MAOL-opas koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön avuksi

MAOL-opas
koulukohtaisen
opetussuunnitelmatyön
avuksi
Pedagoginen valiokunta 2003
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Sisällysluettelo
1.
Esipuhe ...................................................................................................................................3
2.
Vanha ja uusi tuntijako ja niiden erot ..........................................................................4
2.1.
Perusopetuksen tuntijako.........................................................................................................4
2.1.1.
Valtioneuvoston päätös peruskoulun tuntijaosta 2002............................................................. 4
2.1.2.
Valtioneuvoston päätös peruskoulun tuntijaosta 1993............................................................. 5
2.1.1.
Vanhan ja uuden tuntijaon erot ja sen seuraukset ................................................................... 6
Kuka opettaa milläkin luokka-asteella ................................................................................................................. 7
Valinnaisuus ............................................................................................................................................................ 7
2.2.
Lukion tuntijako.......................................................................................................................8
2.2.1.
Valtioneuvoston päätös lukion tuntijaosta 2003 ....................................................................... 8
2.2.2. Vanhan ja uuden tuntijaon erot ja sen seuraukset ........................................................................ 9
3.
Matematiikka – peruskoulu 6.-9. luokat ....................................................................10
3.1.
Matematiikan opetussuunnitelma uudistus ..........................................................................10
3.2.
Arviointi ja hyvänosaamisen kriteerit ...................................................................................11
3.3.
Aihekokonaisuudet.................................................................................................................12
3.4.
Opetussuunnitelma esimerkki ...............................................................................................13
3.4.1.
Tavoitteet .................................................................................................................................... 13
3.4.2.
Työtavat ...................................................................................................................................... 13
3.4.3.
Sisällöt, kriteerit ja aihekokonaisuudet ................................................................................... 14
3.4.4.
Valinnaiskursseja....................................................................................................................... 19
4.
Peruskoulun ja lukion niveltäminen matematiikassa ............................................19
5.
Matematiikka - lukio ........................................................................................................19
5.1.
Matematiikan pitkä oppimäärä..............................................................................................19
Soveltavat kurssit ja niiden sisällöt...................................................................................................21
5.2.
Matematiikan lyhyt oppimäärä..............................................................................................22
Syventävät kurssit ja niiden sisällöt..................................................................................................23
6.
6.1.
6.2.
Fysiikka ja kemia – peruskoulu ................................................................................................24
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelma uudistus (muutokset ym.)......................................24
Arviointi ja hyvän osaamisen kriteerit ..................................................................................24
Hyvän osaamisen kriteerit ....................................................................................................................................... 24
Arviointi................................................................................................................................................................... 27
6.3.
Aihekokonaisuudet.................................................................................................................27
1
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
6.4.
Valinnaiskursseja...................................................................................................................28
6.5.
Lisätunnin sijoittaminen eri vuosiluokille ............................................................................28
7.
Fysiikka – lukio..................................................................................................................29
7.1.
Fysiikan opetussuunnitelma uudistus...................................................................................29
7.2.
Arviointi ..................................................................................................................................30
7.3.
Opetussuunnitelma esimerkki ...............................................................................................30
8.
Kemia - lukio ......................................................................................................................33
8.1.
Kemian opetussuunnitelma uudistus ....................................................................................33
8.2.
Opetussuunnitelma esimerkki ...............................................................................................35
8.3.
Arviointi ..................................................................................................................................40
8.4.
Aihekokonaisuudet.................................................................................................................42
9.
Tietotekniikka valinnaisaineena - peruskoulu .........................................................49
9.1.
Tietotekniikan opetus muutoksessa.......................................................................................49
9.2.
Mitä peruskoulun päättävän oppilaan tulisi osata tietotekniikasta .....................................50
9.3.
MAOL:n malli (kursseja).......................................................................................................50
9.4.
Arviointi ..................................................................................................................................51
9.5.
Aihekokonaisuudet ja TVT ....................................................................................................51
9.6.
Oppimisympäristöt..................................................................................................................51
10.
Tietotekniikka – lukio ......................................................................................................52
10.1.
Tietotekniikka oppiaineena ................................................................................................52
10.2.
Mitä lukion päättävän oppilaan tulisi osata tietotekniikasta............................................52
10.3.
Ehdotuksia kurssien sisällöistä..........................................................................................53
10.4.
Arviointi ..............................................................................................................................55
10.5.
Aihekokonaisuudet .............................................................................................................55
LIITE 1: Esimerkki alaluokkien fysiikan ja kemian välineluettelosta
LIITE 2: Esimerkki peruskoulun fysiikan ja kemian OPSista(Oulu)
LIITE 3: Esiumerkki peruskoulun matematiikan OPSista (Oulu)
LIITE 4: Esimxerkki peruskoulun matematiikan, fysiikan ja kemian OPSista (Vantaa)
2
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
1.
Esipuhe
Matemaattisten aineiden opettajien liiton toiminnan päämääränä on sekä tasokas jäsenpalvelu että matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen ja osaamisen tason turvaaminen. Liitto pyrkii tukemaan opettajia niin
opetussuunnitelmatyössä, monipuolisten opetusmenetelmien käytössä kuin arvioinnissakin.
Liitto teki jo edellisen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä vuonna 1993 OPS-oppaan, jossa purettiin
valtakunnallisen koulutuspolitiikan linjaukset käytännön tasolle. Tämä opas sai vuonna 1997 jatko-osakseen
julkaisun Näe ja tee, askel parempaan opetukseen. Tässä julkaisussa keskityttiin koulua silloin koskettaneisiin muutoksiin: didaktisiin menetelmiin, valinnaiskurssien esittelyihin ja arviointiin. Julkaisussa esiteltiin
myös integroinnin suomat mahdollisuudet opetuksen kehittämiselle. Oppiaineemmehan sopivat erityisen
hyvin aihekokonaisuuksien osiksi, sekä silloisten että uusien. Tämä julkaisu on siis edelleen hyvin käyttökelpoinen koulukohtaisia opetussuunnitelmia tehtäessä ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetusta
kehitettäessä.
Valtioneuvosto antoi vuonna 2002 asetuksen uusista perusopetuksen ja lukion tuntijaoista, jonka jälkeen
opetussuunnitelmatyö käynnistyi uudelleen niin liitossa kuin kouluissakin. Tästä syystä MAOLin pedagoginen valiokunta ja hallitus päättivät tehdä uuden OPS-oppaan tueksi opettajille koulukohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa.
Uusi perusopetuksen ja lukion tuntijako toi lisätunteja matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin. Tämä antaa
meillä entistä paremmat mahdollisuudet ylläpitää suhteellisen korkeaa osaamisen tasoa näissä oppiaineissa.
Toivottavasti kykenemme, esimerkiksi valinnaisuuden kautta, tarjoamaan riittäviä haasteita myös matemaattisesti lahjakkaimmille oppilaille.
Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ovat nyt normiluontoiset. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjattujen
opetussuunnitelmien tavoitteiden tulee kaikkinensa näkyä koulun arjessa. Opetussuunnitelma ei ole muodollisuus, vaan tarkka kuvaus siitä, miten koulussa toimitaan.
Koulukohtainen opetussuunnitelma on varsin laaja asiakirja. Siinä tulee esitellä koulun arvot, toiminta-ajatus, opetuksen tavoitteet, paikallinen tuntijako sekä ainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt. Sen lisäksi opetussuunnitelmassa tulee olla ratkaisut aihekokonaisuuksien toteuttamiseksi sekä koulun tietostrategia.
Kunnat ja koulut on täten velvoitettu laatimaan myös omat tieto- ja viestintätekniikan strategiansa. Koulujen
osalta tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista suunnitelmaa tieto- ja viestintätekniikan ja sen sovellusten käytöstä
opettajan työvälineenä, oppimisen välineenä sekä opetuksen integroinnissa. Tämän strategian toteuttaminen
on kouluille suuri haaste, sillä uuden tekniikan on määrä ulottua kaikkien oppiaineiden opetukseen.
Tämä OPS-opas tarjoaa virikkeitä ja apua opettajille koulukohtaisen opetussuunnitelman laatimisessa.
Oppaaseen liittyy myös koulutusta, joka tällä kertaa toteutetaan kerhojen toimesta. Sitä ennen
kerhojen edustajat saavat koulutusta kerhojen puheenjohtajien neuvottelupäivillä 21.–22.11.2003. Viestikapula annetaan näin paikallisille kerhoille, jotka vuorostaan vievät tietoa ja taitoa eteenpäin alueensa
MAOL-opettajille.
Toivomme, että tämän työn tuloksena Suomessa saadaan matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin sellaiset
koulukohtaiset opetussuunnitelmat, joiden avulla matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen voidaan turvata
Toivotan parhainta menestystä kerhojen ja opettajien opetussuunnitelmatyölle!
Vantaalla 15.11.2003
Pentti Parviainen
puheenjohtaja
3
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
MAOL ry
2.
Vanha ja uusi tuntijako ja niiden erot
2.1. Perusopetuksen tuntijako
Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä tuntijaosta
20.12.2001. Uusi asetus astui voimaan 1.8.2002.
Tuntijako on mahdollista ottaa käyttöön sen jälkeen, kun opetushallitus on hyväksynyt perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteet. Tämä tapahtuu vuoden 2003 loppuun mennessä. Valtioneuvoston tarkoituksena oli, että 1. – 2. -luokilla uusiin opetussuunnitelmiin voidaan siirtyä 1.8.2002. Liian tiukan aikataulun
vuoksi 1. ja 2. vuosiluokalla uuden tuntijaon mukaiset opetussuunnitelmanperusteet otettiin kokeilukouluissa
käyttöön 1.8.2003. Muilla vuosiluokilla uusiin opetussuunnitelmiin siirrytään mahdollisimman pian tämän
jälkeen, kuitenkin niin, että kaikilla opetuksen järjestäjillä on oltava uudet opetussuunnitelmat käytössä viimeistään elokuussa 2006. Monet kunnat ottavatkin uudet tuntijaot yläkouluissa käyttöön asteittain, jolloin
seitsemännellä vuosiluokalla siirrytään uuteen tuntijakoon 1.8.2004 alkaen. Näin uusi tuntijako tulee peruskouluasetuksen mukaisesti voimaan koko peruskoulussa syksyllä 2006.
2.1.1. Valtioneuvoston päätös peruskoulun tuntijaosta 2002
Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia
yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksenvähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia).
Aine
1
2
3
4
5
6
7
8
14
14
14
Äidinkieli ja kirjallisuus
-----8
8
A-kieli
- -- -- -- -- -6
B-kieli
-6 - - - - 12
14
Matematiikka
Ympäristöoppi
9
3
7
Biologia ja maantieto
2
7
Fysiikka ja kemia
3
Terveystieto
6
5
Uskonto/Elämänkatsomustieto
3
7
Historia ja yhteiskuntaoppi
---- 3Musiikki
426
430
4Kuvataide
7Käsityö
4810Liikunta
-----3
Kotitalous
- -- -- -- -- -2
Oppilaanohjaus
-----(13)
Valinnaiset aineet
Oppilaan vähimmäistuntimäärä
19
19
23
23
24
24
30
30
(6)
(6)
Vapaaehtoinen A-kieli
- - - - - vuosiluokalla,
- - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella
ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä
( ) = Opetetaan valinnaisena
4
9
Yht.
42
16
6
32
31
11
10
56
3
30
2
13
222
(12)
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
2.1.2. Valtioneuvoston päätös peruskoulun tuntijaosta 1993
Peruskoulun ala-asteella tuntijako:
Peruskoulun yläasteella tuntijako:
Oppiaine
Vähimmäisviikkotunnit
Oppiaine tai aineryhmä
Äidinkieli
Ala-asteelta alkava kieli (A-kieli)
Vapaaehtoinen kieli
Matematiikka
Biologia, maantieto,
ympäristöoppi ja kansalaistaito
Uskonto/elämänkatsomustieto
Historia
Taide- ja taitoaineet
Musiikki
Kuvaamataito
Käsityö
Liikunta
328422-
Äidinkieli
Kielet
(A-kieli)
(B-kieli)
Matematiikka
Biologia, maantieto
Fysiikka, kemia
Uskonto/elämänkatsomustieto
Historia, yhteiskuntaoppi
Musiikki
Kuvaamataito
Kotitalous
Käsityö, tekninen työ ja tekstiilityö
Liikunta
Oppilaanohjaus
Yhteiset oppiaineet vähintään
Valinnaiset oppiaineet enintään
15834466812-
5
Yhteisten aineiden
vähimmäisviikkotunnit
8869763612336270
20
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
2.1.1. Vanhan ja uuden tuntijaon erot ja sen seuraukset
Pentti Parviainen
Perusopetuksen uusi tuntijako on tehty koko peruskoulua varten. Tunteja ei ole jaettu eri vuosiluokille, vaan
kuntien tai peräti koulujen tehtävänä on oppiaineitten tuntien jakaminen eri luokka-asteille pedagogisesti
mielekkäällä tavalla.
Tuntijakoon on sisällytetty eri oppiaineille nivelkohdat. Näihin nivelkohtiin, jotka on johdettu oppiaineen
sisäisestä logiikasta, on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty hyvän osaamisen taso.
Matematiikassa toinen nivelkohdista on viidennen ja kuudennen vuosiluokan välissä, fysiikassa ja kemiassa
se on kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan välissä ja esim. taito- ja taideaineiden ainoa nivelkohta on
neljännen ja viidennen vuosiluokan välissä.
Tuntijako toi lisätunteja äidinkieleen, matematiikkaan sekä historia ja yhteiskuntaoppiin. Lisäksi peruskouluun tuli uusi oppiaine, terveystieto, jonka tunneista peräti kolme tuntia on sijoitettu vuosiluokille 7-9.
Nämä lisäykset aiheuttivat huomattavan valinnaisainetarjonnan kaventumisen. Valinnaisaineita jäi koko
peruskouluun 13 vuosiviikkotuntia.
Fysiikan ja kemian opetuksen osalta tuntijaossa tapahtui kaksi ratkaisevaa muutosta: fysiikka ja kemia tuli
viidennelle ja kuudennelle vuosiluokalla omaksi oppiainekseen ja yksi luonnontieteiden tunti siirrettiin alaluokilta yläluokkien fysiikkaan ja kemiaan.
Tuntijaossa on huomioitu Opetushallituksen
Taulukko
LUMA -talkoiden tavoitteet ja tulokset.
Matemaattisluonnontieteellisen
osaamisen
Aine
6
7
8
9
tason turvaaminen tulee samoin ottaa huoMatematiikka
3
3
4
4
mioon, kun kunnat tai koulut sijoittavat eri
tai
oppiaineiden tunteja eri vuosiluokille. MateMatematiikka
4
3
3
4
matiikkaa tulisi vuosiluokilla 7-9 olla yhteensä
11 tuntia (taulukko). Tällä tuntien tasaisella
Valinnaisaineet
2
5
6
sijoittamisella eri vuosiluokille voitaisiin
valtioneuvoston asettama tavoite matematiikan
osaamisen tasosta peruskoulussa saavuttaa. Ratkaisu antaisi myös peruskoulunsa päättäville oppilaille hyvän
pohjan jatko-opintoihin sekä lukiossa että muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Minimimäärä matematiikan
tunteja vuosiluokille 7-9 on 10 tuntia (taulukko). Tämä tuntimäärä ei kuitenkaan takaa sitä, etteikö esimerkiksi lukiossa enää jouduttaisi järjestämään matematiikan opiskelijoille ns. matematiikan nollakurssia.
Vuosiluokilla 5-6 tuntijako määrittelee fysiikan ja kemian oppiaineeksi ilman fysiikan ja kemian välille
vedettyä ainerajaa. Nivel 5-6 luokkien ja 7-9 luokkien osalta on kirjoitettu opetussuunnitelmien perusteisiin
selkeästi. Jotta opetus jatkuu alaluokilta yläluokille joustavasti, on opetussuunnitelmissa paneuduttava juuri
tähän nivelkohtaan.
Peruskoulun tuntijako siirsi fysiikkaan ja kemiaan yläluokille yhden lisätunnin. Tuntijaossa sen enempää
kuin opetussuunnitelman perusteissakaan ei millään tavoin määritellä, miten kyseinen lisätunti käytetään.
Tämän päättäminen jää joko kunnan tai koulun tasolle. Viimeistään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa
on määriteltävä, jakaantuvatko yläluokkien tunnit molempien aineiden kesken tasapuolisesti vai painotetaanko joko fysiikkaa tai kemiaa. Tasapuoliseen jakoon päädyttäessä on monia mahdollisuuksia jakaa
fysiikan ja kemian vuosiviikkotunnit eri luokka-asteille. Vaihtoehtona lisätunnin käytölle on myös fysiikan ja
kemian integroiva kurssi.
Nykyisen tuntijaon käytännön soveltamisessa on muodostunut ongelmaksi se, että useimmissa peruskouluissa kemiaa ei opiskella päättöluokalla. Tämä on haitannut kemian jatko-opiskeluja erityisesti lukiossa.
Jotta molempien aineiden jatko-opiskelu helpottuisi, olisi sekä fysiikkaa että kemiaa syytä opiskella yläkoulun kaikilla luokka-asteilla.
6
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Kuka opettaa milläkin luokka-asteella
Tuntijaossa esitetyt eri oppiaineiden nivelkohdat eivät jaa peruskoulua ala- ja yläluokkiin. Kyseiset nivelkohdat on johdettu oppiaineen sisäisestä logiikasta. Täten ne myös tavallaan määrittelevät aineopetuksen
alkamisen. Esimerkiksi matematiikan osalta perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet toteavat, että
vuosiluokkien 6-9 opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Näihin perusvalmiuksiin kuuluu muun muassa arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.
Juuri tämä on oppiaineen hallitsevan asiantuntijaopettajan tehtävä. Kun tehdään päätöksiä opettajista, on
syytä huomioida kelpoisuusehdot sekä nivelkohtiin määritelty hyvän osaamisen taso. Opetuksesta tulee vastata sen opettajan, joka vastaa myös osaamisen tasosta kussakin nivelkohdassa.
Uuden asetuksen 2§ määrittelee opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet: peruskoulun yhtenä tehtävä on lasten ja
nuorten kasvatukseen osallistuminen. Asetuksen 3§ taas korostaa tarpeellisten tietojen ja taitojen merkitystä.
Sen toisessa momentissa todetaan esimerkiksi tavoitteena olevan, että oppilaat oppivat matemaattisen ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteita sekä hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa.
Tämä antaa valtuudet vaatia kuntia laatimaan matemaattisissa aineissa pedagogisesti mielekkään ja oppilaiden oppimista edesauttavan tuntijaon sekä käyttämään opetuksessa opetusaineensa hallitsevia ja kyseisissä
aineissa kelpoisia opettajia jo riittävän varhaisessa vaiheessa. Kouluja se velvoittaa tarjoamaan valinnaisaineena tietotekniikkaa sekä matematiikan, fysiikan ja kemian syventäviä kursseja.
Valinnaisuus
Valinnaisuus kapeni uuden oppiaineen, terveystiedon, johdosta huomattavasti. Peruskouluun jäi valinnaisaineita vain 13 tuntia. Tämä väheneminen aiheuttaa ongelmia monille nykyisille valinnaisaineille. Tästä
syystä on huolehdittava siitä, että kunnissa ei siirretä osaa näistä vähistä tunneista alaluokille.
Erityisesti hankala tilanne syntyy, jos kouluissa tulkitaan valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita
virheellisesti niin, ettei tietotekniikkaa enää voisi opettaa valinnaisaineena. Tämä väärä käsitys on ehdottomasti torjuttava. Valtioneuvoston asetuksessa, joka määrittelee perusopetuksen tuntijaon, sanotaan, että
valinnaisina aineina voidaan opettaa kaikille yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä,
useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä aineita.
Koulukohtaisilta valinnaisainetarjottimilta voi siis edelleen löytyä kursseja niin matematiikasta, fysiikasta,
kemiasta kuin tietotekniikastakin.
Tietotekniikka on vahvasti esillä myös aihekokonaisuuksissa, jotka ovat keskeinen käsite uusissa valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Opetussuunnitelman normiluonteisuuden takia ne eivät ole
suosituksia vaan velvoitteita. Tietotekniikan opetusta siis edelleen koulussa tarvitaan, samoin kuin ohjelmoijia ja muita tietotekniikan osaajia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Oppilaille vapaaehtoinen A-kieli vienee yläluokkien valinnaisainekiintiöstä kuusi tuntia, vaikka se on tuntijaossa merkitty oppilaille yhteisten vähimmäistuntien ulkopuolelle. Vapaaehtoisen kielen tunnit voidaan
ottaa myös tuntikiintiön valinnaistuntien minimimäärästä, 13 tunnista. Todennäköisesti kunnat tulevat käyttämään tätä mahdollisuutta hyväkseen.
Koulujen tarjoamat valinnaiskurssit on syytä suunnitella huolella. Tietotekniikan ja matemaattisten aineiden
syventäviä kursseja toteutuu kouluissa tällä hetkellä merkittävän paljon. Niistä ei kannata luopua. Jotta
muillakin oppiaineilla kuin taito- ja taideaineilla ja kielillä säilyy mahdollisuus valinnaisiin opintoihin, on
erityisesti päättöluokalle varattava tuntijakoon riittävä määrä valinnaistunteja. Tästä syystä valinnaistuntienkaan määrällä (taulukko) ei kovin paljoa voi varioida oppiaineiden tunteja eri vuosiluokille jaettaessa.
7
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
2.2.Lukion tuntijako
Irma Iho
2.2.1.
Valtioneuvoston päätös lukion tuntijaosta 2003
Lukion uusi tuntijako
Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako on seuraava:
Oppiaine tai aineryhmä
Pakolliset kurssit
Äidinkieli ja kirjallisuus
Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli)
perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli)
muut kielet
Matematiikka
lyhyt oppimäärä
pitkä oppimäärä
Ympäristö ja luonnontieteet
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia 1 4
Uskonto tai elämänkatsomustieto
Filosofia
Psykologia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Taito- ja taideaineet
Liikunta
Musiikki
Kuvataide
Terveystieto
Opinto-ohjaus
Pakolliset kurssit 47-51
Syventävät kurssit vähintään 10
Soveltavat kurssit
Kurssit yhteensä vähintään 75
8
Valtakunnalliset syventävät kurssit
6
6
5
3
2
2
16
6
10
2
3
2
2
1
3
2
7
3
1
1
4
2
5
2
1-2
1-2
1
1
2
3
4
2
2
3
3
3
2
1
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
2.2.2. Vanhan ja uuden tuntijaon erot ja sen seuraukset
Valtioneuvosto antoi asetuksen lukion yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä tuntijaosta marraskuussa
2002. Asetus on astunut voimaan 1 päivänä elokuuta 2003. Tämän päätöksen mukaan laadittua
opetussuunnitelmaa voidaan noudattaa sen jälkeen, kun opetushallitus on päättänyt opetussuunnitelman
perusteista ja käyttöönottoaikataulusta. Nyt päätökset on lukion osalta opetushallituksessa tehty ja uudet
opetussuunnitelmat ja tuntijako otetaan käyttöön 1 elokuuta 2005.
Tuntijaon rakenne säilyi likimain ennallaan. Edellisessä tuntijaossa annettiin kullekin oppiaineelle
syventävien kurssien minimimäärä eikä tehty eroa koulukohtaisista ja valtakunnallisista syventävistä
kursseista. Nykyinen tuntijako antaa valtakunnallisten syventävien kurssien määrän. Lisäksi koulutuksen
järjestäjä voi päättää koulukohtaisista syventävistä kursseista sekä soveltavista kursseista. Syventävien ja
soveltavien kurssien määritelmät säilyivät ennallaan samoin opiskelijan minimikurssimäärä lukiossa sekä
syventävien kurssien minimimäärä.
Kurssimäärissä tapahtui seuraavia muutoksia.
Opiskelijalle
pakolliset
kurssit
Syventävät
valtakunnalliset
kurssit
vanha
uusi
vanha
uusi
Äidinkieli ja kirjallisuus
6
6
2
3
Biologia
2
2
2
3
Kemia
1
1
3
4
Filosofia
1
1
2
3
Psykologia
-
1
5
4
Historia
5
4
3
2
Yhteiskuntaoppi
-
2
-
2
Terveystieto
1
1
2
2
Opinto-ohjaus
1
1
-
1
Historia ja yhteiskuntaoppi jaettiin eri oppiaineiksi. Edellisen tuntijaon mukaiseen historian tuntimäärään
nähden historia/yhteiskuntaoppi saivat lisää sekä pakollisen että syventävän kurssin. Psykologian yksi
syventävä kurssi muutettiin pakolliseksi. Liikunta ja terveystieto jaettiin eri oppiaineiksi. Vuoden 1993
tuntijakoon verrattuna terveystietoon tuli kahden syventävän kurssin lisäys, mutta tämä lisäys tehtiin jo
aiemmin vaivihkaa. Syventävien kurssien määrään tuli yhden kurssin lisäys edellä mainittujen lisäksi
äidinkielessä ja kirjallisuudessa, biologiassa, kemiassa, filosofiassa ja opintojen ohjauksessa.
Lukion tuntijakopäätös ei tuonut suuria muutoksia. Näin ainakin sanotaan. Opiskelijan lukujärjestyksessä
muutos kuitenkin näkyy. Pakollisten kurssien lisäykset vaikeuttavat vahvasti valinnaisuuteen perustuvien
oppiaineiden asemaa. Yhden syventävän kurssin lisäys kemian oppimäärään oli toivottu ja perusteltu.
Toivottavasti tätä etua ei syö se, että opiskelijoille on tarjolla koko ajan suurempi syventävien kurssien
9
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
valikoima. Voi käydä, että fysiikkaa ja kemiaa tulevaisuudessa opiskelee yhä pienempi joukko. Se on jo nyt
hälyttävän pieni.
Jos opiskelija suorittaa lukion perinteisessä ajassa, hän opiskelee viisijaksojärjestelmässä liki neljä pakollista
kurssia keskimäärin jokaisessa jaksossa. Useimmat opiskelijat valitsevat pitkän kielen ja ruotsin lisäksi
yhden lyhyen kielen, eikä kahden pitkän kielen opiskelijakaan ole harvinaisuus. Tuntijakoon on kirjoitettu
velvollisuus taata mahdollisuus opiskella vierasta kieltä myös valinnaisena aineena. Kansainvälistyvässä
maailmassa tämä on hyvä asia, mutta kaventaa opiskelijan mahdollisuutta valita matematiikan, fysiikan ja
kemian syventäviä kursseja soveltavista kursseista ja koulukohtaisista syventävistä kursseista
puhumattakaan. Erityisesti tietotekniikan opiskelumahdollisuudet kapenevat. Tosin asetuksen neljännessä
pykälässä sanotaan, että tavoitteena on, että opiskelijalla on hyvät tietoyhteiskuntataidot. Tämä voidaan
kuitenkin tulkita pinnallisesti. Syvälle meneviäkin kursseja pitäisi tarjota. Ohjelmointitaitojen puutetta
valitetaan jo nyt.
Paikallisia opetussuunnitelmia valmistelevissa työryhmissä MAOLilaiset jäsenet joutuvat tekemään
edunvalvontatyötä entistä enemmän. Olisi hyvä päästä selkeään sopimukseen vuorotteluperiaatteista
koulukohtaisten kurssien tarjonnassa niin, että MAOL-aineilla olisi vahva asema. Matematiikka ja fysiikka
vaativat kokoavan kurssin ja kemiassakin se on tarpeellinen. Kemia tarvitsee laborointikurssin ja sellainen on
fysiikassakin suositeltava. Tietotekniikan opetuksen asema on turvattava. Tässä on haastetta riittävästi.
Opettajien erityisosaamista pitäisi voida hyödyntää, samoin ulkopuolista asiantuntemusta. Koulukohtaisille
syventäville ja soveltaville kursseille löytyy paljon rakennusaineksia, niitä tarjoavat myös
aihekokonaisuudet.
Opiskelijat tuskin venyttävät opiskeluaikaansa matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opiskelun
takia. Yleensä se tapahtuu, harrastusten, työssäkäynnin tai jonkun muun syyn takia. Jos tarjolle laitetaan joka
vuosi rinnalle kaikki mahdollinen, opiskelijoille voi tulla houkutus mennä siitä, mistä aita on matalin ja
vaativien aineiden kursseja ei valita. Herää kysymys, voiko tuntijaon kurssimäärät kasvaa rajattomasti. Onko
opiskelija lukiossa jo nyt liian suuressa valintojen viidakossa, kun käytännössä opiskelijan lukujärjestykseen
ei valinnaisuutta kovin paljoa mahdu.
3.
Matematiikka – peruskoulu 6.-9. luokat
3.1. Matematiikan opetussuunnitelma uudistus
Helena Tuomainen
Tuntijaossa perusopetuksen matematiikkaan yläluokille on lisätty yksi viikkotunti, mutta sisällöt ovat suunnilleen entisen laajuiset. Tarkoitus on syventää oppilaan oppimista. Tärkeintä on oppimisen laatu. Opetuksen
pääpaino on ajattelun kehittämisessä ja ajattelumallien oppimisessa. Matematiikan opetus velvoitetaan etenemään systemaattisesti. Eri osioissa korostetaan, että ydintehtävä on käsitteiden muodostaminen ja rakentaminen. Erilaisten oppilaiden tukemiseksi on selvennetty käsitteiden eri ilmenemismuotojen merkitystä
opetuksessa ja kommunikaatiossa.
Opetussuunnitelmissa on lisätty geometrian osuutta siten, että geometrista ajattelua hyödynnetään muissa
matematiikan osa-alueissa, mm. lausekkeiden ja polynomien laskutoimitukset pohjustetaan piirin, pinta-alan
ja tilavuuden ymmärtämisen avulla.
Oppimistilanteiden ja opiskelun luonnetta kuvaavat kohdat on poistettu. Selitysosia ei ole, vaan opetussuunnitelma on normi, jota on noudatettava. Ymmärtämistä ja ajattelun merkitystä on korostettu, mutta sen
sijaan mekaanista laskemista ja algoritmien ulkoa oppimista on vähennetty. Ongelmanratkaisun korostamista
on vähennetty ja sen sijaan on korostettu matemaattisten perustaitojen oppimista ennen ongelmanratkaisua.
Matematiikan opetus etenee jatkumona esiopetuksesta lähtien. Joitakin sisältöjä on siirretty alkamaan
pohjustamisen muodossa jo aiemmin. Kokonaisuudessaan on pyritty löytämään tasapaino kolmen suuren
matematiikan osa-alueen välille; algebrallinen ajattelu, geometrinen ajattelu ja stokastinen ajattelu ja toteuttamaan sitä koko perusopetuksen ajan.
10
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
3.2. Arviointi ja hyvänosaamisen kriteerit
Pentti Parviainen
Arviointi on matemaattisten aineiden kehittämisen avainkysymyksiä. Ongelmalliseksi sen tekevät arvioinnin
erilaiset vaatimukset jatko-opintokelpoisuuden suhteen ja oppijoiden yksilöllisyyden korostuminen. Arviointi
ei myöskään ole pelkästään oppilaiden arvostelua vaan siihen liittyy oppilaitosten omaleimaisuuden
lisääntyminen ja jatkuva toiminnan kehittäminen. Arvioinnin avulla kehitystä pyritään hallitsemaan ja suuntaamaan oikeisiin kohteisiin.
Oppilasarvioinnin perusteena ovat oppilaitosten kasvatus- ja opetustyölle asetetut valtakunnalliset ja kuntakohtaiset tavoitteet. Arviointipalautteen tehtävänä on tukea oppilaan oppimisprosessin edistymistä ja omien
kykyjen ja taitojen tunnistamista. Monipuolisiin menetelmiin perustuva oppilasarviointi antaa myös opettajalle palautetta tavoitteiden toteutumisesta sekä aineistoa oman työn arviointiin.
Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa arviointi jaetaan kahteen eri osaan: arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin. Näillä arvioinnin muodoilla on erilaiset tehtävät.
Opintojen aikainen arviointi perustuu oppilaan omaan oppimis- ja kasvamisprosessiin. Sen tulee tukea ja
ohjata oppilasta myönteisellä tavalla koulun perustehtävien ja opetussuunnitelman suunnassa. Sen tulee
perustua monipuoliseen näyttöön. Tämä tarkoittaa, että oppilaan arvioinnin ei tule jäädä pelkästään kirjallisten koetulosten varaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida suhteessa
opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Arvioinnissa on siis otettava
huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa.
Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia, vaikka sitä voidaan arvioida myös erikseen.
Oppilaan arvosanan muotoutumisesta voi
Vuosiluokat
kuvata viereisen kuvan kaaviolla. Vuosiluokkien edetessä ensimmäisestä luokasta
A
yhdeksänteen kasvaa osaamisen kriteerien
r
Työskentely
v
suhteellinen osuus arvosanassa työskentelyn
o
Osaamisen kriteerit
arviointiin verrattuna. Näin arvioinnissa
s
a
voidaan lähestyä päättöarviointia, missä
n
a
hyvän osaamisen kriteerit on huomioitu ja
arvosana perustuu monipuoliseen näyttöön.
Päättöarvioinnissahan työskentelyn arvioinnin tulee sisältyä oppiaineen arvosanaan siten, että siinä on
huomioitu oppiaineen kriteerien sisältämät työskentelytaidot.
Kirjainlaskentaa
Osaan heikosti
Osaan välttävästi
Osaan kohtalaisesti
Osaan tyydyttävästi
Osaan hyvin
Osaan kiitettävästi
Osaan erinomaisesti
Itsearviointi
Oppilaan tulee itse voida asettaa opinnoilleen realistiset tavoitteet, ymmärtää kurssin arvosanan muotoutuminen ja sitä kautta myös päättöarvosanan
muodostuminen. Tässä oppilasta auttaa itsearviointi.
Se on perusopetuslain velvoittama arviointimuoto,
jolla ohjataan ja kannustetaan oppilaan opiskelua.
Oppilasarvioinnin yhtenä perustehtävänä on myös
oppilaan itsearviointikyvyn kehittäminen.
Osaan laskujärjestyssäännöt.
Osaan käsitellä
murtolausekkeita.
Osaan soveltaa
laskujärjestyssääntöjä
kirjainlausekkeissa.
Osaan sulkeiden käytön ja
laskutoimitusten keskinäiset
yhteydet.
Itsearvioinnissa voidaan käyttää kuvan mukaista
lomaketta, jonka avulla oppilas arvioi omaa osaamistaan kriteeristön tavoitteiden mukaisesti. Samalla
hän voi myös asettaa itselleen numeeriset tavoitteet
kyseisestä kurssista, koska osaamisen tavoitteet on
sanallisesti määritelty samalla tavalla kuin päättöarvosanojen numerot.
jne.
11
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Esimerkiksi arvio osaan hyvin vastaa arvosanaa kahdeksan. Ajoittaiset opettajan ja oppilaan väliset
keskustelut selkeyttävät lisäksi tavoitteiden asettelua ja osaamisen tason mittausta. Tästä on apua myös
opettajalle hänen siirtyessään opintojen aikaisesta arvioinnista päättöarviointiin.
Päättöarvioinnin tehtävänä on antaa oikeudenmukainen mahdollisuus jatko-opintoihin. Tämän arvioinnin on
siis oltava kansallisesti vertailukelpoista. Sen on perustuttava valtakunnallisiin opetuksen tavoitteisiin. Tästä
syystä kaikkien yhteisten oppiaineiden nivelkohtiin on laadittu kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta.
Valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet toteavat päättöarvioinnista seuraavaa:
Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetukselle asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa
perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8–9.
Päättöarvosanaan vaikuttaa siis oppilaan osaaminen vain 8. ja 9. vuosiluokalla. Tämä ratkaisu pohjautuu
rajaukseen, jonka mukaan opintojen aikainen arviointi keskittyy vuosiluokille 1-7 ja päättöarviointi 8. ja 9.
vuosiluokalle. Asiaan vaikuttaa myös päätös, jonka mukaan numeroarvosteluun ei välttämättä tarvitse siirtyä
ennen kuin kahdeksannella vuosiluokalla.
Oppilaan arviointia tukeva kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta kattaa kuitenkin jokaisen oppiaineen koko
edeltävän jakson. Siksi se on laadittu juuri tuntijaon nivelkohtaan. Päättöarviointia koskevat kriteerit koskevat siis esim. matematiikassa vuosiluokkia 6-9. Niiden arvioinnissa on huomioitava päättöarvosanaan vaikuttava hyvä osaaminen ja niiden osaamiseen tule päättöarvosanan perustua.
Ongelmia syntyy monissa oppiaineissa. Esimerkiksi fysiikassa on hyvin yleistä, että valo-oppi käsitellään jo
seitsemännellä vuosiluokalla. Näin on myös uudistetuissa oppikirjoissa. Hyvän osaamisen kriteereissä
mainitaan kuitenkin taso myös valo-opissa. Opetussuunnitelman perusteissa päättöarvioinnin kriteereissä
arvosanan kahdeksan kohdalla sanotaan: osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää
valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa.
Päättöarvosana muotoutuu koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla hyvän osaamisen
kriteerit huomioon ottaen. Opetussuunnitelmaanhan tulee määritellä sekä yleiset ja että oppiainekohtaiset
arvioinnin periaatteet. Tästä syystä on koulukohtaisen opetussuunnitelman teksti pyrittävä muotoilemaan
siten, että 8. ja 9. vuosiluokalla annettavien kurssien arvosanoissa näkyy kaikki kriteerien vaatima
osaaminen. Teksti voisi kuulua esimerkiksi seuraavasti:
”Päättö arvosana määräytyy kaikissa yhteisissä oppiaineissa perusopetuksen päättövaiheen, vuosiluokkien 89, kurssiarvosanojen keskiarvona.
Vuosiluokkien 8-9 kurssiarvosanoja määritettäessä oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen
päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen ja kaikki osaamisen kriteerit
huomioiden.”
3.3. Aihekokonaisuudet
Leena Mannila
Aihekokonaisuuksien tehtävänä on eheyttää opetusta. Sen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä
kokonaisuuksina, yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia
päämääriä.
Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, jotka tulee sisällyttää oppiaineisiin.
Aihekokonaisuuksia ovat:
12
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
1. Ihmisenä kasvaminen
2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
3. Viestintä ja mediataito
4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
6. Turvallisuus ja liikenne
7. Ihminen ja teknologia
Aihekokonaisuuksista matematiikan opetuksiin sisältyvät mm. viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ja Ihminen ja teknologia. Näistä esimerkkejä on lisätty kohtaan 3.4.3. sisällöt, kriteerit ja
aihekokonaisuudet.
3.4. Opetussuunnitelma esimerkki
3.4.1.
Tavoitteet
Helena Tuomainen
Matematiikka tieteenä on kehittynyt käytännön myötä tarpeesta ratkoa jokapäiväiseen elämään liittyviä
ongelmia. Toisaalta on ollut tarve luoda aukoton ja looginen aksioomajärjestelmä, jossa väite osoitetaan
oikeaksi käyttäen hyväksi olemassa olevia, oikeaksi todistettuja lauseita. Matematiikka oppiaineena perustuu
tällaiseen tunnusomaiseen rakenteeseen ja käsitejärjestelmään. Matematiikka on rakenteeltaan täsmällistä ja
loogista ja sen takia opetuksen on edettävä systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Matematiikan ymmärtäminen rakentuu kuin talo, johon ensin tarvitaan kestävä perustus. Alkuopetuksen aikana rakennetaan tätä
kestävää perustaa oppilaan matemaattiselle ajattelulle. Seuraavien vuosien aikana tavoitteena ovat ajattelun
kehittäminen ja vähitellen matemaattisten ajattelumallien oppiminen ja käsitteiden rakentaminen. Peruskoulun yläluokilla opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä; keskitytään matemaattisten ajattelumallien oppimiseen ja matemaattisten käsitteiden käyttöön ajattelun välineenä.
Matematiikalla on tärkeä merkitys välineenä ratkottaessa arkipäivän ongelmia. Matematiikka on useiden
luonnontieteiden ja tekniikan saavutusten ja sovellusten taustalla. Lisäksi yhteiskuntatieteet ja humanistiset
aineet tarvitsevat yhä enemmän matematiikkaa. Matematiikan käyttökelpoisuus laskutaidon lisäksi on oivallus, täsmällisyys ja loogisuus, jotka tarjoavat ainutlaatuisen ajattelutavan ongelmien ratkaisuun kaikissa tieteissä ja arkielämässä.
Matemaattisiin perusvalmiuksiin kuuluvat myös muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun hallitseminen.
Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti tärkeänä vaikuttajana oppilaan henkisessä kasvuprosessissa.
Loogisesti etenevässä oppimisessa oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan. Oppilaalle kehittyy terve itsetunto ja hän voi myöhemmin lisätä elämässä tarvitsemiaan tietoja ja
taitoja, hän voi osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa ja hänellä on edellytykset
elinikäiseen oppimiseen.
3.4.2.
Työtavat
Helena Tuomainen
Oppimisympäristö on muodostettava siten, että se tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Opetuksessa tulee
käyttää monipuolisia työtapoja. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä yksilölliset kehityserot ja taustat on
otettava huomioon. Opettaja valitsee työtavat. Hän opettaa ja ohjaa sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.
Oppimistilanne voi olla keskustelunomainen, kokeileva tai ongelmakeskeinen pitäen lähtökohtana mahdollisimman usein oppilaalle tuttua konkreettista arkielämän tilannetta. Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan
käyttää tukemaan oppimista. Tietokoneohjelmien avulla voidaan havainnollistaa mm. funktioiden opetusta ja
taulukkolaskenta soveltuu tilastojen käsittelyyn.
13
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Työtavan valintaan vaikuttavat ryhmän koko ja koostumus sekä luokkatila. Opetuksessa käytettävien oppimista tukevien opetus- ja havaintovälineiden on oltava helposti saatavilla. Matematiikan luokan varustusluettelo on MAOL:n matematiikan toimikunnan sivuilla vapaasti käytettävissä.
Työskentely voi tapahtua myös luokkatilan ulkopuolella.
Työtapoja ovat mm. yksilötyöskentely, parityöskentely, ryhmätyöskentely, yhteistoiminnallinen oppiminen,
ohjelmoitu opetus, tietokoneavusteinen opetus, opettajajohtoinen opetus, ongelmakeskeinen opetus, projektit
ja tutkielmat sekä pelit ja leikit.
3.4.3.
Sisällöt, kriteerit ja aihekokonaisuudet
Leena Mannila
Opetussuunnitelman perusteiden yksi keskeisistä muutoksista perusopetuksessa on se, että matematiikan
opetus velvoitetaan etenemään systemaattisesti esiopetuksesta lähtien. Opetuksen tulee olla hyvin
suunniteltua pitkällä aika välillä. Opettajan täytyy tietää, mitä oppilas osaa ennestään ja myös sen, mihin
opetuksella pyritään. Tästä syystä on tärkeää, että aineopettajat ja luokanopetusta antavat opettajat tekevät
yhä enemmän yhteistyötä.
Kokonaisuudessaan on pyritty löytämään tasapaino kolmen suuren matematiikan osa-alueen - algebrallinen
ajattelun, geometrinen ajattelun ja stokastinen ajattelun – välille ja viemään se läpi koko perusopetuksen
ajan.
Seuraavassa taulukossa on yksi ehdotus 6. - 9. luokkien sisältöjen jaosta eri vuosiluokille. Taulukkoon on
lisätty myös esimerkkejä eri aihekokonaisuuksien toteutumisesta. Lisäksi taulukkoon on kirjattu arvosanan 8
hyvän osaamisen kriteerit ja ajankohta, jolloin ne tulisi ottaa huomioon.
14
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
6. vuosiluokka – 4 kurssia
Luvut ja laskutoimitukset
Sisällöt
• peruslaskutoimitusten
varmentaminen, laskulausekkeiden kirjoittaminen
• aikalaskuja, aikaväli
• murtolukulaskujen varmentaminen
• kertominen ja jakaminen
desimaaliluvuilla
• prosenttilaskut
• pyöristäminen ja arviointi
sekä laskimen käyttö
• suhde
Tilastot ja todennäköisyys
Aihekokonaisuudet
(esimerkkejä)
Kulttuuri-identiteetti ja
kansainvälisyys
• ulkomaiset valuutat
Geometria
Algebra ja funktiot
• kolmioihin ja nelikulmioihin
liittyviä käsitteitä
• säännölliset monikulmiot
• tasokuvioiden piirin ja monikulmioiden pinta-alan laskeminen
• suorakulmaisen särmiön piirtäminen, sen tilavuuden ja
pinta-alan pohjustaminen
• mittayksiköt ja niiden muunnokset
• yhdenmuotoisuus ja
yhtenevyys, mittakaava
• tietojen etsiminen, kerää• yhtälöiden ja epäyhtälöiden
minen ja tallentaminen teksratkaisujen etsimistä päättetistä, kuvista, taulukoista ja
lemällä
diagrammeista, pylväs-,
• taitojen soveltaminen sanalviiva- ja ympyrädiagrammien Viestintä ja mediataito
listen tehtävien ratkaisussa
• alennusmyyntilaskuja
piirtämistä ja tulkitsemista
• koordinaatiston kaikki neljän• esimerkkejä todennekset
Osallistuva kansalaisuus ja
näköisyydestä
yrittäjyys
• keskiarvon määrittäminen
• leirikoulujen rahoituksen
seurantaa
Turvallisuus ja liikenne
• etäisyyksien arvioiminen
liikenteessä
Ihminen ja teknologia
• tietokoneavusteisten ohjelmien käyttö sekä taulukkolaskennan käyttö havainnollistavin esimerkein
• laskimen käyttö
Arvosanan 8 kriteerit – oppilas osaa
• arvioida mahdollista
tulosta sekä laatia
suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on
luotettava peruslaskutaito
• tunnistaa eri geometriset
muodot ja tuntee niiden ominaisuudet
• suorittaa mittauksia ja niihin
liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa
• osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä
• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta
15
• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
7. vuosiluokka – 3 kurssia
Luvut ja laskutoimitukset
Sisällöt
• lukujoukot
• vastaluku, itseisarvo, käänteisluku
• peruslaskutoimitukset kokonais-,
murto- ja desimaaliluvuilla myös
negatiivisilla luvuilla
• luvun jakaminen alkutekijöihin,
lukujen jaollisuussääntöjä
• lausekkeiden sieventäminen
• suhde
• potenssi, eksponenttina kokonaisluku
• juuren käsite ja laskutoimituksia
neliöjuurella
• arviointi ja mittaaminen, merkitsevät numerot
• pyöristyssäännöt
Arvosanan 8 kriteerit – oppilas osaa
• arvioida mahdollista tulosta sekä
laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava
peruslaskutaito
• korottaa luvun kokonais-lukupotenssiin ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä
• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan
neliöjuurta
• käyttää prosenttilaskua ja muita
laskutoimituksia arkielämässä eteen
tulevien ongelmien ratkaisemisessa
Geometria
Algebra ja funktiot
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
tasokuvioihin liittyviä käsitteitä ja
osia
tasokuvioiden piirin ja pinta-alan
laskeminen
pituus- ja pinta-ala yksiköitä
kappaleiden nimeäminen ja luokittelu ja piirtäminen
erilaisia viivoja
geometrista piirtämistä
kulman mittaaminen, erikoisia kulmia
koordinaatisto
tilastojen tulkintaa ja piirtämistä
•
•
•
•
muuttujakäsite
lauseke ja sen sieventäminen
lausekkeen arvon laskeminen
potenssilauseke ja sen sieventäminen
polynomin käsite, polynomien
yhteen- ja vähennyslasku
polynomin kertominen monomilla
yhtälön ratkaiseminen
taitojen soveltaminen sanallisten
tehtävien ratkaisussa
Aihekokonaisuudet
(esimerkkejä)
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
• eri maiden mittajärjestelmiä
Viestintä ja mediataito
• projektitöiden kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmalla
• taulukkolaskenta ja diagrammien
piirtäminen
• tietojen haku internetistä
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
• kaupankäyntiin
ja matkustamiseen
liittyvä laskenta, projektityöt
Turvallisuus ja liikenne
• mopoilijan/autoilijan kulujen laskenta
•
•
•
•
•
•
•
tunnistaa eri geometriset muodot ja
tuntee niiden ominaisuudet
soveltaa oppimiansa piirin, pintaalan laskutapoja
käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen
suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä
ja taitoaineissa
osaa muuntaa tavanomaisimpia
mittayksiköitä
osaa määrittää pisteen koordinaatit
koordinaatistosta
lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja
16
•
•
•
•
sieventää algebrallisia lausekkeita
sekä kertoa polynomin vakiolla
ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön
korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien
laskutoimitukset
muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön
ja ratkaista sen algebrallisesti tai
päättelemällä
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
8. vuosiluokka – 3 kurssia
Algebra
Geometria
Funktiot
Sisällöt
Arvosanan 8 kriteerit – oppilas osaa
• potenssiopin kertausta, eksponenttina nolla, kymmenen potenssit
• polynomiopin kertaus, polynomien
kerto- ja jakolasku
• yhtälöiden ratkaiseminen, identtiset
ja nimittäjiä sisältävät yhtälöt
• taitojen soveltaminen sanallisten
tehtävien ratkaisussa
• verranto
• suoraan- ja kääntäenverrannollisuus
• yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys,
mittakaava
• peilaukset
• yhdenmuotoisten kuvioiden pintaala
• suorakulmaisen kolmioon liittyviä
laskuja
• Pythagoraan lause
• trigonometriaa
• suorakulmaisenkolmion osien
ratkaiseminen
• prosenttilaskut ja suhde
•
• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön
• sieventää algebrallisia lausekkeita
• korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien
laskutoimitukset
• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti
tai päättelemällä
• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä
tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet
• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä
sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy
soveltamaan tätä taitoa kolmioiden
ja nelikulmioiden ominaisuuksien
tutkimisessa
• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa
• käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen
• osaa muuntaa tavanomaisimpia
mittayksiköitä
•
•
•
•
riippuvuuden havaitseminen ja sen
esittäminen muuttujien avulla
funktion määritelmä
funktion arvon laskeminen
funktion kuvaajan piirtäminen ja
tulkinta
suoran yhtälö kuvaajasta
Aihekokonaisuudet
(esimerkkejä)
Viestintä ja mediataito
• projektitöiden kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmalla
• taulukkolaskenta ja diagrammien
piirtäminen
• tietojen haku Internetistä
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
• geometrian soveltaminen arkielämään
17
•
•
•
•
osaa laatia taulukon lukupareista
annetun säännön mukaan
osaa ratkaista lineaarisen yhtälön
graafisesti
osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan
sanallisesti yleisen säännön annetun
lukujonon muodostumisesta
tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
9. vuosiluokka – 4 kurssia
Sisällöt
Luvut ja laskutoimitukset
ja algebra
• prosenttilasku ja korkolasku, liuoslaskut
• kerrataan laskutoimituksia
reaaliluvuilla
• rationaalilausekkeiden
laskutoimitukset
• yhtälö, epäyhtälö, funktioiden määrittelyjoukko
• yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja
graafisesti
• sanallisten tehtävien
ratkaiseminen yhtälöparin
avulla
Kriteerit – oppilas osaa
• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito
• käyttää verrantoa,
prosenttilaskua ja muita
laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien
ongelmien ratkaisemisessa
Funktiot
Geometria
Tilastot ja todennäköisyys
• funktion kuvaajan tutkimista:
funktion nollakohta, suurin ja
pienin arvo, kasvaminen ja
väheneminen
• lineaarinen funktio
• polynomiopin kertausta
• potenssiopin kertaus
• ympyrän kehän pituus, ala,
kaaren pituus ja sektorin
pinta-ala
• avaruusgeometriaa:
• kappaleiden tilavuuden ja
pinta-alan laskeminen
• kappaleen tilavuuden ja
pinta-alan laskeminen
• yksikönmuunnokset
• ratkaista lineaarisen yhtälön
graafisesti
• jatkaa lukujonoa annetun
säännön mukaan ja pystyy
kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta
• tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; oppilas osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä
• käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen
• arvioida tuloksen järkevyyttä
sekä tarkastaa ratkaisunsa eri
vaiheet
• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa
tilanteissa
• käyttää Pythagoraan lausetta
ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien
ratkaisemiseen
• suorittaa mittauksia ja niihin
liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa
• osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.
18
Aihekokonaisuudet
(esimerkkejä)
Viestintä ja mediataito
• projektitöiden kirjoittaminen
tekstinkäsittelyohjelmalla
• diagrammien piirtäminen
• tietojen, mm. tilastojen,
haku Internetistä
• todennäköisyyden käsite
• frekvenssi ja suhteellinen
frekvenssi
• keskiarvon, tyyppiarvon ja
mediaanin määrittäminen
• hajonnan käsite
• diagrammien tulkinta
• tietojen kerääminen, muun- Osallistuva kansalaisuus ja
yrittäjyys
taminen ja esittäminen
käyttökelpoisessa muodossa • pankkilaskut
• geometrian soveltaminen
käytännön elämään
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
• talousarvion laatiminen
• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä
• ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden
merkityksen arkielämän
tilanteissa
• lukea erilaisia taulukoita ja
diagrammeja ja määrittää
annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
3.4.4.
Valinnaiskursseja
4.
Peruskoulun ja lukion niveltäminen matematiikassa
5.
Matematiikka - lukio
5.1. Matematiikan pitkä oppimäärä
Pakolliset kurssit ja niiden sisällöt
MAA1 Funktiot ja yhtälöt
potenssifunktio
potenssiyhtälön ratkaiseminen
juuret ja murtopotenssi
eksponenttifunktio
MAA2 Polynomifunktiot
polynomien tulo ja binomikaavat
polynomifunktio
toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä
toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen
toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin
polynomiepäyhtälön ratkaiseminen
MAA3 Geometria
kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
sini- ja kosinilause
ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria
kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen
MAA4 Analyyttinen geometria
pistejoukon yhtälö
suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt
itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen
yhtälöryhmän ratkaiseminen
pisteen etäisyys suorasta
MAA5 Vektorit
vektoreiden perusominaisuudet
vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla
koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo
suorat ja tasot avaruudessa
MAA6 Todennäköisyys ja tilastot
diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma
jakauman tunnusluvut
klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
kombinatoriikka
todennäköisyyksien laskusäännöt
diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma
diskreetin jakauman odotusarvo
normaalijakauma
19
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
MAA7 Derivaatta
rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö
funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen
polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen
MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot
juurifunktiot ja -yhtälöt
eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
logaritmifunktiot ja -yhtälöt
yhdistetyn funktion derivaatta
käänteisfunktio
juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat
MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot
suunnattu kulma ja radiaani
trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen
trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
trigonometristen funktioiden derivaatat
lukujono
rekursiivinen lukujono
aritmeettinen jono ja summa
geometrinen jono ja summa
MAA10 Integraalilaskenta
integraalifunktio
alkeisfunktioiden integraalifunktiot
määrätty integraali
pinta-alan ja tilavuuden laskeminen
Syventävät kurssit ja niiden sisällöt
MAA11 Lukuteoria ja logiikka
lauseen formalisoiminen
lauseen totuusarvot
avoin lause
kvanttorit
suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
Eukleideen algoritmi
alkuluvut
aritmetiikan peruslause
kokonaislukujen kongruenssi
MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
absoluuttinen ja suhteellinen virhe
Newtonin menetelmä ja iterointi
polynomien jakoalgoritmi
polynomien jakoyhtälö
muutosnopeus ja pinta-ala
20
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi
funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit
Soveltavat kurssit ja niiden sisällöt
Jukka Ottelin
Ajatuksia ja kokemuksia lukion matematiikan koulukohtaisista kursseista
MAA
1) Kompleksiluvut
Sisältöä
Määritelmä
Laskutoimitukset
Itseisarvo
Liittoluku
Yhtälöt
Kuvaajat
Napakoordinaattiesitys
Perusteluja
Kompleksiluvut mainitaan jo varhaisessa vaiheessa, opiskelijoita
kiinnostaa tietää niistä enemmän.
Kokoaa yhtälön ratkaisumenetelmät ja kuvaajien piirtämisen.
2) Kertauskurssi
Resurssien salliessa voisi järjestää kaksi kertauskurssia (algebra/geometria)
3) Talousmatematiikka
Sisältöä
sama sisältö kuin MAB:n valtakunnallisessa syventävässä
Perusteluja
On saatu hyviä kokemuksia järjestettäessä nykyisen ops:n mukainen
pitkän ja lyhyen matematiikan yhteinen kurssi.
Hyvin monet pitkän matematiikan lukijat suuntaavat sellaisiin jatkoopintoihin, joissa tarvitaan talousmatematiikan alkeita.
4) Tilastot ja todennäköisyys 2
Sisältöä
Diskreettejä ja jatkuvia todennäköisyysjakaumia
Tilastollinen tutkimus
Tilastollisia tunnuslukuja
Otos
Estimointi
Testaus
Perusteluja
On saatu hyviä kokemuksia järjestettäessä nykyisen ops:n mukainen
pitkän ja lyhyen matematiikan yhteinen kurssi.
Kaikissa jatko-opintopaikoissa tarvitaan tilastomatematiikan
taitoja esimerkiksi harjoitustöiden ja tutkielmien teossa.
21
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Nykyään lukioissa on hyvin monenlaisia koulukohtaisia kursseja. Suuri osa järjestetään asioista, joita ei
pakollisissa kursseissa ehditä käsitellä, koska pakollisissa kursseissa on liian paljon asiaa.
Monet koulut ovat ikään kuin jakaneet 2 ensimmäistä kurssia kolmeksi, joista yksi on koulukohtainen.
Esimerkiksi ns. nollakurssi niveltämässä peruskoulun ja lukion oppimääriä.
Uusi ops on laadittu siten, että alussa on nykyistä vähemmän asioita ja uudet asiat ovat suoraa jatkoa
peruskoulun oppimäärälle. Uuteen ops:aan siirryttäessä voi edelleen olla tarvetta ns. nollakurssille,
koska peruskoulusta tulevat eivät ole ehtineet vielä opiskella uuden peruskoulun ops:n mukaan.
Uuteen ops:aan sopisi lukion aloitukseen liittyvä matematiikan ja fysiikan yhteinen koulukohtainen
kurssi "Matemaattisia apuneuvoja". Sisältönä voisi olla yhtälöpari, trigonometrian ja vektorien
perusteita ja laskimen käyttö (mm. regressio).
Toinen nykyops:n ahdas kohta on ollut MAA5 vektorit ja trigonometria, joissain kouluissa on näitä
asioita jaettu pakolliseen ja koulukohtaiseen kurssiin.
Muita mahdollisia ja nykyäänkin toteutettuja koulukohtaisia kursseja:
•
Lineaarialgebra
•
Salakirjoitukset
•
Preppauskursseja
5.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä
Pakolliset kurssit ja niiden sisällöt
MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt
suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
MAB2 Geometria
kuvioiden yhdenmuotoisuus
suorakulmaisen kolmion trigonometria
Pythagoraan lause
kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa
MAB3 Matemaattisia malleja I
lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
potenssiyhtälön ratkaiseminen
eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
MAB 4 Matemaattinen analyysi
polynomifunktion derivaatta
polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen
graafisia ja numeerisia menetelmiä
22
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
MAB5 Tilastot ja todennäköisyys
jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
normaalijakauma ja jakauman normittaminen
kombinatoriikkaa
todennäköisyyden käsite
todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä
MAB6 Matemaattisia malleja II
kahden muuttujan lineaariset yhtälöt
lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen
kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen
lineaarinen optimointi
lukujono
aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa
Syventävät kurssit ja niiden sisällöt
MAB7 Talousmatematiikka
indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla
MAB 8 Matemaattisia malleja III
trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla
radiaani
tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina
vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet
koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo
kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla
Soveltavat kurssit
Jukka Ottelin
1) Kertauskurssi
Resurssien salliessa voisi järjestää kaksi kertauskurssia (algebra/geometria)
2) Tilastot ja todennäköisyys 2
Sisältöä
Diskreettejä ja jatkuvia todennäköisyysjakaumia
Tilastollinen tutkimus
Tilastollisia tunnuslukuja
Otos
Estimointi
Testaus
Perusteluja
On saatu hyviä kokemuksia järjestettäessä nykyisen ops:n mukainen
pitkän ja lyhyen matematiikan yhteinen kurssi.
Kaikissa jatko-opintopaikoissa tarvitaan tilastomatematiikan
taitoja esimerkiksi harjoitustöiden ja tutkielmien teossa.
3) Kulttuuri ja matematiikka
Sopii aihekokonaisuuksien toteutuksena muiden oppiaineiden kanssa.
23
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
6. Fysiikka ja kemia – peruskoulu
Tuula Havonen
6.1.Fysiikan ja kemian opetussuunnitelma uudistus
Teknisen kehityksen myötä teollisuus ja yhteiskunta tarvitsevat yhä enemmän luonnontieteiden osaajia.
Luonnontieteellinen osaaminen ei ole kuitenkaan lisääntynyt tarpeen mukaan, vaan päinvastoin. Jotta peruskoulutus voisi jatkossa vastata tähän työelämän haasteeseen, tehtiin perusopetukseen uusi tuntijako ja siihen
uudet opetussuunnitelmat. Fysiikan ja kemian kannalta valtioneuvoston tuntijakouudistus merkitsi yhtä alaluokilta siirtynyttä lisätuntia yhteisesti 7.-9.- vuosiluokkien fysiikkaan ja kemiaan. Tässä uudistuksessa myös
5.-6. luokilla fysiikka ja kemia erotettiin omaksi arvioitavaksi oppiaineekseen irti biologiasta ja maantiedosta. 5.-6. luokilla fysiikan ja kemian opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan
toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.
Uudessa perusopetuksen valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on pohjana edellinen kriteeripohjainen
opetussuunnitelma vuodelta 1999. Edeltäjäänsä verrattuna sillä on kuitenkin pari merkittävää eroa. Nyt valmistuva opetussuunnitelman perusteet luo pohjan perusopetuksen yhtenäisen opetussuunnitelman laadintaan.
Arvioinnissa tulee noudattaa nivelkohtiin sijoitettuja hyvän osaamisen kriteereitä. Nivelkohdat eivät ole kaikissa oppiaineissa välttämättä kuudennen luokan jälkeen, eli siirryttäessä aineenopetukseen, vaan esim.
matematiikassa jo viidennen luokan jälkeen. Fysiikan ja kemianopetuksen nivelkohdat ovat neljännen ja
kuudennen luokan jälkeen. Opetussuunnitelmatyössä kunnissa ja kouluissa tämä velvoittaa yhteistyöhön
luokan- ja aineenopettajien välillä.
Kuntakohtaisesti tulee opetussuunnitelmat tarkentaa siten, että kullakin vuosiluokalla on omat tavoitteet ja
sisällöt, johon koulut vielä tekevät omat tarkennukset ja täydennykset. Tällä uudistuksella pyritään vaikuttamaan oppilaiden tasa-arvoisuuteen. Aiemmassa opetussuunnitelmassa opettaja on voinut painottaa opetettavia sisältöjä aineenhallintansa mukaan, mutta uudistuksen myötä fysiikan ja kemian tavoitteet, sisällöt ja
kriteerit on kirjattu normimuodossa. Normimuodolla on pyritty selkeyteen ja oppilaiden tasavertaisempaan
jatko-opintokelpoisuuteen. Uuden opetussuunnitelman normimuotoisuus velvoittaa toimimaan tavoitteiden ja
keskeisten sisältöjen mukaisesti, mutta antaa mahdollisuuksia myös opettajan persoonallisuudelle. Normimuoto helpottaa myös opetettavan aineksen karsimista oppikirjoista, joiden sisällöt ovat usein melko laajat.
Uusissa opetussuunnitelmissa tulee jokaisen oppiaineen sisällä näkyä myös aihekokonaisuudet, joiden tarkoituksena on eheyttää opetusta. Eheytyksen tavoitteena on tarkastella ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää
eri tieteenalojen ajattelua. Opetusta eheytettäessä ovat aihekokonaisuuksissa mainitut perustaidot yksittäisiä
sisältöalueita tärkeämpiä.
6.2.Arviointi ja hyvän osaamisen kriteerit
Hyvän osaamisen kriteerit
Uusien opetussuunnitelmien myötä tulee oppilaan arviointi suorittaa vertaamalla hänen osaamistaan nivelkohdissa mainittuihin hyvän osaamisen kriteereihin. Kriteerit vastaavat hyvää osaamista eli arvosanaa 8.
Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että noin puolet oppilaista saavuttaa molemmissa oppiaineissa
hyvän osaamisen tason. Hyvän osaamisen kriteerit ovat tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat kuin oppiaineen
tavoitteet ja sisällöt. Ne kuvaavat kunkin oppiaineen tavoitteiden toteutumista sisältöjen kautta.
Kokeellisuus on uusissa opetussuunnitelmissa voimakkaasti esillä tavoitteissa ja hyvän osaamisen kriteereissä sekä fysiikassa että kemiassa. Luonnon tutkimisen taitojen tulee kehittyä oppilaan kasvun ja kehityksen myötä. Kokeellisuuden tarkoitus on mm. ohjata oppilasta luonnontieteille ominaiseen ajatteluun ja
innostaa luonnontieteiden opiskeluun. Fysiikassa hyvän osaamisen kriteerit on lueteltu jaoteltuina sekä luonnon tutkimisen taitoihin että keskeisten sisältöjen mukaan. Kemiassa vastaavaa jaottelua ei ole, koska
tavoitteiden tulee toteutua kaikissa keskeisissä sisällöissä lähes samoin perustein.
24
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Vuosiluokat 1-4
Neljännen luokan päättyessä oppilas osaa tehdä havointoja omilla aisteillaan, hän erottaa kappaleilla, olioilla
ja ilmiöillä erilaisia ominaisuuksia ja osaa luokitella niitä eri ominaisuuksien perusteella. Hän osaa tehdä
yksinkertaisia ja ohjeenmukaisia tutkimuksia. Käyttäessään erilaisia tietolähteitä hän osaa vertailla eri lähteiden tietoja ja ymmärtää, että myös virheellistä tietoa on saatavilla. Hän osaa ilmaista oppimaansa tietoa ikäkaudelleen tyypillisellä tavalla puhuen, kirjoittaen ja piirtäen.
Oppilas tunnistaa ja osaa tutkia valoon, lämpöön, ääneen ja sähköön liittyviä ilmiötä sekä veden ja ilman
ominaisuuksia. Hän ymmärtää, että aine voi muuttua toiseksi aineeksi, esim. puun palaessa. Turvallisuuden
näkökulma liittyy lähinnä sähkö- ja paloturvallisuuteen.
Vuosiluokat 5-6
Kuudennen luokan päätyttyä luonnon tutkimisen taidot ovat kehittyneet. Oppilas on oppinut työskentelemään turvallisesti ja vastuullisesti oppimisympäristössään. Hänen taitonsa havaintojen teossa ja mittaamisessa ovat kehittyneet niin, että myös muutosten tutkiminen on mahdollista. Hän osaa koota saamiaan tuloksia taulukoihin ja pohtia syy-seuraussuhteita tekemiensä yksinkertaisten tutkimusten perusteella. Oppilas
osaa vertailla, luokitella ja kuvailla kappaleita sekä käyttää luonnontieteellisiä käsitteitä, suureita ja yksiköitä. Hän osaa etsiä tietoa useasta eri tietolähteestä ja yhdistää löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja käymiensä keskustelujen perusteella.
Oppilas tuntee sähkön tuotantotapoja sekä jännitelähteistä pariston ja akun. Hän osaa tehdä yksinkertaisia
kokeita, joissa sähköllä aikaansaadaan esim.valoa ja lämpöä. Hän osaa tutkia vuorovaikutuksista johtuvia
voimia sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä. Oppilas tuntee vuorokauden- ja vuodenajat sekä Kuun vaiheet ja
pimennykset ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta. Oppilas tuntee ilman eri kaasuja ja maaperästä saatavia
aineita sekä niiden kemiallisia merkkejä. Hän osaa käyttää yksinkertaisia erotusmenetelmiä sekä tuntee vesiliuoksen ominaisuuksista mm. happamuuden.
Vuosiluokat 7-9, fysiikka
Perusopetuksen päättövaiheessa oppilas osaa työskennellä turvallisesti sekä sopia työnjaosta ja tehtävistä.
Hän osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen sekä ohjeiden mukaisesti että suunnitellen ja toteuttaen
kokeen itse. Oppilas osaa asettaa päämääriä ja tavoitteita sekä arvioida koejärjestelyjen toimivuutta ja saamiensa tulosten luotettavuutta. Hän osaa laatia pienimuotoisia työselostuksia, joissa mittaustulokset esitetään
taulukoiden tai graafien avulla, joista osaa tehdä myös johtopäätöksiä. Tehdessään mittauksia ilmiöstä, jossa
vaikuttaa useampi muuttuja, oppilas ymmärtää yhtä tutkiessaan vakioida muut, ns. kontrolloitu koe. Oppilas
osaa hankkia fysiikan alan tietoa useista tietolähteistä, muodostaa niistä kokonaisuuksia ja pohtia tiedon
oikeellisuutta.
Oppilas tuntee erilaisia vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia voimia, joilla voidaan muuttaa kappaleen liikettä tai saavuttaa tasapainotila. Hän osaa käyttää niitä kuvaavia suureita ja yksiköitä tutkiessaan ja selittäessään havaitsemiaan ilmiöitä. Hän osaa tulkita graafisia esityksiä sekä tehdä niitä saamistaan mittatuloksista. Oppilas ymmärtää, että joidenkin suureiden välillä on riippuvuussuhteita, jotka johtavat yleisiin
laskukaavoihin. Liikkeeseen ja voimaan liittyviä keskeisiä käsitteitä ovat aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja
vipu sekä työ, mekaaninen energia ja teho. Hän ymmärtää työn ja energian välisen yhteyden.
Värähdys- ja aaltoliikkeessä pääpaino kohdistuu valon ja äänen perusilmiöiden kuten aaltoliikkeen syntyyn,
vastaanottamiseen, havaitsemiseen, heijastumiseen ja taittumiseen liittyviin tutkimuksiin. Hän osaa valonsädettä mallina käyttäen selittää optisten laitteiden toimintaperiaatteita sekä ymmärtää valon ja äänen merkityksen arkielämässä. Oppilas ymmärtää, että valolla ja äänellä on yhteiskunnassa sekä hyviä sovelluksia,
kuten valo tiedonsiirrossa, että huonoja vaikutuksia, esim. melu.
25
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Oppilas tietää, että lämpö on yksi energian muoto, joka sitoutuessaan aineeseen tai vapautuessaan siitä aistitaan kappaleen lämpötilan muuttumisena. Hän tunnistaa lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä
ilmiöitä sekä osaa luonnehtia niitä oikeiden suureiden ja kokeellisten lakien avulla. Oppilas osaa hyödyntää
oppimiaan lämpöopin lainalaisuuksia tarkastellessaan ja selittäessään ympäristönsä lämpöilmiöitä.
Sähköturvallisuuden lisäksi oppilaan tulee oppia sähkölaitteiden taloudellisen käytön periaatteet. Hän ymmärtää sähkövirran ja jännitteen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja miten vastuksen lisääminen piiriin vaikuttaa sähkövirran suuruuteen. Oppilas osaa käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina ja ymmärtää rinnakkain ja sarjaankytkettyjen komponenttien vaikutuksen virtapiiriin. Oppilas tuntee sekä tavallisia sähköä
hyödyntäviä laitteita että sähköiset viestintälaitteet. Sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyvistä prosesseista
oppilas tuntee generaattorin ja muuntajan toiminnan, sekä osaa selittää energian muuttumisen voimalaitoksessa. Hän osaa arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja.
Oppilas tuntee luonnon mittasuhteita ja rakenteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa niitä
sopivilla malleilla. Oppilas tuntee näitä rakenteita koossapitäviä vuorovaikutuksia ja ymmärtää energian
sitoutumisen ja vapautumisen rakenneosien välisissä prosesseissa kuten radioaktiivinen hajoaminen. Oppilas
osaa erottaa vaarallisen ja vaarattoman säteilyn toisistaan, tuntee säteilyn lajit ja niiden vaikutuksia sekä osaa
suojautua siltä. Oppilas ymmärtää myös energian säilymisen ja häviämättömyyden periaatteen erilaisissa
tilanteissa.
Vuosiluokat 7-9, kemia
Perusopetuksen päättövaiheessa oppilas osaa työskennellä laboratoriossa turvallisesti annetun ohjeen mukaan
yksin ja toisten kanssa. Hän osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esittää kokeiden tulokset ja
tulkita niitä. Oppilas tuntee ilmakehän kaasuja ja niiden kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja luonnon tasapainolle. Hän tuntee erilaisia palavia aineita sekä niiden palamistuotteiden
ominaisuudet ja vaikutukset ympäristöön. Hän osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, kuten
joidenkin aineiden palamisreaktioita.
Hän tuntee ilmaan ja luonnonvesiin vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja kiertoprosesseja
sekä niiden vaikutuksia luonnolle, esim. kasvihuoneilmiö ja happamoituminen.
Oppilas tuntee tärkeimmät maaperästä saatavat alkuaineet ja niiden kemialliset merkit sekä yhdisteet, niiden
valmistuksen, käytön, kierrätettävyyden ja riittävyyden. Hän tuntee sähkökemiallisten ilmiöiden sovellusten
merkityksen, kuten sähköpari ja elektrolyysi, ja vaikutusten, kuten korroosion ja siltä suojautumisen merkityksen niin arkielämässä kuin metalliteollisuudessakin.
Oppilas osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan ja tutkiessaan aineiden ominaisuuksia sekä osaa käyttää
saamiaan tuloksia alkuaineiden ja kemiallisten yhdisteiden luokittelussa, tunnistuksessa ja erottamisessa.
Oppilas tuntee atomista käytettävän mallin ja jaksollisen järjestelmän sekä osaa kuvata niiden avulla eri
alkuaineiden atomeja, kemiallisia sidoksia ja kemiallisten yhdisteiden syntyä. Hän osaa tehdä päätelmiä
myös aineiden uloimman kuoren elektronirakenteesta ja siitä johtuvasta aineiden reaktioherkkyydestä tiettyjen aineiden kanssa.
Hän tuntee myös kemian ilmiöiden, kuten fotosynteesin merkityksen luonnon energiavarannolle.
Oppilas tietää, että maaöljy on hiilivetyjen seos ja öljynjalostusteollisuuden perusraaka-aine, josta valmistetaan monenlaisia tuotteita, kuten polttoaineita ja muoveja. Hän tuntee orgaanisia yhdisteitä sekä niiden
hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot, sekä niiden ominaisuuksia ja
käyttöä.
26
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Arviointi
Oppilaan arviointia on suoritettava sekä opintojen aikana että opintojen päättövaiheessa ja niillä on erilaiset
tehtävät. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Sen tehtävänä on myös auttaa oppilasta hahmottamaan opiskelutaitonsa ja
tukea oman persoonallisuuden kasvua.
Opiskelun aikaisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja tavoitteellista. Sen tulee kohdistua oppimisen eri osaalueisiin ja auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Arvioinnin tulee olla totuudenmukaista, yksilöllistä
ja perustua monipuoliseen näyttöön suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kuvauksiin.
Työskentelyn arviointi on oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia, mikä kokeellisen työskentelyn
myötä fysiikan ja kemian opiskelussa muodostaa tärkeän osan oppiaineen arviointia. Arvioinnissa otetaan
oppiaineen tavoitteiden lisäksi huomioon oppilaan vastuullisuus työnteossa ja yhteisössä toimiminen.
Kuvaus hyvästä osaamisesta on laadittu oppiaineen tuntijaon nivelkohtaan arvioinnin tueksi. Numeroarviointia käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Opetusta suunniteltaessa on otettava huomioon, että tämän tason tulisi oppiaineen tiedoista ja taidoista hallita puolet oppilaista.
Päättöarvioinnin tehtävä on määritellä miten hyvin oppilas on saavuttanut perusopetuksessa asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Sen tulee perustua oppilaan osaamiseen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9 ja osaaminen
arvioidaan päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta perustuen monipuoliseen näyttöön. Fysiikan ja kemian
opetusta suunniteltaessa tulisi tämä asia huomioida järjestämällä opetusta molemmissa oppiaineissa jokaisella vuosiluokalla.
Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät fysiikan ja kemian tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan. Oppilas
saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien mukaista osaamista, jolloin joidenkin
kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittämisellä. Oppilas saa
arvosanan viisi, mikäli on saavuttanut oppiaineen kriteereissä vaadittavat tiedot ja taidot jossakin määrin.
6.3.Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät
useisiin oppiaineisiin. Opetussuunnitelmassa ne tulee sisällyttää oppiaineisiin. Opetusta eheytettäessä perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Aihekokonaisuuksista fysiikan ja kemian opetukseen sisältyvät erityisesti tummennetut
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Ihmisenä kasvaminen
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Viestintä ja mediataito
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Turvallisuus ja liikenne
Ihminen ja teknologia
Aihekokonaisuudet toteutuvat luonnontieteissä niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee aihekokonaisuudet sisällyttää oppiaineisiin, ja niiden
tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa.
27
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
6.4. Valinnaiskursseja
Valinnaiskurssien tehtävänä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden tietoja ja taitoja.
Uusien tuntijakojen myötä oppilaan mahdollisuus valinnaisuuteen on kaventunut. Perinteisesti pitkillä, 4 vvt
kestävillä, matematiikasta, fysiikasta kemiasta koostuvilla valinnaiskursseilla on haettu painotusta luonnontieteiden opiskeluun jo peruskoulussa. Näiden kurssien sisällöt koostuivat aikaisemmin perusopetuksen
opetussuunnitelmiin kuulumattomista aihealueista kuten tähtitieteestä ja kemian laskennallisesta osuudesta
esim. ainemäärän laskemisesta tai reaktioyhtälöiden painottamisesta.
Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus löytää uusia kiinnostuksen kohteita.
Tämän vuoksi monissa kouluissa on tarjottu ns. lyhytkursseja, kestoltaan 1 vvt, sekä fysiikassa tähtitiedettä
että kemiassa esim. laborointia tai mikrokemiaa. Valinnaisuuden merkitys ei ole muuttunut uusien opetussuunnitelmien myötä vaikka se onkin kaventunut. Varsinkin suurissa kouluissa kannattaa pitää jatkossa jo
tutuiksi tulleet luonnontieteiden painotukseen ja harrastuneisuuteen kannustavat valinnaiskurssit. Näin saadaan koottua yhteen oppilaat, joilla on yhteisiä taitoja tai kiinnostuksen kohteita eri luonnontieteiden osaalueilta.
6.5. Lisätunnin sijoittaminen eri vuosiluokille
Alaluokilta siirtynyt lisätunti vuosiluokkien 7-9 fysiikkaan ja kemiaan antaa kaivattua lisäaikaa tiukkatahtiseen luonnontieteiden opetukseen. Lisätunnin vuoksi ei valtakunnalliseen opetussuunnitelman perusteisiin ole lisätty sisältöjä edelliseen verrattuna. Työryhmän mielestä entiset sisällöt riittävät ja lisätunti
antaakin mahdollisuuden kokeellisen työtavan korostamiseen ja monipuolisten tiedonhankintamenetelmien
käyttämisen uusien opetussuunnitelmien myötä.
Monissa kunnissa lisätunti on sijoitettu vuosiluokalle, ennen kuin tavoitteiden ja sisältöjen jakamisesta eri
vuosiluokille on ehditty edes keskustella. Tunnin sijoittuminen eri vuosiluokille antaa sisältöjen painottumiselle erilaisia mahdollisuuksia. Valmistelevalla työryhmällä on kuitenkin oppimäärän laajuuden perusteena ollut 7 – 9 luokkien fysiikan ja kemian tuntimäärän jakaminen siten, että molempia oppiaineita opetetaan yhtä paljon. Sekä fysiikan että kemian opetusta tulisi järjestää kaikilla vuosiluokilla, koska molemmat
oppiaineet jatkuvat pakollisina sekä lukiossa että ammatillisissa oppilaitoksissa.
Lisätunnin sijoittaminen 7. vuosiluokalle antaa mahdollisuuden aloittaa fysiikan ja kemian opinnot korostamalla turvallista työskentelyä ja kokeellisuuden merkitystä luonnontieteiden opiskelussa. Tällöin sisällöt
kannattaa jakaa vuosiluokille kutakuinkin tasan, jotta kokeellisuuden painottamiselle jää aikaa. Rauhallinen
työtahti 7. vuosiluokalla mahdollistaa oikeiden työtapojen omaksumisen niin kokeellisissa töissä kuin muutoinkin tietoa hankkiessaan. Havaintojen tekeminen, mittausten kokoaminen ja tulosten kirjaaminen
kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla tavalla vaatii myös henkilökohtaista ohjausta. Oikeita työtapoja ja tiedon
koontia kannattaa arvostaa, koska hyvin opitut työskentelyn taidot auttavat oppilasta jatkossa menestymään
fysiikan ja kemian opinnoissaan.
Jos lisätunti on sijoitettu 8. vuosiluokalle, kannattaa 7. vuosiluokan osuutta sisältöjen suhteen keventää.
Miten sisällöt vuosiluokittain jaetaan, ei ole niinkään merkittävää. Tärkeää on, että jakoa tehdessä muistetaan
lähteä tavoitteista, jotka korostavat kokeellisen tiedonhankinnan merkitystä. Tähän asiaan tulee laittaa pääpaino 7. luokalla ja luottaa siihen, että hyvät työskentelytaidot omaavat oppilaat kykenevät hyödyntämään
taitojaan jatkossa ja eteneminen on nopeampaa kahtena seuraavana vuonna.
Monissa kouluissa ajatellaan aiemmin menetetyn fysiikantunnin palanneen. Lisätunnin sijoittaminen 9.
vuosiluokalle on ihan hyvä vaihtoehto, kunhan muistetaan, että lisätunti on ajateltu sekä fysiikkaan että
kemiaan. Perusopetuksen viimeiselle luokalle on monessa oppiaineessa asetettu kovat tavoitteet. Monesti
fysiikan ja kemian sisällöistä vaativimmat sijoitetaan juuri 9. vuosiluokalle. Sijoittamalla rinnakkain opiskeltavaksi fysiikan sisällöistä sähkö ja energia sekä sähkökemia, saatettaisiin saavuttaa syvempää oppimista,
koska sisällöt tukevat toisiaan. Toisaalta oppiainerajoja voitaisiin myös näin hälventää ja luonnontieteiden
yleistä merkitystä arkipäivässä korostaa.
28
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
7. Fysiikka – lukio
Irma Iho
7.1.Fysiikan opetussuunnitelma uudistus
(Fysiikan osuus löytyy OPH:n Lukion opetussuunnitelman perusteista s. 144 - 150, aihekokonaisuudet s. 24 29 ja arviointi s. 220 - 226)
Fysiikan opetussuunnitelma uudistui melko radikaalisti vuonna 1994. Kokeellisuus korostui ja opettajille,
kouluille ja koulutuksen järjestäjille annettiin päätäntävaltaa kurssien suunnittelussa. Vuonna 1993 annetuissa opetussuunnitelman perusteissa tavoitteet ja sisällöt määritettiin varsin löysästi. Oppikirjantekijät
tulkitsivat perusteita omalla tavallaan, ylioppilastutkintolautakunta omallaan ja opettajat keskenäänkin vähän
eri tavalla.
Monet kyselevät, miksi opetussuunnitelmaa uudistetaan näin useasti. Putkinotkon Juutas Käkriäinenkin
kyseli, miksi ihmisen ei anneta koskaan olla rauhassa. Edellinen opetussuunnitelmauudistus toi tullessaan
paljon hyvää, mutta ongelmiakin ilmaantui. Ongelmakohtiin puuttuminen on yksi uudistuksen lähtökohta.
Yhtenä uudistamisen perusteena mainitaan lukion toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Fysiikan
kannalta merkitykselliseksi voidaan katsoa ainakin tietoverkkojen voimakas kehittyminen. Kymmenessä
vuodessa myös fysiikan tutkimustulokset ja sovellutukset ovat menneet eteenpäin ja elinkeinorakenne on
muuttunut. Muutoksien pitää näkyä myös opetussuunnitelmassa. Koululainsäädännössäkin on tapahtunut
muutoksia, tärkeimpänä tuntijakouudistus.
Uutena asiana opetussuunnitelmaan ovat tulleet aihekokonaisuudet. Ne ovat kasvatus- ja koulutushaasteita
sekä arvokannanottoja. Niitä on sisällytetty oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin jo perusteissa, mutta niitä
on syytä tarkentaa paikallisessa opetussuunnitelmassa ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Niistä voidaan
rakentaa soveltavia kursseja ja järjestää teemapäiviä. Koulutuksen järjestäjät ja koulut voivat rakentaa omiakin aihekokonaisuuksia. Fysiikalle läheisin aihekokonaisuus lienee teknologia ja yhteiskunta sekä kestävä
kehitys. Myös muut aihekokonaisuudet liittyvät fysiikkaan ja fysiikka liittyy aihekokonaisuuksiin. Ne on
vain kaivettava esiin ja ne pitää pystyä osoittamaan toistenkin oppiaineiden opettajille. Esimerkkejä tarkastellaan tässä kirjoituksessa myöhemmin. Jokaisessa kurssissa eivät kaikki aihekokonaisuudet korostu yhtä
vahvana eikä niitä kannata keinotekoisesti opetussuunnitelmiin kirjata.
Edelliseen opetussuunnitelman perusteisiin liittyvää väljyyttä rajoitetaan siten, että kurssitus on sitova. Esimerkiksi jokaisessa koulussa luetaan samannimistä Fy3:a. Kurssien suoritusjärjestystä voi ja pitää voida
vaihdella, mutta numerojärjestys on fysiikan opetussuunnitelman perusteita valmistelevan työryhmän mielestä myös paras suoritusjärjestys. Opetussuunnitelman perusteet on kirjoitettu normitekstinä ja periaatteessa
jokainen kohta on sitova.
Kokeellisuus korostuu uusissakin opetussuunnitelmissa, mutta myös matemaattisen mallin merkitystä
korostetaan. Näitä käsitteitä on selkeytetty. Edellisissä perusteissa ei mainittu tieto- ja viestintätekniikkaa
lainkaan, nykyisistä löytyy monta mainintaa. Myös yhteistyö ja yhteistoiminnallisuus painottuvat: Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon keskenään.
Erilaisille työtavoille, erityisesti kokeellisuudelle, on pyritty tekemään tilaa karsimalla jonkin verran sisältöjä. Karsintaa pitäisi lukea myös rivien välistä. Valmistelevassa ryhmässä oli näkemys, että soveltavuutta ei
tarvitse viedä äärettömän pitkälle eikä myöskään tuoda sellaista matemaattista hankaluutta, mikä ei tuo
mitään lisäarvoa fysiikan periaatteiden ymmärtämiseksi. Esimerkiksi kävisi vaikka tasapainotehtävä, jossa
kappaleeseen vaikuttaa hyvin monen suuntaisia voimia, joista osa pitää jakaa komponentteihin. Tehtävä
muuttuu helposti opiskelijan mielessä trigonometrian tehtäväksi ja trigonometrian vaikeus koetaan fysiikan
vaikeutena.
29
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
7.2.
Arviointi
Arviointiohjeita tarkennettiin asetuksella edellisen opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen. Siinä selkeytettiin
syventävien ja soveltavien kurssien arviointia. Valinnaisten kurssien kannalta tärkeä kohta oli se, että heikosti menneitä kursseja ei saa mitätöidä korkeamman oppimäärän arvosanan toivossa. Eri kouluissa oli
kehittynyt hyvin erilaisia käytäntöjä. Opiskelijoille annettiin myös lisää oikeuksia tehdä arviointia koskevia
valituksia. Tämänkin takia arviointiperiaatteet on syytä kirjata selvästi paikalliseen opetussuunnitelmaan ja
selvittää ne myös opiskelijoille.
Uusi tuntijako jakaa syventävät kurssit valtakunnallisiin syventäviin ja koulukohtaisiin syventäviin kursseihin. Valtakunnalliset syventävät kurssit pitää arvioida numerolla, koulukohtaisen syventävän kurssin ja
soveltavan kurssin arvioinnista määrätään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Arviointi voi olla numeroarviointi, suoritusmerkintä, hylätty tai sanallinen arviointi. Oppimäärän arvosanaan voivat vaikuttaa myös
oppiaineeseen liittyvät koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit. Että oppimäärä tulisi hyväksytysti
suoritetuksi, hylättyjä arvosanoja ei saa olla sallittua rajaa enempää. Jos opiskelijalla on kahden kurssin laajuinen fysiikan oppimäärä, kumpikin kurssi pitää olla hyväksytysti suoritettu, kolmen, neljän ja viiden kurssin oppimäärään voi sisältyä yksi hylätty arvosana. Sitä suuremmilla kurssimäärillä voi olla kaksi hylättyä
kurssia. Tenteillä korottamisen mahdollisuus säilyy ennallaan.
Uusissa perusteissa fysiikan arvioinnin kohdalla sanotaan: Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelmien
perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti
matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen. Varmasti meille on selvää, mitä arviointikappaleen ensimmäinen osa tarkoittaa: Perinteiset laskennalliset tehtävät ovat keskeisessä asemassa. Jälkimmäistä kappaletta on syytä selkeyttää paikallisessa opetussuunnitelmassa. Erityisesti on syytä selvittää miten kokeellisuutta arvioidaan ja
mikä paino sillä on kurssiarvosanaa määrättäessä. Fysikaalisen ongelman ratkaisun jäsennelty kuvaaminen
on jo ennen uudistustakin muodostunut vallitsevaksi käytännöksi.
Opetussuunnitelman perusteiden arviointiosuus on laadittu tukevasti vanhalle pohjalle. Se on syytä lukea
tarkasti. Se tukee opetussuunnitelman laatimistyötä, koska paikallisessa opetussuunnitelmassa määrättävät
asiat on osoitettu selvästi.
7.3.
Opetussuunnitelma esimerkki
Fysiikan pakollinen kurssi FY1
Tavoitteissa korostuu yleissivistyksellinen puoli, mutta myös jatko-opintoihin kannustetaan: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka
herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan.
Tavoitteita koskevaan osaan ei ole käytössä oleviin opetussuunnitelman perusteisiin verrattuna tullut suuria
muutoksia. Viimeinen tavoitelause nousee esille uutena: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa. Tämä on yksi tavoite eikä siinä sanota, missä ja miten paljon tietoja viestintätekniikkaa tulee käyttää. ”Pallukasta” ei kannata ahdistua, vaikka koululla ei olisikaan mahdottoman hyvää varustusta. Asian voisi kääntää hyödyksi ja vaatia tällä perusteella laitteistoja koulutuksen
järjestäjältä.
Ensimmäisessä sisältölauseessa korostetaan fysiikan merkitystä historian eri vaiheissa ja nykyaikana. Tässä
ei ole tarkoitus lähteä opettamaan fysiikan historiaa laajasti ja pänttäämään päähän vuosilukuja. Paras tapa
olisi ottaa historiallinen tausta asiayhteyksissä. Ensimmäisessä kurssissa voisi esimerkiksi tarkastella radioaktiivisuuden historia ja sen hyötyjä ja haittoja, samoin maailmankuvan kehittymisen historia ja nykyinen
maailmankuva. Tätä lähestymistapaa voisi jatkaa muissakin kursseissa vaikka sitä ei ole erikseen mainittu.
30
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Kolmas sisältölause vaatii selitystä. Tämän lauseen keskeinen ydin on radioaktiivisuus. Energiakäsitteen
tärkeys tuli monesti esille valmistelevan työryhmän keskusteluissa ja sen takia energiasana kirjattiinkin lauseeseen. Tässä kohtaa on syytä nojautua aikaisempaan tietoon. Energiaa käsitellään kaikissa peruskouluissa
useampaankin kertaan. Se on keskeistä osaa opetussuunnitelmissa myös tulevaisuudessa ja lisäksi peruskoulun puolella käytössä oleva tuntimäärä lisääntyy. Voimme odottaa paremmin luonnontieteellisin valmiuksin tulevia opiskelijoita.
Muuten sisällöt noudattavat nykyisen pakollisen kurssin sisältöjä. On tarkennettu, että voimakäsite tulee
tutuksi jo tässä vaiheessa ja se tarkoittaa Newtonin lakien käsittelyä. Viimeisessä sisältölauseessa ainakin
toivotaan korostuvan se, että liikettä käsitellään graafisen esityksen avulla eikä oteta rankkoja matemaattisia
malleja vaikeuttamaan asioita ja lisäämään aikapulaa ja ahdistusta.
Aihekokonaisuuksista tässä kurssissa voidaan osoittaa ainakin hyvinvointi ja turvallisuus säteilyosuudessa ja
Newtonin lakien kohdalla. Erityisesti liikenneturvallisuutta on hyvä korostaa. Kestävään kehitykseen törmätään energian ja säteilyn yhteydessä. Teknologia ja yhteiskunta näkyvät vaikkapa maailmankuvan käsittelyn
yhteydessä. Miten tietoa saadaan pienestä ja suuresta? Viestintää - ja mediaosaamista harjoitellaan raporttien
laadinnassa sekä tiedonhaussa. Tietoa opitaan myös kyseenalaistamaan. Kokeellisen työskentelyn yhteydessä
aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys korostuvat, kun yrittäjyyskäsite tulkitaan käsittävän myös sisäisen yrittäjyyden. Historiallisen taustan käsittely lisää kulttuurien tuntemusta eri aikakausina.
Fysiikan syventävät kurssit
Syventävien kurssien tavoitteissa korostuu selvästi jatko-opinnot yleissivistyksellistä puolta unohtamatta.
Tutustutaan klassisen fysiikan osa-alueisiin ja moderniin fysiikkaan. Suurimpana erona syventävien kurssien
ryhmityksessä on mekaniikan kurssin jakaminen kahteen kurssiin. Nykyinen aihealue ”Fysiikka yhteiskunnassa” toteutuu eri kursseissa ja erityisesti aihekokonaisuuksissa.
Kurssikohtaisia kommentteja:
Toisena fysiikan kurssina on Lämpö (FY2). Nykyiseen opetussuunnitelman mukaiseen lämpö ja energiakurssiin ei tullut suuria muutoksia. Kurssia kevennettiin siirtämällä noste voimana mekaniikan kurssiin.
Ilmiötasolla se on syytä mainita hydrostaattisen paineen yhteydessä sovellutuksena. Mekaanista energiaa,
työtä, tehoa ja hyötysuhdetta käsitellään siinä laajuudessa, mitä tarvitaan pääsääntöjen käsittelyssä. Siitä
miten lämpöopin pääsäännöt saadaan opetettua juuri lukionsa aloittaneelle, keskusteltiin paljon valmistelevassa työryhmässä. Vaikea on löytää muutakaan sopivaa paikkaa. Kaasujen tilanmuutosten käsittely syvällisesti vaatisi kemian ensimmäisen kurssin suorittamisen, jotta opiskelija tuntisi ainemäärä-käsitteen. Tämä
kannattaa ottaa huomioon koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Lämpö-kurssin voi suorittaa esimerkiksi
aallot -kurssin jälkeen.
Aihekokonaisuuksista voi nostaa ainakin teknologian, kestävän kehityksen ja aktiivisen kansalaisuuden
energian käsittelyn yhteydessä.
Aallot (FY3) keventyy siten, että mekaanisen energian säilymislaki harmonisen värähtelyn yhteydessä on
siirretty mekaniikkaan. Optiset kojeet on myös jätetty pois, koska niitä ei ole aiemminkaan ehditty käsitellä.
Tosin niitä sovellutuksina voidaan mainita esimerkinomaisesti. Aihekokonaisuuksista korostuu teknologian
lisäksi hyvinvointi ja turvallisuus äänen käsittelyn yhteydessä. Aaltokurssi on sellainen kokonaisuus, että sen
voi suorittaa melkein missä vaiheessa tahansa.
Ensimmäinen mekaniikan kurssi Liikkeen lait (FY4) syventää aiempien kurssien tarkastelutapaa voimista ja
liikkeestä. Palataan tasaisesti kiihtyvän liikkeen malliin, nosteeseen voimana ja värähdysliikkeen energiaan.
Kurssin ytimenä ovat säilymislait sekä työ- ja impulssiperiaate. Aihekokonaisuuksista korostuvat hyvinvointi
ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta.
31
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) kurssia on moitittu raskaaksi ja varmasti se sitä onkin. Jos tavoite- ja
sisältölauseita tulkitessa herää kysymys, että kuuluisikohan sekin asia vielä tähän, niin tulkinta kannattaa
tehdä suppeamman vaihtoehdon mukaan. Satelliitit on kirjattu viestintä-aihekokonaisuuden takia eikä liian
tarkkoihin yksityiskohtiin ole syytä mennä. Tämän kurssin paikkaa ei kannata muuttaa aikaisemmaksi. Jotta
kurssin tavoitteet saavutettaisiin, pitää pohjatietoja olla paljon. Säilymislakien idea jo ymmärretään, tasaisesti
kiihtyvän liikkeen malli hallitaan ja analogia etenemisliikkeen kanssa helpottaa käsitteiden omaksumista.
Aihekokonaisuuksista korostuu teknologian ja viestinnän lisäksi kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
lähinnä maailmankuvan muodostamisen yhteydessä.
Sähkö (FY6) koki ehkä suurimmat muutokset tämänhetkiseen lähestymistapaan nähden. Teknologialle
annettiin periksi. Lähdetään sähköparista ja edetään virtapiiriin. Toisessa tavoitelauseessa sanotaan selvästi:
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia virtapiirejä. Tämä kohta opetussuunnitelman perusteissa edellyttää kokeellisuutta oppilastöiden tasolla. Tämän
jälkeen käsitellään Coulombin lakia, homogeenista sähkökenttää sekä ainetta sähkökentässä. Kondensaattorien käsittelyn jälkeen tulee ripaus puolijohteista. Diodi sana rajaa käsittelyn laajuutta. Ei ole tarkoitus
mennä sitä mutkallisimpiin laitteisiin.
Parhaimmillaan sähkökurssissa toteutuu monta aihekokonaisuutta. Teknologia tulee vastaan mittalaitteissa ja
puolijohdetekniikassa. Viestintää ja mediaosaamista voi sivuta puolijohteiden yhteydessä. Kulttuurien tuntemus- aihekokonaisuudesta esimerkiksi käy vaikkapa sähkön merkitys jokapäiväisessä elämässä. Sähköturvallisuus on tärkeä osa hyvinvointi- ja turvallisuus aihekokonaisuutta. Kestävä kehitys edellyttää kierrätystä ja sähköparien käytössä kierrätysnäkökohdat tulee ottaa huomioon. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys edellyttävät eri energialajien tuntemusta ja erilaisten vaihtoehtojen luonnontieteellisten realiteettien
tuntemista.
Sähkömagnetismi (FY7) kurssi kevenee vaihtovirtapiirien osalta. Matemaattista kuormaa vähennetään tuntuvasti. Esimerkiksi impedanssin taajuusriippuvuus määritetään kokeellisesti. Sähkön yhteiskunnallinen
merkitys korostuu esimerkiksi siinä, että energian siirto sähkövirran avulla mainitaan erikseen. Aihekokonaisuuksista kulttuurien tuntemus kannattaa nostaa erikoisasemaan, teknologia on itsestäänselvyys. Mitä, jos
Faraday ei olisi keksinyt sähkömagneettista induktiota?
Nykyiseen modernin fysiikan kurssiin pohjautuva kurssi on nyt Aine ja säteily (FY8). Kurssiin toivottiin
paljon lisäyksiä. Erityisesti suhteellisuusteoriaa toivottiin, mutta kun sitä ei ollut edellisissäkään opetussuunnitelman perusteissa, lisäys tuntui aika mahdottomalta mitään poistamatta. Monet oppikirjat ovat käsitelleet laajastikin suhteellisuusteoriaa. Ylioppilastutkintolautakunta on kiitettävän hyvin pysynyt opetussuunnitelman perusteiden raameissa eivätkä oppikirjat ole imaisseet mukanaan tehtävien laatimisen aikoihin.
Joissakin sisältölauseissa on yritetty rajata käsittelyn laajuutta. Esimerkiksi atomimalleista Bohrin mallia
pidemmälle ei tarvitse mennä. Viimeisessä sisältölauseessa tuo aineen pienimmät rakenneosat ja niiden luokittelun opetussuunnitelman perusteisiin. Pitkälle menevä teoreettinen tarkastelu ei ole kurssin tuntimäärän
puitteissa mahdollista.
Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit
Mahdollisten koulukohtaisten syventävien kurssien nimiä, tavoitteita ja sisältöjä ei kirjoitettu opetussuunnitelman perusteisiin. Kaikille fysiikan oppimäärän laajuuden tunteville on selvää, että kokoava kurssi
tarvitaan. Muuten kokonaiskuva jää sirpaleiseksi. Opiskelijat eivät myöskään uskalla lähteä vastaamaan
ylioppilaskirjoituksissa ja jatko-opintoihin pääsy vaikeutuu. Kokoava kurssi palvelee myös pääsykokeisiin
valmistautumista.
Työkurssi pitäisi pystyä toteuttamaan. Vaikka kursseihin on lisätty jonkin verran väljyyttä kokeellisuutta
varten, vaativia oppilastöitä on vaikea toteuttaa. Kurssiin voi sisällyttää esimerkiksi teollisuusvierailun. Siinä
toteutuisi samalla teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuuden viimeinen tavoitelause. Kurssi voidaan
toteuttaa myös yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Hyviä kumppaneita ovat esimerkiksi kemia ja biologia.
32
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Elektroniikka jää opetussuunnitelman perusteissa edelleen vähälle. Sähköön ja elektroniikkaan liittyviä kursseja on toteutettu ja niistä löytyy valmiita malleja ja oppikirjoja.
Eniten sisältötoiveita tuli modernin fysiikan osalle. Suhteellisuusteorian, kvanttimekaniikan ja kosmologiankin varaan voi suunnitella kiinnostavan kurssin. Muita mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi geofysiikka
ja biofysiikka, kumpaankin kurssiin löytyy oppimateriaalia, ja geofysiikkaan on valmis oppikirja. Tähtitieteen kursseja toteutetaan monissa peruskouluissa. Oppikirja löytyy myös lukiossa toteutettavaan kurssiin.
Toivottavaa olisi, että kokoava kurssi toteutettaisiin joka vuosi, muiden kurssien kohdalla voidaan vuorotellakin, jos resurssit eivät riitä. Vaatimuksissa kannattaa olla realistinen. Tärkeintä fysiikan opinnoissa lienee,
että opitaan keskeiset periaatteet, joiden varaan opiskelija voi rakentaa kiinnostuksensa mukaan jatko-opintojaan, maailmankuvaansa, harrastuksiaan ja muuta henkistä pääomaansa.
8. Kemia – lukio
Päivi Ojala
8.1.
Kemian opetussuunnitelma uudistus
Lukion kemia muuttuu sisältörakenteensa puolesta sekä kurssien lukumäärän suhteen. Valtakunnallisia
kursseja on uudistuksen jälkeen yksi kaikille pakollinen ja neljä syventävää (aikaisemman kolmen
sijasta). Asiasisällöltään lukion kemia ei laajene, ainoastaan joitakin tarkennuksia tulee.
Asiat käydään eri järjestyksessä verrattuna aikaisempaan opetussuunnitelmaan. Pääajatuksena on, että
enää ei opiskella erikseen epäorgaanista ja orgaanista kemiaa, vaan kemia nähdään yhtenä kokonaisuutena koko elinympäristössä. Epäorgaaninen ja orgaaninen kemia on mukana jokaisella lukion kemian
kurssilla kemian käsitteiden ja ilmiöiden yhteydessä. Opetuksen kohde on nuori, jonka tulee ymmärtää
kemian keskeiset käsitteet ja ilmiöt, osata käyttää niitä jokapäiväisessä elämässä sekä saada jatko-opiskeluvalmius. Nuoren maailma ei ole tiedejakoinen (epäorgaaninen kemia, orgaaninen kemia jne.).
Lukion opetussuunnitelman perusteissa on aiheita, jotka ovat mukana kaikille kursseilla: kemian merkitys, vihreä kemia ja matemaattinen mallintaminen. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan monipuolisia työtapoja ja arviointia.
Peruskoulussa alkanutta ilmiöiden havainnointia seuraa nyt ilmiöiden teoreettinen tulkitseminen ja mallintaminen. Kokeellisuuden asema lukion kemian opetuksessa korostuu uudessa opetussuunnitelmassa.
Tästä syystä kokeellisuus lähestymistapana on kuvattava selkeästi. Kokeellisuuteen on varattava jokaisessa kurssissa aikaa, jotta voitaisiin keskittyä ilmiöiden havainnointiin kokeellisesti, ilmiön mallintamiseen ja teoreettiseen tarkasteluun. Myös tieto –ja viestintätekniikan käyttöä suositellaan perusteissa
kemian opetuksessa. Se ei ole kuitenkaan itsetarkoitus, vaan väline kemian käsitteiden ja ilmiöiden
ymmärtämisessä.
1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)
Ihmisen ja elinympäristön kemia – kurssilla tuodaan esille kemian käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtämisen merkitys elinympäristössä: kemiaa on kaikkialla, myös jokaisessa ihmisessä ja luonnossa. Kurssi
on pakollinen kaikille lukiolaiselle Suomessa. Sen tärkeänä tavoitteena on luoda hyvä pohja seuraaville
kemian kursseille sekä innostaa opiskelijoita kemian opiskeluun. Kurssi on jatkoa peruskoulun kemian
opiskeluun. Eri asiayhteyksissä kerrataan peruskoulun kemiassa opitut asiat, esimerkiksi sidoksista.
33
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Pakollinen kurssi poikkeaa aikaisemmasta siinä, että yleistä kemiaa tarkastellaan lähinnä orgaanisen
kemian pohjalta. Yksi syy, miksi orgaaninen kemia on valittu lähestymistavaksi, on se, että orgaanisten
molekyylien rooli on keskeinen ihmisen sekä elinympäristön kemian ymmärtämisessä. Kurssi antaa
myös tärkeitä ”eväitä” muiden oppiaineiden opetukseen. Orgaanisen kemian avulla tarkastellaan jonkin
verran aineen rakennetta ja ominaisuuksia. Syvällisempi tarkastelu jää kemian mikromaailma -kurssille.
Sidostarkastelussa keskitytään ainoastaan kovalenttiseen ja heikkoihin sidoksiin, jotka ovat aineen ominaisuuksien kannalta tärkeitä. Niiden yhteydessä kerrataan peruskoulun kemian opetus, samoin kuin
käsitellään reaktioita. Matemaattisen mallintamisen keskittyy ainemäärän ja liuoksen pitoisuuden määrittämiseen. Olisi tärkeä tuoda myös ensimmäisessä kurssissa esille, missä ammateissa tarvitaan laajan
kemian osaamista (40 % korkeakoulupaikoissa!).
2. Kemian mikromaailma (KE2)
Ensimmäinen syventävä kurssi keskittyy aineen rakenteen tarkempaan selvittämiseen. Kurssissa keskitytään aineen rakentamiseen atomiorbitaaleista lähtien. Tässä kurssissa täydennetään kemiallisia sidoksiin liittyvää tietoa ja aineiden ominaisuuksia. Hapetuslukujen avulla määritetään yhdisteen kaavat. Hiilen hybridisaaton avulla selvitetään orgaanisten molekyylien rakennetta ja isomeriaa. Kemian mikromaailman käsitteiden ja ilmiöiden havainnollistamisen apuna tieto –ja viestintätekniikkaa tarjoaa hyviä
uusia mahdollisuuksia.
3. Reaktiot ja energia (KE3)
Toinen syventävä kurssi keskittyy kemialliseen reaktioon sisältäen reaktioiden kvantitatiivinen käsittelyn, reaktiotyyppejä ja mekanismeja sekä energian muutokset. Laskennallinen osuus korostuu
stoikiometriaan liittyvillä laskutehtävillä. Tässä kurssissa on varattava aikaa laskutehtävien ratkaisutehtävien oppimiseen. Reaktiotyypeistä tulevat sekä epäorgaaniset että orgaaniset reaktiot.
4. Metallit ja materiaalit (KE4)
Kolmas syventävä kurssi keskittyy sähkökemiaan. Hapetus-pelkistysrektiot, sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi muodostavat kokonaisuuden. Tarkastellaan
metalleja ja epämetalleja ja niiden muodostamia vety ja happiyhdisteitä. Bio- ja synteettiset polymeerit
sekä komposiitit muodostavat oman kokonaisuutensa.
5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)
Tämä kurssi muistuttaa vanhan opetussuunnitelman perusteiden kurssia Kemialliset
tutkimusmenetelmät, jossa on käsitelty reaktiot ja kemiallinen tasapaino. Kurssin opiskeluun tarvittava
tieto on saatu aikaisemmista kursseista, joten se voidaan suorittaa viimeisenä.
34
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
8.2.
Opetussuunnitelma esimerkki
OPH:n opetussuunnitelman perusteet
Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä
perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän
kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä
kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia
sekä aineiden välisiä reaktioita.
Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja
tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden
kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin
työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden
kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden
oppimisvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.
Opetuksen tavoitteet
Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
* osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin
sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin
* osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä
tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden
ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta merkitystä
* osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa
huomioon työturvallisuusnäkökohdat
* osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä
sekä esittämään sitä muille
* perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen
välineenä
* perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa
* osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon
* saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan.
Arviointi
Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedon hankinnan ja -käsittelytaitojen kehittyminen, johon
kuuluvat
* havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus
* työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö
35
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
* tulosten esittäminen suullisesti ja kirjallisesti
* tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi
* johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen
Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten
ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.
1 Ihminen ja elinympäristön kemia
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
* saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä
* syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä
* osaa orgaanisen yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle
* tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä
* kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia
* oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja
* osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.
Keskeiset sisällöt:
* orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä
niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
* orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset ja poolisuus
* erialiset seokset, ainemäärä, pitoisuus
* orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktiot sekä protoninsiirtoreaktiot
Syventävät opinnot
2
Kemian mikromaailma
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
* tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä
* osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä
* ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä
* osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.
36
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Keskeiset sisällöt
* alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
* elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
* hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
* kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
* atomiorbitaalin hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne
* isomeria
3
Reaktiot ja energia
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
* ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus)
* ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen
ihmiselle
* osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti
* osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja
-mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.
Keskeiset sisällöt
* kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
* epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
* stoikiometrisiä laskuja, kaasujen yleinen tilan yhtälö
* energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
* reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät
4
Metallit ja materiaalit
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
* tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja
* tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumispelkistymisreaktioita
* osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia
* tuntee erilaisia mineraaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä
kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä
* osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä.
37
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Keskeiset sisällöt
* sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
* hapettumis-pelkistymisreaktiot
* metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet
* bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit
5
Reaktiot ja tasapaino
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
* ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia
* ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa
ja luonnon ilmiöissä
* osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä
Keskeiset sisällöt
* reaktiotasapaino
* happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys
* liukoisuus ja liukoisuustasapaino
* tasapainoon liittyvät graafiset esitykset
Ehdotuksia soveltaviksi kursseiksi
6
Työ/tutkimuskurssi
Tutustutaan kemian työ- ja tutkimusmenetelmiin. Tehdään johtopäätöksiä kokeellisten mittausten perusteella
ja tutustutaan tietokonesovelluksiin. Kurssin aikana tehdään vähintään viisi työtä, joista laaditaan työselostukset. Kurssiin voi liittyä myös vierailu korkeakouluasteen laboratorioihin tai yrityksiin.
7
Tutkimus ja teknologia/ Kemia yhteiskunnassa
Tutustutaan nykyaikaiseen kemian teknologiaan. Kurssin aihepiiri mahdollistaa tutkimuksien ja esitelmien
laatimisen sekä erilaisten teemaseminaarien pitämisen. Kurssin aikana opiskelija saa tietoa kemian teollisuudesta tai muussa elinkeinoelämässä, tutustuu lähiympäristönsä teollisuuslaitoksiin tai tutkimuskeskuksiin tai
omassa kunnassa oleviin kemian tietämystä tarvitseviin yrityksiin (apteekki, vedenpuhdistamo, jätevedenpuhdistamo, huoltoasemat jne.) ja tietää ympäristöön vaikuttavista aineista sekä oppii suhtautumaan kriittisesti eri viestimistä saatavaan tietoon.
Tavoitteet
Tavoitteena on, että
* opiskelija ymmärtää tuotteen elinkaariajattelun
* tutustuu aineen moderneihin tutkimus- ja erotusmenetelmiin
*syventää tietämystä alkuaineiden kemiasta ja sähkökemiasta
* tutustuu kemian teollisuuden johonkin erikoisalaan ja tekee oman tutkimusprojektin.
38
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Keskeiset sisällöt
* sähkökemiallisten ilmiöiden (hapettuminen ja pelkistyminen) tutkiminen ja
päätelmien teko kokeellisten tulosten perusteella
* metallien valmistus elektrolyyttisesti ja pelkistämällä
* typen ja hiilen kiertokulun
* aineiden erilaiset spektrometriset ja kromatografiset tutkimus-, erotus- ja
tunnistamismenetelmät
* tutustuu kemian perusteollisuuteen sekä metallien ja puun elinkaareen
* saa kuvan ympäristöön vaikuttavista aineista ja niiden toksikologiasta.
Kurssille sopivat seuraavaiin aihepiireihin liittyvät työt:
* reaktiolämmön määrittäminen,
* metallien järjestäminen jännitesarjaksi ja elektrolyysi,
* elektrolyyttinen päällystäminen,
* pylväs- tai ioninvaihtokromatografia,
* veden puhdistus,
* veden kovuuden määritys,
* paperin valmistus,
* avoin tutkimustehtävä.
8 Makromolekyylien kemia
Syvennetään orgaanisen kemian tietoja, tutustutaan polymeerikemiaan ja biokemiallisesti merkittäviin
yhdisteisiin, reaktioihin ja ilmiöihin.
Tavoitteet
Tavoitteena on oppiainerajat ylittävä luonnontieteellisen tiedon prosessointi, jossa opiskelija
* joutuu yhdistelemään eri tieteenalojen asioita
* löytää aineen kemiallisten ominaisuuksien, reaktioiden ja sidosten yhteys biologisiin ilmiöihin
* saa syvällisemmän käsityksen orgaanisen kemian ja biokemian merkityksestä lähestyttäessä
ilmiöitä molekyylitasolta
* vahvistaa oppimista ja ymmärtämistä erilaisin laboratoriotöin.
Keskeiset sisällöt
* isomerian merkitys biologisissa prosesseissa ja luonnonyhdisteissä
* luonnon polymeereja, puolisynteettisiä ja synteettisiä polymeereja niiden rakenne ja rakenteista
johtuvat ominaisuudet, reaktiot ja biologiset tehtävät
* lipidejä ja niiden ominaisuuksista johtuvia toimintatehtäviä
* joitakin fysiologisesti merkittäviä yhdisteitä esimerkiksi ATP-molekyyli, hormoneja,
vitamiineja, nukutusaineita, hemoglobiini, klorofylli tai karotenoideja
* entsyymien, entsyymi-inhibiittorien ja koentsyymien merkitys ja toimintatapoja
*joitakin biokemiallisesti merkittäviä prosesseja kuten käyminen, soluhengitys tai yhteyttäminen
Kurssille sopivat seuraavat työt:
* optisesti aktiivisen aineen tutkiminen polaroidun valon avulla,
* jonkin polymeerin valmistus, ominaisuuksien tutkiminen ja muovien tunnistus,
* jonkin luonnonaineen, kolesterolin, DNA:n, RNA:n, kasviväriaineiden tai
kofeiinin eristäminen,
* entsyymien aktiivisuuteen vaikuttavien tekijöiden tutkiminen,
* hiilihydraattien, proteiinien, aminohappojen ja C-vitamiinin tunnistusreaktioita,
* C-vitamiinin kvantitatiivinen määritys,
* proteiinien kvantitatiivinen kolorimetrinen määritys,
* kromatografinen erottaminen.
39
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Kurssien suoritusjärjestys
Kurssi 8
Kurssi 2
Kurssi 1
Kurssi 3
Kurssi 5
Kurssi 4
Kurssi 7
Kurssi 6
Kurssien suoritusjärjestykseksi suositellaan 1 ja 2. Tämän jälkeen voidaan suorittaa kurssi 3 ja kurssi 4 tai
kurssi 4 ja kurssi 3. Kurssi 5 on suoritettava valtakunnallisista kursseista viimeisenä. Kurssi 6 voidaan suorittaa, kun kurssi 1 on suoritettu, soveltava kurssi 8 kurssin 3 jälkeen ja soveltava kurssi 7 kurssin 4 jälkeen.
8.3.
Arviointi
Yleistä arvioinnista
Arvioinnilla selvitetään oppimisen laatua ja määrää sekä verrataan niitä opetukselle asetettuihin tavoitteisiin.
Arviointi paljastaa opiskelijalle, miten hyvin hän on päässyt asetettuihin tavoitteisiin. Opettajalle se kertoo,
miten hyvin hän on onnistunut järjestämään opetuksen ja saanut oppilaat opiskelemaan ja oppimaan. Se
antaa myös opettajalle palautetta siitä, miten opetusta pitää edelleen kehittää. Arviointitietoja tarvitaan myös
silloin, kun opiskelijat siirtyvät peruskoulusta lukioon tai muihin keskiasteen oppilaitoksiin ja silloin, kun
opiskelijat pyrkivät lukiosta jatko-opintoihin tai siirtyvät työelämään. Arviointi on laaja yleiskäsite, jonka
yhtenä osa-alueena on opiskelija-arvostelu. Sillä on siis muitakin kuin opiskelija-arvosteluun liittyviä
päämääriä. Opiskelijalle tulisi antaa koulukohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa tietoon, mitä menetelmiä
käytetään ja miten niiden painotus arvostelussa jakautuu.
Arvioinnilla on opetus-oppimisprosessissa kolme päätehtävää: diagnostinen eli toteava ja suunnitteleva,
formatiivinen eli tarkkaileva ja ohjaava sekä summatiivinen eli kokoava ja ennustava tehtävä. Formatiivinen
arviointi on jatkuvaa ja sen toivotaan kannustavan oppilaita löytämään omia vahvuuksiaan ja voittamaan
heikkouksiaan.
Arviointityypit
Muodollinen arviointi (formaali)
* Kokeet, testit monivalinta-, vaihtoehto- ja yhdistelytehtävät,
pohdintatehtävät, ongelman ratkaisutehtävät, päättelytehtävät, mittaustulosten käsittely, graafisen
kuvaajan laatiminen ja tulkitseminen, laskut, reaktioyhtälöt, esseet, koejärjestelyn suunnittelu,
luonnontutkimustehtävät, kokeet, eksperimentit,
* Työselostusten, työvihkojen ja -kirjojen arviointi
* Projektiraporttien ja esitelmien arviointi
* Portfolioarviointi
Vapaamuotoinen arviointi (epämuodollinen, informaali)
* Tiedostamaton kokonaisarvio oppilaasta
* Tuntiosaaminen kokonaisarviona
* Systemaattinen tarkkailu
* Vapaamuotoinen palaute
* Kilpailut, väittelyt jne.
(Lähde: http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/arviointi/index.htm)
40
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
3. Lukion kemian arviointi
Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan lopullisesti sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa
opiskelijalle palautetta kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Lukiolain
mukaan opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida kursseilla monipuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Palautetta opintojen edistymisestä tulisi antaa jo kurssin aikana eikä arviointi saisi perustua enää pelkkään
loppukokeeseen. Tämä lisää väistämättä opettajan työmäärää, koska perinteisen kurssikokeen lisäksi
tarkistettavaksi voi tulla kurssista riippuen erilaisia raportteja, tutkielmia, laboratoriopäiväkirjoja,
työselostuksia, viikkotehtäviä jne. Opettaja voi kiinnostuksensa ja voimavarojensa valita itselleen sopivat
arviointimenetelmät.
Kurssin arviointiperusteet on syytä sopia opiskelijoiden kanssa heti kurssin alussa. Arviointiperusteista
tiedottaminen parantaa opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opiskeluun. Seuraavassa joitakin arviointimalleja opetuksen suunnittelun tueksi.
Portfolio- ja itsearviointi
Portfoliolla, salkulla tai kansiolla tarkoitetaan luonnontieteiden opetuksen ja opetuksen arvioinnin yhteydessä
oppilaan opiskelutehtävien kokoelmaa, joka edustaa monipuolisesti opiskelijan osaamista ja jonka opiskelija
on itse valikoinut tietyn opiskelujakson tai esimerkiksi lukukauden töistä. Portfolioon liitetään myös
perustelut töiden valinnasta ja niiden esittely sekä oma arvio, jossa opiskelija kuvaa opiskeluprosessiaan ja
sen onnistumista. Tapana on esitellä nimenomaan omia vahvuuksia ja omaa myönteistä kehitystä.
Portfolioarvioinnilla pyritään oppimaan oppimiseen, itsetunnon kehittämiseen sekä itseohjautuvuuden
vahvistamiseen. Opiskelija joutuu portfoliota laatiessaan:
* analysoimaan, valikoimaan ja asettamaan itselleen omia tavoitteita,
* suunnittelemaan ja valikoimaan tavoitteisiin sopivia opiskelutehtäviä ja työtapoja,
* etsimään itsenäisesti tietoa ja soveltamaan sitä,
* tarkkailemaan ja arvioimaan omaa oppimisprosessiaan ja oppimistuloksiaan eli omaa työtään,
* tiedostamaan omat vahvuutensa, kiinnostuksen kohteensa ja oppimishaasteensa,
* pohtimaan tuloksellisen oppimisen perusteita sekä yhteistyön ja oman yrittämisen merkitystä.
Portfolio eroaa siis perinteisestä vihkosta tai työkansiosta sen oppimisprosessia korostavan piirteen
perusteella. Portfolioarvioinnilla tuetaan reflektiivistä, oppimista syventävää prosessia. Kun opiskelija
esittelee opiskelujakson päätyttyä kansiotaan muille opiskelijoille, opettajalle, vanhemmilleen tai muille
henkilöille, opiskelija kuvaa ja arvioi valikoimiensa näytteiden perusteita, omia työskentelytapojaan ja
kiinnostuksen kohteitaan. Lisäksi hän voi nähdä senhetkisessä opiskelussaan puutteita ja pyrkiä asettamaan
tavoitteita, joilla pyritään poistamaan nämä puutteet.
(lähde http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/arviointi/)
Portfolioarviointia voi käyttää erityisesti 1. kurssilla lisäämään opiskelijan motivaatiota kemian opiskelua
kohtaan. Portfolion voi toteuttaa usealla tavalla ja sen painoarvo lopullista kurssiarvosanaa määritettäessä voi
vaihdella. Portfolion osuus kurssiarvosanasta voi olla esimerkiksi 40 % ja kurssikokeen 40 % ja muun
näytön 20 %. Portfolion ohjeet opiskelijalle ovat liitteenä 1.
Itsearvioinnin tueksi voi opiskelijalle antaa erilaisia itsearviointilomakkeita (liitteet 2, 3 ja 4), joiden avulla
opiskelija voi arvioida omaa kehittymistään. Opettajalle paksun portfoliopinon huolellinen läpikäyminen on
työlästä, mutta samalla hän pääsee lähemmäksi opiskelijan oppimisprosessia. Erityisesti
oppimispäiväkirjojen lukeminen on erityisen hyödyllistä opettajan kannalta. Lukiolaiset ovat jo kypsiä
arvioimaan omaa opiskeluaan ja tarvittaessa ehdottamaan itselleen kurssiarvosanaa, joka käy yksiin opettajan
näkemyksen kanssa (vrt. liite 3).
Tuntitestit
Ns. jatkuvan näytön arviointi on helppoa erilaisten tuntitestien avulla. Hyväksi on koettu malli, jossa
opiskelija saa ennalta siitä tietämättä eteensä 10 - 20 väittämää edellisillä tunneilla läpikäydyistä asioista (ks.
41
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
liite 5). Hän vastaa niihin parhaan taitonsa mukaan joko oikein tai väärin. Tarkistuksen suorittaa esimerkiksi
opiskelijan vieruskaveri opettajan kalvolta näyttämän oikean rivin perusteella. Opettaja kerää testit,
merkitsee pisteet ja palauttaa testit takaisin opiskelijalle laitettavaksi esim. portfolion väliin. Testit ovat
nopeita, joten opiskelija saa niistä välittömästi palautteen osaamisestaan ja ne motivoivat lukemaan.
Kokeellisen työskentelyn arviointi
Kokeellisen työn voi arvioida lähinnä opiskelija tuotosten perusteella. 40 opiskelijan kemian kurssilla on
lähes mahdotonta arvioida kaikkien työskentelytaitoja yhdellä työkerralla. Arvioinnissa kannattaakin valita
työtä kohden yksi osa-alue, jota arvioi joko työn aikana tai tuotosten perusteella.
Seuraavassa taulukossa on esitetty joitakin arvioinnin osa-alueita:
Arvioinnin kohde
työohjeiden luku
työvälineiden käyttö
työskentelytaidot
havaintojen teko
tarkat mittaukset ja
muistiinpanot
tulosten käsittely
johtopäätösten teko
henkilökohtaiset taidot
Opiskelijan tulisi osata
työskennellä annetun ohjeen mukaan
valita oikeat välineet tarkkuus huomioon ottaen
käyttää välineitä oikein, järjestelmällisesti ja turvallisesti.
varoitusmerkinnät.
havaita värinmuutokset, kaasunmuodostus, lämpeneminen jne.
Ymmärtää
punnitseminen, nesteen tilavuuden mittaus jne.
tehdä taulukoita, kuvaajia, laskea lopputuloksia
tehdä yhteenvetoja, pohtia tulosten luotettavuutta pohtia virhelähteitä
työskennellä ryhmässä, huomioida muut, asennoitua myönteisesti
Yhtä kokeellista työtä kohti kannattaa valita siis valita yksi osa-alue edellisistä, jota arvioi. Havaintojen
tekoa voi arvioida esimerkiksi lomakkeella, johon opiskelija kirjaa havainnot ja jonka opettaja pisteyttää.
Oman työn tulosten kirjallinen esittäminen on oleellisen tärkeää nykypäivän työelämässä. Kokeellisessa
työskentelyssä muistiinpanojen tekeminen ja tulosten käsittely kirjallisesti on tärkeä osa oppimisprosessia.
Töistä voi teettää erillisiä työselostuksia tai töistä voi pitää koko kurssin ajan laboratoriopäiväkirjaa. Runko
laboratoriopäiväkirjan tai työselostuksen pohjaksi on esitetty liitteellä 6.
Tutkielmat
Tutkielmatyyppinen työskentely sopii monille kemian kursseille syventämään opittua tietoa. Tutkielmia
voidaan myös esittää muille kurssin opiskelijoille "tutkielmaseminaarissa". Opettajan lisäksi tutkielmaa voi
arvioida myös toinen opiskelija/opiskelijat. Arvioinnissa voi käyttää esimerkiksi liitteen 7. kaltaista lomaketta.
Viikkotehtävät
Moni kemian opettaja opettaa jo lukion kurssit kokeellisesti, jolloin laskujen käsittelyyn jää aikaa
vähemmän. Kurssien 2, 3, 4 ja 5 aikana voi teettää opiskelijoilla viikkotehtäviä, jotka toteutetaan esimerkiksi
seuraavasti: Tehtäväsarja jaetaan sovittuna viikonpäivänä ja opiskelija palauttane ne viikon kuluttua. Kun
opiskelija palauttaa tehtävät konseptilla ratkaistuna, he saavat oikeat ratkaisut monistettuna. Tällä tavalla
edetään kurssin ajan, jolloin ehditään tekemään 6-7 tehtäväsarjaa.
Opiskelijat voivat tehdä tehtäviä myös ryhmissä vapaa-ajalla, jolloin oppiminen tehostuu. Tehtävien avulla
myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät halua olla tunnilla muuten esillä pääsevät näyttämään omaa
osaamistaan. Tehtävät arvioidaan esimerkiksi seuraavasti: Täysin oikein laskettu 2 p, hyvä yritys 1 p, muussa
tapauksessa 0 p. Viikkotehtävien osuus kokonaisarvioinnista voi olla esim. 30 %. Esimerkki 4. kurssin
viikkotehtävistä on liitteellä 8.
8.4.
Aihekokonaisuudet
Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt aihekokonaisuudet sisältyvät jokaiseen kemian kurssiin.
Kemian merkitystä korotetaan ja vihreän kemian periaatteet huomioidaan koko lukion oppimäärässä.
Hyvinvointi ja turvallisuus tulevat korostetusti huomioiduksi kurssien kokeellisessa osuudessa. Kestävä
42
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta korostuvat kursseissa 4 ja 5. Aktiivinen kansalaisuuden ja
yrittäjyyden sekä mediaosaamisen taitoja kehitetään jokaisessa kurssissa.
Liite 1. Portfolio-ohjeet opiskelijalle
Portfolio (tai ”ansiokansio”) on kokoelma töitä tai tehtäviä, joita kemian 1. kurssilla on tehty. Se voi olla
muovikansio tai taitettu A3, jonka sisään kootaan kurssin aikana tehtyjä tuotoksia. Portfolion tarkoitus olla
läpileikkaus kurssista ja siitä, mitä olet saanut kurssin aikana aikaan ja mitä olet oppinut. Pyri tekemään
portfoliosta itsesi näköinen.
Ei ole olemassa valmista kaavaa, miten portfolion voisi toteuttaa. Käytä mielikuvitustasi! Olisi tärkeää
opetella arvioimaan omaa oppimistaan ja kehittymistään opiskelijana. Näytä aikaansaannoksiasi myös
kotijoukoillesi ja pyydä heitäkin arvioimaan kansiota. Palautetta saat myös kurssin loputtua opettajaltasi.
Liitä saamasi valmiit monisteet portfolioosi vain, jos käsittelet niitä jollakin tapaa.
Pidä silmäsi auki ja seuraa tiedotusvälineitä. Ympärilläsi on enemmän kemiaa kuin kuvitteletkaan. Voit
kirjoittaa havainnoistasi ja ajatuksistasi portfolioon. Seuraavassa on esimerkkejä, mitä voisit liittää
portfolioosi:
1) Laboratoriopäiväkirja. Jokaisesta tekemästäsi työstä pidät päiväkirjaa, jonka opettaja arvioi.
Varaa riittävän paksu vihko tätä tarkoitusta varten, niin voit käyttää sitä myös kemian syventävillä kursseilla.
2) Oppimispäiväkirja. Voit pitää päiväkirjaa kemian tunneista ja arvioida omaa opiskeluasi. Pidä päiväkirjaa
säännöllisesti, jotta pystyt hahmottamaan kokonaisuuden. Oppimispäiväkirjasta myös opettaja pystyy
arvioimaan oppimistasi. Jos et halua pitää päiväkirjaa säännöllisesti niin voit kurssin
loputtua tehdä yhteenvedon oppimastasi ja kurssista.
3) Lehtiartikkeleita, jotka liittyvät kemiaan. Pyri arvioimaan näitä jollain tavalla. Mitä artikkelin asiat
merkitsevät sinulle / ihmiskunnalle yleensä?
4) Jokin oma kemiaan liittyvä tutkimus. Jos jokin aihe kiinnostaa niin voit tehdä koulussa tai kotona jonkin
kemiaan liittyvät tutkimuksen. Pohdi lopputuloksia ja tee johtopäätöksiä.
5) Hyvin ratkaistu kotitehtävä. Voit kirjoittaa näitä puhtaaksi portfolioosi ja kommentoida, miksi valitsit
juuri tämän tehtävän.
Opettajaltasi saat tarvittaessa ohjausta portfolion työstämisessä.
43
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Liite 2. Itsearviontilomake
Kemian kurssin itsearviointi
Nimi:_____________________________________
Pohdi huolellisesti ja tarkasti ja arvioi sitten opiskeluasi kurssilla asteikolla 4-10. Kommentoi lisäksi
kutakin osioita tai mitä tahansa muutakin mieleesi tulevaa halusi mukaan. Jatka tarvittaessa
kääntöpuolelle.
1) Muistiinpanojen tekeminen_____
(huolellisuus, säännöllisyys, omatoimisuus, ....)
2) Kirjan käyttö opiskeluvälineenä_____
(luitko säännöllisesti, tutkitko esimerkkejä, ....)
3) Kokeellinen työskentely _____
(laboratoriokokeiden teko, havainnointi, johtopäätökset, ....)
4) Käsitteiden hallinta_____
(tunnetko käsitteet, ymmärrätkö sisällöt, osaatko liittää toisiinsa, ....)
5) Laskut_____
(osaatko käyttää kaavoja, ymmärrätkö sisällöt, hallitsenko yksiköt,
laskitko omatoimisesti laskuja, ....)
6) Taulukkokirjan käyttö_____
(tutustuitko, käytitkö, löydätkö tarvitsemasi tiedot, ....)
7) Kotona työskentely_____
(käytitkö aikaa säännöllisesti, teitkö tehtäviä, ...)
8) Ryhmässä työskentely_____
(osallistuitko aktiivisesti, annoitko osaamistasi ryhmän eteen,
kannustitko muita, ....)
Ehdotus yleisarvosanaksi itselleni_____
44
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Liite 3. Itsearviointilomake
KEA01 – Ihminen ja elinympäristön kemia
Itsearviointilomake
Nimi: _________________________
Ryhmä:____
1. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija (ops:n perusteet)
* saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä
* syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden
yhteydessä
* osaa orgaanisen yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää
niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle
* tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä
* kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia
* oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja
* osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja
tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.
2. Oma tavoitearvosana (perustelut/edellytykset, joilla aion päästä suunnittelemaani tulokseen).
3. Miten aiot suhtautua opiskeluun tällä kurssilla? Mitä tämä kemian 1. kurssi sinulle merkitsee?
Aiotko jatkaa kemian opiskelua tämän kurssin jälkeen?
Tarvitsetko kemiaa jatko-opinnoissasi?
Täytä tämä sivu kurssin päätyttyä!!!
3. Miten kuvailisit osallistumistasi opetukseen? (läsnäolo/poissaolot perusteluineen, aktiivisuus,
motivaatio, osallistuminen ryhmän toimintaan)
4. Mitä opin tällä kurssilla? Mikä oli kurssin parasta antia? Mikä taas huonointa?
5. Mitä ehdotat itsellesi arvosanaksi? Miksi?
6. Vanhempien arvio portfoliosta ja terveiset opettajalle.
45
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Liite 4. Itsearviontilomake
OMAN OPISKELUN ARVIOINTI
Vain sinä itse voit vaikuttaa siihen, mitä opit. Voit myös itse muuttaa ja kehittää opiskelutapaasi.
Arvioi seuraavia väitteitä omalta kannaltasi. Jokaiseen väitteeseen liittyy viisi vaihtoehtoa, joista
valitset itsellesi parhaiten soveltuvan vaihtoehdon rengastamalla sen:
1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä.
Vertaa omaa työskentelyäsi muiden työskentelyyn. Pohdi, millä alueella voit kehittyä.
Työskentely kotona
Opiskelen kotona riittävästi
Luen oppikirjasta tunnilla
käsiteltyjä asioita
Teen kotitehtävät huolella
Keskityn läksyjen lukuun
Rentoudun välillä lukemisen
lomassa
Kertaan kotiläksyt esimerkiksi
illalla tai aamulla
1
2
3
4
5
1
1
1
2
2
2
3
3
3
4
4
4
5
5
5
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
1
1
1
2
2
2
3
3
3
4
4
4
5
5
5
1
2
3
4
5
1
1
1
2
2
2
3
3
3
4
4
4
5
5
5
1
1
1
1
2
2
2
2
3
3
3
3
4
4
4
4
5
5
5
5
1
1
2
2
3
3
4
4
5
5
1
1
1
1
1
2
2
2
2
2
3
3
3
3
3
4
4
4
4
4
5
5
5
5
5
Työskentely tunnilla
Osallistun aktiivisesti kotitehtävien
tarkistukseen
Osallistun aktiivisesti läksyn kuulusteluun
Osallistun aktiivisesti uuden asian opiskeluun
Kysyn opettajalta, jos jokin asia on minulle
epäselvä.
Osallistun aktiivisesti ryhmä/oppilastöiden
tekemiseen
Teen tunnilla harjoitustehtäviä
Osallistun koekertaukseen
Valmistautuminen kokeeseen
Aloitan kokeisiin valmistautumisen
riittävän ajoissa
Teen itse tiivistelmiä/yhteenvetoja koealueesta
Luen kokeisiin kirjasta
Luen kokeisiin vihosta/työkirjasta
Kysyn epäselvistä kohdista opettajalta ja
luokkatovereilta
Kertaan pääkohdat ennen koetta
Kokeessa vastaaminen
Ulkoilen (olen välitunnilla) ennen koetta
Olen kokeessa rentoutunut
Muistan perustella vastaukseni
Vastaan kaikkiin kysymyksiin
Tarkistan vastaukseni ennen palauttamista
(Lähde: http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/arviointi/)
46
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Liite 5. Malli tuntitestistä
Kemia kurssi 1
Testi
Nimi:_____________________
Pisteet:____/10
Vastaa seuraaviin väittämiin joko oikein (O) tai väärin (V)
Testissä saat käyttää taulukkokirjaa.
1. Kovalenttinen sidos tarkoittaa sähköistä vetovoimaa erimerkkisten ionien välillä._____
2. Molekyyliyhdisteet eivät johda vesiliuoksena sähköä._____
3. Molekyyliyhdisteiden sulamis- ja kiehumispisteet ovat
korkeita verrattuna ioniyhdisteisiin._____
4. Hiilivetyjen sulamispisteet ja kiehumispisteet kasvavat hiilivetyketjun kasvaessa._____
5. Etanolilla on funktionaalisena ryhmänä karboksyyliryhmä._____
6. Muurahaishappoa on raparperissä._____
7. Metanolimolekyylit ovat sitoutuvat toisiinsa dipoli-dipolisidoksin._____
8. Karboksyylihappojen välillä esiintyy vetysidoksia._____
9. Poolisten aineiden sulamis- ja kiehumispisteet ovat matalampia
kuin molekyylimassaltaan vastaavan painoisten poolittomien aineiden._____
10. Proteiinit koostuvat aminohapoista. ______
Liite 6. Runko työselostuksen/laboratoriopäiväkirjan pohjaksi (pääotsikot)
1.
Tutkittava ilmiö
2.
Käytetyt aineet ja välineet
3.
Työn suoritus ja tehdyt havainnot
4.
Tulosten käsittely
5.
Lopputulokset
6.
Oma pohdinta
47
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Liite 7. Tutkielman arviointilomake
Tutkielman aihe:________________________________
Tekijä/tekijät:___________________________________
1. Tutkielma
Heikko
Erinomainen
Asiasisältö
1
2
3
4
5
Sisällön oikeellisuus
1
2
3
4
5
Tutkielman rakenne
1
2
3
4
5
Kieliasu
1
2
3
4
5
Ulkoasu
1
2
3
4
5
Lähteet
1
2
3
4
5
Tiivistelmä
1
2
3
4
5
Sanallista arviota:
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
2. Esitys
Heikko
Erinomainen
Asiantuntevuus
1
2
3
4
5
Selkeys
1
2
3
4
5
Havainnollistaminen
1
2
3
4
5
Äänenkäyttö
1
2
3
4
5
Asiasisältö ja sen rajaus
1
2
3
4
5
Sanallista arviota:
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Tutkielman arvosana:_____
48
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Liite 8. Malli viikkotehtävistä
KEA5
Viikkotehtävät 3.
1. Tarkastele seuraavaa tasapainosysteemiä:
N2(g) + 3 H2(g) ⇔ 2 NH3(g) ; ∆H < 0
Esitä neljä eri pakotetta, joilla tämän reaktion tasapainoasemaa voitaisiin siirtää oikealle.
2. Kirjoita seuraavien happojen ja emästen vedessä tapahtuvat protolyysireaktiot ja nimeä
kaikki happo-emäsparit:
a) typpihappo HNO3
b) etaanihappo CH3COOH
c) metyyliamiini CH3NH2
3. Vetyfluoridin alkukonsentraatio sen vesiliuoksessa on 0,15 mol/dm3. Laske vetyfluoridin happovakio, kun
oksoniumionikonsentraatio tässä liuoksessa on 7,9 ⋅ 10-3 mol/dm3.
4. Vetysyanidin HCN alkukonsentraatio sen vesiliuoksessa on 0,01 mol/dm3. Laske, mitkä ovat liuoksen
oksonium- ja syanidi-ionikonsentraatiot.
Tehtävien avulla myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät halua olla tunnilla muuten esillä pääsevät näyttämään
omaa osaamistaan. Tehtävät arvioidaan esimerkiksi seuraavasti: Täysin oikein laskettu 2 p, hyvä yritys 1 p,
muussa tapauksessa 0 p. Viikkotehtävien osuus kokonaisarvioinnista voi olla esim. 30 %. Esimerkki 4.
kurssin viikkotehtävistä on liitteellä 8.
9. Tietotekniikka valinnaisaineena – peruskoulu
Matti Korteniemi
9.1.
Tietotekniikan opetus muutoksessa
Tietotekniikan opetus peruskoulussa on tähän asti hoidettu pääosin valinnaisaineena 8-9 luokilla(2+2 vvh),
sisältönään työvälineohjelmien käytön opettelua: tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, tietokannat, grafiikka ja
internet sähköposteineen. Lisäksi on tarjottu valinnaisia lyhytkursseja (1vvh) kotisivujen tekoon, lehden
tekoon, ohjelmointiin, digikuvaukseen, projekteihin jne. Työvälineohjelmien ja samalla laitteiston hallinnan
harjoittelun valinnaisaineena on katsonut jo pitkään tarpeelliseksi lähes 80–90% ikäluokasta. Ohjelmoinnin
opettelu on vähentynyt 80–90 luvuilta. Ohjelmoinnin opettelu on vähentynyt 80–90 luvuilta, vaikka osaavia
ohjelmoijia edelleen tarvitaan. Kouluilla on 7- luokkalaisille voitu tarjota koulun laitteistoon
tutustumiskursseja esim. opinto-ohjaustuntien yhteydessä.
Uusi OPS odottaa edelleen, että oppilas oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja
erilaisiin tarkoituksiin. Samoin edellytetään, että kaikissa oppiaineissa tietotekniikkaa hyödynnetään.
Valinnaisaineiden yhteenlaskettu vähimmäistuntimäärä laskee. Pakollista tietotekniikkaa ei ole
olemassakaan. Kilpailu kovenee.
OPS:n perusteissa kuitenkin todetaan, että osa valinnaisaineista tulee olla tietotekniikkaan liittyviä.
Kriteereissä todetaan, että päättöarvioinnin on annettava luotettava kuva oppilaan osaamisesta. Kysymys
kuuluukin, missä ajassa ja millä nimikkeillä tietotekniikan perusasiat opetetaan niin, että mahdollisimman
suuri osa ikäluokasta niitä osaa arvioitavissa olevan määrän? Mitä perusasioilla tarkoitetaan? Kuinka
pitkälle tietotekniikan taidoissa voi kehittyä?
49
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
9.2.
Mitä peruskoulun päättävän oppilaan tulisi osata tietotekniikasta
MAOL:n tietotekniikkatoimikunta on laatinut oppaan (www.maol.fi -> tietotekniikan linkit), jossa on
kartoitettu tietotekniikan sisältöjä peruskoulussa, mitä odotetaan kaikilta oppilailta ja mitä valinnaisaineena
opiskelleilta. Oppaasta löytyy kattavasti opetettavat asiat ja annetaan vinkkejä opetusjärjestelyistä
yleensäkin. Lisäksi on esitetty tavoitteet ja sisällöt seuraaville valinnaiskursseille: kuvankäsittely,
kotisivusto, ohjelmointi, multimedia. Opas on tehty pari vuotta sitten, mutta edelleenkin käyttökelpoinen.
9.3.
MAOL:n malli (kursseja)
Tehokas tietotekniikan opetus yläluokilla edellyttää:
Kouluun tulevilta 7-luokkalaisilta pakollista tutustumisjaksoa koulun laitteisiin, ohjelmiin ja netikettiin,
jonka jälkeen heillä on "verkonkäyttöoikeus". Tämä voitaisiin toteuttaa myös integroituna
peruskäyttötaitojen kurssina tai jopa kuntakohtaisena painotusalueena.
Opetetaan valinnaisaineena työkaluohjelmien perusasiat kuten ennen. Arvioinnissa pyritään siirtymään
yhteismitallisuuteen, ajokorttitutkintoon. Kurssien sisällöt kurssitetaan tutkintovaatimusten pohjalta (vrt.
tietokoneen A-ajokortti/ MAOL-opas: "Mitä peruskoulun päättävän tulisi tietää tietotekniikasta”. ).
Tutkinnosta voisi suorittaa myös vain haluamansa osan.
Kurssi1(8lk): Tekstinkäsittely, Tietotekniikan perusteet (teoria)
Kurssi2(8lk): Grafiikka, internet ja sähköposti
Kurssi3(9lk): Tietokannat
Kurssi4(9lk): Taulukkolaskenta ja laitteiston hallinta
Tarjotaan valinnaisena ohjelmointia. Käytettävä ohjelmointikieli on valittavissa, kunhan kehitetään
algoritmista ajattelua ja ohjelmoinnin perusrakenteet: ehto, toisto … käydään läpi (Esim1).
Oppilaskilpailujen yhteydessä on todettu puutteita ohjelmointiosaamisessa ja osallistujamäärät jääneet hyvin
alhaisiksi.
Tarjotaan valinnaisia kotisivusto-/mediakursseja. WWW-sivujen konkreetti tekeminen auttaa
ymmärtämään hypertekstin ominaisuudet syvällisesti. Monimediaalisuuden hallinta kehittyy. Tyttöjä
kiinnostava osa-alue.(Esim2)
Integroituja
kursseja
kuvaamataitoon,
musiikkiin,
lehdentekoon,
erilaisiin
projekteihin.
Aihekokonaisuuksien viestintä ja mediataito sekä ihminen ja teknologia pohjalta voi saada hyviä integroituja
kursseja tietotekniikan ja muiden oppiaineiden/aihekokonaisuuksien välille (Esim3)
Tarjottavien valinnaiskurssien määrä ja laatu riippuu suuresti koulun laite-, ohjelmisto- ja
henkilöstöresursseista. Perustaidoksi tänä päivänä luetaan ainakin tekstinkäsittelyn, internetin ja
sähköpostin perustoimintojen hallinta. Voisi esittää kuntakohtaista painotusta tietotekniikkaan siten että
tietotekniikkaa opetettaisiin kaikille yhteisenä oppiaineena 7. luokalle yksi vuosiviikkotunti. Takana on
ajatus, että näin kaikille oppilaille taataan tietoyhteiskunnan kansalaistaidot: tietotekniikan perusosaaminen
ja ”digitaalinen lukutaito”, kuten TVT hienosti määrittelee. Pitää myös muistaa, että parhaiten tietotekniikan
opetus onnistuu tietotekniikan opettajalta.
50
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Esimerkkikursseja:
ohjelmointi (Esim1/ Putaan koulu, Tornio):
Ohjelmoinnin tavoitteena on oppia lausekielisen ja oliopohjaisen ohjelmoinnin perusrakenteet koodaamalla
pienimuotoisia ohjelmia, testaamalla ja dokumentoimalla niitä. Ohjelmointikielenä on Java Script ja Visual
Basic.
www-sivujen tekeminen (Esim2 / Putaan koulu, Tornio)
Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään hypertekstien rakenteet tekemällä omia kotisivuja perusohjelmilla ja HTML-editoreilla.
teknologia- ja media (Esim3/ Syväkankaan koulu, Kemi)
Kurssilla mm. perustetaan oma teknologia-media –alan yritys joka pyrkii myymään (virtuaalisesti) osaamistaan yrityksille. Käydään tutustumassa alan yrityksiin. Tarkemmin www.kemi.fi/syva -> työsuunnitelmat.
9.4.
Arviointi
Arvioinnissa on käytetty pääasiassa numeroarvostelua sekä lyhytkursseilla hyväksytty/hylätty arvostelua.
Lisäksi on kouluja, jotka ovat tarjonneet oppilailleen mahdollisuuden tietotekniikan Aajokorttitutkinnon(www.tieke.fi) suorittamiseen valinnaiskurssien pohjalta. Käytännössä vertailukelpoinen
numeroarvostelu on todettu ongelmalliseksi, ja valinnaisaineen numeroarvostelu tulisikin jatkossa korvata
yhteisesti määritetyllä tutkinnolla, kuten OAJ:n visiossa vuodelle 2008 esitetään: "Oppilaan ja opiskelijan
tietotekniikan osaamisen taso on tiedossa hänen siirtyessään koulutusasteelta toiselle. Tämä on toteutettu
osaamisen vähimmäistason määrittelyllä tai esim. mahdollisuudella suorittaa jokin tietokoneen ajokortti".
Hyvä olisi, jos ajokorttitutkinto tulisi kaikkien suorittaa jossain elämänsä vaiheessa. Jos ei peruskoulussa,
niin seuraavaksi toisen asteen koulutuksessa. Osatutkinnot voidaan silloin lukea hyväksi, kuten nyt on jo
käytäntö A- ajokorttitutkintoa tarjoavissa kouluissa. Muilla kursseilla voitaisiin käyttää päättötodistukseen
tulevaa suoritusmerkintää, kuten tähänkin asti on menetelty.
9.5.
Aihekokonaisuudet ja TVT
Tieto-ja viestintästrategian (TVT) tavoitteena on, että koulut arvioivat ja kehittävät opetussuunnitelmiaan ja
oppimisprosessia tulevaisuuden tarpeisiin. TVT:n mukaan koulutoimen eräs keskeinen haaste on hahmottaa
oppilaiden tulevassa elämässään tarvitsemia tietoja ja taitoja sekä kehittää näihin asioihin liittyviä aihe-,
opetus- ja oppimiskokonaisuuksia. Perusosaamista on lisääntyvän informaation hallinta ja muutoksen sekä
epävarmuuden sietokyky. Aitoa tulevaisuuden osaamista ovat: teknologinen osaaminen, medialukutaito,
monimediaalisuuden hallinta ja verkostoitumistaidot.
Aihekokonaisuudet tulee sisällyttää eri oppiaineisiin ja niiden pitää näkyä koulun toimintakulttuurissa. Tietoja viestintätekniikan oppimishaasteiden muotoilu eri luokka-asteille tulee pääosin esille viestintä ja
mediataito sekä ihminen ja teknologia aihekokonaisuuksissa, joiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt käyvät
sinällään tietotekniikan opettamiseen.
9.6.
Oppimisympäristöt
OPS:n mukaan oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen
tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä
mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttöön. Näin koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöjärjestelyt ovat keskeisessä osassa miten tietotekniikan opetus jatkossa hoituu. Nyt tulee tiukasti miettiä,
miten tietotekniikkaluokkia täysipainoisesti hyödynnetään, mitkä ovat tietotekniikan opetusmenetelmät.
Projektityötiloja verkkoyhteyksineen tulisi lisätä. Riittävä tietotekniikan oppimisympäristö pitää sisältää
verkossa olevien koneiden lisäksi verkkoon kytkettyjä oheislaitteita(skanneri …) ja opettajan apuvälineitä
videotykkeineen. Laitteiston ylläpito ja pedagoginen tuki tulee resursoida riittävästi.
51
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
10.Tietotekniikka – lukio
Päivi Kaakinen
10.1. Tietotekniikka oppiaineena
Tietotekniikkaa käytetään lukiossa kaikkien aineiden opetuksessa. Erilaiset oppimisalustat ja verkkojen
käyttö opetuksessa ovat yleistyneet nopeasti. Jokaisen lukiolaisen tulee saavuttaa tietokoneen A-ajokortissa
(TIEKE ry) vaadittavat taidot.
Lukion opetussuunnitelman opetuksen yleisten tavoitteiden mukaan huomiota tulee kiinnittää tieto- ja
viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Vaikka tietotekniikka ei ole virallinen oppiaine, on
tietotekniikkaa kuitenkin tarpeen opettaa, jotta saavutettaisiin lukion OPSissa määritetyt tavoitteet. Eri
aineiden kurssit lukiossa ovat vaativia, joten aikaa ja resursseja ei varsinaisen aineen opetuksen lisäksi ole
tietoteknisten taitojen opettamiseen. Opiskelijoiden tietotekniset valmiudet ovat lukioon tullessa hyvin
erilaiset. Jotta kaikki opiskelijat voisivat käyttää tasavertaisesti tietotekniikkaa lukio-opiskelussaan, tulee
lukiossa järjestää kursseja tietotekniikan perusteista ja työvälineohjelmien käytöstä. Tietotekniikka kehittyy
hyvin nopeasti, jolloin peruskoulussa saadut tiedot ja taidot tarvitsevat päivitystä, Lukion ATK-järjestelmät
voivat olla erilaisia verrattuna peruskoulussa käytettyyn laitteistoon, jolloin tarvitaan kurssia, jossa
perehdytään lukion järjestelmään ja lukiossa käytettäviin ohjelmiin.
Opetuksen yleisten tavoitteiden mukaan lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella
myös jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Tästä syystä tarvitaan kursseja, joissa on mahdollisuus saada
tuntuma ATK-ammateista. Koulun kannalta on hyödyllistä saada koottua innokkaat ATK-harrastajat yhteen,
jolloin heitä voidaan hyödyntää koulun järjestelmän ylläpidossa. Jos tietotekniikan opetusta ei ole, ei näillä
ATK-osaajilla ole sallittua kohdetta missä osoittaa osaamistaan, jolloin heidän osaamisensa saattaa
suuntautua koulun tietoturvallisuuden kannalta vaarallisiin kohteisiin.
Ohjelmoinnin opetus on hyvin tarpeellista. Nykyisin harvat harrastelevat ohjelmointia omatoimisesti.
Kuitenkin edelleen ATK-ammateissa ohjelmointitaito on tärkeä. Lukion ohjelmointikursseilla saadaan
tuntuma ohjelmoinnista. Tyttöjä on helpompi innostaa ATK-ammatteihin, kun he ovat nähneet jo lukiossa,
että he pärjäävät pojille myös ohjelmoinnissa. . Ohjelmointitaito on eräänlainen kielitaito, joka on hyvä
omaksua nuorena. Yliopistoissa ja korkeakouluissa on havaittu, että opiskelijoiden ohjelmointitaidot ovat
heikentyneet aiempiin vuosiin nähden, tästä johtuen opiskelijoilla on ollut vaikeuksia tietoteknisissä jatkoopinnoissa.
Lukiossa voidaan opettaa koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja, joten tietotekniikka voi olla
edelleen lukiossa opetettava aine. Aihekokonaisuuksista teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä ja
mediaosaaminen sisältävät hyvin paljon tietotekniikkaan kuuluvia aiheita, joiden opetus on helppo järjestää
tietotekniikka-nimisen oppiaineen sisällä.
10.2. Mitä lukion päättävän oppilaan tulisi osata tietotekniikasta
Perustaidot
- Kokonaiskuva tietotekniikasta ja sen merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle
- Käsitys laitteiden ja ohjelmien käyttötavoista ja toiminnan periaatteista
- Perustiedot tietokonejärjestelmistä, mikrotietokoneista ja niiden oheislaitteista sekä tietoverkoista
- Tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, tietokanta- ja grafiikkaohjelmien peruskäytön hallinta
- Internetin käyttö tiedonhakuun ja sähköpostin käyttö
- Koulun ATK -järjestelmän tunteminen. Lähiverkon ja oppimisalustan käyttäminen lukio-opiskelussa
- Tekijänoikeuksien merkityksen tiedostaminen
- Vastuullisuus tietoturvallisuudesta
52
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
10.3. Ehdotuksia kurssien sisällöistä
Tietotekniikan perustaidot
Tietokoneen A-ajokorttiin kuuluu seitsemän osakoetta:
1. Tietotekniikan perusteet
2. Laitteen käyttö ja tiedon hallinta
3. Tekstinkäsittely
4. Taulukkolaskenta
5. Tietokanta
6. Grafiikka (jossa on 2 vaihtoehtoa)
Esitysgrafiikka (suositeltava)
Muu grafiikkaohjelma
7. Internet
Tarkempi sisältökuvaus löytyy osoitteesta www.tieke.fi.
Perustaitojen opettamiseen tulee varata kaksi kurssia. Ensimmäisellä kurssilla perehdytään välineiden
käyttöön lukio-opiskelussa ja toisella kurssilla täydennetään taidot A- ajokorttivaatimusten mukaisiksi.
Kurssit voidaan järjestää esimerkiksi seuraavasti:
Kurssi1 (Tietotekniikan perusteet)
- Tietotekniikan perusteet
- Laitteen käyttö ja tiedonhallinta
- Tekstinkäsittely
- Internet
Kurssi2 (Tiedonhallinta ja tiedon esittäminen)
- Taulukkolaskenta
- Tietokanta
- Grafiikka
Opetusjärjestelyt
Opiskelijat ovat tietotekniikan taidoiltaan hyvin eri tasoisia lukioon tullessaan. Osa hallitsee tietokoneen ja
ohjelmien käytön, osalla taas kokemukset tietotekniikan käytöstä ovat hyvin vähäisiä. Tästä syystä opetus on
järjestettävä niin, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus täydentää taitonsa edellä kuvattuun tasoon.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija valitsee tietotekniikan perusopetusta 0, 1 tai 2 kurssia
lähtötasonsa mukaan. Lähtötaso voidaan mitata esimerkiksi lyhyellä testillä tai opiskelija voi arvioida itse
omat valmiutensa.
Opetus voidaan järjestää eriytettynä esimerkiksi siten, että opiskelija käy opiskelumateriaalia läpi omaan
tahtiin opettajan ohjatessa häntä tarvittaessa. Kurssimateriaali kannattaa valita niin, että sen sisältämät ohjeet
ovat mieluummin liian yksityiskohtaisia kuin liian ylimalkaisia. Edistyneen opiskelijan on tällöin helppo
ohittaa ne kohdat, jotka hän jo hallitsee, ja vähän tietotekniikkaa osaava opiskelija saa vastaavasti riittävän
tarkat ohjeet. Markkinoilla on lukuisia opiskeluun soveltuvia materiaaleja, jotka yleensä sisältävät myös
harjoitustiedostoja. Oppimisalustan käyttö mahdollistaa opetuksen eriyttämisen ja samalla opiskelija saa
valmiudet käyttää oppimisalustaa muussa lukio-opiskelussa.
Koska opiskeltavia taitoja tarvitaan jo lukio-opiskelussa, suositellaan tietotekniikan perusopetuksen
järjestämistä jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.
53
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Muut kurssit
Lukion tulisi tarjota tietotekniikan kursseja myös sellaisille opiskelijoille, jotka haluavat kehittyä
tietotekniikan taidoissaan perustaitoja kurssit tarjoavat hyvät pohjatiedot niille opiskelijoille, jotka
hakeutuvat opiskelemaan tietotekniikkaa tai läheisesti siihen liittyviä aineita.
Seuraavien syventävien kurssien valitsemisen pitäisi olla jokaiselle lukio-opiskelijalle mahdollista.
Kuvankäsittely ja kotisivu
Tavoitteet:
Opiskelija osaa käyttää kuvien hankinnassa tarvittavia laitteita, kuten kuvanlukijaa sekä digitaalikameraa.
Opiskelija osaa muokata eri välineillä hankittuja kuvia julkaisukelpoisiksi ja sijoittaa kuvat www-sivulle.
Opiskelija osaa laatia yksinkertaisen animaation. Opiskelija osaa hyödyntää erilaisia kuvakirjastoja ja tuntee
tekijänoikeuksien merkityksen kuvien käytössä. Opiskelija osaa laatia hyvin toteutetun kotisivuston, osaa
HTML-kielen perusteet ja osaa siirtää sivuston palvelimelle. Opiskelija tuntee tekijäoikeudet omaan
työhönsä.
Opetusjärjestelyt:
Laitteistovaatimuksena on riittävän tehokkaat laitteet kuvankäsittelyyn, CD-ROMin käyttömahdollisuus ja
Internet-yhteydet. Lisäksi tarvitaan väritulostin, kuvanlukija ja digitaalikamera. Kuvankäsittelyohjelmissa
tulisi olla mahdollisuus käyttää sekä vektori- että pistegrafiikkaa. Tämä kurssi voidaan toteuttaa myös
kuvataiteen kurssina.
Ohjelmointi
Tavoitteet:
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja dokumentoida perusrakenteet sisältävän ohjelman noudattaen hyvää
ohjelmointitapaa
Opetusjärjestelyt
Opetus on järjestettävä niin, että jokaisella opiskelijalla on oma tietokone opetustilassa käytettävissään.
Ohjelmointikieli on valittava niin, että se tukee hyvää ohjelmointityyliä. Mahdollisuuksien mukaan on
käytettävä sellaista ohjelmointiympäristöä, jonka opiskelijat voivat laillisesti asentaa myös omalle
kotikoneelleen.. Suuret ohjelmoinnin periaatteita koskevat linjat ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset pikku
konstit.
Tietokoneen rakenne ja verkot
Tavoitteet
Opiskelija ymmärtää tietokoneen perusrakenteen ja lisälaitteiden merkityksen. Hän osaa koota tietokoneen
komponenteista ja lisätä erilaiset lisäkortit, lisälaitteet ja niiden ohjaimet. Opiskelija ymmärtää lähiverkossa
tarvittavien osien merkityksen ja osaa pystyttää lähiverkon. Hän osaa myös tehdä tarvittavat varmistukset
käyttöjärjestelmistä ja tallennetuista tiedostoista.
Opetusjärjestelyt
Jokainen opiskelija purkaa ja kokoaa tietokoneen sekä liittää käytettävissä olevat lisälaitteet. Opiskelijat
kokoavat yhdessä pienen lähiverkon. Kurssin työharjoitteluosana opiskelijat ylläpitävät tiettyä osaa koulun
tietokoneverkosta opettajan johdolla. Kurssi on hyvä toteuttaa hajautettuna eri jaksoille.
54
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Soveltavat kurssit
Edellä mainittujen kurssien lisäksi lukiossa voidaan tarjota esimerkiksi seuraavia kursseja
-
Ohjelmoinnin jatkokursseja olio-ohjelmoinnista tai www-ohjelmoinnista
Grafiikka ja videoeditointi, tämä voidaan toteuttaa myös kuvataiteen kurssi
Julkaisun laatiminen joko www-sivulle tai sivuntaitto-ohjelmaa käyttäen. Kurssi kannattaa toteuttaa
yhteistyössä äidinkielen ja kuvataiteen opetuksen kanssa
Tietoliikenne
Multimedia
Mikrotuki
10.4. Arviointi
Kurssit, joilla opetetaan tietokoneen peruskäyttötaitoa, tulee arvostella hyväksymismerkinnällä.
Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus suorittaa halutessaan tietokoneen A-ajokortti. Ajokorttitutkinnon voisi
oman koulun asemasta vastaanottaa esim. kansalaisopisto.
Syventävät kurssit voidaan arvostella numeroarvosanoin. Kursseista voidaan järjestää koe ja syventävien
kurssien lopusta kannattaa varata pienimuotoisen projektityön tekemiseen.
10.5. Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuuksista viestintä- ja mediaosaaminen sisältyy tietotekniikan perusteisiin, kuvankäsittely- ja
julkaisukursseihin hyvin oleellisena osana. Teknologia ja yhteiskunta on osana jokaista tietotekniikan
kurssia, erityisesti se näkyy ohjelmointi- ja laitetekniikkakursseissa.
55
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
LIITE 1 : Esimerkki alaluokkien fysiikan ja kemian välineluettelosta
LUMAVÄLINEISTÖSTÄ luonnos/Keravan luma
A. Opetustila
§
§
§
§
§
§
§
§
riittävän tilava, keikkumattomat pöydät
vakituisesti käytettävissä, jotta välineistön järkevä säilyttäminen on mahdollista
säilytystilat riittävät, jotta järjestys voi säilyä
veden saanti: mieluiten tiskipöytä, jotta säästytään vesisotkulta ja rakennuksen
kosteusvaurioilta
sähkönsaanti: ilman jatkojohtoviritelmiä ja turvakytkimet
pimennettävissä täysin pimeäksi myös aurinkoisena päivänä
ensisammutusvälineet
ensiapukaappi
Yleistä:
§ AV- välineistö
§ kuumennusvälineet: keittolevyjä, vedenkeitin, kaasupoltin vain opettajakäyttöön
§ suojavälineet: essut, suojasilmälasit, patalappuja
§ statiiveja ja niihin kourat
§ stereomikroskooppi, luuppeja
§ vaakoja, kirjevaakoja, digitaalivaaka 1g:n tarkkuus
§ seinäkello, jossa on sekuntiviisari, tikittävä munakello, sekuntikelloja
§ oheislukemistolle säilytystilat
§ kiinnityspintaa valmiille töille
B. Välineistöä
1. ASKARTELUTARPEISTOA ja niille riittävät säilytysvälineet
§ sakset
§ pahveja
o eri värejä ja mustaa
o eri paksuuksia
§ papereita
o piirustuspaperia
o monistuspapereita eri värejä
o ruutupaperia
o leivinpaperia
o silkkipapereita eri värejä
§ kiinnittimiä
o teippejä, liimoja, sinitarraa
o pyykkipoikia
o narua, lankaa, kumilenkkejä
o hammastikkuja
§ viivaimia, mittanauhoja, piirtokolmioita
§ ilmapalloja, piipunrasseja …
56
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
2. ASTIOITA JA NIILLE SÄILYTYSTILAA
*Muovisia
•
•
•
•
•
säilytyslaatikoita kannellisia ja pinottavia
ämpäreitä 10l ja 5l esim. keittiöltä
muovikaukaloita, rasioita, mukeja, minigippusseja useita eri kokoja,
filmipurkkeja
kennolevyjä
suppiloita
•
•
•
•
•
keitinlasi 100ml, 200ml, 600ml
keittopulloja 100ml
mittalaseja
koeputkia
petrimaljoja
*Lasisia
* Ottimia
•
•
•
lusikoita
pinsettejä
pipettejä 1ml, 3ml
3. SIIVOUSVÄLINEITÄ
• lattiaharja, rikkalapio
• pullo-, koeputkiharjoja
• astianpesuainetta
• pöytärättejä
4. KODIN KEMIKAALEJA ja tarvikkeita JA NIILLE SÄILYTYSTILAA
• sokeria
• leivinjauhetta
• ruokasoodaa
• vehnäjauhoja
• riisiä
• merisuolaa
• hienoa suolaa
• elintarvikevärejä
• ruokaöljyä
• etikkaa, etikkahappoa
• alunaa
• tuorekelmua
• alumiinifoliota
• suodatinpusseja
• mehupillejä
57
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
C. Aihealueittain ryhmiteltyjä käyttökelpoisiksi osoittautuneita välineitä
1. Liike ja vuorovaikutus
• erikokoisia ja materiaalisia palloja
• erivahvuisia voimamittareita (jouset)
• viivoittimia
• lyijykyniä
• pahvia
• vaunurata ja vaunut (lähes kitkattomat)
• digitaalivaaka
• punnusvaaka
• punnuksia (1-200 g)
• metronomi
• tussi
• sekuntikello
• muovilaatikoita erilaisin pohjin (korkki, hiekkapaperi, huopa, muovi)
• gyroskooppi
• hyrrä
2. Lämpöilmiöt
• lämpömittareita ( neste-, sähkö-, kaksoismetalli- = sauna- )
• pintalämpömittareita
• eristeitä
• styrox-mukeja (kalorimetri)
• vedenkeitin
• lämpölevy
• kupari ja alumiinipunnus
• messinkitulppa ja -reikä
• termospullo
• rautalankaa
• lääkeruiskuja
• lasinen kattila – lasikansi
• lasipulloja ("tippapulloja")
• lasipullon reiällisiä muovikorkkeja
• ilmapalloja
• virtalähde
3. Värähtely ja ääni
1-2 lkt
• rytmisoittimia
• pikkuesineitä
• erilaisia alustoja esim. pelti, huopa, vaneri, lasi
• filmipurkkeja kuuntelupurkkipareiksi täytteenä esim. vettä, riisiä,
sokeria, kolikoita
58
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
3-4 lkt
•
•
•
•
•
•
metallivuoka + talouskelmua + mannaryynejä
tauluviivain
värähteleviä esineitä esim. metallipurkki, kampa + paperi,
metalliviivain
koeputkia, muovipulloja
äänirauta, eri soittimia, triangelit jne. MU
ilmapalloja
5-6 lkt
• jugurtti ja/tai viilipurkkeja
• erilaisia lankoja
• pahvilieriöitä
• kattilankannet, metallitarjotin
• statiiveja ja kouria
• tikittävä kello
• desibelimittari
Hyvä olla valmiiksi rakennettuna
* kielisoittimen malli kts. iloa ilmiöistä s.117
4. Valo ja säteily
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Valolähteitä
§ taskulamppuja ja niihin paristoja ja polttimoita
§ kynttilöitä ja niille tukevia jalkoja
§ tulitikut
§ pöytälamppu (25W) josta saa varjostimen pois
§ Sädelaatikko
§ Laserosoitin
Peilejä
§ tasopeilejä suorakaide
§ pallopeilejä
Läpinäkyviä materiaaleja
§ lasilevyjä
§ muovikalvoja eri värejä
§ muovi ja lasiesineitä
Läpikuultavia materiaaleja
§ leivinpaperia, silkkipaperia
§ ohutta kangasta eri värejä
Läpinäkymättömiä materiaaleja
§ pahvia eri värejä, puuta, metallia
Suurennuslaseja
Iso läpinäkyvä suorakulmion muotoinen vesiallas
(Astioita, lusikoita askartelutarpeita)
Linssejä ( koveria ja kuperia)
varjostimia
prismoja
Laserosoitin
Läpinäkyviä muovipaloja
Hiloja
59
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Hyvä olla valmiiksi rakennettuina malleja ja demo-välineitä
ohjeita liitteenä
• varjohahmojen mallit
• silhuettimalli
• neulanreikäkamera
• ”taikatemppunäyttämö”
• musta laatikko
• peililaatikko
5. Sähkö ja magnetismi
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
virtalähde ja sen johtimia
yleismittareita
kompasseja (pieniä pyöreitä)
muita johtimia
1,5 voltin paristoja
hauenleukoja
ledejä
nappimagneetteja (pieniä ja isoja)
sauvamagneetteja (pieniä ja isoja)
rautavillajauhoa
neuloja
lankaa
ohutta sähköjohdinta
rautanauloja
taskulampun hehkulamppuja
käsigeneraattori x2
paristotelineitä 1-3 paristolle
sähkömoottori
paperiliittimiä
lakkaeristeistä kuparilankaa
muovisauvoja
lasiauvoja
paloja (silkki, tekoturkis, muovikalvo)
•
•
•
•
•
•
•
Mikrokemian kennostoja 6 ja 24
Muovisia mikropipettejä 1 ml ja 3 ml
lääkeruiskuja 10 ml, 50 ml
muovisia mittakannuja
kertakäyttölusikoita ym.
Muut välineet ks. muovit ja lasit
kemikaalit ks. kodin kemikaalit
6. Aine
60
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
LIITE 2: Esimerkki fysiikan ja kemian OPSista (Oulu)
Fysiikka ja kemia
Fysiikan ja kemian opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan tietämystä luonnon ilmiöistä ja
käsitystä fysikaalisen ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan
taitoja.
Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä
tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle
valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan, kemian ja teknologian alaan kuuluvista asioista ja
ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan, kemian
ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.
Fysiikan ja kemian opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen
maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti
energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa.
Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset
sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään
kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta
luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä
sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti.
Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien
ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan
luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja
malleja, kehittää käden taitoja ja kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa
oppilasta fysiikan ja kemian opiskeluun.
Arvionti
Vuosiluokilla 5 ja 6 fysiikka ja kemia arvioidaan yhtenä numerona. Vuosiluokilla 7-9 annetaan
erilliset numerot fysiikasta ja kemiasta
Oppilaan arviointia suoritetaan sekä opintojen aikana että opintojen päättövaiheessa ja niillä on erilaiset
tehtävät. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Sen tehtävänä on myös auttaa oppilasta hahmottamaan opiskelutaitonsa ja
tukea oman persoonallisuuden kasvua. Opiskelun aikaisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja tavoitteellista.
Sen tulee kohdistua oppimisen eri osa-alueisiin ja auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Arvioinnin
tulee olla totuudenmukaista, yksilöllistä ja perustua monipuoliseen näyttöön suhteessa opetussuun-nitelman
tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kuvauksiin. Summatiivisten kokeiden lisäksi arvioinnin perustana voivat
olla esimerkiksi projektit, tutkimustehtävät, työskentelyn taidot sekä kotitehtävät. Työskentelyn arviointi on
oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia, mikä kokeellisen työskentelyn myötä fysiikan ja kemian
opiskelussa muodostaa tärkeän osan oppiaineen arviointia. Arvioinnissa otetaan oppiaineen tavoitteiden
lisäksi huomioon oppilaan vastuullisuus työnteossa ja yhteisössä toimiminen.
Kuvaus hyvästä osaamisesta on laadittu oppiaineen tuntijaon nivelkohtaan arvioinnin tueksi. Numeroarviointia käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Opetusta suunniteltaessa on otettava huomioon, että tämän tason tulisi oppiaineen tiedoista ja taidoista hallita puolet oppilaista.
61
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Päättöarvioinnin tehtävä on määritellä miten hyvin oppilas on saavuttanut perusopetuksessa asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Sen tulee perustua oppilaan osaamiseen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9 ja osaaminen
arvioidaan päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta perustuen monipuoliseen näyttöön
Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät fysiikan ja kemian tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan. Oppilas
saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien mukaista osaamista, jolloin joidenkin
kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittämisellä. Oppilas saa
arvosanan viisi, mikäli on saavuttanut oppiaineen kriteereissä vaadittavat tiedot ja taidot jossakin määrin.
Fysiikka ja kemia vuosiluokat 5-6
Keskeiset tavoitteet
Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohta on, että oppilas oppii havaitsemaan ja tutkimaan
luonnontieteellisiä ilmiöitä. Opetuksen tavoitteena on herättää ja ylläpitää oppilaan luontainen kiinnostus ja
uteliaisuus luonnontieteellisiin ilmiöihin. Opetuksen tarkoituksena on johdattaa oppilasta kohti
luonnontieteellistä ajattelutapaa. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy
myönteinen suhde ympäristöön.
Oppilas opettelee tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan
tiedon luotettavuutta. Hän oppii tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä
tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita. Tiedon
etsimisessä ja raportoinnissa hyödynnetään myös tietokoneita ja muuta mediatekniikkaa sekä tietoverkkoja.
Oppilas oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden,
aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia. Samalla hän tutustuu fysiikan ja
kemian välineistöön ja oppii työskentelemään turvallisesti laboratoriossa. Työskentely tapahtuu turvallisissa
työtiloissa asianmukaisin välinein. Kokeellinen työskentely harjaannuttaa oppilaan vuorovaikutustaitoja,
hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Oppilas oppii käyttämään luonnontieteellisen
tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä.
Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa
sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Tutustumiskäynnit, retket, asiantuntijavierailut
ja teemapäivät auttavat tarkastelemaan opittavia asioita monipuolisesti ja kiinnostavasti.
Oppilas osaa arvioida omaa oppimistaan ja harjoittelee antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Opettajan
tulee kiinnittää arvioinnissa huomiota tiedon ja ymmärryksen lisäksi oppilaan työskentelytaitoihin.
62
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
5. Vuosiluokka:
Aihekokonaisuudet ja integrointi
Tavoitteet
Sisällöt
Aineet ympärillämme
Oppilas
•
tuntee ilman koostumuksen, tietää ilmakehän kaasujen
kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän
merkityksen elämän ylläpitäjänä
•
oppii tekemään yksinkertaisen luonnontieteellisen
kokeen tutkimalla, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän
aineen liukenemiseen veteen ja oppii valmistamaan
kylläisen liuoksen
•
osaa tutkia veden erilaisia ominaisuuksia kuten
happamuus ja tietää, miten vesiä puhdistetaan
Aineet ympärillämme
•
Ilman koostumus ja ilmakehä (ilmakehän kaasujen
kemiallisia merkkejä, ilmakehän merkitys elämän
ylläpitäjänä, ilmansuojelu ja ilmansaastumisen
havainnointi)
•
Veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena
(liukeneminen ja kylläinen liuos kokeellisena
työskentelynä)
•
Luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen
(vesien saastuminen, vesinäytteiden kerääminen,
näytteiden kirkkauden ja vaahtoamisen tutkiminen,
mekaaninen vedenpuhdistus)
Luonnon rakenteet
Oppilas
•
tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä
(vuorokauden ajat, vuodenajat ja aikavyöhykkeet sekä
Kuun vaiheet ja pimennykset) ja tuntee
Aurinkokunnan rakenteen sekä osaa tehdä havaintoja
tähtitaivaasta
•
osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa
luonnontieteellistä tietoa, kuten kuvata ja arvioida
vaaratilanteita liikenteessä (osaa selittää syyseuraussuhteita, kuten mitä suurempi massa
kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle
tai pysäyttää)
Luonnon rakenteet
Turvallisuus ja liikenne
•
•
•
•
•
•
Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä
(haetaan ilmiöille selitykset valon ominaisuuksista,
kuten valon suoraviivainen kulku ja valon
heijastuminen)
Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas
Voimista aiheutuvia liike- ja tasapaino-ilmiöitä:
tutkitaan kokeellisesti vipua ja kaltevaa tasoa, tiheyttä
(ilman- ja vedenvastus) sekä kitkaa (mitä kitka on,
mitkä tekijät vaikuttavat kitkan suuruuteen)
Liikettä kuvaavien käsitteiden soveltaminen
turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien
ehkäisemisessä: tasainen ja kiihtyvä liike, massan
hitaus (esim. miksi käytetään turvavöitä, kiihdytyksen
ja jarrutuksen vaikutus autossa istuttaessa)
63
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
•
•
Vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu
Puhtaan juomaveden merkitys
Ihminen ja teknologia
•
Uuden teknologian mahdollisuudet ympäristön suojelussa: vesien
ja ilman suojelu, vesien ja ilman sekä maaperän puhdistaminen
Integrointi:
Ylti 3. luokka: veden ominaisuudet ja olomuodot sekä käyttö ja
kiertokulku luonnossa, luonnonvesien ominaisuudet
Ylti 4. luokka: ilma (ominaisuudet, elinehto, kiertokulku luonnossa
sekä ilmansaasteet ja ihmisen toiminta)
Turvavöiden käytön merkitys
Kulkuvälineiden massan ja nopeuden merkitys liikenteessä
(vaaratilanteiden ennakointi)
Ihminen ja teknologia
•
Yksinkertaisten koneiden käyttö ennen ja nyt
•
Ihmisläheisen teknologian kehittyminen
•
Teknologian kehittymisen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön
Integrointi:
Ylti 1-2.luokat: liike ja liikkuminen, kitka, valon ja äänen sekä niiden
lähteiden ominaisuuksien tutkiminen
Ylti 3.luokka: vipu
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
6. Vuosiluokka
Tavoitteet
Aineet ympärillämme
Oppilas
•
osaa luokitella maaperästä saatavia aineita ja osaa
käyttää erilaisia erotus-menetelmiä
•
tuntee perusasioita ympäristönsä ainei-den ja
tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä
osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia
(ruokakemiaa, tuoteselosteet)
•
tuntee keskeisiä asioita päihde- ja huumausaineista ja
ymmärtää niiden haitallisuuden
Sisällöt
Aineet ympärillämme
•
Erilaisten luokitteluperusteiden käytön harjoittelu ja
aineiden erotusmenetelmiä ( seulominen, suodatus ja
kiteytys)
•
Alkuaineiden kemiallisia merkkejä
•
Palaminen (palamisen edellytykset, mitä palamisessa
syntyy)
•
Elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden
alkuperä sekä ominaisuudet: olomuodot, happamuus
(indikaattorin käyttö)
•
Aineiden käyttö ja kierrätys, tuotteen elinkaari,
vaaralliset aineet
•
Päihde- ja vaikuteaineet
Energia ja sähkö
Oppilas
•
osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa esimerkiksi
maapallon energiavaroista tai sähkön ja lämmön
tuotantotavoista ja esittää tietoa taulukoiden ja
kuvaajien avulla
•
tuntee eri jännitelähteitä, kuten pariston ja akun
•
osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon,
lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen
•
osaa koota toimivan virtapiirin annettujen ohjeiden
mukaan
Energia ja sähkö
•
Maapallon energiavarat (uusiutuvat ja
uusiutumattomat luonnonvarat)
•
Erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja, energian
säästäminen
•
Hankaussähkö (sähkövaraukset ja niiden väliset
vuorovaikutukset, salaman synty), johde ja eriste
•
Lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön
avulla: sähkövirta, jännitelähde, virtapiiri
(rakennellaan yksinkertaisia kykentöjä)
•
Sähköturvallisuus: verkkovirta, muuntaja, sähköjohto,
lampun vaihto, oikosulku ja sulake, ukkoselta
suojautuminen
65
Aihekokonaisuudet ja integrointi
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
•
•
•
•
Kulutuksen vaikutus raaka-ainevaroihin ja ympäristöön
Tuotteiden turvallinen käyttö
Vaarallisten aineiden tunnistaminen ja niiden turvallinen käyttö
Päihde- ja vaikuteaineiden käytön ongelmat
Integrointi
Ylti 1-2-luokat: aineiden ominaisuuksien ja olomuotojen muutosten
tutkiminen, kierrätys, palaminen aineen muuttumisena, paloturvallisuus
Viestintä ja mediataito
•
Sähkö nykyaikaisessa viestinnässä
•
Viestintäteknisten välineiden käyttö tiedon etsimisessä
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
•
Kulutuksen vaikutus raaka-ainevaroihin ja ympäristöön
•
Energian taloudellinen käyttö
Turvallisuus ja liikenne
•
Kodin sähkölaitteiden tunteminen ja niiden turvallinen käyttö
Ihminen ja teknologia
•
Sähkön merkitys teknologisessa kehityksessä
Integrointi:
Ylti 4.luokka: Virtapiiri, hankaussähkö, sähköturval-lisuus,
sähkön säästäminen
Maantieto 6. Luokka: Maapallon energiavarat
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Kemia vuosiluokat 7-9
Keskeiset tavoitteet
Oppilas oppii
•
•
•
•
•
•
•
•
•
työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen
käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä
ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä
tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia
ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä
niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle
tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja
käyttämään niitä
käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja
kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla
soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa
tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että
yhteiskunnalle.
Oppimisympäristö ja opiskelumenetelmät kemiassa
Oppimisympäristön valinnassa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon kemian opiskelun
vaatimat tarpeet. Ryhmäkokojen tulee mahdollistaa turvallinen laboratoriotyöskentely. Tilat
on oltava asianmukaiset ja välineistön tulee olla laadukasta ja riittävää, jotta oppilas
ymmärtää kemian olevan nykyaikainen tieteenala. Työskentelytiloissa on oltava
tiedonhankintamahdollisuudet eri lähteistä ja mahdollisuus laatia työselosteita tietotekniikka
hyväksi käyttäen. Opiskelussa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää ulkopuolisia
asiantuntijoita. Oppilaat voivat myös tehdä vierailuja paikallisiin kemian teollisuutta
harjoittaviin yrityksiin sekä oppilaitoksiin, joissa annetaan kemian opetusta.
67
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
7. Vuosiluokka
Tavoitteet
Kemian työtapoja
Oppilas
•
•
oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita
noudattaen yksin ja ryhmässä maastossa ja
laboratoriossa
oppii käyttämään luonnontieteellisiä
tutkimusmenetelmiä ja tekemään
luonnontieteellisen tutkimuksen sekä
tulkitsemaan ja esittämään tulokset
Raaka-aineet ja tuotteet
Oppilas
•
•
•
•
osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää
tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden
luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa
ymmärtää käsitteet atomi, alkuaine ja yhdiste
osaa tavallisimpien alkuaineiden kemialliset
merkit
•
•
•
•
•
Aihekokonaisuudet ja integrointi
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Turvallinen työskentely laboratoriossa
Luonnontieteellisen tutkimuksen tekeminen
(erilaiset laboratoriotyöt), sekä tulosten
esittäminen ja tulkitseminen (työselostuksen
tekeminen joistakin laboratoriotutkimuksista)
tietää, mitkä tekijät vaikuttavat aineiden
paloherkkyyteen ja osaa tutkia turvallisesti
aineiden palamista
tietää, mitä palamisreaktiossa tapahtuu ja osaa
kirjoittaa yksinkertaisen reaktioyhtälön
palamisesta
tietää, mistä aineista ilma koostuu ja ymmärtää
näiden aineiden merkityksen
•
•
•
Raaka-aineet ja tuotteet
•
•
•
•
•
•
Vesiensuojelun merkityksen ymmärtäminen
Henkilökohtaisen suojaamisen ja puhtauden merkitys
laboratoriotöissä
Työselostuksen laatiminen tietokoneella
Integrointi:
Alkuaine ja yhdiste, atomi
•
Kemiallinen merkkikieli
Kemiallinen reaktio ja reaktionopeus
Ilma ja vesi
•
Puhtaan veden välttämättömyys
Viestintä ja mediataito
Puhdas aine ja seos: luokittelu ja
erotusmenetelmät
•
•
•
•
•
Kemikaalien turvallinen käyttö ja hävittäminen
Turvallisuus ja liikenne
•
osaa tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat aineen
reaktioherkkyyteen
Ilma ja vesi
Oppilas
•
Sisällöt
Kemian työtapoja
Aineiden paloherkkyys, palamisreaktio ja
palamistuotteet
Ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja
luonnon tasapainolle
Vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus
ja emäksisyys
osaa tutkia veden ominaisuuksia ja tietää,
millainen yhdiste vesi on
68
Kemian työtavat kuuluvat kaikkien 7-9 luokka-asteiden
sisältöihin.
Biologia
7.lk:
vesiluonnon
monimuotoisuus,
ympäristökäyttäytymisen pohtiminen
oman
Vierailu veden puhdistamolle tai vierailevan luennoitsijan käynti,
Taloudellisen tiedotustoimiston materiaali vedestä
Vesiprojekti: veden laadun tarkkailu valituista kohteista
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
8. Vuosiluokka
Tavoitteet
Kemian elementit
Oppilas
•
•
•
•
•
osaa kuvata, atomia, kemiallisia sidoksia ja
yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen
osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta
kemiallisessa reaktiossa atomin uloim-man
elektronikuoren rakenteen tai alku-aineen paikan
perusteella jaksollisessa järjestelmässä
•
•
•
•
•
•
Aihekokonaisuudet ja integrointi
jaksollinen järjestelmä ja kemialliset sidokset
hapot, emäkset ja suolat
happamuus ja pH-asteikko
•
•
Päästöjen vaikutus luonnon tasapainoon
Ympäristömuutosten havaitseminen lähiluonnossa
Integrointi:
•
•
tuntee ympäristöön vaikuttavia palamistuotteita,
niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia
ihmisen ja luonnon hyvinvointiin
osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää
tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden
luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta
palamistuotteiden ympäristövaikutukset
tietää happojen ja emästen kemiallisen rakenteen
ja tuntee yleisimmät kemian teollisuuden
käyttämät hapot ja emäkset
Raaka-aineet ja tuotteet
Oppilas
•
Sisällöt
Kemian elementit
Raaka-aineet ja tuotteet
•
•
reaktioyhtälöiden tulkitseminen ja ainemäärä
yksinkertaisten reaktioyhtälöiden
tasapainottaminen
osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja
yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen
osaa tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat aineen
reaktioherkkyyteen
69
Biologia 7. Lk: ympäristömuutosten tunnistaminen, oman
ympäristökäyttäytymisen pohtiminen
Projektityö Oulun ilmanlaadusta
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
9. Vuosiluokka
Tavoitteet
Elollinen luonto ja yhteiskunta
Oppilas
• ymmärtää hiilen merkityksen elollisen luonnon
rakentumisessa ja osaa kuvata hiiliyhdisteitä
erilaisten mallien avulla
•
•
•
•
•
tuntee fotosynteesin merkityksen elolli-sen
luonnon energiavarannolle
tunnistaa erilaisia orgaanisia yhdisteitä niiden
sisältämien funktionaalisten ryhmien perusteella
tietää orgaanisten yhdisteiden ominai-suuksia,
missä näitä yhdisteitä esiintyy ja käytetään
tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita
sekä näiden tuotteiden merkityksen
jokapäiväisessä elämässä
tuntee hiilen kiertokulun ja kasvihuoneilmiön
Raaka-aineet ja tuotteet
Oppilas
• oppii ymmärtämään aineiden kiertokul-kuun ja
tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä
niiden merkityksen luon-nolle ja ympäristölle
•
•
•
Sisällöt
•
•
•
•
•
Fossiiliset energialähteet, palamisreaktio ja
öljynjalostus
Orgaaniset yhdisteet ja niiden hapettumiseaktioita sekä reaktiotuotteita, kuten alkoholit
ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja
käyttö
Hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden
koostumus ja merkitys ravinto-aineina sekä
teollisuuden raaka-aineina
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta
Ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset
Turvallisuus ja liikenne
Päihde- ja vaikuteaineiden käytön terveysvaikutukset
Ravinnon merkitys hyvinvoinnille
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Tutustuminen paikallisiin kemian alan yrityksiin ja
yrittäjyyteen ammattina
Pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit.
Puunjalostus ja paperiteollisuus
Integrointi:
•
•
Biologia 8. Lk: fotosynteesi, oma ympäristökäyttäytyminen
Vierailu paperitehtaalle tai sellutehtaalle tai
lämpövoimalaan
Raaka-aineet ja tuotteet
•
osaa tutkia metallien ominaisuuksia ja käyttää
tuloksia metallien tunnistamisessa ja
erottamisessa
•
tietää metallien jännitesarjan ja sen merkityksen
eri sovelluksissa
•
•
tuntee korroosion ja korroosiolta suojaamisen
merkityksen rakentamisessa ja
metalliteollisuudessa
Aihekokonaisuudet ja integrointi
Elollinen luonto ja yhteiskunta
Tärkeimmät maankuoresta saatavat alku-aineet
ja yhdisteet ja niiden ominaisuuk-sia sekä
tuotteiden valmistus, käyttö, riit-tävyys ja
kierrätettävyys
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta
•
•
Luonnonvarojen säästäminen
Metallien ympäristövaikutukset
Jalot ja epäjalot metallit, metallien jänni-tesarja,
sähköpari, korroosio, elektrolyy-si ja niiden
Ihminen ja teknologia
sovellukset
• Kemianteollisuus tutuksi
Veden puhdistaminen kemiallisesti
Integrointi:
Tuotteiden elinkaari ja vastuu elinympäristöstä
•
•
70
Biologia 7.lk: veden kiertokulku
Vierailu kaatopaikalle
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Fysiikka vuosiluokat 7-9
Keskeiset tavoitteet
Oppilas oppii
•
•
•
•
•
•
•
•
luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista
havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista ja luokittelemista,
hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelemistä, esittämistä ja
tulkitsemista
suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja
varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä
riippuvuuksia
työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa
muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä
tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta
käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia
ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita
käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden
tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa
tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia
luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syyseuraussuhteita.
Oppimisympäristö ja opiskelumenetelmät fysiikassa
Fysiikan opiskelussa on tärkeää painottaa, että fysiikka on nykyaikainen tulevaisuuden
hyvinvointia edistävä tieteenala. Sen vuoksi fysiikan aineluokan tulee olla asianmukaisesti
varusteltu. Välineistön tulee olla laadukasta ja riittävää, jotta jokainen opiskelija voi saada
henkilökohtaisen kontaktun luonnontieteelliseen tutkimukseen.. Työskentelytiloissa on oltava
tiedonhankintamahdollisuudet eri lähteistä ja mahdollisuus laatia työselosteita ja tehdä
taulukoita ja graafisia esityksiä tietotekniikka hyväksi käyttäen. Opiskelussa tulee
mahdollisuuksien mukaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Oppilaat voivat myös tehdä
vierailuja paikallisiin yrityksiin sekä oppilaitoksiin, joissa annetaan fysiikan opetusta.
71
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
7. Vuosiluokka
Tavoitteet
Fysiikan työtavat ja luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa työskennellä turvallisesti ja tehdä
luonnontieteellisen tutkimuksen ohjeita noudattaen
sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita
• oppii sopimaan työnjaosta ja tehtävistä sekä
asettamaan yhteisiä päämääriä
• osaa laatia tutkimusselostuksia ja esittää tulokset
taulukkojen ja graafien avulla
• osaa tulkita mittaustuloksia ja arvioida tulosten
oikeellisuutta
Värähdys- ja aaltoliike
Oppilas
• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteen-omaisia
ilmiöitä
• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä
ympäristössään ja niille ominaisia ilmiöitä
• osaa luonnehtia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden
avulla
• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä
selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia
näkemiseen liittyviä ilmiöitä sekä peilien ja linssien
toimintaa
• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja
yhteiskunnan kannalta (melu ja siltä suojautuminen ja
valo tiedonsiirrossa)
Sisällöt
Fysiikan työtavat ja luonnon tutkimisen taidot
• Tutkimusten ja mittausten suunnittelu ja tekeminen
sekä mittausten tulkitseminen
Aihekokonaisuudet ja integrointi
Ihmisenä kasvaminen
• Opiskelutaitojen kehittäminen
• Toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet
ryhmässä
Viestintä ja mediataito
• Viestintäteknisten laitteiden monipuolinen käyttö
Turvallisuus ja liikenne
• Turvallinen työskentely maastossa ja laboratoriossa
Värähdys- ja aaltoliike
• Erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perus-ilmiöt,
aaltoliikkeen synty, vastaanottaminen, havaitseminen,
heijastuminen ja taittuminen, sekä niihin liittyvät
ominaisuudet, suureet ja lait
• Äänen ja valon merkitys ja sovellukset
• Optisten laitteiden toimintaperiaatteita
72
Integrointi:
• Fysiikan työtavat ja luonnon tutkimisen taidot kuuluvat
jokaiselle luokka-asteelle 7-9
Viestintä ja mediataito
• Tiedonsiirto
Turvallisuus ja liikenne
• Melulta suojautuminen
Ihminen ja teknologia
• Teknologiset sovellukset, kuten mikroaaltouuni, ultraäänen
käyttö, optiset laitteet, tiedonsiirto valon avulla jne.
• Uudet tietoliikennesovellutukset (mm. radiopuhelin ja
valokuitu)
Integrointi:
• Biologia 9.lk: korvan ja silmän rakenne
• Kamerat (filmi, digitaaliset), värijärjestelmät
kuvankäsittelyssä (rgb ja cmyk)
• Mikroskooppiin tutstuminen (biologia)
• Yritysvierailut
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
8. Vuosiluokka
Tavoitteet
Liike ja voima
Oppilas
• osaa tutkia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä ja
kuvata niitä suureiden aika, matka, nopeus ja
kiihtyvyys avulla
• osaa tehdä graafisia esityksiä mittaustulok-sista
sekä tulkita ja käyttää niitä
• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden
ominaisuuksia kuvaavia suureita ja selittää
niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä
• tuntee työn ja energian välisen yhteyden
• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien
määräysten fysikaalisen perustan
Sisällöt
Liike ja voima
• Vuorovaikutus, niistä syntyvät voimat, niistä
aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt
• Massa, paino, kitka, paine ja noste
• Liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen
mallit ja kuvaajat
• Voiman tekemä työ, energiamuodot ja teho
• Yksinkertaiset koneet, painopiste ja tasapaino
Aihekokonaisuudet ja integrointi
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta
• Uusiutuvat energiavarat
Viestintä ja mediataito
• Viestintäteknisten laitteiden monipuolinen käyttö
Turvallisuus ja liikenne
• Fysiikan lakien vaikutus liikkumisessa
Ihminen ja teknologia
• Vapaa-ajan sovellukset ja harrastukset
Integrointi:
• 8. lk matematiikka: suoran yhtälö, suoraan ja kääntäen
verrannollisuus, kuvaajien piirtäminen, suurelaskenta
• Tekninen työ
73
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
9. Vuosiluokka
Tavoitteet
Sisällöt
Aihekokonaisuudet ja integrointi
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta
• Uusiutuvat energiavarat lämmön tuottamisessa
Lämpö
Oppilas
• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja
varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä
• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten
lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä
kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla
• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja
lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja
selittäessään ympäristössään tapahtuvia
lämpöilmiöitä
Lämpö
• Kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja
jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen
tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla
• Lämmön siirtyminen
• Lämpö ja lämpötila sekä lämpötila-asteikot
• Lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset
• Energian säilyminen ja huononeminen fysikaalisissa
prosesseissa
• Lämpö energiamuotona
Sähkö
• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden
turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet ja
laskea sähkölaitteiden käyttökustannuksia
• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden
suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen
sähkövirran suuruuteen
• osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja
käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina
• tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia,
• tuntee muuntajan toiminnan
• osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa
sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja
haittoja
Luonnon rakenteet
Oppilas
• tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy
erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista
• osaa suojautua säteilyltä
• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita
alkeishiukkasista galakseihin
• osaa luonnehtia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden
avulla
Sähkö
• Kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat
• Tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden
ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä
elämässä ja tekniikassa
• Sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian
siirrossa sekä sähkön käyttö kotona.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta
• Sähkön tuottaminen Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Viestintä ja mediataito
• Sähkön merkitys viestinnässä
Ihminen ja teknologia
• Sähkön merkitys teknologiassa
Integrointi:
• Tekninen työ
• Vierailu Merikosken voimalaitoksella
Luonnon rakenteet
• Luonnon rakenteet ja mittasuhteet
• Rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä
energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien
välisissä prosesseissa
• Radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio
• Ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon
• Säteilyltä suojautuminen
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta
• Ydinenergian turvallinen käyttö
Ihminen ja teknologia
• Energia- ja ympäristöongelmat
74
Turvallisuus ja liikenne
• Kylmältä suojautuminen
Integrointi:
• Biologia 9. Lk: kylmän vaikutukset
• Maantieto 9. Lk: Pohjolan ilmasto
• Vierailu lämpövoimalaan
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Aihekokonaisuudet yhteisesti kaikille luokka-asteille
Ihmisenä kasvaminen
•
•
•
opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen.
toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja.
oikeudenmukainen käyttäytyminen ja eettisyys
Viestintä ja mediataito
•
osallistuva viestintä (ryhmätyöt, esitelmät, taulukot ja graafiset esitykset, työselostukset, tutkielmat,
tiedonhaku)
Turvallisuus ja liikenne
•
oikeiden ja turvallisten työtapojen omaksuminen
Ihminen ja teknologia
•
•
fysiikassa ja kemiassa käytettävien laitteiden oikean käytön opettelu
tietoteknisten laitteiden käytön opettelu
75
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
LIITE 3: Esimerkki peruskoulun matematiikan OPSista (Oulu)
MATEMATIIKKA
Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen
ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.
Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa, ja sen tulee ohjata oppilasta
löytämään asioita ja asiayhteyksiä sekä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Matematiikan merkitys on
nähtävä laajasti − se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista
toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja
matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä
yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään.
Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai
toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan
oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan.
Matematiikka on kokonaisuus. Sisältöjä ja tavoitteita on siksi hankalaa pirstaloida tarkasti eri vuosiluokille.
Aikaisemmin opitut asiat on hallittava koko ajan uusia opiskeltaessa. Viimeisillä vuosiluokilla pienetkin
puutteet (esim. huono kertotaulun hallinta) estävät uusien asioiden oppimisen.
Oppilailla tulisi olla koko ajan mahdollisuus korjata näitä puutteita. Tämä voidaan toteuttaa erityisopettajan
tuella, antamalla tukiopetusta ja jakamalla opetusryhmiä pienempiin osiin.
Oikeanlainen opiskeluympäristö tukee ja edistää oppimista. Myös matematiikan opiskelu tarvitsee
aineluokkia, joissa on riittävästi matematiikan tarvitsemaa havainto- ja demonstraatiomateriaalia
toiminnalliseen opiskeluun. Tällöin myös tukimateriaali olisi helposti saatavilla. Luokkiin tarvitaan myös
tietokoneita, jotta tarjolla olevia verkko-oppimisympäristöjä ja materiaaleja päästään hyödyntämään.
Työtavoista
Opetuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman monipuolisia työtapoja. Työtapojen valinnassa otetaan
huomioon:
• ops:n perusteiden tavoitteet
• ops:n perusteissa esitetyt ajattelun taitojen ja menetelmien keskeiset sisällöt
• oppilaat (esim. kehitysvaihe, erilaisuus, luokkayhteisö)
• oppilaskeskeisyys ja toiminnallisuus
• tarkoituksenmukaisuus opiskeltavan asian kannalta
• oppimateriaalin tarjoamat mahdollisuudet
•
Työtapoina voivat olla esim.
• opettajajohtoinen kyselevä opetus
• ongelmakeskeinen opetus
• itsenäinen opiskelu
• mallintaminen
• tietokoneavusteinen opetus
• työpistetyöskentely
• toiminnallinen lähestymistapa
• yhteistoiminnallinen työtapa
• projektityöt
• urakkatyöskentely
• pelit ja leikit
76
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Arviointi
Arviointipalautteen tehtävänä on tukea oppilaan oppimisprosessin edistymistä ja omien kykyjen ja taitojen
tunnistamista. Monipuolisiin menetelmiin perustuva oppilasarviointi antaa myös opettajalle palautetta
tavoitteiden toteutumisesta sekä aineistoa oman työn arviointiin.
Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa arviointi jaetaan kahteen eri osaan: arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin. Näillä arvioinnin muodoilla on erilaiset tehtävät.
Opintojen aikainen arviointi perustuu oppilaan omaan oppimis- ja kasvamisprosessiin. Sen tulee tukea ja
ohjata oppilasta myönteisellä tavalla koulun perustehtävien ja opetussuunnitelman suunnassa. Sen tulee
perustua monipuoliseen näyttöön. Tämä tarkoittaa, että oppilaan arvioinnin ei tule jäädä pelkästään kirjallisten koetulosten varaan.
Oppimista arvioidaan mm. seuraavilla tavoilla:
• Eksakti arviointi: summatiiviset kokeet ja testit, projektit, tutkimustehtävät, opinnäytetyöt
• Vapaamuotoinen arviointi: tuntityöskentely, kotitehtävien seuranta
• Itsearviointi
Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan käyttäytyminen ja asenne opiskeluun sekä harrastuneisuus.
Oppilaalle annetaan palautetta numeroarvioinnin lisäksi sanallisesti. Arviointi on jatkuvaa: oppiminen vaatii
riittävän usein saatua palautetta, myös aikaisemmin opittuja asioiden hallinta varmistetaan riittävän usein.
Arvioinnissa on otettava huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii
yhteistyössä toisten kanssa. Arvioinnin lähtökohtana ovat 3-5-vuosiluokilla opetussuunnitelman perusteiden
hyvän osaamisen kuvaukset ja vuosiluokilla 6-9 opetussuunnitelman perusteiden päättöarvioinnin kriteerit
arvosanalle 8.
Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetukselle asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa
perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8–9.
Oppilaan arviointia tukeva kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta kattaa kuitenkin jokaisen oppiaineen koko
edeltävän jakson. Siksi se on laadittu juuri tuntijaon nivelkohtaan. Päättöarviointia koskevat kriteerit koskevat siis matematiikassa vuosiluokkia 6-9. Niiden arvioinnissa on huomioitava päättöarvosanaan vaikuttava
hyvä osaaminen ja niiden osaamiseen tule päättöarvosanan perustua.
3. – 5. luokka
Vuosiluokkien 3−5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen,
matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten
varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen
pohjaksi.
Matematiikan opetus etenee systemaattisesti ja luo kestävän pohjan matematiikan käsitteiden ja rakenteiden
omaksumiselle. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan kokemukset ja ajattelumallit. Tutkien ja havainnoiden
edetään matematiikan käsitteiden muodostamiseen, ymmärtämiseen ja käyttämiseen.
Virikkeellisestä opiskeluympäristöstä havainnoidaan ilmiöitä, joista opitaan löytämään yhtäläisyyksiä ja
eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita. Samalla opitaan esittämään kysymyksiä ja päätelmiä
77
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
havaintojen pohjalta. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös se, että oppilas oppii perustelemaan
toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille.
Hyvä peruslaskutaito on edellytys matematiikan opiskelulle ja matemaattisten ongelmien ratkaisulle.
Oppilasta ohjataan työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti.
Keskeiset tavoitteet
Oppilas oppii
• tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä
• käyttämään matemaattisia käsitteitä
• peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
• löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita
• perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille
• esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta
• käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita
• keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä.
78
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
3. vuosiluokka
Luvut ja laskutoimitukset
Algebra ja funktiot
Tietojen käsittely, tilastot ja
todennäköisyys
Geometria
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Lukualue 0 – 10000
Kellonajat
Lukujen luokittelua,
järjestämistä,
Yhteen- ja
vähennyslaskut: algoritmit,
muistinumerot,
lainaaminen
Kerto- ja jakolaskut:
kertotaulut 2 – 9,
kertolaskun algoritmi,
jakolaskuja päässä
Laskujärjestys
Murtoluvut: käsite,
suuruusvertailua
Tulosten arviointi,
tarkistaminen ja
pyöristäminen
Negatiivisen
kokonaisluvun käsitteen
pohjustaminen
(lämpömittari)
Yhdenmuotoisuus,
Säännönmukaisuuksia •
•
Tietojen etsiminen,
suurennokset ja
kerääminen, tallentaminen
lukujonojen tulkintaa
pienennökset
ja esittäminen
ja kirjoittamista
•
Peilaus, symmetria,
•
Yksinkertaisten
•
Yhtälöiden ja
yhtenevyys
taulukoiden
ja
epäyhtälöiden ratkaisujen
diagrammien lukeminen
etsimistä päättelemällä
•
Erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja
•
Lausekkeen käsite,
luokittelu, monikulmion
yksinkertaisten lausekpiiri
keiden kirjoittaminen
•
Kappaleiden geometristen ominaisuuksien
tutkiminen
•
Mittaamisen
periaatteen vahvistaminen
•
Mittayksiköiden
käyttöä, vertailua ja
muuntamista
•
Mittaustuloksen
arviointia ja mittauksen
tarkistaminen
•
•
79
Aihekokonaisuudet
(esimerkkejä)
Viestintä ja mediataito
• kertolaskumalleja
• kymmenjärjestelmämalleja
piirrosohjelmalla
Vastuu ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta
• tilastojen tulkintaa ja keräämistä (esim. roskaaminen
tietyllä alueella)
Turvallisuus ja liikenne
•
tietojen keräämistä,
taulukoiden sekä
diagrammien laadintaa
liikenneasioista
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
4. vuosiluokka
Luvut ja laskutoimitukset
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Lukualue 0 – 100000
Kellonajat,
tutustuminen 60-järjestelmään
Kertolasku: 2numeroinen kertoja
Jakolaskut:
jakokulma, 1-numeroinen
jakaja
Lukujen luokittelua,
järjestämistä
Laskujärjestys,
lausekkeiden kirjoittaminen, sulkeiden käyttö
Murtoluvut: samannimisten murtolukujen
yhteen ja vähennyslasku
Desimaaliluvut:
käsite, suuruusvertailuja,
yhteys murtolukuihin
Tulosten arviointi,
tarkistaminen ja
pyöristäminen
Algebra ja funktiot
•
Säännönmukaisuuksia
, suhteita ja riippuvuuksia
käytännön esimerkein
•
Yhtälöiden ja
epäyhtälöiden ratkaisujen
etsimistä päättelemällä
•
Yksinkertaisten
lausekkeiden tulkintaa ja
kirjoittamista
•
Lukujonojen tulkintaa
ja kirjoittamista
Geometria
Tietojen käsittely, tilastot ja
todennäköisyys
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tasokuvioita:
tunnistus, piirtäminen,
nimitykset, luokittelu
Monikulmioiden
pinta-aloja
Peilaus, symmetria,
yhtenevyys
Yhdensuuntaiset ja
kohtisuorat suorat
Kulman mitta ja
kulmien luokittelu
Mittaamisen
periaatteen vahvistaminen
Mittaustuloksen
arviointia ja mittauksen
tarkistaminen
Yhdensuuntaiset ja
kohtisuorat suorat
80
Tietojen etsiminen,
kerääminen, tallentaminen
ja esittäminen
•
Yksinkertaisten
taulukoiden ja
diagrammien lukeminen
Aihekokonaisuudet
(esimerkkejä)
Vastuu ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta
• tilastojen tulkintaa ja keräämistä ympäristöön
liittyvästä aiheesta
Viestintä ja mediataito
• diagrammien laatimista
taulukkolaskennalla
Turvallisuus ja liikenne
•
tietojen keräämistä,
taulukoiden ja
diagrammien laadintaa
liikenneasioista
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
5. vuosiluokka
Luvut ja laskutoimitukset
•
•
•
•
•
•
•
Algebra ja funktiot
Lukualue (yli
•
Säännönmukaisuuksia
100000)
, suhteita ja riippuvuuksia
käytännön esimerkein
Kerto- ja jakolasku:
•
Yhtälöiden ja
2-numeroinen jakaja.
epäyhtälöiden
ratkaisujen
Lukujen luokittelua,
etsimistä päättelemällä
järjestämistä,
Lukujonojen tulkintaa
Säännönmukaisuuksia •
ja kirjoittamista
Murtoluvut: laventaminen ja supistaminen,
erinimisten murtolukujen
yhteen- ja vähennyslasku,
kertominen ja jakaminen
luonnollisilla luvuilla
Murtoluvun,
desimaaliluvun ja
prosenttiluvun käsitteet ja
niiden väliset yhteydet
Tulosten arviointi,
tarkistaminen ja
pyöristäminen
Geometria
Tietojen käsittely, tilastot ja
todennäköisyys
•
•
•
•
•
•
•
•
Yhdenmuotoisuus,
suurennokset ja
pienennökset ja mittakaava
Ympyrä ja sen osia
Kulman mittaaminen
ja kulmien luokittelu
Kolmion ja
nelikulmion kulmien
summa
Mittayksiköiden
käyttöä, vertailua ja
muuntamista
Mittaamisen
periaatteen vahvistaminen
Mittaustuloksen
arviointia ja mittauksen
tarkistaminen
•
•
•
•
•
Tietojen etsiminen,
kerääminen, tallentaminen
ja esittäminen
Koordinaatiston I
neljännes
Yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien
lukeminen
Keskiarvon käsite ja
laskeminen
Tietojen luokittelu ja
järjestäminen, tyyppiarvon
ja mediaanin käsitteiden
pohjustaminen
Esimerkkejä
todennäköisyydestä
Aihekokonaisuudet
(esimerkkejä)
Kulttuuri-identiteetti ja
kansainvälisyys
• tilastotulkintoja erilaisten
maiden elinoloista
Viestintä ja mediataito
• diagrammien laatimista
taulukkolaskennalla,
esimerkiksi ilman
koostumus (kemia)
Osallistuva kansalaisuus ja
yrittäjyys
• leirikoulujen rahoituksen
seurantaa ja diagram-mien
laadintaa esim. taulukkolaskentaohjelmalla
Turvallisuus ja liikenne
tietojen keräämistä, taulukoiden ja diagrammien
laadintaa liikenneasioista
(fysiikka)
81
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
6. – 9. luokka
Vuosiluokkien 6−9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja
riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien
mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen
ilmaisun harjoitteleminen.
Tavoitteena on herättää myönteinen asenne ja kiinnostus matematiikkaa kohtaan. Yhteiskunnassa ja jatkoopinnoissa tarvittavien perustaitojen lisäksi oppilas osaa käyttää ja ymmärtää matematiikan käsitteitä,
sääntöjä ja menetelmiä loogisesti ja luovasti erilaisten ongelmien ja tehtävien ratkaisuun.
Opetuksessa käytetään sellaisia menetelmiä ja työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista siten,
että oppilas harjaantuu esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella sekä näkemään
säännönmukaisuuksia. Opiskeluympäristö rakennetaan sellaiseksi, että se motivoi työskentelemään
keskittyneesti,
mahdollistaa
monipuolisen
tiedonhankinnan,
kannustaa
soveltamaan
erilaisia
ajatteluprosesseja ja kehittää vuorovaikutustaitoja.
Opettaja valitsee menetelmät ja työtavat, jotka antavat mahdollisuuden ikäkaudelle ominaiseen luovaan
toimintaan sekä tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista. Oppimisprosessiin kuuluu se, että oppilas ottaa
vastuuta omasta oppimisesta ja sen arvioinnista sekä harjoittelee antamaan ja vastaanottamaan palautetta.
Opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilölliset erot.
Keskeiset tavoitteet
Oppilas oppii
•
•
•
•
•
•
•
•
ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja
reaalimaailman välisiä yhteyksiä
laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
loogista ja luovaa ajattelua
soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedon hankintaan
ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään
esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
näkemään säännönmukaisuuksia
työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.
Aihekokonaisuudet
Matematiikka tarjoaa työvälineen sekä keinoja kaikkien aihekokonaisuuksien käsittelyyn.
Vuosiluokittain on lueteltu esimerkkejä aihekokonaisuuksista. Näistä voi jokainen koulu valita
vahvuuksiensa mukaan itselleen sopivat painotukset sekä lisätä ja keksiä uusia.
83
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
6. vuosiluokka
Luvut ja laskutoimitukset
Algebra ja funktiot
Todennäköisyys ja tilastot
Geometria
•
•
•
•
•
•
•
Peruslaskutoimitusten •
Yhtälöiden ja
varmentaminen, laskuepäyhtälöiden ratkaisujen
lausekkeiden
etsimistä päättelemällä,
kirjoittaminen
yhtälön ratkaisun periaate
Aikalaskut, aikaväli
•
Lukuparin
esittäminen
Murtolukulaskujen
koordinaatistossa
varmentaminen
Kertominen ja
jakaminen
desimaaliluvuilla
Prosenttilaskut:
prosenttiluvun,
prosenttiarvon ja
muutosprosentin
laskeminen
Pyöristäminen ja
arviointi sekä laskimen
käyttö
Suhde
•
•
•
•
•
•
Kolmioihin ja neli•
Tietojen kerääminen,
kulmioihin liittyviä
muuntaminen ja
käsitteitä
esittäminen
käyttökelpoisessa
Säännölliset
muodossa
monikulmiot
Diagrammien tulkinta
Tasokuvioiden piirin •
Keskiarvon
ja monikulmioiden pinta- •
määrittäminen
alan laskeminen
Suorakulmaisen
särmiön piirtäminen, sen
tilavuuden ja pinta-alan
pohjustaminen myös
mittaamalla
Mittayksiköt ja niiden
muunnokset
Yhdenmuotoisuus ja
yhtenevyys, mittakaava
84
Aihekokonaisuudet
(esimerkkejä)
Viestintä ja mediataito
• diagrammien laatimista
taulukkolaskennalla
(esim. maapallon
energiavaroista ja sähkön
tuotantotavoista)
Osallistuva kansalaisuus ja
yrittäjyys
• leirikoulujen rahoituksen
seurantaa ja diagram-mien
laadintaa esim. taulukkolaskentaohjelmalla
Turvallisuus ja liikenne
• tietojen keräämistä,
taulukoiden ja
diagrammien laadintaa
liikenneasioista
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
7. vuosiluokka
Luvut ja laskutoimitukset
Algebra ja funktiot
Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)
Geometria
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Lukujoukot
Vastaluku, itseisarvo, käänteisluku
Peruslaskutoimitukset
kokonais-, murto- ja desimaaliluvuilla myös negatiivisilla
luvuilla
Luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä
Lausekkeiden sieventäminen
Suhde
Potenssi, eksponenttina
kokonaisluku
Juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella
Arviointi ja mittaaminen,
merkitsevät numerot
Pyöristyssäännöt
•
•
•
•
•
•
•
Muuttujakäsite
Lauseke ja sen sieventäminen
Lausekkeen arvon
laskeminen
Potenssilauseke ja sen
sieventäminen
Polynomin käsite, polynomien yhteen- ja vähennyslasku,
polynomin kertominen vakiolla
Lineaarisen yhtälön
ratkaiseminen
Lukujonojen tutkimista
•
•
•
•
•
•
•
Tasokuvioihin liittyviä
käsitteitä ja osia
Tasokuvioiden piirin ja
pinta-alan laskeminen
Kappaleiden nimeäminen ja
luokittelu ja piirtäminen
Geometrista piirtämistä
Yhtenevyyskuvauksia:
peilaukset, kierto ja siirto tasossa
Kulmien sekä kolmion ja
ympyrän välisiä yhteyksiä
Koordinaatisto
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
• eri maiden mittajärjestelmiä
Viestintä ja mediataito
• projektitöiden kirjoittaminen
tekstinkäsittelyohjelmalla
• taulukkolaskenta ja diagrammien
piirtäminen
• tietojen haku internetistä
• kuvaajien piirtäminen
matemaattisilla ohjelmilla
• geometrinen piirtäminen
matemaattisilla ohjelmilla
Ihmisenä kasvaminen
• esim. tupakoitsijan menojen
laskeminen
Osallistuva kansalaisuus ja
yrittäjyys
• kaupankäyntiin, postiin ja
matkustamiseen liittyvä laskenta
ja/tai projektityöt
Turvallisuus ja liikenne
• mopoilijan/autoilijan kulujen
laskenta
85
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
8. vuosiluokka
Luvut ja laskutoimitukset
Algebra ja funktiot
Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)
Geometria
•
•
Prosenttilaskut
Suhde ja verrannollisuus
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Potenssilauseke ja sen
sieventäminen
Polynomit: kertaus,
polynomien kerto- ja jakolasku
Yhtälöiden ratkaiseminen
Riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien
avulla
Suoraan ja kääntäen verrannollisuus
Verranto
Vaillinaisen toisen asteen
yhtälön ratkaiseminen
Funktion arvon laskeminen
Funktion kuvaajan
piirtäminen ja tulkinta
Suoran yhtälö kuvaajasta
•
•
•
•
•
Yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys, mittakaava
Pythagoraan lause
Trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen
Ympyrägeometriaa
Kappaleen tilavuuden ja
pinta-alan laskeminen
Viestintä ja mediataito
• projektitöiden kirjoittaminen
tekstinkäsittelyohjelmalla
• taulukkolaskenta ja diagrammien
piirtäminen
• tietojen, mm. tilastojen, haku
Internetistä
• kuvaajien piirtäminen matemaattisilla ohjelmilla
• geometrinen piirtäminen
matemaattisilla ohjelmilla
Osallistuva kansalaisuus ja
yrittäjyys
• kaupankäyntiin liittyvä
prosenttilaskenta
• korkolaskenta ja laina-asiat
• geometrian soveltaminen
arkielämään
86
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
9. vuosiluokka
Algebra ja funktiot
Todennäköisyys ja tilastot
Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)
Geometria
•
•
•
•
•
Yhtälö, epäyhtälö,
määrittely- ja ratkaisujoukko
Yhtälöpari ja sen
ratkaiseminen algebrallisesti ja
graafisesti
Sanallisten tehtävien
ratkaiseminen yhtälöparin avulla
Funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta,
suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen
Lineaarinen funktio
•
•
Ympyrägeometriaa
Kappaleen tilavuuden ja
pinta-alan laskeminen
•
•
•
•
•
•
Todennäköisyyden käsite
Frekvenssi ja suhteellinen
frekvenssi
Keskiarvon, tyyppiarvon ja
mediaanin määrittäminen
Hajonnan käsite
Diagrammien tulkinta
Tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen
käyttökelpoisessa muodossa
Viestintä ja mediataito
• projektitöiden kirjoittaminen
tekstinkäsittelyohjelmalla
• tilastollisten tunnuslukujen
määrittäminen taulukkolaskentaohjelmalla, diagrammien
piirtäminen
• tietojen, mm. tilastojen, haku
Internetistä
• kuvaajien piirtäminen
matemaattisilla ohjelmilla
Osallistuva kansalaisuus ja
yrittäjyys
• talousarvion laatiminen
taulukkolaskentaohjelmalla
• geometrian soveltaminen
käytännön elämään
Vastuu ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta
• radioaktiivinen hajoaminen ja
sen seuraukset
87
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
LIITE 4: Esimerkki peruskoulun matematiikan, fysiikan ja kemian OPSista (Vantaa)
Arviointi
Arviointi perustuu perusopetuksen opetuskokeilussa lv. 2003–2004 noudatettaviin opetus-suunnitelman
perusteisiin vuosiluokille 3– 9.
Luvussa 7 säädetään oppilaan arvioinnista. Arvioinnin osa-alueita ovat arviointi opintojen aikana, oppilaan
itsearviointi, kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta, todistukset ja päättöarviointi.
Arvioinnista ja sen muodoista päätetään koulukohtaisesti, kuitenkin tuntijaon nivelkohdissa on annettava
ainekohtainen arviointi. Lukuvuoden päättyessä oppilaalle on annettava lukuvuositodistus. Oppilaalle on
säädetyissä tapauksissa (koulun vaihto, perusopetuksesta eroaminen, oppivelvollisuuden suorittamatta
jättäminen) annettava erotodistus.
ALUEOPS: MATEMATIIKKA
Matematiikan alueellisen opetussuunnitelman osalta yleiset nivelkohdat ovat 2. luokka, 6. luokka ja 9.
luokka. 6. luokka nivelkohtana on tarkoituksenmukainen, koska suurin osa Martinlaakson alueen oppilaista
vaihtaa tällöin koulua.
1 - 9 LUOKKIEN YLEISTAVOITTEET:
- Matematiikan opiskelun tavoitteena on harjaannuttaa oppilaita johdonmukaiseen
ja täsmälliseen ajatteluun sekä asioiden esittämiseen.
- Matematiikan opetuksen tulisi ohjata oppilasta esittämään kysymyksiä ja
päätelmiä havaintojen pohjalta.
- Opiskelun tulisi kasvattaa myönteistä asennoitumista matematiikkaa, ajattelua
sekä yleensä älyllistä ponnistelua kohtaan, joka johtaisi omaan oivallukseen.
- Opetuksen tulisi tarjota mahdollisuus liittää matematiikan kokemuksia
arkipäivän tilanteisiin ja päinvastoin, erilasia välineitä käyttäen.
3 – 6 LUOKAN TAVOITTEET:
Oppilas
- oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
- oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia ja syyseuraussuhteita
- oppii käyttämään ja soveltamaan oppimiaan matemaattisia käsitteitä sekä
käyttämään sääntöjä
3. LUOKAN SISÄLLÖT:
Luvut ja laskutoimitukset
- luvut 0-10000
- lukujen luokittelu
- lukujono
- allekkainlaskussa kahden nollan yli lainaaminen
- kertolasku 0-10
- kertolasku allekkain
- jakolasku
- murtolukujen vertailu
- desimaaliluvun käsite
88
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
- murtoluku ja desimaaliluku lukusuoralla
- pyöristäminen tasakymmeniksi
Algebra
- yksinkertaiset lausekkeet
- yksinkertainen laskujärjestys
- yhtälön ratkaisu päättelemällä
Mittaaminen
- mittayksiköiden muunnoksia
Geometria
- yhdensuuntaiset ja toisiaan kohtisuorasti leikkaavat suorat
- nelikulmioiden luokittelu
- monikulmion piirin laskeminen
- yksinkertaisia mittayksiköiden muunnoksia
Tietojenkäsittely ja tilastot
- pylväsdiagrammi
- tietojen etsimistä ja esittämistä
4. LUOKAN SISÄLLÖT:
Luvut ja laskutoimitukset
- luvut 0-100000
- yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua päässä ja allekkain algoritmina,
myös desimaaliluvuilla
- yksinumeroinen jakaja jakolaskussa
- samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua
- murtoluvut mittayksiköissä
- murtoluvun ja desimaaliluvun yhteys
- pyöristäminen sadoiksi ja tuhansiksi
- sulkeiden käyttö
- negatiivinen kokonaisluku käsitteenä
Algebra
- yhdistetyt laskutoimitukset ja laskujärjestys (sulkeet)
- yhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen päättelemällä
Mittaaminen
- ajan yksiköt
Geometria
- kulmien ja kolmioiden luokittelu
- suoran suhteen peilaaminen
- avaruudellinen hahmottaminen
Tietojenkäsittely ja tilastot
- pylväs- ja viivadiagrammi
- tietojen etsimistä ja esittämistä
5. LUOKAN SISÄLLÖT:
Luvut ja laskutoimitukset
- peruslaskutoimituksia päässä ja allekkain
- saman- ja erimerkkisten yhteen- ja vähennyslaskua
- jakolaskua kaksinumeroisella jakajalla
89
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
- desimaalilukujen laskutoimituksia
- erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua
- murtolukujen supistaminen ja laventaminen
Algebra
- lukujonot ja jaollisuus
- puuttuvan luvun löytäminen yhtälöön
Mittaaminen
- mittayksiköt ja niiden muunnokset
Geometria
- koordinaatisto
- kulman mittaaminen ja piirtäminen astemitan avulla
- ympyrän piirtäminen ja sen osien nimeäminen
- pinta-alan yksiköt
- kolmion ja nelikulmion pinta-alan laskeminen
Tietojen käsittely ja tilastot
- keskiarvo
- diagrammeja
- tietojen etsimistä ja esittämistä
6. LUOKAN SISÄLLÖT:
Luvut ja laskutoimitukset
- kokonaislukujen yhteenlasku ja vähennyslasku, vain positiivinen vähentäjä
- lukukäsitteen syventäminen ja tuntemattoman löytäminen
- desimaalilukujen laskutoimitukset
- murtoluvun ja desimaaliluvun yhteys
- murtoluvun kertominen murtoluvulla
- murtoluvun supistaminen ja laventaminen
- osan laskeminen luvusta
- prosenttiluvun käsite
- laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkastaminen ja pyöristäminen
Mittaaminen
- mittayksiköt ja niiden muunnokset
Algebra
- yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaiseminen päättelemällä
- lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen
Geometria
- monikulmioiden ja ympyrän osien tunnistaminen
- kolmion ja nelikulmion pinta-alan laskeminen ja soveltaminen
- laatikon ja suorakulmaisen särmiön piirtäminen
- tilavuuden käsite ja tilavuuden yksiköt ja niiden laskeminen
Tietojen käsittely ja tilastot
- tietojen etsimistä ja esittämistä
- pylväs-(sektori-), viiva- ja ympyrädiagrammi
Arviointitavat:
diagnostinen, formatiivinen, summatiivinen ja autenttinen (jatkuva).
90
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Päättöarviointi:
Arvioinnissa lasketaan painotettu keskiarvo vuosiluokkien 7 - 9 kursseista.
Kurssien painoarvot ovat seuraavat:
Lukuja ja laskutoimituksia ( 7. lk ) 1
Geometria 1 ( 7. lk ) 1
Tilastot ja todennäköisyys ja algebra I ( 7. lk ) 1
Prosenttilaskentaa ja potenssioppia ( 8. lk ) 2
Polynomeja ja yhtälöitä ( 8. lk ) 2
Geometria 2 ( 8. lk ) 3
Geometria 3 ( 9. lk ) 3
Kirjainlaskentaa ( 9. lk ) 3
Koontaa ja syventämistä ( 9. lk ) 4
Valmennusta jatko-opintoihin ( 9. lk ) 2
HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT
Hyvän osaamisen kriteerit nivelkohdissa 2. luokka, 5. luokka ja päättöarviointi
(9 lk) ovat nähtävissä valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa.
Hyvän osaamisen kriteerit 6.luokan päättyessä:
Luvut ja laskutoimitukset
- hallitsee peruslaskutoimitukset luonnollisilla luvuilla
- hallitsee peruslaskutoimitukset desimaaliluvuilla
- sisäistää murto- ja desimaalilukujen yhteyden sekä murtolukujen supistamisen
ja laventamisen
- hallitsee murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskut
- hallitsee murtoluvun kertomisen ja jakamisen luonnollisilla luvuilla
- ymmärtää prosenttiluvun käsitteen
- osaa arvioida, tarkistaa ja pyöristää laskutoimitusten tuloksia
Mittaaminen
- hallitsee mittayksiköt ja niiden muunnokset
Algebra
- osaa ratkaista yhtälöt ja epäyhtälöt päättelemällä
- osaa tulkita ja kirjoittaa lukujonoja
Geometria
- tunnistaa monikulmioiden ja ympyrän osia
- osaa laskea kolmion ja nelikulmion pinta-alan
- tilavuuden käsite
- hallitsee suorakulmaisen särmiön piirtämisen ja sen tilavuuden laskemisen
Tietojen käsittely ja tilastot
- osaa etsiä ja esittää tietoa erilaisina diagrammeina
OPPIMISJÄRJESTELYT JA TYÖTAVAT
- Menetelmien tulee tukea oppimista ja ohjata oppilasta tiedostamaan oma
oppimisensa ja havaitsemaan, että voi itse vaikuttaa onnistumiseensa
- Opettaja ohjaa oppimista
- Opiskelu on konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista
91
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
sekä luovaa toimintaa
- Opiskelu toteutetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mutta
silti jokainen oppilas on tiedonhankkija ja –käsittelijä, joka itse rakentaa
omaa ymmärrystään
- Opetuksen lähtökohtana on oppilaan elinympäristöön liittyvät ilmiöt,
tapahtumat ja kokemukset
- Opetuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna tieto- ja
viestintätekniikkaa. Opetuksen tueksi voidaan hakea tietoa internetistä,
hyödyntää tietokoneen valmiita ohjelmia tai pelata tietokoneeseen asennettuja
matematiikkapelejä.
- Leikki kuuluu osana opetukseen
- Käytetään toiminnallisia työtapoja
- Vahvistetaan erilaisia oppimis- ja työskentelytaitoja
- Oppimis- ja työskentelytaitoja harjoitetaan ikäkaudelle ominaisella tavalla
tavoitteita noudattaen
- Huomioidaan oppilaat yksilöinä sekä taustansa, kehityksensä että
oppimistyylin mukaan
1 - 9 LUOKKIEN YLEISTAVOITTEET:
- Matematiikan opiskelun tavoitteena on harjaannuttaa oppilaita johdonmukaiseen ja täsmälliseen
ajatteluun sekä asioiden esittämiseen.
- Matematiikan opetuksen tulisi ohjata oppilasta esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen
pohjalta.
- Opiskelun tulisi kasvattaa myönteistä asennoitumista matematiikkaa, ajattelua sekä yleensä älyllistä
ponnistelua kohtaan, joka johtaisi omaan oivallukseen.
- Opetuksen tulisi tarjota mahdollisuus liittää matematiikan kokemuksia arkipäivän tilanteisiin ja
päinvastoin, erilasia välineitä käyttäen.
7 – 9 LUOKAN TAVOITTEET:
Oppilas oppii
- ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja
reaalimaailman välisiä yhteyksiä
- laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
- loogista ja luovaa ajattelua
- soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedon hankintaan
- ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään
- esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
- näkemään säännönmukaisuuksia
7. LUOKAN SISÄLLÖT:
Lukujen ominaisuuksia ja laskutoimituksia (7. lk)
- laskutoimitukset kokonais-, desimaali- ja murtoluvuilla
- laskimen käyttö, tuloksen arviointi sekä tuloksen ilmoittaminen järkevällä tarkkuudella
Potenssit ja neliöjuuri (7. lk)
- kirjaimet matematiikassa
- potenssikäsite ja luvun kymmenpotenssimuoto
- potenssilausekkeita
polynomin käsite ja samanmuotoisten termien yhdistäminen
- neliöjuuri ja reaaliluvut
92
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Geometria 1 (7. lk)
- koordinaatiston käyttö
- geometrian peruskäsitteitä, esim. kulmat, monikulmiot
- geokolmion ja harpin käyttö piirtämistehtävissä
- peilaus ja symmetria (mittayksikköjä, pinta-aloja ja tilavuuksia käsitellään myös mittauskurssilla)
Polynomit (8.lk)
- polynomin arvo
- yhteen- ja vähennyslasku
- kerto- ja jakolasku
Yhtälöt (8.lk)
- peruskäsitteet
- yhtälön ratkaiseminen
- toisen asteen yhtälöt
- epäyhtälö
- suhde ja verranto
Geometria 2 (8.lk)
- monikulmion (suorakulmio ja neliö, suunnikas, kolmio ja puolisuunnikas) piiri ja pinta-ala
- Pythagoraan lause
- ympyrän kehän pituus ja pinta-ala
- ympyrän kaaren pituus ja sektorin pinta-ala
- yhdenmuotoisuus ja mittakaava
Prosentit ja todennäköisyys (9.lk)
- prosenttilaskennan perustapaukset
- muutos- ja vertailuprosentti
- korko
- promille
- prosenttilaskenta ja yhtälöt
- klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
- peräkkäiset tapahtumat
- vastatapahtuma
Funktio (9.lk)
- funktion käsite
- funktion arvon laskeminen
- suora
- paraabeli
- funktion ominaisuuksia
- verrannollisuus
Trigonometria ja avaruusgeometria (9.lk)
- trigonometriset funktiot
- sivun ja kulman ratkaiseminen
- trigonometrian sovelluksia
- tilavuusyksiköt
- avaruusgeometrian kappaleet
- avaruuskappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia
Yhtälöpari ja tilastot (9.lk)
- yhtälöpari
- yhtälöparin käyttö
- tilastojen peruskäsitteet
- luokittelu ja mallintaminen
93
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
ARVIOINTI
Yleistä arvioinnista:
Arvioinnin tulee olla yksilöllistä, totuudenmukaista, monipuolista ja jatkuvaa. Sen tehtävä on tukea oppilasta
muodostamaan realistinen kuva itsestään oppijana saamansa palautteen perusteella. Arvioinnilla
kannustetaan ja ohjataan opiskelua. Arvioinnin tehtävänä on antaa tietoa oppilaalle ja hänen huoltajilleen
opintojen edistymistä.
Edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman sekä oppilaan
mahdollisen opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman
tavoitteisiin. Osana arviointia on oppilaan oma itsearviointi.
Valtakunnalliset kokeet, matematiikkakilpailut yms. voivat vaikuttaa arviointiin korottavasti.
Arviointitavat:
diagnostinen, formatiivinen, summatiivinen ja autenttinen (jatkuva).
Päättöarviointi:
Arvioinnissa lasketaan painotettu keskiarvo vuosiluokkien 7 - 9 kursseista. Kurssien painoarvot ovat
seuraavat:
Lukujen ominaisuuksia ja laskutoimituksia (7. lk)
Potenssit ja neliöjuuri (7. lk)
Geometria 1 (7. lk)
Polynomit (8.lk)
Yhtälöt (8.lk)
Geometria 2 (8.lk)
Prosentit ja todennäköisyys (9.lk)
Funktio (9.lk)
Geometria 3 (9.lk)
Yhtälöpari ja tilastot (9.lk)
1
1
1
2
2
2
3
3
3
3
HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT
Hyvän osaamisen kriteerit nivelkohdissa 2.luokka, 5.luokka ja päättöarviointi (9.lk) ovat nähtävissä
valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa.
Hyvän osaamisen kriteerit 6.luokan päättyessä:
Luvut ja laskutoimitukset
- hallitsee peruslaskutoimitukset luonnollisilla luvuilla
- hallitsee peruslaskutoimitukset desimaaliluvuilla
- sisäistää murto- ja desimaalilukujen yhteyden sekä murtolukujen supistamisen ja laventamisen
- hallitsee murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskut
- hallitsee murtoluvun kertomisen ja jakamisen luonnollisilla luvuilla
- ymmärtää prosenttiluvun käsitteen
- osaa arvioida, tarkistaa ja pyöristää laskutoimitusten tuloksia
Mittaaminen
- hallitsee mittayksiköt ja niiden muunnokset
Algebra
- osaa ratkaista yhtälöt ja epäyhtälöt päättelemällä
- osaa tulkita ja kirjoittaa lukujonoja
94
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Geometria
- tunnistaa monikulmioiden ja ympyrän osia
- osaa laskea kolmion ja nelikulmion pinta-alan
- tilavuuden käsite
- hallitsee suorakulmaisen särmiön piirtämisen ja sen tilavuuden laskemisen
Tietojen käsittely ja tilastot
-
osaa etsiä ja esittää tietoa erilaisina diagrammeina
OPPIMISJÄRJESTELYT JA TYÖTAVAT
-
-
Menetelmien tulee tukea oppimista ja ohjata oppilasta tiedostamaan oma oppimisensa ja
havaitsemaan, että voi itse vaikuttaa onnistumiseensa
Opettaja ohjaa oppimista
Opiskelu on konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä luovaa toimintaa
Opiskelu toteutetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mutta silti jokainen oppilas on
tiedonhankkija ja –käsittelijä, joka itse rakentaa omaa ymmärrystään
Opetuksen lähtökohtana on oppilaan elinympäristöön liittyvät ilmiöt, tapahtumat ja kokemukset
Opetuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuksen
tueksi voidaan hakea tietoa internetistä, hyödyntää tietokoneen valmiita ohjelmia tai pelata
tietokoneeseen asennettuja matematiikkapelejä.
Leikki kuuluu osana opetukseen
Käytetään toiminnallisia työtapoja
Vahvistetaan erilaisia oppimis- ja työskentelytaitoja
Oppimis- ja työskentelytaitoja harjoitetaan ikäkaudelle ominaisella tavalla tavoitteita noudattaen
Huomioidaan oppilaat yksilöinä sekä taustansa, kehityksensä että oppimistyylin mukaan
FYSIIKKA JA KEMIA
Tavoitteet
Fysiikan ja kemian opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään luonnontieteiden
ja teknologian merkitys osana kulttuuria ja jokapäiväistä elämää. Opetus antaa oppilaalle
persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostumisen kannalta
välttämättömiä tietoja ja taitoja. Sen tarkoituksena on ohjata oppilas luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa.
Fysiikan opetuksen tavoitteena on myös saada oppilas ymmärtämään, miten teollinen tuotanto
ja yksilön toiminta vaikuttavat ympäristöömme.
Oppimisjärjestelyt ja työtavat
Fysiikan opetuksessa on keskeisenä kokeellinen lähestymistapa. Opetustilanteissa käytetään
oppilastöitä ja demonstraatioita, jotta oppilaissa heräisi mielenkiinto omakohtaiseen
havaitsevaan tiedonhankintaan. Opetustyön tukena käytetään myös omia mittauksia ja niiden
tulkintaa graafisen esityksen ja tietokoneohjelmien avulla.
Monipuolisilla työtavoilla pyritään antamaan oppilaalle valmiuksia maailmankuvan
muodostamiseksi ja mahdollisuuksia kehittää havaintokykyä, kätevyyttä, itsenäisyyttä, ongelmanratkaisukykyä ja yhteistyökykyä.
Arviointi
Fysiikassa arvioidaan fysiikan tietoja, niiden soveltamistaitoja ja oppilaan käsityksiä fysiikan
merkityksestä. Lisäksi arvioidaan tiedonkäsittelyn, kokeellisen työskentelyn sekä muiden
oppimista tukevien taitojen kehittymistä. Arvioinnissa otetaan mahdollisuuksien mukaan
huomioon myös oppilaan osoittamat asenteet ja arvot.
Päättöarvosana muodostuu kurssien arvosanoista niin, että sekä kemiassa että fysiikassa toisen
ja kolmannen kurssin arvosanat painottuvat kaksinkertaisina.
95
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
FYSIIKKA JA KEMIA 5-6 luokat
KESKEISET SISÄLLÖT
Energia ja sähkö
•
•
Erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä maapallon energiavarat
Lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sekä sähköturvallisuus
Tavoitteet
Oppilas
•
•
•
•
•
•
•
tutustuu käsitteeseen energia ja ymmärtää sen yhteyden työhön.
havaitsee, että lähes kaikki energia maapallolla on peräisin Auringosta. Energia ylläpitää
eliökuntaa ja varastoituu lisäksi veteen, maahan ja tuuleen. Samaa energiaa on myös fossiilisissa
polttoaineissa.
tietää, että on olemassa uusiutuvaa ja uusiutumatonta energiaa.
käsittää energiavarojen säästämisen merkityksen.
tuntee eri jännitelähteitä
osaa tehdä sähköön liittyviä kokeita.
osaa erilaisia taitoja ja työtapoja: kuunnella ohjeita, kysellä, havainnoida monipuolisesti, löytää
mitattavia ominaisuuksia, tulkita, luokitella, etsiä tietoa kriittisesti, tehdä johtopäätöksiä, raportoida
ja tehdä yksinkertaisia tutkimuksia, projekteja sekä soveltaa tietoaan.
Luokittelemme energiaa
Energiavarannot
Energian välitys ja siirto
Energian käyttö
Energiakaavioita
Energialähteitä
Maaöljy ja maakaasu
Kivihiili
Turve
Biomassa
Ydinenergia
Aurinko
Tuuli
Vesi
Rakennusten lämmittäminen
Lämmön kuljetus
Lämmön johtuminen
Lämmön säteily
Kodinkoneet ja sähkö
Pistotulpat
Pistorasiat
Sulakkeet
Ukkosenjohdatin
96
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Kulkuneuvoja
Liikenne ja ympäristö
Energiasäästöt
Kysymyksiä sähköstä?
Sähköinen vuorovaikutus
Kappaleen varaaminen
Sähkövaraus
- Sähkövarauksen syntyminen
- Varaus synnyttää vuorovaikutuksen
Salaman synty
Virtalähdeilmiö
- Jännite ja sähkövirta
- Erilaisia paristoja
- Akku
- Polkupyörän generaattori
- Aurinkopari virtalähteenä
Suljettu virtapiiri / Avoin virtapiiri
- Lampun ja pariston rakenne
- Kytkentöjä
- Kytkentäkaavioita
Johteet ja eristeet
Johtavuuden tutkiminen
Johde ja eriste
Sähköturvallisuus
- Sulake
- Sähkölaitteen suojaus
- Valaisin ja lampun vaihto
- Sähköisku
- Kodinkoneiden vaaratilanteita
Välineiden käytön harjoittelua
Luonnon rakenteet
•
•
Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä sekä liikettä kuvaavien
käsitteiden soveltaminen turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien ehkäisemisessä
Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas
Tavoitteet
Oppilas
• tutkii kokeellisesti vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia, kuten painovoima, kitka, veden- ja
ilmanvastus.
97
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
•
•
•
•
•
•
•
•
tutkii kokeellisesti, miten voima vaikuttaa ja muuttaa liikettä.
tutkii kokeellisesti tasapainoilmiöitä (esim. painopiste, kappaleen kaatuminen…)
soveltaa tietoa turvalliseen liikkumiseen sekä tapaturmien ja vaaratilanteiden ehkäisemiseen.
tutustuu Maan ja Kuun liikkeistä johtuviin ilmiöihin (vuorokausi, kuukaudet, Kuun vaiheet,
pimennykset, vuodenajat, vuosi).
tietää Aurinkokunnan perusrakenteen.
tutustuu tähtikuvioihin ja tietää, miten tehdään havaintoja tähtitaivaasta.
kehittyy luonnon tutkimisen taidoissa.
käyttää soveltuvin osin tietotekniikkaa opiskelussaan.
Sisällöt
Maan vetovoima
- vaa’an käyttö (punnitseminen)
Kitka
- vierimiskitka, liukumiskitka, lepokitka
- vähän / paljon kitkaa
- kitkan lisääminen / vähentäminen
- erilaiset pinnat / kappaleen tarvitsema voima (jousivaaka)
Liike- ja tasapainoilmiöt
-
kokeillaan erilaisia voimia liikkeen aikaansaamiseksi ja pysäyttämiseksi
tasapainokokeet vaa’an ja erilaisten esinepinojen avulla (painopisteen etsiminen)
ilmanvastus / vedenvastus
putoamisliike, heiluriliike
Maan liikkeet
- maapallon rata ja asento: vuorokausi, vuosi, vuodenajat
Kuun liikkeet
- Kuun vaiheet ja rata: kuukausi
-
Auringon ja Kuun pimennykset
Aurinkokuntamme – planeetat – Linnunrata
Välineiden käytön harjoittelua
Aineet ympärillämme
•
•
Ilman koostumus ja ilmakehä
Veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen.
98
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
•
•
Maaperästä saatavien aineiden luokittelua sekä aineiden erotusmenetelmiä
Elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen
käyttö.
Tavoitteet
Oppilas
•
•
•
•
•
•
tutustuu käsitteeseen aine ja sen eri ominaisuuksiin.
ymmärtää, että aine kiertää luonnossa.
osaa ohjatusti tehdä aineen ominaisuuksiin ja kiertoon liittyviä kokeita
tuntee keskeisiä asioita päihde- ja huumausaineista ja ymmärtää niiden haitallisuuden, ja osaa perustella
miksi niiden käyttöä pitää välttää.
osaa noudattaa erilaisia taitoja ja työtapoja: kuunnella ohjeita, havainnoida monipuolisesti, löytää
mitattavia ominaisuuksia, tulkita, luokitella, etsiä tietoa kriittisesti, tehdä johtopäätöksiä, raportoida ja
tehdä yksinkertaisia tutkimuksia, projekteja ja soveltaa tietoa.
käyttää soveltuvin osin tietotekniikkaa opiskelussaan.
Mitä aine on?
Massa ja tilan tarve
Aineen rakenne (atomit, molekyylit)
Yleisimpien alkuaineiden kemialliset merkit (esim. C, O, H, N.)
Molekyylit (esim.CO2, H2O)
Tiheys
Liuos ja seos
Ilman koostumus ja ilmakehä
Elämän ylläpitäjä
Lämmön siirtyminen ilmakehässä (esim. tuuli)
Veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen.
Veden olomuodot
Lämmön siirtyminen virtaamalla (esim. Golf-virta)
Kapillaari-ilmiö
Veden laatu ja suodatus
Pintajännitys
Pinta- ja pohjavesi
Maaperästä saatavien aineiden luokittelua sekä aineiden erotusmenetelmiä
Suodatus
Kiteytys
Seulonta
Elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen
käyttö.
Tuotteiden elinkaari
Happamuus – emäksisyys
Lahoaminen
Palaminen
Päihteet
Välineiden käytön harjoittelua
99
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
KUVAUS OPPILAAN OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa työskennellä turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita,
• osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon
kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin,
• osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi
taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syyseuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai
pysäyttää,
• osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen
liukenemiseen,
• osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien
kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa,
• osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa,
tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella
FYSIIKKA Keskeiset sisällöt
7. luokka
1. kurssi
Värähdys- ja aaltoliike
- heiluri, valo, ääni
- interferenssi, resonanssi
Valo-oppia
- valon heijastuminen ja taittuminen
- linssit, peilit
- värit
Tähtitiedettä
- Maailmankaikkeus
- Aurinkokunta
- Tähdet ja galaksit
Kurssin arviointi
Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen että, oppilas
- osaa erottaa käsitteet suure ja yksikkö
- osaa mitata erilaisia suureita
- tunnistaa erilaisia aaltoliikkeitä ja niihin liittyviä fysikaalisia ilmiöitä
- ymmärtää äänen merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melun ja siltä
suojautumisen
- ymmärtää eri värisen valon synnyn
- ymmärtää valon kulun kahden aineen rajapinnassa ja erilaisissa optisissa laitteissa
- ymmärtää kuvan muodostumisen optisissa laitteissa
- tuntee valon mahdollisuuden tiedonvälityksessä
- ymmärtää maailmankaikkeuden ja siihen kuuluvien rakenteiden keskinäisiä suhteita.
100
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
8. luokka
2. kurssi
Lämpöoppia
- lämpöenergia ja lämpötila
- lämpölaajeneminen
- lämmön siirtyminen
- aineen olomuodot ja niiden muutokset
Energian tuotanto ja käyttö
Atomi- ja ydinfysiikkaa
- radioaktiivisuus
- sähkömagneettinen säteily
- ionisoiva säteily
- fuusio ja fissio
- ydinenergia
Kurssin arviointi
- ymmärtää käsitteet lämpötila ja lämpöenergia
- ymmärtää lämmön siirtymistavat ja aineen kyvyn varastoida lämpöenergiaa
- ymmärtää eri energialajit ja energian tuotantotavat sekä energialajien muuntumisen
keskenään.
- osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen
lämpenemistä niitä kuvaavien suureiden ja kokeelisten lakien avulla
- osaa soveltaa lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja
tarkastellessaan ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä
- ymmärtää sähkömagneettisen säteilyn lajit ja tuntee niiden sovellutuksia
- ymmärtää käsitteen radioaktiivisuus
- ymmärtää ionisoivan säteilyn lajit ja käytön yhteiskunnassa
- osaa suojautua säteilyltä sekä tuntee säteilyn vaikutuksia
- ymmärtää fissio- ja fuusioreaktion sekä ydinenergian käytön hyödyt ja haitat.
9. luokka
3. kurssi
Mekaniikkaa
- massa, voima ja vuorovaikutukset
- voima ja liike
- työ, teho ja energia
- paine, tiheys, tasapaino
- vipu, kalteva taso
- tutkimuksia eri aloilta, graafisia esityksiä, johtopäätöksiä
Kurssin arviointi
Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas
- ymmärtää massan ja painon eron
- ymmärtää kitkaan vaikuttavia tekijöitä
- ymmärtää tiheyden käsitteen ja osaa kokeellisesti määrittää aineen tiheyden
- ymmärtää mekaniikan peruslait, tunnistaa tasaisen ja kiihtyvän liikkeen
- osaa tutkia erilaisia liikeilmiöitä sekä käyttää liikettä ja sitä kuvaavia suureita
- osaa tehdä graafisia esityksiä tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita
niitä
- osaa käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja
keskinopeuden käsitettä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen
101
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
- ymmärtää työn ja energian yhteyden sekä tehon käsitteen
- ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan
- ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian
muuntumisesta erilaisissa prosesseissa
- osaa tutkia kokeellisesti yksinkertaisten mekaanisten koneiden toimintaa ja antaa
esimerkkejä mekaanisista koneista ja mekaanisista rakenteista
- osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita esim. tiheyttä ja
selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä
- tuntee paineen vaikutuksen erilaisiin ilmiöihin ja teknisissä tilanteissa
4. kurssi
Sähköoppia
- sähkövaraus, magneetti
- jännite, sähkövirta, resistanssi ja Ohmin laki
- sähkömagneetti, induktio
- sähköturvallisuus
- sähkön tuotanto ja kulutus sekä sähköenergian siirto
Sähkökemiaa
- sähköpari
- elektrolyysi
- akku
- korroosio
Kurssin arviointi
Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen että, oppilas
- ymmärtää magneettisia ja sähköisiä vuorovaikutuksia
- ymmärtää sähköopin keskeiset suureet
- osaa rakentaa yksinkertaisia virtapiirejä ja mitata niissä esiintyvissä komponenteissa
ilmeneviä suureita
- osaa käyttää kytkentäkaavioita virtapiirin mallina ja tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta
- ymmärtää kodin sähköturvallisuuden
- ymmärtää sähköenergian tuotantotavat ja siirron
- tunteesähkön
- ymmärtää sähkönkulutukseen vaikuttavat tekijät ja osaa arvioida ja laskea eritehoisten
sähkölaitteiden käyttökustannuksia
- tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia, kuten sähkömagneettisen viestinnän
- tuntee ja osaa kuvata sähkökemiallisia ilmiöitä
- sähköenergian ja kemiallisen energian yhteyden/merkityksen sähköpareissa ja
elektrolyysissä
- tietää korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa
Soveltavia valinnaisainekursseja
ME JA AVARUUS (8. luokka 1 kurssi)
Kurssilla käsitellään aurinkokunnan planeettoja ja kuita. Tutustutaan tähtien elämänkaareen punaiseen jättiläiseen, valkoiseen kääpiöön, neutronitähteen ja mustaan aukkoon - sekä
tarkastellaan maailmankuvan kehitystä ja alkuräjähdys-teoriaa. Käsitellään tähtitieteen ja
avaruuden tutkimusta. Tehdään havaintoja tähtitaivaasta kaukoputkella.
KEMIAA LABORATORIOSSA (9. luokka 1 kurssi)
Kurssilla tutustutaan erilaisiin kemiallisiin analyyseihin, kuten nikkelin määritys koruista ja
102
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
C-vitamiinipitoisuuden määritys hedelmämehuista. Tutustutaan kemian kehitykseen historian
avulla. Opitaan enemmän muoveista ja lasista. Työskentely perustuu mahdollisimman paljon
itse tehtyihin kokeisiin.
RAKENNETAAN ELEKTRONIIKKAA (9. luokka 1 kurssi)
Tutustutaan kodin sähkölaitteiden vaatimiin sähkötöihin. Opetellaan huolehtimaan
sähköturvallisuudesta. Elektroniikkaa käsitellään kokeellisesti koulun laitteistoilla: tutustutaan
diodin ja transistorin toiminnan periaatteisiin, tehdään yksinkertaisia kytkimiä, valo-ohjaimia,
vahvistimia, tutkitaan logiikkapiirejä. Opitaan esim. radion ja puhelimen periaate.
Kemia
Martinlaakson alueen opetussuunnitelma vuosiluokille 7-9
JOHDANTO
Kemian opetuksen tehtävä on syventää oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon
luonteesta ja ohjata oppilasta luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen
käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetusjärjestelyin oppilaalle luodaan oppimisympäristö, jossa
hänen on mahdollista saada persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan
muodostumisen kannalta välttämättömiä aineksia.
Oppimisympäristön luomisessa pyritään käyttämään tavoitteiden saavuttamiseksi oppijalle ja hänen
ryhmälle luontevia, ryhmän tason huomioonottavia ja oppimisen kannalta parhaiten soveltuvia
menetelmiä.
Tässä ympäristössä oppilas havannoimalla ilmiöitä, tekemällä kokeita, suorittamalla loogisia
johtopäätöksiä sekä käyttämällä saatavilla olevaa tietoa oppii ymmärtämään kemian ja teknologian
merkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössään ja yhteiskunnassa.
Oppilastöin, keskusteluin, sanallisin ja kirjallisin tuotoksin sekä käyttämällä nykyaikaisia tieto- ja
viestintätekniikoita oppilas saa valmiuksia jokapäiväisten valintojen tekemiseen sekä keskusteluun
erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen sekä tuotteiden elinkaareen liittyvissä
asioissa. Opintokäynneillä ja yhteistyöllä tiedekeskus Heurekan sekä lähiympäristön teknologiaa
hyväksikäyttävien tuotantolaitosten kanssa oppija tutustuu luonnontieteen merkityksiin ihmisten
elämässä ja yhteiskunnassa. Yhteistyötä Heurekan kanssa koulu harjoittaa taloudellisten
resurssiensa puitteissa. Oppimisympäristö ohjaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta
elinympäristöstään.
Havannoimalla ilmiöitä ja tekemällä kokeita oppilas kartoittaa oman elinympäristönsä maailmaa.
Oppimisympäristössään oppilasta ohjataan edelleen ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja
kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian
merkkikielellä.
Kokeellisuus auttaa oppilasta hahmottamaan ja omaksumaan luonnontieteellisiä käsitteitä,
periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä
innostaa oppilasta kemian opiskeluun.
103
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
TYÖTAVAT
Opetuksessa on keskeisenä kokeellinen lähestymistapa. Opetustilanteissa käytetään oppilastöitä ja
demonstraatioita, jotta oppilaissa heräisi mielenkiinto omakohtaiseen, havaitsevaan
tiedonhankintaan. Töissä oppilaat suorittavat omia mittauksia ja tulkitsevat niiden tuloksia.
Tulosten tulkitsemisessa voidaan käyttää myös graafisia esityksiä. Oppilaat perehtyvät ja
opettelevat käyttämään myöskin nykyaikaisia tietokonepohjaisia mittaussysteemejä ja käyttämään
niitä tulosten tulkitsemiseen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen laboratoriossa
• käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja
arvioimaan saadun tutkimustiedon luotettavuutta ja merkittävyyttä.
• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia.
• ymmärtämään aineiden kiertokulkuun liittyviä prosesseja sekä niiden merkitystä luonnolle ja
ympäristölle.
• tuntemaan ja käyttämään aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä .
• aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä, malleja ja symboleita sekä osaa
selittää rakenteessa tapahtuvia muutoksia malleja käyttäen.
• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita yksinkertaisten reaktioyhtälöiden avulla.
• löytämään haluamaansa tietoa ja materiaalia nykyaikaisista tietoverkostoista ja työstämään sen
olennaisen sisältäväksi havainnolliseksi esitykseksi
• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa
• tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkitystä ihmiselle ja yhteiskunnalle.
KESKEISET SISÄLLÖT
7. luokka
1.kurssi
Kemiaa tutkimaan
• työturvallisuus
• lasi
• aineiden luokittelu
• aineiden erotusmenetelmiä
• alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen ja luokittelu
• kemiallinen reaktio ja reaktionopeuksien vertailu
• ilma ja vesi
ilman merkitys maapallolle ja sen elämälle
ilmakehän sisältämien kaasujen ominaisuuksia
veden merkitys ja veden ominaisuuksia
104
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Kurssin arviointi
Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas
§ osaa käyttää kemian työvälineitä
§ ymmärtää työturvallisuuden merkityksen
§ tietää lasin fysikaaliset, kemian kannalta tärkeät ominaisuudet ja osaa käsitellä lasia
§ tietää, että kemia on luonnontiede ja osaa nimetä kemian tutkimuskohteita
§ tunnistaa erilaisia alkuaineita ja seoksia
§ osaa käyttää erilaisia erotusmenetelmiä
§ tietää, mistä kaikki aine maapallolla koostuu
§ osaa käyttää kemian merkkikieltä
§ oppii havainnoimaan kemiallisen reaktion kulkua ja reaktioon vaikuttavia syitä
§ tietää palamisen edellytykset ja osaa sammutusmenetelmiä
§ tietää ilman koostumuksen ja sen merkityksen elämälle
§ tietää veden fysikaaliset ominaisuudet ja sen merkityksen elämälle
8. luokka
2.kurssi
Vesi
• vesiliuosten happamuus ja emäksisyys sekä neutraloituminen
• kemian perusteollisuuden hapot ja emäkset
• aineiden paloherkkyys, palamisreaktio ja sen kuvaaminen kemian merkkikielellä
• happamat ja emäksiset oksidit
• luonnon happamoituminen
Rakenneosia, ilmiöitä ja niiden mallintamista
• jaksollinen järjestelmä
• alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin ja
jaksollisen järjestelmän avulla
• suolanmuodostuksen periaatteet ja molekyylien synty sekä niiden nimistö
• hapettavat ja pelkistävät aineet ja niiden reaktioiden kuvaaminen
• reaktioyhtälöiden tulkitseminen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen
Kurssin arviointi
Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas
§ ymmärtää alkuaineen käsitteen ja jaksollisen järjestelmän
§ ymmärtää hapettumisen ja pelkistymisen käsitteet sekä oksidien merkityksen ympäristön
kannalta
§ ymmärtää happojen, emästen ja neutraloitumisen käsitteet
§ tietää tärkeimmät kemian perusteollisuuden hapot
§ osaa valmistaa suoloja ja tietää kurssiin sisällytettyjen suolojen nimet
105
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
3.kurssi
Elollinen luonto ja yhteiskunta
• fotosynteesi ja palaminen , energialähteitä
• hiili, hiilivedyt
• öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteet: öljystä muoveiksi
• orgaanisen kemian systemaattinen nimistö
• alkoholien ja karboksyylihappojen synty sekä niiden ominaisuudet ja käyttö
• kosmetiikkaa
• tekstiilikuidut ja niiden pesu
• hiilihydraatit, valkuaisaineet ja rasvat sekä niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina
Raaka-aineita ja tuotteita
• tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet sekä niiden ominaisuuksia
• paperin valmistus
Kurssin arviointi
Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas
§ ymmärtää orgaanisten yhdisteiden perusrakenteen
§ tunnistaa erilaisia orgaanisia yhdisteryhmiä sekä sen, että miten niitä valmistetaan ja mihin niitä
käytetään
§ tietää öljynjalostuksen periaatteet ja öljystä saatavien tuotteiden merkityksen
§ tietää tärkeimmät kurssiin sisällytetyt malmit ja jalometallit sekä raudan valmistuksen
§ tietää metallien fysikaaliset ominaisuudet
§ tietää paperin valmistuksen pääperiaatteet
SISÄLLÖT
7.luokka
1.kurssi
Kemiaa tutkimaan
• työturvallisuus
• lasi
• puhdas aine ja seos
• liuokset
• erotusmenetelmiä
• atomi ja alkuaine
• kemiallinen reaktio ja yhdiste
• reaktionopeus
§ palaminen
palaminen kemiallisena reaktiona
106
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
•
paloturvallisuus
vierailu Myllymäen paloasemalla
ilma ja vesi
ilman merkitys maapallolle ja sen elämälle
ilmakehän sisältämien kaasujen ominaisuuksia
veden merkitys ja veden ominaisuuksia
vesien puhdistus
Kurssin arviointi
Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas
§ tietää kemian luokassa käytettävien välineiden nimet
§ osaa toimia turvallisesti sekä kemian laboratoriossa että sen ulkopuolella
§ tietää miten menetellä vahingon sattuessa
§ tietää, että kemia on luonnontiede ja osaa nimetä kemian tutkimuskohteita
§ tietää eron fysikaalisen ja kemiallisen reaktion välillä
§ tietää lasin fysikaaliset, kemian kannalta tärkeät ominaisuudet ja osaa käsitellä lasia
§ osaa tunnistaa tavallisimpia puhtaita aineita ja seoksia
§ tietää rakenteellisen eron puhtaan aineen, homogeenisen – ja heterogeenisen seoksen välillä
§ tietää erilaisia aineiden erotusmenetelmiä:
- tietää, miten aineita voidaan erottaa rakenneosasten koon perusteella
- tietää, että toisiinsa liuenneet nesteet voidaan erottaa tislaamalla
- tietää, että nesteeseen liuennut kiinteä aine voidaan erottaa haihduttamalla
- tuntee kiteytymisen ilmiönä ja tietää sen merkityksen muun muassa sokerin valmistuksessa
- tietää, että uuttamisessa vain tietty ainesosa liukenee
- tietää, että kromatografiaa käytetään hyvin pienien ainemäärien erottamiseen
- tietää edellä mainittuihin prosesseihin ja niiden tuotoksiin liittyvät nimet
§ tietää, että kaikki aine maapallolla koostuu atomeista
§ tietää atomin perusrakenteen ja rakenneosat
§ tietää yhdisteen ja alkuaineen rakenteellisen eron
§ tunnistaa kemiallisen reaktion ja kykenee havainnoimaan sen kulkua
§ tietää, mitkä tekijät vaikuttavat kemiallisen reaktion nopeuteen
§ tietää mitä palamisessa palavalle aineelle tapahtuu
tietää palamisen edellytykset
osaa sammutusmenetelmiä ja tietää, mihin niiden vaikutus perustuu
tietää, miten kodin paloturvallisuutta voidaan edistää
osaa kirjoittaa yksinkertaisia palamisreaktioyhtälöitä
§ tietää, mistä ilma on koostunut
§ ymmärtää ilmakehän merkityksen elämälle
§ tietää veden fysikaaliset ominaisuudet
§ tietää, miksi vesi on ”elämänneste”
8.luokka
2.kurssi
107
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Aineiden rakenne
• alkuaineet järjestykseen
• jaksollisen järjestelmän pääryhmät
• kemiallinen sidos
Vesiliuoksen pH-luku ja suolan muodostuminen
• hapan ja emäksinen
• happamat ja emäksiset oksidit
• luonnon happamoituminen
• kemian perusteollisuuden hapot ja emäkset
• suolanmuodostus ja suolojen nimistö
Kurssin arviointi
Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas
§ ymmärtää alkuaineen käsitteen ja tietää jaksollisen järjestelmän rakentumisperiaatteet
pääryhmien osalta
§ osaa piirtää kemiallisen sidoksen syntymistä kuvaavia malleja ja selittää ioni- ja kovalenttisen
sidoksen rakentumisperiaatteet jaksollista järjestelmää hyväksi käyttäen
§ tuntee happamuudeltaan erilaisia kotona ja koulussa käytettäviä aineita
§ osaa tunnistaa aineen happamuuden pH-luvun perusteella
§ tietää, miten happoja ja emäksiä syntyy
§ tietää yleisimmät ympäristön happamoitumisen aiheuttajat ja sen miten niitä joutuu luontoon,
niiden vaikutuksen luonnossa sekä miten liikenteen ja teollisuuden aiheuttamaa
happamoitumista voidaan vähentää
§ tietää tärkeimmät kemian perusteollisuuden hapot ja näiden happojen ominaisuudet
§ osaa jaksollista järjestelmää hyväksi käyttäen muodostaa alkuaineatomeista ioneja
§ ymmärtää suolanmuodostuksen periaatteet, osaa valmistaa suoloja sekä osaa kurssiin
sisältyvien suolojen nimistön.
3.kurssi
Elämän kemiaa
• hiiliatomin rakenne ja merkitys orgaanisessa kemiassa
• alkaanit
• alkeenit ja alkyynit
• öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteet
muovit
polttoaineet
• alkoholit
• karboksyylihapot ja esterit
• kosmetiikkaa
• tekstiilikuidut ja niiden pesu
• hiilihydraatit
• valkuaisaineet
• rasvat
Metallien kemiaa
108
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
•
•
•
•
tärkeimmät malmit
malmista metalliksi
metallien ominaisuudet
metallien reaktiokyky
Kurssin arviointi
Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas
§ ymmärtää orgaanisen yhdisteen perusrakenteen
§ tietää hiilen fysikaaliset ominaisuudet
§ ymmärtää hiiliatomien kyvyn muodostaa ketjuja hiiliatomin rakenteeseen perustuen
§ osaa orgaanisen kemian systemaattisen nimistön kurssiin sisältyvien aineryhmien osalta
§ tunnistaa erilaisia orgaanisia yhdisteryhmiä niiden tunnusryhmän sekä myöskin niiden
aineominaisuuksien perusteella
§ tietää, miten näitä yhdisteryhmiä valmistetaan ja mihin niitä käytetään
§ tietää öljynjalostuksen periaatteen ja öljystä saatavat tärkeimmät tuotteet
§ tietää hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen perusrakenteet niiden ominaisuudet ,
synnyn sekä niiden merkityksestä elämälle
§ tuntee tärkeimmät kurssiin sisällytetyt malmit ja jalometallit
§ tietää raudanvalmistuksen periaatteet
§ tietää metallien fysikaaliset ominaisuudet
§ tietää metallien hapettumis- ja pelkistymisreaktiot, niiden merkityksen metallien valmistuksessa
sekä niiden vaikutukset metalleille luonnossa
§ tietää paperin valmistuksen pääperiaatteet
ARVIOINTI
Johdanto
Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen sekä koulun
sisällä, että koulun ulkopuolisessa ympäristössä. Erityisesti, jos oppilaalla on kirjallisia todistuksia
kemian alaan kuuluvista aiheista koulun ulkopuolisista laitoksista, nämä vaikuttavat arvioitaessa
oppilaan tavoitesuorituksia.
Arviointimenetelmiä
Oppituntien aikana tapahtuvien tuotosten, prosessien, työmenetelmien ja -taitojen arvioinnin ja
niistä saadun palautteen avulla pyritään edistämään oppilaan oppimaan oppimisen asenteita ja
taitoja.
Tuotosten ja prosessien arvioimiseen käytetään lisäksi summatiivisia kokeita sekä erilaisia testejä.
Oppilastöissä arvioidaan oppilaan taitoja ottaa turvallisuusnäkökohdat huomioon, hänen kykyään
toteuttaa annettuja ohjeita, menetelmien sopivuutta, kemian ilmiöiden ja merkkikielen
ymmärtämistä, saatujen tuotosten oikeellisuutta sekä tuotosten esittelyn selkeyttä.
Kirjallisissa esitelmissä arvioidaan tietojen paikkansapitävyyttä, tietolähteistä saadun tiedon
työstämisen tasoa, kokonaisuuksien ymmärtämistä, esitystavan selkeyden , havainnollisuuden ja
jäsentelyn onnistuneisuutta. Esitelmiin tulee myös sisältyä sisällysluettelo sekä tiedot käytetyistä
lähteistä mahdollisine osoitteineen.
109
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
Näitä menetelmiä, ensimmäisessä kappaleessa kuvattuja periaatteita sekä arviointikriteeristöä
käytetään kurssin arvosanaa määritettäessä.
Päättöarvioinnin arvosana määräytyy kaikkien kolmen kurssin arvosanojen perusteella, kuitenkin
kahdeksannen ja yhdeksännen luokan aikana suoritetut kurssit painottuvat kahdella laskettaessa
kurssien keskiarvoa.
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Päättöarvioinnin kriteerit ovat yhtenevät opetushallituksen antamien kriteerien kanssa.
Näiden kriteerien mukaan oppilas
• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin tai ryhmässä sekä maastossa että
laboratorio-olosuhteissa.
• tietää, että kemia on luonnontiede ja osaa nimetä kemian tutkimuskohteita ja
tutkimusmenetelmiä.
• osaa annettuja ohjeita käyttäen suunnitella ja tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita.
• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä.
• osaa esittää reaktiotuotteen määrää ja aikaa esittävän yhteyden koordinaatistossa.
• ymmärtää, että tuotteen määrää ajan funktioina esittäviä eri olosuhteissa piirrettyjä kuvaajia
voidaan käyttää reaktion nopeusvertailuihin.
• osaa kirjoittaa kemiallisia kaavoja hapoista, emäksistä, suoloista sekä epäorgaanisista ja
orgaanisista molekyyleistä.
• osaa kuvata atomia, elektroniverhoa ja kemiallisia sidoksia asianmukaisia malleja käyttäen
sekä hyödyntää näissä kuvauksissa jaksollisen järjestelmän sisältämää tietoa.
• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta kemiallisessa
reaktiossa atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella
jaksollisessa järjestelmässä.
• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa,
tunnistamisessa ja erottamisessa.
• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden happamuutta, sähkönjohtokykyä,
olomuodon muutoksia ja muita sisällöissä mainittuja aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia
ilmiöitä.
• osaa kuvata kemiallisia reaktioita ja vertailla reaktionopeuksia ja tutkia näihin nopeuksiin
vaikuttavia syitä.
• osaa kuvata reaktioissa tapahtuvia energian muutoksia.
• tietää, että kemiallisia reaktioita voidaan mallintaa reaktioyhtälöillä.
• osaa tulkita ja kirjoittaa alkuaineiden ja hiiliyhdisteiden palamisreaktioita, metallien
hapettumis-pelkistymisreaktioita sekä muita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä.
• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle.
• tietää fotosynteesin merkityksen elolliselle luonnolle.
• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden merkityksiä luonnolle ja ympäristölle
• tuntee ja osaa kuvata sähkökemiallisia ilmiöitä.
• tietää korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa.
• tuntee hiilen kiertokulun luonnossa ja kasvihuoneilmiön
• tuntee luontoa rasittavien aineiden lähteitä sekä raskasmetallien ja fossiilisten polttoaineiden
palamistuotteiden vaikutuksen ympäristöön ja luonnon hyvinvointiin.
110
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
•
•
tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja niiden merkitystä jokapäiväisessä elämässä.
eri materiaalien ja tuotteiden elinkaariajattelun pohjalta osaa tehdä oikeita valintoja
kuluttajana.
111