kevät 2011 liikkeelle Lähde Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti Aikuisopiskelijan ohjaus ”Henkilökohtaistaminen aikuiskoulutuksen lähtökohtana” ”Hyvät koulutustulokset ja hyvä maine tulevat käytännön teoista” ”Oppimisvaikeudet tulee kartoittaa jo koulutuksen alussa” Lähde liikkeelle | kevät 2011 Pääkirjoitus Opiskelijan ohjauksesta oppilaitosten myyntivaltti A ikuisopiskelijoiden ryhmässä jokaisella on erilainen lähtötaso. Haasteeseen voidaan vastata opiskelun ohjauksella. Se parantaa oppimistuloksia ja antaa opiskelijalle myönteisemmän kokemuksen koko opiskelusta. Tällaisessa oppilaitoksessa opiskelijat huomioidaan yksilönä, asiakkaana! Kannen kuva: Amiedun ohjaava kouluttaja Juha Sinisalo ja tuotantotekniikan kouluttaja Reetta Krook. Opiskelijan ohjaus ei ole asiana uusi. Jo Aleksis Kivi kirjoitti Seitsemässä veljeksessä, kuinka lukkari käytti ohjauskeinoina tukistusta ja nurkassa seisottamista. Opettajan ilmeisenä tarkoituksena oli tehostaa lukutaidon oppimista. 2 Ohjauskeinot ovat onneksi muuttuneet noista ajoista. Tukistus toimisi nykyisin muutoinkin huonosti, koska aikuisten opinnoista yhä suurempi osa toteutuu etäopetuksena. Silloin muodostuu erittäin tärkeäksi se, kuinka opiskelijaa ohjataan tekemään ammattitaitoaan kehittäviä toimia joko työpaikalla tai omalla ajallaan. Hyvä oppimistulos syntyy opetushenkilöstön ja opiskelijan yhteistyönä. Yhteistyö muodostuu siitä, että molemmilla toimijoilla on yhteinen päämäärä, ja asiakkaana olevan aikuisen oppimiseen ja aikaisempaan kokemukseen liittyvät asiat huomioidaan ammattitaidon hankkimiskeinoja valittaessa. Lähde liikkeelle | kevät 2011 Tämä vaatii kuitenkin oppilaitoksessa monen asian uudelleenajattelua. Ei riitä, että vähennetään lähiopetusta ja siinä sivussa säästetään opettajien palkkakustannuksista. Opettajilta vapautuva työpanos pitää käyttää uudenlaiseen työhön. Paras toimintamalli löytynee siten, että pohditaan koko etäopiskelupainotteinen koulutusprosessi uudestaan ja mietitään asiakaslähtöisesti uudet toimintatavat. Niihin kuulunee silloin melkoinen määrä ohjauksellisia toimia, jotka voivat olla opettajallekin aiempaa mielenkiintoisempia. Opiskelun ohjaaja ei välttämättä ole kouluttaja. Useissa oppilaitoksissa on erikseen henkilöitä, jotka auttavat etsimään opiskelijalle sopivia tutkintoja tai jopa oikeaa tutkintotasoa, ammattialasta puhumattakaan. Usein tämä työ tehdään jo ennen kuin asiakas on opiskelijana oppilaitoksessa. Uudelleen ajattelu voisi olla paikallaan myös viranomaisrahoittajalle. Nykyisin rahoituspäätöksissä puhutaan vain opiskelijatyöpäivistä. Suomessa luotetaan koulutuksen vaikuttavuuteen. Tämä näkyy myös yhteiskunnan taloudellisena panostuksena koulutukseen. Kilpailu koulutusvaroista on kovaa. Hyvät koulutustulokset ja hyvä maine tulevat käytännön teoista. Siten eturivin aikuiskoulutus- oppilaitokset antavatkin ohjaukseen liittyvät tehtävät laajimman asiantuntemuksen hankkineille henkilöille. Kun koulutuksen tavoite ja toteutustapa on valittu hyvin, ovat perusasiat hallinnassa. Koulutuksen aikana tapahtuvaa ohjausta ei tietenkään saa unohtaa. Sen avulla varmistetaan tavoitteiden toteutuminen ja tyytyväinen asiakas, joka kertoo hyvästä palvelusta, virallisten palautteiden ohella, myös työpaikallaan ja vapaa-ajallaan. Olen vakuuttunut siitä, että aikuisopiskelijan ohjaus on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kannattavaa. Hyvä, nykyaikaisin keinoin toteutettu ohjaus on aikuiskoulutusoppilaitoksen ja kouluttajan myyntivaltti. Se tuo uusia ja ehkä myös entistä maksukykyisempiä asiakkaita. Veikko Ollila päätoimittaja, johtaja ALVAR Sisällysluettelo 2 Pääkirjoitus 4 Aikaa, huomiota, kunnioitusta – aikuisohjaus Amiedussa 7 Aikuisopiskelijan ohjaus hakeutumisen ja henkilökohtaistamisen yhteydessä 10 Haasteena laadukas aikuiskoulutus 12 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut yksilön urapolulla 15 Opin Ovi -auton matkassa Pirkanmaalla 17 Näyttötutkinnon suorittaminen on kannattanut teknologiateollisuudessa 18 ”Etkö auttaa vois, mulla asiaa ois?” 21 Erilainen oppija tutkinnon suorittajana 22 Osaava Ohjaus -projekti on käynnistynyt 27 Kengitysseppä tuntee hevosen perin pohjin 30 Oppisopimuskoulutus tarjoaa yksilöllisiä ratkaisuja 34 Yrittäjät innostuivat opiskelemaan 38 Pallen vikinä: Ohjauksen merkitys näyttötutkinnossa 39 Hyvä tietää Julkaisija Lähde liikkeelle – lehti tiedottaaa näyttötutkintotoiminnasta ja en ammatillisen aikuiskoulutukseen liittyvistä kokemuksista ja ajankohtaista asioista. Päätoimittaja Veikko Ollila johtaja ALVAR • Toimitussihteeri Satu Henttinen • Toimitus Eija Hampinen Marja Koivunen • Veijo Kykkänen • Jouni Kyllönen • Tarja Raninen, Texthouse • Ulkoasu ja taitto Asser Jaaro Painopaikka Scanweb Oy • Painosmäärä 20.000 kpl • Ilmoitusmyynti Suoramarkkinointi Mega Oy Yhteystiedot puh (09) 53 071 • ALVAR, Kaarnatie 4, 00410 Helsinki • www.lahdeliikkeelle.info • www.alvar.fi ISSN 1795-066X (painettu) • ISSN 1239-6540 (netti) Lähde liikkeelle | kevät 2011 3 TEKSTI: OHJAAVA KOULUTTAJA, ANJA TARHALA JA KEHITYSPÄÄLLIKKÖ TAPANI LEINO, AMIEDU | KUVAT: AMIEDU Aikaa, huomiota, kunnioitusta Ohjaus- ja oppimiskeskus Tuutori toimii Amiedun oppimisen tukikeskuksena. Tuutorin kautta opiskelija voi saada tarvittaessa erityistä tukea ja ohjausta omaan oppimisprosessiinsa. 4 Lähde liikkeelle | kevät 2011 – aikuisohjaus Amiedussa Visio Amiedussa on pitkät perinteet aikuisohjauksen saralla. Ohjausta on kehitetty aktiiviseksi työkaluksi – opettamisen rinnalle samanarvoiseksi – koulutuskokonaisuuden osaksi. Oppilaitoksen yhteisen ohjauskäsityksen varmistamiseksi ja ohjauksen laadun takaamiseksi Amiedussa on laadittu Ohjaussuunnitelma. Suunnitelma määrittelee ohjauksen vision: ”Amiedun ohjaustoiminta perustuu ammatillisen kehittymisen henkilökohtaistamiseen ja vahvaan ohjausosaamiseen aikuisoppijoiden, yritysten ja kumppanien ohjaus- ja tukitoimien tuottamisessa.” Ohjaus-käsite Työhön tai koulutukseen ohjaaminen ja neuvonta ovat edelleen ohjauksen tärkeitä osia, minkä lisäksi ohjauksesta on tullut ammatillisten kouluttajien tärkeä työväline. Ohjauskeskustelu on ohjaajan ja ohjattavan tasaveroinen, dialoginen suhde, jossa ohjattava tuo esille sen hetkiset kokemuksensa, vahvuutensa ja kehittymisen tarpeensa. Keskustelu auttaa opiskelijaa tuomaan näkyviin omaan elämäntilanteeseensa vaikuttavat seikat ja jäsentämään niitä niin, että hän pystyy työstämään identiteettiään osaavana, elämäänsä hallitsevana yksilönä. Ohjaukseen kuuluu opiskelijaa voimavaraistava näkökulma, uusien ratkaisujen ja vaihtoehtojen löytyminen erilaisissa valintatilanteissa. Ohjauksen yleistavoit- teena on siis auttaa ohjattavaa auttamaan itse itseään. Henkilökohtaistamisen näkökulmasta ohjauksella pyritään tutkinnonsuorittajan kannalta mielekkäiden ratkaisujen syntymiseen. Amiedussa ohjaus- ja tukitoimien periaatteet perustuvat humanistiseen ihmiskäsitykseen ja konstruktiiviseen oppimisnäkemykseen. Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta edellyttää, että koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon henkilökohtaistamisesta. Kun hakija ottaa yhteyttä Amieduun, hän saa tietoja eri koulutusmahdollisuuksista asiakasneuvojilta ja koulutusassistenteilta, minkä jälkeen hänet ohjataan tutkinnosta vastaavan kouluttajan luokse. Mikäli hakijalla ei ole selkiytynyt tavoitetutkinto, hänet ohjataan ohjaus- ja oppimiskeskus Tuutorin opintoneuvontaan. Teknologiateollisuuden osaamiskeskuksessa työskentelevä ammatillinen kouluttaja Reima Mäkeläinen kertoo henkilökohtaistamisen toteutumisesta sähkö- ja automaatioyksikössä: ”Kun alan opintoja suunnitteleva ottaa hakeutumisvaiheessa yhteyttä, hänet haastatellaan ja selvitetään, mitkä ovat hakijan ammatilliset tavoitteet. Samalla selvitetään opintojen rahoitus- vaihtoehdot ja hakijan taustatiedot mahdolliseen työnantajaan liittyen. Työnantajaan otetaan yhteyttä, esim. oppisopimukseen hakeutuvien opiskelijoiden kohdalla, ja selvitetään sekä työmaalla tarvittava ammattitaito että työnantajan opiskelijalle tarjoama tuki.” Tässä vaiheessa hakeutujan on tärkeä myös tutustua ao. tutkinnon perusteisiin ja selvittää tutkintovaatimukset ja tutkinnon suorittamisen edellytykset Amiedussa. Tarvittaessa hakeutuja ohjataan toiseen oppilaitokseen. Keskustelujen perusteella laaditaan henkilökohtainen suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseksi. Kartoitusvaiheessa opiskelijaksi pyrkivän ammatillista osaamista tunnistetaan esimerkiksi erilaisten dokumenttien, testien ja työnäytteiden avulla. Tuotantotekniikan kouluttaja Reetta Krook kertoo hitsaajaksi hakeutuvan kartoitukseen kuuluvan hitsaus-, mittaus- ja sorvaus/koneistusrastit. Niiden lisäksi kouluttajan kanssa selvitetään edellytykset opinnoista suoriutumiseksi ja oikean ammatillisen valinnan varmistamiseksi. Teknologiateollisuuden kouluttajien tukena kartoituksessa toimivat ns. kummiohjaajat eli ohjaavat kouluttajat ja suomen kielen taitotasoarviota tarvittaessa kielen opettajat. Kummiohjaaja selvittää hakijan oppimisedellytyksiä ja elämäntilannetta haastatteluin ja esim. erilaisilla ”seuloilla”. Niiden avulla voidaan todentaa tarve esim. matematiikan, lukemisen, kirjoittamisen ja psykososiaalisen tuen osalta. Tarvittaessa ohjaava kouluttaja auttaa hakijaa löytämään paremmin soveltuvan alan ja tekee jatkosuunnitelman yhdessä hänen kanssaan. Kouluttaja Reima Mäkeläinen toteaa: ”Opiskelijaksi hakevan tehtävä on selvittää itselleen, mitä kyseessä Ohjauksen olevaan ammattiin ha- yleistavoitteena on keutumisesta auttaa ohjattavaa hänelle seu- auttamaan itseään. raa: valinnat ohjaavat koko loppuelämää. Väärästä valinnasta johtuva koulutuksen epäonnistuminen ja siitä seuraava koulutuksen keskeytyminen eivät palvele ketään. Yhteistyöllä ammatillisen ja ohjaavan kouluttajan avulla kartoituksessa saadaan hakijan tausta laajasti selville. Henkilökohtaistaminen on ohjaamista opiskelijan eduksi, erilaisten mahdollisuuksien ja keinojen käyttämistä optimaalisen ratkaisun saavuttamiseksi.” Ohjauksella on kysyntää työpaikoilla – maahanmuuttajat työyhteisön jäseniksi Teknologiateollisuudessa esim. tuotantotekniikan alalla maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut ja lähentelee jo 50 %. Se tuo haasteita mm. ohjaukseen työpaikoilla ja näyttötutkintoihin. Monimuotoistumi- Lähde liikkeelle | kevät 2011 5 Henkilökohtaisessa ohjauksessa tarvitaan aikaa, huomiota ja kunnioitusta voimavaraistavan ilmapiirin synnyttämiseksi. sen edistämiseksi Amiedussa on järjestetty sekä monimuotoisen työyhteisön johtamiskoulutusta että kulttuuritietoista työpaikkaohjaajakoulutusta. Koulutus on suunnattu työyhteisöille, jotka henkilöstö- tai asiakasrakenteensa vuoksi tarvitsevat kulttuuritietoista lähestymistapaa vuorovaikutustilanteissa. Koulutuksen kohderyhmänä työpaikoilla ovat olleet työpaikkaohjaajat, esimiehet, työnopastajat, perehdyttäjät, henkilöstön kehittäjät ja opettajat. Kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja -koulutuksen tavoitteena on antaa tietoa oppimisesta, perehtyä työssäoppimisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja 6 Lähde liikkeelle | kevät 2011 arviointiin sekä tarjota käytännön työkaluja kulttuuri- ja kielierojen huomioimiseksi ohjaustilanteissa. Kehitystyöhön ohjasi työelämän tarve monimuotoisuuden uudenlaiseen huomioimiseen. Kulttuuritietoisessa lähestymistavassa otettiin huomioon kulttuurin ”kaksisuuntainen” vaikutus. Työpaikkaohjaajat tarkastelivat omaa kulttuurisidonnaisuuttaan ja oman kulttuurin mukanaan tuomia odotuksia vuorovaikutustilanteissa. Amiedussa kulttuuritietoista työpaikkaohjaajakoulutusta on järjestetty kaupan, IT-alan, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan, rakennus-, kiinteistönhuolto- ja puhdistuspalvelualan työyhteisöille. Ohjausosaamisen varmistaminen Ohjausosaamisen jatkuva kehittyminen varmistetaan Amiedussa henkilökunnan sisäisellä ja ulkoisella kouluttamisella. Osaava Ami-koulutuksissa on tarjolla sekä pedagogisia että ohjauksellisia opintoja ja henkilökohtaistamiseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä opintoja. Tämän lisäksi vuosittain valmistuu runsaasti uusia näyttötutkintomestareita. Vastavalmistuneessa Amisäätiön työvoimapoliittisen koulutuksen kehittämisohjelmassa ohjaus on nostettu keskeiseen asemaan aina hakeutumisvaiheesta koulutuksen päättymiseen asti, koko koulutusputken kattavaksi opiskelijaa tukevaksi toimintamuodoksi. ● TEKSTI JA GRAAFI: EEVA HELLSTÉN, PEDAGOGINEN PÄÄLLIKKÖ, OMNIAN AIKUISOPISTO | KUVA: KAISU VENHO Aikuisopiskelijan ohjaus hakeutumisen ja henkilökohtaistamisen yhteydessä Tässä artikkelissa tarkastelen yksilöasiakkana olevan aikuisopiskelijan hakeutumisvaiheen ohjausta ja henkilökohtaistamista. yseistä käytäntöä toteutetaan Omnian aikuisopistossa näyttötutkintona suoritettavissa ammatillisissa perustutkinnissa. Tulevaisuudessa käytäntö laajennetaan koskemaan myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoja huomioiden niiden erityispiirteet. Periaatteena on asiakaslähtöinen toiminta. K Ohjauksen ja henkilökohtaistamisen käynnistyminen Aikuisopiskelijan ohjaus ja hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen käynnistyvät siinä vaiheessa, kun hakija ottaa meihin yhteyttä. Hakija saa halutessaan neuvontaa käytännön asioissa opintosihteeriltä tai opinto-ohjaajalta, joka myös neuvoo ja ohjaa uravalinnassa, soveltuvassa tutkinnossa ja koulutusmuodoissa. Yleensä ensimmäinen kontakti syntyy, kun hakija täyttää Omnian sähköisen hakeutumislomakkeen. Lomakkeen täyttäminen ohjaa hakijaa pohtimaan tulevaa uravalintaa, toiveita, tarpeita, aikaisemmin hankittua osaamista, elämäntilannetta, resursseja, opiskeluvalmiuksia ja mahdollisen tuen tarvetta. Hakijalla on tarvittaessa mah- dollisuus saada neuvontaa ja ohjausta soittamalla, sähköpostilla tai varaamalla opinto-ohjaajalta ajan ohjausta varten. Tavoitteenamme on tukea jokaisen hakijan onnistumista uravalinnassa sekä motivoida häntä kehittämään ja/tai ylläpitämään ammatillista osaamistaan. Valintatilaisuudet Hakemuksensa meille jättäneille hakijoille järjestämme kielitestauksia ja valintatilaisuuksia. Kielitestaus on suunnattu niille hakijoille, joilla äidinkieli on muu kuin suomi. Valintatilaisuudet järjestetään kaikille hakijoille ja niissä hakijat saavat tietoa näyttötutkintojärjestelmästä, itseään kiinnostavasta tutkinnosta ja tutkinnon suorittamisesta, uramahdollisuuksista, mahdollisista jatkoopinnoista, valmistavasta koulutuksesta ja opintososiaalisista eduista. Valintatilaisuuteen voi tarvittaessa kuulua alakohtaisia tehtäviä, esimerkiksi kädentaidot ja vuorovaikutus. Omnian valintatilaisuuteen kuuluu aina henkilökohtainen haastattelu, johon hakija varaa itselleen sopivan ajan sähköisestä kalenterista. Haastattelussa hakija voi vielä tarkentaa itselleen tärkeitä asioita ja saa- da henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Valintatilaisuuden tavoitteena on selvittää soveltuvuus ja edellytykset alalle sekä käynnistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen. Valintatilaisuudessa hakijaa ohjataan alustavasti tunnistamaan omaa osaamistaan ja varmistumaan uravalinnastaan sekä sitoutumaan tutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen Hakijan otettua vastaan opiskelupaikan Omnian aikuisopistosta jatkuu aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen. Yhdessä kouluttajien kanssa selkiytetään tavoitteita ja tutkinnon perusteissa edellytettävää osaamista. Lisäksi mietitään tarvittavia mahdollisia eri oppimisympäristöjä, oppimismenetelmiä, työssä oppimista, opiskelutaitoja sekä ohjauksen ja tukitoimien tarvetta. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan neuvonta voi kartuttaa osaamistaan myös eri hankkeissa, yrittäjämäisenä toimintana ja kansainvälisissä työssäoppimispaikoissa. Opiskelijan / tutkinnon suorittajan neuvonta ja ohjaus tapahtuu ryhmässä, pienryhmis- Lähde liikkeelle | kevät 2011 7 Osaamisen tunnistaminen sä ja tarvittaessa henkilökohtaisesti. Ohjauksen tukena käytetään Moodle-oppimisalustaa. Ohjaajina toimivat pääsääntöisesti kouluttajat ja tarvittaessa on käytettävissä opinto-ohjaajan ja erityisopettajan tuki. Aikaisemmin hankittua osaamista tunnistetaan eri dokumenteista, työelämän lausunnoista, keskusteluilla ja konkreettisten työtehtävien kautta. Opiskelu-, tieto- ja viestintätekniikkataitoja sekä tarvittavaa muuta kielitaitoa kartoitetaan testein. Tavoitteena on selvittää opiskelijan tarvitsema ohjaus ja tuki. Kartoituksia tekevät erityisopettajat ja alan 8 Lähde liikkeelle | kevät 2011 substanssiosaajat. Opiskelijan ohjaus tapahtuu pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Henkilökohtaistamissuunnitelman työstäminen Tunnistettu hankittu osaaminen kirjataan johtopäätöksineen yhdessä opiskelijan / tutkinnon suorittajan kanssa Omniassa käytössä olevaan sähköiseen henkilökohtaistamissuunnitelmaan. Näin jokaiselle opiskelijalle / tutkinnon suorittajalle muodostuu henkilökohtainen strategia siitä, miten hän osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen ja miten hän hankkii tarvittaessa lisää osaamista päämääränsä saavuttamiseksi. Mikäli johtopäätöksien tekemisen yhteydessä käy ilmi, että opiskelijalla / tutkinnon suorittajalla on jo riittävästi saavutettua osaamista, ohjataan hänet suoraan suorittamaan tutkintoa. Mikäli osaamisen tunnistamisessa käy ilmi, että opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla on runsaasti tuen tarvetta, voidaan hänelle anoa erityisopiskelijan statusta. Statuksen saaminen on mahdollista, jos asialle on riittävät perusteet, suunnitellut tukitoimet ja seurantajärjestelmä toteutettujen tukitoimien seuraamista varten. Erityisopiskelijan statuksen saamisen perusteluja ovat oppimisen vaikeudet, elämäntilanteen vaikeudet, vuorovaikutuksen vaikeudet ja muut toiminnan rajoitteet ja pitkäaikaissairaudet. Erityisopettaja laatii hakemuksen perusteluineen. Edellä esitetyt asiat kirjataan henkilökohtaistamissuunnitelmaan muistaen salassapitovelvoitteet. Henkilökohtaistamissuunnitelma toimii myös toteutettujen tukitoimien Ohjauksessa käytämme monipuolisesti eri menetelmiä. Kuvio 1. Henkilökohtaistamisen prosessi hakeutumisvaiheesta työelämän ammattilaisiksi. seurantavälineenä ja siihen kirjataan, mitä on tehty, milloin on tehty ja kenen kanssa. Tuki ja ohjaus voi olla henkilökohtaista tai pienryhmissä tapahtuvaa, se voi tapahtua työssä oppimisena tai se voi liittyä tutkinnon suorittamisen järjestelyihin. Henkilökohtaistamissuunnitelma arjen työvälineenä Omnian henkilökohtaistamissuunnitelma on vuorovaikutteinen työväline opiskelijan/tutkinnon suorittajan ja ohjaajien välillä. Opiskelija / tutkinnon suorittaja voi tuoda sinne omia liite- tiedostoja oman osaamisensa karttumisesta, tutkintotilaisuuksiensa suunnitelmat ja itsearvioinnit sekä työssä oppimisen suunnitelmansa. Opiskelijalla / tutkinnon suorittajalla on useampia ohjaajia riippuen siitä, suorittaako hän tutkintoa, opiskeleeko hän valmistavassa koulutuksessa vai onko hän työssä oppimassa. Muina opiskelijan / tutkinnon suorittajan ohjaajina toimivat tarvittaessa opinto-ohjaaja ja / tai erityisopettaja. Ohjauksessa käytämme monipuolisesti eri menetelmiä. Sähköisellä henkilökohtaistamissuunnitelmalla varmistamme, että kaikilla ohjauk- seen osallistuvilla on yhtenäinen tieto tehdystä suunnitelmasta, tutkintojen suorittamisesta, opintojen etenemisestä, ohjauksesta ja muusta sovitusta tuesta. Ohjauksen merkitys hakeutumisessa ja henkilökohtaistamisessa Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisessa painopiste on ennen kaikkea ohjauksessa. Hakijaa, opiskelijaa/tutkinnon suorittajaa ohjataan tunnistamaan ja analysoimaan osaamistaan ja tekemään itsearviointia edellytyksistään selviytyä tutkinnon suorittamisesta ja tunnistaa mielekkäät tavat hankkia tarvittaessa lisää osaamista. Tämä vaatii ja edellyttää hyvää ohjaukseen liittyvää osaamista kaikilta eri toimijoilta, mutta ennen kaikkea kouluttajilta ja työelämän ohjaajilta. Se, miten ohjaaja ohjaa ohjattavaansa, vaikuttaa ohjattavan ammatilliseen kasvuun ja työelämän valmiuksien saavuttamiseen, positiiviseen minäkuvaan ja itseluottamukseen. ● Lähde liikkeelle | kevät 2011 9 TEKSTI: HEIKKI KOKKO, KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTO KUVA: SIMO HYYRYLÄINEN, KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTO Haasteena laadukas aikuiskoulutus Ammatillisen aikuiskoulutuksen laadunvarmistus nousee entistä tärkeämmäksi asiakas- ja työelämälähtöisen koulutuksen järjestämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus pyrkivät laadunhallintasuosituksilla kannustamaan oppilaitoksia ja koulutuksen järjestäjiä kehittämään menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään koulutuksen laatua. K eskeisiä kohtia laadunhallinnan näkökulmasta ovat, että koulutus on asiakaslähtöistä ja työelämän tarpeet huomioivaa, mikä näkyy kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Oppilaitoksella tulee olla koulutuksen toteuttamiseen toimivat prosessit, joissa huomioidaan henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen. Myös toiminnan johtaminen ja koko organisaation toiminta ovat merkittäviä korkealaatuisen aikuiskoulutuksen järjestämisessä. Oppilaitoksen systemaattinen kehittäminen edellyttää, että johto määrittelee organisaatiolle selkeän suunnan ja luo edellytykset vision suuntaiselle toiminnalle. Osaamistarpeiden ennakoinnilla tarpeellista koulutusta työelämälle Oppilaitosten antaman ammatillisen koulutuksen tarpeellisuus on vuosien saatossa ollut lähes itsestäänselvyys ja koulutusta on 10 Lähde liikkeelle | kevät 2011 järjestetty, jos vain koulutukseen hakeutuvia on riittänyt. Hakeutuvien määrä ei kuitenkaan yksistään tarkoita sitä, että koulutus on tarpeellista työelämän kannalta. Aikuiskoulutuksessa voidaan hyödyntää osaamisen kartoitus- ja hallintajärjestelmiä, joiden avulla kartoitetaan yritysten osaamistarpeet ja tehdään henkilöstölle osaamiskartoituksia. Kartoitusten perusteella voidaan tarjota yrityksille sopivaa koulutusta joko valmiista oppilaitoksen koulutusvalikoimasta tai suunnitella yksilöllisiä koulutusratkaisuja yritysten tarpeisiin. Kartoituksen taustalla on laaja jatkuvasti päivitettävä työn osaamisvalmiuksien luokitusjärjestelmä, jonka avulla yritysten osaaminen määritellään. Työn osaamisvalmiudet on laadittu ammattialakohtaisesti, mikä mahdollistaa niiden tilastollisen käsittelyn ja ryhmittelyn. Käytännössä osaamiskartoitukset tehdään haastattelujen avulla yhteistyössä oppilaitoksen ja yrityksen kanssa, jonka jälkeen ne tilastoidaan hallintajärjestelmään. Henkilökohtaistamisprosessi aikuiskoulutuksen lähtökohtana Laadukkaan aikuiskoulutuksen järjestämisessä asiakkaan eli koulutukseen hakeutuvan henkilökohtaistamisprosessia pidetään kaiken toiminnan lähtökohtana. Asiakas ohjataan sopivien koulutusmuotojen ja rahoitusten avulla kehittämään osaamistaan monipuolisissa oppimisympäristöissä tulevaisuuden ammattiosaajaksi. Myös oppilaitoksen omien prosessien hallinta henkilökohtaistamisessa on laadukkaan ja kehittyvän toimintaympäristön perusasioita. Prosessikuvauksissa määritetään henkilökohtaistamisen eri vaiheissa niiden toimijat, tehtävät ja vastuuhenkilöt, millä varmistetaan prosessin laadukas toiminta. Lisäksi laadituissa prosessikuvauksissa jokainen toimija osallistuu palautetiedon käsittelyyn, minkä avulla saadaan tietoa koko prosessin toimivuudesta. Henkilökohtaistamisprosessin läpivieminen oppilaitoksessa vaatii selkeän ohjeistuksen lisäksi koko organisaation sitoutumisen koulutuksen järjestämiseen. Osaava henkilöstö aikuiskoulutuksen tärkein voimavara Henkilöstön kehittäminen ja henkilöstöjohtaminen ovat nousseet merkittävään asemaan myös aikuiskoulutuksen opetuksen kehittämisestä puhuttaessa. Yhä useampi koulutuksen järjestäjä on huomannut, että myös oppilaitosmaailmassa osaava ja sitoutunut henkilöstö on työyhteisön tärkein resurssi, jonka osaamiseen ja motivaatioon on kiinnitettävä erityisOppilaitoksella tulee jatkuvaa palautä huomiota. Hentetietoa. Kouluolla koulutuksen kilöstön osaamisella tuksen arvioinnin toteuttamiseen ja sen kehittämisellä tarkoituksena on toimivat prosessit, turvata ammatilon keskeinen merkitys siinä, millä tavoin joissa huomioidaan lista koulutusta oppilaitos kykenee henkilöstön koskevan lainsäädännön tovastaamaan asiak- osaaminen ja sen teutumista, tukaiden ja työelämän kehittäminen. muuttuviin osaamis- ja kehittä- kea koulutuksen kehittämistä ja mistarpeisiin. parantaa oppimisen edellytyksiä. Henkilöstövoimavarojen muo- Oppilaitoksen tulee arvioida andostumisen tärkeimpiä näkökul- tamaansa koulutusta ja sen vaimia ovat henkilöstön sitoutumi- kuttavuutta sisäisellä ja ulkoisella nen tehtäviinsä ja henkilöstön arvioinnilla monipuolisesti. Sisäisellä arvioinnilla tarkoiterekrytointi. Henkilöstön sitouttamisen keinoja ovat hyvä hen- taan oppilaitoksen omaan toiminkilöstöpolitiikka, johon kuuluvat taan, sen edellytyksiin ja tulokkilpailukykyinen palkkataso ja siin kohdistuvaa arviointia, ja sen muut edut, hyvä johtaminen, voi toteuttaa oma henkilöstö tai mahdollisuus oppimiseen ja ke- ulkopuoliset asiantuntijat. Merhittymiseen, mahdollisuus työn ja kittävä arvioinnin kohde on asiperheen yhteensovittamiseen, akkaan henkilökohtaistamisprokiinnostava ja motivoiva työ sekä sessin onnistuminen. Prosessin toimiva ja avoin organisaatio ja arviointiin on kehitetty sähköisiä työyhteisö. palautejärjestelmiä, joista saadun Oppilaitokset joutuvatkin tu- palautetiedon avulla oppilaitos levina vuosina suunnittelemaan voi parantaa ja kehittää toiminja linjaamaan entistä tarkemmin, taansa. Työvoimaviranomaiset mistä rekrytoidaan tulevaisuuden voivat puolestaan suositella ja aikuiskoulutuksen osaajat ja kou- hankkia laadukasta koulutusluttajat, jotta asiakas- ja työelä- ta asiakkailleen palautetiedon mälähtöinen laadukas koulutus avulla ja opetusviranomaiset voion mahdollisia. Oppilaitosten tu- vat koordinoida oppilaitosten leekin arvioida jatkuvasti oman laadunhallinnallista kehittymishenkilöstönsä osaamistarpeita tä toimivana koulujärjestelmänä ja ennakoida työelämän koulu- sekä ohjeistaa sitä haluamaansa tustarpeita sekä kehittää niitä jat- suuntaan. kuvasti laadukkaan koulutuksen Koulutuksen ulkoista arviointia aikaansaamiseksi. voidaan toteuttaa mm. eurooppalaisella vertaisarviointimenetArviointi- ja telyllä, joka on kehitetty erityipalautetiedon merkittävä sesti ammatillisten oppilaitosten rooli koulutuksen vapaaehtoista arviointia varten. kehittämisessä Sen tavoitteena on edistää amAikuiskoulutuksen toimintaan matillisen koulutuksen laadun ja opetukseen liittyvä palaute ja läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta arviointi ovat oppilaitoksen ke- Euroopassa. Vertaisarviointi tohittämisen kannalta välttämät- teutetaan ulkopuolisten asiantömiä, sillä omaa toimintaa on tuntijoiden toimesta, jotka kutvaikea kehittää, ellei siitä saa sutaan arvioimaan oppilaitoksen Heikki Kokko toimii Kouvolan seudun ammattiopiston lehtorina ja aikuiskoulutusvastaavana. Teksti pohjautuu Kokon laatimaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön Laadunhallinta ja toimintaprosessit aikuiskoulutuksen kehittämisessä. eri toimintojen laatua. Arvioijat ovat riippumattomia ja arvioivat vastaavalla organisaatiotasolla olevien henkilöiden tehtäviä ja toimintaa. Ulkoisen arvioinnin suorittaminen on oppilaitoksen vastuulla ja se voi halutessaan pyytää Opetushallitukselta arvioinnin (auditoinnin) suorittamista omassa oppilaitoksessaan. Opetushallituksen auditointi kannustaa ja kehittää oppilaitoksen laadunhallintaa ja sen vaikuttavuutta sekä antaa kilpailuetua koulutuksien järjestämisessä. Kaikentasoi- sen palaute- ja arviointitiedon saaminen omasta toiminnasta edellyttää toimivalta organisaatiolta selkeää palautteen käsittelyprosessia, jossa saatu tieto hyödynnetään toiminnan kehittämisessä jatkuvan parantamisen periaatteella. ● Lähde liikkeelle | kevät 2011 11 TEKSTI: RAIJA MERILÄINEN, OPETUSNEUVOS, OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Tieto-, neuvontaja ohjauspalvelut yksilön urapolulla Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksessa (OKM 2010:15) todetaan seuraavasti: ”Työllisyysastetta on nostettava nykyistä korkeammalle tasolle, työuria on pidennettävä ja työelämää on kehitettävä.” Yksilön näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että työuran aikana työntekijän työtehtävät ja jopa työala muuttuvat useamman kerran. uinka yksilö selviytyy muuttuvassa työelämässä? Jo vuonna 2004 opetus- ja työministeriön virkamiehet pohtivat yhdessä kysymykseen vastausta. Vastauksen työstäminen alkoi siten, että 1.6.2005 asetettiin kahden ministerin asettamiskirjeellä opetusja työministeUraohjauspalvelut riön yhteinen osaksi elinikäistä valmisteluryhoppimista ja aktii- mä laatimaan vista työmarkkina- toimenpideohjelmaa aipolitiikkaa kuisopiskelun tieto- ja neuvontapalvelujen ja ohjauksen kehittämiseksi. TNOkehittämisohjelma on valtakunnallinen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on vaikuttavuus ja pitkäjänteisyys siten, että saadaan aikaan konkreettisia ja pysyviä muutoksia. Työryhmä sai työnsä valmiiksi maaliskuussa 2006, jolloin se julkaisi toimenpideohjelman (www. mol.fi./2006:365). Sen valmis- K 12 Lähde liikkeelle | kevät 2011 telun aikana järjestetyssä kuulemistilaisuudessa nousi esiin tarve ja toive tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisesta kehittämisestä. OECD ja Euroopan komissio nostivat myös uraohjauspalvelut osaksi elinikäistä oppimista ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Samalla esitettiin ajatus kahden ministeriön yhteisestä ESR-ohjelmasta, jolla toimenpideohjelman ideaa voitaisiin testata koko Suomessa. Ohjelman jälkeen tavoitteeksi tuli asettaa yksilön näkökulmasta helposti saavutettavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO-palvelut), jotka yksilö löytää joko sähköisesti tai palvelupisteestä. Ohjelmaan sidottiin mukaan myös yksilön henkilökohtainen ohjaus. Manner-Suomen ESRohjelmat 2007–2013 Valtakunnallisen kehittämisohjelman tavoitteet lähtevät kansallisista tavoitteista, joten vuonna Raija Meriläinen toimii opetusneuvoksena opetus- ja kulttuuriministeriössä ja kehittämisohjelman koordinaatio- ja seurantaryhmän toisena puheenjohtajana. 2007 alkamassa ollut ESR-ohjelmakausi sopi hyvin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kokeilupohjaksi. Kehittämisohjelmien sisällöt pohjautuvat kehittämisohjelmista vastaavien ministeriöiden strategioihin, jolloin kehittämisohjelman toteuttaminen voi tapahtua yhtenä tai useampana Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamana hankkeena. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallinen kehittämisohjelma asemoitui vuonna 2007 ESR-ohjelmien osalta toimintalinjaan 3. Sen tarkoituksena on edesauttaa työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittämistä. TNO-kehittämisohjelma on ensimmäinen laaja kahden eri hallinnonalan yhdessä hallinnoima valtakunnallinen kehittämisohjelma, jonka taustalta löytyvät kaksi hallitusohjelman tavoitetta: yksilöiden ohjaaminen koulutukseen, työelämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen sekä palveluiden saatavuuden turvaaminen muun muassa sähköisen asioinnin avulla. Kyseessä olevan kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa aikuisille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Palveluilla tarkoitetaan eri hallinnonalojen yhteistyönä tuotettua palvelukokonaisuutta, joka on suunnattu koulutus- ja uravalin- tatilanteessa oleville henkilöille sekä yritysasiakkaille henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Kehittämisohjelmasta saa nopeasti katsauksen opinovi -sivustolta (www.opinovi.fi), jossa näkyvät valtakunnan taso, projektit ja ohjelmaan rakennetut koulutusohjelmat (STUDIO ja ERKKERI) ja klinikkapalvelut. Ohjelman sisään rakennettujen koulutusohjelmien on tarkoitus parantaa ohjauksellista osaamista oppilaitoksissa, yrityksissä ja järjestöissä. Kehittämisohjelman ohjaus ja sen toimijat Kehittämisohjelman lähtökohta oli vuonna 2006 valmistunut toimenpideohjelma, jonka 5 tiivistettyä tavoitetta näkyvät taulukossa 1. Tarkoituksena oli kehittää koulutustarjonnalle kattavat monipuoliset ja asiakaslähtöi- taa laajaa horisonset tieto- ja neu- Kansallisia TNOvontapalvelut ja palveluita on edistetty taalista kehittämisohjelmaa vuosina kaikkien aikuis- mm. Aivossa ja koulutusta järjes2007–2013 sekä Urabaarissa. tävien oppilaitoskehittää kansallisia ten ja korkeakoulujen käyttöön TNO-palveluja. Kansallisia TNO-palveluita on myös aikuisopiskeluun soveltuvat ohjausjärjestelyt. Tämän lisäk- edistetty muun muassa Aivossi haluttiin edistää osaamisen sa Joensuussa ja Urabaarissa tunnustamista ja tunnistamista, Helsingissä. Aivo-hanke saavutti oppimisvaikeuksien voittamista ja tuloksia varsin nopeasti, koska aikuisopiskelussa aliedustettujen Perloksen lopettamispäätös loi ryhmien entistä laajempaa osal- alueella kysyntää. Molemmissa listumista koulutukseen. palvelupisteissä annettiin myös Osuvuutta ja kysyntälähtöi- henkilökohtaista neuvontaa. Palsyyttä aikuisopiskelun tieto-, velupisteiden kokeilussa oppineuvonta- ja ohjauspalveluiden laitokset näkivät kilpailun sijaan kansallista ESR-kehittämisohjel- myös yhteistyön tarpeen TNOmaa johtamaan asetettiin ope- palvelujen tuottamisessa. Niiden tus- ja kulttuuriministeriön ja avulla voidaan ehkäistä keskeyttyö- ja elinkeinoministeriön yh- tämisiä, joiden taustalla saattavat teinen valtakunnallinen koordi- olla yksilön väärät opintovalinnat. naatio- ja seurantaryhmä (ks. Kehittämisohjelman toimijoikuvio 1). Sen tehtäväksi tuli joh- ta ovat oppilaitokset, järjestöt, kolmas sektori ja yritykset. Toimijat vaihtelevat paikallisesti ja alueittain, mutta yhteistä kaikille on tuottaa verkossa olevien toimijoiden kanssa palvelut alueen aikuisten tarpeisiin. Kehittämisohjelmassa ovat nousseet esille aikuisten oppimisvaikeudet ja erilaiset oppimisympäristöt, esimerkiksi vankila. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätösten valmistelu on keskitetty Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen, mikä on ollut hyvä tuki haastavan horisontaalisen ohjelman toteutuksessa. Koordinaatio- ja seurantaryhmän toiminta Koordinaatio- ja seurantaryhmä kokoontuu 2-4 vuodessa. Sen työtä tukee kehittämistiimi, joka valmistelee koordinaatioja seurantaryhmän kokoukset. Taulukko 1. Työryhmän toimenpide-ehdotukset 1. Tietopalvelut on kehitettävä aikuisille soveltuviksi ja helppokäyttöisiksi. Aikuisopiskelun suunnitelmallisuuden lisäämiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi tarvitaan verkkopalvelut, joissa aikuisväestön tutkinto- ja koulutusmahdollisuudet esitellään. 2. Neuvonta- ja ohjauspalveluiden saatavuutta on parannettava. Työelämä ja työikäinen aikuisväestö tarvitsevat ammattitaitoiset ja monipuoliset neuvonta- ja ohjauspalvelut. Monikanavaisten palvelujen saatavuutta, sisältöä ja käytettävyyttä parannetaan. Koulutus- ja urasuunnittelutaitojen kehittäminen työelämän ja yhteiskunnan muutoksessa edellyttää henkilökohtaisten palveluiden saatavuutta. 3. Ohjauksen tueksi on kehitettävä työikäisen aikuisväestön osaamisen tunnustamiseen uusia välineitä ja toimintatapoja. Tavoitteena on, että aikuiskoulutusta järjestävät organisaatiot pystyvät nykyistä paremmin ennakoimaan työelämän osaamistarpeita sekä toimimaan yritysten yhteistyökumppaneina osaamistarpeiden analysoinnissa ja koulutusjärjestelyjen organisoinnissa. Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut on integroitava osaksi elinikäisen oppimisen strategiaa. Kehitetään aikuisväestölle soveltuvia ja monipuolisia tutkintoja ja tutkintoon valmistavaa sekä muuta koulutusta. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden on toimittava myös koulutukseen hakeutumisvaiheessa. 4. Ohjauksen strategista asemaa ja tutkimusta on vahvistettava ja ohjaustehtävien hoitavien koulutusta on lisättävä. Ohjaus- ja opetustyötä tekevän henkilöstön osaamista on kehitettävä myös eri kulttuuritaustaa edustavien, puutteellisen pohjakoulutuksen omaavien sekä oppimisvaikeuksista kärsivien opetuksessa ja ohjauksessa. Ohjausalan tutkimustoimintaa tarvitaan erityisesti ohjauksen kokonaisjärjestelyjen laadunvarmistuksen ja kustannustehokkuuden arvioimiseksi. 5. Kehittämispolitiikka vaatii yhteistyötä ja verkostoitumista. Kehittäminen ja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimivuus edellyttävät eri toimijoiden määrätietoista yhteistyötä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallistasolla. Lähde liikkeelle | kevät 2011 13 ESR-kehittämisohjelman arviointi käynnistyi varsin pian ohjelman aloittamisen jälkeen, joten koordinaatio- ja seurantaryhmä on jo saanut kokouksissaan käsitellä sekä ESR-ohjelman arviointia että ohjauksen arviointivälineiden kehittämisen arviointia. Tämän lisäksi kokouksissa on sivuttu opetus- ja kulttuuriministeriön ohjelmakauden kehittävää arviointia. Arvioinnin sitominen kehittämisohjelman etenemiseen mahdollistaa hankkeiden juurruttamisen ja kehittämisohjelman jälkeisen toiminnan tarpeiden analysoinnin jo ohjelmakauden aikana. Koordinaatio- ja seurantaryhmän vuonna 2009 hyväksymän strategian visio on seuraava: ”Suomessa on vuonna 2014 elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnon- 14 Lähde liikkeelle | kevät 2011 rajat ylittävä moniammatillinen TNO-palvelujen kokonaisuus, joka vastaa aikuisten ja työelämän tarpeisiin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä (henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeet huomioivia), monikanavaisia ja helposti saavutettavia.” Visio lähtee yksilön tarpeesta ja siitä, että palvelut tuotetaan yhteistyössä hallinnossa. TNO-palveluiden tulevaisuus Kehittämisohjelmaan kuuluvassa Neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisprojektissa (NUOVE, ks. kuvio 1.) keskitytään muun muassa sähköisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen ja ohjausta antavan henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Projektissa painottuu vuosina 2011– 2013 ohjaustyön tutkimus, arvi- ointijärjestelmien Opetus- ja Myös ohjauksen on ja -menetelmikulttuuriminisseurattava aikaansa ja teriön ja työ- ja en kehittäminen löydettävä uusia tapoja elinkeinominissekä valtakunnallähestyä yksilöä. teriön on tarkoilisen kehittämistus julkistaa helmikuussa 2011 ohjelman arviointi. Opetus- ja kulttuuriministe- elinikäisen ohjauksen strategia. riössä käynnistyneen Oppijan Sen yksi taustavaikuttaja on meverkkopalvelukokonaisuuden ta- neillään olevan Osuvuutta ja kyvoitteena on tuottaa kansalaisil- syntälähtöisyyttä aikuisopiskelun le kattavasti opiskelua ja siihen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvehakeutumista, oppimista ja ura- luiden kansallinen ESR-kehittäsuunnittelua tukevia palveluita misohjelma. elinikäisen oppimisen periaatteelTulevaisuutta visioitaessa la. Leikillisesti ajatellen kysees- TNO-palvelut eivät saa olla aisä on siis ikään kuin NUOVE:n kaan ja paikkaan sidottuja, jotta laajennus siten, että nyt pyritään yksilön on helppo saada tarpeeparantamaan kansalaisten ja vi- seensa nähden oikeaa ja ajantaranomaisten välistä sähköistä saista palvelua. Palvelujen tuotasiointia muun muassa siten, tamisessa täytyy alueen kaikki että palvelut löytyvät helposti koulutuksen järjestäjät olla mueikä palvelun käyttäjän tarvitse kana siten, että yksilö on kohde, toimittaa samoja tietoja eri vi- jolle palvelut tuotetaan. ● ranomaisille useampaan kertaan. Kuva: Pertti Nurmi TEKSTI: PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ MAIJA PEKKANEN JA PROJEKTITYÖNTEKIJÄ PERTTI NURMI TAMPEREEN AIKUISKOULUTUSKESKUS Opin Ovi -auto valmiina palvelemaan asiakkaitaan Narvan markkinoilla. Opin Ovi -auton matkassa Pirkanmaalla Vuonna 2008 käynnistettiin Opin Ovi Pirkanmaa -projekti, joka on yksi yli 30:stä valtakunnalliseen ESR-kehittämisohjelmaan kuuluvista alueellisista hankkeista. T EM:n ja OKM:n yhteisesti koordinoiman kehittämisohjelman tavoitteena on turvata tasalaatuisia ja helposti saatavilla olevia neuvonta- ja ohjauspalveluja niin ura- ja koulutusvalintatilanteessa oleville aikuisille kuin myös yrityksille osaamisen johtamisen tueksi. Opin Ovi Pirkanmaan -projektissa näitä palveluja kehitetään 40 aikuiskoulutusorganisaatioiden, työelämää ja yrityksiä palvelevien ja työmarkkinajärjestöjen, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja alueen TE-toimistojen muodostamassa verkostossa. Verkostoyhteistyössä kehitetään myös aikuiskoulutusta tarjoavien organisaatioiden ja työelämän välistä yhteistyötä, jotta koulutus entistä paremmin vastaisi tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Projektin yhtenä tavoitteena on myös Pirkanmaan aikuisohjausstrategian laatiminen. Strategia on nyt luonnosvaiheessa ja se on kevään 2011 aikana lähdössä laajalle lausuntakierrokselle. Yksi Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen hallinnoiman Opin Ovi Pirkanmaa -projektin toimintamalleista on tammikuussa 2010 startannut ns. liikkuva ohjauksen ja neuvonnan palvelupiste, Opin Ovi -auto. Opin Ovi -auton palvelut Opin Ovi -auto palvelee pirkanmaalaisia koulutuksesta kiinnostuneita yksilö- ja yritysasiakkaita. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat vastaOpin Ovi -auto on uksen koululiikkuva ohjauksen tukseen liittyja neuvonnan viin kysymyksiin palvelupiste. yhdeltä luukulta. Autosta saatavien palvelujen avulla koulutus- ja yritysneuvonta tuodaan lähelle asiakasta erityisesti siellä, missä näitä palveluja ei ole riittävästi saatavilla. Auton palvelumalli on asiakaslähtöistä, asiakkaan tarpeista lähtevää ja henkilökohtaista. Opin Ovi Pirkanmaa -projektin verkoston laaja asiantuntijuus on autossa tapahtuvan neuvonta- ja ohjaustyön tukena. Asiakkaiden kysymyksiin on vastausta hakemassa projektityöntekijä Pertti Nurmi ja hänen lisäkseen verkostosta kutsutut asiantuntijat. Opin Ovi Lähde liikkeelle | kevät 2011 15 -auto pyrkii palvelemaan kaikkia asiakasryhmiä ja asiantuntijat kootaan sen mukaan, mitä asiantuntemusta milloinkin ja mihinkin tilaisuuteen tarvitaan. Henkilöasiakkaiden kysymykset saattavat koskea mm. Pirkanmaan aikuiskoulutusmahdollisuuksia, opiskelun rahoitusta, tutkintojen suorittamista, tutkintotilaisuuksien järjestämistä ja koko tutkintojärjestelmää. Yritysasiakkaat taas kaipaavat usein tietoa esim. henkilöstön ammatilliseen täydennyskoulutukseen, toiminnan laajentamiseen, rekrytointiin, yritysten verkostoitumiseen tai yrittäjän itsensä kouluttautumiseen liittyvistä teemoista. Tarvittaessa asiakas ohjataan myös eri organisaatioiden, ku- 16 Lähde liikkeelle | kevät 2011 ten esim. oppilaitosten, kuntien tarjoamien palvelujen ja yrityspalvelujen äärelle. Auton toiminnasta kertova video on nähtävissä osoitteessa http://www.youtube. com/watch?v=-JO6J9fTGOQ. Opin Ovi -auton hakeva toiminta Opin Ovi-auto kulkee koko Pirkanmaan alueella. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana auto on liikkunut 19 kunnan alueella yhteensä 90 eri tilaisuudessa ja tapahtumassa. Auto on tavoittanut yhteensä 1009 henkilöasiakasta ja 116 yritysasiakasta. Hakevaa toimintaa toteutetaan mm. osallistumalla erilaisiin tori- ja markkinatapahtumiin. Vuoden 2010 aikana Opin Ovi -auto osallistui mm. Kuhmalahden Maalaismarkkinoille, Sata-Häme Soi-tapahtumaan, Kangasalan Yrittäjien Kevätmarkkinoille sekä Narvan markkinoille. Auto voidaan pysäköidä myös mm. kauppaliikkeiden ja kirjastojen edustalle, jolloin palvelut ovat avoimesti tarjolla kaikille niitä haluaville. Näiden tilaisuuksien lisäksi auto on vieraillut TE-toimistojen työnhakuryhmissä sekä eri organisaatioiden järjestämissä ns. ohjaavissa koulutuksissa. Valtakunnallisen kehittämisohjelman ja alueelliset Opin ovi -hankkeet löytyvät osoitteesta www.opinovi.fi. ● Projektityöntekijä Pertti Nurmi ja aikuiskoulutustietoutta kaipaavat asiakkaat Ammatinvaihto Keskustorilla -tapahtumassa. Näyttötutkinnon suorittaminen on kannattanut teknologiateollisuudessa T yöelämälähtöinen näyttötutkintojärjestelmä, joka tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamista, on toiminut hyvin teknologiateollisuudessa. Näyttötutkinnon suorittaminen on edistänyt työntekijöiden ansiokehitystä ja työllisyyttä. Erityisen selvästi tutkinnosta ovat hyötyneet pienipalkkaiset, ilman alan peruskoulutusta olevat vanhemmat työntekijät. Näyttötutkinnon suorittamisen myötä ammattitaito, itseluottamus, motivaatio ja kiinnostus koulutukseen ovat kasvaneet. Näyttötutkinnot ovat kohentaneet toimipaikkojen mainetta hyvänä työpaikkana ja parantaneet työntekijöiden ja työnantajan välistä luottamusta. Tutkinnot ovat lisänneet myös työntekijöiden kykyä tehdä vaativampia, vastuullisempia ja monipuolisempia tehtäviä. Tulokset käyvät ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) julkaisemasta ja Mari Kangasniemen, Reija Liljan ja Eija Savajan laatimasta loppuraportista ”Näyttö ratkaisee? Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista teknologiateollisuudessa”. Tutkimushanke toteutettiin Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n aloitteesta ja Työsuojelurahaston tuella. Toimipaikat, joissa suoritetaan näyttötutkintoja, näyttävät myös selvästi saavuttaneen niille asetettuja yleisiä tavoitteita. Näyttötutkinnot olivat kohentaneet toimipaikkojen mainetta hyvinä työpaikkoina ja parantaneet työntekijöiden ja työnantajan välistä luottamusta. Tietoisuutta rahoitusjärjestelmästä ja näyttötutkinnon suorittamiseen liittyvistä korvauksista tulisi kuitenkin edelleen parantaa. Ne toimipaikat, joissa näyttötutkintoja ei ollut suoritettu, arvelivat käytännön järjestelyjen vievän paljon työaikaa. Työelämän osapuolet pitivät näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta pääsääntöisesti hyvänä. Sekä toimipaikat että tutkinnon suorittajat olivat tyytyväisiä valmistavaan koulutukseen ja näyttöjen toteutukseen omalta kannaltaan. Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Reija Lilja, puh. (09) 2535 7333,reija. [email protected], Vanhempi tutkija Mari Kangasniemi, puh. (09) 2535 7345, mari.kangasniemi@ labour.fi. Lähde: Lehdistötiedote 2.3.2011, Palkansaajien Tutkimuslaitos Lähde liikkeelle | kevät 2011 17 TEKSTI: YLIOPETTAJA JARMO SALO JA LEHTORI HANNU KORKALA, OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU / AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU ”Etkö auttaa vois, mulla asiaa ois?” On tärkeää saada oppijaksi hakeutuvan henkilön kanssa aikaan yhteinen näkemys siitä, miten hänen oppimispolkunsa tulee etenemään. Kutsumme tuota näkemystä oppijan visioksi oppimispolustaan. Kuvaamme myös ohjauksen tärkeyttä. K oska aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen eli henkilökohtaistamiseen liittyvä käsitteistö ei ole vakiintunut, kuvaamme ensin lyhyesti käyttämiämme käsitteitä. Aikaisemmin hankitulla osaamisella tarkoitamme tässä artikkelissa oppijan aikaisemmin hankkimaa tiedostamatonta tai tiedostettua osaamista. Osaamisen tunnistaminen tarkoittaa sekä oppijan että ohjaajan yhteistyönä tapahtuvaa aikaisemman osaamisen tietoisuuteen saattamista. Osaamisen osoittamisella tarkoitetaan puolestaan kaikkia niitä erikseen sovittuja yksilöllisiä tapoja ja keinoja, joilla oppija osoittaa hallitsevansa vaaditut osaamisalueet. pidettävä kaiken toiminnan lähtökohtana. Jokaisen pysyväksi tarkoitetun toiminnan on kyettävä osoittamaan, miten ansiokasta ja laadukasta toiminta on ja millaista edistystä on tapahtunut. Tällöin arviointiin on sisällytettävä evaluaatiojohtopäätöksiä, joissa on kyse toiminnan tarpeellisuuteen ja mielekkyyteen liittyvästä informaatiosta. Arviointi on siten nähtävä arvon määrittämisenä. Ohjaus lähtee aina arvioinnista. Määrittelemme ammatillisen osaamisen arvioinnin seuraavasti: ”Ammatillisen osaamisen arvioinnista annetun palautteen avulla ohjataan oppimisprosessia.” Periaatteessa minkäänlaista osaamisen arviointia ei tule tehdä, ellei siitä anneta arvioitavalle henkilölle ohjaavaa palautetta. Ohjaustyössä on kysymys siitä, että oppija tehdään tietoiseksi omasta sen hetkisestä osaamisestaan – tämä on ohjauksen päätarkoitus. Aikuiselle oppijalle palautteen saaminen omasta osaamisestaan on yhtä tärkeää niin nuorille kuin lapsioppijoillekin. Ohjaustilanteessa saatu palaute ohjaa oppijan toimintaa haluttuun suuntaan. Ohjauksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus Jotta henkilökohtaistaminen onnistuisi ja oppimispolut mahdollistuisivat, on ohjaustyön tekemiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Ohjauksen on oltava relevanttia eli tarkoitukseen sopivaa: sen on oltava vaikuttavaa. Ohjauksen avulla pyrimme saamaan aikaan oppijan kanssa positiivisia oppimistuloksia, mikä on kaikkien koulutusorganisaatioiden perustehtävä. Raivola (2000) painottaa, että nykyisiin organisaatioteorioihin ja laatujärjestelmiin kiinteästi liittyvää asiakaskeskeistä ajattelua on 18 Lähde liikkeelle | kevät 2011 Näyttötutkintomestariopiskelija Tarja Huovinen Kainuun ammattiopistosta saa ohjausta opintoihinsa lähiopiskelupäivän tauolla opettajiltaan Jarmo Salolta ja Hannu Korkalalta Olemme työskennelleet ammatillisten opettajien ohjaajina pitkään. Eräs tärkeimmistä tekemistämme havainnoista on se, kuinka paljon viime kädessä ammatillinen opettaja tarvitsee ohjausta opinnoissaan. Esimerkiksi näyttötutkintomestariksi opiskelevan ammatillisen opettajan onnistuminen opinnoissaan perustuu systemaattiseen ja luottamukselliseen ohjaustyöhön. Mielenkiintoista on sekin, että kun ammatilliset opettajat ovat oman ammattialansa korkeatasoisia osaajia ja heidän pitäisi olla malliesimerkkejä nykyisen oppimiskäsityksen mukaisesta itseohjautuvasta aikuisoppijasta, niin ohjauksen tarve on kuitenkin päivittäinen ilmiö. Online ohjausprosessi Käytämme työssämme päivittäin ryhmiin ja oppijaan kohdistuvaa ”online-ohjaamisprosessiksi” kutsumaamme toimintatapaa. Orientointi: Aloitamme opinnot orientaatiojaksolla, jonka aikana luomme oppijan kanssa yhteisen käsityksen opintokokonaisuuden tavoitteista ja osaamisvaatimuksista. Orientaatiojaksolla toteutamme ohjauksen suurryhmä- ja pienryhmäohjauksena sekä työparityöskentelyllä. Merkittävässä roolissa orientaatiojakson ryhmäohjauksessa on oppimisklinikkatyöskentely. Oppimispolku, kartta on oppijalle tarkoitettu opintopolkukuvaus, eli eräänlainen mentaalinen malli ja itseohjauksen väline siitä, miten osaamista tulee osoittaa opintojen aikana. Kyseinen kartta sisältää myös aikuisoppijalle tarkoitetun oppimispäiväkirjan, jonka avulla aikuinen oppija pystyy arvioimaan mm. sitä, missä vaiheessa hän on polullaan. Oppijanpolkukarttaa oppija peilaa koko opintojensa ajan osaamisvaatimuksiin ja se ohjelmaan valittujen oppijoiden on oppijalla mukana, kunnes hän kanssa laadimme alustavat hensaa osaamisensa osoitettua. Ai- kilökohtaiset suunnitelmat aikaisemmin hankitun osaamisen kaisemman osaamisen tunnistunnistaminen (AHOT) tapahtuu tamiseksi ja osoittamiseksi, eli vaiheittain. Tunnistamisen onnis- henkilökohtaistamisen asiakirjan. tuminen edellyttää Asiakirjan laatiminen Ohjaus lähtee aina on oppijan kannalta tunnistajina toimivilta ohjaajilta taitoa arvioinnista. tärkeä väline aikaikunnioittaa aikuista semman osaamisen oppijaa oman osaamisensa asi- tunnistamisessa: oppijan polku, antuntijana. kartta on osa henkilökohtaistaAikaisemmin hankitun osaa- misen asiakirjaa. misen tunnistaminen aloitetaan Suurryhmässä tapahtuva ohjahenkilön hakeutuessa ohjel- us pitää sisällään avointa keskusmaan. Hakeutumistelua ajankohtaisista Opetus on yksi aiheista. Opinnoista vaiheessa perehdymme hakijoiden ohjauksen muoto. saaduista palautteista dokumentoimaan aikaisem- (Salo 2008) olemme havainneet, paan työ- ja kokemushistori- että opiskelijat pitävät kyseisiä aan sekä vertaamme niitä ku- suurryhmäkeskusteluja oman vaavia dokumentteja ohjelman oppimisensa kannalta erittäin osaamisvaatimuksiin. Aikaisem- merkitsevinä. Myös pienryhmissä man osaamisen tunnistaminen käydyt pohdinnat ovat opiskelijatkuu siten, että yhteistyössä japalautteiden mukaan erittäin tärkeitä oppimisen ohjaamisen välineitä. Sama pitää myös paikkaansa työparityöskentelyn osalta, jossa syntyvää vertaistuutorointia pidetään arvokkaana ohjauksen välineenä. Sähköinen ohjaus on pääroolissa etäopintojen aikana. Erittäin tärkeää on se, että reagoimme välittömästi oppijoiden tarpeisiin. Oppijan tulee saada ohjausta välittömästi eli ”online”. Työssä tapahtuva ohjaus on muodoltaan sitä, että työpaikan esimies- ja mahdollinen vertaisohjaaja ohjaavat oppijaa hänen työskentely-ympäristössään heti, kun tarvetta esiintyy. Työssä tapahtuvaa ohjausta ohjaa ja valmentaa puolestaan koulutuksen järjestäjä. On tärkeää, että oppija on omalta osaltaan tuonut työyhteisössään julki, mitä hän on opiskelemassa, jolloin kollegoilta on saatavissa vertais- Online ohjausprosessi Lähde liikkeelle | kevät 2011 19 Näyttötutkintomestariopiskelija, yrittäjä Juha Ahola Helpmaxista saa näyttötutkintomestariopintoihinsa ohjausta opettajiltaan Jarmo Salolta ja Hannu Korkalalta. ohjausta heti tarvittaessa. Tätä asiaa edistetään myös ohjaajien toimilla ja ohjeistuksilla. Myös Tutor/Alumni-toiminta on oppijalla oppimisprosessin tukena. Jokaiselle oppijalle löytyy muita kokeneita saman asian osaajia, esimerkiksi samat opinnot aikaisemmin tehneitä. Tarkastelua Laulaja Fredin kappale ”Isä kulje hitaammin” pitää sisällään kohdan, joka kuvastaa mielestämme osuvasti ihmisen tarvetta ohjaPeräänkuulutamme ukseen. Lapsi systemaattista sanoo isälleen: auttaa aikuisopintojen ”Etkö vois, mulla asiohjausta koko aa ois?” Miemaahan. lestämme myös aikuisten oppijoiden opintojen ja tutkintosuoritusten ohjaamisessa on kyse juuri tuosta samasta asiasta, eli siitä, että oppijoilla on ohjaajilleen juuri nyt asiaa. Myös aikuisilla on tarve saada ohjausta, vaikka hieman kärjistetysti todeten nykyisin vallalla oleva oppimiskäsitys olettaakin sen, että jokainen aikuinen oppija on huippuun asti itse- 20 Lähde liikkeelle | kevät 2011 ohjautuva. Tuo kyseinen oletus on mielestämme johtanut jo siihen, että osa maassamme tehtävistä aikuisopinnoista vaikuttaa melkein heitteille jätöltä. Me peräänkuulutamme systemaattista aikuisopintojen ohjausta koko maahan. Peruskouluissa, lukioissa, ammatillisella toisella asteella, niin tiede-, taide- kuin ammattikorkeakouluissakin on systemaattista opintojen ohjausta, mutta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa kyseinen toiminta pääosin puuttuu. Oikeastaan se ei puutu, vaan se on sysätty yksittäisten ammatinopettajien harteille, kaiken muun työn lisäksi. Kaikesta huolimatta ohjaajien tulee pysähtyä ja keskittyä päätyöhönsä, ohjaamiseen, juuri nyt, kun oppijan oppimisprosessin ohjaus sitä vaatii. Siis kulkea hitaammin ja ohjata juuri nyt, kun siihen on oppijalla suurin tarve. Online -ohjauksen tulee olla ohjaajan prioriteettilistalla numero 1. Ohjaajan tulee olla sitoutunut ja hänen tulee antaa oppijan tarvitsemaa ohjausta sillä tavoin, kun oppija ohjausta tarvitsee, esim. sähköpostin, verkko-ohjauksen, puhelinkeskustelujen, sosiaalisen median ja jopa työpaikkakäyntien muodossa. Kun ohjaus onnistuu, niin AHOT-toimintaan perustuva järjestely tuottaa tuloksena oppijalle vision, joka onnistuessaan toimii oppijan oppimispolkuna. Myös organisaatiolle syntyy strategia siitä, miten jokaisen oppijan kohdalla toimitaan. Aikaisemman osaamisen tunnistamisessa oleellista on se, että oppijaa ohjataan tunnistamaan sekä aikaisempaa että nykyistä osaamistaan. Ilman suunnitelmallista online -ohjausta AHOT-toiminta saattaa olla hankalaa. Joskus ohjaus käsitetään vain lomakkeiden täyttämiseksi. Tuolloin ymmärretään ohjauksen olevan sitä, että oppija merkitsee lomakkeisiin opinnot, joita hän aikoo suorittaa, ja tehtävät, joita hän aikoo tehdä. Näkemys todennäköisesti toimii hyvin lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa, jossa osaamisen odotetaan syntyvän opintoja suorittamalla. Mikäli ohjauksen ajatellaan olevan vain muodollisten opintojen suorittamisjär- jestelyjä, korvaamista ja hyväksi lukua, niin kyseessä lienee harhakäsitys ohjaustyöstä. Koulutusorganisaatioiden velvollisuus on tarjota ohjaustyöhön taloudelliset ja hallinnolliset puitteet siten, että esimerkiksi tarvittava aikaresurssi ohjaajille löytyy. Voisimmeko jo vihdoinkin ajatella siten, että ”opetus on yksi ohjauksen muoto”, jolloin voisimme nykyisessä yhteiskunnassa opettaa vähemmän ja ohjata enemmän? Suunta olisi siis myös kohti opetushenkilöstön kokonaistyöaikaa. ● Raivola, R. 2000. Tehoa vai laatua koulutukseen? Helsinki: WSOY. Salo, J. 2008. Aikaisemman osaamisen tunnistaminen näyttötutkintomestariohjelmassa. Teoksessa Toom, A, Onnismaa, J, Kajanto, A. (toim.) Hiljainen tieto, tietämistä, toimimista, taitavuutta. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura. TEKSTI: KEHITTÄMISJOHTAJA MILJA HUSU, HERO Erilainen oppija tutkinnon suorittajana Erilaisella oppijalla tarkoitetaan tässä henkilöä, joka esim. oppimisvaikeuksien vuoksi oppii ja hahmottaa tietoa toisin kuin muut ja tarvitsee siksi oppimiseensa lisähuomiota tai tukea. Oppimisvaikeudet ovat varsin yleisiä. O n arvioitu, että jonkinasteisia pulmia lukemisen ja/ tai kirjoittamisen alueella on jopa miljoonalla suomalaisella, selvä lukivaikeus vajaalla 10 %:lla. Lukivaikeuteen liittyy pulmia lukemisessa ja kirjoittamisessa, ja lisäksi vaikeudet voivat näkyä matematiikassa, vieraissa kielissä tai keskittymisessä eli asioissa, jotka ovat keskeisiä opiskelussa. Myös opiskelutaidot, ns. oppimisstrategiat, ovat usein puutteelliset, mikä kuormittaa opiskelutilanteista selviämistä. Siksi kynnys lähteä opiskelemaan, vaikka työnantajan laskuunkin, voi opiskelupelkojen vuoksi olla korkea ja opiskelun lähtötilanne suorastaan pelottava ja jännitteinen. Kartoitus luo pohjan Mahdolliset oppimisvaikeudet tulee kartoittaa heti koulutuksen alussa. Kartoitustulosten pohjalta, samalla kun määritellään koulutuksen määrä, määritellään myös oppijalle sopiva opintojen toetutustapa ja siihen mahdollisesti tarvittava tuki. Kartoitustilanteissa on hyvä tiedostaa, että nimenomaan lukipulmien puheeksi ottaminen ei ole kaikille helppoa. Tilanteen onnistuneisuuteen vaikuttaa se, miten oppija on selviytynyt pulmansa kanssa siihen asti. Jos hänen oppimisvaikeuksiinsa on alusta alkaen suhtau- duttu avoimesti, häntä tukien ja kannustaen, hän pystyy käsittelemään asiaa avoimesti ja on jo kehittänyt itselleen monenlaisia positiivisia selviytymisstrategioita eri tilanteisiin. Sen sijaan niille, joiden oppimisvaikeudet ovat jääneet tunnistamatta tai jotka ovat jääneet niissä vaille tukea, asia voi olla arkaluonteinen. Ongelma voi tuntua edelleenkin suurelta ja siihen on ajan mittaan saattanut sekoittua alisuoriutumista, häpeää, tilanteiden välttelyä ja itsetuntopulmaa siinä määrin, että henkilö näkee itsensä ja persoonallisuutensa voittopuolisesti ongelmiensa kautta. Millaiseen tukeen koulutuksen järjestäjän olisi hyvä varautua, kun koulutukseen hakeutujana on erilainen oppija? Kumoan heti väitteen, että tukeminen vaatisi kohtuuttomia kustannuksia ja ponnisteluja. Ei vaadi. Jo hyvinkin pieni tuki voi olla oppijalle suuriarvoista ja merkittävää. Yleensä on kuitenkin niin, että jos oppija on aikaisemmin elämässään tarvinnut oppimisessaan tukea, tuen tarve saattaa oppimisvaikeuden pysyvän luonteen vuoksi olla edelleen olemassa ja jonkinasteiseen tuen tarjoamiseen pitää varautua. Koulutuksen järjestäjältä tukeminen vaatii toimivan tukiprosessimallin luomista, ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä. Malli on toimiva, kun vastuut ja resurssit on jaettu niin, että kaikki tietävät, miten toimitaan, eikä yllätystilanteita pääse syntymään. Kouluttajilla on ollut mahdollisuus hankkia tietoa oppimisvaikeuksista, niin että heillä on tarpeelliset työkalut hallinnassaan ja oma rooli tukiprosessissa selvillä. Oppijan vastuulle jää, että hän pystyy avoimesti kertomaan mahdolliset pulmansa ja sitoutuu kehittämään omaa oppimistaan saamansa tuen turvin. Tuen muotoja Opiskelun aikainen tuki voi ensinnäkin olla sopivia opetusjärjestelyjä. Annetaan tehtävien tekoon ja harjoittelemiseen riittävästi aikaa. Luodaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia näyttää osaaminen: kirjallisen esittämisen sijaan tarvittaessa suullinen, tekstin lukemisen sijaan sen kuunteleminen, keskittymishäiriöiden lieventämiseksi rauhallinen tila – vain muutamia mainitakseni. Moniin pulmatilanteisiin on saatavilla myös tehokkaita apuvälineitä huokeaan hintaan. Huolehditaan kannustuksen ja innostuksen välittämisestä reilulla mitalla! Auttaa varmasti eikä maksa paljon! Koulutuksiin on hyvä sisällyttää opiskelutekniikan jakso, jossa ohjataan opiskelutaitoja. Näitä ovat erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen strategiset taidot. Ne ovat voineet jäädä aikoinaan kokonaan oppimatta, Lähde liikkeelle | kevät 2011 21 tegisia taitoja ovat vaikka ovat oppi- Mahdolliset jan työkaluja siinä oppimisvaikeudet mm. argumentointi kuin vasara, kautulee kartoittaa heti ja oman mielipiteen ha, ompelukone perusteleminen, kirkoulutuksen alussa. jallinen pohtiminen, tai harvesterikin. Kaikkein yleisimpiä oppimisvaike- tekstin rakenteen suunnittelu ja uden muotoja ovat puutteelliset jäsentely, lähdemateriaalin käyttö lukemisen taidot. Tekstin lukemi- tekstissä sekä esseevastausten nen on, paitsi mekaanista luke- laatiminen. Samoin tekstin tuotmista, myös luetun ymmärtämis- tamisen prosessi monivaiheisetä. Miten lukea niin, että muistaa na jatkumona voi olla kokonaan lukemansa? Miten painaa asiat uusi tapa työskennellä. mieleen niin, että ne myös palauPedagogisen innostuksen valtuvat mieleen, kun tarvitsee niitä? lassa kouluttajan on kuitenkin Lukutekniikoissa opastamisesta muistettava, että aikuisopiskelion kaikille hyötyä. jan arjessa opiskeluun käytettäKoulutukseen saattaa sisältyä vän ajan kanssa kilpailevat läheikirjallisten etätehtävien laatimista set ihmiset, työ ja harrastukset. – jopa niin, että ammatti opitaan Opiskelu on vain osa elämää valtaosin hahmottamalla asiat kir- ja sen on oltava sopusoinnissa jallisesti. Miten käy, jos edellisestä muun elämän kanssa. Tämä on opiskelusta on 10–20 vuotta, ja hyvä muistaa myös opintojen silloisetkin kirjoittamisen opit ovat tukemisessa – tuetaan ihmisvalmistaneet aivan toisenlaisiin tä kaikkinensa, ei vain hänessä tekstilajeihin? Kirjoittamisen stra- olevaa ”ongelmaa”. ŬƵŽƌƚĂŶĞ >//<hEdW/<<D^dZ/E Z/<K/^DDdd/dhd</EdK ϯ͘ϭϬ͘ϮϬϭϭʹ ϭϭ͘ϱ͘ϮϬϭϮ KŵĂǀĂƐƚƵƵϭϬϬϬΦ ,ĂŬƵƉććƚƚǇǇϯϭ͘ϴ͘ϮϬϭϭ >//<hEdW/<<K:E,K/d:E DDdd/dhd</EdK ^ĞƵƌĂĂǀĂĂůŽŝƚƵƐƚĂŵŵŝŬƵƵϮϬϭϮ >//<hEEEDDdd/dhd</EdK ϮϮ͘ϴ͘ϮϬϭϭʹ Ϯϯ͘ϭϭ͘ϮϬϭϮ KŵĂǀĂƐƚƵƵϭϬϵϬΦ ,ĂŬƵƉććƚƚǇǇϯϭ͘ϱ͘ϮϬϭϭ ,/ZK:EDDdd/dhd</EdK ϭϱ͘ϴ͘ϮϬϭϭʹ Ϯϱ͘ϱ͘ϮϬϭϮ KŵĂǀĂƐƚƵƵϭϱϬϬΦ ,ĂŬƵƉććƚƚǇǇϯϭ͘ϱ͘ϮϬϭϭ >ŝƐćƚŝĞĚŽƚ͗ǁǁǁ͘ŬƵŽƌƚĂŶĞ͘ĐŽŵ ƚĂŝ ůĞĞŶĂ͘ƐƵŽŵĞůĂΛŬƵŽƌƚĂŶĞ͘ĐŽŵ ƉƵŚ͘ϬϲͲϱϭϲϲϮϬϵ <ƵŽƌƚĂŶĞĞŶhƌŚĞŝůƵŽƉŝƐƚŽ ǁǁǁ͘ŬƵŽƌƚĂŶĞ͘ĐŽŵ 22 Lähde liikkeelle | kevät 2011 Osaava Ohjaus-projekti on käynnistynyt Tavoitteena on kehittää moniammatillinen osaamisvaihdon yhteistyömalli ja saada syrjäytymisvaarassa olevia koulutukseen ja työelämään. V altakunnallisen, ESR-rahoitteisen Osaava Ohjaus -projektin tavoitteena on luoda moniammatillinen yhteistyö- ja osaamisvaihtomalli, jolla tavoittaa syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia ja saada heitä koulutukseen. Samalla parannetaan heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja osallisuuttaan yhteiskunnassa. Syrjäytymisen syinä voivat olla tunnistamattomat oppimisvaikeudet, mielenterveys- ja päihdeongelmat tai rikostausta. Usein edellä mainitut ongelmat esiintyvät päällekkäin, jolloin moniammatillista osaamista vaaditaan. Lokakuussa suunnitteluvaiheella käynnistynyt projekti on nyt edennyt hakevaan vaiheeseen. Syrjäytymisvaarassa olevia aikuisia aiotaan tavoittaa eri kenttien ohjaavan ja neuvovan henkilöstön kautta. Avainasemassa ovat TE-toimistot, KELA, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, vakuutusyhtiöt, vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen kenttä, järjestöt sekä rikosseuraamuslaitos. Edellä mainitut tahot ovatkin projektin ensisijainen kohderyhmä moniammatillisen yhteistyömallin ja osaamisvaihdon kehittämisessä. Kolmivuotisessa projektissa mukana olevat tahot edustavat usean sektorin kokemus- ja ammattiosaamista. Projektikumppaneita ovat Keskuspuiston ammattiopisto (koordinointi), Erilaisten oppijoiden liitto ry, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Kuntoutus ORTON Oy ja Mielenterveyden keskusliitto ry. Projekti on KaakkoisSuomen ELY-keskuksen rahoittama ja osa Opin Ovi -hankekokonaisuutta. Lisätietoja: Minna Anttinen (Projektipäällikkö), Keskuspuiston ammattiopisto, [email protected], puh. 040 173 6431 ja Pirjo Poutala (Kouluttajakoordinaattori), Kriminaalihuollon tukisäätiö, [email protected], puh. 050 4124 022 Miten voi helpottaa luki-ihmisen työskentelyä? • Kuunteleminen ja muistiinpanojen tekeminen eri aikaan • Ei taululta tai piirtoheittimeltä kopiointia • Anna käsiteltävän asian pääkohdat ennakkoon paperilla • Tee käsitellystä asiasta yhteenveto • Luennon nauhoittaminen • Vältä rasti ruutuun -tehtäviä • Pidä suullisia tenttejä • Nauhoita koetehtävät kuunneltaviksi • Anna riittävästi kirjoittamis- ja vastausaikaa • Opeta opiskelutekniikoita (mind map, tekstin monikerroksinen lukeminen) • Ryhmittele numerot pitkissä lukusarjoissa • Selosta ammattisanojen alkuperä, merkitys ja muodostuminen • Herätä sana- ja rakennetietoisuus esim. äidinkielen tunneilla • Käytä kaikkia mahdollisia teknisiä apuvälineitä kaikissa mahdollisissa oppimistilanteissa © Helsingin seudun erilaiset oppijat ry HERO www.lukihero.fi Lähde liikkeelle | kevät 2011 23 LIIKKEESSÄ MUKANA t myynti ja markkinointi t taloushallinto t tietotekniikka t yrittäjyys Tutustu laajaan koulutustarjontaamme osoitteessa www.keuda.ﬁ. Lisätietoja: aikuiskoulutus@keuda.ﬁ. Muista myös oppisopimuskoulutus - tarjolla 360 tutkintoa! Keuda - Aikuiskoulutuksen asiantuntija YRITYSPALVELU Porvoon kauppaoppilaitos www.aikuisoppija.fi (019) 574 0700 Jäikö koulut kesken? Oletko ammatinvaihtaja? Puuttuuko tutkinto? osaaminen Näkyväksi yp. AMMATTITUTKINTOKOULUTUS Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at:n valmistava koulutus Perhepäivähoitajan at:n valmistava koulutus Erä- ja luonto-oppaan at:n valmistava koulutus VALMIUKSIA JATKO-OPINTOIHIN Mm. Henkilökohtainen avustaja/Omaishoitajalinja, Käsityön erityistekniikoiden linja, katso lisää www.keokarstula.fi Kysy opintosetelirahoitusta tai omaehtoisesta opiskelusta työttömyysetuudella! KOKOUS- JA MATKAILUPALVELUT Lisätiedot: puh. (014) 5252 200, 044 3252 213 www.keokarstula.fi 24 Lähde liikkeelle | kevät 2011 [email protected] Lukijakilpailu 2 / 2010 Yhteistyössä on voimaa äänestettiin lehden 2 / 2010 lukijakilpailun suosituimmaksi jutuksi. Lukijakilpailuun osallistuneiden kesken arvottiin WSOY:n kirjapalkinnot: Salman Rushdien Vimma, Arto Paasilinnan Kymmenen riivinrautaa serkä Ville Hännisen, Juri Nummelinin ja Vesa Sisätön Erotica. Voittajat olivat Anneli Alasalmi-Husso Oulusta, Marianne Haapala Kokkolasta sekä Kaarina Niinimäki Espoosta. Onnittelemme voittajia ja kiitämme kaikkia lukijakilpailuun osallistuneita! Kerro mielipiteesi tämän lehden jutuista! Kerro mielipiteesi, mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Halutessasi voit perustella, miksi valitsit juuri kyseisen jutun. Vastaamalla osallistut kevään 2011 lehden lukijakilpailuun, jossa kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme kirjaa: Markus Aaltosen Miten meistä tuli kansanedustajia, Jouko Halmekosken Orjamarkkinat, Huutolaislasten kohtaloita Suomessa ja Wilson Kirwan Juoksijasoturin ihmeellinen elämä. Lähetä vastauksesi 31.5.2011 mennessä osoitteessa www.lahdeliikkeelle.info. Lähde liikkeelle | kevät 2011 25 Kengitysseppä Sami Ikonen ja Valo-ruuna 26 Lähde liikkeelle | kevät 2011 TEKSTI JA KUVAT: TYTTI KLÉN Kengitysseppä tuntee hevosen perin pohjin Hevonen on omistajalleen kuin perheenjäsen – ja kallis sellainen. Siksi sen kengittäjän pitää olla työnsä osaava ammattilainen. K engitysseppä Sami Ikonen, 23, tarttuu tottuneesti Valo-ruunan jalkaan, asettaa kavion polviensa väliin ja ryhtyy poistamaan vanhaa hevosenkenkää. Sen jälkeen kaviota vuollaan ja raspataan. Kun tämä on tehty hevosen molemmille etujaloille, Ikonen sovittaa niihin vuorollaan uudet kengät, muotoilee tarvittaessa kenkää vasaralla ja alasimella ja naputtelee sen nauloilla kiinni kavioon. Lopuksi naulojen päät katkaistaan kavion etupuolelta ja hiotaan tasaisiksi. Uusilla kengillä hevonen kävelee 4 – 6 viikkoa. ”En usko, että yksikään ihminen tekee tätä rahan takia. Pitää olla tosissaan mielenkiintoa ja poltetta, että tätä jaksaa tehdä, sillä työ on raskasta. Tähän ei voi lähteä kylmiltään”, toteaa Ikonen. Kysymykseen, onko hevonen ikinä potkaissut tai muuten kohdellut häntä kaltoin, Ikonen vastaa, ettei ole. kengitystä tuli työhön mukaan. Asiakaspiiri laajeni, ja kengitettäväksi tuli myös hyviä hevosia, joiden omistajat olivat tarkkoja suojateistaan. Niinpä häneltäkin kyseltiin, onko alan tutkintoa. ”Silloin tuli mieleen, että voisin sen hankkia. Koulun opettajan kanssa siitä oli ollut jo juttuakin”, kertoo Ikonen. Tekemällä oppii CEF-seppä Sami Ikonen teki ensin apupojan töitä talleilla, ja vähitellen Sami Ikonen opiskeli kengityssepän ammattitutkintoon valmista- vassa koulutuk- Kengityssepän sessa Ylä-Savon ammattitutkinnon ammattiopistossuorittaneet ovat sa Kiuruvedellä. CEF-seppiä. Noin puolitoista vuotta kestävään koulutukseen otetaan kymmenen henkilöä vuodessa, ja jo pääsykokeessa pitää osata kengitystä. Näin alalle pääsevät vain todella motivoituneet ja hevosen käsittelystä jo kokemusta hankkineet henkilöt. Kengityssepän ammattitutkinto on Euroopan kengittäjien Kutsumusammatti Koko kengityksen ajan Valo seisoo rauhallisesti paikoillaan. Se on tottunut tähän käsittelyyn. Toki se on kiinnitetty suitsista lähtevillä köysillä molemmin puolin tallin käytävän seiniin. Aika ajoin Valo painaa turpansa kengittäjän kainaloon – se selvästi nauttii läheisyydestä. Sami Ikonen kertoo, että kengittäjän on osattava käsitellä hevosta oikein, jotta yhteistyö pelaa. Hevonen vaistoaa herkästi ihmisen aikeet ja mielentilat. Ikoselle hevosten kanssa oleminen on ollut aina luonnollista, alkaen jo lapsuudesta kotitilalta. Ja hän todella pitää hevosista. Vanha kenkä on poistettu, minkä jälkeen kaviota vuollaan ja raspataan ennen uuden kengän laittamista. Lähde liikkeelle | kevät 2011 27 Kenkä muokataan hevosen kavioon sopivaksi. Naulojen päät katkaistaan pois, jonka jälkeen naulanpäät kotkataan eli taitetaan kavion sisään. keskusliiton hyväksymä, joten sen suorittaneet saavat käyttää nimitystä CEF-seppä (Certificate Euro Farrier) koko Euroopan alueella. Suomessa on noin 80 CEF-seppää. Valmistava koulutus Lopuksi kavio hiotaan, jotteivat naulat jää tuntumaan. 28 Lähde liikkeelle | kevät 2011 Kengityssepän ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa oli lähiopetusjaksoja noin viiden viikon välein, aina viikko kerrallaan. Tutkinto koostuu neljästä osasta: hevosen tuntemus, kengitysmateriaalin tuntemus ja käsittely, hevosen kengittäminen sekä hevostalous ja yritystoiminta. Sami Ikonen kertoo, että kengitystä käytiin läpi rauhallista tahtia, ajan kanssa. Sen lisäksi oli muun muassa työergonomiaa, yrittäjyyttä, taloushallintoa ja tietoa vakuutuksista. Hevosklinikalla käytiin porukalla katsomassa ongelmatapauksia, joita niitäkin on pystyttävä kengittämään. Hän suoritti myös ensiapukoulutuksen ja tulityökortin. Ikosen mukaan koulutus oli hyvätasoista, sillä opettamassa olivat alan ammattilaiset. ”Lähijaksoille ei mennyt koskaan suotta, aina jäi uutta mieleen. Porukkahenki tiivistyi hyväksi jo heti alussa, ja iltaisin juteltiin ja kengitettiin hevosia. Kun paikalla oli paljon saman työn tekijöitä, se oli opettavaa.” Tutkinto plakkariin Kengityssepän ammattitutkinnon Sami Ikonen suoritti joulukuussa 2009. Ikosen ryhmästä tutkinnon sai läpi ensi yrittämällä kolme henkilöä, mikä on yleinen valmistumisprosentti. Myöhemmin tutkinnon on kyseisestä ryhmästä läpäissyt useampikin opiskelija uusintojen jälkeen. Tutkintotilaisuus kesti kaksi päivää. Kirjalliseen osaan kuului liiketoiminta- ja kehittämissuunnitelman laatiminen yritykselle sekä Itse taottu hevosenkenkä Teollisesti valmistettu kenkä Ravihevosen kevyt alumiinikenkä niiden esitteleminen. Ikosella oli jo toiminimi perustettuna vuodesta 2007 lähtien, joten tämä osa hyödytti suoraan oman yrityksen toimintaa. Tämän lisäksi tutkintotilaisuudessa osoitettiin käytännön osaamista eri tavoin. ”Hevosta pitää osata käsitellä joka osaalueella – pitää tietää, miten se milloinkin käyttäytyy. Muuten voi tulla hylsyjä. Jos esimerkiksi hevonen on arka, niin sitä ei saa viedä liian kiinni seinään”, kertoo Ikonen tutkintotilaisuudesta. Kengitystä ja anatomiaa Hevosen anatomian tuntemus piti tutkintotilaisuudessa osoittaa kertomalla elävästä hevosesta sen rakenteet ja mahdolliset rakenneviat. Tuli osoittaa, missä kulkevat jänteet ja missä sijaitsevat lihakset ja luut. Jalan rakenne ja hevosen liikkeet piti tuntea. Tässä tutkintotilaisuuden osassa arvioijana toimi eläinlääkäri. Toinen näyttö käytännön osaamisesta annettiin kengitysmateriaalin tuntemuksesta ja käsittelystä. Tässä osassa taottiin suorasta raudasta kolme kenkää. Kolmas osa käytännön työtä oli sitten koko hevosen kengittäminen. ”Puhutaan puolikkaista ja kokonaisista hevosista”, Sami Ikonen selventää. Hevoselta voidaan siis kengittää joka kaksi tai neljä jalkaa. Tähän osaan kuuluivat myös työsuojelun tuntemus sekä sairaan hevosen kengittämiseen liittyvät asiat. ”Jännityshän oli siis sanoin kuvailematon! Vaikka samaa työtä teki jatkuvasti muutenkin, niin viimeisenä iltana tuntui, ettei tiennyt mistään mitään. Tutkintotilaisuus alkoi anatomian tuntemuksella, ja kun se oli ohi, helpotti. Kun pääsi tekemään työtä, ei jännittänyt enää niin paljon”, kuvailee Ikonen tuntemuksiaan tutkintotilaisuudesta. den vuonna 2009. Tämä kilpailu järjestetään joka vuosi. Hevosen kengitys tehdään siinä tehdasvalmisteisilla kengillä. Kilpailussa on 90 minuuttia aikaa tehdä hevosen kengitys. Jokaisesta jalasta arvioidaan neljä osa-aluetta: kavion vuolu, kengän sovitus, naulaukset ja viimeistely. Tuomari käy katsomassa jokaisen jalan aina kunkin vaiheen jälkeen. Lopuksi hän kiertää tarkastamassa vielä, kun työ on valmis. Ikosen mukaan tuomareina Suomessa on ollut kansainvälisiä, hyvin arvostettuja henkilöitä. Noin neljän vuoden välein järjestetään hevosenkengityksen suomenmestaruuskisat, joissa kilpailijat myös takovat kengät itse alusta alkaen. Koulutuksessa Ikonen oppi kengän taonnan, ja hänellä onkin varastossa noin kolmen sentin levyisiä, litteitä metallitankoja, joista hevosenkenkä syntyy taitavissa käsissä: ”Varttitunti, niin kenkä on tehty!” ● Pulaa kengittäjistä Sami Ikonen kertoo, että alalla on kova pula tekijöistä. Vanhoja kengittäjiä on jäämässä pois työelämästä, ja toisaalta ihmiset hankkivat paljon hevosia. Ammattitaitoisia seppiä on vähän, ja moni tekee kengitystä vain sivutoimisesti. Ikonen työskentelee alalla päätoimisesti oman yrityksensä kautta. Hän asuu jonkin matkan päässä Varkaudesta, ja isoja työllistäjiä ovat lähialueen suuret hevoskeskukset. Sen lisäksi hän kiertää 50 -100 kilometrin säteellä tekemässä kengityksiä, jolloin työkalut kulkevat mukana pakettiautossa. Ikonen kengittää noin 4.000 jalkaa vuodessa. Mestarikengittäjä Hevosenkengittäjät myös kilpailevat taidoissaan. Sami Ikonen on voittanut ”Keikalla” -luokan kengityksen Suomen mestaruu- Valo-ruunan uudet kengät. Lähde liikkeelle | kevät 2011 29 TEKSTIT JA KUVAT: VEIKKO OLLILA Oppisopimuskoulutus tarjoaa ”Koulutustarkastajat ovat koulutuksen asiantuntijoita, jotka tuntevat koulutustarjonnan. He auttavat asiakasta löytämään parhaan mahdollisen koulutusvaihtoehdon”, kertoo Tarmo Välikoski. armo Välikoski on toiminut Omnian oppisopimustoimiston johtajana 9 vuotta. Tänä aikana koulutus on laajentunut yli kaksinkertaiseksi. Hänen lisäkseen toimistossa työskentelee 10 henkilöä, joista neljä toimii sihteerinä ja kuusi koulutustarkastajana. Välikoski kertoo ylpeänä, kuinka monipuolisia koulutusja työelämän taustoja oppisopimustoimiston henkilöstöllä on. Sen perusteella heillä on hyvät edellytykset löytää toimiva ratkaisu asiakkaiden koulutus- ja osaamistarpeisiin. T Oppisopimuskouluttajien yhdistyksen puheenjohtaja Oppisopimusjohtaja Tarmo Välikoski on ollut oman toimensa ohella seitsemän vuotta Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n (OPSO) hallituksessa, näistä kaksi vuotta puheenjohtajana. Tällä hetkellä yhdistyksen hallituksessa tehdään voimakkaasti töitä oppisopimuskoulutuksen laadun ja toiminnan kehittämisen parissa. Laatuun liittyvät asiat ovat muutoinkin ajankohtaisia, koska opetus- ja kulttuuriministeriössä on meneillään Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishanke. Tarmo Välikoski on järjestönsä edustajana mukana hankkeen ohjausryhmässä ja valmistelevassa työryhmässä. Hän on myös jäsenenä ministeriön asettamassa Elinikäisen oppimisen neuvostossa ja sen 30 Lähde liikkeelle | kevät 2011 yksilöllisiä ratkaisuja työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaoksessa. OPSO:n hallituksessa on ollut esillä myös oppisopimuskoulutuksen näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen. Välikoski kertoo, kuinka nykyisinkin tulee liian paljon esille yrityksiä ja opiskelijoita, jotka eivät tunne oppisopimuskoulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Hän arvelee, että Hyvä diili -brändi voisi olla merkittävä tekijä koulutusmuodon tunnetuksi tekemisessä. Tärkeää tulee olemaan myös oppisopimuskoulutuksen järjestäjien verkostoituminen ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen. OPSO:n hallitus on ollut jatkuvasti ajan tasalla oppisopimuskoulutusta koskevan laaturyhmän työskentelystä, ja se on tuonut lausunnoillaan esille kentän ääntä ja näkemystä. OPSO järjestää jäsenilleen ajankohtaisseminaarin keväisin ja syksyisin. Seminaareissa käsitellään koulutusmuotoon liittyviä ajankohtaisia asioita. Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämisryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja raportti julkistetaan kevään 2011 aikana. Vuoden 2010 aikana on OKM:ssä työskennellyt myös oppisopimuskoulutuksen rahoitusryhmä, jossa Välikoski on myös ollut mukana. Rahoitusryhmän raportti julkaistaan kevään 2011 aikana. Oppisopimuskoulutuksen merkitys kasvaa Tarmo Välikoski arvelee, että suhdannenousun myötä osaa- van työvoiman Näyttötutkinto toimii kouluttaja. Teo- tuman aikana yritykset eivät hasaatavuus Suooppisopimuskoulutuksen riakoulutus tulee lunneet sitoutua pitkäkestoiseen messa taas vaisuunnitella niin, koulutukseen. Ei-tutkintotavoitlaadun takeena. keutuu. Osittain että se täyden- teista täsmäkoulutusta on viime työvoimapulassa on kysymys tää työpaikalla tapahtuvaa op- aikoina jonkin verran lisätty, mutosaamisen kohtaanto-ongelmas- pimista asetettujen tavoitteiden ta pääpaino on edelleen ehdottota, silloin oppisopimuskoulutus saavuttamiseksi. masti tutkintotavoitteisessa koutyöpaikalla tapahtuvana koulu”Työpaikkaohjauksen toimi- lutuksessa. Sen osuus on noin tusmuotona tulee yhä merkit- vuus on koko oppisopimuskou- 90 % kaikista oppisopimuksista. tävämmäksi. Henkilöstön uu- lutuksen ydinasioita. Siksi työdelleen koulutus ja osaamisen paikkaohjaajien koulutusta tulee Tulevaisuuden tavoitteita ajan tasalla pitäminen eivät saa edelleen lisätä ja tehostaa. Mai- OPSOn puheenjohtajan tulekohtuuttomasti haitata yrityksen nittu koulutus ei ole pelkästään vaisuuden tavoitteena on tällä toimintaa. Tällöin ainoaksi toimi- oppisopimiskoulutusta varten, hetkellä muutama ydinasia. Envaksi ratkaisuksi jää se, että ny- sillä siinä saavutetut taidot ovat sinnäkin hän haluaisi oppisopikyistä suurempi osa koulutuk- tärkeitä myös muutoin työelä- mustoimintaan yhtenäisempiä sesta ja työhön harjaantumisesta mässä”, kertoo Tarmo Välikoski. toimintatapoja. Niiden kehittätapahtuu työpaikoilla varsinaisen minen onkin usein esillä OPSOn Näyttötutkinto tuo työnteon yhteydessä. Välikoski hallituksessa. Toiseksi hän haluon tyytyväinen, että Elinikäisen koulutuksen tulokset aisi rationalisoida järjestäjäverkvertailukelpoisiksi oppimisen neuvosto julkaisi verkkoa. Kaikkien ei ole välttämätöntä kopalveluna sähköisen oppaan, Näyttötutkinnoissa mitataan käy- tehdä kaikkea, vaan erikoistumijoka tukee työpaikalla tapahtu- tännön ammattitaitoa. Välikoski nen syventäisi asiantuntemusta vaa oppimista. OPSOssa onkin pitääkin niitä oppisopimuksen ja parantaisi palvelua. Toteutetsovittu, että oppaan linkki pyri- laadun takeena. Ilman tutkintoa tuna nämä asiat edistäisivät optään saamaan mahdollisimman saavutettua osaamista on vaikea pisopimustoiminnan laatua ja hamonen oppisopimuskoulutuksen arvioida. Välikoski toivoisi, että luttuutta parempaa kilpailukykyä oppisopimusjärjestäjän kotisivuille. haettaessa. Työpaikkaohjauksen Sekä opiskelijalle että hänen toimistot voisiTarmo Välitoimivuus on koko työnantajalleen on tärkeää, että vat saada tutkoski kiittää selopiskelu työpaikoilla tuottaa uut- kintosuorituksia oppisopimuskoulutuksen vitysmies Heikta osaamista ja ammattitaitoa. koskevat tiedot ydinasioita. ki Suomalaisen Välikosken mukaan työssä op- suoraan tutkintotoimikunnilta. taannoista raporttia, jossa oppimisen ohjauksella on tärkeä Nykyisin asiaa koskeva tieto pisopimuskoulutus nostettiin enrooli oppisopimuskoulutuksen saattaa olla matkalla pitkänkin simmäisen kerran muiden rinnalle toteutuksessa. Oppisopimusten ajan ja se heikentää oppisopi- yhdeksi ammatillisen koulutukaloitusvaiheessa tulee huolelli- mustoiminnan laadun seuraamis- sen muodoksi. Oppisopimus sesti arvioida, missä laajuudes- ta. Laajemmin hän toivoisi, että voidaan valita koulutuksen tosa tavoitteen mukainen oppimi- näyttötutkinnoissa painotuttaisiin teutusmuodoksi, kun halutaan nen työpaikalla on mahdollista ydinasiaan, ammattitaidon mit- työelämäpainotteista ja kustanja varmistaa, että opiskelijalle taamiseen ja arviointiin, ja turha nustehokasta koulutusta. Mikävoidaan nimetä riittävän osaava monimutkaisuus jäisi pois. li jokin muu ratkaisu katsotaan ja ammattitaitoinen työpaikkaVälikoski kertoo, kuinka taan- opiskelijan tai yrityksen kannal- Lähde liikkeelle | kevät 2011 31 ta paremmaksi, valitaan tietenkin se. Tarmo Välikoski luottaa siihen, että oppisopimuskoulutus on jatkossa yhä useammalle sopiva keino ammattitaidon hankintaan. Oletko kiinnostunut oppisopimuskoulutuksesta? Tarmo Välikoski suosittelee asiasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä paikalliseen oppisopimustoimistoon. Toimiston henkilöstö ratkaisee työkseen osaamis- ja koulutustarpeita. He ovat paikallisen koulutustarjonnan asiantuntijoita, joilla on yhteydet kunnossa muidenkin koulutuksen parissa toimivien kanssa. Siten oppisopimustoimiston henkilöstö voi ehdottaa yksilöllistä ratkaisua joko oppisopimuksen muodossa tai yhdistelemällä sitä muihin koulutusmuotoihin. ”Oppisopimusmuotoinen opiskelu tapahtuu työpaikoilla ja se tuottaa tilastojen mukaan melkoisella todennäköisyydellä myös työpaikan”, lupailee Välikoski. Testaa, sopiiko oppisopimuskoulutus juuri sinulle www.opityossa.fi. Terveiset oppisopimustoimistojen henkilökunnalle Puheenjohtaja kehottaa pitämään lipun korkealla. ”Opiskelijamme ovat kentällä yrityksissä. Siten yhteydenpito vaatii työtä, ja opiskelijasta ja yrityksestä pitää oikeasti huolehtia”, sanoo puheenjohtaja haastavasti. ”Oppisopimuskoulutuksen tulevaisuus näyttää valoisalta”, toteaa Tarmo Välikoski. Hän luottaa siihen, että jatkossa yhä suurempi osa ammatillisesta koulutuksesta tapahtuu työpaikoilla oppisopimuskoulutuksena ja nuorten määrä oppisopimuskoulutuksessa tullee lisääntymään. ● 32 Lähde liikkeelle | kevät 2011 T armo Välikoski on kotoisin Vilppulasta. Aluksi hänen aikomuksensa oli opiskella insinööriksi, mutta kaupallinen ala vei voiton. Käytyään ensin kauppaopiston hän jatkoi opiskelua kauppakorkeakoulussa. Kauppatieteen maisterin ensimmäinen työpaikka oli SOK:lla. Sen jälkeen hän siirtyi vähitellen aikuiskoulutukseen ja oppisopimuskoulutuksen tehtäviin. Vuonna 2002 hän aloitti oppisopimusjohtajana nykyisessä Omniassa. Tarmo harrastaa vapaa-aikanaan hiihtoa, pyöräilyä sekä rullaluistelua. Tavoitteena on saavuttaa joka vuosi 1000 km rajapyykki kaikissa näissä liikuntamuodoissa. Tarmon perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta. Perhe asuu omakotitalossa Espoossa. OPSO – Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry – Läroavtalsutbildningsarrangörerna i Finland rf edistää yhdistyksen jäsenten välistä yhteistoimintaa, parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä sekä edistää oppisopimusopiskelijoiden, työnantajien, yrittäjien ja koulutusorganisaatioiden yhteisiä etuja. OPSOssa on jäseniä 190. Toimintaa johtaa hallitus, jossa on puheenjohtaja ja 9 jäsentä. Toimikuntien määrä vaihtelee vuosittain tarpeen mukaan. Suomen oppisopimuskouluttajien yhdistykseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.suomenopso.fi. Yhdistys julkaisee myös kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Osaaja-lehteä. Opinto-ohjausta vahvistetaan Opetusministeri Henna Virkkusen mielestä opinto-ohjausta on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla. Hänen mukaansa opinto-ohjauksen suurimmat puutteet liittyvät koulujen välisiin eroihin, ohjauksen yksilöllistämiseen ja opiskelijoiden jatkoopintoihin ohjaamiseen. Virkkunen vastaanotti 23.3.2011 opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän esitykset elinikäisen ohjauksen kehittämiseksi. Myös aikuisten ohjauspalveluissa on paljon kehittämistarvetta työelämän muutoksissa. Henkilöstön ohjausosaamista työ- ja elinkeinohallinnossa on vahvistettava ja varmistettava näiden palveluiden riittävä resurssointi. Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.9.2010 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän. Työryhmä selvitti tätä väliraporttia varten, mitkä tällä hetkellä ovat elinikäisen ohjauksen toteutumisen ongelmia ja kiireisimpiä kehittämistarpeita ja määritteli tältä pohjalta viisi strategista tavoitetta. Työryhmä katsoo, että elinikäisen ohjauksen toteutuminen edellyttää seuraavien strategisten tavoitteiden toteutumista: ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita, yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat, ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen, ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään sekä ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena. Työryhmä toivoo ehdotusten herättävän keskustelua ja on varautunut työstämään ehdotuksia edelleen tästä väliraportista saadun palautteen pohjalta. Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet -esitys on luettavissa internetissä osoitteessa: http://www.minedu. fi/OPM/Julkaisut/2011/elinikainen_ohjaus.html Lähde: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/?lang=fi Lähde liikkeelle | kevät 2011 33 TEKSTI: TARJA RANINEN | KUVAT: GÖRAN TORNAEUS Yrittäjät innostuivat opiskelemaan Parikymmentä Uudenmaan alueella toimivaa yrittäjää tarttui Rastorin ja Keudan oppisopimustoimiston tarjoamaan mahdollisuuteen suorittaa tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. ”R yhmässä oli iloinen ja aktiivinen tunnelma jo starttipäivänä. Minun ryhmistäni yksikään ei ole näin alkuvaiheessa järjestänyt keskinäistä tapaamista”, ihmettelee ohjaajamme Mailis Perälä Rastorilta. Ryhmä päätti näet järjestää pikkujoulut ja hoitaa ilmoittautumiset Optima-verkkoympäristössä, jota hädin tuskin oli opittu käyttämään. Mutta yrittäjät ovatkin ihan oma lukunsa, myös opiskelijoina. Eri alojen yrittäjistä muodostui heti hyvä ryhmä, jossa ollaan yhtä mieltä siitä, että tutkinto suoritetaan loppuun asti. Ei oppi ojaan kaada Elokuussa 2010 sähköposti kilahti. Paikallinen yrittäjäjärjestö lähetti jäsenilleen kutsun infotilaisuuteen, jonka aiheena oli tuote- ja palvelukehiKun ryhmän jäsenten välillä tykseen liittyvä kouluon luottamus, tus. Koulutuksen järryhmä tarjoaa jestäjänä olisi tunnettu yrityskouluttaja Rastor. vastakaikua ja Infotilaisuudessa oli tukea. tupa täynnä. Siellä selvisi, että oppisopimustoimisto olisi mukana koulutuksessa ja kaksivuotinen koulutus olisi osanottajille ilmainen. Yrittäjä- 34 Lähde liikkeelle | kevät 2011 opiskelijan pitäisi hankkia mentoriksi toinen yrittäjä ja kaksi arvioijaa, jotka voisivat olla esimerkiksi alaa tuntevia kollegoja, yhteistyökumppaneita tai vaikkapa asiakkaita. Vaikka yrittäjälle jokainen päivä poissa yrityksestä maksaa, kiinnostukseni heräsi. Olin jo jonkin aikaa miettinyt viestintäalan yritykseni palvelujen tuotteistamista. Päätin osallistua starttipäivään, jossa saisin opintojen kulusta lisätietoa. Samansuuntaisia aatoksia oli parillakym- menellä muullakin yrittäjällä. Isa Tolmunen oli pohtinut parturi-kampaamonsa käytänteiden yhtenäistämistä ja Esa Meriläinen golfkoulun perustamista yhteistyössä useamman kentän kanssa. Kukaan ei ole seppä syntyessään – Olin oikeastaan tehnyt päätöksen tutkinnon suorittamisesta jo etukäteen. Jos haluan viedä yritystä eteenpäin, ei riitä, että olen hyvä kampaaja. Maailma muut- Skoolauksen paikka! ”Yrittäjät sitoutuvat ja ovat valmiita tekemään kaikenlaisia töitä, me ei olla ronkeleita. Toisaalta haluamme itse määrätä, miten ja mitä teemme”, kiteyttää nypläystarvikkeita myyvän Jatan aitan omistaja Marjo Riikonen (toinen oikealta). tuu koko ajan, esimerkiksi sosiaalisen median käyttö on minulle uutta. Aikaisemmin olin käynyt esimiesvalmennuskoulutuksen ja sieltäkin tuli uutta potkua. Arkisten rutiinien pyörityksessä tulee lykättyä kehityshankkeita, jollei lähde tällaiseen järjestettyyn koulutukseen, toteaa Isa Tolmunen. Mahdollisuus tuotekehittäjätutkinnon suorittamiseen tuli juuri oikeaan aikaan Esa Meriläiselle. Lähde liikkeelle | kevät 2011 35 ”Luota prosessiin”, kehottavat Rastorin kehityspäällikkö Nina Heiskanen (vas.) ja ohjaajamme Mailis Perälä. Isa Tolmusen tarkoituksena on tehdä näyttötyönä laatukäsikirja, joka helpottaisi perehdytystä ja jossa olisi kirjattu yhtenäiset toimintatavat liikkeen sisällä ja asiakashankinnassa. 36 Lähde liikkeelle | kevät 2011 Isan yritys Prima-Hius on kymmenen vuotta vanha yritys, jossa työskentelee viisi kampaajaa. Esa Meriläinen on vetänyt 16 vuotta Nurmijärvi Golfia sekä yrityksen toimitusjohtajana että golfseuran toiminnanjohtajana. – Kun on tehnyt pitkän työuran, oma motivaatio saattaa laskea alaspäin, mutta samaan aikaan yhteiskunta kehittyy ja yrityksen odotukset ovat ylöspäin. Tämä ero kasvaa koko ajan, jollei lähde kehittämään itseään. Olin päättänyt jo tullessani Rastorin infoon, että se kymmenen vuotta, minkä olen työelämässä vielä mukana, seuraan aikaani ja kehitän itseäni, kertoo Esa. Esan hanke liittyy alueellisten golfkoulujen yhteistyöhön ja yhteismarkkinointiin. Kilpailu on riistäytynyt niin kovaksi, että yksittäisen kentän oma markkinointi ei enää riitä. Näyttötyön aiheena on golfkoulu, joka toteutetaan ensin alueellisena kuuden toimijan kesken. Jos hanke saa tuulta siipien alle, siitä tehdään valtakunnallinen brändi. Erilaiset toimialat, enemmän yhteistä kuin luulisikaan Kehityspäällikkö Nina Heiskanen kertoo, että Rastorin opiskeluryhmiin valitaan tietoisesti sekä palvelujen että tuotteiden kehittäjiä. – Se vaatii kouluttajalta enemmän ja otamme riskin, että joku ei tästä pidä, koska eri alojen ihmiset puhuvat vähän eri kieltä. Mutta onnistuessaan se on tosi hyvä juttu. Loppujen lopuksi kaikilla on samankaltaista, esimerkiksi markkinointiin ja asiakkuuksien hoitamiseen liittyvää problematiikkaa. – Koulutuksesta saa paljon enemmän irti, kun opiskelijat käyttävät toistensa osaamista ristiin, painottaa Mailis. Tämä tulee todistetuksi saman tien, kun Esa kertoo juuri lukeneensa opinnäytetyön golfalan laatukäsikirjan tekemisestä ja lupaa lähettää sen Isalle sähköpostitse. Pöydän toisessa päässä kemikaalipumppuja myyvä Jari Ärling kertoo omista rekrytointikokemuksistaan ja antaa muille vinkin hyvästä henkilöstötestistä. – Opintojen suurin anti tulee opiskelijaryhmästä. Kun ryhmän jäsenten välillä on luottamus, ryhmä tarjoaa vastakaikua ja tukea. Paljon riippuu siitä, millä intensiteetillä ryhmän jäsenet heittäytyvät prosessiin mukaan. Toisaalta tuntuu, että näihin koulutuksiin tulee vain ihmisiä, joilla on uskallusta laittaa itsensä peliin, toteaa Nina. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnossa kehityskohteena voi konkreettisen tuotteen lisäksi olla vaikkapa kirjan markkinointi tai karkkikaupan palveluprosessi. Erilaisten toimialojen yhteistyön hyödyt tulevat esiin vähitellen, opiskelun edetessä. Omatoimisia opiskelijoita Loka-marraskuun 2010 aikana ryhmämme osallistui viiteen eri kouluttajan vetämään lähipäivään. Jokainen on hankkinut mentorin, opetellut käyttämään verkko-oppimisympäristöä ja täyttänyt lomakkeita. Päätimme kysyä Ninalta ja ohjaajaltamme Tarjoamme monipuolista ammatillista koulutusta sinulle! Tule ottamaan tulevaisuuden ammatti haltuun kanssamme. Nyt on oikea aika panostaa koulutukseen, jota työnantajat arvostavat. Koulutukset alkavat pian – Toimi nopeasti ja varmista paikkasi! Esimerkkejä sinun mahdollisuuksista kanssamme: • • • • • • Yrittäjä Taloushallinnon ammattilainen Tietotekniikan ammattilainen Luontoalan asiantuntija Hoiva-alan tekijä Osaava johtaja PSK-Aikuisopisto Kansankatu 47 B, 3. krs., 90100 Oulu www.psk.ﬁ Tule opiskelemaan Harjuun, idylliseen kartanomiljööseen SYKSYLLÄ 2011 ALKAVAT AIKUISKOULUTUSPAIKAT HAUSSA NYT Hevostalouden perustutkinto Hevostenhoitaja Ratsastuksenohjaaja Puutarhatalouden perustutkinto Puutarhuri Kaikkiin aikuiskoulutuksiin haku päättyy 2.5.2011. Lue lisää kotisivuiltamme ^^^OHYQ\UVWRÄ w. h Puistopuutarhurin ammattitutkinto ar jun opk .fi ww Mailis Perälältä, Koulutuksemme on lut valittamista. miten olemme tä- suunnattu niille, jotka Miten Rastor pihän asti pärjän- omassa työssään tää huolta siitä, neet. kehittävät prosesseja, että koulutuksen – Tässä ryhtuotteita tai palveluita. taso säilyy hymässä on avoivänä? mella ja suvaitsevalla asenteella – Meillä on pitkät yhteistyösuhtulleita ihmisiä. Kysyttävää on ol- teet kouluttajien kanssa ja järlut yllättävän vähän. Kysymykset jestämme heille yhteistyöpäiviä. ovat koskeneet lomakkeen pa- Kouluttajat tuntevat toisensa ja lauttamista ja muita yksityiskoh- voivat suunnitella yhdessä opetia. Yleensä kysellään laajemmin tusta. He saavat myös perusesimerkiksi näyttöjen suorittami- tiedot opiskelijoista, jotta voisesta ja suunnitelmien tekemi- vat suunnata opetusta ryhmän sestä tai siitä, onko oma kehit- mukaan. Yhdellä kouluttajalla tämishanke sopiva näyttötyöksi, on saman ryhmän kanssa usekertoo Mailis. ampi päivä, jotta hänkin saa jatNäyttötutkinnot alkanevat jo kumon opetukselleen. Toisaalta olla ihmisille tuttuja. Myös työn- on hyvä, että kouluttajia on useantajat tietävät paremmin, mikä ampia, pohtivat Nina ja Mailis. Yksi tapa motivoida yrittäjäon oppisopimuskoulutus. Ennen se miellettiin nuorten tavaksi opiskelijoita on korostaa työssä opiskella, mutta nyt on korkea- oppimisen merkitystä. Työ tekikoulututkinnon suorittaneillekin jäänsä opettaa – siitä kertovat oppisopimustyyppistä koulu- monet sananlaskutkin. Tuotetusta läpi kaikkien alojen. Arvioi- kehittäjän koulutuksessa työsjien koulutuksessa yhä useampi sä oppiminen otetaan vielä näkertoo olleensa aiemminkin arvi- kyvämmin suurennuslasin alle. oimassa esimerkiksi johtamisen – Jotta on voinut pyörittää erikoisammattitutkintoa. omaa yritystä, on pitänyt olla jonkinasteista palvelun tai tuotteen Laadukas opetus sitouttaa kehittämistaitoa, mutta kehitys– Yrittäjät ovat opiskelijoina kriit- työ ei ole ollut systemaattista. tisiä ja tavoitteellisia. He haasta- Tässä ei lähdetä muualle kouvat meidätkin, sillä he ovat hyvin luttautumaan, vaan mietitään kekustannustietoisia ja tarkkoja sii- hittämiskohteita omassa työssä, tä, mihin oman aikansa käyttä- haetaan tietoisesti katvealueita ja vät. He haluavat oikeasti oppia opetellaan tunnistamaan omia ja ymmärtävät verkostoitumisen vahvuuksia, toteaa Nina. merkityksen vielä paremmin kuin – Lähtökohta on kuitenkin se, toisen palveluksessa olevat, lis- että ihminen on itse oman työnsä taa Nina yrittäjäryhmien ominai- asiantuntija ja tuntee oman toimisuuksia. – Lisäksi ryhmissä on alansa. Ehdotamme opiskelijoille, innostuneita ihmisiä, ja innostus- että he etsivät arvioijat omasta han yleensä tarttuu, joten yrittä- lähiverkostostaan. Arviointi on järyhmiä on kiinnostavaa vetää. myös mahdollisuus verkostoitua Me teemme parhaamme, että ja näyttää osaamistaan, muistutemme tapa innostusta! taa Mailis. ● Me yrittäjät myönnämme, että menetämme opiskelumotivaation nopeasti, jos koulutuspäivän anti ei vastaa odotuksia. Tähän asti meillä ei kuitenkaan ole ol- ,BUBSJJOBOLVKBt3BWJKPLJtQVI tXXXIBSKVOPQLö Lähde liikkeelle | kevät 2011 37 Pallen vikinä Ohjauksen merkitys näyttötutkinnossa Tutkintoon hakeutuvan ohjaaminen Tutkinnon suorittajan tietoisuus siitä ammattialasta tai tutkinnosta, johon hän on hakeutumassa, on usein hyvinkin erilainen. Ammatin kuva on jollain tavalla hahmottunut työn tekemisen kautta, mikäli suorittaja on jo työelämässä kyseisellä ammattialalla, johon tutkintoon hän on hakeutumassa. Mikäli hakeutuvalla ei ole ammatissa vaadittavasta osaamisesta selkeää kuvaa, varsinkin perustutkinnoissa, hänellä on edessään polku, johon ohjauksella on vastattava. Omaehtoisesti, oppisopimustoimiston tai työvoimahallinnon kautta tutkintoon hakeutuvalla on edessään hyvin moninainen ja monitasoinen ohjauksen kirjo. Kaikissa tapauksissa tehtävä jää viimekädessä tutkinnon järjestäjälle ja hakeutumisvaiheen selvitysten varaan. Ohjauksen onnistuminen riippuu paljon siitä, millaista osaamista ohjaukseen tutkinnon järjestäjällä on ja millaiset resurssit tähän on varattu. Ohjauksen resurssit Mikä on ajallisesti tai rahallisesti tarvittava resurssi, joka hakeutumisvaiheen tekemiseen tarvitaan? Tämä riippuu hyvin paljon tutkinnon suorittajan aikaisemmin hankkimasta tiedosta kyseisen tutkinnon vaatimuksista. Tässä tarvitaan avuksi osaavia ja ohjaukseen perehdytettyjä ohjaajia. Tutkinnon järjestämissuunnitel- 38 Lähde liikkeelle | kevät 2011 massa on kohta, jossa tutkinnon järjestäjän on selvitettävä tutkintotoimikunnalle ohjaukseen varatut resurssit. Useita kymmeniä järjestämissuunnitelmia lukeneena en ole aivan varma, miten tähän asiaan on oikeasti panostettu. Usein suunnitelmassa on kerrottu perinteiset henkilökohtaiset haastattelut, yksilö- ja ryhmäohjaukset sekä verkko-ohjaus ja resurssina ilmoitetaan x tuntia/ tutkinnon suorittaja. Pääosin ohjauksen tekevät ammattialan ja tutkinnon tutkintovastaava sekä usein myös vastuukouluttaja. Suunnitelmassa pitää myös selvittää, miten tutkinnon järjestäjä huolehtii opetus- ja koulutushenkilökuntansa ammatillisesta osaamisesta ohjauksen näkökulmasta. Selvitys on usein kerrottu hyvin epämääräisesti ja siten, ettei toimikunnalla ole siihen juuri puuttumista. Jollain tavalla pitäisi pystyä selvittämään, onko tutkinnon järjestäjä huomioinut opettajien ja henkilöstön koulutusstrategiassa aikuisen oppijan ohjaamisen, työssäoppimisen ohjaamisen ja yleensäkin aikuisen ohjaamisen tutkinnon suorittamisen polulla. Opettamisesta ohjaukseen Tulevaisuus luo yhä enemmän tarvetta siirtyä varsinaisesta opettamisesta tutkinnon suorittajan ammatillisen osaamisen ohjaamiseen. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen ei ole pelkästään valmistavan koulutuksen aikana tullutta osaamisen kasvua, vaan siirtymistä työpaikalla ja työssä hankittuun oppimiseen ja sen ohjaukseen. Tämä vaatii tutkinnon järjestäjältä systemaattista työpaikkaohjaajien perehdyttämistä ja tavoitteellista ammattitaidon kehittämistä opastuksen ja ohjauksen keinoin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt on otettu valtakunnallisesti käyttöön ja OPH:n rahoituksella on hoidettu varsin kattavasti työpaikkaohjaajien koulutusta ja perehdytystä. Oman näkemykseni mukaisesti aikuistutkintojen puolella ei vastaavaa perehdytyskoulutusta ole juurikaan toteutettu. Voisiko tulevaisuudessa ajatella, että tutkinnon järjestäjät jalkautuisivat työpaikoille tekemään tätä ohjaustyötä sekä tutkinnon suorittajille että myös työpaikkaohjaajille? Näin tietenkin kaikki ovat valmiita asian hoitamaan, mutta vastaus ei taida olla ihan niin selkeä kuin luulisi. Seuraavaksi kysytään, mistä ajallinen ja rahallinen resurssi otetaan? Ohjauksen rahoitus Näinä, kohta seitsemänätoista, näyttötutkintojen toiminnan vuotena ovat oppiminen ja oppimismenetelmät kehittyneet ja muuttuneet. Aikuisten ammatillisessa koulutuksessa painopiste on paljolti siirtynyt työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, varsinkin oppisopimusrahoituk- sella toteutettavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Työpaikalla tapahtuvan ammatillisen osaamisen kehittyminen vaatii sekä tutkinnon järjestäjältä että tutkinnon suorittajalle nimetyltä työpaikkaohjaajalta ohjaamisen taitoja ja siihen tarvittavia resursseja. Kuka vastaa siitä, että ohjaukseen on olemassa riittäviä resursseja? Tutkinnon suorittaja ei varmaankaan aina osaa vaatia riittävää ohjausta eikä työpaikalla nimetty ohjaaja välttämättä ole riittävän hyvin asiaan opastettu. Saako hän siitä erillisen ajallisen tai rahallisen resurssin vai onko hänen nimensä oppisopimuksessa vain sopimuksen ehtojen täyttymisen vuoksi? Mielestäni ohjaukseen pitäisi olla näyttötutkintotoiminnassa erillinen resurssi, kutsuttakoon sitä vaikka henkilökohtaistamisprosessin rahoitukseksi, jonka turvin voitaisiin oikeasti hoitaa ohjaukselle asetetut tavoitteet ja päämäärät. Onhan rahoitus nytkin olemassa, mutta suurin osa siitä menee valmistavaan koulutukseen eli perinteiseen opettamiseen ja muun toiminnan pyörittämiseen. Kysymys on kaiketi vain saadun rahamäärän uudelleen kohdentamisesta ja paremmin ohjauksen avulla osaamisen hankkimiseen painottuen. ● Hyvä tietää OhjausPiste OhjausPiste on Itä-Uudellamaalla toimiva aikuisille suunnattu koulutuksen ohjaus- ja neuvontapalvelu. Palvelu toteutetaan alueellisen verkoston yhteistyönä, mukana ovat oppilaitosten lisäksi mm. Itä-Uudenmaan TE -toimisto, Porvoon kaupunki ja yrittäjät. Palvelupisteeseen Porvoon keskustassa voi poiketa sisään silloin, kun itselle parhaiten sopii. Ohjaajat selvittävät yhdessä asiakkaiden kanssa heille sopivia kouluttautumisvaihtoehtoja. Opiskelua ja oman osaamisen kehittämistä voi tulla suunnittelemaan, vaikka ei vielä oikein tietäisi, mitä haluaa. Pisteessä saa tietoa myös muista oman ja yrityksen osaamisen kehittämisen välineitä, kuten vaikkapa erilaisia kehittämishankkeita ja niihin liittyviä rahoitusmahdollisuuksia. OhjausPisteen asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että apua on mahdollista saada henkilökohtaisesti ja että ohjaajilla on aikaa perehtyä asiakkaan tilanteeseen. OhjausPisteessä saa sekä mahdollisuuden keskustella ohjaajan kanssa omasta tilanteesta että apua ja välineitä esim. tiedonhakuun. OhjausPisteessä järjestetään myös erilaisia teemapäiviä ja infoja. Tietoa saa myös OhjausPisteen verkkosivuilta osoitteesta www.ohjauspiste.fi ja pisteen aukioloaikoina yhteyttä voi ottaa myös puhelimitse p. 040 522 1622. Laatua ammatilliseen koulutukseen Ammatillisen koulutuksen laatustrategiatyöryhmä ja oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen ohjausryhmä luovuttivat esityksensä opetusministeri Henna Virkkuselle 4.3.2011. Lisätietoja internetistä osoitteesta: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2011/03/ammatillinen_koulutus.html?lang=fi Laatustrategia ammatillisen koulutuksen kehittämisen tueksi Ammatillisen koulutuksen laatustrategiatyöryhmän ehdotukset kannustavat pitkäjänteiseen toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulee olla toimiva laadunhallintajärjestelmä vuoteen 2015 mennessä. Työryhmän esityksen mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän tulee tukea koulutuksen järjestäjien toiminnan laadun jatkuvaa parantamista. Ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja päätöksenteon tulee perustua kaikilla tasoilla luotettavaan ja monipuoliseen tulos- ja arviointitietoon. Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen Koulutuksen järjestäjätason oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämisen lähtökohtana on, että oppisopimuskoulutus on osa koulutuksen järjestäjän koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa ja oppisopimuskoulutus sekä sen erityispiirteet otetaan huomioon koulutuksen järjestäjän strategioissa. Toinen keskeinen lähtökohta on, että koulutuksen järjestäjän organisaatiossa määritetään oppisopimusorganisaation toimintamenettelyt tai -malli, resurssit, hallinto, johtamisjärjestelmät ja oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten asema siten, että laatukriteerien mukaisten viranomaistehtävien toteuttaminen ja kehittäminen ovat mahdollisia. Vuonna 2011 voimaan tulleet näyttötutkintojen perusteet Jalkojenhoidon ammattitutkinto 1.1.2011 Kaivosalan ammattitutkinto 1.1.2011 Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto 1.1.2011 Kunnossapidon ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto 1.1.2011 Maidonjalostajan ammattitutkinto 1.1.2011 Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto 1.1.2011 Romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto 1.1.2011 Sähköasentajan ammattitutkinto 1.1.2011 Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinto 1.1.2011 Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto 1.1.2011 Lähde liikkeelle | kevät 2011 39