedelmällisyyttä. Viidennessä osatutkimuksessa Rantala totesi, että naiset suosivat sellaisten miesten ominaishajua, joiden stressihormonitaso oli korkea koetilanteessa. Hajun puoleensavetävyys ei liittynyt miesten testosteroni- tai estradiolitasoihin (estradioli = estrogeenihormoni). Tutkimustiedon perusteella on mahdollista vaikuttaa omaan viehättävyyteensä toisen sukupuolen silmissä. Immuunijärjestelmää voi tehostaa ja testosteroni- ja stressihormonitasoihin vaikuttaa suosimalla terveitä elämäntapoja, välttämällä stressiä ja turvaamalla oikeiden ravintoaineiden saanti. Rantala MJ. (2014). Physical attractiveness as a signal of biological quality. Doctoral thesis. University of Turku, Faculty of Social Sciences, Department of Psychology. 17.6.2014. http://www.doria.fi/ handle/10024/97057 32 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ MILLAINEN TERAPEUTTI SINÄ OLISIT? TEE TESTI: TERAPEUTIKSI.FI SYKSYN 2014 KOULUTUKSIA Alkaa 25.9.2014 Kolmevuotinen suomenkielinen ohjelma yhteistyössä University of the West of Englandin (UWE Bristol) kanssa. Mahdollisuus jatkaa maisterintutkintoon (1 vuosi). Lyhytterapeuttikoulutus Alkaa 16.9.2014 Vahvat vaikuttamisen taidot.Kaksivuotiseen koulutuskokonaisuuteen on sisällytetty myös varsinaisen psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot. Työyhteisösovittelijakoulutus Alkaa 6.10.2014 Uutuus! Konkreettisia ratkaisun taitoja työelämän haasteisiin. Soveltuu monien eri alojen ammattilaisille. Työnohjaaja Alkaa Tampereella 22.9. ja Helsingissä 6.10.2014 Yksi-/kaksivuotinen taitopainotteinen ohjelma. Psykoterapeuttiset valmiudet Alkaa 22.9.2014 Psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot. Mindfulness Stressin hallinta tietoisen ja hyväksyvän läsnäolon avulla. Peruskurssit: Helsingissä 10.-12.10.2014 Tampereella 19.-21.9.2014 Jatkokurssi Helsingissä 13.11. alkaen. Narratiivisuus ja tietoisuustaidot Syyskuussa 1.9., 15.9. ja 29.9.2014 Toiminnalliset menetelmät terapiassa ja työnohjauksessa. Kolmen päivän kokonaisuus 9.10., 5.11. ja ke 5.12.2014 Ratkaisukeskeinen hypnoosi Peruskurssi Helsingissä 17.-18.10.2014 Jatkokurssi Helsingissä 31.10.-1.11.2014 HAKU KOULUTUKSIIN ON KÄYNNISSÄ JA PÄÄTTYY RYHMIEN TÄYTYTTYÄ Löydät lisätietoa laajasta koulutustarjonnastamme osoitteesta www.terapeutiksi.fi Hakupalvelumme neuvoo sinua numerossa 045-1212321 HELSINGIN PSYKOTERAPIAINSTITUUTTI [email protected] | 045-1212321 | terapeutiksi.fi PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Psykoterapeuttikoulutus 33 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA UUDISTETTUA! PARIPSYKOTERAPIAN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 op) HELSINGISSÄ 2015 Suomen Psykologinen Instituutti on järjestänyt neljä vuoden kestoista paripsykoterapian täydennyskoulutusta. Koulutukset ovat olleet Helsingissä ja Oulussa. Viides koulutus pidetään Helsingissä, ja se alkaa helmikuussa 2015. Vastaavanlainen koulutus on PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 mahdollista tilata myös muualle Suomeen. Koulutusohjelma on kehittynyt ja muokkautunut palautteiden ja saatujen kokemusten perusteella. Kaikissa koulutuksissa on silti periaatteena tarjota ajankohtaisinta taitotietoa paripsykoterapian ja parisuhdedynamiikan alalta. Vuoden koulutuksessa on 16 seminaaripäivää, joiden monipuolisesta ja runsaasta teoriasisällöstä vastaavat oman teemansa erikoisasiantuntijakouluttajat. Koulutus pähkinänkuoressa – Instituutin täydennyskoulutus on suunnattu perheterapeuteille ja muille psykoterapeuteille, jotka tekevät työtä pariskuntien kanssa. Koulutukseen otetaan 16 osallistujaa. – Koulutuksen johtaja on Sanna Aavaluoma (vaativan erityistason perhepsykoterapeutti, erityistason paripsykoterapeutti). Hän vastaa koulutuskokonaisuudesta ja perusrungon sisällöstä. – Koulutuksen peruskaari rakentuu psykoanalyyttisille ajatuksille ihmisen elämänmittaisesta psyykkisestä kasvusta ja kehityksestä. Keskeisiä asioita ovat suhteet läheisiin, psykoseksuaalinen kehitys, sisäisen parin vaikutus tiedostamattomaan parinvalintaan sekä parisuhteen kriisit puolisoiden psyykkisinä kasvuhaasteina. – Koulutuksessa on myös erityisteemoja. Näitä ovat o tunnekeskeinen pariterapia o uusperhe ja parisuhde o parisuhdeväkivalta o seksuaaliterapia. – Ohjelmassa on lisäksi paripsykoterapian integratiivinen tutkimusjakso ja kliininen seminaari. – Koulutuksen aikana opiskelijat lukevat ja reflektoivat aiheisiin liittyviä kirjoja ja artikkeleita. He myös kirjoittavat itse artikkelin jostakin parisuhteeseen ja paripsykoterapiaan liittyvästä kysymyksestä. – Opiskelijoilla on käytössä verkko-opintoalusta Moodle. 34 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA Koulutusohjelma Sanna Aavaluoma; perhepsykoterapeutti (VET), paripsyko terapeutti (ET) 16.–17.3.2015 Hanna Pinomaa; paripsykoterapeutti, EFT-kouluttaja Sanna Aavaluoma 11.5.2015 12.5.2015 8.6.2015 9.6.2015 24.8.2015 25.8.2015 14.9.2015 15.9.2015 2.–3.11.2015 14.–15.12.2015 Irma Tuisku; perhepsykoterapeutti (ET), paripsyko terapeutti, kliininen seksologi Sanna Aavaluoma Pekka Larkela; perhepsykoterapeutti (VET) Sanna Aavaluoma Juha Metelinen; perhepsykoterapeutti (VET) Sanna Aavaluoma Rauni Nissinen; perhepsykoterapeutti (ET), paripsyko terapeutti (ET) Pirjo Tuhkasaari; perhepsykoterapeutti (VET), yksilöpsyko terapeutti (VET) Sanna Aavaluoma Orientaatio koulutukseen Paripsykoterapiasuuntaukset Paripsykoterapia muiden psykoterapioiden joukossa Parisuhteen ja paripsykoterapian määrittelyä Kiintymyssuhdeteoria aikuissuhteissa EFT – tunnekeskeinen pariterapia Ylisukupolvisuuden ja yksilön kasvuhistorian merkitys parisuhteessa Psykoseksuaalinen kehitys tytöstä naiseksi ja pojasta mieheksi Kun kahdesta tulee kolme – parista perheeksi Seksuaaliterapia Avioero ja pariterapia erotilanteessa Ero – ratkaisu vai pako Pariterapiasta vanhemmuusterapiaan Uusperhe ja parisuhde Uskottomuus parisuhteessa ja paripsykoterapiassa Parisuhdeväkivalta Vakava sairaus ja kuolema parisuhteessa ja paripsykoterapiassa Integratiivinen paripsykoterapian tutkimusjakso Kliininen seminaari Päätösseminaari Artikkelien käsittely Lisätietoja koulutuksesta saa Sanna Aavaluomalta ([email protected]) tai kotisivuiltamme. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 9.–10.2.2015 Koulutukseen haetaan kotisivujemme kautta. 35 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Erilaisuus Tuoko tasa-arvoinen avioliittolaki onnea? PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Kesäkuussa 2013 Yhdysvaltain korkein oikeus julisti perustuslain vastaiseksi lakipykälän, jonka mukaan liittovaltio ei tunnusta samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Päätös syntyi äänin 5–4. Julistus oli riemuvoitto homoseksuaalien oikeuksia puolustaville. Miten oikeuksien lisääntyminen vaikuttaa HLB-ihmisten (homojen, lesbojen ja biseksuaalien) mielenterveyteen? Arja Kinnarinen Useiden amerikkalaisten uutislähteiden mukaan Yhdysvalloissa on noin 100 000 laillisesti vihittyä homoja lesboparia. Heille ei ole aikaisemmin kuulunut esimerkiksi samoja verohelpotuksia ja eläke-etuuksia kuin muille aviopareille. Käytännössä korkeimman oikeuden päätös merkitsee, että liittovaltio tunnustaa nykyään samaa sukupuolta olevat puolisot, jos parin oma osavaltio hyväksyy heidän avioliittonsa. Lisäksi korkein oikeus laajensi samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia juridisissa asioissa, jotka koskevat esimerkiksi konkurssia, vankilavierailuja sekä puolison asemaa toisen osapuolen kuoleman jälkeen. Kaikilla pareilla on näissä asioissa samat oikeudet myös niissä osavaltioissa, joissa samaa sukupuolta olevien avioliitto ei ole laillinen. Tähän mennessä 19 osavaltiota ja Washington DC ovat laillistaneet avioliiton samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Paine samaan ratkaisuun kasvaa myös muissa osavaltioissa. Aikaisemmissa tutkimuksissa havaittua Lakimuutokset ovat niin tuoreita, ettei niiden vaikutuksista ole vielä tutkimustietoa. Aikaisemmat tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että muutokset politiikassa tai yhteisöjen mielipiteissä vaikuttavat vahvasti HLB-yksilöiden terveyteen ja jopa kuolleisuuteen. Tutkimusnäytön mukaan oikeuksien lisääntyminen vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen. On todennäköistä, että muuttunut tilanne edistää HLB-ihmisten hyvinvointia erityisesti niissä osavaltioissa, joissa avioliitto on laillinen. Vuonna 2010 julkaistiin Columbian yliopistossa New Yorkissa tehty tutkimus, jossa selvitettiin HLByksilöiden mielenterveyttä. Ensimmäinen selvitys tehtiin, ennen kuin osavaltioissa äänestettiin samaa sukupuolta olevien avioliittojen kieltämisestä. Asiaan palattiin uudelleen lain voimaantulon jälkeen. Kiellon jälkeen HLB-henkilöiden psykologiset ja 36 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ käyttäytymishäiriöt lisääntyivät merkittävästi verrattuna niihin osavaltioihin, joissa tällaista kieltoa ei ollut. Masennus lisääntyi 37 prosenttia ja alkoholinkäyttö 42 prosenttia. Ahdistuneisuus kaksinkertaistui vuoden kuluessa kiellosta. Avioliitot sallivissa osavaltioissa kyseiset häiriöt eivät lisääntyneet. Heteroseksuaalisten henkilöiden keskuudessa muutokset olivat vähäisiä niissä osavaltioissa, joissa kielto toteutettiin. Helmikuussa vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan yhteisön vahvat ennakkoluulot voivat lyhentää HLB-ihmisten elinikää jopa 12 vuodella. Lisäksi havaittiin, että itsemurhien, henkirikosten ja sydänsairauksien määrä oli huomattavan suuri seksuaalisten vähemmistöjen keskuudessa niissä yhteisöissä, joissa ennakkoluulot olivat voimakkaat. Psykososiaalinen stressi on merkittävä sydänsairauksien riskitekijä, ja siten ulkopuolisten torjuva suhtautuminen voi epäsuorasti lisätä kuolleisuutta. Syrjintä, ennakkoluulot ja sosiaalinen syrjäytyminen aiheuttavat monenlaisia paineita erityisesti henkilöille, jotka ovat jo ennestään leimautuneita. Myös päinvastainen vaikutus on mahdollinen. Vuonna 2012 julkaistiin tutkimus, johon osallistui 1 211 homo- tai biseksuaalista miestä Massachusettsin osavaltiossa. Siinä tutkijat totesivat, että samaa sukupuolta olevien avioliittojen salliminen voi suojata HLB-yksilöiden fyysistä ja henkistä terveyttä. Tutkijat seurasivat osallistujien vointia vuoden verran ennen avioliitot sallivan lain vahvistamista ja vuoden sen jälkeen. Tutkimukseen osallistuvien miesten käynnit terveydenhuollossa vähenivät 13 prosenttia, ja samalla terveydenhoidon kustannukset heidän osaltaan pienenivät 14 prosenttia. Lisäksi todettiin, että korkea verenpaine, masennus, sopeutumisvaikeudet ja muut stressiin liittyvät häiriöt vähenivät. Uusi tilanne – uudet paineet ja haasteet Samaa sukupuolta olevat parit opettelevat nyt elämään uudessa todellisuudessa. Lisääntyneiden oikeuksi- en myötä tulee kuitenkin myös uusia stressitekijöitä. Sellainen on mm. seksuaalisen suuntautumisen entistä suurempi näkyvyys. Samaa sukupuolta olevat parit saattavat myös tuntea, että suku ja ystävät – ja jopa yhteiskunta – painostavat heitä menemään naimisiin. On havaittu, että psykologiset ja sosiaaliset piirteet ovat melko samanlaisia samaa sukupuolta edustavien ja heteroseksuaalisten puolisoiden parisuhteissa. Molemmat parit sitoutuvat toisiinsa syvästi tunnetasolla ja kohtaavat samanlaisia vaikeuksia läheisyydessä, rakkaudessa, uskollisuudessa ja suhteen tasapainon säilyttämisessä. Joissakin empiirisissä tutkimuksissa on todettu, että HLB-parit ovat yhtä tyytyväisiä tai jopa tyytyväisempiä suhteeseensa kuin heteroparit. Joillekin pareille päätös avioliitosta on helppo. He ovat onnellisia, kun voivat vihdoin toteuttaa toiveensa ja nauttia taloudellisista ja sosiaalisista eduista, joita liiton solmiminen tuo mukanaan. Toisinaan asia vaatii kuitenkin enemmän harkintaa. Näin on erityisesti siinä tapauksessa, että jompikumpi tai kumpikaan puolisoista ei ole kertonut seksuaalisesta suuntautumisestaan työtovereilleen tai sukulaisilleen. Avioliiton solmimisen jälkeen suhteen laatu on helppo tarkistaa julkisista rekistereistä, joten kaapissa pysyminen ei ole enää mahdollista. Muita pohdittavia asioita ovat esimerkiksi lasten asema ja naapureiden suhtautuminen. Entä jos eteen tulee tilanne, jossa toiselle puolisolle avautuu mahdollisuus työhön osavaltiossa, jossa samaa sukupuolta olevien liitot on kielletty? Kaikki parit eivät yksinkertaisesti ole valmiita avioliittoon. Joskus suku ja ystävät ovat innostuneempia naimisiinmenosta kuin kumppanit itse. Vanhemmat voivat kysellä, milloin pari aikoo virallistaa suhteensa ja milloin on odotettavissa lapsenlapsia. HLB-parit kohtaavat nyt samanlaisia kysymyksiä ja paineita, joiden kanssa heteroseksuaaliset parit ovat aina kamppailleet. Lähteet 19 states with legal gay marriage and 31 states with same-sex marriage bans. – Gay Marriage. Pros and Cons. – http://gaymarriage.procon. org/view.resource.php?resourceID=004857. Hatzenbuehler, M. L. & Bellatorre, A. & Lee, Y. & Finch, B. K. & Muenning, P. & Fiscella, K. (2014). Structural stigma and all-cause mortality in sexual minority populations. – Social Science & Medicine 103, s. 33–41. DOI: 10.1016/j.socscimed.2013.06.005. Hatzenbuehler, M. L. & McLaughlin, K. A. & Keyes, K. M. & Hasin, D. S. (2010). The impact of institutional discrimination on psychiatric disorders in lesbian, gay, and bisexual populations: a prospective study. – American Journal of Public Health 3, s. 452–459. DOI: 10.2105/AJPH.2009.168815. Hatzenbuehler, M. L. & O’Cleirigh, C. & Grasso, C. & Mayer, K. & Safren, S. & Bradford, J. (2012). Effect of same-sex marriage laws on health care use and expenditures in sexual minority men: a quasi-natural experiment. – American Journal of Public Health 2, s. 285–291. DOI: 10.2105/AJPH.2011.300382. Novetney, A. (2014). Who me marry? – Monitor 5, s. 56–60. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Erilaisuus 37 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Työnohjaus ja counseling PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Itsetietoisuuden polulla Työntekijän ammatillisen kasvun keskiössä ovat hänen kykynsä itsereflektioon ja ‑tietoisuuteen. Jatkuva itsereflektio on ohjaus-, neuvonta- ja terapiatyössä myös eettinen ja ammatillinen velvoite. Työntekijän tunteet, ajatukset, asenteet, arvot ja käyttäytyminen voivat jarruttaa tai tukea työskentelyä. Parhaimmillaan itsetietoisuus vie työntekijää eteenpäin myös itsetuntemuksen polulla. Kun työntekijä on vuorovaikutuksessa läsnä osallistuvana havainnoijana, myös hänessä viriää reaktioita. Tämä tarjoaa hienon mahdollisuuden oppia myös itsestä ja kasvaa ihmisenä. Itsereflektio ja ‑tietoisuus nähdään myös yhtenä keinona ennaltaehkäistä myötätuntouupumusta ja sijaistraumatisoitumista. Piia Nurhonen Itsereflektio on työntekijän kykyä havainnoida, tulkita ja arvioida omaa sisäistä maailmaansa: ajatuksiaan, tunteitaan, reaktioitaan, henkilökohtaisia arvojaan sekä omia tekojaan ja valintojaan. Kyky asettua reflektiiviseen asemaan on tärkeää kenelle tahansa ohjaus-, neuvonta- ja terapiatyön ammattilaiselle. Joidenkin tutkijoiden mukaan se on erityisen tärkeää silloin, kun työskennellään hyvin haastavien asiakkaiden kanssa, kuten sellaisten ihmisten kanssa, joilla on epävakaa persoonallisuus. Itsetietoisuus on työntekijän kykyä tiedostaa tunteensa, ajatuksensa ja käyttäytymisensä välittömästi asiakassuhteessa (Pompeo & Levitt 2014, 80–81). Jotta itsetietoisuus mahdollistuu asiakastilanteessa, työntekijän täytyy kyetä suuntamaan tietoisuutensa kahtaalle: toisaalta itsensä ulkopuolelle ja toisaalta itseensä (Rothschild & Rand 2010, 162–163). Tämä ei ole kuormittavissa asiakastilanteissa helppoa, vaan se vaatii harjoittelua. Kahtaalle suuntautuvaa tietoisuutta voi harjoitella vaikkapa television äärellä. Kun katson mielenkiintoista elokuvaa, kiinnitän tietoisesti tietyin väliajoin huomion itseeni. Miten se, mitä katson, minuun vaikuttaa? Jos en muuten muista kuunnella itseäni, niin pyydän jotakuta muistuttamaan siitä. Vähitellen harjoittelua voi viedä oman elämän ihmissuhteisiin ja lopulta asiakastyöhön. Kannattaa aloittaa helpolta tuntuvan asiak kaan kanssa. Voin tietyin väliajoin 38 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Työnohjaus ja counseling Pohja rakentuu lapsuudessa Itsetietoisuuden merkityksestä työntekijän ammatilliseen kehittymiseen ja työn vaikuttavuuteen on alan asiantuntijoiden keskuudessa laaja yksimielisyys. Olemassa oleva, tosin vielä rajallinen, tutkimusnäyttö kertoo, että työntekijän itsetietoisuudella on myönteisiä vaikutuksia asiakkaisiin. Nämä kokevat näin hyötyvänsä työskentelystä entistä enemmän. (Pompeo & Levitt 2014, 80–81.) Terapiatyön kentällä tunnistetaan yleisesti, että vastatransferenssi, työntekijän vastatunteet, on tiedostettuna ja työstettynä suuri voimavara asiakastyössä. Toisaalta itsetietoisuutta pidetään tärkeänä myös, koska se auttaa torjumaan myötätuntostressiä ja työn muuta kuormitusta. (Mathieu 2012, 78–87; Figley 2004.) Vain silloin, kun tiedostamme työn vaikutukset omaan itseemme, pystymme aidosti ja pitkäjänteisesti huolehtimaan työmme keskeisimmästä työkalusta – meistä itsestämme. Itsetietoisuuden pohja rakentuu lapsuuden vuorovaikutussuhteissa. Siegel kuvaa yksilön kykyä aistia omaa mieltänsä mielitajun käsitteen kautta. Useimmat ihmiset syntyvät maailmaan varustettuina sellaisilla aivoilla, jotka kykenevät kehittämään mielitajua. Kyvyn perustana olevat hermoradat tarvitsevat kuitenkin kokemuksia toimiakseen kunnolla. Lapsi oppii aistimaan oman mielensä selkeästi, jos ympärillä on ihmisiä, jotka pystyvät heijastamaan lapselle täsmällisen kuvan hänen sisäisestä maailmastaan. Tämä on olennaista silloin, kun lapsella ei ole vielä itsellään tuota kykyä. Jos lapsen maailmalle ei ole tilaa tai aikuinen ei itse pääse kiinni omaan sisäiseen maailmaansa, lapsen on vaikeampi päästä kiinni oman mielensä kokemuksiin. Tämä vaikuttaa aikuisuuteen asti, mutta onneksi elämän varrella tulee usein vastaan myös korjaavia kokemuksia. Erityisesti stressaavissa tilanteissa kyky itsetietoisuuteen voi silti heiketä. (Siegel 2012, 17.) Kun ihmisen vireystila nousee voimakkaasti, hänen on vaikeaa suunnata tietoisuutensa kahtaalle. On tavallista, että huomio kohdistuu silloin joko täysin itsen ulkopuolelle (esim. asiakkaan hätään) tai täysin itseen (esim. omiin reaktioihin). Mikäli huomio keskittyy vain asiakkaaseen, omia reaktioita on erityisen hankalaa saattaa työskentelyn voimavaraksi. Onkin tärkeää, että työntekijällä on myös keinoja, joilla hän voi rauhoittaa ja rentouttaa itseään vaativimmissakin asiakastilanteissa. Yksinkertainen ja helposti opittava keino on palleahengitys. Miten itsetietoisuutta voi vahvistaa? Hyvä keino on säännöllinen tietoisuustaitoharjoittelu. Laaja tutkimusnäyttö kertoo tietoisuustaitoharjoittelun vahvistavan keskittymiskyvyn lisäksi itsetietoisuutta sekä kykyä myötätuntoon, myös minä-myötätuntoon. (Farb et al. 2007; Greeson 2008.) Tietoisuustaitoharjoituksissa vahvistetaan lisäksi kehon ja mielen yhteyttä. Kehoa ei missään nimessä pidä unohtaa, kun tutkitaan omia reaktioita. Kun puhutaan itsetietoisuudesta, mielen ja tunne-elämän lisäksi olisi tärkeää huomioida myös kehollisuus. Mitä keho ottaa kantaakseen asiakastilanteista? Miten keho pyrkii harmoniaan asiakkaan kehon kanssa, ja kuinka se vaikuttaa sisäiseen kokemukseemme? Kehon kautta voi päästä kiinni siihen, mitä mieli yrittää paeta. On tavallista, että vastatransferenssitunteet välittyvät nimenomaan kehon kautta. Triggeritapahtumissa kasvun potentiaali Työntekijän itsetietoisuuden voi hahmottaa myös ammatillisena prosessina, jossa työntekijä haasteellisissa työtilanteissa asettuu tietoisesti reflektiiviseen asemaan. Tämä vahvistaa itsetietoisuutta ja ammatillista kasvua. Kun työntekijä kohtaa työssään ongelmatilanteen, hän voi joko lamaantua tai valita reflektoinnin. Itsereflektion käynnistyminen edellyttää työntekijältä oppimiskykyä. Lisäksi jotkin muut tekijät voivat joko edesauttaa tai estää reflektiivistä prosessia. Tällaisia ovat Neufeldtin mukaan työntekijän persoonallisuus, kognitiiviset valmiudet sekä ympäristö. Kuinka sinut työntekijä on epävarmuuden ja muutoksen kanssa? Pystyykö hän ajattelemaan luovasti ja reflektiivisesti? Tukeeko ympäristö, erityisesti työpaikan kulttuuri ja työnohjaus, reflektiivistä prosessia? Jos työntekijä ei reflektoi triggeritapahtumaa (McCarthyn sanoin ”kriittistä tapahtumaa”), itsereflektion sijaan tapahtuu lamaantuminen. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun työntekijä jättää huomiotta vastatransferenssitunteen ja sen vaikutukset asiakassuhteeseen. Tällöin ammatillinen kehittyminen estyy. Pompeon ja Levittin mukaan työntekijän valinta reflektoida voi viedä asiakkaan vastaavaan itsereflektiiviseen prosessiin. Pompeo ja Levitt kuvaavat itsetietoisuuden kehittymistä polkuna, jota viitoittavat eettinen päätöksenteko, työntekijän ammatillinen ja henkilökohtainen kokemustausta sekä työympäristön tarjoama tuki ja työntekijän kyky asettua ref- PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 kiinnittää huomion itseesi. Mitä minä juuri nyt koen? Mitä kehoni aistii; mitä tasapaino, asento sekä sisäaistimukseni kertovat? Mitä huomaan samanaikaisesti ulkoaistieni kautta – verbaliikassa ja nonverbaliikassa? Kahtaalle suuntautuvan tietoisuuden käytön sujuvuutta tukee säännöllinen tietoisuustaitoharjoittelu. 39 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Työnohjaus ja counseling lektiiviseen asemaan. Työntekijässä odotetaan syntyvän vastuun tunne, joka auttaa häntä toimimaan ammatillisten velvollisuuksien ja oikeaksi kokemansa pohjalta. Tähän kuuluu omien tarkoitusperien ja toiminnan kriittinen reflektointi. (Pompeo & Levitt 2014, 83–89.) Kun työntekijän itsetietoisuus vahvistuu, tällä on myönteinen vaikutus myös asiakassuhteisiin. Itsereflektiivisen prosessin läpikäynyt työntekijä pystyy myös paremmin ymmärtämään asiakkaan taisteluja ja lamaantumisia omassa kasvun prosessissaan. Työntekijä tavoittaa näin asiakkaan kokemuksen paremmin. Itsereflektiivisen prosessin läpikäynyt työntekijä on lisäksi valmiimpi tarkistamaan hypoteesejaan, koska kykenee paremmin empatiaan asiakasta kohtaan. Itsetietoisuuden mestarityöntekijät tavoittelevat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. (Pompeo & Levitt 2014, 83–89.) PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Lähteet Farb, N. A. & Segal, Z. V. & Mayberg, H. & Bean, J. & McKeon, D. & Fatima, Z. & Anderson, A. K. (2007). Attending to the present: Mindfullness mediation reveals distinct neural modes of self-reference. – Social Cognitive and Affective NeuroScience 2, s. 313–322. Figley, C. R. (2004). Compassion fatigue educator course workbook. An all-day training course. Greeson, J. M. (2009). Mindfullness research update. – Complementary Health Practice Review 1, s. 10–18. DOI: 10.1177/1533210108329862. Mathieu, F. (2012). The compassion fatigue workbook. Creative tools for transforming fatigue and vicarious traumatization. New York: Routledge. Pompeo, A. M. & Levitt, D, H. (2014). A path of counselor self-awareness. – Counseling and Values 1, s. 80–94. Rothschild, B. & Rand, M. L. (2010). Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Helsinki: Traumaterapiakeskus. Siegel, D. (2012). Mielitaju. Muutoksen tiede. Helsinki: Basam Books. 40 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Masennus riipii sydäntä Lukuisissa tutkimuksissa on löydetty näyttöä siitä, että masennus on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Sen yhteyttä sydänsairauksiin ei ole toistaiseksi virallisesti tunnustettu kaikkien maiden terveysjärjestöissä. Jos pystyttäisiin osoittamaan, että masennuksen hoitaminen parantaa sydänpotilaiden ennustetta, se merkitsisi suurta edistysaskelta. Arja Kinnarinen Masennuksella on todettu olevan yhteyttä sairauden vaikeusasteeseen ja kuolleisuuteen potilailla, joilla on akuutti sepelvaltimotautikohtaus. Amerikkalaisen sydänyhdistyksen (American Heart Association, AHA) koolle kutsumat asiantuntijat julkaisivat äskettäin tieteellisen kannanoton, jossa kehotetaan vahvistamaan masennus vakavasti otettavaksi sydänsairauksien riskitekijäksi. Circulation-lehdessä julkaistu lausunto perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen, joka käsitti 53 tutki- musta ja neljä meta-analyysiä. Suurin osa aineistosta yhdistää masennuksen ja huonon ennusteen sydänkohtauksen ja epästabiilin angina pectoriksen jälkeen. Tulos on sama potilaiden heterogeenisesta taustasta ja muista muuttujista riippumatta. Katsauksen pääkohdat Moninaisista syistä johtuva kuolema. Suurin osa tutkimuksista viittaa siihen, että masennus on riskitekijä ja voi lisätä monista eri syistä johtuvaa kuolemanvaaraa PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Psyyke ja soma 41 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Psyyke ja soma potilailla, joilla on sepelvaltimotautikohtaus. Kaikissa tutkimuksissa ei kuitenkaan löydetty yhteyttä masennuksen ja kuolemanriskin väliltä, tai niiden tulokset olivat epäselviä. Sydänperäinen kuolleisuus. Vain muutamissa tutkimuksissa tarkasteltiin nimenomaan masennuksen ja sydänperäisen kuoleman välistä yhteyttä, ja tutkimustulokset olivat vaihtelevia. Suurin osa näytöstä viittaa kuitenkin siihen, että masennus on sydänperäisten kuolemien riskitekijä potilailla, joilla on sepelvaltimotautikohtaus. Kuolemaan johtavat ja kuolemaan johtamattomat sairauskohtaukset. Tutkimuksissa, joissa yhdistettiin sydänperäiset kuolemat, monista eri syistä johtuvat kuolemat sekä sydänvaivat, jotka eivät aiheuttaneet potilaan kuolemaa, suurin osa näytöstä viittaa siihen, että masennus on riskitekijä. Meta-analyysit. Myös meta-analyysien mukaan masennuksen ja huonon ennusteen välillä on yhteyttä ja masennus on kohtalaisen suuri riskitekijä. AHA:n lausunnon laatimiseen osallistunut psykiatrian professori Robert M. Carney toteaa, että näiden tutkimusten perusteella masennus on yhtä suuri riskitekijä kuin ylipaino. Jos potilas on masentunut, kuoleman tai sydänkohtauksen riski on suurentunut seurannan aikana kaksin- tai kolminkertaiseksi. Lisäksi masennuksen ja sydänongelmien välinen yhteys on kaksisuuntainen: masennus lisää sydänvaivojen riskiä, ja sairaus lisää masennuksen riskiä. Runsaasta näytöstä huolimatta Carneyn mielestä ei vielä voida vahvistaa, että masennus heikentää sydänsairauden lopputulosta. Toistaiseksi ei ole pystytty osoittamaan, että masennuksen hoitaminen parantaa ennustetta tai potilaan eloonjäämismahdollisuuksia. On olemassa vain yksi riittävän vahva tutkimus, jossa selvitetään masennushoidon vaikutusta sydänpotilaiden myöhempiin sydänkohtauksiin ja kuolemanriskiin. Tämä ENRICHD-tutkimus julkaistiin Journal of the American Medical Association ‑lehdessä vuonna 2003. Vaikka potilaiden masennusoireet lievenivät hoidon avulla merkittävästi, tutkijat eivät havainneet 30 kuukauden seurannan aikana minkäänlaista yhteyttä sydänkohtauksiin tai kuolemanriskiin. Tulokseen saattoivat vaikuttaa tutkimusta rajoittaneet tekijät, muun muassa se seikka, että interventio- ja kontrolliryhmien välillä todettiin vain pieni ero masennushoidon jälkeen. Uusia tutkimuskohteita AHA-yhdistyksen työryhmä ehdottaa kannanotossaan tulevia tutkimuskohteita. Sen mukaan tarvitaan satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia siitä, edistääkö masennuksen hoitaminen sydänpotilaiden eloonjäämistä ja muita ennusteita. Lisäksi tutkijat suosittavat perehtymistä seuraaviin aiheisiin: • biologiset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka liittyvät masennuksen ja sydänsairauksien väliseen yhteyteen • masennuksen rooli sydänsairauksissa • ahdistuneisuuden ja muiden psykologisten ongelmien vaikutukset • sydänpotilaiden rutiininomaisten masennusseulontojen riskit ja hyödyt. Sairaaloissa ja kuntoutuskeskuksissa psykologit voisivat auttaa sydänpotilaita esimerkiksi tunnistamalla masentuneet henkilöt ja etsimällä heille sopivia hoitomenetelmiä. Lähteet Clay, R. A. (2014). Depression’s Toll on the Heart. – Monitor 5, s. 24–25. Effects of treating depression and low perceived social support on clinical events after myocardial infarction. The enhancing recovery in coronary heart disease patients (ENRICHD) randomized trial. – JAMA 23/2003, s. 3106–3116. DOI:10.1001/jama.289.23.3106. Niskanen, L. (2014). Masennustila ja sydänsairaudet. Duodecim. – http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00416. 42 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Psykologia ja taide sopivat yhteen Eri tahoilla ollaan havahtumassa siihen, että taidetta ja kulttuuritoimintaa on mahdollista hyödyntää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Niillä on käyttöä ennalta ehkäisevissä palveluissa, kuntoutuksessa ja hoitotyössä. Arja Kinnarinen Taiteen avulla on mahdollista tutkia inhimillisiä prosesseja, omaa sisintään, inspiraation lähteitä ja omia tavoitteitaan. Se kannustaa myös ilmaisemaan itseään. Taiteet voivat nostaa ihmisiä elämän vaikeiden ja lamaannuttavien kokemusten yläpuolelle ja auttaa selviytymään niistä. Hanna-Liisa Liikanen mainitsee väitöstutkimuksessaan neljä vaikutusta, joita taiteella ja kulttuuritoi- minnalla on ihmisen hyvinvointiin. Ensiksi taide antaa elämyksiä ja merkityksellisiä taidenautintoja. Toiseksi taide ja kulttuuritoiminta saavat ihmiset tuntemaan itsensä terveemmiksi ja ne lisäävät tyytyväisyyttä elämään. Kolmanneksi taideharrastusten kautta syntyy yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat parempaan elämänhallintaan. Lisäksi taide tuottaa kauniita ja viihtyisiä elin- ja hoitoympäristöjä. Taide ei paranna sairautta, mutta voi lisätä elämänhallinnan tunnetta. Hoitolaitoksissa taide- ja kulttuuritoimintaa voidaan toteuttaa järjestämällä avoimia taide- ja harrastuskerhoja. Virkistymiseen on mahdollista käyttää monia taidemuotoja, kuten musiikkia, kuvataiteita, teatteria, tanssia ja kirjoittamista. Värien käytöllä ja taideteoksilla luodaan viihtyisyyttä. Viihtyisä PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Psykoterapia, psykiatria ja kliininen psykologia 43 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Psykoterapia, psykiatria ja kliininen psykologia PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 ympäristö voi rauhoittaa asiakkaiden tai potilaiden pelokkuutta, laskea verenpainetta, lieventää kipua ja lyhentää sairaalassaoloaikaa. Myös henkilökunta viihtyy tällöin paremmin. Esteenä taiteen tuomiselle hoitolaitoksiin ovat usein kiire ja rahan puute, mutta myös asenteet ja arvostukset. Taiteiden soveltava käyttö Taiteen soveltavasta käytöstä kiinnostuttiin 1990-luvun alussa. Silloin syntyi YK:n ja Unescon aloitteesta ”Arts in hospital” ‑hanke, joka laajeni 18 jäsenmaahan, myös Suomeen. Hankkeen tavoitteena on lisätä hoitolaitosten viihtyisyyttä sekä liittää taide- ja kulttuuritoiminta osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotyötä, kuntoutusta sekä työmenetelmiä. Lisätavoitteena on viedä kulttuuria ja taidetta esimerkiksi palveluasuntoihin sekä syrjäytyneiden nuorten, alkoholistien ja psyykkisesti sairaiden arkielämään. Näin pyritään vähentämään tai ehkäisemään ennakolta syrjäytymistä ja vahvistamaan sosiaalisia yhteyksiä. Vuonna 2010 Suomessa aloitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen nelivuotinen toimintaohjelma ”Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia” (Taiku). Taiku-ohjelmaan on koottu aiemman tutkimuksen perusteella kymmenen kohtaa käsittävä lista kulttuurin ja taiteiden myönteisistä terveysvaikutuksista. Sen mukaan aktiivinen kulttuurin harrastaminen lisää hyvinvointia, elämänlaatua ja sosiaalista pääomaa. Kulttuuriharrastukset tukevat ihmisten elämänhallintaa sekä vahvistavat itsetuntoa ja sosiaalisia verkostoja. Ne vaikuttavat edullisesti muistiin ja muihin aivotoimintoihin sekä lisäävät hyvinvointia työssä. Kulttuuritoimintaan osallistuminen tuo mielekkyyttä elämään ja voi jopa pidentää elinikää. Esiintyviä taiteilijoita autetaan psykologian avulla Psykologisten periaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan parantaa laulajien, muusikoiden, tanssijoiden ja näyttelijöiden esiintymisvalmiutta. Monilla heistä on itseensä ja suoriutumiseensa liittyviä pelkoja ja epävarmuutta, kuten esiintymisahdistusta ja perfektionismia. Psykologisten menetelmien avulla taiteilijoiden on mahdollista oppia rentoutumaan sekä käsittelemään pelkojaan ja rajoitteitaan. He pystyvät opettelemaan entistä terveempiä tapoja, joilla voi valmistautua esiintymisiin emotionaalisesti ja fyysisesti. Toistaiseksi on ratkaisematta, miten taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksia on mahdollista tutkia luotettavasti ja kattavasti. Avoimia kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten erottaa taiteen ja kulttuurin vaikutukset muista tekijöistä ja miten voi arvioida pitkäaikaisia vaikutuksia. Uusimpia tutkimuksia luovuudesta ja taiteista Arjen luovuus lisää onnellisuutta Richardsin teorian mukaan luovuus normaalissa jokapäiväisessä elämässä on sekä myönteisten psykologisten prosessien alkusyy että seurausta niistä. Pohjois-Carolinan yliopiston tutkijat löysivät vahvistusta tälle olettamukselle tutkimuksessa, jossa seurattiin 79 nuoren aikuisen päivittäistä toimintaa käyttäen automatisoitua matkapuhelinkyselyä. Havaittiin, että tavallinen arjessa ilmenevä luovuus – esimerkiksi omien ruokaohjeiden laatiminen, kirjoittaminen, musiikki tai piirtäminen – sekä ylläpitää että kuvastaa psykologista terveyttä. Itseään onnellisiksi ja aktiivisiksi kuvaavat osallistujat toimivat todennäköisimmin usein luovasti arkielämässä. Tutkimuksesta saatiin tukea myös teorialle, että jokapäiväisessä elämässä ilmenevä luovuus on psykologinen vahvuus. Lisäksi todettiin, että avoimuus uusille kokemuksille ja tunnollisuus edistävät luovuutta. Kielteiset mielenliikkeet, kuten ohimenevä kiukku, stressi tai neuroottiset piirteet, eivät ennustaneet merkittävästi luovaa toimintaa. Näytteleminen auttaa terveempään tunteiden ilmaisuun Toistuva tunteiden tukahduttaminen heikentää sekä aikuisten että lasten terveyttä ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Boston Collegessa selvitettiin esiintymistaiteiden opiskelijoiden emotionaalista käyttäytymistä kahdessa tutkimuksessa. Ensimmäiseen vertailuun osallistui 28 nuorta, joiden pääaineena oli näytteleminen, sekä 25 nuorta, joiden pääaine oli joko visuaaliset taiteet tai musiikki. Havaittiin, että näyttelijäopiskelijat ilmaisivat tunteitaan vapaammin. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että 35 peruskouluikäisellä lapsella tunneilmaisujen tukahduttaminen väheni heidän opiskeltuaan näyttelemistä 10 kuukautta. Samanikäisillä visuaalisia taiteita opiskelevilla lapsilla näin ei tapahtunut. Tutkijat päättelivät, että näytteleminen voi auttaa vähentämään epätervettä tunteiden säätelyä. Piirtäminen helpottaa lapsen pettymystä Brooklyn Collegessa ja Boston Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan lasten mieliala paranee, jos he suuntaavat huomion pois kielteisestä asiasta piirtämällä. Tutkimukseen osallistui lapsia kahdesta ikäryhmästä: 6–8-vuotiaita oli 43 ja 10–12-vuotiaita 40. He saivat tehtäväkseen piirtää joko ikävään tapaukseen liittyvän tai liittymättömän kuvan. Lyhyen ajan sisällä mieliala parani enemmän lapsilla, joiden piirros ei kuvannut pettymyksen aiheuttanutta tilannetta. 44 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Vaikutus oli yhtä voimakas molemmissa ikäryhmissä. Eri tavoin tunteitaan säätelevät pitävät erilaisista taideteoksista Sapienza-yliopistossa Roomassa havaittiin, että tunteiden säätelytapa vaikuttaa henkilön taidemieltymyksiin. Tutkimukseen osallistui sata aikuista, joilla ilmeni eriasteista aleksitymiaa (eli vaikeutta tai kyvyttömyyttä kokea, kuvata ja ilmaista tunteita sanallisesti). He arvioivat 20 taideteosta kognitiivisten, emotionaalisten ja esteettisten ominaisuuksien perusteella. Henkilöt, joiden aleksitymia oli vähäistä, mieltyivät voimakkaita tunteita ilmaiseviin kuviin. Tällainen oli esimerkiksi Francesco Hayezin Suudelma, joka kuvaa miestä ja naista kiihkeässä syleilyssä. Osallistujat, joiden aleksitymian aste oli korkea, pitivät tunneilmaisultaan hillityistä teoksista, kuten Edward Hopperin työstä Rautatie auringon laskiessa. Se kuvaa tyhjää, pimeää rautatietä, jonka taustalla näkyy värikäs auringonlasku. Tulosten perusteella tutkijat ehdottavat, että esteettisen kokemuksen laajaan malliin olisi sisällytettävä tunteiden säätelytapojen arviointimittareita. Ylenpalttinen haltioituminen taiteesta – Stendhalin syndrooma Taideteosten aiheuttamia myönteisiä elämyksiä ovat lumoutuminen, innostus ja euforia. Taiteesta voi myös hurmaantua siinä määrin, että seurauksena on epämiellyttäviä oireita. Stendhalin eli Firenzen syndrooma on tila, jossa esteettinen kokemus aiheuttaa niin voimakkaan reaktion, että henkilö menee enemmän tai vähemmän sekaisin tai pyörtyy. Jopa sairaalahoito on tarpeen, kun koetaan sydämentykytyksiä, heikotusta ja huimausta, pahoinvointia, paniikkia, harha- aistimuksia, ahdistuskohtauksia tai lyhytkestoista psykoosia. Stendhalin syndrooma ei ole virallinen diagnoosi, eivätkä kaikki tutkijat tunnusta ilmiön olemassaoloa. Oireyhtymää ilmenee erityisesti Firenzen taidemuseoissa ja kirkoissa mutta myös muissa kulttuurikaupungeissa. Psykosomaattiseen oireiluun sairastuvat tavallisesti ulkomaalaiset turistit, jotka ylenpalttiset taide-elämykset ja kauneus saavat kiihtymään siinä määrin, että se ilmenee sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina. Kuvauksia Stendhalin syndroomasta löytyy runsaasti, mutta sitä on tutkittu vähän. Italialainen psykiatri Graziella Magherini on kuvannut tapauksia, oireita ja hoitotapoja vuonna 1989 ilmestyneessä kirjassaan La sindrome di Stendhal. Magherinin mukaan Firenzen syndroomasta kärsivät lähinnä 25–40-vuotiaat naiset, joiden henkinen tila on jo ennestään epävakaa. He tulevat useimmiten muualta Euroopasta, Yhdysvalloista tai Japanista. Italialaiset eivät saa vastaavia oireita. Anna Kortelaisen mukaan syndroomalle altistuvat tietyssä elämänvaiheessa olevat henkilöt, joissa taideteos tuo pintaan asioita ihmisen menneisyydestä ja sisäisestä elämästä. Impulssit ovat niin vahvoja, että keho reagoi niihin. Oireita saavat ovat usein herkkiä, taiteita rakastavia, ja tavallisesti he matkustavat yksin. Taustalla saattaa olla stressiä, ahdistusta, masennusta ja yksinäisyyttä. Taide laukaisee patoutuneita tunteita ja muistoja. Stendhalin syndrooma muistuttaa uskonnollista hurmoskokemusta. Se eroaa kuitenkin selvästi toisesta turistien potemasta taudista, Jerusalemin syndroomasta. Jälkimmäiseen sairastuvat Jerusalemissa matkailijat, joille ovat tärkeitä uskonnolliset symbolit ja arvot. Lähteet DeAngelis, T. (2014). Artist expression. – Monitor 6, s. 50–55. DeAngelis, T. (2014). Connecting through the arts. – Monitor 6, s. 60–62. DeAngelis, T. (2014). The latest research on creativity and the arts. – Monitor 6, s. 56–59. Drake, J. E. & Winner, E. (2013). How children use drawing to regulate their emotions. – Cognition and Emotion 3, s. 512–520. Giannini, A. M. & Tizzani, E. & Baralla, F. & Gurrieri, G. (2013). What I like is how I am: Impact of alexithymia on aesthetic preference. – Creativity Research Journal 3, s. 312–316. DOI: 10.1080/10400419.2013.813796. Goldstein, T. R. & Tamir, M. & Winner, E. (2013). Expressive suppression and acting classes. – Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts 2, s. 191–196. DOI: 10.1037/a0030209. Kortelainen, A. (2009). Hurmio ja sen hoito. – Kajastus 4–5. –http://www. kulttuuripalvelu.fi/?id=103. Liikanen, H.-L. (2002). Taide kohtaa elämän – Arts in Hospital ‑hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisten hoitoyksiköiden arjessa ja juhlassa. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos. Luotonen, M. (2013). Taiteesta hyvinvointia. – Tesso 7.5. – http://www.tesso.fi/artikkeli/taiteesta-hyvinvointia. Pettersson, M. (2014). Firenzessä matkailija jopa taintuu kauneudesta. – Helsingin Sanomat 11.1. – http://www.hs.fi/matka/a1389335492924. Silvia, P. J. & Beaty, R. E. & Nusbaum, E. C. & Eddington, K. M. & LevinAspenson, H. & Kwapil, T. R. (2014). Everyday creativity in daily life: An experience-sampling study of “little c” creativity. – Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts 2, s. 183–188. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Psykoterapia, psykiatria ja kliininen psykologia 45 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Psykoterapia, psykiatria ja kliininen psykologia PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Blog it! Blogit ovat yleistyneet viime vuosina. Ammattiauttajien on tärkeää tietää, miten hyödyntää nykyteknologiaa ja sosiaalista mediaa parhaalla mahdollisella tavalla ja eettiset säännöt huomioiden. Arja Kinnarinen 46 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Psykoterapia, psykiatria ja kliininen psykologia Asiantuntijatkin bloggaavat Monet mielenterveysalan ammattilaiset kirjoittavat blogia. Tavoitteena on tavallisesti jakaa lukijoille tietoa mielenterveysongelmista ja niihin liittyvistä seikoista. Joskus he työstävät omia haasteitaan. Blogi voi auttaa vähentämään henkisten vaikeuksien stigmaa. Sitä voidaan käyttää myös henkilökohtaisten kokemusten jakamiseen. Alan asiantuntijat toimivat esikuvina ja näyttävät mallia, miten näitä asioita käsitellään. Jos he kertovat omista vaikeuksistaan ja siitä, miten ovat hakeneet niihin apua, se kannustaa myös asiakkaita toimimaan samoin. Sosiaalinen media ja blogit voivat toimia terapian tukena, mutta ne eivät ole sen korvike tai yleislääke kaikkiin ongelmiin. Blogia tai verkkopäiväkirjaa pitävien asiakkaiden olisi syytä keskustella kirjoittamistaan asioista terapiassa. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa tai mahdollisuuksia päästä terapiaan, tai he eivät usko terapian toimivuuteen. Jos online-tuki ja ‑lähteet ovat henkilölle ainoat mahdolliset kanavat saada apua, häntä on tuettava siinä. Sosiaalisen median ikävät puolet Blogin kautta voi saada tukea, mutta jotkut lukijat ilmaisevat mielipiteensä hyvin kielteisesti ja loukkaavasti. Siksi kirjoittajan on harkittava, haluaako hän avata kommenttiosion omalle sivustolleen. On mahdollista käyttää viestien esimoderointia. Kommentoinnin voi myös estää. Jos blogin kirjoittaja sallii kommentit, hän todennäköisesti törmää kielteisiin ja itseään arvosteleviin mielipiteisiin. Jotkut selaavat toisten kirjoituksia vain löytääkseen aihetta vastaväitteisiin ja pilkatakseen kirjoittajaa. Häirikön kanssa on turha aloittaa väittelyä tai todistella hänelle omaa mielipidettään. Solvaavat kommentit on poistettava. Blogissa voi väitellä, keskustella ja vaihtaa mielipiteitä, mutta näin kannattaa tehdä vain sellaisten henkilöiden kanssa, jotka käyttäytyvät asiallisesti. Itseä tai toisia halventavaan keskusteluun ei tarvitse lähteä mukaan. Lisäksi on olemassa haitallisia blogeja ja sivustoja, joista myös ammattiauttajien on hyvä olla tietoisia. Tällaisia ovat esimerkiksi anoreksiaa tai bulimiaa suosittelevat tai itsemurhatapoja opettavat blogit tai sivut. Jos asiakas paljastaa, että hän keskustelee ongelmistaan netissä, terapeutin kannattaa selvittää, millä tavoin ja kenen kanssa ja ovatko keskustelutoverit tukevia vai vahinkoa aiheuttavia. Eettiset periaatteet Ammattiauttajien on noudatettava eettisiä periaatteita, jos he kirjoittavat blogia tai suosittavat blogin aloittamista asiakkailleen. Terapeutin ei pitäisi koskaan etsiä Googlen avulla tietoja asiakkaastaan tai lukea hänen blogiaan, ellei tämä nimenomaan sitä pyydä. Näin menetellään siksi, etteivät asiakkaan tietosuoja ja luottamuksellisuus kärsisi. Lähteet Boniel-Nissim, M. & Barak, A. (2013). The therapeutic value of adolescents’ blogging about social–emotional difficulties. – Psychological Services 3, s. 333–341. Novetney, A. (2014). Blogging for mental health? – Monitor 6, s. 42–45. Pennebaker, J. W. & Beall, S. K. (1986). Confronting a traumatic event: Toward an understanding of inhibition and disease. – Journal of Abnormal Psychology 95, s. 274–281. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 On runsaasti tieteellistä näyttöä siitä, että itseilmaisua edistävä toiminta ja harrastukset parantavat henkistä hyvinvointia. Niiden ansiosta asioiden märehtiminen vähenee sekä ahdistus ja masennusoireet lievenevät. Fyysisiäkin hyötyjä tunnetaan. Austinissa Texasin yliopistossa 1980-luvulta lähtien tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että lyhyt keskittynyt kirjoittaminen syvistä tunteista voi edistää terveyttä. Sen on todettu tehostavan immuunijärjestelmän toimintaa, laskevan verenpainetta, hidastavan sydämenlyöntejä, helpottavan astman ja reuman oireita sekä lieventävän univaikeuksia henkilöillä, joilla on etäpesäkkeinen syöpäsairaus. Vuonna 2013 Haifan yliopiston tutkijat Israelissa havaitsivat, että blogin kirjoittaminen paransi vaikeuksia kokevien opiskelijoiden itsetuntoa sekä vähensi sosiaalisia pelkoja ja ahdistuneisuutta tehokkaammin kuin päiväkirjan pitäminen. Blogin avaaminen kommenteille tehosti myönteisiä vaikutuksia. Jotkut kirjoittavat blogia työstääkseen suruaan menetysten tai erilaisista ongelmista kärsivien läheisten vuoksi. Toiset pyrkivät selviytymään omasta sairaudestaan kirjoittamalla, käsittelevät jokapäiväisiä haasteita tai haluavat yksinkertaisesti purkaa tunteitaan. Monet tarjoavat myös vertaistukea blogin lukijoille, jotka ovat saaneet samanlaisen diagnoosin tai kokevat samanlaisia vaikeuksia. Jos henkilöllä on harvinainen sairaus tai ongelma, julkinen blogi auttaa levittämään tietoa siitä. 47 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Psykoterapia, psykiatria ja kliininen psykologia EduMental – verkkosivusto mielenterveyden tukemiseen EduMental on Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella kehitetty vuorovaikutteinen sähköinen palvelusivusto, joka tarjoaa koulutus-, tutkimus- ja tukipalveluja. Se on tarkoitettu mielenterveysasiakkaille ja -kuntoutujille, heidän läheisilleen, hoidosta vastaaville ammattilaisille sekä asioista päättäville. Kohderyhmille tarjotaan ajantasaista tietoa selkokielellä. Lisäksi EduMentalin avoin verkkosivusto palvelee kaikkia asiasta kiinnostuneita, tulevaisuudessa myös englannin kielellä. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Arja Kinnarinen SafelyNet on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollossa toimiville ammattilaisille. Palvelu kehittää työyhteisön hyvinvointia ja käsittää räätälöityjä verkkokursseja mielenterveysasiakkaiden parissa työskenteleville. SafelyNetin verkkokurssien tavoitteena on yksilölliset tarpeet huomioiden kehittää hoitohenkilökunnan ammatillista vuorovaikutusta siten, että se pystyy ennalta ehkäisemään ja ratkaisemaan uhkaavia tilanteita työympäristössään. Lisäksi pyritään parantamaan mielenterveysasiakkaiden elämänlaatua ja motivoimaan heitä henkilökohtaiseen kuntoutusohjelmaan. MieliNet on palvelusivusto vakavien mielenterveyshäiriöiden käsittelyyn psykoosisairauksista kärsiville henkilöille, kuntoutujille, heidän läheisilleen ja hoidosta vastaavalle henkilöstölle. Sivuston materiaalit on tarkoitettu hoitajan ja potilaan välisten keskustelujen tueksi. MieliNet ei korvaa tavanomaista hoitoa vaan tukee sitä sekä kuntoutujan itsehoitoa. Sivuston avulla myös hoitohenkilökunta voi päivittää osaamistaan ja pystyy vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. DepisNet-palvelu on suunnattu masennusta ja ahdistusta kokeville nuorille sekä heitä hoitaville ammattilaisille. Sivusto tarjoaa ajantasaista tietoa masennuksesta ja hoitomenetelmistä sekä asiakkaan oikeuksista. Verkossa voi keskustella mieltä askarruttavista asioista ammattilaisen kanssa ja saada vertaistukea asiantuntijoiden valvonnassa. Sivuston kautta myös hoitohenkilökunta saa paremman kuvan asiakkaan kokonaistilanteesta. Konsultointipalvelut. EduMentalin tutkimusryhmä tarjoaa konsultointia sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille. EduMentalin erikoisosaamisalueita ovat asiakas- ja potilaslähtöinen toiminta sekä työyhteisöjen ilmapiirin ja henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittäminen. Palvelu käsittää asiak kaan tarpeiden mukaan räätälöityjä koulutuksia, seminaareja sekä workshop- ja ryhmätyöskentelyä. Maksullista ja maksutonta palvelua Avoimen edumental.fi-verkkosivuston käyttö on maksutonta. SafelyNet, MieliNet ja DepisNet ovat maksullisia palveluja, ja niiden käyttö vaatii rekisteröitymisen, johon tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Sivustosta ja palveluista voi antaa palautetta palautelomakkeella. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.edumental.fi. EduMental-palvelua rahoittaa Tekes. 48 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ Psykoterapia, psykiatria ja kliininen psykologia Suomen ensimmäinen psykoterapian maisteri -tutkinto alkaa Raul Soisalo Yliopistollista laatua Koulutuksesta vastaa UWE Bristolin terveys- ja sosiaalitieteiden laitoksen psykologian oppiaine. Se on kansainvälinen kumppanuusyli- opisto, jolla on entuudestaan ohjelmassaan psykoterapian maisterin ja tohtorin tutkintoja. UWE Bristolin vahvuutena on laadunvarmennuksen osaaminen. HPI valikoitui tähän yhteistyöhön perinteisillä vahvuuksillaan: modernin aikuispedagogiikan osaaminen ja vankka kokemus ratkaisukeskeisyyden kouluttajana. Todistuksen kolmivuotisista psykoterapeuttiopinnoista tai nelivuotisista maisterinopinnoista antaa UWE Bristol. Koulutus on suomenkielinen ja se on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa. Koulutusta ihmisille, ihmisiä varten Helsingin Psykoterapiainstituutin ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus on laajennettu yhdistelmäkoulutus, joka antaa sekä yksilötyön että perhetyön taidot. Tämä on mahdollista siksi, että ratkaisukeskeinen työtapa on jo ihmiskäsitykseltään ja menetelmällisiltä lähtökohdiltaan systeeminen terapia. - HPI:n systeeminen psykoterapeuttikoulutus antaa siis valmiudet kohdata asiakkaat yksilöinä, perheenjäseninä, puolisoina, vanhempina ja ryhminä, Pihlaja summaa. Koulutusohjelmaan on sisällytetty yksilöpsykoterapian, perheterapian ja pariterapian erityispiirteiden teoria ja kliininen käytännönläheinen harjoittelu kaikkien työtapojen osalta. - Tällainen yhdistelmärakenne on luonteva vain sellaiselle systeemiselle psykoterapialle, joka ei alun alkaenkaan yritä irrottaa yksilöä oman elämänsä kontekstista, Pihlaja tarkentaa ja ottaa vielä lopuksi katseen alan tulevaisuuden näkymiin: - Psykoterapeuttien tarve tulee kasvamaan ja siten työllisyystilanne tässä ammatissa on hyvä. Seuraava syyskuussa alkava ryhmä on neljäs yliopistoyhteistyössä toteutuva ja kaikkiaan järjestyksessä HPI:n kahdeskymmenesensimmäinen. Länsi-Englannin yliopisto (UWE Bristol, University of the West of England) www.uwe.ac.uk - vanhimmat juuret ulottuvat vuoteen 1595 - 30.000 opiskelijaa ja 1400 lehtoria ja luennoitsijaa - auditoitu QAA-laatujärjestelmä (Quality Assurance Agency for Higher Education) - Helsingin Psykoterapiainstituutin kumppaniyliopisto vuodesta 2013 Helsingin Psykoterapiainstituutti www.terapeutiksi.fi - perustettu v. 2006 - alkamassa psykoterapeuteille jo 20. koulutusryhmä - kouluttanut yli 1000 ratkaisukeskeistä psykoterapeuttia ja työnohjaajaa - tarjoaa psykoterapian yliopistotutkinnon ainoana Suomessa Mitä on ratkaisukeskeisyys? Ratkaisukeskeinen terapia (brief therapy, solution focused therapy) on Suomessa vakiintunut ja Valviran tunnustama psykoterapiamuoto, josta on yksilö-, perhe-, ryhmä- ja yhteisösovelluksia. Ratkaisukeskeinen psykoterapia on myös ainoa virallisen aseman saanut lyhytterapia Suomessa. Tutkimusten mukaan lyhytterapian tulosten pysyvyys on erinomainen. Ratkaisukeskeisiä menetelmiä sovelletaan laajasti myös: -erityiskasvatuksessa - työhyvinvoinnin kehittämisen välineenä - työnohjauksessa sekä -johtamisessa. Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutuksessa osallistujat perehtyvät ratkaisukeskeiseen viitekehykseen ja filosofiaan sekä konkreettisiin käytännön työvälineisiin. Selkeät menetelmät ja koulutuksen yhteistoiminnallinen prosessi antavat osallistujille vankat valmiudet tuloshakuiseen psykoterapeuttiseen työskentelyyn. Tärkeimmät taustateoriat ovat sosiaalinen konstruktionismi ja systeemiteoria sekä motivaatio- ja vuorovaikutusteoriat. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Brittiläinen yliopisto UWE Bristol (University of West of England) ja suomalainen Helsingin Psykoterapiainstituutti aloittavat nyt uuden, suomenkielisen psykoterapian maisterin tutkinto-ohjelman. Kolmivuotisen psykoterapeuttikoulutuksen jatkoksi opiskelija voi hakeuta syventävään vuoteen, jolla opinnot täydentyvät psykoterapian maisteriopinnoiksi Master of Science, Solution Focused Therapy. Tämä on tutkintona uusi ja eroaa aiemmasta psykoterapeuttikoulutuksesta, jota on voinut opiskella vain täydennyskoulutuksena. Tutkintotodistus oikeuttaa hakemaan Valviralta käyttöoikeuden psykoterapeutin ammattinimikkeeseen, joka on suojattu ammattinimike. Koulutuksesta vastaa UWE Bristolin terveys- ja sosiaalitieteiden laitoksen psykologian oppiaine. Se on kansainvälinen kumppanuusyliopisto, jolla on entuudestaan ohjelmassaan psykoterapian maisterin ja tohtorin tutkintoja. UWE Bristolin erityisvahvuutena on laadunvarmennuksen osaaminen. Suomessa tämän ratkaisukeskeisen psykoterapian maisteriohjelman toteuttaa Helsingin Psykoterapiainstituutti, joka on tunnettu ratkaisukeskeisyyden kehittäjäyhteisö. Psykoterapiainstituutin vahvuuksia ovat modernin aikuispedagogiikan osaaminen ja vankka kokemus ratkaisukeskeisyyden kouluttajana. – Tämä on ratkaisukeskeisen terapian alalla Suomen ensimmäinen ja todennäköisesti maailman ainoa maisteriohjelma, kertoo koulutusjohtaja John Pihlaja Psykoterapiainstituutista. Hän uskoo, että tällainen yliopistollinen tutkinto-ohjelma palvelee yleisesti alan kehittymistä ja tuottaa varmasti myös lyhytterapiaan uraauurtavaa osaamista. 49 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ KIRJOJA TULOSSA SYKSYLLÄ Sanna Aavaluoma: Muistisairaan psykoterapia ja psykoterapeuttinen hoito PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Tämä kirja on ensimmäinen suomenkielinen muistisairaiden psykoterapiaa käsittelevä teos. Sen osiot rakentavat kattavan kokonaisuuden psykoterapian ja psykoterapeuttisten sovellusten mahdollisuuksista muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Kirja tarjoaa työvälineitä psykoterapeuteille ja muille hoitotyön ammattilaisille, jotka tekevät työtä muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa. Myös muiden vakavien sairauksien kanssa työskentelevät hyötyvät kirjasta. Kirjan perustana on psykoanalyyttinen ajattelu ihmisen elämänkestoisesta psyykkisestä kasvusta ja kehityksestä. Alussa käsitellään muistin syntyä, muistijärjestelmiä ja muistin toimintaa sekä muistihäiriöitä ja muistisairauksia. Vakavan sairauden vaikutukset sekä muistisairauden tunnevaikutukset sairastuneeseen ja hänen läheisiinsä antavat ymmärrystä siihen, minkälaisia haasteita muistisairaus tuo sairastuneen elämään, hänen parisuhteeseensa, perhesuhteisiinsa ja muihin ihmissuhteisiinsa. Muistisairauksien kokonaisvaltaisen hyvän hoidon pohtiminen johdattaa lukijan eri psykoterapiamuotojen maailmaan. Muistisairaan psykoterapia-osiossa kuvataan psykoterapiaprosessia sairauden eri vaiheissa koko perheen ja psykoterapeutin näkökulmasta. Muistisairaan psykoterapeuttinen hoito – osio avaa psykoterapeuttisen ymmärryksen siirtämistä muistisairaiden jokapäiväisen hoidon arkeen kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon. Lopuksi kirjassa kuvataan kansainvälisiä psykoterapian sovelluksia muistisairaiden hoidossa. Sanna Aavaluoma on perhepsykoterapeutti, paripsykoterapeutti ja muistiasiantuntija. Hän on kehittänyt ryhmä- parija perheterapiaa muistisairaille ja heidän läheisilleen vuodesta 2000. Hän toimii Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä psykoterapeuttina. Suomen Psykologisessa Instituutissa hän on vastaa pari- ja perheterapeuttisista koulutuksista sekä muistisairaanhoidon koulutusohjelmista ja niiden kehittämisestä. 50 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ KIRJOJA Raul Soisalo: Psykoa johtamista Toimialasta riippumatta kaikkia hyviä johtajia yhdistää yksi asia: he hyötyvät psykologisesta pelisilmästä. Psykoa johtamista esittelee käytännönläheisin esimerkein, mitä laadukas johtaminen edellyttää ja miten sitä voi tehostaa soveltavalla psykologialla. Teos tarjoaa myös runsaasti työkaluja ja menetelmiä omien johtamistaitojen kehittämiseen. Psykoa johtamista on kattava käsikirja kaikille esimiesasemassa työskenteleville. Kirjoittaja Raul Soisalon sanoin: ”Johtajalle ei ole ollenkaan pahitteeksi osata tulkita ihmisen käyttäytymistä, puhumattakaan siitä, että tietäisi, miten ihminen saadaan toimimaan tietyllä tavalla erilaisten olosuhteiden vallitessa.” Hinta 49,00 €/kpl (sis. toimituskulut) Tilaukset ja lisätiedot Mikko Haarala, p. 010 231 0334 tai sähköp. [email protected] PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Käytännön esimerkkien lisäksi teos pitää sisällään muun muassa yleisiä johtamiseen ja vuorovaikutustyöhön liittyviä teorioita. Millainen tyyli on toimivin esimerkiksi liike-elämässä, ja milloin ärräpäätkin ovat ihan paikallaan? Kuinka kohdataan ikävät tilanteet? Entä miten saadaan johdateltua keskustelukumppani yhteiseen tavoitteeseen, ja mitä kaikkea elekieli meistä kertookaan? 51 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ KIRJOJA Sanna Aavaluoma & Tarja Tammelin: JOTTA MINUA EI UNOHDETTAISI – tarinoita elämästäni niille, jotka minua tulevat hoitamaan PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Sanna Aavaluoma ja Tarja Tammelin ovat kehittäneet ryhmä-, pari- ja perheterapiaa muistisairaille ja heidän läheisilleen vuodesta 2000. Kirja on työkirjamuotoon laajennettu hoitotahto, johon omia ajatuksia, toiveita ja näkemyksiä voi kirjata. Kirjan tavoitteena on auttaa perheitä keskustelemaan keskenään sairauden herättämistä ajatuksista ja tunteista, suvun ja perheen historiasta, elämänarvoista ja tärkeänä pidettävistä asioista. Keskustelut ja yhdessä muistelu auttavat perhettä säilyttämään mielessään läheisensä ennen sairautta ja yhdessä sopeutumaan sairauden elämään tuomiin muutoksiin. Erityisesti kirja mahdollistaa sairastuneelle oman arvomaailmansa ja valintojensa dokumentoinnin. Myöhemmissä sairauden vaiheissa, kun hoito kotona ei enää ole mahdollista, kirja toivottavasti kulkeutuu muistisairaan mukana hoitopaikkaan. Kirja voi tällöin turvata sairastuneelle tärkeiden asioiden huomioiduksi tulemisen myös hoitopaikassa ja hoidossa silloin, kun hän itse ei kykene niitä sanoiksi pukemaan. Hinta 16,90 €/kpl (sis. toimituskulut) Tilaukset ja lisätiedot Mikko Haarala, p. 010 231 0334 tai sähköp. [email protected] 52 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ KIRJOJA Raul Soisalo: Särkyvä mieli – lasten ja nuorten psyykkinen oireilu Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu normaalisti monta haastavaa vaihetta. Usea lapsi ja nuori ajautuu joskus – syystä tai toisesta – psyykkiseen kriisiin. Nykyajalle on ominaista, että lähes jokainen joutuu kosketuksiin traumatisoivien tapahtumien kanssa. Internetin ja sosiaalisen median vaarat sekä viihteen väkivaltaistuminen ja yliseksualisoituminen ovat tämän ajan ilmiöitä, joilta lapsia ja nuoria on hankala varjella. Kirjassa tuodaan esiin myös interventioita, joita voidaan hyödyntää monenlaisessa ammatillisessa vuorovaikutuksessa, esimerkiksi koulumaailmassa, sosiaalityössä, terveydenhuollossa, nuorisotoimessa ja harrastuspiireissä. Lukija voi oppia, miten psyykkisiin ja neurobiologisiin prosesseihin on mahdollista vaikuttaa. Kirjan kirjoittaja Raul Soisalo on suosittu psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntija, psykoterapiakouluttaja ja tutkija. Koulutukseltaan hän on vaativan erityistason psykoterapeutti. Kliinikkona hänellä on paljon kokemusta lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä auttamisesta. Soisalo tuntee haasteellisimmatkin ongelmatilanteet, joissa ainoana ratkaisuna on yleensä pidetty psykiatrista osastohoitoa. Hänen mukaansa laitoshoitoa ja huostaanottoja voidaan vähentää oikeaaikaisilla ja oikein annostelluilla avohuollon tukitoimilla. Hinta 66,00 € (sis. toimituskulut) Tilaukset ja lisätiedot Mikko Haarala, p. 010 231 0334 tai sähköp. [email protected]. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Kirjassa käydään läpi lapsen ja nuoren normaalia psykososiaalista kehitystä. Teos tarjoaa tietoa muun muassa aivojen kehityksestä ja tunteiden neurobiologisesta perustasta. Psyykkistä oireilua käsitellään paitsi merkkinä mahdollisesta sairaudesta myös normaalina reaktiona epätavallisiin olosuhteisiin ja ärsykkeisiin. Usein lapsen ja nuoren rajuakin psyykkistä oireilua voidaan pitää sinänsä normaalina reaktiona, joka liittyy akuuttiin kriisiin tai traumaattiseen kokemukseen. Kirjoittaja esittelee monipuolisesti käytännön toimenpiteitä, joilla psyykkisesti oireilevaa lasta ja nuorta voidaan tukea ilman, että häntä välttämättä tarvitsee leimata sairaaksi. 53 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA Ymmärtävä kohtaaminen – voimauttava koulutuspäivä Uutta soveltavan psykologian käytännönläheistä viisautta ammattilaisille, jotka toimivat eri työtehtävissä ihmisten parissa Aika ja paikka Keskiviikko 20.8.2014 Keskiviikko 17.9.2014 Torstai 30.10.2014 Tiistai 16.12.2014 klo klo klo klo 9–16, 9–16, 9–16, 9–16, Helsinki Tampere Helsinki Helsinki PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Ohjelma 9.00 Ihminen ihmiselle – ainutlaatuinen suhde Etiikka ja ammatillinen epäammatillisuus 10.30Kahvitauko 11.00 Kokonaisvaltainen kohtaaminen – ymmärtävä yhteys toiseen Mikroilmeet ja ‑eleet vuorovaikutuksessa 12.30Lounas 13.15 Konstikas käytös – oiretta vai ilmaisua 14.00 Turhautumisia ja sietämisiä 14.45Kahvitauko 15.00 Miten saada työstä lisää ”kiksejä”? 16.00 Hasta la vista! Lue lisää osoitteesta www.ymmärrys.fi. 54 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA Tämä koulutus tarjoaa työkalupakkiisi välineitä, jotka auttavat selviytymään mm. seuraavista esimiestyön haasteista: •henkilöstön vaikeudet •asiakkaiden pulmat •omaisten vaatimukset Aika ja paikka Torstai 11.9.2014 klo 10–16, Helsinki Ohjelmassa mm. Erilaiset ihmiset ja kemioiden kohtaaminen Nonverbaalisen viestinnän tulkinta ja hyödyntäminen Haastavien tilanteiden ja ihmisten käsittely – uhkaavan tai muun hankalan tilanteen vakautus Muistitekniikka vuorovaikutuksen ja suhteiden laadulliseen kehittämiseen • • • • Lue lisää osoitteesta www.psyk.fi. PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 •yhteistyökumppanien odotukset. 55 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ UUSIA KOULUTUKSIA Koukussa verkossa? PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 • Milloin on kyseessä nettiriippuvuus? • Miten määritellään tietokonepeliriippuvuus? • Koulutuksessa opiskellaan näyttöön perustuvia menetelmiä, joilla nettija tietokoneriippuvuutta voidaan arvioida ja hoitaa. • Miten koulu, koti ja yhteiskunta voivat auttaa ongelman ennalta ehkäisemisessä? Narratiiviset ja tunnekeskeiset (EFT-) menetelmät lastensuojelu- ja perhetyössä • Uusia keinoja ja välineitä terapeuttiseen kohtaamiseen ja hoitoon lastensuojelutyössä. • Miten työstää tunteita ja tietoja käytännön keinoiksi? • Opitaan erilaisia toimivaksi havaittuja työotteita. • Tapausesimerkkejä ja käytännön kokemuksia lastensuojelutyöstä. Aika ja paikka Aika ja paikka Torstai 28.8.2014, klo 8–12, Helsinki Torstai–perjantai 11.–12.9.2014 klo 9–17, Helsinki Lisätietoa osoitteesta www.psyk.fi. Lisätietoa osoitteesta www.psyk.fi. Psyykkinen etäännyttäminen asiakastyössä Yksilöohjaajan työkalupakki • Ajatteletko asiakasasioita myös vapaa-ajalla? • Kuormittavatko ne yksityiselämääsi? – Tuttu ilmiö monelle. • Haluatko oppia taitoja, joilla opit rajaamaan työsi paremmin sekä suojaamaan itseäsi kuormittavissa asiakastilanteissa? • Miten auttaa asiakasta eteenpäin omassa ajattelussaan ja tilanteessaan? • Apua päätöksentekoon: mitä kannattaa ja mitä ei kannata kokeilla? • Miten ja milloin konfrontoida? • Miten auttaa asiakasta suunnittelemaan ja päättämään asioita? • Miten auttaa asiakasta varomaan sudenkuoppia ja ylläpitämään toivoa ja motivaatiota? Aika ja paikka Tiistai 9.9.2014 klo 8–12, Jyväskylä Keskiviikko 19.11.2014 klo 12–16, Hämeenlinna Keskiviikko 27.8.2014 klo 10–16, Helsinki Maanantai 8.9.2014 klo 10–16, Hämeenlinna Maanantai 13.10.2014 klo 9–15, Tampere Maanantai 8.12.2014 klo 10–16, Helsinki Lisätietoa osoitteesta www.psyk.fi. Lisätietoa osoitteesta www.psyk.fi. Aika ja paikka HUOM.! Kaikkia näitä, kuten muitakin lyhytkurssejamme, on saatavissa myös tilauskoulutuksina! 56 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ 3/2014 by Irwin H. Kaikkonen med.lic. psykiatriker och spec.i allmänmed. Nyt on vakava paikka Teistä tuskin kukaan arvaa, mitä tänä kesänä olen tehnyt. Liityin Facebookin ihmeelliseen maailmaan! Tein tämän puhtaasti ammatillisista syistä. Pari asiakkaistani on pahasti koukussa Facebookin ja ajattelin, että voisi olla hyvä tutustua tähän paljon puhuttuun kaverikirjaan. Ei sillä, että käyttäisin samaa metodia esimerkiksi amfetamiinin käyttäjiä hoitaessani… Minulla on nyt jo 83 kaveria, joista kavereitani oikeassa elämässä – jos rehellisiä ollaan - on kolme. Sukulaisia on 18, loput ovat tuttavan tuttavan tuttavia. Tai itse asiassa alan tietää kyllä heistä jo yhtä ja toista. Esimerkiksi sen, mitä osa heistä eilen söi illallisella. Kuka on leiponut sämpylöitä. Tai juossut puolimaratonin ollen nyt matkalla kuntosalille. Kenen lapsella on ripuli tai uusi hammas. Kuka on käynyt kullan kaa ostoksilla. Kenelle on tulossa vauva ja mitä näkyi PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 KAIKKOSEN KOLUMNI 57 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 ensimmäisessä ultrassa. Kenen elämä on yhtä alamänäkisivät, miten paljon minusta tykätään. keä. Tai kenen elämä yhtä juhlaa. Kuka on eronnut Jotta tulisin kuulluksi ja nähdyksi. Ollaan perustai karannut. Miltä yksi näyttää edestä, toinen takaa, tavien kysymysten äärellä. Olenko olemassa muille? kolmas ties mistä. Miltä neljännen koira näyttää trimEn halua nyt täysin julistaa Facebookia pannaan. Parmauksen jälkeen. Huh. Ihan kaikkea tätä en välttähaimmillaan se on loistava lisäkeino säilyttää yhteys mättä haluaisi tietää. muihin. Sen ja muiden yhteisöpalvelujen rinnalla kanVaikka käyttäjäkokemukseni Facebookista on vasta nattaa kuitenkin tavoitella yhteyttä myös aidossa eläkahden kuukauden mittainen, alan olla jo valmis luomässä. Kun olet kahvipöydän äärellä ystäväsi kanssa, vuttamaan. Olo on vähän samanlainen, kun vanhan eikö sinulle riitä se, että hän tykkää leipomastasi kaEelis-setäni luona katsottuani yhteen putkeen neljä kusta? Tunnet ystäväsi, voit riisua naamarisi ja sanoa tuntia valokuvia Kanarian lomamatkalta. Kaikkea ne ääneen myös sen, kun sattuu olemaan se äärettömän ihmiset haluavatkin puolitutuille julistaa. Ja kun kirhuono päivä ja ehkä jopa kyyneleet puskevat poskille. jassa riittävän pitkään roikkuu, meiningille varmaan Ja hän ei tykkää – yhdessä kanssasi. Tuossa tosielämän sokeutuu. Huomasin tämän itse eilen illalla meinahetkessä. Sitä naamakirja ei koskaan voita. Ei ainatessani päivittää profiilini ”Kävin kakalla, vähän on kaan siinä todellisuudessa, jossa minä elän. maha kovalla. Nyt on vakava paikka.” Sain onneksi Tyttärentyttäreni Ada oli saanut taannoin Facebooviime hetkellä itseäni hihasta kiinni ennen enterin kin kautta viestin muka australialaiselta mallilta, jonpainamista. ka ystäväluettelosta löytyi lähinnä tunnettuja malleja. Asia on kuitenkin vakava. Ei siis niinkään tuo maTämä ”malli” oli kehunut 15-vuotiaan Adan ulkonähani heikonlainen toiminta vaan Facebookin käyttököä ja todennut, että hänestä voisi tulla malli ja voisi taito. Kaikilla ei sitä ole. Kaikkea voi ajatella ja tuntea päästä töihin kansainväliseen mallitoimistoon, jossa mutta kaikkea ei kannata sanoa ääneen. Oman maihän itsekin muka työskenteli. Heti kohta tämä malneen ja kunnian ohella on hyvä ajatella myös työpailiksi esittäytynyt oli jo kysynyt, josko Ada voisi skypen kan mainetta – silloin, jos on työpaikkansa profiiliinsa kautta näyttää kävelytyyliään hänelle. Yhteydenpito ilmoittanut. Toinen näistä asiakkaistani sai taannoin loppui siihen, kun tyttärentyttö vastasi, että ei onnistyöpaikallaan varoituksen päivitettyään protu, koska hän ei tunne viestittelijää. Jäin pohfiiliinsa kokemuksiaan työpäivänsä timaan sitä, kuinka moni olisi ja on kulusta. Aiemmin hän meinasi vastannut pyyntöön toisiin. Fain w Ir joutua käräjille kauniista cebook ja muut yhteisöpal, H. Kaik konen sanoista, joita hän oli lauvelut ovat helppo kohde o, hm 0% fi ktiivinen ha 10 on c. .li ed än m sunut naapuristaan päimyös väärillä tarkoitussieläm u kehenkään to a st se eikä hän perust ri vityksessään… perillä liikkeellä oleuu tt ul ik on kaks henkilöön. Ir win mmenissä oleva omaleiJoillekin Faceville. Aikuisina meisläänoin viisissäky ei ä, yl st on ee n rh hä pe an ta bookista on tullut dän pitäisi valmistaa ies. Koulutuksel Hän seuraa aii. mainen poikam tr ia yk ps elämän keskipiste. nuoria kohtaamaan kä se slääkäri ntaa värikkäällä ka ketieteen erikoi n aa m ta ot Niin kuin tälle yhnäitäkin haasteita unut n sa ja on kiinnost in alalla kuin se an ni ka in ih iö m il delle asiakkaalleni, ja ylipäätään käydä an ja ajan u viihteeltavallaan maailm ni on tarkoitett m lu ko en jonka suurin ongelkeskustelua siitä, os kk pe n vierestäkin. Kai tutkimukseenki ia is to pi ia as ä in ma tuntuu olevan se, i miten palvelua on to liseksi, vaik ka si änkin. Toimitus llä te si kä n ei us että hän saa päivitykmielekästä käyttää nu Kaikkosen rustuvia aiheita suotta louk kaan an ka ku e i lk te silleen Facebookissa ja miten ei. Näihin pi et n ki voo, llä ne ovat kuiten si , ta is te en m o m liian vähän tykkäyksiä. talkoisiin tarvitaan vanko rjoitettuja. Kaikk silmäkulmassa ki Varsinkin silloin, jos ihhempien ohella mukaan s. ie im nen on huumor minen on varustettu heiopettajia ja muita kasvattajia. kolla itsetunnolla ja tosielämän Sitä ennen on kuitenkin hyvä pohihmissuhteita on vähän, Facebook ja tia sitä, miten itse yhteisöpalveluja käytän muut yhteisöpalvelut saavat kohtuuttomasti ja millaisen mallin annan. Oma esimerkki on kuivaltaa. Mutta onko elämän tarkoitus kerätä tykkäyktenkin se painavin. siä mahdollisimman hauskoilla päivityksillä? Kuinka moni valitsee päivityksensä juuri tätä päämäärää silP.s. Maha toimii jo. mällä pitäen? Jotta minusta tykättäisiin, jotta muut 58 TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PSYK.FI www.psyk.fi Suomen Psykologisen Instituutin Internet-sivuilta löydät enemmän tietoa toiminnastamme. Sivuilla on lisätietoa tulevista koulutuksistamme, julkaisuistamme ja tapahtumistamme. Lisäksi sinne päivitetään aktiivisesti ajankohtaisia tieteellisiä uutisia psykososiaalisen ohjauksen maailmasta. Suomen Psykologinen Instituutti verkossa PSYK.FI-lehti verkossa Suomen Psykologisen Instituutin www.psyk.fi-sivuilta löytyy myös tämän lehden sähköinen versio, jossa lehteen voi tutustua pdfmuodossa. Samoilla sivuilla on palsta, johon päivitämme viikoittain uutisia psykososiaalisen ohjauksen maailmasta. PSYK.FIverkkokauppa Psyk.fi-verkkokaupasta voit kätevästi ostaa julkaisujamme. Pääset tutustumaan kauppaamme kotisivuillamme www.psyk.fi olevasta linkistä. TILAA ITSELLESI TAI LAHJAKSI PSYK.FI-LEHTI VUODEKSI ETEENPÄIN PSYK.FI-LEHDEN TILAUSLOMAKE OTilaan itselleni yhden PSYK.FI-lehden tutustumishintaan 0 € (sisältää postikulut; normaalihinta 29 €/vuosikerta). Saatuani lehden voin päättää sitoumuksetta tilauksen jatkamisesta. OTilaan organisaatioon yhden PSYK.FI-lehden tutustumishintaan 0 € (sisältää postikulut; normaalihinta 29 €/vuosikerta). Saatuani lehden voin päättää sitoumuksetta tilauksen jatkamisesta. Olen kiinnostunut PSYK.FI-lehden organisaatiotilauksesta: O5–10 henkilölle 29 €/ vuosikerta O11–50 henkilölle 25 €/ vuosikerta Oyli 50 henkilölle 19 €/ vuosikerta Tilaan itselleni tai työpaikalleni Nimi: Postiosoite: Postinumero ja postitoimipaikka: VOIT TILATA LEHDEN MYÖS VERKKOKAUPASTAMME TAI TÄYTTÄMÄLLÄ TILAUSLOMAKKEEN SIVUILLAMME WWW.PSYK.FI TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ PSYK.FI / Psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti / 3.2014 Suomen monipuolisin näyttöön perustuva psykososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijalehti, tästä nyt – ja pysyt kärryillä. Muita koulutuksiamme •Kliinisen seksologian perusteet, 2 pv •Perhe ja vakava sairaus ‑erityisseminaari, 2 pv •Psykoanalytica-seminaari, 2 pv •Tunnejumien purkaminen TVT-menetelmän ja energiapsykologian avulla, 2 pv •Esimiestyön haastavat tilanteet, 6 t •Henkisen kestävyyden kehittäminen ‑menetelmäkoulutus, 4 t •Jotta minua ei unohdettaisi ‑menetelmäkoulutus, 4 t •Lapsen ja nuoren käytöspulmien kohtaaminen, 4 t •Lähisuhde- ja perheväkivallan kohtaaminen – miten auttaa? 4 t •Muistisairaan haitallisten käytösoireiden hoito, 4 t •Muistisairaudet ja niiden lääkehoito, 8 t •Muistisairaus – parisuhde – seksuaalisuus, 4 t •Myötätuntouupumus – auttajan sudenkuoppa? 4 t •Netti- ja tietokonepeliriippuvuuden arviointi ja hoito, 4 t •Psykologiset interventiot aikuisen aggressiivisuuteen, 4 t •Psyykkinen etäännyttäminen asiakastyössä, 4 t •Psyykkisen kriisin kohtaaminen – akuutin kriisin arviointi ja hoito, 4 t •Sosiaali- ja terveysalan työturvallisuuskoulutus – väkivallan preventio SOTE-alalla, 4 t •Työkalupakki lasten ja nuorten käytöspulmiin, 4 t Kaikkia lyhytkurssejamme on saatavilla myös tilauskoulutuksina. Lisätietoa koulutuksista: www.psyk.fi tai [email protected]. Postimaksu maksettu Sop. nro 761872 ogia SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Siltakatu 20 A 31 80100 Joensuu TILAA LEHDEN PRINTTIVERSIO ITSELLESI TÄSTÄ
© Copyright 2024