Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 3/2014 Lokakuu 2014 31. vuosikerta 150. numero 31 VUOTTA JA 150 NUMEROA TIEDOTUSTOIMINTAA 2 Kolmoispaperi 3/2014 Lokakuu 2014 TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Syksy tuo mukanaan sääntömuutosehdotuksen ja henkilövalintoja. . . . . . . . . . . 3 Projekti ja hyvinvointiasiat työllistävät pääluottamusmiestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Katse tulevaisuuteen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Syksyllä kaikki on toisin . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Sähköliiton osaston 74 näkökulmaa . . . . . 7 Eläkevaje. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Anrin pakina - Kalenteri kohdallaan. . . . . . . 9 Luottamus- ja työsuojeluasiamiehet Karjalan prikaatin vieraina. . . . . . . . . . . . . . 10 Lehden päätoimittajat koolla. . . . . . . . . . . 12 Tiedon puutteesta tiedontulvaan. . . . . . . 14 Kirjoittamisen vaikeus. . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Miten minusta tulikaan tiedotussihteeri. 16 Tehtaat sen rannoilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Oppisopimuskoulutus rullaa vauhdilla. . 20 Nikkareiden syyskausi on alkanut. . . . . . . 22 Osaston 85 hallitus Pärnussa . . . . . . . . . . . 24 Futisturnaus ja teatteri. . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Osaston 19 pikkujouluristeily. . . . . . . . . . . 26 Syyskokoukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Jos joudut työttömäksi. . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Vuorotteluvapaalain muutokset. . . . . . . . 30 Uintiviikko ja pikkujoulut. . . . . . . . . . . . . . . 31 Tule mukaan nuorten iltaan. . . . . . . . . . . . 32 Kolmoispaperi 3/2014 Toimitus: Koskelankuja 3 45700 Kuusankoski Päätoimittaja: Paavo Pesonen 040 868 2708 [email protected] [email protected] Toimittaja: Anri Mäkynen 040 592 4473 [email protected] [email protected] Taitto ja paino: Mainosbuumi Oy www.mainosbuumi.fi Kansipaperi: Silk 150 g Sisälehdet: Matta 100 g ISSNO780-5640 PÄÄKIRJOITUS KOLMOISPAPERI: 150 NUMEROA KANNANOTTOJA, TIEDOTUSTA JA TARINOITA Teksti PAAVO PESONEN Vuonna 1982 päättivät kuusankoskelaiset ammattiosastot 19, 85 ja 36 perustaa oman tiedotustoimensa oheen yhteisen tiedotuslehden. Tammikuussa ilmestynyt ensimmäinen numero olikin nimeltään Tiedotuslehti. Samaisessa lehdessä julistettiin kuitenkin nimikilpailu uudelle julkaisulle, ja tulokas sai nimen Kolmoispaperi. Lehden ensimmäiset toimittajat olivat Pentti Vättö Kuusankosken osasto 19:sta, Paavo Toivonen Kuusanniemen osasto 85:stä ja Olavi Moilanen Voikkaan osastosta 36. Lehteä alettiin painaa oikeassa kirjapainossa, kun aikaisemmat tiedotteet oli tehty monistamalla. Lehdessä käsiteltiin ensimmäisistä numeroista lähtien tehtaitten ajankohtaisia ongelmia ja yhteiskunnallisia asioita, joihin ammattiosastojen nokkamiehet ja tavalliset duunarit halusivat parannusta. Haastattelut ja kevyemmät tekstit tulivat lehteen vasta myöhemmin. Luettelonomaiset selvitykset ammattiosastojen päättävien elinten kokoonpanoista ja edustuksista eri yhteistoimintaelimissä olivat tyypillisiä lehden alkutaipaleelle. Vanhoja numeroita selaillessa saa huomata myös, kuinka voimissaan leikkimielinen ja vakavampikin kilpailutoiminta työntekijöiden piirissä oli. Harvassa ovat ne alkuaikojen lehdet, joissa ei olisi tuloksia jostakin kisailusta. Lehden tekninen toimittaminen oli alkuaikoina monimutkaista touhua, kun ”saksitaittona” tehtyjä sivuja kuskailtiin kirjapainon ja toimituksen välillä. Tekniikan kehittyminen on helpottanut toimittajien ja varsinkin päätoimittajan työtä, mutta on saanut lehden näyttämään ehkä steriilimmältä. Vertailtaessa mainosten määrää eri aikakausien lehdissä huomaa mainosrahan olevan tiukemmalla kuin parhaina aikoina. Entisten päätoimittajien mukaan mainostilan myyminen ei varhaisimpina lehden ilmestymisvuosina ollut edes hankalaa. Lisäksi osa mainostajista oli ikään kuin Kolmoispaperin omaa perhettä, ja kaupalliset tiedotteet tulivat automaattisesti jokaiseen numeroon. Ammattiosaston edunvalvojien kirjoitukset ovat olleet aina tekijänsä näköisiä. Toiset tekstit ovat olleet hyvin suoraviivaisia, kun jotkut taas ovat jättäneet lukijalle tulkinnan varaa. Lehden periaate on aina ollut selkeä. Kirjoitettavan tekstin täytyy perustua tosiasioihin tai siitä on tultava ilmi, että se perustuu kirjoittajan omaan oletukseen. Kun kirjoittajan nimi on alla, teksti julkaistaan. KYMIN PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES Kolmoispaperi 3/2014 3 SYKSY TUO MUKANAAN SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUKSEN JA HENKILÖVALINTOJA Teksti PASI UNTOLAHTI T yöllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä neuvoteltu palkankorotus astui voimaan 8. syyskuuta. Palkkoja nostettiin yleiskorotusluonteisesti 11 sentillä. Paikallista jakoerää ei ollut. Kaikkien on syytä tarkastaa, että saa oikean suuruista palkkaa, etenkin heidän, joilla on työtehtävä vaihtunut. Jos palkkaussopimuksesta on kysyttävää, niin selvitellään asia yhdessä. Sairauskassan hallitus tullee esittämään kassan sääntöihin muutoksia. Hallitus esittänee kassankokoukselle vielä tämän syksyn aikana sairauskassan talouden tervehdyttämisohjelman. Ohjelma tähtää kassan tulojen ja menojen tasapainotukseen sekä ottaa huomioon jo tiedossa olevien kustannusten nousun. Mahdollinen sääntömuutosesitys ja päätös sen käyttöön otosta käsitellään kyseisessä kokouksessa. Syksyn tullessa alamme myös pyörittää työpaikkakoukoksia. Kokouksissa käymme läpi ajankohtaisia asioita työ- suojelun, järjestötoiminnan ja edunvalvonnan puolelta. Tänä vuonna valitsemme myös jäsenet yt-elimiin sekä luottamusmiesorganisaation. Toivonkin runsasta osallistumista kokouksiin. Tilinauhan postitus siirtyy 1.11.2014 alkaen 1. luokasta 2. luokkaan. Siirto viivyttää tilinauhan tuloa mahdollisesti parikin päivää. Netpostin kautta palkkalaskelma on tosin katsottavissa hyvissä ajoin ennen maksupäivää. Työsopimuslaki ottaa kantaa 16.§:ssä palkan maksamiseen: ”Maksaessaan palkan työantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet”. Laki ei ota tarkkaan ottaen kantaa siihen, pitääkö tilinauhan tulla ennen maksutapahtumaa. Projekti ”tilinauhan luettavuuden parantaminen” on myös edennyt hieman. Jälkimmäinen sivu tulee muuttumaan saman tyyppiseksi kuin tuntilehtinäkymä on. Projekti on tosin edennyt verkkaista vauhtia, ja kaikki käänteet voivat olla vielä mahdollisia. 4 SELLUTEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES Kolmoispaperi 3/2014 PROJEKTI JA HYVINVOINTIASIAT TYÖLLISTÄVÄT PÄÄLUOTTAMUSMIESTÄ Teksti JORMA TIMONEN Kesä luikahti Työhyvinvointi, taas liki huomaamatta ohi ja nyt on aika taas paneutua työhaasteisiin. Tuleva neuvottelukierros, jossa sovitaan sellun uudistusten jälkeiset miehitykset sekä toimintatavat, tulee olemaan todella haasteellinen monessakin mielessä. Neuvotteluryhmällä, johon kuuluu allekirjoittanut, kuitulinjan luottamusmies ja varapääluottamusmies, tulee olemaan kohtalaisen kiireistä aikaa muiden tehtaiden toimintatapoihin tutustuessa ja käymällä keskusteluja kuorimon ja kuivauskoneen henkilöstön kanssa. josta aina ajoittain puhutaan hyvinkin paljon, on varmasti tärkeä asia. Viime aikoina olen käynyt aika paljon keskusteluja henkilöiden kanssa, jotka vuosien saatossa ovat joutuneet tahtomattaan luopumaan paikkakunnan paperiteollisuuden tarjoamasta työhyvinvoinnista ja siirtymään työttömyyshyvinvoinnin piiriin. Kun isoja muutoksia käytiin Voikkaan tehtaan lopettamisen ja Kymin väkimäärän rajun sopeuttamisen myötä, keskusteluissa työnantajan ja viranomaistahojen kanssa nousi pöydän toiselta puolen esille aina, kuin- ka henkilöiden hyvinvoinnista tullaan huolehtimaan mahdollisimman hyvin. Rajuun muutokseen joutuneille järjestetään jälkihoitoa, jolla rivistä poistetuille tarjotaan hyvät eväät jatkoelämää ajatellen. Niille henkilöille, joilla oli riittävän hyvät pohjat ja jotka kuuluivat sopivaan ikähaarukkaan, eväät saattoivat kohtuullisesti piisatakin uuteen alkuun pääsemiseen. Jäljelle jäi ikävä kyllä melkoinen joukko ihmisiä, joille työhyvinvointi ja yleensäkin työ on ollut jaksottaista kituuttelua tai pelkkä kaukainen unelma vain. Olen joutunut myös perehtymään sellaisiin henkilövuokrafirmoihin, joissa ei edes tunneta käsitettä työhyvinvointi ja joiden toiminta joissain tapauksissa täyttää lähes ”ihmiskaupan” tunnusmerkit. On myös pieniä muutaman hengen yrityksiä, jotka itse tekevät ns. nollasopimuksia suoraan työttömänä olevien henkilöiden kanssa. Pahimmassa tapauksessa ihminen orjuuttaa itsensä täydellisesti. Soitto tällaiselta työnantajalta saattaa parin tunnin varoitusajalla poikia muutaman tunnin työrupeaman silloin tällöin. Työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan täytyisikin paneutua tällaiseen ihmisten törkeään hyväksikäyttöön ja luoda oikeudenmukaiset, toimivat ja ihmisten perushyvinvoinnin huomioon ottavat lait ja pelisäännöt. OSASTO 19:N PUHEENJOHTAJA Kolmoispaperi 3/2014 5 K ATSE N E E T U U S I A V TULE T Teksti TOMMI BRAGGE uli käytyä Inksas kuuntelemassa paneelikeskustelua paperin tulevaisuudesta paperintekijöiden patsaan juurella tuon patsaan 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Paikalla paperin tulevaisuutta olivat pohtimassa Petri Vanhala Paperiliitosta, Jyri Häkämies EK:sta, Marko Junkkari Helsingin Sanomista, Lauri Peltola Strora Ensosta ja Janne Laine Aalto-Yliopistosta. Varsin nimekkäitä panelisteja oli paikalla ja juonnosta vastasi Tuomas Enbuske. Tapahtumasta jäi varsin miellyttävä vaikutelma eikä kukaan jäänyt kiinni nyansseihin, vaan keskustelu ja mielipiteiden vaihto oli hyvin avointa. Tämän päivän teesit ja lähenevät TES-neuvottelut eivät nousseet esiin, vaan pikemminkin alan muutos pidemmässä juoksussa. Vahvana näkemyksenä oli, että sellun kehitys on vasta alkutekijöissään ja sillä saralla uusia innovaatioita on tulossa roppakaupalla. Paperia ihmiset tarvinnevat vielä tulevaisuudessakin. Minkä verran ja mitä laatuja, ei kukaan lähtenyt arvaamaan. Ympäristöteknologian nähtiin nousevan suurempaan rooliin kuin nykyisin. Lähitulevaisuuden kiperimpiä kysymyksiä tulee olemaan eläkeiän nosto. Mielestäni keskustelun pitäisi ohjautua siihen suuntaan, että millä keinoin mahdollisimman moni jaksaa eläkeikään asti. Kaikenlaisia ohjelmia on toki aloitettu tuon jaksamisen parantamiseksi etenkin UPM:ssä. Noiden ohjelmien reaalivaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä, joten niiden tehosta ei vielä ole mitään takeita. Yksilön omaa vastuuta omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta ei voi kyllin korostaa. Mielipidekyselyn viimeinen vastauspäivä on tämän lehden ilmestyessä mennyt. Toivon mukaan mahdollisimman moni siihen vastasi ja rehellisesti, se on yksi vaikuttamisen kanava meille. Ehkä kaikki asiat eivät korjaannu heti, mutta kyllä niitä käppyröitä katsellaan useammassakin foorumissa, ja jotkin asiat lähtevät vyörymään hitaammin kuin toiset. Tarkista vaarat -niminen vihko on alkanut jalkautua tänne kentälle. Käytöstä on kuulunut jo monenlaista kommenttia niin puolesta kuin vastaan. Omalla kohdallani olen ainakin todennut vihkosen käyttämisen ja täyttämisen ihan hyvänä käytäntönä. Tuumaa tovi -käytäntö tulee näin dokumentoitua ja itselle tulee selvitettyä, mitä on tekemässä. Vihkoon kirjataan niitä asioita, joita on mietitty ennenkin ennen työn aloitusta. Se ei mielestäni hankaloita tai hidasta työn aloitusta ainakaan niin, että sillä olisi merkitystä. Rutiini vihkon käyttöön muodostuu ajan saatossa, uskon näin. Vielä tulevaisuudesta: talvi ja liukkaat tekee tuloaan, joten kumit kuntoon, myös polkupyörissä. 6 OSASTO 85:N PUHEENJOHTAJA Kolmoispaperi 3/2014 SYKSYLLÄ KAIKKI ON TOISIN Teksti ISMO SALMINEN T työnantaja varmaankin varautuu riittävällä miehistöllä, jotta pystytään kouluttautumaan ja tekemään tuotantoa ilman ongelmia. Sama tilanne tulee sitten myös ”vesiajojen” kanssa. oivottavasti Kymillä ei käy kuten Mikko Niskasen vuonna 1978 valmistuneessa samannimisessä elokuvassa. Sitä vaaraa tuskin on, sillä Kymi 700-projekti etenee aikataulussaan. Kuorimarumpu tulee kahdessa (19m/5m Ø) osassa lokakuussa, kuitulinjalla valetaan uuden männyn pumppaustornin (8000 m³) pohjia ja KK3:n lattiavalut etenevät suunnitellusti. Ulkopuolista työvoimaa on nyt Kuusanniemessä n. 100 henkeä ja parhaimmillaan (pahimmillan) keväällä n. 500 henkeä. Vaikka nyt niin turvallisuus kuin liikennekin on hyvällä tasolla, niin varmasti väkiluvun määrän lisääntyminen aiheuttaa taas haasteita esim. pysäköinnin osalta. Varsinaisen projektin työt eivät juuri nyt pitäisi haitata ajojamme, mutta onhan se selvää, Se paljon mielipiteitä jakanut lyhytkiertohan alkaa UPM:n käskystä sitten 29.12.2014. Sheemataulut löytyvät Intranetistä, mutta lomaryhmät olisi kiva saada tietoon mahdollisimman pian. Sitten ei muuta kuin kokeilemaan lyhyenkierron terveellisyyttä. että oman työn ohella pitää myös toisella silmällä katsella projektin perään ihan oman ja muidenkin turvallisuuden vuoksi. Ajotapa-neuvottelut ovat jo alkaneet pienellä porukalla ja varsinaiset koulutukset aloitetaan keväällä. Siihen Osastojen syyskokoukset lähenevät luottamusmiesvaaleineen. Osasto 85 pitää kokouksensa Toimitalolla 5.11.2014 klo 16.30. Toivottavasti saadaan jäsenistö liikkeelle päättämään yhteisistä asioistamme ja tulevaisuudestamme. Myöskin sairaskassan talous luulisi kiinnostavan jäsenistöä. Paperiliitoa edustaa Markku Lihavainen. SÄHKÖOSASTON NEUVOTTELEVA LUOTTAMUSMIES Kolmoispaperi 3/2014 7 SÄHKÖLIITON OSASTON 74 NÄKÖKULMAA Teksti JUKKA SIMPURA Kiitoksia Kolmoispaperin toimitukselle erinomaisesta ja informatiivisesta lehdestä, jossa työntekijöiden mielipiteet asioista tulevat hyvin esille. Kolmoispaperin merkitys myös meille ”väärään liittoon” kuuluville on erittäin suuri. Jokaisen numeron ilmestymistä odotetaan innolla. Kirjoitukset luetaan mielenkiinnolla ja sisältö saa yleensä aikaan runsasta keskustelua. Nykyään työpaikkaa ja työskentelyä koskeva tiedottaminen on melko hyvällä tasolla, mutta tätä työnantajan julkaisemaa tietoa vaivaa edelleen sama vika kuin ennenkin: se kumartaa ilman minkäänlaista kritiikkiä yhtä tornia. Tiedonjakelun ei pidä olla pelkästään yhden kanavan varassa, vaan rinnalla pitää olla media, joka pystyy julkaisemaan tarvittaessa myös kriittisiä mielipiteitä. Tehtaan arkea on viime aikoina leimannut Kymi 700-projekti. On hienoa, että tehdastamme kehitetään, jotta kilpailukyky säilyisi mahdollisimman hyvänä. Rakennustyöt ovat täydessä käynnissä ja projektialue on pyritty eristämään muusta tehtaasta. Kärsivällisyyttä toivotaan kaikilta, ja koska työmaa sijaitsee tehtaan keskellä, niin ei voi välttää, etteikö siitä aiheudu haittaa. Viime aikoina keskustelua on herättänyt kulkureittien muuttuminen lähes päivittäin, mutta merkkaukset eivät aina ole riittävän selkeitä. Projektialueen läheisyydessä liikkuva joutuu helposti tahtomattaan kielletylle ja vaaralliselle alueelle. Projektin toteutuksessa on varmasti monia haasteita ja sen muun tehtaan toimintaan aiheuttama haitta tuntuu vähäpätöiseltä, mutta toivoisi silti, että projektissa riittäisi aikaa suunnitella ja toteuttaa py- syviä ja kohtuullisia kävelyreittejä työmaan kiertämiseen. Oppisopimuskoulutuksen toisen aallon haku on päättynyt ja hakemuksia on tullut edelliskerran tapaan runsaasti. On ilahduttavaa havaita, että automaatio-osastollekin on korvamerkitty neljä työssäoppijaa. Kuulopuheiden mukaan kuitenkin osa heistä koulutetaan käyttö/kunnossapitohenkilöiksi, joiden työpaikkana tulee olemaan tuotantopuoli. Edellinen tekninen johtaja korosti erityisosaamista ja perusteli asiaa sillä, että perustyön osaajia löytyy helposti aidan ulkopuolelta, mutta erikoisosaajia ei löydy helpolla ja he tietävät hintansa. Tällä hetkellä vallitsee pienoinen ristiriita puheiden ja tekojen välillä. Korostetaan, että täytyy pitää yllä omaa osaamista näihin ns. ”arvokkaisiin” töihin. Toisaalta taas näyttää siltä, että uusien taloon tulevien kunnossapitohenkilöiden koulutus käsittää pääasiassa tuotantotehtäviä. Vallitsee sellainen utopia, että nämä tuotanto-osastoilla työskentelevät käyttö/kunnossapitomiehet ovat jotain supermiehiä, jotka tuotantotehtävien ohella hoitavat oman linjan kunnossapidon sekä pelastavat myös muun tehtaan ongelmatilanteissa. Käytäntö osoittaa kuitenkin aivan muuta: erityisosaaminen vähenee. Se koskee korkeintaan omaa työpaikkaa, kynnys harjoittaa kp-toimintaa oman koneen ulkopuolella kasvaa eikä siihen ole resurssien vähyyden vuoksi edes mahdollisuutta. Kymin sähkö/automaatiokunnossapidossa perinteisesti vahvana ollut osaaminen automaatiojärjestelmissä, laatusäädöissä, logiikoissa, säädettävissä sähkökäytöissä ym. on nykypolitiikalla uhattuna. Iso osa tämän hetken osaajista ei ole enää mitään nuorukaisia, siispä lähivuosien aikana heissä tulee tapahtumaan runsasta poistumaa eläke- ym. ratkaisujen johdosta. Teknisellä osastolla pitäisi aloittaa pikimmiten toiminta, jolla varmistetaan kyky tehdä näitä erikoistöitä myös tulevaisuudessa. Näiden töiden oppiminen on pitempiaikainen prosessi, eikä kaikista edes ole niiden tekijöiksi. Asia olisi hyvä myös tehdaspaikkakuntien välisen liikkuvuuden kannalta. On varmasti hyödyllisempää, että tarvittava erityisosaaminen löytyy yrityksen sisältä. Lopuksi vähän tiedotuksia syksyn ajankohtaisista asioista Luottamusmiesvalinnat ovat taas ajankohtaisia. Nykyiset kaksivuotiset toimikaudet päättyvät vuodenvaihteessa. Ajankohta osaston syyskokoukselle, jossa valitaan toimihenkilöt ja vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2015, ei ole vielä tätä kirjoitettaessa tiedossa. Seuratkaa työpaikkojen ilmoitustauluja. Osasto 74:n pikkujoulut vietetään lauantaina 29.11.2014 Kouvolassa Ravintola Nevillessä. Tapahtumasta tiedotetaan tarkemmin ilmoitustauluilla lähiaikoina. 8 Kolmoispaperi 3/2014 ELÄKEVAJE Teksti JUHANI HAAPALA E läkeuudistus ei taida olla niin kuuma peruna lattiatasolla kuin työvuorojärjestelmän muutos. Nyt tehtävät eläkemuutokset tulevat kuitenkin koskettamaan monia nyt työssä olevia lähivuosina, kun katsoo tuota meidän ikärakennettamme. Kymillä tehdyt toimenpiteet muutamien putkiratkaisujen suhteen sekä henkilöiden omat ratkaisut työelämän suhteen kielivät siitä, että epävarmuus ja työelämän muutokset ovat kääntäneet katseet vapaalle jäämiseen. 60-luvulla luotuun työeläkejärjestelmään on tehty aika ajoin muutoksia. 1990-luvun muutoksilla varauduttiin kasvavaan vanhuusväestöön ja eläkemenojen nousuun. 2005 tehtiin suuri eläkeuudistus. Eläkkeellesiirtymisikää pyrittiin siirtämään parilla vuodella ja elinajan odote otettiin käyttöön. Nyt esillä olevaan uudistukseen loi paineet EU ja eläkejärjestelmän rahoitus. Hallitus on tuonut esille myös, että uudistuksella turvataan valtion kestävyysvajetta ja parannetaan työllisyyttä. Eläkeyhtiöt ovat huolissaan siitä, että elinajan odote on noussut ja sen myötä eläkkeitä joudutaan maksamaan pidempään. Eikö raha riitä enää eläkkeisiin vai onko todellinen pelko, että raha ei riitä enää sijoittamiseen ja se vaikuttaa sitä kautta eläkeyhtiöiden tulokseen. Talousviisaat ovat sotkeneet eläkerahastot ja valtiontalouden. Rahastot ovat olleet keinottelun kohde, ja niiden avulla on paikattu ainakin Suomen kestävyysvajetta. Verohelpotuksilla maksetut palkankorotukset ovat vain kasvattaneet valtiontalouden alijäämää. Yritysten suursa- neeraukset ovat vieneen myös pohjan suunnitellulta eläkerahoitukselta. Tätä kirjoittaessani ei sopua ole vielä saavutettu eikä ollut tarkka tietoa, mitä uudistus pitää sisällään. Arvata saattaa, että eläkeikä nousee, maksut kasvavat ja tulevan eläkkeen määrä pienenee, eli suomeksi sanottuna duunaria potkitaan taas. Suomen eläkejärjestelmä on ollut työväestölle eräänlainen tae tulevasta. Eläkettä on maksettu osittain omasta palkasta ja luotettu siihen, että eläkepäivät on turvattu. Eläke on osa suomalaista sosiaaliturvaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa. En väitä, että kaikki olisi pitänyt tehdä toisin, mutta väitän, että nykypäivän sopimisessa talouselämä ja raha sanelevat liiaksi. Nyt eläkeuudistusta näytetään vievän enemmän osaksi finanssipolitiikkaa. Minusta eläkekeskustelussa on unohdettu työn rasittavuus täysin. On aivan eri asia tehdä vuorotyötä 40 vuotta kuin päivätyötä. Onko 65-vuotiaasta enää pelastustehtäviin? Armeijan tai VR:n varhaiset eläköitymiset ovat varmaan historiaa. Nyt halutaan poikkeuksia pikemmin karsia kuin lisätä. On aivan selvää, että näiden säännösten ulkopuolelle tulee jäämään johtajien aikaisempi eläköityminen. Johtajasopimukset tulevat jatkossakin sisältämään oikeuden aikaisempaan eläköitymiseen Valion Pekka Laaksosen tapaan. Hallitus ja EK puhuvat työllisyyden hoitamisesta eläkeuudistuksen yhtenä tavoitteena. Finnair valtionyhtiönä näyttää tässä mallia. Matkustamohenkilökuntaa ulkoistetaan ja sadat suo- malaiset lentoemot saavat lähteä. EK:n tavoite on nostaa työaikaa, mutta yritysten toimet johtavat vain työttömyyden lisääntymiseen. On päivänselvää, että jos työaikaa lähdetään lisäämään esimerkiksi paperiteollisuudessa, niin se tietää vääjäämättä työvoiman supistuksia. Vuotuinen työajan nosto yhdistettyä eläkeiän nostoon varmistaa sen, ettei eläkettä enää tarvitse maksaa duunarille. Ruumiinkin voi lähettää kattilahuoneelle ja viimeiset rippeet muuttaa energiaksi teollisuuden tarpeisiin. P.S. Seuraa eläkeuudistusta www.elakeuudistus.fi ANRIN PAKINA Kolmoispaperi 3/2014 Kalenteri kohdallaan Teksti 9 ANRI MÄKYNEN K esä häipyy hiljalleen takavasemmalle, joten kalenteri taitaa olla ajassa. Olin tässä iltana muutamana koirien kanssa lenkillä, kun kuuntelin luontoa, että nyt jotain puuttuu. Ei kuulunut lintujen laulua. Joku satunnainen ääni, jonka ajattelin jonkun siivekkään kurkusta lähteneen. Se on syksyä se... Kun tulin syyskuun alussa lomalta töihin, kuulostelin, mistä kengät nyt puristavat. Äkkiä selvisi, mistä ne äänekkäimmin puristaa. Tätä kirjoittaessani yövuoroa mennään. Kun katselin edellisenä yönä laboran ikkunasta ulos entisen PK 7:n rullakentälle, niin mietin, että ei mene kauan, kun näkymä on erilainen. Vielä ei voi mieltää, millainen on maisema, kun uusi kuivauskone on valmis. No kuivauskone ja sen oheiset rojektit taitavat olla aikataulussaan. En ainakaan muuta ole kuullut. Edelleen puhutaan tehtaalla työhyvinvoinnista. Hyvä, että tärkeä asia pysyy vielä puheissa. Se, että paraneeko työhyvinvointi puheella, onkin ihan toinen juttu. Mikä sitten lisää kunkin hyvinvointia, onkin luku sinänsä. Kaiketi se työilmapiiri on tärkein. Kuka saa voi- mavaroja työelämään mistäkin. Itse olen huomannut, että liikunta auttaa jaksamaan. En muutama vuosi sitten olisi voinut kuvitella, että sanon nyt näin. Löysin liikunnan parisen vuotta sitten. Kokeilin paikallisen kuntosaliyrittäjän liikuntatarjontaa ja jäin koukkuun. En ikipäivänä olisi voinut kuvitella, että zumba vie tai että teen jotain hemmetin aurinkotervehdystä naama punaisena ja vielä nautin siitä. Tässä kohtaa menevät kiitokset työnantajalle liikuntaseteleistä. Kulttuurisetelit kun vielä yhdistettäisiin pysyvästi, niin olisi sekin puoli kunnossa. Mutta se on kuitenkin selvää, että jos joutuu tulemaan työpaikalle naama nurinpäin -asenteella, vaikkakin ehkä vaan periaatteesta, työhyvinvointi on silloin kauan hakusessa. - Ja sitten muihin aiheisiin… Kun tämä lehti ilmestyy, se on juhlanumero. 150 numeroa on tehty. Paljon on muuttunut siitä, kun oltiin Pentti Vätön ohjeistuksella nitomassa A4-tiedotteita nippuun. Olennainen niissäkin tuli kerrottua. Ja kai sekin on arkistoitu, mihin noita tiedotusniteitä jaettiin. Jokainen meistä voi tahollaan miettiä, mitä saa lehdestä irti ja millä mielellä sitä lukee. Onko Kolmoispaperin ilmestymi- Syksyn lehdet kellastuu, Kolmoispaperi ei, kun toimitus lehtipainoon juhlanumeron 150 vei. nen tärkeää vai onko se kenties hyödytön julkaisu näin some-aikaan? Lehti on oikeasti ollut jo monesti katkolla. Ja joka vuosi on vinguttu uutta näkemystä kehiin uusien kirjoittajien myötä. Melkoisen huonolla menestyksellä tosin.. Kyllä nimittäin luulisi, että näinkin isossa henkilöstössä olisi joitain, joilla on sanottavaa vaikka sitten ihan mistä vaan. Vai potevatkohan mahdolliset uudet kirjoittajat ”järjestöjyyriksi” leimautumisen pelkoa? Ainakin minä toivon, että uusia kirjoittajia löytyisi. Alan olla jo kohta sitä ikäluokkaa, että toistot eikun lisääntyy. Nyt vaan juttuja esiin ja lehden tekoon! Tai jos sinulla on jotain vinkkejä, minkälaisia juttuja haluaisit Kolmoispaperista lukea, ole yhteydessä toimitukseen, että toiset 150 numeroa tulisi painettua… 10 Kolmoispaperi 3/2014 LUOTTAMUS- JA TYÖSUOJELUASIAMIEHET PITIVÄT YHTEISEN KOKOUKSEN JA VIERAILIVAT KARJALAN PRIKAATISSA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Yhteisen kokouksen pitoon 12.9.2014 oli varattu tilat WHD Gårdista Nurmaalta. Mukana kokouksessa olivat paperitehtaan tuotantojohtaja Matti Laaksonen ja turvallisuuspäällikkö Tuomo Linden. Kokous oli totuttuun tapaan vahvasti turvallisuuspainotteinen. Puheenvuoroissaan työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu, paperitehtaan tuotantojohtaja ja Kymin turvallisuuspäällikkö totesivat yksimielisesti Kymin olevan reippaasti edellä UPM:n tavoitteista tapaturmataajuuden osalta. Työsuojeluvaltuutetun esityksessä verrattiin tilannetta naapuritehtaaseemme Kaukaaseen. Vaikka Kymin vertailuluvut tällä hetkellä ovat paremmat, kokousväki ei innostunut tuulettamaan. Mieltä painoi Kaukaan tehtaalla tänä vuonna sattunut pahin mahdollinen turma. Paperitehtaan tuotantojohtaja Matti Laaksonen oli mielissään Kymin meneillään olevista investoinneista. - Uuden rakentaminen luo uskoa tulevaan. Kymin asema hienopaperin valmistajana on vahva. Uuden kuivauskoneen käynnistyttyä sellutehdasta voidaan ajaa täysillä. Sen uskoisi tuovan etua myös paperitehtaalle, sanoo Matti Laaksonen. Turvallisuuspäällikkö Tuomo Linden esitti kokoukselle muutamia kysymyksiä, jotka saivat aikaan vilkkaan keskustelun. Kokous totesi, että sitoutuminen turvallisiin työtapoihin ei Kymillä ole vielä parhaalla tasolla, vaikka pelisäännöt tiedetään. Mahdollisuuteen saavuttaa 0-tapaturmaa-tavoite vaikutti kokousväen mielestä teollisuusalan suurikokoiset koneet. Kaikkea ei voi täysin koteloida ja laiterikossa saattaa lentää koneesta suurikokoisia kappaleita. Tästä ovat todisteena mm. pituusleikkurin jarrulevyn rikkoutuminen ja taannoinen PK 9:n kulmatelan kan- nakoinnin pettäminen. Onneksi sinkoilevien osien reitille ei juuri silloin sattunut ketään. Harvemmin työtapaturmissa kuitenkaan nykyisin on kyse laiterikosta, vaan väärästä toimintatavasta. Pääluottamusmiesten puheenvuorossa Pasi Untolahti ja Jorma Timonen kävivät läpi Kymin tilanteen mm. folion työaikamuutoksen ja meneillään olevan projektin neuvottelutilanteiden suhteen. Paperiliiton asioissa keskustelua aiheuttivat liiton kiinteistöjen suuret kulut ja Keurusselän loma-asuntojen tulevaisuus palvelusta huolehtineen Hotelli Keurusselän lopetettua toimintansa. Paikallisissa asioissa puhuttiin sairauskassan talouden tasapainottamisesta. Vekaranjärven varuskunnan toimintaan ja puolustusvoimien työturvallisuusperiaatteisiin tutustuminen kuului matkakokouksen ohjelmaan. Eversti Rami Saari toimii Karjalan Prikaatin esikuntapäällikkönä. Hän piti vieraille varuskunnan yleisesittelyn. Saari kertoi Karjalan Prikaatin rauhan ajan vahvuuden olevan noin 430 ammattisotilasta, noin 130 siviilihenkilöä sekä varusmiespalvelusta suorittavia nuorukaisia keskimäärin 2400. Vaikka varuskuntien määrää parhaillaan karsitaan, Saari sanoo Karjalan Prikaatin olevan kehittyvien varuskuntien joukossa. - Kasarmeja on systemaattisesti peruskorjattu ja kalustolle on rakennettu halleja. Varusmiehillä on Vekaranjärvellä hyvät oltavat eikä puolustusvoimien ajoneuvojen enää tarvitse seisoa lumihangessa. Irtisanomiset, joita puolustusvoimien uudistus tuo tullessaan, eivät kosketa Karjalan Prikaatia, sanoo eversti Rami Saari. Kolmoispaperi 3/2014 11 Kapteeni Antti Metsälä on toiminut vuodesta 2011 prikaatin työsuojelupäällikkönä. - Vaikka työturvallisuuslain kuudennen pykälän mukaan lakia ei sovelleta palvelusohjelmaan merkittyyn tai muuhun erikseen määrättyyn koulutussuunnitelmien mukaiseen sellaiseen sotilaalliseen harjoitukseen ja koulutukseen sekä siihen välittömästi liittyvään työhön, jonka pääasiallinen tarkoitus on sotilaallisessa toiminnassa tarvittavien erityisten valmiuksien harjoittaminen, ei se tarkoita, etteikö Karjalan prikaatissa suhtauduttaisi vaaroihin vakavasti, sanoo Metsälä. Hänen mukaansa on meneillään murroskausi, jossa opetellaan toimimaan uudella tavalla. Aikaisemmin syyllisen löytäminen vaaratilanteen aiheuttajaksi oli tyypillistä ja helppoa. Nyt suunta on oikea eli pyritään tunnistamaan vaarat ja minimoimaan riskit sekä etsimään tarkemmin syitä tapahtuneeseen. Tavoitteena puolustusvoimissa on nolla tapaturmaa, ja kapteeni Metsälä pitää hyvänä välietappina tapaturmien määrän puolittamista. Prikaatissa tapaturman uhriksi joutuu vuosittain noin 30 henkilökuntaan kuuluvaa ja 40-70 varusmiestä. - Täytyy muistaa toimintamme erikoispiirteet. Harjoittelemme selvitäksemme monenlaisissa tilanteissa mahdollisen kriisin aikana. Liikumme maastossa erilaisten varusteiden kanssa ja harjoituksissa on mukana usein suurikokoisia, liikkuvia ajoneuvoja. Silti vammat ovat enimmäkseen eriasteisia nirhaumia ja naarmuja, joista ei aiheudu poissaoloja, sanoo kapteeni Antti Metsälä ja toteaa, että monet koulutustilanteet saatettaisiin kieltää siviilielämässä työturvallisuuslain vastaisina. Työsuojelutoimintaan löytyy innokkuutta Kapteeni Antti Metsälä kasarmialueen pihamaalla. Metsälä kertoi kasarmien saneerauksen edistymisestä ja liikennejärjestelyiden muutoksista. Suomalaisiin rakentajiin luotetaan Karjalan Prikaatin jäljellä olevista saneeraustöistä ja uudisrakentamisesta huolehtivat suomalaiset rakennusmiehet. Metsälän mukaan suomalaisen työn laatu on hyvää ja yhteistyö sotilashenkilöiden kanssa sujuvaa. - Ulkolaisten kuljetusliikkeiden autot, jotka tuovat tarvikkeita varuskuntaan, päästetään edelleen portista sisälle. Ne liikkuvat kuitenkin sotilaspoliisin saattamina ja poistuvat välittömästi alueelta, kun lasti on saatu puretuksi. sekä ammattisotilailta että varusmiehiltä. Varusmiestoimikunta nimeää varusmiesten oman työsuojeluvaltuutetun prikaatin työsuojeluorganisaatioon. Siviilipuolelta tutut kortit ovat tulleet myös puolustusvoimiin. Työturvallisuus-, tieturva- ja tulityökortti löytyy jo monelta ammattisotilaalta. Vaaratilanneilmoitusten teko ja tutkinta on nykypäivää myös puolustusvoimissa. Luottamus- ja työsuojeluasiamiehet Karjalan Prikaatin auditoriossa. Eversti Rami Saaren esitystä kuunneltiin tarkkaan. 12 Kolmoispaperi 3/2014 LEHDEN PÄÄTOIMITTAJAT KOOLLA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN K olmoispaperi-lehden entiset päätoimittajat Ilmari Jokinen, Jukka Vartiainen ja Maarit Lahtinen kokoontuivat taannoin lounaalle muistelemaan lehden tekoa nykyisen päätoimittajan Paavo Pesosen johdolla. Muistot olivat pääosin hyviä. Negatiivista palautetta ei juuri muistettu saadun. - Jostain syystä palaute tuli enimmäkseen kiertotietä. Vaikka lehteä jakaessa kyseli, onko syytä muuttaa lehden tyyliä, oli vastaus ”hyvältä näyttää, jatkakaa samaan malliin”, sanoo Maarit Lahtinen. Koko lehden elinkaaren ajan on sen lukijakuntaan kuulunut myös tehtaan johtoa. - Vaikka jutut ja lehdessä julki tuodut mielipiteet ovat joskus olleet rajuja, palaute työnantajan suunnalta oli yllättävän vähäistä. Työnantajan toiveet lehden suhteen olivat päätoimittaja-aikanani enemmänkin vihjailua. Joskus kyllä kysyttiin, ”onko noin pakko kirjoittaa? Omaa oksaanne sahaatte”, muistelee Ilmari Jokinen. Lehti on muuttunut kolmessa vuosikymmenessä Kolmoispaperi-lehti on ilmestynyt jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Lehden nimi juontaa sitä julkaisseesta kolmesta ammattiosastosta. Voikkaan tehtaan sulkemisen myötä osasto 36 sulautui Kuusanniemen osastoon. Hetken aikaa Voikkaan tehtaan hiljentymisen jälkeen Kolmoispaperissa oli Sähköliiton osaston 74 omat sivut. Osaston sähkömiesten sijoittuessa uusiin työpaikkoihin into kirjoittamiseen ja tiedottamiseen Kolmoispaperissa hiipui. Osastot 19 ja 85 päättivät kuitenkin olla muuttamatta lehden nimeä. - Firman ja sen julkaisujen nimet ovat vaihtuneet. Uusia lehtiä on syntynyt ja vanhoja lopetettu. On aikamoinen saavutus, että juuri ammattiosastojen julkaisema Kolmoispaperi ilmestyy edelleen, hämmästelee Jukka Vartiainen. Kolmoispaperin ulkoasuun on aina vaikuttanut siitä koituvat kustannukset. Nykyisen yhteistyökumppanin myötä lehden ulkoasu muuttui melkoisesti. Entisiltä päätoimittajilta nykyinen formaatti ei saa pelkästään kiitosta. - Kuvien sijoitteluun ja leikkaukseen voisi kiinnittää enemmän huomiota, sanovat Ilmari Jokinen ja Maarit Lahtinen. - Täytyy kuitenkin muistaa, kenelle lehteä tehdään. Katsomme ehkä lehteä oman aikakautemme silmin. Jos lehden tyyliä vaihdetaan, täytyy se tehdä pääasiassa työelämässä mukana olevan jäsenistön pyynnöstä, sanoo Jukka Vartiainen. Lehden teko on harrastetoimintaa Päätoimittajat kertoivat tehneensä lehteä aina vapaa-aikanaan. Pakkotahtisessa vuorotyössä juttujen kirjoittamisesta ei heidän mukaansa tullut mitään. - Tekstin kirjoittaminen pätkissä ei onnistu. Kun ajatus katkeaa, se näkyy tekstin sisällössä, sanoo Ilmari Jokinen. Lehden nykyiset toimittajat jatkavat entistä linjaa. Lehden teko on heille harrastetoimintaa. Jonkinlaisena ongelmana on koko lehden ilmestymisen aikana ollut aineistopäivästä kiinni pitäminen. - Perään soittelemalla on jutut kuitenkin aina saatu kokoon. Kun lehti on valmistumassa, vapaa-aika kuluu sitä työstäessä. Kun valmis lehti sitten on kädessä, tuo se onnistumisen tunteen ja tyydytystä, toteavat päätoimittajat. Kolmoispaperi 3/2014 13 Tulevaisuuden toimittajia kaivataan Tämän päivän työelämässä vain muutos on pysyvää. Ammattiosastojen edunvalvojien tehtävänä on neuvotella työntekijöille mahdollisimman hyvät edut alati muuttuvissa olosuhteissa. Tiedottajan rooli myös tulevaisuudessa on tärkeä, olkoon tiedotuskanava millainen tahansa. Onko painetulla lehdellä tulevaisuudessa tilausta, jää nähtäväksi. - Seitsemän vuotta päätoimittajana Kolmoispaperi-lehdessä toimineena toivoisin jo viestikapulan vaihtoa. Lehden uudistumisen kannalta olisi jo jonkun muun aika ottaa ohjat käsiinsä, sanoo nykyinen päätoimittaja Paavo Pesonen. Vanhan Kolmoispaperi-lehden selailu sai hymyn Maarit Lahtisen huulille. Entiset päätoimittajat eivät tunteneet kaipuuta lehden tekoon, mutta muistelivat omaa aikakauttaan lehdentekijöinä lämmöllä. 14 Kolmoispaperi 3/2014 KOLMOISPAPERI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA 1995-2000 TIEDON PUUTTEESTA TIEDONTULVAAN Teksti ILMARI JOKINEN M ikäli suoritettaisiin kattava kysely siitä, mitkä olivat edellisen päivän tärkeimmät uutistapahtumat, niin todennäköisesti alle puolet vastaajista voisi muistaa 1 – 3 pääuutista, mutta heistäkin vain aniharva pystyisi antamaan seikkaperäisen selvityksen uutisten tarkemmasta sisällöstä. Me elämme keskellä todellista tietotulvaa. Lehdet, TV ja radio tuottavat valtavan määrän tietoa. Kun siihen vielä lisätään tietokoneilla sekä puhelimilla tapahtuva tiedonvälitys ja viestintä, niin ”tietoa” on tarjolla enemmän kuin riittämiin. Mutta kokonaan toinen kysymys on se, meneekö viesti perille ja vielä suurempi kysymys on se, kuinka suurella osalla siitä on mitään merkitystä. Tämä ei ole suinkaan yksinomaan sosiaalisen viestinnän ongelma. Maassamme on lukematon määrä lehtiä, joiden asiasisältö on hyvinkin kevyttä ja aikamoinen osa eri TV- ja radiokanavien tuottamasta ohjelmatarjonnasta on suoranaista höttöä. Mikäli meillä on tarve tai halu tietää jostakin asiasta, niin silloin tieto menee hyvin perille. Tiedon tarve on tekijä, joka edesauttaa tiedottamisen onnistumisessa ja niin siitä syntyy helposti myös viestintää. Viimeisten vuosikymmenten aikana lähes kaikilla paperipaikkakunnilla on ollut todellinen tarve ”oikeasta” tiedosta. Oikea tieto on tietysti aina näkökulmakysymys. Se on työnantajalla ja työntekijällä erilainen yhdistävistä tekijöistä huolimatta. Kolmoispaperi on omalta osaltaan varmasti palvellut juuri tätä tiedon tarvetta ja näillä näkymin tarve ei ole poistumassa. On syy- tä myös muistaa, että tiedon tarve ei koske yksinomaan negatiivisia asioita, myös hyvät asiat halutaan tietää. Kun mietin omaa elämääni tiedotuksen ja viestinnän näkökulmasta, niin yksi ensimmäisistä kokemuksistani, sanomalehtien lisäksi, liittyy puhelimeen. Naapurissa oli puhelin, joka jo pelkän kokonsakin puolesta herätti kunnioitusta. Kun vielä sai keskusrouvalle sanottua, mihin kylän noin viidestätoista numerosta halusi soittaa, niin oli yksi pelottava kynnys viestinnän saralla ylitetty. Kaukopuhelut piti tilata ja yhteyden saaminen saattoi kestää kymmeniä minuutteja. Joten ero nykypäivän lasten ja nuorten kännykkäkulttuuriin on valtaisa. Ensimmäinen kokemukseni osaston tiedotustoiminasta liittyy puolestaan vahamonistuskoneeseen, jolla osaston tiedotuslehteä monistettiin. Osasto 19:n tiedotussihteeri Pentti Vättö toimi ”koneen” käyttäjänä ja oma roolini oli paukuttaa nitojalla niput kokoon. Kolmoispaperin osalta kokemusta kertyi saksitaitosta sähköiseen tiedonsiirtoon. Aikajana osastojen yhteisen lehden osalta ei ole kovin pitkä, mutta se ajoittuu melkoiseen murroskohtaan lehdistön kehityksessä. Tiedonvälityksen ja viestinnän tekninen kehitys on kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana ollut lähes uskomatonta. Samalla myös kilpailu on kiristynyt. Kolmoispaperin kohderyhmä on hyvin rajattu, eikä sillä lehtenä ole juurikaan ollut ulkopuolisia kilpailijoita. Lehti on ollut ja on osa osastojen kokonaistiedotusta, ja aina se on edellyttänyt tehtäväänsä sitoutunutta päätoimittajaa sekä muuta toimitus- ja avustajakuntaa. Ja tässä suhteessa tulevaisuus näyttää hyvältä. Uusia lehtiä odotellessa! Hyvää jatkoa lehden tekijöille sekä koko lukijakunnalle. KOLMOISPAPERI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA 2001-2002 Kolmoispaperi 3/2014 15 KIRJOITTAMISEN VAIKEUS Teksti JUKKA VARTIAINEN K olmoispaperin 31-vuotistaipaleella on lehden toimittaminen ollut vuodesta toiseen haasteellista. Lehden teosta olleet vastuulliset toimittajat ovat oman työnsä ohella saaneet kursittua lehden kasaan yleensä ennen ”deadlinea”. Suurimpana apuna ovat olleet osastojen puheenjohtajat, luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja satunnaiset avustajat. Tultuani aikoinaan Kolmoispaperin toimittajaksi Paavo Toivosen tilalle hänen siirtyessään osasto 85:n puheenjohtajaksi, koin toimittamisen vaikeudet koko kirjossaan. Pyytäessäni Paa- volta kerran juttua lehteen hän manasi kirjoituskoneessaan olevan vikaa. - Aloitan aina kirjoittamalla nimeni ja kun yritän laittaa paperille Paavo Toivosta, niin löydän kyllä p- ja a-kirjaimet, mutta en Paavossa tarvittavaa toista akirjainta, luisteli Paavo virnuillen jutun teosta. Kyllä hän niitä tarinoita todellisuudessa antoi. Esimerkki kuvatkoon kirjoittajien rekrytoinnin vaikeutta. Toinen varsinainen vaikeus oli, ja taatusti on yhä, haastateltavien mukaan saaminen. Voin vakuuttaa, että kolmen osaston alueilla on tukuittain mielenkiintoisia ihmisiä mielenkiintoisine harrastuksineen, mutta jutun teosta kieltäydytään lähes aina. Vain mukaan tulemisen rohkeus puuttuu tai sitten esteenä on toimittajan taitamattomuus taivuttelijana. Muutoksia kaikessa, myös suomen kielessä Tehtailla olosuhteet muuttuvat tuotannon kasvua tukeviksi, siviilielämä hakee uusia uomia, maailmanlaajuinen epävarmuus lisääntyy. Antti Litja toteaa elokuvassa ”Mielensäpahoittaja”, että ennen kaikki oli paremmin. Näille kymmenille eläneenä mielensäpahoittaja on ainakin osittain oikeassa. On moni asia paremminkin. Sosiaalinen media on muuttanut suomen kielen kammottavaksi. Facebookit ja Twitterit kasvavat rehevää rikkaruohoa kielikukkasten seassa. Lauseet kirjoitetaan yhteen pötköön ilman välimerkkejä ja isoja kirjaimia. Kukin tyylillään. Haittaaks´ se? Ei varsinaisesti, sillä asiat selkiytyvät näinkin. Puhekielessä ennen oli yleisin sana v-alkuinen. Nykyisin se on niinku! Seuratkaapa television haastateltavia, niin kuulette ”niinkun” hurjan usein. Jopa jokunen haastattelijakin niinkuttaa. Odotan kauhulla uutistenlukijoitten, meteorologien ja tv-kuuluttajien niinkuttavan lähitulevaisuudessa. En tiedä, milloin niinku-hirvitys suomen kielen valtasi. Ensimmäisen kerran törmäsin sanaan kirjamaailmassa Heikki Hietamiehen teoksessa ”Sotapoika” vuodelta 1987. Mukavaa syksyä! 16 Kolmoispaperi 3/2014 KOLMOISPAPERI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA 2003-2007 MITEN MINUSTA TULIKAAN TIEDOTUSSIHTEERI Teksti MAARIT LAHTINEN U usi vuosituhat oli aluillaan, kun aloitin osaston 19 tiedotussihteerinä. Vuoden 2000 alussa sähköinen tiedottaminen valtasi alaa perinteiseltä ilmoitustauluilla tiedottamiselta. Toki myös ilmoituksia jaettiin edelleen paperiversioina eri työpisteiden ilmoitustauluille. Tehtäviini kuului mm. osaston päivittäinen tiedottaminen Kymin Intranetin Kuusankosken osaston 19 sähköisellä ilmoitustaululla, jäsenyys Kymin yt-toimikunnassa kuin myös Kymin henkilöstölehden toimituskunnassa. Osallistuin myös ammattiosaston toimikunnan kokouksiin sekä luottamusmieskokouksiin. Kolmoispaperin tekoon osallistuin ensin pari vuotta osaston19 toimittajana Vartiaisen Jukan toimiessa päätoimittajana. Jukan lopettaessa kyseisessä Maarit Lahtinen alkoi hoitaa osaston 19 tiedotussihteerin tehtävää vuonna 2000. virassa vuoden 2003 alussa alkoi minun kauteni Kolmoispaperin päätoimittajana jatkuen vuoden 2007 kesäkuun loppuun. ”Pystymetsästä” lehden tekoon tulleella oli paljon opittavaa. Haasteita riitti, tietokoneaika teki tuloaan. Olihan siinä opeteltavaa yllin kyllin. Ei ollut vielä tuo tietokoneen käyttökään oikein hyvin hanskassa valokuvauksesta puhumattakaan. Lehden aineistopäivän koittaessa puuttui usein juttuja, joten niitä sai pyydellä kirjoittajilta. Myös lehteen tulevat mainokset piti saada kirjapainoon. Aineiston ollessa vihdoin kasassa alkoi kiireisin vaihe. Piti löytää kansikuva lehteen, printata jutut sekä niihin liittyvät kuvat malliksi lehden taittajalle, polttaa aineisto cd:lle ja neuvotella muiden lehden toimittajien (os. 85 sekä os.36) kanssa lehden sivujärjestyksestä, kuvituksista ym. Seuraavak- si olivat sitten vuorossa ajelut taittajan luokse kirjapainolle aineiston kanssa, oikolukuversion haku ja palautus korjausten kera ja vihdoin valmiiden lehtien haku. Lehtien jakelun suorittivat toimittajat omien listojensa mukaan. Kummasti siinä tunsi tyydytystä saadessaan painotuoreen lehden käsiinsä. Negatiivista palautetta en saanut koskaan. Mielestäni lehti täytti ja täyttää edelleen paikkansa. Vuosien kuluessa huomasi, kuinka tarkasti sitä luettiin, välillä jopa rivien välistä. Olen saanut seurata lehden välityksellä vielä eläkepäivinä niin osaston tapahtumia kuin myös tietoja jo minulta taaksejääneestä työelämästä. Kiitokset lehden nykyisille tekijöille. Toivottavasti jaksatte edelleen jatkaa perinteikkään lehden toimittamista. AA N I V A H N A I R O T S HI ISTÄ VANHOISTA LEHD Kolmoispaperi 3/2014 17 Osasto 85:n syyskokous valitsi vuonna 1988 Sirkka-Liisa Huumosen puheenjohtajaksi. Kolmoispaperi toimii myös työturvallisuuden edistäjänä. Työsuojeluvaltuutettu Heikki Tiihonen tiesi jo vuonna 2002 asian, jota UPM toteuttaa nykyisessä turvallisuuskampanjassaan. Vuonna 1984 arkkisalissa lakkoiltiin parempien työolojen saamiseksi. Samassa lehdessä oli kuusankoskelaisen tavaratalon mainos. 18 Kolmoispaperi 3/2014 TEHTAAT SEN RANNOILLA Teksti Kuva JARO MÄKYNEN PAAVO PESONEN K ymijoki! Sä mahdoitko aavistaa, mikä mahti sulla lie maisemaan ja historiaan Kymenlaakson, Suomen. Rauhaa sä kerran uhkit, rajana kahden valtakunnan. Sun mahtis ne valjasti voimaksi tehtaiden, jotka tuotannollaan alueen sai kukoistamaan. Kymijoki! Sun vartehes kerran jäivät isä ja äiti, jotka elantoaan sun voimalla, paperitehtailla ansaitsi. Syntyi heille lapsia kolme. Nuorin juuri täysi-ikäinen, työtä maistanut, mutta koulussa vielä. Keskimmäinen, ikää melkein yksi kolmatta, kouluun hänkin, töiden lomasta pyrkii, pääsee. Edellä mainitut tekevät täydelliseksi perheen lemmikkeineen, josta yksi palanen vielä mainitsematta on. Esikoinen, minä. Nyt saattekin jokainen kurkistaa ajatus- ja aatemaailmaani, kun maalaamaan käyn sanoillani, väripaljettinani käyttäen kaksikymmentäneljävuotisen elämäni varrelta mukaan saamiani kokemuksia nuoren näkökulma. ”Rahan hajua”. Ollessani alle 15-vuotias sain lukuisia kertoja ihmetellä, miten äitini, joka työskentelee Kymin paperitehtaalla, autoon noustessaan toi nenääni tuon hajun, josta leikkisästi lausahdettiin: ”tää on sitä rahan hajua”. Ja tämä tilanne oli siis silloin, kun tehtaat vielä tuoksuivat ja kun äiti oli ollut töissä ja tuuli oli käynyt parkkipaikalle päin. Isäni taittoi työmatkaansa polkupyörällä joen yli Pilkanmaasta siltapor- tin kautta Voikkaan tehtaalle, joten hänen kohdallaan ”ongelma” ei ollut aivan niin konkreettinen. Vaan kuinka puhtaalta ja raikkaalta voikaan tuoksua ”rahattomuus”! Viittaan tällä arvatenkin 2000- ja 2010-lukujen tapahtumiin ja paperiteollisuuden mullistuksiin alueella. Eritoten Voikkaan paperitehtaan yli 100 vuotta kestäneen taipaleen päätökseen, kun tieto tehtaan sulkemisesta vilisi monen tietoon ja myöhemmin tajuntaan. Katkeruus – niin, onko se tehnyt pesän minuunkin? Tästä asiasta puhuttaessa väittäisin, että on. Meillä kävi ennen tehtaan sulkemista, pitkän työsulun aikana, Hesarin toimittaja tekemässä juttua meidän tilanteesta. Jälkeenpäin tuntuu ajatus vieraan, joskin työtään tekevän, ihmisen esittämistä kysymyksistä muuttuneen arkemme suhteen pahalta. Mutta tosiaan, mitä nuori huomasi muuttuneen? Tuohon hetkeen taukosi klo. 06.15 herätyskellon sointi sekä ylös aamupalalle kömpivän isän askeleet. Ei kuulunut enää työkalujen kilinää, kun isä ennen töihin lähtöään puki työtamineitaan päälle, eikä tuttua oven avautumista noin klo. 06.45, kun isä avasi oven ja lähti polkemaan töihin. Puolet aamuisista rutiineista oli muuttunut ikuisiksi ajoiksi, mahdollisesti silloin tällöin toistuen vajavaisina, sillä koskaan tuo meidän sähkömiehemme ei enää taittaisi tuon muotoista työmatkaa Voikkaan tehtaalle. Vaan hetkonen! Paluu ”rikos- paikalle” on sittenkin tapahtunut. Sanonta ”ei huonoa ilman hyvää”, vaikka hieman ontuukin, ei sitä voida pitää täysin sopimattomana tähän kohtaan. Omaa ja perheeni nykytilannetta voidaan pitää hyvälaatuisena ja onnellisena edellä toistetuista tapahtumista huolimatta. Äiti on saanut jännityksen hetkistä huolimatta työskennellä Kymillä ja vahva usko on minulla, että integraatti seisoo vahvana vielä pidemmän aikaa. Isä, jonka aistin ottaneen työpaikan muutoksen kohtalaisen raskaasti, on työllistänyt itse itsensä ja pyörittää toiminimeään, sisko ja veli, kuten todettu, suorittavat pyrähdyksiä työelämään koulutyönsä lomassa. Itse koen nykyään jopa kunniaasiana sen, että saan olla viidettä sukupolvea peräkkäin Voikkaan tehdasalueella töissä ja lähes paperiteollisuuden palveluksessa. Olen Kolmospaperi-lehteen aikaisemmin kirjoittanutkin otsikolla ”Pallet Mill, Voikkaa”. Jutussa kerroin kuulumisia ”meiltä” sieltä PK 18:n varastosta. Ja kun mainitsin paluusta rikospaikalle, niin oli siinä henkisen liikutuksen paikka, kun isä omalla nimellään on päässyt tekemään ”meille” vanhaan työmiljööseensä sähkötöitä. Jopa oli tuttua henkilönostintakin päässyt käyttämään. Eteenpäin! Suvussani on vahvaa paperityöläispohjaa. Ukkini (isän puolelta) on ollut Inkeroisten kartonkitehtaalla töissä suunnittelupuolella, ja tehtaal- Kolmoispaperi 3/2014 la pyörähdin itsekin tekemässä samaa hommaa kuin nytkin Stora Enson lipun alla. Sisko on viettänyt ”tonnilaisena” aikaa Kuusanniemessä. Osalle lukijoista saattaakin olla tuttuja nuo sukumme jäsenet, mutta vahvimmin heistä minuun on vaikuttanut Lasse-vaari (Lehtisare) ja hänen kauttaan myös Anri-äiti. Vaari toimi suhteellisen vahvana ayvaikuttajana, ja se on siirtynyt veressä äitiin ja minuun. Näin haluan uskoa. Ylpeänä olen valmis ottamaan selvää työkavereitani askarruttavista kysymyksistä ja tarvittaessa valvomaan heidän etuaan ay-kanavien kautta. Huolestuneena olen siinä käsityksessä, että useat nuoret työelämässä ikään kuin tyyty- vät siihen, mitä tulee. Ammattiliittoon kuulutaan vain varotoimena ansiosidonnaisen takia ja epäselvissä tilanteissa ”nöyrrytään” eikä esim. soiteta ja kysytä neuvoja. Ja olenpa niinkin hurjaa tarinaa kuullut, että yksi ammattiliittoon kuulumiseen vaikuttavista syistä olisi tietyn vakuutuspaketin hinta. Haluan kyllä uskoa, että se ei itsessään ole tapauksessa pääsyy. Ja nyt ennen kuin joku hätäpäissään leimaa minut liian radikaaliksi, haluan tarkentaa, että ei ole aikomukseni toimia kansankiihottajana. Sellaiseksi usein pelkään itseäni muiden nuorten seurassa luultavan, kun keskustelemme aiheesta. Tarkoitukseni on mm. omassa työyhteisössäni valistaa tyyliin ”kysyvä ei tieltä eksy, ja saattaa jopa saada vastauksen”. 19 Olen ylpeä juuristani. Ja voin vain toivoa, että oma tuleva jälkikasvunikin on. Toivon, että he voivat samalla tunteen palolla ottaa vastaan palasia aatemaailmastani, jos kokevat ne myös omakseen. Maailma muuttuu ja muokkaa ihmisiä, mahdollisesti minuakin, ja muuttuvat ihmiset omalta osaltaan muokkaavat maailmaa edelleen. Loppujen lopuksi täältä ei kukaan saa mukaansa materiaa eikä konkreettista rikkautta, mutta voimme uskoa ajatusten ja aatemaailman rikkauksien olevan ikuisia. Vaalikaamme siis kukin omia aatteitamme ja ideologiaamme, olivat ne sitten minkälaisia tahansa. Kymijoki. Virtaat sä vastakin, piirtäen seudun historiaa. Kysyt ”olenko sinulle vihainen?” Vastaan: en tietenkään! Olen onnellinen elämääni, olet osaltasi myös siihen vaikuttanut. Sun kuohuista tahdon vastakin kuulla ”Kymenlaakso sun laulusi soikoon...” Joki ja tehdas ovat kuuluneet Jaro Mäkysen lapsuuteen, nuoruuteen ja nyt työpaikan löydyttyä tehdasalueelta myös aikuisuuteen. 20 Kolmoispaperi 3/2014 OPPISOPIMUSKOULUTUS RULLAA ETEENPÄIN Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Kymillä meneillään oleva oppisopimuskoulutus etenee suunnitelmien mukaan. Keväällä käytiin läpi periaatteet ja säännöt, joita Kymillä noudatetaan ja hankittiin työnteon perusvalmiudet (mm. työturvallisuuskortit). Monta muutakin asiaa selvitettiin, yhtenä tärkeänä osana työpaikkakohtainen perehdytys. Varsinainen työnopastus tapahtui ennen siirtymistä lomitustehtäviin. ”Tehkää työnne yhtä hyvin kuin tähänkin asti”, sanoo työsuhdepäällikkö Seppo Mäkinen oppilaille. Ammattiosastojen oppisopimushenkilöille järjestämään tilaisuuteen ei tultu murjottamaan. Kolmoispaperi 3/2014 21 Nyt meneillään on teoriajakso. Oppilaitten mukaan kyse ei ole mistään läpihuutojutusta, vaan melko lyhyeen aikaan on ladattu paljon asiaa. Aikaisemmin alaa tuntemattomat joutuvat tekemään tosissaan töitä löytääkseen vastaukset koulutuksessa annettuihin tehtäviin. Talteenottolaitos koettiin monimutkaisena ja haastavana kokonaisuutena. - Siellä ei ammattilaiseksi kasveta hetkessä, on kyse kunnossapitäjästä tahi operaattorista. Laitos herättää kunnioitusta, sanovat oppisopimuslaiset. Ammattiosastot kutsuivat oppilaat tutustumaan Paperiliiton ja ammattiosaston toimintaan perjantaina 19. syyskuuta. Aivan kaikki eivät kiireiltään ehtineet, mutta 13 tiedonjanoista saapui paikalle. Työsuhdepäällikkö Seppo Mäkinen ja paperitehtaan resurssikoordinaattori Jukka Suortanen olivat myös paikalla ja käyttivät ensimmäiset puheenvuorot. Mäkisen mukaan työnantajan tavoite on tarjota jokaiselle oppilaalle koulutuksen jälkeen toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Vaikka joitain paikkoja voidaan joutua täyttämään jo aikaisemmin, tarkoitus ei ole kouluttaa ketään turhaan. - Pysykää sellaisina kuin olitte valintahetkellä. Älkää muuttuko, oli Seppo Mäkisen neuvo oppilaille. Jukka Suortanen puolestaan totesi, että oppimisen ei tarvitse loppua meneillään olevaan koulutukseen. Se voi jatkua paperiteollisuuden ammattitutkintoon ja lisäopiskelun kautta aina esimiestehtäviin asti. Edunvalvojat esittelivät toimintaansa Sopimussihteeri Markku Häyrynen Paperiliitosta kertoi ammattiliittoon järjestäytymisen mukanaan tuomasta turvasta ja liiton kautta saatavista erilaisista eduista. Monet oppilaista olivat olleet jo pitkään Paperiliiton jäseninä, mutta osalle asiat olivat uusia. Liiton toiminnasta Häyrynen kertoi olennai- Pääluottamusmies Jorma Timosella ja oppilailla oli aikaa tarinatuokioon ennen tilaisuuden päätteeksi tarjottua päivällistä. sen eron moniin muihin liittoihin. - Meillä ei ole lainkaan aluetoimistoja. Ammattiosastot hoitavat meillä aluetoimistojen tehtävät. Näin toiminta on työntekijäläheistä, kun kaikki asioiden hoitamiseen tarvittavat henkilöt löytyvät yleensä samalta työpaikalta tai ainakin ammattiosaston toimipisteestä. Pääluottamusmiehet kertoivat toimenkuvastaan ja Kymin meneillä olevista asioista ja neuvottelutilanteista. Lisäksi he kertoivat osastojen järjestämästä vapaa-ajantoiminnasta. Se, että osaston toimitalo on käytettävissä pienimuotoisiin saunailtoihin ja illanistujaisiin, tuntui olevan monelle uusi asia. Uranpirtin käytön toivottiin vilkastuvan entisestään uusien henkilöiden tullessa osaston jäseniksi. Työsuojeluvaltuutetun katsauksessa käsiteltiin työsuojelu- ja turvallisuusrintamalla viime vuosina tapahtunutta suurta muutosta. Turvavarusteita ei enää tarvitse ruinata ja uudet koneet ovat turvallisia käyttää. - Kiihtyneen työtahdin ja tehtäväkokonaisuuksien laajentumisen myötä painopiste valtuutetun työssä on siir- tynyt työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen suuntaan, sanoo työsuojeluvaltuutettu. Tilaisuuden lopuksi kerrottiin osastojen tiedotuskanavista ja toivotettiin uudet oppilaat tervetulleiksi mukaan osastojen toimintaan. Tervetullutta palautetta Oppisopimushenkilöt antoivat tervetullutta palautetta tilaisuuden järjestäjille. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio oli jäänyt oppilaille vieraaksi. Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettu kyllä tunnettiin, mutta työosastojen luottamusmiehet huonommin. Konelinjakohtaisten työsuojelun pienryhmien toiminta ja niiden jäsenet olivat jääneet vielä tuntemattomammiksi. Asiaan luvattiin edunvalvojien toimesta pikainen parannus, jotta kaikki tietäisivät, kenen puoleen voi tarvittaessa kääntyä. Illan jatkuessa vapaamuotoisena saivat luottamusmiehet ja valtuutettu vielä monta hyvää vinkkiä toiminnan kehittämiseen. Järjestävä osapuoli kiittää kaikkia osallistuneita rakentavasta illasta. 22 Kolmoispaperi 3/2014 Y h d e s s äh y v ä tu l e e . NIKKAREIDEN SYYSKAUSI ON ALKANUT Teksti JUHANI HAAPALA Kuvat Sirkkeli soi jälleen Nikkarin verstaalla. Erkki Tuomainen tarkkana. PAAVO PESONEN K ymin Nikkareiden puutyöpajan syyskausi on jo hyvässä vauhdissa. Syyskaudella voi askarrella aina joulukuun puoleenväliin asti ja joulutauolle siirrytään 11.12.2014. Puutyöpajan syyskauden ohjelmassa on puurasiakurssi sekä joulupaja. Tilkkutyöryhmä on aloittanut myös syyskauden ja kokoontuu pari kertaa kuukaudessa. Ohjelmassa on ainakin alkeiskurssi tilkkutöistä kiinnostuneille. Kutomohan on avoinna ympäri vuoden varausperiaatteella. Kulttuu- Kolmoispaperi 3/2014 ritoiminnassa on syyskaudella matka Terveysmessuille Helsinkiin. Nikkarin joulumarkkinat on tarkoitus pitää marras-joulukuun vaihteessa. Toimintaa on tiedossa siis koko syksyksi. Tapahtumia voit tarkastella yhdistyksen nettisivuilta kyminnikkarit.fi Ensimmäiset viisi vuotta täynnä Nikkarien perustava kokous pidettiin 12.2.2009 ja puutyöpajan toiminta alkoi 22.2.2010. Tänään Kymin Nikkarit on lähes 300 jäsenen yhdistys, jonka toiminta rakentuu kulttuurin ja kädentaitojen ympärille. Puutyöharrastuksen lisäksi kädentaitojen toimintaa on kutomossa ja tilkkutyöryhmässä. Kulttuuritoiminta järjestää tapahtumia 4-5 kertaa vuodessa. Erilaiset tapahtumat ovat osa yhdistyksen toimintaa. Näyttelyt ja toimintapäivät kokoavat aina kiinnostunutta yleisöä. Keväällä 2014 järjestetty askartelupäivä oli positiivinen yllätys. Puutyöpajaa käyttää aktiivisesti noin 40 jäsentä. Vuosittain puutyöpajalla on kuitenkin noin 80 käyttäjää. Keskimäärin pajalla on yhdeksän käyttäjää päivittäin. Viime keväänä kirjasimme lähes 850 käyntikertaa. Osalle jäsenistä puutyöt on harrastus ja pajalla viihdytään 2-3 kertaa viikossa. Joillekin paja antaa mahdollisuuden tehdä jokin tietty työ, jolloin käyntikertoja kertyy vain muutamia. Hyvä käyttöaste onkin antanut meille mahdollisuuden uudistuksiin. Puutyöpajalle on tehty kesän aikana toimintaa parantavia hankintoja. Porausmahdollisuudet ovat parantuneet uuden pylväsporakoneen myötä. Sorvin uudet pakat ja lisätarvikkeet antavat mahdollisuuden parempaan kappaleiden kiinnitykseen ja työstämiseen. Syksyn aikana saamme vielä käyttöön paineilmaverkon, joten laitteiden puhtaanapito on entistä helpompaa. Erityisesti turvallisuutta ja siisteyttä on korostettu käyttäjille. Käyttäjät ovat omaksuneet nämä asiat erittäin hyvin ja siisteydestä huolehditaankin kiitettävästi. Kutomon toiminta on myös vilkastunut ja kudontapäiviä kertyi viime kevään aikana 185. Tilkkutyöryhmä kokoontuu pari kertaa kuukaudessa ja toiminnassa on aktiivisesti mukana 14 jäsentä. 23 saa jatkoa myös tänä vuonna. Uutena yhteistyömuotona on Kymin Osakeyhtiön tarjoamien kulttuuritapahtumien lippujen jakelu. Säätiön tuki ja aktiiviset jäsenet tae hyvälle toiminnalle. Talkootyö ei ole kuollut Kymin Nikkareissa. Näin voi kiistatta todeta. Yhdistyksen on helppo toimia, kun aktiivista jäsenistöä löytyy. Ammattitaitoa löytyy varsin monipuolisesti ja on hienoa nähdä, kun ihmiset pääsevät toteuttamaan ammatillista osaamistaan vielä aktiivisen työelämän jälkeen. Tilojen laitteiden kunnossapito ei ole meille vierasta. Jäsenistö on kokenut toiminnan omakseen, ja se näkyy meillä siisteydessä ja laitteiden käytössä. Toiminnan sosiaalista puolta ei tule unohtaa. Seniorit, joiden osuus jäsenistä on noin 80 %, haluavat vaalia yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia suhteita. Tapaamiset vanhojen työtovereiden kesken, keskustelut ja yhteiset asiat tuovat vaihtelua arkeen. Me Kymin Nikkareissa olemme hyvin kiitollisia siitä, että olemme pystyneet tekemään hyvää yhteistyötä Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön kanssa. Toiminnan pääpaino on toiminta-alueen jäsenistössä, mutta olemme pystyneet täyttämään myös yleishyödyllisen näkökulman. Eläkeläisten joulujuhla Viisivuotistaipaleen kunniaksi ei mitään suuria juhlallisuuksia järjestetä. Kevään 2015 näyttely tulee olemaan kuitenkin juhlanäyttely. Nikkarit voivat olla kuitenkin ylpeitä siitä, mitä on ensimmäisen viiden vuoden aikana yhteistyöllä saavutettu. Kulttuuritoiminta on tärkeä ja mittava osa-alue toiminnassamme. Toiminta on ollut monipuolista aina suurista urheilutapahtumista oopperaan ja kesäteatteriin sekä virkistyspäiviin asti. Matkoja tarjotaan niin jäsenille kuin laajemmallekin piirille. Toimintaa on 4-5 kertaa toimintavuoden aikana ja osallistuminen on ollut erittäin aktiivista. Juhani Haapala on hyvillään, kun Nikkarin laitekantaa pystytään uudistamaan. Viimeisin hankinta on järeä pylväsporakone. 24 Kolmoispaperi 3/2014 OSASTO 85:N HALLITUS PÄRNUSSA Teksti Kuva HANNU MENTULA ISMO SALMINEN T orstaiaamuna 14.8. osasto 85:n hallitus lähti Kuusankoskelta ”palkkiomatkalle” kohti Pärnua. Kesän kokoustauon lisäksi ammattiosasto haluaa palkita päätöksentekoon osallistuvat jäsenensä heidän arvokkaasta työstään. Tänä kesänä palkkio oli edellisen kesän tapaan matka Pärnuun. Ilmaista lysti ei tietenkään ollut. Matkaan sisältyi omavastuuosuus ja perillä kustannuksista vastasi jokainen itse. Matkustimme linja-autolla Helsingin Länsisatamaan ja sieltä Tallink Superstar-laivalla Tallinnaan. Tallinnasta Pärnuun matkustimme jälleen linja-autolla. Siellä majoituimme Hotelli Pärnuun. Hotelli olikin tuttu paikka suurelle osalle matkalaisista, sillä edellisvuoden palkkiomatkalla yövyimme samassa hotellissa. Loppupäivä ja ilta kuluivat rauhallisesti matkustamisesta toipuessa. Perjantaisen aamiaisen jälkeen kiertelimme kaupungilla ja nautimme paikallisia virvokkeita. Illalla söimme yhtei- sen aterian Ravintola Edelweississa. Aterioinnin jälkeen jatkoimme tutustumista Pärnun iltaelämään ja karaokekulttuuriin. Osa matkalaisista jaksoi vielä tanssahdella yökerho Kassassa. Lauantaina oli Pärnussa festivaali ”Uneton Yö”, johon tutustuimme pienemmissä ryhmissä ja kävimme merenrannallakin, mutta epävakaisen sään takia siirryimme takaisin kaupunkiin. Siellä söimme erittäin maukkaat pizzat Ravintola Steffanissa. Illalla saunoimme hotellimme liiankin kuumassa saunassa. Sunnuntaina aamu valkeni aurinkoisena, ja kello yhdeksän lähdimme linja-autolla kohti Tallinnaa. Tallinnasta matkustimme Helsinkiin Tallink Star-laivalla ja taas linja-autolla Kouvolaan, jossa olimme kello kuuden aikoihin. Ilmat eivät oikein suosineet matkaamme. Muuten reissu oli oikein rentouttava ja mukava kokemus. Itse ihastuin paikkaan niin paljon, että tätä juttua kirjoittaessani minulla on jo varattuna uusi matka Pärnuun. Sää ei ollut koko ajan paras mahdollinen, mutta terassilla tarkeni ajoittain t-paidassa. Kolmoispaperi 3/2014 25 KYMI 19/85 FUTISTURNAUKSEN VOITTOON Paperiliiton jalkapallomestaruuden voitti tänä vuonna usein kärkikamppailuissa nähty ammattiosastojen 19 ja 85 joukkue. - Osastojen yhteisjoukkue ”lainasi” viime vuonna kohteliaana turnauksen järjestäjänä voittopokaalin vuodeksi Valkeakoskelle, mutta haki sen nyt takaisin Kuusanniemeen. Mestaruuden voitonavaimet tasaisessa turnauksessa olivat yhteishenki ja hyvä kuntopohja. Joukkue pelasi viisi peliä. Niistä tuli neljä voittoa ja yksi tappio alkusarjassa, sanoo joukkueen kapteeni Ismo Salminen. Loppuottelussa nimellä Kymi 19/85 pelannut joukkue voitti Oulu 43:n maalein 2-1. Pronssia sai rangaistuspotkukilpailun jälkeen Inkeroinen 15. Turnauksen järjesti Tampereen osasto 50. OSASTO 85:N VÄKI TEATTERISSA Kuusanniemi-Voikkaa osasto 85 järjesti 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kesäkuussa teatteriesityksen koko jäsenistölleen. Esitys oli Kuusankosken senioriteatterin Koskirentukoiden ”Löysityötä - tuukista viiraan”. Kuusankoskitalon ulkonäyttämöllä seurattiin esitystä ja väliajalla nautittiin kahvilan puolella kahvia ja pullaa. Mustat pilvet lähestyivät uhkaavasti, mutta onneksi ne lopulta kiersivät tapahtuman. Esitys oli viihdyttävä ja näyttelijät eläytyivät rooleihinsa. Tapahtumat olivat oikeasta elämästä. Erityisen hassulta kuulosti se, että tehtaalla on aikoinaan pidetty torakkakisoja. Tapahtuman toinen anti oli, että pääsi tapaamaan tuttuja. Kuusankosken Teatterin ulkokatsomoon olisi mahtunut väkeä enemmänkin. 26 Kolmoispaperi 3/2014 PAPERILIITON KUUSANKOSKEN OSASTON 19 Pikkujouluristeily Tallinnaan järjestetään 15.-16.11.2014 Baltic Queen-aluksella Laiva lähtee Helsingistä 15.11. klo 18.30 ja palaa takaisin 16.11. klo 16:00 Matkan omavastuuhinta on B2-luokan hytti 15 €/hlö A2-luokan hytti 20 €/hlö Hinta sisältää vain matkan eikä siihen kuulu varausta Buffet-kattaukseen. Paikkoja matkalle on varattu 32, joten ilmoittaudu heti. Risteily on tarkoitettu ensisijaisesti osaston työssä oleville jäsenille ja heidän puolisoilleen. Jos paikkoja on vapaana 6.10. jälkeen, voivat matkalle ilmoittautua myös työttömät ja eläkeläisjäsenet puolisoineen. Ilmoittautuessa tulee ilmoittaa nimi ja syntymäaika. Matkalle mukaan passi tai EU-henkilötodistus. Lähtö Kuusankoskelta klo 15:00. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 16.10.2014 mennessä Jukka Nokelaiselle puh. 040 831 0202 (arkisin klo 7:00 – 15:00), muina aikoina 044 995 5156. KOKOUKSIA Kolmoispaperi 3/2014 Paperiliiton kuusankoskelaiset ammattiosastot 19 ja 85 pitävät sääntömääräiset syyskokouksensa ammattiosastojen toimitalolla Koskelankuja 3:ssa Kokouksissa käsitellään ammattiosastojen sääntöjen 14§ mukaiset asiat - hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 - suoritetaan työosastojen ja työpaikkojen pääluottamusmiesten valinnat Paperiliiton ohjesäännön mukaisesti - käsitellään muut osaston jäsenten esittämät asiat Paperiliiton Kuusankosken osasto 19:n kokous pidetään 11.11.2014 klo 17:00 alkaen. Paperiliiton edustajan puheenvuoro (Timo Byman) Kymin työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun puheenvuoro Pääluottamusmiesten puheenvuorot Paperiliiton Kuusanniemi-Voikkaa osaston 85 kokous pidetään 5.11.2014 klo 16:30 alkaen. Paperiliiton edustajan puheenvuoro (Markku Lihavainen) Kymin työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun puheenvuoro Pääluottamusmiehen puheenvuoro. Kokouksissa kahvitarjoilu! Osallistu, kysy, vaikuta! 27 28 Kolmoispaperi 3/2014 T Ö Y T T U D U JOS JO Ilmoittaudu henkilökohtaisesti viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi riippumatta siitä, vaikka sinulla ei esimerkiksi olisikaan oikeutta heti etuuteen. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää aina, että olet koko työttömyyden ajan työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa riippumatta siitä, oletko kokonaan työtön, lomautettu vai teetkö osa-aikatyötä. Sinun tulee myös myöhemmin muistaa aina uusia työnhakusi niiden ohjeiden mukaan, jotka työvoimaviranomaiset sinulle antavat. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle sinua koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto sitoo työttömyyskassaa. Lausunnossa todetaan, ettei estettä etuuden maksamiselle ole tai siinä asetetaan sinulle ansiopäivärahan osalta este-edellytysten vallitessa (esimerkiksi jos on itse eronnut ilman hyväksyttävää syytä työstään) ns. rangaistuskarenssi. Karenssi on tilanteesta riippuen 15, 30, 60 tai 90 päivän pituinen. Tänä aikana oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole paitsi työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Työttömyysetuuksia haetaan toisistaan poikkeavin lomakkein ja jaksoin. Lomakkeita saa ilmoittautumiskäynnin yhteydessä työ- ja elinkeinotoimistosta tai voit tulostaa lomakkeen lomakesalkusta. Ansiopäivärahaa työttömyyden ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta haetaan hakemusjaksoittain ja vuorottelukorvausta puolestaan vain yhden kerran oikeuden alkaessa. Kuitenkin, jos vuorotteluvapaa pidetään eri jaksoissa, hae uuden jakson alkaessa korvausta vuorottelukorvauslomakkeella ilman liitteitä. Kun olosuhteissa tapahtuu muutos, siitä on ilmoitettava erikseen työttömyyskassalle ja työ- ja elinkeinotoimistolle. Muutosten ilmoittamatta jättäminen saattaa johtaa takaisinperintätoimenpiteisiin ja hallinnollisiin tai rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN; KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEITÄ T yöttömäksi/lomautetuksi joutuneen on ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon eli TEtoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työnhaun voi aloittaa kätevästi verkossa osoitteessa www.tepalvelut.fi. Verkkopalveluun kirjaudutaan pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhaku alkaa heti, kun työnhakija on vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. Toimi näin Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa http://www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai https://asiointi.mol.fi/omaasiointi/?kieli=fi Täytä ja lähetä tarvittavat tiedot. Työnhakusi on voimassa tietojen lähettämisestä 14 päivää. Seuraavaksi TE-toimisto arvioi kanssasi tilannettasi ja siihen parhaiten sopivia palveluja. TE-toimisto antaa myös työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle tai Kelalle oikeudestasi työttömyysetuuteen. TE-toimistot ovat järjestäneet asioinnin eri tavoin. Tarkista Paikalliset TE-palvelut -sivulta (http://toimistot.te-palvelut.fi/), miten sinun tulee toimia jatkaaksesi asiointia. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa siltä ajalta, jona työnhaku on voimassa. Jos sinulla ei ole pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia, voit aloittaa työnhaun ainoastaan ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä TE-toimistoon. Hakemuksen lähettäminen kassaan Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen voi toimittaa työttömyyskassalle liitteineen kahden viikon työttömyyden/lomautuksen jälkeen. Jos työttömyys tai lomautus alkaa kes- Kolmoispaperi 3/2014 29 TÖMÄKSI keltä viikkoa, esimerkiksi keskiviikkona, hakemus täytetään keskiviikosta kahden viikon päähän sunnuntaihin. Hakemuksen voi lähettää sähköisesti Paperityöväen työttömyyskassan sähköisen eAsioinnin kautta tai sen voi postittaa. Hakemuksia saa TE-toimistoista tai sen voi tulostaa internetsivuiltamme kohdasta lomakkeet. Seuraava hakemus lähetetään neljältä kalenteriviikolta (maanantaista sunnuntaihin) heti jakson täytyttyä, vaikka kassa ei olisi vielä antanut päätöstä ensimmäisestä hakemuksesta. Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen hakujakson täytyttyä ja sitä maksetaan vain kolme kuukautta jälkikäteen. Jatkohakemukset täytetään ja lähetetään joko neljän kalenteriviikon (ma - su) tai kalenterikuukauden jaksoissa. Nopein ja turvallisin tapa on lähettää jatkohakemus Paperityöväen työttömyyskassan eAsioinnin kautta, mutta jatkohakemukset voi myös postittaa. Saat uuden täytettävän jatkohakemuksen jokaisen maksun yhteydessä kotiin. Sähköisesti lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus on maksussa nopeammin kuin postitse lähetetty hakemus, koska postin kulkuun kuluu vähintään pari päivää. Ansiopäivärahat eivät aina ole nostettavissa heti maksupäivän aamusta. Tämä johtuu yhteiseen euromaksualueeseen (SEPA) siirtymisestä. Ansiopäivärahat ovat kuitenkin tilillä maksupäivänä. Osan kuukaudesta lomautetut jäsenet täyttävät jatkohakemukset aina kalenterikuukauden jaksoissa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla haettavan kuukauden ajalle kohdistuva palkkalaskelma. Jos työttömyys tai lomautus päättyy kesken hakujakson, voi hakemuksen lähettää alle neljän viikon tai kuukauden ajalta. Hakemukseen ilmoitetaan syy, miksi päivärahan hakeminen päättyy. Ansiopäivärahaa maksetaan vain kolme kuukautta jälkikäteen, joten hakemuksen (myös jatkohakemus) on aina oltava työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä maksettavasta päivästä. Ansiopäivärahan maksaminen Ansiopäivärahan maksupäivät ovat tiistai, keskiviikko ja perjantai. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enintään 500 päivältä (lisäpäiviin oikeutetut ovat poikkeus, katso kohta päivärahan uudelleen määrittely). Enimmäisaika alkaa alusta sen jälkeen, kun jäsen on täyttänyt uudestaan 26 viikon työssäoloehdon. Päivärahaa ei kuitenkaan määritellä uudestaan, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden sisällä edellisen päivärahakauden alkamisesta ja edellisestä määrityksestä. ANSIOPÄIVÄRAHA Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos: - Olet kokonaan tai osittain työtön - Haet kokoaikatyötä ja olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) - Olet työttömyyskassan jäsenolet täyttänyt työssäoloehdon kassan jäsenyysaikana - Olet iältäsi 17-64-vuotias (lomautustilanteessa 17-67-vuotias). Pääsääntöisesti ansiopäivärahan maksaminen edellyttää myös suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuulumista. Mikäli et ole täyttänyt ansiopäivärahan jäsenyys- tai työssäoloehtoa, voit saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. 30 Kolmoispaperi 3/2014 VUOROTTELUVAPAALAIN MUUTOKSET ON VAHVISTETTU Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys nousi 16 vuoteen ja sijaista koskevat edellytykset tiukentuvat. Uudet säännökset tulivat voimaan 1. syyskuuta. Jos vuorottelija on kuitenkin tehnyt vuorottelusopimuksen ennen syyskuun alkua ja aloittaa vuorotteluvapaan vuoden 2014 loppuun mennessä, lakimuutokset eivät vaikuta vuorotteluvapaan pitämiseen. Eduskunta vahvisti uuden vuorotteluvapaalain elokuun alussa. Työhistoriaedellytys 16 vuoteen Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää jatkossa 16 vuoden työhistoriaa nykyisen 10 vuoden sijaan. Muussa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tehty työ otetaan huomioon laskettaessa työhistoriaedellytyksen täyttymistä. Sijaista koskevat edellytykset tiukentuvat Vuorotteluvapaan sijaiseksi tulee palkata työtön työnhakija. Tähän asti edellytys on täyttynyt, jos sijainen on ollut työttömänä yhden päivän. Syyskuusta lähtien edellytetään, että sijainen on ollut työttömänä vähintään 90 päivää vapaata edeltävän 14 kuukauden aikana. Sijaiseksi palkattavan on lisäksi oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Sijaiselle riittää kuitenkin yhden päivän työttömyys, jos hän on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias, tai alle 30-vuotias ja suorittanut ammatti- tai korkeakoulututkinnon vuoden sisällä vapaan alkamisesta. Vuorotteluvapaalta ei voi enää siirtyä vanhuuseläkkeelle Vuorotteluvapaan käyttö sidotaan työntekijän eläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Vuorotteluvapaalle jäämisen yläikäraja on tällä hetkellä 60 vuotta. Yläikäraja koskee vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneitä. Muut muutokset - Vuorotteluvapaan kesto muuttuu nykyisestä 90−359 kalenteripäivästä 100−360 kalenteripäivään. - Työnantaja ja vuorottelija voivat vapaan alettua muuttaa joustavammin vuorotteluvapaasopimuksessa sovittujen jaksojen ajankohtia. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaajakson ajankohtaa voidaan siirtää sopimalla uudesta ajankohdasta ennen jakson alkamista. - Työsuhteen päättyminen työntekijästä riippumattomasta syystä vuorotteluvapaan 100 ensimmäisen päivän aikana ei aiheuta etuuden takautuvaa menettämistä. Huom: Uusia säännöksiä ei sovelleta, jos vuorottelusopimus on tehty ennen lakimuutoksen voimaantuloa ja vapaa on alkanut vuoden 2014 aikana. Seuraavan lehden aineistopäivä on 4.12.2014 Juttuvinkkejä otetaan vastaan puhelimitse numerossa 040 868 2708 ja sähköpostiosoitteessa [email protected] Uudet kirjoittajat ovat tervetulleita lehden tekoon. Kolmoispaperi 3/2014 31 PAPERILIITON KUUSANKOSKEN OSASTON 19 UINTIVIIKKO ON VIIKKO 44 Uintiviikko on tarkoitettu kaikille osaston jäsenille. Uintiviikko pidetään Kuusankosken uimahallissa viikolla 44 (27.10. – 2.11.2014). Uimaan pääset esittämällä Paperiliiton jäsenkortin ja kirjaamalla käyntisi kassalla. PAPERILIITON KUUSANKOSKEN OSASTON 19 PIKKUJOULUESITYKSET Ammattiosaston jäsenille puolisoineen Kuusankosken teatterissa perjantaina 5.12. klo 19:00 näytelmä ”Kuntala”. Komedia Kuntalan perheen rakennemuutoksesta. Meneillään oleva yhteiskunnan alasajo rakennemuutoksen nimissä koskettaa Kuntalan perhettä henkilökohtaisesti siinä määrin, että perheen isä, kunnanhallituksen kolmas varapuheenjohtaja Juho Kusti Kuntala, päättää kääriä hihansa ja ryhtyä kunnallis- ja valtakunnan politiikasta tutuin keinoin epätoivoiseen pelastusoperaatioon. Väliajalla joulukahvit. Jäsenistön lapsille elokuvat Kuusankosken elokuvateatteri Studio 123:ssa Elokuvaesitykset alkavat 6.12. klo 12:00. Esitettävät elokuvat tarkentuvat myöhemmin. Seuraa ammattiosaston ilmoituksia Internetissä ja lehdissä. Karkkipussit kaikille. Nyt voit maksaa joustavasti! Varasosat ja tarvikkeet huolto-ja korjaamopalvelut nyt kätevästi laskulla tai osamaksulla. Laskulla saat 14 päivää korotonta maksuaikaa. Edellyttää henkilö- ja luottotietojen tarkistusta. Kysy lisää meiltä! Töidenvastaanotto Kuusankoski (05) 752 0220 Kouvola (05)) 544 5620 Autolle parasta AutoPro Kuusaantie 27, Kuusankoski Kaitilankatu 15, Kouvola Puhelin (05) 752 0223 Puhelin (05) 544 5600 ark. 7.30–17, la sulj. ark. 7.30–17, la 9–13 www.autopro.fi N A A K U M E L TU ” N A A T L I N ”NUORTE Ammattiosastot 19 ja 85 järjestävät ”Nuorten Illan” osastojen nuorille ja nuorenmielisille jäsenilleen. Ilta järjestetään Kouvolan Happy Bowlingissa perjantaina 24.10.2014 klo 18:00 alkaen. Ohjelma alkaa kahden tunnin hohtokeilauksella, jonka jälkeen siirrytään kabinetin puolelle. Ilta jatkuu saunoen, virvokkeita nauttien ja maistellen Tex Mex-ruokaa. Paperiliiton terveiset tapahtumaan tuo työehtosihteeri Markku Lihavainen. Nuoret ja nuorenmieliset, nyt joukolla mukaan iloiseen illanviettoon pakoon syksyn pimeyttä! Ilmoittaudu viimeistään 17.10.2014 Ilmoittautumiset ja lisätietoja tapahtumasta puhelimitse Kai Nyyssöseltä numerosta 040 512 9260