Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma • • • • Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta • VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,7 % BKT:sta. • Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua nykytasoon verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä • Suomen kokonaistuotanto jäi vuonna 2013 n. 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007 Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja palvelut. Hetemäen ryhmä, kehysneuvottelut, budjettineuvottelut – lisätoimet? 1 Kehysriihi (RAPO), kehyspäätös 3.4 Rahoituksen määräytymisestä tod. kustannuspohjan perusteella luovutaan, kustannustason nousu indeksillä, HE sy 2014, voimaan 1.1.2015 Uusia rahoitusperusteita sovelletaan 1.1.2017 Ammatillinen koulutus – valtion rahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen – ammatillisen tutkinnon suorittaneet pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen Aikuiskoulutus – tutkintoon tai tutk. osaan johtamattoman koulutuksen rahoitus loppuu 2017 – tyke-tehtävän rahoitus loppuu 2015. – erikoisoppilaitosten rahoitus nykymuodossaan loppuu 2017, Suomen Ilmailuopiston ja tutkintoon tai sen osaan johtavan koulutuksen rahoitus siirretään lisäkoulutuksen momentille. – aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen 10 M€ 2014 ja 2015 HEt sy 2014, voimaan 1.1.2015 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus • • • • Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se – muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. – tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. OKM:n työryhmä valmistelee esitystä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusmalliksi helmikuun loppuun mennessä, lisäaika 30.4 asti 3 Tavoitteita • • • • • • Lyhentää opiskeluaikoja Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut Vähentää päällekkäistä koulutusta Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoihin Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen 4 Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus Suorituksiin perustuva rahoitus Tutkinnot Tutkinnon osat Vaikuttavuusrahoitus Työllistyminen, jatko-opinnot Opiskelija/työelämäpalaute Perusrahoitus-ulottuvuus A. Vakausosio Oppis. peruskoulutus Oppis. lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot, kohdejoukon ominaisuudet = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti xx % xx % yy % yy % xx xx x x x x xxx xxx määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot, kohdejoukon ominaisuudet (esim. tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon suorittaneet) = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti xx % xx % xx xx x x yy % yy % x x määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot, kohdejoukon ominaisuudet (esim. tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon suorittaneet) = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti xx % xx % yy % yy % x x x? x? opiskelijat, erityisopetus, majoitettavat, vailla tutkintoa olevat B. Lisäosio esim. vaikeimmin vammaisten erityisopetus, valmentavat koulutkset 5 Ammatillinen lisäkoulutus • Viimeisimmäksi aikuiskoulutuksen osalta käsittelyssä malli, – jossa tutkinnon osat 40%, tutkinnot 10%, otv 40% ja vailla aikaisempaa tutkintoa olevat 10% myöhemmin lisäksi 5-10% opiskelijapalautteen perusteella – tutkinnon osia painotetaan alakohtaisesti ja tutkinnon osien kustannusten perusteella – tutkintoja painotetaan alakohtaisesti – opiskelijatyövuosia painotetaan alakohtaisesti – oppisopimuskoulutuksessa ei alakohtaisia painotuksia • • Rahoituksen perusteena 3 edellisen vuoden toteuma Vuosittainen rahoituspäätös, järjestämislupa olisi lupa järjestää, ei määrittäisi volyymia Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma • • • • • Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien Kansliapäällikkö Lehikoisen työryhmä ohjaamaan toisen asteen ja vstuudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa Aikuiskoulutuksen näkökulmasta huomioitava vos-koulutuksen lisäksi muu työelämän palvelutoiminta ml. tv-koulutus (aikuiskoulutustehtävän edellytykset) 7 Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäkenttä maakunnittain (2012) Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Oppilaitosmutoisen ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjät 42 10 5 7 13 4 6 2 6 3 4 5 9 5 2 18 2 6 149 Oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjät 30 5 1 2 3 2 2 1 2 2 1 2 5 2 1 6 1 3 71 Oppisopimusmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestätäjät 24 6 1 3 3 1 2 1 3 2 1 3 5 2 1 5 1 3 67 Ammatillisen lisäkoulutuksen omistuspohja • Ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitosmuotoinen ja oppisopimus) järjestäjistä – 109 on yksityisiä – 11 kuntaomisteisia – 38 kuntayhtymiä Koulutuksen järjestäjien lukumäärä aikuiskoulutuksen tulojen mukaan (oppisopimus, opl-muotoinen ammatillinen lisäkoulutus, työvoimakoulutus ja koulutuksen myynti) Aikuiskoulutuksen osuus koulutuksen kokonaistuloista järjestäjien lukumäärän mukaan (oppisopimus, opl-muotoinen ammatillinen lisäkoulutus, työvoimakoulutus ja koulutuksen myynti) Yhteenvetoa • • • • • • Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä on yhteensä yli 140 ja oppisopimuksen järjestäjiä noin 70 Yli 60 prosenttia ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitosmuotoinen) on pieniä, alle sadan opiskelijatyövuoden järjestäjiä Aikuiskoulutus ja näyttötutkinto-osaamista muodostuu järjestäjille paitsi valtionosuuskoulutuksen myötä, myös työelämäyhteistyöstä ja työvoimakoulutuksen järjestämisestä Selvä enemmistö koulutuksen järjestäjistä saa tuloja aikuiskoulutuksesta verrattain vähän (alle 5M€) 20 järjestäjää saa tuloja vähintään 10 M€ Aikuiskoulutuksen osuus järjestäjien tulovirrasta vaihtelee voimakkaasti – 60 järjestäjää selvästi profiloitunut aikuiskoulutukseen, vähintään 50 prosenttia tuloista aikuiskoulutuksesta Prosessit ja aikataulut Toisen asteen rakenne • Suuntaviivat ja pol. linjaukset 24/2014 • Mahd. muutokset toimintalainsäädäntöön 4-8/2014, voimaan 1/2015 • Aluekierros sy/2014 • OKM:n kirje järj.lupien hakemisesta 1/2015 • Hakemukset 8/2015 • Päätökset 1-3/2016 VST rakenne ja rahoitus • Suuntaviivat ja pol. linjaukset 6/2014 • Aluekierros sy/2014 • Työryhmän ehdotus 12/2014 • OKM:n kirje ylläp.lupien hakemisesta 1/2015 • Mahd. muutokset lainsäädäntöön 2-8/2015 • Ylläpitämislupahakemukset 8/2015 • Rahoitusjärjestelmän muutokset voimaan 1/2016 • Päätökset 1-3/2016 13