1. No category

AMMATTIOPISTO-
STRATEGIA
ITÄ -SAV O N K O U L UT U SK UN TAY H T Y MÄ N KE HI T Y S OHJE LM A N LÄ HTÖ KO HD AT JA L I N JAUK SE T
2013
2016
VAHVUUKSILLA SAAVUTAMME TAVOITTEET
Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallinen ja
koulutuspoliittinen menestys perustuu kolmeen
perusperiaatteeseen:
1) pedagogisesti vahvaan opettajan asiantuntijuuteen, oppimisen ohjaukseen sekä moderneihin oppimisympäristöihin
2) vähintään seudullisesti ja työssäkäyntialueittain itsenäiseen ja hyvin toimivaan koulutuksen järjestäjäorganisaatioon sekä
3)kansallisesti yhtenäiseen rahoitusjärjestelmään, jolla luodaan koulutuksen järjestäjille
tasavertaiset edellytykset toimia ja kohdentaa resurssit koulutus- ja tukipalvelujen tuottamiseen.
Ammatillisen koulutuksen viimeiset 15 vuotta
osoittavat mainittujen periaatteiden vahvuudet käytännössä. Koulutuksesta on kehittynyt
vetovoimainen vaihtoehto lukiokoulutukselle,
koulutuksen tuloksellisuusohjaukseen on otettu
käyttöön hyvin toimivat käytännöt, koko ikäluokan koulutuksen haasteeseen on pystytty vastaamaan hyvin, työelämälähtöiseen oppimiseen
on kehitetty hyvät kumppanuudet, toimitilat ja
oppimisen välineet ovat ajanmukaiset, verkostot
ja kumppanuudet ovat vakiintuneet osaksi kehittämistä jne.
Erityisen haasteen muodostavat julkisen talouden säästöt ja menoleikkaukset. Ammatillisen
koulutuksen osalta niistä on tehty kansalliset
linjaukset hallitusohjelmassa ja ne ovat varsin
huomattavat, yhteensä noin 177 miljoonaa euroa.
Tämä tarkoittaa sitä, että ammatilliseen koulutuksen osuus julkisen talouden tasapainottamisessa on jo otettu huomioon, eikä kuntatalouden
tasapainottamisen perusteella voida tehdä kahdenkertaisia menosäästöjä. Lisäksi on otettava
huomioon, että kuntarakennetyöryhmän raportissa 8.2.2012 todetaan selkeästi, että ammatillinen koulutus ei ole peruskunnan tehtävä, vaan
paljon laajempi palvelutehtävä. Tämän johdosta
on tärkeää, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei ohjata osaksi peruspalvelujen tuottamista, niin kuin ei tähänkään saakka ole ollut.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen on edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön keskeinen tavoite. Lähtökohta on selkeä:
nykyiset hyvin toimivat koulutuksen järjestäjäorganisaatiot tulee säilyttää. Vuoden 2012 kuluessa
saadaan tarkemmat linjaukset suhteessa kuntauudistukseen. Tässä prosessissa kaikkein tärkein
tavoite on, että järjestäjäkenttä ja ammattiopistoverkosto eivät polarisoidu tai muodosta edellytyksiltään eritasoisia koulutusorganisaatioita
maahan. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi,
että vuodesta 1999 lähtien ammatillisen koulutuksen kansallinen ohjaus on onnistunut luomaan
yhtenevät ja tasavertaiset tuloksellisuuden ja
laadun varmistuksen lähtökohdat. Ne tulee säilyttää ja turvata perusteiltaan samoina. Kuntataloutta ei pidä tasapainottaa näitä rakenteita
­heikentämällä.
SAMIedu on toteuttanut hyvin kansallisia koulutuspolitiikan ja omistajahallinnon tavoitteita. Tuloksellisuuden ja laadun varmistuksen osalta tästä osoituksena ovat kolme kertaa (2003, 2007 ja
2011) saatu opetus- ja kulttuuriministeriön laatupalkinto sekä siihen liittyvät kehittämisresurssit
(yhteensä 280 000 €).
Keijo Pesonen
Kuntayhtymän johtaja/rehtori
10.9.2012
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄTASON
STRATEGISET LINJAUKSET
STRATEGISIA LÄHTÖKOHTIA
4
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
6
ELINKEINOT
8
OPPIMINEN
10
RESURSSIT
12
OMISTAJAHALLINTO
14
PALVELUTUOTANNON STRATEGISET
LINJAUKSET
KOULUTUSPALVELUT
16
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ
TUKEVAT PALVELUT
20
4
SAMI A M M A T T I O P I S T O S T R A T E G I A O S A I : K O U L U T U K S E N J Ä R J E S T Ä J Ä T A S O N S T R A T E G I S E T L I N J A U K S E T
OSA I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄTASON
STRATEGISET LINJAUKSET
1.
STRATEGISIA LÄHTÖKOHTIA
Toiminta-ajatus
Kuntayhtymän koulutuspalvelujen tarkoituksena on tukea opiskelijan
ammatillista, yleissivistävää ja persoonallisuuden kasvua sekä koulut-
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on välittävä ja vuorovaikutteinen työilmapiiri, jossa ammattitaitoinen henkilöstö kumppanuuksien
kautta kehittää omaa työtään ja työelämän osaamista.
taa ammattitaitoista henkilöstöä työelämän muuttuviin tarpeisiin.
Lisäksi tavoitteena on turvata koulutuksen monipuolinen alueellinen
Oppimiskäsitys
saatavuus, kehittää työelämää ja yrittäjyyttä sekä vastata työelämän
SAMIn koulutuspalvelujen viitekehys on sosiokonstruktivistisessa oppimis-
osaamistarpeisiin, edistää kansainvälistymistä ja kestävän kehityksen
käsityksessä. Sen mukaan tieto rakentuu vuorovaikutuksessa toisten op-
periaatteita.
pijoiden kanssa. Tutkinnon perusteet koostuvat laajoista työelämän prosesseista, joiden ymmärtäminen vaatii laajaa tieto- ja kokemuspohjaa.
Järjestämisluvat
Opetusmenetelmät valitaan niin, että ne mahdollistavat tutkivan op-
Koulutuksen järjestämisluvasta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.
pimisen ja yhteiselle reflektiolle annetaan aikaa. Myös opettajien kol-
Järjestämisluvassa määritellään koulutusalat ja valtionosuuteen oikeut-
legiaalisuudelle perustuva työorientaatio tukee sosiokonstruktivistista
tavan opiskelijamäärän (normi) enimmäismäärä. Järjestämislupa on
oppimisnäkemystä.
kansallisen ohjauksen väline ja sen myöntämisen lähtökohtina ovat
sivistys- ja koulutustarpeen lisäksi riittävän vahvat toiminnalliset ja ta-
Oppimiskäsitys ohjaa pedagogista kehitystyötä ja opetussuunnitelmatyötä, jota tehdään kollegiaalisissa ryhmissä.
loudelliset edellytykset sekä vähintään 50 000 asukkaan väestöpohja. SAMIedun osalta väestöpohja on vuoden 2013 alusta lukien on
noin 62 000 asukasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauskirjees-
Visio
sä 11.5.2012 on linjattu opiskelijamäärien uudelleen suuntaamisen
SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueelli-
ja rakenteellisen kehittämisen toimeenpanon menettelyt ja aikataulu.
sesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla
Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamääriä vähennetään
­mestareita.
asteittain vuosina 2014 - 2016. SAMIedun järjestämislupa on 1535
opiskelijaa. Normiopiskelijoiden määrä on jo pudonnut noin 1400
opiskelijan tasolle vuosien 2011 - 2012 aikana.
Toiminnanohjausjärjestelmä
Toiminnanohjausjärjestelmä sisältää keskeisten prosessien kuvauk-
Arvoperusta
set, joista yhdessä muodostuu oppilaitoksen toimintojen kokonaisuus.
Kuvausten tarkoituksena on ohjeistaa ja yhtenäistää arjen toimintaa.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa vallitsee kannustava ja välittävä oppimisilmapiiri, jossa tuetaan elinikäistä oppimista ja ohjataan
kehittymistä ammatintaitajaksi.
Toiminnanohjausjärjestelmä sijoitetaan SAMInettiin. Järjestelmän rakentamisessa kiinnitetään huomiota erityisesti helppokäyttöisyyteen,
käytännönläheisyyteen ja arkitoimintojen ohjaavuuteen.
5
LYHENTEET
SAMIedu Itä-Savon koulutus­
kuntayhtymä
AITO
Aikuiskoulutus- ja
­työelämäpalvelut
SAMI
A
ammatillinen koulutus
TELLU
Savonlinnan ammatti- ja
aikuisopisto
Tekniikka ja liikenne
sekä luonnonvara- ja
­ympäristöala
PAKU
Palvelu- ja kulttuuriala
SOTE
Sosiaali- ja terveysala
ASPAAsiantuntijapalvelut
Llukiokoulutus
TVT
tieto- ja viestintätek­niikka
TAEtalousarvioesitys
TStaloussuunnitelma
KEVI
kehittäminen ja viestintä
TYKE
työelämän kehittäminen
ICT
information and
­communications
­technology
A+L
ammatillisen ja lukio­
koulutuksen yhdistelmä
L+A
lukion ja ammatillisen
koulutuksen yhdistelmä
KESU
Koulutuksen ja tutkimuksen
KVkansainvälisyys
kehittämissuunnitelma
6
SAMI A M M A T T I O P I S T O S T R A T E G I A O S A I : K O U L U T U K S E N J Ä R J E S T Ä J Ä T A S O N S T R A T E G I S E T L I N J A U K S E T
2.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Ikäluokat
Nykytila Menossa olevalla 2010-luvulla peruskoulun päättävä ikäluokka supistuu SAMIedun jäsenkunnissa noin neljänneksellä (ennuste
672 → 490). Aleneminen hidastuu 2020-luvun puolivälissä. Työmarkkinoille tulevien nuorten ikäluokkien koko on kuluvan vuosikymmenen
aikana noin 40 % eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien kokoa pienempi.
Painopiste Ikäluokkakehitystä seurataan sekä toiminnan osumatarkkuutta parannetaan alueen väestöön sisältyvän potentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.
Kumppanuudet
Nykytila SAMIedun kumppaneita ovat alueella toimivat yritykset ja
yhteisöt. Kumppanuuden rakentamisen tavoitteet ja toimenpiteet on
kirjattu SAMIedun kumppanuuden kehittämisohjelmaan. Keskeisimpien
kumppaneiden kanssa on tehty kumppanuussopimukset.
Painopiste Uusia kumppanuuksia haetaan ja olemassa olevia
Tulevat ja poistuvat ikäluokat
Ennuste työmarkkinoille tulevien ja poistuvien henkilöiden
määristä SAMIedun jäsenkunnissa vuosina 2012 - 2020.
­syvennetään.
Työmarkkinoilta poistuvat
(60-vuotiaat)
Työmarkkinoille tulevat
(20-vuotiaat)
Työmarkkinat
Nykytila Etelä-Savossa avautuu vuoteen 2020 mennessä noin 16001700 uutta työpaikkaa joka vuosi. Niistä suurin osa on ammattiosaajien paikkoja. Aloittaiset erot ovat suuria. Eniten avautuu sosiaali- ja
terveysalan sekä palvelualan työpaikkoja.
1400
1200
1000
800
SAMIedun jäsenkunnissa työttömyys on yleisempää kuin Etelä-Savossa
ja koko maassa keskimäärin. Huolestuttavinta on nuorten työttömyys.
600
Uuden työvoiman kysyntä kuitenkin kasvaa voimakkaasti tulevina vuo-
400
sina suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Se avaa mahdollisuuksia
200
sekä nuorille että aikuisille. Työhön sijoittumisessa avaintekijä on osaaminen. Jos osaavaa työvoimaa ei alueelle saada, on yritysten siirrettävä tuotantoa muualle.
0
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
7
Painopiste SAMIedu suuntaa koulutuspalveluja ensisijaisesti toimin-
Kohderyhmien ja niihin kuuluvien yksilöiden edellytysten ja moti-
ta-alueensa työvoimatarpeiden perusteella. Työttömät, opintonsa kes-
vaation mukaan määräytyvät henkilökohtaistetut oppimispalvelut
keyttäneet, maahanmuuttajat, ammatinvaihtajat sekä ammattitaitoaan
ja tarvittaessa opiskelua tukevat muut palvelut.
syventävät henkilöt ovat keskeisiä asiakasryhmiä ammattiin kouluttau-
Uusien kumppanuussopimusten tekeminen ja olemassa olevien
tuvien nuorten ohella työvoimakysymystä ratkaistaessa.
kumppanuuksien toimivuuden arviointi, kumppanuussopimusten
T A V OI T T EET
täsmentäminen.
Toimintaympäristöä koskevat päätavoitteet
Koulutustuotteiden kehittäminen niin, että suurelle osalle työttö-
Ennakointi yhteistyössä toimintaympäristön keskeisten toimijoi-
mistä ja maahanmuuttajista avoimille työmarkkinoille työllistymi-
den kanssa: toimintaympäristön kehityksen ja muutosten tarkka
sestä tulee realistinen ja tavoiteltava vaihtoehto.
seuranta, koulutuksen suuntaaminen työllistäville aloille sekä kou-
Työnteon ja tutkintotavoitteisen opiskelun vuorottelun mahdollis-
lutusten sisältöjen työelämälähtöisyys.
tava pitkän aikavälin tavoitteellinen ohjausjärjestelmä.
Koulutuksen markkinointi yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
Ennuste
perus­
koulun
päättävien 700
nuorten määristä SAMIedun jäsen­
kunnissa vuoden 2011 väestötietojen 650
perusteella.
Koko jäsenkunta-alueelta
600
Paikkakuntakohtaiset ennusteluvut
550
500
450
400
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
Enonkoski
19
14
18
15
12
16
12
14
16
11
13
8
13
9
18
11
Kerimäki 1)
57
86
54
66
52
55
59
59
48
46
51
56
60
65
51
45
Kesälahti 2)
26
28
22
29
31
24
16
24
21
14
19
19
12
17
13
10
115
79
108
85
95
82
97
76
73
65
74
74
66
58
71
90
Parikkala
68
58
55
49
40
40
39
30
38
34
38
29
36
27
39
37
Punkaharju 1)
40
39
38
34
27
36
32
33
33
27
32
25
31
28
31
20
Kitee 2)
Rantasalmi
Savonlinna 1)
48
38
33
38
40
37
46
35
33
25
26
33
27
24
29
29
265
281
254
267
244
257
266
242
250
240
233
243
227
211
230
236
Sulkava
34
27
26
31
25
33
20
28
29
23
25
11
16
9
15
12
Yhteensä
672
650
608
614
566
580
587
541
541
485
511
498
488
448
497
490
1) Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun kuntaliitos 1.1.2013 alkaen
2) Kiteen ja Kesälahden kuntaliitos 1.1.2013 alkaen
8
Yritykset
Nykytila Yritysten tuotanto- ja palvelutoiminnan kilpailukyvyn ohella
keskeisin haaste on ammattitaitoisen työvoiman rekrytointi. Ikääntyvä
Painopiste Ennakointityötä tekevien tahojen tulee yhdistää voimansa
ja päättää tiedonkeruun menetelmistä ja hankkeista yhdessä. Laadullisen ja määrällisen ennakoinnin fokus on määriteltävä tarkemmin.
työvoima siirtyy eläkkeelle ja sen korvaaminen ei tule kuntoon pelkästään ammattiopistojen aloituspaikkoja määrittämällä. Yrityksillä on
hyvät edellytykset toimia yhdessä SAMIedun kanssa, koska kumppanuuden eri muodot ovat hyvin kattavat.
Painopiste Yritysten osalta painopisteen tulee olla kumppanuuden
syventämisessä SAMIedun kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa toi-
T A V OI T T EET
SAMI A M M A T T I O P I S T O S T R A T E G I A O S A I : K O U L U T U K S E N J Ä R J E S T Ä J Ä T A S O N S T R A T E G I S E T L I N J A U K S E T
3.
ELINKEINOT
Elinkeinoja koskevat päätavoitteet
Työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten kokoaminen ja kuvaaminen työvoima- ja koulutustarpeiden muotoon.
Yritysten aktiivinen osallistuminen työvoimatarpeiden ennakointiin ja koulutustarjonnan suunnitteluun.
saalta opintopolkujen ja toisaalta opiskeltavien taitojen arviointia yhdessä opetushenkilöstön kanssa.
Ammatillisten opintopolkujen ja ”ammattilukio”- polkujen suunnittelu ja ohjaus osaksi koulutustarjonnan kehittämistä.
Työvoima
Peruskoulun päättävän ikäluokan opintopolkujen ohjaukseen
Mun Juttu -vaihtoehdot (A; L; A+L ja L+A) näkyvästi mukaan.
Nykytila Uuden työvoiman rekrytointiin liittyy ikäluokan voimakas
pieneneminen ja vaikka ammatillinen koulutus on lisännyt vetovoimaisuutta, nuorten määrä vähenee sekä lukioissa että ammattiopistoissa.
Tästä seuraa myös se, että nuorten koulutusvalintojen pitää kohdentua
paremmin elinkeinojen tarpeisiin, jotta sijoittuminen työhön paranisi.
Painopiste Työvoiman osalta painopisteen tulee olla laadullisen
(osaaminen) ja määrällisen poistuman tehokkaampi ennakointi ja tiedonkeruu. Siihen tarvitaan uusia foorumeita.
Ennakointi
Nykytila Työvoimatarpeiden ennakoinnissa on liiaksi hajontaa. Toimivia tahoja on useita, mutta näiden tahojen työn ja tulosten koordinointi puuttuu ja oikeiden johtopäätösten tekeminen on haasteellista.
Työvoimaa
koskevien
muutosparametrien
(ikä,
osaaminen,
työammatit, jne) yhteensopivuus paremmaksi koulutuksen ja työhallinnon välillä.
Työvoimatarpeiden kartoitukseen yhtenevät käsitteet, menetelmät, koordinointi ja yhteinen tietokanta.
9
10
SAMI A M M A T T I O P I S T O S T R A T E G I A O S A I : K O U L U T U K S E N J Ä R J E S T Ä J Ä T A S O N S T R A T E G I S E T L I N J A U K S E T
4.
OPPIMINEN
Aluetta palveleva koulutustarjonta
Opintopolut
Nykytila SAMIssa on monipuolinen koulutustarjonta ja asiantun-
Nykytila SAMIssa on mahdollista valita useita erilaisia opintopol-
tevat opettajat. Oppilaitoksessa tavoitellaan opetuksen ja tutkintojen
kuja ammatillisen koulutuksen aikana. Opintopolut mahdollistavat
korkeaa laatua sekä koulutuksen työelämävastaavuutta. Haasteena on
opiskelijan etenemisen henkilökohtaisella tavalla työelämään ja jatko-
elinkeinoelämältä saadun osaamistarpeita koskevan ennakointitiedon
opintoihin.
oikea tulkitseminen ja soveltaminen, ikäluokkakysymys ja KESU:ssa
esitetty nuorten yhteiskuntatakuu. Näiden pohjalta sovitetaan koulutustarjonta ja kysyntä yhteen paikallisesti ja alueellisesti taloudelliset
näkökohdat huomioiden
Painopisteet Henkilökohtaistettujen opintopolkujen käyttöönottoa
monipuolistetaan. Henkilöstökoulutuksessa otetaan käyttöön yrityskohtaiset tuotekortit laajemmin. Luodaan uusia oppimismuotoja ja opintopolkuja todellisten tarpeiden pohjalta ja tarkistetaan polkuprosessit.
Painopisteet Eri sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan. Osallistutaan tavoitteitamme vastaaviin keskustelufoorumeihin ja
Aikuiskoulutus
kehitetään toimialakohtaista vuorovaikutusta. Varmennetaan SAMIlle
soveltuviin koulutuskilpailutuksiin osallistuminen. Opettajien valmennusohjelma ja asiantuntijuusosaaminen kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita. Jatketaan ja kehitetään yhteistoimintaa eri oppilaitosmuotojen kanssa.
Nykytila Aikuiskoulutuksen mahdollisuuksiin, laatuun ja volyymiin
panostetaan kaikilla toimialoilla ammatillisen peruskoulutuksen rinnalla. Aikuiskoulutuksen kokonaistarvetta arvioidaan ennakointitiedon
pohjalta ja sen toteutus sekä oppimisympäristöt suunnitellaan maakunnallista koulutusstrategiaa tukemaan sekä vastaamaan seudullisten
työelämän toimijoiden tarpeisiin.
Opettajuus, opettajan asiantuntemus
Painopisteet Aikuiskoulutuksen toteutus, laatu ja henkilöstön osaaNykytila Koulutuspalvelujen ydinosaamista ovat oppiminen, opetus
ja osallistuminen. Opettajat ovat osallistuneet työelämäjaksoille suunnitellusti ja päivittäneet ja kehittäneet osaamistaan kumppaniyrityksissä. Henkilöstön osaamista on kartoitettu ja osaamiskapeikkoja on
tunnistettu. SAMIssa on muodostettu pedagogista toimintaa kehittävät
monialaiset klusterit.
minen ovat muuttuvassa aikuiskoulutuksen kentässä merkittävä kilpailutekijä. Sitä on kehitettävä kaikilla toimialoilla oppimisen muodot,
joustava asiakastarpeen mukainen koulutustarjonta ja rahoitusmahdollisuuksien kokonaisuus toimialakohtaisesti huomioiden. Työelämän
kehittämis- ja palvelutehtävä tukee entistä tiiviimmin aikuiskoulutuksen
laadukasta toteutumista. Se sisältää aikuisten henkilökohtaisten opin-
Painopisteet Jatkuva muutos vaatii henkilöstön osaamisen kehit-
topolkujen, yritysten henkilöstön kehittämispolkujen sekä oppisopimus-
tämistä. Tässä muutoksessa uusi opettajuus vaatii erilaista osaamista
polkujen rakentamisen monipuoliseen verkostomaiseen toimintamalliin
ja asennetta. Kehittyvä organisaatio tarvitsee myös uutta osaamista
tukeutumalla.
osaamisvajeiden täyttämiseksi (rekrytointi). Opettajien asiantuntemusta kehitetään vastaamaan erilaisten oppijoiden, elinikäisen oppimisen,
monimuotoisten oppimisympäristöjen ja osaamisperusteisuuden tuomiin haasteisiin. Klusterimalli tukee opetuksen uudistamista.
11
Oppimisen tuloksellisuus ja pedagoginen johtaminen
Nykytila SAMIssa oppimista seurataan reaaliaikaisesti valmistuneiden ja keskeyttäneiden määrällä. Henkilökohtainen tutkinnon suorittamisen opintopolku on tärkeä tavoite. Pedagogisen johtamisen kehittyviä työkäytäntöjä ovat klusterit ja kollegiaaliset ryhmät, koulutusprosessien auditointi sekä pedagogiset katselmukset.
Kehityspedagogien työllä tuetaan opettajan asiantuntijuutta ja sen kehittymistä.
Painopisteet Vaihtoehtoisia opiskelumuotoja ja opintopolkujen toteutumista tuetaan ja kehitetään ehkäisemään keskeyttämistä. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näkyvät henkilökohtaisen tutkinnon suorittamisen opintopolussa.
SAMIn tavoitteena on olla jatkossakin pedagogisesti vahva ja vetovoimainen ammatti- ja aikuisopisto. Tavoitteena on pedagogista toimintaa kehittävän klusterimallin vakiinnuttaminen ja sen toimintojen kehittäminen ja
tukeminen. Tähän kuuluu myös uusien, nopeampien ja monipuolisempien vuorovaikutusta tehostavien työkalu-
TAVOITTEET
jen ottaminen käyttöön osaamisen hyödyntämisessä ja oppimisessa.
Oppimista koskevat päätavoitteet
Uudenlaisten yhteistyömallien ja verkostojen rakentaminen, opetuksen laadun turvaaminen sekä koulutusjärjestelmän rakenteiden joustavaksi tekeminen.
SAMIn palveluorganisaation vetovoiman, uudistumiskyvyn, asiantuntijuuden ja verkostomaisuuden vahvistaminen.
Koulutuksen eri rahoitusmuotojen maksimaalinen hyödyntäminen sekä elinikäisen oppimisen tarpeiden
ja tavoitteiden huomioon ottaminen.
Kaikkien toiminnallisten rakenteiden ja prosessien tehokas sekä kohdennettu hyödyntäminen muuttuvissa
taloussuhdanteissa.
Oppiva koulutusorganisaatio, joka pystyy toteuttamaan koulutusta jatkuvasti kehittyvissä oppimis­
ympäristöissä.
Jokainen opettaja osallistuu työelämäjaksolle strategiakauden aikana.
12
SAMI A M M A T T I O P I S T O S T R A T E G I A O S A I : K O U L U T U K S E N J Ä R J E S T Ä J Ä T A S O N S T R A T E G I S E T L I N J A U K S E T
5.
RESURSSIT
Henkilöstö
Henkilötyövuodet 1.8.2012
Nykytila Koulutuskuntayhtymässä on henkilökuntaa noin 300. Koulutuspalveluissa työskentelee noin 230 henkilöä ja yhtymäpalveluissa noin
70 henkilöä. Henkilöstökulujen osuus on noin 70 % käyttötaloudesta.
Yli 10 % henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle strategiakauden aikana.
Painopisteet Oppilaitoksen henkilökunta mitoitetaan vastaamaan
muuttuvassa toimintaympäristössä suhdelukua 7,0 (opiskelijaa/henkilöstön edustaja/työvuosi). Oppilaitoksen menestyksen takaa tiivis työelämäyhteistyö, jonka avulla oppilaitos tuntee alueen elinkeinoelämän
Yhtymäpalvelut 70,5
Koulutuspalvelut 220
tarpeet. Tarpeesta lähtevä henkilökunnan koulutus ja siten työelämän tarpeita vastaava opetus mahdollistavat opetuksen ja työelämän vastaavuuden. Osaamisen johtaminen on keskeinen asia esimiestyössä. Sillä saaHenkilöstön koulutustaso 1.1.2012
daan henkilöstö sitoutettua tekemään oman vahvuusalueensa tehtäviä.
Toimitilat ja välineet
Nykytila Koulutuskuntayhtymällä on käytössä tiloja 43 695 m². Jokaista opiskelijaa kohti tilaa on yli 22 m². Tilojen käyttöaste on ongelmallinen käytön jakaantuessa hyvin epätasaisesti ympäri vuoden.
Myös opiskelijoiden lomien ajan tilat ovat vajaalla käytöllä. Käytettävissä olevien tilojen määrä ja käyttöaste vaihtelevat hyvin paljon
myös yksiköittäin. Kiinteistökustannukset vievät opiskelijakohtaisesta
yksikköhinnasta 15 %, joten toimenpiteitä osuuden pienentämiseksi on
Keskiasteen koulutus 93
Opistoasteen koulutus 42
tehtävä.
Alempi korkea­koulututkinto 90
Ylempi korkeakoulu­
tutkinto 91
Opetustilojen käyttöä on tehostettu hakemalla kullekin toiminnolle
Tutkijakoulutus 1
mahdollisimman tarkoituksenmukaiset tilat. Tilojen varustelua on tarvittaessa parannettu. TELLU-toimialalla oppimisympäristöjä on saatu
lisää rakentamalla oppimissoluja kumppanuusyritysten tiloihin. Kuljetusklusteria koskevan selvitystyön tuloksena ratkeaa logistiikka- ja met-
Arvioitu eläkepoistuma 2013-2016
säkonekoulutuksen fyysinen sijoittuminen.
12
Painopisteet Toimitilojen osalta painopisteenä on kiinteistömenojen
pienentäminen tehostamalla tilojen käyttöastetta ja luopumalla tarpeettomista tiloista. Jatkossa tilojen monikäyttöisyyteen on kiinnitettävä en-
10
8
tistä enemmän huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Tilasuunnitelmien ja
6
investointiohjelmien pohjana pitää olla pitkälle ulottuva suunnitelma
4
siitä, mitä koulutuspalveluja tulevaisuudessa tarjotaan ja millaisissa ti-
2
loissa niitä toteutetaan.
0
2013
2014
2015
2016
Toimintatulot (miljoonaa euroa)
13
24
Opetuksessa tarvittava välineistö on pidetty ajanmukaisena. TELLU-toi-
23
mialalla kuljetusklusterin ajoneuvo- ja metsäkonehankinnat ovat viime
vuosien suurimmat investoinnit. Myös teknologiaklusterin välineistöjä
on uudistettava nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Suurimmat uudista-
22
21
mistarpeet liittyvät automaation kehitykseen.
20
Talous
19
2010
2011
2012 ENN 2013 TAE 2014 TAS 2015 TAS
Nykytila Ammatillisen koulutuksen taloutta leimaa epävarmuus rahoituksen riittävyydestä tulevina vuosina. Hallitusohjelmaan kirjatut
ammatillisen koulutuksen säästöt merkitsevät kokonaisuudessaan noin
177 miljoonan euron leikkausta ammatillisen koulutuksen rahoitukseen
vuosina 2013 - 2016 verrattuna vuoden 2012 tasoon. Säästöt koh-
Vuosikatteet ja investoinnit (1000 euroa)
distuvat sekä ammatilliseen peruskoulutukseen että oppisopimuskoulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Säästöt toteutetaan sekä määrällisen
sääntelyn (järjestämisluvat) että yksikköhintaleikkausten kautta.
Painopisteet Painopiste on toiminnan ja talouden yhteensovittaminen. Pienevä valtionosuus yhdessä laskevien opiskelijamäärien kanssa edellyttää rakenteiden, palvelujen ja henkilöstömäärän uudelleen
suunnittelua ja toteuttamista sekä painopisteen suuntaamista aiempaa
Vuosikate
Investoinnit
3000
2500
2000
1500
1000
enemmän aikuiskoulutukseen.
TA V O I T T E E T
500
Resursseja koskevat päätavoitteet
0
2010
2011
2012 ENN 2013 TAE 2014 TAS 2015 TAS
Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja sitoutumisen vahvistaminen opetuksen laadun varmistamiseksi, eläkkeelle jäävien osaamisen ja hiljaisen tiedon siirto uusille tekijöille.
Opetuksen tukipalvelujen hoitaminen omalla henkilöstöllä ja
SAMIedun kiinteistöt
­resursseilla tukipalvelujen ja koulutustoiminnan yhteistyön sekä
laadukkaiden työssäoppimispaikkojen varmistamiseksi.
YKSIKÖT/TILAT
Vipunen
Koulutuskuntayhtymän toiminnan ja taloudellisten resurssien
­käytön optimointi.
Koulutustarjonnan ja opiskelijamäärien huomioon ottaminen
­oppimisympäristöjen suunnittelussa.
Rahoituksen perustana olevan opiskelijamäärän vakiinnuttaminen koulutuksen järjestämisluvan mukaiselle tasolle.
m2
26 338
Humania
6 655
Paviljonki
2 452
Varpala
8 250
Yhteensä
43 695
RAKENNUSTEN IKÄ
m2
1960-luvulla rakennetut
22 092
1970-luvulla rakennetut
6 384
1980-luvulla rakennetut
8 160
1990-luvulla rakennetut
3 765
2000-luvulla rakennetut
3 294
14
SAMI A M M A T T I O P I S T O S T R A T E G I A O S A I : K O U L U T U K S E N J Ä R J E S T Ä J Ä T A S O N S T R A T E G I S E T L I N J A U K S E T
6.
OMISTAJAHALLINTO
Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset
Järjestämisluvan väestöpohjavaatimus
Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen kehittämis-
Palvelurakenneuudistuksen myötä ammatillisen koulutuksen järjestä-
linjaukset vuodesta 2006 lähtien ovat yksiselitteisesti lähteneet siitä,
misen väestöpohjaksi on asetettu vähintään 50 000 asukkaan alue.
että järjestäjäorganisaatioiden omistuspohjaa tulee laajentaa eikä
SAMIedun osalta väestöpohja laajenee 1.1.2013 nykyisestä noin
kaventaa. Kuntarakennetyöryhmän raportissa 8.2.2012 ja sen alue-
53 000:sta noin 62 000:een Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan
seminaareissa todettiin mm., että ammatillinen koulutus pitää järjestää
kuntaliitoksen myötä. Jäsenkuntakokouksessa 3.4.2012 todettiin koulu-
pääsääntöisesti peruskuntaa laajempana palveluna. Etelä-Savon osal-
tuskuntayhtymän olevan hyvin toimiva järjestelmä, jolla voidaan jatkaa
ta todettiin mm. että mikään maakunnan kaupungeista ei yksin ole riit-
myös tulevaisuuteen.
tävä pohja ammattiopiston toiminnan ylläpitämiseksi. Lisäksi opetus- ja
kulttuuriministeriö on linjannut, että nykyisiä hyvin toimivia järjestäjäorganisaatioita ei ole syytä purkaa.
SAMIedun jäsenkunnat 1.1.2013 (asukasmäärät 30.9.2012)
Rantasalmi
3 931
Enonkoski
1 540
Sulkava
2 841
Kitee
11 407
Savonlinna
36 751
Parikkala
5 607
Yhteensä 62 077
(Lähde: Väestörekisterikeskus)
15
Ammatillisen koulutuksen säästöt
Ammatillisen koulutuksen osallistuminen julkisen talouden tasapainotukseen on määritelty hallitusohjelmassa ja ministeriöiden määrärahaleikkauksia koskevissa suunnitelmissa. Leikkaukset ajoittuvat vuosille
2013 - 2016. Nämä kaventavat huomattavasti ammattiopistojen toimintaedellytyksiä, koska yksikköhinnat ja indeksit leikkautuvat huomattavasti nykyistä alemmalle tasolle. Muut ammatilliseen koulutukseen
kohdentuvat kuntataloudella perustellut leikkaukset ovat vastoin rahoituksen perusteita ja eriarvoistavat järjestäjien edellytykset toimia. Rahoitusmallin mukaiseen kuntaosuuteen tehtävät leikkaukset tulee sopia
kansallisesti yhtenäisinä ja ministeriöiden päätöksillä, jotta ammattiopistojen tasavertaiset toimintamahdollisuudet turvataan.
Tulevaisuusvaihtoehtojen kartoitus
Mikäli omistajahallinnon tulevaisuusvaihtoehtoja halutaan selvittää, on
hyödyllistä tukeutua 3.4.2012 kuntakokouksessa esitetyn ”SAMIedun
muutostilanteen arviointia” -selvityksen sisältöön ja pohjamateriaaliin.
Tärkeää on arvioida eri vaihtoehtojen soveltuvuutta hankkimalla niistä
objektiivista vertailutietoa. Tulevaisuusvaihtoehtojen vertailussa lähtökohtana tulee olla SAMIedun toimintaedellytysten turvaaminen kansallisen koulutuspolitiikan mukaisesti.
16
1.
KOULUTUSPALVELUT
TELLU (Tekniikka ja liikenne sekä luonnonvara- ja ympäristöala)
PAKU (Palvelu- ja kulttuuriala)
Nykytila TELLUn toimialalla on pääsääntöisesti hyvä opiskelija- ja
Nykytila Yhteistyö on hyvää toimialan sisällä ja klustereiden välillä.
taloustilanne. Metsä-, puu- sekä tieto- ja tietoliikennealojen rakenne-
Haasteen muodostavat pienet opiskelijamäärät useissa tutkinnoissa.
muutos on heikentänyt koulutusten vetovoimaisuutta ja tuonut haastetta
Tämä asettaa kehittymistarpeita opettajien osaamiselle ja käytännön
työvoimatarpeiden ennakointiin. Metsä- ja logistiikka-alojen selvitystyö
järjestelyille. Opettajien osaamisen vahva profiloituminen muodostaa
on käynnistetty ja sen tuloksia hyödynnetään kuljetusklusterin koulu-
riskitekijän. Liiketoiminta tukee opetustehtävää.
tustarjontaa sekä järjestämispaikkaa koskevassa päätöksenteossa.
Painopisteet Menestystä rakennetaan vahvan perustutkinto-opetuk-
TELLUn kolmessa klusterissa on ryhdytty ohjaamaan opiskelijoita kohti
sen ja joustavan aikuiskoulutuksen varaan. Aikuiskoulutuksen onnistu-
yksilöllisten opintopolkujen valintamahdollisuutta tehostetun ohjauksen
minen edellyttää prosessien tarkistamista ja kirkastamista. Yhtenäiset
ja TVT:n tukeman uuden opettajuuden avulla. Tutkintojen järjestämisso-
toimintatavat ja työelämän kuuleminen takaavat laadun. Työelämän
telma- ja näyttöperusteisten koulutusten toteuttamista.
Painopisteet Metsä- ja logistiikka-alojen selvitystyö tehdään yhdessä
keskeisten työelämän toimijoiden kanssa. Työn tavoitteena on selvittää
alan koulutustarpeet, vetovoima ja toimitilatarpeet. Opiskelijan opintopolkujen toteutuminen varmistetaan panostamalla verkkopedago-
tarpeista lähtevä klustereiden koulutustarjonta antaa mahdollisuuksia
yksilöllisille opintopoluille.
TA V O I T T E E T
pimuksia on uudistettu vahvistamaan työelämälähtöisten opetussuunni-
Kaikkien koulutusalojen säilyttäminen ja aikuiskoulutuksen vahvistaminen.
Osaamisen suuntaaminen yksilöllisten opintopolkujen kautta klusterirakenteen mahdollisuudet hyödyntäen.
giikkaan, laajennettuun työssäoppimiseen ja opiskelijan tarvitsemaan
Yrittäjyyden vahvistaminen kaikilla aloilla yhteistyössä yritysten
ohjaukseen ja tukeen sekä erityisopetukseen. Alueelliseen yritysläh-
ja oman liiketoiminnan kanssa.
töiseen koulutustarpeeseen reagoidaan. Henkilökunnan pedagoginen
osaaminen varmistetaan työelämäjaksoilla, prosessien auditoinneilla
Opettajien moniosaajuuden ja pedagogiikan taitojen tukeminen
ja kehittäminen.
sekä valmennusohjelmalla.
TA V OITTEE T
SAMI A M M A T T I O P I S T O S T R A T E G I A O S A I I : P A L V E L U T U O T A N N O N S T R A T E G I S E T L I N J A U K S E T
OSA II PALVELUTUOTANNON STRATEGISET
LINJAUKSET
TELLUn aikuiskoulutuksen monipuolinen kehittäminen seutukun-
SOTE (Sosiaali- ja ter veysala)
nan yrityksiä palvelevaksi.
TELLUn toimialamallin vakiinnuttaminen huomioiden metsän ja
logistiikan selvitystyön lopputulokset.
Opiskelija- ja työelämälähtöisten opintopolkujen toteutumisen
varmistaminen.
Nykytila Sosiaali- ja terveysalalla työntekijätarve kasvaa erityisesti
vanhus-, lapsi- ja perhe- sekä kotihoitotyössä. Ammatillista koulututusta tarjotaan perinteisesti vain työikäisille ihmisille, vaikka kolmannen
iän saavuttanet ovat potentiaalisia opiskelijoita lisä- ja täydennyskoulutuksissa sekä vapaaehtoistoiminnan koulutuksissa. SOTEn opettajat
Pedagogisista kokeiluista saatavien käytänteiden vakiinnuttami-
ovat ammattitaitoisia, mutta muuttuvissa työympäristöissä tarvitaan
nen opettajuuden ja opetuksen tueksi.
uutta pedagogista ja tvt-osaamista.
Aikuiskoulutuksen kehittäminen seutukunnan työelämätarpeita
vastaavaksi.
17
Painopisteet Koulutus- ja palvelujärjestelmä on nopea ja joustava ja sen toteuttamisessa hyödynnetään eri rahoitusjärjestelmiä.
Elinikäisen oppimisen koulutukselle asettamiin haasteisiin vastataan myös kolmannen iän saavuttaneet ja vapaaehtoistyövoima
huomioiden. Opettajien pedagogista täydennyskoulutusta lisä-
T A VO I T T E E T
tään ja työelämäosaamista vahvistetaan.
Uusien, joustavien koulutuksen toteuttamismallien luominen
elinikäinen oppiminen ja yrittäjyys huomioiden.
Painopisteet Maahanmuuttajien koulutuksen ohjaus, koulutus-
Opettajilla on hyvät pedagogiset ja tieto- ja viestintätekniset
tarjonta, kielitestaus ja pienet arjen käytänteet kaipaavat terä-
taidot sekä yhteydet työelämäasiakkaisiin.
vöintiä ja yhdenmukaistamista. Opetussuunnitelmia ja koulutustarjontaa tarkennetaan maahanmuuttajien tarpeet huomioiviksi.
ASPA (Asiantuntijapalvelut)
Opiskelijoiden tuen saatavuus ja oikea-aikaisuus on turvattava
oikealla työjaolla ja roolituksella. Opettajat hyödyntävät tieto- ja
Nykytila Maahanmuuttajakoulutus on uutena kokonaisuutena
viestintätekniikan mahdollisuuksia opiskelijan sosiokonstruktivisti-
ASPAn nivelvaiheessa. Maahanmuuttajien määrä ammatillisis-
sen oppimisen tukena.
monen ammattilaisen yhteistyötä. Ryhmänohjaaja, opettajat, ohjaajat/erikoisammattihenkilöt, opinto-ohjaaja, palveluohjaaja ja
kuraattori ohjaavat ja tukevat opiskelijaa. Perinteisten luokka- ja
pajaoppimisympäristöjen lisäksi käytössä on erilaisia sähköisiä
oppimisympäristöjä ja muita oppimista tukevia sähköisiä järjes-
T AV OITTE ET
sa tutkinnoissa kasvaa vuosittain. Opiskelijan ohjaus ja tuki on
Selkeästi kuvattu kielitasotestaus, opintopolut ja koulutus­
tarjonta maahanmuuttajille.
Syrjäytymisen ehkäisy ja opintojen sujuva eteneminen.
Opettajuuden uusiutuminen koulutuksen sekä kollegiaalisen
tietojen ja taitojen jakamisen avulla.
telmiä (esim. Moodle, blogit, Youtube ja älytaulut), jotka moni-
Opettajat
pystyvät
puolistavat oppimista.
­koulutuskentässä.
toimimaan
joustavasti
muuttuvassa
18
SAMI A M M A T T I O P I S T O S T R A T E G I A O S A I I : P A L V E L U T U O T A N N O N S T R A T E G I S E T L I N J A U K S E T
OPISKELIJAMÄÄRÄT
VUOSILLE 2012 - 2015
Toimialat
20.9.2012
Normi
TAE 2013
Muu
Normi
TS 2014
Muu
Normi
TS 2015
Muu
Normi
Muu
TELLU-toimiala
503
83
490
115
482
115
479
115
PAKU-toimiala
485
236
442
92
457
90
457
90
SOTE-toimiala
306
224
303
137
300
140
300
140
54
100
50
100
Nivelvaihe
95
Oppisopimus
90
252
Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelu
1389
Yhteensä
2184
795
1325
1957
50
232
220
220
2
2
2
632
1339
1956
617
1336
1953
617
19
AITO (Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut)
Nykytila Aikuiskoulutuksen rahoitus kiristyy. Asiakkuusstrategia ja kumppanuudet vastaavat aikuiskoulutuksen kehittämisen
ja asiakaslähtöisyyden tarpeita. Näyttötutkintojen järjestämissopimukset keskeisiin tutkintoihin ovat kunnossa. Seudun yritysten
osaamisen kehittämisen tarpeet voidaan tunnistaa. Kaikkien toimialojen haasteet eivät ole tiedossa. Oppisopimuskoulutuksen volyymit ovat laskussa.
Painopisteet Elinkeinoelämän merkittävät osaamistarpeet ja
yhteiskuntatakuun uudet vaatimukset on selvitettävä. TYKE-työ
varmistetaan KESUn määrittelyn mukaiseksi. Ammatillisen lisäkoulutuksen omaehtoisen koulutuksen tarjontaa monialaistetaan
ja kaikki henkilöstökoulutuksen resurssit käytetään. Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutus kohdennetaan työllistäviin tutkintoihin ja perustutkintojen toteutusta kehitetään osana ammatillista
peruskoulutusta. Työvoimakoulutuksen suunnittelussa tiivistetään
yhteistyötä TE-toimiston, työnantajien ja ELY-keskuksen kanssa.
Työelämän oppimisympäristöt ja kehittyvät tarpeet on selvitettävä.
Tulossa oleviin osaamisen kehittämistä koskeviin säädösmuutok-
TAVOITTEET
siin reagoidaan nopeasti.
Ammatillisen
lisäkoulutuksen
suuntaamisella
vastataan
­TELLUn ja PAKUn koulutusalojen haasteisiin.
TYKE-toimintaa kohdennetaan tukemaan työelämän oppimisympäristöjä ja työssäohjaamista.
Oppisopimustoiminnan jatkuvuus turvataan selvästi yli 100
paikan perustutkintoina ja lisäkoulutuksen volyymi suunnataan hyvin työllistäviin tutkintoihin.
Työvoimakoulutuksen ennakointityöhön osallistutaan yhdessä työelämän kanssa ja vuoropuhelua työvoimahallinnon kanssa tehostetaan kapasiteetti- ja yhteishankintojen
­toteuttamiseksi.
Nuorisotakuun työkalut ja rahoitusmuodot varmistetaan
käyttöön SAMIedussa.
Työorganisaatioiden
henkilöstön
kehittämissuunnitelmat
arvioidaan ja niiden mukaiset koulutussuunnitelmat varmistetaan käymällä omistajakunnittain merkittävimmät työ­
organisaatiot läpi.
20
Hallinto
Nykytila Koulutuskuntayhtymän hallintopalvelujen keskiössä ovat yh-
Painopisteet Uuden klustereihin pohjautuvan organisaatiomallin
pohjalta on uudistettu myös kirjanpidon hierarkia- ja kustannuspaikkarakenne. Jatkossa tavoitteiden toteutumista seurataan entistä tar-
toimikunta sekä valmistelevana elimenä johtoryhmä. Muita foorumeita
kemmalla tasolla. Opetushallituksen tilastojen laadinnassa käytetään
ovat yhtymähallituksen iltakoulut sekä valtuustoseminaarit. Mahdollista
jatkossa aiempaa enemmän raportoinnin automatiikkaa. Sisäisellä
päällekkäisyyttä yhtymähallituksen alaisissa toimielimissä tulee arvi-
valvonnalla on keskeinen osa operatiivisessa toiminnassa.
oida. Yhteistyötoimikunnan kokonpanoa ja laajuutta tulee arvioida
yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla. Organisaation johtamis­
järjestelmän ja esimiestyön arviointi on jäänyt kesken.
Painopisteet Kehittämisen haasteet kohdentuvat toimielinten työn
T A V OI T T EET
tymävaltuusto, yhtymähallitus, yhtymähallituksen työjaos ja rakennus-
Aiempaa nopeampi reagointi ja korjaustoimenpiteiden tekeminen taloushallinnon raportoinnissa esille tulleisiin poikkeamiin.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksen tarkentaminen kuntalakiin sisällytettyjä uusia säännöksiä vastaaviksi.
tiivistämisen lisäksi vuorovaikutukseen jäsenkuntien kanssa. Omistajahallinnon tulevaisuudesta päätettäessä eri mallien objektiivinen vertailu
on tärkeää. Johtamisjärjestelmän ja esimiestyön kehittämiseen otetaan
Henkilöstö- ja tietohallinto
avuksi arviointi ja palaute. Organisaation vastuualueiden KEVI ja
Nykytila Henkilöstöhallinnon vastuualueita ovat palkanlaskenta,
AITO yhdistämisen arviointi tulee toteuttaa osana johtamisjärjestelmän
kehittämistä.
TAVOITTEET
rekrytoinnit, työajan seuranta, eläkeasiat ja sopimusten soveltamiset.
Tietohallinto ylläpitää ja kehittää oppilaitoksen tietoliikenneverkkoa ja
Yhtymähallituksen alaisten toimielinten vastuita, kokoonpanoa ja
muita tietoteknisiä rakenteita sekä avustaa ja kouluttaa henkilökuntaa
työnjakoa tiivistetään.
tietotekniikkaan liittyvissä asioissa.
Yhteistyötoimikunnan kokoonpanoa ja roolia selkiytetään parem-
Painopisteet Henkilöstö- ja tietohallinnossa keskitytään henkilös-
min yhteistoimintalain tarkoitusta vastaavaksi.
töhallinnon osaamisen varmistamiseen sekä sähköisten järjestelmien
Jäsenkuntien vuosiseminaarit vakiinnutetaan ja valmistelua täy-
hyödyntämiseen. Henkilöstö- ja tietohallinto vastaa koko henkilös-
dennetään jäsenkuntien aloitteilla ja teemoilla.
tön kehittämissuunnitelman toteutumisesta tulosyksiköiden tuottamien
Johtamisjärjestelmän, luottamushenkilöhallinnon sekä esimies-
osaamisprofiilien vaatimusten mukaan ja huolehtii tietojärjestelmän
työn arviointiin sovelletaan koulutusprosessien auditoinnissa ke-
kehittämisestä ja ylläpidosta henkilöstön työn tueksi. Tietohallinto vas-
hitettyä mallia.
taa tietotyön strategian toteutumisesta ja sen mukaisten tietovälineiden
hankkimisesta ja ylläpidosta (palvelimet, työasemat, tietoliikenneverkot
Taloushallinto
Nykytila Taloushallinnossa hoidetaan omana työnä sisäinen ja ulkoinen kirjanpito, laskutus ja ostolaskujen käsittely sekä maksuliikenne.
ja oheislaitteet sekä niiden edellyttämät ohjelmistot). Opetushenkilöstön TVT-taitojen kehittäminen ja ylläpito sekä uutta opettajuutta tukevat
oppimisympäristöt ohjaavat tieto- ja viestintäteknisen toimintaympäristön uudistamista.
Lisäksi taloushallinnossa raportoidaan, analysoidaan ja ennustetaan
talouden tunnuslukuja. Talouden raporteilla tuetaan tilivelvollisten mahdollisuutta olla mahdollisimman hyvin perillä vastuualueensa taloudellisesta tilanteesta. Hankinnat toteutetaan noudattaen koulutuskuntayhtymän hankintaohjetta ja hankintalakia. Sisäistä valvontaa toteutetaan
operatiivisen toiminnan yhteydessä. Lisäksi tilivelvolliset raportoivat
kerran vuodessa (lokakuu) sisäisen valvonnan toteutumisesta vastuualueellaan sekä esille nousseista riskeistä ja toimenpiteistä, joita on
toteutettu riskien pienentämiseksi.
TA VOIT TE E T
SAMI A M M A T T I O P I S T O S T R A T E G I A O S A I I : P A L V E L U T U O T A N N O N S T R A T E G I S E T L I N J A U K S E T
2.
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT
Henkilöstöhallinnon osaamisen turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä yhdessä taloushallinnon kanssa.
Tietohallinnon hankinnat oppilaitoksen todellista tietotekniikan
tarvetta vastaaviksi.
Asiakirja,
jossa
todetaan
koulutuskuntayhtymän
tavoitteet
­(tavoitetila) tietoturvan suhteen ja ohjeistus näiden tavoitteiden
­saavuttamiseksi.
Julkisen
hallinnon
yhteiseen
ICT-kokonaisarkkitehtuuriin
perustuva SAMIedun toimintamallin kuvaus, jossa todetaan, kuinka toiminta, tiedot, tietojärjestelmät ja teknologia
­toimivat kokonaisuutena.
Tietoturvallisuuden ohjeistuksen ja dokumentoinnin täsmentäminen sekä tietoturvatason nostaminen.
TAVOITTEET
21
Roolin selkeyttäminen ja toimiva työnjako sekä KEVIn sisällä
että muiden yksiköiden kanssa.
Henkilöstön osaamisen ylläpito ja vahvistaminen.
KV-toiminnassa EU- ja Venäjä-ulottuvuuksien ylläpito.
TVT-opetuskäytössä teknologiainfrastruktuurin vahvistaminen
ja opettajien TVT-pedagogiikan osaamisen varmistaminen.
Kehittäminen ja viestintä
Nykytila Kehittämis- ja viestintäpalvelujen (KEVI) toimintakokonaisuuteen kuuluu 1. ennakointi, 2. laatu- ja tulosohjaus, 3. mark-
Markkinoinnissa ja viestinnässä nopeasti kehittyvien sähköisten markkinointikanavien tarjoamien mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen.
kinointi ja viestintä, 4. KV-toiminta omine kehittämishankkeineen,
Ennakoinnissa sekä laatu- ja tulosohjauksessa kootun ja ana-
5. tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö sekä 6. pedagogiset ke-
lysoidun tiedon hyödyntämisen varmistaminen sekä valittujen
hittämishankkeet. Kaikki nämä toiminnot ovat kansallisesti merkittä-
kehittämiskohteiden toteuttamisen tukeminen.
viä ja keskeisiä ammatillisen koulutuksen kehittämisalueita. Siksi ne
Kehityshankkeiden valinta sekä kansallisen ohjauksen että
on koottu toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi SAMIn Kehittämis- ja
oman strategiatyön pohjalta.
viestintäyksikköön (KEVI). KEVI on toiminut vuodesta 2010 lähtien.
Painopisteet KEVI toimintoineen tukee pedagogista johtamista
erityisesti opettajuuden uudistumisessa. Tämä parantaa koulutuksen
vetovoimaa ja tuloksellisuutta sekä edistää muuta oppilaitoksen arkea.
Kiinteistö
Ruokahuolto
Nykytila Koulutuskuntayhtymän rakennuskanta on rakennettu vuosi-
Nykytila Ruokahuoltopalveluilla on kolme ruokaa valmistavaa keit-
en 1960 – 2010 välisenä aikana. Rakennusten kunnossa ja tekniikassa
tiötä ja Paviljongille kuljetettavat ateriapalvelut. Aterioita valmistetaan
on erittäin paljon eroja. Pienenevät taloudelliset resurssit vähentävät
päivässä noin 1200 kappaletta ajankohdasta riippuen.
mahdollisuutta toteuttaa vuosi- ja peruskorjauksia sekä kiinteistönhoito- ja siivoustyötä. Rakennusinvestoinnit suunnitellaan talousarvion
laadinnan yhteydessä ja toteutetaan talousarvion mukaisesti.
Lisäksi keittiöissä on toimivat kahviopalvelut oppilaille ja henkilöstölle.
Kaikki keittiöt tuottavat myös erilaisia tilaus- ja juhlapalveluja. Vipusen
ja Humanian keittiöiden kunto ja laitekanta on hyvä ja uudenaikainen.
Painopisteet Kiinteiden kulujen kurissapitämiseksi tulee entistä enem-
Varpalan keittiö on peruskorjauksen tarpeessa. Keittiöt toimivat opiske-
män keskittyä toimiin, joilla energiankulutusta saadaan pienemmäksi.
lijoiden työssäoppimispaikkoina.
kunnossapidon kannalta olennaisiin seikkoihin. Peruskorjaustoimintaa
on jatkettava kuten tähänkin asti, jotta tilat pysyvät opetuksen kannalta
TAVOITTEET
toimivina, vetovoimaisina ja viihtyisinä.
Pienenevistä resursseista huolimatta toimintojen laatu pidetään
hyvällä tasolla ja huolehditaan henkilöstön motivoinnista.
Toiminnallisten muutosten ja korjausten on oltava loppuun asti
harkittuja, sillä resursseja ei voida tuhlata virhearviointeihin.
Koulutuspalvelujen edun mukaista on, että SAMIedu omistaa jatkossakin omat kiinteistönsä ja toteuttaa omana työnään vuosi- ja
peruskorjaukset sekä kiinteistönhoito- ja siivoustyöt kustannus­
tehokkaasti.
Painopisteet Kehitetään yhteistyötä opetuksen kanssa, jotta kouluruokailun ja opetuksen yhteiset tavoitteet täyttyvät. Työssäoppimisjaksojot ja niiden sisällöt sekä opiskelijoiden määrät ja ajankohdat suunnitellaan keittiöissä huolella ja yhteistyössä koko lukuvuodelle.
TAVOITTEET
Kiinteistötoimessa vähenevät resurssit on keskitettävä kiinteistökannan
Ruokahuolto on kilpailukykyinen ja kustannustehokas, laadukkaita
ateriapalveluita tarjoava oppimisympäristö.
Opiskelijat ja henkilökunta käyttävät säännöllisesti ­koulu­ruokailun
tarjoamia palveluja.
Koko toiminnassa ja erityisesti hankinnoissa huomioidaan
­kestävä kehitys.
ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO
Pohjolankatu 4-6, PL 12, 57201 Savonlinna
(015) 550 6000 • [email protected]
www.samiedu.fi
12/12