Kesäkuu 2014 31. vuosikerta 149. numero Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti s.10 s. 8 2/2014 Kymin trukkihuollossa huolehditaan hyvinvoinnista Henkilöstöpäällikkö Kai Latvala ja tehtaanjohtaja Markku Laaksonen toivat työnantajan onnittelut ja lahjan 50-vuotista taivalta juhlivalle osasto 85:lle. Lahjan otti vastaan osaston puheenjohtaja Ismo Salminen. 2 KYMIN PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES Kolmoispaperi 2/2014 Kesäkuu 2014 TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Muutoksia työehtosopimukseen. . . . . . . . . . 3 Mielipide vuorokierrosta. . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Kemirassa toimii vilkas työhuonekunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Henkilöstösuunnittelulla veroetua. . . . . . . 6 Anrin pakina: Kevät se on herkkää aikaa . 7 Osasto 85 juhli pitkää edunvalvontataivaltaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Trukkihuollon miesten hyvinvointi koostuu normaaleista perusasioista . . . . 10 Brysseliin tutustumassa. . . . . . . . . . . . . . . . 11 Selvänä töissä on turvallisempaa. . . . . . . 14 Ari Lakimo toiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Näe Kotkan saaristo ja Kaunissaari osaston 19 kesäretkellä. . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Erikoinen kulkupeli takaa Mika Rutaselle juttuseuraa . . . . . . . . . . . . . 18 Työvuorokeskustelu käy kiivaana. . . . . . . 20 Uranpirtti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Nikkareiden askartelupäivillä oli tekemisen meininki. . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Vuorotteluvapaan muutoksista uusi ehdotus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Kolmoispaperi 2/2014 Toimitus: Koskelankuja 3 45700 Kuusankoski Päätoimittaja: Paavo Pesonen 040 868 2708 [email protected] [email protected] Toimittaja: Anri Mäkynen 040 592 4473 [email protected] [email protected] Taitto ja paino: Mainosbuumi Oy www.mainosbuumi.fi Kansipaperi: Silk 150 g Sisälehdet: Matta 100 g ISSNO780-5640 Kolmoispaperi 2/2014 3 PÄÄKIRJOITUS ONKO INHIMILLINEN TEKIJÄ OLEMASSA? Teksti MUUTOKSIA TYÖEHTOSOPIMUKSEEN PAAVO PESONEN Kymillä kuluva vuosi on kulunut paremmin kuin ehkä vuoden vaihtuessa osasimme toivoa. Tuotanto on sujunut ilman suurempia takaiskuja ja tilauksia on ollut niin, että koneet on saatu pidettyä hyvässä käynnissä. Myös turvallisuuteen liittyvissä asioissa tilastot näyttävät hyvältä. Teksti UPM:n kolmivuotisen turvallisuukampanjan viimeinen vuosi on meneillään. Kampanjan yksi tarkoitus on laskea sairauslomaan johtaneiden tapaturmien taajuus UPM:ssä alle viiden. Kymillä tavoite toteutui vuonna 2013 ja tänä vuonna olemme tavoitevauhdissa, jos tapahtumat etenevät kuten alkuvuodesta. Mikä tahansa on kuitenkin mahdollista, sen todisti 24.5.2014 Kaukaan tehtaalta kantautunut surullinen viesti. Työntekijä oli menehtynyt työtapaturmassa. Kun työolosuhteet ovat kunnossa, laitteet turvallisia ja työntekijä on kokenut, ei vakavia työtapaturmia yleensä tapahdu. Jos näin kuitenkin tapahtuu, sanotaan tapahtumaa monesti liittyneen inhimillisen tekijän. Toisaalta taas jatkuvasti tietoisia riskejä ottava hurjapää saattaa hyvään onneensa luottaen selvitä koko työuransa pelkillä pintanaarmuilla. Kuinka paljon hyvä tuuri ja inhimillinen tekijä voivat vaikuttaa tapaturman syntyyn työmaalla ja sen ulkopuolella? Hyvään tuuriin luottaminen on kuin venäläistä rulettia. Viimein panos revolverin rullassa osuu iskurin kohdalle. Niin käy muussakin riskinotossa. Jatkuvasti liikenteessä piittaamattomasti käyttäytyvällä on todennäköisempi mahdollisuus joutua onnettomuuteen kuin liikennesääntöjä noudattavalla, ympäristöään tarkkailevalla kuljettajalla. Työelämän turvallisuutta koskevat säännöt ovat viime vuosien aikana tiukentuneet, mutta ne luovat työntekijälle turvaa. Suojavälineitä on nykyisin joka lähtöön ja varsinkin työn aloittamiseen liittyvät säännöt aikaansaavat sen, että työhön ei enää sännätä suin päin, kuten vielä muutamia vuosia sitten tehtiin. Uudet säännöt, esimerkiksi työlupakäytäntö, hakevat vielä muotoaan ja Kymillä on sen asian suhteen meneillään vielä harjoittelukausi. Suhtautumalla asiaan kiihkottomasti löydämme oikean toimintamallin. Suunnittele työsi, tunnista vaarat, ota muut alueella työskentelevät huomioon ja muista tehdä työkohteen turvallistamiseen tarvittavat toimet. Siinä muutama asia, johon joku saattaa sanoa kuluvan kallista työaikaa. Näin toimien jätät kuitenkin tuurille pienemmän mahdollisuuden vaikuttaa tapaturman syntyyn. Todennäköisesti estät sen kokonaan. Miten inhimillinen tekijä voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun? Tähän kysymykseen on vaikea löytää täydellistä vastausta. Uskon, että tekemällä edellä mainitut varotoimet huolellisesti ja noudattamalla turvamääräyksiä annamme inhimilliselle tekijälle pienemmän mahdollisuuden puuttua peliin. PASI UNTOLAHTI Paperiteollisuuden työehtosopimus n:o 47 astui voimaan 1.5.2014. Tekstimuutoksia tuli muutamia ja palkankorotuksien ajankohta siirtyi syksyyn, kahdeksanteen päivään syyskuuta. TES-seisokkikäynnistä ilmoittaminen Työnantajan tulee ilmoittaa työvuorojärjestelmän mukaisesta työskentelyn jatkamisesta TES-seisokkina asianomaisille työtään jatkaville työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen seisokin alkamista. Lyhyt vuorokierto Työnantajan päätöksellä voidaan toteuttaa 20 vuorokauden jaksossa lyhytkierto enintään yhden vuoden mittaisena kokeilujaksona. Kokeilujakson alkamisesta on ilmoitettava kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Kokeilujakson jälkeen lyhyttä vuoron kiertoa voidaan jatkaa siitä paikallisesti sopimalla. Käytännössä siitä järjestetään äänestys. Ylityö Ylityön verotusvuotuinen enimmäismäärä ei muutu. Enimmäismäärä on 250 tuntia, mutta sitä seurataan verotusvuoden pituisena yhtenä jaksona. Aikaisemmin verotusvuosi jaettiin kolmeen neljän kuukauden jaksoon. Jakson maksimiylityömäärä oli 138 tuntia. Lomallelähtöraha Niin kun kaikki huomasivat, lomallelähtöraha maksettiin toukokuun toisen palkanmaksun yhteydessä. Kyseinen käytäntö helpottanee palkanlaskijoiden työtä huomattavasti. Kokeilu palvelusvuosikorvauksen vaihtamisesta vapaaksi Työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja työurien jatkamiseksi työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat työterveyshuollon suosituksesta sopia palvelusvuosikorvauksen vaihtamisesta vapaaksi enintään viittä työpäivää vastaavalta osalta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vapaan ajankohdasta ja menettelytavoista on sovittava. Kokeilu on voimassa 5.4.2015 asti. Siinä oli ehkä keskeisimmät muutokset työehtosopimukseen. Tällä työehtosopimuksella pitäisi sitten pärjätä reilut pari vuotta. 4 Kolmoispaperi 2/2014 SELLUTEHTAAN VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES MIELIPIDE VUOROKIERROSTA Teksti HANNU MENTULA Viime aikoina on tullut useasti esiin kolmivuorotyötä tekevien työssä jaksaminen. Vähäisimpänä syynä tähän asiaan ei varmaankaan ole työnantajan halu tuoda lyhytkiertokokeilu tehtaalle. Lisääkö se työssä jaksamista, jos vasten työntekijöiden tahtoa aloitettaisiin kyseinen kokeilu? Allekirjoittaneen mielipide on, että ei varmasti lisää. Työntekijöiden keskuudessa herättää ihmetystä, miten henkilöt, jotka tekevät ainoastaan päivätyötä, voivat tietää asian paremmin kuin ne, joilla on takanaan 15-35 vuotta keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Työnantaja on tuonut esiin lyhyestä kierrosta ainoastaan hyviä puolia. Minun mielestäni huonoja puolia on kuitenkin enemmän. Kuusi työpäivää peräkkäin. Makuupäiviä on kaksi kertaa enemmän. Kesän lomajakso lyhenee kahdella päivällä, jotka siirtyvät syksyllä pidettäviksi merkkauslomiksi. Matkustaminen hankaloituu. Viidennen päivän sääntö muuttuu seitsemännen päivän säännöksi. Joulunajan tasauksessa tulee pidempi työjakso. Tutkimustietoa kyseisestä asiasta on nykyään saatavilla runsaasti esimerkiksi netistä. Suuria eroja en ole löytänyt eri vuorokiertojen paremmuudesta työssä jaksamisen kannalta. Olen jutellut useiden sellaisten henkilöiden kanssa, joiden vapaa-ajanvietto kohdistuu kauas kotipaikkakunnalta. Heillä on harrastuksenaan esimerkiksi veneily, karavaanariharrastus, mökkeily tai he matkustavat vapaillaan lomaosakkeellensa. Lyhyessä kierrossa nämä harrastukset tulevat rajoittumaan pelkästään kesälomalle, joka ly- henee. Henkilökohtaisesti olen varma, että omalla mökillä käyntini tulee vähenemään, jos siirrytään lyhyeen kiertoon . Lopuksi haluan korostaa, että kunnioitan myös niiden mielipidettä, jotka haluavat lyhyttä kiertoa kokeilla. Toivottavasti keskustelu asiasta jatkuu vilkkaana. Kolmoispaperi 2/2014 5 KEMIR ASSA S A K L I V I I M TOI A T N U K E N O TYÖHU Teksti KALEVI PAHKALA A ikoinaan monet ammattiosastot päättivät luopua työhuonekunnista. Asioita alettiin valmistella niin sanotuissa työpaikkakokouksissa, joista ne sitten vietiin ammattiosaston toimikuntien (nykyisten hallitusten) käsiteltäviksi ja päätettäviksi. Kuusankoskella me nykyiset kemiralaiset päätimme ainoana työpaikkana jatkaa asioitten käsittelyä työhuonekuntana. Tähän meillä oli hyvät perustelut. Pienenä työpaikkana työhuonekunnan kokouksessa päätetyt asiat saavat vahvemman painoarvon. Uskallan väittää, että vuonna 1946 perustettu työhuonekunta (silloin nimeltään Klooritehtaan työhuonekunta) on maamme vanhimpia työhuonekuntia. Pienen työpaikan etu on, että tunnemme toisemme varsin hyvin ja vilkasta, rakentavaa edunvalvontakeskustelua syntyy helposti. Tämän lisäksi porukan mielipiteet vaikeitakin asioita päätettäessä saa nopeasti kuuluviin. Työhuonekunnan kokouksen saa nopeasti kokoon, jos sellaiseen tarvetta ilmenee. Olen aikaisemmissa kirjoituksissani tuonut esille meidän ukottuneen ikä- Klooritehtaan työhuonekunta on maamme vanhimpia työhuonekuntia rakenteemme. Nyt näyttää valoisammalta. Nuorta väkeä on otettu taloon, ja me vanhat ”kehäraakit” luovutamme mielellämme myös edunvalvontatehtävät nuoremmille. Jo nyt on hyviä merkkejä näkyvissä. Uskon, että meil- tä löytyy nuoria, päteviä tulevaisuuden edunvalvojia. Työhuonekunnan nimissä olemme järjestäneet kaikenlaista virkistystoimintaa jo vuosikymmenien ajan aina risteilystä ammattinyrkkeilyiltaan asti ja kaikkea siltä väliltä. Kesällä pidämme kalakisat ja talvella pelataan suositut pokerikisat. Näillä kaikilla toimillaan työhuonekunta luo hyvää ilmapiiriä työyhteisöön. 6 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/2014 HENKILÖSTÖSUUNNITTELULLA VEROETUA Teksti Anrin pakina Kevät se on herkkää aikaa JUHANI HAAPALA Nähtäväksi jää, onko veroedun turvin UPM:llä ja Kymillä halua paikallisesti kehittää henkilöstö- ja koulutussuunnittelua. V uoden alusta astui voimaan lakimuutos, jossa YT-lain mukaiselle henkilöstö- ja koulutussuunnitelmalle tulee painoarvoa hieman entistä lakia enemmän. Kannustimena on tässä raha. Työnantajan on mahdollisuus saada veroetua koulutuspäivistä. Jo vuonna 2011 raamisopimuksessa oli esillä kolmen päivän koulutusoikeus työntekijöille. Järjestelmästä ei kuitenkaan tuolloin päästy yhteisymmärrykseen. Tavoite oli, että työntekijä voisi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamistaan lisäävään koulutukseen. Näitä päiviä voitaisiin yli 55-vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Tämä malli oli kuin punainen vaate työnantajapuolelle. Se nähtiin vain kustannuksia lisäävänä ja että se johtaisi vain koulutuspakkoon. Ammattiliitot eivät halunneet kuitenkaan unohtaa mallia, ja yhteisymmärrys löytyi 2013. Yhteisymmärrys vaati kuitenkin hallituksen mukaantulon verohelpotusten muodossa. Koulutusvähennys on noin puolet koulutuksen palkkakuluista ja ne eivät vaikuta työntekijöiden koulutuksesta aiheutuvien kustannusten vähennysoikeuteen. Koulutuksesta syntyneet menot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuten aikaisemminkin. Mitään uutta ja ihmeellistä ei tuo muutos tuo henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisältöön. Kyseisen YTlain pykälähän pitää sisällään henkilöstön määrään, työsuhteiden muotoon ja koulutustarpeeseen ennakoitavat muutokset yrityksessä. Ohjeistuksessa, jonka työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä laatineet, painotetaan kuitenkin muutamia varteenotettavia seikkoja. Suunnitelmassa on todettava ne periaatteet ja käytännöt, jotka ohjaavat esim. määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Ohjeistus pitää sisällään myös työaikamuoto- ja työaikajoustokysymykset. Lisäksi osaamistarpeiden arvioinnin lähtökohtana on henkilöstön osaamisen nykytila, jota on verrattava odotettavissa oleviin muutoksiin. Osaamisen kehittämistä tulee tarkastella työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuuksilla työnantajan palveluksessa. Työnantajan on selvitettävä pyynnöstä, miten on jatkossa tarkoitus ylläpitää ammatillista osaamista niiden työntekijöiden kohdalla, jotka ovat jääneet vaille koulutusta. Nähtäväksi jää, onko veroedun turvin UPM:llä ja Kymillä halua paikallisesti kehittää henkilöstö- ja koulu- Teksti tussuunnittelua. Kymin ikärakenne ja työelämän muutokset tuovat painetta parempaan suunnitelmallisuuteen. Paikallinen sopimus 60-vuotiaiden mahdollisuudesta vapaisiin yövuoroista on hyvä ja oikeansuuntainen esimerkki ikääntyvien jaksamisesta työelämässä. Toki ikäraja olisi voinut olla alempi. Työaikapankkikokemuksia on foliosalista. Kokemuksista olisi hyvä kuulla mielipiteitä ja mallia tulisi kehittää koko tehtaalle sopivaksi. Ammatillinen koulutus on viime vuosina painottunut tuotantopuolella vain moniosaamiseen. Laaja käytettävyys on ollut avainsana. Vaarana on, että itse paperinvalmistuksen tiedot jäävät päivittämättä ja edetään vain vanhojen tietotaitojen pohjalta. Toivoa sopii, että oppisopimiskoulutuksen myötä myös vakituisen väen ammatillinen koulutus saa hyvän suunnitelman. 7 ANRI MÄKYNEN M inkähän takia on aina niin vaikea keksiä tarpeeksi iskevää alkua jutuille? Sitä alkaa miettimään aloitusta aina ammoisista ajoista saakka. Mutta en taida olla ainoa, jolla on vastaavanlaisia vaikeuksia. Aku Ankkaa lukiessa Aku on kamppaillut usein samojen ongelmien kanssa. No ”enivei”. Tässä taas teille kevyt kattaus tämän kertaista puutaheinää. ”Positiivilla” aloitetaan! Jes, saatiin kuivauskoneinvestointi tänne Kymille. Uusi kuivauskone luo pitkästä aikaa hivenen uskoa tulevaan ikävien rakennemuutosten jälkeen. Ja on hyvä, että tänne tulee paljon muutakin säpinää investoinnin myötä aina suunnittelusta alkaen. Ja mitä sitten, kun uusi kuivauskone on pulkassa, miten se tulee vaikuttamaan esim. Kuusaan nuutuneeseen elämään? Se jää nähtäväksi. Toivottavasti tulee lisää säpinää muuallekin kun liikenteeseen. Onhan rekka- ja junaliikenteen povattu lisääntyvän jonkin verran.. Jos on jotain hyvää ja positiivista, niin kannoilla seuraa aina jotain negatiivista . Kuulin tässä taannoin, kun olin vähän Kuusaalta etelään, että varma taho oli kertonut hänelle, jolta kuulin tämän, että kun uusi kuivauskone on valmis, niin sitten ajetaan paperitoimiala alas. Huhuista viis, ei voi tietää. Ollaan kuitenkin hyvillä mielin ainakin hetki siitä, että tänne ja muillekin kovia kokeneille ”paperipaikkakunnille” kuuluu nyt ihan positiivisia juttuja. Uusi henkilöstösuunnitelma alkaa olla varmaan valmis. Onko se kaikkien mieleen, onkin sitten toinen juttu. Joka tapauksessa vähemmällä väellä täytyy ruveta pärjäämään. Jää nähtäväksi, kuinka monessa paikassa ajellaan koko ajan vajailla. Ikäohjelmaakin on meille väsätty. + 58-vuotiaat voivat ottaa vuoroja vapaaksi loma- ja palvelusvuosikorvauksia vastaan. On ollut puhetta, että vapaaksi otettavat vuorot olisivat yövuoroja. Olen kritisoinut, että miksi juuri yölöysi? Kun tämä on kentällä tullut puheeksi, niin lähes kaikki ovat sitä mieltä, että aamuvuoro on vaikein. Jotkut tahot ovat koville toista mieltä. Ehkä vaan ei olla hokattu, että se yövuoro on vaikein? Lyhytkierto on toinen kuumentava asia. Saas nähdä, lyökö työnantaja meille lyhyenkierron kokeiltavaksi. No ei sitä kokeilematta tiedä. Ainoa työvuoroja koskeva ajatus, joka minulle ei uppoa, on ajatus 12 tunnin työpäivästä. Siihen en ”hevillä” taivu, sen verran kunnioitan veteraaneja, jotka ovat meille kahdeksan tunnin työpäivän aikojen alussa neuvotelleet. Työhyvinvointi puhuttaa edelleenkin. On ollut kyselyä netissä. On hyvä, että saadaan laajemmin tietoa, mitä mieltä porukat on tästä tosi tärkeästä asiasta. Ehkä kysely poikii jotakin konkreettista. Ainakin ovat yrittäneet jos jotakin yhteistä häppeningiä meille jaksamisen ja työhyvinvoinnin toivossa. On ollut pingistä, tennistä, turvallisuuspäivän ohessa moottoripyöränäyttelyä ja tanssitapahtumaa. Tanssitapahtuma oli mukava. Harmi vaan, ettei meitä pareja ollut Terpsikerhon tiloissa kuin muutama. Idea oli hyvä ja toivottavasti se poikii vastaavanlaisia tapahtumia lisää. Kiitokset ideoijille. Näin lavatanssien kynnyksellä oli mukava opetella vähän uutta. Osaston hallitus laajensi maailmankatsomusta vierailulla Brysselissä. Matkailu avartaa. Täytyy nyt suodatella nähtyä ja kuultua. Hyvä matka oli. Siitä myöhemmin, tai sitten ei…. Johan tässä tulikin juttua. Luonnossa tapahtuu taasen tuttua. On tullut kesä ja valoisat yöt. Lomat alkaa ja katkaisee työt. 8 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/2014 OSASTO 85 JUHLI PITKÄÄ 9 EDUNVALVONTATAIVALTAAN Teksti JUKKA VARTIAINEN Kuvat SANNA JATTU Paperiliiton ammattiosasto 85 saavutti 50 vuoden iän ansiokkaassa työssään sellutehtaan työläisten edunvalvonnassa. Osaston historia on soljunut aikamoista virtaa myöten näihin päiviin. Vene on heilunut joen pyörteissä milloin minkäkin voiman viskelemänä, mutta pysynyt vakaasti pinnalla. Nyt meno eläkeläisen silmikosta katsottuna näyttää seestyneen, mutta nykyinen ay-toiminta vaatii vahvaa ja taitavaa luottamushenkilöstöä jatkuvassa muutoskierteessä. Juhlassa olivat mukana muiden UPM:n tehtaiden pääluottamusmiehiä. Vasemmalla Jouko Aitonurmi Raumalta, Tuomo Alanen Kaipolasta (toinen oikealta) ja Jari Kallio Jämsänkoskelta (oikealla). P erjantaina 11.4. pöytä oli katettu notkolleen Koskelassa, missä juhlittiin osaston synttäreitä. Osanottajia oli runsaasti ja ohjelma hyvä. Puheet olivat sopivan lyhyitä eikä kukaan ehtinyt pitkästyä niitä kuunnellessa. Ruokaakin on syytä kehua, sillä eksoottisuudestaan huolimatta se oli erinomaisesti suuhun soveltuvaa. Juhlaillan parasta antia oli entisten työkavereiden tapaaminen. Monia mukavia muistoja putkahti mieleen vanhoja muistellessa. Moni työtoveri on poistunut joukostamme eivätkä monet jostain syystä paikalle tulleet. Mutta paikallaolijat tekivät illasta hienon. Yksi syy poissaoloon oli luonnollisesti työeste, sillä ei tämä mainio tapahtuma sittenkään edellyttänyt tehtaan alasajoa. Osasto voisi toki järjestää keräilyerät, jolloin nyt töissä olleet vuorot pääsisivät osallisiksi juhlahumusta – ja eläkeläiset uusintaan! Ay-toimintaa arvostellaan joissain piireissä karkein sanoin ahneeksi oman edun tavoittelemiseksi. Työläisen etua Juhlan edetessä pistettiin tanssiksi. Pekka Hietala näyttää, kuinka daamia viedään tanssilattialla. Lakimies Juha Koivisto toi Paperiliiton terveiset 50-vuotiaalle Kuusanniemi-Voikkaa osastolle kuuluukin ajaa, ahneus pitää kyllä majaansa muualla. Itse olen konkreettisesti kokenut ay-liikkeen inhimilliseksi. Siitä seuraava esimerkki. Tyttäremme todettiin sairastuneen leukemiaan helmikuussa vuonna 1985 ja perheen elämä meni sekaisin. Tuollaisessa tapauksessa koko perhe sairastaa, niin meilläkin. Olin viikkoja poissa töistä, vaimo lopetti työt kokonaan ja talous oli kovilla. Paluu arkeen eteni hiljalleen kevään myötä. Sitten osasto 85 ilmoitti kustantavansa meille viikon loman. Se oli varsinainen paukku. Tuntui tavattoman hyvältä ja tuntuu yhä. Olimme Huhmarissa. Osasto 85 teki unelmista totta ja piirtyi sydämiimme kultaisin muistoin. On paikallaan onnitella ryhdikästä viiskymppistä ja kiittää etujen ajamisesta ja inhimillisyydestä! Allekirjoittanut puolisoineen juhlatunnelmassa. Osaston veteraaneilla oli juhlissa suu messingillä. Juhlaillan parasta antia oli entisten työkavereiden tapaaminen. 10 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/2014 TRUKKIHUOLLON MIESTEN HYVINVOINTI KOOSTUU NORMAALEISTA PERUSASIOISTA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN K ymin trukkihuollossa työskentelee vain kolme miestä ja työpaine on joskus kova. Silti töitä pusketaan yleensä kepeällä mielellä ja läppää heitetään jos jonkin laisista asioista. Kai Nyyssönen, Pertti Mäkelä ja Keijo Vilkki arvelevat hyvän meiningin työpaikallaan johtuvan osittain ryhmän pienestä koosta. Miehet toteavat, että harvemmin töihin lähtö harmittaa. Lomia ja muita vapaita tietysti odotetaan innokkaasti, mutta kun akut on ladattu, palataan sorvin ääreen ilman ongelmia. - Jokaisella on joskus töissä huono päivä. Silloin täytyy katsoa, onko parempi olla utelematta mitään vai heittäytyä juttusille. Onhan kipeää ymmärrettävä, naureskelee Pertti Mäkelä. Harvemmin töihin lähtö harmittaa. Kolmikon mielestä hyvinvointi muodostuu työyhteisön ja siviilielämän pienistä asioista. Työnsä trukkihuoltajat saavat järjestellä tiettyyn rajaan asti varsin itsenäisesti. Töiden tärkeysjärjestyksestä ja hankinnoista päättää kuitenkin esimies. - Huomioimme toisemme työmaalla. Huoltopisteessä tehtävissä töissä on paljon työvaiheita, joissa syntyy mm. kovaa meteliä tai kipinöintiä. Ennen tällaisten töiden aloittamista asiasta huomautetaan työkaverille. Tällaiset jutut ovat myös työturvallisuusasioita. Toisen työvaiheita seurataan oman työn ohessa ja jos näyttää siltä, että toi- Varjoliitoharrastus vie Keijo Vilkin ajatukset kauas työasioista. nen tarvitsee apua, sitä annetaan pyytämättä, sanoo Keijo Vilkki. Trukkihuoltajat pitävät työolojaan hyvinä ja turvallisina. Se vaikuttaa osaltaan työhyvinvointiin. Isoimman osan yleisestä hyvinvoinnistaan trukkien huoltajat sanovat syntyvän kuitenkin muualla kuin työmaalla. Itselle on annettava aikaa ja itsestään on pidettävä huolta. Tähän miehet sanovat kuuluvan mm. fyysisen kunnon pitäminen kohtuullisella tasolla - Emme ole enää nuoria poikia eikä kukaan meistä tähtää huippu-urheilijan saavutuksiin. Riittää, kun ei heti hengästy, kun jotakin tekee. Kun on fyysisesti kohtuullisessa kunnossa, on mielikin parempi, sanoo Pertti Mäkelä. Joskus on hyvä rauhoittua ja olla itsekseen, mutta sosiaalinen elämä työpaikan ulkopuolella pitää olla kunnossa. - Kun tulee toimeen itsensä kans- sa, pärjää myös porukassa, sanoo Kai Nyyssönen. Vaikka miehet pitävät joskus yhteisiä saunailtoja, pitää heidän mukaansa kaikilla olla oma, aivan muista ihmisistä kuin työtoverista koostuva ystäväpiiri. Jos kaikki asiat alkavat pyöriä työn ympärillä, on syytä miettiä, ovatko asiat kunnossa. - Joskus kun on jokin monimutkainen asia ratkaistavana, olen huomannut miettiväni työasioita työpäivän jälkeen. Yöunet eivät kuitenkaan ole koskaan työasioista menneet, sanoo Keijo Vilkki. Hyvinvoinnin trukkihuoltajat toteavat lopuksi omalta kohdaltaan muodostuvan neljästä perusasiasta: mahdollisuudesta oman työn järjestelyyn, omasta kunnostaan huolehtimisesta, hyvästä ystäväpiiristä ja riittävästä levosta. Välillä voi juhlia, mutta ei liian usein, toteavat miehet yhdessä tuumin. BRYSSELIIN TUTUSTUMASSA P Teksti ja kuvat 11 PAAVO PESONEN aperiliiton Kuusankosken osaston 19 hallituksen jäsenet tekivät yhdistetyn opinto- ja tutustumismatkan Brysseliin toukokuun puolivälissä. Ajatus lähteä tutustumaan EU:n päätöksenteon kehtoon heräsi edellisenä vuotena, ja osa matkan kuluista katettiin Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tuella. Jo saapumispäivänä Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa kuuluva erityisasiantuntija Pauliina Porkka luennoi ammattiosaston hallituksen jäsenille sosiaaliasioihin, työelämään ja työllisyyteen liittyvistä asioista. Erikoisalansa lisäksi Porkka kertoi meppien (Member of the European Parliament) työstä. Tässä kohtaa selvisi, kuinka hankalaa Suomen pienenä ja kuuliaisena maana on etujaan puolustaa. Brysselissää työtään tekevien tulee ymmärtää ajavansa siellä koko Suomen etua, ei vain jonkin yksittäisen ryhmittymän. Kun Suomessa asiat toistaiseksi ovat EU:n keskiarvon mukaan hyvin, parannukset koskevat usein maita, joissa asiat ovat huonommalla tolalla. Tutustuminen varsinaiseen EU-parlamentiin alkuperäisen suunnitelman mukaan jäi väärinymmärrysten vuoksi toteutumatta. Se oli pienoinen pettymys. Edellisen päivän pettymys kaikkosi toisena matkapäivänä, jolloin oli vuorossa tutustuminen FinUnionsiin. FinUnions on suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen edustusto Brysselissä. Sen tehtävänä on huolehtia palkansaajien edunvalvonnasta Brysselissä se- Luennon jälkeen Pekka Riskelällä oli aikaa vaihtaa muutama sana Ari Järvisen, Tapio Saarisen ja matkanjohtajana toimineen Kai Nyyssösen kanssa. kä välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämään liittyvissä asioissa. Isäntänä toimi FinUnionsin johtaja Pekka Riskelä. Riskelän luennoidessa heräsi sama kysymys kuin edellisenä päivänä: Miten Suomi hyötyy tästä? Riskelän vastaus oli taitava ja hyvin perusteltu. - Työolot Unionin sisällä on saatava yhdenmukaisiksi. Kun työn teettämisestä koituvat kustannukset, työturvallisuuden taso ja verotuskäytäntö yhdenmukaistuvat, voittaa suomalainen työntekijä. Tuotantoa ei enää siirretä halvempiin maihin eikä niistä tule enää halvempaa työvoimaa Suomeen. Silloin työvoiman vapaa liikkuvuus pe- rustuu muihin kuin taloudellisiin seikkoihin ja suomalaisen työn korkea laatu pärjää hyvin, sanoo Riskelä. Toteutuessaan asia olisi näin, mutta voi olla, että siihen kuluu vielä aikaa. Matkan aikana sai huomata valvonnan olevan puutteellista, vaikka olimme aivan direktiivien laatimisen keskipisteessä. Jostain kumman syystä kaikissa takseissa eivät taksamittarit eikä luottokortin lukulaitteet toimineet. Kuljettajat halusivat maksun käteisenä, summa vaihteli mielivaltaisesti ja oli yleensä korkeampi kuin sellaisissa takseissa, joissa mittarit raksuttivat. Myöskään kuittia eivät käteiskuljettajat turhaan tarjonneet. Jatkuu >> 12 Kolmoispaperi 2/2014 Tuliaisia ja matkamuistoja kukin osti oman tarpeensa mukaan. Pikkukujilla matkamuistomyymälää oli toinen toisissaan kiinni. Kunnollista tavaraa ostaessa kävi rahapussissa melkoinen tuuletus ja hintataso ravintoloissa sai pankkitilin saldon laskemaan hyvää Kolmoispaperi 2/2014 vauhtia. Hinta-laatusuhteen ollessa kohdillaan kauppaa kuitenkin tehtiin. Ostipa muutama matkalla ollut itsellensä jopa uuden puvun kesän juhliin. Opinto- ja tutustumismatka lienee ollut kaikille osaston hallituksen jäsenille ensimmäinen kosketus Brysseliin. Se täytti sille asetetun tavoitteen. Ne, jotka aikovat Brysseliin vielä matkata, saivat reissusta olennaista oppia mahdollisen seuraavan matkan suunnitteluun. Jatkuu >> Hei, missä me ollaan? Karttaa tutkimassa Risto Hietanen, Mira Raussi ja Marjo Henner-Niemi. Luentojen lisäksi viralliseen ohjelmaan kuului tutustuminen AutoWorldmuseoon ja samalla aukiolla sijaitsevaan Sotamuseoon, missä näimme myös suomalaisten sotilaiden ja lottien varusteita. Kielitaidon vajavaisuuden vuoksi jäi epäselväksi, olivatko tiedot suomalaisista sotilaista ja sodankäyntiin liittyvistä asioista oikein. Automuseossa oli kattava valikoima kulkimia 1900-luvun alusta aina meidän päiviimme saakka. Sotamuseossa ja varsinkin sen kylkiäisenä olevassa, lähinnä sotimiseen käytettyjä lentokoneita esittelevässä museossa, näkyi selvästi eräs asia: kun kehitetään tekniikkaa, jolla koetetaan saada vastustaja hengettömäksi, ei hintalappua ole olemassa. Säästöohjelmat eivät koske tämän suuntaista toimintaa. Kummassakin museossa olisi ollut asiaan vihkiytyneelle niin paljon katseltavaa, että siihen olisi voinut käyttää vaikka koko matkaan varatun ajan. Hämmästyttävää oli se, että sotamuseoon ei ollut lainkaan pääsymaksua. Erikoinen seikka nykypäivänä. Edellisiltä matkoilta saatujen kokemusten opettamana matkan aikataulu oli tehty väljäksi, myös kaupungin omatoimiseen tutustumiseen oli varattu riittävästi aikaa. Kaupunkiin tutustuttiin liikkumalla koko joukolla tai pienemmissä ryhmissä. Nähtävää riitti kuten vanhoissa kaupungeissa yleensä. Rakennuskulttuurissa oli nähtävissä monen aikakauden arkkitehtuuria, 13 upeista historiallisista rakennuksista betonielementtikauden kautta nykypäivän lasitorneihin. Ainakin kirjoittajan osalta tutustuminen kaupungin karttaan ennen matkaa oli jäänyt tekemättä. Tämän johdosta suunnistaminen tuotti ajoittain vaikeuksia. Paikalliset ymmärsivät kuitenkin ”rallienglantia” yllättävän hyvin ja neuvoa kysymällä päästiin aina perille. Näin sievä koriste oli maalattu lentokoneeseen, jolla kuskattiin pommeja vihollisen niskaan. Brysselissä patsaita riittää. Kuningas Leopoldo II:n patsaan juurella Tommi Bragge, Paavo Pesonen ja Markku Rainamaa. Leopold II muistetaan Wikipedian mukaan Kongon vapaavaltion perustajana ja ainoana omistajana. Kongon vapaavaltio oli yksityinen hanke, jonka kuningas otti toimekseen kumin ja norsunluun keräämiseksi. Hanke perustui julmaan orjuuteen ja oli vastuussa miljoonien afrikkalaisten kuolemasta. AutoWorld-museosta löytyi tällainen asuntoauto. Saisikohan tällaisella pelillä liikkuva karavaanari alennusta Paperiliiton lomapaikkojen kalliiksi mainitusta yöpymismaksusta? 14 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/2014 n o ä s s i ö t ä n ä Selv a a p m e s i l l a v r tu Teksti ANRI MÄKYNEN KuvaPIXHILL.COM Miksi Jeppe juo? Rupesi mietityttämään asia, josta on kuulunut juttuja ja joka on työnantajapuolen mukaan jopa huolestuttavassa määrin nousussa. Todella vaikea asia lähestyä. Nytkin mietin koville, kuinka asiaa käsittelisin ja mitä siitä kirjoittaisin, nimittäin ”meikäläisten” alkoholin käytöstä ja päihtyneenä esiintymisestä työpaikalla. Kirjoitan tätä nyt ihan mututuntumalla - tai onhan minulla lähisuvussa ja tutuissa ollut ihmisiä, jotka ovat altistuneet ihan liiaksi viinalle. Ensin tarvitsee miettiä, mikä ajaa ihmisen siihen, että tullaan joko vanhoilla pohjilla töihin tai sitten on lipaistu jo uutta alkua. Kun ollaan jo niin pitkällä, että töihin tullaan promilleissa, silloin ovat keinot jo ehkä aika vähissä. Työhyvinvoinnista ja turvallisuudesta ei ole tietoakaan. Ja jos huomataan jonkun haiskahtavan lähes joka päivä viinalle, työkavereilla ei ole useinkaan selvää suuntaa, miten voisi toimia. Melko pitkälle taidetaan vieläkin suojella kännissä olevaa työkaveria. Onko sitten paperiteollisuudessa viinan käyttö yleisempää kuin muilla työpaikoilla – tuskinpa. Kyllä sitä esiintyy kaikilla aloilla. Ja lopputilejä on kirjoiteltu muillekin kuin paperimiehille. Mikä sitten johtaa ylenpalttiseen alkoholin käyttöön, on vaikeampi rasti tietää. Yksinäisyys ja tunne yksinäisyydestä saa usein tarttumaan pulloihin. Hakemaan lohtua. Ehkäpä esim. vuorotyöhön tai työhön yleensä ja stressaavaan elämään haetaan helpotusta ensin tissuttelemalla itsekseen. Sitten tulee vaihe, että lähdetään ravintolasta hakemaan saman suuntaista seuraa. Jollei pidä varaansa, niin siitä se sitten lähtee. Odotetaan hetkeä, jolloin saa taas rentoutua ja ottaa pienen tujun. Kohta ei enää pieni tuju riitäkään. Sitten sitä vaan otetaan enemmän rentoutumiseen ja harmitukseen. Kuinka puuttua asioiden kulkuun Miten sitten esim. työyhteisö voisi puuttua näin vaikeisiin asioihin? Toivottavasti kukaan ei ajattele, ettei kuulu mulle. Työkaveri - ihan vieras ihminen. Tässä kohtaa asioihin pitää saada muutosta. Jos huomaa, (tai eihän sitä taida nykykiireessä edes huomata), että kaverilla on lähtenyt tai meinaa lähteä mopo käsistä, työyhteisössä pitäisi olla rohkeutta yrittää puutua työpaikalla kännissä olemiseen. Läheisten työkaverien ja esimiesten toimesta yritettäisiin viimeisenä keinona ennen lopputiliä nostaa kissa pöydälle ja avoimesti ju- tella keinoista, jos niitä vaikka vielä olisi. Ei ole helppoa -- vai mitä? Olen seurannut vaihtelevalla intensiteetillä erään minulle läheisen sukulaisen ryyppäämistä. Sai lopputilin työstänsä. Oliko syynä viina? Ei voi tietää, mutta luulisin. Voi hyvänen aika niitä selityksiä. Uskoikohan hän ensin niihin itsekään? Alkuun oli itselläni tunne, että anna mennä vaan, niin makaat kun petaat. On ihmisiä, joille tulee viinasta tai sitten kun menee pahaksi, muistakin päihteistä, elämän ainoa sisältö. He eivät oikeasti tajua, että viina vie terveyden, ihmissuhteet ja ihan kaiken. Miten sieltä sitten noustaan, on ”korkeimmas kädes”. Muiden sanomiset ja juomisen kieltäminen ei auta. Raitistumisen haluun on oltava tosi kova tahto. Helppoa se ei tosiaankaan ole, sen olen tullut näkemään. Olen ollut sukulaista katkolle viemässä monesti, tosin turhaan tähän mennessä joka kerta. Sairaalaan en enää kuskaa, vaan kehotan itse soittamaan ambulanssin. Monesti on noussut hänen selvinä päivinään toivo, että nyt sieltä noustaan. Jutut ovat sen suuntaisia, että nyt onnistuu. Nyt tajutaan se, että terveys menee ja luetellaan mitä sisältöä elämään viinan tilalle hankitaan. Kunnes seuraavan kerran tavatessa ollaan laskuhumalassa vapisevia ja taas kerran lopettamassa ryyppäämistä. Lopuksi voi vaan toivoa näin terassikauden ollessa päällä, että kaikilla olisi malttia nautiskella sopivasti. Ja ettei tultaisi promilleissa töihin ja ettei tarvitse töihin tullessa sitä ns. korjaussarjaa. Täytynee minun itsenikin tarkkailla omaa alkoholin käyttöä. Ettei lähde menemään överiksi. 15 ARI LAKIMO TOISEKSI VARATYÖSUOJELUVALTUUTETUKSI Teksti ja kuvat K PAAVO PESONEN ymin työntekijöiden ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu Veli-Matti Pynnönen on vuorotteluvapaalla toukokuusta 2014 huhtikuuhun 2015. Vapaasta johtuen Pekka Huotari toimii Kymin työntekijöiden varsinaisen työsuojeluvaltuutetun sijaisena tämän ollessa lomalla tai muuten estyneenä hoitamaan tehtäväänsä. Sijaisuusjärjestelyiden mutkattoman hoidon takaamiseksi ovat ammattiosastot 19 ja 85 sopineet työnantajan kanssa määräaikaisesta järjestelystä. Siinä PK 9:n sylinterimies Ari Lakimo toimii toisena varatyösuojeluvaltuutettuna, jos Pekka Huotarilla on este hoitaa virkaa. Ari on ollut työalueensa työsuojeluasiamies jo useamman vuoden. Hän hoitaa varavaltuutetun tehtävää Pynnösen vuorotteluvapaan ajan. Ari muistelee työsuojeluasiamiehenä olonsa alkutaipaleella asioiden olleen monella tavalla toisin kuin tänään. - Turvallisuusasioita kohtaan tunnettiin yleistä välinpitämättömyyttä ja riskejä otettiin tietoisesti. Kun tuli tilaisuus ryhtyä työsuojeluasiamieheksi, ajattelin omalla toiminnallani kääntää asioita parempaan suuntaan, sanoo Lakimo. Erilaisia työryhmiä ja kampanjoita alkoikin olla Kymillä uuden vuosituhannen päästyä vauhtiin. Merkittävin ja näkyvin kampanja on Arin mukaan ollut vuonna 2012 käynnistynyt työturvallisuuden ryhtiliike. Viimeisin kampanja poikkeaa Arin mielestä aiemmista. Jääkiekkovalmentajana vapaa-ajallaan toimiva mies näkee siinä yhtäläisyyksiä urheiluun. - Kun asioita toistetaan tarpeeksi monta kertaa, alkavat ne sujua. Työelämäkin on tavallaan joukkuepeliä ja työturvallisuus on koko joukkueen yhteinen etu, sanoo Lakimo. Suojavälineitä Arin mielestä on nykyään tehtaalla hyvin saatavilla, mutta hän toivoo niiden kehitystyön jatkuvan, jotta ne muuttuisivat käyttäjäystävällisemmiksi. Henkilökohtaisiin työvaatteisiin Lakimo haluaisi lisää valinnanvaraa. Pekka Huotari hoitaa ensimmäisen varatyösuojeluvaltuutetun virkaa. Ari Lakimo on määräajan toisena varavaltuutettuna. 16 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/2014 : : M a i n i otuo tto .J av a i na s i a k a s o m i s ta j i l l e . M a i n i oe tuo tto . J v a i nv a s i a k a s o m i s ta j i l l e .e Ol e m m te h n e e ta s i n u a a r te n u u d e n tu o tte n ,T u o tto o s u u d e n .T a v o i tte l e m m es i l l etän äv u o n n a3, 25 % Ol e m m e te h n e e t s i n u a v a r te n u u d e n tu o tte e n ,n T u o tto o s u u d e n T a v o i tte l e m m e s i l l e tän äs v u o n n a3, 25 % tu o tto a * .Si jo i ta ts u o r a a no m i s ta m a s iOs u u s p a k i n p ääo m a a n .. T u o tto o s u u d e n k o r k oja e n tu o tto a * . Si jo i ta t s u o r a a n o m i s ta m a s i Os u u s p a n k i n p ääo m a a n . T u o tto o s u u d e n k o r k o ja s e n m a k s a m i n e nr i i p p u v a ta i n ap a n k i nto i m i n n a ntu l o k s e l l i s u u d e s ta . m a k s a m i n e n r i i p p u v a t a i n a p a n k i n to i m i n n a n tu l o k s e l l i s u u d e s ta .y K y s yl i s ää o m a s taOs u u s p a n k i s ta s ita iv i e r a i l eo s o i tte e s s ao p . ﬁ/ k m e n l a a k s o K y s y l i s ää o m a s ta Os u u s p a n k i s ta s i ta i v i e r a i l e o s o i tte e s s a o p . ﬁ/ k y m e n l a a k s o * T u o tto ta v o i tev o im u u ttu av u o s i tta i njatu o tto o s u u k s i e nta k a i s i n m a k s a m i s e e ns i s äl ty yti e tty jä e h to ja .T u tu s tum e r k i n täe s i tte e s e e n . * T u o tto ta v o i tev o im u u ttu av u o s i tta i njatu o tto o s u u k s i e nta k a i s i n m a k s a m i s e e ns i s äl ty yti e tty jä e h to ja .T u tu s tum e r k i n täe s i tte e s e e n . Y h d e s s äh y v ä tu l e e . Y h d e s s äh y v ä tu l e e . Näe Kotkan saaristo ja Kaunissaari osaston 19 kesäretkellä! Paperiliiton Kuusankosken osasto 19 järjestää risteilyn Kaunissaareen työssä oleville jäsenilleen ja heidän puolisoilleen lauantaina 12.7.2014. Matka sisältää kuljetuksen, risteilyn ja lounaan. Ilmoittautumisaika matkalle päättyy 30.6.2014. Jos vapaita paikkoja on jäljellä vielä 23.6.2014, voivat myös työttömät ja eläkeläisjäsenet puolisoineen ilmoittautua mukaan. Lähde nauttimaan Kotkan saariston maisemista ja Kaunissaaren Majan maittavasta lounaasta. Kohti Kotkaa lähdetään bussilla Kuusankosken entisen R-kioskin parkkipaikalta klo 11:00 ja paluumatka Kotkasta alkaa noin klo 19:00. Matkan hinta on 30 € / henkilö. Ilmoittautumiset Jukka Nokelaiselle sähköpostiosoitteeseen [email protected] tai puhelimitse numeroihin 044 995 5156 tai 040 831 0202. 17 18 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/2014 ERIKOINEN KULKUPELI TAKAA MIKA RUTASELLE JUTTUSEURAA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Huomion keskipisteenä On aivan sama, minne talteenottolaitoksen operaattori Mika Rutanen sivuvaunullisen K 750-moottoripyöränsä pysäköi, tulos on aina sama: uteliaita alkaa kerääntyä vanhan, mutta siistin näköisen ajokin ympärille ja rohkeimmat heittäytyvät juttusille ja utelevat pyörän merkkiä. Jotkut ovat pyytäneet lupaa valokuvan ottamiseen. Sivuvaunuun mahtuu kaksi pienikokoista matkustajaa. Lyhyitä matkoja ajellessaan Rutasella onkin usein kyydissä lapsi- aan. Tämä kokoonpano saa kadunvarsilla hymyn ihmisten huulille. Yksi malli, monta merkkiä Rutanen on kuullut tarinan, jonka mukaan vuonna 1938 olisi Ruotsin kautta kuljetettu Venäjälle viisi saksalaista BMW-moottoripyörää. Tarinan mukaan ei kulunut montaakaan vuotta, kun Ural-vuoriston tuntumassa sijaitseva tehdas alkoi syytää 650-kuutiosenttimetrisellä moottorilla varustettuja BMW:n kopioita yhdeksi Venäjän Tekniikka tutuksi Sivuvaunun selkänojan takana kulkevat työkalut ja varaosat, jolle pidemmillä matkoilla saattaa olla käyttöä. Suomalaisten itäpyörien kattojärjestön Ural Roikka Ry:n johtolause kiteyttääkin itäpyöräilyn perusajatuksen hyvin yhteen lauseeseen; ”Uralismi, kestävä tie – vaikeuksien kautta voittoon”. - Ostin pyörän vuonna 2011 ja purkasin sen osiin. Halusin oppia, miten pyörä on rakennettu koska tiesin, että siitä voi olla apua tulevilla reissuilla. Alusta alkaen olen pitänyt mukana kardaanin osia, toisen laturin, sytytyslait- teiden osat ja polttimoita. Öljyä on oltava mukana ja sen määrä koneessa on muistettava tarkistaa vähintään 100:n kilometrin välein, kertoo Rutanen. Korjaustaidot olivatkin tarpeen jo ensimmäisellä ajokaudella matkalla Roikka-ralliin Kurikkaan. - Ensin vaihdoin toiseen mäntään männänrenkaan, mutta lysti jäi lyhyeksi. Rengasura oli niin kulunut, että lopulta koko mäntä katkesi. Itäpyöräilijä auttaa toistaan ja matkan päällä löytyi ”melkein sopiva” mäntä ja perille päästiin, muistelee Rutanen. Osia idän ihmeisiin toimittaa Suo- 19 messa pari yritystä ja niitä saa myös Virosta. Varaosatuotantoa on Rutasen mukaan myös Kiinassa, mutta harrastajat luottavat alkuperäiseen laatuun. Pyörää on kopioitu niin moneen kertaan, että kaikkien osien alkuperää on vaikea tietää. - Entisistä Itäblokin maista tulevat osat ovat luotettavimpia, sanoo Mika Rutanen. Hänen nykyinen ajopelinsä ei ole alkuperäisessä asussaan, vaan siinä on joitain ulkonäköä kohentavia tarvikeosia. Tallissa odottaa kuitenkin toinen vastaavanlainen pyörä: se on tarkoitus museokatsastaa. sosialismin tukipilariksi ja toisen maailmansodan työkaluksi. Pyörän merkki oli valmistuspaikan mukaan Ural. Mika Rutasen pyörä ei ole niin vanha kuin saattaisi luulla. Se on valmistettu vuonna 1968 ja sen moottori on 750-kuutioinen. Yksi K750-pyörän merkittävistä eroista saman näköisiin Uralja Njepr- moottoripyöriin onkin juuri moottori. Ural ja Njepr ovat varustettu kansiventtiilikoneilla, kun K 750-pyörää kuljettaa vanhempaa tekniikkaa oleva sivuventtiilimoottori. Rutasen moottoripyörä oli Kymin turvallisuuspäivän moottoripyöräesittelyn vetonaula. Päivän päätteeksi Kirsi Hedström pääsi kokeilemaan, millaista on olla sivuvaunun kyydissä. Ajovermeiden perusteella Mika Rutasen ajokki voisi olla valmistettu toisessakin suurvallassa PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIEHELLE UUSI TOIMISTO Paperitehtaan pääluottamusmies muuttaa kuivauskoneprojektin takia kesän kuluessa uusiin tiloihin entisestä PK 7:n vuoromestarin konttorista. Uusi toimisto sijaitsee PK 8:n konesalin kuivassa päässä niin sanotulla ”piippuhyllyllä”. Toimistoon pääsee kiipeämällä konesalin kuivan pään vasemmasta nurkasta piippuhyllyn tasanteelle. Uusi toimisto on ensimmäinen konttoritila tasanteella. Muuttoon asti paperitehtaan pääluottamusmiehen tavoittaa entisestä toimistostaan. Jos et tavoita pääluottamusmiestä, soita numeroon 040 825 3057 ja sovi tapaaminen. Pääluottamusmies Pasi Untolahti tulevan toimistonsa ovella. 20 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/2014 TYÖVUOROKESKUSTELU KÄY KIIVAANA Teksti ja kuvat 21 Oli hienoa saada työpaikka Kymiltä, eikä tam 35 ensin kuulostanut pahalta. Aika pian kuitenkin kävi selväksi, että työaikamuoto ja työn fyysinen luonne eivät ole hyvä yhdistelmä. PAAVO PESONEN Uuden työehtosopimuksen mukanaan tuoma työnantajan mahdollisuus määrätä vuoden mittainen kokeilu lyhyestä kierrosta on käynnistänyt vilkkaan keskustelun. Kokeilla vaiko noudattaa edellisen äänestyksen tulosta? Mikä olisi äänestyksen tulos kokeilun jälkeen? Foliosaliin haluttaisi inhimillinen työaikamuoto ja myös 12 tunnin vuorojärjestelmälle löytyy omat kannattajansa. Jukka Wallin on valmis siirtymään lyhyeen kiertoon vaikka ilman koeaikaa. PK 9:llä hommia paiskiva Wallin perustelee kantaansa sillä, että tietää monia, jotka kärsivät nukahtamis- ja univaikeuksista. - Varsinkin kesällä on hankalaa käydä nukkumaan päiväsaikaan. Aamuvuoroissa univelka kasvaa niin, että yölöyseihin mennessä moni on jo valmiiksi väsynyt, sanoo Jukka Wallin, joka on toivonut lyhyeen kieroon siirtymistä jo kymmenkunta vuotta. Hän sanoo itseltään kuluvan makuupäivän lisäksi vielä ensimmäisen vapaapäivän, ennen kuin pääsee normaaliin rytmiin kiinni. tää, onko lyhyt kierto pitkää mallia parempi, sanoo vuodesta 1997 asti vuorotyötä tehnyt Rantanen. Puolen vuoden koeaika riittäisi Rantaselle, mutta vuosikaan ei tuota tuskaa. Mika Marttilaa kiinnostaisi päästä kokeilemaan 12 tunnin työvuoroa. Marttila on tehnyt työaikamuotoa 37 lähes koko vuonna 1995 Kymillä alkaneen työuransa ajan. - Toimin talteenottolaitoksessa käynninturvaajana. Työ on pääosin val- vomotyötä ja uskon, että jaksaisin pysyä vireänä 12 tuntia. Häiriötilanteissa ja laitoksen alas- ja ylösajossa tulee esiin työn fyysisempi puoli, mutta kyllä sen kestäisi, tuumii Mika Marttila. Hänen kiinnostuksensa 12-tuntiseen vuorojärjestelmään heräsi työtoverin kokemusten innoittamana. Marttila toivoo Kymin antavan työosastolleen mahdollisuuden kokeilla 12 tunnin järjestelmää. Hän sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, että kaikissa töissä se ei ole mahdollista. Matti Kirvesniemelle sopii nykyinen vuorojärjestelmä hyvin eikä hän välittäisi sen muuttamisesta. Kirvesniemi sanoo tietävänsä tapauksia, joissa lyhyeen kiertoon siirryttäessä ensi-innostuksen jälkeen vapaajaksot ovat alkaneetkin tuntua lyhyiltä. - Harrastan moottoripyöräilyä ja olen kesäisin paljon reissun päällä. Minulle kuuden päivän vapaat ovat siitä syystä tärkeitä. Talvella lyhyt kierto ehkä menettelisi, sanoo pakkaajana työskentelevä Kirvesniemi. Hän ei koe nykyisen vuorojärjestelmän haittaavan yleistä hyvinvointiaan, mutta sanoo yövuorojen olevan vaikeimpia. Folioleikkureilla työskenteleville kelpaisi mikä muu työaikamuoto hyvänsä kuin tam 35. Etenkin yövuoron jälkeinen lauantai menee foliomiesten mukaan kokonaan hukkaan, koska väsymys painaa niin, ettei oikein mihinkään jaksa ryhtyä. Aamu- ja iltavuoroissa työnantaja on käyttänyt mahdollisuuttaan pitää leikkurit ajossa myös lauantaisin. Silloin ei viikkoon juuri jää aikaa kotiaskareitten tekoon, vaan vapaa-aika kuluu pääosin palautumiseen työn rasituksesta. - Oli hienoa saada työpaikka Kymiltä, eikä tam 35 ensin kuulostanut pa- halta. Aika pian kuitenkin kävi selväksi, että työaikamuoto ja työn fyysinen luonne eivät ole hyvä yhdistelmä. Tilannemiehityksellä ajo pahentaa asiaa entisestään. Kun leikkuri kulkee hyvin, pääsee leikkaaja helpommalla, mutta muut saavat huhkia hiki hatussa, sanoo foliovalmistaja Janne Kangasperko. - Odotan innoissani työaikamuotoon 36 siirtymistä. Vaikka työaikamuodon vaihto tässä tapauksessa ei kovasti lihota lompakkoa, parantaa se työhyvinvointia olennaisesti, toteaa puolestaan Teppo Pirinen. Mikko Rantasen mielestä voisi olla hyvä, että vapaajaksoja olisi tiheämpään, vaikka ne olisivatkin lyhyempiä. Mikko Rantanen haluaa tehdä vuorotyötä olkoon vuorojärjestelmä mikä hyvänsä, kunhan se vain on keskeytymätön. Hän on myös valmis kokeilemaan lyhyttä kiertoa. Aamuvuorot ovat kuitulinjalla keittäjänä työskentelevälle Rantaselle raskaampia kuin yövuorot. Hän sanookin olevansa ”yökukkuja”, joka valvoo vapaallakin myöhään. - Kuusi perättäistä vapaata on hieno asia, mutta sitä joutuu nykyisessä järjestelmässä varttumaan kaksi viikkoa. Kokeilun jälkeen olisi helpompi päät- Työhyvinvoinnista puhuminen työaikamuoto 35:n kohdalla on Teppo Pirisen mielestä turhaa touhua. Reissut jäisivät lyhyemmiksi, jos vuorojärjestelmä muuttuu, sanoo Matti Kirvesniemi. Artikkelin kirjoittamisen jälkeen on tullut uutinen, jonka mukaan lyhyen vuorokierron kokeilu tullaan Kymillä toteuttamaan. 22 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/2014 Tilat ja käyttömaksut URANPIRTTI Osaston 19 jäsen, hyödynnä ammattiosastosi tarjoama etu. Lomaile osaston vapaa-ajanviettokohteessa. Uranpirtti on Urajärven rannalla sijaitseva osaston vapaa-ajanviettopaikka. Päärakennuksen, ”Uranpirtin”, lisäksi alueella on kaksi kesäajan yöpymiskäyttöön tarkoitettua pikkumökkiä ja vuonna 2006 valmistunut korkeatasoinen saunarakennus. Lisäksi tontilla on ympärivuotiseen käyttöön soveltuva ns. talonmiehen mökki. Uranpirtti tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kalastukseen, marjastukseen ja erilaisen ulkoilun harrastamiseen. tehdä varausta näihin tiloihin. Ammattiosaston jäsen voi vuokrata kerrallaan enintään koko päärakennuksen tai molemmat pikkumökit perheelleen ja tuttavilleen. Osaston 19 jäsenillä on oi- keus varata tiloja kaksi kuukautta ennen käyttöpäivää ja ulkopuolisilla yksi kuukausi ennen käyttöpäivää. Juhannuksena tilat ovat vain jäsenistön käytössä. Päämökin keittiö on valoisa ja sisältää tarpeelliset välineet ruuan laittoon. Päärakennus on jaettu kahteen tilaan, jotka ovat alakerran lukittava makuuhuone (2 henkilöä) ja yläkerran makuutilat (6 henkilöä). Tilat vuokrataan yhdessä ja käyttömaksu jäseneltä perheineen ja ”työporukoilta” on 20 €/ vuorokausi. Ryhmiltä, joissa yli puolet henkilöistä on ammattiosaston ulkopuolisia, näiden tilojen käyttömaksu on 40 €/vuorokausi. Pikkumökeissä on kummassakin jääkaappi, kahvinkeitin ja mikroaaltouuni. Makuutilaa pikkumökeissä on kahdelle henkilölle. Pikkumökin käyttömaksu jäsenelle on 10 €/vuorokausi. Ns. talonmiehen mökki on vuokrattavissa syyskuun alusta toukokuun loppuun. Hyvätasoisessa mökissä on keittiö, oleskelutila ja makuuhuone kahdelle hengelle. Oleskelutilan sohvasta saa lisävuoteen kahdelle hengelle. Talonmiehen mökin vuokra jäsenelle on 20 €/vuorokausi. Asuntovaunupaikkojen, jotka sijaitseva pikkumökkien takana, vuokra on 5 €/vuorokausi. Koko alueen vuokraaminen sekä jäsenen yksityistilaisuutta varten että kokonaan ulkopuoliselle taholle on mahdollista ammattiosaston toimikunnan päätöksellä. Jäsenen yksityistilaisuuden käyttömaksu koko alueelta on 200 €/ vuorokausi ja ulkopuoliselta taholta 250 €/vuorokausi. Kesälomakaudella aluetta ei vuokrata ulkopuolisille. Pikkumökkien varustukseen kuuluu mikroaaltouuni, kahvinkeitin ja jääkaappi. Varaus Varauksia ottaa vastaan Uranpirtin talonmies puhelimitse numerossa 040 820 7951. Varauksen yhteydessä sovitaan avaimen noutamisesta ja käyttömaksusta. Avainta noudettaessa jäsenyys varmistetaan tarvittaessa jäsenkortista. Päämökin keittiö-, oleskelu- ja wc-tilat sekä saunarakennus ovat aina kaikkien Uranpirtillä olijoiden yhteisessä käytössä. Päiväkäyttäjien ei tarvitse Pikkumökeissä on vuoteet kahdelle henkilölle. Uusi patio houkuttelee istuskelemaan auringossa. Taustalla näkyvät kalanperkauspöytä ja savustusuuni. 23 24 TAPAHTUMIA Kolmoispaperi 2/2014 NIKKAREIDEN ASKARTELUPÄIVILLÄ OLI TEKEMISEN MEININKI Teksti ja kuvat Kolmoispaperi 2/2014 kaa entisin jäsenin ja toimihenkilöihin ei tullut muutoksia. Yhdistyksen kotisivuilta löydät yhteenvedon menneestä vuodesta ja kuluvan vuoden suunnitelmista. Puutyöpajan kevätkausi päättyi 15.5.2014. Käyttäjämäärä kasvoi edellisvuosista. Paljon oli mukana myös uusia askartelijoita. Puutyöpajalla kävi keskimäärin kahdeksan askartelijaa päivittäin. Pajalla valmistui taas kaiken- 25 laista aina soittimista ikkunoihin asti. Myös kutomolla ja tilkkutyöryhmässä on ollut varsin vilkasta. Puutyöpajan syyskausi alkaa jälleen 8. syyskuuta. Syksylle on suunnitelmissa ainakin korurasiakurssi ja joulumarkkinat. Kulttuuripuolen syksyn tarjonnassa on virkistyspäivä Pajulahdessa sekä messumatka Terveysmessuille Helsinkiin. Seuraa tapahtumia Nikkarin kotisivuilta kyminnikkarit.fi. Itse koottu auto saa posket hehkumaan, vaikka valokuvaus vähän ujostuttaakin. JUHANI HAAPALA Askartelupäivänä oli esillä myös vanhoja puuleluja. Innokkaat puutöiden opettelijat täyttivät nikkariverstaan askartelupäivänä. T apahtuma oli suunniteltu koko perheen tapahtumaksi ja se onnistui hienosti. Päivien aikana tallinmontussa vieraili lähes 200 vierasta. Puutyöpajalla oli askartelua lähinnä lapsille, mutta myös aikuiset innostuivat askartelemaan. Pajalla voi valmistaa joko puuauton tai linnunpöntön. Tuotteet oli rakennettu siten, että ne oli helppo kasata, mutta työkaluja pääsi kuitenkin käyttämään. Työpöytien ääressä olikin välillä tekijöitä tungokseen asti ja tekemisen meininki oli melkoinen. Lisäksi Kymen Puunsorvaajat pitivät työnäytöstä ja sorvasivat hyrriä lapsille. Sorvaus kiinnosti myös vanhempaa väkeä ja Kymen puunsorvaajien esillä olleet tuotteet olivat näyttäviä. Askartelutuotteita oli valmistettu satakunta ja tuotteet juuri ja juuri riittivät askartelijoille. Tapahtumaa tuki Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö ja se oli askartelijoille ilmainen. Lisäksi heille tarjoiltiin mehut ja kahvit Kymin kerholla. Nikkarin tilkkutyöryhmä oli koonnut näyttävän näyttelyn tilkkutöistä Kymin kerholle. Esillä oli töitä aina isoista peitoista aina pieniin pehmoleluihin asti. Olimme koonneet myös pienen näyttelyn vanhoista ja uusista puuleluista. Vanhoja puuleluja saimme koottua aika mukavasti jäseniltä. Vanhemmat puulelut olivat yli 70 vuotta vanhoja ja niillä oli leikkinyt jo useampi sukupolvi. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin maaliskuun alussa. Nikkarin hallitus jat- TERVETULOA PAPERILIITON JA PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSAN eASIOINTIPALVELUUN Kirjaudu palveluun oman pankkisi tunnistuspalvelun kautta. Sinulla täytyy olla henkilökohtaiset tunnukset verkkopankkiin. Toimi pankin palvelussa ohjeiden mukaan. Palvelu on maksuton. eAsiointipalvelussa voit katsella Paperityöväen työttömyyskassan jäsenrekisterissä olevia tietojasi. Voit myös täyttää työttömyysturvan jatkohakemuksen. Lisäksi palvelussa voit katsella ja muuttaa Paperiliiton jäsenrekisterissä olevia tietojasi. Muutokset välittyvät automaattisesti myös Paperityöväen Työttömyyskassalle. eAsiointiympäristössä tehdyt toimet varmistetaan oman pankkisi tunnistuspalvelun avulla. 26 Kuva Kolmoispaperi 2/2014 PIXHILL.COM Kolmoispaperi 2/2014 VUOROTTELUVAPAAN MUUTOKSISTA UUSI EHDOTUS Vuorotteluvapaan uudistamista suunnitteleva työryhmä on antanut uuden ehdotuksen järjestelmän muuttamiseksi. Kolmikantaisesti valmisteltu ehdotus luovutettiin työministeri Lauri Ihalaiselle 13.3.2014. Tarve uudistukselle perustuu elokuussa laadittuun rakennepoliittiseen ohjelmaan. Muutoksia olisivat esimerkiksi - työhistoriaedellytyksen nostaminen 16 vuoteen - sijaista koskevat edellytykset tiuken tuisivat - vuorotteluvapaalta ei voisi enää siirtyä vanhuuseläkkeelle - vuorotteluvapaan kesto tulisi olemaan 100 – 360 kalenteripäivää Hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle lakiesitys vuorotteluvapaalain muuttamiseksi tänä keväänä. Alustavasti on suunniteltu, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.9.2014. Työryhmän ehdotuksen mukaan uusia säännöksiä ei sovellettaisi, jos vuorottelusopimus on tehty ennen lain voimaantuloa ja vapaa on alkanut vuoden 2014 aikana. Tarkemmin Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote www.tem.fi Vuorotteluvapaa tällä hetkellä Vuorotteluvapaalain tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömän työnhakijan työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta. Lakia sovelletaan kokoaikatyöntekijään ja työntekijään, jonka työaika on yli 75 prosenttia ajalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään 10 vuotta ennen vapaan alkamista. Jos henkilö on saanut aikaisemmin vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Lisäksi edellytetään, että vuorotteluvapaalle jäävän työssäolo ja työsuhde samaan työnantajaan on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhtäjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Kunkin jakson vähimmäispituus on 90 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kahden vuoden kuluessa sen aloittamisesta lukien. Työnantajan tulee tehdä vapaalle jäävän kanssa vuorottelusopimus. Tämä sopimus sekä työsopimus, josta selviää, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen vapaan alkamista. Vastaavat selvitykset on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle seuraavien vuorottelujaksojen alkaessa. Kolmoispaperi-lehden kirjoittajat toivottavat lukijoille hyvää ja rentouttavaa kesää. Kun jäät vuorotteluvapaalle, lähetä työttömyyskassaan - vuorottelukorvaushakemus - kopio vuorottelusopimuksesta - palkkatodistus - muut mahdolliset liitteet Kun jäät vuorotteluvapaan toiselle tai kolmannelle jaksolle, lähetä työttömyyskassaan - vuorottelukorvaushakemus - muut mahdolliset liitteet Seuraavan lehden aineistopäivä on 20.9.2014 Kansikuvat 2/2014: Pääkuva: Kymen trukkihuollon asentajat työpisteessään Pikkukuva: Osasto 85 juhli pitkää edunvalvontataivaltaan Koskelassa Juttuvinkkejä otetaan vastaan puhelimitse numerossa 040 868 2708 ja sähköpostiosoitteessa [email protected] Uudet kirjoittajat ovat tervetulleita lehden tekoon. 27 Laadukkaat varaosat ja tarvikkeet Asiantuntevan palvelun ja merkillisen hyvät osat ja tarvikkeet – yli 100.000 varaosaa ja tarviketta saat päivän toimitusajalla AutoProsta. Huollot ja korjaamopalvelut AutoProssa hoituvat kaikkien yleisten automerkkien ja -mallien määräaikaishuollot ja korjaukset kilpailukykyiseen hintaan ja takuuvarmasti. Auton takuu säilyy, kun se huolletaan valmistajan määräaikaishuolto-ohjelman mukaisesti. Kaikki automerkit ja mallit AutoProssa saat henkilökohtaista ja joustavaa palvelua. Tule ja totea itse! Töidenvastaanotto Kuusankoski ((05)) 752 752 0220 0220 Kouvola Kouvola (05) 544 5620 Autolle parasta AutoPro Kuusaantie 27, Kuusankoski Kaitilankatu 15, Kouvola Puhelin (05) 752 0223 Puhelin (05) 544 5600 ark. 7.30–17, la sulj. ark. 7.30–17, la 9–13 www.autopro.fi HE PA R T O F T GROUP Mainosbuumi Oy, Laturinkatu 9, 45130 Kouvola Puh. (05) 3713 777, www.mainosbuumi.fi